Poratek uutiset 2013 lowres kopio by työnäytteitä

Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry:n tiedotuslehti | Joulukuu 2013 | ISSN 1799-8255

Pilottivuosi takana – kaivonporausalan koulutus alkaa 2014

Tässä lehdessä myös Talvellakin tehdään kaivoja | s. 11

Sääksmäen ja Metsäkansan kirkkoihin maalämpö | s. 14-16

Älä maksa paineaukaisusta turhaan! s. 22

Poratek-urakoitsijat Saksassa | s. 25

Ulla-Maija Liskin kolumni | s. 26 1

2013

PÄÄKIRJOITUS Poratek ry:n tiedotuslehti kaivonporausalan sidosryhmille

Joulukuu 2013 Poratek Uutiset ISSN 1799-8255 (painettu)

Mikä tekee asiantuntijan?

ISSN 1799-8263 (verkkojulkaisu)

Painos 3 500 kpl

siantuntijuus perustuu tahtoon, tietoon, taitoon, kokemukseen ja kontakteihin. Tämän lehden jutut kertovat kukin yhdestä tai useammasta asiantuntijuuden osa-alueesta ja siitä, miten ne liittyvät Poratekiin ja Poratek-urakoitsijohin. Meillä kaikilla on tahto kehittää omaa osaamistamme ja koko alaa. Käynnistimme Suomen ensimmäisen laaja-alaisen kaivonporausalan koulutuksen ja toteutimme sen pilotin tänä vuonna. Varsinainen koulutus alkaa 2014. S. 6-7

Taito on tekemistä, ja osaaminen näkyy työssä. Poraaminen ei ole vain poraamista, vaan työ suunnitellaan ja toteutetaan aina kohteen olosuhteiden ja tilaajan tarpeiden mukaan. Me osaamme perustella, miksi teemme työn luonasi juuri niin kuin teemme.

Päätoimittaja: Aki Purhonen puheenjohtaja Poratek – Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry p. 050 405 6677 Julkaisija: Poratek – Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry Ahertajantie 9 52300 RISTIINA www.poratek.fi Toimittaja:

Olemme aina halunneet sitoutua myös laatuun, johon tällä alalla liittyvät olennaisesti ympäristöasiat. Ympäristöministeriön Energiakaivo-oppaan päivittämiseen osallistui monialainen asiantuntijaryhmä, ja olimme työssä mukana. S. 19 Olemme hyvillämme, että myös viranomaiset arvostavat kokemustamme. Kokemusta meillä nimittäin on. Yksikään jäsenistämme ei ole alalla uusi tulokas, vaan yrittäjien osaaminen on karttunut usein jopa vuosikymmenien aikana. Innostumme myös uudesta tiedosta, ovatpa kysymyksessä tekniikat, materiaalit tai menetelmät. Seuraamme tarkasti, mitä tapahtuu alan tutkimuksessa ja yrityksissä, osallistumme erilaisiin hankkeisiin, testaamme tuotteita ja omaksumme entistä parempia työtapoja. S. 4, 23

Parhaat tulokset syntyvät aina vuorovaikutuksessa. Siksi solmimme ja ylläpidämme kontakteja eri sidosryhmiin: asiakkaisiin, yrityksiin, kuntiin, alueellisiin ja valtakunnallisiin viranomaisiin, tutkimuslaitoksiin. Omaa ammattikuntaverkostoa rakennamme aktiivisesti, myös ulkomaille. S. 25 Kaikesta tästä syntyy Poratekin ja Poratekurakoitsijoiden asiantuntijuus, jonka avulla työt saadaan tehtyä ja ne tulee tehtyä oikein.

Aki Purhonen Puheenjohtaja Poratek - Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry

Kati Vastamäki p. 0400 164 132 kati@kativastamaki.fi Ilmoitusmyynti: Eine Järvinen Poratek – Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry p. 050 593 0035 toiminnanjohtaja@poratek.fi Sivunvalmistus: Grafal Oy p. 050 460 5544

Poratek Uutiset on luettavissa myös verkossa www.poratek.fi Osoitelähteet: Päättäjät ja vaikuttajat -tietokanta, JM Tieto Oy, p. 020 769 8240 Tietojen tekninen toimitus: Itella Posti Oy, PL 7, 00011 ITELLA Organisaatioiden verkkosivut

Poratek - Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry - Kaivonporausalan etujärjestö asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja vastuuntuntoisille urakoitsijoille P O R AT E K U U T I S E T

Sisällys 14-16 | 6-7 | Poratek-sertifiointikoulutus 18 | 8-9 | 11 | 13 |

Kirkot maalämpöön

Suomen eteläisin maalämpökaivo

Uudet Poratekjäsenet

palsta 21 | Partnerin - Altia

22 |

Usein kysyttyä - Paineaukaisu

palsta 23 | Partnerin -Pipelife Finland Oy

Usein kysyttyä -Talvellakin porataan

19 |

Laguunikorttelissa vaihdettiin maalämpöön

Energiakaivoopas päivitettiin ymparisto.fi on uudistettu

Kansikuva: Kati Vastamäki

25 |

Poratek matkalla - Saksa ja Tsekki Poratek pähkinänkuoressa

2 | Pääkirjoitus

- Aki Purhonen

4 | Urbaani geoenergia

Porakalustot kovaan käyttöön www.mc.sandvik.com/fi

20 |

Öljy ja sähkö väistyvät maalämmön tieltä

Vuoden ilmastoystävällisin lämpiää maalämmöllä

26 | Kolumni - Ulla-Maija Liski

SUORITUSKYKYÄ SANDVIKILTA Uudet RH460 vasarat ovat hyötysuhteeltaan erinomaisia ja ne on suunniteltu toimimaan yhdessä saman sarjan porakruunujen kanssa. Porakaluston edistynyt materiaalitekniikka takaa hyvän suorituskyvyn työmaalla.

Jari Weman 0400 207 252 | Sandvik Mining and Construction Finland Oy, puh. 020 544 4600

2013

Urbaanin geoenergian tutkimus etenee Vaasan yliopiston kampukselle rakennettiin marraskuussa asvalttilämmön mittauskenttä. Vähintään vuoden jatkuvilla mittauksilla selvitetään, mihin kerroksiin ja kuinka hyvin lämpöenergia asvaltin alla varastoituu. – Mittauskentän poraukset olivat ainutlaatuinen kokemus myös poraajalle. Teimme luovia ratkaisuja puolin ja toisin, jotta saimme kentän rakennettua. Valokuitukaapelit asennettiin siten, että saamme lämpötilatietoa heti asvaltin pinnan alta muutaman sentin välein aina 10 metriin asti. Vertailukenttä rakennettiin nurmialueelle, kertoo mittauskentät suunnitellut projektitutkija Anne Mäkiranta. Porauksista huolehti Kaivonporaus Pel tomaa Oy.

Tähän mennessä tutkijat ovat tehneet vastaavanlaisia mittauksia Vaasan Suvilahdessa, missä asuntomessualueen taloja lämmitetään merenpohjan sedimenttiin varastoituneella lämpöenergialla. Ensimmäisen kerran matalalämpöverkon toimintaa mitattiin heti sen valmistumisen jälkeen. Parhaillaan on käynnissä seurantatutkimus, jonka avulla saadaan tietoa sedimentin lämmön latautumiskyvystä verkostossa. Tiedosta on apua tulevien verkostojen mitoituksessa. Mittauksia jatketaan vähintään vuoden ajan. Tutkimusten mukaan kaupunkialueilla on lämpimämpää kuin maaseudulla. Kaupungeissa syntyvää ja hyödynnettävää uusiutuvaa energiaa kutsutaan urbaaniksi energiaksi. Urbaanigeoenergia varastoituu maan pintaan ja pinnan alle: rakennusten alle, pinnoitteisiin, kuten asvalttiin, pinnoitteiden alle sekä kaupungin alueella sijaitseviin vesistöihin.

www.ruukki.fi/infra

RD-poraputki – perustuu vahvoihin ominaisuuksiin . Vaikeisiin porausolosuhteisiin . Poraputken pää valmiiksi viistetty ja pituussaumahitsin sisäpurse poistettu • Vakiotuotteet suoraan varastosta ja määrämittaiset pituudet sopimuksen mukaan

RD-porapaalu - perustuu luotettavaan mittatarkkuuteen • Poraamalla asennettava teräsputkipaalu kaikkiin maaperäolosuhteisiin • Jatkaminen kierreholkkijatkoksilla, ei työmaahitsauksia • Mittavalikoima: RD90-RD220/12,5 • Lisäksi RD-suurporapaalut RD400-RD800

Myynti: Ari Färm, puh. 040 557 8688, ari.farm@ruukki.com

P O R AT E K U U T I S E T

Vaasan yliopiston rantaan porattiin ainutlaatuinen tutkimuskenttä.

Valokuitukaapelit asennettiin viiden metrin välein kymmenen metrin syvyyteen.

Kuvat: Anne Mäkiranta

Hyvää Joulua ja Tuottoisaa Uutta Vuotta!

Yhä syvempien energiakaivojen ja suurempien energiakaivokenttien poraus edellyttää tehokkaita sekä kilpailukykyisiä teknisiä ratkaisuja ja toimintatapoja. Tarjoamme käyttöönne alan kehittyneimmät ja tehokkaimmat työkalut: XRYS-korkeapainekompressorit Secoroc QLX- ja COP-uppoporakoneet, kallioterät ja poraputket Terranox-uppoporakoneet maaporaukseen Symmetrix- ja ODEX-maaporausterät Lisätietoa kaivonporauksen koko tuotevalikoimasta saat myynti- ja tuotevastaaviltamme: Kari Pyttynen 020 718 9315 Antti Nisonen 020 718 9218 Teemu Rehn 020 718 9370 Heikki Räsänen 020 718 9311

2013

Teksti ja kuvat: Kati Vastamäki

Poratek-koulutuspilotin lokakuussa järjestettyä viimeistä lähiopetuspäivää isännöi Poratekin partnerijäsen Atlas Copco Louhintatekniikka Oy. Osa päivän ohjelmaa oli näyttökokeen demonstraatio. Pilottiin osallistuneilla urakoitsijoilla on valmiudet vastaanottaa näyttökokeita, kun varsinainen koulutus alkaa.

Poratek-sertifiointikoulutus

Takana onnistunut pilotointi – varsinainen koulutus alkaa ensi vuonna Suomen ensimmäinen laaja-alainen kaivonporausalan koulutusohjelma on valmis käynnistettäväksi 2014. Lokakuussa pilottikoulutuksen päätti 18 aktiivista Poratek-urakoitsijaa. Heillä on myös valmiudet vastaanottaa näyttötutkintoja varsinaisen koulutuksen alettua. Koulutus on rakennettu ja se toteutetaan yhdessä viranomais- ja yrityskumppanien kanssa. Aloitteentekijänä ja yhtenä puuhamiehenä koulutusasiassa on toiminut yrittäjä ja Poratekin edellinen puheenjohtaja Jukka Stenberg. Ammattikoulutuksen tarve on kasvavalla alalla kova, sillä töissä on paljon täysin kokemattomia po-

P O R AT E K U U T I S E T

laadukkaan ja luotettavan toimitusprosessin. Se kattaa kaikki porauksen ja asennuksen osaamisalueet asiakaspalvelusta ja kohteen suunnittelusta poraukseen ja asennukseen, kaivon käyttöönotto- ja huolto-opastukseen ja työn raportointiin.

rareita. Se on pitkään tiedetty myös koulutusorganisaatioissa, mutta niissä koulutuksen käynnistäminen on viivästynyt ammattitaitoisten opettajien puutteen takia.

Porausosaamisen lisäksi kou lutuksessa käsitellään työturvallisuus ja kaluston ylläpito sekä luvat ja vastuuasiat. Sertifikaatin myöntäminen edellyttää lisäksi, että opiskelijalla on tarvittavat, voimassa olevat työelämän kortit ja pätevyydet, kuten tulityökortti ja kuormaauton kuljettajan ammattipätevyys.

Poratekin nyt käynnistämä käytännönläheinen koulutus keskittyy ammattiosaamiseen, jonka avulla kaivonporausalalla toimivat työntekijät ja yritykset varmistavat

Ohjelman kouluttajina toimivat Poratekin omat kokeneet urakoitsijat, alan laitevalmistajat sekä viranomaiset.

Lähiopetus, työssä oppiminen ja näyttökoe Oman työn ohella suoritettava, noin vuoden kestävä koulutus koostuu lähiopetuspäivistä, niiden välillä tehtävistä etä- ja ennakkotehtävistä, ryhmätentistä ja näyttökokeesta. Näyttökokeeseen valmentava käytännön koulutus ta-

Porarin pitää hallita muun muassa suojaputken jatkohitsaus. Hänellä pitää olla myös voimassa oleva tulityökortti.

pahtuu työn ohessa, ja siitä huolehtivat yritykset. Näyttökoe järjestetään koulutuksen päätteeksi aidossa asiakastilanteessa. Sen vastaanottaa ja arvioi kaksi Poratek-urakoitsijaa, jotka havainnoivat opiskelijan itsenäistä toimintaa ja haastattelevat tätä. Lisäksi kokeeseen kuuluu opiskelijan itsearviointi. Näyttökokeen vastaanottajat antavat opiskelijalle sanallisen palautteen suorituksesta. Tutkinnon suorittaja ja kokeen arvioija laativat opiskelijalle kehittämissuunnitelman, jonka tarkoitus on motivoida poraria uuden oppimiseen.

Poratek-sertifikaatti – ajantasaista ammattitaitoa Todistuksena hyväksyttävästi suoritetusta koulutuksesta ja ammattitaidostaan opiskelija saa Poratek-sertifikaatin. Yhdistys varmistaa ser-

Näyttötutkinnon suorittajan toimintaa arvioidaan havainnoimalla ja haastattelemalla. Demoporauksen suoritti Sami Loppi Pirkanmaan Porakaivo Oy:stä.

tifikaattien ajantasaisuuden viiden vuoden välein, ja sertifikaatin haltija päivittää mahdollisesti vanhentuneen osaamisensa ennen sen uusimista.

Poratek-sertifikaatin haltija on ammattitaitoinen ja sitoutunut kehittämään ammattitaitoaan. Lokakuussa järjestetyssä näyttökokeen demonstraatiossa testattiin kokeen vastaanottamiseen laadittu arviointilomake ja viimeisteltiin näyttökoetta koskeva ohjeistus. Koulutuksen valmistelussa on asiantuntija-apuna ja koordinaattorina toimi Toteutustoimisto Osaamo Oy. Osaamo valmensi pilottikoulutuksen osallistujat sekä kouluttamaan että vastaanottamaan näyttökokeita. Se on osallistunut aktiivisesti myös koulutusmateriaalien suunnitteluun ja tuottamiseen.

Vasemmalla Toteutustoimisto Osaamon Henna-Riika Ruotsalainen, arviointilomaketta täyttämässä Peter Dahlbom Kaivonporaus P. Dahlbom Ky:stä ja koetta seuraamassa Tarmo Kallioniemi Porakaivoliike Kallioniemi Oy:stä.

Koulutuksen aloittamisesta tiedotetaan Poratekin verkkosivuilla poratek.fi. Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Eine Järvinen, toiminnanjohtaja@poratek.fi.

2013

UUDET PORATEK-JÄSENET

Kuva: Kaivotekniikka Mustonen Oy

Kaivotekniikka Mustonen Oy

Vain kiitettävä työnjälki riittää Kaivotekniikka Mustonen Oy on Onni Mustosen ja hänen poikansa Janin vuonna 2003 perustama perheyritys. Onni Mustonen on tällä hetkellä yksi maan kokeneimmista kaivonporareista, sillä hän aloitti alalla jo 1969. Tuolloin Suomessa oli vain kolme paineilmakonetta. – Olen osallistunut aktiivisesti alan kehittämiseen ja ollut mukana esimerkiksi testaamassa Atlaksen ensimmäisiä maaporakoneita, sanoo Onni Mustonen. Kaivotekniikka Mustosen toimialueena on Uusimaa. Yrityksen osaaminen kattaa maalämpö- ja porakaivojen poraukset, pumppujen asennukset ja huollot. Myös LVI-asennukset onnistuvat ammattitaidolla. – Asiakas saa kauttamme kaiken tarvitsemansa, kun on kyse porakaivosta tai maalämpöasioista: poraukset, laitteet, asennukset. Samanlainen, pitkä kokemus meillä on myös pumpuista. Pystymme ratkomaan visaisimmatkin ongelmat, esimerkiksi pumppujen juuttumiset ja sähköviat.

Tällä hetkellä kaivoja porataan kolmen porarin voimin, ja yritys on kasvusuunnassa. Eniten työllistävät vesikaivojen poraukset, mutta maalämpökaivoja tehdään säännöllisesti niitäkin. Päivittäin riittää myös erilaisia huoltotehtäviä. Suurin asiakasryhmä ovat yksityiset kotitaloudet, joiden lisäksi Kaivotekniikka Mustonen palvelee muun muassa lvi-liikkeitä. – Yksi tuoreista asiakkaista on Espoon kaupunki, jonka tilauksesta teimme juuri kaivon Ämmänsuon kaatopaikalle. Onni Mustoselle Poratek on tuttu jo vuosien takaa, sillä hänen veljensä, niin ikään kaivonporausyrittäjä, oli yhdistyksen pitkäaikainen jäsen. – Poratekin jäsenyys on urakoitsijalle tärkeä markkinointikeino. Olemme huomanneet, että se herättää asiakkaiden luottamuksen. Nummelalainen Kaivotekniikka Mustonen lupaa jokaiselle asiakkaalleen nopean palvelun ja huolellisen työn, joka perustuu paitsi ammattitaitoon myös ammattiylpeyteen.

– Emme tyydy tyydyttävään työnjälkeen vaan lopputuloksen pitää aina olla kiitettävää, sanoo Onni Mustonen.

Laadukkaita työkaluja ammattilaisille - kaivonporausvaunut - porakruunut - uppovasarat - poraputket - Robit rengasterät ja pilootit - paineilmaletkut -35 bar - pölynpoistoletkut - teroitusvälineet - pölyhattuuntiivisteet

R-Tools Oy Ab

0400 822 854

Juristinkatu 9, 20780 Kaarina info@r-tools.fi

www.r-tools.fi

P O R AT E K U U T I S E T

Hyvin hitsattavat, tasalaatuiset teräsputket maaenergiaja vesikaivoporauksiin TM-Rauta Oy:n varastosta kattava valikoima eri kokoisia putkia maaenergiaja kaivoporaukseen. Putket ovat saatavilla määrämittaisina, eri seinämävahvuuksilla päät valmiiksi viistettynä tai ilman. Varastossa putkia myös rengasterä valmiiksi hitsattuna. TM-Rauta Oy:n keskeinen sijainti yhdessä laajan putkivalikoiman kanssa takaavat nopeat ja kilpailukykyiset toimitukset kaikkialle Suomeen. Kysy varastosta myös uutta kevyttä Ø100 cm kannelista huoltokaivoa!

Myynti: TM-Rauta Oy Jouni Mikkonen 0400 629 280 jouni.mikkonen@tm-rauta.fi

2013

UUDET PORATEK-JÄSENET

Paassilta Oy

Palveluja, jotka menevät pintaa syvemmälle Paassilta Oy on vuonna 1977 perustettu raumalainen porakaivoliike. Vuonna 2006 yrityksen vetovastuun otti yrittäjäpariskunta Jari ja Sari Järnberg. Koneyrittäjyys oli luonteva vaihtoehto, sillä Jari on pikkupojasta asti puuhannut koneiden kimpussa, ja hänen suvussaan on vahva yrittäjätausta.

Jari Järnberg poraamassa vesikaivoa Rauman Lappiin talvella 2010.

Järnbergien lisäksi yrityksessä työskentelee vakituisesti kaksi ja kiireaikoina apuun tuleva kolmas työntekijä. Pääsääntöisesti Paassilta poraa yhdellä kalustolla, mutta tarpeen mukaan otetaan käyttöön varakalustoa. – Toimenkuvaamme kuuluvat talousvesi- sekä energiakaivojen poraus sekä vesikaivoihin liittyvä tarvikemyynti ja vesikaivopumppujen asennuspalvelu. Energiakaivojen osuus porauksista on noin 60 prosenttia. Talousvesikaivoja tehdään paljon helpottamaan kesäasuntojen vesihuoltoa, kertoo Sari Järnberg. – Työmme laatu on taattu nykyaikaisen kaluston ja vankan ammattitaidon ansiosta. Siisteys on asia, jota korostamme työkohteissamme ja josta saamme paljon myönteistä palautet-

ta asiakkailtamme. Yllättävän moni kiinnittää huomiota jo paikalle saapuvan kaluston puhtauteen, vinkkaa Sari Järnberg. Paassilta toimii pääasiassa lähialueillaan, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Satunnaisesti työkohteita on myös muualla eteläisessä Suomessa. Asiakkaat ovat pääasiassa yksityisiä kotitalouksia ja lvi-liikkeitä. Poratekin jäsenyyttä Paassilta haki, koska yrittäjäpari pitää ammatillista verkostoitumista tärkeänä ja toivoo sen auttavan myös alaan liittyvän tiedon, osaamisen ja hyvien käytäntöjen levittämisessä. – Myös yhteenkuuluvuus muiden alalla toimivien kanssa on merkityksellistä, toteaa Sari Järnberg.

Golder Associates Oy on sertifioitu, ympäristö- ja geotekniseen konsultointiin erikoistunut yritys. Tarjoamme vahvaan asiantuntemukseen perustuvia, kestäviä ratkaisuja ympäristöhallinnan moninaisiin tarpeisiin.

GEOENERGIA – suunnittelu- ja mitoituspalvelu Golder Associatesilla on vankka geologinen ja geoenerginen kokemus erityisesti suurten kohteiden geonergian käytön mitoitus- ja kannattavuussuunnittelusta. Geoenergiapalveluihimme kuuluvat mm.: • eri geoenergiavaihtoehtojen hyödyntämismahdollisuuksien tutkimukset • kohdekohtaiset energiatutkimukset, mitoituspalvelu ja hankesuunnittelu • mitoitus- ja suunnittelupalvelut myös saneerauskohteisiin, mm. geoenergian hyödyntäminen paaluperustuksissa • ympäristövaikutusten arvioinnit ja riskienhallinnan suunnittelu • geoenergiahankkeen kokonaistoimitukset yhteistyökumppanien kautta

p. 09 561 7210 www.golder.fi

P O R AT E K U U T I S E T

www.robit.fi URAKOITSIJOILTA USEIN KYSYTTYÄ

Voiko pora- ja lämpökaivoja rakentaa myös talvella?

Kuva: www.sxc.hu

KYLLÄ, TALVELLAKIN PORATAAN! Maaperän routa ei estä porakaivojen tai maalämpökaivojen poraamista. Vain kovilla pakkasilla, ilman lämpötilan laskiessa alle -15 asteen, poraus on suositeltavaa keskeyttää. Kova kylmyys jäädyttää poraamisessa ja porauspölyn poistamisessa käytettävän veden ja hyydyttää koneiden hydrauliikan. Myös kaivojen putkittaminen pakkasessa voi olla hankalaa. Perinteisesti poraamisen sesonki on jatkunut keväästä syksyyn, ja talvella urakoitsijoilla on ollut aikaa huoltaa koneet. Nykyisten koneiden ja terien ylläpito on vaivattomampaa ja nopeampaa, joten senkään takia urakoitsijoiden ei tarvitse vetäytyä talvikaudeksi halleihinsa remontoimaan, vaan porata voidaan ympäri vuoden. Maalämpöurakan tai vesikaivon poraus on monestakin syystä kannattavaa ajoittaa juuri talvikaudelle.

Edullisempi hinta, väljempi aikataulu Talviaikaan kaivojen kysyntä on muita vuodenaikoja hiljaisempaa, joten moni urakoitsija on saattanut huomioida sen myös hinnoittelussaan. Kesäisin urakoitsijoilla on kädet täynnä töitä ja asiakkaita jonoksi saakka. Silloin asiakas voi joutua odottamaan omaa kaivoaan. Talvella aikataulut ovat väljempiä ja asiakkaan toiveet helpompi täyttää. Vähemmän jälkiä tontille Raskas porauskalusto jättää työkohteen maaperään aina jonkin verran jälkiä, märkään ja pehmeään enemmän, kuivaan ja kovaan vähemmän. Kaikkein pienimmillä vaurioilla selvitään, kun maa on jäässä.

Tee lumityöt ja muista hiekoittaa Pari työn turvallisuuteen ja sujuvuuteen liittyvää pyyntöä urakoitsijoilla on. Hiekoita porauspaikalle johtava väylä, jotta kuorma-auto pääsee ongelmitta paikalle. Jos porauspaikka sijaitsee rinteessä, myös sen hiekoittaminen on tärkeää. Ja huomioithan, että vesivalumien takia porauspaikka voi jäädä liukkaaksi porauksen jälkeen. Luo lumet alueelta, jolle porauskalusto ajetaan. Metrinen hanki ei haittaa telaketjullisia koneita, mutta kylläkin poraria. Koneita ohjataan maasta, ja porarin pitää päästä liikkumaan esteettä koneen ympärillä. Rakennusten lähellä porattaessa on hyvä huolehtia siitä, että katolla oleva lumi ei pääse putoamaan porauspaikalle. 2013

PORATARVIKKEIDEN RAUTAKAUPPA

Ingersoll-Rand korkeapainekompressorit, made in USA • paine 11-28 bar, kaksipainejärjestelmä • tuotto 33 m3 / min • moottori CAT C15, 403 kW • käyttöhana 1 kpl 3”, myös 7 bar hana voidaan asentaa • polttoainetankit yhteensä 874 l • pituus 5,8 m, mahdollisuus lyhentää • paino tankattuna 7,2 tn • ruuviöljyn tilavuus 200 l • lämmitetyt säätöventtiilit

Fraste poravaunut (kuvassa malli Multidrill ML) • moottori Kubota 74 kW / 2600 rpm • sylinterisyöttö, nosto 4 tn, syöttö 3,1 tn • syöttöpituus 4,4 m • pyörityspää 950 kpm, ilmalieka 60 mm • pitoleuat 40-250 mm, hydauliset ohjainrullat leukojen alapuolella, irroitussylinteri • Bean vesipumppu 80 l / 40 bar • automaattinen, hydraulinen kangenvaihtaja 3000 / 76 mm putkille sekä putkikaukalo • hydraulinen ilmaventtiili

Pyörityspäät HD Engineering • yksinkertainen rakenne ja helppo liittää hydraulisesti • pyöritys säteismäntämoottorilla suoraan karaan - ei vaihteistoa • sisäänrakennettu 3” ilmalieka, alapäässä 41/2 API naaraskierre • vääntö 850 kpm (kuvan laite) - useita eri malleja

Driconeq poratarvikkeet • poraputket ja adapterit ym. tuotteet • ilmalinjan öljyttimet Lubro Star

www.driller.fi P O R AT E K U U T I S E T

Driller Oy

Kalkun viertotie 2 B 7 33330 Tampere p. 050 594 4454 driller@driller.fi

Teksti: Kati Vastamäki | Kuvat: PT Energiaporaus Oy

ÖLJY JA SÄHKÖ VÄISTYVÄT MAALÄMMÖN TIELTÄ Vuonna 2012 Suomessa myytiin 13 000 maalämpöpumppua, joista noin 5 000 asennettiin uusiin pientaloihin. Moni valitsee taloonsa myös viilennyksen, sillä porareikää voidaan käyttää kesäaikaan talon viilennykseen pelkän kiertovesipumpun energiakustannuksilla. Alan suurin kasvupotentiaali ovat nykyiset yli 200 000 öljylämmittäjää ja yli 100 000 vesikiertoisen sähkölämmityksen käyttäjää. Heistä noin 7 0008 000 vaihtaa vuosittain lämmitysmuotoa, ja luvun uskotaan kaksinkertaistuvan muutaman vuoden kuluessa. Heidän valintansa on useimmiten maalämpö, mutta myös ilma-vesilämpöpumppujen ja erityisesti kerrostalokohteissa poistoilmalämpöpumppujen käyttö kasvaa.

Suurkohteissa suurin kasvu Kokonaisuudessaan maalämpöpumppujen myynti väheni hieman vuonna 2012 edellisvuoteen verrattuna, mutta alan euromääräisen kasvun turvasivat isojen kohteiden, kuten rivi- ja kerrostalojen, maalämpöremontit. Ne lisääntyivät jopa 30 prosenttia. Vanhojen, energiasyöppöjen teollisuusrakennusten lämpöremontteja tehdään kiihtyvällä tahdilla. Niissä öljylämmityksen vaihtaminen maalämpöön maksaa itsensä takaisin 3–5 vuodessa. Myös tila maalämpölaitteiden asentamiseen löytyy useimmiten vanhasta pannuhuoneesta. Säästöä energiakuluihin haetaan myös suurissa kauppakeskuksissa, joissa tarvitaan läpi vuoden päivittäin sekä lämmitystä että jäähdytystä. Kumpikin toiminto voidaan tehdä erittäin energiatehokkaasti samalla lämpöpumppulaitteistolla käyttäen porareikiä kylmän ja lämmön varastoina. Esimerkiksi Tampereen ja Raision Ikea, Kouvolan Veturi, Porin Puuvilla ovat investoineet lämpöpumppujärjestelmiin.

Vuoden 1991 asuntomessualueella Varkaudessa yhdeksän erillistaloa vaihtoi maalämpöön. Muutostyöt tehtiin syksyllä.

Laguunikorttelissa vaihdettiin maalämpöön Sähkön jatkuva kallistuminen sai varkautelaisen taloyhtiön vaihtamaan lämmitysjärjestelmänsä maalämpöön. As.Oy Ankkurinappi valmistui Varkauden asuntomessuille Puurtilanlahden rantaan 1991. Tänä syksynä taloyhtiön yhdeksässä erillistalossa tehtiin lämpöremontti, jossa vesikiertoinen sähkölämmitys vaihdettiin maalämpöön. – Savonia-ammattikorkeakoulun energiatekniikan opiskelijat tekivät lämmitysjärjestelmän uusimisesta selvityksen, joka osoitti maalämmön tuovan useiden kymmenien prosenttien säästöt nykyiseen lämmitysjärjestelmään verrattuna, sanoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Makkonen. Selvityksessä oli mukana myös ilma-vesilämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu, mutta eri syistä taloyhtiössä päädyttiin yksimielisesti maalämpöön. Maalämpölaitteiden asennus- ja muutostyöt kestivät kokonaisuudessaan reilut kaksi kuukautta, mikä asukkaiden näkökulmastakin oli kohtuullinen aika. Muutostyönä vesikiertoisen lämmityksen vaihtaminen maalämpöjärjestelmäksi on varsin vaivatonta.

Asiantuntijana Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.

Kuhunkin taloon porattiin oma kaivo ja asennettiin oma täystehopumppu.

Porauskalusto paikalle nosturilla Poraukset onnistuivat hyvin. Alueen tiheä kaapeliverkko oli suunnittelijoille ja tekijöille haaste, mutta yksikään kaapeli ei työssä vaurioitunut. Sen sijaan porauskalustoa ei niin vain ajettukaan jokaiselle työmaalle. – Alue on tiiviisti rakennettu, ja muutamaan kohteeseen porauslaitteet jouduttiin nostamaan nosturilla. Olemme tehneet maalämpötöitä 30 vuotta, mutta ensimmäistä kertaa sattui näin erikoinen tilanne, sanoo Ahti Pajunen Kisara Oy:stä, joka vastasi lämmitysjärjestelmän saneerauksesta. Porauksista huolehti PT Energiaporaus Oy Leppävirralta.

9 erillistaloa • Talojen pinta-ala 131–141 m² • Lämpökaivot 9 x 200 m • Lämpöpumppu 9 x 10 kW

Muutamaan pihaan porauskalusto saatiin vain nostamalla.

2013

Kirkot maalämpöön talven kynnyksellä Kallis musta kulta vaihtui edulliseen vihreään energiaan, kun Sääksmäen seurakunnan kaksi kirkkoa ja leirikeskus vaihtoivat maalämpöön Valkeakoskella. Järjestelmän toteutus onnistui arvioitua halvemmalla muun muassa tarkoin harkitun hankintaprosessin ansiosta.

Kiinteistöjen huimasti kasvaneet energiakustannukset olivat syy, jonka takia Sääksmäen ja Metsäkansan kirkkojen ja Pappilanniemen kurssikeskuksen öljylämmityksestä haluttiin eroon. – Vaivattomuutensa kannalta sähkö olisi ollut vertailukelpoinen maalämmön kanssa, mutta hintansa takia se oli pois laskuista. Ainoa todellinen vaihtoehto oli maalämpö, jonka hyvinä puolina pidettiin paitsi sen edullisuutta, myös vihreyttä, sanoo Sääksmäen seurakunnan isännöitsijä Auvo Vaasio.

Päätöstä tuki myös seurakunnan kaksi vuotta sitten toteuttama pilotti, jossa Sääksmäen pappilaan asennettiin maalämpö. Sen jälkeen kiinteistön energiankulutus on vähentynyt reilusti alle puoleen aiemmasta. Alkuvaiheessa Vaasio tutustui myös lahtelaiseen hankkeeseen, jossa Siikaniemen leirikeskuksen varaava sähkölämmitys oli vaihdettu maalämpöön muutama vuosi sitten. Lahden seurakuntayhtymässä oltiin tyytyväisiä järjestelmän toimivuuteen ja sen tuottamaan merkittä-

vään säästöön lämmityskuluissa, mutta tarkemmat tekniset tiedot olivat vain suunnittelutoimistolla. Valkeakoskella konsulttipalveluja ei käytetty. – Katsoin, että parhaan mahdollisen tiedon järjestelmien mitoittamisesta ja toteuttamisesta saan suoraan urakoitsijoilta. Hankkeen toteuttamissuunnitelmaa ja kustannusarvioita kysyttiin siis jo osallistumispyynnössä, joka julkaistiin julkisten hankintojen Hilma-palvelussa viime helmikuussa.

Kuva: Kati Vastamäki

Isännöitsijä Auvo Vaasio valmisteli kolmen kohteen maalämpöhankkeen Sääksmäen seurakunnassa. Nyt kaksi kirkkoa ja kurssikeskus lämpiävät vihreällä energialla.

P O R AT E K U U T I S E T

Kuva: Sääksmäen seurakunta

Sääksmäen kirkko • Rakennettu alun perin 1400- ja 1500lukujen vaihteessa ja tulipalon jälkeen osittain uudelleen 1930-luvun alussa • Kivirakenteinen • Tilavuus 5 200 m³ • Keskimääräinen öljynkulutus 13 800 litraa/vuosi • Sisälämpötila läpi vuoden 18–19 °C • Lämpökaivot 4 x 205 metriä • Lämpöpumppu 42 kW • Vara- ja lisäenergiana öljy

Metsäkansan kirkon kirkkosalissa on tilaa noin 200 hengelle. Kirkon pihalle porattiin 3 lämpökaivoa, joiden syvyys on 205 metriä.

Metsäkansan kirkko • Valmistunut 1939 • Tiilirakenteinen • Tilavuus 2 050 m³ • Keskimääräinen öljynkulutus 8 300 litraa/vuosi

Kolme kiinteistöä käsittävä maalämpöhanke kiinnosti määräaikaan mennessä kymmenkuntaa urakoitsijaa.

• Sisälämpötila läpi vuoden 18–19 °C • Lämpökaivot 3 x 205 metriä • Lämpöpumppu 35 kW • Vara- ja lisäenergiana sähkö

Pappilanniemen kurssikeskus • Ympärivuorokautisessa käytössä olevat päärakennus, auditoriorakennus ja rantasauna • Tilavuus yhteensä 9 600 m³ • Keskimääräinen öljynkulutus 47 600 litraa/vuosi. • Lämpökaivot 12 x 230 metriä • Lämpöpumput 2 x 60 kW • Vara- ja lisäenergiana öljy

raamisen, laiteasennukset, putki- ja sähkötyöt, rakennusautomaatiojärjestelmän sekä töiden takia mahdollisesti vaurioituneiden viher- ja tiealueiden korjaamisen.

– Taulukoin heidän toimittamiensa suunnitelmien tekniset tiedot, kuten lämpökaivojen lukuSuuret hintaerot määrän ja syvyyden. Pudotin pois ääripäät, laskin jäljelle jääneistä keskiarvon ja lisäsin pienen Saaduissa tarjouksissa sekä yksikköhintojen etvarmuuskertoimen. Lopullinen mitoittamisvas- tä kokonaisurakan hintahaarukat olivat erittäin tuu kuului urakoitsijalle, mutsuuret. Kokonaisurakassa halta keskiarvoja käytin kaivovimman ja kalleimman tarjoukjen minimisyvyyden ja lämpö"Kolmen kiinteistön sen hintaero oli 155 000 euroa. pumppujen minimitehon määmaalämpöhanke rittelyyn tarjouspyynnössä. Li – Osittain ero selittyy urakiinnosti säksi poraukselle ja suojaputkikoitsijoiden erilaisilla suuntukselle pyydettiin metrihinta kymmenkuntaa nitteluratkaisuilla. Esimerkiksiltä varalta, että lopullinen tarurakoitsijaa." si Pappilanniemessä urakoitsive poikkeaisi tarjouspyynnössä jan piti arvioida, pitääkö laitteisesitetystä. toille rakentaa lisätilaa. Osa urakoitsijoista halusi rakentaa uutta, osa hyödynsi olemassa ole Varsinainen urakkatarjous pyydettiin kuudel- via tiloja. ta toimittajalta. Tarjouspyyntö sisälsi avaimet käteen -urakan kaikissa kolmessa kohteessa: tarvit- Tarjouskilpailun ratkaisuperusteena oli hanktavat purku- ja rakennustyöt, lämpökaivojen po- keen kokonaistaloudellisuus, jossa hintaa paino-

tettiin 70:llä ja urakoitsijan referenssejä 30 prosentilla. – Hankkeen toteuttajaksi kirkkoneuvosto valitsi Tom Allen Oy:n. Yrityksen hinta ei ollut halvin, mutta se sai referensseistä täydet pisteet, ja laskukaavan mukaan referenssit nostivat sen kilpailun voittoon.

Valitus viivästytti – Suunnitelmissa olimme ajoittaneet työn heinä–syyskuun välille, jotta järjestelmä olisi voitu ottaa käyttöön ennen syksyn kylmiä. Tarjouskilpailussa toiseksi jäänyt, hinnaltaan edullisimman tarjouksen jättänyt yritys kuitenkin valitti päätöksestä. Kirkkoneuvosto käsitteli asian uudelleen. Se totesi, että hankintapäätös on tehty tarjouspyynnössä ilmoitettujen kriteerien mukaisesti. Valittanut yritys tyytyi päätökseen, eikä vienyt asiaa markkinaoikeuteen. Valitus kuitenkin viivästytti töiden aloitusta Valkeakoskella puolitoista kuukautta.

Jatkuu seuraavalla sivulla

2013

Jatkuu edelliseltä sivulta

– Poraukset aloitettiin ensimmäisessä kohteessa elokuun puolivälin jälkeen. Urakan aikana piipahdin rakennuspaikoilla noin joka toinen päivä katsomassa miten työ edistyy ja haastattelemassa poraria. Työ valmistui suunnitellussa ajassa eli kolmessa kuukaudessa. Sen jälkeen urakoitsija vielä teki järjestelmään tarvittavat säädöt, joilla varmistettiin laitteiden keskinäinen toiminta ja tilojen tasainen lämpö.

Huoltopalvelu ja etäkäyttöjärjestelmä – Kokonaisurakkaan liittyi huolto- ja varaosapalvelu. Urakoitsija on sitoutunut toimittamaan huoltoapua ja varaosia 24/7, ja mahdollinen lämmityskatkos saa kestää korkeintaan vuorokauden. Vaasio tulee seuraamaan ja ohjaamaan maalämpöjärjestelmää verkossa samaan tapaan kuin seurakunnan kiinteistöjen muutakin automatiikkaa. Hän suosittelee lämpimästi etäkäyttömahdollisuuden hyödyntämistä.

– Aikaa säästyy, kun mahdollisen vikailmoituksen syytä ei tarvitse lähteä selvittämään kohteeseen. Siitä voi ilmoittaa suoraan huoltoon, ja huoltomies lähtee paikalle tarvittaessa saman tien tietäen mitä on odotettavissa.

Kilpailutus ja hyvä suunnittelu säästivät Kolmen suurkohteen lämmitysjärjestelmien remonttiin oli Sääksmäellä varattu 450 000 euroa. Varsinainen urakkatarjous alitti reilusti kustannusarvion, ja hankkeen lopullinen hinta oli 310 000 euroa. – Tilaajan kannalta koko projektin työläin osa oli osallistumis- ja tarjouspyyntöjen laatiminen ja vertailu, mutta tarkka hankintaprosessi kannatti. Tarjousten vertailu edellyttää jonkinasteista tuntemusta maalämpöjärjestelmistä. Kilpailun lisäksi kustannussäästöjä tuli, kun kohteita oli useampi yhtaikaa. Toteuttamisvaiheen säästöistä kiitos kuuluu järjestelmän toimittajalle, joka panosti hyvään suunnitteluun. Sen ansiosta pystyttiin hyödyntämään Pappilanniemessä olemassa olevia teknisiä tiloja.

Rohkeasti, tilaaja! Suurkohteidenkaan maalämpötoteutuksiin ei välttämättä tarvita ulkopuolista asiantuntijaa, vaan urakoitsijoiden ammattitaitoa voi hyödyntää järjestelmän mitoituksessa ja suunnittelussa. Ensivaiheessa kannattaa pyytää maalämpöurakoitsijoita ilmaisemaan halukkuutensa hankkeen toteuttamiseen ja liittämään vastaukseensa oma suunnitelmansa ja kustannusarvionsa hankkeen toteuttamiseksi. Suunnitelmien perusteella laaditaan varsinainen tarjouspyyntö. Kaksivaiheisella kilpailutuksella, jossa työ on tarkasti määritelty, hintakin asettuu kohdalleen. Etäkäyttömahdollisuus kannattaa hyödyntää.

Kuva: Kati Vastamäki

Tarkasti, urakoitsija! Julkisissa hankkeissa menettelytavat poikkeavat usein siitä, miten yritysten ja yksityisten kanssa on tapana toimia. Tarjouspyyntö kannattaa lukea tarkasti. Kaikki tarjouspyynnössä pyydetyt asiakirjat pitää toimittaa määräpäivään mennessä tarjouksen liitteenä, olipa kysymys lain perusteella vaadittavista selvityksistä tai esimerkiksi tilaajan tarkemmin määrittelemistä referensseistä.

Sääksmäen kirkko on Sääksmäen seurakunnan pääkirkko, joka toimii kesäisin myös tiekirkkona. Marraskuun alussa maalämpöurakasta kertoi kirkon pihalla vain alue, jolla uusi ruohikko vihersi vaaleampana kuin ympäristö.

P O R AT E K U U T I S E T

Puutteellisia tarjouksia ei voi täydentää jälkeenpäin. Tarjous hylätään, mikäli se ei ole tarjouspyynnön mukainen.

Erotu joukosta – osaajille on aina kysyntää

Koulutamme yksilöitä ja kehitämme työyhteisöjä. Meiltä löydät kattavan valikoiman ammatillisia tutkintoja, täydennyskoulutuksia sekä ammattipätevyyksiä. Yrityksille rakennamme yksilöllisen koulutuskokonaisuuden, joka vastaa tarpeisiinne ja toimialanne haasteisiin. Koulutuspakistamme löytyy mm. lämpöpumppuasentaja – kallio- ja maanäytekairaaja – putkiasentaja – panostaja – porari – kaivonporaaja – isännöitsijä.

Asiakaspalvelu puh. 010 80 80 90, asiakaspalvelu@amiedu.fi Valimotie 8, 00380 Helsinki

Tutustu tarjontaamme ja kysy lisää!

amiedu.fi Vaikuttavaa osaamista

Kaivonporauksen Ammattilaisille! Yhdistymällä lisää voimaa! Plasson pikaliittimet lämpökaivoasennuksiin

Debe porakaivopumput - takuu 5 vuotta

C2 Lite kalvopainesäiliöt

Kollektorin seinäsuojat

AT-Pumput ja Debe Pumpar yhdistyivät

050 441 5442 info@at-pumput.fi www.at-pumput.fi

2013

Utössa on Suomen eteläisin maalämpökaivo

Saaristossa porauskalusto liikkuu tilausaluksella erikoiskuljetuksena.

Kun Mats Bergmanin Utössä sijaitsevan vapaa-ajan asunnon 40-vuotias öljykattila alkoi tulla tiensä päähän, hän päätti päivittää lämmitysjärjestelmän nykyaikaan. Öljytoimitukset näet vaativat erikoiskuljetuksen ja huoltopalvelujen saatavuuskaan ei saaristo-oloissa ole aina kovin yksinkertaista. Lisäksi Bergmania kiinnosti päästötön energia. Koska tuulimylly pilaisi Bergmanin mielestä saaristomaiseman, hän valitsi maalämmön. – Utö on maalämmölle sikäli otollinen paikka, että saarella on kunnallinen vesijohtoverkosto. Asutuilla saarilla on usein jo valmiiksi porakaivoja, joten uusien porausten suunnittelussa pitää laskea suojaetäisyydet toisiin kaivoihin tarkasti. Utössä kaivoja ei ole, ei siis myöskään niistä johtuvia rajoituksia, sanoo Jimmy Kronberg Saariston Kaivonporaus Oy:stä. Poraaminen ei poikkea mantereella tapahtuvasta, mutta koko maalämpöprojekti aikatauluineen

P O R AT E K U U T I S E T

kannattaa saaristossa suunnitella tavallista tarkemmin. Kun merimatka kohteeseen kestää lähes viisi tuntia, unohtuneita työkaluja tai tiivisteitä ei mielellään lähde mantereelta kesken kaiken hakemaan. – Suunnittelimme Mats Bergmanin kanssa urakan kaikki työvaiheet ja varmistimme moneen kertaan, mitä kaikkea tarvitaan. Ihan suunnitelmien mukaan kaikki menikin, ja valmista tuli viikossa. Ensimmäiset kaksi päivää asbestimiehet tekivät töitä sisällä, Saariston Kaivonporauksen porarit ulkona. Seuraavat kaksi päivää työmaalla hyörivät maalämpöasentajat, ja viimeisenä päivänä paikallinen sähkömies sai valmiiksi oman osuutensa. Bergman asuu Ahvenanmaalla, mutta viettää aikaansa Utössä läpi vuoden. Noin 150-neliöisen talon lämpökaivo porattiin 170 metriin ja sinne asennettiin 8 kW:n lämpöpumppu. Ulkosaariston viileyden takia kaivo on vähän syvempi kuin tavallisesti samankokoisissa taloissa. – Maalämpöporaukset ovat yleistyneet saaristossakin. Maalämpö

kiinnostaa erityisesti uusien vapaa-ajan asuntojen rakentajia, mutta myös saariston vakituisia asukkaita, sanoo Kronberg.

Bergmanin talon pihalla on nyt siis Suomen eteläisin maalämpökaivo, mutta Jimmy Kronberg sanoo, että ennätys on rikottavissa.

Edullisuuden lisäksi kesäasukkaat arvostavat sitä, että voivat säätää lämpötiloja netin kautta. Sillä tavoin lomanviettäjiä odottaa lämmin huvila jo heidän tullessaan.

– Vakituista asutusta ei Utön eteläpuolelta enää löydy, mutta nyt oltiin saaren keskustassa. Vähän etelämmäs pääsee vielä, nauraa Kronberg.

Energiakaivoopas päivitettiin Elokuussa julkaistiin uudistettu Energiakaivo – Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa -opas. Siinä annetaan valtakunnallisia suosituksia ja toimintaohjeita maalämpöjärjestelmien toteuttamiseen ja lupakäytäntöihin.

Oppaan keskeiset päivitykset koskevat lupa-asioita, energiakaivon ja muiden kohteiden suojaetäisyyksiä ja maalämpöjärjestelmien rakentamista pohjavesialueille.

Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu

ymparisto.fi on

uudistettu

Palvelu sisältää koko Suomea koskevaa tietoa muun muassa vedestä, elinympäristöstä ja kaavoittamisesta, rakentamisesta ja asumisesta. Yksityiskohtaista tietoa kaivojen rakentamista ja kunnostamisesta on koottu www.ymparisto.fi/kaivot-sivuille. Palvelua ylläpitävät ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus SYKE ja 13 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta (ELY-keskus) sekä aluehallintovirastot (AVI). Palvelusta on linkit myös ympäristöministeriön, SYKEn ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) omille sivuille.

Ensimmäinen muutos on jo kannessa: Lämpökaivo-oppaasta on tullut Energiakaivo-opas. Uusi nimi kertoo koko alan kehityksestä, sillä yhä useammin kaivoja käytetään paitsi lämmitykseen myös jäähdytykseen. Oppaassa käsitellään maalämpöjärjestelmän rakentamisen vaatimia lupia, lupaprosesseja, vastuutahoja ja toimijoita.

Toinen harkinnan paikka on pohjavesialueilla. – Pohjavesialueet ja pohjavesien virtaukset poikkeavat toisistaan eri paikoilla. Sopiva etäisyys vedenottamoon on aina tapauskohtainen, mutta jos pohjaveden virtausolosuhteista ei ole tietoa, hyvä lähtökohta on oppaan suosittelema 500 metrin varoetäisyys. Energiakaivo-opas on suunnattu energiakaivojen tilaajille, suunnittelijoille ja urakoitsijoille sekä viranomaisille, ja sen yhtenä tavoitteena on yhtenäistää viranomaismenettelyjä.

Opas antaa esimerkkejä siitä, kuinka lähelle energiakaivo voidaan rakentaa toista energiakaivoa, lämpöputkia, kallioporakaivoa, rengaskaivoa, rakennusta, kiinteistön rajaa, kiinteistökohtaista jätevedenpuhdistamoa, viemäreitä ja vesijohtoja sekä tunneleita ja luolia. Omat suositukset annetaan myös maalämpöjärjestelmien sijoittamisesta ja rakentamisesta pohjavesialueille.

Tapauskohtaista harkintaa Energiakaivo-oppaan suosituksia voi ja kannattaakin harkita tilannekohtaisesti. – Jos esimerkiksi taajama-alueiden ahtailla kiinteistöillä eivät täyty oppaassa mainitut minimietäisyydet, voidaan tarkastella, onko maalämpöä mahdollista hyödyntää siten, että se ei estä maalämmön käyttöä naapurikiinteistöllä, esimerkiksi poraamalla vinoreikiä, sanoo oppaan toinen kirjoittaja, ylitarkastaja Janne Juvonen Suomen ympäristökeskuksesta.

Oppaan julkaisija on ympäristöministeriö, ja sen uusimistyöhön osallistui laaja joukko alan asiantuntijoita. Myös Poratekista oli mukana useita henkilöitä. Opas on ladattavissa ym.fi -verkkopalvelusta, mistä se löytyy hakusanalla energiakaivo-opas.

2013

VUODEN ILMASTOYSTÄVÄLLISIN

LÄMPIÄÄ MAALÄMMÖLLÄ Suomen ilmastoystävällisimmäksi kerrostaloksi on valittu Järvenpään Mestariasunnot Oy:n Mestaritorppa. Sen valmistuttua talon 45 asuntoa lämmittää ja viilentää geoterminen energia. Kiinteistön maalämpöurakoinnista vastaa Talman Energiaporaus Oy, joka on Poratekin jäsenyritys. – Kiinteistöä varten porattiin 12 kappaletta 200 metrin syvyisiä energiakaivoja. Osa kaivoista sijaitsee talon lämpimässä autokellarissa. Poraustyöhön kului pari viikkoa, kertoo Kaisa Eskelin Talman Energiaporauksesta. – Useimmiten maalämpö otetaan käyttöön yhtaikaa valmiin rakennuksen kanssa. Mestaritorpassa lämpöpumppu asennetaan jo tämän vuoden puolella, ja maalämpöä hyödynnetään läpi rakennusvaiheen.

P O R AT E K U U T I S E T

Mittapuuna pieni hiilijalanjälki Suomen ilmastoystävällisin kerrostalo valittiin kaikille avoimessa kilpailussa, jonka järjestivät Rakennusteollisuus RT ja Green Building Council Finland. Ilmastoystävällisyyttä mitattiin rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljellä. Se huomioi kaikki materiaali- ja energiavirrat, joilla on elinkaaren aikana olennainen päästövaikutus. Suurin yksittäinen tekijä elinkaaren päästöissä on rakennuksen käyttövaiheen energia. Järvenpään Kinnariin syksyllä 2014 valmistuva Mestaritorppa oli kilpailun jaetulla ykkössijalla. Mestaritorpan pääsuunnittelija on Rami Kolehmainen Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmaisesta ja päätoteuttaja Mestaritoiminta Oy.

Kuva: Järvenpään Mestariasunnot Oy

Geoenergia on yksi tekijä, jonka ansiosta Suomen ilmastoystävällisimmän kerrostalon hiilijalanjälki on alle puolet keskimääräisestä tasosta.

PARTNERIN PALSTA

Altialta maalämpöä käsittelevä verkkopalvelu Altian uusi naturet.fi-sivusto palvelee kuluttaja-asiakkaita, kaivonporaus- ja maalämpöalan yrittäjiä ja viranomaisia 13.12.2013 alkaen. – Markkinoilla on ollut selkeä tilaus tämänkaltaiselle palvelulle, jota kukaan muu ei vielä tarjoa. Kokosimme sivustolle tiiviin tietopaketin, joka hyödyttää sekä yksityisiä rakentajia ja remontoijia että kaivonporausalan ja lämpöpumppualan ammattilaisia, lvi-tukkuliikkeitä, rakennuttajia ja energia-alan suun-

tiedot ja dokumentit, kuten nesteen käyttöturvallisuustiedotteet, käyttöön liittyvät laimennustaulukot sekä lainsäädäntötietoa tuotteen varastoinnista ja kuljetuksesta. Yritysasiakkaita sivusto palvelee

nittelijoita, sanoo Altia Oyj:n Tekniset Etanolit -liiketoimintayksikön päällikkö Kari Nieminen. Yksityisille kuluttajille sivusto tarjoaa kattavan tietopaketin maalämmöstä ja sen soveltuvuudesta erilaisiin kohteisiin. Lisäksi tarjotaan linkkejä alan asiantuntijaorganisaatioihin. Niiden avulla asiakas löytää lisätietoja ja pääsee halutessaan vaikka saman tien valitsemaan toimittajan omalle maalämpöjärjestelmälleen. Naturet-maalämpöliuoksen omasta osiosta löytyvät tuotteen tekniset

myös Naturet-maalämpönesteiden tilauskanavana, joka toimii 24 tuntia viikon jokaisena päivänä. Referenssit-osiossa esitellään kuvien kera Altian yhteistyökumppaneiden toteuttamia maalämpökohteita: liike- ja teollisuusrakennuksia, uusia omakoti- ja kerrostaloja sekä erilaisia saneerauskohteita.

CME Jumbo Pro

Ainutlaatuinen nastaterien teroituskone. Voidaan teroittaa terät Ø 35 - 1100 mm, tehokkaasti ja tarkasti.

Ostospaikka

Ja totta kai sivuilta löytyvät myös koko Naturet-tiimin yhteystiedot ja vastuualueet.

Käy tutustumassa! www.naturet.fi Tutustu ja kerro miten naturet.fisivusto palvelee tai miten se voisi vielä paremmin palvella sinua. Palautetta ja kehitysideoita voi lähettää sähköpostiosoitteeseen etanoli.myynti@altiacorporation. com.

Y ENTTI O PORA-AG 3 tu 1 Kisällinka opio u 70780 K - 261 921 0 puh. 040 364 5575 fax 017 -

poraajille

Käy katsomassa porauksen muut kärkimerkit nettisivuiltamme Fordia -timanttikairaus Helso -nastaterät Diapag -timanttisahaus Sysbohr -maaporaus

www.pora-agentti.fi 21

2013

URAKOITSIJOILTA USEIN KYSYTTYÄ

PAINEAUKAISU – MIKSI JA MITEN SE TEHDÄÄN? Suomessa porakaivojen keskisyvyys on 50–80 metriä, mutta maantieteellinen vaihtelu on suurta. Porausvaiheessa urakoitsija seuraa veden tuloa, ja jos talousvesikaivosta ei saada kohtuullista vesimäärää poraamalla, tehdään vesipaineaukaisu. Se, kuinka syvälle porataan ennen paineaukaisuun turvautumista, riippuu kohteen sijainnista. Saaristossa poraus saatetaan lopettaa 30 metrissä, sisämaassa porataan jopa 140 metriin ennen paineaukaisua.

Porausurakoitsija varmistaa, että vedenpinta asettuu kaivossa riittävälle tasolle.

Energiakaivojen paineaukaisu on lähes aina turhaa. Energiakaivojen vesipaineaukaisua perustellaan virtausten saamisella kaivoon, mutta lämmönkeruukaivossa virtaava vesi ei ole välttämätön. Joissakin tapauksissa paineaukaisu voi jopa huonontaa energiakaivon toimintaa, joten sitä kannattaa harkita vain poikkeustapauksissa.

Sen takia asiakkaan ei kannata hyväksyä pakettitarjousta, jossa urakoitsija lu-

Energiakaivossa oleellista on, että lämmönkeruuputket ovat riittävän pitkältä matkalta vedessä eli että kaivon tehollinen syvyys on riittävä. Se saavutetaan ensisijaisesti poraamalla. Ellei energiakaivon porareikä kohtuullisessa ajassa täyty vedellä itsestään, se täytetään. Kallioon porattu kaivo on kuin pullo: jos vesi ei pääse virtaamaan kaivoon ulkopuolelta, ei se pääse myöskään kaivosta pois.

Maksa paineaukaisu vain tarvittaessa Suurin osa talousvesikaivoista saadaan tuottoisiksi poraamalla. Sadasta kaivosta vain parikymmentä joudutaan avaamaan paineella.

Sadasta talousvesikaivosta vain parikymmentä joudutaan avaamaan paineella. paa tehdä paineaukaisun ”tarvittaessa samaan kokonaishintaan”. Paineaukaisu maksaa vähimmillään noin 400–500 euroa, porauspaikan ja yrityksen toimipisteen välimatkasta riippuen enemmänkin. Kustannus kannattaa maksaa vain, jos paineaukaisulle on todellinen tarve.

Miten paineaukaisu tehdään? Paineaukaisu tehdään paineautolla, joka on painepumpulla varustettu säiliöauto.

Paineaukaisua varten kaivo täytetään vedellä. Kaivo suljetaan mansetilla, joka asetetaan reilusti kalliopinnan alapuolelle. Suomen kallioperä on pinnaltaan usein ruhjeinen, joten riittävän turvallinen paikka mansetille on noin 20 metriä kalliopinnan alapuolella. Jos mansetti jätetään lähemmäs pintaa, kallio saattaa haljeta ylöspäin jopa maa- ja kallioperän rajaan saakka, jolloin maakerroksista voi valua epäpuhtauksia pohjaveteen. Mansetti on noin 50 senttimetrin pituinen sylinteri, jonka varressa on vahva kumi. Lyhentyessään sylinteri puristaa kumia pituussuunnassa, jolloin kumi tiivistyy kaivon seinämiin ja estää paineen karkaamisen kaivosta. Paine johdetaan kaivoon mansetin läpi. Vedenpainetta nostetaan tasaisesti, kunnes paine rikkoo kallioon halkeamia veden virtaukselle. Paineauto tuottaa jopa yli 200 baarin paineen. Kulloinkin käytettävä paine riippuu kallioperästä ja sen rikkonaisuudesta. Joskus riittävän halkeaman veden virtaukselle saa 40 baarilla, mutta 150 baariakaan ei ole harvinainen. Tärkeintä on nostaa painetta pikkuhiljaa hallitusti. Avaamisen jälkeen kaivoon pumpataan vielä vettä ja varmistetaan sillä veden virtaus. Sen jälkeen urakoitsija mittaa kaivon tuoton, jonka perusteella määritetään pumpun asennussyvyys.

Asiantuntijana Aki Purhonen, Ristiinan Porakaivo Oy.

Kuvapari havainnollistaa paineaukaisussa käytettävän mansetin toimintaa, jonka idea on sama kuin soutuveneen pohjatulpassa. Kokoon puristettuna kumi tiivistyy kaivon seinämiin ja estää paineen karkaamisen kaivosta. Esimerkiksi läpimitaltaan 140- ja seinämältään 5,4-millimetrinen putki antaa helposti periksi mansetin paineelle. Kuvat: Ristiinan Porakaivo Oy

P O R AT E K U U T I S E T

PARTNERIN PALSTA

Uusi kollektori tehostaa lämmönsiirtoa Energia-alan aktiivinen tuotekehitys näkyy myös kaivonporauksessa ja lämpökaivojen rakentamisessa. Parhaimmillaan innovaatiot, kuten Pipelife Finland Oy:n kehittämä uusi Dueta™-kollektori, hyödyttävät sekä ammattilaisia että kuluttaja-asiakkaita. Perinteinen energiakaivoon asennettava lämmönkeruuputkisto koostuu u-putkesta, jonka haarat pidetään erillään käsin asennettavien erottimien avulla. Erottimien asentaminen on työlästä, ja ne saattavat irrota putkistoa kaivoon laskettaessa. Poratekin partnerijäsen Pipelife Finland tarttui alun perin porareilta tulleeseen ideaan ja kehitti heitä kuunnellen uuden Dueta-kollektorin. Siinä putkenerotin on kiinteä osa maalämpöputken rakennetta. Joustava välikerros painaa putket maalämpökaivon seinämään, joka luovuttaa lämpöä huomattavasti enemmän kuin vesi. Kollektorin rakenteella estetään myös putkiston menon ja paluun välinen lämmönsiirtymä. Geologian tutkimuskeskus GTK on testannut Dueta-kollektoria TRT-mittauksin kahdessa koh-

teessa, joissa tuloksena on ollut yli kuusi prosenttia parempi teho kuin perinteisellä putkituksella.

dardeista poikkeavan pituiset putket, sanoo Kaisa Eskelin Talman Energiaporauksesta. Pipelife lanseerasi Duetan loppukesällä.

– Kollektori pienentää kaivon ominaisvastusta ja tehostaa siten lämmönsiirtoa kallioperästä perinteiseen kollektoriin verrattuna. Mitattavien erojen varmistamiseksi tutkimuksia tullaan jatkamaan toivottavasti Poratekin jäsenyritystenkin porauskohteissa, sanoo erikoisasiantuntija Asmo Huusko GTK:sta. Osa Poratek-urakoitsijoista on kokeillut uutta kollektoria työkohteissaan. Talman Energiaporaus Oy käytti Duetaa Vantaan Kuusijärven virkistysalueen päärakennuksen maalämpökaivojen putkittamiseen. Kymmenen 229-metrisen kaivon putkitus onnistui hyvin, kun käytössä oli Duetan asentamiseen valmistettu putkienlaskulaite. – Kiinteällä putkenerottimella varustetut kollektorit olivat Kuusijärven syvissä kaivoissa järkevin vaihtoehto. Tavallisiin putkiin ja kohtalaisen hintaviin putkenerottimiin verrattuna Duetan hintakin oli kilpailukykyinen. Myös nopea toimitus yllätti positiivisesti, sillä kohteeseen tilattiin stan-

Dueta-kollektorin kehitystyössä tavoiteltiin helppoa asennettavuutta ja mahdollisimman hyvää hyötysuhdetta. Putkenerotin on kollektorin rakenteen kiinteä osa.

2013

GM300GE Kaivoporakone Seuraava GM300GE valmistuu maaliskuussa. Koneesta messutarjous! Geomachinelta myös: MITSUBISHI‐ terät ja porakruunut

Lisätietoja:

Kalustomyynti: 0400‐816 258 / Jouni Ketola Konemyynti: 0400‐391 565 / Petri Koikkalainen

www.geomachine.fi P O R AT E K U U T I S E T

Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry Poratek Kuva: Jimmy Kronbergin arkisto

PÄHKINÄNKUORESSA

Poratek yhdistyksenä

Prahassa Jimmy Kronbergilla ja Marko Kallisella oli aikaa kokeilla riksakyytiä.

Poratek matkalla Saksassa ja Tšekissä Poratek järjestää jäsenilleen opintomatkoja vähintään kerran vuodessa. Lokakuussa tutustuimme yritys- ja työmaavierailuilla Saksan kaivonporausalaan ja alan olosuhteisiin. Matkan järjestettiin yhdessä Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin kanssa.

me alan kehitys- ja tutkimusnäkymiä ja Erlangenissa tutustuimme Rehau AG + Co:n toimintaan ja testausjärjestelmiin.

Kävimme muun muassa itäisen Saksan poraus- ja kaivonrakennusyhdistyksen puheenjohtajan Heiko Schwarzen yrityksen työmaalla seuraamassa kaivonporausta. Poraustekniikan instituutissa TU Bergakademie Freibergissa kuulim-

Seuraava matka on suunnitteilla yhdessä Atlas Copcon kanssa kevättalveksi 2014. Tarkoituksemme on tutustua Atlas Copcon kohteisiin Australiassa.

Matkan päätteeksi nautimme Prahan nähtävyyksistä ja tunnelmasta lämpimässä ja aurinkoisessa syyssäässä.

Teksti: Eine Järvinen

vuonna 1995 perustettu kaivonporausalan asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja vastuuntuntoisten urakoitsijoiden etujärjestö. edistää ja valvoo kaivonporauksen laadukasta toteuttamista ja parantaa alan toimintaedellytyksiä muun muassa tekemällä aloitteita ja esityksiä, antamalla lausuntoja sekä tekemällä yhteistyötä valtion ja kuntien ympäristö-, vesi- ja kuluttajaviranomaisten kanssa. järjestää jäsenilleen koulutusta, opinto- ja messumatkoja, tiedottaa jäsenistölleen ja alan sidosryhmille ajankohtaisista asioista.

Poratek kehittäjänä on käynnistänyt kaivonporausalan kehittämishankkeen. Kaivonporausalan sertifiointikoulutuksen pilotti toteutettiin tänä vuonna. Koulutusohjelma käynnistetään vuonna 2014. järjestää vuosittain Porapäivät, alan ammattilaisille ja sidosryhmille tarkoitetun ajankohtaisseminaarin. on ollut mukana tuottamassa SYKEn julkaisuja Kysymyksiä kaivoista, Hyvä kaivo ja Lämpökaivo-opas. Lämpökaivo-opas päivitettiin Energiakaivo-oppaaksi tänä vuonna, ja Poratek osallistui työhön. on jo vuonna 2003 määritellyt pora- ja lämpökaivoille laatukriteerit. Näitä kriteerejä määritettäessä pohjavesien ja muun ympäristön suojelulla on ollut tärkein osa. on yhdessä kuluttajaviranomaisten kanssa luonut kaivonporaussopimuksen ja porausraporttilomakkeen kaivon käyttö- ja huolto-ohjeineen.

Poratek osana alan verkostoa

Kuva: Jimmy Kronberg

osallistuu geoenergiatekniikan asiantuntijana Vaasan Energiainstituutin toteuttamaan ja muun muassa Tekesin rahoittamaan uusiutuvan energian tutkimus- ja kehittämisprojektiin. on yksi Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n perustajajäsenistä. on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) johtaman kaivoverkoston asiantuntijajäsen. on kansallisen porakaivojen standardisointityöryhmän jäsen.

Kuvassa vasemmalta kauppakamarin Martin Brandt, yhden tutustumiskohteemme isäntä Heiko Schwarz sekä Aki Purhonen, Antti Nisonen Atlas Copcosta, Jukka Stenberg ja Jouni Lehtonen.

Yhteystiedot: Toiminnanjohtaja Eine Järvinen p. 050 593 0035 toiminnanjohtaja@poratek.fi

2013

KOLUMNI

Maalämpöjärjestelmä sopii myös pohjavesialueelle

sen ehdoton este, koska pohjaveden pilaaminen tai vaarantaminen on kielletty ympäristönsuojelulaissa eikä kiellon rikkomiseen voi saada lupaa. Tästä syystä vedenottamon tai hyviksi vedenottopaikoiksi todettujen alueiden lähialueelle on vaikeampi saada lupaa energiakaivojen rakentamiseen kuin pohjavesialueen muihin osiin. Muiden lämmitysmuotojen kuin Maalämpö on yksi ympäristöystävällisim- maalämmön harkitseminen pohjavedenottamistä lämmitysmuodoista, ja sen lähestul- mon läheisyydessä voi olla myös hankkeesta koon ainoat ympäristöriskit liittyvät pohjave- vastaavan edun mukaista, koska pohjaveden piteen. Huolellisesti suunniteltuna, rakennettuna laantumisen sattuessa pohjaveden puhdistamija käytettynä yksittäisen energiakaivon aiheut- sesta vastaa se, jonka toiminnasta pilaantumitama riski pohjaveden pilaantumiselle on var- nen on aiheutunut, ja puhdistamisvastuu lansin vähäinen. Maalämpöjärjestelmän raken- keaa myös tahattomasta toiminnasta. Pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen tamiseen liittyy kuitenkin on kallista ja joissain tapauksissa pohjaveden suojelun kanVesilain mukainen jopa mahdotonta. nalta joitakin riskejä, joilupaharkinta ta voidaan selvästi vähenVesilain mukaisen luvan tarve ei tää tai hallita ottamalla raperustuu tarkoita sitä, etteikö maalämpöjärkentamisessa huomioon hyöty–haitta jestelmän rakentaminen olisi mahmaankäyttöön ja pohjave-vertailuun. dollista myös pohjavesialueella. teen liittyvät tekijät. Vesilain mukainen lupaharkin Pohjavesialueilla tarkoitetaan ympäristöhal- ta perustuu hyöty–haitta-vertailuun, ja lupa linnon kartoittamia tärkeitä ja vedenhankintaan myönnetään, jos hanke ei merkittävästi louksoveltuvia pohjavesialueita eli I- ja II-luokan kaa yleistä tai yksityistä etua tai hankkeesta pohjavesialueita. Maalämpöjärjestelmää har- saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä kitsevan ensimmäisiä tehtäviä onkin ottaa sel- koituviin menetyksiin. Luvan hakeminen ei ole vää, sijaitseeko kohde pohjavesialueella. Asian monimutkaista, mutta hankkeen aikataulussa saa helposti selvitettyä esimerkiksi www.paik- on varauduttava noin puolen vuoden käsittelykatietoikkuna.fi-palvelun avulla. Mikäli kohde aikaan. Uusi energiakaivo-opas sisältää seikkasijaitsee pohjavesialueella, saatetaan poraami- peräisen ohjeen lupahakemuksen laatimiseen, seen tarvita vesilain mukainen lupa rakennus- ja hankkeesta vastaava voi sen itsekin laatia tai toimenpideluvan lisäksi. Luvan tarpeen ar- ottaen kuitenkin huomioon vesilain vaatimukvioi kunnan ympäristöviranomainen, joka saat- sen lupahakemuksen laatijan riittävästä asiantaa pyytää myös ELY-keskuksen kannan asiaan tuntemuksesta. tai siirtää asian ELY-keskuksen ratkaistavaksi. Lisäksi on tarkistettava, onko kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä tai rakennusjärjestykUlla-Maija Liski sessä määräyksiä energiakaivojen rakentamisesta pohjavesialueelle. Kirjoittaja toimii johtavana asianastikään ilmestyi ympäristöministeriön opas energiakaivoista, joka korvaa vuonna 2009 ilmestyneen Lämpökaivo-oppaan. Oppaan uusimisen pääsyynä oli tarve opastaa etenkin energiakaivon tilaajia tilanteessa, jossa energiakaivon poraamista harkitaan pohjavesialueelle.

Pohjaveden pilaantumisen vaaran aiheutuminen on vesilain mukaisen luvan myöntämi-

P O R AT E K U U T I S E T

tuntijana Vahanen Environment Oy:ssä ja on osallistunut Energiakaivo-oppaan laatimiseen.

UUTTA TEKNIIKKAA SISÄPUOLELLA

TurboCollector® on patentoitu ja pidemmälle kehitetty versio perinteisestä lämmönkeruuputkesta (jossa on sileä sisäpuoli). Sen lämmönsiirtokyky on todistetusti perinteistä parempi. www.muovitech.

2013

Poratek-urakoitsijat ja partnerit palveluksessasi Urakoitsijat Kun valitset Poratekurakoitsijan, valitset kokeneen ammattilaisen ja alan parhaan osaamisen. Poratek-urakoitsijasi on ajan tasalla uusimmista suosituksista, määräyksistä ja esimerkiksi verohyödyistä. Ja huomaathan, että suomalaisen normilämpökaivon saat vain Poratekurakoitsijalta.

Osa yrityksistä toimii paikallisesti, osa kaikkialla Suomessa. Tutustu yritysten verkkosivuihin tai soita ja kysy!

Partnerit Partnerijäsenet edustavat alan uusinta tietotaitoa ja tekniikkaa. Heitä yhdistää halu kehittää alaa, tuotteita ja työtapoja urakoitsijoiden kanssa.

PORATEK – Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry PL 12 40101 JYVÄSKYLÄ Toiminnanjohtaja Eine Järvinen p. 050 593 0035 www.poratek.fi P O R AT E K U U T I S E T

Kaivonporaus P. Dahlbom Ky KEMIÖ, p. 02 421 688 www.dahlbom.fi Kaivonporaus Hörman Oy KIRKKONUMMI, p. 0400 206 732 www.kaivonporaushorman.fi Kaivonporaus Pajunoja Oy TAMPERE, p. 0400 332 020 www.urakka.net/pajunoja/

Max’s Kaivonporaus Oy RAASEPORI, p. 010 219 5450 www.maxs.fi

Päijät-Hämeen Porakaivo Oy LAHTI, p. 040 506 0706 www.porakaivo.com

Paassilta Oy RAUMA, p. 0500 834 072, 0500 123 072 www.paassilta.fi

Ristiinan Porakaivo Oy RISTIINA, p. 050 405 6677 www.ristiinanporakaivo.com Saariston Kaivonporaus Oy PARAINEN, p. 02 458 8074 www.kaivonporaus.com Sotkamon Porakaivo Oy SOTKAMO, p. 0207 109 610 www.sotkamonporakaivo.fi

Kaivonporaus Peltomaa Oy NAKKILA, p. 040 550 7424 www.kaivonporauspeltomaa.com

Pirkanmaan Porakaivo Oy GreenHeat Urakointi PIRKKALA, p. 03 3122 3200 www.pirkanmaanporakaivo.fi www.greenheat.fi

Kaivotekniikka Mustonen Oy VIHTI, p. 0400 471 567 www.kaivotekniikka.fi Kalliokaivo Oy MYNÄMÄKI, p. 02 430 5324 www.kalliokaivo.fi

Porakaivoliike Ari Laukkanen JYVÄSKYLÄ, p. 0400 244 205 www.laukkanen.fi Porakaivoliike Kallioniemi Oy JÄMSÄ, p. 014 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi

LVI-Lindström Ky JOKIOINEN, p. 040 503 7970 www.lvi-lindstrom.fi

PT Energia Poraus Oy LEPPÄVIRTA, p. 050 323 0143 www.pt-energiaporaus.fi

Altia Oyj Kari Nieminen RAJAMÄKI p. 0207 013 654, 040 835 4036 www.altiacorporation.com

Muovitech Finland Oy Joni Hakula MYNÄMÄKI p. 0207 280 580 www.muovitech.fi

Oy Atlas Copco Louhintatekniikka Ab Heikki Räsänen VANTAA p. 0207 189 300, 040 584 6288 www.atlascopco.fi

Oy Robit Rocktools Ltd. Sami Eskelin, LEMPÄÄLÄ p. 03 3140 3400, 040 550 5505 Johan Helander, KERAVA p. 040 729 6877 www.robit.fi

AT-Pumput Oy Andrej Tötterström LOHJA p. 050 441 5442 www.at-pumput.fi

Pipelife Finland Oy Mika Ervasti OULU p. 030 600 2200, 040 845 3206 www.pipelife.fi

Golder Associates Oy Teppo Arola HELSINKI p. 09 561 7210 www.golder.fi

Ruukki Construction Oy Ari Färm HÄMEENLINNA p. 040 557 8688 www.ruukki.com Sandvik Mining and Construction Finland Oy Jari Weman TAMPERE p. 0400 207 252 www.sandvik.com Oy Suomen EMS-Tekniikka Ab Jörgen Karell LOHJA p. 019 36 281, 0440 512 489 www.emspump.fi

Oy Grundfos Pumput Ab Jarkko Ursin VANTAA p. 0207 887 566, 0500 600 090 www.grundfos.com Miranet Oy Pauli Kukkonen NURMIJÄRVI p. 0106 170 880, 050 368 1888 www.miranet.fi 28

Talman Energiaporaus Oy KERAVA, p. 040 522 4244 www.energiaporaus.fi Tom Allen Oy PORVOO, p. 0207 737 300 www.tomallen.fi Uudenmaan Porakaivo Oy VANTAA, p. 0400 440 852 www.uudenmaanporakaivo.fi

Suomen Lämpöpumppuyhdistys Sulpu ry Jussi Hirvonen VANTAA p. 010 295 5377, 050 500 2751 www.sulpu.fi Uponor Suomi Oy Mikko Roininen TAMPERE p. 020 129 2798 www.uponor.fi Vesihuolto Eerola Pasi Eerola ESPOO p. 09 8553 0466, 0400 415 602 www.vesihuoltoeerola.fi Xylem Risto Ramberg VANTAA p. 050 543 2100 www.flygt.fi YIT Rakennus Oy Infrapalvelut Juha Vunneli, Risto Väätäinen HELSINKI p. 020 433 111 www.yit.fi