TAIturinat by Nanna Madetoja

TAIturinat TAIturinat l 2/2011

Turun ammatti-instituutin tiedotuslehti Informationstidning för Åbo yrkesinstitut

Luokasta tukea

opintoihin

kuraattoripäiviltä jippoja omaan työhön Suomelle 8 mitalia ammattitaidon MM-kilpailusta

2/2011

sisältö

innehåll Pääkirjoitus. Laatu on asenne ja moraalinen käsitys............................. 3 Näkökulma. Ammatillinen koulutus monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden keskiössä..................................................................... 4 Oppisopimusopiskelijoita juhlittiin näyttävästi Sadonkorjuujuhlassa... 5 Kuhinaa kuraattoripäivillä............................................................................ 6 Suomelle 8 mitalia ammattitaidon MM-kilpailusta.................................. 8 Maakunnan paras ammatillinen oppilaitos............................................ 10 Noppa kiertää. Terveiset Tommilankadulta........................................... 11 Turun ammatti-instituutti mukana Next Step -messuilla..................... 12 TAIKA opiskelijoiden asialla...................................................................... 12 Entisten kämppäkavereiden ideasta avautui vaihto-opiskelureitti Lontooseen................................................................................................ 14 Loke: Pienistä puroista............................................................................. 15 Luokasta tukea opintoihin........................................................................ 16 Matkailupalvelujen tuottajat retkellä Kuhankuonolla.............................17

2/2011 l

Matkailualan opinnoilla SUORAAN kohteeseen................................... 18 Opetushallituksen johtokuntaan paikallisväriä...................................... 19 Kerrankin komea lomaltapaluu!..............................................................20 Ruokapaussi: Herkkuja Lucyn keittiöstä................................................22 Suurten kaupunkien opetustoimen johto ja ammattiyhdistysväki koolla Turussa............................................................................................23 Kamera kiertää..........................................................................................23

•

vastaava päätoimittaja / Terhi Hotokka toimituskunta: Satu Hatakka (päätoimittaja), Anne Aksentjev, Hanna Arola, Mervi Friman, Tina Granlund, Marjo Kiuru, Jarmo Linkosaari, Virpi Lummevuo, Nanna Madetoja, Helena Mikkola, Tomi Suoja, Milla Vihanto, Lucy Volosatova taitto / Satu Hatakka kirjapaino / Turun ammatti-instituutin painopalvelut, 2011 kuvat / Turun ammatti-instituutin kuva-arkisto ellei toisin mainita käännökset / Käännöstoimisto Lingoneer Oy

•

• •

•

allituksen koulutuksen kehittämissuunnitelmassa on jälleen esillä laatu. Toisen asteen koulutukseen ollaan suunnittelemassa laadun kehittämisen toimenpideohjelmaa. Arjen työtä tekevästä tuntuu, kuin laadusta olisi tullut väsyttävä kirosana jokapäiväisessä toiminnassa. Laatujärjestelmissä arvioidaan kuitenkin vain, teemmekö kaikki ohjeiden ja sovittujen toimintatapojen mukaisesti. Laadukkaassa työpaikassa pyritään hyvään työilmapiiriin, josta jokainen yhteisössä työskentelevä on vastuussa. Tavoite on, että jokainen tulee töihin mielellään ja kokee työpaikallaan työn ja oppimisen iloa. Laadun kehittämistyössä on olennaista keskittyä sellaisten asioiden ja menettelyjen parantamiseen, jotka ovat toiminnassa tärkeitä ja joiden kehittämisestä on olennaista ja konkreettista hyötyä. Laatua on myös se, että arvostamme kaikkien työtä ja ymmärrämme jokaisen työn merkityksen kokonaisuudessa. Ihmisyhteisössä törmää kuitenkin tosiseikkaan, että 80 % ihmisen psyykkisistä voimavaroista sijaitsee alueella, johon käskyt ja komennot eivät ulotu, mielessämme, arvoissa ja asenteissa. Laatu on sekä asenne että moraalinen käsitys. Vastuussa ollaan itselle, organisaatiolle ja asiakkaille. Laatua on, että osaamme päättää, mitä tahdomme ja toteuttaa sen inhimillisiä ja taloudellisia voimavaroja sekä aikaa mahdollisimman optimaalisesti käyttäen ja teemme tämän ottaen opiskelijoittemme tarpeet huomioon yhdessä heidän, työelämän ja toistemme kanssa. Laatua on, että osaamme arvioida työmme tulosta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin yhteisesti sovittujen arviointimenetelmien avulla ja osaamme korjata toimintaamme tarvittaessa. Jos meillä on työn laatu, johon kaikki osapuolet ovat sitoutuneet, meillä on hyvä yhteisö tehdä työtä. Usko mahdollisuuksiin, yhteisen tavoitteen arvostaminen ja positiivinen asenne johtavat tuloksiin. n

Regeringens utvecklingsplan för utbildningen tar åter upp frågan om kvalitet. Det planeras ett åtgärdsprogram för kvalitetsutveckling av studier på andra stadiet. För den som är mitt i sitt vardagliga arbete känns det som om kvalitet har blivit en tröttsam svordom i det som görs varje dag. Kvalitetssystemen är ändå bara till för att granska om vi gör vårt jobb enligt anvisningar och praxis som man har kommit överens om. På en arbetsplats som håller hög kvalitet strävar man efter ett gott arbetsklimat som alla som ingår i arbetsgemenskapen tar ansvar för. Målsättningen är att alla gärna kommer till jobbet och upplever arbetsglädje och lust att lära på sin arbetsplats. I utvecklingen av kvaliteten är det väsentliga att fokusera på att förbättra de omständigheter och förfaringssätt som är viktiga för verksamheten och vars utveckling ger avgörande och konkret nytta. Kvalitet är också att vi värdesätter allas arbete och förstår betydelsen av alla arbetsuppgifter för helheten. I människosamfund stöter vi dock på det faktum att 80 % av människans psykiska resurser ligger i ett område som befallningar och order inte når; i vårt sinne, våra värden och våra attityder. Kvalitet är både en inställning och en moraluppfattning. Vi har ansvar gentemot oss själva, organisationen och kunderna. Kvalitet är att vi kan fatta beslut om vad vi vill och förverkliga besluten genom en optimal användning av mänskliga och ekonomiska resurser samt tid och att vi gör det med beaktande av våra studerandes behov tillsammans med dem, arbetslivet och varandra. Kvalitet är att vi kan uppskatta resultatet av vårt arbete i förhållande till de satta målen med hjälp av värderingsmetoder som vi kommit överens om tillsammans och att vi vid behov kan korrigera vår verksamhet. Om vi har arbetskvalitet som alla binder sig till, har vi en bra gemenskap att arbeta i. När vi tror på våra möjligheter, sätter värde på det gemensamma målet och har en positiv attityd når vi resultat. n

pääkirjoitus l ledaren

och en moraluppfattning

Terhi Hotokka

Kvalitet är en inställning

ammatillisen koulutuksen tulosaluejohtaja l direktör för yrkesutbildning

Laatu on asenne ja moraalinen käsitys

awan

näkökulm

Ammatillinen koulutus monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden keskiössä l Yrkesutbildningen i centrum för kulturell mångfald och internationalism

mmatillisen koulutuksen kehittyminen kansainvälisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä Suomessa yleisesti ja Turussa erityisesti on ollut hidasta ja mutkikasta. Turun ammatti-instituutissa tehdään mielestäni hyvää työtä lisäämällä monikulttuurisuutta ja moninaisuutta kansainvälistymisen sateenvarjon alla. Mutta olennaiset tulokset jäävät usein roikkumaan paperiversioina hyllyissä. Viime vuosina Turussa on ollut paljon hyviä kehittämisprojekteja, joilla on ollut selvät päämäärät ja tavoitteet. Ongelmana on ollut tähän asti se, että tulokset ovat jääneet yhden tai kahden projektin pituisiksi, tuloksia ei ole viety eteenpäin tai projekteista saadut hyvät käytännöt syystä tai toisesta eivät ole muuttuneet vakinaiseksi käytännöksi. Käytyäni opintomatkalla Lontoossa olen huomannut, että ammatillisen koulutuksen kentällä on meille paljon oppimista ja opettamista. Samalla minussa herätti ihastusta se, että kouluyhteisö voi olla hyvin moninainen ja monikulttuurinen myös oppilaiden ja henkilökunnan kesken. Ei edes huomata, kuka on paikallinen ja kuka on muuttanut muualta. Itse olen yrittänyt tuoda monikulttuurisuutta Turun ammatti-instituuttiin silloin, kun olen ollut kaupungin palkkalistoilla ja nyt lukio- ja ammattiopetuslautakunnan jäsenenä. Olen yrittänyt ajaa monikulttuurisuusasiaa sisään Turun ammatti-instituuttiin vahvemmin. Yhteistyö kollegoiden kanssa molemmissa rooleissa on sujunut hyvässä hengessä ja yhteisymmärryksessä, mikä antaa hyvät valmiudet jatkaa monikulttuurisuustuntemuksen lisäämistä oppilaitoksessa. Toivon ja odotan, että Turku asettaa lähitulevaisuudessa tavoitteeksi lisätä monikulttuurisuutta ja kansainvälistä henkilökuntaa kouluissa ja oppilaitoksissa. He voivat YHDESSÄ muun henkilökunnan kanssa viedä moninaista ja kansainvälistä toimintaa ahkerasti eteenpäin. Tavoitteenahan on monikulttuurinen oppilaitos ja toisistamme oppiminen. n

tvecklingen av yrkesutbildning i en internationell och mångkulturell miljö i Finland i allmänhet, och särskilt i Åbo, har varit långsam och komplicerad. Jag anser att man vid Åbo yrkesinstitut gör ett bra arbete då man utökar den kulturella mångfalden och mångsidigheten under paraplyet för internationalisering. Men de väsentliga resultaten förblir ofta pappersversioner i hyllorna. Under de senaste åren har det i Åbo funnits många bra utvecklingsprojekt med klara målsättningar och syften. Hittills har problemet varit att resultaten stannat vid ett eller två projekt, resultaten har inte förts vidare eller den goda praxis som man fått från projekten har av en eller annan orsak inte blivit stadigvarande. När jag var på studieresa i London märkte jag att vi har mycket att lära oss och lära ut på utbildningsfältet. Samtidigt väckte det min förtjusning att skolgemenskapen kan vara mycket varierande och mångkulturell även bland elever och personal. Man märker inte ens vem som är infödd och vem som har flyttat annanstans ifrån. Själv har jag försökt introducera kulturell mångfald vid Åbo yrkesinstitut då jag har varit i stadens tjänst och nu som medlem av gymnasie- och yrkesutbildningsnämnden. Jag har arbetat för att kulturell mångfald ska få ett starkare fotfäste i Åbo yrkesinstitut. Samarbetet med kollegerna har i båda rollerna skett i god anda och samförstånd, vilket skapar goda förutsättningar att även framöver öka kännedomen om kulturell mångfald vid läroanstalten. Jag önskar och förväntar mig att man i Åbo under den närmaste framtiden ställer kravet att öka kulturell mångfald och internationell personal i skolor och vid läroanstalter. De kan TILLSAMMANS med den övriga personalen effektivt föra den mångsidiga och internationella verksamheten vidare. Målet är ju en mångkulturell läroanstalt och att vi ska lära oss av varandra. n

Imad Kawani lukio- ja ammattiopetuslautakunnan jäsen l medlem av gymnasie- och yrkesutbildningsnämnden

tässä&nyt

Oppisopimusopiskelijoita juhlittiin näyttävästi Sadonkorjuujuhlassa Turun oppisopimustoimisto oli kutsunut Sadonkorjuujuhlaan kaikki vuoden aikana opiskelunsa päättäneet oppisopimusopiskelijat ja heidän työpaikkaohjaajansa. Tilaisuus pidettiin torstaina 13.10.2011 Turun VPK-talolla. Juhlassa palkittiin myös vuoden oppisopimusopiskelija ja oppisopimuskouluttaja. teksti: Mervi Friman, kuva: Taru Lehtonen

erinteiseen sadonkorjuujuhlaan osallistui lähes 350 vierasta. Tarjoilun teemana oli sadonkorjuuajan herkut, joita olikin runsain mitoin. Hienosta ruokailusta ja tarjoilusta vastasivat Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto-opiskelijat (tarjoilija, kokki ja vastaanottovirkailija). Tervetulotoivotuksen piti Turun kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Jouko K. Lehmusto ja juhlapuheen maakuntajohtaja Juho Savo Varsinais-Suomen liitosta. Stipendin ja kunniakirjan jaon jälkeen kukitettiin kaikki oppisopimusopiskelijat perinteisesti rahapuulla.

Juhlassa palkittiin stipendillä oppisopimusopiskelija, joka on omalla toiminnallaan ja aktiivisuudellaan kehittänyt työyhteisöään. Kunniakirja myönnettiin yritykselle, joka on pitkään hyödyntänyt oppisopimusta yrityksen henkilöstön kehittämisessä.

Kampaamo Hiusklinikka) ja työllistänyt itsensä lisäksi kaksi muuta henkilöä. Oppisopimuskoulutuksensa aikana Johanna perehtyi yrityksen kannattavuuteen. Hän on tehnyt lukuisia kannattavuuslaskelmia toimintansa kehittämiseksi.

Johanna Kari on vuoden 2011 oppisopimusopiskelija

Felix Abba Oy Ab palkittiin vuoden 2011 oppisopimuskouluttajana

Kampaamoyrittäjä Johanna Kari on kehittänyt itseään ja liiketoimintaansa monin eri tavoin. Hän suoritti oppisopimuksella yrittäjän ammattitutkinnon ja koulutuksen ohella hän on panostanut omaan yritystoimintaansa (Parturi-

Vuoden 2011 oppisopimuskouluttaja Felix Abba Oy Ab on esimerkillisesti hyödyntänyt oppisopimuskoulutusta yrityksen henkilöstön kehittämisessä ja rekrytoinnissa. Felix Abba Oy Ab:ssa on jo pitkään hyödynnetty oppisopimuskoulutusta yrityksen osaamisen päivittämisessä. Erityisesti yritys on kunnostautunut maahanmuuttajien kouluttamisessa ja rekrytoinnissa. Viimeisimmässä maahanmuuttajaryhmälle toteutetussa koulutuksessa oli opiskelijoita viidestä eri kansallisuudesta. Yritys on sitoutunut vahvasti oppisopimuskoulutuksen toteutukseen ja kehittänyt myös uudenlaisia työssä oppimisen tapoja. Esimerkiksi maahanmuuttajaopiskelijoiden kohdalla toteutettu työn ja kieliopetuksen yhdistäminen sai kiitosta molemmilta koulutusosapuolilta. 2000-luvun alkupuolelta lähtien on 40 opiskelijaa kouluttautunut oppisopimuksella seitsemään eri tutkintoon, kuitenkin eniten elintarvikealalle. n

Kunniakirjan nouti Felix Abba Oy Ab:n tehdaspäällikkö Aki Nyyssönen ja stipendin saaja kampaamoyrittäjä Johanna Kari.

ihmisiä&turinoita

kuhinaa kuraattoripäivillä

n Turun ammatti-instituutti järjesti kuudennet valtakunnalliset ammatillisten oppilaitosten kuraattoripäivät 13. - 14.10.2011 Lemminkäisenkadun koulutalolla. Kahden päivän aikana Turkuun kokoontui yli 100 ammatillisten oppilaitosten kuraattoria eri puolilta maata hakemaan kokemuksia ja ideoita omaan työhönsä.

teksti: Mika Salonen, kuvat: Heidi Hakkarainen

uraattoripäivät alkoivat osaamistoimen apulaiskaupunginjohtaja Jouko K. Lehmuston tervetuliaissanoilla ja opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Elise Virneksen esityksellä opiskelijahuollon merkityksestä opiskeluhyvinvointiin. Samalla hän kertoi tulevan hallituskauden opiskelijahuoltoon liittyvistä suunnitelmista ja painopisteistä sekä tervetulleen tiedon yhtenäisen opiskeluhuoltolain suunnittelun jatkumisesta ja sen tavoitteista. Seuraavana luennoinut Turun yliopiston tähtitieteen professori Esko Valtaoja lumosi yleisön humoristisella esityksellään, joka herätti ajattelemaan ihmisyyttä ja huolenpitoa ajallisesti ja paikallisesti tavanomaista laajemmin. Hänen Kuraattorina maailmankaikkeudessa -esityksensä viritti seminaariväen kuraattoripäivien teemoihin: yhteisöllisyyteen ja kulttuuriin. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön psykologi Minna Martinin ryhmätoimintaa esittelevä luento palautti kuraattorit lähemmäksi arjen työtä. Päivän päättänyt psykoterapiakouluttaja Tarja Koffertin esittelemät kokemukset kouluissa toteutetusta valokuvallisesta mielenterveysprojektista antoi ideoita uudenlaiseen opiskelijan kohtaamiseen. Tapahtuman toinen päivä oli varattu konkreettisten kuraattorien työtä tukevien toimintatapojen esittelylle. Opetusneuvos, kasvatustieteen tohtori Kalevi Kaipion luento yhteisöllisyydestä ammatillisessa koulutuksessa oli laajasta teemastaan huolimatta hallittu ja hyvin käytännön esimerkein höystetty esitys siitä, mitä yhteisöllisyys tarkoittaa oppilaitosympäristössä ja mitä sen kehittäminen vaatii. Turun ammatti-instituutin psykologi Miia Lappalaisen esittelemät

TAIn ryhmämuotoiset tukitoimet näyttivät, miten edellisenä päivänä esitettyä ryhmätoimintaa on järjestetty Turussa. Osallistujilta sai kiitoksia toisena päivänä järjestetty Jippoja omaan työhön -toimintapistekierros, jossa esiteltiin ammatti-instituutin ja yhteistyökumppaneiden toimintaa lyhyin vartin esittelyin. Kierroksen antina oli tukku uusia käytännön sovelluksia kotiin vietäväksi. Kulttuuri vahvasti esillä Turun asema Euroopan kulttuuripääkaupunkina näkyi läpi koko kuraattoripäivien osallistujille jaetusta materiaalista iltajuhliin. Omakohtaisesti kulttuuriin ja historiaan seminaarivieraat pääsivät tutustumaan opastetuilla kulttuurikierroksilla Logomoon, Kakolaan sekä Turun tuomiokirkon kautta vanhaan Turkuun. Erityisesti opastettu vankilakierros vetosi kuraattoreihin niin, että ryhmät täyttyivät jo ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Kuraattoripäivien iltatilaisuus järjestettiin Oktoberfest-juhlana Aninkaisten koulutalossa. Nahkahousuja illan aikana ei näkynyt, mutta torvimusiikista yleisö sai nauttia heti tilaisuuden alussa. Turun ammatti-instituutin tapaan järjestetyn iltaman muu musiikkiohjelma olikin sitten kuulijoille tutumpaa, jopa niin, että osallistujat uskaltautuivat yleisön eteen esittämään kaikille tuttuja yhteislauluja. Turun ammatti-instituutin henkilöstön ja opiskelijoiden laaja-alainen ammattitaito oli kuraattoripäivillä näkyvästi esillä aina ohjelmalehtisen painamisesta linjaautokuljetuksiin maukkaita ateriapalveluja unohtamatta. Lisäksi opiskelijoiden esiintymiset seminaarissa ja iltatilaisuudessa saivat osallistujilta runsaasti kiitosta. n

a m l a v e t So

tuutorit

seksi

Taika

jippoja omaan työhön

Osallistujilta sai kiitoksia toisena päivänä järjestetty Jippoja omaan työhön -toimintapistekierros, jossa esiteltiin ammatti-instituutin ja yhteistyökumppaneiden toimintaa lyhyin vartin esittelyin.

MAST

t i t r o k e n tun

Ohjaamo

ajassa

urkuun tuli WorldSkills-hopeaa painotekniikassa kilpailleen Susanna Virtasen hienon kilpailusuorituksen ansiosta. Lisäksi suomalaiskilpailijat voittivat hopeaa lentokoneasennuksessa, kauneudenhoidossa, ravintolapalvelussa ja lähihoitajalajissa. Maalaus ja tapetointi -lajissa, floristiikassa ja hiusmuotoilussa suomalaiset saivat pronssia. Lisäksi 18 suomalaista palkittiin Medallion for Excellence -tunnustuksella, jonka saavat ne kilpailijat, joiden pistemäärä on yli lajin keskiarvon (500 pistettä). Kokonaisuudessaan tämä tarkoittaa sitä, että reilusti yli puolet Suomen joukkueesta on keskiarvon paremmalla puolella - oman lajinsa maailman huippua!

– Joukkueemme oli mitalipisteillä mitattuna kilpailun seitsemännellä sijalla, mikä on erittäin hyvin tällaisessa kovan maailmanluokan kilpailussa, totesi Skills Finlandin hallituksen puheenjohtaja, Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen tyytyväisenä. WorldSkills 2011 –kilpailut levittäytyivät viiteen suureen halliin. Kilpailujen järjestelyjä, niin tilojen kuin laitteiden puolesta, voi kuvata parhaiten sanalla ”MASSIIVINEN”. Kokonaisuudessaan puitteet olivat valtavat ja kilpailussa tarvittava laite- ym. välinemäärä sanoinkuvaamaton! Esimerkiksi autokorjauksessa oli yli 20 autoa, Hondia ja Minejä ja lisäksi saman verran autonkoreja. Lentokonehuollossa oli esillä helikopteri, parturi-

teksti: Päivi Lehtinen kuvat: Jarmo Linkosaari

kampaaja-areenalla noin 10 hiustenpesupaikkaa jne jne. Tapahtuman toteutuksessa oli erittäin hienosti huomioitu katsojista tärkein kohderyhmä, ammatinvalintaansa harkitsevat nuoret. Kilpailupaikkojen joukossa oli toiminnallisia pisteitä, joissa koululaiset saivat ohjatusti tehdä ko. alaan liittyviä pieniä harjoituksia tai työtehtäviä ja samalla myös saada ammatinvalintaohjausta. Kilpailua kävi seuraamassa yli 200 000 katsojaa. Kaiken kaikkiaan kilpailujen kokonaisorganisointi ruokailua myöten oli hoidettu erittäin hyvin ja valtavista jonoista ja ihmismäärästä huolimatta kaikki sujui hyvin organisoidusti, rauhallisesti ja hallitusti. n

Lontoon ExCel-hallit kaikuivat työn äänistä, kun 40 ammattialan 960 kilpailijaa tavoitteli maailmanmestaruuksia 5.-8.10.2011 käydyissä WorldSkills-kilpailuissa. Mukana oli 51 maata, myös Suomi 46 hengen joukkueellaan.

8 mitalia

Suomelle

ammattitaidon MM-kilpailusta

N O I P M A H C A . . . M A I

Mestarin tyyneydellä ja rauhallisuudella suhtautuu painajaksi opiskeleva turkulainen Susanna Virtanen kansainvälisillä kilpakentillä saavuttamiinsa kulta- ja hopeamitaleihin. teksti: Kari Salminen, kuva: Lauri Tiikasalo Euroopan tasolta Portugalista tuli keväällä kaksi kultaa ja tänä syksynä Lontoon WorldSkills-kisoista hopeaa painotekniikan (Cross Media Publishing) vaativassa lajissa. Susanna suorittaa parhaillaan ammattitutkintoonsa liittyvää harjoittelua paiskimalla täysiä työpäiviä Turun ammattiinstituutissa offset-painokoneilla Juha Holin ja Jukka Tuokon ohjauksessa. – En tiennyt alasta juuri mitään, kun pyrin opiskelemaan, kertoo Susanna vaikuttimistaan alalle hakeutumisesta. Tosin enoni on kyllä painaja, hän lisää. Väriprofiilien muokkaaminen, tarkistaminen ja analysonti vaativat poikkeuksellisen hyvää keskittymiskykyä. Kilpailutilanteessa Susannan piti pystyä tekemään juuri oikeita ratkaisuja, jotta taakse jäivät sellaisten täsmällisyydestään tunnettujen maiden kuten Saksan ja Sveitsin edustajat. Ainoastaan auringontarkat japanilaiset peittosivat suomalaisen vaivaisella piste-erolla. – Lopuksi piti vielä huolehtia jälkien siivoamisesta ja koneen sylinterien pesusta, muistelee Susanna vaatimattomasti Lontoon kisan tunnelmia. Toki hän sen-

tään palkintokorokkeella kohotti ylväästi siniristilipun kohti hallin kattoa. Nuoresta iästään huolimatta Susannalla on vankkaa kansainvälistä kokemusta, jota hän on kilpailumatkojensa lisäksi hankkinut osallistumalla alansa opintoihin Print Media Academyssä Heidelbergissa. Tässä pitkät koulutusperineet omaavassa saksalaiskaupungissa on jo lähes parin vuosisadan ajan valmistettu painokoneita kaupungin nimeä kantavassa tehtaassa.

ajassa

Susannan taidolla kultaa ja hopeaa

. . . M A I Y D A E R E V A H TO A GO

– Jatkuva muutos, kuuluu vastaus vastaus, kun pyydän Juha Holia luonnehtimaan painotekniikan nykytilaa entisaikoihin verrattuna.

WHO AM I ? I AM. THIR .. STY FOR M ORE

– Vettä, väriä ja vauhtia, tiivistää Jukka Tuokko ammattilaisten sloganin katsahtaessaan nostalgisesti vanhan mutta alati toimivan Heidelbergin suuntaan. Susannan opiskelukaverit jatkavat töitään Juhannuskukkulan avarassa painosalissa. Kaikki ovat tyytyväisiä uravalintaansa ja opettajiinsa, jotka antavat opiskelijoilleen vastuuta ja luottavat heihin. Näin syntyy se oikea asenne, jolla menestytään elämän rotaatiossa. n

Susanna ohjaajansa offsetpainaja, tuotantovastaava Jukka Tuokon kanssa

tehtyä tulipahan

Seija Mattila tuli kauppaoppilaitoksen rehtoriksi vuonna 1995, Turun kaupungin ammatillisten oppilaitosten johtavaksi rehtoriksi hänet nimitettiin 1.8.1997 ja edelleen vuotta myöhemmin Turun ammatti-instituutin johtavaksi rehtoriksi. Turussa tulikin vietettyä yhteensä 16 vuotta ammatillisen koulutuksen johtotehtävissä.

Maakunnan paras ammatillinen oppilaitos 16

vuotta sitten virkaan astuneen rehtorin tavoitteena oli tehdä Turun kauppaoppilaitoksesta valtakunnallisesti näkyvä ja paras kauppaopetuksen kehto. – Olihan se maan vanhin kaupallista opetusta tarjoava oppilaitos. Odottamatta sen sijaan tulivat väliaikaisen ja myöhemmin vakinaistettavan ammattikorkeakoulun suunnittelutehtävät ja toisen asteen koulutuksen uudelleen organisointi. Työtä pelkäämätön strategi ja kehittäjä vedettiinkin pian uuden organisaation suunnittelu- ja johtotehtäviin. – Näin kävi aikoinaan jo Jämsänkosken kauppaoppilaitoksessa kolmen vuoden opettajauran jälkeen 1974. Opiskelijat kutsuivat minua rouva Thatcheriksi, koska olin jo silloin tunnetusti lujatahtoinen ja aikaansaapa, Seija nauraa. Turun ammatti-instituutin perustaminen osoittautui haasteelliseksi tehtäväksi. – Olihan siinä haastetta, kun erilaisen kulttuurin omaavat ja itsenäisesti toimineet neljä oppilaitosta piti saattaa yhteen. Muistan teknillisen ammattioppilaitoksen insinööriopettajien ensimmäisen tapaamisen! Onnekseni he eivät tienneet, että minulla oli takana Turun piirin Tielaitoksen atkpäällikön kokemus insinöörien käsittelyssä. Matkan varrella monesta heistä on tullut luottohenkilöitäni.

Kehittämisen palo oli valtava eikä tunteja laskettu. Laivan kurssikin sai uusia suuntia ennalta suunnitellusta. – Haluan korostaa minun ja kehitysjohta-

ja Seija Välilän saumatonta yhteistyötä instituutin kehittämisessä. Monena iltana istuimme vielä päivätyön päätteeksi tekemään maakunnan parasta ammatillista oppilaitosta. Jos ennalta suunniteltu ei olisi matkalla muuttunut, työmme olisi ollut turhaa. Koko henkilöstö oli alkuvaikeuksien jälkeen hienosti mukana tuloskorttijohtamisessa ja navigointitilaisuuksissa. Paljon on tapahtunut 16 vuodessa. Työssäoppiminen nuorisoasteella, henkilökohtaistaminen aikuiskoulutuksessa ja työantajien myönteinen vastaantulo ovat muuttaneet ammatillista koulutusta hyvään suuntaan. Oppisopimuskoulutuksen roolin kasvaminen ja arvostus ovat olleet hyödyksi elinkeinoelämälle. – Opettajat toimivat aikaisempaa enemmän oppimisen ohjaajina sekä nuorten kasvun tukijoina. Muu kuin opetustyö luokassa on lisääntynyt, mutta en pidä sitä pahana. Muutettakoon virkaehtosopimuksia! Seija Mattila heittää. TAIn kehittämistyöstä on tullut maankuulua ja kansainvälisestikin laajasti tunnettua. – Innovatiivinen ja luotettava toiminta on poikinut rutkasti mm. tuloksellisuusrahaa kaupungin kassaan. Nykykunto on odottava, mutta toivon, että henkilöstöllä säilyisi tekemisen meininki kaikesta huolimatta. Pitäkää yhtä, Seija Mattila kehottaa. Uransa tähtihetkenä Seija Mattila pitää Helsingin 2005 ammattitaidon MM-kilpailuja ja niihin johtaneita tapahtumia.

teksti: Satu Hatakka

– Ensimmäiset maailmanlaajuiset ammattitaitokilpailuni Kanadassa 1997 olivat ikimuistettavat, sillä siellä silloinen Opetushallituksen johtaja Vilho Hirvi kysyi minulta, että uskaltaako hän esittää kisoja Suomen järjestettäväksi. Vastasin, että Suomen ammatilliset oppilaitokset kykenevät järjestämään maailman parhaat kisat. Ja muistelkaa, mitä tapahtui vuonna 2005 Helsingissä!!! Seija Mattila kertoo saaneensa tehdä työtä ilolla ja palolla, mutta eläkepäivätkin tuntuvat maistuvan. – Ensimmäisen eläkepäiväni aamuna nukuin pidempään ja luin aamulla Hesarin kannesta kanteen. Olin yöpaita päällä puoleen päivään. Päivät täyttyvät tästä eteenpäin kiireisen oloneuvoksettaren touhuista. – 16 vuoden ajalta kertyneiden paperikasojen selvittelyä, neljä lastenlasta Tuusulassa, hyviä kirjoja, sauvakävelyä Ruissalon luontopolulla, vesijuoksua ja lillumista kylpylän porealtaassa, matkustelua... Ja henkilökunnan antamaan lahjaan, miniläppäriin, tutustumista? Mitä sivuja olet laittanut uuden miniläppärisi suosikkeihin tai millaisilla sivuilla olet surffaillut? – Tärkeiksi sivuiksi ovat tähän mennessä tallentuneet mm. pankkiyhteys laskujen maksua varten, Veikkauksen sivut, max 3 riviä, Kenkäfriikin sivut ja tietysti Google. Miniläppäri on ihana, sivelen sen kaunista kantta aina ohi mennessäni. Kiitos teille, Seija huikkaa. n

Noppa vieritettiin koulutuspäällikkö Päivi Hentulan syyspäivään edellisen TAIturinat-julkaisun mukana. Noppa kiertää TAIn eri koulutusyksiköissä tutustuttaen lukijansa eri koulutalojen arkeen ja iloon.

onheitetty

joissa työllistyminen on turvattua”

noppa

”Täällä opiskellaan ammatteihin,

Peltolan koulutalon koulutuspäällikkö Mikko Hauninen päätti oman haastattelunsa edellisessä TAIturinat-numerossa kysyen Päiviltä, että saako hän ammattistartista uusia innokkaita opiskelijoita Peltolan koulutaloon. Päivin vastaus kysymykseen kuuluukin; ”Yksivuotisissa koulutuksissa opiskelee yhtä innokkaita opiskelijoita kuin muissakin koulutuksissa. Toivon todella, että autamme näitä nuoria löytämään oman alansa ja omat vahvuutensa.” teksti & kuva: Marjo Kiuru

Päivi Hentula

toimii Tommilankadun koulutalolla koulutuspäällikkönä. Tommilankadun koulutalolta valmistuu kotityö- ja puhdistuspalvelualan ja kotitalousopintojen osaajia. Näiden lisäksi Päivi luotsaa vuoden kestäviä koulutuksia, joita ovat valmentava ja kuntouttava koulutus (ammattivalmennus) Tommilankadulla ja Aninkaisten koulutalolla toimivat ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti; palvelu ja tekniikka), nuorten maahanmuuttajien valmistava koulutus (palvelu ja tekniikka) ja sosiaali- ja terveysalalle valmistava koulutus maahanmuuttajille (sote-valma).

Päivi, minkälainen opiskelupaikka on Tommilankadun koulutalo?

Tommilankatu on pieni, kodikas oppimisympäristö kaikille opiskelijoille. Vuoden kestävissä, yksivuotisissa, koulutuksissa haluamme, että opiskelija selkiyttää ammatinvalintaansa ja tunnistaa vahvuutensa kuten myös kehittämisen kohteita itsessään. Mitkä ovat Tommilankadun vahvuudet ja mitä haasteita tulevaisuudessa on odotettavissa?

Tommilankadun vahvuutena on se, että täällä opiskellaan ammatteihin, joista työllistyminen on turvattua. Täältä valmistuu kodinhuoltajia ja toimitilahuoltajia. Haasteena on kuitenkin löytää opiskelijoita alan yhä kasvavaan työvoimatarpeeseen. Yksivuotisista koulutuksista toivotaan erityisesti, että opiskelijat pääsisivät haluamilleen peruslinjoille opiskelemaan ammattiin. Minkälaista on Tommilankadun opettajakunta ja muu henkilöstö?

Tommilankadun opettajat ja muu henkilöstö ovat tottuneet työskentelemään hyvin monenlaisten opiskelijoiden kanssa. Heidän ammattitaitonsa erityisen opiskelijan kohtaamisessa on erittäin hyvää. Yksivuotisten koulutusten opettajat ja muu henkilökunta ovat lisäksi yksivuotisten koulutusten asiantuntijoita. Minkälainen on tyypillinen Tommilankadun tai yksivuotisen koulutuksen opiskelija?

Meillä ei ole olemassa tyypillisiä opiskelijoita. Jokainen opiskelija on omanlaisensa ja ainutkertainen. Mikä on mottosi?

Kaikki ovat erityisiä, jokainen on tärkeä.

Päivi Hentula haluaa heittää nopan seuraavaksi Anu Parantaiselle ja kysyä, minkälaista on hanketyöntekijän arki?

tässä&ny

TAIKA

ON HELAMMEISE! OLLA

opiskelijoiden asialla

teksti & kuva: Satu Hovi

TAIKA välkkyy nyt myös pimeässä Alkutalven päivät ovat lyhyitä ja pimeitä. Arjessa kuljetaan taas aamuin illoin hämärässä. Onhan sinullakin heijastin käytössä?

Turun ammatti-instituutti

mukana next stepissä

25.-26.1.2012

Ajatuksena ja tekoina yhteisöllisyys on yksi opiskelijayhdistyksen keskeisimpiä juttuja. TAIKAlaiset pohtivat miten saisimme koko TAIn porukan mukaan yhteiseen teemaan. Ajatus jäi hautumaan, ja lopputuloksena TAIKA päätti tilata heijastimia koko TAIn väelle. ON HELMEE OLLA AMIS välkkyy siis nyt myös heijastimissa. Hauskan muotoiset heijastimet lähtivät jakoon loka-marraskuun vaihteessa koulutaloihin. TAIKAa oli myös kuraattoripäivillä, jossa opiskelijoiden pitämiä rastipisteitä oli useampi. Tutor-toimintaa esittelivät vastaleivotut tutorit Riia Kavén ja Aleksi Tupasela, jotka ovat olleet syksyn myötä myös TAIKAssa yhä vahvemmin mukana. TAIKAlaiset Anni Hyrynsalmi ja Daniel Lindvall esittäytyivät omalla pisteellään, jossa he kertoivat opiskelijakuntatoiminnasta TAIssa ja myivät huppareita ympäri Suomea saapuneille kuraattoreille. Hilpeät heijastimet saivat hymyn huulille yhdelle sun toiselle, kun niitä jaettiin Kuraattoripäivien osallistujille. ON HELMEE OLLA AMIS -huppareita uusissa väreissä

KOLM DESSAESSA VUODUUNII N!

TAIKA näkyy ja kuuluu myös kulisseissa Katin kellarin perustaminen lähti käyntiin sosiaalikuraattori Kati Länsiön kohdatessa opiskelijoita, joiden taloudellinen tilanne oli haastava kodin perustamisen kannalta. Samoihin aikoihin TAIKA mietti osallistuvansa jotenkin hyväntekeväisyyteen. Katin kellaria tukemalla voimme olla tukemassa omien opiskelijoidemme arkea ja kodin perustamisen alkua.

ÄVEN PÅKA! SVENS

OMA ALA! LÖYTYY

Syksyn viileitä koulupäiviä lämmittämään on jälleen tilattu huppareita. Väreiksi valikoitui suklaanruskea ja oliivinvihreä, jotka ovat vetoketjullista mallia. Khaki ja valkoinen ovat puolestaan pään yli vedettäviä huppareita.

KAIKKI ALAT ESILLÄ TYÖNÄYTÖKSIÄIJOITA TAPAA OPISKEL KSIA KUULE KOKEMU OLE PAIKALLA! WWW.TURKUAI.FI

TAIKA on lahjoittanut jo useampana vuotena rahaa Katin kellarille, jolloin sosiaalikuraattori voi hankkia sellaisia tuotteita, joita ei tule lahjoituksina tai menekki on suuri. Kati iloitsee, että kellarista on tullut koko TAIn yhteinen juttu. Kati haluaakin kiittää kaikkia tavaralahjoituksen antajia, sekä TAIKAa. Lahjoitetut tavarat ovat yleensä aina itselle turhia tai ylimääräisiä, mutta monelle nuorelle aarteita omaan kotiin. Mikäli haluat lahjoittaa tai kysyä asiasta lisää ota yhteyttä: kati.lansio@turku.fi.

Toukokuussa 2012 ratkeaa jälleen AMIKSEN mestaruus TAIKA ry on järjestänyt AMISSOUDUT jo kolmena vuonna peräkkäin yhteistyössä Turun Soutupiirin kanssa. Soutujoukkueesiin mahtuu mukaan 8-14 henkeä, ja ne ovat koostuneet opiskelijoista rehtoriin. Tapahtuman musiikillisesta annista vastasi muutama kevään AMISTalentin esiintyjä. Peltolan koulutalo on ollut souduissa omaa luokkaansa ja napannut voiton jokaisena vuonna. Kevään mestaruuden veivät rakennusalan opiskelijoista koottu joukkue Suklaapallit. AMISSOUDUT soudetaan jälleen 16.5.2012. Opiskelijayhdistys TAIKA ry on rekisteröity vuonna 2003. TAIKAn hallitus muodostuu TAIn eri koulutalojen aktiivisista opiskelijoista, joten TAIKA itsessään on yhteisöllisyyttä parhaimmillaan. n

silmin

opiskelijan

TAIKA ry:n puheenjohtaja ja puualan kolmannen vuoden opiskelija Daniel Lindvall muistuttaa, ett채 Katin kellariin lahjoitetut tavarat ovat monelle nuorelle aarteita omaan kotiin.

ihmisiä&turinoita

Lontooseen

Entisten kämppäkavereiden ideasta avautui vaihto-opiskelureitti Kun puualan opettaja Jyri Kuparinen aikanaan opiskeli kahden ja puolen vuoden ajan Skotlannissa, jakoi hän asunnon opiskelijakaverinsa Terry Connolin kanssa. Nyt, vuosien jälkeen, Jyri opettaa Peltolan koulutalossa ja entinen kämppäkaveri suuressa, 12 000 opiskelijan ”Barnet Collegessa” Lontoossa. Miesten ystävyys ja ideointi synnyttivät sittemmin vaihto-opiskelijahankkeen, jonka ansiosta Turusta päästään Lontooseen ja jatkossa myös Lontoosta Turkuun ammattia, kieltä ja kulttuuria opiskelemaan.

Ensimmäisenä vaihto-opiskelijajaksolle Lontooseen pääsi nyt kolmannen vuoden puualan opiskelija Daniel Lindvall. Hän vietti Lontoossa keväällä kuukauden päivät. Kokemus oli hyvin kannustava, ja hankkeelle suunniteltiin heti jatkoa.

Useiden halukkaiden joukosta seuraaviksi lähtijöiksi valittiin niin ikään kolmasluokkalaiset Miia Mäkilä ja Heidi Väistö. ”Täysi-ikäisyys, hyvä koulumenestys ja tietysti vapaaehtoisuus olivat valintakriteerejä”, opettaja listaa. Lokakuun alussa Lontooseen lähteneet tytöt viipyvät nyt vaihdossa kahden kuukauden ajan. ”Kuukausi osoittautui liian lyhyeksi ajaksi. Juuri kun on ehtinyt tutustua paikkaan ja käytäntöihin, pitää jo melkein suunnitella pakkaamista kotimatkalle.” ”Tämä on nuorille hieno kokemus ja tilaisuus nähdä maailmaa. Silmät avautuvat ihan uudella tavalla, ja opiskelijat saavat elinikäisiä ystäviä ja kontakteja”, Jyri Kuparinen pohtii vaihto-opiskelijajakson antia.

teksti: Virpi Lummevuo

Miia Mäkilä (vas.) ja Heidi Väistö lähtötunnelmissa.

London Calling…

”Jännittävää, huisia, mahtavaa”, kuvailivat puualan kolmannen vuoden opiskelijat Miia Mäkilä ja Heidi Väistö tuntojaan matkaan lähdön aattona. Kassit olivat jo melkein pakattuina ja lentoliputkin kädessä. ”Oikeastaan emme tiedä, mitä odottaa, ja se on hieno, kutkuttava tunne”, Heidi tarkensi tuntoja vatsanpohjassa. Kaikesta huomaa, että vaihtoon on mieluista lähteä. Kaveritkin ovat kilvan luvanneet lähteä tyttöjen sijaan Lontooseen. ”Ne ei vaan ehkä ymmärrä, että töihinhän siellä joutuu”, Miia muistuttaa. Opiskelijaneidot saivat vaihto-opiskelujaksoaan varten uudet, hienot työasut, joissa kelpaa edustaa Turkua Barnet Collegen työsalissa. Mukaan ja mieliin on pakattu myös kouluvuosien aikana karttunut kielitaito. ”Kyllä, uskomme pärjäävämme englannin kielellä. Varmasti alku menee pitkälti ihmetellessä ja kuunnellessa, mutta kahdessa kuukaudessa kielitaito taatusti karttuukin entisestään”, tytöt pohtivat kuin yhdestä suusta. n

Tämä palsta on varattu Lokelle, joka pureutuu ajan ilmiöihin ja saattaa ne mieluusti tietoonne. Mikään aihe tai ajankohta ei ole turvassa Loken subjektiiviselta katsannolta. Loken tarkoitus ei ole ihastuttaa, ei vihastuttaa, vain tuoda julki se, mikä julki on tuotava. Hänen mielestään.

jossa on mukana 25 maata, takaa vaSchengen-alue, paan liikkumisen kyseisten maiden alueella. Viimeksi näiden maiden joukkoon pyrkivät Romania ja Bulgaria. Kaikki muut Schengen-maat olisivat heidät kelpuuttaneet mukaan paitsi Suomi ja Hollanti. Ymmärrettävää on, että Romania ja Bulgaria olivat pettyneitä ratkaisuun, mutta kritiikki, jota muut Euroopan Unionin jäsenvaltiot ovat esittäneet, herättää ihmetystä. Näyttääkin siltä, että Euroopan unioni alkaa erehdyttävästi muistuttaa vanhaa neukkulaa. Laadulla ei ole niin väliä kunhan on kokoa. Neuvostoliitto liitti satelliittivaltiot itseensä asevoimien pelotteella, Unioni käyttää ymmärrettävistä syistä rahaa. Toinen esimerkki ovat jäsenvaltiot, joiden talous on kuralla. Kreikka on menossa nurin hyvää vauhtia, Italia ei näytä hyvältä, ja ties mitä muuta on tulossa. Olisi voinut luulla suunnitelmataloudesta kokemusten kautta jotakin opitun. Perusongelmana lienee kritiikittömyys kumppaneita valittaessa ja toisaalta valvonnan laiminlyönti tai sitten silmien ummistaminen sopimusrikkomuksilta. Siitähän viime kädessä on kysymys; yhteisesti sovittujen periaatteiden noudattamatta jättämisestä. Maailmanlaajuinen talouskriisi on edessä, eurooppalaiset pankit alkavat pudota valtioiden syliin. Belgia pulitti Dexia-pankin vararikon torjunnasta neljä miljardia euroa. Lisäksi se Ranskan ja Luxemburgin kanssa antoi yhdeksänkymmenen tuhannen miljoonan takauksen kymmeneksi vuodeksi. Pari vuotta sitten samaa pankkia tuettiin kuudella miljardilla. Suurin toivein synnytetty Euroopan Unioni piti olla uusi uljas alku maanosan menestykselle. Se on hyvää vauhtia muodostumassa painajaiseksi etenkin sellaisille maille, jotka ovat halunneet ja kyenneet asiansa hoitamaan. Nähtäväksi jää miten pankkien tukeminen jatkossa pyritään toteuttamaan, yritetäänkö lasku maksattaa yli rajojen veronmaksajien rahoista. Suomen hallitukselta on syytä toivoa tässäkin asiassa edelleen suoraryhtisyyttä. Suomessa on hyvissä ajoin alettu ennakoimaan tulevia vaikeita aikoja. Tuloskuntoa haetaan alalla jos toisellakin, lomautusuutisia ja irtisanomisia kuulee viikoittain. Julkinen talous on kestosuosikki säästöjä haettaessa. Kyseisen sektorin kohdalla vain on se vaikeus, että poliittisen vaikutusvallan takeena on mahdollisuus hankkia tukijoille työpaikkoja ja muita etuja. Niistä taas tahtoo tulla vakinaisia ajan myötä. Muun muassa siksi julkisen sektorin henkilöstön määrä ei näytä supistuvan vaan pikemminkin kasvavan koko ajan. Näin tapahtuu sekä valtion että kuntien alueella.

Loke

Loke oli jumalten hovinarri (the jester of the gods). Joskus hänen pilansa olivat melko harmittomia ja aiheuttivat naurua ympäri Åsgårdia, viikinkijumalien asuinpaikkaa. Toisinaan Loke taas toimeenpani petollisia juonia ja pahuutta. Loke tunnettiin nopeaälyisenä ja pahatapaisena, toisinaan hauskana. Lokeen ei voinut koskaan luottaa.

Pienistä puroista

Mikä siis neuvoksi? Pieni ehdotus. Kuntasektorilla ja valtion hallinnossa on käytössä melko suuri määrä ajoneuvoja. Sen sijaan, että aina ostetaan kallis auto, Mersu, Bemari tai Audi, ostettaisiinkin parikymmentä tuhatta halvempi vaihtoehto. Kulkuvälineitähän ne vain kuitenkin ovat? Syntyisi mittavia säästöjä. Voisi perustaa kilpailuja, mikä virasto tai laitos säästää enemmän autojen hankinnassa. Vielä hienompaa olisi, jos säädettäisiin kattohinta hankittaville ajoneuvoille, esimerkiksi 25 000 - 30 000 €. Sataa autoa kohti voisi helposti säästää miljoonan verran rahaa. Samaa periaatetta sovellettaisiin sitten muihinkin hankintoihin ja jopa ylisuuriin palkkoihin ja palkkioihin. Kansanedustajat voisivat toimia hyvänä esimerkkinä, ministerithän ovat jo luvanneet alentaa palkkojaan. Olemmehan me kansalaiset kaikki yhtä suurta perhettä. Ei mene läpi? Sepä yllätys!

silmin opiskelijan

teksti: Tarja Aaltonen ja Hanna Grรถnroos

kuva: Tarja Aaltonen

Luokasta tukea 16

opintoihin

Tänä syksynä aloittaneet matkailuvirkailijat rakensivat opintojen alussa luokan tiimihenkeä luokanvalvojansa ja tutor-opiskelijoiden johdolla sekä yhdessä rinnakkaisluokkien eli matkailupalvelutuottajaluokan ja toisen vuoden matkailuvirkailijaluokan kanssa. Ryhmäytyksiä on ollut useita, enimmäkseen koululla, mutta opiskelijat ovat kasvattaneet yhteishenkeä myös kaupunkisuunnistuksen ja Heinänokassa vietetyn ohjelmapalvelullisen päivän merkeissä. Tiivis yhteishenki luokassa kannustaa oppilaita hyviin suorituksiin opinnoissa sekä auttaa opintoihin ja myös muihin asioihin liittyvissä haasteissa. Tavoitteena on luoda pohjaa oppimiselle ja opinnoissa jaksamiselle sekä aidolle läsnä olemiselle oppimistilanteissa.

Matkailupalvelujen tuottajat retkellä

luonto tutuksi Kuhankuonolla kuvat & teksti: Suvi Taxell-Martikkala

TAI

ssa alkoi nyt syksyllä uusi matkailupalvelujen tuottaja -tutkinto. Kolmena seuraavana vuonna alaa opiskellaan asiakaspalvelun, matkailupalvelujen toteuttamisen ja tuotteistamisen, majoituspalvelujen, opastuspalvelujen ja retki-, erä- ja luontoruokapalvelujen opintokokonaisuuksien kautta. Käytännönläheisiin opintoihin sisältyy esimerkiksi matkailun perusteita, ohjelmapalveluita ja asiakaspalvelua. 5.10. kävimme tutustumassa Kurjenrahkan kansallispuistoon ja luonnon tarjoamiin mahdollisuuksiin ohjelmapalvelujen tuotannossa. Ilma suosi ja aurinko paistoi. Aloitimme kertaamalla jokamiehenoikeudet. Sitten lähdimme metsään keräämään tarvikkeita taideteokseen: Tehtävänä oli rakentaa annetussa ajassa luonnosta löytyvistä aineksista mahdollisimman korkea patsas, joka samalla kuvastaisi luokkaam-

me. Teoksista tuli erittäin hienoja, ja oli mahdotonta valita voittajaa! TAIteilun jälkeen lähdimme patikoimaan kohti Kuhankuonoa, seitsemän kunnan rajalla sijaitsevaa rajakiveä. Sieltä jatkoimme vielä matkaa, ja kuuden kilometrin kävelyreitin varrelta keräsimme rekvisiittaa koulun tulevia tapahtumia varten. Opimme huomaamaan luonnossa asioita, jotka normaalisti sivuuttaisi, kuten esimerkiksi kauniita oksia, irronneita kaarnan paloja ja syksyn kellastamia kaisloja.

silmin

yhmäytyksellä pyritään rakentamaan hyvä yhteishenki opiskelijoiden välille ja antamaan heille toimintamalleja ryhmässä toimimiseen. Nämä taidot ovat hyödyllisiä myös opintojen valmistuttua ammatissa toimiessa.

opiskelijan

Matkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelujen opinnoissa aloitetaan syksy aina ryhmäyttämällä uudet opiskelijat ja positiivista tekemisen meininkiä pidetään yllä läpi opintojen erilaisten yhdessä tehtävien projektien avulla.

Palattuamme jälleen lähtöpaikkaan söimme herkulliset retkieväät ja joimme termoskannukahvit. Pidimme myös hauskaa leikkimällä pantomiimia, ja eräs ryhmäläisistä ohjasi lyhyen zumbatuokion. Retki oli antoisa, ja huomasimme käytännössä kuinka monipuolinen elämysmatkailun tekijä luonto on! n

Ensimmäisen vuoden matkailuvirkailijaopiskelija Hanna Grönroos kirjoittaa omasta luokastaan seuraavasti: – Meillä on hyvä luokkahenki. Mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että kaikki voivat olla oma itsensä, ilman että se häiritsee ketään. Kouluun on mukava tulla, ja vaikka olisi joskus huono päivä, luokkatoverit tekevät siitä ainakin asteen verran valoisamman. Luokanvalvoja on osa luokkaa ja kaikki voivat tasavertaisesti ilmaista mielipiteensä asiasta kuin asiasta. Kaikki ovat kannustavia, eikä kukaan naura pienille epäonnistumisille, ellei sitten ihan vähän hyväntahtoisesti. – Aloittaessamme koulun meillä oli erilaisia ryhmäytymisiä, joissa opittiin tuntemaan toisistamme niin hauskoja kuin henkilökohtaisempia faktoja. Aina hieman kiusallisten nimileikkien jälkeen toisiin tutustuminen oli mukavaa ja ryhmäytymishetket lähensivät luokkaamme heti. Olemme myös kokoontuneet yhdessä luokkajuhliin, joista jäi vain hyviä muistoja. – Hyvä luokkahenki ei ole itsestäänselvyys, ja sen eteen kannattaa nähdä vaivaa. Erilaisten ihmisten kanssa on hyvä oppia tulemaan toimeen, eikä sekään vielä ihan riitä. On opittava arvostamaan ihmisiä, joilla on erilaisia mielipiteitä ja ehkä jopa oppia niistä jotain. Mitä erilaisempia ihmisiä luokassa on, sitä rikkaampi se on. Kaikki vaiva on kuitenkin sen arvoista, kun voi astua luokkaan ja rehellisesti tuntea olevansa osa porukkaa.n

silmi opiskelijan

Matkailualan opinnoilla

n e e s e e t h o k SUORAAN

Yo-tutkinto, välivuosi, opintoja amiksessa, töihin vuodeksi ja sitten ammattikorkeaan. Ei kuulosta ihan perinteiseltä opintopolulta. Nuortenhan halutaan valmistuvan mahdollisimman nopeasti ja välivuodet töissä viivästyttävät työelämään siirtymistä. 25-vuotias Heidi Jaarinen on ehtinyt elämässään hengästyttävän paljon ja on todellinen huippuopiskelijan ruumiillistuma – Pohdiskelin pitkään liiketalouden opintojen ja matkailun välillä, muistelee Heidi. Hyvän ystävän äiti taisi olla se, joka ensimmäisen kerran ehdotti matkailualalle hakeutumista. Hän arveli, että Heidi voisi viihtyä matkailualan työssä, koska on sosiaalinen ja kiinnostunut kansainvälisyydestä. Lukion jälkeinen vuosi oli välivuosi, sen aikana tuli koettua monta antoisaa työpäivää Hesburgerissa asiakkaita palvellen. Vuosi vierähti töitä paiskien ja samalla kiinnostus matkailualaan lisääntyi entisestään. Turun ammatti-instituutin Lemminkäisenkadun koulutalon matkailuvirkailijan opinnot Heidi aloitti vuonna 2006.

Hiljaisesta tytöstä esiintyjäksi Matkailuvirkailijan opintojen aikaisista työssäoppimispaikoista kehkeytyi myös palkkatyöpaikkoja ja valmistumisen jälkeen vuonna 2008 Heidi suuntasi taas vuodeksi töihin, tällä kertaa ulkomaille, suomalaisten matkailukeskukseen Gran Canarialle, kuten matkailualan ammattilainen korrektisti asian ilmaisi. Talvi sujui suomalaisia matkailijaryhmiä opastaen Playa Del Inglesissä, lentokenttäkuljetuksia järjestellen ja muun muassa Las Palmasin ostosretkiä vetäen. – Kun sain olla mikrofoni kädessä bussissa ja puhua ihmisille, tykkäsin tosi paljon, kertoo Heidi silmät säteillen. Yläasteella mulla oli tosi hiljainen ääni ja olin hiljainen muutenkin, mutta en ole enää, hän jatkaa nauraen. Amiksen aikana piti esiintyä niin paljon luokan ja erilaisten yleisöjen edessä, että sain esiintymisvarmuutta.

Käytännönläheisyys ja oikea tekeminen amiksen vahvuuksia

teksti & kuva: Milla Vihanto

Ammattikouluopinnoista Heidillä on muutenkin vain hyvää sanottavaa, samoin Pernon lukiosta, josta hän kirjoitti ylioppilaaksi. Tällä hetkellä hän opiskelee Lahden ammattikorkeakoulussa restonomiksi, suuntautumisenaan tapahtumamatkailu. Hän kokee olevansa vahvoilla sekä asiakaspalvelussa ja

asioiden koordinoinnissa juuri amistaustansa vuoksi. – Suoraan lukioista tulleilla opiskelukavereilla ei ole ehkä vielä yhtään käytännön työkokemusta matkailualalta ja asiakaspalvelutilanteet ja muutkin perusasiat saattavat olla heille aika haastavia. Mulle on amispohjalta ollut tosi helppoa mennä tilanteisiin, Heidi jatkaa. Heidi on ollut aktiivinen erilaisten työssäoppimispaikkojen hankinnassa ja asiakaspalvelu sujuu yhtä hyvin ruotsiksi ja englanniksi. Hän ei antanut periksi, vaikka lähes sadan hakemuksen ja lukuisten puhelinsoittojen jälkeen ensimmäistä työssäoppimispaikkaa ei ulkomailta meinannut löytyä. Lopulta paikka avautui Espanjasta Sunwing hotellin receptionista. Sen jälkeen tutuksi ovat tulleet hotellin vastaanottovirkailijan hommat niin Suomessa, Ruotsissa ja Espanjassa kuin matkatoimistovirkailijan arki Aurinkomatkoilla Turussa. Ensin työhön on tutustuttu työssäoppimisen merkeissa ja sittemmin palkkatöissä. – Olenpahan ollut myös Hullun Poron tonttuna Levillä brittiläisille matkailijoille, nauraa Heidi.

Loppurutistus ja restonomin paperit taskussa maailmalle Heidillä on enää jäljellä pari kurssia ja opinnäytetyö, sitten on edessä valmistuminen restonomiksi. Työkokemus ja amisopinnot ovat lyhentäneet ammattikorkeakoulun opintoja ainakin puolella vuodella. Tulevaisuus näyttää valoisalta. Heidin tavoitteena on työllistyä tapahtumamatkailun alalle, ehkä kotimaassa tai ulkomailla. Asioiden järjestely, organisointi ja kiperätkin tapahtumienjärjestämiseen liittyvät tilanteet houkuttelevat. Unelmatyöpaikassa Heidi järjestäisi isoja tapahtumia, seminaareja, konferensseja tai vaikka musiikkitapahtumia. Entä minne matkailualan ammattilainen itse haluaisi matkustaa? – Mauritiukselle, se on todellinen paratiisisaari. n

Valtioneuvosto nimitti yleisistunnossaan 1.9.2011 Opetushallituksen johtokunnan seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Yksi nimetyistä oli Kasvatus- ja opetustoimen viestinnässä Kellonsoittajankadulla työskentelevä apulaisrehtori Kari Salminen. teksti: Satu Hatakka, kuva: Lauri Tiikasalo

Opetushallituksen johtokuntaan paikallisväriä Miten tulit valituksi OPH:n johtokuntaan? Valtioneuvosto nimittää Opetushallituksen johtokunnan vaalikaudeksi kerrallaan. Johtokunta koostuu opetusalan asiantuntijoista ja virkamiehistä sekä poliittisten puolueiden ja etujärjestöjen edustajista. Perussuomalaiset esittivät minua johtokuntaan pitkän opetusalan kokemukseni ja näkemykseni takia.

Koulutusjärjestelmämme suurin haaste on vastata työelämän osaamis- ja kehittämistarpeisiin. Sen haasteen kohtaaminen edellyttää voimakasta panostamista sekä oppilaitosjohdon että opettajien jatko- ja täydennyskoulutukseen. Koulujen toimintakulttuurin on muututtava, suunta on otettava tulevaisuuteen. Hyvin koulutettu väestö on paras ja kestävin luonnonvaramme.

Miten usein johtokunta kokoontuu? Se kokoontuu noin kerran kuukaudessa.

Kokousten tunnelma oli vapautunut ja välitön, vaikka asioita oli runsaasti. Etenkin kansanedustaja Erkki Virtanen Kuopiosta on osoittautunut todelliseksi savolaiseksi supliikkimieheksi kertoillen hyviä juttuja kokouksen piristeeksi. Puheenjohtaja, ex-opetusministeri Sari Sarkomaa, puolestaan totesi johtokunnan olevan Suomen tärkein johtokunta, johon mielipiteeseen oli kaikkien helppo yhtyä.

Mitkä ovat tavoitteesi toimikaudella? Pyrin vaikuttamaan siihen, että sekä yleissivistävä että ammatillinen koulutus takaisivat nuorille entistä paremmat eväät menestyä jatko-opinnoissa ja työelämässä. Tämän päivän kouluopetus ei ole aivan pysynyt ympäröivän maailman kehityksessä mukana ja siksi sitä täytyy uudistaa. Miten edustat turkulaisia? Asialinjalla ja varsinaissuomalaisella charmilla. Johtokunta on kokoontunut nyt kaksi kertaa. Mitkä asiat olivat tapetilla? Hallitusohjelman tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Suomesta on tultava johtava oppimisympäristöjen ja oppimiskulttuurin kehittäjä.

Joulukuun kokoukseen valmistauduimme suorittamalla sähköisiä kuulemisia eri näyttötutkinnoista, joiden joukossa tällä kertaa oli mm. seminologin ammattitutkinto. Kuulemista varten opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet saatetaan johtokunnan jäsenten arvioitaviksi sähköisesti vähintään kahden viikon ajaksi, ja asioita voidaan tarpeen vaatiessa ottaa esille kokouksessa. Työsarka vaikuttaakin todella monipuoliselta ja haastavalta. n

Opetushallituksen johtokunta 1.9.2011-31.8.2015: puheenjohtaja: kansanedustaja Sari Sarkomaa

Vaikka kyltissä ohjataan Kupittaan puistoon ja Paavo Nurmen stadionille matkailualan monitaituri Heidi Jaarinen suosittelee suuntaamaan kulun kohti Logomoa, jos aikaa Turussa on vain yksi päivä.

jäsenet: kansanedustaja Christina Gestrin, kansanedustaja Satu Haapanen, professori Sanna Järvelä, kansanedustaja Jouko Jääskeläinen, koulutusjohtaja Jaana Lehto (Elinkeinoelämän keskusliitto EK), puheenjohtaja Olli Luukkainen (Opetusalan Ammattijärjestö OAJ), varatoimitusjohtaja Kari Nenonen (Suomen Kuntaliitto ry), kansanedustaja Tuula Peltonen, kansanedustaja Aila Paloniemi, apulaisrehtori Kari Salminen (Turun kaupunki /Kasvatus- ja opetusvirasto), koulutus- ja työvoima-asioiden päällikkö Saana Siekkinen (Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK), talouspoliittinen asiantuntija Ralf Sund (Toimihenkilökeskusjärjestö STTK), kansanedustaja Erkki Virtanen Lisäksi johtokunnan jäseninä ovat Opetushallituksen pääjohtaja sekä Opetushallituksen henkilöstön keskuudestaan valitsema henkilö.

&turinoita kulttuuria

TAIn henkilöstön Taiteiden ilta 9.9.2011 avasi Koulu palaa lomalta -harrastenäyttelyn, joka oli avoinna Ravintola Alabaman tiloissa 9. - 30.9.2011. Koulu palaa lomalta -näyttelyssä taitojaan pääsivät esittämään TAIn kultakurkut, armottomat sketsinikkarit, sunnuntaimaalarit, valokuvausvelhot, puunkesyttäjät ja monet muut käsistään kätevät. Maaliskuussa opiskelijat pääsivät estradille AmisTALENTTI-tapahtumassa, nyt oli henkilöstön vuoro. Koulu palaa lomalta oli toinen TAIn kulttuuripääkaupunkivuoden päätapahtumista.

K OULU P ALASI L OMALTA

teksti: Satu Hatakka

a e m o k Ker rankin

Ohjelmassa oli myös HyTy-koulutusta eli Hyvinvointia tyylillä by miljonääriäidit Nina ja Maria a.k.a. Miia Suomu ja Katri Lahtonen.

! u u l a p a lt a m o l

TAIn pitkäaikainen keulahahmo Seija Mattila siirtyi eläkepäiville elokuussa. KUVA YLEMPÄNÄ: Henkilökunnan yhteislahjan, miniläppärin, Seijalle ojensivat johdon sihteeri Lucy Volosatova ja tiedotus- & markkinointitiimin edustaja lehtori Tomi Suoja. ALEMPI KUVA: Juhannuskukkulan koulutalon henkilöstö edustajinaan koulutuspäällikkö Timo Mäkilä ja opintosihteeri Tarja Salmi lahjoitti erikoispannunalustan.

&turinoita

kulttuuria

n e d i e t i a T In

1 1 0 2 . 9 . 9 a t il

Tukk u valla TAIn va ik t letun yöpöydä uttajia s Teht tylsänha lleen ma ai kesän it ä oma vänä oli rmaan b opurkkii korn n nä keä kem luoda b etonimö valk u y e mate lkoasu. ksen m tonimö yn. lk u A tettii riaalit oli ihe, tyy kainen v ylle n v li kilöit tuunaus at vapaa ja koris iehä t saat . Kesän kilpailuun t. Näin e eluiinkin v a kieht koos herruks valittuja h äso sess va näytt tettua m en tulok ens e ä o titteli parhaa ly. Tiuka nipuolin ista n s e n emä voitti Ke maitopu sa ääne n ja s n herk tä Mira llonsoitta rkkituuna tykullist jan k T a m a tonim ou ajan m öllky kakkua m i erehdy lutalon llään ttä u istut . tava västi lla be -

Perjantain avajaisillan kruunasi Aninkaisten koulutalon kondiittoriopiskelijoiden valmistama "Koulu palaa" -kakku.

ruokapauss 22

tiöstä

cyn keit

Lu Herkkuja

napiiras

a-peru Jauhelih

ivat runaa htoon sop 10 isoa pe svisvaihtoe a (k a a lih e h nekset) 400 g jau et tai vihan herkkusien a 100 g voit 1 sipuli suolaa pippuria t) (valinnaise mausteet rkl) 2 in ja (no leipämuru ä välin kun dessä. Sill e v la ä o su i psäks ljyssä, lisä keitä ne ky tai kasvisö ja sa t is a u o n ja v ru a li e sipu austa Kuori p vat, paista . Muista m si tu iik is . lm lm a a a ill v v e t s st au peruna paista seo an muilla m uheliha ja maun muka , lla ri u pannulle ja p ip p sekä peitä suolalla ja uunivuoka in yv h helihaseos le ite Vo steeseen. uuni 300 a . a Esilämmitä uruill usi. Laita nat leipäm perunamu e te ja a vuoan reu it o uhelihavästi v esti, lisää ja noihin riittä is ru sa e ta p lle iin ja iis amuusista an poh Lisää valm put perun usista vuo lo u a m it a n La i. ru e st eitetty pe tasaise puolet p seos on p sin päälle a u u lih e m h a u n ja ru ä seos pe lle niin, ett oksen pää . ta in p n a jauhelihase a llanvärisoita piir Ta . lla si pinta on ku u u n a a iir p runam s e kunn at arkisen 30 min tai illa. Näin sa e in kk o u n lis sa si is n alla Paista uu as haluam valmis piir . a lt nen. Tarjoile a hlav ttämään ju ruoan näy

kootut

Suurten kaupunkien opetustoimen johto ja ammattiyhdistysväki koolla Turussa

kamera kiertää Kuvassa Timo ja Milla!

TAIturinat- lehden kevään numerossa kyseltiin ketkä olivat kuvassa. Määräaikaan mennessä saapui suuri määrä vastuksia, joista suurin osa oli kyllä tällä kertaa vääriä – ainakin ensimmäisellä yrityskerralla. Kaiken kaikkiaan arvauksia tuli noin viidestätoista henkilöstä. Vikaan veikanneille paljastamme nyt, että kuvissa

Turku isännöi 10. - 11.11.2011 suurten kaupunkien opetustoimen johdon ja opettajien ammattiyhdistysväen vuosittaista tapaamista. Tapetilla olivat opetus- ja koulutussektorin ajankohtaiset yhteiset haasteet ja miten niihin on valtakunnallisesti vastattu. teksti: Satu Hatakka

OAJ esittää tulevaisuuskomiteaa OAJ:n kehittämispäällikkö Nina Lahtinen valotti OAJ:n esitystä tulevaisuuskomitean perustamisesta. Sen mukaan Valtioneuvosto asettaisi varhaiskasvatuksen ja koulutuksen sidosryhmien edustajista, asiantuntijoista, poliittisista päättäjistä ja tutkijoista laaja-alaisen tulevaisuuskomitean, jonka tehtävänä on linjata varhaiskasvatuksen ja koulutuksen visio, pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja -tavoitteet vuoteen 2025 sekä laatia näiden toteuttamista koskeva toimenpideohjelma.

Hallitusohjelman tavoitteet OKM:n johtaja Eeva-Riitta Pirhonen esitteli hallitusohjelman ja kehittämissuunnitelman koulutus- ja tiedepoliittiset tavoitteet. Painopisteinä ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Pirhosen mukaan uutta hallinnonalalla on mm: l vuoden 2013 alusta lukien varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään OKM:ään l osana valtionosuusjärjestelmän uudistamista perusopetuksen rahoitus jatkossa perustuisi nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen l lukiorahoituksen perusteisiin sisällytetään tuloksellisuusrahoitusosuus, joka palkitsee koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta l käynnistetään maahanmuuttajien lukioon valmistava koulutus l osana Sade-hanketta kehitetään sähköinen sivistyskeskus, jonka palvelusta kansalainen voi löytää kaiken Suomessa tarjotun koulutuksen

tällä kertaa poseerasivat kasvatus- ja opetustoimen johtaja Timo Jalonen ja tiedotus- ja markkinointiassistentti Milla Vihanto. Ja tältä he näyttävät tänään. Tällä kertaa vastanneiden kesken arvottiin Aninkaisten koulutalon hemmotteluhoitoja. Arvonnassa onni suosi tällä kertaa Aija Repoa ja MarjaLiisa Saarista kasvatus- ja opetusvirastosta sekä Hanna Piirosta Lemminkäisenkadulta. Yllätyspalkinnon sai omakseen Arto Rinne Kukkulan koulutalosta. Onnea! Palkinnot on toimitettu voittajille

tunnista työvälineet! Tänä syksynä ihanat ulkoiluilmat ja sieniä pullollaan olevat metsät ovat varmasti kutsuneet useita lehtemme lukijoita. Syksyinen metsä on varmaan monen lehtemme lukijan inspiraation lähde. Syksyinen metsä on monesti myös yllätyksiä täynnä. Tällä kertaa valokuvaava metsän ystävämme kohtasi yllättävän näyn ja ikuisti sen teillekin nähtäväksi. Nyt Sinun tehtäväsi on tietää mitä työvälineitä oheisessa kuvassa on. Lapion nyt kaikki tunnistavat, mutta kerro vielä vastauksessasi tarkemmin mihin oheista lapiota on ennen vanhaan käytetty.

Tunnista työvälineet. Vastaa ja voita! Kun tunnistat vähintään kolme oheisista osin metsässäkin käytettävistä työvälineistä, lähetä vastauksesi 1.1.2012 mennessä sähköpostiosoitteeseen jarmo.linkosaari@turku.fi. Hyviä palkintoja on taas luvassa.

TAIssa tapahtuu

kevät 2012 1.1. Ammatiillisen koulutuksen uusi tulosaluejohtaja astuu virkaan 25. - 26.1. Next Step -messut, Turun Messukeskus 28.1. Varsinais-Suomen kaupallisen koulutuksen päivät, ravintola Alabama 15.2. Wanhojentanssit, VPK-talo 20.3. Rekrytori-tapahtuma tekniikan alan opiskelijoille, Peltolan koulutalo 17. - 19.4. SAKUstars, Keuda, Järvenpää 20. - 22.4. Suomen Kauppaopettajapäivät 24. - 26.4. Taitaja SM-kilpailut, Jyväskylä 31.5. Valmistujaisjuhlat klo 8.15 Kaupan ja palvelun opiskelijat klo 10.30 Tekniikan opiskelijat klo 13.30 Terveyden ja hyvinvoinnin opiskelijat 1.6. TAIn kahden tutkinnon opiskelijoiden yo-juhla, VPK-talo

Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut PL 955, 20101 Turku puhelin: *(02) 2633 3000 internet: www.turkuai.fi s-postit: viestinta_kotoimi@turku.fi ja etunimi.sukunimi@turku.fi