THHL
2/2015
-j채senlehti
Pääluottamusmies
Töissä vai sairaana Työterveyslaitos: Joka toinen suomalainen käy työssä sairaanakin
J
oulukuussa 2014 ilmestyneen Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) raportin mukaan sairaana työssä käyminen aiheuttaa joka vuosi työantajille vähintään yhtä paljon kustannuksia kuin sairauspoissaolot. Helsingin Sanomissa (HS) olleen uutisen mukaan sairaana töihin meneminen aiheuttaa tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan monenlaista haittaa. Jos työntekijä sairastaa tarttuvaa tautia, työtoveritkin sairastuvat, ellei sairastunut malta pysyä kotona. Merkittäviä ongelmia ovat myös työtehon lasku, sairaan henkilön huono mieliala ja väsymys, jotka vaikuttavat työpaikan ilmapiiriin. Sairaana työskentelyyn on usein syynä se, että työntekijä kokee työnsä niin tärkeäksi, ettei halua olla poissa työstä. Usein ei halu-
Julkaisija: Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto – THHL ry Ratamestarinkatu 11 B 6. krs 00520 Helsinki
2
ta myöskään tuottaa ongelmia työkavereille tai asiakkaille. Meidän kaikkien on hyvä muistaa, että täysitehoinen 7tunnin 15 minuutin työpanos on riittävä. Tarvittaessa on pyydettävä työantajalta ylityömääräys, jos työtehtäviä on enemmän kuin normaalityöpäivän puitteissa pystyy tekemään. Ei ole olemassa ”omia/minun töitä” vaan hallinnollemme määriteltyjä yhteisiä työtehtäviä. Työantajalla on vastuu töiden ja resurssien riittävyydestä työmääriin nähden. Kohtuullisuus pitää olla mahdollista määrittää. On turha moittia asiantuntijoita siitä, että he eivät osaa priorisoida tehtäviään, jos asiakkaiden odotukset ja lainsäädännön asettamat vaatimukset ovat kohtuuttomia hoitaa
nykyresursseilla. Kohtuus on koneenkin jakamisella. Tämän sain itse kokea, kun työkoneeni kaatui Pääsiäisen jälkeen, ilmeisesti liian suuren kuorman johdosta. Koneelta loppuivat resurssit. Nyt on uusi työkoneeni asennettu ELYn verkkoon ja sähköpostiosoitteeni on kari.reponen@ely-keskus.fi.
Päätoimittaja: Eija Tuutti eija.tuutti@thhl.fi
Toimituskunta: Merja Toijonen, I vpj. merja.toijonen@ely-keskus.fi
Kannen kuva: Kirsi Suovalkama
Jaana Rautiainen, II vpj. jaana.rautiainen@te-toimisto.fi
Painopaikka: Forssa Print, 2015
Kari Reponen, plm kari.reponen@tem.fi
Hyvää kesää kaikille! t. Kari Reponen, plm
Puheenjohtajan mietteitä
Kesä lähenee – viileänä tai kuumana Niin on taas vaalit käyty ja menossa on voittajien juhlat ja häviäjien hissuttelut. Oli miten oli, kauaa ei kukaan ehdi tyhjää hymistellä. Arki odottaa ja sen pyörittämiseen, työllisyyden ja talouden kohentamiseen tarvitaan kaikkia. Näissä talkoissa tarttis tulla hiki muillekin kuin TE-hallinnon porukalle.
T
ätä kirjoittaessani odotan suurella mielenkiinnolla tulevan hallituksen kokoonpanoa ja tietoa tulevasta työministeristä. Itse hallitusohjelmaa toki myös ja ennen kaikkea sen sisältöä ja meidän väelle jyvitettyä osuutta 4-vuoden hallitusohjelmakauden tavoitteista. Helpolla ei pääse kukaan meidän kentässä.
Just in time Tällä kertaa ”Sipilän listassa” painottuivat palkansaajakeskusjärjestöille annetut kysymykset niin tuhdisti työllistämiseen jne., että STTK:sta käännyttiin jo allekirjoittaneen puoleen ja pyydettiin apua/näkemyksiä vastauksien rakentamiseen. Olin juuri tuolloin Karin kanssa Pohjois-Savon aluekierroksella. Hyvä juttu, sain suoraan palautetta pohdintoihin ”arjen sankareilta/ tekijöiltä”. Kiitos siitä. Pari muutakin pikaisen täsmäkyselyn saanutta ehti antaa vastauksia annetussa ajassa. Kii-
tos siitäkin. Aikataulu oli tiukka, joten heti lauantaiehtoon kotiutumisen jälkeen varustauduin pyhäpäivän ratoksi toimistolle väsäämään näkemyksiä eli THHL:n evästyksiä keskusjärjestön pj. Antti Palolan matkaan. Olimme siis ns. prime-time aikaan vaikuttamassa. Näkemysten eteneminen saattaa tyssätä heti alkuunsa, mutta on ainakin yritetty. Älkää nyt suotta pillastuko siitä, että tähänkö se sitten lopahtaa. Ei tietenkään! Odotamme hallituksen ja uuden ministerimme ratkeamista. Jahka ministeri pääsee käynnistämään arjen pyörityksen, alan junailla perinteiseen tapaan tervehdyskäyntiä. Tapaamisessa on tarkoitus kertoa mikä tämä THHL ry oikein on ja keitä meidän joukkomme on. Kuulostelemme hieman millaisia ajatuksia uudella ministerillä on hallintomme työn ja tavoitteiden suhteen ja kerromme millaisia näkemyksiä meillä asioista on. Kaikki aikanaan. Kuulette kyllä, kun asiat etenevät.
Kesälomat lähestyvät. Odotukset ovat korkealla sen suhteen, että hallitus (mieluiten toimiva) olisi ohjelmineen tiedossa ennen lomia ja lomien jälkeen käynnistyy sitten kova ohjelman toteuttamisen valmisteluprosessi. Yritämme pitää huolen siitä, että henkilöstön ääni tulee kuulluksi siinäkin työssä. Kaikki tämä vaikuttamien ei suoraan näy yksittäiselle jäsenelle, eikä kaikesta voi reaaliaikaisesti kertoakaan. Pyydän teiltä kuitenkin uskoa ja tukea sille, että työtä tehdään koko ajan sekä virallisesti että epävirallisesti. Nyt on aika jo siirtää ajatuksia myös kesälomaan. Osa-aikaisten lomapalkan maksamiseen saatiin ves-pöydässä muutos ja jo tänä vuonna maksaminen rytmitetään lomajaksojen mukaisesti ei kertamaksuna.
Onnellista ja aurinkoista kesää Sinulle, minulle ja naapurille. t. Eija
3
Etel채-Savon kuulumisia
Pikku-ballerina
Aino
urapolun ensiaskelilla.
4
Etelä-Savon kuulumisia
Mikä minusta tulee isona? Ollapa tilanteessa, jossa oma ammatinvalinta on vain kaukainen fantasia eikä mikään ovi ole vielä sulkeutunut. Lapsen maailmassa tämä on totta. Esikoiseni Aino, 6 v., totesi haluavansa isona merenneidoksi. Ajatus hymyilytti, mutta samaan aikaan minua TE-hallinnon virkamiehenä mietitytti kuinka sen voisi toteuttaa käytännössä. Onhan toki maailmalla vesipuistoja, joissa melkein oikeat merenneidot polskuttavat yleisön ihastuksena silikonipyrstöissään. Siihen suuntaanko lastani ohjaan?
E
ipä aikaakaan, kun tämä esikoinen aloittaa koulun, kohta pääsee ripille ja kenties perustaa omankin perheen. Kuinka evästää häntä ja nuorempia siskojaan valitsemaan niin, että valintojen kanssa voi elää. Kehittyä, kehittää tai ainakin pysyä vauhdissa mukana. Lapseni kysyi hiljattain, mitä kaikkia ammatteja on olemassa. Aikani lueteltuani listalle kelpuutettiin laulajan, opettajan, lääkärin ja ballerinan ammatit – mutta ainakin vanhalle koulutusneuvojalle tuli yllätyksenä hiphopparin pääsy ykköseksi! Työvoimaneuvoja ei ollut jostain kumman syystä aivan kärkikahinoissa. Mitäpä luulette asiantuntijan tai palveluesimiehen ammattinimikkeistä… eipä saavutettu kovin korkealentoisia kuvia niistä!
Lapsesta aikuiseksi ja urapolulle Usein kuulee, että nykypäivän aikuiset toteuttavat omia unelmiaan lastensa kautta. Lap-
► 5
Etelä-Savon kuulumisia Ainon äiti Kirsi vapaalla bilettää karaoken merkeissä.
set viedään harrastuksiin, joista itse saattoi vain haaveilla. 80-luvun Mikkelissä ei todellakaan tanssittu balettia tai pelattu jalkapalloa tekonurmella lähes ympäri vuoden. Nykyisin vaihtoehtoja on paljon ja samalla valinta voi olla vaikeaa. Jotkut voivat
6
silti tehdä harrastuksestaan ammatin. Pyrinkö siis kannustamaan lastani tekemään juuri sitä mitä hän haluaa, vaikka tiedän monen tien johtavan jos ei suoraan työttömyyteen niin ainakin haastavaan arkeen? Teenkö samaa myös työssäni, kannus-
tan, vaikka realismi sanoisi toisin? Ohjaus on päivän evankeliumi. Mitä enemmän eri mahdollisuuksia on tarjolla, sitä enemmän ihmiset väsyvät tekemään valintoja. Ei osata päättää, ei löydetä oikeaa suuntaa. Tarvitaan ohjausta. Tarvitaan toista
Etelä-Savon kuulumisia
ihmistä, joka auttaa näissä loputtomissa valinnoissa. Jos olisi olemassa vain yksi vaihtoehto, kenen tahansa olisi helppo tehdä päätös. TE-hallinto on ollut jo vuosikymmeniä avun tarjoaja niin työtä, ammattia kuin koulutusta etsiville. Palvelurepertuaariimme on kuulunut työnvälityksen lisäksi ammatinvalinnanohjausta, koulutusneuvontaa ja työnhakutaitojen sparrausta. Tämä apu ja tuki tulisi nähdä koko yhteiskuntaa kannattelevana voimana. Kun yhteiskunta tarjoaa joka tapauksessa maksuttoman koulutuksen, on työttömyys paitsi inhimillinen tragedia, myös tappio koko Suomelle.
Vankkaa asiantuntijuutta Monesti hämmästellään työvoimapoliittisella tarkoituksenmukaisuudella väritettyä toimintaamme, mutta samalla unohdetaan se, että käytössämme on asiantuntemus, jollaista muualta ei niinkään löydä. Olemme objektiivinen taho ja toi-
mija, päämääränä aidosti parempi ja toimivampi arki jokaiselle. Käytössämme – ja siis asiakkaiden käytössä – on kehittyvät sähköiset palvelut ja mikä parasta: motivoitunut ja osaava henkilöstö. Pitäkäämme siis huolta kaikista niistä, jotka parhaillaan pohtivat elämänsä suuntaa ja sitä mitä tekevät isona. Isoksi ei tätä nykyä taideta kasvaa ollenkaan ja suuntaa, ammattia tai haaveita voi pohtia jatkuvasti. Joko sinä tiedät mikä sinusta tulee isona? Minusta ei tule enää balleriinaa, mutta saa kai sitä haaveilla? Kirsi Suovalkama, Etelä-Savon ELY, Työlinja
7
Pohjois-Karjalan kuulumisia
Ikä ja työ M
8
itä miettii THHL-aktiivi, Sauli Hiltunen ikääntymisestä ja työn merkityksestä nyt eläkepäivien kynnyksellä. Ikähän on numeroita vain. Eikä ikääntyminen mikään huono homma ole, aloittaa Hiltunen. Kun kunto on ihan hyvä - no palautumiseen menee kyllä hieman enemmän aikaa, ei nyt enää kovin montaa yötä peräkkäin jaksa valvoa, energisenä kaverina tunnettu Sauli sentään myöntää. Sauli ei ole tarvinnut paljonkaan ikääntymistään miettiä, koska ei vakavampaa sairastelua ole ollut. Perusterveenä kertoi saaneensa olla. – Täytettyäni 50 vuotta, niin sen jälkeen olen oikein elänytkin, hän vahvistaa ikääntymisen myönteisiä puolia. Perheen ehdoilla elämän vaihduttua väljemmäksi lasten aikuistuessa, on harrastuksille jäänyt enemmän aikaa.
Mottona on ollut, että minkä tekkee, niin tekkee kunnolla. Sen edestä kyllä löytää, jos vähemmälle jotain jättää. Ja asiakas kyllä aavistaa, jos et ole paneutunut, toteaa Hiltunen. Lieksa on ollut sopivan kokoinen paikkakunta työskennellä ja teollisuuskylä perustettiin sopivasti 1970-luvulla, kertoo Sauli, tiivistä yhteistyötä koko työuransa ajan teollisuusyritysten kanssa tehneenä. Työnantaja on kouluttanut hyvin. Aina ole hakeutunut koulutuksiin, enkä ole kieltäytynyt koskaan. Ja olen kyllä kokenut, että on kannattanut lähteä, vaikka lähteminen on ollut kuinka työlästä. Ja kannustan muitakin kouluttautumaan ja osallistumaan työnantajan tarjoamiin projekteihin. Koulutuksissa saa vertaistukea ja kuulee, että samojen ongelmien kanssa sitä muuallakin Suomessa painitaan, korostaa Hiltunen.
Työ on pohjimmiltaan myönteinen asia
Työuralta on monta muistettavaa
Työn Sauli kertoo olleen hänelle aina tärkeä, koska se on tuonut toimeentuloa, pitänyt mielen virkeänä ja rikastanut sosiaalista elämääkin. – Työskentely työmarkkinoilla on edellyttänyt pysymään ajan hermolla ja motivoinut seuramaan miten maailma makaa, hän kuvailee. Hän kertoi huomanneensa, että henkilöstö työhallinnossa on keskivertoa aktiivisempi seuramaan aikaa ja yhteiskunnallisia asioita.
Reilun neljänkymmenen vuoden työuraan sisältyy monenlaista työmarkkinavaihetta ja työelämämuutosta. Vuonna 1974 korvauskäsittelijänä työhallinnossa aloittanut Sauli Hiltunen ehti työskennellä 5 vuosikymmenellä 41 työvuotensa aikana. 1980-luvulla Työministeri Urpo Leppäsen aikana kaikki haluttiin töihin. Yritykset ottivat työvoimaa valtavasti, Sauli muisteli. Silloin oli hienoa, että päästiin tutustumismatkoil-
le. Minäkin olin tutustumassa Lahdessa, Iisalmessa ja Kokkolassa erilaisiin teollisuuslaitoksiin. Oli helppoa opastaa asiakkaita, mitä työtä missäkin oli tarjolla. 1990-luku vastaavasti oli kovaa aikaa, ei ollut näköaloja. Asiakkaita tuli ovista ja ikkunoista, eikä töitä ollut tarjota. Työtiet-ohjelmaan kirjattiin asiakastietoja ihan itse. Ja 1995 työllistämispalvelu tarkoitti sitä, että valtio maksoi palkan kaikille työnantajille, jotka vain ottivat jonkun töihin. Lieksassa lamasta nousu alkoi joskus 1997 aikoihin ja 2000-luvulla teollisuus Lieksassa kasvoi hyvin. Työvoimakoulutusta oli paljon tarjolla ja palkkatukityöllistäminen oli vahvaa -tekemistä meille riitti. Yrityksiin tarjottiin voimakkaasti koulutusta ja Lieksalaiset yritykset olivat aktiivisia.
Edunvalvontaa ja sen tuloksia Sauli tuo esille muutamia edunvalvonnan ansioita menneiltä vuosikymmeniltä. Virkamieslakkohan oli 1980-luvulla, 4 viikkoa oltiin lakossa, hän muisteli. Sen ansiosta saatiin palkankorotus. Se oli ihan hyvä korotus, verrattuna siihen, että myöhemmin on ollut useita 0-sopimuksia. Ja 1990-luvulla liukuva työaika on ollut hyvä etu, mikä on saatu. Ennen tultiin kaikki samaan aikaan klo 8 töihin ja iltapäivällä samoin kellolleen pois. Liukuva työaika tuo joustoa monessa mielessä.
Pohjois-Karjalan kuulumisia
Monelle tuttu, THHL-aktiivi Sauli Hiltunen vaihtoi Pohjois-Karjalan TE-toimiston asiantuntijan virkatehtävät tänä keväänä eläkeläisen vapauteen. Yli 40 vuotta samalla työnantajalla on saavutus, johon enää vain harvat yltävät, mutta Sauli Hiltunen Lieksasta kuuluu tähän joukkoon. Onnittelut.
► 9
Pohjois-Karjalan kuulumisia
Perhe, harrastukset sekä ammattiyhdistystoiminta ovat tärkeitä Perhe ja harrastukset ovat auttaneet jaksamaan työssä. Ihan tavallinen elämä ja arki ovat auttaneet. Liikunta on ollut
10
hyvä vastapaino istumatyölle. Lenkkeily ja vaimon kanssa yhteinen tanssiharrastus sekä marjastus, sienestys ja mökillä puiden teko, Sauli luettelee. Harrastukset ovat rikastaneet elämää, avartaneet ajatuksia, tuoneet uusia tuttuja ja laajentaneet tuttavapiiriä.
– Omat pojat harrastivat aikanaan Partiota ja monilla heidän retkillään olin mukana. Tapahtumia oli ja nuotioiltoja vietettiin, siellä tutustui lasten vanhempiin ja mukavaa oli, Sauli kertoili. Vuosien mittaista aktiivista toimijuutta, reissuja ja tapahtumia THHL-
Pohjois-Karjalan kuulumisia
ja luin mielelläni ja tietoutta yritin jakaa työpaikallekin.
Eläkkeellä ei kiirettä pidetä Eläkkeelle pääsy on luonnollisesti mukavalta tuntunut ja suurimpana tuntemuksenaan Sauli kuvaa vapauden tunnetta uuden elämänvaiheen avauduttua. Kiireinen eläkeläinen en ainakaan aikonut olla, sen verran olen miettinyt, että minulle ei tule mittään kiirettä, tuumii Sauli päätöksiään.
En ole tässä vaiheessa ajatellut uutta työtä aloittaa. Nyt puuhastelen sitä, mitä milloinkin huvittaa, vaikka pojan lasten kanssa ajanviettoa tai mökillä polttopuiden pilkontaa, niin kuin enemmän harrastuspohjalta, hän kertoo. – Ja pitää säästää, että pääsee taas reissuun, kevään matkaansa Sirkku vaimonsa kanssa odottava Sauli tuumii lähitulevaisuuden suunnitelmistaan. Sirkka-Liisa Kolehmainen
THHL-aktiivi Saulille on myönnetty Kultainen ansiomerkki ansiokkaasta toiminnasta Pohjois-Karjalan Työvoimavirkailijat ry:n ja THHL ry:n tehtävissä sekä erityisestä aktiivisuudestaan työsuojelun eri tehtävissä sekä PohjoisKarjalan- että valtakunnallisella tasolla.
• Pohjois-Karjalan Työvoimavirkailijat ry:n puheenjohtaja 1998–2005, 8 vuotta
• Pohjois-Karjalan Työvoimavirkailija ry:n hallituksen jäsen 2008–2010, 3 vuotta
• THHL ry:n hallituksen jäsen 2000–2006, 6 vuotta
• Työsuojeluvaltuutettu 2008–2012, 5 vuotta
• Työsuojelun valtakunnallinen YT jäsen/puheenjohtaja 2002–2012, 10 vuotta liiton- ja Pohjois-Karjalan Työvoimavirkailijat alueyhdistyksen toiminnoissa Sauli on pitänyt arvokkaana ja työhön voimia tuovana harrasteena. – Pardia on kouluttanut hyvin ja muun muassa työsuojeluun perehtyminen oli innostavaa. Työhyvinvointiin liittyviä lehtijuttu-
11
THHL:n kesälomat 2015 THHL:n toimisto pidetään suljettuna kesä-heinä-elokuussa ajalla 22.6.–7.8. Lomat:
Eija Tuutti, pj. Kari Reponen, plm Marika Englund, varaplm (Marika pitää kännykkää auki päivisin ollessaan Karin kanssa päällekkäin lomalla) Merja Toijonen, I vpj Jaana Rautiainen, II vpj
01.07.–31.07. 15.07.–11.08. 06.07.–02.08.
01.07.–19.07. 22.06.–17.07.
Kaikki jäsenasioihin liittyvät asiat hoituvat koko ajan normaalisti Pardian jäsenrekisterin kanssa. Pardian keskus on avoinna heinäkuussa päivittäin klo 8.30–12.00, puh. 075 324 7500.
Ihanaa ja rentouttavaa kesää – mieluummin kera auringon!