Matkailulehti Ruka 1-2019 by Pohjoisen Tunturipalvelut Ky

Rukan ja Kuusamon menovinkkejä 11.1.–14.2. RUKAN JA KUUSAMON ALUEEN MATKAILULEHTI • www.matkailulehtiruka.com

Nro 1 – 2019

Polar Night Light Festival 18.1. - 2.2.

11.1. – 14.2.2019

Keskitalven parhaat palat Rukalla

ammikuussa alkaa kaamos jo kaatua ja päivä pitenee viikko viikolta. Rukan rinteet ja ladut ovat priimakunnossa ja iloiset tapahtumat täplittävät vuoden alkua. Luvassa on kaikkea mahdollista musiikista kirjallisuuteen, kilpailuista lastentapahtumiin ja amerikan räpistä ehtaan euroviisuvoittajaan. 11.–13.1. käynnistyy vuoden 2019 kilpailujen sarja, kun hiihtostadionilla käydään yhdistetyn continental cupin kisat. Viikonlopun viihteestä vastaavat Jani Wickholm, Ronski Beat ja Kuopion veikeät räppärit Niko Nova ja Riku Ryysyläinen, joiden Skodansa takapenkillä Rukalle saapuu jenkkiräppäri WordUp. Uusi kansainvälinen dekkarifestivaali Nordic Noir tuo Rukalle Pohjoismaiden tämän hetken nimekkäimmät dekkaristit 18.–20.1. Mukana on muun muassa suomalainen dekkarikomeetta Max Seeck. Perjantaina 18.1. alkaa myös Polar Night Light Festival, jonka valotaide-

teoksia voi ihailla sekä Kuusamon keskustassa että Rukalla. Tapahtuman aikana perjantai-iltaisin voi yleisökin osallistua valotaideteoksen tekemiseen ripustamalla valonlähteitä vaatteisiinsa ja tulemalla yömäkeen klo 19–23. Zonessa viikonvaihteen iltoja valaisee The Coveralls. Viikonlopun aikana käydään myös lumilautailun Suomi Tourin kisa. Lauantaina ensin slopestylen merkeissä ja sunnuntaina ovat vuorossa reilit. Seuraavana viikonloppuna käydään sitten rennonhauskan Pipolätkäturnaus 25.–27.1. 64 joukkueen ja 600 pelaajan jättiturnauksessa jyvät erotetaan akanoista. Kuusamolaiset joukkueet ovat perinteisesti vahvoilla, kun palkintoja jaetaan. Yleisöä hemmotellaan kisajännityksen lisäksi oheistapahtumilla. Kisarintamalla on luvassa myös Suomen Freestylehiihdon kilpailukiertueen osakilpailu. Zonessa bilettää viikonlopun aikana ammattimuusikoiden bilebändi

E-Koodi. Seuraavan viikonlopun tahdeista vastaa Playa.

Perjantaina 8.2. tanssitaan Rukahovissa Anssi Vimparin ja Öisten kulkijoiden tahdissa. Seuraavana iltana Rukahovissa on vuorossa Sami Rosholm ja Casanova. Zonessa viihdyttää molempina iltoina The Bilebändi. 9.–17.2. Rukalla vietetään Kidfestiä eli naperoiden omaa hauskanpitoviikkoa. Luvassa on monenmoista hauskaa pikkuväelle ja koko perheelle. 9.-10.2. ohjelmassa on myös Finnish Alpine Masters Cup -kisa, joka tuo Rukalle aikuiset ratalaskijat suurpujottelukisassa. Perjantaina 15.2. esiintyy Kuusamotalossa Irlannin lahja Euroopalle eli useampikertainen Euroviisu-mestari Johnny Logan. Iltaa voi jatkaa Zonessa joka on ystävänpäivän kunniaksi täynnä rakkautta ja romantiikkaa. Lumentäyteisen alkuvuoden jälkeen alkavat sitten pyöriä hiihtolomat ja kevät pääsee kunnolla vauhtiin. Ole sinäkin vauhdissa mukana!

Naperoviikko on nyt Kidfest Viikolla 7 vietetään Rukalla lasten omaa talvifestivaali Kidfestiä. Rosa & Rudolf Family Parkista rakentuu tapahtumaviikolla hauska festarialue, jossa järjestetään runsaasti ohjelmaa. Ohjelmaa löytyy myös muualta tunturista. Musiikkiin ja lasten kulttuuriin keskittyneellä Kidfestillä pidetään hauskaa muun muassa lumidiskossa,

ja luvassa on myös hauskoja musiikkiesiintyjiä. Keskiviikon huipentaa ilotulitus Rukan eturinteillä. Rukan omat tunturikaverukset Rosa ja Rudolf ovat tiiviisti mukana viikon menoissa. Vuosselin lastenmaasta Rosa & Rudolf Family Parkiksi kasvaneelta koko perheen lumipuistoalueelta löytyy

mukavaa tekemistä myös Kidfestin jälkeen. Auleella on tubing-mäki ja kaksi mattohissiä, joista pidempi on peräti sadan metrin mittainen. Family Parkin muita uutuuksia ovat jännittävä vaijeriliuku, hauska linnunpesäkeinu, leikkikenttä ja alueen maamerkkinä toimiva taukotupa, jonka isoista ikkunoista on helppo seurata Family Parkin touhuja.

Valoa

kaamoksen keskelle

aailman pohjoisin valotaidefestivaali Polar Night Light Festival järjestetään Kuusamossa ja Rukalla jo kolmatta kertaa 18.1.–2.2. Yksi Polar Night Light Festivalin näyttävimmistä kokonaisuuksista on aiempinakin vuosina valaistu Kuusamon vesitorni, joka saa tänä vuonna uuden vaikuttavan valoasun. Kuusamon Kirkkosaaren rannan parkkipaikalla puolestaan ihaillaan Lyhtypuistoa, joka on tuttu LUX Helsinki -valotaidetapahtumasta ja myös Kuusamosta viime vuodelta. Lyhtypuisto koostuu kuusamolaisten lasten ja nuorten tekemistä lyhdyistä.

Myös Rukan hiihtokeskus toimii festivaalin tapahtumapaikkana. Rukan rinteistä valaistaan Etu- ja Kururinne. Lisäksi tapahtuman aikana perjantaisin 18.1., 25.1. ja 1.2. toteutetaan yömäen aikana klo 19–23 valoteos, jossa laskijat ovat osa teosta. Ota siis iltamäkeen mukaan taskulamppu, heijastin tai miniled-valaisin, kiinnitä se vaatteisiisi ja tule mukaan! Myös Rukan yrittäjät ovat mukana tapahtumassa. Ruka on tapahtuman ajan valomainokseton hiihtokeskus. Valomainosten sijaan Rukan kylä valaistaan ennennäkemättömästi useiden

kotimaisten valoteosten voimin. Rukatunturin ja Rukan kylän kohteet ovat avoinna yleisölle vuorokauden ympäri koko festivaalin ajan. Polar Night Light -valofestivaalin aikaan Rukan kylässä nautitaan valon lisäksi myös vatsantäytettä. Useat ravintolat tarjoavat tapahtuman ajan annoksia alennettuun hintaan tasan kymmenellä eurolla. Polar Night Light Festivalin tuottavat yhteistyössä Sun Effects, Rukakeskus, Kuusamon kaupunki ja Ruka-Kuusamon matkailu. Yleisöllä on vapaa pääsy ihailemaan kaikkia festivaalin valoteoksia.

LINTUPÄHKINÄ Tunnistatko kuvien linnut? Tammikuun kaamoksessa muistellaan hetki mennyttä kesää ja otetaan aavistuslähtö seuraavaan suveen tunnistamalla siivekkäitä Kuusamon lintukerhon Lintupähkinässä. Helpomman ja hieman haastavamman tunnistustehtävän oikeat vastaukset perusteluineen löydät sivulta 7.

Kuva 1: Juha Viramo

Kuva 2: Olli Lamminsalo

Kuvassa näkyy tyypillinen lumikinoksen rakenne, joka sisältää erilaisia lumen kerrostumia.

Varovaisuus ja paikallistuntemus ovat valttia rinteiden ulkopuolella Lumivyöry on tunturissa aina vaarallinen ilmiö. Heikki Vartiovaara kertoo, miten vaarat vältetään.

umivyöryn vaara pitää aina ottaa huomioon, kun liikutaan hoidettujen rinteiden ulkopuolella, muistuttaa Itävallassa St. Christophin hiihtoakatemiassa ammattihiihdonopettajaksi opiskellut Heikki Vartiovaara. – Vapaalaskijoiden tietoisuus vaaroista on onneksi lisääntynyt paljon viime vuosina, mutta liian varovainen ei voi olla. Rukalla lumivyöryjen todennäköisyys on tällä hetkellä viisiportaisella asteikolla tasolla yksi eli lumivyöryt ovat epätodennäköisiä. Sama tilanne vallitsee menossa olevan tammikuun alkupuolella kaikissa Lapin hiihtokeskuksissa. Ykköstaso tarkoittaa, että sekä luonnolliset että ihmisen aiheuttamat lumivyöryt ovat epätodennäköisiä. Tiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen laatimaan lumivyöryindeksiennusteeseen. Laitos laatii ennusteen kuudelle Pohjois-Suomen tunturialueelle päivittäin koskien kuluvaa ja kolmea seuraavaa vuorokautta. Tilanteet muuttuvat nopeasti, ja hoidettujen rinteiden ulkopuolella liikkuvien kannattaa seurata ennustetta päivittäin. Lumivyöry syntyy, kun lumimassan paino ylittää lunta paikallaan pitävät voimat. Lunta pidättelevät kitka, lumikiteiden sidosten jännitys ja erilaiset esteet, kuten kivet ja kasvillisuus. – Kun lumen massa kasvaa riittävän suureksi, ja varsinkin jos sen päällä kävelee ihminen tai eläin, eivät kitka ja esteet välttämättä jaksa pidätellä lumimassaa, vaan seurauksena voi

olla lumivyöry. Ihmiselle vaarallisia lumivyöryjä syntyy rinteissä, joiden jyrkkyys on 25–45°, mutta jopa viidentoista asteen rinteessä voi sopivissa olosuhteissa syntyä vaarallinen vyöry. Sen sijaan 45° jyrkemmille rinteille satanut lumi valuu itsestään pois, ennen kuin sitä kertyy vaarallisen paksu kerros. Lumivyöryjä on erilaisia. Irtolumivyöryssä vyöryvä lumi on irtonaista ja lumihangen pinnalla. Laattavyöryssä liikkeelle lähtee yhtenäinen lumilaatta, joka voi olla joko päällimmäinen lumikerros tai jokin alemmista kerroksista. Edellisten lisäksi on olemassa jää- ja loskavyöryjä. Lumivyöryvaara on suurimmillaan sankan lumisateen, kovan tuulen ja nopean lämpötilannousun aikana – ja niiden jälkeen: vaikka lumimyrsky olisi ohi, vaara ei kuitenkaan ole ohi, vaan vielä seuraavina päivinäkin on syytä erityiseen varovaisuuteen. Lumen kasautuminen ei ole ainoa tuiskun aiheuttama ongelma: – Tuiskussa lumihiutaleen rakenne muuttuu niin että lumi pakkautuu tiiviimmäksi ja toisaalta sen pito huononee, mikä edelleen lisää vyöryn todennäköisyyttä. Näitä asioita on tutkittu tieteellisesti ja Sveitsissä on jopa professuuri tähän aihealueeseen. Hoidettujen alueiden ulkopuolella lumisissa rinteissä liikkuvien kannattaa käydä lumiturvallisuuskoulutus. Mukana kannattaa myös aina pitää piip-

Heikki Vartiovaara on opiskellut lumiturvallisuutta St. Christopherissä Itävallassa. pari, lapio, sondi ja ensiapupakkaus, joiden käyttöön kannattaa perehtyä etukäteen perusteellisesti. Riskialueilta kannattaa aina pysyä poissa, mutta jos olet siellä jo, älä laske rinteen poikki. Jos se on pakko tehdä, laske niin ylhäällä kuin mahdollista. Ryhmän kannattaa laskea yksi kerrallaan, jolloin lumen kuormitus pysyy mahdollisimman pienenä. Toisen laskijan yläpuolella olevaa lunta ei pidä missään nimessä kuormittaa. Uhkaavassa vyöryssä kannattaa yrittää laskea pois vyörystä sivuviistoon niin nopeasti kuin mahdollista. Vyöryn mukaan joutuneen kannattaa taistella itsensä irti suksista, sauvoista ja laudasta. Alkuvaiheessa kannattaa yrit-

tää tarrata kiinni mahdollisiin puihin tai kiviin, mutta vauhdin noustua niitä pitää yrittää päinvastoin välttää. Tee käsistä kasvojesi eteen ilmatasku. – Ainoa vaara lumivyöryissä ei ole hukkuminen, vaan vaarana ovat lisäksi erilaiset traumat, jotka syntyvät, kun vyörytään lumen mukana rinteessä kasvillisuuden ja kivien seassa. Törmääminen aiheuttaa helposti pahankin loukkaantumisen, joka taas toisaalta vaikeuttaa pelastautumista vyöryn jälkeen. Jos näet ihmisen joutuvan vyöryyn, paina mieleesi paikka, jossa viimeksi näit hänet, jotta etsinnät osataan aloittaa oikeasta paikasta. Vaikka lumiturvallisuuskurssit olisi käyty ja ennusteet luettu,

on yksi asia kuitenkin tärkeä: paikallistuntemus. – Suomen olosuhteissa todennäköisimmät lumivyöryt johtuvat tuulen kasaamien lumimassojen tulemisesta alas. Itävallassa sanotaankin, että tuuli on lumivyöryn rakennusmestari. Kun lunta tuiskuttaa parikin päivää, vyöryn riski on paljon suurempi kuin keskimääräinen ennuste, varsinkin suojan puolella, jonne tuuli puhaltaa lumen. Esimerkiksi Konttaisella ja Valtavaaralla, joissa vapaalasku on lisääntynyt paljon, on aukeita ja kallioisia paikkoja, joissa lumi pääsee vyörymään helpommin. – On tärkeää tietää esimerkiksi mistä suunnasta on tuullut, kun lunta on tullut edellisen kerran, ja siihen auttaa paikallistuntemus.

Simo Härkönen on ensimmäistä kautta Rukalla restonomiopintojen jälkeen.

Ensimmäinen talvi tunturissa

ammintuvan huskyajeluilla tavataan tänä talvena aivan uusi matkailualan ammattilainen. 23-vuotias Simo Härkönen valmistui viime vuonna restonomiksi Kajaanissa. Rukalle hän muutti syyskuussa tyttöystävänsä kanssa, joka on koulutukseltaan matkailuapalvelujen tuottaja. Ruka oli pariskunnan yhteinen kiinnostuksen kohde: – Katselimme Rukan työpaikkailmoituksia ja kiinnostuimme Lammintuvasta. Pääsimme tänne töihin molemmat, ja kun löysimme asunnoksi kaksion järven rannalta, muutimme Rukalle. Pariskunnan houkutteli paikkakunnalle vilkas matkailukeskus, sillä juuria ei kummallakaan Koillismaalla ole. Simo on kotoisin Pohjois-Karjalasta ja tyttöystävä Järvenpäästä. Ruka ei ole pettänyt pariskunnan odotuksia: – Olemme viihtyneet täällä todella hyvin! Simo ohjaa Lammintuvalla

koira-ajeluita. Lammintuvalla on reilut sata koiraa, pääasiassa huskeja, eli vahvoja ja innokkaita vetokoiria, jotka tykkäävät tehdä töitä pohjoisen metsissä. Koirien parissa Simo ja hänen tyttöystävänsä aikanaan tapasivatkin, eli työharjoittelussa koiratarhalla. Omaa koiraa ei pariskunta kuitenkaan aio hankkia: – Minulla on aikanaan ollut koira, mutta nyt pääsen touhuamaan koirien kanssa töissä niin paljon, että se riittää toistaiseksi. Vapaa-ajan harrastuksia pariskunta ei ole vielä Rukalla aloittanut, mutta he ovat avoimia kaikille tunturin vaihtoehdoille, joita on paljon. Pitkien opintojen jälkeen aika kuluukin mukavasti töissä ja uuteen asuinseutuun tutustuessa. Vilkkaan sesongin jälkeen pariskunnan tulevaisuus on vielä auki. – Mielellämme tietenkin jäisimme Rukalle, sillä alueen tulevaisuus näyttää todella hyvältä!

Realia Isännöinti Oy on vahva paikallinen toimija. Meille on tärkeää toimia paikallisesti asiakkaidemme läheisyydessä, joka mahdollistaa asiakkaillemme vaivattoman henkilökohtaisen asioinnin. Henkilöstöllämme on pitkäaikainen kokemus ja osaaminen eri elinkaaren vaiheissa olevien taloyhtiöiden isännöinnistä. Lisäksi olemme erikoistuneet uudiskohteiden isännöintiin liittyviin erityispiirteisiin sekä vaativiin korjaus- ja saneeraushankkeisiin.

REALIA ISÄNNÖINNIN ASIAKKAANA SAAT ENEMMÄN ASIANTUNTIJUUTTA, KOKEMUSTA JA RESURSSEJA TALOYHTIÖSI JA KIINTEISTÖYHTIÖN KÄYTTÖÖN! Asiakkaamme saavat käyttöönsä mm. • • • •

TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄN, jonka avulla ohjaamme taloyhtiöitä suunnitelmalliseen toimintaan, varmistamme päätettyjen asioiden etenemisen sovitussa aikataulussa ja niiden aktiivisen viestinnän asiakkaillemme. SÄHKÖISEN MAJAKKA –PALVELUN, joka helpottaa asiointia taloyhtiöön liittyvissä asioissa ajankohdasta riippumatta. Lisäksi palvelu mahdollistaa taloyhtiöiden hallituksille pääsyn ilmoitushallintaan, joka mahdollistaa vikailmoituksien ja huoltokirjan mukaisien tehtävien etenemisen seuraamisen. VAHVAN TEKNISEN ISÄNNÖINNIN OSAAMISEN HANKINTAPALVELUT, jotka tuovat asiakkaidemme käyttöön laajan kumppaniverkoston sekä merkittäviä kustannussäästöjä.

PYYDÄ TARJOUS ISÄNNÖINNISTÄ: nico.schonberg@realia.fi puh. 040 669 3062

Tutustu asiakastarinoihimme www.realiaisannointi.fi/asiakastarinat Realia Isännöinti Oy, Maaseläntie 36, 93600 Kuusamo. Y-tunnus: 0871684-7.

www.realiaisannointi.fi

”Miten voikin kiintyä johonkin paikkaan!”

Irmelillä täyttyi kaksikymmentä vuotta Royal Rukassa

oyal Rukan iloinen vaalea emäntä Irmeli Pasma-Murtovaara juhli joulukuussa pyöreitä vuosia. Ei syntymäpäiviä eikä yrittäjävuosia, vaan vielä tärkeämpää virstanpylvästä, eli hänellä tuli täyteen kaksikymmentä vuotta Royal Rukassa. – Miten voikin kiintyä johonkin paikkaan ja rakastua siihen, mitä saa tehdä, Irmeli huokaa. – Jos vain jaksan tehdä tätä työtä, jota rakastan, jään varmaan vajaan kymmenen vuoden kuluttua eläkkeelle nimenomaan Royal Rukasta. Tai ehkä Royal ei jää vielä silloinkaan – ainakaan jos perheeltä kysytään: – Kaksitoistavuotias tyttärenpoikani kysyi, mitä mummo aikoo tehdä eläkkeellä. Hänen isänsä vastasi heti, että ’hengailee tietenkin Royal Rukassa’! Suurimman osan Royalin vuosista Irmeli on työskennellyt yrittäjänä. – Vuonna 1998 menin töihin Rabbe Grönblomille, joka omisti kiinteistön ja pyöritti toimintaa. Vuonna 2002 vuokrasin talon Rabbelta ja ryhdyin yrittäjäksi. Kolme vuotta sitten Royalin omistaja vaihtui Rabbe Grönblomin kuoleman jälkeen. Grönblomin perheen seuraava sukupolvi alkoi operoida Royalia, ja Irmeli huomasi, että oli tullut tilaisuus lähteä maailmalle kokeilemaan siipiään – katsomaan, onko ruoho vihreämpää etelässä ja onko muu maa mansikka. No ei ollut! – Se kesti kaksi ja puoli kuukautta, Irmeli kertoo nauraen. – Lähdin Rukalta toukokuussa, ja kun Fredrik Sjöberg pyysi minua elokuussa takaisin, palasin saman tien juurilleni. Kotiin! Kahdenkymmenen

vuoden

aikana Rukalla on tapahtunut paljon. Tunturissa on rakennettu valtavasti, uusia yrityksiä on perustettu ja matkailijamäärät ovat moninkertaistuneet. Kilpailu on lisääntynyt, mutta niin on lisääntynyt yhteistyökin esimerkiksi ohjelmapalveluyrittäjien kanssa. Matkailijat eivät ole muuttuneet niin paljon kuin voisi kuvitella. – Kansainvälisten matkailijoiden määrä on tietenkin lisääntynyt. Joulu ja uusi vuosi Royalissa vietettiin brittien, espanjalaisten ja ranskalaisten kanssa. Hiihtolomille on tulossa isoja sveitsiläisryhmiä. Mutta vuosikymmenten jälkeenkin Rukalle tullaan samoista syistä kuin aina. Lumi, erämaa, hiljaisuus ja puhdas ruoka houkuttelevat ihmisiä pohjoiseen. Royalin oma menestystarina on tuhansien huolella palveltujen matkailijoiden lisäksi varsin konkreettinen: Lapin herkkupöytä. Kun pöytä ideoitiin vuonna 2003, ei kukaan arvannut, että vielä viidentoista vuoden jälkeenkin se katettaisiin täydelle salille joka tiistai, torstai ja lauantai. Pöydällä on tarjolla laaja valikoima parasta, mitä pohjoinen tarjoaa: poroa, lohta, marjoja, sieniä, lappilaisia yrttejä. Ja Royal Rukan Lapin herkut ovat todellista lähiruokaa: – Oma syysharrastukseni on kerätä metsästä marjoja ja sieniä, ja usein ne päätyvät seuraavana talvena Royalissa Lapin herkkupöytään! Herkkupöydän suosiosta kertoo, että tänäkin vuonna on jo tammikuussa varattu täyteen huhtikuun päiviä. – Juttelin kerran erään asiakkaan kanssa, joka oli Lapin herkkupöydässä jo yhdettätoista ker-

Vaikuta vuoden 2019 retkikohteen valintaan

uoden retkikohde 2019 -kisan finaali on käynnissä. 5000 euron palkinnosta kilpailee yhteensä kymmenen kohdetta. Voittaja valitaan yleisöäänestyksellä. Tänä vuonna kilpailun teemana on maastopyöräilyreitit eli finaalissa on mukana pyöräilyyn soveltuvia luontokohteita. Kriteerinä on reittikokonaisuus, joka koostuu metsäpoluista, ulkoilureiteistä ja hiekkateistä,

joilla pyöräily on sallittu – mukaan ei lasketa päällystettyjä pyöräilyreittejä. Reitillä tulee lisäksi olla retkeilyä tukevia palveluita, kuten taukopaikkoja, pyöräily-ystävällisiä majoitusmahdollisuuksia ja mieluusti vuokraus- ja opastustoimintaa. Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa kuka tahansa retkeilystä ja ulkoilusta kiinnostunut sai

taa! Usein puhutaan, että pitää olla kansainvälinen keittiö, mutta kyllä meidän vieraamme haluavat Rukalle tultuaan maistella ja haistella lappilaisia ruokia. Kahteenkymmeneen hotellivuoteen sisältyy valtavasti työtä. Irmelillä on lisäksi kolme lasta, ja hänen miehensä on tehnyt uransa ravintolamuusikkona ympäri Suomea. Irmeli puolestaan pyöritti hotellin lisäksi huoltoyhtiötä ja mökkivälitystä. – Lapset saivat kasvaessaan nähdä, millaista on pitää hotellia. He ovat saaneet myös osallistua töihin. Ehkä ei aina ollut niin miellyttävääkään, että piti perjantaina koulun jälkeen tulla hotellille, mutta samalla he näkivät, että raha ei tule taivaalta. Irmelin poika jatkoi äitinsä jalanjäljissä ja opiskeli kokiksi. Ensimmäiset neljä vuotta hän työskenteli Royal Rukassa äitinsä kanssa. Sen jälkeen hän kävi Etelä-Karjalassa, jossa perusti kaksikin ravintolaa, mutta veri veti hänetkin takaisin pohjoiseen. Tällä hetkellä hän työskentelee Rovaniemellä. – Nuorin lapsemme Krista oli Royalissa aloittaessani vain viisivuotias. Ilman appivanhempieni apua emme olisi selvinneet, ja joskus tuntuu, että he Kristan kasvattivatkin, kun minä ja mieheni olimme aina töissä! Irmeli työskentelee yrittäjyysvuosien jälkeen Royal Rukassa jälleen palkatun johtajan roolissa, mutta samalla suurella sydämellä kuin yrittäjänäkin, ja kantaen vastuuta asiakkaiden tyytyväisyydestä. Irmeli sanoo olevansa iloinen omistajien luottamuksesta. – Joihinkin asioihin tietenkin haen vahvistuksen, mutta muuten saan tehdä töitä vapain käsin. Eräs vanhoista vieraista sanoi kerran, että sinähän saat

lähettää mukaan oman ehdokkaansa. Retkeilyalan ammattilaisista koostuva raati valitsi ehdotuksista kymmenen finalistia. Valinnassa huomioitiin kohteen pyöräilymahdollisuuksien lisäksi saavutettavuutta, palveluita ja monipuolisuutta. Kilpailun kärkikymmenikköön kiri Koillismaalta Suomen uusin kansallispuisto Hossa. Muut finalistit ovat Syötteen kansallispuisto, Imatran Ukonniemi, Urho Kekkosen kansallispuisto, Ylläs, Vedenjakaja, Liminka, Fiskars, Jämijärvi ja Poronpolku. Osoitteesta www.goexpo.fi löy-

Royal Ruka on Irmeli Pasma-Murtovaaralle kuin kakkoskoti. mellastaa täällä kuten ennenkin, Irmeli kertoo nauraen. Sen verran yrittäjyyden päättyminen kolme vuotta sitten muutti Irmelin elämää, että hän

sai enemmän vapaa-aikaa. – Samalla päätin, että kaikki kesät ja luppoajat, joita Royal ei tarvitse, vietän perheeni ja etenkin viiden lapsenlapseni kanssa!

Lähivuosien ohjelmassa hotellin laajennus Royal Rukan omistaja Fredrik Sjöberg on tyytyväinen hotellin suosioon. Royal Rukalla on laaja käyttäjäkunta, joka nauttii rauhallisesta ympäristöstä, jossa on kuitenkin hyvät palvelut. – Hotellimme sijainti on erinomainen ruokaan ja hiljaisuuteen keskittyvälle matkailjijalle, joka ei halua majoittua aivan keskuksen vilkkaimmassa ytimessä, mutta ei myöskään yksinäisessä mökissä, Sjöberg sanoo. – Royal Rukan kysyntä on itse asiassa sesonkiaikaan suurempi kuin tarjonta, ja tarkoituksemme on lähivuosina laajentaa

hotellia. Jo Rabbe Grönblomin visio oli kolminkertaistaa huonekapasiteetti joko laajentamalla olemassaolevaa rakennusta tai rakentamalla erillisiä luksusmökkejä, joita Royal Ruka operoisi. Sjöberg paljastaa että omistajaperhe etsii parasta aikaa sijoittajapartneria kunnianhimoiseen laajennusprojektiin. Tällä hetkellä Royal Rukassa on kuusitoista huonetta, saunaosasto ja wild food -ravintola, jossa syödään aitoja Lapin herkkuja. Tuttuun laadukkaaseen tarjontaan on tuonut uusia tuulia uusi kokki Päivi Halme.

tyy jokaisen finaalistin esittely sekä linkki äänestyslomakkeelle. Suosikkiaan voi äänestää keskiviikkoon 27.2. asti. Palkinnon voittaja julkistetaan messujen avajaispäivänä 15.3. Yleisöäänestyksen voittaja palkitaan Suomen Messusäätiön 5000 euron stipendin lisäksi omalla osastopaikallaan GoExpo-messuilla 15.-17.3. Kilpailun raadin muodostavat puheenjohtajana retkeilytoimittaja Mikko Lamminpää sekä muina jäseninä viestintä- ja markkinointipäällikkö Panu Könönen (Suomen Latu ry), erikoissuunnittelija Tapani Mikkola (Metsähallitus, Luonto-

palvelut), vapaaehtoistyön koordinaattori Päivi Anttonen (Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry) ja päätoimittaja Petri Laine (Retki-lehti). Vuoden Retkikohde -kilpailu järjestetään nyt viidennentoista kerran. Kilpailulla pyritään edistämään retkeilyn ja retkeilykohteiden tunnettuutta sekä löytämään uusia, kiinnostavia kohteita. Suomen Messusäätiön palkintostipendi on tarkoitettu kehittämään kohteen toimintaa ja asiakkaiden hyödyksi. Viime vuoden teemana oli geologiset kohteet, ja silloin tittelin voitti Rokuanvaara.

Vastaukset Kuusamon lintukerhon Lintupähkinään sivulta 3.

Kynttiläkuusten siimeksessä sijaitseva Lammintupa on tunnelmallinen viivähtämispaikka hiihtoretken lomassa.

Lasten moottorikelkkailu on yksi Lammintuvan vetonauloista.

Lammintuvalla paljon uutta tällä kaudella

ammintuvan latukahvilassa on alkamassa uusi vilkas kevätsesonki, josta ei talvi-iloja ja munkintuoksua puutu. Tunnelmallisesta latukahvilasta on vuosien mittaan kasvanut koko perheen viihtymiskeskus, jossa on tarjolla monenlaista ohjelmaa. Husky- ja poroajeluiden, icekartingin ja lasten moottorikelkkailun lisäksi Lammintuvan lastenmaasta löytyy perinteinen pyllymäki sekä tunnelirata, kiipeilynarut ja napakelkka. Lammintuvan ohjelmat ovat perinteisesti toimineet non stop -periaatteella, ja niin on pääosin jatkossakin, mutta tänä vuonna tulee uutuutena, että maanantaista lauantaihin klo 9–11 voi ohjelmapalvelut varata on line -ajanvarauksella Lammintuvan nettisivulta. Klo 11–15 ohjelmat jatkuvat entiseen tapaan non stopina. Jos varaustilanne sallii, voi ohjelmiin tietenkin osallistua myös paikan päällä ennen klo yhtätoista. Uutena ohjelmana Lammintuvalla on tällä kaudella kiireetön koko perheelle sopiva retki, jossa ajetaan 500 metriä porolla, heitetään suopunkia ja paistetaan lopuksi makkaraa ja juodaan pullakahvit. Ohjelma järjes-

tetään ma–pe klo 10 ja 13 ja lauantaisin klo 10. Ohjelman voi varata on line -varauksen kautta. Ja lomalaisten kannattaa myös muistaa Lammintuvan herkullinen lounaskeitto, joka on kuumana päivittäin klo 11–15. Lammintuvalle on helppo tulla millä kulkuvälineellä tahansa, sillä se sijaitsee niin latujen kuin kelkkareitinkin välittömässä läheisyydessä ja autolla pääsee pihaan. Tänä keväänä on uutena matkustusmuotona lisäksi lämmitetty reki, jossa isokin ryhmä pääsee paikalle erämaan halki, sillä Lammintupa tekee yhteistyötä joulukuussa aloittaneen Northern Lights Expeditionin kanssa. Tarjolla on lämmitettyjä rekiä, joita vedetään moottorikelkalla. Matkustaja ei tarvitse sen enempää raskasta kypärää kuin kömpelöä kelkkahaalariakaan, vaan tavalliset talvivaatteet ja turvavyö riittävät turvakaarilla varustetussa reessä. Revontulirekikyydin voi varata numerosta 044 9857098 tai osoitteista sales@northernlightsexpedition.com tai www.northernlightsx.com. Lammintupa löytyy myös Facebookista ja Instagramista. On line -varaamo löytyy osoitteesta www.lammintupa.fi.

Kuva 1. Räkättirastas (Turdus pilaris), ikä ja sukupuoli määrittämätön. Kuvattu toukokuussa, kuvaaja Juha Viramo. Räkättirastaalla ovat päälaki, niska ja yläperä harmaat ja selkä ruskea. Sukupuolet pystyy yleensä erottamaan päälaen höyhenten värityksen perusteella, mutta kuvasta sitä ei näe. Keskitalvella nuoret räkätit pystyy erottamaan vanhoista linnuista varmimmin pyrstösulkien muodon perusteella. Nuoren räkättirastaan pyrstösulat ovat teräväjärkiset ja vanhojen lintujen pyöreät. Räkättirastas on Kuusamossa yleinen pesimälintu ja runsaina pihlajanmarjavuosina niitä voi jäädä talvehtimaan. Kuva 2. Suopöllö (Asio flammeus) +1kv. Kuvattu heinäkuussa, kuvaaja Olli Lamminsalo. Kuvasta näkyvät höyhenpeitteiset jalat ja pöllön iso pää. Siivet ovat alta osittain vaaleat ja siipien kärjet näkyvästi tummat. Pyrstö harvan poikkijuovainen. Nuorilla suopöllöillä säilyy aikuista laajempi musta naamakuvio syksyn sulkasatoon saakka, mutta kuvassa sitä ei näy. Ennen sulkasatoa nuorten 1kv-suopöllöjen selkäpuoli on tummanruskea ruosteenkeltaisin täplin ja vanhojen lintujen vaalean kellanruskea. Kuvan pöllö lienee selkäpuolen värityksen perusteella vanha +1kv suopöllö. Sukupuolten höyhenpuku on samanlainen, vaikkakin koiras on keskimäärin vaaleampi. Suopöllö on myyrävuosina yleinen pesijä Kuusamossa. Se on muuttolintu.

LÄÄKÄRIASEMA BENE RUKA +358 (40) 70 77 123 Lääkäripäivystys Doctor - Call Kauppakeskus Kumpare, Ruka

Ruka Nordic Noir tuo jännityksen tunturiin Uusi kansainvälinen dekkarifestivaali tuo Rukalle rikoskirjallisuuden kuumimmat nimet kaikista pohjoismaista vuoden pimeimpään aikaan 18.-20.1. Nordic Noir yhdistää pohjoismaisen rikoskirjallisuuden luovalla tavalla arktiseen ympäristöön ja aktiviteetteihin, yöelämää unohtamatta. Festivaalin esiintyjinä nähdään muun muassa kansainväliseen maineeseen noussut Ruotsin dekkarimaailman tähti Jens Lapidus, yli kahdellekymmenel-

le kielelle käännetty norjalaisdekkaristi Samuel Björk ja Islannista maailmanmaineeseen noussut Yrsa Sigurðardóttir. Lisäksi mukana ovat Erik Axl Sund, Kati Hiekkapelto, Max Seeck, Agnete Friis, Ragnar Johansson, Stefan Ahnhem, Ninni Schulman ja Antti Tuomainen. Mukana on myös Suomen tunnetuin pankkiryöstäjä Jan Jalutsi. Tapahtuman moderaattoreina toimivat Ronja Salmi, Kasper Strömman ja Philip Teir.

Talvinen metsä on elämää täynnä

alvella metsä vaikuttaa petollisen tyhjältä ja hiljaiselta. Muuttolinnut ovat etelässä, eläimet nuokkuvat pesissään ja toiset vetelevät sikeitä. Varvikko on litistyksissä lumen alla ja lehtipuiden oksat ovat paljaina. Mutta tapahtuu talvisessa metsässä muutakin kuin että karhu kääntää kylkeä: – Häiriön sattuessa karhu saattaa nousta talvipesästään jopa katsomaan, mistä on kyse, kertoo Ranuan eläinpuiston intendentti Mari Heikkilä – Luonnossa saattaa esimerkiksi metsästyskoira ajaa karhun ulos pesästä. Karhu ei ole silloin kovin hyvällä tuulella. Uninen se tietenkin on, mutta virkoaa nopeasti, jos sitä aletaan uhkailla. Se on vähän kuin emäntä talossa; jos joku asia riepoo niin se saattaa tulistua. Ranuan karhut eli kymmenenvuotias Malla ja sen neljävuotias Jemma-tytär menivät viime syksynä nukkumaan ennätysaikaisin eli jo lokakuussa. Heräily tapahtuu huhtikuulla. Talven mittaan eläintenhoitajat käyvät kerran viikossa kuuntelemassa, että karhut hengittävät. – Karhut hengittävät nukkuessaan niin

hitaasti, että usein saa tovin odotella, ennen kuin asia varmistuu. Toinen Suomen suurpeto eli ahma ei nuku talviunta. Päinvastoin: – Ahma on talvella elementissään. Sillä on isot tassut, joilla se juoksee hangen päällä. Lyhytjalkaisena se ei pysty juoksemaan pehmeässä lumessa, mutta ruoan hankinnan kannalta se ei haittaa, sillä ahmalla on niin suuret leukavoimat, että se rusauttelee ruoakseen jäätyneitä haaskoja. Ilves taas on toisenlainen syömämies: – Ilves saattaa yrittää jyrsiä talvista haaskaa, mutta se ei ole sopeutunut käyttämään jäätynyttä ruokaa kuten ahma, vaan tarvitsee tuoretta lihaa. Aivan toisenlaisia metsän talvieläjiä ovat piskuiset ja vikkelät hiiret ja myyrät. Ne pysyttelevät hereillä läpi talven maahan kaivamissaan tunneleissa. Lumihanki on hyvä eriste, ja maan pinnalla saattaa pakkasellakin olla lämpötila nollassa. Pikkueläjiä uhkaavat talvella samat vaarat kuin kesällä. – Varsinkin lumikko mahtuu sujuvasti myyrän tun-

neliin, mutta kyllä kärppäkin niihin menee. Tunnelissa ne sitten saattavat popsia isäntäväen suihinsa. Ranuan eläinpuistossa voi nähdä myyriä ja lystikkäitä vaivaishiiriä myös talvella, sillä ne asuvat sisätiloihin rakennetuissa sammalikoissa. Lintumaailman itseoikeutettu talvikuningatar Suomessa on komea, valkoinen tunturipöllö. – Tunturipöllö on äärimmäisen hyvin sopeutunut arktiseen ilmastoon, koska sillä on höyhennys varpaankärkiin asti, toisin kuin esimerkiksi kanahaukalla tai muilla petolinnuilla. Tunturipöllön nokkaakaan ei paljon näy höyhenten keskeltä, ja höyhennys myös lämmittää sen hengitysilmaa. Valkoinen väri suojaa tunturipöllöä talvella isommilta petolinnuilta, ja samalla se pääsee itse maastoutumaan omilta saaliseläimiltään. Talvisessa metsässä juoksentelevat myös oravat, ketut, rusakot ja tietenkin porot. Monet pikkulinnut talvehtivat Suomessa, tunnetuimpana kaikille tuttu talitiainen, ja hangen sisällä kiepissä yöpyviä kanalintujakin metsissä liikuskelee. Hiihtoretkelle kannattaa ripustaa kiikarit kaulaan. Eläimistä kiinnostuneiden kannattaa myös vilkaista etukäteen eläinkirjasta, millaisia jälkiä kukin talven eläjä jättää taakseen, koska tuoreessa lumessa jäljet on helppo erottaa.

Meidät löydät Kuusamosta

Lämpimässä reessä revontulten alle

ukalla avattiin jouluna uusi palvelu, jossa revontulia pääsee ihailemaan erämaahan ilman, että pakkanen nipistelee nenänpäätä tai viima puree poskia. Sami Räisäsen ja Miia Määtän Northern Lights Expedition vie matkailijat revontuliretkille moottorikelkan vetämässä katetussa reessä. – Reessä on lämmitys, joten kelkkahaalariakaan ei tarvita, vaan normaali talvivaatetus riittää, kertoo Sami Räisänen. – Kypärää ei tarvita, sillä reessä on turvakaari. Jokaisella matkustajalla on turvavyö. Retki sopii kaikille vauvasta vaariin. Etenkin lapsille katettu, lämmin reki on mukavampi tapa retkeillä kuin avoin reki. Retket alkavat Rukan Salongista, josta suunnataan länteen pois tunturin valoista. – Ajamme useiden kilometrien päähän isoille soille ja aavoille, joilta revontulet ovat nähtävissä hyvin. Yhteen rekeen mahtuu yhdeksän hengen seurue. Kunhan

ajankohta sopii etenkin lapsiperheille. Northern Lights Expedition tarjoaa rekikyytejä myös päiväsaikaan. Tarjolla on pilkkiretkiä, porotilavierailuja ja maisemaajeluita tilauksesta. Sami ja Miia tekevät yhteistyötä myös Lammintuvan latukahvilan kanssa. Matkailija voi ajaa Lammintuvalle katetussa reessä ja palata taksilla, tai päinvastoin. – Lammintuvan kuljetus kannattaa varata edellisenä päivänä tai viimeistään samana aamuna, että tiedämme tuoda reet edellisen yön revontuliretken jälkeen oikeaan paikkaan.

Katetussa, lämpimässä reessä revontuliretki on mukava ja viimaton elämys. Northern Lights Expedition vie matkailijat revontulia ihailemaan päivittäin klo 18.30 ja klo 22. kausi eteneen ja reitit vahvistuvat, voidaan kerralla kuljettaa myös kahta rekeä. Iso ryhmä ei kuitenkaan ole retken edellytys, sillä Northern Lights Expedition vie myös kahden ihmisen ryhmiä, vaikka pa-

riskuntia. Revontuliretkien lähdöt ovat päivittäin klo 18.30 ja klo 22. Aikaa kuluu pari-kolme tuntia, mutta kiireen kanssa ei olla liikkeellä.

– Hyvänä revontuliyönä voidaa viipyä pidempäänkin. Kerran olimme retkellä aamukolmeen asti. Myöhempi ajankohta on suositumpi, mutta aikaisemmallakin voidaan päästä näkemään revontulia. Aikaisempi Villinä ja vapaana virtaavan Kitkajoen mahtavat kosket eivät jätä katsojaansa kylmäksi, vaikka pakkasta olisikin mittarissa. Reitin riippusilloilta saat aivan uuden perspektiivin Kitkajokeen ja sen koskiin, jotka eivät jäädy talvellakaan. Pienellä Karhunkierroksella näet monta Oulangan tunnetuimmista nähtävyyksistä, yhdeksänmetrisestä vesiputouksesta Jyrävästä valokuvaajien suosimaan, aivan kuohuvan kosken partaalla seisovaan Myllykosken vanhaan myllyyn. Lue lisää Pienestä Karhunkierroksesta ja muista Oulangan talvireiteistä: www.luontoon.fi/ oulanka/talvireitit.

Riisitunturin talvista lumoa voi ihailla Riisin Rääpäsyn varrella. (Kuva: Pekka Kumpula)

Retkivinkit sydäntalven luontoon

eskitalvella pakkanen kiristyy ja paukkaa. Hanget kasvavat, nietokset nuolevat lahkeita ja puiden kestävyys on koetuksella raskaan tykkylumitaakan alla. Lyhyen valoisan ajan sininen hehku lumisessa maisemassa ja talvitaivaan hurmaavat pastellivärit muistuttavat talven ainutlaatuisuudesta. Nyt on siis oivallinen aika lähteä retkelle lumen valtakuntaan. Nappaa tästä vinkit talviretkeilyyn sopivista reiteistä Oulangan ja Riisitunturin kansallispuistoissa sekä Valtavaaran suojelualueella.

Kiutaköngäs on Oulangan kansallispuiston sydän ja maamme tunnetuimpien koskien aatelia. Komea Kiutaköngäs ja sitä reunustavat punaiset, jyrkät kalliopahdat sekä villinä ja vapaana mutkitteleva Oulankajoki muodostavat yhden näyttävimmistä kansallismaisemistamme. Talvisaikaan Kiutakönkäällä herättävät ihastusta myös luonnon muovaamat jääja lumitaideteokset, jollaisia ovat esimerkiksi pahtojen helmaa reunapitsin lailla koristavat jääpuikkorykelmät. Kahden kilometrin mittainen Kiutakönkään reitti on kuljettavissa ympäri vuoden. Reitti

alkaa Oulangan luontokeskukselta. Parinsadan metrin etäisyydellä koskesta on tulentekopaikka ja taukokatos. Jos haluat kävellä Kiutakönkäälle pidemmän kaavan mukaan, voit kulkea koskelle myös viiden kilometrin mittaista Hiiden Hurmos -reittiä pitkin, jolla kuitenkin lumikengät saattavat olla tarpeen. Kahdentoista kilometrin mittaisen Pienen Karhunkierroksen voit aloittaa joko Juuman kylästä tai Basecamp Oulangan pysäköintipaikalta. Reitti on korkeuserojensa ja pituutensa vuoksi vaativa, mutta reitistä on myös mahdollista kävellä vain osa.

4,3 kilometrin mittainen Riisin Rääpäsy johdattaa kulkijansa Riisitunturin laelle, jonne on helppo kavuta myös talvisin. Riisitunturilla satojen kilojen lumimassaa oksillaan kannattelevat kynttiläkuuset muodostavat satumetsän, jonka vertaista ei näe edes elokuvissa. Tunturin huipulta avautuva maisema Kitkajärvelle on lumoava varsinkin silloin, kun talvipäivän hempeät pastellisävyt maalaavat maiseman. Riisitunturi on myös oivallinen paikka revontulien tarkkailuun. Lisää tietoa Riisitunturista: www.luontoon.fi/riisitunturi.

Samilla ja Miialla on pitkä kokemus matkailualalta. Sami on työskennellyt parikymmentä vuotta eräoppaana sekä Kuusamossa, Levillä että Saariselällä. Miia on työskennellyt alalla kymmenkunta vuotta. – Emme hypänneet tuntemattomaan. Nyt aika tuntui oikealta oman yrityksen perustamiselle! Valtavaaran suojelualueella Rukan kupeessa on kolme lumikenkäilyyn sopivaa reittiä, joiden pituudet ovat kaksi, kolme ja 5,5 kilometriä. Lumikenkäreitit alkavat Saaruan parkkipaikalta. Saaruan huipulla voit myös ihastella upeaa jääveistospuistoa. Lue lisää Valtavaaran ja Saaruan talvireiteistä: www.ruka.fi/ lumikenkaily.

Tapahtumia 1.–31.1. Oulangan luontokeskuksella on esillä Kuusamo Nature Photo 2018 –valokuvanäyttely. 9.2. klo 10–15 kansallispuistot saapuvat Rukankylään ja Kaltiolammelle. Koko perheen talviluontopäivässä kierretään luontopolku, veistetään lunta ja kokeillaan talviretkeilyvälineitä fatbike-pyöristä lumikenkiin ja karvapohjasuksiin. Talvirientojen lomassa pistäydytään rekiajelulla ja rapsutetaan huskyja. Tapahtumassa annetaan viimeisimmät vinkit talviretkeilyyn ja tietoa kansallispuistojen vaellusreiteistä. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Lisää tietoa osoitteesta www.ruka.fi/kansallispuistottunturissa tai Kansallispuistot tunturissa -tapahtuman Facebook-sivuilta.

Kysy meiltä! Tarvitsetko tietoa retkeilystä kansallispuistoissa tai ihmetyttikö jokin luontohavainto retkelläsi? Oulangan luontokeskus vastaa mielellään retkeilijöitä askarruttaviin kysymyksiin. Luontokeskus on auki tiistaista lauantaihin klo 10–16. Tervetuloa! Oulangan luontokeskus, Liikasenvaarantie 132, 93900 Kuusamo, p. 020 639 6850 oulanka@metsa.fi, www.facebook.com/oulanka, www.luontoon.fi/oulanka

Rukan Pipolätkästä on kasvanut Euroopan suurin pipolätkäturnaus, jossa turnausvoitosta pelataan hauskanpidon hengessä.

Rukan Pipolätkä on nyt EUROOPAN SUURIN!

alven leppoisin jääkiekkoturnaus käydään Kaltiolammen jäällä 25.–26.1. Pelit pelataan perjantaina illalla klo 16–20.30 ja lauantaina 10– 18.30. Rukan Pipolätkä on muutamassa vuodessa kasvanut parinkymmenen joukkueen kisasta 64 joukkueen jättitapahtumaksi. Rukan Pipolätkä on nyt Euroopan suurin pipolätkäturnaus. Osallistujia on tulossa kaikkiaan kuusisataa, kertoo Jesse Laaksonen tapahtuman järjestävästä TouchDown Productionista. – Mukana on uusia joukkueita ja vanhoja tuttuja. Ruotsista ja Venäjältäkin on tulossa joukkueet. Tampereelta tulee työporukka, jossa on joukkueen lisäksi kannustamassa koko muu henkilöstö eli viisikymmentä ihmistä. Pipolätkä järjestettiin ensimmäisen kerran 2016, mutta alku ei ennustanut tulevaa menestystä: – Aluksi näytti siltä, ettei turnausta saada järjestettyä ollenkaan. Joulukuussa mukaan oli ilmoittautunut yhdeksän joukkuetta. Tammikuussa joukkueita oli sentään 21. Tällä kaudella ei ilmoittautumisia tarvinnut odotella. Turnauksen pelipaikat täyttyivät jo syyskuussa. – Tapahtumaa on laajennettu joka vuosi, mutta lisää on vielä tarkoitus laajentaa, että kaikki halukkaat pääsisivät mukaan. Sitä ennen pitää ratkaista tilaongelma. Vaikka pelit aloitetaan nykyään jo perjantai-iltana, otteluohjelma on täynnä. Tarvittaisiin uutta kenttätilaa. Asia on

suunnittelupöydällä. Pipolätkän juuret ovat lapsuuden pihapeleissä. Turnaus pelataan rennolla otteella neljän miehen kentällisin ilman maalivahtia. Yksi peli kestää vartin. Alkusarjassa jokaiselle joukkueelle tulee 3-4 peliä. Finaali ja pronssiottelu järjestetään lauantaina noin kello 18.30. Pipolätkää pelataan hauskanpidon merkeissä, mutta ei kukaan tietenkään laittaisi turnausvoittoakaan pahakseen, ja luvassa onkin jännittäviä hetkiä. – Jääkuutiot-joukkue on kirinyt ainakin kahtena edellisenä vuonna finaaliin, mutta hävinnyt molemmilla kerroilla. Toissa vuonna voitti HC Sintit ja viime vuonna kuusamolainen Tunturipöllöt. Nähtäväksi jää, miten tänä vuonna käy. Tänä vuonna tapahtumaan on lisätty oheisohjelmaa. Alueelle tulee saunarekka, jossa voivat käydä lämmittelemässä pelaajien lisäksi myös katsojat. Tapahtumassa on myös ruokailu- ja anniskeluteltta. Omia taitoja voi käydä testaamässä lämäritutkassa ja tarkkuuslauonnassa. Teroituspisteessä saa omat luistimet turnauskuntoon. Tänä vuonna vastataan myös kisayleisön usein esittämiin toiveisiin: – Tarjolla on nyt Pipolätkäaiheisia kaulaliinoja, kahvia, kahvimukeja, kiekkoja ja paljon muuta. Kuopiolaisen panimon kanssa olemme tehneet Pipolätkä-oluenkin. Ja tietenkin tarjolla Pipolätkä-pipoja!

Tontti tunturista Rukan laakson kaava-alue valmis Rukan laakson kävelykylän kaavaalueen sijoituskohteet Valtavaaran kainalossa ovat nyt myytävänä tai vuokrattavana. Nyt on hyvä mahdollisuus päästä heti alusta mukaan uuden matkailukylän rakentamiseen! Myös Rukan Länsirinteellä ja Maston alueella on vielä muutamia tontteja jäljellä. Lisätiedot: Matti Keränen, puh. 0400 395 306 tai matti.keranen@metsa.fi

Tutustu kaikkeen tarjontaamme osoitteessa laatumaa.fi

Hirsitalo Hakala

Osta omaksesi pala Kuusamoa Tilaa esitteet nettisivuiltamme ja ole yhteydessä lähimpään myyjääsi: Kuusamo

Ismo Männikkö puh. 044 778 9228 Kaikki Suomen myyjämme osoitteessa:

www.kuusamohirsitalot.fi

Hoitosalonki Ruka Beauty & Wellness on yhdistänyt joukon kauneus- ja hyvinvointialojen yrittäjiä saman katon alle. Tältä hyvinvointipalstalta voitte lukea kotihoito-ohjeita ja hemmotella itseänne vaikkapa lomanne aikana!

Hoitosalonki Ruka Beauty & Wellness Rukatunturintie 9 (Kauppakeskus Kumpare) www.rukabeautywellness.com

Iloa ja hyvää oloa

Elintavat kaunistavat Ei enää pikakonsteja ihon hoitoon vaan pysyvää kauneutta vakiintunein elintavoin. Lue kuinka saat ihosi hehkumaan! 1. 2. 3.

Nesteytä – runsas vedenjuonti pitää ihon kuulaana, kimmoisana ja lisää solujen hapenottokykyä Kosteuta – muista puhdistus ja kosteusvoide aamuin illoin Suojaa – suojaa ihoa kylmä-kuuma vaihteluilta ja viimalta 4.

Ulkoile – happirikas ulkoilma tekee hyvää iholle ja lisää pintaverenkiertoa Harrasta seksiä – lisää estrogeenin määrää ja kollageenin tuotantoa lisäten ihon pehmeyttä ja joustavuutta, parantaa yöunen laatua jolloin iho voi rauhassa palautua päivän rasituksista. Lepää – nuku riittävästi ja ota päiväunia niin ihosi saa elpyä ja vahvistua.

Luonnon Hehku kasvonaamio

Suo itsellesi hemmotteluhetki ja valmista raikas, kaunistava marjanaamio! Ainekset: 1/2 dl maustamatonta jogurttia 1/2 dl hillaa tai mansikkaa noin 1 rkl luonnon hunajaa hyppysellinen kauraleseitä Survo marjat ja sekoita jogurttiin, lisää leseet ja hunaja. Levitä kasvoille ja anna vaikuttaa noin 10 min. Sopii miehille ja naisille.

Menovinkkejä 11.1. – 14.2.2019 Tiistai 15.1.2019

Lauantai 2.2.2019

16:00 Hiihtokoulun Happy Hour tiistaisin

12:00 Suomi Slalom suurpujottelukisa 16:30 Porojen ruokinta Rudolfin Seikkailureitillä 23:55 Zonessa bilebändi Playa

Torstai 17.1.2019 14:30 Tunturin tupla -kaverikisa, Maston rinne nro 35 16:30 Porojen ruokinta Rudolfin Seikkailureitillä Perjantai 18.1.2019 Nordic Noir. Uusi kansainvälinen dekkarifestivaali tuo Rukalle rikoskirjallisuuden kuumimmat nimet kaikista pohjoismaista vuoden pimeimpään aikaan. NÄYTTELYT Hannun jäljet - Hannu Hautala luontokuvakeskus Matkailukeskus Karhuntassu, Torangintaival 2, 93600 Kuusamo. Aukioloajat: 2.1.-17.2.2019 ma-to 9-17, pe 9-15 Galleriassa Teemoissa Lepakot, ”Pirunpääskyjä” taivaalla. Klassikoissa joutsenia, keinutuolissa ”Kaamosvaloa ja pakkasta”. Galleriassa Hannun teemana on ”Omalaatuinen koskikara”, keinutuolissa katsellaan kuvia ”Ensilumesta joulun kaamokseen”. Kuukkelisalissa Antti Stöckell ja Timo Jokela näyttelyllään ”Metsään”. Kuusamotalo 4.-31.1. Jouko Alapartanen: Maalauksia 4.-28.2. Paavo Ahonen: Maalauksia ”Lännen tarinoita” Perjantai 11.1.2019 Yhdistetyn Continental Cup Rukalla 16:00 Zonessa Jani Wickholm Truba 19:00 Yömäki 23:59 Zonessa Ronski Beat Lauantai 12.1.2019 Yhdistetyn Continental Cup Rukalla 16:00 Zonessa Jani Wickholm Truba 23:59 Zonessa Ronski Beat Sunnuntai 13.1.2019

Skibussi liikennöi aikataulujen mukaan. Taksit liikkuvat tilauksesta, ympäri vuorokauden. Porot ja huskyt nukkuvat öisin.

Polar Night Light Festival 18.1. - 2.2.2019 Valoa kaamoksen keskelle – maailman pohjoisin valofestivaali syttyy Rukalle ja Kuusamoon 19:00 Polar Night Ride. Tule osaksi elävää valoteosta Polar Night Light Festivaalissa perjantaisin klo 19-23; 18.1., 25.1. ja 1.2.2019. 19:00 Yömäki 23:55 Zonessa The Coveralls Lauantai 19.1.2019 Nordic Noir Lumilautailun Suomi Tour. Lauantaina kilpaillaan slopestylen merkeissä (WSF Regional -tason kilpailu) ja sunnuntaina vuorossa on reilit. Kilpailuissa on tänä kautena neljä eri sarjaa: kids, groms, rookies ja open. 23:55 Zonessa The Coveralls Sunnuntai 20.1.2019 Lumilautailun Suomi Tour Nordic Noir 8:00 Sunnuntaiseikkailu mobiilipelissä Perjantai 25.1.2019 Rukan Pipolätkä 25.1. 27.1.2019 19:00 Yömäki 23:55 Zonessa bilebändi EKoodi Mercedes-Benz Freestyle Ski Tour Fabulous Ruka 2019 Suomen Freestylehiihdon kilpailukiertueen Rukan osakilpailu Lauantai 26.1.2019 Rukan Pipolätkä 12:00 Suomi Slalom suurpujottelukisa 23:55 Zonessa bilebändi EKoodi

Yhdistetyn Continental Cup Rukalla 20:00 WordUp (USA), Niko Nova ja Riku Ryysyläinen Hanki Baarissa

Sunnuntai 27.1.2019

Maanantai 14.1.2019

Perjantai 1.2.2019

14:30 Rosa & Rudolf Lasten pujottelu

19:00 Yömäki 23:55 Zonessa bilebändi Playa

Rukan Pipolätkä Mercedes-Benz Freestyle Ski Tour Fabulous Ruka 2019

Maanantai 4.2.2019 14:30 Rosa & Rudolf Lasten pujottelu, Family Park Perjantai 8.2.2019 14:30 Stigakisa 19:00 Yömäki 21:00 Anssi Vimpari ja Öiset Kulkijat, Rukahovi Restaurant 23:55 Zonessa The Bilebändi Lauantai 9.2.2019 Finnish Alpine Masters Cup -kisat tuo aikuiset ratalaskijat jälleen Rukalle! Kidfest - Naperoviikko 7 Rukalla 2019 12:00 Suomi Slalom suurpujottelukisa 16:00 The Bilebändi Zonen After Skissä 16:30 Porojen ruokinta Rudolfin Seikkailureitillä 21:00 Sami Rosholm ja Casanova @Rukahovi Ravintola 23:55 Zonessa The Bilebändi Sunnuntai 10.2.2019 Finnish Alpine Masters Cup 8:00 Sunnuntaiseikkailu mobiilipelissä 11:00 Naperoiden parkkisessarit Maanantai 11.2.2019 14:30 Rosa & Rudolf Lasten pujottelu, Family Park 16:30 Porojen ruokinta Rudolfin Seikkailureitillä Tiistai 12.2.2019 14:00 Lumimaalaus -työpaja Family Parkissa 16:00 Hiihtokoulun Happy Hour Keskiviikko 13.2.2019 12:00 Taikurishow Family Parkissa 14:30 Keskiviikon kunkku, Maston nopeuslaskupisteellä, rinne nro 33 17:00 Tubetour 2019, Kuusamotalo Perjantai 15.2.2019 14:30 Stigakisa 19:00 Yömäki 19:00 Johnny Logan, Kuusamotalo 22:00 Zone on täynnä RAKKAUTTA JA ROMANTIIKKAA

Pidätämme oikeudet ohjelmamuutoksiin.

Tunne vetovoima. Audi A4 Business Comfort Edition. Täydellisesti varustelluissa Audi A4 Business Comfort Edition -malleissa on entisestään parantuneen Business tai Business Sport varusteiden lisäksi: Trend-nahkaverhoilu, seisontalämmitys kauko- ja mobiiliohjauksella, automaattisesti himmentyvä taustapeili, etusivulasit äänieristelasia sekä vetokoukku

Audi A4 Business Comfort Edition S tronic • Sedan alk. 37 491 € • Avant alk. 40 302 € Asiakasetu alk. 2 940 €. Tutustu osoitteessa audi.fi

Audi Center Oulu Tyrnäväntie 8, Oulu, vaihde 020 762 44 Automyynti: ma-pe 8-18, la 10-15 • www.audi.porho.fi

Jari Ulkuniemi 020 762 4013 Mikko Tiitto 020 762 4014 Arto Keskitalo 020 762 4011

Puheluhinnat 020-alkuiseen numeroomme: Lanka-ja matkapuhelinliittymästä 0,0835 € /puhelu + 0,1669 €/min (alv 24%)

Audi A4 Sedan Business Comfort Edition 35 TFSI MHEW 2.0 110 kW (150 hv) alk. 37 490,47 €, hinta CO₂-päästöllä 156 g/km (uusi mittaustapa). Vapaa autoetu 715 €, käyttöetu 565 €. Yhdistetty EU-kulutus 6,9 l/100 km. Audi A4 Avant Business Comfort Edition 35 TFSI MHEW 2.0 110 kW (150 hv) alk. 40 301,15 €, hinta CO₂-päästöllä 160 g/ km (uusi mittaustapa). Vapaa autoetu 755 €, käyttöetu 605 €. Yhdistetty EU-kulutus 7,1 l/100 km. Hinnat sisältävät toimituskulut 600 €. Kuvan auto erikoisvarustein.