Partiojohtajan käsikirja

Partiojohtajan käsikirja on perusteos jokaiselle hyväksi johtajaksi aikovalle. Kirja kertoo, miten partiossa johdetaan ja antaa käytännön vinkkejä erilaisiin johtamistilanteisiin. Aloittelijoille on tarjolla partiotietoutta pähkinänkuoressa ja vaihtoehtoja oman paikkansa löytämiseksi nuotiopiirissä. Partiojohtaja-kurssia käyvä löytää kirjasta kattavan tietopaketin lippukunnan eri haasteisiin. Ja kokenut partiojohtaja taas voi syventyä partion ytimeen, jonka muodostavat arvot, päämäärä, menetelmä ja ohjelma. Käsikirja myös esittelee ikäkausien kasvatustavoitteet ja partio-ohjelman.

2018 Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry

2018

Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry

Tämä jokaisen partiojohtajan pakollinen varuste on tarkoitettu kulkemaan mukana koloilla, retkillä ja leireillä. Kirja innostaa keskustelemaan ja tarjoaa tilaa omille oivalluksille.

Partiojohtajan käsikirja

Käytännönläheinen opas partioon ja johtajuuteen

Partiojohtajan käsikirja

Partiojohtajan kĂ¤sikirja

Partiojohtajan käsikirja Toimittaja: Anu Niilo-Rämä Kustannustoimittaja: Marjo Majlund Toimituskunta: Teemu ”Eetu” Kujala, Suvi Erjanti, Tuuli Hongisto, Anu Kemiläinen, Merja ”Meku” Leinonen, Mikko ”Ice” Lämsä, Minna Savo, Mikko ”Silli” Sillander, Pekka ”Upi” Uurto Piirroskuvat: Mirva Sopanen Valokuvat: Marjo Majlund, Joel Nykter, Kalle Rapi, Anu Sauliala, Tuomas Sauliala, Ilmari Seppä, Pekka Uurto B-P:n kuva sivulla 30 ja 31: Images reprinted by permission of The Scout Association. Piirros sisäkannessa: Jaakko Katajamäki Piirroskuva sivulla 209: Jussi Lyly Ulkoasu ja taitto: Tuomas Sauliala, Evermade Oy Kaaviokuvat: Tuomas Sauliala, Seela Sorvari Julkaisija: Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry © Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry Kustantaja: Oy Partio Scout Ab 4. painos ISBN 978-951-829-500-9 Painopaikka: Grano 2018

Sisällysluettelo 1

Sinun paikkasi nuotiopiirissä

1.1

Johdanto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

1.2

Historia pähkinänkuoressa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

1.3

Miksi ja miten?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

1.4

Partiotermejä ja tapoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

1.5

Partiomaista toimintaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

1.6

Organisaatio – ruohonjuurelta maailmanjärjestöön . . . . . . . . . . . . . 17

1.7

Partio-ohjelma ja ikäkaudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

1.8

Mukaan partioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Mikä tekee partiosta partion?

2.1

Hevosen satuloinnista sähköpostiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Näin kaikki alkoi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 B-P:n partiokasvatuksen neljä pääelementtiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 Miksi partiota tarvitaan yhä tänään? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 Ilmiöitä ajassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

2.2

Mitä partio on? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 Mikä on luovuttamatonta?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 Kansainvälinen liike . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 Imago on muutakin kuin vain kaunis kuva . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59

2.3

Etsiä elämän totuutta ja muita paljastuksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69 Mistä ihanteet tulevat? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69

KUUSITOISTA NÄKÖKULMAA IHANTEISIIN V. 2008 . . . . . . . . . . . 72 2.4

Mikä on partion arvojen ja päämäärien mukaista toimintaa? . . . . . . 88

Partiokasvatus

3.1

Partio kasvattaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96

3.2

Kasvatustavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98 Suhde itseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98 Suhde toisiin ihmisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98 Suhde yhteiskuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 Suhde ympäristöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100

3.3

Partiomenetelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101 Sitoutuminen partion arvoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101 Symboliikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103 Nousujohteisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103 Vartiojärjestelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103 Tekemällä oppiminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105 Aikuinen tuki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106 Päivän hyvä työ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107 Toiminta luonnossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107

3.4

Partio-ohjelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109 Ikäkausijaon kultaiset teesit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109 Ikäkaudet meillä ja muualla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111 Sudenpennut – 7–9-vuotiaat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118 Seikkailijat (10–12-vuotiaat) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120 Tarpojat – 12–15-vuotiaat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123 Samoajat – 15–17-vuotiaat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127 Vaeltajat – 18–22-vuotiaat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129 Ikäkaudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131

3.5

Ikäkausitoiminnan johtaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132 Ikäkausien johtajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132 Ikäkausivastaava. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132

3.6

Ohjelman aktiviteetit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136 Partio-ohjelman aktiviteettien taitoalueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136 Viikoittainen toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138 Retket . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139 Leirit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139 Vaellukset ja purjehdukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140 Kilpailut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141 Partiosta maailmalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141 Partio-ohjelma on myös osallistumista ja vaikuttamista . . . . . . . . . . . . 142 Kasvatustavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 145

Aikuisena partiossa

151

4.1

Aikuisen rooli johtajana lippukunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152 Aikuinen johtaa ja vastaa toiminnasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153

4.2

Ottaisinko partiopestin? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 155 Pestikeskustelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 157

4.3

Kun otan pestin – Tahdon koulutusta! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158

4.4

Koulutusjärjestelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159 Koulutuskokonaisuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 160

4.5

Toiminta piirissä ja keskusjärjestössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 162

4.6

Tukiyhdistystoiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 164

4.7

Aikuisten ryhmät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 165

4.8

Taukotupa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 166

4.9

Luopuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 166

Lippukunta

5.1

Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 168

5.2

Lippukunta on partion paikallisyhdistys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 170 Laatikkoleikki – lippukunta organisaationa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 171 Lippukunta on osa paikallista yhteisöä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 172 Yhteistyö sidosryhmien kanssa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181 Piiri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 184 Viestintä on lippukunnan johtamista – johtaminen on viestintää . . . . 187 Keksitään yhdessä, mitä tulevaisuudessa tehdään . . . . . . . . . . . . . . . . . 192 Toimitaanhan me myös ensi vuosikymmenellä? . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200

5.3

Oma lippukunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 201 Lippukuntalaiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 201 Lippukuntakulttuuri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 203 Lippukunnan erityispiirteet ovat lippukunnan kulttuuria . . . . . . . . . . 205 Partion juhlapäivät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 210

5.4

Partiojohtajana lippukunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 211 Johtajisto toimii . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213 Me kaikki olemme erilaisia, kukin tavallaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 220

5.5

Lippukunta toimii luonnossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 225 Retket ja leirit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 225 Meripartio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 232

167

Näin johdat partiossa

235

6.1

Johdanto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 236

6.2

Maailma on näyttämö ja meillä monta roolia . . . . . . . . . . . . . . . . . . 240 Palvelija ojentaa pyytämättäkin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 241 Työkaluja, joilla voi löytää palvelijan itsestään (tai muista) . . . . . . . . . 243 Leaderi tietää miksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 244 Manageri pistää halki, poikki ja pinoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 247 Pomo ottaa haltuun johtamistilanteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 252 Mahdollistaja antaa nuoremmille vastuuta ja tilaisuuden onnistua . . . 256 Johtaja on kasvattaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 260 Minä kohderyhmän johtajana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 261

6.3

Minä ja muut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 266 Tehdään, Mara, kaupat! – Neuvottelutaidot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 266 Minä v.2.1. -itsensä kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 268 Ryhmähengessä on ytyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 270 Vinkkejä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 273

6.4

Keppi, porkkana, puhelin ja sähköposti – johtajan työkalut . . . . . . 275 Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 275 Mitä mieltä olit? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 276

6.5

Tehdään yhdessä leiri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 280 Rautalankamalli tapahtuman järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 281 Projekti, koska asiat vaativat järjestelyjä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 282 Esimerkkinä kisat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 286

6.6

Turvallisuus on tärkeää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 288 Fyysinen turvallisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 288 Turvallisuus ryhmässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 291 Päihteet ja turvallisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 291

Liitteet

295

Hakemisto

305

Henkilöhakemisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 311 PJ-peruskurssihakemisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 312 Tiedon lähteille – Kirjassa käytettyjä lähteitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 313

Hyvä partiojohtaja, Tämä kirja on tehty sinulle, koska olet tärkeä. B-P päätti aikoinaan viedä 20 nuorta leirille. Myös sinä teet jatkuvasti yhtä merkityksellisiä päätöksiä ohjaten nuoria kasvamaan itsenäisiksi ja aktiivisiksi kansalaisiksi. Olet osaltasi edistämässä partion suurta päämäärää, maailmanrauhaa. Kuulostaako liian isolta? Ei hätää, maailmanrauha koostuu itse asiassa sangen pienistä osista ja apua saat tästä käsikirjasta. Voit aloittaa perusteista tai hypätä suoraan syvällisyyksiin. Luku yksi on tarkoitettu koosteeksi partioon hiljattain liittyneille. Arvot, päämäärä, menetelmä ja ohjelma muodostavat partion ytimen. Ensiksi mainittuja käsitellään luvussa kaksi. Partiomenetelmää taas valotetaan luvuissa kolme, neljä, viisi ja kuusi ohjelman, lippukunnan ja johtamisen kautta. Partiojohtajien kouluttajien on hyvä tietää, että kirjaa on tehty PJkurssin sisällöt mielessä pitäen. Me tekijät olemme halunneet painottaa omaa oivaltamista. Käsikirja haastaa sinut pohtimaan ja keskustelemaan toisten johtajien tai johtamasi ryhmän kanssa. Olemme kirjasta ylpeitä ja uskomme, että pidät siitä. Toimitustyö on ollut yksi etappi johtajakoulutuksessamme. Vain partiossa tällaista voidaan saada aikaan vapaaehtoisvoimin! Toivottavasti intomme on tarttunut virkkeiden väliin ja kuvien sisään. Intoa ja voimia partiojohtajan pestiisi toivottaen, käsikirjan toimituskunta: Eetu, Anut, Ice, Meku, Minna, Silli, Suvi, Tuuli ja Upi maaliskuussa 2008 p.s. Lämmin kiitos sinulle kommentoija, koelukija, työntekijä, vinkinantaja, ohjaaja, kouluttaja ja vapaaehtoinen!

Uudist

Dynaam sia, uudistu ksia! in jatkuva en nuorisojär jestö u sti, ja tä usiutuu täkin k monien äsik muuto sten ke irjaa on tehty ma- ja skellä. O ikäk hjelOlemm audet ovat m enneet e siksi sisällyt uusiksi. vinkkejä täneet auttam kirjaan aan sin taasi se ua ja lip lviytym pukunään siir Partio t y mävaih t ulee ke e issa. maan m hittymä yö än ja u udistuhyvä pä s jatkossa, jot en ivit edeltäjä tää tiheämmä tätä kirjaa on llä tahd änsä, jo illa kuin ka julka 1994. S istiin vu euraa k onna äsikirja osoitte n päivit essa: w yksiä ww.par tio.fi

9 1

nuotiopiirissä Partiojohtajan käsikirja

SINUN PAIKKASI NUOTIOPIIRISSÄ

1 Sinun paikkasi

1.1

Johdanto Tervetuloa mukaan! Partioon voi tulla mukaan myös aikuisena, nuotiopiirissä on paikka juuri Sinulle. Tässä luvussa on partio pähkinänkuoressa. Kuka on aikuinen? Se ei ole läheskään niin yksiselitteistä kuin voisi kuvitella. Yhdelle aikuisuus on biologista sukukypsyyttä, toiselle konkreettista äitiyttä

Partiojohtajan käsikirja

tai isyyttä, kolmannelle juridista täysikäisyyttä. Joku pitää itseään aikuisena, kun pystyy elättämään itsensä, joku, kun kokee olevansa itsenäinen tai yh-

teiskunnan täysivaltainen jäsen. Jollekin aikuisuus on paikalleen jämähtämistä, elämän vakiintumista ja kaiken uudistumisen lakkaamista. Ja jonain päivänä, jos elämää riittää, aikuisuus muuttuu vanhuudeksi. Vaikka partio on nuorisojärjestö, nuotiopiiriin mahtuu myös aikuisia. Nuori tarvitsee elintilaa ja hyväksyntää, mutta myös järkevää aikuista ja tämän asettamia rajoja. Partiossa aikuisen avainosaamista on oikean tilan antaminen nuorille. Aikuisten päätehtävä on tukea lasten ja nuorten mahdollisuuksia harrastaa partiota. Mitä nuorempi johtaja on, sitä enemmän hänellä pitää olla mahdollisuuksia omaan kasvuun ja kehitykseen. Mitä vanhempi johtaja on, sitä enemmän hänen pitää muuttaa rooliaan

Historia pähkinänkuoressa Alussa oli leiri. Heinäkuussa 1907 englantilainen kenraali Robert BadenPowell (1857–1941) pystytti Brownsean saarelle leirin, jolla hän kokeili kehittelemäänsä kasvatusjärjestelmää. Partiotoiminta lähti käyntiin paristakymmenestä pojasta, mutta levisi nopeasti ympäri maailman. Nuoriin uskova liike on sittemmin kerännyt jäsenikseen yhteensä yli miljardi partiolaista. Partio on demokraattinen, puoluepoliittisesti sitoutumaton, nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen kannustava pala maailmaa – tästä varmin merkki on se, että diktatuurit ovat kieltäneet partion: niin kävi Suomessa sortovuonna 1911, niin oli Hitlerin kolmannessa valtakun-

nassa sekä Stalinin Neuvostoliitossa – ja niin on yhä tänään esimerkiksi Myanmarissa (Burma) ja Pohjois-Koreassa. Suomeen partio tuli siis jo vuonna 1910, mutta se joutui saman tien painumaan maan alle. Kun Venäjällä tehtiin vallankumous keväällä 1917 ja sortovuosien laittomuudet Suomessa kumottiin, koitti partion aika. Sinä keväänä kipinästä syttyi roihu, joka valaisi koko Suomen. Vanhimmat yhä toiminnassa olevat suomalaiset lippukunnat ovat vuodelta 1910.

→ Lue lisää partion historiasta sivuilta 22-48.

Partiojohtajan käsikirja

11 1

SINUN PAIKKASI NUOTIOPIIRISSÄ

1.2

osallistujasta mahdollistajaksi. Muuan aikoinaan vartiojohtajana toiminut tuli takaisin lippukuntaansa yli viidentoista vuoden tauon jälkeen. Vuoden päästä hän lausahti innostuneena, että partiossa tuntee itsensä jäälleen nuoreksi. Kaikki ollut enää sellaista kuin 16-kesäisenä, mutta toiminta nuorten parissa saa aikuisenkin tuntemaan itsensä nuoreksi. Voi kokea ja tehdä kaikkea sellaista, mitä ei enää aikuisten maailmassa tehdä. Aikuisen osa on kuitenkin myös partiossa toisenlainen, palvelemisen ja vastuunkannon näkökulma, mutta sekin voi olla hauskaa. Aika usein hauskuus on kuitenkin itsestä kiinni. Toisaalta jokaisen aikuisen ei tarvitse koko ajan painaa sata lasissa. Saa himmentää hetkeksi ja heittäytyä mukaan.

1.3

Miksi ja miten? Partiossa tehdään ja toimitaan. Partio on kesäleiri, herääminen teltassa linnunlauluun, vaellus, kun puolukat punoittavat jäkälämättäillä, nuotio, kitara ja laulut pimenevässä illassa. Partio on laumallinen pieniä, innokkaita sudenpentuja. Partio on kansainvälinen seminaari, jossa hyvässä sovussa istuvat vierekkäin serbi ja kroaatti. Partio on vastavoima ”Miks mun pitäis?” ja ”Ei kuulu mulle!” -asenteille. Partiossa toimitaan ryhmissä, jotka noudattavat partio-ohjelmaa. Tärkeää on se, että saa tehdä itse. Pienimmätkin osallistuvat puuhiin – vastuun antaminen nuorille on liikkeen perusidea. Seikkailu ja elämykset kuuluvat partioon. Terve luottamus omiin kykyihin kasvaa. Ryhmässä oppii myös sen, että kaikkien ei tarvitse osata kaikkea eikä ole olemassa parasta partiolaista. Partiossa opitaan käden ja mielen taitoja: liikutaan luonnossa kävellen, hiihtäen, kiiveten, meloen ja purjehtien. Partio sopii kaikille, joita kiinnostaa monipuolinen ja luonnonläheinen toiminta yhdessä toisten kanssa.

→ Katso tarkemmin partion

perustasta sivuilta 98-108.

Partiojohtajan käsikirja

1.4

Partiotermejä ja tapoja

Tapaat partiolaisen, mutta sehän kätteleekin väärällä kädellä. Mitä kummaa? Anna kun selitän: Kättely

Partiotervehdys

Kaikilla partiolaisilla on yhteinen tervehdys. Se tehdään nostamalla oikean käden kolme sormea ohimolle. Sudenpennut tervehtivät kahdella sormella. Peukalo on tervehdittäessä nimettömän ja pikkurillin päällä, mikä kertoo siitä, että isompi suojelee pienempää.

Partionimi Lahna? Räiskäle? Saha? Partiossa saatetaan käyttää partionimiä, omia lempinimiä. Sudenpentu voi keksiä laumassaan itselleen lempinimen, joka säilyy koko elämän ajan.

Partiojohtajan käsikirja

SINUN PAIKKASI NUOTIOPIIRISSÄ

Partiolaiset kättelevät toisiaan vasemmalla kädellä. B-P toi tavan Afrikasta, jossa soturit kantoivat kilpeä vasemmassa kädessä. Kun he tapasivat henkilön, johon luottivat, he laskivat kilpensä ja kättelivät vasemmalla. Vasen käsi on myös lähempänä sydäntä.

Huudot ja laulut

Partiolainen kiittää huutamalla. Esimerkiksi kesäleiri saattaa kajauttaa ”Emännälle kiitos” niin että salo soi. Laulut taas kuuluvat olennaisesti iltanuotioihin. Partiolaisilla on myös Partiomarssi, jonka on säveltänyt Jean Sibelius.

Asut ja merkit Partion tunnusmerkeistä tunnetuin on partiohuivi. Huivia voi käyttää kaikissa tilaisuuksissa. Lippukunta voi käyttää sinistä huivia tai luoda itselleen oman huivin. Partioasu on partiopaita, trikoo-

Partiojohtajan käsikirja

paita tai tytöillä partiomekko. Alkujaan B-P halusi partiolaisille samanlaisen asun, sillä se toi tasa-arvon. Kun kaikilla oli samanlaiset vaatteet, ei erottanut, oliko tyttö tai poika köyhästä vai rikkaasta perheestä.

Sisaruspiiri Sisaruspiiri tai veljespiiri on yksi kauneimmista partiotavoista. Leiripäivä on hyvä päättää iltanuotiolla yhteiseen piiriin, jossa vierustoverin kädestä pidetään kiinni niin, että oma vasen käsi on oikean päällä.

1.5

Partiomaista toimintaa Vertaisjohtajuus Vertaisjohtajuus on nimenomaan partiolle ominainen juttu. Jokainen ryhmästä kantaa vuorollaan vastuuta yhteisistä asioista. Ikäkausia ohjelmassa on viisi. Viikottaisessa toiminnassa lap-

→ Katso myös sivut 167-234 (lippukunta) ja sivut 235-293 (johtaminen).

– Ole juuri sen ikäinen kuin olet, älä esitä nuorempaa tai vanhempaa. – Noudata tinkimätöntä rehellisyyttä, vältä kaunistelua ja kiertelyä. – Sopikaa yhteisistä pelisäännöistä. Pidä säännöistä kiinni. – Vältä valtataistelua; huumorilla voi pelastaa monta tilannetta. – Selvitä itsellesi ja toisille asemasi ja paikkasi suhteessa nuoriin.

silla ja nuorilla on kuhunkin ikäkauteen ja kunkin kehitykseen sopivia johtamistehtäviä, jotka vaihtelevat leikin johtamisesta oman ryhmän toiminnan tai oman projektin johtamiseen. Partioon kuuluu, että nuoreen luotetaan. Nuorikin johtaja vastaa siitä tehtävästä, joka hänelle on yhdessä sovittu. Aikuisen johtajan vastuulla on tehdä mahdolliseksi tässä tehtävässä onnistuminen. Miten tämä voi onnistua? Aikuisen tuki on sitä, että hän tuntee nuoren ja pyrkii valitsemaan tälle oikeanlaisen ja sopivankokoisen tehtävän. Merkitystä on myös aikuisen tuella sekä ohjauksella, jota lippukunta tarjoaa ikäkausien vartionjohtajille. Tässä aikuiselle on tekemisen paikka. Ikäkausijohtajien tulee tukea nuorta johtajaa koko ajan. Lapsi ja nuori tarvitsevat kasvulleen suunnan sekä rajat. On tärkeää, että johtaja asettaa rajat, koska välittää, ei kasvatusvimman tai vallankäyttöhalun vuoksi.

Yhdessä päättäminen Yhdessä päättäminen on partiossa tärkeä arvo, ja se on haaste myös aikuiselle: miten jättää tilaa nuorille, niin että samalla turvaa toiminnan, josta on vastuussa? Vanhan sanonnan mukaan

Partiojohtajan käsikirja

SINUN PAIKKASI NUOTIOPIIRISSÄ

Vihjeitä nuorten kanssa toimimiseen:

partiojohtajan ei pitäisi tehdä mitään, minkä lapset ja nuoret kykenevät tekemään itse. Lippukunnan arki on rajankäyntiä siitä, mistä päätetään yhdessä, mistä ei. Tarkoitus ei tietenkään ole, että sudenpennut demokratian nimissä päättävät lippukunnan taloudesta. Tai ettei asioita tarvitse valmistella, koska ”ne kuitenkin päätetään yhdessä”. Yhdessä päättäminen on mahdotonta, jos organisaation johtajat eivät anna siihen mahdollisuutta. Vastuu lippukunnan nuorten mukaan ottamisesta on vanhemmilla johtajilla.

» Ääriesimerkki Heikki:

Äärimmilleen viety tilanteen hallinta tarkoittaa, että johtaja hoitaa itse kaiken. Esimerkiksi Heikki, akela, suunnittelee ja valmistelee kokouksen, vetää ohjelman paikalle saapuneelle yleisölle ja siivoaa yksin kokouksen jäljet. Sudenpentujen ei tarvinnut kantaa vastuuta kuin paikalle saapumisesta, ja siitäkin usein huolehtivat pentujen vanhemmat.

Nousujohteisuus partiossa Partiolaisuus on jatkuva oppimisprosessi. Partiossa on nousujohteinen ohjelma, joka tarkoittaa jokaisen partiolaisen kohdalla sopivan haasteellisia tehtäviä. Nousujohteisuus on siis rakennettu ohjelman sisään. Nousujohteisuutta on myös ryhmä- ja henkilökohtainen ohjelman soveltaminen kuhunkin elämänhetkeen soveltuvaksi. Moni partiolainen on edennyt henkilökohtaisella partiopolullaan: ensin hän on toiminut vartionjohtajana, sitten hallituksen jäsenenä, kunnes tulee lippukunnanjoh-

Partiojohtajan käsikirja

Mikä ei ole yhdessä päättämistä? • Asia on lyöty lukkoon etukäteen, ja johtajistossa tehdään vain muodollinen päätös. • Asia esitellään niin viimetingassa, etteivät osallistujat ehdi paneutua siihen: esimerkiksi kokouksessa jaetaan paksu monistenippu ja kerrotaan, että asialla on kiire ja päätös on tehtävä heti. Pyritään tekemään nopeita päätöksiä, jolloin aikaa ei jää aiheeseen perehtymiselle tai keskustelulle.

Mikä on yhdessä päättämistä? • Jokainen voi vaikuttaa omaan toimintaansa ja oppia kantamaan vastuuta. • Pyritään jatkuvasti löytämään asioita, joista voidaan päättää yhdessä. • Yhteisistä asioista keskustellaan avoimesti kaikkien organisaatioon kuuluvien kanssa. • Vastuu päätösten seurauksista kannetaan ja koetaan yhdessä.

tajan pesti, aikuisena piirinjohtajaksi... Jotkut päätyvät järjestön johtoon asti. Nousujohteisuutta täytyy olla myös lippukunnan toiminnassa: Ensimmäisenä talvenaan vartion ei kannata lähteä laavuretkelle, vaan tehdä ensin kämppäretki. Nousujohteisuus ei tarkoita, että kaikilla olisi samat valmiudet johtajatehtäviin. Partio ei ole automaatti. Aikuiselle partiojohtajalle haaste onkin mitoittaa oikein nuorille annettavat tehtävät. Liian helppo tehtävä ei kiinnosta, liian vaikeassa epäonnistuu.

1.6

Organisaatio – ruohonjuurelta maailmanjärjestöön

17 1

Lippukunta

Piiri ja keskusjärjestö Lippukuntaa tukee piiri ja keskusjärjestö. Piirit muodostuvat lippukunnista ja keskusjärjestö Suomen Partiolaiset - Finlads Scouter ry piireistä. Suomessa on toiminut 18 piiriä, mutta Suomen Partiolaiset on päättänyt uudistaa piirirakenteensa siten, että niiden määrä supistuisi yhdeksään.

Suomessa on toiminut vuodesta 1973 vain yksi partion kattojärjestö tyttö- ja poikapartioliittojen yhdistyessä. Suomen Partiolaisten keskustoimisto on Helsingissä. Partiolaisia Suomessa on 70 000.

Maailmanjärjestöt Maailmanjärjestöjä partioliikkeellä on kaksi: Partiotyttöjen Maailmanliitto (WAGGGS) ja Partioliikkeen Maailmanjärjestö (WOSM). Suomen Partiolaiset kuuluu molempiin, tytöt kuuluvat WAGGGS:iin ja pojat WOSM: iin. Partiolaisia on maailmassa tällä hetkellä 38 miljoonaa.

→ Katso lisää kansainvälisyydestä sivuilta 55-58.

Partiojohtajan käsikirja

SINUN PAIKKASI NUOTIOPIIRISSÄ

Partion paikallisyhdistyksestä käytetään nimitystä lippukunta. Lippukuntia on Suomessa monenlaisia. Niitä löytyy kaupungin ydinkeskustasta yhtälailla kuin maaseudulta. Yksi toimii tiiviissä yhteistyössä seurakunnan kanssa tukikohtanaan seurakuntatalon kolo ja toisen kämppä toimii tukikohtana metsässä tapahtuvalle erätaitojen oppimiselle. Suomessa lippukuntia toimii noin 800. Enemmistö, 70 %, on yhteislippukuntia, mutta Suomessa on myös pelkästään tytöistä muodostuvia lippukuntia (16 %) ja poikalippukuntia (12 %). Meripartiotoimintaa harrastetaan noin 75 lippukunnassa. Sisupartiolaisia on noin 60 lippukunnassa. Sisupartiolaiset ovat aisti-, liikunta- tai kehitysvammaisia partiolaisia. Ohjelmaa sovelletaan kunkin kykyjen mukaan.

1.7

Partio-ohjelma ja ikäkaudet Partio-ohjelma on partio Nykyisin käytössä oleva partio-ohjelma otettiin käyttöön vuonna 2008. Uusittu ohjelma rakentuu viidelle ikäkaudelle. Partio-ohjelma konkretisoi partiomenetelmää. Ohjelma sisältää mm. ikäkausijaon ja toiminnan aktiviteetit. Partio-ohjelman perustana ovat kasvatustavoitteet. Vuonna 2006 hyväksytyt Suomen Partiolaisten kasvatustavoitteet ovat ohjelman rakenteen, partiomenetelmän ja aktiviteettien pohjana. Kasvatustavoitteissa on neljä näkökulmaa: suhde itseen, toisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kasvatustavoitteet kertovat, millaisia kansalaisia partioliike haluaa olla kasvattamassa tämän päivän Suomessa. Kasvatustavoitteet konkretisoivat partioliikkeen tehtävää tavoitella maailmanrauhaa ja parempaa yhteiskuntaa kasvattamalla yksilöitä, jotka rakentavat yhteiskuntaa. Partiomenetelmä puolestaan kuvaa ne toimintatavat, joilla kasvatustavoitteisiin päästään. Partiomenetelmä on siis ennen kaikkea johtajan työväline, jolla hän voi suunnitella ja arvioida toimintaa. Ohjelmauudistus tehtiin, koska haluttiin, että partio toteuttaa paremmin tehtäväänsä lasten ja nuorten kasvat-

Partiojohtajan käsikirja

tajana. Partion halutaan olevan entistä kiehtovampi ja kasvattavampi, kiinnostavampi ja laadukkaampi harrastus. Partiossa viihdytään ja partio vaikuttaa! Valmis ohjelma näkyy yksittäiselle partiolaiselle omana partiopolkuna: mitä tehdään ja missä järjestyksessä. Polullaan partiolainen kohtaa aktiviteetteja, yksittäisiä toimia, tekemistä, suunnittelua, arviointia ja oppimista. Ohjelman rakenteeseen kuuluu muun muassa etappeja, merkkejä ja tapahtumia. Yksilön kasvu on ohjelman lähtökohta. Ikäkausien jako viiteen pyrkii ottamaan huomioon lapsuus- ja nuoruusiän vaiheet: 7-vuotias nauttii laumassaan asioista, jotka saattavat 10-vuotiaasta tuntua liian pienen lapsen jutuilta, ja se, mikä toimii 14-vuotiaalla, ei välttämättä motivoi 18-vuotiasta. Ohjelma on myös matka; sudenpentu on vielä pesässään ja ottaa askeleita sen liepeillä, mutta vaeltajan määränpäät ovat jo pitkällä. Partio-ohjelma rakentuu nousujohteisesti; matkaa tehdään eri ikäkausissa eri tavoin.

→ Lue lisää partio-ohjelmaluvusta sivuilta 109-131.

Ikäkaudet – jako viiteen Suomalainen partio-ohjelma on jaettu viiteen ikäkauteen. Usein ikää selkeämpää voi olla puhua koulun vuosiluokista, koska partion toimintavuosi on myös kouluvuosi.

Ikäkausi

Sudenpentu

Seikkailija

Tarpoja

Samoaja

Vaeltaja

Ikä

7−9 vuotta

10−12 vuotta

12−15 vuotta

15−17 vuotta

18−22 vuotta

Koulu

1−3 luokka

4−5 tai 4-6 luokka

7–8 tai 6–8 tai 7–9 luokka

9. luokalta alkaen

Opiskelu, työ

Ryhmä

Lauma

Joukkue joka jakautuu vartioiksi

Vartio

Johtaja

Akela

Sampo / vartionjohtaja Seikkailijoista

Vartionjohtaja Samoajista

Vartionjohtaja

Aikuinen johtaja

Akela

Sampo

Luotsi

Ryhmän koko

8-12 jäsentä

10-15 jäsentä

5-12 jäsentä

3-10 jäsentä

Ikäkausi yhdessä

Tytöt ja pojat

Yhteis- tai erillisryhmiä

Erillisryhmät

Yhteisryhmä

3 vuotta

2−3 vuotta

3 vuotta

4 vuotta

Suoritusaika

Partio-ohjelman ikäkaudet

1) 12-vuotiaat eli noin kuudesluokkalaiset: Tarpojiin siirrytään nuoruusiän alkaessa, mikä tapahtuu tunnetusti tytöillä ja pojilla keskimäärin eri aikaan. 12-vuotiaat voivat siis kuulua lippukunnan valitseman käytännön mukaan joko tarpojiin (ehkä tyttölippukunnissa mielekästä) tai seikkailijoihin (mielekästä

ehkä poikalippukunnissa ja niissä, joissa ysiluokkalaiset ovat vielä tarpojissa). He voivat myös siirtyä seikkailijoista tarpojiin jopa kesken toimintavuoden. Seikkailijoissa ja tarpojissa nuoren on siis tarkoitus olla yhteensä viisi vuotta, kuitenkin samassa ikäkaudessa enintään kolme vuotta. 2) 15-vuotiaat eli noin yhdeksäsluokkalaiset 15-vuotiaat ovat pääsääntöisesti samoajia. Jos paikkakunnalta lähdetään peruskoulun jälkeen muualle opiskelemaan ja lippukunnan samoajat toimivat näin muualla, yhdeksäsluokkalaisten voi olla mielekästä pysyä tarpojissa peruskoulun loppuun.

→ Lue lisää ohjelmasta ja sen

soveltamisesta ohjelmaluvusta sivuilta 109-131.

Partiojohtajan käsikirja

SINUN PAIKKASI NUOTIOPIIRISSÄ

Lippukunnan tulee tarjota toimintaa kaikille ikäkausille, huolimatta siitä, kuinka monta ikäkausien edustajaa lippukunnassa on. Kaikki ikäkaudet ovat tärkeitä. Kuten edellisissäkin ohjelmissa, lippukunta soveltaa ikäkausijakoa oman tilanteensa mukaan. Ikärajoihin sisältyy tarkoituksella kaksi päällekkäisyyttä, joissa lippukunnalla on mahdollisuus valita itselleen sopiva malli:

1.8

Mukaan partioon Partioon liitytään yleensä 7–8-vuotiAikuisen johtajan pestiin on mahdollista aana, kun vanhemmat tuovat lapsensa nykyään pätevöityä yhdistämällä vuosien tutustumaan uuteen harrastukseen. saatossa saatu kokemus ja eri vaiheissa Lapsista tulee sudenpentuja. Sudenpenkäydyt kurssit ilman erillistä kurssitusta. tulaumassa opitaan, kuten koulussakin, Aikuisen voi olla vaikea löytää aikaa toimimaan ryhmässä. Kavereiden kanssa pitkiin usean viikonlopun kursseihin. jatketaan sitten eteenpäin seikkailijana, tarpojana, samoajana ja vaeltajana. Esimerkki: Lasten mukana partiotoimintaan Partiossa opitaan tulemaan tullut isä kiinnostui toiminnasta ja päätti toimeen monenlaisissa oloissa, lähteä partiojohtaja-peruskurssille hakemaan tarttumaan tehtäviin ja saamaan tietoa partiosta. Kurssin ennakkomateriaaliaikaan. Tietoja ja taitoja opitaan na oli B-P:n kirja Ohjeita partiojohtajalle. tekemällä. Ennen kaikkea partioTunnollisena ja tiedonjanoisena isä luki laisille syntyy kiinteä suhde luonkirjan kannesta kanteen ja huomasi, että toon. Osa haluaa jatkaa partiossa siinä esitellyt ajatukset vastasivat hänen omia myös aikuisiällä joko johtamisnäkemyksiään. Muistot nuorena luetusta tehtävissä tai tukitehtävissä. Poikien maastopuuhia -kirjasta nousivat Aikuisena partioon tulevalle mieleen, ja sama innostus valtasi miehen. on tarjolla monenlaista kouluPartiosta löytyisivät nyt ne samanhenkitusta. Ykköskurssi on Tervetuloa set kaverit, joita hän oli vuosia etsinyt. partioon, jossa käydään läpi partion abc. Sen lisäksi voi osallistua esimerkiksi partiojohtaja-perus- ja jatkokursseille sekä akelakurssille. Uudessa ohjelmassa aikuisen roolia on laajennettu ikäkausien johtamiseen. Ikäkausien muuttuminen on muokannut myös partion johtajakoulutusta.

Partiojohtajan käsikirja

Mikä tekee partiosta partion?

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION? Partiojohtajan käsikirja

2.1

Hevosen satuloinnista sähköpostiin

Tässä luvussa kerrotaan, miten partio on saanut alkunsa, miten se on muuttunut aikojen saatossa ja miksi se on yhä ajankohtainen. Pääset tekemään oman hissitarinasi, testaamaan oman partiolaisuutesi ja pohtimaan, mitä kaikkea partio oikeastaan on. Lopuksi syvennytään partioihanteisiin kuudentoista eri näkökulman avulla. Tämän luvun tarkoitus on auttaa Sinua arvioimaan, mikä on partion päämäärien mukaista toimintaa. Näin kaikki alkoi Alussa oli leiri. Heinäkuussa 1907 englantilainen kenraali Robert BadenPowell (B-P) pystytti Brownsean saarelle leirin, jolla hän kokeili kehittelemäänsä

Partiojohtajan käsikirja

kasvatusjärjestelmää. Paristakymmenestä pojasta se lähti, mutta karkasi nopeasti käsistä: kahden vuoden kuluttua Britanniassa oli jo 100 000 partiopoikaa – ja ensimmäiset partiotytöt. Partio levisi vauhdilla myös muualle: Yhdysvaltoihin 1909, Chileen 1909, Japaniin 1911. Lähes jokaisessa Euroopan maassa oli partiolaisia ennen ensimmäistä maailmansotaa. Pohjoisen Atlantin partio ylitti oikeastaan sattumalta, kävi nimittäin niin, että 1909 amerikkalainen liikemies William Boyce eksyi sumuisessa Lontoossa. Silloin pieni poika tarjoutui opastamaan hänet oikealle hotellille. Poika ei suostunut ottamaan rahaa maksuksi avusta, vaan kertoi, että se oli hänen päivän hyvä työnsä partiolaisena. Joyce vaikuttui tästä niin, että etsi B-P:n käsiinsä ennen paluumatkaa. Kun hän

Yksi lippukunta

Helsinki:

yhdeksän suomenkielistä lippukuntaa kolme ruotsinkielistä lippukuntaa viisi kaksikielistä lippukuntaa

Viipuri:

kuusi suomenkielistä lippukuntaa kaksi ruotsinkielistä lippukuntaa

Suomenkielinen lippukunta

Kaksi lippukuntaa

Ruotsinkielinen lippukunta

Kolme lippukuntaa

Kaksikielinen lippukunta

Suomen partiopaikkakunnat 1911

Suomen partiopaikkakunnat 1918

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

palasi Amerikkaan, hän perusti sinne olivat Helsinki, Loviisa, Maarianhamipartiojärjestön. na, Porvoo, Rauma, Viipuri, Tampere Suomeen partio rantautui vuonna ja Vaasa. 1910. Ensimmäistä lippukuntaa on mahdoton nimetä, sillä Myös Toimen Tytöt joutuivat miettimään partioaatetta ei meillä levitetty mitä tehdä, kun partiolaisuus ei enää järjestelmällisesti. Liike levisi ollut sallittua. Annikki Setälän kerrotaan itsestään, villisti, lehtiartikkeleisilloin sanoneen: ’Kun kerran on annettu den ja Robert Baden-Powellin partiolupaus, niin jatketaan.’ Siihen joku bestsellerin, Scouting for Boys, tytöistä oli vastannut: ’Kun emme saa olla innoittamana. Usein tytöt tai partiolaisia, niin olkaamme sitten vaikka pojat vain päättivät kokoontua harakanvarpaita.’ yhteen ja aloittaa toiminnan. Savunen (1999), Partiotytöt Suomessa 1910–1972. Toimintamuodot olivat talvella 1910–1911 kirjavia, sillä valtakunnallista organisaatiota ei vielä Syksyllä 1911 partioliike lakkauollut. Partio levisi erityisen voimakkaasti tettiin Suomessa poliittisista syistä. kaupunkeihin. Ensimmäisten joukossa Päällä oli toinen sortokausi. Epäiltiin,

SUOMEN PARTIOLAISTEN JÄSENMÄÄRÄ VUOSINA 1910 - 2007 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Vuosi

1910 1915 1920 1925 1930 1935 1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005

Jäsenmäärä

että partiojohto pyrki kasvattamaan oli puolueeton, mutta toimi Suomessa suomalaista nuorisoa venäläisvastaisuuporvarillisessa viitekehyksessä ja valikoiteen ja kansalliseen yksimielisyyteen. tui valkoiselle puolelle. Siitä osoituksena Kun partiosta tuli kiellettyä – senaatin on muun muassa sisällissodan valkoisen laittomalla päätöksellä – suomalaiset armeijan ylipäällikkö Mannerheimin partiolaiset menivät maan alle. valitseminen ensimmäiseksi kunniaparVenäjän maaliskuun vallankumous tiolaiseksi vuonna 1919. vuonna 1917 toi Suomelle vapauden 1920- ja 1930-luvuilla Suomessa oli kevään. Tsaari luopui vallasta, ja Suokansallisen eheyttämisen tarve, mihin mea koskeneet laittomuudet peruttiin. myös partio halusi osallistua. Partioliike Partioyhdistykset heräsivät eloon ja olisi haluttu nähdä sillanrakentajana uusia syntyi. Loppukeväästä arvioitiin, yhteiskuntaluokkien välillä, ja se yritti että partiolaisia oli Suomessa jopa 18 000. Kaksikielinen, Luonteen kouluna Partioliike on eisekä tytöt että pojat yhteen sotilaallinen, ei-lahkolainen, ei-poliittinen koonnut, valtakunnallinen ja ei-luokkaliike. Suomen Partioliitto – Finlands Scoutförbund perustettiin helPartio 1926 luntaina 1917. Suomi itsenäistyi 6. joulukuuta 1917, mutta ajautui olla puolueeton ja sitoutumaton luoktammikuussa 1918 sisällissotaan. kayhteiskunnassa. Tämä johti paradokSota jätti pitkäaikaisen katkeruuden saalisesti siihen, että partion tavoitteita yhteiskuntaluokkien välille. Partioliike epäiltiin sekä vasemmalta että oikealta.

Partiojohtajan käsikirja

Suomen partioliitto – Finlands Scoutförbund 1917–19 Verneri Louhivuori Svenska Scoutbrigad 1917–19 Reinhold v. Willebrand 1919 Alfons Åkerman

Suomalainen ryhmä 1917–18 Kaarlo Soinio 1918–19 J. Fr. Blomqvist 1919 Verneri Louhivuori

ITSENÄISET Suomen partioliitto, SPL 1920 Verneri Louhivuori 1920–21 Klaus U. Suomela 1921–41 Verneri Louhivuori

Vapaa partioryhmä 1917–19 Sven Donner

SEKALIITOT

Finlands Svenska Scoutförbund, FSSF

(vuoteen 1922 Scoutbrigad) 1920–22 Alfons Åkerman 1922–28 Mauritz Sandberg

TYTTÖLIITOT

Suomen Vapaa Partioryhmä – Finlands Fria Scoutbrigad, SVPR-FFSB 1920–60 Sven Donner

POIKALIITOT

Suomen Vapaan Partioryhmän Tyttöjaosto 1921–31 Ingeborg Alopaeus-Lindholm 1931–34 Anna Suolahti 1934–35 Hertta Rankka 1935–40 Agda Donner-Söderlund 1940–43 Elina Veistäjä Finlands Svenska Flickscoutförbund

Suomen Vapaan Partioryhmän Poikajaosto 1921–41 Sven Donner Finlands Svenska Scoutförbund

(vuoteen 1928 FSSF:n Poikajaosto) 1921–22 Alfons Åkerman 1922–29 Mauritz Sandberg 1929–39 Eric Wasström 1939–40 Axel Palmgren 1940–41 Eskil Sandström

Suomalainen Partiopoikaliitto

(vuoteen 1925 SPL:n Poikajaosto) 1922–41 Verneri Louhivuori

Suomalainen Partiotyttöliitto

Siniset Partiopojat

(vuoteen 1925 SPL:n Tyttöjaosto) 1922–41 Anni Collan 1941–43 Elli Karvinen

(vuoteen 1937 Suomen NMKY:n Partioliitto) 1931–35 Ukko Kivistö 1935–41 Niilo Visapää

Suomen Siniset Partiotytöt (vuoteen 1937 Suomen NNKY:n Partioliitto) 1933–38 Alexandra Palmén 1938–43 Laura Eklund-Manner

Suomen Partiotyttöjärjestö – Finlands Flickscoutunion, SPTJ-FFSU 1943–51 Sylvi Visapää 1951–69 Helvi Sipilä 1970–72 Kata Jouhki

Suomen Partiopoikajärjestö – Finlands Scoutunion, SPJ-FSU 1941–57 Verneri Louhivuori 1957–63 Sven Donner 1963–72 Pauli Kanerva

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry 1984–87 Terttu Suhonen 1988–90 Pekka Koskinen 1991–94 Monica Mickos 1995–98 Matti Toivonen

1999–2004 Erkki 2005– Erja Salo

Hakala

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

(vuoteen 1928 FSSF:n Tyttöjaosto) 1922–28 Elin Häggman 1928–34 Greta Tigerstedt 1934–43 Aina Wilskman 1943–44 Tessi Fazer

1972–73 Kata Jouhki 1974–75 Tapio Koivula 1976–79 Doris Stockmann 1980–83 Aarno Stauffer

Tapahtumia maailmalla

Tapahtumia partioliikkeessä

Suomi oli Venäjään kuuluva autonominen suuriruhtinaskunta

1857

22. helmikuuta syntyi Robert Stephenson Smyth Baden-Powell, Lontoossa

Eiffel-torni avataan yleisölle

1889

22. helmikuuta syntyi Olave St. Clair Soames

Eduskuntavaalit, valittiin yksikamarinen eduskunta

1907

Baden-Powell piti kokeiluleirin Brownsea saarella elokuussa

Ville Vallgrenin Havis Amanda suihkulähde Helsinkiin

1908

“Scouting for Boys” julkaistiin

Louis Blériot ylitti ensimmäisenä Englannin kanaalin lentokoneella

1909

Ensimmäiset tytöt partioon

Sortotoimet jatkuivat

1910 1911

Partioliike tuli Suomeen.

Yhdenvertaisuuslaki, venäläisille samat oikeudet kuin suomalaisille Suomessa

1912

B-P ja Olave Soames vihittiin avioliittoon

Venäjän tsaari Nikolai II luopui vallasta, Suomi itsenäistyi

1917

Partio nousee maan alta, syntyy Suomen Partioliitto - Finlands Scoutförbund, tyttöjen ja poikien yhteinen liitto

Sisällissota Suomessa

1918 1919

... ja jatkuivat

Tasavaltalainen hallitus muoto hyväksyttiin Suomen eduskunnassa

Kenraalikuvernööri Seyn kieltää partiotoiminnan Suomen suurruhtinaskunnassa

Valtionhoitaja Mannerheim kunniapartiolaiseksi

Kun työväenliike katsoi, että partio kiihkoisänmaallisten virtausten kasvusta vaikutti porvarillistavasti työväen luokEuroopassa. Myöhemmin, kun B-P katietoisuuteen, alettiin suojeluskunkiitti Mannerheimia Helsingin-vierailun tapiireissä 1930-luvun lopulla Hakipa pienimpiä partiotyttöjä eli tonttuepäillä, oliko kansainvälinen ja johtanut nuori partiojohtaja, siis pöllö, partioliike todella isänmaan työpaikkaa. Hän oli huolellisesti kerännyt asialla. ansioluetteloonsa kaikkien käymiensä kurssien 1930-luku oli suomalaiselle todistukset. Mukana olivat myös todistukset unpartiolle voimakasta kasvun tuva- ja sulkakursseista. Työhönottaja pyöritteli aikaa. Jäsenmäärä nousi, piiriorpapereita hetken kädessään ja puuskahti sitten: ganisaatio luotiin, ensimmäiset ’Mitäs ihmeen siipikarjan kasvatuskouluja neiti partiotyöntekijät palkattiin. on oikein käynyt?’ Tuolta ajalta ovat myös peräisin Kas tomupilvi nousee termit väiski, lippukunta ja kolkkapoika. Vuosikymmenen kohokohta oli Robert ja Olave Badenisännöinnistä, B-P toivoi, että ManPowellin vierailu Helsingissä 1933. nerheim ryhtyisi toimiin suomalaisen Kaivohuoneella pidetyssä lehdistötipartiokentän eheyttämiseksi – liittoja laisuudessa B-P eritteli näkemystään oli tuolloin jo kahdeksan. isänmaallisuudesta ja toi ilmi huolensa Mainilan laukaukset katkaisivat

Partiojohtajan käsikirja

Alkoholin käytön ja myymisen kieltolaki 1919-1932

1919

Ensimmäinen Gilwell-leiri Englannissa

Suomi Kansainliiton jäseneksi Tarton rauha Neuvosto-Venäjän kanssa

1920

Mannerheim perusti Mannerheim-soljen, jonka suunnitteli Akseli Gallén-Kallela. Ensimmäinen Jamboree Lontoossa, perustettiin WOSMin edeltäjä International Bureau

Suomessa säädettiin uskonnonvapauslaki

1922

Yli miljoona partiolaista 31 maassa; Sudenpentutoiminta alkaa Suomessa

1924 1926

Ensimmäiset suomalaiset jamboreella

1920-luku oli jazzin vuosikymmen

1927 1928 1932

Ensimmäinen Gilwell-leiri Suomessa

1933

B-P ja lady Olave vierailevat Suomessa, risteilyaluksella

1935 1937 1939

Partiolaisten Veriliitto perustettiin

Mika Waltarin Suuri illuusioni 1930-luvun alussa maailmantaloudessa lama 1930-luku oli rautatiematkustamisen kulta-aikaa Euroopassa

Toinen maailmansota 1939-1945; talvisota alkaa

WAGGGS perustettiin Kuopioon ensimmäinen sisupartiolippukunta

Termi lippukunta käyttöön Ensimmäinen ja viimeinen partiotyttöjen maailmanleiri Pax Ting Unkarissa

1960–61 hankittiin sydänkeuhkokone Lastenklinikalle. 1960-luku oli Suomessa politisoitumisen aikaa. Poliittiset nuorisojärjestöt saivat suosiota, partiolaismäärä pieneni. Sekä omat että vieraat alkoivat kritisoida järjestöä: partio nähtiin aikansa eläneeksi, ohjelmaltaan vanhentuneeksi, eläkeläisten johtamaksi järjestöksi. Kun radikalismin aalto pyyhki yli maan, partio alkoi tuntua epämuodikkaalta. Tyttöjärjestön lehdessä vaadittiin kaikkia yli 30-vuotiaita jättämään järjestön johtotehtävät, ja kevään 1969 partiojuhlassa oli jo banderollit mukana: ”Hävetkää partiojohtajat.” Jäsenkehitykseen vaikutti myös suuri muutto maalta kaupunkiin. Vasta 1970luvulla partio ehti uusiin lähiöihin ja jäsenmäärä kääntyi kasvuun. Tyttöjen

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

suomalaisen partioliikkeen myötätuulen. Kun talvisota 1939 syttyi, normaali toiminta lippukunnissa pysähtyi. Myös jatkosodan aikana 1941–44 tuhannet partiojohtajat olivat rintamalla tai työpalvelutehtävissä, tyttöjen johtajat toimivat ilmavalvonnassa, väestönsuojelussa tai sairaalatyössä. Suomalaiset olivat hajallaan ympäri maata, joten jo pelkkä yhteydenpito lippukunnan jäseniin oli vaikeaa. Rauhan tultua partiosta tuli Suomen suurin nuorisojärjestö, ja kun suuret ikäluokat astuivat partioon, rivit kasvoivat entisestään. Partiolaisten määrä kasvoi vuosikymmen toisensa jälkeen. 1950-luku vakiinnutti partiotaitokilpailut. Pienet ja suuret palveluprojektit olivat osa toimintaa. Yksi suurimmista oli Operaatio Keinosydän, jolla vuosina

22.2. vietettiin ensimmäisen kerran muistelemispäivää

Jatkosota 1941-1944

28 Kaikkien aikojen suurin ikäluokka syntyi Suomessa

1941

B-P kuoli 8. tammikuuta, Partiopoikaliitot yhdistyvät Suomen Partiopoikajärjestöksi (SPJ)

1943

Partiotyttöliitot yhdistyvät Suomen Partiotyttöjärjestöksi (SPTJ)

1947

Partiotyttöjärjestö toi adventtikalenterin Suomeen. Partiolaiset alkoivat myydä sitä varainhankintatuotteena.

1950 1951

Sylvi Visapää WAGGGSin puheenjohtajaksi Mannerheim kuolee, 2 000 partiolaista kunniakujassa

1952 1955

Ensimmäinen Satahanka

Yleisradio aloitti säännölliset tv-lähetykset

1958

Ensimmäinen Jamboree On the Air

TV2 perustettiin Tampereelle

1964 1968 1969

Brownsea Islandista tulee luonnonpuisto

1972

Suomen Partiolaiset perustetaan

Helsingin olympialaiset Tuntematon sotilas –elokuva sai ensi-iltansa

Nuorisoradikalismin vuosi maailmalla Peruskoulujärjestelmään siirtyminen Suomessa Helvi Sipilä YK:n apulaispääsihteeriksi

ja poikien yhteisjärjestö oli noussut puheissa esille pitkin 1960-lukua. Vuonna 1972 lopulta syntyi yhteisjärjestö, Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry. Partiolaisia on Suomessa nykyisin 70 000. Vaikka järjestöt yhdistyivät vuonna 1972, piirien neuvottelut olivat vielä kesken. Ensimmäinen yhteispiiri, siis tyttöjen ja poikien yhteinen piiri, syntyi Hämeeseen vuonna 1973. Yhteisjärjestö on elänyt monessa osoitteessa: vuonna 1972 valmistui Partiotalo Helsingin Lauttasaareen, sieltä muutettiin ensin Itälahdenkadulle, sitten vuonna 1987 Oulunkylän Partiotaloon. Oulunkylästä tie toi Töölöön, jonka Partioasema avasi ovensa syksyllä 2007.

Partiojohtajan käsikirja

Maailmankonferenssit Suomessa

2000-luvulla partiolaisten jäsenmäärä Suomessa väheni useiden vuosien ajan. Partio ryhtyi uudistamaan itseään. Vuonna 2006 uudistettiin graafinen ilme ja partioasut, vuonna 2008 julkaistiin uusi ohjelma ja uudet ikäkaudet sekä uusi koulutusjärjestelmä. Jäsenkokouksen 2006 päätöksestä alkaen on Suomeen rakennettu myös uutta piirijärjestelmää, jossa 18 piiriä on tarkoitus pudottaa 9 piiriin. Vuonna 2007 syntyivät Järvi-Suomen Partiolaiset ja Pohjanmaan Partiolaiset. Partiotoiminta on muuttunut sadan vuoden aikana, mutta sen kasvatukselliset ydinajatukset ovat säilyttäneet voimansa. Nykyisin satavuotias partioliike on maailman laajin vapaaehtoisuuteen perustuva nuorisojärjestö.

1973

Hämeen piiri oli Suomen ensimmäinen yhteispiiri, joissa oli sekä tyttöjä että poikia mukana.

Öljykriisistä johtunut yleismaailmallinen lamakausi alkoi

1975

Ensimmäinen Ko-Gi Suomessa

Loviisan ydinvoimala käynnistettiin

1977

Lady Olave BadenPowell kuolee 25. kesäkuuta

Koijärvi-liike syntyi

1979 1985 1990

Ensimmäinen finnjamboree Karelia

1992

Suomen Partiolaisten jäsenmäärä oli huipussaan, yli 72 000 maksanutta jäsentä

1994 1996 2000 2004 2006 2007 2010

Suurjuhla Joensuussa

Toinen finnjamboree Miilu Ensimmäinen Suurjuhla Helsingissä, kolmas finnjamboree Tervas

Neljäs finnjamboree Loisto Suurjuhla Helsingissä Viides finnjamboree Tarus Partiolle uusi graafinen ilme Partio 100 vuotta Partiotoiminta Suomessa 100 vuotta

teluoppaaseensa. Aineksista syntyi kasvatusjärjestelmä, partiotoiminnan historiikki. Kirjoittajana jonka toimivuutta hän testasi toimii filosofian tohtori Marko Paavilainen. Brownsea Islandin leirillä. B-P julkisti aikaansaannoksensa Juhlittu kansallissankari vuonna 1908 kirjassaan Scouting for loi vahingossa partion Boys. Kirjasta tuli bestseller, joka käänRobert Baden-Powell nousi Ison-Brinettiin nopeasti eri kielille. Suomeksi se tannian kansallissankariksi johdettuilmestyi loppukesästä 1911. aan Afrikassa käydyssä buurisodassa Partion perusyksikön muodosti (1899–1902) Mafekingin kaupungin vartio, jonka johtajan nuoret saivat itse puolustusta. Juuri ennen sotaa hän oli valita. B-P halusi rakentaa partiosta julkaissut sotilastiedusteluoppaan, Aids poikien ja tyttöjen oman leikkiyhteisto Scouting. Upseerina ja aikalaistensa kunnan, jossa toimittiin partiolain ja tavoin B-P oli huolestunut nuorison -lupauksen hengessä toverillisesti ja tilasta ja kasvavan sukupolven kyvystä rehdisti. Leikki oli partiomenetelmä, ylläpitää brittiläistä imperiumia. jonka avulla nuoret kasvoivat terveiksi, B-P tutustui uusiin kasvatusvirtaukkäteviksi, vahvaluonteisiksi ja hyviksi siin ja poikatyötä tekeviin järjestöihin ja kansalaisiksi. Tavoitteena oli kehittää yhdisteli ottamiaan vaikutteita tieduspartiolaisuuden avulla nuorista vastuun-

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

» Vuonna 2010 julkaistiin suomalaisen

"Minulle selvisi, ettei laiskuutta tai

itsehemmottelua voi nimittää onneksi, koska ihminen voi saavuttaa onnen vain palvelemalla muita.

Nuori Baden-Powell, 18-vuotiaana. tuntoisia, yhteistyökykyisiä ja itsenäisesti ajattelevia yhteiskunnan jäseniä. Sotilaana B-P puki seuraajansa univormuihin, mutta liikkeensä sotilaallisen luonteen hän jyrkästi kielsi. Partiolaisten yhtenäistä ulkoasua hän perusteli sillä, että näin sosiaalisilta lähtökohdiltaan erilaiset lapset saattoivat astua samannäköisinä ja -arvoisina partiolaisrivistöihin. Lisäksi yhtenäiset asut ja omat tavat, kuten vasemmalla kädellä tervehtiminen, loivat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen B-P pyrki muodostamaan partiosta yhä selkeämmin kansainvälisen

Partiojohtajan käsikirja

rauhanliikkeen. Veljeyden ilmentäjäksi ja liikkeen tunnetuksi tekemiseksi hän kutsui koolle Englantiin Jamboree-leirin vuonna 1920. 8 000 partiopoikaa sananmukaisesti huusivat B-P:n maailman partioylijohtajaksi. Maailmansotien välisenä aikana partioliike sai YK:n edeltäjältä, Kansainliitolta, tunnustusta pyrkimyksestä lähentää eri maiden nuoria toisiinsa ja rakentaa kansainvälistä yhteisymmärrystä. Baden-Powellit kiersivät maailmaa eräänlaisina hyvän tahdon lähettiläinä puhuen partioliikkeen ja valtiorajat ylittävän veljeyden puolesta. Lordi Robert Baden-Powell of Gilwelliä ehdotettiin ensimmäisen kerran Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi vuonna 1928, ja varsin yleisesti uskottiin, että hän oli vahvin ehdokas vuonna 1939. Palkinto jäi kuitenkin kyseisenä vuonna jakamatta maailmansodan takia. Lordi Baden-Powell kuoli Keniassa 8.1.1941. teksti: Marko Paavilainen

Mafeking, merkittävä virstanpylväs partion taipaleella Mafeking oli Etelä-Afrikan toisen buurisodan merkittävin taistelu. Kaupungin piiritys kesti 217 päivää. B-P:n johdossa oli noin 2 000 miestä. 12–15-vuotiaita poikia toimi lähetteinä ja muissa aputehtävissä. Näiden poikien avulla Baden-Powell sai kaupunkia puolustaneen varuskunnan näyttämään kaupunkia piirittäneiden noin kahdeksan tuhannen buurisotilaan silmissä todellista suuremmalta. He luopuivat valloitusyrityksestä. Piiritys päättyi, kun brittien lisäjoukot saapuivat kaupunkiin huhtikuussa 1900. Piirityksen jälkeen Baden-Powell ylennettiin armeijan nuorimmaksi kenraalimajuriksi. Palatessaan kotimaahan B-P huomasi, että hänet tunnettiin, lehdistö oli seurannut piiritystä tiiviisti. – Loppu on historiaa.

B-P:n partiokasvatuksen neljä pääelementtiä Partioliikkeen perustajan ajatukset ihmisestä ja maailmasta ovat vaikuttaneet voimakkaasti partioaatteen ja -menetelmän muodostumiseen. Seuraavassa esitellään B-P:n ajatuksia kasvatuksesta.

Optimismi

Avarakatseisuus ja suvaitsevaisuus olivat B-P:n ajattelun kulmakiviä. Avarakatseisuutta hän korosti miltei kaikessa, mikä epäilemättä teki mahdolliseksi liikkeen nopean leviämisen kaikkialle maailmaan. B-P näki partion myös

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

B-P:n ajattelulle tyypillistä oli kasvatusoptimismi, miltei rajaton usko ihmisen mahdollisuuteen kehittyä hyväksi Optimismi, ihmiseksi. B-P avarakatseisuus, uskoi maailman muuttuvan aktiivisuus, paremmaksi hyvien ihmisvastuullisuus ten ja hyvien töiden määrän kasvaessa. Partiokasvatuksessa tärkeää oli kiinnittää huomiota myönteisiin asioihin. Kerrotaan, mitä odotetaan ja mitä pitää tehdä, ja vältetään kieltoja – sillä niiden rikkomisesta muodostuu helposti seikkailu. B-P uskoi, että jokaisessa ihmisessä oli hyvää ja että jokaisella oli erityislahjoja. Partiojohtajan innostava tehtävä oli löytää nuo erityistaipumukset ja antaa nuoren kehittää niitä.

Avarakatseisuus

Robert Baden-Powell, 22.2.1857 - 8.1.1941

yhteiskunnan sisällä yhdistävänä ja rakentavana tekijänä. Partiolaisen kuului olla hyvä ystävä ja jokaisen partiolaisen veli. Itse B-P pyrki monissa asioissa kultaiselle keskitielle.

Aktiivisuus B-P arvosteli voimakkaasti aikansa kouluopetusta. Se perustui liikaa luokkahuoneissa tapahtuvaan tiedon jakamiseen, liian vähän ilmiöiden ja asioiden tutkimiseen ja lasten omaan aktiivisuuteen. B-P:n ajatus oli tarjota lapsille aktiivisuuteen kannustavia haasteita ja tehtäviä: seikkailuja, retkiä, leirejä, toimintaa vartiossa, hyviä töitä, hihojen käärimistä ylös. Nuorena osoitetun aktiivisuuden hän arveli johtavan aktiivisuuteen aikuisena. Aktiivisuudella B-P tarkoitti enemmän kuin vain passiivista lakien ja sääntöjen noudattamista. Sopeutumisen sijaan tarvittiin aktiivista kansalaiskuntoa edistämään vapauden, oikeuden ja kunnian toteutumista maailmassa.

Vastuullisuus B-P vierasti aikansa nuorisotoiminnalle tyypillistä massatoimintaa, joka unohti yksilön. Partiokasvatuksen kulmakiviä oli luottamus nuoreen ja hänen kykyihinsä. Missä sitä esiintyi, siellä partioliike voi hyvin ja menestyi. Johtajan tehtävä oli kannustaa lasta kasvattamaan itse itseään. Tarkoitus oli, että lapsi otti vastuuta omasta oppimisestaan ja asetti itselleen tavoitteita. Partiossa jokainen lapsi pyrittiin ottamaan huomioon ainutlaatuisena yksilönä. Toinen periaate oli saada lapset kasvattamaan toisiaan. Tämä tapahtui parhaiten vartioiden kaltaisessa vertaisryhmässä. Vartiojärjestelmän päätarkoitus oli antaa lapsille ja nuorille vastuuta toisistaan ja tehtäviä, joista vartion oli selvittävä itse ilman aikuisten jatkuvaa läsnäoloa. Pienessä ryhmässä jokainen huomasi olevansa vastuullinen yksilö. Lähde: B-P:n Scouting for Boys

? Pohdittavaksi:

– Miten partioaatteen maailmankuva ja ihmiskäsitys näkyvät tänään? – Millaista maailmankuvaa ja ihmiskäsitystä sinä haluat välittää?

Partiojohtajan käsikirja

Miksi partiota tarvitaan yhä tänään?

• Valmiina toimimaan – paremman maailman puolesta • Aktiivinen nuori kansalainen – hyvän yhteiskunnan rakentaja • Partio luo hyvinvointia • Rakennetaan parempi maailma • Luonto kuuluu kaikille • Oikeus hyvään elämään • Onnellisena aikuisuuteen • Partio on aktiivinen rauhanliike

Ilmiöitä ajassa 1. Konfliktit, terrorismi – rauha

Yksikään lapsi ei ole aloittanut sotaa, mutta moni lapsi on menettänyt sodalle paljon, isän, kodin, terveyden, raajan tai jopa hengen. Tänäänkin arviolta 300 000 lasta on mukana Muistan ihmetelleeni, miksi naapurin setä aseellisissa konflikteissa. ja täti saivat kyyneleet silmiinsä, kun setä Ensimmäisen maailmantuli lomalle suunnaton reppu selässään ja sodan kauhut järkyttivät B-P: nosti eteisessä vuorotellen kolme lastaan tä. Brittiläisestä upseerista tuli korkealle ilmaan. Seisoin vieressä ja saeläkkeelle jäätyään rauhanlänoin: ’Minua myös.’ hettiläs, jonka perustama liike Timo Malmi (2001) Isän ikävä. Sotaorvot kertovat. tavoittelee parempaa maailmaa: maailmaa, jossa vallitsee rauha ja hyvä tahto ja jossa erilaisuus on myönteistä, maailmaa, jossa onnellisuuden saavuttaa palvelemalla toisia. Rauha ei ole vain sodan puuttumista. Se on myös elämää ilman väkivaltaa,

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

Luit juuri Suomen Partiolaisten yhteiskunnallisten linjausten otsikot. Partioaate on partiolaiselle vahva velvoite rakentaa parempaa maailmaa. Tässä kappaleessa haluamme haastaa sinut pohtimaan 2000-luvun ilmiöitä ja sitä, mitä annettavaa partiolla on tämän päivän suomalaisille. Aikoinaan yhteiskuntakelpoisuus on vaatinut taitoa osata satuloida hevonen. Onko tämän päivän vastaava taito esimerkiksi sähköpostin lähettäminen kunnanvaltuutetulle?

sitä että rakennamme ymmärrystä toistemme välille ja torjumme ennakkoluuloja. Rauhaa on se, että edistämme tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta ja elämme sovussa luonnon kanssa. Partio on joukkuelaji, jonka ryhmätilanteet kasvattavat pelaamaan yhteen. Lippukunnan oma kolo on hyvä esimerkki rauhanomaisesta rinnakkaiselosta. Kun jokainen hoitaa oman osuutensa, sopu säilyy. Lippukunnan tasa-arvovaltuutetun on syytä älähtää, jos yksi sotkee ja kolme siivoaa. Partio on aidosti kansainvälinen juttu: partioveljeys ylittää kansalliset rajat. Kun vieraaseen kulttuuriin tutustuu, sitä ymmärtää paremmin.

? Pohdittavaa: Miten lippukunnas-

sasi toteutuu rauhankasvatus? Voiko partiolaisten paraati olla rauhanmarssi, johon kutsutaan muitakin ihmisiä ja järjestöjä? Ovatko rauha ja isänmaallisuus keskenään ristiriidassa?

2. Syrjäytyminen Syrjäytyminen, jo pelkkä sana kuulostaa ikävältä. On niitäkin, joiden mielestä koko termiä ei edes pitäisi käyttää, sillä jo itse puhe syrjäyttää. Niinpä, kuka haluaa tulla nimetyksi syrjäytyneeksi? Niin tai näin, marginaaleissa eläviä on Suomessakin. Tehokkain veturi sivuraiteelle on edelleen työttömyys. Maailman mittakaavassa Suomi kuuluu varakkaisiin maihin, mutta leipäjonot ja tuloerot kasvavat. Koko pallon kuudesta miljardista ihmisestä joka viides elää äärimmäisessä köyhyydessä eli alle yhdellä dollarilla päivässä. Köyhyys on sivussa olemista, turvattomuutta ja mahdollisuuksien puutetta.

Partiojohtajan käsikirja

"Nuoren kanssa keskusteleminen on kaikkien nuorten kanssa tekemisissä

olevien aikuisten vastuulla. Koulussa ja harrastuksissa tulisi Puurosen mukaan edistää ihmisten ystävällismielistä kanssakäymistä ja yhteistyötä. – Partiossa, jos missä, tulisi ottaa rohkeasti kantaa nuorten ajatuksiin. Vesa Puuronen Kuopion yliopiston dosentti ja nuorisotutkija Partiojohtajalehden 12/07 haastattelussa

Yksilö on köyhä, jos hän ei voi hallita omaa elämäänsä. Puhutaan myös sosiaalisesta periytyvyydestä. Usein elämän valttikortit tai niiden puute kasautuvat ja muodostavat noidankehän, jossa köyhyys periytyy isältä pojalle, äidiltä tyttärelle. Suomessa hyväksyttiin vuoden 2006 alussa uusi nuorisolaki, jonka tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorisolain tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Kaikki nuorisolain tavoitteet sisältyvät myös partion arvoihin. Yksi asia, jossa partio on hyvä, on vaihtopenkki, tarkkaan ottaen sen puute: meillä ei joudu vilttiketjuun. Pieniä partiolaisia ei arvoteta sen mukaan, kenen loikka on pisin tai kuka on nopein luistelija. Kun vartio on partiotaitokisoissa, se tarvitsee menestyäkseen monenlaisia taitoja – yksi on

Tämä viesti oli päiväämätön, mutta todennäköisesti se on kirjoitettu ennen vuotta 1929, sillä sitä ei ole vielä allekirjoittanut aateloitu lordi. Lady Baden-Powell kertoi, että B-P kuljetti aina matkoillaan mukana kirjettä, jossa luki ”Kuolemani sattuessa”.Viesti partiolaisille oli yksi kirjeen papereista.

B-P:n viimeinen vies

Rakkaat partiolaise

Robert Baden-Pow ell

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

Jos olette nähneet näytelmän ”Peter Pa n”, muistatte varmaan, miten merir osvopäällikkö aina valmisteli kuolinpuhettaan, koska hän pelkäsi, että kun hä nen viime hetkens koittaa, hänellä ei oli ä si aikaa puheensa pit ämiseen. Minun laitani on lähes sam alla tavalla ja niinpä, vaikka en olekaan tällä hetkellä kuole maisillani, kuolen jon akin näistä päivistä ja haluan lähettää tei lle jäähyväisviestin erotessamme. Muistakaa, että nämä sanat ovat viimeise t, jotka minulta saatte, joten ajatelkaa niitä. Elämäni on ollut mi tä onnellisin ja toivo n, että teidän itse kunkin elämä my ös olisi onnellinen. Minä uskon, että Jum ala on pannut meidä t tänne hauskaan maailmaan elä mään onnellisina ja iloitsemaan elämästä. Onnea ei vo i tuoda sinulle rikka us eikä myöskään urallasi menestymi nen tai mukavuuden ha lu. Ensi askel onneen on tämä: ka svata itsesi terveek si ja voimakkaaksi pojaksi, niin että mi eheksi vartuttuasi voit olla hyödyksi ja siten nauttia elämä stä. Luonnon tutkimine n osoittaa sinulle, mi ten runsaasti kauneutta ja ihmee llisiä asioita Jumala on maailmaan luonut sinun nautittava ksesi. Ole tyytyväin en osaasi ja käytä se parhaalla mahdoll isella tavalla. Näe asi oiden valoisat puolet synkkien ase masta. Mutta oikea tie on neen on muiden ihm isten onnelliseksi tekemine n.Yritä jättää tämä maailma vähän parempana kuin se n löysit, ja kun tulee vuorosi kuolla, voit kuolla onnellis ena tuntiessasi, ett ä et ainakaan kokonaan ole aikaasi tuh lannut, vaan olet teh nyt parhaasi. ”Ole valmis” tällä tavalla elämään onnellisen a ja kuolemaan onnellisena, pidä pa rtiolupauksesi aina, silloinkin kun et enää ole poika, ja Jum ala auttakoon sinua siinä. Ystäväsi

nnallisen laisten yhteisku Suomen Partio ukset toiminnan linja

2006

Partio on aktiivinen rauhanliike, joka rakentaa ystävyyttä ja ymmärtämystä yli rajojen. Sodista kärsivät vaikeimmin siviilit, lapset ja nuoret. Haluamme vaikuttaa siihen, että suomalainen yhteiskunta ja sen päättäjät toimivat kansainvälisen turvallisuuden, ihmisoikeuksien ja riitojen rauhanomaisen ratkaisemisen puolesta. Rauhaa ei ole vain sodan poissaolo, vaan hyvä tahto ihmisten kesken. Rauhan ei tule vallita vain kansojen, vaan myös ihmisten välillä. Haluamme toimia sen puolesta, että jokaisella on mahdollisuus elää ilman pelkoa väkivallasta, syrjinnästä, kiusaamisesta tai yksin jäämisestä.

hyvä suunnistaja, toinen kätevä, kolmas tietää paljon luonnosta... Partio voi tarjota nuorelle vahvistavia onnistumisen elämyksiä, kasvattaa häntä ottamaan vastuuta myös itsestään ja elämästään. ”Hei, se retki, jonka vedin, onnistui tosi hyvin.” Sillä on vaikutusta.

? Pohdittavaa: Edellyttääkö

lippukuntasi toimintaan osallistuminen paksua lompakkoa? Onko partio oikeasti avointa kaikille?

→ Lue lisää Nuorisolaista

osoitteessa www.finlex.fi.

3. Nuorten pahoinvointi Helsingin Sanomissa oli kesäkuussa 2007 lähes sivun juttu erästä pohjoista kuntaa ravistelevasta itsemurha-aallosta. Päivänsä päättäneistä häkellyttävän suuri osa on nuoria. Juttu päättyy sitaattiin: ”Isäni sanoi, kun minun lapset olivat pieniä, että hanki heille kissa tai koira, jotta he oppisivat kestämään menetyksiä.”

Partiojohtajan käsikirja

"Nuorilla on aivan ällistyttäviä uskomuksia asioista, ja niiden

pohjalta heille muodostuu käsitys siitä, millainen maailman pitäisi olla – ellei kukaan haasta heidän maailmankuvaansa.

Suurin osa suomalaisista lapsista voi hyvin, mutta silti monen lapsen arjessa on ongelmia. Arjesta voi puuttua vanhempien tai muiden aikuisten läsnäoloa, välittämistä, kasvatusta, huolenpitoa, valvontaa. Ongelmia ei nähdä eikä niihin puututa ajoissa. Tai: nuoren elämä voi tuntua hänestä itsestään näköalattomalta eikä horisontissa siinnä tulevaisuutta. Suomalaisten lasten ja nuorten terveyteen liittyvät oireet ovat lisääntyneet. Eri raporttien mukaan lapsista 7–15 prosenttia ja nuorista 15–25 prosenttia kärsii mielenterveyden häiriöistä. Pahaksi onneksi näitä ongelmia, kuten masennusta, ei useinkaan havaita ajoissa. Partio voi toiminnallaan luoda pitkäjänteisyyttä ja vastapainoa pirstaloituvaan arkeen. Lippukunta on yhteisöllisyyttä parhaimmillaan, ja eri-

Oikeus hyvään elämään. Haluamme, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus elää hyvää ja turvallista elämää. Haluamme, että suomalaista yhteiskuntaa kehitetään niin, että lasten ja nuorten elinolot turvataan. Tämä edellyttää laadukasta koulutusta, terveydenhoitoa ja perheiden toimeentulon turvaamista. Haluamme, että lapset ja nuoret kasvavat yhteiskunnassa, jossa jokaista kohdellaan tasa-arvoisesti sukupuolestaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai alkuperästään riippumatta. Hyvinvointiin kuuluu, että opintojen jälkeen nuorella on mahdollisuus siirtyä työelämään, jossa häntä kohdellaan tasapuolisesti. Haluamme toimia sen puolesta, että nuorten näkökulma huomioidaan hyvinvointiratkaisuista päätettäessä.

ikäisten ihmisten kohtaamispaikkana se tarjoaa aikuisuuden malleja. Isättömälle Juusolle lippukunnanjohtaja Jarmo voi olla tärkeä miehenmalli. Partio on vertaiskasvattaja, rinnalla kulkija.

? Pohdittavaa: Minkälaisia tilanteita

4. Päihteet Suomalaiset käyttävät päihteitä niin paljon, että Kansanterveyslaitos puhuu päihteistä suomalaisten suurimpana terveysongelmana. Huumeiden käyttö ja alkoholin kulutus kasvavat; alkoholisairaudet ja -kuolemat yleistyvät. Ongelma ei ole alkoholin kokonaiskulutus vaan humalahakuinen alkoholikulttuuri. Suomalaiset lapset ja nuoret ovat yhtä humalahakuisia kuin vanhempansa, sanovat tutkijat. Muutama fakta: 1990-luvun puolivälistä lähtien alkoholin kokonaisku-

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

lippukunnassasi on ollut? Riittävätkö johtajien taidot pahoinvoivan nuoren kohtaamiseen? Miten partiojohtajan tulisi toimia, jos havaitsee, että lippukunnan nuori esimerkiksi viiltelee itseään?

lutus on kasvanut. Huumeiden käyttö lisääntyi 1990-luvulla, jolloin alettiin puhua Suomen ”toisesta huumeaallosta”. Huumeita kokeilleiden määrä on kuitenkin 2000-luvulla tasaantunut. Viimeisimpien tilastollisten arvioiden mukaan kovien huumeiden käyttäjien määrä on ollut jälleen kasvussa. Ongelmakäyttäjistä valtaosa on miehiä, ja vajaa puolet käyttäjistä kuuluu ikäryhmään 15–25-vuotiaat. Ongelmakäyttäjien suhteellinen osuus aikuisväestöstä on Suomessa tällä hetkellä EU:n keskitasoa. Huumeiden satunnainen käyttö eli viihdekäyttö ei ole uusi ilmiö, mutta käyttötapana se on lähtenyt kasvuun 1980-luvun lopulta saakka. Viihdekäyttö nimenä viittaa siihen, että käyttö tapahtuu vapaa-ajalla eli käyttäjä käy töissä tai opiskelee. Suuri osa nykynuorista tuntee ainakin yhden tai useamman, joka jossain elämänsä vaiheessa on kokeillut huumeita. Vaikka viihdekäyttö nimenä viittaa viihtymiseen ja tylsyyden välttämiseen, on käyttö satunnaisenakin turhaa.

Onnellisena aikuisuuteen. Haluamme, että jokainen lapsi ja nuori saa kasvaa omassa tahdissaan ilman painetta aikuistua liian varhain. Lapsella on oikeus leikkiin. Haluamme, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus osallistua harrastuksiin, jotka antavat iloa ja onnistumisen kokemuksia. Haluamme, että lapsia ja nuoria kuunnellaan ja että heillä on oikeus vaikuttaa, mutta he eivät joudu kantamaan huolta ikäänsä nähden liian raskaista päätöksistä. Lapsella ja nuorella on oikeus kokeilla, luoda uutta ja oppia. Haluamme, että lapsi tai nuori saa apua ja ohjausta sitä tarvitessaan. Lapsella ja nuorella on oikeus saada rakennusaineksia henkiseen ja hengelliseen kasvuunsa sekä mahdollisuuksia keskustella mieltään askarruttavista kysymyksistä. Haluamme, että media käsittelee nuoria myönteisesti eikä ainoastaan ongelmien kautta. Haluamme, että media tarjoaa monipuolisia kauneus- ja ulkonäkökäsityksiä sekä avaran ja tasa-arvoisen kuvan sukupuolirooleista.

Partio tarjoaa päihteettömän vaihtoehdon – toisin sanoen partio on päihteetöntä toimintaa. Leirinjohtaja ei voi ottaa tuikkua murheeseen. Partion linjaus on selvä. Partio tarjoaa tekemistä perjantaisen tai lauantaisen kaupungilla notkumisen sijaan. Muistatko sen huimimman iltanuotion, jolla jengi heittäytyi improvisaatioon täysillä – se oli riemullista remakkaa ilman humalaa!

? Pohdittavaa: Mitä teet, jos

huomaat, että joku lippukunnan nuorista käyttää huumeita? Entä jos vartionjohtajat jäävät kiinni kosteasta kämppäviikonlopusta?

→ Lue lisää sivustolta

www.thl.fi/neuvoa-antavat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta osoitteesta www.thl.fi

Partiojohtajan käsikirja

5. Rakennemuutos, muuttoliike, globalisaatio... Suomi muuttaa ja vanhenee. Maan sisäinen muuttoliike ei ole vaimentunut, päinvastoin. Vuonna 2005 lyötiin jo suuren muuton luvut. Väki virtaa suuriin kaupunkeihin ja keskittyy Helsinki–Tampere–Turku-kolmioon. Eurooppalaisittain Suomi on silti vielä vähän kaupungistunut maa. Myös suomalaisten väestörakenteessa on käynnissä raju muutos. Väki vanhenee, nuorten ikäluokat pienenevät. Muuttoliike ja vanheneva väestö aiheuttavat harmaita hiuksia kuntien päättäjille. Jos menoja on enemmän kuin tuloja, jotain on tehtävä. Kuntien määrä tuleekin todennäköisesti laskemaan, kunhan 2000-luku etenee. Suomalainen partio on ottanut pontevan etunojan rakenteellisissa ratkaisuissa. Syksyllä 2006 hyväksyttiin päätös piirirakenteen muuttamisesta.

Partioaate on meille partiolaisille vahva velvoite toimia paremman maailman puolesta. Haluamme osallistua liikkeenä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja toimia yhdessä päättäjien, muiden kansalaisjärjestöjen, viranomaisten ja median kanssa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Partio on aktiivinen osa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Suomen Partiolaiset on jäsen useissa järjestöissä ja edustettuna erilaisissa valtakunnallisissa asiantuntijaelimissä, jotka vaikuttavat nuorten osallistumismahdollisuuksiin ja elinoloihin tai esimerkiksi vapaaehtoisjärjestöjen toimintaedellytyksiin.Yhdessä muiden nuorisojärjestöjen ja partion maailmanjärjestöjen kanssa Suomen Partiolaiset vaikuttaa aktiivisesti myös kansainväliseen nuorisopolitiikkaan.

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

Organisaation uudistuksella on haluttu varautua tulevaan, sillä tukirakenteen pitää pystyä takaamaan tasa-arvoiset palvelut lippukunnille kymmenen vuoden päästäkin. Globalisaatio heiluttelee suomalaisten tehtaiden ja työvoimatoimistojen ovia. Johan nyt on maailmanmarkkinat, totesi Vaeltajien toimintakansio vuonna 1996 ja oli aikaansa edellä. 2000-luvulla tuolle tokaisulle on nimittäin käyttöä. Kun tilaan silmälasit pikkukaupungin optikolta, linssit tulevat Japanista. Mutta samaan aikaan toisaalla – kun kännykänkuoret tehdään halvemmalla Aasiassa – työ lähtee Suomesta sinne. Lippukunnan tuskin kannattaa kahliutua tehtaan porttiin. Mutta jotain voi aina tehdä, esimerkiksi kuluttaa eettisesti. Se tarkoittaa sitä, että tuotteita valikoidaan sen mukaan, miten paljon ne kuluttavat luontoa tai miten ne on

Aktiivinen nuori kansalainen – hyvän yhteiskunnan rakentaja. Oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentaminen

edellyttää kansalaisia, jotka haluavat kantaa vastuuta heikommista ja kykenevät toimimaan yhdessä toisten kanssa. Haluamme, että nuorilla on mahdollisuus kasvaa aktiiviseen kansalaisuuteen ja että yhteiskunta tukee ja kannustaa nuoria toimimaan arvojensa puolesta. Haluamme, että kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin.Yhteiskunnassa valtaa käyttävät aikuiset, joilla on äänioikeus, pääsy yhteiskunnan erilaisiin rakenteisiin ja joiden etujärjestöjä arvostetaan ja kuunnellaan. Haluamme, että lapsilla ja nuorilla on yhtäläinen oikeus aikuisten kanssa vaikuttaa elämäänsä koskeviin ratkaisuihin, mitä myös vuonna 2006 voimaan astunut Nuorisolaki osaltaan edellyttää. Haluamme olla mukana kehittämässä suomalaista yhteiskuntaa niin, että lasten ja nuorten näkökulma otetaan päätöksissä huomioon. Haluamme kannustaa partiolaisia osallistumaan aktiivisesti vaaleihin, ottamaan paikkansa kansalaisjärjestöissä, yhdistyksissä, seurakunnissa ja politiikassa, toimimaan näkyvästi partion arvojen mukaan myös muussa yhteiskuntaelämässä ja tuomaan partiotaustansa esille eri tehtävissä toimiessaan.

tuotettu. Esimerkiksi reilun kaupan tuotteista kehitysmaiden viljelijät ja työntekijät saavat tavallista paremman hinnan. Samalla olisi hyvä tarkastella myös sitä, missä ruoka ja sen raaka-aineet on tuotettu. Pohdittavaa: Miten ikärakenteen Lippukunta myös voi suosia muutos vaikuttaa partiotoimintaan? nk. lähiruokaa. Lähiruoka on Miten varmistamme, että partion ruoantuotantoa ja -kulutusta, tarjonta ja kysyntä kohtaavat? Millaisia joka käyttää oman alueen raakakulutusvalintoja lippukuntasi voi tehdä? aineita sekä tuotantoa ja näin ollen edistää alueen taloutta ja Lue lisää osoitteista: työllisyyttä. - www.reilukauppa.fi - www.avainlippu.fi - www.ruokatieto.fi

→

Partiojohtajan käsikirja

Rakennetaan parempi maailma. Haluamme olla mukana vahvistamassa maailmanlaajuista oikeudenmukaisuutta. Haluamme rakentaa maailman, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja jossa jokaisella on mahdollisuus inhimilliseen elämään ja toimeentuloon. Haluamme, että maailman päättäjät pitävät kiinni tekemistään lupauksista puolittaa äärimmäinen köyhyys maailmassa vuoteen 2015 mennessä ja muista YK:n vuosituhattavoitteista. Inhimillisten elinolojen turvaamiseksi on myös välttämätöntä, että maailman päättäjät sitoutuvat toimimaan ihmisen toiminnasta johtuvan ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi. Jotta maailmassa jokaisella voisi olla kohtuullinen elintaso, kuitenkin niin, että maapallon kestokyky säilyy, on ihmisten pystyttävä vähentämään uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä. Haluamme edistää vastuullista kuluttamista, reilua kauppaa ja luonnonmukaista tuotantoa omalla esimerkillämme.

6. Monikulttuurisuus – rasismi

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

Kaikkiaan maassamme on yli 132 000 Kansainvälisyys on olennaisesti partiota. ulkomaalaista. On hienoa ajatella, että tuolla ranskalai- Lähde: Ulkomaalaisvirasto, 2007 sittain englantia puhuvalla miehellä on sama päämäärä kuin minulla. Kun saksalaiset opettavat suVihollisen kasvot pelottavat minua vain denpentujaan telttailemaan, he kun näen miten suuresti ne muistuttavat kertovat, että alun perin samanomiani. laista jurttaa käyttivät suomalaiStanislaw Jercy Lec, puolalainen set. Kun sitten eräät suomalaiset toisinajattelija ja kirjailija-runoilija teinitytöt ensimmäisen kerran nukkuivat Saksan maalla jurtassa, Erilaisuutta on joskus vaikea hyväkkukaan ei kertonut heille, miten siellä syä. Raaputa vähän omaa pintaasi ja jo nukutaan... Tytöt kävivät yöpuulle kuin löydät ennakkoluulon. Myös suomasuomalaiseen nigeriin – ja kun yöllä laisten omasta historiasta löytyy kipeitä satoi, keskellä olijat kastuivat. Ja tälle kohtia erilaisuuden sietokyvystä ja sen naurettiin espanjalaisessa seminaarissa. puutteesta. Monikulttuurisuus on läsnä partiosMaahanmuuttajien kotouttamisessa sa, mutta onko se suomalaisen partion harrastus voi olla tärkeä tekijä. Ja jos arkea? Suomi on vauhdilla muuttumassa mihin, niin juuri partion arvopohjaan entistä monikulttuurisemmaksi. Täällä maahanmuuttajien mukaan ottaminen asuu esimerkiksi yli 26 000 venäläistä, sopii hyvin. Mitä sinun lippukuntasi on 20 000 virolaista ja 8000 ruotsalaista. tehnyt asian hyväksi?

Haluamme, että partio tunnetaan yhteiskunnassa toimintana, jonka kautta opitaan elämässä tärkeitä taitoja. Partio vahvistaa nuoria sosiaalisesti sekä tukee nuorten kasvua ja itsenäistymistä. Toiminnassa mukana olevat eri-ikäiset partiolaiset luovat itsestään sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Haluamme, että työ- ja opiskelupaikkaa haettaessa partio tunnetaan niissä tarvittavien valmiuksien antajana. Partioliike toimii Suomessa aidosti vapaaehtoispohjalta. Haluamme, että kansalaistoiminta ja -järjestöt nähdään yhteiskunnan voimavarana, joka ansaitsee arvostuksen ja tuen toimiessaan yhteisöllisesti ja välittäessään hyvinvointia yhteiskunnassa.

? Pohdittavaksi: Kotikaupungin

kaduilla kaikuu yhä useammin venäjä, mutta onko suomalainen partiotoiminta heille avoin? Mitä on arkipäivän suvaitsevaisuus? Mitä tarkoittaa sanonta ”Yhden vapaustaistelija on toisen terroristi”?

välttämätöntä. Se taas tarkoittaa, että syntyy johto, joka on organisaatiosta riippuen lähellä tai kaukana johdettavista. Esimerkiksi Norjan hallitus ei ota vastaan eikä käytä kunniamerkkejä, sillä ne luovat heidän mielestään tarpeetonta etäisyyttä tavallisen kansan ja poliitik7. Demokratia ja kojen väliin. vaikuttamismahdollisuudet Demokratia on vaikuttamista Kansanvalta, vapaus ja tasa-arvo kuuja vastuunottamista. Partio tarjoaa luvat demokratiaan. Demokratiaa ovat nuorille opetteluareenan ja kannustaa myös laajat poliittiset oikeudet, laillijäseniään aktiiviseen kansalaisuuteen. suus ja vapaus kritisoida vallankäyttäjiä Lippukunnassa otetaan ensi askeleet demokratiakoulussa: lippukunnan kokous, johtajaneuvostot ja muut Vapaus, veljeys ja tasa-arvo! lippukunnan toimielimet tarjoavat Marie-Joseph-Paul-Roch-Yves-Gilbert tilaisuuden demokratiataitojen du Motier, tuttavallisemmin markiisi de kartuttamiseen. Vaikuttamaan la Fayette, ranskalainen aristokraatti ja opettelu on hyödyllistä. Olipa poliitikko, joka esitti kuuluisan Ranskan yhteisö mikä tahansa, asioista saa vallankumouksen tunnuslauseen vuonna 1789. olla jotain mieltä ja mielipiteensä saa sanoa ääneen. Jos yksi saa ja poliittista järjestelmää. Toisia ihmisiä muutkin mielipiteensä taakse, voi kyja heidän oikeuksiaan kunnioitetaan. seessä olla niin hyvä juttu, että sitä voi Antiikissa demokratia oli suoraa. ajaa yhteisön ns. viralliseksi linjaksi. Nyky-yhteiskunnassa suora demokratia Lippukunta voi esimerkiksi tehdä on mahdotonta; organisoituminen on aloitteen piirin Lapin-matkasta. Tai jos

Partiojohtajan käsikirja

Luonto kuuluu kaikille. Vastuu luonnosta ja elinympäristöstä kuuluu jokaiselle. Haluamme, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus nauttia luonnon monimuotoisuudesta, vanhoista metsistä, eliölajien kirjosta ja puhtaasta ilmasta. Suomalaisina meillä on erityinen vastuu puhtaasta Itämerestä ja vesistöistä. Haluamme levittää henkilökohtaista ja kunnioittavaa suhdetta luontoon. Jokaisella tulee olla mahdollisuus päästä metsään ja vesille. Haluamme kunnioittaa jokamiehen oikeuksia ja edistää kestävää luonnossa liikkumista sekä luonnon käyttöä lasten ja nuorten toimintaympäristönä.

pienet partiolaiset joutuvat kulkemaan turvattoman risteyksen läpi sekä kouluun että partioon, lippukunta voi tehdä vaikka kunnallisaloitteen: ”Turvallisempi risteys Raatikontielle.”

"I have a dream.

Martin Luther King, Yhdysvaltojen kansalaisoikeusliikkeen keskeisiä hahmoja 1950- ja 1960-luvuilla. Sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1964.

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

? Pohdittavaa: Mitä tarkoittaa enemmistön päätökseen tyytyminen? Mitä on näennäinen demokratia? Miten lippukunnassasi toteutuu yhdessä päättäminen? Miten lippukuntasi kannustaa jäseniään vaikuttamaan valtiollisiin tai kunnan asioihin, esim. vaaleissa?

→ Lue lisää osoitteesta www.valtikka.fi.

8. Ihmisoikeudet ”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.” Näin alkaa

Partiojohtajan käsikirja

Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien julistus, joka annettiin vuonna 1948. Julistuksessa taataan alussa mainittujen lisäksi muitakin oikeuksia, jotka suurimmassa osassa maailman maita ovat edelleen utopiaa, esimerkiksi: Ketään ei saa orjuuttaa. Ketään ei saa kiduttaa tai kohdella epäinhimillisesti. Ketään ei saa mielivaltaisesti pidättää. YK perustettiin toisen maailmansodan jälkeen edistämään kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta sekä ihmisoikeuksia. Katsaus iltauutisiin riittää vakuuttamaan, ettei työ ole vielä tehty. Partiokin halajaa maailmanlaajuista oikeudenmukaisuutta. Ihannemaailmassamme kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja jokaisella on inhimillinen elämä ja toimeentulo. Maailmanparantamisen voi aloittaa läheltä. Jokaisen arkinen ihmisoikeus on olla esimerkiksi vapaa kiusaamisesta. Kampanjan voi aloittaa jo tänään, vaikka omasta lippukunnasta.

? →

9. Individualismi ja yhteisöllisyyden puute

Maailman voi jakaa karkeasti kahtia: yksilö- ja yhteisökeskeisiin kulttuureihin. Yksilökulttuurissa korostuvat itsenäisyys, ainutkertaisuus ja irrallisuus; ja tätä pidetään leimallisesti meidän länsimaiden juttuna. Suomalainenkin on nykyään individualisti, joka nautinnonhaluisesti elää itselleen, ja jos huvittaa, vähän myös muille. Onko näin? Tutkimusten mukaan nuoret arvostavat Yhteisöt ovat silti ystäviä kadonneet, päämäärät ja perheton päätetty lopettaa. tä. Monet Ilkka Alanko, haaveilevat suomalainen muusikko aidosta yhteisöön kuulumisesta ja ympäröivän yhteisön vastuunkantamisesta. Partio elää yhteisöllisyydestä. Vai, käsi ylös, kuka nauttii voidessaan partioida yksin? Olla yksin lippukunnan kattotalkoissa, suunnitella yksin pt-kisoja, yksin rakentaa kesäleiri, yksin iltanuotiolla... Tutkimusten mukaan yhteisöllisyys on Pohdittavaa: Millaista elämäsi olisi, terveellistä ja yhteisölliset jos ihmisoikeuksiasi rajoitettaisiin? harrastukset kasvattavat Mitkä voisivat olla lippukunnan, yksilön hyvinvointia ja jopa vartion tai lauman ihmisoikeudet? pidentävät ikää. KansanterveyslaitokLue YK:n ihmisoikeuksien julistus osoitteesta sen tuoreen tutkimuksen www.ykliitto.fi. Katso myös Ihmisoikeussivustoa mukaan yhdistys-, harrasosoitteessa www.ihmisoikeus.net. tus- ja kulttuuririentoihin osallistuvilla naisilla on jopa 4 prosenttia pienempi riski kuolla ennenaikaisesti kuin naisilla, jotka eivät kuulu yhdistyksiin eivätkä harrasta vapaa-aikanaan. (Kansanterveyslaitoksen tutkimus 2007.)

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

Partiojohtajan käsikirja

B-P oivalsi, että nuoret kasvattavat parhaiten toisiaan vartion kaltaisessa vertaisryhmässä. Vartiojärjestelmän päätarkoitus oli antaa lapsille ja nuorille vastuuta toisistaan, ja se on – aika yhteisöllistä.

aavikoitumista, vesipulaa, metsien katoamista... Joidenkin arvioiden mukaan ympäristöä pakenevia on jo enemmän kuin ”perinteisiä” pakolaisia, siis niitä, jotka lähtevät karkuun sotia, poliittista sortoa tai uskonnollista vainoa. B-P:n unelma paremmasta maailmasta ei tarkoita Pohdittavaa: Mitä leirinuotiolla yhdespaikkaa, jonka ihminen sä kavereiden kanssa istuminen tarjoaa sivutuotteenaan saastuttaa. verrattuna esimerkiksi yhteyden pitämiseen Suomalainen partioliike tietoverkon kautta? Mitä hyvää on siinä, haluaa, että vastuu luonnosta että sallitaan yksilöllisyys? Mitä haittapuoja elinympäristöstä kuuluu lia yksilökeskeisyyden korostumisessa on? jokaiselle. Miten partiolaiset tätä vastuutaan kantavat? Lue lisää osoitteesta Pääkaupunkiseudulla partiowww.yhteinenmaailmamme.net laiset olivat mukana ajamassa Nuuksiosta kansallispuistoa. 10.Ympäristö – ongelmamme Meripartiolaiset ovat osallistuneet Nodu-projektin kautta Itämeren tilan tutkimiseen. Mutta onko partio tarKahdeksanvuotiaana etsin karpeeksi aktiivinen ympäristöasioissa?

→

"talta kaukaista paikkaa, joka välttäisi laskeumaa”

Anni Sinnemäki, suomalainen runoilija ja kansanedustaja

Avaruuden ensikertalaiset, astronautit, huomasivat ensimmäiseksi maapallon kauneuden, sinisen värin. Sairaan kaunis maailma? Sellainen se on, ainakin jos uskomme sanomalehtien otsikoita, ja miksi emme uskoisi: ilmastonmuutos, otsonikato, rehevöityminen, happamoituminen, jätteet, melu, valosaaste, tärinä... 2000-luvun arkea. Kovin monta kertaa ei tarvitse käydä hypermarketin perjantairuuhkassa, kun ymmärtää, että tätä aikaa ovat kuluttaminen, asiakkuudet ja tavaroituminen. Aika on tuonut meille myös uuden termin: ympäristöpakolainen. Se on sellainen, joka lähtee pakoon kuivuutta,

Partiojohtajan käsikirja

? Pohdittavaa: Pitäisikö

partiotapahtumaan lentävän maksaa haittavero? Miten lippukuntasi kämppä noudattaa kestävää kehitystä?

→ Lue lisää osoitteissa

– www.ymparisto.fi – www.ilmasto.org

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

Partiojohtajan käsikirja

Vierivä kivi ei sammaloidu

yhden suuren ja monikasvoisen rinnallakulkijan. Ja miten B-P sen sanoikaan kirjassaan Ohjeita partiojohtajille: ”Jokaisessa maassa on partiokoulutuksen päämäärä sama. Tämä päämäärä on kyky palvella muita. Kun tuo päämäärä It is a movement, because it moves forward. As soon as it stops moving, it on yhteinen, voimme kansainvälisenä palvelun veljeskuntana edetä becomes an Organisation, and is no ja tehdä laajalle ulottuvaa työtä. longer Scouting. Poikaa kouluttaessamme kehitämB-P me yksilössä sekä henkeä että kykyä 1920-luvulla suomalainen partio halusi toimia pelaajana kansansa kansalaisyhdistää eri yhteiskuntaluokkia, nyt on kunnon joukkueessa. Samoin perustein 2000-luku ja nuorille halutaan antaa meidän olisi koetettava kehittää oikeata paikka, jossa yhteisöllisyys ja toiminta henkeä ja kansan kykyä työskennellä eri-ikäisten kanssa on edelleen arvostehokkaasti kansojen joukkueessa. Jos saan. 2000-luvun Keniassa taas AIDS jokainen niin pelaa sääntöjä noudattaon ongelma, niinpä partiolaiset siellä en paikallaan, tulee koko maailmassa suorittavat AIDS-taitomerkkejä. lopulta olemaan enemmän vaurautta Partiolle, sen avarakatseisuudelle, ja iloa. Näin edetään vähitellen siihen ennakkoluulottomuudelle, nuoreen kauan odotettuun tilaan, jossa rauha ja uskomiselle ja optimismille on tilahyvä tahto vallitsevat ihmisten kesken.” usta myös tänään. – Mitä enemmän Entä, miksi Sinusta partio kauhukuvia, sitä enemmän optimismia on tärkeää tänään? tarvitaan, jotta nuori jaksaa rakentaa elämäänsä. Partio tarjoaa elämänpolulle Jatkuva kehitys on nuorisoliikkeen elinehto. Yhteiskunnan tila asettaa reunaehtonsa myös partiotoiminnalle: sortovuosina partio oli peräti kiellettyä,

Partiojohtajan käsikirja

2.2

Mitä partio on? Partio on kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioon ottaen. Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuun-

tuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen. Partio on vastavoima ”Miks mun pitäis” ja ”Ei kuulu mulle” -asenteille. Partiossa toimitaan ryhmissä, jotka

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION? Partiojohtajan käsikirja

50 noudattavat partio-ohjelmaa. Tärkeää on se, että saa tehdä itse. Pienimmätkin osallistuvat puuhiin, ja vastuun antaminen nuorille on partion perusidea. Seikkailu ja elämykset kuuluvat partioon. Terve luottamus omiin kykyihin kasvaa! Ryhmässä oppii myös, että kaikkien ei tarvitse osata kaikkea eikä ole olemassa parasta partiolaista. Partiossa opitaan käden ja mielen taitoja: Liikutaan luonnossa kävellen, hiihtäen, kiiveten, meloen ja purjehtien. Partio antaa nuorille kansainvälisiä kokemuksia ja rakentaa kulttuurien välistä yhteisymmärrystä. Partio sopii kaikille, joita kiinnostaa monipuolinen ja luonnonläheinen toiminta yhdessä toisten kanssa. Partiossa saa myös aineksia oman identiteetin, elämänkatsomuksen ja jumalasuhteen rakentamiseen. Yhteiskunnassa monen mielestä on tärkeää tehdä työtä lasten ja nuorten hyväksi. Partionkin kaltaisia tavoitteita löytyy monelta järjestöltä. Mutta vaikka tavoite olisi sama, jokaisella liikkeellä on omat työskentelytapansa eli menetelmät, joilla tavoitetta kohti pyritään.

Mikä on luovuttamatonta? Kansainvälisen partioliikkeen yhteiset toimintatavat ja -periaatteet sekä

Partiojohtajan käsikirja

partioaatteen ydinasiat on kuvattu maailmanjärjestöjen peruskirjoissa. Kun Suomen Partiolaiset aikanaan haki maailmanjärjestöjen jäsenyyttä, tarkistettiin, että järjestön lupaus, ihanteet, tunnus, säännöt ja peruskirja ovat yhdenmukaiset maailmanjärjestöjen periaatteiden kanssa. Peruskirjoissa on kuvattu myös se demokraattinen prosessi, jolla niihin on mahdollista tehdä muutoksia ja tarkistuksia. Suomen Partiolaisten ylintä päätösvaltaa käyttää kahden vuoden välein kokoontuva jäsenkokous. Se taas on yhtä kuin piirit, joiden delegaatiot lippukunnat ovat valinneet. Jäsenkokousten välisenä aikana ylintä päätösvaltaa käyttää partioneuvosto, jonka jäsenet (piirinjohtajat) jäsenkokous valitsee. Ennen kuin Suomen Partiolaisten peruskirjaan, esimerkiksi suomalaiseen partiolupaukseen, tehtävät muutokset tai tarkistukset tulevat voimaan, on maailmanjärjestöjen hyväksyttävä ne. Sadan vuoden aikana maailmassa ja yhteiskunnassa on ehtinyt muuttua suuria asioita. Kuitenkin kaiken myllerryksen keskellä partio on säilyttänyt paikkansa. Syytä partion elinvoimaisuuteen voi jokainen meistä miettiä. Yksi vastaus kuitenkin löytynee partion päämäärästä ja arvopohjasta.

Partion päämäärä ja arvopohja Partion päämäärä on kasvattaa kunnon kansalaisia. Määränpää on purettu auki

Maailmanjärjestöjen arvopohjat

kasvatustavoitteiksi. B-P kirjoitti myös lopullisesta maalista: maailmasta, jossa vallitsee rauha ja hyvä tahto. Siihen päästään kasvatustavoitteiden kautta – kasvatetaan kansalaisia, jotka tekevät aikuisina maailmasta paremman.

→ Lue lisää maailman-

järjestöistä sivulta 58.

mista sen säilymisestä tuleville sukupolville sekä luonnon kunnioittamista.

Partiokasvatus Partioliike tavoittelee maailmanrauhaa ja parempaa yhteiskuntaa kasvattamalla yksilöitä, jotka yhteiskuntaa rakentavat. Partiossa oppii taitoja, tietoja, asenteita ja arvoja, jotka auttavat elämään kokonaista ja täysipainoista elämää. Yleiset kasvatustavoitteet konkretisoivat tätä kasvatustehtävää tässä ajassa. Partiomenetelmä, ohjelman rakenne ja aktiviteetit pohjautuvat kasvatustavoitteisiin. Kasvatustavoitteissa on neljä näkökulmaa: suhde itseen, toisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Tavoitteet on ilmaistu niin, että ne toimivat kaikissa ikäkausissa näyttäen suunnan.

→ Katso lisää kasvatustavoitteista sivuilta 98-100.

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

Partiotoiminnan lähtökohtana on ihmiskuva, jossa ihmisellä on velvollisuuksia Jumalaa, omaa itseään, muita ihmisiä, yhteiskuntaa ja ympäristöä kohtaan. Suhde Jumalaan merkitsee myönteistä asennetta uskontoon, hengellisyyden etsimistä ja elämistä oman hengellisen vakaumuksen mukaisesti. Suhde omaan itseen merkitsee vastuuta itsensä kehittämisestä, halua hyväksyä itsensä omine vahvuuksineen ja heikkouksineen sekä kykyä toimia eettisesti oikein. Suhde muihin ihmisiin merkitsee toisten ihmisten auttamista ja heistä huolehtimista sekä toisten ihmisten kunnioittamista. Suhde yhteiskuntaan merkitsee rauhan, ihmisten välisen yhteisymmärryksen ja yhteistyön edistämistä niin paikallisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla sekä yhteiskunnallista aktiivisuutta ja uskollisuutta omaa maata kohtaan. Suhde ympäristöön merkitsee vastuunottoa elinympäristöstä, huolehti-

Partiotoimintaa ohjaa partion maailmanjärjestöjen määrittelemä arvopohja. Partiotyttöjen maailmanjärjestö WAGGGS:n mukaan arvopohja on ilmaistu alkuperäisessä lupauksessa ja laissa, ja arvopohja voidaan purkaa osiin: Duty to God, Duty to Country, To help others at all times,To obey the Guide Law. Partioliikkeen Maailmanjärjestö WOSM määrittelee arvopohjan: Duty to God, Duty to others, Duty to self.

Tiesitkö että... 8-vuotias ymmärtää jo, mitä tarkoittaa lupaaminen, mutta ei aina pysty pitämään antamiaan lupauksia. Hän tarvitsee aikuisen tukea ymmärtääkseen, että lupauksia ei pidä antaa kevyesti. 12-vuotias ymmärtää, että ympäröivässä maailmassa erilaisilla lupauksilla on erilaisia painoarvoja, ja hän tutkailee ympärillään näkemiensä lupausten merkityksiä. Partiolupauksen sisällöt alkavat saada merkitystä myös 12-vuotiaan omassa arjessa. Soveltaakseen lakia omassa elämässään hän tarvitsee pientä rohkaisua. 16-vuotias tarvitsee oman identiteettinsä rakentamisen tueksi mahdollisuuden keskustella ja väitellä siitä, mitä lain ja lupauksen osat merkitsevät hänelle. Aikuisen roolina on keskustella ikäkauden tarpeita vastaavalla tavalla laista ja lupauksesta sekä varata näille keskusteluille aikaa. Aikuinen itse toimii roolimallina. Lähde:WAGGGS:n Educational programme -dokumentti

Partiojohtajan käsikirja

Partiomenetelmä – keino päästä tavoitteisiin Partiomenetelmä vastaa kysymykseen ”miten partiossa päästään päämäärään?”. Kyse on johtajan työvälineestä, jolla hän suunnittelee ja arvioi toimintaa. Partiomenetelmä on kokonaisuus, jossa kaikki osat ovat yhtä tärkeitä. 1. Sitoutuminen partion arvoihin Partion arvot on ilmaistu nuorelle helposti ymmärrettävässä muodossa lupauksena ja lakina, meillä Suomessa myös ihanteina. Antamalla lupauksen nuori sitoutuu arvoihin.

2. Symboliikka Partiosymboliikkaan kuuluu toimintatapoja, sisältöjä ja esineitä, joilla on yhteisesti ymmärretty merkitys. Symboliikalla liitetään lapset ja nuoret omaan ryhmään, lippukuntaan sekä maailmanlaajuiseen partioliikkeeseen. Pieni osa jäävuoresta näkyy pinnan yläpuolella; näin on myös symbolien kanssa. Partion sininen väri, osmonsolmu, Pyhä Yrjö... ne näkyvät pinnalla, mutta merkitykset ovat veden alla piilossa. Miksi juuri Pyhä Yrjö? Miksi osmonsolmu?

53 3. Nousujohteisuus Jokainen yksilö saa partiossa sopivan haasteellisia tehtäviä. Ikäkauteen sopiva ohjelma auttaa kasvamaan. 4. Vartiojärjestelmä Partiossa toimitaan vertaisryhmissä, joissa päätetään yhdessä asioista ja jaetaan vastuuta. Näissä pienryhmissä lapsi ja nuori kasvavat toimimaan ryhmän jäsenenä.

6. Aikuinen tuki Partiossa lapset, nuoret ja aikuiset toimivat yhdessä. Aikuinen on tukemassa lapsen ja nuoren kasvua, osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia. 7. Päivän hyvä työ Partiossa lapsi ja nuori kasvaa ottamaan vastuuta itsestä ja muista. Toisten hyvinvointiin tähtäävä toiminta palvelee yhteisöllisyyttä ja yhteisöjä.

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

5. Tekemällä oppiminen Tekemällä oppiminen on lapsen ja nuoren luonnollinen tapa oppia. Partiossa opitaan kokemisen ja

tekemisen kautta. ”Tehokkainta tekemällä oppimista on tehdä oikeita asioita oikeassa ympäristössä.”

8. Toiminta luonnossa Partiossa lapsi ja nuori toimii luonnossa. Luonto on elämyksellinen toiminta- ja oppimisympäristö. Suomalainen partiomenetelmä pohjautuu WAGGGS:n ja Lue partiomenetelmästä tarkemmin WOSM:n menetelmiin. sivuilta 101-108. Näin olemme vastanneet kysymykseen, mikä tekee parKatso Suomen Partiolaisten peruskirja: tiosta partion. Jos jokin edellä www.partio.fi kuvatuista elementeistä puuttuu, voi kysyä, onko toiminta enää partiotoimintaa. Kasvatustavoitteita, partiomenetelmää ja partio-ohjelmaa käsitellään tarkemmin seuraavassa luvussa.

→ →

Partiojohtajan käsikirja

Kansainvälinen liike

sainvälisiä sotia vastaan. B-P

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

Alusta alkaen partio on ollut kansainvälinen nuorisoliike. Brownsean ensimmäisestä partioleiristä lähtien tähän päivään mennessä on maailVapaaehtoistyöhön partiokotiin? massa ollut arviolta miljardi partiolaista. Kummallakin maailmanjärjestöllä on partiokoteja ja Tällä hetkellä par-keskuksia, nämä tarvitsevat jatkuvasti uusia vapaaehtiolaisia on noin 38 toistyöntekijöitä. miljoonaa 155 maassa. Huimasta määrästä Alla luetellaan partiokotien WWW-osoitteita. – Kandersteg International Scout Centre, Sveitsi: huolimatta kaikkia www.kisc.ch partiolaisia eri puolilla – Our Chalet, Adelboden, Sveitsi: www.ourchalet.ch maailmaa yhdistää – Cairo International Scout Centre, Egypti: samat arvot. Kansainwww.scout.org/en/around_the_world/ välinen partioliike scout_centres/cairo on yksi, jakamaton – Pax Lodge, Lontoo, Englanti: www.paxlodge.org kokonaisuus, joka on – Sangam, Poona, Intia: www.sangamworldcentre.org järjestäytynyt partiojär– Our Cabana, Cuernavaca, Meksiko: jestöiksi sekä kansainwww.ourcabana.org välisellä että kansallisil– Gillwell Park, Lontoo, Englanti: www.scouts.org.uk la tasoilla. – Baden-Powell House, Lontoo, Englanti: www.scouts.org.uk Partioihanteisiin kuuluu toisen kunnioittaminen ja ystävyyMaailmanjärjestöjen sivut: – WAGGGS www.wagggsworld.org den rakentaminen yli – WOSM www.scout.org rajojen. Käytännön kansainvälisyyttä partiossa ovat esimerkiksi kansainväliset leirimatkat, ulkomaiset vieraat suomalaisilla leireillä, kehitysyhyhteiskunnassa sekä toimimaan eri kultteistyöprojektit ja maailman partiotuureista tulevien ihmisten kanssa. laisten yhteiset juhlapäivät, kuten muistelemispäivä ja Kasvava henkilökohtaisen ystävyyden ja kansainvälinen rauhanpäivä. avarakatseisen hyvän tahdon henki eri Kansainvälisyyttä on myös kansojen yksilöiden mielissä ei luo vain se, että opitaan elämään henkeä, vaan se saattaa osoittautua yhä entistä kansainvälisemmässä voimakkaammaksi takeeksi tulevia kanja monikulttuurisemmassa

Nykyisin sekä WAGGGS että WOSM kuvaavat päämääriään missioina:

WAGGGS

WAGGGS: To enable girls and young women to develop their fullest potential as responsible citizens of the world.

WOSM: The mission of Scouting is to contribute to the education of young people, through a value system based on the Scout promise and law, to help build a better world where people are self-fulfilled as individuals and play a constructive role in society. Maailmanjärjestöjen keskeiset asiakirjat, kuten peruskirjan, mission ja strategian, löydät osoitteista www. scout.org ja www.wagggsworld.org.

Jäsenmaat 144 kpl

- Euroopan alue - Arabian alue - Afrikan alue - AasianTyynenmeren alue - Läntinen pallonpuolisko

Maailmankonferenssi - joka 3. vuosi

Maailmanhallitus - toimikausi 6 v.

- Alueelliset komiteat - Alueelliset työryhmät

Maailmantoimisto Lontoo

Alueelliset toimistot

Partiojohtajan käsikirja

WOSM

Kansainvälisyys on muun muassa tätä:

Jäsenmaat 156 kpl

- Euroopan alue - Euraasian alue - Amerikan alue - Aasian-Tyynenmeren alue - Afrikan alue - Arabian alue WOSM Nuortenfoorumi

Maailmankomitea - konferenssin valitsema - 12 jäsentä, toimik. 6 v.

Neuvonantajat

Alakomiteat ja työryhmät

Maailmantoimisto Geneve

Aluetoimistot - Jalta - Kairo - Manilla - Nairobi - Geneve - Santiago de Chile

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

Maailmankonferenssi - joka 3. vuosi

– Joka neljäs vuosi järjestetään maailmanjamboree, World Scout Jamboree, maailmanlaajuinen suurleiri, jolle osallistuu 20 000– 40 000 partiolaista melkein kaikista partiomaista. – Ko-Gi-kurssille (Gilwell, Wood Bagde-training) voit osallistua kaikkialla maailmassa. – Partio on YK:n tunnustama kansalaisjärjestö, jolla on neuvoa-antava asema YK:ssa. – Suomen Partiolaisilla on tiiviit yhteydet pohjoismaihin ja lähialueillemme Virossa ja Venäjällä. – Partio järjestää kansainvälisiä kampanjoita, kuten ”Kaikki erilaisia, Kaikki samanarvoisia” tai ”Tee köyhyydestä historiaa”, yhdessä muiden nuorisojärjestöjen ja päättäjien kanssa. – Joka vuosi järjestetään partioleirejä kaikissa maailman partiomaissa ja SP järjestää vuosittain leirimatkan jonnekin ulkomaille. – Monet ulkomaiset partioryhmät haluavat myös tulla Suomeen leirille. – Voit mennä vapaaehtoistyöhön johonkin kansainvälisistä partiokodeista. – Joka toinen vuosi järjestetään pareittain tehtävä vaellus Explorer Belt jossakin Euroopan maassa. Se on tarkoitettu 16–21-vuotiaille. – Post-Box välittää kirjeenvaihtokavereita maailmalta.

58 Partion maailmanjärjestöt Partio on kansainvälinen liike, jolla on kaksi maailmanjärjestöä: WAGGGS (World Association of Girl Guides and Girl Scouts) eli Partiotyttöjen Maailmanliitto sekä WOSM (World Organisation of the Scout Movement) eli Partioliikkeen Maailmanjärjestö. Kansainvälisyys on erottamaton osa partiota; viime kädessä juuri jäsenyys kansainvälisessä partioliikkeessä määrittelee suomalaisen partiotoiminnan partioksi. Partio toimii kaikissa maanosissa, kulttuureissa, uskontoalueilla ja yhteiskunnissa. Vuonna 2008 partio oli kiellettyä Kiinassa, Pohjois-Koreassa, Kuubassa, Laosissa ja Myanmarissa (Burma). World Organisation of Scout Movement eli WOSM perustettiin vuonna 1920. Vuonna 2007 WOSM:ssa oli mukana kansallisia partiojärjestöjä 155 maasta. WOSM:n jäsenyys on avointa tytöille ja pojille, WOSM:n jäsenjärjestöissä toimii noin 28 miljoonaa partiolaista, joista noin kolmasosa on tyttöjä. World Association of Girl Guides and Girl Scouts eli WAGGGS perustettiin vuonna 1928. WAGGGS:n jäseninä on sekä tyttöjä että poikia ja järjestön tarkoituksena on parantaa tyttöjen ja nuorten naisten asemaa maailmassa. Erityiset haasteet ovat kehitysmaissa. WAGGGS:ssä oli vuonna 2007 jäsenmaita 144 ja niissä partiolaisia noin 10 miljoonaa. Maailmanjärjestöjen tehtävänä on kehittää partiotoimintaa ja tukea

Partiojohtajan käsikirja

kansallisia partiojärjestöjä. Maailman suurimpana nuorisoliikkeenä partio toimii myös aktiivisesti nuorten elinolojen ja vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Partio vaikuttaa kansainvälisissä järjestöissä kuten YK:ssa ja Euroopan unionissa sekä toimii yhteistyössä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa, jotta nuorten näkökulma otettaisiin huomioon esimerkiksi kehityspolitiikkaa tai koulutusjärjestelmiä kehitettäessä. Maailmanjärjestöjen toiminta näkyy yksittäiselle partiolaiselle niiden järjestämien tapahtumien, kuten Maailmanjamboreen tai joka vuosi 22. helmikuuta järjestettävän muistelemispäivän kautta. Maailmanjärjestöt kehittävät myös uusia toimintatapoja eri maiden partiojärjestöjen käyttöön. Tästä esimerkkinä on vaikkapa partiopesti-käsite, jonka taustalla on maailmanjärjestön ajatukset. Suomi on ollut aina aktiivinen jäsen kummassakin maailmanjärjestössä. Suomalaisia toimii maailmanjärjestöjen luottamustehtävissä, tapahtumien johtoryhmissä sekä erilaisissa työryhmissä, jotka osaltaan kehittävät maailmanjärjestöjen toimintaa. Suomella on ollut WAGGGS:n puheenjohtajuus kahdesti: vuosina 1950–52 maailmankomitean puheenjohtajana toimi Sylvi Visapää ja 1984–87 Doris Stockmann. Vuonna 2006 suomalainen Johan Ekman valittiin nuorten näkemyksiä WOSM:n maailmankomiteassa edustavan WOSM:n nuorisofoorumin puheenjohtajaksi vuosiksi 2006–2008.

"Weour areownthecaricature authors of Richard Amalvy, WOSM:n viestintäjohtaja

"Hyvä maine on kuin viljava maaperä, jossa vilja itää ja kasvaa. Huono maine merkitsee siemenen putoamista orjantappuroiden joukkoon. Erkki Karvonen, dosentti, tutkija, Tampereen yliopisto

"Media on kuin äänenvahvistaja, joka voi vahvistaa pikku risauksen valtavaksi pauhuksi. Erkki Karvonen

Imago on muutakin kuin vain kaunis kuva

Vuonna 2005 tutkittiin suomalaisen partioliikkeen järjestökuvaa. Selvityksen perusteella... • Partioliike tunnetaan Suomessa. • Partiotoimintaan suhtaudutaan pääosin myönteisesti, vaikka järjestökuva on jokseenkin vanhahtava. • Partioon liittyy myös tietämättömyyttä, joka koskee lähinnä toiminnan poliittista, uskonnollista ja isänmaallista ulottuvuutta. • Nuoret 10–15-vuotiaat ovat haastava ikäryhmä, niin selvityksen kuin partiotoiminnankin kannalta. • Partiota pidetään usein mahdollisena harrastuksena omalle lapselle. • Partioon liitetään vahvasti leirit, metsä, retket ja ulkoilu. • Iän myötä harrastuksen kasvattava rooli korostuu. • Partiossa opitaan taitoja. • Partiosta kerrotaan mielellään muille ja nimenomaan siksi, että partiossa on mukavaa. • Tyypillistä partiolaista kuvaillaan rehdiksi ja reippaaksi.

mättä, vaikuttavat siihen, miltä partio yhteisössään näyttää. Jos lippukunnalla on mielikuvaongelma, sitä voi alkaa parantaa suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Millaista toimintanne on? Miten viestitte siitä? Ei riitä, että lippukunnanjohtaja kuvailee toimintaa juhlapuheessaan korulausein, jos retkikirjeet tulevat epämääräisinä ja myöhässä ja retkillä sattuu ja tapahtuu outoja juttuja. Toiminnan pitää olla linjassa päämäärän ja markkinoinnin kanssa – siitä syntyy imago.

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

Joidenkin tulkintojen mukaan suomalaiset elävät nykyään mielikuvayhteiskunnassa. Olemme siis kuin vanhan ajan markkinoilla, joilla helppoheikit myyvät omia tuotteitaan. Koripallon, partion, vihreän liikkeen – kaikkien on osattava myydä itsensä, jotta informaatiotulvasta erottuu ja pärjää kilpailussa. Yksinkertaistaen: lippukunnan täytyy näkyä paikkakunnalla, jotta se pysyy mielessä ja jotta perheet osaavat ajatella partiota harrastukseksi lapsilleen. Onko imagon hallinta SP:n keskustoimiston viestintäosaston heiniä? On ja ei. Imago on nimittäin kaikkien juttu. Siihen vaikuttaa kaikki se mitä teemme – ei auta jos esite on hieno, mutta toiminta yskii. Imago ei ole pelkästään viestintäosaston bisnes, vaan organisaatiossa kaikkien asia. Kaikki toimet, se mitä tehdään ja myös se, mikä jää teke-

Järjestökuva

Iltalehti: 30.1.2008

Identiteetti on se, mitä jokin on; imago kuvaa sitä. ”Olen kouvolalainen” on identiteetti, mutta kouvolalaisuus imagona on Helsingissä asuvalle ystävälle varmasti jotain muuta kuin miten asukas itse sen kokee. – Maailman tylsin kaupunki vai viihtyisä pikkukaupunki, jossa on lyhyt matka kaikkialle? Partionkin imago muodostuu monesta tekijästä. Nämä elementit ovat riippuvaisia siitä taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kontekstista, jossa partioliike yhteiskunnassa on. Kaikkiaan mielikuvista ja maineesta on tullut tärkeitä menestystekijöitä, mille tai kelle tahansa.

? ? →

Imago ja hankalat kysymykset

Harmittaako, että partiolaiset nähdään stereotyyppisesti vähän naiiveina mummojen taluttelijoina? Tai puolisotilaallisina joukkoina? Katse peiliin päin! Joskus olemme itse syyllisiä väärään heijastukseen. Imago heijastaa identiteetPohdittavaa: Millaisena sinä tiämme. pidät lippukuntasi imagoa? Esimerkki. On vaikea kuvitella, että suuri yleisö Pohdittavaa: Onko teillä jokin perinne, joka ymmärtäisi partion olevan rautehdään vain, koska niin on aina ennenkin hankasvatusliike, jos laitamme tehty? Miltä perinne näyttää ulospäin? lehteen kuvan, jossa marssitaan Voiko sitä tuulettaa nykyaikaisemmaksi? sotilaallisen näköisinä kaduilla. Toinen esimerkki. On vaikea Lue lisää kirjasta ScoutBoomComm, kuvitella, että tapahtuma näytScouting´s Profile osoitteessa www.scout.org. tää nuorten silmissä nuorten

Partiojohtajan käsikirja

Talouselämä 27.6.2003

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

jutulta, jos esitämme siitä kuvan, jossa näkyy vain eturiviin aseteltuja reippaan keski-ikäisiä tätejä ja setiä. ”Elämyksiä ja seikkailua” on yhtä turha mainostaa kuvalla, jossa ihmiset seisovat paikallaan, apaattinen ilme kasvoillaan. Se, mitä ajattelemme partioliikkeen perustajasta, ja se, millainen kuva meillä hänestä on, vaikuttavat käsityksiimme liikkeen päämääristä: Näemmekö B-P:n brittiläisenä kenraalina, joka palasi sodasta

Partiojohtajan käsikirja

Helsingin Sanomat – NYT viikkoliite: 1.12.2006

sankarina? Hauskana vanhana miehenä, jota kiehtoi maailman eri kulttuurit? Vai henkilönä, joka haaveili näyttelijän urasta? Vai nuorena vauhtiveikkona, joka lintsasi tunneilta ja teki metsäretkiä?

Kaikki yhdessä minuutissa – hissitarina ”Mitä siellä partiossa oikein tehdään?” Kun vastaat, yksinkertaista, mutta älä liikaa. Suomen Partiolaiset on kehitellyt yhdeksi välineeksi hissitarinan. Se tar-

Partiojohtajan käsikirja

koittaa, että keskimääräisen hissimatkan aikana pitää pystyä kertomaan, mistä partiossa on kyse. Esimerkiksi näin: Partio on ystäviä ja yhteenkuuluvuutta, elämyksiä ja seikkailuja, luonnossa toimimista, tekemällä oppimista sekä yhdessä päättämistä. Partiossa on hauskaa, ja toiminnalla on tarkoitus. Partio kannustaa itsensä kehittämiseen sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä: nuoret johtavat nuoria ja vastaavat itse toimin-

Joskus joutuu vastaamaan hankaliin kysymyksiin Väärä käsitys

Voit vastata esimerkiksi näin

”Partio on puolisotilaallinen liike.”

”Partio on rauhankasvatusta opettava liike.” (a movement of education for peace)

”Partio on totalitaarinen nuorisoliike.”

Partiolla on ollut konsultoiva rooli YK: ssa vuodesta 1947. Partio opettaa nuoria ajattelemaan itse, minkä vuoksi – todennäköisesti – suurin osa diktatuureista on kieltänyt partiotoiminnan alueellaan. On totta, että partiossa on hengellinen ja henkinen ulottuvuus, tavoitteleehan partio yksilön kasvua. Partiossa jokainen voi elää oman hengellisen vakaumuksensa mukaisesti.

”Partiolaiset ovat hieman naiiveja.”

On olemassa epävirallinen partiolain pykälä: Partiolainen ei ole hölmö (fool). Partion moniulotteinen tapa lähestyä asioita kehittää nuorten kykyjä monipuolisesti – jopa kykyä unelmoida!

Lähde: Representing The Scout Movement.WOSM (2007). Löydät materiaalin sivustolta www.scout.org.

tansa suunnittelemisesta. Partiolaisista kasvaa aktiivisia ja vastuuntuntoisia yhteiskunnan jäseniä. Partio on maailmanlaajuista vapaaehtoistoimintaa. Se antaa nuorille kansainvälisiä kokemuksia ja edistää kulttuurien välistä ymmärrystä. Partiolaiset osallistuvat aktiivisesti paremman maailman rakentamiseen. Partio on avointa kaikille ja kaikenikäisille: tytöille ja pojille, lapsille, nuorille ja aikuisille. Suomen Partiolaiset on maamme merkittävin nuorisojärjestö. Partiolaisia on Suomessa 70 000.

Hissitarina on tiivis kertomus siitä, mitä partio on. Ideana on, että keskimääräisen hissimatkan aikana ehdit kertoa, mitä partio on. Tätä ei välttämättä tule ajatelleeksi: partio on suuri rauhanliike. Yleisimmät harhakäsitykset partiosta: siellä näprätään solmuja, talutetaan mummoja kadun yli... Koko maailmassa partiolaisia on yli 38 miljoonaa, 158 maassa. Arviolta miljardi ihmistä on joskus ollut mukana partiossa.

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

”Partio on liian sitoutunut uskontoon.”

Tehtävä: Tee oma hissitarinasi. Mistä partioon liittyvistä asioista sinä kertoisit hissimatkan aikana?

Partiojohtajan käsikirja

Tehtävä: Mitkä oheisista lauluista, huudoista ja lehtileikkeistä antavat mielestäsi oikean kuvan partiosta? Miksi?

Laulut Käyn ahon laitaa

Tää ystävyys ei raukene

Käyn ahon laitaa, minä ilman paitaa. Ei estä kukaan kun matkaa teen. Vain Suvi-tuulen, minä kutsun kuulen, se ottaa mukaan mun kuulen... (Juha Vainio)

Tää ystävyys ei raukene vaan kestää ainiaan on suuri silloin riemumme kun jälleen kohdataan (trad.)

Varrella virran

Kun usko puhdas, säihkyvä on, niin vuodet siirtää voi. Tää sielun varmuus horjumaton ain sankareita loi. Jos uskos hyvään, oikeaan vain syttyy uudestaan, käy joukkohon ja horjuttaa ei milloinkaan sua esteet saa (Jalmari Rinne)

Räiskäle

Partiomarssi

Huudotiki-hiki äh puh puh uh!

iki, uh zuh z • Iki-h atasuti z p , ti a r s! ruti ves Live Levis - Il si monta to , ä ä • Elvis in ip v n o ssa • Kilo , ää in ip k a nuotio Puff tio, pala o u n y y • Sytt Puff tuo lohikäärme niin iloinen, ammuu! isee ja s ih s nyt vaalenneet ja haalenneet a, bra! Hyvä, kiv vaan! • ovat vanhat suomut sen. lla lisää vikki, Antaa tu kki, ikki lo la a k i, k Paperista tehtiin.... i vok • Okk rikki. (Suom. Saukki) housut najaa, u h , h, hu • Huh a hin jaa, Mandoliinimies hih, hih, hinajaa , Hei ystävä pyyhi kyyneleet, aivan turhaan niitä teet. hunajaa jaa llet hala a n kaikki MULI! Minä mandoliinin rinkan päällä saan kulkemaan. A S IL mme LI-MU -E -A S rhaan e • Kyllä muistan sinutkin, kun osoitteesi siihen raaputin, nakki, tu a a n a a • N hm-mm mm, syö pakista kun osoitteesi siihen raaputin. (Hector) Tuoll on mun räiskäle, ain yhä tuolla kaukana korvessa Sompion suolla Voi taikinaiseni, oi ohukaiseni...

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

Yöllä outoon tunteeseen sitten herättiin, teit meille teen Mä lähdin rantaan uudelleen, varrelle virran Kalan kuolleen silloin näin, kun rantaan seisomaan mä jäin. Syitä pohdin mielessäin, varrella virran. (Pertsa Reponen)

Tehtävä: Alle on listattu seitsemän eri järjestön tai yhteisön päämäärät. Tunnistatko, mikä niistä on partion?

66 1. X:n tarkoituksena on yhdistää niitä nuoria miehiä, jotka tunnustaen Jeesuksen Kristuksen Jumalakseen ja Vapahtajakseen Pyhän raamatun mukaisesti tahtovat olla Hänen opetuslapsiaan uskossa ja elämässä ja jotka pyrkivät yhdessä Hänen valtakuntansa levittämiseen nuorten miesten keskuuteen. Mitkään mielipide-erot eivät saa häiritä Maailmanliiton jäsenten ja liittolaisten harmonisia suhteita. X:n tehtävänä on – työskennellä tasaveroisuuden ja yhtäläisen oikeuden luomiseksi kaikille – työskennellä sellaisen elinympäristön luomiseksi ja säilyttämiseksi, jossa rakkaus ja ymmärtämys vallitsevat ihmisten välillä – työskennellä sellaisten olosuhteiden luomiseksi ja säilyttämiseksi X:ssä ja yhteiskunnassa, että niissä otetaan huomioon rehellisyys, syvällisyys ja luovuus – työskennellä sellaisen johtajiston ja sellaisten ohjelmamuotojen kehittämiseksi ja säilyttämiseksi, jotka ovat esimerkkinä kristillisen kokemuksen moninaisuudesta ja syvyydestä – työskennellä ihmisen koko persoonallisuuden kehittämiseksi.

2. X on kansalaisjärjestö, jonka ydintehtävänä on tukea lasten ja nuorten tasapainoista kehitystä ja elämänhallintaa.

Partiojohtajan käsikirja

Tehtävää toteutetaan edistämällä – nuorten omatoimisuutta, yritteliäisyyttä ja arjen taitoja – yhteistyötaitoja – kansainvälisyyttä sekä – luonnon ja ympäristön kunnioitusta. X:n tärkeitä arvoja ovat – yritteliäisyys ja ahkeruus – yhteistyö – rehellisyys ja oikeudenmukaisuus sekä – välittäminen ja suvaitsevaisuus.

3. X:n tavoitteena on vaikuttaa yhteiskuntaan siten, että luonnon monimuotoisuus säilyy ja luonnon itseisarvo tunnustetaan. X tarjoaa tietoa, elämyksiä ja toimintaa sekä luo mahdollisuuksia ympäristöpoliittiseen vaikuttamiseen.

4. X:n missio on vaikuttaa nuorten kasvatukseen arvopohjaisen järjestelmän kautta ja auttaa rakentamaan parempaa maailmaa, missä ihmiset ovat yksilöinä tyytyväisiä ja toimivat yhteiskunnan rakentajina. Tämä saavutetaan: – osallistumalla virallisen koulutuksen ohella epäviralliseen koulutusprosessiin – käyttämällä erityistä menetelmää, jossa yksilö itse on päävaikuttaja kehityksessään luottavaiseksi, kannustavaksi, vastuuntuntoiseksi ja sitoutuneeksi ihmiseksi – ohjaamalla käyttämään arvopohjaista järjestelmää, joka perustuu henkisiin, sosiaalisiin ja yksilöllisiin periaatteisiin.

6. – Kunnia on tärkeämpää kuin elämä ja varastaminen on pahempaa kuin murha. – Miehellä voi olla useita vaimoja, mikäli hän on riittävän rikas elättääkseen heidät kaikki. – Jumalat eivät ole erehtymättömiä, joten ihminenkin voi tehdä virheitä.

7. X on tytöille ja pojille tarkoitettu vauhdikas ja toiminnallinen retkeilyä, erätaitoja, luonnossa liikkumista, ensiapua ja kädentaitoja opettava sekä luonnon kunnioittamista ja kristillisiä arvoja ko-

rostava toimintamuoto. X:läinen oppii liikkumaan ja selviytymään luonnossa sitä ja kanssaihmistä kunnioittaen. X-toiminnan osa-alueita ovat 1. ulkoilmaelämä – retket, vaellukset ja leirit – työkalujen käyttö – nuotion teko ja ruoan valmistus nuotiolla – kasviston ja eläimistön tunnistaminen – luonnon merkit, tähtitaivas – suunnistus – solmut, köytökset 2. ensiapu ja turvallisuus – ensiapu – tavallisimmat hoidot vilustumisiin, paleltumiin ym. – turvallisuusasioita 3. palveleminen ja yleisasiat – auttaminen kotona ja seurakunnassa – X-yleisasioiden opettelu (tunnus, koodi, yms.) Raamatusta 4. Raamattu – Raamatun lukua – asioiden opiskelua Raamatusta.

Oikeat vastaukset

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

Järjestön tarkoituksena on kansainvälisen liikkeen perusperiaatteiden mukaisesti: 1) kaikissa oloissa suojella elämää ja terveyttä sekä puolustaa ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia; 2) edistää kansojen välistä yhteistyötä ja rauhaa; 3) pelastaa ihmishenkiä kotimaassa ja ulkomailla; 4) auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia inhimillisten kärsimysten ehkäisemiseksi ja 5) tukea ja avustaa maan viranomaisia niin rauhan kuin sodan ja aseellisten selkkausten aikana ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi; 6) edistää kansalaisten keskuudessa yhteisvastuuta ja auttamismieltä; 7) lisätä ymmärrystä järjestön työtä ja yleisinhimillisiä pyrkimyksiä kohtaan; 8) vahvistaa järjestön valmiutta ja toimintaedellytyksiä.

1 Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys 2 4H-järjestö 3 Luonto-Liitto 4 Partioliikkeen maailmanjärjestö, vapaa suomennos 5 Suomen Punainen Risti 6 Otteita muinaisesta pohjoismaisesta laista, vapaa suomennos 7 Royal Rangers, Helluntaiseurakunnat

Tehtävä: Valitse partiossa sinulle tärkeimmät sanat

partioihanteet

68 partiohuivi

ystävä iltanuotio nauru riemu aamukaste telttailu linnunlaulu partiomenetelmä kasvatustavoite peruskirja ruokahuuto lippukunta piiri keskusjärjestö kolo kämppä lippukunnanjohtaja

piirileiri vartiojärjestelmä vartionjohtaja tähtimerkit kalastus vaellus ystävyys koulutus kasvaminen vastuu velvollisuus ihmisoikeudet telttakeppi paraati kunniajäsen lippu kehittyminen toisen kunnioittaminen partion päämäärä

hyvä tahto elämän totuus suoritus retkiruoka trangia itse tekeminen kantapään kautta kesäyö Eino Leino musiikki lippukunnan lehti erilaisuuden hyväksyminen

suvaitsevaisuus inhimillisyys suunnitelmallisuus isänmaallisuus palvelu partiohuumori

Tehtävä: Valitse kolme asiaa, jotka tekevät mielestäsi partiosta partion.

partioihanteet partiolupaus peruskirja symboliikka

nousujohteisuus vartiojärjestelmä tekemällä oppiminen partion päämäärä

partio-ohjelma lippukuntakulttuuri sanasto kansainvälisyys

Testaa oma partiolaisuutesi verkossa: http://testaa.partiojohtaja.fi

Partiojohtajan käsikirja

Etsiä elämän totuutta ja muita paljastuksia Mistä ihanteet tulevat? Ihanteet ovat kuin tähdet entisaikojen merenkulkijoille. Niiden mukaan saattoi aavalla merellä suunnistaa, mutta tähtiä ei koskaan voi tavoittaa. Baden-Powell esitteli Scouting for Boys -kirjassaan kymmenkohtaisen partiolain, jonka säännöksiä partiolaiseksi haluava lupasi noudattaa. B-P laati partiolain, joka muistuttaa ritarilakeja, sillä hän ihaili entisaikojen kunniallisia ja hyvän puolesta taistelevia sotureja.

Partiolupaus Lupaan parhaani mukaan rakastaa Jumalaani, omaa maatani ja maailmaa, toteuttaa [ikäkauden] ihanteita ja olla avuksi toisille.

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

2.3

Partiolaki 1917 (Suomen Partioliitto - Finlands Scoutförbund) 70

1. Partiolaisen sanaan voi luottaa. 2. Partiolainen muistaa velvollisuutensa omaa ja toisten uskoa sekä kansaansa ja isänmaataan kohtaan. 3. Partiolainen on avulias, kohtelias ja huomaavainen. 4. Partiolainen tottelee, täyttää velvollisuutensa ja on täsmällinen. 5. Partiolainen on jokaisen partiolaisen toveri. 6. Partiolainen on eläinten ystävä. 7. Partiolainen pitää aina mielensä rohkeana. 8. Partiolainen on vaatimaton ja säästäväinen. 9. Partiolainen rakastaa puhtautta ja järjestystä. 10. Partiolainen ei käytä tupakkaa, väkijuomia eikä kirouksia sekä karttaa muitakin huonoja tapoja.

Partiolakeja maailmalta: Original Law WAGGGS

The Scout Law WOSM

1. A Guide’s honour is to be trusted 2. A Guide is loyal 3. A guide’s duty is to be useful and to help other 4. A Guide is a friend to all and sister to every other Guide 5. A Guide is courteous 6. A Guide is a friend to animals 7. A Guide obeys orders 8. A Guide smiles and sings under all difficulties 9. A Guide is thrifty 10. A Guide is pure in thought, in word and in deed.

1. A Scout’s honour is to be trusted 2. A Scout is loyal 3. A Scout’s duty is to be useful and to help others 4. A Scout is a friend to all and a brother to every other Scout 5. A Scout is courteous 6. A Scout is a friend to animals 7. A Scout obeys orders of his parents, Patrol leader or Scoutmaster without difficulties 8. A Scout smiles and whistles under all difficulties 9. A Scout is thrifty 10. A Scout is clean in thought, word and deed.

Ruotsin partiolaki 1. En scout söker sin tro och respekterar andras 2. En scout är ärlig och pålitlig 3. En scout är vänlig och hjälpsam 4. En scout visar hänsyn och är en god kamrat 5. En scout möter svårigheter med gott humör 6. En scout lär känna och vårdar naturen 7. En scout känner ansvar för sig själv och andra

Partiojohtajan käsikirja

Scouts Canada A Scout is Helpful and trustworthy, Kind and cheerful, Considerate and clean, And wise in the use of all resources.

Partioihanteet Sudenpennun ihanteet • kunnioittaa toista ihmistä • rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä

Seikkailijan ihanteet • kunnioittaa toista ihmistä • rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä • olla luotettava

Tarpojan ihanteet • • • •

kunnioittaa toista ihmistä rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä olla luotettava rakentaa ystävyyttä yli rajojen

Samoajan ihanteet • • • • •

kunnioittaa toista ihmistä rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä olla luotettava rakentaa ystävyyttä yli rajojen tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen

Vaeltajan ihanteet • • • • • • •

kunnioittaa toista ihmistä rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä olla luotettava rakentaa ystävyyttä yli rajojen tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen kehittää itseään ihmisenä etsiä elämän totuutta

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

Suomessa otettiin vuonna 1974 käyttöön partiolain korvaavat partioihanteet, kun tyttö- ja poikajärjestöt olivat yhdistyneet. Erillisjärjestöjen lakeja oli arvosteltu käskevyydestä, kahlitsevuudesta, arkipäiväisyydestä ja väärien odotusten luomisesta. Uudistuksessa pyrittiin siihen, että laki olisi omakohtainen, läheinen ja elämänmyönteinen ja että se perustuisi partion kulmakiviin: yksilön kasvamiseen, palveluun, rehellisyyteen, vastuuseen ja luonnontuntemukseen. Sen haluttiin olevan pikemminkin päämäärä tai ihanne, jota kohti partiolainen voisi pyrkiä – ei luettelo siitä, millainen partiolaisen tuli olla. Suomalaiset partioihanteet kuvaavat lapselle ja nuorelle partion arvopohjaa. Ihanteet on tarkoitettu jokaiselle henkilökohtaisesti. Ihanteet eivät tarkoita, että partiolainen olisi täydellinen tai edes poikkeuksellisen hyvä, vaan ne kannustavat pyrkimään parempaan. Partioihanteet ja partiolupaus kuvaavat lyhyesti partion arvopohjaa nuorten ymmärtämällä tavalla. Partiolupauksen antaminen on merkki siitä, että partiolainen pyrkii omasta tahdostaan sitoutumaan partion arvoihin. Suomen Partiolaisten peruskirjan uudistusprosessi alkoi vuonna 2007. Tämän kirjan mennessä painoon uusi peruskirja ei ollut vielä valmis.

KUUSITOISTA NÄKÖKULMAA

IHANTEISIIN V. 2008 Kehittää itseään ihmisenä

vähempää kiinnostaa! Menin siitä mistä aita on matalin: käytännössä kerroin rastipäälliköille, mitä rasteilla tehdään sekä kuinka monta suorituspaikkaa tarvitaan – toteutuksen jätin heidän vastuulleen. Kisat menivät loistavasti! Ensimmäisten kisojen virheet eivät olleet kovin suuria, mutta omiin odotuksiini nähden merkittäviä. Ilman toista mahdollisuutta, toisia kilpailuja, en olisi oppinut niin paljon. Olen koulutukseltani diplomi-insinööri, ja työhaastatteluissa on kysytty, mikä on suurin virheesi, minkä olet tehnyt. Olen kertonut tämän esimerkin, koska näiden kisojen avulla olen konkreettisesti oppinut, mitä tarkoittaa delegoiminen ja vastuun jakaminen: voin antaa tavoitNiistä virheistä ammensin pitkään sekä teen alaisilleni, kertoa mitä partiossa että työelämässä. haluan, mutta toteutustavan valuivat hukkaan, kun rastihenkilöt he saavat päättää itse. eivät olleet ajatuksiani tajunneet. Viime Koen, että näiden kahden kilpailun hetken valmisteluja tehdessämme olimjärjestäminen – epäonnistuminen ja me valvoneet liikaa. Väsyneinä teimme onnistuminen – ovat olleet elämäni yksi lukemattomia virheitä aikataulun pettä- merkittävin oppimisen paikka. Niistä misestä väärien karttojen jakamiseen. virheistä ammensin pitkään sekä partiOlin ammentanut itsestäni kaiken ossa että työelämässä. kisojen onnistumiseksi, joten erityisesti omasta mielestäni kisat menivät Pia-Maritta Puruskainen huonosti. Olin kuitenkin ennättänyt Partiojohtaja lupautua yhden sarjan johtajaksi seuraa- Eräkamut ry / Kouvolan Tyttöpartio ry van vuoden SM-kisoihin. Ei olisi voinut Olimme innokkaita kisaajia aikuistumisen kynnyksellä. Toiveenamme oli ollut myös saada järjestää piirin pt-kisat, vaikkakaan niitä ei koskaan aiemmin ollut tyttölippukunta yksin järjestänyt. Ollessani parikymppinen saimme mahdollisuuden kilpailujen järjestämiseen. Järjestelykokemuksen puutteesta huolimatta otimme haasteen vastaan. Into korvasi taidon! Kilpailunjohtajana minulla oli selkeä visio millaiset ovat hyvät kisat. Viimeistä piirua myöten kaikki oli selvillä ja suunniteltu. Kokemattomuus paljastui kisapäivänä. Hyvät ideat rastien toiminnassa

Partiojohtajan käsikirja

Kehittää itseään ihmisenä

"Enlaumanjohtajana ollut koskaan toiminut vaeltajilta pitäisi luonnistua jo erilaisten rakennelmien tekeminen solmujen ja köytösten avulla. Ikäkausiohjelmien jälkeen alkaa erilainen kehittyminen, jolle tuntuu olevan leimallista nousujohteisuus. Monesti nousujohteisuudesta ajatellaan, että pitää aina päästä ”arvokkaampaan” ja ”hienompaan”

Tomi ”Ruma” Haarala Partiojohtaja Pohjolan Pirteät

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

Joskus vuosituhannen vaihteen tienoilla ynnäilin, mitä kaikkia pestinimikkeitä minulla oli ollut. Huomasin, etten ollut koskaan toiminut laumanjohtajana. Vielä samana keväänä minua kysyttiin laumanjohtajaksi, ja päätin ottaa pestin vastaan. Halusin kehittyä. Kehittyminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että aina pitäisi ottaa uusi pestinimike. Olen jo toista kertaa lippukunnanjohtajana, ja pestissäni minulla on edelleen paljon kasvunvaraa. Kehittää itseään ihmisenä on tärkeä ihanne. Kaikkia muita ihanteita voi tarkastella sen näkökulmasta. Itsensä kehittäminen ihmisenä tuntuu mielestäni olevan partio-ohjelman idea. Sudenpennut opettelevat tekemään perussolmuja, vartiolaiset oppivat köytösten tekoa ja

pestiin. Itsensä kehittäminen ihmisenä ei kuitenkaan ole partio-CV:n kokoamista. Lippukunnassa on paljon pestejä, joita voi toteuttaa monella tavalla. Aina kehittymisen ei tarvitse olla konkreettisia taitoja. Toisaalta itsensä kehittämisestä ei aina kannata ottaa paineita. Työ tekijäänsä opettaa. Itsensä kehittämiseksi pitää myös tuntea itseään. Lippukunnassa, jossa innostutaan seinäkiipeilystä, on korkeanpaikankammoiselle kehittävää ymmärtää ja hyväksyä omat rajansa. Kammojen hyväksymisestä huolimatta pitää ainakin yrittää ylittää itsensä. Myös epäonnistuminen on sallittua. Ei kannata kavahtaa, vaikka haasteet vaikuttavat suurilta, sillä ne on mahdollista voittaa. Ahkeralla työllä voi saavuttaa monenmoista, ja vain yrittämällä voi oppia uusia, itseään kiinnostavia asioita ja kehittyä. Kehittää itseään ihmisenä ei ole ihanne, joka kehottaa kehittymään partiota varten vaan nimenomaan elämää varten.

Kunnioittaa toista ihmistä

oittaa ihmisiä, jotka edustavat minulle neutraaleja tai jopa vieraita arvoja. Ensimmäinen porras toisten kunnioittamisessa onkin suvaitseminen. Jos en voi edes sietää tai suvaita toista ihmistä, hänen tekojaan ja ajatuksiaan, en voi häntä myöskään kunnioittaa. Kunnioittamisessa ja suvaitsemisessa on olemassa sekä helppo ja Kun oppii suvaitsemaan jotakin, jota ei näennäinen muoto että totällä hetkellä pysty sietämään, on kyennyt dellisempi pyrkimys hyväksyä olemaan suvaitsevainen. vieraita ja outoja ihmisiä ja ajatuksia. Kun oppii suvaitseurheilijat, taiteen ja viihdemaailman maan jotakin, jota ei tällä hetkellä pysty tähdet, kuuluisat kirjailijat, runoilijat ja sietämään, on kyennyt olemaan suvaitajattelijat sekä yrityselämän ykkösjohtasevainen. Suvaitsevaisuudessa on aina jat. Myös poliitikkoja ja muita vallankyse oman ajattelun muuttamisesta. pitäjiä kunnioitetaan, vaikkei sitä aina Partioihanteen mukaista toisen halutakaan myöntää. ihmisen kunnioittamista on vasta se, Kunnioittaminen ilmenee siis yleenkun kunnioittaa myös niitä ihmisiä, sä arvostuksena, ihailuna ja samaistuasioita ja aatteita, joita ei pidä lainkaan misen haluna. Vaikka kunnioittamiseen tavoittelemisen arvoisina, hienoina tai edellä kuvatussa muodossa liittyy minun ihailtavina. Ihanteen täydellinen toteutitseni lisäksi joku muu henkilö, kyse on taminen on luonnollisesti inhimillinen perimmältään aika itsekkäästä asiasta. mahdottomuus. Yrityskin siihen suunMinä kunnioitan jotakuta muuta, koska taan on kuitenkin arvokas ja kehittävä hän edustaa sellaista mikä miellyttää kokemus. juuri minua. Kunnioittaminen pitääkin käsittää Seppo Lahtinen laajemmin. Ei riitä, että kunnioitan Partiojohtaja ihmisiä ja aatteita, joita arvostan, vaan Turun Metsänkävijät sen lisäksi ihanteen mukaista on kunniToisen ihmisen kunnioittaminen tarkoittaa, että pidämme ihmistä tai jotakin hänen ominaisuuttaan, ajatustaan tai aatettaan arvokkaana, tärkeänä tai ihailtavana. Helpoimmin kunnioitamme ihmistä, jota ihailemme tai arvostamme. Suosikkejamme ovat huippu-

Partiojohtajan käsikirja

Kunnioittaa toista ihmistä

Kunnioittaa toista ihmistä Merkitys itselle: 1) Toisen huomioon ottaminen – kuuntelemista, arvostamista, läsnäoloa, empaattisuutta, rehellisyyttä, avoimuutta ja luottamusta

3) Tasavertaisuus – rehellisen palautteen antamista – partiossa johdonmukainen ja tasapuolinen johtaminen – ei oman edun tavoittelua – ei voi pönkittää omaa egoa Konkreettisia esimerkkejä: – Kun toimii vanhempana johtajana lippukunnassa, täytyy antaa tilaa ja mahdollisuuksia nuoremmille johtaa ja toimia. Itse pitää malttaa pysyä takaalalla, että ei ole päällepäsmäröimässä ensimmäisenä. Se on nuorempien arvostamista ja kunnioittamista, että antaa heille mahdollisuuden kasvaa ja kokea, itse kullekin omien kykyjensä mukaan. – Meidän lippukunnassa on ollut

Sasi Arponen Partiojohtaja Koudat ry

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

2) Erilaisuuden hyväksyminen – erilaisten mielipiteiden hyväksyminen – ymmärtää eri kulttuurien arvot ja normit (vrt. että ei voi vaatia että islamilaiset lpk:ssa syö sianlihaa) – antaa jokaiselle luvan olla oma itsensä

lapsia ja nuoria, joilla on erityistarpeita, jotka eivät pärjää omatoimisesti ryhmässä. On sitten järjestetty avustajaa tai muita apuja, jotta Itse pitää malttaa heilläkin on pysyä taka-alalla mahdollisuus osallistua partioharrastukseen. On siis haluttu tarjota mahdollisuus yrittää ja onnistua omien kykyjensä mukaan.

Partiojohtajan käsikirja

"Partiossa palvelu on vahvasti läsnä.

Auttaa… Olen auttavainen. Vaikea sanoa, mikä osa on geenejä, mikä partiossa opittua. Joka tapauksessa tarjoudun aina muuttoavuksi, lastenvahdiksi tai kouluttajaksi partiokurssille. Toisaalta aina en jaksa, osaa tai halua auttaa. Tunnustan, että olen kiemurrellut itseni ulos pyynnöstä lahjoittaa rahaa taas yhteen hyvään tarkoitukseen. Entä jos osuisin onnettomuuspaikalle ensimmäisenä? Ketä autan? Ensiapukursseilla opitaan ensin auttamaan niitä, jotka ovat hiljaa. Mutta entä kun kaikkia ei voi auttaa? Miten meripelastajat valitsevat veden varaan joutuneista sen, joka nostetaan helikopteriin? Hänkö, jonka käsi kurkottaa korkeimmalle? Vaiko hänet, joka on juuri vajoamassa veden alle? Joillekin ihmisille auttaminen on työtä. Maailman kriisialueella raiskattujen tukena toimiva psykologi toteaa lehdessä, että aluksi tyttöjen ja naisten tarinoita oli raskasta kuunnella. ”Mutta sitten tarinoihin tottui. Tajusin, etten pysty auttamaan kaikkia.”

… ja palvella Jokainen asiakaspalvelussa työskennellyt tietää, että välillä saa haukut niskaansa, vaikkei itsellä ole mitään tekemistä tapauksen kanssa, johon asiakas

Partiojohtajan käsikirja

on tyytymätön. Muistan puhelun, jonka aikana en juuri voinut kuin toistaa: olen pahoillani ja ei, tämä ei missään nimessä tule toistumaan. Puhelun jälkeen oli nujerrettu ja kurja olo. Olinkohan palautteen antajan mielestä palvellut häntä riittävästi? Partiossa palvelu on vahvasti läsnä. On palveluleirejä ja palvelumerkkejä. En ole edes yrittänyt selittää partiota tuntemattomalle, miksi suostuin uhraamaan kesälomani siivotakseni leirillä vessoja ja vielä maksamaan lystistä. Vaikka auttavaisuus ja palvelualttius ovat hienoja ominaisuuksia, ei niitäkään tule toteuttaa sokeasti. Opin jo pienenä, että Kuningas ja palvelija -leikissä ei kannattanut suostua palvelijaksi, koska silloin joutui keräämään pelikortit lattialta kuninkaan hymyillessä vieressä. Ja leikissä ei ylipäätään ollut mitään järkeä. Kuningas käytti valtaansa väärin saadakseen palveluksen, jota ei oikeasti tarvinnut. Töissä ja arjessa joudun toisinaan pyytämään palveluksia. Pyrin pyytämään kauniisti, sillä aito palvelu tulee sydämestä, eikä sitä voi käskemällä saavuttaa. Suvi Erjanti Partiojohtaja Klapaset ry

Auttaa ja palvella

keita pyytämään apua ja yhtä rohkeita ja innokkaita sitä antamaan. Auttamalla partioystäväänsä palvelee samalla koko liikettä. Partiossa on velvollisuus auttaa kaveria hädässä ja oikeus saada apua sitä tarvitessaan. Niin kauan, kun uskomme tähän, uskallamme ottaa hoitaaksemme isojakin tehtäviä ja projekteja. Partiossa on lupa yrittää, ja pienet hetkelliset epäonnistumiset muuttuvat onnistumisiksi nimenomaan kaverien avulla. Kun partion ulkopuoliset ihmiset puhuvat jopa hieman ivallisesti partiolaisten halusta auttaa toisia, he puhuvat päivän hyvästä työstä ja mummojen taluttamisesta kadun yli. Nämä partioon liittyvät mielikuvat Auttaminen erottaa puhuvat partiolaiset monista mielestäni muista rvyhmistä. sen puolesta, että meillä on julkisuudessakin maine auttamiseen pystyvinä henkilöinä. “Ei kuulu mun toimenkuvaan” ei ole toivottavasti jatkossakaan partiolaisen suusta tullut lause. Sen sijaan partiolaisen tulee vastata avunpyyntöön vilpittömällä mielellä: ”Aina valmiina!”

Timo Niemelä Partiojohtaja Vuorenhaltiat ry

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

Olen aina arvostanut partiolaisissa erityisesti halua pyyteettömästi auttaa muita ihmisiä ja etenkin muita partiolaisia. Usein omissa partioprojekteissa olen tarvinnut yllättävässä tilanteessa apua. Kertaakaan en ole jäänyt yksin. Pari vuotta sitten partiomajamme ympäristön asemakaavaa alettiin rukata uuteen uskoon. Halusin todistaa uutta kaavaa suunnitteleville, että partiotoiminnalla on suuri rooli alueella. Sain tutulta partiolaiselta käyttööni kattavat dokumentit partiolaisten prosenttiosuudesta koko asuinalueen ikäryhmässä. Samasta dokumentista löytyi kartta, johon kaikki lippukuntalaisemme oli sijoitettu omina pisteinään. Näiden avulla pystyin näyttämään päättäjille, että toimintamme on merkittävää nuorisotyötä alueellamme ja että kämppämme nykyinen sijainti on optimaalinen toiminnan järjestämisen kannalta. Kaverini teki todella paljon töitä täysin pyyteettömästi tämän asian takia. Olen itsekin yrittänyt auttaa ystäviäni parhaani mukaan. Tämä varmaankin erottaa partiolaiset monista muista ryhmistä. Auttaminen on meille luontainen tapa toimia, emmekä näe siinä mitään ihmeellistä. Olemme muutenkin tottuneet tekemään vapaaehtoistyötä harrastuksemme parissa. Olemme roh-

Tuntea vastuunsa ja velvollisuutensa

Kaukana siellä missä saaret loppuvat ja avomeri alkaa, seisoi majakka pienellä puuttomalla luodolla. Meri oli enimmäkseen tyyni ja rauhallinen. Laivoja näkyi hyvin harvoin ja vain etäällä, juuri ja juuri havaittavissa. Joka ilta majakka sytytti huippuunsa kirkkaan valon, kuten oli määrätty tekemään. Majakka pohti omaa tarkoitustaan: Miksi sytyttää tuli lamppuihin ja valaista tyyntä ja tyhjää merta? Vastuuta ei voi Majakka tunsi antaa, sen voi vain itsensä hyvin ottaa. yksinäiseksi ja tarpeettomaksi. Eräänä päivänä tuuli nousi. Ensin tulivat lokit kirkuen surkeina myrskyä ennakoiden. Sitten iltahämärässä, majakan sytytettyä jo valonsa, tuli ensimmäinen pieni laiva sen suojaisaan satamaan. Ensimmäistä seurasi toinen ja pian niitä oli useita. Meri raivosi vaahtopäisenä ja satoi rankasti. Majakan kirkas valo valaisi synkkää pimeyttä. Yön kuluessa laivat alkoivat keskustella keskenään. Majakka kuunteli tarkasti, mitä ne sanoivat. Jokainen laiva vuorollaan ylisti majakan kirkasta valoa. Samoin sai kiitosta hyvä ja suojaisa satama, johon myrskysäälläkin saattoi

Partiojohtajan käsikirja

turvassa purjehtia. Lokit olivat vaienneet ja nukkuivat pää siiven suojassa majakan ikkunasyvennyksissä. Laivojen keskustelu sai majakan iloiseksi. Ylpeänä se suoritti sille annettua tehtävää. Myrskyn raivotessa majakka ymmärsi, miten suuri vastuu sille oli annettu, vaikka jokaisena tyynenä päivänä ei siltä tuntunutkaan. Tuon myrskyn jälkeen majakka ei koskaan enää tuntenut itseään turhaksi. Tarina on yksinkertainen ja sen viesti selkeä: tuntea vastuunsa ja velvollisuutensa. On hyvin vaikeaa kantaa vastuuta sellaisesta, josta ei tiedä olevansa vastuussa. Velvollisuus on hieman abstraktimpi käsite ja liittyy usein esimerkiksi johonkin tehtävään tai rooliin, joita meillä elämässä on. Eräs partiojohtaja sanoi kerran: ”Vastuuta ei voi antaa, sen voi vain ottaa.” Mielestäni tähän lauseeseen sisältyy suuri viisaus. Voin johtajana yrittää antaa vastuuta partiolaisille monenlaisista asioista. Vasta silloin, kun jokainen tietää, millaisesta vastuusta on kysymys tai ymmärtää oman tehtävänsä merkityksen, voi tehtävän ottaa kantaakseen. Tuija Karjalainen Partiojohtaja Saimaan Vartiot ry

Tuntea vastuunsa ja velvollisuutensa

Knowing your Responsibilities and Duties

Jill Zelmanovits Partiojohtaja Kanada

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

It is very important to know your responsibilities and duties and to recognize that not all people have the same opportunities in society. I am a lawyer in Canada. Earlier I worked in a big law firm with corporate clients who paid a lot of money for my legal advice. Last year, I changed my career and work now in a government clinic to provide free legal services for people with low incomes. Our clinic provides advice for tenants, for people trying to get government benefits or having immigration problems. There are approx. 45 000 people living below the poverty line in our area. Our clients are very poor. They survive with help of allowances for apartments, free medical benefits, and food from food banks. They often have physical and mental disabilities and problems with substance abuse so they need help accessing benefits. Getting these makes a big difference in their lives. If they are denied benefits, they ask our help. It is my job to fight for these clients in court. One client, who I will call Ana, comes from South America. Her husband came to Canada 8 years ago and then sponsored Ana to come 5 years ago. They have 2 small daughters.

Ana couldn’t speak English very well and didn’t have a job in Canada. Her husband made all the decisions and controlled everything. When her husband became abusive toward her she felt that she couldn’t leave him because of the daughters. She lived that way for 2 years. When her husband started beating the children, Ana decided to go. She went to a shelter and applied for a housing subsidy. This It is my responsiwas denied; she bility to help these had a husband people. and no official immigration status. We fought that decision in court and won. Ana and her daughters now have their own apartment. She applied for permanent resident status and is taking English classes. In helping Ana and the many clients like her, I look to the Guide laws: consider more than just yourself in making decisions. As a lawyer and as a Guide, it is my responsibility to help these people and to bring more social justice to society.

Rakastaa ja suojella luontoa ”Ei saa roskata.” Tämä opitaan sudenpennuissa, kuten myös perusteet jätteiden lajittelusta sekä kierrätyksestä. Toiminta luonnossa retkien, leirien ja kisojen muodossa kehittää meidän partiolaisten luontosuhdetta sekä kiinnostustamme luontoa ja ympäristömme kohtaan. Minulle luonnon suojeleminen ja rakastaminen on muuttumassa myös työksi, koska opiskelen ympäristönsuojelutekniikkaa. Luonnon suojelu ja Mutta se rakastaminen on on myös joomia pieniä tekoja. kapäiväisiä valintoja, koska omilla pienillä teoilla ja valinnoilla voi vaikuttaa luonnon ja ympäristön tilaan, ei yksin, mutta yhdessä muiden luontoa rakastavien ja suojelevien ihmisten kanssa. Opiskeluista ja muualta saamani tiedon sekä luonnossa toimimisen vuoksi luonnon suojeleminen ja rakastaminen on noussut minulle hyvin tärkeäksi asiaksi. Meillä ihmisillä ei ole oikeutta käyttää luontoa ja ympäristöä itsekkäästi oman, yleensä lyhyen tähtäimen, edun tavoitteluun. Huolestuttavaa on, saavatko lapsemme, tai heidän lapsensa, nauttia edes näinkään hyvästä ja kauniista luonnosta.

Partiojohtajan käsikirja

Vaikka partio ei olekaan luonnonsuojelujärjestö, tulee meidän kasvattaa lapsia ja nuoria yhteiskunnan hyviksi kansalaisiksi myös luonto- ja ympäristöasioissa. Viimeisessä viestissään B-P kehottaa meitä partiolaisia pyrkimään siihen, että tämä maailma on meidän jälkeemme parempi paikka kuin se oli meidän tänne tullessamme. Tämä soveltuu mielestäni erinomaisesti ohjenuoraksi luontoa ja ympäristöä koskevissa asioissa. Vaikka luonnon palautumis- ja uusiutumiskyky on ihmeellinen, on silläkin valitettavasti rajansa. Jotta nämä rajat eivät tulisi vastaan liian pian, on luonnon rakastaminen ja sen suojeleminen minulle tärkeää. Silja Pietikäinen Partiojohtaja Kajaanin Korvenpojat

Rakastaa ja suojella luontoa

Ari Kastepohja Partiojohtaja Jyväskylän Versot

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

Olen rakastanut luontoa aina, vaikka kaupunkilaisena en sinne niin usein pääsekään kuin haluaisin. Siksi usein haaveilenkin vaeltamisesta Lapissa. Vaeltaminen luonnossa innoitti suorittamaan kaukoretkimerkki Karhunhampaankin. Pohjoismaissa vaeltaessani olen huomannut, että Pohjois-Norjassa jo koulussa opetetaan kulkemista tuntureilla. Norjan tunturituvista huolehtivat paikalliset matkailijayhdistykset. Koululaisille opetetaan, että tunturituvissa ei tarvita roska-astioita, koska kukin vie omat jätteensä pois tunturista. Suomessa me taidamme käytännössä vielä opetella tätä. Yksi kauneimpia vaellusalueita on Kilpisjärven seutu. Olimme siellä jokunen vuosi sitten vaeltamassa ja tulimme Ruotsin puolelta norjalaiselle Gappohytan tunturituvalle. Oli elokuun alku ja tunturit vilisivät kaikenlaisia rinkankantajia: oli huipunvalloittajaa, kalamiestä ja harrastekasvitieteilijää. Me suomalaiset partiolaiset olimme Gappohytan tuvan pihamaalla välipalatauolla. Kysyinkin muilta ryhmäläisiltä, missä on jäteastia. Aivan oikein, kukaan ei löytänyt sitä, kun sitä ei kerta kaikkiaan ollut. Silloin saapui suurin äänin suomalainen rinkkaturisti pihaan ja kantoi isoa suomalaisen kau-

pan muovikassia, joka pullisteli jätteitä. Hän kehui meillekin, kuinka kauan hän ja hänen kaverinsa olivat keränneet siihen jätteitä. Hän kiersi pihapiiriä ja sitten keneltäkään kysymättä heitti jätteensä liiterin ovesta sisään ja kipaisi tiehensä. Huutomme jätteiden väärästä sijoituspaikasta kaikui kuuroille korville. Kyllä nolotti olla suomalainen tuossa tilanteessa. Ratkaisimme asian sillä, että otimme jätepussin mukaamme ja veimme sen Suomeen Kuohkimajärven tuvan jäteastiaan. Tunturit vilisivät Emme hakaikenlaisia lunneet jättää rinkankantajia. Gappohytalle ”tervehdystä” Suomesta. Me partiolaiset totesimmekin keskenämme, että jo retkeilemään lähtiessä on hyvä tietää, mitä sääntöjä ja tapoja alueella noudatetaan. Hyvä periaate on aina tuoda omat palamattomat jätteensä pois. Nehän painavatkin kuitenkin vähemmän kotiinpäin tultaessa.

"Onneksi täydellistä uskollisuutta ei kai-

kissa asioissa tarvita.

82 Olla uskollinen ja luotettava Ensi kuulemalta tämä ihanne kuulostaa jopa hieman vanhanaikaiselta, koti, uskonto, isänmaa -henkiseltä. Kuin toisesta ajasta ja maailmasta. Eihän uskollisuus tänään ole muodikasta; työelämässä työntekijät juoksevat parhaan palkkatarjouksen perässä ja työnantajien uskollisuus työntekijöitä kohtaan riippuu siitä, saadaanko seuraavan kvartaalin tulos näyttämään hyvältä ilman irtisanomisia vai ei. Niin ja mihin muka kannattaa enää luottaa? Pysyvään työpaikkaan ja ikuiseen rakkauteenko? Tuskin, älä unta näe! Mille minä olen uskollinen? Tahtoisin sanoa: vaimolleni, omaisilleni, ystävilleni, partioliikkeelle... ehkä työnantajallekin. Taitaa kuitenkin olla niin, että sataprosenttisestiuskollinen ihminen voi olla vain itselleen. Onneksi tällaista täydellistä uskollisuutta ei kaikissa asioissa tarvitakaan. Tahdon kuitenkin ajatella, että uskollisuus arvona ja ihanteena on meille partiolaisille entistä arvokkaampi tänään juuri siksi, että se on yhteiskunnassamme kokenut ainakin jonkinlaisen inflaation. Paradoksaalista sinänsä, että kaikki toivovat uskollisuutta, mutta omilla toimillaan kaivavat siltä maata jalkojen alta. Itse asiassa uskollisuus on tänään harvinaisuus – sitä kannattaa siis vaalia! Voiko minuun luottaa? Pahimmat konfliktit parisuhteissa ja muissakin suhteissa olen kokenut

Partiojohtajan käsikirja

luottamuksen pettäessä. Se voi olla pieni ja arkinenkin asia: ”Lupasit tuoda auton ajoissa minulle, jotta ehdin omaan tapaamiseni, ja nyt olet myöhässä! En voi luottaa sinuun!” Pahimmillaan luottamuksen pettäminen on katastrofaalisen iso asia ja johtaa ystävyyden, työsuhteen tai parisuhteen tuhoutumiseen. Olen itse pettänyt toisen odotukset ja luottamuksen ja toisaalta kokenut petetyksi tulemista. On hyvä, että molemminpäin. Tutkimalla omia tunteitani ja suoranaista katkeruuttani luotetun ihmisen petettyä luottamukseni olen samalla tiedostanut paremmin, miltä oma toimintani muissa tuntuu, kun en ole luottamuksen arvoinen. Mikään ihmissuhde tai ryhmä ei voi toimia ilman luottamusta – tämä on hyvä meidän partiolaistenkin muistaa, esimerkiksi vaaleilla valittu hallitus nauttii heidät valinneen kokouksen luottamusta, mutta sen jäsenillä ei ole vielä toistensa luottamusta. Itse koetan aina pitää mielessäni kaavan: tutustuminen → turvallisuus → luottamus → avoimuus. Olla uskollinen ja luotettava. Hieno ihanne, joka ei todellakaan ole vanhanaikainen, vaan tärkeämpi kuin koskaan. Ainakin minusta. Teemu ”Eetu” Kujala Partiojohtaja Susiveikot

Olla uskollinen ja luotettava

Antti-Jussi Pulli Partiojohtaja Kajaanin Korvenpojat

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

Tahdon tehdä parhaani Minua ovat aina partiossa kiehtoneet erilaiset ihmiset, erilaisia taitoja osaavat partiolaiset sudenpennusta partionjohtajaan. Partiossa opitaan uusia asioita ja saadaan kokemuksia, jotka kantavat läpi elämän. Partio on elämäntapa. Partiossa luottamus syntyy vuorovaikutuksesta, yhdessä tekemällä ja kokemalla. Olin lippukunnan kesäleirillä, jossa vartionjohtajat eivät olleet saaneet lupaa saunomiseen. Matti, Ville ja Kalle lähtivät soutelemaan vesille. Leirin jo mentyä yöpuulle menin iltapesulle saunalle ja tapasin pojat saunanlauteilta. Saunassa selitin, mitä on luottamus ja miten se on helppo menettää. ”Pojat, te teitte väärin, kun tulitte saunaan. Kokeilitte rajoja. Luottamus säilyy, mutta se murenee jos löydän teidät usein rikkomasta yhteisiä sääntöjä. Toivon pystyväni luottamaan teihin. Saatte anteeksi sillä Taivaan isä antaa meille monin verroin enemmän anteeksi. Anteeksi antaminen on kärsimänsä vääryyden unohtamista.” Tuon leirin aikana pojat kokeilivat muutaman kerran rajoja. Loppukesällä pojat osallistuivat isolle partioleirille ja olivat luotettavia vartionjohtajia, joiden puheet ja tekemiset olivat yhtä. Heihin saattoi luottaa. Partiojohtajana haluan olla uskolli-

nen partioaatteelle. Mitä se uskollisuus on? Sitä että viikosta, kuukaudesta, vuodesta toiseen haluan antaa oman panokseni. Uskollisuus ja luotettavuus kulkevat käsikkäin. Antaessani tehtäviä partiojohtajille luotan, että tehtäPartio on vä tulee valmiiksi. elämäntapa. Molemminpuolinen luotettavuus on asian eteenpäin menemisen ehto. Haluan olla luotettava, mutta myös uskollinen johtaja, johtaja joka kulkee ja tekee tasavertaisena toisten kanssa hyvää partiotoimintaa lapsille ja nuorille. Ole uskollinen ja luotettava partiojohtaja.

Rakentaa ystävyyttä yli rajojen

Yhteiset riihitykset naapurilippukunnan kanssa, kipparikurssille Turkuun, vaeltajatapahtumaan Riihimäelle, rakastua suomenruotsalaiseen... Helpoiten mieleen tulee ystävyys yli maanrajojen. Kansainvälisyysjutut tarjoavat matkakärpäsen puremalle taattuja elämyksiä. Chilen Jamboreella opin saksalaisten tavan syödä popcorninsa sokerin kanssa. Swoppasimme huiveja, ja seitsemän vuotta myöhemmin päädyin samojen sankareiden kotiseudulle vaihto-oppilaaksi. Explorer Beltillä Sveitsissä ylittyivät murrerajat, kun 38 vaeltajan joukko oli kotoisin niin Lapista, Varsinais-Suomesta kuin Karjalasta. Kaverilta kysymällä selvisi, mitä piti tehdä, kun piti ”viruttaa salaatit”. Yhteinen harrastus on mahtava puheenaihe ventovieraisiin tutustuessa. Ulkomailla kynnys puhutella vierasta on matalampi, kun huomaa toisen repussa Jamboreen kangasmerPurin huulta ja kin. Kämphyppäsin polskimaan päkaverilla koiraa meinaa töissä sairaalassa aika loppua kesken, kun potilaat innostuvat kuultuaan partioharrastuksesta. Korkeimmat raja-aidat löydän oman ja vieraan kulttuurin välistä. Osmarissa

Partiojohtajan käsikirja

tuntuu kiristystä, kun kurssivartioon pölähtää hevari, jolla on lävistettynä enemmän rautaa kuin oppi-isällä on rinnassa kunniaprenikoita. Kaikesta ei voi olla samaa mieltä eikä kaikkea tarvitse ymmärtää, mutta kun hevari kieltäytyy syömästä kirkasta kanakeittoa, tahdon kuulla lisää. Partiolaisena minulla riittää ylitettävää myös omissa rajoissani. Kun riihityksiin kuului seuraavan rastivihjeen haku uimalla, uskalsinko kertoa olevani kiven veroinen uimari? Tuolloin purin huulta ja hyppäsin polskimaan koiraa. Nykyään toivon vj:n jo uskaltavan sanoa, jos pimenevä metsä tuntuu kammottavalta tai puunlatva kaikkea muuta kuin houkuttelevalta. Mahtuuko partioon myös fyysiset rajat ylittävää ystävyyttä? Miksei meidän lippukunnassa ole yhtään maahanmuuttajaa? Sisupartiolaisten lauma kokoontui tällä alueella monta vuotta sitten, mutta toviin ei sille ole löytynyt vetäjiä. Entä kielirajat? Sudenpennut ovat vargungar, mutta vaeltajista tulee jo roverscouter. Iltaohjelman laulussa sanat olivat uudet, mutta sävel vanha tuttu. Otin riskin, kannatti! Joonas Hirn Partiojohtaja Kivenlahden Piilevät

Rakentaa ystävyyttä yli rajojen

"Maailmanrauha voisi joskus olla oikeasti mahdollista, jos kaikki olisivat partiolaisia.

osallistujia ollutkaan, innostuin kovasti muunmaalaisten partiolaisten kanssa toimimisesta. Innostusta lisäsi entisestään samana kesänä tehty matka Saksan Wilhelmshaveniin, jossa osallistuimme pienelle kansainväliselle partioleirille. Tuolta leiriltä sain ensi kerran partioystäviä, joiden kanssa silloin solmittu ystävyys säilyy varmasti läpi koko loppuelämän. Näitä ystäviä ympäri

Jukka Tulivuori Partiojohtaja Turun Metsänkävijät

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

Ihanne ”Rakentaa ystävyyttä yli rajojen” voi merkitä varmasti monenlaisia rajoja. Rajoja voi löytyä helposti jo Suomenkin sisältä. Itselleni kuitenkin tämä ihanne on yleensä aina merkinnyt ystävyyden rakentamista yli valtakunnan rajojen, siis muihin kuin suomalaiseen kulttuuriin ja suomalaisiin partiolaisiin. Itselleni tuon ihanteen tärkeys omassa elämässäni alkoi konkretisoitua vuonna 1993, kun nuorena ja innokkaana partiojohtajana olin mukana Varsinais-Suomen partiopiirin piirileirillä Varskilla kansainvälisen tiimin jäsenenä. Vaikkei leirillä paljon ulkomaalaisia

maailmaa on tullut Saksan-leirin jälkeen roimasti lisää. Olen partiovuosieni varrella saanut osallistua moniin kansainvälisiin partiotapahtumiin niin täällä koti-Suomessa kuin ulkomailla. Parhaimmat ja mieleenpainuvimmat kokemukset ovat ehdottomasti olleet maailmanjamboreet Hollannissa vuonna 1995, Chilessä 1999, Thaimaassa 2003 sekä Eurojamboree 2005 Englannissa. Kun 40 000 partiolaista lähes kaikista maailman maista kokoontuu yhteen, on tunne sanoinkuvaamaton. Niin yhdysvaltalainen kuin irakilainen partiolainen, niin juutalainen kuin arabipartiolainen, niin suomalainen kuin ruotsalainenkin partiolainen voivat tuntea sanoinkuvaamatonta partiosisaruutta ja –veljeyttä Baden-Powellin jo sata vuotta sitten luomien ajatusten pohjalta. Tuntuu, että B-P:n ajattelema maailmanrauha voisi joskus olla oikeasti mahdollista, jos kaikki maailman ihmiset olisivat partiolaisia! Kuten 100-vuotisjuhlavuoden tunnus kuului: One World – One Promise.

Etsiä elämän totuutta

kuitenkaan jättää, sillä etsivä kyllä löytää aina jotain. Kun tulee vastaan sellainen kysymys, jota emme voi ratkaista tai jota emme ymmärrä, meidän on hyvä tunnustaa, ettemme tunne totuutta. Elämän syvimmät kysymykset ovat usein Totuus ei ole riippuvainen siitä, ihmiselle salaisuuden verhon takana. tunnenko minä sen tai tunnustanlisäämättä. Totuuden etsiminen on siis ko sen. Luotan siihen, että taivaallinen ainakin sitä, ettemme valehtele, lausu Isäni tukee minua silloinkin, kun en väärä todistusta lähimmäisestämme. ymmärrä tai kun olen väsynyt etsimään. Siihen ohjaa myös kahdeksas käsky, joka Elämän totuutta lienee sekin, että tunei tosin kehota meitä vain olemaan vanustaa toisinaan olleensa väärässä. lehtelematta. Totuuden etsimisen tulee Partiopolkumme tulee kerran ohjata meitä rakastamaan toisiamme, kuljettua loppuun. Elämän totuuden lähimmäisiämme lähellä ja kaukana. etsintä loppuu kunkin kohdalla elämän Totuutta etsiessämme kaipaampäättymisen myötä. Elän siinä toivossa, me jotain kestävää, johon voimme että tuo kuitenkin juuri merkitsee toluottaa. Nähdäkseni totuuden etsintään tuuden löytymistä. Taivaan valtakunnan kuuluvat juuri opiskelu, kuunteleva valossa ja ilossa salaisuuden verho pukeskustelu toisten kanssa ja rukoilu toaa ja voimme nähdä sen, mitä emme – nimenomaan tässä järjestyksessä. On vielä näe. Jeesus opetti yhtenä elämän kysymyksiä, johon löydämme helposti totuutena rakastamaan lähimmäistä niin totuuden avaamalla koulukirjan. On kuin itseä – jopa vihollista. Nämä ohjeet kuitenkin myös kysymyksiä, joihin on voivat olla vaativia, mutta eivät varmasti olemassa monia erilaisia totuuksia eri huonoja silloin, kun etsimme elämän ihmisillä. Partiolainen pyrkii kuitentotuutta. kin etsimään, ei vain totuutta, vaan juuri elämän totuutta. Viisasten kiveä Antti Malinen, elämän kaikkien totuuksien osalta Partiojohtaja emme varmasti löydä. Etsimistä ei pidä Olarinmäen Samoojat Perinteisessä todistajan valassa oikeudessa luvataan kertoa koko totuus siitä mitään salaamatta tai siihen mitään

Partiojohtajan käsikirja

Etsiä elämän totuutta

Kahta ihannetta en vaihda: toinen on ”Etsiä elämän totuutta”

Rakastan Nykysuomen käsikirjaa. Jos sen avulla koettaa kääntää ihannetta selvemmäksi, voi syntyä vaikkapa seuraava selitys: ”Koettaa löytää orgaanisen olion elämänkulun tarkoitusta.” Erityisen tärkeää mielestäni on, Löysimme lieroja että etsiminen kastematoja. ei ole löytämistä vaan sitä, että koettaa löytää. Toivon, etten koskaan kohtaa päivää, jolloin luulen löytäneeni lopullisen totuuden, vaan saisin aina onnellisesti jatkaa etsimistä. Ehkä ensi kerralla löydämme kuopasta koppakuoriaisenkin.

Sanna Luoma-aho-Nyman Partiojohtaja Savion Suvisiskot

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

Yli kahdenkymmenen partiovuoden aikana elämän totuuden etsiminen on tarkoittanut minulle hyvin eri asioita. Tällä hetkellä (kolmen pienen lapsen äitinä) etsin sitä kakkavaipoista, soseisista ruokalapuista, vesirokkonäppylöistä ja iltasuukoista. Niistä löytyy nyt elämäntehtäväni, elämäni sisältö ja tarkoitus. Kolmevuotias poikamme halusi kaivaa suuren kuopan: ”Jumala asuu varmasti maan sisällä, koska kuolleet ihmisetkin ovat siellä.” Autoin kaivamisessa. Löysimme lieroja kastematoja. Olimme molemmat todella tyytyväisiä etsintään. Partiojohtajan ja äidin rooleissa on paljon samaa. Enää ei voi itsekkäästi etsiä vain oman elämänsä totuutta. Paljon tärkeämpää on ohjata lasta tai nuorta hakemaan sitä itse. Se vasta vaikeaa onkin. Lapsen ohjaaminen voi olla itselle sen hetken totuus. Iäkkäillä ihmisillä on kokemusta elämästä. Jos heiltä kysyy elämän totuuden etsimisestä, ei yleensä saa pitkiä filosofisia vastauksia. Elämän totuus löytyy lähimmäisistä ja heistä välittämisestä. Näin ajateltuna jokainen partiojohtaja toteuttaa ihannetta jo tehtävässään.

2.4

Mikä on partion arvojen ja päämäärien mukaista toimintaa? Oikea ja väärä partiossa Partioon on ladattu paljon odotuksia, ihanteet ovat korkealla, lupaus on annettu pidettäväksi; partiolaiset haluavat jättää maailman parempana paikkana kuin sen löysivät, he haluavat oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa... Mutta miten ihanteet pitävät, kun eteen tulee arki ja kinkkiset tilanteet?

De Bonon kuusi hattua Edward De Bono on alkujaan maltalainen lääketieteen tohtori. Hänen mukaansa suurin ongelma ihmisten ajattelussa on sekavuus. Tunteet, informaatio, logiikka, toiveet ja luovuus kaikki kasvavat yhdellä kertaa mielessämme. Hänen kehittämäänsä hattutekniikkaa käytetään luovan ajattelun edistämiseen. Hattutekniikan avulla voidaan keskittyä yhteen asiaan kerrallaan eli erotella edellä mainitut asiat toisistaan. Eriväriset hatut kuvastavat erityyppistä ajattelua. Hattutekniikan nimi juontuu perinteisesti käytetystä mietintämyssystä. Parempi suomennos tekniikalle voisikin olla mietintämyssyt kuin hattutekniikka. Bonon hattuja on kuusi kappaletta: valkoinen, punainen, musta, keltainen, vihreä ja sininen hattu. Valkoinen hattu: neutraali ja objektiivinen. Omaa mielipidettä ei ilmaista.Valkoinen hattu liittyy objektiivisiin tosiasioihin ja numeroihin. Esimerkiksi näin: ”Aloitetaanpa panemalla kaikki valkoiset hatut päähämme ja kertomalla, mitä tiedämme nuorisorikollisuudesta.

Partiojohtajan käsikirja

Partiojohtajana joudut joskus määrittelemään, mikä on oikein, mikä väärin partiossa. Johtajan esimerkki on ratkaiseva, ja johdettavasi seuraavat esimerkkiäsi todennäköisesti enemmän kuin arvaatkaan. Seuraavassa on esimerkkitapauksia mutkikkaista tilanteista. Voit pohtia tapauksia De Bonon hattumetodin avulla.

Tapaus 1. Mikä on partiotoimintaa ja mikä ei?

Millaisia ovat luvut? Missä ovat raportit? Kuka voi antaa tietoja?” Punainen hattu: ilmentää vihaa, raivoa ja tunteita. Punainen hattu antaa tunneperäisen näkemyksen. Kas näin: ”Minkälaiset ovat tunteemme ja tunnelmamme tästä projektista?”, ”Sillä ei ole väliä, miksi et luota häneen. Sinä et vain luota häneen.”, ”Haluan sinun panevan punaisen hatun päähäsi ja kertovan minulle, mitä mieltä olet ehdotuksestani.” Musta hattu pitää sisällään negatiiviset puolet, selitykset, miksi jokin asia ei ole mahdollinen, ja se tuo esille riskit ja vaarat. Mitkä ovat ehdotuksen huonot puolet? ”Jos satsaamme nyt näihin pt-kisoihin, onko se muusta toiminnasta pois?” Keltainen hattu: on aurinkoinen ja myönteinen, ajattelu on rakentavaa ja tuottavaa. Hattu on optimistinen ja sisältää toivoa ja positiivista ajattelua. ”Mitkä ovat ehdotuksen hyödyt ja edut?”, ”Positiivinen puoli asiassa on, että nyt tiedämme, mitä hän aikoo tehdä. Epävarmuutta ei enää ole.” Vihreä hattu merkitsee luovuutta ja uusia ideoita, mennään ohi tunnetusta, ilmeisestä ja tyydyttävästä. ”Onko olemassa muita ideoita tai vaihtoehtoja?”, ”Voisimmeko tehdä tämän asian toisin?”, ”Olemme juuttuneet kiinni. Kertaamme samoja vanhoja ideoita. →

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

Olet piirinhallituksen jäsen. Piirin alueelle on perustettu lippukunta, joka hakee piirin jäsenyyttä ja siten hyväksyntää sille, että heidän toimintansa on partiotoimintaa. Lippukunnan johdossa toimii vain yksi aikaisemmin partiossa mukana ollut johtaja, Pertti. Pertti on aiemmin erotettu erään toisen lippukunnan johtajuudesta; vanhemmat olivat valittaneet, että Pertti oli yrittänyt käännyttää partiolaisia. Hän oli kääntynyt erään New age -lahkon seuraajaksi ja

asui sen paikallisessa yhteisössä. Uuden lippukunnan muu johto koostuu Pertin tuttavista, joista ainakin osa asuu samassa yhteisössä. Pertin porukka oli pyörittänyt alueella isovelitoimintaa hyvällä menestyksellä. Nyt he ovat perustaneet lippukunnan erään koulun yhteyteen, sen johtajan tukemana. Toimintaan kuuluu mm. iltapäiväkerho. Oppilaista suuri osa on maahanmuuttajia. Koulun johtaja pitää toimintaa hyvänä, koska se antaa mahdollisuuden maahanmuuttajalapsille päästä partioon. Opettaja ei tunne ryhmän taustoja sen kummemmin. Aluksi piirissä oli suhtauduttu Pertin uuteen lippukuntaan myönteisesti. Pertin tuttaville oli laadittu kouluttautumissuunnitelma, johon sisältyi mm. piirin kursseja. Suunnitelmaa ei kuitenkaan noudatettu. Vain yksi johtajista oli ollut mukana laumanjohtajien vihjepäivillä. Myös lippukunnan säännöissä oli kohtia, jotka ovat ristiriidassa partioliik-

keen tavoitteiden ja SP:n peruskirjan kanssa. Kun lippukunnan hyväksyminen hidastui ja mutkistui, alkoivat tunteetkin kuumeta. Piirin lehdessä oli kitkeriä mielipidekirjoituksia siitä, kuka voi määritellä, mikä on partiotoimintaa ja mikä ei. Piirin kokouksessa kuultiin puheenvuoro, jossa piirinjohto haastettiin perustelemaan, miksi ei kyseistä lippukuntaa oltu vieläkään hyväksytty lippukuntaluetteloon. Piirin kokouksessa Pertti jakoi lippukuntansa toimintaa esittelevää materiaalia. Esitteiden tavoitteissa painottuivat rauhankasvatus, kansainvälisyys ja avoimuus kaikille uskontokunnille. Tilanne nyt: Pertin lippukunnan teisöstä, joka oli rahoittanut heidän johto on kutsuttu piirinhallituksen toimintaansa. Pertti sanoo, että he ovat kokoukseen keskustelemaan asioista, valmiit tähän. joiden pitäisi muuttua, jotta Pohdittavaa: Millä perusteella Pertin yhdistys voitaisiin hyväksyä lippukunta voidaan hyväksyä piirin partiolippukunnaksi. Heidän jäseneksi? Miten varmistatte, että pitäisi muun muassa irtisanoulippukunnan toiminta on partiota? tua uskonnollisesta taustayh-

...De Bonon kuusi hattua Tarvitsemme välttämättä uuden lähestymistavan. Meidän on aika ryhtyä harjoittamaan määrätietoista vihreän hatun ajattelua. Eteenpäin!” Sininen hattu: sininen on viileä ja kaiken yläpuolella olevan taivaan väri. Sinisen hatun yksi tärkeistä tehtävistä on lopettaa tarpeettomat väittelyt. Hattu tekee johtopäätöksiä, loppuyhteenvedon sekä raportin. ”Kuinka olemme lähestyneet asiaa?”, ”Aion käydä läpi käsittelemämme pääkohdat. Jos joku on yhteenvedostani toista mieltä, ilmoittakoon minulle.” Sininen voi toimia puheenjohtajana. Hattujen avulla pyritään yksinkertaistamaan ajattelua. Ajattelussa voi hattujen ansiosta keskittyä käsittelemään yhtä asiaa kerrallaan: ”Tarkastelen tätä asiaa nyt sininen hattu päässäni.” Vihje: Mitä hattua esimerkiksi lippukunnan hallituksessa sinä pidät useimmiten päässä? Keskustelkaa hatuista ja miettikää, voisiko niitä kierrättää. Onko hattuja tarpeeksi, kun teette jotakin päätösasiaa? Lähde: Edward De Bono: Kuusi ajatteluhattua (1990)

Partiojohtajan käsikirja

Tapaus 2. Poissa silmistä = ei ongelmaa?

Aikaa kuluu ja esille tulee muitakin tapauksia, joissa johtaja on käyttäytynyt liian intiimisti sudenpentujen ja vartiolaisten kanssa. Eräs vartionjohtaja kertoo, että oli joutunut jonkinasteisen seksuaalisen ahdistelun kohteeksi jo vuosia sitten. Asiasta tulee lippukunnassanne julkinen salaisuus. Vanhemmat ovat kuitenkin rauhoittuneet, ja pahin uhka tuntuu olevan ohi. Noin vuotta myöhemmin kuulette entisen johtajan alkaneen vetää liikuntakerhoa alueella. Osa hänen entisistä sudenpennuistaan käy kerhossa. Sudenpennut kertovat, että entisellä johtajalla on usein tapana kutsua lapsia kotiinsa käymään.

Lippukunnassanne on pitkään vaikuttanut jo keski-ikäinen johtaja, joka on hoitanut talousasioita ja ollut lippukunnanjohtajanakin ja joka on vanhempien keskuudessa arvostettu ja tunnettu. Hänen asemansa on kasvanut niin merkittäväksi, että nuoremmat jäävät helposti taka-alalle ja pois toiminnasta. Olette johtajaporukassa havainneet joitain epätäsmällisyyksiä raha-asioissa. Eräänä päivänä sudenpennun vanhemmat ottavat teihin yhteyttä. Sudenpentu on kertonut, että kyseinen johtaja oli käyttäytynyt kummallisesti retkellä ja lapset olivat olleet peloissaan eivätkä enää halua mennä partioon. Vanhemmat epäilevät Pohdittavaa: Miten reagoitte tietoon? seksuaalista ahdistelua. Onko tämä teidän asianne? Ryhdyttekö Vanhemmat uhkaavat ottaa joihinkin toimenpiteisiin? Mikä yhteyttä poliisiin, ellei lippuon teidän vastuunne asiassa? kunnassa tehdä asialle heti jotain. Vaikka kyseessä on käytänVihje: Aina voi keskustella asiasta nössä lähes ainoa lippukunnan vaitiolovelvollisen ammattiasiantuntijan täysi-ikäinen ja kokenut johtaja, kanssa. Mikään kysymys tai havainto ei päätätte pohdinnan jälkeen ole liian pieni tai vähäpätöinen. Myös ryhtyä toimenpiteisiin. Otatte mahdollisen väärinkäsityksen välttämiseksi selvää lippukunnan kirjanpidoson hyvä ensin ottaa yhteyttä asiantuntijaan. ta, ja sieltä löytyy kyseenalaisia kuitteja ja epäselvästi tilitettyjä Lue lisää Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n menoja, joista kirjanpitäjä on sivuilta osoitteesta www.valo.fi. Sivuilta löydät kyseiselle johtajalle useasti myös Lupa välittää – lupa puuttua -oppaan. huomauttanut. Kutsutte koolle muun hallituksen keskustelemaan asiasta. Päätätte erottaa kyseisen johtajan lippukunnasta talousepäselvyyksien vuoksi. Ilmoitatte asian hänelle, ja hän jää pois toiminnasta.

→

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

Tapaus 3. Haastava sudari

Lippukuntaasi on tänä syksynä tullut uusi sudenpentu, Jaana. Jaana osoittautuu hankalaksi ja uhmakkaaksi tytöksi, jonka kanssa sekä sudenpentujen että johtajien on vaikeaa tulla toimeen. Jaana joutuu usein riitoihin, ei tottele johtajia ja ilmaisee itseään huutamalla. Lauman yhteishenki on heikentynyt. Jaanan käytöstä päivitellään usein johtajiston keskuudessa. Jaanan kanssa on asiasta keskusteltu ja on tiedossa, että perhetausta on rikkinäinen. Jaana kuitenkin haluaa käydä partiossa. Tilanne kärjistyy lauman retkellä keväällä. Jaana on taas saanut raivokohtauksen, ja suhteellisen kokeneidenkin akeloiden on käytettävä kaikki voimansa lapsen aloillaan pitämiseen. Johtajat soittavat Jaanan äidille, jotta tämä tulisi hakemaan tytön pois – koko retki menee muuten pilalle. Jaanan äidillä ei ole autoa, mutta toisen johtajan isä saadaan kyyditsijäksi. Johtajat sopivat Jaanan äidin kanssa keskustelutuokion seuraavalle viikolle. Sunnuntai-iltana johtajaneuvosto kokoontuu keskustelemaan. Olisiko Jaanan syytä vaihtaa laumaa tai peräti lopettaa partiotoiminta kokonaan?

? Pohdittavaa: Kumpi painaa

enemmän, avoimuus kaikille vai ryhmän etu? Onko partio oikeasti tarkoitettu kaikille? Tavoittaako partio ne kohderyhmät, jotka tarvitsisivat partiota eniten?

Partiojohtajan käsikirja

! Vihje: Partiojohtajan ei tarvitse olla

sosiaalityöntekijä, perheterapeutti, pappi eikä poliisi. Partiossa johtajalla on mahdollisuus kulkea jonkin matkaa lapsen tai nuoren rinnalla, mutta sittenkin vain jonkin matkaa. Tärkeää on tunnistaa omat rajansa ja tehdä selväksi oma roolinsa, esimerkiksi kun pidetään yhteyttä vanhempiin. Se on parempi kuin ottaa harteilleen taakkaa, jota ei jaksa kantaa.

Tapaus 4. Alkoholi ja partion julkisuuskuva Lippukunnan leiri on loistavalla paikalla seurakuntayhtymän mailla järven rannalla, tunnin matkan päässä kotoa. Lähdette rakennusleirille porukalla, josta nuorimmat ovat yhdeksäsluokkalaisia. Leiripaikalla on yleinen nuotiopaikka, muttei muita rakennelmia. Teette sovittuja rakennuspuuhia: pystytätte keittiötä ja riukulaa ja kaivatte pari likakuop-

paa. Ilmat suosivat ja aurinko porottaa. Rakentelun lomassa Pohdittavaa: Mitä vastaatte vanhemmille? tulee juotua usea pullollinen Miten asiaa käsitellään seurakunnan olutta, kuten rakennusleireilkanssa? Ollaanko partiolaisia vain huivi länne on tapana. Varsinainen kaulassa ja lasten seurassa? Tekikö toimittaja leirihän ei ole vielä alkanut kärpäsestä härkäsen? Olisiko tilanne ollut eikä lapsia ole paikalla. hyväksyttävämpi, jos kaikki johtajat olisivat Nuotiopaikalle osuu retkeiolleet täysi-ikäisiä? Tai kolmikymppisiä? lijä, joka jää siihen paistamaan makkaraa. Mies vaikuttaa Vihje: Katso päihdepelisäännöt liitteistä. mukavalta ja juttelette hänen kanssaan alkavasta leiristä. Miehellä on kamera mukanaan, ja hän ottaa pari kuvaa. Tapaus 5. Partio ja uskonto Seuraavana päivänä lapset saapuvat Lippukuntaasi on tänä syksynä tullut leirille. Raksaporukkanne vaikuttaa suh- uusi samoaja, Joonas. Joonas osoittauteellisen pirteältä, vaikka osa oli edellise- tuu reippaaksi ja aktiiviseksi partionä iltana ollut aika tuiskeessa. Loputkin laiseksi, josta on helppo pitää. Hän tyhjät pullot on kuitenkin ehditty viedä sopeutuu uuteen ryhmäänsä hyvin. pois ennen leiriläisten tuloa. Kaikki sujuu Joonaksen kanssa hienosti, Toisena leiripäivänä leirin huollosta kunnes lähetät koteihin kutsut pitkät vastaava Matti lähtee kauppaan. Hämperinteet omaavaan itsenäisyyspäivän mästys on suuri, kun kaupan ovella iltajumalanpalvelukseen, jossa uudet päivälehtien lööpit kirkuvat: ”Partioleipartiolaiset antavat partiolupauksensa. rillä kännissä”. Lehdessä on juttu teidän Eräänä iltana puhelin soi, ja Joonaksen rakennusleiristänne. Suurissa värikuvissa äiti soittaa. Hän kertoo perheen olevan näkyy nuorianne kaljapullot kädessä ja ateisteja. Joonas ei missään nimessä voi taustalla olevassa keittokatoksessa loistaa tulla kirkkoon antamaan partiolupausta. lippukunnan nimi. Juttu on kirjoitettu iltapäivälehtityyliin. Siinä on muutama Pohdittavaa: Mikä nyt eteen? mehukas lainaus alaikäisten humalaisten Olisiko Joonaksen syytä vaihtaa puheista, ja jutusta saa sellaisen kuvan, lippukuntaa tai peräti lopettaa että partiolaiset mieluummin ottavat partiotoiminta kokonaan? olutta kuin järjestävät lapsille leiriohjelmaa. Vihje: Toisen vakaumusta kunnioitetaan Myös lasten vanhemmat ovat partiossa, mutta olisi harmi, jos huomanneet, että leiristänne kerrotaan Joonas joutuisi lopettamaan partion. lehdessä. Vielä samana päivänä he soitMieti esimerkiksi vanhempainillan televat vihaisina ja huolestuneina leirillä järjestämistä, jossa keskustellaan oleville johtajille… aiheesta. Lippukunta voi pyytää mukaan esimerkiksi partiopiirin edustajan.

Partiojohtajan käsikirja

MIKÄ TEKEE PARTIOSTA PARTION?

Tapaus 6. Johtajiston klikit

Olet aluekummi. Erään alueesi lippukunnan johtaja on toiminut tehtävässään pitkään ja saavuttanut vankan kokemuksen asioista, mutta jämähtänyt vanhoihin kaavoihin. Muutama lippukunnan nuoremmista johtajista – juuri pj-kurssin käyneet – ottavat sinuun yhteyttä ja kertovat, että lippukunnan toiminnassa ei suvaita lippukunnan johtajan eikä hänen lähipiirinsä näkemyksistä poikkeavia mielipiteitä – nuorille, varsinkaan ns. ”opposition” edustajille ei johtajistossa anneta henkistä tilaa ja heille viestitään suorasti ja epäsuorasti, että heihin ei luoteta. Moni nuorempi johtaja onkin jo lopettanut partion. Muutama on vaihtanut lippukuntaa.

? Pohdittavaa: Miten lähdet purkamaan tilannetta?

! Vihje: Molemmat voittavat -menetel-

mässä selvitetään ensin kiistan molempien osapuolten todelliset tarpeet ja sen jälkeen etsitään ratkaisua, jossa kaikkien tarpeet on otettu huomioon. Molemmat voittavat -menetelmä ei tarkoita kompromissien tekoa, koska siinä molemmat luopuvat jostakin ja siis itse asiassa molemmat häviävät. Etsitään ratkaisu, joka sopii molemmille.

Mikä on partion päämäärien mukaista toimintaa? Tsekkilista: Partio on toimintaa, jossa nuorilla on mahdollisuus yksilöllisten ominaisuuksiensa rajoissa kasvaa persoonallisuudeltaan tasapainoisiksi, terveiksi, vastuuntuntoisiksi ja itsenäisesti ajatteleviksi yhteiskunnan jäseniksi. Partiointi on pääasiallisesti varhaisnuorisotoimintaa. Se on vapaaehtoista ja avointa kaikille. Partioliike on itsenäinen ja puoluepoliittisesti sitoutumaton.

Partiointi edistää ☑ myönteistä asennetta uskontoon ☑ uskollisuutta omaa maata kohtaan ☑ kansainvälistä yhteisymmärrystä ☑ palvelemista ☑ toisen vakaumuksen kunnioittamista ☑ vastuuta itsestä ja elinympäristöstä ☑ yhteiskunnallista aktiivisuutta ☑ terveitä elämäntapoja ☑ luovuutta. Partioinnin toimintatapoja ja -keinoja ovat ☑ partioihanteet ja -lupaus ☑ vartiojärjestelmä ☑ asteittain etenevä ohjelma ☑ eriasteisiin johtajatehtä☑ ☑ ☑ ☑

viin kouluttaminen ryhmätyö tekemällä oppiminen luovan mielikuvituksen käyttäminen leikki ja toiminnallisuus.

Täyttikö lippukuntasi toiminta nämä kriteerit? Tsekkilista on ote Suomen Partiolaisten ensimmäisestä peruskirjasta, vuodelta 1977.

Partiojohtajan käsikirja

Partiokasvatus

PARTIOKASVATUS Partiojohtajan kĂ¤sikirja

3.1

Partio kasvattaa seksi kasvamisessa? Mitä nuori tarvitsee ollakseen onnellinen, aktiivinen ihminen? Partio on kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua huomioiden näiden yksilölliset ominaispiirteet. Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen. Partion päämäärän toteutumiseen pyritään nousujohteisella ja tavoitteellisella lasten ja nuorten partiokasvatuksella, joka sisältää kasvatustavoitteet, partiomenetelmän ja partio-ohjelman.

Vuonna 2008 otettiin käyttöön nykyinen viidelle ikäkaudelle rakentuva partio-ohjelma. Tämä luku antaa kokonaiskuvan partiokasvatuksesta, partiomenetelmästä ja partioohjelmasta. Luvussa kuvataan myös, miten ohjelmaa voidaan lippukunnissa toteuttaa. Mitä tämän päivän nuori tarvitsee pärjätäkseen nyky-yhteiskunnassa? Mitä tekemistä ja toimintaa, tukea ja ohjausta nuorelle voidaan tarjota tueksi aikui-

Partiojohtajan käsikirja

PARTIOKASVATUS PÄÄMÄÄRÄ

PARTIOMENETELMÄ

97 KASVATUSTAVOITTEET

PARTIOOHJELMA

AIKUISTEN TUKEMINEN

HALLINTO, KEHITYSTYÖ

PESTI KOULUTUSJÄRJESTELMÄ

ARVOPOHJA

PARTIOKASVATUS

» Vuosina 2006–2010 toteutettiin

Suomen Partiolaisten ohjelmauudistus. Uudistuksen tavoitteena oli saada partio toteuttamaan paremmin tehtäväänsä lasten ja nuorten kasvattajana tämän päivän Suomessa.

Partiojohtajan käsikirja

PARTIOKASVATUS

Suomalaisissa partion kasvatustavoitteissa määritellään yksityiskohtaisesti ne tavoitteet, joihin lapsia ja nuoria kasvatetaan partiomenetelmän ja partioohjelman avulla. Kasvatustavoitteet konkretisoivat partion päämäärää ja ovat sidonnaisia aikaan, yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Partiomenetelmä on partioliikkeen kehittämä keinojen kokonaisuus päästä partion kasvatustavoitteisiin ja sitä kautta partion päämäärän toteutumiseen. Partiomenetelmällä opitaan nousujohteisesti itse tekemällä yhdessä oman ryhmän kanssa ja luonnossa toimien. Sitoutuen partion arvoihin perinteitä noudattaen ja perinteisiä partion symboleja käyttäen, aikuisen tuella ja ohjauksessa, valmiina muita auttamaan. Suomalaista partio-ohjelmaa kehitetään ja ylläpidetään partiokasvatuksen kohderyhmälle (7–22-vuotiaat) jakautuen viiteen ikäkauteen. Partioohjelma sisältää esim. ikäkausikohtaiset aktiviteetit ja symboliikan. Partio- oh-

jelma konkretisoi sekä partiomenetelmää että kasvatustavoitteita. Nykyisen partio-ohjelman viidelle ikäkaudelle jakautumisen ansiosta ikäkausien vaihtuvat tarpeet voidaan ottaa entistä paremmin huomioon. Partio-ohjelma koskee lapsia (7 v →) ja koko nuoruusikää aina psyykkiseen aikuisuuteen (noin 22 ikävuoteen) asti. Aikuisten tuki on taustalla koko ajan vahvana ja nuoret saavat olla partiossa oman kasvunsa vuoksi. Koulutusjärjestelmän avulla aikuiset saavat tarvittavat valmiudet kuhunkin tehtävään lippukunnassa, piirissä tai keskusjärjestössä.

3.2

Kasvatustavoitteet Suomalaisissa partion kasvatustavoitteissa määritellään ne asiat, joihin lapsia ja nuoria kasvatetaan partiomenetelmän ja -ohjelman avulla. Kasvatustavoitteet konkretisoivat partion päämäärää ja ovat sidonnaisia aikaan, yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Kasvatustavoitteet konkretisoivat B-P:n meille jättämän tehtävän parantaa maailmaa. Partio on monipuolista harrastustoimintaa, jonka tarkoituksena on tukea ihmisen kasvua ottaen huomioon ihmisen kehitysvaiheet ja yksilölliset ominaispiirteet. Tavoitteena on, että yksilö toimii aktiivisesti ja vastuuntuntoisesti suhteessa omaan itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Partiossa oppii taitoja, tietoja, asenteita ja arvoja, jotka auttavat elämään kokonaista ja täysipainoista elämää.

Suhde itseen Partiolainen kehittää itseään ihmisenä. Hän pitää huolta itsestään ja terveydestään noudattamalla muun muassa terveitä elintapoja. Partiolainen pyrkii monipuoliseen ja tasapainoiseen elämään. Partiossa saa aineksia oman identiteetin,

Partiojohtajan käsikirja

elämänkatsomuksen ja jumalasuhteen rakentamiseen. Partiolaiselle muodostuu käsitys eettisesti oikeasta ja väärästä sekä kyky ja halu toimia oikeana pitämiensä asioiden puolesta. Partiolainen uskaltaa heittäytyä uusiin ja erilaisiin tilanteisiin, ja hän käyttää luovuuttaan. Hän leikkii, käyttää mielikuvitustaan ja etsii toimivia ratkaisuja erilaisiin pulmatilanteisiin. Partiolainen tarttuu toimeen. Partiolainen osaa antaa ja hyödyntää saamaansa palautetta. Hän suhtautuu tulevaisuuteensa toiveikkaasti ja tavoitteellisesti. Suhde itseen on • oman elämän hallintaa • terveiden elintapojen edistämistä • luovuutta ja kekseliäisyyttä • toimeen tarttumista • oikean ja väärän erottamista • oman maailmankatsomuksen muodostamista • oman jumalasuhteen etsimistä.

Suhde toisiin ihmisiin Partiolainen auttaa ja pitää huolta toisista ihmisistä, vaikkei se olisi oman, välittömän edun mukaista. Hän

PARTIOKASVATUS Partiojohtajan käsikirja

100

ymmärtää, että yhdessä tekemällä saa aikaan suurempaa. Partiolainen arvostaa erilaisuutta ja ymmärtää, että on monenlaisia ihmisiä ja maailmankatsomuksia. Partiolainen osaa toimia erilaisten ihmisten kanssa. Hän osaa ilmaista tunteitaan ja mielipiteitään tilanteeseen sopivalla tavalla. Partiolainen on rehti ja rehellinen. Oikeudenmukaisuus ja sen edistäminen ovat partiolaiselle tärkeitä. Suhde toisiin ihmisiin on • ihmisyyden arvostamista • erilaisuuden näkemistä rikkautena • kykyä asettua toisen asemaan • yhteisvastuullisuutta • reiluutta ja suoraselkäisyyttä, ”oikeamielisyyttä” • omien tunteiden ja mielipiteiden ilmaisemista tilanteeseen sopivalla tavalla.

Suhde yhteiskuntaan Partiolainen osaa toimia yhteiskunnassa, ottaa selvää arkielämän asioista ja vaikuttaa niihin. Hän osaa ottaa erilaisia rooleja johtajana ja johdettavana erilaisissa organisaatioissa ja yhteisöissä. Partiolainen ymmärtää, miten viralliset ja epäviralliset päätöksentekojärjestelmät toimivat (organisaatiolukutaito). Partio kehittää johtamis- ja vaikuttamistaitoja, kuten aloitteellisuutta, vastuullisuutta, järjestelmällisyyttä, tavoitteenasettelua ja organisointikykyä. Partiolaista kiinnostaa yhteisten asioiden hoitaminen. Hän huomaa epäkohdat ja tarttuu niihin asioiden korjaamiseksi. Partiolainen haluaa sitoutua osaksi yhteisöjään ja yhteiskuntaa.

Partiojohtajan käsikirja

Partiolainen tuntee ja viljelee omaa kulttuuriaan ja on kiinnostunut myös muista kulttuureista ja arvostaa niitä. Partiolainen mieltää olevansa osa ihmiskuntaa ja tuntee globaalia vastuuta. Suhde yhteiskuntaan on • kykyä toimia ryhmässä ja ryhmää laajemmassa organisaatiossa • kykyä ja halua osallistua yhteisten asioiden hoitamiseen • oman ja muiden kulttuurien arvostamista • kykyä ymmärtää itsensä osaksi paikallista, kansallista ja kansainvälistä yhteisöä • sitoutumista ja vastuun merkityksen ymmärtämistä.

Suhde ympäristöön Partiolainen osaa liikkua ja toimia erilaisissa toimintaympäristöissä. Hän kunnioittaa ja tuntee luontoa. Partiolainen kokee olevansa osa luontoa ja viihtyy siellä. Partiolainen on kiinnostunut myös asuin- ja toimintaympäristönsä hyvinvoinnista, siisteydestä ja viihtyisyydestä. Hän huolehtii elinympäristön säilymisestä myös tuleville sukupolville (kestävän kehityksen periaate). Suhde ympäristöön on • positiivista, emotionaalista ja suoraa luontosuhdetta • kykyä liikkua ja toimia suomalaisessa luonnossa (metsässä, merellä, tuntureissa) • luonnonsuojelun tarpeen tiedostamista ja omien vaikutusmahdollisuuksien tuntemista luonnon varjelemisessa • vastuuta elinympäristöstä • luonnon kunnioittamista.

101

3.3

Partiomenetelmä sa toimiminen on kivaa ja sopivan haastavat tehtävät antavat onnistumisen kokemuksia.

Sitoutuminen partion arvoihin Partiolaisen lupaukset, lait ja ihanteet sekä tunnus kuvaavat partion arvoja. Partion kasvatuskeinoihin kuuluu sitoutuminen liikkeen arvoihin partiolupauksen antamisen kautta. Partiolaisena oleminen on henkilökohtainen valinta, yhtä lailla sudenpentuna kuin vaeltajanakin. Lakien, lupausten ja ihanteiden avulla lapsille ja nuorille kerrotaan partion arvoista heille sopivalla tavalla. Lupauksen antaessaan lapsen ja nuoren tulee ymmärtää, mitä lupaa.

Partiojohtajan käsikirja

PARTIOKASVATUS

Partiomenetelmä on johtajan työväline, jolla suunnitellaan ja arvioidaan toimintaa. Suomalainen partiomenetelmä pohjautuu WAGGGS:n ja WOSM:n partiomenetelmiin. Partiomenetelmä on yhdistelmä toimintatapoja, joiden avulla tavoitellaan partion päämäärää. Pelkästään partiomenetelmän käyttäminen ei tee toiminnasta partiota, myös partion päämäärä pitää muistaa. Osan näistä keinoista on jo B-P aikanaan valinnut, kuten toiminta luonnossa. Tärkeää on, että kaikki partiomenetelmän keinot toteutuvat lasten ja nuorten toiminnassa jollain aikavälillä – ellei joka vartioillassa, niin ainakin vartion retkellä. On myös hyvä huomata, että partiomenetelmän keinot lisäävät partion vetovoimaa lasten ja nuorten mielissä: oma vartio on itselle tärkeä, luonnos-

102

Partiojohtajan kĂ¤sikirja

Nousujohteisuus

Partiosymboliikkaan kuuluu toimintatapoja, sisältöjä ja esineitä, joilla on yhteisesti ymmärretty merkitys. Symboliikalla lapset ja nuoret liitetään omaan ryhmään, lippukuntaan sekä maailmanlaajuiseen partioliikkeeseen. Tarinoita, lipunnostoperinteitä, merkkejä, värejä, kuvioita, sanallisia tunnuksia... kaikki se, mikä tekee partiosta partion näköisen, se on symboliikkaa. Symboliikka on tärkeä osa partiota. Se luo tunteen yhteisestä suuresta kertomuksesta, maailmanlaajuisesta partioliikkeestä, jonka osa olemme. Osa partiossa käyttämistämme symboleista on maailmanlaajuisia, kuten partiotervehdys, partiolaulut ja tapa käyttää partiopaitaa ja -huivia kaikkialla. Tällaiset yhteiset symbolit viestivät jokaisen partiolaisen tasavertaisuudesta ja yhteenkuuluvuudesta – yhteinen univormu oli alun perin myös tasa-arvon symboli. Osa symboleista on kansallisia, kuten Suomessa sinivalkoinen väiskilakki. Lippukunnan lippu, vartion viiri tai lippukunnan perinnejuhlat taas ovat paikallista symboliikkaa, joka luo lippukuntaan tai vartioon ryhmähenkeä. Symbolit kertovat myös kasvatuksesta, jota partiossa tarjotaan. Symboliikan kautta partio-ohjelmassa tuetaan lasten ja nuorten mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä ja luodaan partioon seikkailua. Symboliikka lisää partion kiehtovuutta. Merkin saaminen ja kiinnittäminen paitaan jakson jälkeen kertoo lapselle tai nuorelle tavoitteen saavuttamisesta ja osoittaa sen muillekin.

Jokainen yksilö saa partiossa ikänsä ja taitojensa mukaan sopivan haasteellisia tehtäviä. Ikäkauteen sopiva ohjelma auttaa kasvamaan. Nousujohteisuus tarkoittaa jokaisen partiolaisen kohdalla sopivan haasteellisia tehtäviä. Partiossa jokainen yksilö otetaan huomioon, hänestä ollaan kiinnostuneita ja hän voi toimia omien edellytystensä ja kiinnostuksensa mukaan. Nousujohteisuuteen kuuluu myös oma itsenäinen kasvu tavoitteiden, tehtävien, sitoutuneisuuden ja itsenäistymisen kautta. Nousujohteisuutta on rakennettu sisään ohjelmaan ikäkausijaolla, ikäkausien sisäisellä jaksotuksella ja aktiviteettien kuvauksilla; nousujohteisuuteen kuuluu kuitenkin olennaisena myös ryhmä- ja henkilökohtainen ohjelman soveltaminen kuhunkin hetkeen sopivaksi.

Vartiojärjestelmä Partiossa toimitaan vertaisryhmissä, joissa asioista päätetään yhdessä ja vastuuta jaetaan. Näissä pienryhmissä lapsi ja nuori kasvaa toimimaan ryhmän jäsenenä. Kokemus kuulumisesta ryhmään on tärkeä osa lapsen ja nuoren kasvua. Ryhmä on lapselle ja nuorelle tärkeä samastumiskohde ja oman itsensä peilauspaikka. Partiossa oma pienryhmä innostaa ja tukee. Ryhmässä jokainen tuo kokonaisuu-

Partiojohtajan käsikirja

103

PARTIOKASVATUS

Symboliikka

IKÄKAUSIKOHTAISET SYMBOLIT

104 Punainen lanka Punainen lanka symboloi matkantekoa: kulkemista, etsimistä ja löytämistä erilaisissa maastoissa ja maisemissa, tilanteissa ja tunnelmissa. Sudenpennut

Lupauksenantomerkki Ensimmäisen partiolupauksen antamisen yhteydessä saa maailmanjärjestön merkin paidan vasempaan hihaan.

Tervehdykset Partiotervehdyksessä sudenpennut käyttävät kahta sormea (suden korvat), muut kolmea.

Seikkailijat

Tarpojat

Samoajat

Vaeltajat

Toimintaryhmä Lauma

Joukkue, joka jakautuu vartioiksi

Vartio

Johtaja:

Sampo / Vartionjohtaja

Vartionjohtaja

Johtajan merkki: Akelan merkki

Pillinaru

Aikuinen johtaja:

Akela

Sampo

Luotsi

Aikuisen johtajan merkki:

Akelan merkki

Sampomerkki

Pillinaru

Ikäkausitunnus: Sudenpää-jälki

Itse tehtävä huivisolki

Pillinaru

Väri:

Auringonkeltainen

Hiilloksenoranssi

Violetti

Metsänvihreä

Karhunruskea

Päätösmerkki:

Pennunkäpälä

Kompassiruusu

Kimin hymy

Liljaleijona

Lilja-apila

Taitomerkit:

Akela

Aikuiset

Tunnus: partionsininen pillinaru

Partiojohtajat

Tunnus: valkoinen pillinaru ja josefiinansolmu

PJ-jatkokoulutuksen suorittaneet

Gilwell-huivi, nappulat ja kolmiapila

Partiojohtajan käsikirja

teen jotakin, ryhmässä harjoitellaan muun muassa yhdessä päättämistä ja johtamistaitoja. Ryhmässä toimimalla opetellaan muiden huomioon ottamista, tilan antamista toisille ja oman tilan ottamista. Ryhmän yhteishenki kantaa ja kannustaa, ja yhteishengen luomisen taidot karttuvat.

koolle ja kertoa, mikä asia pitäisi saada hoidettua; tämän jälkeen vartionjohtajat sopivat, mitä kukin vartio tekee. Yhdessä päättämisen kautta ja oman ryhmän laajemman yhteyden – lippukunnan ja alueen, piirin ja SP:n – näkemisen kautta ryhmässä harjoitellaan demokratiataitoja.

105

Tekemällä oppiminen 3

Partiojohtajan käsikirja

PARTIOKASVATUS

Vartiojärjestelmä on mukana myös ikäkauden toiminnassa, esimerkiksi leireillä ja muissa tilanteissa, joissa vartiojohtaja johtaa ryhmäänsä, välittää tietoa ja edustaa ryhmää muualla. Vartioiden johtajat toteuttavat annettua tehtävää ja edustavat omaa ryhmäänsä vaikkapa ikäkausikokouksissa. Vartiojärjestelmään kuuluu myös se, että aikuinen johtaa partiolaisia vartionjohtajan kautta. Ohjeet annetaan vartionjohtajalle, joka jakaa tehtävät vartiossaan. Yksi hyvä tapa toimia on kutsua kaikkien vartioiden johtajat

Tekemällä oppiminen on lapsen ja nuoren luonnollinen tapa oppia. Partiossa opitaan kokemisen ja tekemisen kautta. Tekemällä oppimisessa partiolainen kokeilee itse ja pohtii samalla tekojensa seurauksia sen sijaan, että seisoisi vieressä ja yrittäisi oppia katselemalla ja kuuntelemalla. Tekemällä oppii monipuolisesti, ja samalla on hauskaa. Esimerkiksi yhteistyötaitoja opetellaan toimimalla yhdessä, johtamista opetellaan johtamistehtävien avulla (eikä teoriassa) – periaatteessa kaikki tekeminen partiossa on oppimista. Tekemällä oppimiseen kuuluu myös virheistä oppiminen; aikuisen tehtävänä on huolehtia, ettei virheiden kautta oppimista tapahdu liian usein (mikä lannistaa nuorta tekijää) ja että erehdykset käännetään myönteisiksi kokemuksiksi. Tekemällä oppimiseen kuuluvat olennaisesti tekemisestä päättäminen (yhdessä ryhmän kanssa), tekemisen suunnitteleminen etukäteen ja toimien arvioiminen jälkikäteen. Pohtimalla kokemuksiaan partiolainen saavuttaa syvemmän ymmärryksen oppimastaan. Tekemällä oppimista sovelletaan ikäkauden mukaan: yksilölle annetaan

106

ikäkauteen sopivia ja riittävän haastavia tehtäviä – tehtävistä riippuen tarvitaan enemmän tai vähemmän aikuisen tukea, toimimismalleja ja työkaluja.

Aikuinen tuki Partiossa lapset, nuoret ja aikuiset toimivat yhdessä. Aikuinen on tukemassa lapsen ja nuoren kasvua, osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia. Aikuisen tehtävä partiossa on olla

Partiojohtajan käsikirja

sopivalla tavalla läsnä. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus aikuiseen, jolle voi kertoa asioitaan ja joka välittää hänestä ja hänen tekemisistään. Partiotoimintaa ei kuitenkaan harrasteta aikuisten takia. Aikuisten tarpeet ja kiinnostuksen kohteet ovat toissijaisia lasten ja nuorten tarpeisiin ja kiinnostuksiin nähden. Aikuisten rooli partiossa on tukea lasten ja nuorten kasvua. Parhaassa tapa-

107

toimia epäitsekkäästi paremman huomisen puolesta. Tällaiseen aktiiviseen maailmankansalaisuuteen kasvaminen alkaa pienistä teoista. Päivän hyvä työ on yksi tapa viestiä, puhua ja muistaa tällaiset pienet teot. B-P halusi, että partiolainen ottaisi tavakseen tehdä päivän hyvän työn – jotta siitä tulisi tapa. Päivän hyvän työn tekeminen myös näyttää konkreettisesti lapselle ja nuorelle, että hän pystyy vaikuttamaan toimintaympäristöönsä ja muuttamaan sitä parempaan suuntaan. Päivän hyvä työ johtaa vanhemmissa ikäkausissa myös laajempiin, merkityksellisiin palveluprojekteihin.

Päivän hyvä työ

Toiminta luonnossa

Partiossa lapsi ja nuori kasvaa ottamaan vastuuta itsestään ja muista. Toisten hyvinvointiin tähtäävä toiminta palvelee yhteisöllisyyttä ja yhteisöjä. Partion päämääränä on kasvattaa aktiivisia kansalaisia, jotka haluavat

Partiossa lapsi ja nuori toimii luonnossa. Luonto on elämyksellinen toiminta- ja oppimisympäristö. Luonto on partiossa toimintaympäristö, jossa oppii monia asioita. Partiolainen toimii luonnossa luonnon

Partiojohtajan käsikirja

PARTIOKASVATUS

uksessa aikuinen kokee tehtävän mielekkääksi, oppii sen kautta uusia asioita ja haluaa kehittyä sekä kasvattajana että johtajana tukeakseen paremmin lasten ja nuorten kehitystä. Varsinkin nuoremmissa ikäkausissa aikuista tarvitaan jokaisessa kokoontumisessa varmistamaan turvallisuutta ja partiomenetelmän toteutumista (esimerkiksi että yhdessä päättämisen periaatteet toteutuvat). Vanhemmissa ikäkausissa aikuinen toimii enemmän isosiskon tai -veljen tai vanhemman ystävän tavoin, kuunnellen esimerkiksi vaeltajaa vertaisenaan. Aikuisen tulee osata antaa nuoremmille tilaa sekä auttaa nuoria huomioimaan eri-ikäiset. Partiossa vaeltajat kasvavat aikuisuuteen.

108

lasten ja nuorten itsetuntemusta ja ehdoilla. Partiolaisilitseluottamusta. Luonto tarjoaa myös le syntyy luonnossa moninaisia mahdollisuuksia hiljentymitoimimisen ansiosta seen ja maailmankaikkeuden suuruuden halu suojella ja varjella kokemiseen. luontoa ja sen moninaisuutta. Partiolainen Pohdittavaa: Ottakaa ymmärtää luonnon monimuotoisuutta lippukunnan johtajistoon mukaan sekä arvostaa ja kunnioittaa luontoa partiomenetelmäkaavio. Jokainen ja ympäristöä. Tämän lisäksi luonto värittää ne kohdat, jotka omasta on lapsille ja nuorille maailma, jossa mielestään lippukunnan toiminnasta seuraussuhteet näkyvät selvästi – jos joko puuttuvat tai ovat liian vähällä jättää paidan teltan ulkopuolelle yöksi, huomiolla. Miettikää yhdessä, se kastuu. Luontoa on lapselle kotipimiten saisitte kiekon tasapainoon. hassa ja naapurustossa, koululaiselle jo kylässä tai kaupunginosan puistoissa ja metsissä. Iän karttuessa luonto laajenee maakunnan retkeilyVinkki: Voitte selventää partiomenetelmän maastoista Lapin kansallispuisosien tärkeyttä tekemällä näytelmän toihin ja edelleen kaukaisiin toiminnasta, josta jokin partiomenetelmän erämaihin. osa puuttuu. Näytelkää esimerkiksi Luonnossa toimimisen taikohtaus kesäleiristä, josta puuttuu tojen kartuttaminen kasvattaa luonnossa toimiminen.

Partiojohtajan käsikirja

3.4

Partio-ohjelma 109 Seuraavassa tutustutaan konkreettisesti viiteen ikäkauteen perustuvaan ohjelmaan.

Ikäkausijaon kultaiset teesit

Ikäkausitoiminnassa • Ikäkausien perusteena ovat ihmisen luontaisten kehitysvaiheiden tarpeet ja ominaispiirteet (näkyy esim. ryhmäkokona, johtamismuotona ja symboliikkana). • Jokaisella on oikeus oman ikänsä ja kehitysvaiheensa mukaiseen kasvattavaan partiotoimintaan. • Jokaisella tulee olla mahdollisuus kuulua omanikäistensä ryhmään. • Kaikki ikäkaudet ovat yhtä arvokkaita: mitään ikäkautta ei tule ensisijaistaa toisen kustannuksella. • Partioon voi liittyä minkä ikäisenä tahansa ja osallistua oman ikäkauden ohjelmaan.

Johtamisessa • Partiojohtajuus ei ole ikäkausi. Se on vastuutehtävä, joka edellyttää tiettyä ikää ja tiettyä partiokoulutusta (pj valtakirjaa). • Ikäkausiin (7–22 v.) kuuluvien partiolaisten johtamistehtävät tulee järjestää niin, että ne palvelevat partiolaisen omaa kasvua, tarjoavat onnistumiskokemuksia, ovat mielenkiintoisia ja hauskoja. • Johtamistaidot on yksi kasvatustavoite monien muiden joukossa. • Vastuutehtävät on vahva menetelmä, johon kaikki pystyvät. • Velvollisuudestakin tulee kiinnostavaa ja kasvattavaa, kun se toteutetaan ikäkaudelle ominaisella tavalla. • Jokaisessa ikäkaudessa tulee olla vertaisjohtajuuden ohella aikuisen tuki.

Partiojohtajan käsikirja

PARTIOKASVATUS

Lippukunnan tulee tarjota toimintaa kaikille ikäkausille, huolimatta siitä, kuinka monta ikäkauden edustajaa lippukunnassa on. Kaikki ikäkaudet ovat siis tärkeitä. Kuten aiemmissakin ohjelmissa, lippukunta toteuttaa ikäkausien toimintaa omalla tavallaan. Pohjan toteuttamistyölle antavat seuraavat ikäkausijaon kultaiset teesit:

Partio-ohjelma näkyy esim. ikäkausijakona, toiminnan vaiheina, aktiviteetteina, tekemisenä, toimintana...

Partiolainen matkaa 110

Partio-ohjelman punainen lanka on matkanteko! Elämä on kulkemista, etsimistä ja löytämistä. Kun sudenpentu kulkee vielä lähellä kotipesää, suuntaa seikkailija tutkimusmatkailijan lailla pidemmälle ja tarpoja tekee matkaa jo haastavassakin ympäristössä. Samoajan polku vie vapaaseen maastoon, ja vaeltaja kulkee reittiä aikuisuuteen. Yksittäiselle partiolaiselle ohjelma on oma partiopolku, jota pitkin tehdään matkaa partiolaisena. Matkallaan partiolainen kohtaa esimerkiksi aktiviteetteja, tekemistä, sen suunnittelua, erilaisia toimintaryhmiä, muita nuoria, aikuisia, symboliikkaa, arviointia ja oppimista. Ohjelman rakenteeseen kuuluu muun muassa vaiheita, merkkejä ja tapahtumia. Ohjelman lähtökohtana on yksilön kasvu. Partio-ohjelma rakentuu nousujohteisesti: iän ja taitojen kehittyessä haasteet sopivasti kasvavat. Lippukunnat voivat ja niiden tuleekin soveltaa ikäkausijakoa ja ohjelmaa oman tilanteensa mukaan. On eri asia toimia Ilomantsissa, Töölössä, Muoniossa tai Vehmersalmella, maa- tai meripartiolippukunnassa, tyttö- tai sekalippukunnassa.

Partio-ohjelmassa on viisi ikäkautta: – sudenpentu (7–9-vuotiaat) – seikkailija (10–12-vuotiaat) – tarpoja (12–15-vuotiaat) – samoaja (15–17-vuotiaat) – vaeltaja (18–22-vuotiaat)

Lippukunnassa • Lippukunnat ja niiden toimintaympäristöt ovat erilaisia, mutta niiden jäsenistön kehitysvaiheet ja -haasteet ovat samat. • Lippukunnan toiminnan ensisijainen tarkoitus on toteuttaa partio-ohjelmaa eli järjestää ikäkausitoimintaa. • Lippukunta voi toteuttaa ikäkausitoimintaa yhteistyössä muiden lippukuntien ja piirin kanssa.

Partiojohtajan käsikirja

• Lippukunnan tehtävä on soveltaa ikäkausijakoa näiden periaatteiden puitteissa toimintaympäristön todellisuuteen ja tilanteeseen sopivaksi (esimerkiksi tyttö- ja poikalippukunnat, paikkakunnan koulujärjestelyt ja opiskelumahdollisuudet, arkena ja viikonloppuna käytettävissä olevat johtajaresurssit, lähilippukuntien tuki ja niin edelleen).

Esimerkkejä ikäkausijaoista

Suomalaisessa partiotoiminnassa on siirrytty vuonna 2008 viiteen ikäkauteen. Niillä pystytään paremmin kohtaamaan lasten ja nuorten tarpeet. Monissa muissakin maissa on käytössä useita ikäkausia. Oheisesta laatikosta voit kurkistaa, millaisia ratkaisuja muualla on. ”Pojat on Nykyinen ihan tyhmiä” ikäkausijako ei ole sattuman kaupja muita paa. Kun jakoa tehtiin, tutkittiin 7-vuotiaan muun muassa, tytön missä iässä tyttöjen ja poikien olisi ajatuksia... hyvä olla samoissa tai eri ryhmissä ja miksi; mitkä asiat ovat keskeisiä yksilönkehityksessä ja missä kohdissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Suomen viisiportaisen ikäkausijaon lähtökohtana ovat yksilön kehitysvaiheet. Ajatuksena on tarjota partiotoimintaa paitsi lapsuuden, myös koko nuoruusiän ajan. Nämä elämänvaiheet jakaantuvat luontaisen kehityksen mukaisesti viiteen vaiheeseen, jotka otettiin ikäkausijaon perustaksi: lapsi, nuori koululainen (7–9 vuotta); iso lapsi, koululainen (10–12 vuotta); varhaisnuoruus (12–15 vuotta); varsinainen nuoruus (15–17 vuotta) ja jälkinuoruus (18–22 vuotta). Mukaan partioon voi tulla missä iässä tahansa. Viisiportaisuus on ollut oikeastaan varsin pitkään käytössä, vaikka itse ohjelmat ovatkin vaihtuneet. Murrosiän kehitys on vuosikymmenten aikana varhentunut ja sosiaalinen nuoruusikä

Scouts Canada • Kanadalainen partio tarjoaa ohjelmaa tytöille ja pojille sekä nuorille miehille ja naisille (5–26-vuotiaille): • Beavers: 5–7-vuotiaat • Cubs: 8–10-vuotiaat • Scouts: 11–14-vuotiaat • Venturers: 14–17-vuotiaat • Rovers: 18–26-vuotiaat • SCOUTabout: 5–10-vuotiaat (Kaikki se, mitä partio on, mutta pakattuna uudella tavalla. Ohjelma on kolmen kuukauden moduuleissa, joita pidetään iltapäivätoimintana kouluilla tai koulujen loma-aikoina.) • Extreme Adventure: 14–17-vuotiaat (Tarjoaa mahdollisuuden suunnitella ja osallistua lyhytkestoisiin seikkailuaktiviteetteihin.)

Scouts et Guides de France • Sarabandes: 6–8-vuotiaat • Louveteaux/Louvettes/Jeannettes: 8–12-vuotiaat • Scouts/Scoutes/Guides: 11–15-vuotiaat • Pionniers/Pionnières/Caravelles: 14–17-vuotiaat • Compagnons/JEM: 17–21-vuotiaat • Mousses (Sea Scouts): 14–17-vuotiaat • Arc-en-ciel: handicapped division (sisupartiolaiset)

The Scout Association, Iso-Britannia • • • • •

Beaver Scouts: 6–8-vuotiaat Cub Scouts: 8–10½-vuotiaat Scouts: 10½–14-vuotiaat Explorer Scouts: 14–18-vuotiaat Network: 18–25-vuotiaat

Partiojohtajan käsikirja

111

PARTIOKASVATUS

Ikäkaudet meillä ja muualla

112 pidentynyt. Ikäkausijaon perusteeksi valittiin luontainen psyykkinen kehitys peilattuna koulumaailman muutoksiin. Nuoren kehityksestä etsittiin yhteneviä jaksoja, joissa ohjelman ajatellaan toimivan. Muutoskohdat kehityskulussa tuntuivat edellyttävän myös muutosta tavassa toimia partiossa. Jaksot saivat ikärajat, joskin rajoja enemmän pyrittiin ajattelemaan tietyn ikäkauden elämää tyypillisimmillään. Keskimäärin tytöt tulevat poikia aiemmin murrosikään, tosin yksilöllisiä eroja on paljon. Tämän vuoksi, lähinnä erillislippukuntia ajatellen, ikäkausiin jätettiin lippukuntakohtainen siirtymämahdollisuus. Entuudestaankin tuttu partion aloitusikä haluttiin säilyttää samassa kuin koulunaloitus. Sen sijaan ala- ja yläkoulusiirtymää ei haluttu partion siirtymäkohdaksi. Rippikoulu tai Prometheus-leiri on useille nuorille merkittävä kokemus, ja se sijoittuu nuoruusiän selkeään siirtymäkohtaan. Se antoi tukea valita tämä ikä myös yhdeksi partion siirtymäkohdaksi. Laillinen täysi-ikäisyys 18 vuoden iässä tuo nuorelle uusia mahdollisuuksia ja pakottaa hänet partion kasvatustavoitteiden mukaan miettimään omaa osuuttaan yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä uudella tavalla. Kohderyhmää siis haluttiin jatkaa 17 vuodesta eteenpäin kattamaan koko nuoruusikä. Ohjelman päättymisiäksi otettiin 22

Partiojohtajan käsikirja

vuotta, jolloin nuoruusiän psyykkisen kehityksen katsotaan päättyvän. Ikärajoihin sisältyy tarkoituksellisesti kaksi päällekkäisyyttä, joissa lippukunnalla on mahdollisuus valita itselleen sopivampi malli: 1) 12-vuotiaat eli noin kuudesluokkalaiset: Tarpojiin siirrytään nuoruusiän alkaessa, mikä tapahtuu tunnetusti tytöillä ja pojilla keskimäärin eri aikaan. 12vuotiaat voivat siis kuulua lippukunnan valitseman käytännön mukaan joko tarpojiin (ehkä tyttölippukunnissa mielekästä) tai seikkailijoihin (mielekästä ehkä poikalippukunnissa ja niissä, joissa yhdeksäsluokkalaiset ovat vielä tarpojissa). He voivat myös siirtyä seikkailijoista tarpojiin jopa kesken toimintavuoden. Seikkailijoissa ja tarpojissa nuoren on siis tarkoitus olla yhteensä viisi vuotta, kuitenkin samassa ikäkaudessa enintään kolme vuotta. 2) 15-vuotiaat eli noin yhdeksäsluokkalaiset 15-vuotiaat ovat pääsääntöisesti samoajia. Jos paikkakunnalta lähdetään peruskoulun jälkeen muualle opiskelemaan ja lippukunnan samoajat toimivat näin muualla, yhdeksäsluokkalaisten voi olla mielekästä pysyä tarpojissa peruskoulun loppuun. Lopputuloksena syntyi viisi ikäkautta.

Seikkailijat Äventyrsscouter Adventurers

Tarpojat Spejarscouter Trackers

Samoajat Explorerscouter Explorers

Vaeltajat Roverscouter Rovers

113

Sudenpennut Vargungar Cubs

PARTIOKASVATUS

Nuoruusiän tärkeä kehitystekijä on itsenäistyminen: minä suhteessa muihin ihmisiin. On ymmärrettävä itsenäistymiskehitystä ja tarjottava välineitä siihen. Tarvitaan turvallinen oma ryhmä, joka on kullekin ikävaiheelle sopiva: esimerkiksi ei liian tiivis silloin, kun ei saa tulla liian lähelle. Lapsen ja nuoren tulee saada kokemuksia toimimisesta turvallisten

eri-ikäisten ihmisten kanssa erilaisissa yhteyksissä, jotta hän saa useita peilejä omalle itsenäistymiskehitykselleen. Partiossa tai lippukunnassa tällaisia ovat erilaiset tapahtumat, joissa on muitakin kuin oma ryhmä. Asiantuntijoiden mukaan erityisesti 10–15-vuotiaiden tyttöjen ja poikien on hyvä olla viikoittaisissa kokouksissaan eri ryhmissä. Myös nuorempien ikä-

Partiojohtajan käsikirja

114

2. asteen koulutus

PERUSKOULU

Luokka-aste

Ikävuodet Nykyinen ikäkausijako

Edellinen ikäkausijako

2 8

3 9

4 10

5 11

(esim. lukiot ja ammattikoulut)

6 12

7 13

8 14

9 15

1 16

2 17

3 18

SUDENPENTU

SEIKKAILIJA

TARPOJA

SAMOAJA

VAELTAJA

7–9 VUOTIAAT

10–12 V.

12–15-VUOTIAAT

15–17-VUOTIAAT

18–22 V.

SUDENPENTU

VARTIOLAISET

VAELTAJAT

7–9 VUOTIAAT

10–14 VUOTIAAT

14–17 VUOTIAAT

ryhmien kohdalla erilläänolo helpottaa kasvatustehtävää. Tärkeänä pidetään silti, että on myös yhteistä toimintaa: retket, leirit, kilpailut. Yli 15-vuotiaille on tärkeää, että vastakkaista sukupuolta on mahdollista tavata. Yhteisryhmiä voi kuitenkin käyttää missä iässä tahansa, jos on olemassa hyvä johtaja. Vastuun saaminen motivoi kaikissa ikävaiheissa, mutta sen tulee olla ikään sopivaa vastuuta. Lapsia motivoivat ulkoiset tekijät, nuoria (14–16-vuotiaita) itselle saadut elämykset ja kokemukset,

Partiojohtajan käsikirja

ja yli 17-vuotiaita motivoi itsensä kehittäminen siten, että voi antaa muille. Tärkeää kuitenkin on huomioida lapset ja nuoret yksilöinä. Uudistetun ohjelman selkeät kaksi– kolmivuotiset kokonaisuudet saavat lapsen ja nuoren löytämään partiosta uutta, innostavaa ja ikäryhmälle sopivaa toimintaa. Ohjelmassa tuodaan tarjolle selkeästi ja omaleimaisesti ikäkauteen sopivaa ohjelmaa sopivassa pakkauksessa. Ikäkaudet ovat jatkumo, joissa uusi ikävaihe tuo jo odotuksen seuraavasta.

115

Ikäkausien luonnehdinta: realiteetit, haasteet, partion vastaus Lippukunnassa on tietty ikäkausi, jos sen jäsenistössä on yksikin tähän ikäkauteen kuuluva lapsi tai nuori. Jollakin on siis oltava vastuu hänenkin partioohjelmansa toteutumisesta. Vertaisryhmän olemassaolo on kai-

→ Lue lisää

kasvatustavoitteista sivuilta 145-149

kissa ikäkausissa oleellista. Jos minimikokoista ryhmää ei ole omassa lippukunnassa tarjolla, on ensisijaista ryhtyä järjestämään sellaista esimerkiksi • kutsumalla toimintaan mukaan kyseiseen ikäkauteen kuuluvia uusia partiolaisia • yhdistämällä kyseisen ikäkauden toimintaa toisen tai toisten lippukuntien vastaavien ikäryhmien kanssa • tukemalla vahvasti kyseisen ikäkauden viiteryhmän löytymistä piiritasolla (esim. opiskelijapaikkakunnalla toimiva vaeltajavartio). Seuraavalta aukeamalta löytyy ikäkausien luonnehdintakaavio.

Partiojohtajan käsikirja

PARTIOKASVATUS

116

Ikäkausi

I Sudenpentu

II Seikkailija

III Tarpoja

IV Samoaja

V Vaeltaja

Ikä

7–9-vuotiaat

10–12-vuotiaat

12–15-vuotiaat

15–17-vuotiaat

18–22-vuotiaat

Kesto

3 vuotta

2–3 vuotta

3 vuotta

4-5 vuotta

Koulussa

1–3 luokka

4–6 tai 4–5 luokka

6–8 tai 7–8 tai 7-9 luokka

9. luokasta lähtien

opiskelemassa, työssä

Kehitysvaihetta kuvaavia sanoja

• Innokkuus

• Toimeliaisuus

• Aatteellisuus

• Jäsentyminen

• Reippaus

• Neuvokkuus

• Spontaanius, innostuminen

• Aktiivisuus

• Mielikuvitus

• Itsekontrolli

• Maailmankuvan vakiintuminen

• Herkkyys

• Yhteistyö

• Hämmennys • Suojautuminen

• Riehakkuus

• Herkkänahkaisuus, arkuus

• Mustavalkoinen maailmankuva

• Lyhytjänteisyys

• Energisyys • Etsiminen • Kyseenalaistaminen, kapinointi

• Mielialojen vaihtelu

• Suuri henkinen kasvu • Oman linjan / elämäntavan etsiminen; epäily, valinnat, ratkaisut • Itsenäistyminen • Vastuullisuus • Pitkäjänteisyys

Muuta ikäkautta kuvaavaa

Koulun aloitus tuo uusia, etenkin sosiaalisia ja psyykkisiä haasteita

Biologisessa kehityksessä rauhallista aikaa, energiaa käytettävissä tiedollisiin, sosiaalisiin ja liikunnallisiinkin haasteisiin

• Murrosiän biologinen kehitys voimakkainta • Psyykkisen kehityksen tilapäinen taantuma (ei koske tiedollista kehitystä) • Pojat ja tytöt kehittyvät eri tahdissa

• Biologinen kehitys jatkuu, mutta alkaa tasaantua • Rippikoulu monelle tärkeä kokemus • Oppivelvollisuus päättymässä, jatkosuunnitelmat ajankohtaisia

• Nuoruusiän biologinen kehitys jo ohi, psyykkinen sopeutuminen jatkuu. • Vähittäinen siirtymä aikuisuuteen. • Opiskeluvaihe monille • Hektisyys • Fyysisten sijaintien muuttuminen • Liikkuminen paikasta toiseen lisääntyy (mm. auto)

Tavoitetason yleistä kuvailua

• Taidot, joilla voi osallistua aikuisen jatkuvassa ohjauksessa • Oppiminen toiminnan kautta (luku- ja kirjoitustaito eivät ole vielä sujuvia)

Pystyy tekemään yhdessä toisten kanssa pienryhmässä, aikuisen ohjausta helposti saatavilla

• Pystyy tekemään itsenäisemmin ja ryhmässä toisten kanssa • Aikuinen saatavilla • Seikkailu ja tarinat toimivia keinoja • Konkreettista toimintaa pitää olla koko ajan

Partiojohtajan käsikirja

• Selviytyy tilanteissa itsenäisesti, pystyy toimimaan erilaisissa ryhmissä • Osaa niin, että voi opettaa muille • Haluaa kehittää itseään

• Yhdessä uusiin haasteisiin • Osaa niin, että voi myös ottaa vastuuta muista • Pitkäjänteisyys taitojen kehittämisessä/ osaa

Taidot, tekeminen

• Puuhailu!

• Tekemistä!

• Kokeilemista!

• Tarinat

• Vahvistaminen

• Ei ylöspäin vaan sivuille laajentaminen

• Tutustuminen, harjaantuminen

• Omaa toimintaa! • Soveltaminen

Tietoa, taitoa, tahtoa tehdä asioita

• Osaa toimia annettujen ohjeiden mukaan Reviiri

Ryhmä ja johtaminen

Oma ryhmä

• Oma ryhmä • Aikuinen johtaja = uusi iso ihminen, esikuva • Aikuiseen luottaminen

117 Oma ryhmä, käsitys lippukunnasta vahvistuu

Lippukunta tutuksi, partiomaailma alkaa laajeta; pt-kisat, suurleirit ym

• Lippukunta tuttu

• Lippukunta hallussa

• Piiri alkaa hahmottua

• Muu partiomaailma tutuksi.

• Oma pysyvä pienryhmä

• Ikätoveriryhmä johon liittyä on tärkeä

• Yhteisryhmät tai erillisryhmät yhteistyöllä

• Oma ryhmä voi olla löyhempi

• Erillisryhmät

• Samanmielisten kanssa ryhmäytyminen

• Selkeät pelisäännöt ”korvaavat” hetkittäin aikuisen, ja ryhmä pystyy toimimaan jo itsenäisesti tutussa tilanteessa

• Joitakin vuosia vanhempi hyvä esikuva, vahva kontakti aikuiseen tärkeä, idolit

• Aikuisen käytännön apu ja henkinen tuki

• Luontaisesti usein erillisryhmät, yhteisryhmille ei estettä

• Ohjaava tutor –tyyppinen johtaja • Ymmärtää olevansa roolimalli, joka esimerkillään vaikuttaa nuorempien toimintaan ja valintoihin

• Aikuisen oltava lähellä saatavilla Oppia monipuolisen tekemisen kautta ja aikuisen johtamana toimimaan ryhmässä ja sen eduksi

• Oppia toimimaan ryhmän jäsenenä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi

• Laajentaa sosiaalista ympäristöään ja oppia soveltamaan käytännön taitoja

• Oppii ottamaan omaaloitteisesti vastuun itsestään ja ryhmästään

• Omaksua yhteistyön taidot ja pelisäännöt

• Toiminta on perusteltua ja konkreettista

• Testata osaamistaan oman ryhmän toiminnassa ja saada onnistumisen kokemuksia

• Itseohjautuvuus kehittyy, ja nuori uskaltaa kokeilla uutta

• Toimii aktiivisesti yhteisön ja elinympäristön hyväksi

• Elämäntapa on arvopohjan mukainen • Kantaa vastuun valinnoistaan

• Tunnistaa ja ymmärtää erilaisia toimintatapoja ja näkemyksiä

Partiojohtajan käsikirja

PARTIOKASVATUS

Ikäkauden kasvatustavoite tiivistäen

118

SUDENPENNUT (7–9-vuotiaat) Sudenpennun luonnehdinta Sudenpentu tekee retkiä pesästään ulkopuoliseen maailmaan, mutta askeltaa silti vielä lähellä kotipesää. Sudenpentu on innokas, reipas ja riehakas, mutta herkkä. Koulun aloitus on tuonut hänelle uusia sosiaalisia ja psyykkisiä haasteita. Tavoitteena ovat taidot, joilla voi osallistua partiotoimintaan aikuisen jatkuvassa ohjauksessa. Tässä ikävaiheessa lapsi on vielä selkeästi lapsi. Tyypillisiä tähän ikään liittyviä asioita ovat muun muassa

Askelia kotipesän ulkopuolelle... mielikuvitusmaailma, konkreettinen ajattelu, riippuvaisuus aikuisesta, sopeutuvuus ja sääntöjen noudattaminen. Sudenpentu kantaa lippukuntahuivia ja on pukeutunut sudenpentupaitaan, jossa on sudenpää- eli tervetulovaiheen merkki. Sudenpennun väri on auringonkeltainen. Toimintaa kuvaavat sanat • Puuhailu! • Tarinat • Tutustuminen, harjaantuminen

Partiojohtajan käsikirja

Kehitysvaihetta kuvaavat sanat • Innokkuus • Reippaus • Mielikuvitus • Herkkyys • Riehakkuus • Mustavalkoinen maailmankuva Sudenpentujen keskeiset kasvatustavoitteet: • Sudenpentu oppii monipuolisen tekemisen kautta, aikuisen johtamana, toimimaan ryhmässä ja sen eduksi.

Sudenpenturyhmä Sudenpennulle oma ryhmä eli lauma on tärkeä. Lauma on seka- tai erillisryhmä, jossa on 8–12 sudenpentua. Lauma kokoontuu viikoittain. Lisäksi sudenpennuilla on yhdestä kahteen oman lauman retkeä vuosittain sekä lippukunnan yhteinen retki tai leiri.

Sudenpentujen johtaminen Sudenpennulle aikuinen johtaja on yksi kodin ulkopuolisista uusista aikuisista ihmisistä, tärkeä esikuva. Laumaa johtaa akela, joka on tehtävään koulutettu aikuinen tai vaeltaja. Hänen tukenaan on toinen akela tai tehtävää opetteleva aikuinen, vaeltaja tai samoaja. Jos akela on vaeltaja, hänellä tulee olla aikuinen tuki. Akela suunnittelee ja toteuttaa säännöllisesti viikkokokouksia ja retkiä sekä osallistuu laumansa kanssa leireille, kilpailuihin ja muihin tapahtumiin. Akela on vastuussa lauman turvallisuudesta toiminnan aikana. Sudenpennuilla itsellään voi olla tilapäisiä, pienimuotoisia johtamistehtäviä. Yksi sudenpentu voi esimerkiksi johtaa leikin lauman kokouksessa.

119

10 3

Sudenpennut

Sudenpentuohjelman rakenne

Esimerkkejä aktiviteeteista: • Järjestän yhdessä laumani kanssa vanhemmille iltanuotion tai muun iltaohjelman. • Vierailen taidemuseossa. • Olen yötä metsässä teltassa. • Tutustun laumani kanssa meille vieraaseen urheilulajiin. • Pohdimme lauman kanssa, mikä on oikein ja väärin.

Partiojohtajan käsikirja

PARTIOKASVATUS

Ohjelma koostuu 35 jäljestä, jotka on jaoteltu alaryhmiin kasvatustavoitteiden mukaan. Ensin suoritetaan Tervetuloajälki, jonka jälkeen johtaja ja sudenpennut yhdessä valitsevat suoritettavat jäljet. Toimintavuoden aikana suoritetaan vähintään yksi jälki jokaisesta alaryhmästä. Jäljet koostuvat neljästä pakollisesta ja vähintään kahdesta vapaavalintaisesta askeleesta. Sudenpentukauden päätösmerkki on pennunkäpälä. Piiri tai alue järjestää vuosittain sudenpentutapahtuman tai -kisat. Sudenpennut voivat osallistua valtakunnallisiin tapahtumiin lippukunnan harkinnan mukaan.

120

SEIKKAILIJAT (10–12-vuotiaat) Seikkailijan luonnehdinta Seikkailija seikkailee rohkeasti jo pidemmällekin, tutkimusmatkailijan lailla. Seikkailija on toimelias, neuvokas, oikeudenmukainen ja yhteistyökykyinen. Hänellä on energiaa tiedollisiin, sosiaalisiin ja liikunnallisiinkin haasteisiin. Tässä vaiheessa lapsi alkaa hallita pienryhmätaitoja, sopeutuu hyvin ja noudattaa mielellään sääntöjä. Tämä ikäryhmä on otollinen johtajaharjoittelukohde, kunhan johtaja saa hyvän taustatuen. Kehitysvaihetta kuvaavat sanat • Toimeliaisuus • Neuvokkuus • Itsekontrolli • Oikeudenmukaisuus • Yhteistyö Toimintaa kuvaavat sanat • Tekemistä! • Vahvistaminen

Partiojohtajan käsikirja

Seikkailija matkaa tutkimusmatkailijan lailla... Seikkailija pukeutuu partiopaitaan ja vyöhön sekä kantaa huivissaan itse tekemäänsä solkea. Seikkailijan väri on hiilloksenoranssi. Seikkailijan keskeiset kasvatustavoitteet • Seikkailija oppii toimimaan ryhmän jäsenenä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. • Seikkailija omaksuu yhteistyön taidot ja pelisäännöt. • Seikkailija testaa osaamistaan oman ryhmän toiminnassa ja saa onnistumisen kokemuksia.

121 10

Tarpojat Seikkailijat

Seikkailijaryhmä

Seikkailijoiden johtaminen Seikkailija pystyy jo toimimaan pienryhmässä, vartiossa, mutta aikuisen on oltava lähettyvillä. Kukin seikkailijoista toimii vuorollaan vartionjohtajana, ja tarpojat voivat joskus tulla harjoittelemaan johtamista tekemällä johtamisaktiviteettejaan seikkailijavartiossa. Seikkailijajoukkuetta johtaa sampo, joka on tehtävään koulutettu aikuinen tai vaeltaja. Hänen tukenaan on toinen sampo tai tehtävää opetteleva aikuinen tai vaeltaja. Jos sampo on vaeltaja, hänellä tulee olla aikuinen tukijohtaja. Sampo suunnittelee ja toteuttaa

Seikkailijaohjelman rakenne Seikkailijaohjelman aloittaa Tervetuloavaihe. Sen jälkeen ohjelma koostuu neljästä puolen vuoden jaksosta eli ilmansuunnasta. Kuhunkin jaksoon sisältyy noin 20 aktiviteettia, kaksi retkeä, osallistuminen partiotaitokisoihin sekä vähintään yksi taitomerkki. Seikkailijoissa voi toimia myös kolme vuotta. Kolmannen vuoden toimintaan on tarjolla neljä eri aktiviteettikokonaisuutta eli väli-ilmansuuntaa. Väli-ilmansuuntia voi suorittaa perusohjelman suorituksen jälkeen nollasta neljään ennen tarpojaikäkauteen siirtymistä. Kolmannen vuoden aikana voi väli-ilmansuuntien lisäksi suorittaa myös lisää seikkailijoita kiinnostavia taitomerkkejä. Seikkailijakauden päätösmerkki on kompassiruusu. Piiri tai alue järjestää seikkailijoille

Partiojohtajan käsikirja

PARTIOKASVATUS

Seikkailijan viiteryhmä on oma ryhmä, joskin käsitys lippukunnasta vahvistuu. Seikkailijaryhmä on seka- tai erillisryhmä, joukkue, jossa on 10–15 seikkailijaa. Joukkue jakaantuu kahdesta kolmeen pienryhmään eli vartioon. Joukkue kokoontuu kerran viikossa. Lisäksi järjestetään retki tai muuta toimintaa kerran kuussa.

säännöllisesti viikkokokouksia ja retkiä joukkueellensa. Lisäksi hän osallistuu joukkueen kanssa leireille, kilpailuihin ja muihin tapahtumiin. Sampo on vastuussa seikkailijoiden turvallisuudesta toiminnan aikana. Seikkailijat opettelevat vartiojärjestelmää tilanteissa, joissa joukkue jakaantuu vartioihin. Kukin seikkailija saa vuorollaan toimia oman vartionsa johtajana. Tehtävä vaihtuu 2–6 kuukauden välein.

122 mahdollisuuden osallistua partiotaitokilpailuihin osana ohjelmaansa kahdesti vuodessa. Seikkailijat voivat osallistua valtakunnallisiin tapahtumiin lippukunnan harkinnan mukaan.

"Meidän lippukunnassamme Sinivuoren

Esimerkkejä aktiviteeteista Tytöissä Helsingissä ensimmäinen • Tunnen kipinämikon seikkailija-joukkue syntyi keväällä 2008, tehtävät ja toimin kun emme kehdanneet pitää yli-ikäisiä kipinämikkona. sudenpentuja enää laumassa. Sammoiksi • Laitan ruokaa retryhmälle saatiin kaupunkiin opiskelemaan kikeittimellä. tullut partiojohtaja Tuire, ja toisena • Harjoittelen nyrjähdysten sampona toimii sudenpentulauman vanha ja venähdysten ensiapua. akela Nunu. Itse lupasin toimia sampojen • Järjestän vartioillan apuna ja uuden ohjelman viestinviejänä. päätteeksi hiljaisen hetken. Hanna, seikkailijaohjelman tekijä • Kirjoitamme jutun lippukunnan lehteen, partiolehteen, paikallislehteen tai nettisivuille.

Partiojohtajan käsikirja

123

TARPOJAT (12–15-vuotiaat) 3

Tarpojan luonnehdinta Tarpoja kulkee aktiivisesti ja toiminnallisesti haastavassakin maastossa. Tarpoja on toiminnallinen, kokeilunhaluinen ja tunteiltaan herkkä. Hänellä on omia ideoita ja mielipiteitä vaikka ehkä ei aina pitkäjänteisyyttä toiveidensa toteuttamiseen. Murrosiän

biologinen kehitys on voimakkaimmillaan, tytöillä ja pojilla eri tahdissa. Tässä ikävaiheessa ollaan varhaisnuoruuden vaiheessa, ollaan ajoittain kovinkin nuoruusikäisiä ja hetken päästä vielä kovin lapsia. Tämänikäisten sopeutuminen rajuun biologiseen muutoksen ja sen myötä uuteen minäkuvaan vie niin paljon energiaa, ettei sitä aina riitä toisen huomioon ottavaan, pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen toimintaan. Tyypillistä on ajoittainen innostuminen ja ajoittainen vetäytyminen, ajoittainen yhteistyö ja hetken päästä kyseenalaistaminen sekä passiivinen kaiken – ainakin auktoriteettien – vastustaminen.

Partiojohtajan käsikirja

PARTIOKASVATUS

Maasto alkaa olla haastavaa, on siis tarvottava...

Ikätovereiden mielipiteillä ja tekemisellä alkaa olla yhä vahvempi vaikutus omiin valintoihin, mutta mielipiteet voivat myös nopeasti muuttua. Varhaisnuori tarvitsee ryhmää ja aikuisen tuomaa vakautta, mutta myös tilaa itselleen. Siksi isommat ja väljemmät ryhmät ovat usein pientä ja tiivistä toimivampia. Väljienkin raamien tulee olla selkeät ja tavoitteet asetetut. Aikuinen ei saa lähteä mukaan ailahteluun, mutta häneltä edellytetään vankkaa tajua siitä, milloin vaatia ja milloin joustaa. Tarvitaan hyväntahtoista huumoria, haastamista oikealla hetkellä, kykyä nähdä herkkyyttään uhoava ja vetäytyvä varhaisnuori kasvavana ihmisenä. Hänelle tulee antaa tarvittaessa tukea, esittää kunnioittavasti ohjaavia kysymyksiä ja ehdotuksiakin. Nuorelle tulee myös tarvittaessa antaa tilaa ja osoittaa luottamusta, ja häneltä sopii edellyttää myös asiallista käyttäytymistä sekä rehellisyyttä.

124

Tyttönä ja poikana oleminen, oma ja toinen sukupuoli, alkavat uudella tavalla kiinnostaa. On hyvä, että yhteistä toimintaa on tarjolla ja että siinä on luontevia tilanteita toimia yhdessä. On tärkeää kunnioittaa nuoren omaa lähireviiriä ja miettiä mm. tilanteita, joissa majoitutaan, peseydytään, riisuudutaan ja pukeudutaan. Tulee myös ajatella tilanteita, joissa kosketetaan toisia, kuten leikit, ensiapuharjoitukset ja iltanuotiosketsit. Niissä nuori voi kokea tulevansa nolatuksi tai kokea oman olonsa epämukavaksi. Kehitysvaihetta kuvaavat sanat • Spontaanius, innostuminen • Hämmennys • Suojautuminen • Herkkä-nahkaisuus, arkuus • Lyhytjänteisyys • Mielialojen vaihtelu Toimintaa kuvaavat sanat • Kokeilemista! • Tietojen ja taitojen syventämistä • Toimimista sekä itsenäisesti että ryhmänä • Todellisia haasteita • Aktiivista toimintaa koko ajan Tarpojan keskeiset kasvatustavoitteet • Tarpoja laajentaa sosiaalista ympäristöään ja oppii soveltamaan käytännön taitoja. • Tarpojan toiminta on perusteltua ja konkreettista. • Tarpojan itseohjautuvuus kehittyy ja nuori uskaltaa kokeilla uutta.

Partiojohtajan käsikirja

Tarpojaryhmän rakenne Tarpoja kokee tärkeäksi ikätoveriryhmän, johon hän voi liittyä. Oman vartion lisäksi tarpojalle tulee lippukunta tutuksi, ja partiomaailma alkaa laajeta piirin tapahtumien, partiotaitokisojen ja suurleirien myötä. Tarpojat toimivat vartioissa, tytöt ja pojat omissaan. Vartiossa on 4–12 tarpojaa. Ikäkaudelle luontaisesti tytöille sopii hieman pienempi (4–8) ja pojille vastaavasti isompi ryhmä (8–12). Tarpojavartio kokoontuu kerran viikossa. Lisäksi tarpojille järjestetään koko ikäkauden tapaamisia yhden kahden kuukauden välein. Ikäkausitapaamiset voivat olla myös leirejä, retkiä, kursseja, kisoja, vaelluksia tai muita tapahtumia. Koko ikäkauden toiminta käsittää lippukunnan tapahtumat, jossa kaikki lippukunnan tarpojavartiot ovat yhdessä läsnä. Tapahtumissa ovat paikalla myös lähijohtajat sekä tarpojavartioista vastaava tai vastaavat aikuiset. Tarpojia kiinnostava vastakkainen suku-

puoli on kohdattavissa ikäkauden yhteisissä tapaamisissa, joissa voidaan toimia myös sekaryhmissä. Jos lippukunnassa on esimerkiksi vain yksi tarpojavartio tai on kyse tyttö- tai poikalippukunnasta, voi lippukunta halutessaan tehdä koko ikäkaudelle järjestettävässä ohjelmassa yhteistyötä 12 sisar- tai veljeslippukunnan tai naapurilippukunnan kanssa.

Tarpojien johtaminen

125

Samoajat 3

Tarpojat

Murrosiän kuohuissa tarpoja kapinoi auktoriteetteja vastaan. Vahva kontakti aikuiseen on tärkeä – aikuisen johtajan tuleekin olla tarpojalle tarvittaessa saatavilla.

Vartionjohtaja

Luotsi Tarpojatoiminnasta vastaa tehtävään koulutettu aikuinen johtaja, luotsi. Luotsi suunnittelee toimintaa vartionjohtajan kanssa, tukee vartionjohtajaa tehtävässään ja huolehtii tämän osaamisesta. Hän seuraa vartion toimintaa, toteuttaa vaativia aktiviteetteja, yllätyksiä ja huippujuttuja. Luotsi käsittelee myös ryhmässä esiin tulevia vaikeita aiheita ja toimii silloin, kun häntä tarvitaan. Vartionjohtaja ja luotsi toimivat yhdessä koko toimintakauden ajan, ja he sopivat, milloin luotsia tarvitaan paikalle ja mitä tehtäviä hän hoitaa toimintakauden aikana.

Tarpojaohjelman rakenne Tarpojaohjelma koostuu neljästä puolen vuoden jaksosta. Jokaisessa jaksossa on pakollisia ja valinnaisia aktiviteetteja. Jakson päätöstapahtumassa tarpojavartio pääsee yhdessä kokeilemaan aktiviteeteissa oppimiaan taitoja. Lisäksi tarpojaohjelmassa on jatkojaksoja, joiden myötä tarpojatoiminta voi jatkua kolmannenkin vuoden.

Partiojohtajan käsikirja

PARTIOKASVATUS

Tarpojien vartionjohtajana toimii samoaja. Vartionjohtaja vastaa ryhmän viikoittaisesta toiminnasta aikuisen tuella. Tarpojilla itsellään on tilapäisiä vastuutehtäviä eri tilanteissa.

Luotsin tehtävänä on huolehtia siitä, että tarpojavartion toiminta käynnistyy. Esimerkiksi uusien vartionjohtajien aloittaessa luotsin tulee olla paikalla riittävän monessa kokouksessa, kunnes vartionjohtajat pärjäävät yksin. Luotsin ei välttämättä tarvitse osallistua aktiivisesti kokoukseen, pelkkä fyysinen läsnäolo usein riittää. Luotsi antaa vartionjohtajalle palautetta ja kannustaa häntä. Itsenäisesti pärjääville vartionjohtajille on myös tärkeää antaa omaa tilaa ja vastuuta.

126

Tarpojaohjelman päätösmerkki on Kimin hymy. Tarpojien tunnusväri on violetti. Piiri tai alue järjestää tarpojille vuosittain tarpojien taitopäivät, kisat sekä jakson päätöstapahtuman tueksi lippukunnille, jotka sitä tarvitsevat. Vuosittain järjestetään tarpojien partiotaidon SM-kisat. Tarpojat osallistuvat muihin valtakunnallisiin tapahtumiin lippukunnan harkinnan mukaan, ja heidän on jo mahdollista osallistua myös valtakunnalliselle suurleirille.

Partiojohtajan käsikirja

Esimerkkejä aktiviteeteista • Kalastan ongella, perkaan saaliini ja valmistan saaliista aterian. • Kokeilen vartion kanssa kolmea eri tarkoitukseen hyvin soveltuvaa nuotiota. • Pelaamme ekotehobingoa. • Keskustelen ulkomaalaisen partiolaisen kanssa netissä. • Seuraan erilaisia medioita viikon ajan. • Osallistumme jumalanpalvelukseen tai messuun. • Teemme hätämajoitteen mukana olevilla varusteilla ja yövymme siinä. • Suunnittelemme ja toteutamme seikkailijoille iltanuotion.

127

SAMOAJAT (15–17-vuotiaat) 3

Samoaja liikkuu ympäristöstään kiinnostuneena, tunnustellen eri maisemia ja maastoja.

Samoajan luonnehdinta

Samoaja liikkuu metsässä kuin kotonaan... ajatella abstraktisti. Seurustelu ja myös seksuaalisuus tulevat mukaan kuvioihin. Parisuhteissa ikäkauteen kuuluva nuori on kuitenkin itsekeskeinen. Samoajan tunnistaa vihreästä pillinarusta. Samoajan tunnusväri on metsänvihreä.

Kehitysvaihetta kuvaavat sanat • Aatteellisuus • Aktiivisuus • Energisyys • Etsiminen • Kyseenalaistaminen, kapinointi Toimintaa kuvaavat sanat • Omaa toimintaa! • Soveltaminen Samoajan keskeiset kasvatustavoitteet • Samoaja oppii ottamaan oma-aloitteisesti vastuun itsestään ja ryhmästään. • Samoaja toimii aktiivisesti yhteisön ja elinympäristön hyväksi. • Samoaja tunnistaa ja ymmärtää erilaisia toimintatapoja ja näkemyksiä.

Partiojohtajan käsikirja

PARTIOKASVATUS

Samoaja on aktiivinen ja aatteellinen, etsivä ja energinen, kyseenalaistavakin. Biologinen kehitys alkaa jo tasoittua. Hän selviytyy itsenäisesti tilanteista ja kykenee toimimaan erilaisissa ryhmissä. Hän osaa jo opettaa muille, samalla kun haluaa kehittää itseään. Tässä ikäkaudessa ollaan selkeästi nuoria, mutta ei vielä aikuisia. Elämänpiiri laajenee, ja nuori osaa jo

Samoajaryhmä

128

Samoajalle on tärkeää ryhmäytyä samanmielisten kanssa. Lippukunta ja piiri ovat samoajan omaa reviiriä. Keskusjärjestö ja kansainvälinen partioyhteisö alkavat jo hahmottua. Samoajat toimivat vartioissa, joissa on 4–12 samoajaa. Vartiot ovat erillisryhmiä, ja ne kokoontuvat kerran viikossa. Lisäksi vartio tekee retkiä ja osallistuu leireille ja tapahtumiin. Ikäkauden yhteistä toimintaa toteutetaan sekaryhmässä mahdollisesti yhdessä muiden lippukuntien kanssa 1–2 kuukauden välein. Ikäkausitapaamiset voivat olla myös leirejä, retkiä tai muita tapahtumia.

Samoajien johtaminen Samoajaikäinen tarvitsee aikuista peiliksi, olkapääksi, linjatuomariksi ja kannustajaksi. Aikuisen läsnäolon on oltava säännönmukaista, mutta ei jatkuvaa. Näin samoaja saa tilaa omalle itsenäistymiselleen.

Vartionjohtaja Samoajien vartionjohtajana toimii samaan ikäkauteen kuuluva vertaisjohtaja. Vartionjohtaja vastaa ryhmän viikoittaisesta toiminnasta aikuisen tuella.

Ikäkauden aikuinen, luotsi Samoajatoiminnasta vastaa tehtävään koulutettu aikuinen johtaja, luotsi. Luotsi suunnittelee toimintaa vartionjohtajan kanssa, tukee vartionjohtajaa tehtävässään ja huolehtii tämän osaamisesta. Hän seuraa vartion toimintaa ja käsittelee ryhmässä esiin tulevia vaikeita aiheita ja on läsnä silloin, kun häntä tarvitaan. Luotsi toteuttaa ikäkauden yhteistä toimintaa.

Partiojohtajan käsikirja

Samoajat

Samoajaohjelman rakenne Samoajaohjelma kestää kolme vuotta. Se koostuu erimittaisista aktiviteeteista, joista osa on pakollisia, osa vapaavalintaisia. Kokonaisuudet voivat muodostua hyvin erityyppisiksi samoajavartion valintojen mukaan. Samoajaohjelman päätösmerkki on liljaleijona. Piiri järjestää vuosittain samoajien piiritapahtuman sekä partiotaitokilpailut. Valtakunnallinen samoajatapahtuma järjestetään joka kolmas vuosi. Samoajat osallistuvat valtakunnallisille suurleireille, ja he voivat halutessaan osallistua valtakunnallisiin partiotaitokilpailuihin. Esimerkkejä aktiviteeteista • Rakennamme vesikulkuneuvon, jolla ylitämme pienen vesistön. • Valmistaudun vaeltamaan talvella ja käyn vähintään kahden yön pituisella talvivaelluksella. • Otamme luontokuvia kameralla tai maalaamme vesiväreillä luonnossa. • Tutustun 3–5 erilaiseen kiinnostavaan ammattiin vierailemalla ammattilaisten luona tai pyytämällä heidät haastateltaviksi.

129

VAELTAJAT – 5. ikäkausi (18–22-vuotiaat) Vaeltaja etenee suunnitellusti, pitkäjänteisesti ja avoimin mielin toivomaansa päämäärään.

Vaeltajan luonnehdinta Vaeltaja on vastuullinen, suunnitelmallinen, itsenäinen ja pitkäjänteinen. Nuoresta tulee vähitellen aikuinen. Nuoruusiän biologinen kehitys on jo ohi, mutta psyykkinen sopeutuminen vielä jatkuu.

Vaeltaja kehittää taitojaan pitkäjänteisesti ja voi ottaa jo muista vastuuta. Hän haluaa mennä yhdessä uusiin haasteisiin. Ikäkauden aikana ollaan aikuisia, mutta ei vielä ”aikuisia”. Tähän ikäkauteen kuuluu idealismi, seesteisyys, vastuullisuus, omatoimisuus ja opiskelu. Elämänvalinnat vievät kohti aikuisuutta. Seurustelusta tulee toisen huomioon ottavampaa, ja suhde vanhempiin muodostuu tasavertaisemmaksi.

Kehitysvaihetta kuvaavat sanat • Jäsentyminen • Vakiintuminen • Etsiminen, valinnat, ratkaisut, epäily, maailmankuvan valinta • Suuri henkinen kasvu • Oman linjan, elämäntavan löytö • Itsenäistyminen • Vastuullisuus • Pitkäjänteisyys Toimintaa kuvaavat sanat • Yhdessä uusiin haasteisiin! • niin vahva osaaminen, että voi myös ottaa vastuuta muista • Pitkäjänteisyys taitojen kehittämisessä

Partiojohtajan käsikirja

PARTIOKASVATUS

Vaeltaja etenee suunnitellusti vaikka Kiilopäälle...

Vaeltajan tunnistaa ruskeasta pillinarusta. Vaeltajan tunnusväri on karhunruskea.

23+

Vaeltajat

130

Vaeltajan kasvatustavoitteet • Vaeltajan elämäntapa on arvopohjan mukainen. • Vaeltaja kantaa vastuun valinnoistaan.

Vaeltajaryhmä Vaeltajat toimivat projektien mukaisissa ryhmissä, joskus myös naapurilippukunnan vaeltajien kanssa yhdessä. Vaeltajaryhmä, vartio, on yhteisryhmä, jossa on 3–5 vaeltajaa. Ryhmä kokoontuu 1–2 kertaa kuussa.

Vaeltajien johtaminen Vaeltaja tarvitsee ohjaavaa, tutor-tyyppistä johtajaa. Vaeltaja ymmärtää itsekin olevansa roolimalli, joka esimerkillään vaikuttaa nuorempien toimintaan ja valintoihin.

Vartionjohtaja Samaan ikäkauteen kuuluva vartionjohtaja suunnittelee ja johtaa vaeltajien toimintaa.

Luotsi Ikäkauden aikuinen, luotsi, ohjaa vaeltajan henkilökohtaisen kehityssuunnitelman tekemistä ja toteutumista.

Partiojohtajan käsikirja

Vaeltajaohjelman rakenne Vaeltajaohjelma on jaettu 33 aihealueeseen, joista jokaisesta valitaan suoritettavaksi vähintään yksi aktiviteetti. Jokainen vaeltaja suorittaa neljän vaeltajavuoden aikana ainakin 33 valitsemaansa aktiviteettia. Kukin vaeltaja tekee henkilökohtaisen suunnitelman eli vaelluskartan, jossa valitaan itselle sopivimmat aktiviteettien suoritusvaihtoehdot. Ohjelmaan kuuluu myös vaeltajuuden aluksi suoritettava Suomi-projekti sekä viimeisenä vaeltajavuotena suoritettava ulkomaanprojekti. Vaeltajaohjelma loppuu päätösseremoniaan. Piiri järjestää vaeltajien piiritapahtuman vuosittain. Vaeltajilla on mahdollisuus osallistua piirin partiotaitokilpailuihin osana ohjelmaansa. Valtakunnallinen vaeltajien tapaaminen ja sen yhteydessä pidettävä vaeltajien yhteiskunnallisten asioiden seminaari järjestetään vuosittain. Vaeltajat osallistuvat kohderyhmänä valtakunnallisille suurleireille, ja he voivat halutessaan osallistua valtakunnallisiin partiotaitokilpailuihin.

Esimerkkejä aktiviteeteista • Hakeudun tietoisesti erilaisiin small talk -tilanteisiin (erilaisissa ympäristöissä, erilaisten ihmisten ja eri ammattien edustajien kanssa). • Selvitän oman ekologisen jalanjälkeni. • Toimin nuoremman ikäkauden ryhmänjohtajana. • Tutustumme eri maiden partioohjelmiin ja partiolupauksiin sekä niiden velvoittavuuteen. • Osallistumme kierrätyspisteen rakentamiseen kololle, lähiöön tai kämpälle ja huolehdin siitä tietyn ajan yhdessä ryhmäni kanssa.

• Stailaan auton, huoneen tai asunnon. • Tutkin mainostajien sekä uutisten tapaa kertoa tuotteista ja palveluista. Pohdin, olenko kriittinen kuluttaja. • Järjestämme seksuaalisuuteen liittyvän turvallisuustempauksen samoajille. • Teen vähintään kahden vuorokauden mittaisen retken, jonka aikana kerään tai pyydystän itse ruokani.

131

Ikäkaudet 7

Tarpojat Seikkailijat Sudenpennut

23+

Vaeltajat Samoajat

Partiojohtajan käsikirja

PARTIOKASVATUS

Samoajat

132

3.5

Ikäkausitoiminnan johtaminen Ikäkausien johtajat Partio-ohjelman viisi ikäkautta tuo uudenlaiset johtamistehtävät ja johtajaroolit lippukunnan arkeen. On akela, sampo, luotsi, vartionjohtaja... Edellisessä luvussa kuvattiin tiivistetysti näitä rooleja.

Ikäkausivastaava Jokaisen ikäkauden toiminnasta lippukunnassa kokonaisuutena vastaa aina ikäkausivastaava. Ikäkausivastaavana voi toimia joku akeloista, sammoista tai luotseista, tai joku muu aikuinen johtaja. Jos ikäkaudessa on vain yksi ryhmä, akela, sampo tai luotsi on usein samalla kyseisen ikäkauden ikäkausivastaava. Sama henkilö voi toimia myös useamman kuin yhden ikäkauden vastaavana, jolloin kyseessä on erillinen pesti. Ikäkausivastaava on yli 22-vuotias ikäkausivastaavan koulutuksen suorittanut partiojohtaja, joka ymmärtää kokonaisvaltaisesti ikäkausitoimintaa kaikkien ikäkausien osalta ja osaa tukea myös aikuisia näiden pesteissä.

Partiojohtajan käsikirja

Ikäkausivastaavan tehtävää esimerkiksi seuraavia asioita: • Huolehtii siitä, että kaikki lippukunnan ikäkausiryhmät toteuttavat partio- ohjelmaa • Huolehtii uusien ryhmien perustamisesta yhdistämisestä, jakamisesta jne. • Suunnittelee ikäkauden päätöstapahtuman ja seuraavaan ikäkauteen siirtymisen • Vastuualueellaan olevien ikäkausien uusien aikuisten johtajien, akeloiden, sampojen ja luotsien tarpeen arviointi, rekrytointi, pestaaminen ja perehdytys (yhteistyössä lippukunnan koulutusvastaavan kanssa) • Edistää akeloiden, sampojen ja luotsien yhteistyötä • Tukee ja kiittää pesteissä toimivia • Huolehtii vaeltajaikäisten akeloiden ja sampojen aikuinen tuesta • Huolehtii lippukunnan yhteiten tapahtumien järjestämisestä • Huolehtii lippukunnan osallistumisesta piirin ja keskusjärjestön ohjelmatapahtumiin

• Huolehtii lippukunnassa toteuttavan ohjelman laadusta • Soveltaa ohjelmaa ja ikäkausijakoa lippukunnassa • Rakentaa yhteistyötä lähilippukuntien kanssa Esimerkkejä: • Isommassa lippukunnassa, jossa samaan ikäkauteen kuuluu useita toimintaryhmiä, on mielekästä olla ikäkausikohtaiset ikäkausivastaavat, jotka tuntevat ikäkauden kokonaisuuden lippukunnassaan ja tukevat muita ikäkauden johtajia. • Pienemmässä lippukunnassa ikäkausivastaavia voi olla yksi tai mielellään kaksi, jotka tukevat koko ikäkausitoimintaa, mahdollisesti yhteistyössä toisten lippukuntien kanssa.

• Ikäkausivastaavan rooli on tärkeä etenkin silloin, jos lippukunnassa on paljon uusia tai kokemattomia ikäkauden aikuisia johtajia. • Sudenpennuilla ja seikkailijoilla erillisen, aikuisia johtajia tukevan ja ikäkauden toimintaa koordinoivan ikäkausivastaavan tarve on sitä suurempi, mitä enemmän akeloita ja sampoja on. • Vaeltajilla luotsi tyypillisesti voi toimia myös ikäkausivastaavana.

133

PARTIOKASVATUS Partiojohtajan käsikirja

Partio-ohjelmaan sisältyvät johtamis- ja vastuutehtävät

134

Johtaminen on yksi uuden ohjelman taitoalue. Partio-ohjelmaan sisältyy siis aktiviteetteja johtamisesta ja muista vastuutehtävistä. Nuoren vastuullinenkin pesti on siis osa hänen ikäkausiohjelmaansa. Sudenpennuilla johtaminen tarkoittaa vastuunottoa pienistä tehtävistä. Esimerkiksi sudenpentu voi ohjata leikin. ”Kuka ohjaa lempileikkinsä seuraavaksi? Okei, Maija haluaa vetää majakan. Leikitään majakkaa!” Seikkailijoilla vastuunotto tapahtuu vartionjohtajuustehtävinä omassa ryhmässä. Johtajuus kiertää. Kukin seikkailija toimii vartionsa johtajana vuorollaan 2-4 kuukauden ajan. Tarpojat tekevät johtamisaktiviteet-

Partiojohtajan käsikirja

teja omassa ryhmässään. Tarpoja voi käydä tekemässä johtamistehtäviä myös seikkailijoiden ryhmässä, esimerkiksi vetää heille iltanuotion. Samoajat ovat vartiojohtajina omassa ryhmässä, mutta johtajuus kiertää ja se on määräaikaista. Yksi samoaja esimerkiksi vetää kokoukset maalistoukokuussa. Samoaja on tarpojien vartionjohtajana yksin, parinsa kanssa tai koko samoajaryhmänä. Samoaja voi toimia myös akelan apuna sudenpentulaumassa. Samoajilla voi olla myös muita vastuutehtäviä lippukunnassa. Oleellista

on, että ne toteutetaan samoajalle mielekkäällä ja innostavalla tavalla: esimerkiksi pareittain tai ryhmänä, tuettuna, tarjoten tilaa luovuudelle ja partiohauskalle, ehkä pienelle kapinamielellekin asian toteutuksessa ja niin edelleen... Lippukuntalehden tai nettisivujen teko voisi olla juuri samoajien juttu. Vaeltajilla oman ryhmän vartionjohtajuus on lähinnä projektisidonnaista. Vaeltaja voi toimia seikkailijoiden sampona tai sudenpentujen akelana, mutta kuitenkin niin, että hän saa aikuisen tuen tehtäväänsä. Vaeltaja voi toimia myös apuna seikkailijoissa tai sudenpennuissa. Vaeltajilla voi olla myös muita vastuutehtäviä ja pestejä lippukunnassa, kunhan ne toteutetaan mielekkäällä, haastavalla ja innostavalla tavalla. Tehtävien pitää tukea vaeltajan omaa kehittymistä – ja vaeltajaa pitää tukea tehtävässään.

Vaeltajalla voi olla myös pestejä piirin tai järjestön projekteissa. Tällaisten tehtävien ohjauksesta ja kuulumisesta vaeltajan ohjelmaan neuvotellaan vaeltajan oman tukiaikuisen kanssa.

135

Aikuisen tehtävät ohjelmassa Aikuinen on sopivasti läsnä uudessa ohjelmassa. Siis mitä? Käytännössä hän (yli 22-v.) voi esimerkiksi toimia lippukunnan ikäkausivastaavana tai ikäkauden aikuisena johtajana. Aikuinen voi olla myös vaikka tietyn taitoalueen, vaikka erätaitojen ekspertti ja kouluttaja lippukunnassa. Aikuinen voi hoitaa myös hallinnollisia tehtäviä sihteerinä tai taloudenhoitajana. Aikuinen voi puuhata myös esimerkiksi leirin muonituksen tai huollon, lippukunnan tiedotuksen tai varainhankinnan parissa. Aikuisella on tärkeä rooli lippukunnan historian ja perinteiden tuntijana ja välittäjänä.

PARTIOKASVATUS Partiojohtajan käsikirja

136

3.6

Ohjelman aktiviteetit Partio-ohjelmassa on leirej채, retki채, vaelluksia, kisoja, kokouksia, aktiviteetteja ja paljon muuta... Partio-ohjelman aktiviteettien taitoalueet Partiossa opetellaan paljon erilaisia tietoja ja taitoja. Oppimispaikkoja ovat viikoittaiset kokoukset sek채 retket ja leirit. Taitoja testataan kilpailuissa ja mahdolli-

Partiojohtajan k채sikirja

137

Vaihtuvat aktiviteetit on tehty mm. seuraavista taitoalueista. Sosiaaliset taidot Sosiaalisten taitojen harjaannuttamisen avulla selviää toisten ihmisten kanssa ja oppii kunnioittamaan monenlaisia ihmisiä. Taitoja, joihin aktiviteetit liittyvät, ovat esimerkiksi empatia, ihmistuntemus, reiluus ja suoraselkäisyys.

Käden taidot Partiossa monia asioita opitaan tekemällä niitä itse. Samalla opitaan arvostamaan itse tekemistä. Tavoiteltavaa on esimerkiksi kätevyys ja arjen kädentaidot.

Erä- ja leiritaidot Erä- ja leiritaitoja harjaannuttamalla opitaan liikkumaan ja toimimaan luonnossa. Taitoja ovat esimerkiksi yöpyminen teltassa ja ruuanlaitto nuotiolla tai retkikeittimellä. Hengellisyys Aktiviteettien avulla etsitään ja vahvistetaan omaa maailmankatsomusta, selkiytetään omaa jumalasuhdetta ja pohditaan oikean ja väärän tunnistamista. Partion taidot Partiolaisen tulee osata toimia osana kansainvälistä partioliikettä. Näitä taitoja ei tarvita muualla. Tunnettavia asioita ovat esimerkiksi partioaate, partiojärjestelmä, symboliikka sekä yleiset lippukunta-asiat. Kansalaistaidot Partiossa vahvistetaan kykyä toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Tärkeitä aktiviteettien aiheita ovat esimerkiksi palvelu ja auttaminen, ensiavun hallitseminen, yhteisvastuullisuus, median tuntemus sekä tietoja viestintätekniikan käyttötaidot.

Partiojohtajan käsikirja

PARTIOKASVATUS

sissa vaiheen päättävissä harjoituksissa. Partio-ohjelman rakenne jakautuu kussakin ikäkaudessa muutamasta kuukaudesta aina vuoden pituisiin vaiheisiin, sudenpennuilla lyhempiin ja vaeltajilla pidempiin. Vaiheiden aikana tehdään ikäkausittain erilaisia tehtäviä – aktiviteetteja. Ikäkausittain on määritelty kunkin ikäkauden kykyihin ja vaatimuksiin sopivat aktiviteetit kasvatustavoitteiden toteutumiseksi. Aktiviteetteja on kahdenlaisia: aktiviteettiluettelosta löytyvät ja muut. Aktiviteettiluetteloissa löytyvät ovat ns. suorituksia, joita on sekä pakollisia että valinnaisia. Muut aktiviteetit ovat asioita, joita partiossa tehdään, mutta jotka eivät välttämättä löydy aktiviteettiluetteloista. Tällaisia ovat leireihin, retkiin ja koloiltoihin liittyvät tavat ja perinteet, kuten leireillä lipunnosto tai iltanuotio ja koloilloissa loppuhiljentyminen sekä siivoaminen. Näissä on eri vaikeustasoja, kullekin ikäryhmälle sopivan haastavia.

138

Itsestään huolehtiminen Partiossa kiinnitetään huomiota myös oman psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämisen taitoihin. Sellaisia ovat esimerkiksi tulevaisuudenusko, ajanhallinta, stressinhallinta, vahva itsetuntemus, kyky vaikuttaa omiin elämäntaitoihin ja terveitä elämäntapoja edistävä toiminta.

mään erilaisia ratkaisuja vastaan tuleviin ongelmiin. Aktiviteeteissa harjoitetaan esimerkiksi kekseliäisyyttä, luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Partiossa on mahdollista kasvaa ja kehittyä monenlaisissa taidoissa, joita ei koulussa opi.

Johtaminen Johtamiseen kuuluu ryhmätoiminnan, ihmisiin vaikuttamisen sekä asioiden organisoinnin hallitseminen. Johtamistaitoja ovat esimerkiksi organisointitaito, ryhmässä toimiminen, sitoutuminen, kokoustaidot, esiintymistaidot, palautteen vastaanottaminen sekä ihmisten ja asioiden johtaminen.

Partioon kuuluu olennaisesti säännöllinen viikoittainen toiminta – kokoukset. Kokoukset ovat vartion tärkeä toiminnan muoto. Kokoontumispaikkaa kutsutaan partiokoloksi. Kokouksissa opetellaan asioita aktiviteetteja tekemällä ja valmistaudutaan erilaisiin tapahtumiin: retkiin, kisoihin, leireihin ja vaelluksiin. Ollaan yhdessä sisällä ja ulkona, toimitaan yhdessä, ja pidetään hauskaa. Ryhmät suunnittelevat etukäteen, mitä syksyn tai kevään aikana kokouksissa tehdään, milloin mennään retkelle, koska pidetään leirit ja vaellukset ja kuka lähtee partiotaitokisoihin. Johtajan tehtävänä on valmistautua riittävän hyvin kokouksiin. Silloin saadaan paljon aikaan ja kaikilla on mielekästä tekemistä.

Luonnontuntemus ja -suojelu Partiolainen rakastaa, ymmärtää ja suojelee luontoa. Aktiviteettien teemoina ovat esimerkiksi lähiympäristön tunteminen, luonnontuntemus, paikallistuntemus, vesistöt, maastot, lajit, sää, ekologisuus ja luonnonsuojelu. Kansalaisuus Kansalaisuuteen kuuluu, että ymmärtää oman asemansa osana omaa kansaansa ja koko maailmaa. Kansalaisuus-tehtävien aiheina ovat esimerkiksi kansainvälisyys, globaali näkemys, suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen, erilaisten ihmisten kanssa toimiminen, erilaisuuden näkeminen rikkautena ja kulttuurintuntemus. Luova ajattelu Partiossa kehitetään uskallusta heittäytyä uusin tilanteisiin ja opitaan löytä-

Partiojohtajan käsikirja

Viikoittainen toiminta

Kokousperinteet Kussakin lippukunnassa on omat erilaiset perinteet, mutta seuraavat perusasiat ja -tavat kuuluvat partiokokoukseen. • Tullaan ajoissa ja pidetään läsnäolosta kirjaa vaikka vartion päiväkirjassa. • Kokouksella on alkuseremoniat. • Kaikilla on partiohuivi kaulassa. • Siivotaan yhdessä paikat kuntoon. • Kokous päätetään sisaruspiiriin.

Retket Partioon kuuluu olennaisena osana toiminta luonnossa ja siitä oppiminen. Retkien, leirien ja kilpailujen tehtävät ovat mitä mainioin tapa tehdä akviteetteja; opettaa lapsille ja nuorille toimintaa ryhmässä, kädentaitoja, luonnontuntemusta ja selviytymistaitoja. Retket ovat partiota parhaimmillaan. Retkillä on monipuoliset mahdollisuudet toteuttaa partiomenetelmän eri toimintatapoja, ja siten retket ovat myös erittäin tehokas tapa tehdä partiota. Retki voi olla päiväretki tai yöretki, retki lähelle tai kauas. Pienten sudenpentujen kanssa kannattaa aloittaa päiväretkestä, jotta kynnys on mahdollisimman matala. Oleellista onkin, että mahdollisimman moni kävisi retkillä.

Tämä kannattaa huomioida retken suunnittelussa. Jos kyse on lippukunnan retkestä, ohjelmaa on sovellettava niin, että se sopii myös sudenpennuille ja että se motivoi vaeltajia. Eri ikäkaudet pystyvät luonnollisesti tekemään eritasoisia retkiä.

139

Leirit Kaikki alkoi Brownsean leiristä, jolle B-P vei 22 nuorta poikaa ja toteutti käytännössä kehittämäänsä kasvatusjärjestelmää. Siitä lähtien leiri on ollut partiossa keskeinen toimintatapa. Monissa maissa, myös Suomessa, partioliike on toiminut uranuurtajana leiritoiminnassa. Kesäleiri, talvileiri, syysleiri, Lapin leiri, purjehdusleiri...

PARTIOKASVATUS Partiojohtajan käsikirja

140

muotoja on monia, mutta tietyt perusjutut ovat kaikkialla samat. Lippukunnan toiminnassa se voi olla vuoden kohokohta. Leiri on menetelmänä vaativa, mutta tehokas. Lippukunta on viikon kesäleirillä moninkertaisen ajan yhdessä verrattuna viikkokokouksiin. Se on paikka, jossa partiomenetelmää voi toteuttaa monipuolisesti – yhdellä leirillä voi konkreettisesti harjoitella monia taitoja, siellä tutustuu toisiin ihmisiin, ollaan luonnossa, yhteishenki kehittyy, saadaan elämyksiä ja muistoja ja aktiviteetteja ehtii tehdä hurjan monta ja erilaista. Kerran viikossa toistuva kokous kololla on partion arkea – leiri on juhlaa.

Retkeilemään Lippukunnan tehtävä on pitää huolta, että sen jäsenet osaavat retkeillä. Partio-ohjelman aktiviteettien kautta lapset ja nuoret oppivat retkellä tarvittavia taitoja. Koulutusjärjestelmä kuvaa partiossa toimivien aikuisten kouluttamista. Katso siitä tarkemmin osoitteesta www.partio.fi. Lisätietoa löydät mm. lippukuntakansiosta. Lisäksi hyvää tietoa retkeilystä löytyy Metsähallituksen, partiolaisten ja Suomen Ladun yhdessä tuottamasta palvelusta www.luontoon.fi.

Vaellukset ja purjehdukset Vaellus voi olla kulkuriromantiikkaa parhaimmillaan. Sinä, te, rinkka ja komeat maisemat! Yllä tuulta ja ilmaa, alla maata. Vaelluksen voi tehdä jalkapatikassa mutta myös hiihtäen, pyöräillen, soutaen, meloen tai purjehtien. Aina ei tarvitse lähteä Lappiin asti, vaellukset voi järjestää myös lähialueella. Muutama vihje: • Jos lippukuntasi vaellusperinne on hiipunut, valmistautukaa ensimmäiselle vaellukselle hyvin. • Pyrkikää pieniin 2–4 hengen ruokakuntiin tai telttakuntiin. Kahdesta tällaisesta syntyy vaellusvartio, joka liikkuu ryhmänä omaan tahtiinsa ja omaa reittiään. Näin 20 hengen ryhmäkään ei häiritse luontoa.

Partiojohtajan käsikirja

• Laatikaa lippukunnan vaeltamisen säännöt ja toimintaperiaatteet. • Luonnossa liikkuja ei jätä jälkeensä yhtään mitään. Kiinnittäkää siis huomiota siihen, ettei perässänne kulje roskavana. • Muistakaa jokamiehen oikeuksien kunnioittaminen. • Vaellukselleko ohjelmaa? Kaikille ei aina riitä pelkkä patikointi. Vaelluksen ohjelmaa voi miettiä sen mukaan, missä kuljetaan: onko reitillä mielenkiintoisia tai erityisen kauniita kohteita? Lepopäivä voisi osua tällaiselle kohteelle. Monet aktiviteetit soveltuvat toteutettaviksi vaelluksella.

Partiosta maailmalle

Pieni, reilu kilpahenki ei ole pahasta. Nuoria se voi innostaa. Tähän partiolla on tarjota erilaisia kilpailuja, joista useimmat ovat urheilutermein joukkueurheilua. Toimintamuotona partiotaitokilpailut ovat ikään kuin retkiä, joissa joukkue, partiossa vartio, toimii yhdessä tietoja ja taitoja vaativien tehtävien kimpussa. Partiotaitokisat vaativat nimenomaan yhdessä tekemistä, joukkueena toimimista. Partiotaitokilpailu on partio-ohjelmaan perustuva, maastossa tapahtuva kisa. Kyse on päivä- tai yöretkistä, joiden aikana maastossa liikutaan jalan tai hiihtäen ja rasteilla tehdään erilaisia tehtäviä. Kilpailujen tarkoituksena on tukea vartion yhteishengen kehitystä sekä kilvoitellen testata vanhoja sekä opettaa uusia taitoja. Kilpailuissa on vallittava rehti partiohenki.

Partioliike on yksi maailman suurimmista nuorisoliikkeistä. Partiolaisia on yhteensä jo 38 miljoonaa 156 maassa! Kansainvälisyys lippukunnassa voi tarkoittaa ulkomaisia ystävyyslippukuntia tai omaa retkeä maailmalle. Siihen voi kuulua vierailu ulkomaisella leirillä tai ulkomaalaisten vieraiden vastaan ottaminen omalle leirille. Oletteko lippukunnassa kokeilleet, mitä löydätte pelkästään Internetistä hakemalla? Se on pullollaan tietoa muiden maiden partiosta. Suomen Partiolaiset tekee joka vuosi virallisen leirimatkan. Sen mukana on helppo lähteä käymään ulkomaisella leirillä. Muita leirikutsuja voit kysyä keskustoimistolta. Jamboree on näistä tunnetuin ja suurin. Se on kaikkialta maailmasta tulevien partiolaisten valtava leiri, joka järjestään neljän vuoden välein. Mutta kansainvälisyys voi merkitä myös kehitysyhteistyöhanketta tai erilaisia teemoja, joissa tutustutaan toisiin kulttuureihin. Mitä teillä tehtiin viime Muistelemispäivänä?

→ Lue lisää lippukuntaluvusta sivuilta 167-234.

! Vihje: Katso Muistelemispäivien kansainväliset sivut: www.worldthinkingday.org.

! Vihje: Pelataanko teillä norjalaista? Verkkosivuilta www.partio.fi löydät myös ikäkausille suunnattuja toimintavinkkejä.

Partiojohtajan käsikirja

141

PARTIOKASVATUS

Kilpailut

Suomen Partiolaisten kehitysyhteistyön yleiset periaatteet:

142

Suomen Partiolaiset pyrkii edistämään kehitysmaiden taloudellista kasvua ja yhteiskunnallista kehitystä. Pyrkimyksenä on vaikuttaa rauhan säilymiseen tai rauhan luomiseen kehitysmaissa. Kehitysyhteistyön kautta toteutetaan partiojärjestön kasvatustavoitteita sekä edistetään partiolaisten tietoisuutta kehitysmaiden partiolaisten ja muiden kansalaisten elinoloista.

Suomen Partiolaisten kehitysyhteistyön tavoitteita ovat: • köyhyyden vähentäminen • yhteiskunnallisen tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistäminen • ympäristöongelmien ratkaiseminen • pysyvien tulosten saavuttaminen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän toiminnan avulla • kehitysmaan omien pyrkimyksien tukeminen • sukupuolten välisen tasa-arvon periaatteen tukeminen • kehitysmaiden oman kansalaistoiminnan ja erityisesti partiotoiminnan kehittäminen ja tukeminen omaehtoisuuden ja oma- aloitteisuuden pohjalta.

Joskus partio tempaisee – tempaukset ja yhteiskunnalliset hankkeet Partio-ohjelma on myös osallistumista ja vaikuttamista Tiesitkö, että veripalvelun juuret ovat 1930-luvun partiolaisissa, jotka organisoivat verenluovutuksen? Yhteiskunnalliset hankkeet ja tempaukset ovat osa partiota. Partiolaisten kunniatehtävänä voi olla itsenäisyyspäivänä sytyttää kynttilät sotiemme sankarivainajien haudoille tai hoitaa kirkossa kolehdin keräys. Partiolippukunnalla voi olla edustaja kaupungin nuorisovaltuustossa. Hän vaikuttaa nuorisotoimeen olemalla päättämässä, millaisia nuorten tapahtumia järjestetään. Hän voi osallistua ystävyyskaupunkitoimintaan ja matkoihin ja

Partiojohtajan käsikirja

edustaa tilaisuuksissa paitsi kaupunkia myös partiota. Piirit, keskusjärjestö sekä maailmanjärjestöt järjestävät erilaisia hankkeita, tempauksia tai teemoja, joihin lippukunta voi osallistua. Vuosien saatossa on kerätty rahaa sydänkoneisiin, rakennettu Senegaliin terveyskeskus ja esimerkiksi menty metsään metsäteeman merkeissä.

"Vietimme veteraanien kanssa mukavan illan lauluja laulellen,

partiolehtiä selaillen ja mielenkiintoisten tarinoiden äärellä kahvitellen. Veteraanit olivat mielissään, ja jäipä meillekin hyvät muistot kohtaamisesta! Sitaatti partiolaisten ja veteraanien palvelutempauksesta syksyltä 2007

Lauma

Sudenpennut

Jos akela tai sampo on vaeltaja, hänellä tulee olla aikuinen tuki.

Lauma

Akela

Sudenpentulaumaa johtaa Akela, joka on aikuinen tai vaeltaja. Apunaan Akelalla on toinen aikuinen,Vaeltaja tai Samoaja.

Joukkue

Seikkailijat

Vartio

Tarpojat

Jokaisen tarpojavartion toiminnasta vastaa aikuinen luotsi, joka tukee Luotsi vartionjohtajia ja järjestää yhteistä toimintaa.

Sampo

Vartio Seikkailijajoukkuetta johtaa Sampo, joka on aikuinen. Apunaan Sammolla on Vaeltaja tai toinen aikuinen.

Vartion johtajat

Vartio

Tarpojavartiota johtaa yksi tai useampi Samoaja tai Samoajan puuttuessa aikuinen.

Vartio

Samoajat

Luotsi

Vaeltajat

Vaeltajia, vaeltajavartioita ja vaeltajien Luotsi vertaisjohtajia tukee yksi tai useampi aikuinen vaeltajajohtaja eli luotsi.

Vartio

Vartion johtaja

Samoajavartion johtaja on samaan ikäkauteen kuuluva vertaisjohtaja.

Projektin vartion johtaja

Projektin vartion johtaja Projektiryhmä

Projektiryhmä

Vaeltajavartion toimintaa johtaa projektikohtainen vertaisjohtaja.

Yksi ikäkautta tukevista aikuisista on samalla yhden tai useamman ikäkauden ikäkausivastaava, jolla on kokonaisvastuu kyseisen ikäkauden toiminnasta. Ikäkausivastaava voi olla myös erillinen pesti.

Partiojohtajan käsikirja

PARTIOKASVATUS

Samoajavartioiden toiminnasta vastaa aikuinen luotsi, joka tukee vertaisjohtajia ja järjestää yhteistä toimintaa.

143

Akela

ESIMERKKIKOKOONPANO SADAN HENGEN LIPPUKUNNALLE Sudenpentulaumat (3 kpl)

144 Sudenpentulaumaa johtaa aikuinen Akela (ehkä apunaan vaeltaja).

Seikkailijajoukkueet (2 kpl)

Sudenpennuilla, seikkailijoilla ja vaeltajilla on yhteinen ikäkausivastaava, joka toimii myös vaeltajaluotsina.

Seikkailijajoukkuetta johtaa kutakin 2 vaeltajaa

Vaeltajavartio (1 kpl)

Vaeltajavartiota johtaa vertaisjohtaja

Samoajavartiot (2 kpl)

Samoajavartion johtaja on vertaisjohtaja.

Yksi aikuinen tarpojaja samoajaluotsi tukee yhtä samoajavartiota ja 1-2 tarpojavartiota. Toinen aikuisista on samoajien ja toinen tarpojien ikäkausivastaava.

Partiojohtajan käsikirja

Tarpojavartiot (3 kpl)

Tarpojavartiota johtaa yksi Samoaja.

Kasvatustavoitteet Suhde itseen SUDENPENNUT

Elämänhallinta terveys, turvallisuus, aika, sitoumukset

Q Osaa huolehtia

aikuisen avustuksella syömisestään, nukkumisestaan, tavaroistaan, hygieniastaan yms. itselleen uusissa olosuhteissa. Haluaa liikkua ja ulkoilla. Q Osaa ja uskaltaa

sanoa, miltä itsestä tuntuu. Q Osaa kuunnella

ohjeita ja toimia saamiensa ohjeiden mukaan. Q Osaa noudattaa

totuttuja turvallisia tapoja ja tunnistaa vaaran.

SEIKKAILIJAT

TARPOJAT

Q Pärjää ryhmänsä

Q Pärjää kaverinsa kanssa

kanssa erilaisissa olosuhteissa. Osaa huolehtia syömisestään, nukkumisestaan, hygieniastaan, ulkoilustaan.

tai tuetusti yksinkin erilaisissa olosuhteissa.

Q Kykenee kestämään

erilaisia tunteita ja toimimaan niistä huolimatta. Q Toimii tutuissa

tilanteissa omaaloitteisesti opitun mallin mukaisesti. Q Osaa kieltäytyä

päihteistä. Q Osaa tehdä

sopimuksia ja pysyy niissä.

Q Pitää lupauksensa.

145

Q Ymmärtää ravinnon,

unen, ulkoilun ja liikkumisen merkityksen jaksamiselle ja osaa toimia sen mukaan. Q Pitää kiinni

sopimuksistaan, vaikka mielipide vaihtuisi.

Q Pystyy toimimaan

tunne-myrskyistä huolimatta. Q Tunnistaa omaa

turvallisuuttaan uhkaavia tekijöitä. Q Ymmärtää päihteiden

vaikutukset toimintakykyyn ja osaa kieltäytyä päihteistä myös sosiaalisen paineen alla. Q Toimii aloitteellisesti

yllättävissä ja epämiellyttävissäkin tilanteissa. Q Nauttii tyttönä tai

poikana olemisesta. Q Tietää, mistä pitää

ja mitä osaa. Q Haluaa oppia

uutta, uskaltautuu kokeilemaan uusia asioita.

Q Itsetunto vahvistuu. Q Saa tilaisuuksia

arkiseen toimintaan kummankin sukupuolen kanssa ilman seksuaalisia paineita. Q Haluaa kehittyä myös

niissä asioissa, joissa ei ole vahvimmillaan. Uskaltaa yrittää uudelleen.

Q Kokee onnistumisen

PARTIOKASVATUS

Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen

hetkiä. Säilyttää luottamuksen itseensä. Q Sopeutuu kasvuun ja

muutoksiin itsessään. Q Saa kehittyä rauhassa. Q Uskaltaa eläytyä

ja hypätä mukaan elämyksiin.

Q Oppii itsestään

kokeilemalla monenlaista itseilmaisua.

Maailmankatsomus

Q Harjoittelee

hiljentymistä. tärkeysjärjestyksiä. Q Haluaa toimia

oikein.

Q Tutustuu

partiossa tärkeänä pidettyihin asioihin partiolupauksen ja –ihanteiden kautta. Q Erottaa pilan ja sen,

mitä oikeasti voi sanoa tai tehdä.

Q Osaa hiljentyä

omien ajatustensa ja elämää suurempien asioiden äärelle. Q Tunnistaa partion

arvoja ihanteiden ja lupauksen kautta. Q Osaa toimia oikeaksi

kokemansa puolesta, vaikka kaverit toimisivat toisin.

Jatkuu seuraavalla sivulla

Q Huomaa asioiden

Q Osaa hiljentyä.

Partiojohtajan käsikirja

Suhde itseen SAMOAJAT

146

Elämänhallinta terveys, turvallisuus, aika, sitoumukset

Q Q

Osaa ylläpitää fyysistä ja psyykkistä hyvinvointiaan.

Pystyy tekemään sarjan toisiinsa liittyviä sopimuksia ja päätöksiä ja pysymään niissä.

Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen

Maailmankatsomus

Pärjää yksinkin uusissa ja erilaisissa tilanteissa.

Säilyttää harkinta- ja toimintakykynsä kuohuttavissakin tilanteissa. Pystyy jälkeenpäin palaamaan tilanteeseen.

Huolehtii omasta fyysisestä, henkisestä ja seksuaalisesta turvallisuudestaan.

Arvostaa päihteetöntä vapaa-ajan viettoa.

Rakentaa käsitystä itsestään, esimerkiksi omista kyvyistään, luonteestaan, seksuaalisuudestaan ja taustastaan.

VAELTAJAT Q

Pärjää itsenäisesti elämässä.

Valitsee terveyttä edistävän elämäntavan.

Tiedostaa olevansa esimerkkinä elämäntavoillaan.

Osaa sanoa ei ja huolehtii omasta jaksamisestaan.

Osaa täysi-ikäisen ihmisen vastuullisen päihteiden käytön.

Osaa ennakoida tilanteita ja tapahtumien kulkua ja varautua vaaratilanteiden varalta.

Oivaltaa, että on viime kädessä vastuussa itseään ja elinympäristöään koskevista asioista.

Tunnistaa asenteitaan.

Asettuu omaan aikuiseen seksuaalisuuteensa ja ymmärtää antaa tarvittavan rauhan ja tuen toisessa kehitysvaiheessa oleville.

Omaksuu arvioinnin osaksi toimintaansa.

Uskaltaa heittäytyä mutta osaa myös lopettaa.

Kartuttaa tietoaan, taitoaan ja tahtoaan tehdä asioita.

Osaa asettaa itselleen realistisia tavoitteita.

Uskaltaa laittaa itsensä likoon.

Oma maailmankatsomus näyttäytyy käytännön toimintana.

Oma tapa ja halu harjoittaa uskontoa löytyy.

Tuntee partion arvopohjan.

Huomaa oikean ja väärän suhteellisuuden.

Käsitys oikeasta ja väärästä näkyy omassa toiminnassa.

Pohtii omaa elämänkatsomustaan ja jumalasuhdettaan ja pystyy keskustelemaan niistä.

Peilaa omia arvojaan partion arvoihin.

Muodostaa omaa käsitystään oikeasta ja väärästä.

Partiojohtajan käsikirja

Haluaa olla hyvä kaveri.

Tietää, millaisia ihmisiä ja minkälaisia elinolosuhteita on muualla.

SUDENPENNUT

Suhde toisiin ihmisiin Ihmisyyden arvostaminen

Rehtiys Kohtelee tasapuolisesti toisia.

3 Q

SEIKKAILIJAT

Osaa luoda erilaisia ystävyyssuhteita.

Näkee oman osuutensa kiistatilanteissa.

Ymmärtää, että muualla olevilla on väliä.

Puuttuu kiusaamiseen.

Kykenee luomaan erilaisia ihmissuhteita.

Tarttuu rohkeasti ennakkoluuloihin pyrkien niistä eroon.

Tunnistaa eron oman ja toisen maailmankatsomuksen välillä ja hyväksyy sen.

SAMOAJAT

PARTIOKASVATUS

TARPOJAT Q

Tunnistaa hyviä ja huonoja kaveruussuhteita.

Ymmärtää, että ihmisten erilainen tausta ja ominaisuudet vaikuttavat heidän tapaansa toimia ja elää.

Kohtelee kanssaihmisiä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

VAELTAJAT

Ylläpitää omaa ihmissuhdeverkostoaan rehtiyden ja toisten huomioon ottamisen hengessä tunnistaen myös omat tarpeensa.

Arvostaa ihmistä ja ihmisyyttä, vaikkei hyväksy kaikkia toisen tekoja, mielipiteitä tai arvoja.

Suoraselkäinen elämäntapa kaikilla tasoilla lähiyhteisöstä alkaen.

Partiojohtajan käsikirja

147

Partiojohtajan käsikirja

”Johonkin kuuluminen”, sitoutuminen

Järjestäytyneen yhteispelin hallitseminen

Haluaa noudattaa yhteisiä sääntöjä, sopimuksia ja tapoja.

Osaa kertoa aikuiselle, jos joku on pielessä.

Haluaa esiintyä ryhmänsä edustajana.

Pystyy hoitamaan pieniä, tilapäisiä tehtäviä.

Osaa toimia pienryhmässä aikuisen johdolla.

SUDENPENNUT

Suhde yhteiskuntaan

Kokee yhteenkuuluvuutta.

Osaa hoitaa pieniä pitkäaikaisempia vastuutehtäviä.

Osaa toimia pienryhmässä jäsenenä ja hetkittäin johtajana kokeneemman ohjauksessa.

SEIKKAILIJAT

Kokee itsensä osana ihmiskuntaa.

Haluaa toimia yhteiseksi hyväksi.

Osaa ottaa kantaa itseään koskeviin asioihin ja perustella kantansa.

Hallitsee pienryhmässä toimimisen.

TARPOJAT

Kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan itselleen sopivan kokoisen vastuutehtävän. Q

Tunnistaa yhteisöjä, joihin kuuluu, ja oman paikkansa niissä.

Ymmärtää julkisen päätöksenteon olevan ihmisten välisiä sopimuksia, joihin kaikilla on mahdollisuus ja oikeus vaikuttaa. Q

Syventää ymmärrystään ja kokemustaan pienryhmästä. Saa kokemusta myös pienryhmän johtamisesta.

SAMOAJAT

Uskaltaa sitoutua itselleen sopiviin projekteihin tai pesteihin. Q

Sitoutuu yhteisöjensä arvoihin. Haluaa rakentaa yhteiskuntaa omalla panoksellaan.

Haluaa ja kykenee olemaan itse mukana vaikuttamassa yhteiskunnallisiin asioihin. Q

Tunnistaa itselleen tyypillisen tavan olla ryhmän jäsenenä ja johtajana sekä kehittää niitä. Q

VAELTAJAT

148

Saa positiivisia kokemuksia, osaa liikkua ja toimia turvallisesti luonnossa.

3 Osaa korjata omat jälkensä.

SUDENPENNUT

Suhde ympäristöön

Luontosuhde

Vastuu elinympäristöstä

Hallitsee retkeilytaitoja, tuntee olonsa kotoisaksi lähialueensa luonnossa.

SEIKKAILIJAT Q

Pitää huolta yhteisistä tavaroista ja tiloista. Osallistuu talkoisiin lähiympäristönsä hyväksi.

Terve ymmärrys luonnon- ja ympäristönsuojelusta.

Ymmärtää luonnon suuruuden. Selviytyy luonnossa myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tiedostaa rajansa turvallisuuden kannalta.

SAMOAJAT

PARTIOKASVATUS

Osaa ja haluaa liikkua luonnossa kaikkina vuodenaikoina ja erilaisissa olosuhteissa.

TARPOJAT Q

Ymmärtää, miten oma toiminta vaikuttaa ympäristöön, ja haluaa toimia sen puolesta.

Osaa mukauttaa oman toimintansa suhteessa ympäristöön.

Ymmärtää luontokokemusten elämyksellisen merkityksen.

VAELTAJAT

Ymmärtää toimintansa ja valintojensa merkitykset ympäristön kannalta myös globaalisti ja pitkällä tähtäimellä.

Partiojohtajan käsikirja

149

150

Partiojohtajan kĂ¤sikirja

Aikuisena partiossa

151

AIKUISENA PARTIOSSA Partiojohtajan kĂ¤sikirja

152

4.1

Aikuisen rooli johtajana lippukunnassa Ohjelmauudistuksen myötä aikuisen rooli ikäkausien johtamisessa on tullut aiempaa keskeisemmäksi. Kaikesta toiminnasta vastaa aikuinen johtaja. Partiossa aikuisella tarkoitetaan yli 22-vuotiasta. Myös vaeltajat voivat halutessaan osana ohjelmaansa toimia aikuispestissä.

Partiojohtajan käsikirja

Tällaisen yli 22-vuotiaan henkilön tehtävät ovat moninaiset. Hän voi olla ikäkausitoiminnassa • ikäkausivastaava, esim. vastaava sampo tai akela (jolloin hän on hyvin kouluttautunut partio- ja ikäkausitoimintaan) • ikäkauden aikuinen johtaja (jolloin hän on myös kouluttautunut toimintaan hyvin). Jotkut ikäkausijohtajat, esim. vaeltajajohtaja, voivat olla myös sellaisia aikuisia, joilla ei ole mahdollisuutta olla tiiviisti viikkotoiminnassa mukana. • ikäkauden aikuisen johtajan aikuinen apulainen – tämä pesti sopii myös partioon vastikään tulleille

Aikuinen johtaa ja vastaa toiminnasta

153

Ikäkausivastaava Jokaisen ikäkauden toiminnasta lippukunnassa kokonaisuutena vastaa aina ikäkausivastaava. Ikäkausivastaavana voi toimia joku akeloista, sammoista tai luotseista tai joku muu aikuinen johtaja. Jos ikäkaudessa on vain yksi ryhmä, akela, sampo tai luotsi on usein samalla kyseisen ikäkauden ikäkausivastaava.. Sama henkilö voi toimia myös useamman kuin yhden ikäkauden vastaavana, jolloin kyseessä on erillinen pesti. Ikäkausivastaava on yli 22-vuotias ikäkausivastaavan koulutuksen

AIKUISENA PARTIOSSA

Tai hän voi olla muu mahdollistaja, esim. • jonkin tietyn taitoalueen taitaja ja kouluttaja • hallinnollisten tehtävien hoitaja (toivottavasti myös kouluttaja) • muonituksen, kuljetuksen, tiedotuksen, rakennustoimen, varusteiden ylläpidon, varainhankinnan tms. vastaava tai avustaja • lippukunnan historian ja perinteiden tuntija ja välittäjä.

Lippukunnassa aikuisella on erilaisia johtamistehtäviä.

Partiojohtajan käsikirja

154

suorittanut partiojohtaja, joka ymmärtää kokonaisvaltaisesti ikäkausitoimintaa kaikkien ikäkausien osalta ja osaa tukea myös aikuisia näiden pesteissä.

Sudenpentu- ja seikkailijaikäkausien johtaja Sudenpentulauman johtaja on akela ja seikkailijajoukkuetta johtaa sampo ja he ovat aikuisia tai vaeltajaikäisiä, jotka johtavat ja vastavat viikkotoiminnasta. Sudenpentulaumalla ja seikkailija-joukkueella on yksi tai kaksi johtajaa. He ovat myös saaneet tehtäväänsä koulutuksen. Tukena ja apuna voi olla toinen henkilö, joka voi olla vaeltaja tai tehtävää opetteleva aikuinen. Mikäli akela tai sampo on vaeltajaikäisiä, tulee heillä olla tukenaan aikuisen ikäkausivastaavan tuki.

"Perhe etsi nuorelle vammaiselle pojalle uutta harrastusta, jossa voisi olla ulkona,

tehdä käsillä ja kokea uusia asioita. Äiti sopikin paikallisen sisujohtajan kanssa pojan isän tulevan seuraavalla kerralla katsomaan, mitä partio on. Isä ja poika innostuivat toiminnasta, ja ensimmäisen talven jälkeen sisujohtaja ehdotti isälle partiojohtajakurssia. Piirissä olikin sinä kesänä leiri-pj-kurssi, ja metsämiestä se innosti enemmän kuin pari viikonloppua seurakuntakeskuksessa. Pikku hiljaa hänelle tuli monenlaisia partiopestejä, ja ennen kuin hän oikein huomasikaan, partiosta oli tullut hänelle tärkeä osa vapaa-ajan toimintaa. Toiminta luonnossa rehtien ja reippaiden nuorten kanssa saa aikuisenkin tuntemaan olonsa parikymmentä vuotta nuoremmaksi!

Tarpoja ja samoajaikäkausien johtaja Tarpoja- ja samoajaluotsi ovat pysyviä aikuisia johtajia ja ovat vastuussa tarpojaja samoajavartioiden toiminnasta. Vaikka hän ei jatkuvasti osallistuisikaan viikkotoimintaan, ovat he tietoisia ryhmien tilanteista ja herkästi käytettävissä. Luotsi myös tukee tarpojaja samoajavartion vartionjohtajia. Tarpoja- ja samoajavartioilla on määräajoin vaihtuvat samoajaikäkauden vartionjohtajat, joita voi olla yksi tai

Partiojohtajan käsikirja

useampi. Vartionjohtajat ovat vastuussa vartioden viikoittaisesta toiminnasta osana omaa ohjelmaansa.

Vaeltajaikäkauden johtaja Vaeltajaluotsi eli vaeltajaikäkauden aikuinen ohjaa vaeltajan henkilökohtaisen kehityssuunnitelman tekemistä ja toteutumista. Vaeltajavartiolla on projektikohtainen samaan ikäkauteen kuuluva vartiojohtaja, joka suunnittelee ja johtaa vartion toimintaa. Erilaisissa käytännön tilanteissa täysi-ikäisistä koostuva vaeltajavartio on itse vastuussa itsestään.

→ Katso termien selitykset sivuilta 132-136.

4.2

Ottaisinko partiopestin?

155

Koulutus Uusi pesti Rekrytointi, valinta

Pestistä sopiminen ja pestikeskustelu

Nimitys, perehdytys

Toimintaa pestissä

Arviointi/ palaute

Taukotupa Vanhan jatko

Tuki

Partiopestin periaatteet: 1. Jokaisella aikuisella on oikeus toimia tehtävässä, jossa on mahdollisuus onnistua ja joka on haastava, kiinnostava ja kehittävä. 2. Jokaisella on oikeus saada koulutusta, palautetta ja tukea. 3. Jokaisen tehtävän sisällöstä sovitaan yhdessä. 4. Jokaisella on oikeus tietää, paljonko aikaa tehtävä vaatii (suoriudutaanko siitä yleensä viikossa vai kuukaudessa). 5. Ketään ei ole tarkoitus pakottaa mihinkään tehtävään, eikä partiopesti ole työsopimus paperilla. Kun pestaudut partioon, käy läpi itse tehtävän lisäksi, mitä resursseja lippukunnalla on tarjota, mitä toivoisit lisää ja millaisessa toimintaympäristössä tulet toimimaan. Entä kenelle vastaat tekemisistäsi? Kuka on tukihenkilö ongelmatilanteissa? Kuka tuuraa? Kuinka kauan pesti kestää?

Partiojohtajan käsikirja

AIKUISENA PARTIOSSA

Pesti on aikuisen johtajan tehtäväkokonaisuus, jossa määritellään muun muassa henkilön tehtävät ja tavoitteet. Pestaaminen on prosessi, johon kuuluu tehtävästä sopimisen lisäksi myös tuesta, koulutuksesta ja palautteesta huolehtiminen koko pestin ajan. Pestattu henkilö tietää, mitä häneltä odotetaan, mitkä hänen tehtävänsä ovat, miten hänen toimintaansa arvioidaan ja mistä hän saa omaan pestiinsä tukea. Pestissä toimitaan lippukunnassa, piirissä sekä keskusjärjestössä. Pestissä tulee sopia sen kestoajasta, vaikka ei olisikaan kyseessä projekti Partiojohtajuus on palvelemisen ja vastuunkantamisen näkökulma asioihin. Partiopestillä tarkoitetaan nimenomaan aikuisen toimintaa partiossa. Pestiajattelu sisältää tuen ja kouluttautumisen mahdollisuuden. Ketään ei heitetä veteen ja katsota, osaako hän uida.

156

Osoitus lippukunnan laadukkaasta toiminnasta on, että tehtäviin nimittäminen hoidetaan tyylikkäästi ja johtajatovereista huolehditaan. Johtajapulaa pidetään lippukuntien ykkösongelmana, ja mitä kehnommin johtajarekrytoinnit hoidetaan, sitä pahemmaksi pula käy. Pieleen mennyt rekrytointi noudattaa yleensä samaa kaavaa: Ensin värvätään joku epäröivä puhumalla hänet pyörryksiin. Värväys tapahtuu viime tingassa, koska johtajaneuvosto ei ole herännyt ajoissa kartoittamaan johtajatarpeita. Näin värvättävä ei oikein ehdi miettiä, mitä lupaa. Kun hän on luvannut ryhtyä hommaan, muut ajattelevat asian olevan kunnossa ja unohtavat koko jutun. Värvätty laitetaan kurssille, jonka käytyään hän huomaa, että käytäntö eroaa opitusta eikä lippukunnassa ole foorumia, jossa eteen tulevia ongelmia voisi puida. Tukea ja apua pitää metsästää, se on hajanaista ja laadultaan vaihtelevaa. Tuore johtaja väsyy nopeasti ja lyö hanskat tiskiin. Syntyy yleistä nahinaa ja marmatusta, ja johtajapula pahenee.

Partiojohtajan käsikirja

Johtajapula ei oikeastaan ole ongelma vaan oire, joka usein kertoo epätyydyttävistä tehtävistä, johtajahuollon laiminlyönnistä ja siitä, että työn tekijä on jätetty yksin. Tätä syndroomaa torjumaan on kehitetty partiopesti. Pestissä tarvitaan kaksi osapuolta: pestaaja ja pestattava. Pesti on ennen kaikkea pestattavan väline tuen saantiin, toiseksi pestaajan väline johtajiston rekrytointiin ja kolmanneksi tapa hahmottaa työnjakoa lippukunnassa. Lähde: Vaeltajan toimintakansio

Esimerkki akelan pestikeskustelusta Kokemukset akelana toimisesta: • Miten edellinen kausi pestissä onnistui?. • Mitkä ovat hyvät ja huonot kokemukset edellisestä kaudesta? • Miten olet tyytyväinen omaan toimintaasi ja saamaasi tukeen?

Akelan pestin sisältö

Pestikeskustelu Pestikeskustelun tarkoituksena on sopia pestattavan tehtävästä, reunaehdoista, tavoitteista, pestin suunnitellusta kestosta, raportoinnista, arvioinnista ja tuesta. Pestikeskustelussa käydään läpi oma osaamistaso ja todetaan pestissä tarvit-

• Tarvitseeko apua toiminnan suunnittelussa ja retkien järjestelyissä? • Miten laumojen välistä yhteistyötä voitaisiin kehittää? • Millaista muuta tukea pestissä akela kaipaa lippukunnan muilta johtajilta ja varsinkin ikäkausivastaavalta? • Miten ja millaisella koulutuksella voidaan pestin hoitamista kehittää?

157

Oma jaksaminen • Kuinka pitkän ajan haluaa toimia akelana? • Paljonko lauman johtamiseen on mahdollista käyttää aikaa viikottain ja kuukausittain? • Millaisia odotuksia ja toiveita pestattavalla itsellään on? • Milloin pestiä arvioidaan uudestaan?

tava koulutus (esitietovaatimuksineen) sekä muut kiinnostavat koulutukset. Pestaajana on yleensä lippukunnanjohtaja, ryhmän johtaja, projektijohtaja tai valiokunnan puheenjohtaja. Jokaisen aikuisen tulee käydä pestikeskustelu aina uuden pestin alussa, ja keskusteluja voi ja tulee käydä myös aina muutosten yhteydessä.

Partiojohtajan käsikirja

AIKUISENA PARTIOSSA

• Suunnittelee partio-ohjelman mukaan lauman toiminnan koko kaudeksi ja toteuttaa viikottaiset laumaillat. • Järjestää laumalle vähintään yhden retken keväällä ja syksyllä. • Osallistuu kesäleirille ja lippukunnan muihin tapahtumiin yhdessä sudenpentujen kanssa. • Pitää päiväkirjaa lauman toiminnasta ja tapahtumista sekä merkkisuorituksista. • Pitää yhteyttä sudenpentujen vanhempiin, tiedottaa lippukunnan tapahtumista ja järjestää vanhempainillan. • Huolehtii sudenpentujen turvallisuudesta partiossa. • On esimerkki ja esikuva sudenpennuille.?

Akelan pestin hoitamiseen tarvittava tuki

158

4.3

Kun otan pestin – Tahdon koulutusta! Partio tarjoaa aikuisille ja nuorille johtajille monenlaista koulutusta pestin Lippukunnan tehtäviä ja oman kehittymisen tueksi. Koulukoulutuksessa ovat • lippukunnan johtajiston kouluttautusjärjestelmän tehtävänä on varmistaa, tumisen suunnitelmallinen ohjaus että lippukunnissa toimii riittävä määrä • omien luottamushenkilöidensä osaavia aikuisia ja nuoria johtajia. perehdyttäminen Partiokoulutusta järjestävät • lippukunnan vastuulle määritellippukunnat, partiopiirit ja Suomen tyjen suoritusten ohjaaminen ja Partiolaiset osana muita tapahtumia, hyväksyminen. monimuotokoulutuksena ja ohjattuna itseopiskeluna. Koulutusta on tarjolla eripituisina kursseina. Tarjolla on joiKoulutusjärjestelmä onnistuu hinkin koulutuskokonaisuuksiin myös tehtävässään, kun • on riittävästi henkilöitä, jotka monimuotokoulutusta, jossa yhdistehaluavat toimia pesteissä tään lähikoulutusta, itsenäistä opiskelua, • järjestetään toteutukseltaan ja harjoittelua lippukunnassa ja vaikkapa sisällöltään sopivaa koulutusta verkko-oppimista. Pestiin liittyvän kou• kukin osallistuja oppii koulutukseslutuksen suunnittelussa voidaan myös sa pestissään tarvitsemiaan asioita huomioida kouluttautujan aikaisemmin • lippukunnassa toteutuu laadukas hankkima osaaminen. Tarkoituksena on partio-ohjelma kaikissa ikäkausissa tarjota koulutusta erilaisilla tavoilla, jot• partion kasvatustavoitteet ka sopivat erilaisten aikuisten elämäntitoteutuvat. lanteisiin ja mieltymyksiin unohtamatta kuitenkaan partiokouluKoulutusjärjestelmän mukainen koulutus on suunnattu tukselle omaaikuisille (yli 22-vuotiaille) ja pesteissä toimiville nuorille. leimaista toiLisäksi osa koulutuksesta voi tukea vaeltajaikäisiä nuoria minnallisuutta osana heidän partio-ohjelmaansa. Nuorten koulutukseen ja elämyksiä. sisältyy aina lippukunnassa toimivan aikuisen tuki.

Partiojohtajan käsikirja

159

4.4

Koulutusjärjestelmä Koulutuskokonaisuuden suorittamiseen kuuluvat • oman osaamisen arviointi • tarvittavien moduulien suorittaminen ja hyväksyminen • kokonaisuuden päätöskeskustelu.

Suoritustapoja voivat olla • kurssit • monimuotokoulutus tai ohjattu itseopiskelu • muut koulutustapahtumat.

Suoritusten hyväksyminen Moduulisuoritus hyväksytään, kun kouluttautuja osaa sen sisällön. Tämän voi tehdä kurssisuorituksilla, näytöillä ja aikaisemman osaamisen osoittamisella. Hyväksyjänä toimii moduulista riippuen kouluttaja, ohjaaja tai lippukunnan koulutusvastaava. Kouluttautumismahdollisuuksia on järjestetty lippukunnan uusien ikäkausien mukaisiin pesteihin. Jokaisessa lippukunnassa on koulutusvastaava, jonka päätehtävä on tukea lippukunnan aikuisten ja nuorten johtajien hakeutumista heille sopivaan koulutukseen.

Partiojohtajan käsikirja

AIKUISENA PARTIOSSA

Partio-ohjelman käyttöä tukee vuonna 2008 uudistettu koulutusjärjestelmä. Uudistuneen partio-ohjelman myötä suurin osa lippukunnan partiopesteistä muuttui. Tilastojen perusteella läheskään kaikki pesteissä toimivat eivät olleet kouluttautuneet. Nykyinen koulutusjärjestelmä haluaakin helpottaa koulutukseen osallistumista. On pyritty vähentämään päällekkäisyyksiä, huomioimaan pestatun aikaisempi osaaminen sekä luomaan koulutukseen joustavia suoritustapoja. Näiden lisäksi näkyvin muutos on koulutuksen moduulimallisuus, jossa pestejä tukevat koulutuskokonaisuudet on koostettu kestoltaan noin 1–6 tunnin moduuleista. Yksi moduuli voi kuulua useaan eri koulutuskokonaisuuteen, ja niiden avulla onkin helppo tunnistaa eri pestien koulutusten yhteiset osiot ja eroavaisuudet ja poimia tarjolla olevasta koulutuksesta vain itselle tarpeelliset osat. Uudella koulutusjärjestelmällä halutaan aktivoida aikuisia ja nuoria johtajia kouluttautumaan. Kouluttautujalle tarjotaan ohjausta sekä mahdollisuuksia valita itselleen sopivin suoritustapa.

160

Kun lippukuntasi suunnittelee siirtymistä uuteen ohjelmaan, muistakaa myös seuraavat asiat: • Valitkaa lippukunnalle myös koulutusvastaava. • Huolehtikaa hänen kouluttamisestaan; lisätietoja voi kysyä myös lippukunnan alueohjaajalta. • Suunnitelkaa ikäkausijohtajien koulutus. • Suunnitelkaa, miten lippukunnan aikuiset täydennyskoulutetaan uuteen ohjelmaan. • Tässä tukena on tietenkin oma piiri.

Lippukunnan koulutusvastaava Koulutusvastaava on lippukunnassa toimiva partionjohtaja, jonka tehtävänä on huolehtia lippukunnan aikuisten ja pesteissä toimivien vaeltaja- ja samoajaikäisten pesteihin liittyvästä koulutuksesta. Koulutusvastaava hoitaa lippukunnan kurssi-ilmoittautumisia ja tiedottaa kursseista. Koulutusvastaava ... • On perillä ja tiedottaa piirin ja mahdollisesti muiden tahojen järjestämistä kursseista johtajakokouksissa, lpk-lehdessä, kotisivuilla ja muissa tiedotteissa • Hoitaa lippukunnan kurssiilmoittautumiset piiriin • Kannustaa vartio- ja muita johtajia kursseille ja tarjoaa sopivaa kurssia tarvitsijoille • Jakaa kouluttautumiskortit ja opastaa niiden käytössä • Hoitaa lippukunnan pitkänajan koulutussuunnitelmaa • Osallistuu piirin koultusvastaavien tilaisuuksiin ja koulutuksiin

Partiojohtajan käsikirja

Koulutuskokonaisuudet Ikäkausijohtajille • Vaeltaja-, Samoaja- ja Tarpojaluotsin koulutuskokonaisuudet • Akelan ja Sammon koulutuskokonaisuudet • Akelan- ja Sammon apulaisen koulutuskokonaisuudet Muille lippukunnassa toimiville johtajille • Johtajana lippukunnassa -koulutuskokonaisuus • Ikäkausivastaavan koulutuskokonaisuus yhden tai useamman ikäkauden toiminnasta kokonaisuutena vastaavalle johtajalle lippukunnassa • Lippukunnan johtamisen koulutuskokonaisuus lippukunnanjohtajalle ja hallituksen jäsenille • Koulutusvastaavan koulutuskokonaisuus koulutusvastaavalle Lisäksi tarjolla on taitokoulutusta kuten erätaitoja, leirinjohtamiskoulutusta, meritaitoja ja ensiapua. Partiopiirin ja keskusjärjestön pesteissä toimiville on tarjolla seuraavat koulutuskokonaisuudet: • Tervetuloa piiriin • Partiokouluttaja • Ryhmän johtaminen piirissä • Alueohjaaja • Ohjelmaohjaaja • Koulutusohjaaja • Järjestöjohtaminen Partiojohtaja-peruskoulutus ja -jatkokoulutus ovat laajempia kokonaisuuksia, joihin kuuluu moduuleita useista

koulutuskokonaisuuksista. Partiojohtaja-peruskoulutuksen suorittaminen oikeuttaa myös partiojohtaja-valtakirjan anomiseen, ja se on esitietona useaan vaativampaan koulutuskokonaisuuteen. Niiden suorittamisesta saa omat tunnukset.

• Ikäkausivastaavan koulutuskokonaisuuden moduulit • Syventävä moduuli partiosta, Kehittämishankkeen suunnittelu -moduuli, Kehittämishankkeen toteuttaminen -moduuli sekä Leiri-moduuli.

Partiojohtaja-peruskoulutuksen muodostavat • Johtajana lippukunnassa -koulutuskokonaisuuden moduulit • Ikäkausijohtajien koulutuskokonaisuuksien yhteiset moduulit • Johtamistehtävä • Ensiapu-moduuli.

Partiojohtaja-peruskoulutuksen ja -jatkokoulutuksen voi edelleen suorittaa yhdellä kertaa kurssimuotoisesti. Pj-jatkokoulutuksessa perinteinen suoritustapa on Ko-Gi-kurssi. Jatkossa on myös mahdollista, että pj-perustai jatkokoulutukseen tulevalla on jo suoritettuna suuri osa koulutukseen kuuluvista moduuleista. Tällöin tarjolla on suoritustapoja, joissa huomioidaan aikaisempi osaaminen ja keskitytään puuttuviin osiin.

Partiojohtaja-jatkokoulutuksen muodostavat • Lippukunnan johtamisen koulutuskokonaisuuden moduulit

Tervetuloa Partioon

Partiojohtajaperuskoulutustasoinen koulutus

Partiojohtajajatkokoulutustasoinen koulutus

Tervetuloa partioon

Akelan / Sammon apulaisen koulutus

Koulutusvastaava

Ohjelmaohjaaja

Ikäkausivastaava

Koulutusohjaaja

LPK:n johtaminen

Alueohjaaja

Tervetuloa piiriin

Järjestöjohtaminen

Akelakoulutus Sampokoulutus Tarpojaluotsikoulutus Samoajaluotsikoulutus

Ryhmän johtaminen piirissä

Vaeltajaluotsikoulutus

Partiokouluttaja

Ohjaaja- ja järjestöjohtamiskoulutus

Johtajana lpk:ssa Tervetuloa partioon

Partiojohtaja-perusk.

Partiojohtaja-jatkok.

Partiojohtajan käsikirja

AIKUISENA PARTIOSSA

KOULUTUSJÄRJESTELMÄ

161

162

4.5

Toiminta piirissä ja keskusjärjestössä Myös piiri ja järjestö tarvitsee tekijänsä. Se voit olla sinä, aikuinen! Piirin keskeisin tehtävä on lippukuntien toiminnallinen tukeminen. Piirin ydinrakenteeseen kuuluvat puheenjohtajien pestit ja viisi toiminnanalaa: aluetyö, ohjelma, koulutus, viestintä ja talous. Myös keskusjärjestöllä on samat toiminnanalat. Yksinoikeudella Suomessa, Suomen Partiolaiset -keskusjärjestö on kansainvälisen partioliikkeen ainoa edustaja Suomessa. Keskusjärjestön tärkein tehtävä on partiotoiminnan edistäminen tässä maassa. Piireillä ja keskusjärjestöllä on monia aikuisille sopivia tehtäviä, joista osa voi kestää niin sanotusti vaalikauden

Partiojohtajan käsikirja

(hallituksen tai ryhmän jäsenyys) tai projektin ajan (suurleiri). Esimerkkejä piirin pesteistä: • Alueohjaaja on piirin ja lippukunnan välinen yhdyshenkilö ja linkki. Alueohjaaja tuntee lippukuntiensa tilanteen ja tukee lippukuntia yksilöllisesti. Alueohjaajat muodostavat piirin aluetoimikunnan tai -ryhmän. • Koulutusohjaaja on koulutuksen asiantuntija piirissä. Koulutusohjaajat toimivat monenlaisten kurssien johtajina ja kouluttajina. Yhdessä partiokouluttajien kanssa he muodostavat piirin koulutustoimikunnan tai -ryhmän.

163

Valtakunnallinen ruotsinkielinen toiminta

PUHEENJOHTAJIEN TEHTÄVÄSALKKU ALUETYÖ OHJELMA PARTIO-OHJELMAN KEHITTÄMINEN

KOULUTUS VIESTINTÄ TALOUS KV-YHTEYDET

Piirin luottamushenkilönä toimiminen on mahdollista erilaisissa ryhmissä ja toimikunnissa, jotka jakautuvat em. toiminnanaloihin tai niitä täydentäviin aloihin kuten talous-, ansiomerkki-, kiinteistö- ym. aloihin.

→ Katso lisätietoja piirityön

käsikirjasta www.partio.fi

Keskusjärjestön pestit Tässä vain joitakin tehtäviä, jotka eroavat lippukunnan ja piirin tehtävistä, esim. projektit, viestinnän ja kansainvälisen toiminnan tehtävät • Valiokuntien kuten ohjelmavaliokunta, aluevaliokunta, koulutusvaliokunta, viestintävaliokunta, kansainvälisten yhteyksien valiokunta ja talousvaliokunta jäsenet ja puheenjohtajat • Tapahtumien ja kehitysprojektien johtajat, staabin ja työryhmien jäsenet • Keskusjärjestön kurssien staabit • Partiolehtien toimittajat

→ Lue lisää piirin ja keskusjärjestön pesteistä verkosta osoitteesta www.partio.fi

Partiojohtajan käsikirja

AIKUISENA PARTIOSSA

• Ohjelmaohjaaja vastaa oman ikäkautensa partio-ohjelman toteutumisesta piirissä. Hän tukee lippukuntia ja seuraa ohjelman toteutumista niissä. Ohjelmaohjaajat muodostavat ohjelmaryhmän yhdessä muiden keskeisten ohjelmatoimijoiden kanssa.

164

4.6

Tukiyhdistystoiminta Kaiken takana on tukiyhdistys, monesti. Usein lippukunnan taustajoukkoina asioita järjestelee vanhempainyhdistys. Se on myös aikuiselle hyvä paikka

Partiojohtajan käsikirja

toimia. Aktiivinen vanhempainyhdistys on lippukunnanjohtajalle tärkeä asia. Vanhemmat helpottavat yhteydenpitoa kotiin, voivat auttaa käytännön järjes-

telyissä, esimerkiksi retkikuljetusten järjestämisessä tai muonituksessa. Usein myös kämppä- ja leirialueremontit ovat puuhia, joissa auttavia käsiä tarvitaan. Toisinaan vanhempainneuvosto on organisoitu tukiyhdistykseksi, joka voi kerätä myös varoja lippukunVihje: Kun lippukunnalle perustetaan nan avuksi. taustayhteisö, voi apuna käyttää Entä jos lippukunnalla ei ole SP:n taustayhteisösopimusta. Siinä vielä tukiyhdistystä? Mitä jos lippukunta ja tukiyhdistys sopivat, perustaisit sellaisen? kuka päättää mistäkin ja miten.

165

4.7

Aikuisten ryhmät Lippukunnan aikuiset muodostavat oman ryhmänsä. Myös heillä on tarve rentoutua ja hoitaa keskinäisiä suhteitaan. Tällaista toimintaa kutsutaan johtajahuolloksi. Näissä tilaisuuksissa pohditaan lippukunnan tulevaisuutta ja kerätään voimia lippukunnassa toimimiseen. Suomessa toimii myös partiokiltoja. Näiden yhdyssiteenä ja keskuselimenä toimii Pyhän Yrjänän Partiokillat. Yhdistyksen tavoitteena on mm. rohkaista kiltojen jäseniä elämään partio- ja kiltaliikkeen perustana olevien ihanteiden mukaisesti sekä elävöittää B-P:n kehotusta ”kerran partiolainen – aina partiolainen”. Pyhän Yrjänän Partiokillat kuuluu jäsenenä kansainväliseen kiltaliikkeeseen International Scout and Guide Fellowship (an organisation for adults), ISGF.

Partiojohtajan käsikirja

AIKUISENA PARTIOSSA

Monet jatkavat partiossa aikuisenakin, ja usein vartioajan ystävyyssuhteet jatkuvat koko elämän. On mukava kokoontua ja tavata vanhoja tuttuja, muistella tehtyjä retkiä ja kaikkea sitä kohellusta ja kommellusta, mitä partiossa onkaan koettu. Lippukunnissa voi toimia aiemmin partiossa aktiivisesti toimineiden ryhmiä, jotka kutsuvat itseään killoiksi. Näissä kiltailloissa tarina lentää ja perinteet säilyvät. Myös aikuiset voivat keskenään toteuttaa samoja ohjelman aktiviteetteja retkeillen ja vaellellen lähellä ja kaukana. Kiltatoiminta on läheistä sukua tukiyhdistykselle, ja monesti ne ovatkin enemmän tai vähemmän sama asia. Kiltaan kuuluvat kuitenkin vanhat partiolaiset ja tukiyhdistyksiin pääasiassa lasten ja nuorten vanhemmat.

166

4.8

Taukotupa Kun olet vaelluksella, kun kuljet rinkka selässä pitkin saloja, pidät todennäköisesti taukoja. Istut tulille, keität kahvit, teet ruokaa ja annat katseen viipyillä maisemassa. Joskus yövyt taukotuvassa. Kukapa jaksaisi patiVihje: Pitäkää Hyvää jatkoa -kestit lähtijälle. koida yhtä soittoa. Partiokaan ei Lippukunta voi kehittää oman irtautumisriitin, ole niin kova laji, etteikö täällä jota tietysti toivon mukaan tarvitaan harvoin. voisi pitää taukoa. Näin vältytään siltä, että lähtijä tuntee itsensä On hienoa, jos lippukunnan luuseriksi, jonka pitää piiloutua supermarketin henki jalostuu niin pitkälle, että hyllyjen väliin törmätessään partiotuttuihin. projektin päättyessä joku voi reilusti sanoa olevansa väsynyt ja pitävänsä tauon. Aikuisellakin on yhteyttä, esimerkiksi silloin tällöin sähoikeus taukotupaan. Siellä oleviin johköpostilla. Aina on nimittäin olemassa tajiin kannattaa lippukunnan pitää silti comebackin mahdollisuus.

4.9

Luopuminen Edes partio ei ole kaikille ikuisuusprojekti. On osattava myös antaa tilaa nuoremmille. Toisaalta on osattava antaa toisten lähteä. Partio on monelle aikuiselle elämäntapaharrastus, joten lopettaminen on usein hankalampaa kuin sulkapallotreenien keskeyttäminen. Ihminen, joka potee partioväsymystä, saattaa kypsytellä luopumispäätöstä pitkään ja jättää toiminnan pestin tai projektin päättyessä. Partiossa lopettaminen on kova pala

Partiojohtajan käsikirja

sekä lopettajalle että niille, jotka jäävät toimintaan. Lähes kaikkiin muihin partiopolun vaiheisiin on kehitetty riitti, kaikki muut muutokset partioelämässä on tehty hyväksytyiksi ja niihin tarjotaan tukea. Koska lopettaminen on tabu ja se koetaan tappioksi, joutuu luopuja usein livahtamaan ovenraosta ulos ja ryhmä jää supisemaan epämääräisten huhujen varassa: ”Hei onks se lopettanu?”, ”Mä näin sen joo viime viikolla mut emmä sit viittiny kysyy.”

Jokainen on jostain kotoisin, nimittĂ¤in partiolaisen koti on

167

5 Lippukunta

LIPPUKUNTA Partiojohtajan kĂ¤sikirja

168

5.1

Johdanto Tässä luvussa käydään läpi lippukuntaa organisaationa, toiminnan suunnittelua ja yhdistystoimintaa. Haluamme myös innostaa Sinut kehittämään toimintaanne! Partiojohtajan käsikirja

Partiojohtajan käsikirja

169

LIPPUKUNTA

Partioliikkeen menestyksen avain on toimiva lippukunta. Kun niin sanottuja hyviä lippukuntia on tutkittu, parhaiten niiden toimintaa Lippukuntamme menestystekijöitä ovat kuvanneet tasaisuus, vaihovat koulutukseen panostaminen, televuus ja varmuus. Erilaista vartionjohtajien ja akeloiden tukeminen ja toimintaa on paljon ja yhteisiä toiminnan määrätietoinen kehittäminen. tapahtumia pitkin vuotta. Meillä ollaan myös hyvällä tavalla Toimintaa pyritään aktiivisesti tiukkoja joissakin asioissa, kuten siinä, että kehittämään. Viestintään on toiminta pysyy partiomaisena. Uskon, että satsattu ja tärkeimmistä asioisjohtajistolla on melko yhtenäinen näkemys ta kerrotaan monien kanavien siitä, millaista on hyvä partiotoiminta ja kautta. millaista toimintaa me haluamme tehdä. Menestyvä lippukunta ei ole synonyymi varakkaalle lippukunnalle. Hyvinvoivissa lippukunnissa on sen sijaan selkeä käsitys siitä, keitä me olemme ja mikä on meidän ”juttu”. Omaa lippukuntaidentiteettiä käytetään • toiminta on tavoitteellista myös johtajien sitouttamiseen. Hyvässä • lippukunnassa on eri-ikäisiä aikuisia lippukunnassa voidaan hyvin. Siellä on • lippukunnassa on tilaa erilaisille johtajille sekä erilaisille käytössä partiopesti lapsille ja nuorille. Viihtyminen on • yhteistyötä on muiden järjestöjen avainsana. ja tahojen kanssa (esim. kunta, seurakunta ja muut järjestöt) Toimivan ja elinvoimaisen • lippukunta on aktiiviseslippukunnan tuntomerkit: ti yhteydessä piiriin. • noin kerran kuussa kokoontuva johtajisto tai hallitus *) *) Rakkaalla lapsella on monta nimeä. • toimivat ikäkausiosastot Lippukunta voi tarkoittaa termeillä • riittävä määrä aktiviteetteja tehtynä johtajisto, johtajaneuvosto ja hallitus • kaikille on tarjolla retkiä samaa asiaa – tai sitten ei: Johtajisto voi ja leiri joka vuosi olla kaikkien johtajien yhteinen kokous. • lippukunnan toiminta on Johtajaneuvosto on merkitykseltään suunniteltu ainakin yhdeksi usein sama kuin edellä, mutta joskus toimintakaudeksi eteenpäin lippukunta kutsuu hallitustaan johtaja• jokaisella jäsenellä on mahdollisuus neuvostoksi. Hallitus on yhdistyksessä vaikuttaa lippukunnan toiminlakisääteinen toimielin. taan ja tavoitteiden asetteluun • tieto kulkee lippukunnassa Vihje: Tutustu myös (esim. lippukuntalehti, internetLippukuntakansioon (2007). Kansion sivut, sähköpostilista) materiaalit löytyvät myös: www.partio.fi. • kaikki jäsenet viihtyvät lippukunnassa

170

5.2

Lippukunta on partion paikallisyhdistys Lippukunta on partiotoiminnan perusyksikkö, sen paikallisyhdistys. Talvella 2007 Suomessa oli 820 toimivaa lippukuntaa. Enemmistö, 70 prosenttia, on yhteislippukuntia, mutta Suomessa on myös pelkästään tytöistä muodostuvia lippukuntia (16 %) ja poikalippukuntia (12 %). Meripartiotoimintaa harrastetaan 75 lippukunnassa. Sisupartiolaisia on 58 lippukunnassa. Sisupartiolaiset ovat aisti-, liikunta- tai kehitysvammaisia partiolaisia. Ohjelmaa sovelletaan kunkin kykyjen mukaan. Suurimmassa osassa lippukuntia on 60–120 jäsentä, tosin koko vaihtelee 30:stä 500 jäseneen. Vanhimmat suomalaiset lippukunnat on perustettu 1910, nuorin syntyy ehkä juuri tänään. Partion arki eletään lippukunnassa. Ikäkausiohjelmien avulla lippukunta tarjoaa eri-ikäisille nuorille juuri heille sopivaa toimintaa. Lippukunnan sisällä ikäryhmät muodostavat omia kokonaisuuksiaan. Sellaisia ovat sudenpennut, seikkailijat, tarpojat, samoajat ja vaeltajat. Lippukunnan johtajat organisoivat eri ryhmien toimintaa ja seuraavat niiden kehitystä. Lisäksi aikuisia voi olla erilaisissa tukitehtävissä. Partiolippukunnissa on yksi tälle ajalle erityinen piirre: useimmiten ne ovat eri-ikäisten

Partiojohtajan käsikirja

yhteenliittymiä. Leirillä voi nähdä lasten, nuorten ja aikuisten toimivan yhdessä. Jotkut ovat samassa lippukunnassa koko ikänsä, jotkut vaihtavat lippukuntaa useinkin, esimerkiksi paikkakunnan vaihdon myötä. Kuuluisimpia tällä saralla kunnostautuneita on Ilmari ”Iso-Hukka” Vainio, jonka jalanjäljissä syntyi monta metsänkävijälippukuntaa. B-P kirjoitti aikanaan, ettei lippukunnan vahvuus saisi olla suurempi kuin 32. B-P oli huomannut, että 16 poikaa oli suurin piirtein suurin määrä, jonka kanssa hän tuli toimeen, jos tarkoitus oli tavoittaa jokainen poika henkilökohtaisesti. ”Katsoin toisten olevan kaksi kertaa kyvykkäämpiä, ja niin päädyin kolmeenkymmeneenkahteen.” Osittain historiallisista, osittain käytännöllisistä syistä suomalaisten lippukuntien rakenne on toisenlainen. B-P:n lippukuntaan kuului pelkästään 11–18-vuotiaita, ei sudenpentuja eikä vaeltajia. Miksi Suomessa on erillislippukuntia, vaikka tytöt ja pojat ovat yhteisissä partiopiireissä ja keskusjärjestössä? Syyt ovat historiassa. Aiemmin toimittiin omissa tyttö- tai poikaliitoissa, mutta vuonna 1972 tytöt ja pojat yhdistyivät Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:ksi.

Laatikkoleikki – lippukunta organisaationa Tunnistatko lippukuntasi tästä luettelosta?

Partiojohtajan käsikirja

171

LIPPUKUNTA

Yhdistystoiminnalle ominaisia piirteitä: • vapaaehtoisuus; • yhteinen tavoite on useimmiten henkilökohtainen, itselle merkitsevä ja sitä kautta toimintaan kannustava; tunteet ja henkilökohtaiset näkemykset saattavat ohjata silloinkin kun tarvittaisiin ”kylmää analyysiä”; mukana olevien ihmisten kirjo on laaja; • voimakas, motivoitu ja eteenpäin vievä aatteellinen draivi; • leimahtavat intohimot; • epämuodollisuus, vähäinen byrokratia ja yhteisöllisyys; asioista päätetään yhdessä, muodollisuuksia vältetään; • toiminta kiinni henkilökohtaisesta motivoitumisesta, paikallisella tasolla yhdistysten elinkaaret voivat olla tempoilevia, vapaaehtoisia toimijoita ei koskaan tunnu olevan riittävästi; • edustukseltaan ja päätöksentekomekanismeiltaan demokraattinen yhteisö • moniäänisyys ja monikasvoisuus – samalla aatteella voi olla monta ilmentymää. Lähde: Heikkala, Juha 2006. Järjestöjohdon osaamisohjelma. Suomen Liikunta ja Urheilu.

Partion paikallisyhdistys on lippukunta. Partio-ohjelmassa on johtamistehtäviä kullekin ikäkaudelle, kunkin ikäkauden kehitystason kannalta sopivassa määrin. Se, että lapsi tai nuori toimii tällaisissa tehtävissä, ei tee hänestä vastuullista lippukunnan pyörittäjää. Lapsen ja nuoren johtamispestin päätavoite on aina lapsen ja nuoren kasvu kohti kasvatustavoitetta; hänellä on oikeus myös epäonnistua tehtävässään. Niinpä lippukunnan toiminnasta vastaavat lippukunnassa toimivat aikuiset (yli 22v). Vaikka lippukunnanjohtaja on olemassa ja hänen roolinsa on tärkeä, partiolippukunta ei ole soolo – ilman toimivaa johtajistoa lippukunta ei elä. Ja jos oikein tarkkoja ollaan, yhdistyslaki on siitä veikeä, että hallituksen puheenjohtajalla on juridisesti lähes sama asema kuin hallituksen jäsenellä. Lippukunta on itsenäisesti toimiva kokonaisuus, tosin käytännössä se pitää yhteyksiä sidosryhmiinsä: muihin lippukuntiin, piiriin, taustayhteisöön ja partiolaisten kotiin. Lippukunnan rakenne vaihtelee, mutta usein toiminta on jaettu ikäkausittain osastoihin. Käytännön asioiden ja hallinnon hoitamiseksi lippukunnalla on hallitus, jota johtaa lippukunnanjohtaja (hallituksen puheenjohtaja). Hallitukselle kuuluu myös toiminnan suunnittelu, rutiinien pyörittäminen ja ongelmien ratkaiseminen. Lippukunnan johto luo mahdollisuudet ryhmien onnistuneelle toiminnalle. Hallituksessakin tehtävät voidaan tehdä yhdessä. Jonkinlainen työnjako on tärkeää, mutta silti koko poppoo on aina juridisesti vastuussa lippukunnastaan. Tehtävien jako kannattaa tarkistaa vähintään aina silloin, kun uusi hallitus aloittaa toimintansa.

172

LIPPUKUNNASSA OPITUISTA YHDISTYSELÄMÄN AAKKOSISTA ON PALJON HYÖTYÄ...

"Olen partiossa oppinut tietenkin partiotaitoja ja sellaista sosiaalisuutta, mitä ei

pahnanpohjimmaisena helpolla kotona opi. Opetusalalla ja lasten kanssa työskennellessä partiotaustasta on selkeästi hyötyä. Usein mainostetaan liike-elämän huippujohUsein törmää siihen tosiasiaan, että partajienkin partiotaustaa. tiossa hankituilla yhdistyselämän taidoilYstäväni ryhtyi onnistula sujahtaa sujuvasti mukaan moneen neen leirimuonituksen muuhunkin juttuun. Harva alaikäinen kannustamana kokiksi. on osallistunut yhdistyksen viralliseen Lippukuntamme sihteekokoukseen tai kirjoittanut kokousmuisristä tuli sihteeri! tiota, pohtinut talvileirin budjettia tai Pohdittavaa. Yhdissuunnitellut seuraavaa vuotta. Moni tystoiminnan lisäksi lippupartiolainen on. Nuorisolautakunta, kunta on lapsia ja nuoria ammattijärjestötoiminta ja taloyhtiön kasvattava yhteisö. Miten kokoukset ovatkin olleet itselleni aika se näkyy toiminnassanne? helppoja tapauksia lippukunnan pyörittämisen jälkeen.

Lippukunta on osa paikallista yhteisöä Aktiivinen lippukunta on merkittävä nuorisotyön muoto ja vaikuttaja paikkakunnallaan. On hyvä, jos lippukunta näkyy myös omassa kunnassaan, vaikuttaa ja osallistuu muiden yhdistysten

Partio ei ole saari yhteiskunnassa Partiojohtajan käsikirja

kanssa paikalliseen toimintaan. Monet asiat onnistuvat helpommin, kun lippukunta ja siinä toimivat aikuiset tunnetaan. Omassa lähiympäristössä vaikuttaminen kuuluu myös kaikkien ikäkausien ohjelmiin. Jos lippukuntasi havaitsee, että maailmassa on virhe, sillä on oikeus olla aloitteellinen. Päivän hyvä työ voi lippukunnallesi olla vaikka kunnallisaloite siitä, että Nokkalan kouluun on saatava turvallisempi kulkureitti.

Rekisteröity vai rekisteröimätön yhdistys? Onko lippukuntasi nimen perässä kaksi maagista kirjainta ”ry”? Jos on, olette rekisteröity yhdistys. Silloin teillä on lain nojalla kaksi etua rekisteröimättömiin verrattuna: 1. Rekisteröity yhdistys voi Vihje: Käykää tervehtimässä seurakunnan saada nimiinsä oikeuksia, tehdä tai kunnan nuorisotoimesta vastaavaa sitoumuksia sekä niin sanotusti työntekijää, kirkkoherraa, kunnanvaltuuston kantaa ja vastata (eli omistaa ja puheenjohtajaa tai yritysmaailman edustajaa. lainata omaisuutta sekä liittyä Miettikää jokin ajankohtainen aihe, jonka täysivaltaiseksi jäseneksi toiseen tiimoilta saatte sovittua tapaamisen. Esitelkää yhdistykseen, esimerkiksi partiotoimintaa ja yhteistyömahdollisuuksia. partiopiiriin). RekisteröimätSuhdetoiminta kannattaa aina! tömältä yhdistykseltä tämä oikeustoimikelpoisuus puuttuu, ja se voi käytännössä johtaa ongelmiin, kun haetaan erilaisia lupia, vaan. Yhdistyslaki edellyttää yleistä vastaanotetaan lahjoituksia tai haetaan huolellisuutta kaikessa toiminnassa, ja joitakin erityisavustuksia. Voi käydä laiminlyönneistä on aina mahdollisuus niin, että rekisteröimätön lippukunta joutua vahingonkorvausvastuuseen. joutuu asettamaan lippukunnan johdon henkilökohtaisesti oikeustoimen suoritLippukunnan pakolliset tajaksi. toimielimet 2. Rekisteröidyn lippukunnan Yhdistyslaki edellyttää kolmen toimijäsenet eivät henkilökohtaisesti vastaa elimen muodostamista lippukuntaan: lippukunnan sitoumuksista (esimeryhdistyksen kokous (lippukunnan kiksi tilattujen tavaroiden tai vuokran kokous), hallitus (tai johtajisto tai johmaksamisesta), toisin kuin rekistetajaneuvosto) ja tilintarkastus. röimättömässä, jossa vastuu lankeaa henkilökohtaisesti niille, jotka ovat Yhdistyksen kokous sitoumuksen tehneet. Esimerkiksi eriLippukunnan päätösvalta kuuluu jäselaiset taloudelliset korvaukset lankeavat nille. Tätä valtaa voi käyttää yhdistyksen niille, jotka ovat sitoumukset nimillään kokouksessa, jota kutsutaan lippukunvahvistaneet. Korvausvelvollisuus vastaa nan kokoukseksi. Joissain lippukunnissa omavelkaista takausta, jolloin korvausta on vain yksi vuosikokous, joissain voidaan periä keneltä hyvänsä allekirkevät- ja syyskokoukset – miten tämä joittaneelta yksin. Muut yhdistyksen asia on teillä, sen löydät lippukuntasi jäsenet eivät oikeudellisesti ole korvaussäännöistä. velvollisia. Lippukunnan kokouksessa on jokaiRekisteröityminen ei silti anna sella 15 vuotta täyttäneellä lippukunavointa valtakirjaa huseerata miten nan jäsenellä puhe- ja äänioikeus, ellei

173

LIPPUKUNTA

Partiojohtajan käsikirja

lippukunnan säännöissä toisin mainita. Kokouksen kutsuu koolle lippukunnan hallitus.

174 Hallituksessa särmää,

toiminnassa luonnetta

Lippukunta päättää kevätkokouksessaan käynnistää operaatio Remontin. Korjataan kämppä. Hallituksen esitys kämppäremontista ja sen talousarvio olivat kokouksen esityslistalla.

Hallituksen tehtävänä on kääriä hihat ja panna lippukunnan kokousten päätökset toimeksi. Lisäksi hallituksen tehtäviin kuuluu mm. • edustaa lippukuntaa • tehdä mahdolliset sitoumukset • suunnitella, kehittää, johtaa ja valvoa lippukunnan toimintaa lippukunnan kokouksen, sääntöjen ja lain antamien ohjeiden ja säädösten mukaisesti • vastata lippukunnan taloudesta ja omaisuuden hoidosta • pitää jäsenluetteloa • valmistella lippukunnan kokoukselle esiteltävät asiat • kutsua koolle lippukunnan kokoukset • ohjata ja opastaa lippukunnan johtajistoa ja toimihenkilöitä (esimerkiksi sihteeri, rahastonhoitaja jne.)

Partiojohtajan käsikirja

Hallituksen jäseneksi voidaan valita lippukunnan 15 vuotta täyttänyt jäsen, jollei lippukunnan säännöissä toisin määrätä. Yhdistyslaki määrittelee hallituksen minimivahvuudeksi kolme. Hallitus vastaa toimistaan lippukunnan kokoukselle. Hallituksessa puheenjohtajan nuijalla kopauttelee lippukunnanjohtaja, joka samalla toimii lippukunnan nimenkirjoittajana. Lippukunnan säännöissä voidaan myös rajoittaa nimenkirjoitusoikeutta niin, että sen voi kirjoittaa vain kaksi yhdessä.

Partiojohtajan käsikirja

175

LIPPUKUNTA

Hallitus edustaa yhdistystä, mutta koska on hankalaa olla joka paikassa kokonaisuutena paikalla, hallitus voi delegoida tehtäviä ja valtuuttaa yhden ihmisen Hallitus käynnistää kevätkokouksen toimimaan hallituksen puolesta. päättämän operaatio Remontin. Hallitus Nimenkirjoitusoikeus päättää, että lippukunnan varajohtaja kutsuu tarkoittaa oikeutta sitoutua koolle ryhmän, joka suunnittelee remontin yhdistyksen nimissä, esimerkonkreettiset vaiheet. Taloudenhoitaja alkaa kiksi allekirjoittamalla sopimus metsästää sponsoreita. Lippukunnanjohtaja yhdistyksen puolesta. Nimenkutsuu koolle vanhempainneuvoston, jotta isät kirjoittamiseen oikeutettu ja äidit saadaan rakennukselle mukaan... henkilö käyttää yhdistyksen puolesta samaa edustusvaltaa kuin Lippukunnanjohtaja – hallitus. Nimenkirjoitusoikeus ei sisällä monen roolin johtaja sitovaa päätösvaltaa, vaan päätös on Lippukunnanjohtajan tehtävä on johtaa tehtävä aina hallituksessa. Esimerkiksi lippukuntaa. Mitä se käytännössä kun haetaan rakennuslupaa, hallituksen tarkoittaa? Eräs lpkj määrittelee itsensä pitää ensin päättää luvan hakemisesta, ongelmanratkojaksi; aina kun yksi on minkä jälkeen nimenkirjoittaja voi saatu ratkaistua, toinen häämöttää oven konkreettisesti hakea lupaa. Lippukuntakana. nan on ilmoitettava yhdistysrekisteriin Lippukunnanjohtajan tehtävä on nimenkirjoittajansa. monipuolinen ja haastava. Pitäisi mennä kärjessä ja loistaa, näyttää suunta ja Tilintarkastus vastata kokonaisuudesta... Tärkeintä on Mapit ja kuitit ojennukseen. Tilintarkyky vuorovaikutukseen ja johtamiseen. kastus on vähintään kerran vuodessa Ei tarvitse olla lippukunnan hauskin tilikauden päätyttyä suoritettava tyyppi eikä suurin hengen luoja eikä kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon partiotaitojen suurmestari tai ammattioikeellisuuden ja laillisuuden tarkastamainen projektinjohtaja. Jos on kaikkia minen. noita, siitä on apua, mutta yhtä hyvin voi antaa toisten loistaa kyvyillään. Tilan antaminen toisille on tärkeää lippukunnanjohtajuudessa. Yhdistyslaki edellyttää Operaatio Kämpästä tilintarkastajat hallituksen puheenjohtajalta seuraavat, että siihen osoitetut varat on käytetty täysivaltaisuutta, täysikuten pitikin. Tilintarkastajat katsovat myös, ikäisyyttä eli 18 vuoden ikää, että lippukunnan ja hallituksen kokousten ei-holhouksen alaisuutta sekä päätökset ovat samanlaiset kuin rahan kotipaikkaa Suomessa. Myös todellinen käyttö. Jos muurari Markkaselta lippukunnanjohtaja vastaa on tilattu uusi takka, on siitä syytä olla toimistaan lippukunnan päätös myös hallituksen pöytäkirjassa. kokoukselle.

→ Katso lisäksi: 176

– SP:n mallilippukunnan säännöt: www.partio.fi – Yhdistyslaki ja yhdistysrekisteri: www.prh.fi – Opintotoiminnan Keskusliiton Kokouskäytäntö-sivut: http://kokous.okry.fi

? Pohdittavaa: Yhdistyksen hallituksen jäsenen vastuuta

sanotaan olevan kolmenlaista: hänellä on parlamentaarinen, siviilioikeudellinen ja rikosoikeudellinen vastuu. Ottakaa selvää, mitä ne tarkoittavat, ja pohtikaa, mitä ne tarkoittavat teidän lippukunnassanne. Lisätietoja löytyy esimerkiksi Kari Loimun Yhdistystoiminnan käsikirjasta.

? Pohdittavaa: Tunnetko oman lippukuntasi vuosita-

son päätöksentekoprosessin? Milloin on tarkoitus tehdä päätöksiä ja milloin asioita toteutetaan ja seurataan?

! Vihje: Päätösten tekeminen ei kuitenkaan

saa olla itsetarkoitus; niiden runsaus voi myös tukahduttaa toiminnan. Kun päätös on tehty, on tärkeää sopia toimeenpanosta eli siitä, kuka vastaa, Vihje: Yhdistyksen vuosikokoukset ovat missä aikataulussa, loistava tilaisuus opetella ja kokeilla yhdesmillaisin valtuuksin sä päättämistä. Lippukunnan säännöistä ja miten toimeenriippuen samoajat (15-vuotiaat puheoikeupanoa seurataan. tetut jäsenet) voisivat ottaa tehtäväkseen vuosittain ajaa jotakin mielekkääksi katsomaansa asiaa läpi. Näin he oppisivat, miten vaikuttaminen demokratian pelisäännöillä onnistuu tai ei onnistu. Prosessin voisi käydä johtajan kanssa läpi etu- ja jälkikäteen.

! Vihje: Hallitustehtävissä voi monin tavoin

antaa haastetta ja opittavaa samoaja- ja vaeltajaikäisille, tietenkin asianmukaisella evästyksellä ja huumorilla heitä samalla tukien.

Partiojohtajan käsikirja

Lippukunnanjohtaja on myös ”ulkopolitiikan” hoitaja. Hänellä on asemansa puolesta ovi auki moneen suuntaan: toisiin lippukuntiin, aluetoimintaan, piiriin, keskusjärjestöön, vanhempiin, kuntaan, seurakuntaan... Lippukunnanjohtajan valitsee lippukunnan vuosikokous. Toimintakaudet on määritelty lippukunnan säännöissä.

! Vihje: Miten teillä siirretään tietoa, kun

Talous

177

lippukunnanjohtaja vaihtuu? Eräs lpkj kokosi seuraajalleen ”Lippukunnanjohtajan varamuistin”. Siinä kerrotaan, mitä missäkin kuussa pitää tehdä, esimerkiksi milloin kaupungilta haetaan avustuksia ja milloin mitäkin kokouksia pitää järjestää.

? Pohdittavaa: Jos lippukunnanjohtajan

tehtävää hoitaa vaeltajaikäinen, pesti on osa hänen partio-ohjelmaansa. Miten pesti voisi mielekkäästi ja menestyksellisesti palvella hänen kasvuaan – eikä loppuun palamista?

Kun lippukunnan talous on kunnossa, voi keskittyä itse toimintaan. Hyvin toimiva lippukunta ei kuitenkaan ole Lue lisää: Lippukuntakansio synonyymi rikkaalle lippukun(2007), Kari Loimu (2007): nalle; pienelläkin rahalla voi Yhdistystoiminnan käsikirja. saada erinomaista toimintaa aikaan. Lippukunnan talous on hallituksen ja erityisesti taloudenhoitajan vastuulla. Hallitus vastaa talouden hoidosta lippukunnan • laskujen hyväksyminen (pienessä kokoukselle. lippukunnassa laskut voi hyväksyä Taloudessa tarvitaan jämeryyttä: lippukunnanjohtaja, paitsi ei järjestelmän täytyy olla kunnossa ja siitä omia matka- tai kululaskujaan) • maksuliikenne (kuka maksaa laskut?) • kassanhoito, jos lippukunnalla Kaiken takana on euro on käteiskassa (kuka sitä pitää, onko sen kirjanpito ja tilitys vastaa hallitus. Yksityiskohdat hoitaa kirjanpitoon hoidettu?) tehtävään nimetty luottamushenkilö, • kirjanpito (kuka on kirjanpitäjä?) esimerkiksi lippukunnanjohtaja hyväk• talouspäätösten teko. syy ja rahastonhoitaja maksaa laskut ja kirjanpitäjä tekee kirjanpidon. Hallituk- Talouden suunnittelu on tärkeää sella tulee kuitenkin olla talouden koko- Kun hallitus suunnittelee talousarvinaisuus hanskassaan, ja sen täytyy tehdä ota, tarvitsette kolmenlaisia tietoja: tärkeimmät taloudelliset päätökset. lippukunnan toimintasuunnitelman, Talousasioissa on tärkeää, että seuedellisen tilinpäätöksen ja lippukunraavat asiat ovat kunnossa: nan pitkän tähtäimen suunnitelman.

→

LIPPUKUNTA

Partiojohtajan käsikirja

178

Yhdistystoiminnassa kannattaa suuria investointeja harkita tarkkaan. Erään apulaislippukunnanjohtajan sanoin, emme ole vastuussa itsellemme tai toisillemme, vaan kolmannelle osapuolelle – yhdistykselle. Edellisen vuoden tilinpäätökVihje: Sopikaa pelisäännöt yhdessä, vaikka vuoden sestä näkee kätevästi, millainen ensimmäisessä hallituksen kokouksessa. Miten teillä kulurakenne teillä on ja miten esimerkiksi suhtaudutaan kilometrikorvauksiin? paljon rahaa on jäänyt sukanvarKenelle niitä maksetaan ja mistä tapahtumista? teen. Tulevan vuoden toimintaRiittääkö lippukunnan rahat, jos kaikille suunnitelmasta taas näkee, mihin maksetaan kaikista matkoista? Jos lippukunta kaikkeen rahan pitäisi riittää. maksaa kilometrikorvausta, ohjenuorana voi Tavoitteena on, että lippukunnan käyttää oman piirin matkustussääntöä. Kun olette tulot ja menot menevät tasan. päättäneet linjan, tiedottakaa päätöksestä kaikille Säästöt on äkkiä syöty, jos rahaa johtajille. Nämä kaikki säännöt voidaan koota käytetään vuodessa enemmän myös, talouden kielellä, talousohjesääntöön. Se kuin sitä tulee, vaikkakaan voidaan vahvistaa aina esimerkiksi tammikuun yhdistyksen itsetarkoitus ei ole kokouksessa. roopeankkamainen säästäminen. Talousarvion hyväksyy lippuEsimerkki: kunnan vuosikokous. TalousarLippukunta on hankkimassa kalustoonsa vio on euroissa kuvattu raami puolijoukkueteltan, kamiinan ja sopivan toiminnalle, yksi lippukunnan maavaatteen. Investoinnin kokonaissummaksi johdon työkaluista. Kun hallitus arvioidaan noin 2 500 euroa. Rahaa ei ole tekee hankintapäätöksiä, kannatsäästössä valmiiksi, ja koska summa täytyy maksaa taa suurista ostoista kuitenkin kerralla pois, pitää lippukunnan suunnitella, miten tehdä vielä erilliset päätökset se saa tarvittavan rahasumman kerättyä. pöytäkirjaan. (mallitalousarvio ja tase, erillinen liite)

Partiojohtajan käsikirja

Varoja hankkimaan

Varainhankinta auttaa toteuttamaan haaveet

Lippukunnan varainhankintaa kannattaa suunnitella, sillä muutama hyvin hoidettu tempaus vuodessa toimii paremmin kuin usea pieni haparointi sinne tänne. Suomessa kunnilla on lakisääteinen velvollisuus tukea nuorisojärjestöjään. Lippukunnat voivat yleensä saada kunnan nuoriso- tai vapaa-ajanlautakunnan yleisavustusta sekä joitakin erityisavustuksia. Kunnalliset avustukset haetaan määrämuotoisella lomakkeella. Lomakkeita ja ohjeita saa kunnanvirastosta. Usealla lippukunnalla on taustayhteisönä seurakunta tai muu yhteisö, joka avustaa taloudellisesti tai materiaalisesti. Nämä avustukset perustuvat kahdenkeskisiin neuvotteluihin yhteisön kanssa. Lippukunta ja taustayhteisö sopivat yhdessä tavan, jolla yhteisö tukee lippukuntaa. Monesti kyseessä on jo vuosikymmeniä pitkät perinteet. Joillain seurakunnilla on työntekijöitä, joilla osa työnkuvaa on partio. Näitä työntekijöitä kutsutaan Varojen kerääminen yhdessä on myös sepoiksi. kasvattavaa tässä tavaroitumisen ja Lippukunnan verotusasioikuluttamisen maailmassa. Sama pätee hin voit perehtyä Lippukunomaisuudesta huolehtimiseen, silloin kun sen takansion materiaalien avulla. tekee lippukuntalainen itse eikä hänen äitinsä. Voit kysyä lisää myös piiritoimistosta. Vihje: Lippukunta voi järjestää vuosikokouksen alla samoaja- ja vaeltajavartioille Seurakunnan opastusillan, jossa käydään läpi yhdistyksen partiotoiminnasta voit talousasioita, tietysti partiomaisin höystein. lukea lisää oppaasta Kyse on myös tärkeistä kansalaistaidoista. Sepon pakkiin (2007).

→

Partiojohtajan käsikirja

179

LIPPUKUNTA

Varainhankinta on kiinni samanlaisesta kekseliäisyydestä kuin toiminnan ideointi. Lippukunnan tulonlähteitä voivat olla esimerkiksi • kunnan avustus – erilaisten säätiöiden avustukset • seurakunnan avustus – partiolaisten adventtikalenterikampanja • joulupukkipalvelu – renkaiden vaihto • arpajaiset – lounaspöytä, äitien- ja isänpäivälounaat, • yrityssponsorit – illallistanssiaiset • leijonat – siivouspalvelu • rotarit – tempaukset • lippukunnan oma jäsenmaksu – tiernapojat • myyjäiset – joululahjojen paketointi • muuttoapu – kauppakassien pakkaaminen – osallistumismaksut (kurssit, retket jne.) – messualueen siistiminen • pihatyöt – vuokramaksut (leirialue, kämppä, peräkärry, kanootti, vene) – pullon- ja lasinkeräys.

180

Hallituksen tehtävä on järjestää ja valvoa lippukunnan taloutta. Tarkoitus ei kuitenkaan ole, että hallitus vakoilee, montako kuppia kahvia lippukunnanjohtaja keittää ”When you leave, leave nothing kämpällä. Arjen elämää helpottavat selvät pelisäännöt, jotka but your thanks and a good sovitaan yhdessä. Millaisia name.” B-P hankintoja lippukunnanjohtaja tai kämppävouti voi tehdä itsenäisesti? Millaiseen kunPidä huolta – omaisuudesta toon retkikämppä jätetään, kun retkeltä Eräs lippukunnanjohtaja puhkui seulähdetään? Kenen tehtävä on siivota se raavaksi lukitsevansa kämpän keittiön, retken jäljiltä? jos sitä ei aleta jättää siistiksi. Yhteisiä tiloja on joskus haasteelVihje: Millaisia pestejä teillä lista pitää siistinä, mutta kaikesta on? Oletteko kokeilleet näitä: omaisuudesta pitää yhdistyksessä kalustonhoitaja, kalustonlainaaja, pitää huolta. Kalusto, kirjasto, koloemäntä ja kämppävouti? rummut... Millaisen mallin te annatte nuorillenne kolon tai Vihje: Onhan lippukunnan omistamien kämpän ylläpidosta? Vastuullikiinteistöjen vakuutukset kunnossa? nen kuluttaminen ja tavaroista huolehtiminen kuuluvat teemoina partio-ohjelmaan.

! !

Partiojohtajan käsikirja

181

Yhteistyö sidosryhmien kanssa Taustayhteisö

Vanhemmat, toiset lippukunnat, kaupunki, seurakunta... ja sopia tukijoidensa kanssa, millaista tukea lippukunta milloinkin tarvitsee. Asioiden hoitamista helpottaa se, että lippukunta ja taustayhteisö tekevät kirjallisen yhteistyösopimuksen. Suomen Partiolaisten tekemä sopimusmalli on erinomainen työkalu tähän.

Toiset lippukunnat Miten teillä sujuu yhteistyö naapurin kanssa? Pienemmillä lippukunnilla esi-

merkiksi uusien ikäkausien osalta voisi olla järkevää tehdä yhteisiä samoaja-, tarpoja- tai vaeltajavartioita. Myös yhteiset leirit tai retket helpottavat paljon järjestelyjä. Samoin piirin pt-kisoja on helpompi järjestää, kun lyö hynttyyt yhteen. Aluetyö tuo toiset lippukunnat tutuksi. Miten lippukuntanne osallistuu alueen toimintaan? ”Omasta kokemuksesta voin sanoa, että yhteistyö aivan uusien lippukuntien kanssa on piristävää ja avartavaa! Uudet partiotutut tuovat toimintaan ihan uutta puhtia ja uusia ideoita.”

Seurakunta Noin 75 prosentilla suomalaisista lippukunnista on taustayhteisönään seurakunta. Yhteistyö seurakunnan kanssa voi tarkoittaa rahallista tukea,

Partiojohtajan käsikirja

LIPPUKUNTA

Useimmilla lippukunnilla on jokin taustayhteisö tukemassa taloudellisesti ja henkisestikin. Taustayhteisö voi olla seurakunta, rekisteröity yhdistys tai jokin muu yhteisö. Taustayhteisö ei ole lippukunnan organisaatioon kuuluva elin. Lippukunta tekee itsenäisesti omat päätöksensä, ja taustayhteisöjen tehtävä on toimia taustalla. Lippukunnan kannattaa miettiä

182

tiloja ja halvempia hintoja tai peräti sitä, että seurakunnalla on palkkalistoillaan partiontyöntekijä (seppo), joka Vihje: Miettikää, miten huomioida muuta käyttää työaikaansa lippukunuskontoa tunnustava lapsi tai nuori partiossa? tatyöhön. Monet hartaudet ovat sellaisia, että ne sopivat Suomessa partiokasvatukkaikille uskontokunnasta riippumatta. sessa noudatetaan maamme Katso esimerkiksi Sepon pakki -opas. evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon tunnustusta, mutta muuta uskontoa tunnustavalle partiolaiselle tulee varata tilaisuus saada oman tunnustuksensa mukaista kasvatusta.

Kotiväki

! Vihje: Miettikää, miten kerrotte partiosta

Lippukunnalla voi taustayhteisön lisäksi tai sijaan olla erilaisia tukiryhmiä, kuten vanhempainyhdistys tai vanhempainneuvosto – partion tukiyhteisöjä kutsutaan monella eri nimellä. Aktiivinen vanhempainyhdistys on lippukunnanjohtajalle tärkeä asia. Se helpottaa yhteydenpitoa kotiin ja voi auttaa käytännön järjestelyissä, esimerkiksi retkikuljetusten järjestämisessä tai muonituksessa. Usein myös kämppä- tai leirialueremontit ovat puuhia, joissa auttavia käsiä tarvitaan. Vanhempainneuvostosta on apua myös, jos lippukunnalle tulee hankalia tilanteita selvitettäväksi. Yhteistyötä kannattaa tehdä myös muiden lippukuntien ja paikkakunnan yhdistysten kanssa. Asiantuntijuutta kannattaa jakaa – kaikkea ei tarvitse osata itse.

lippukuntalaisten kotiväelle? Monet vanhemmat ovat tottuneet ostamaan lapselleen harrastuksen, jossa rahaa vastaan saadaan esimerkiksi soittotunti. Partio on vapaaehtoistoimintaa, joten on tärkeää tehdä kaikille selväksi, että partiota on tarjolla juuri niin paljon kuin sitä vapaaehtoisvoimin voidaan toteuttaa.

"Lippukuntani sai akuuttiin johtajapulaan apua vanhemmista, kun rohkaistuimme kysymään heiltä apua.”

! Vihje: Aina lapsella ei vanhempaa, vaan

Partiojohtajan käsikirja

huoltaja. Lapsi saattaa asua isovanhempiensa luona, tai hänellä voi olla vain isä tai äiti. Tai lapsi on adoptoitu. Tämän päivän perhe voi olla monenlainen.

Erilaisia tukiyhdistysmalleja

! Vihje: Yhteistyö sujuu

parhaiten, kun sekä lippukunta että sidosryhmä tuntee saavansa jotain. Eihän lippukuntasi ole vain saamapuolella?

perustetaan taustayhteisö, voi apuna käyttää Suomen Partion taustayhteisösopimusta. Siinä lippukunta ja tukiyhdistys sopivat, kuka päättää mistäkin ja miten toimitaan.

183

! Vihje: Minimitason muista-

minen. Lippukunnan on hyvä muistaa sidosryhmiään. Minimitaso voi olla vaikka joulukortti (vanhempainneuvostolle, seurakunnalle, piirille, kaupungille...). Perinteisen joulukortin sijasta voi lähettää adventtikalenterin.

Tukiyhteisö voi tukea lippukuntaa esimerkiksi näin: • asettaa tavoitteeksi hankkia lippukunnan käyttöön kiinteää omaisuutta (esim. kämpän) • hoitaa leirikeittiön tehtävät • olla auttamassa suurilla leireillä ja tapahtumissa • auttaa lippukuntaa varainhankinnassa • hoitaa lippukunnan eri ryhmien retki- ja leirikuljetuksia • avustaa leiripaikan hankinnassa • tukiryhmän jäsenet voivat myös tarjota ammattitaitonsa ja suhteensa erilaisiin yrityksiin. Lippukunnan johtajiston ja tukiryhmien pitää yhdessä selvittää, millaista tukea lippukunta milloinkin tarvitsee ja millaista tukea tukiryhmät pystyvät antamaan.

Partiojohtajan käsikirja

LIPPUKUNTA

”Vanhempain Tuki ry on taustavaikuttaja, joka on mukana hoitamassa leireille muonitusta, auttaa erilaisten tilaisuuksien järjestelyissä ja tukee kaikin tavoin toimintaa ja leirialueen kunnossapitoa.” ”Meillä on aktiivinen tukiyhdistys sekä sisarlippukunnan kanssa yhteinen äitikerho.” ”Lippukunnan Partiotoiminnan Tuki ry on rekisteröity yhdistys, joka omistaa lippukunnan käytössä olevan kaluston eli teltat, laavut, kaminat ja niin edelleen. Kalusto on varastovakuutettu ikävien yllätysten varalta. Uutta kalustoa tuki hankkii tarpeen mukaan. Tuki tekee myös varainhankintaa. Kampanjat tapahtuvat tuen toimintana, mutta yhdessä lippukunnan kanssa. Lippukunta ja tuki ovat samaa perhettä, mutta pankkitilit ovat erilliset.” ”Lippukunnan toiminnassa vuosien varrella mukana olleet ovat pitäneet yhteyttä toisiinsa, kokoontuneet juhlien yhteydessä sekä myös retkillä ja lentopallovuoroilla.Vanhat parrat tukevat lippukuntaa sen kannatusyhdistyksen kautta.”

! Vihje: Kun lippukunnalle

184

Piiri Piiri merkitsee lippukunnalle sekä tukea että tekemistä. Piiri järjestää ohjelmatapahtumia, etenkin vanhimmille ikäkausille. Piiri tarjoaa nuorelle partiojohtajalle hienoja kokemuksia ja mahdollisuuksia tehdä erilaisia asioita ja saada uusia ystäviä. Toisaalta piirin keskeisin tehtävä on nimenomaan lippukuntien toiminnallinen tukeminen. Vielä vuonna 2007 Suomessa toimi 18 partiopiiriä, mutta käynnissä on piirirakenteen uudistus. Tavoitteena on supistaa piirien määrä yhdeksään.

Aluetyö Alueohjaaja on lippukunnanjohtajan olkapää. Jokaisella suomalaisella lippukunnanjohtajalla, ja näin myös koko lippukunnalla, on oma alueohjaaja. Alueohjaaja sparraa ja varmistaa, että tieto kulkee lippukunnan ja piirin välillä. Lippukunnanjohtajan ja alueohjaajan välit ovat luottamukselliset, alueohjaajalle voi soittaa kun jokin painaa mieltä. Aluetyö on keskeinen osa siitä tuesta, jota piirit tarjoavat. Lippukuntien toiminnan seuraaminen ja niiden tilan tunteminen ovat piirin ydintehtäviä. Piirin velvollisuus on tukea ja auttaa, kun lippukunnalla on vaikeuksia.

Partiojohtajan käsikirja

Piirin tehtävänä on • seurata lippukuntien toimintaa sekä vastata niille tarjottavasta lähituesta • vastata, että toiminta-alueellaan partion tarjonta on riittävä nuorten määrään verrattuna • tuntea oman alueen lippukuntien tilanteet ja tarpeet.

Ohjelma Partiotaitokilpailuja, erätaitokursseja... Piiri järjestää tapahtumia eri ikäkausille, tarjoaa taitokoulutusta sekä edistää yhteisiä teemoja ja kampanjoita. Keskeisin tehtävä on tukea ikäkausitoimintaa lippukunnassa. Piirin tehtävänä on • huolehtia, että lippukunnissa on ohjelman toteuttamisen kannalta riittävät peruspartiotaidot • järjestää ja kehittää ohjelmatapahtumia ja taitokoulutusta • järjestää vuorollaan valtakunnallisia partiotapahtumia • edistää Suomen Partiolaisten toiminnallisia kampanjoita ja teemoja omalla toiminta-alueellaan.

Koulutus

Talous

Akelakurssi, partiojohtajaperuskurssi... Partiolla on vahva koulutusperinne. Kurssit ovat tehokas tapa tuoda uusia ideoita lippukunnan toimintaan. Piirin järjestämiä kursseja on esimerkiksi koulutusvastaavan kurssi.

Talous on muun muassa piirin järjestämiä varainhankintakampanjoita.

Piirin lippukuntaa tukevana tehtävänä on • järjestää koulutusta, joka takaa partio-ohjelman toteutumisen lippukunnissa • järjestää ja kehittää lippukunnan toimintaa tukevaa johtajakoulutusta • tukea ja auttaa lippukuntia järjestämään niiden vastuulla olevaa koulutusta.

Viestintä Piirin viestintä näkyy lippukuntiin WWW-sivuina, sähköpostina, piirin lehtenä, lippukuntapostina ja kirjeinä.

» Tässä on lueteltu vain lippukuntaa koskevat piirin tehtävät. Täydellisen tehtäväluettelon voit lukea partion verkkosivuilta osoitteesta www.partio.fi.

185

Hallinto Lippukunnat käyttävät ylintä päätösvaltaa piirissään kevät- ja syyskokouksissa. Piirin tehtäviä ja vastuita määrittelevät yhdistyslaki, piirin säännöt ja toimintaohjesääntö sekä piirityön käsikirja.

Piirin lippukuntaa tukevana tehtävänä on puolustaa partiotoimintaa ja valvoa partion etua piirin toiminta-alueella vaikuttaa siihen, että lippukunnilla • on sopivat toimitilat sekä riittävästi retkeily- ja leirimaastoja kohtuullisen lähellä kotipaikkaa • edistää alueensa partiohistorian ja -perinteiden tallentamista • ylläpitää ja kehittää kiitos- ja kannustusjärjestelmää • ylläpitää piirin toimistoa niin, että siellä voidaan tuottaa palveluita lippukunnille, piirin luottamushenkilöille, partiolaisille ja partion ulkopuolisille tahoille.

Partiojohtajan käsikirja

LIPPUKUNTA

Piirin tehtävänä on • huolehtia piirin sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä sekä julkisuuskuvasta yleisöön ja sidosryhmiin päin • tiedottaa lippukunnille tarjoamistaan palveluista kuten tapahtumista ja kursseista yms. • opastaa lippukuntia niiden omassa viestinnässä.

Piirin lippukuntaa tukevana tehtävänä on • edistää ja tukea lippukuntien hallintoa, taloudenhoitoa ja varainhankintaa • järjestää tarjoamansa palvelut siten, että ne ovat kustannuksiltaan lippukuntien kannalta kohtuullisia • edistää partiolaisten yhteisiä varainhankintakampanjoita.

eim erh nn Ma int ie

186

nk.

Linnakoske

Raitiovaunupysäkki

Partioasem

at nk

se liuk pe To

55 Töölönkatu tu ka on list a m u H

Keskusjärjestö Saanko esitellä, yksinoikeudella Suomessa: Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry! Suomen Partiolaiset on kansainvälisen partioliikkeen ainoa edustaja Suomessa. Keskusjärjestön tärkein tehtävä on partiotoiminnan edistäminen tässä maassa. Lippukunnalle Suomen Partiolaiset näkyy www-sivuina (www.partio.fi), Partio-lehtenä, lippukuntapostina, jäsenrekisterinä, suurjuhlina, suurleireinä, partiotaitojen mestaruuskisoina, oppaina, kirjoina, partioasuina...

→ Lue lisää keskusjärjestöstä verkosta osoitteesta www.partio.fi.

Partiojohtajan käsikirja

Viestintä on lippukunnan johtamista – johtaminen on viestintää ”Ollaan parempia silloin kun tiedetään kaikki, eikä yhdellä kertaa sitä kaikkea

”Pahinta on, jos sattuma ohjaa tiedotusta.”

187

LIPPUKUNTA

sanota. Niiden pitää kysyä ja pyytää monta kertaa että sanottaisiin enemmän.” Samuli Paronen, suomalainen kirjailija Hyvin toimivilla lippukunnilla on hyvin toimiva viestintä. Se on lopulta hyvin yksinkertaista: viestintä on tahdon asia ja johtamisen väline. Tehokas viestintä auttaa houkuttelemaan uusia jäseniä, motivoi vapaaehtoisia ja helpottaa tukijoiden saamista lippukunnalle. Viestintä luo mielikuvaa lippukunnasta. Viestinnällä vaikutetaan organisaatioilmastoon. Millainen se teillä on? Kerrotaanko teillä avoimesti ja nopeasti asioista? Entä miten lippukuntasi huomioi kohderyhmänsä – lippukunnan lapset ja nuoret sekä aikuiset, lasten vanhemmat, tukiyhdistyksen, kaupungin nuorisotoimen? Sudenpentu ei ehkä jaksa lukea pitkää selostusta lippukunnan toiminnasta, mutta sudenpennun isä tai äiti voi olla kiinnostunut siitä, millaisessa organisaatiossa hänen lapsensa toimii. Selvitä kohderyhmät ja mieti, millä kielellä ja miten heidät parhaiten tavoittaa. Joskus hyvä väline on kirje, joskus sähköposti, joskus parasta on tavata kasvokkain. Media on muuttunut suuresti viime vuosikymmeninä. Huippunopeiden sa-

telliittiyhteyksien media on pienentänyt maapalloa, lisännyt kansainvälistymistä ja yhdistänyt ihmisiä eri maista. Siihen aikaan kun Suomessa isoisä lampun osti, tieto kulki hitaasti, korkeintaan hevosen nopeudella. Tänään Internet, kännykät ja 24 tuntia vuorokaudessa valvova informaatioyhteiskunta pitävät huolta, että uutiset ja tieto leviävät nopeasti – tahdoimme tai emme.

Partiojohtajan käsikirja

Sisäinen viestintä pitää porukan koossa ja suunnassa

188

Sisäinen viestintä pitää lippukunnan kasassa. Jäsenet tietävät, mitä tapahtuu, milloin, missä ja kuka tekee. Viestinnällä luodaan myös me-henkeä ja välitetään yhteisiä arvostuksia ja tavoitteita. Viestintä ei kuitenkaan tapahdu itsestään. On tärkeää luoda työnjako kuka tekee ja mitä. Lippukunnan sisäinen viestintä on samalla lippukunnan johtamista. Kun viestintä on hyvin suunniteltua ja johdonmukaista, se antaa kuvan hyvin toimivasta ja luotettavasta partiotoiminnasta. Sisäiseen viestintään panostaminen auttaa monissa lippukunnan haasteissa. Tärkeää on, että asioista yritetään puhua mahdollisimman avoimesti ja uusista asioista keskustellaan mahdollisimman monen kanssa. Pelkkä yksipuolinen sähköpostin maailmalle truuttaus ei riitä; on tärkeää, että lippukunnan johtajat ovat kiinnostuneita toistensa tekemisistä, esille tulleista ilmiöistä, onnistumisista ja virheistäkin. Jos joku kysyy mielipidettä, sitä ei tule pitää häiritsemisenä tai epätietoisuuden esilletuomisena. Lippukunnan sisäisessä viestinnässä kannattaa korostaa avoimuutta. Sisäisen viestinnän tapoja: • lippukunnan puhelin- ja osoiteluettelo • lippukunnan lehti – yhdistää, välittää kulttuuria • ilmoitustaulu kololla – helppo, kätevä, edullinen • postilaatikko, jonne voi jättää esimerkiksi tapahtumiin ilmoittautumiset

Partiojohtajan käsikirja

• lippukunnan esite – uusille jäsenille hyvä väline kertoa kootusti lippukunnasta • kirje – perinteinen, hyödyllistä käyttää tärkeimpien tapahtumien yhteydessä • monisteet – jaossa kololla tai tapahtumissa • henkilökohtainen tapaaminen – tehokkaimpia tapoja viestiä; silloin tällöin järjestetty yhteinen kahvihetki toimii paremmin kuin pelkät sähköpostit • sähköposti – tieto kulkee nopeasti, kätevästi ja ekologisesti • tekstiviestit – sopivat parhaiten johtajien väliseen viestintään • puhelinketjut – kätevä tapa ilmoittaa asia nopeasti monelle ihmiselle, sudenpentujen kanssa puhelinringistä voi kuitenkin tullakin rikkinäinen puhelin • vanhempainillat ja tiedotustilaisuudet – auttavat pitämään yhteyttä vanhempiin • lippukunnan WWW-sivut – ”nyky-ajan näyteikkuna”. Mieti kohderyhmä ja mielikuvavaikutus, sivuille saattaa eksyä myös satunnainen surffari.

→ Katso malli lippukunnan

viestintäsuunnitelmasta liitteistä.

Ulkoinen viestintä luo mielikuvaa lippukunnasta Viestintää tarvitaan kertomaan lippukunnan toiminnasta myös ulkopuolisille. Kun toiminta tunnetaan, se voi näkyä suoraan jäsenmäärässä. Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset arvioivat vuonna 2004, että paikallisyhdistysten jäsenmäärä

kasvoi siksi, että yhdistykset olivat aktivoituneet ja näkyivät yhteisössään aiempaa enemmän Lähde: www.sll.fi. Mielikuva, maine ja brändi ovat tänään tärkeitä menestystekijöitä. Sanotaan, että nyky-Suomi on mielikuvayhteiskunta. Harrastusten runsaus ja kiristynyt kilpailu vapaaajasta saavat aikaan sen, että on osattava markkinoida itseään, jotta erottuisi tulvasta ja pärjäisi. Toisaalta on tärkeää, että lupauksille on katetta. Markkinointikoneistoa ei kannata virittää ylikuntoon. Lupaa vain se mitä voit pitää. Mieti myös, mikä puhuttelee kohderyhmääsi. Mikä partiossa kiinnostaa esimerkiksi lasten vanhempia?

! Vihje: Millaista kieltä käytät, kun kerrot

partiosta ulkopuolisille? Partioslangi kannattaa kääntää yleiskielelle, jotta kohderyhmäsi saa juonen päästä kiinni. Ei näin: ”Vjn piti riihityksen yhdessä V-SP:läisen TiTYn kanssa.”

189

→ Lue mielikuvista ja imagosta Kriisiviestintä Joskus sattuu, partiossakin. Joku eksyy, sattuu onnettomuus tai lippukunnasta leviää jokin ikävä huhu. Kun tilanne on jo päällä, on myöhäistä suunnitella lippukunnan kriisiviestintäorganisaatiota. Siksi on hyvä sopia pahan päivän varalle, miten viestintä hoidetaan. Väärin hoidettu viestintä voi Pahan nimittäin pahentaa kriisiä. Kriisiviestintätilanteissa päivän oleellista on, että tilanne varalle pysyy hallinnassa. Yksi keino tähän on sopia etukäteen, kuka antaa lausunnot. Viestintävastuun tulee olla vain yhdellä henkilöllä, sillä jos jokainen täysikäinen johtaja alkaa kommentoida eksymistapausta iltapäivälehdistölle, lippukunnallasi on muhimassa toinen ongelma. Ristiriidat kiehtovat – älä anna mehukkaille lööpeille mahdollisuutta. Viestintävastuuseen on hyvä nimetä organisaation johtaja tai ammattitiedottaja, jos sellainen johtajistostasi löytyy. Ammattilaisen etu on, ettei hän provosoidu vaikka provosoitaisiin. Jos lippukuntaa on kohdannut onnettomuus, epätoivoinen lippukunnanjohtaja ei muutenkaan ole paras mahdollinen henkilö antamaan lausuntoja. Nopeasti

Partiojohtajan käsikirja

LIPPUKUNTA

Ulkoisen viestinnän kanavia: • paikkakunnan sanomalehdet – ilmoitusten lisäksi tärkeää ovat myös jutut. Kun tarjoat juttuideaa lehdelle, mieti koukku etukäteen. • alueelliset radiot – milloin viimeksi lippukuntasi on ollut radiohaastattelussa? • alueelliset tv-lähetykset – yleisradion alueuutiset käsittelevät paikallisia aiheita • lippukunnan WWW-sivut – ne ovat myös ulkoista viestintää • mainonta – esimerkiksi tiedotteita lähikauppojen ilmoitustauluille, flaiereiden jakoa jossakin tapahtumassa, osallistuminen tempaukseen, esimerkiksi Nälkäpäivän keräykseen partiohuivi kaulassa • osallistuminen messuille tai muihin tapahtumiin, joissa konkreettisesti tullaan ulos kololta.

lisää sivuilta 59-64.

Kriisitiedottamisen ABC 190

• Kerro tapahtumasta välittömästi lippukuntasi johtajalle. Lippukunnanjohtajan velvollisuutena on tiedottaa heti piirinjohtajalle (tai piirin antamien ohjeiden mukaan esim. toiminnanjohtajalle), joka tiedottaa Suomen Partiolaisten viestintäpäällikölle ja toiminnanjohtajalle. • Ulkoisen tiedotusvastuun ottaa joko organisaation johtaja tai ammattitiedottaja, jos sellainen on käytettävissä. Tiedotusvälineiden yhteydenotot ohjataan suoraan oikealle, sovitulle henkilölle. Muut eivät tiedota. • Sisäisestä tiedottamisesta vastaavat lippukunta ja piiri omalle jäsenkunnalleen ja SP valtakunnallisesti. Sisäinen tiedottaminenkin on syytä antaa vain yhdelle tehtävään nimetylle partiojohtajalle. • Kriisin synnyttyä kootaan tarvittaessa kriisiryhmä. Lippukunnassa kriisiryhmään voi kuulua lippukunnan johdon ja vanhempainneuvoston jäseniä. Piirit ja SP voivat tarvittaessa muodostaa yhteisen kriisiryhmän. Ryhmä huolehtii kriisin jälkihoitoon kuuluvista tehtävistä. Omaiset ja lippukunnan jäsenet saattavat tarvita kriisin jälkeen myös henkistä asiantuntija-apua.

Älä kerro • tiedotusvälineille tai muille ulkopuolisille henkilöiden nimiä tai muita henkilökohtaisia, esimerkiksi terveydentilaan liittyviä tietoja. Ei näin: ”Pertti Perttinenhän se on siellä teholla.” • poliisitutkintaan liittyviä tietoja – niitä antavat vain viranomaiset. Ei näin: ”Nykyinen tutkintalinja on hormi.” • arvioita tai olettamuksia tapahtuneen syistä. Ei näin: ”Pertti on aina ollut vähän huolimaton.”

hiiltyvää tyyppiä kannattaa myös välttää. Eikä kannata pörhistyä siilipuolustukseenkaan – joskus sattuu vaikka olisi oltu huolellisiakin. Jos taas on tehty virheitä, totuutta ei kannata vääristellä. Tarvittaessa lippukunta voi pyytää apua piiriltä tai keskusjärjestöltä, jotka molemmat ovat määritelleet kriisiviestinnästä vastaavat henkilöt. Suojaa erityisesti lapsia ja nuoria. Kun kriisi on päällä, jotkut ihmiset purkavat tilannetta puhumalla paljon ja ovat valmiita puhumaan jokaiselle vastaantulevalle – toimittajallekin. Shokissa annettuja lausuntoja saattaa katua jälkikäteen.

Partiojohtajan käsikirja

Suoraan savuavilla raunioilla ei kannata tiedotustilaisuutta järjestää, anna muutama tunti työrauhaa eri osapuolille. Sen sijaan piiriin ja SP:lle tilanteesta pitää ilmoittaa mahdollisimman pian. Jos kyse on suuremmasta sattumuksesta, aina voi vetäytyä viranomaisen selän taakse ja jättää kokonaan tilanteella spekulointi.

! Vihje: Käykää läpi lippukunnan kriisiviestintämalli vähintään aina, kun porukkaan tulee uusia johtajia.

Lippukunta voi tulla mukaan – partiolle yksi yhteinen ilme

tavoitteena on myös saattaa kaikki Suomen partiotahot yhden ja yhteisen ilmeen alle. Tavoitteena on yhdessä kertoa yhtä ja samaa viestiä partiosta. Yhtenäinen ulkonäkö on vahva viesti, joka näkyy!

”Vuosi 2006. Suomen partioliike on murrosvaiheessa. Partion tukirakenteiden, keskusjärjestön ja piirien toimintaa parannetaan. Tavoitteena on tukea lippukuntia entistä paremmin. Vuonna 2005 tehdyn järjestökuvatutkimuksen mukaan partiotoiminnan ulkoinen kuva on pölyinen ja vanhahtava. Jäsenmäärä on ollut laskussa viime vuosina.” Vuonna 2006 partion graafinen ilme uusittiin. Avainsanoja uuden ilmeen suunnittelussa olivat nuorekkuus, aktiivisuus, Kaltevuus 17°, kallistuu oikealle Logon suoja-alue (vesileima pystysuorassa) tyylikkyys, luonto, Alue, joka jätetään vapaaksi logon ympärillä. kaksikielisyys, kansainvälisyys ja maailmanVähintään X:n X verran tilaa laajuisuus. Päävärit logon ympärillä ovat luonnonläheisiä ja korostavat partiolle X ominaista luontoa ja metsää. Partioon liiteX tään vahvasti sininen väri, ja se on partion ensisijainen pääväri. Lippukunnan on mahdollista ottaa käyttöönsä sama ilme, Symbolissa on liikettä ja aktiivisuutta. jota keskusjärjestö Suomen Partiolaiset Se on kallellaan ja kutsuu seikkailuun. ja useimmat piirit käyttävät. Jokaiseen Se sanoo: partiossa on hauskaa! lippukuntaan on talvella 2007 toimiTaustalla näkyy maapallo. Se kertoo, tettu aineisto tätä varten. Sama aineisto että partio on maailmanlaajuinen liike. löytyy myös partion verkkosivuilta. Symbolissa näkyvät myös molempiGraafinen ilme on tärkeä ja vahva en maailmanjärjestöjen tunnukset: työkalu maineen vahvistamisessa haWOSM:n partiolilja ja WAGGGS:n luttuun suuntaan. Uudistuksen myötä kolmiapila.

191

Symboli + teksti = logo

LIPPUKUNTA

Partiojohtajan käsikirja

192

Teksti Partio Scout kertoo kahdesta asiasta: partio Suomessa on kaksikielinen liike ja partio on kansainvälinen liike. Lisäksi Partio Scout täsmentää, kenen tunnuksesta on kyse: kyse on Suomen partion logosta.

Symbolin historia Symbolilla on vahvat juuret Suomen partioliikkeessä. Ristin on suunnitellut alun perin Tapio Vallioja vuonna 1972, kun tyttö- ja poikajärjestöt yhdistyivät. Tunnus näkyy tänäkin päivänä partioarjessa muun muassa ansiomerkeissä.

Logon käyttöoikeudet Lippukunnilla, piireillä ja keskusjärjestöllä on oikeudet logon käyttöön kaikissa niiden omissa sekä sisäisissä että ulkoisissa materiaaleissa. Partion logolla ja sen osana olevalla merkillä on Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkitoimiston myöntämä tuotesuoja. Logon tai sen osana olevan merkin kaupallisen käytön ohjeistuksesta päättää Suomen Partiolaisten hallitus. Partion ulkopuoliset tahot eivät saa käyttää partion logoa ilman kirjallista yhteistyösopimusta.

! Logoa käytetään myös vesileimana, jolloin se suorassa ja partiolilja ja kolmiapila ovat tasaveroisia.

Partiojohtajan käsikirja

Keksitään yhdessä, mitä tulevaisuudessa tehdään Lippukunnan elämää kannattaa ennakoida sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä parista syystä: Ensinnäkin,

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty suunnittelu tuo toimintaan pitkäjänteisyyttä – kun asioita mietitään pidemmälle kuin viikon päähän, toiminnassa on jatkumoa, asioita on pohdittu eikä päätöksiä jouduta jatkuvasti reivaamaan uudelle reitille. Konkreettiset tavoitteet tuovat toiminnalle suunnan. Hyvin suunniteltu on myös puoliksi tehty! Suunnittelu tuo mukanaan realistisuutta, ei kurkotella kuuhun. Voimavarat osataan jakaa juuri siihen, mikä kulloinkin on tärkeintä. Ja kun lippukunnan aikuiset suunnittelevat toimintaa yhdessä, kun he sopivat toiminnan tavoitteista, vastuunjaosta ja aikataulusta, he myös sitoutuvat siihen parhaiten. Hyvä toiminta on monien tekijöiden summa – kaikkia on mahdotonta edes tunnistaa. Aktiivisesti toimivien lippukuntien johtajien haastatteluissa (2002) havaittiin, ettei ole olemassa yhtä ainoaa hyvää tapaa organisoida toimintaa. Tiettyjä yhteisiä ominaispiirteitä kuitenkin löytyi. Osaavat, motivoituneet johtajat, tehokkaat toimintatavat ja kyky toteut-

•

• •

•

Toiminnan arviointi Lippukunnan kannattaa silloin tällöin miettiä, missä se menee. Tavoitteet asetetaan vasta, kun on analysoitu, minkälainen lippukunta itse asiassa juuri nyt on. Kas näin: • Millainen on lippukuntamme? • Jäsenistö. Jäsenmäärä? Eri ikäryhmien tilanne? Mihin suuntaan jäsenmäärät ovat kehittyneet viime aikoina? Paljonko on tullut vuosittain uusia jäseniä? Paljonko on lopettaneita? Johtajat. Ketkä toimivat ja missä tehtävissä? Mitä johtajaryhmiä lippukunnassa toimii? Onko koulutukseen osallistuminen

•

aktiivista? Onko vartionjohtajaneuvoston toiminta säännöllistä? Mikä on lippukunnanjohtajatilanne? Tukijat. Mitä tukiryhmiä lippukunnalla on (vanhempainneuvosto, tukiyhdistys jne.)? Mikä on tukiryhmien tehtävä, millaisia ne ovat kooltaan? Mitä ryhmät vuositasolla tekevät? Tilat. Ovatko lippukunnan toimitilat hyvät? Onko lippukunnalla omistuksessaan tai hallinnassa omaisuutta? Jos, mikä on sen tila? Rahat. Millainen on lippukunnan varallisuus? Millaiset ovat vuositulot? Päätöksenteko. Miten päätökset tehdään? Miten tehtävät jaetaan? Missä tehdään päätökset yhteisestä toiminnasta, rahoista, hankkeista? Vakiintunut toiminta. Katsokaa mennyttä vuotta: mikä meni hyvin, mitä pitää parantaa, mitä ei kannata järjestää uudestaan ja kuinka paljon osallistujia eri tapahtumiin osallistui? Ohjelma. Kuinka moni osallistuu vuoden aikana jollekin leirille tai retkelle? Miten hyvin aktiviteetit toteutuvat? Viestintä. Miten lippukunta tiedottaa? Mitä tapoja on käytössä? Miten näymme paikkakunnalla? Erityispiirteet. Lippukunnan erityispiirteet kuten hyvä henki, huipputapahtuma kerran vuodessa, aktiivinen palvelutoiminta? Millaisia yhteisiä tavoitteita teillä on? Peilatkaa lippukuntanne tilannetta sivulla 171 esitettyihin lippukunnan menestystekijöihin. Miltä näyttää?

→ Lisää työkaluja lippukunta-analyysiin

löydät esimerkiksi Lippukuntakansiosta (2007) sekä sivuilta www.partio.fi.

Partiojohtajan käsikirja

193

LIPPUKUNTA

taa laadukasta ohjelmaa ovat tärkeitä. Ikäkausiohjelmat tukeutuivat yleensä järjestön ohjelmamateriaaleihin, ja koko lippukunnan yhteistä toimintaa oli paljon. Ja mikä tärkeintä, lippukunnat pyrkivät aktiivisesti kehittämään toimintaansa. Yksi menestyksen salaisuuksista on, että toimintaa on paljon ja ympäri vuoden. Tasaisuus, vaihtelevuus ja varmuus, siinä on kuvailevia sanoja hyvälle toiminnalle. Lippukunnan yhteisten tapahtumien on rullattava tasaisesti siinä missä pienryhmienkin. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että kaikille ikäkausille on yhteisiä tapahtumia kaikkina vuodenaikoina. Lippukunnan on hyvä rakentaa tärkeysjärjestys: mitä tehdään, kuka tekee ja mitä ei tehdä. Liika tekeminen kostautuu. Usein on myös parempi tehdä yksinkertaista perustoimintaa kuin olla tekemättä ja haaveilla sitku-tyyliin suurista jutuista.

194

Koulutus Uusi pesti Rekrytointi, valinta

Pestistä sopiminen ja pestikeskustelu

Nimitys, perehdytys

Toimintaa pestissä

Arviointi/ palaute

Taukotupa Vanhan jatko

Tuki

Pestaus Lippukunnassa toimivien aikuisten innon ja jaksamisen takana on se, miten heidät pestataan. Tehdäänkö orjakontrahti vai reilu sopimus siitä, mitä on edessä, kuinka kauan pesti kestää ja millaista tukea sen hoitamiseen saa? Suosittelemme lämpimästi jälkimmäistä. Eihän teillä ole lasten vanhemmista värvättyä apulaislippukunnanjohtajaa, joka puolitoista vuotta pestissä oltuaan kysyi, mitä lippukunnanjohtajuuteen oikein kuuluu? Toki vika ei ole hänen, vaan hänet pestanneen lippukunnan. Lippukunnan johtajiston tulisi aina olla pestattu tehtäviinsä. Jokaisen, jolle voi osoittaa selvän vastuualueen, tulisi olla pestattu.

Miten teillä pestataan henkilöitä lippukunnan tehtäviin?

Partiojohtajan käsikirja

Hyvään pestaukseen kuuluu seuraavanlaiset vaiheet: • Mietitään tarve: millaista pestiä lippukunta tarvitsee, kalustonhoitajaa vai kämppävoutia? • Rekrytoidaan henkilö. • Sovitaan pestistä (Esim. Ville toimii vuoden kalustonhoitajana, ja hänen tehtävänään on inventoida kalustoa sekä katsoa kaluston perään.) • Ville perehdytetään pestiin. • Ville toimii pestissä. On sovittu, että tarvittaessa hän voi soittaa lippukunnanjohtajalle. Yhdessä he miettivätkin, mitä kalustohankintoja lippukunta tekee. • Kun ensimmäinen vuosi on takana, lippukunnanjohtaja käy Villen kanssa arviointikeskustelun. He arvioivat yhdessä, miten vuosi sujui. Selkeät pestit auttavat lippukunnan johtajistoa toimimaan tehokkaammin, jakamaan vastuuta tasaisemmin ja varmistamaan, että johtajien motivaatio ja innostus säilyvät.

Partiopestin periaatteet:

• Jokaisella aikuisella on oikeus toimia tehtävässä, jossa on mahdollisuus onnistua ja joka on haastava, kiinnostava ja kehittävä. • Jokaisella on oikeus saada koulutusta, palautetta ja tukea. • Jokaisen tehtävän sisällöstä sovitaan yhdessä. • Jokaisella on oikeus tietää, paljonko aikaa tehtävä vaatii (suoriudutaanko siitä yleensä viikossa vai kuukaudessa). • Ketään ei ole tarkoitus pakottaa mihinkään tehtävään, eikä partiopesti ole työsopimus paperilla.

Miksi pesti kannattaa?

Miten pesti syntyy?

• Mietitään yhdessä, mihin tehtäviin lippukunnassa tarvitaan uusia henkilöitä. • Mietitään yhdessä sopivia henkilöitä pesteihin. • Tiedustellaan sopivimman henkilön kiinnostusta tehtävään. • Käydään pestikeskustelu hänen kanssaan. • Keskustelun jälkeen varmistetaan, että asioista on syntynyt yhteinen käsitys.

→ Katso lisää liitteestä

”Lippukunnassa toimivan johtajan muistilista”.

LIPPUKUNTA

• Pestatut ovat selvillä tehtävästään, vastuustaan, koulutuksestaan tehtävään ja saatavilla olevasta tuesta. • Se on apukeino ongelmatilanteiden ehkäisyyn. • Kokonaisuudesta on sovittu yhdessä.

195

Partiojohtajan käsikirja

Toimintasuunnitelman rakentaminen

196

Toimintasuunnitelma:

• toiminnan tavoitteet Toiminnan kehittymisen kannalta • tapahtumien kohderyhmät suunnitelmallisuus on tärkeää. Vuoden • johtajaresurssisuunnitelma mittaisen toimintasuunnitelman lisäksi • tapahtumien vastuuhenkilöt ja kannattaa tehdä myös pitkän tähtäimen • konkreettinen tapahtumakasuunnitelmia. lenteri päivämäärineen. Toiminnalle on hyvä asettaa tavoitteita, joiden toteutumista on myös mahdollista mitata. Vaikka näin: Meillä on tavoite, mutta miten lippukunnan keskimääräinen partiossasinne päästään? oloaika kasvaa vuodella vuoteen 2010 mennessä. Lippukunta perustaa toisen lauman syksyyn 2009 mennessä. Vartiot osallistuvat vuonna 2010 pt-kisoihin Ole realistinen: suunnittele vain sitä, kaksi kertaa. mitä on mahdollista tehdä. Nimensä Ikäkausitoiminnassa hyvin suunnimukaisesti toimintasuunnitelma on teltu toiminta merkitsee viikoittaisen tietysti silti vain suunnitelma: sitä toiminnan lisäksi retkiä, leirejä, kilpaivoidaan muuttaa, jos se on perusteltua. luja ja muita tapahtumia. Muutoksista pitää muistaa tiedottaa Hyvä toimintasuunnitelma on jäsenille ja heidän vanhemmilleen. Kun tasapainoinen ajallisesti, taloudellisesti toimintasuunnitelma on saatu valmiikja ikäryhmittäin. Tapahtumia on ymsi, se hyväksytään vuosikokouksessa ja päri vuoden riittävästi, mutta ei liikaa. voidaan julkaista esimerkiksi lippukunTapahtumat ovat järkevän hintaisia, ja talehdessä, ilmoitustaululla ja lippukunkaikille ikäryhmille on tarjolla jotain nan kotisivuilla. toimintaa. Johtajien kannalta suunnittelu on parhaimmillaan lippukuntalaisten yhteistyötä. Yhdessä päätetään, millaista lippukunnan toiminVihje. Tavoitteiden miettiminen. Pohtikaa ta on. Ja muista, joskus se on johtajistossa, miksi jokin tapahtuma järjessinusta itsestäsi kiinni. Avaa suusi tetään. Kenelle tapahtuma on suunnattu, ja kerro mielipiteesi, kääri hihat mitkä ovat osanottajien odotukset? Riittävätja vaikuta! kö lippukunnan voimavarat järjestämiseen? Milloin suunnittelu ja toteutus on aloitettava?

! Vihje: Miten lippukuntasi näkyy paikka-

kunnalla? Verratkaa näkyvyyttänne johonkin toiseen yhdistykseen? Miten te markkinoitte toimintaanne? Miksette partioviikolla tarjoaisi kasvoiksi paikallislehteen jotakuta nuorta johtajaanne? Henkilöhaastattelu tuo partion iholle.

Partiojohtajan käsikirja

Mitä horisontissa näkyy?

poistuman, kuinka rekrytointi lippuLippukunnan on hyvä arvioida tulekunnan ulkopuolelta toteutetaan, onko vaisuuttaan myös pidemmälle. Se mitä mahdollisissa paikkakunnalle muuttatänään tehdään tai jätetään tekemättä, jissa aikuisia partiolaisia? Lisäksi täytyy voi vaikuttaa kauemmas kuin arvaammuistaa suunnitella sitä, miten tulevat mekaan. johtajat kasvavat ja miten heidät kouluPitkän tähtäimen suunnittelu tetaan tehtäviinsä. Se miten lippukuntatarkoittaa, että mietitään lähivuosien si johtajatilanne kehittyy, riippuu myös johtajaresursseja, suurtapahtumia ja toialueesta, jolla lippukuntasi on – jos minnan painotuksia. Näihin suunnitelolette muuttovoittoalueella, väestöpohja miin liitetään usein myös investointi- ja on toisenlainen kuin muuttotappiosta hankintasuunnitelmat. kärsivällä seudulla. Pitkän aikavälin suunnittelu on tehTukea ja neuvoja toiminnan sekä tävä karkealla tasolla, jotta suunnitelma resurssien suunnitteluun saat edelliseltä olisi realistinen ja työmäärältään kohlippukunnanjohtajalta, alueohjaajalta tuullinen. Yleensä tarkkuudeksi riittää sekä piiritoimistosta. tapahtuman nimi sekä järjestämisvuosi ja -kuukausi. Suunnitelmaan kirjataan esimerkiksi suurleirit, lippukunnan järjestettäväksi tulevat piirin tapahtumat, juhlavuodet, suuremmat Vihje: Lippukunnanjohtaja voi järjestää muille kämpän rakennustyöt sekä johtajille tapahtuman, missä keskustellaan matkat ja vaellukset. lippukunnan tilasta esimerkiksi viiden vuoden Monet asiat edellyttävät kuluttua. Tilaisuutta on hyvä valmistella valmistautumista usean toiminlistaamalla kaikki tulevat keskusjärjestön takauden aikana. Silloin täytyy ja piirin suurtapahtumat sekä miettimällä tehdä myös päätöksiä, jotka ohlippukunnan johtajatilannetta. Tapahtuman jaavat tulevienkin johtajien toiyhteydessä on hyvä jutella johtajien suunnitelmintaa. Tämä lisää toiminnan mista partiourallaan. Tällä tavalla pystytään tavoitteellisuutta. Olosuhteiden kohdentamaan koulutusta ja tarjoamaan muuttuessa suunnitelmiakin voi johtajille mielekkäitä partiopestejä. muuttaa. Johtajaresurssien suunnittelu Vihje: SP:llä ja piirillä on vuosion osa pitkän aikavälin suunnitteemoja, jotka kannattaa huomioitelua, jonka pitäisi liittyä vuosida lippukunnan kalenterissa. suunnitteluun. On hyvä miettiä kaikkien johtajatehtävien Vihje: Toimintasuunnitelmamalleja tilannetta pari vuotta eteenpäin. löydät Lippukuntakansiosta (2007). Ketkä tulevat muuttamaan pois, ketkä ovat mukana mutta eri tehtävissä, kuinka paljon tarvitaan uusia johtajia? Riittävätkö omista nuorista kasvavat johtajat kattamaan

197

Partiojohtajan käsikirja

LIPPUKUNTA

Lippukunnan toiminnan jatkuvuuden turvaaminen Tavoite:

Lippukunnan jäsenmäärä kasvaa 10 prosenttia kolmen vuoden kuluessa

Tärkeimmät asiaan vaikuttavat tekijät:

Lippukunta saa uusia jäseniä kaikkiin ikäkausiin, nykyiset jäsenet pysyvät mukana.

Keinot:

Huolehditaan, että kaikki nykyiset laumat ja vartiot jatkavat, ja syksyllä perustetaan uusia ryhmiä. Elokuussa markkinoidaan lippukunnan toimintaa eri tavoin: ilmoitellaan lähikauppojen ja koulujen kautta sekä Internetissä ja julkaistaan mainos paikallislehdessä. Pidetään huolta, että ikäkausien toiminta on laadukasta ja pitää jäsenet mukana. Jokainen johtaja on koulutettu tehtäväänsä. Jokaiselle johtajalle on nimetty tukihenkilö, ja ryhmien toimintasuunnitelmat tarkistetaan yhdessä puolivuosittain.

200

Toimitaanhan me myös ensi vuosikymmenellä? Hanskat tiskiin ja menoksi? Lippukunnassa kannattaa miettiä, kuinka sen toiminnan jatkuvuus on turvattu. Miten kauan lippukunnanjohtaja aikoo jatkaa? Onko ikäkausijohtajia? Onko tulossa vartionjohtajia? Lippukunnan vastuulla on johtajiston kouluttautumisen suunnitelmallinen ohjaus. Pestin tuki on myös koulutuksen antamista. Kun joku pestataan, hänet tulee lisäksi perehdyttää tehtäväänsä. Muutama maamerkki: Lippukunta on liian haavoittuvainen, jos toiminta on kiinni vain yhdestä tai kahdesta avainhenkilöstä. Avainhenkilön roolista voi tulla myös henkilölle itselleen rasite suuren työ-

Partiojohtajan käsikirja

määrän tai tietokuorman vuoksi. Usean henkilön pitäisi hallita lippukunnan ”perusteet”. Kaikki ei voi olla vain esimerkiksi lippukunnanjohtajan varassa.

201

5.3

Oma lippukunta

Partiojohtajan käsikirja

Lippukunta

jokaiselle on tarjolla riittävästi ohjelmaa. Jos lippukunnassa on yksikin johonkin ikäkauteen kuuluva partiolainen, lippukunnassa on kyseinen ikäkausi! Vertaisryhmän olemassaolo on kaikissa ikäkausissa tärkeää. Viisi ikäkautta luo rakenteen Mikäli minimimikokoista ryhlippukunnalle mää ei ole olemassa lippukunnassa tarjolla, on ensisijaista ryhtyä järjestämään sellaista pyrkimällä löytämään uusia jäseniä tai yhdistämällä ikäkauden toimintaa toisen tai toisten lippukuntien vastaavien Lippukuntalaiset ikäryhmien kanssa. Toimivat ikäkaudet turvaavat myös Partio-ohjelma tarjoaa toimintaa koko lippukunnan jatkuvuuden. Useimmat lapsuuden koulu- ja nuoruusiän ajan, uudet lippukuntalaiset ovat uusia suaina 22 ikävuoteen asti. Lippukunnan denpentuja, mutta eri-ikäisten jäsenten tulee tarjota partiolaiselle koko partiohankkimiseen kannattaa satsata. polku. Koska lippukunnat ovat yksiLippukunnan toiminnan pääpaino löllisiä erilaisuudessaan, ohjelma tulee on ryhmien viikoittaisessa toiminnassa. soveltaa omaan toimintaympäristöön Akeloilla, sammoilla ja luotseilla on kesja kulttuuriin sopivaksi. – Ahvenankeinen rooli toiminnan onnistumisessa. maalaisella lippukunnalla on erilaiset Säännöllisten kokousten lisäksi isojenreunaehdot kuin Kuopiossa toimivalla. kin lippukuntien kannattaa kuitenkin Kaupunkilippukunnassa todennäköivuosittain järjestää myös kaikkien sesti johtajiston ikärakenne on toisenjäsenten yhteisiä tapahtumia, joiden lainen kuin ikääntyvän maaseudun järjestelyissä voi silti hyvin hyödyntää lippukunnassa. vartiojärjestelmää. Koko jäsenistölle Hyvin toimivilla lippukunnilla tarkoitetut tapahtumat lisäävät yhteistä on hyvin toimivat ikäkaudet, jossa

KAHDEN ERI LIPPUKUNNAN JÄSENJAKAUMA

202

50 v

40 v

30 v

Vaeltajat Samoajat Tarpojat Seikkailijat Sudenpennut

me-henkeä ja niissä tutustuu eri-ikäisiin partiolaisiin. Niiden avulla voi myös luoda lippukuntaperinteitä. Erityisesti huomiota kannattaa kiinnittää tiedonkulkuun ikäkausien ja niiden ryhmien välillä. Tärkeää on myös, että ikäkausijohtajat tapaavat toisiaan ja muiden ikäkausien johtajia.

Partiojohtajan käsikirja

? Pohdittavaa: Partio on lasten ja nuorten

ohjelmaa, jota aikuiset tukevat. Aikuiset ovat sopivasti läsnä. – Mitä se tarkoittaa? Askarteleeko akela sudenpentujen puolesta viirin, koska siitä tulee paremman näköinen? Tiskaako aikuinen aina leirillä vai voiko 15-vuotiaan laittaa tiskaamaan kattilat?

? Pohdittavaa: Minkä muotoinen

lippukuntanne ikäpyramidi on? Miksi?

Lippukuntakulttuuri Jotenkin niin erilainen. Siltä voi tuntua, kun vertaa omaa ja toisen lippukuntaa. Mutta olisi tylsää, jos Suomessa oli 820 täysin samanlaista lippukuntaa. Erilaisuus on rikkautta; partiossa lippukuntakulttuuri tuottaa näitä eroja. Lippu”Meillä on aina kunnan jäsenillä on joukko yhteisiä rosvopaisti helluntaina.” arvoja, yhteisiä tapoja toimia, ajatella ja tuntea. Usein niitä kuitenkin kannetaan mukana tiedostaTyttölippukuntani täyttää 90 vuotta. Joskus mattomalla tasolla.

203

"mietin mikä on juuri meille leimallista? On

Partiojohtajan käsikirja

LIPPUKUNTA

vaikea nähdä mikä on omaa perinnettä. Viime keväänä lippukuntani järjesti laulutempauksen, kävimme laulamassa vanhuksille. Halusimme elvyttää lauluperinnettä. Puoli vuotta sen jälkeen löysin ennen sotia toiminutta lippukunnanjohtajaa koskevan tiedon. Hän oli tehnyt suomalaiselle partiotyttöjärjestölle laulukirjan, mutta se jäi julkaisematta talvisodan syttymisen takia. Muistelin omia vartioaikoja, jolloin laulukirjoja piti olla joka lähtöön, pahimmillaan neljä. Aloin ajatella, että laulaminen on selvästi jotenkin sitten meidän juttu.

204

Lippukuntakulttuuria on sekin, että joitain asioita saatetaan pitää niin itsestään selvinä, että hämmästytään kun asia jossain tehdään toisin. Jokaisella partiolippukunnalla on oma Esimerkiksi lupauksenanto. luonteensa ja tapansa toimia. Nämä ”Meillä se on aina ollut Yrjönominaisuudet kantautuvat hämmästyttäpäivänä” vaikka naapurilippuvän kaukaa. Eräällä Kolmiapila-Gilwellkunnassa lupaukset annettaisiin kurssilla eri puolilta maata olevat partioaina itsenäisyyspäivänä. Mille johtajat jaettiin ryhmiin lippukuntansa tahansa ryhmälle muodostuu perustamisvuoden mukaan ja sen jälkeen oma kulttuuri ennen pitkää. ryhmä aukikirjoitti toimintakulttuureRyhmän johtajalla, esimerkikjaan. Ryhmien sisällä erot olivat pienet, si lippukunnanjohtajalla, on mutta niiden välillä suuriakin. Tämä hyvä mahdollisuus kehittää kertoo siitä, kuinka perustamisen aikoihin ryhmänsä kulttuuria. Myönvallinneet olosuhteet ja suuntaukset elävät teisiä piirteitä voi vahvistaa ja lippukunnassa pitkään, ehkä tavallaan kielteisiä heikentää. Otollinen jopa ikuisesti. hetki on aina silloin, kun ryhJanne Riiheläinen 2001, Haminan Päivänpojat män kokoonpano tai tehtävät muuttuvat. Ryhmällä on myös hiljaista tietoa. Kulttuurista hiljaista tietoa ovat yhteiPohdittavaa. Miten oman sön jakamat kirjoittamattomat säännöt, lippukuntasi kulttuuri on vaikuttanut toimintatavat, uskomukset, arvot ja käsitykseesi partiosta yleensä? roolit. ”Säännöt” tiedostetaan usein vasta, kun joku rikkoo niitä. JossaVihje: Lippukuntakulttuurien erot kin ryhmässä esimerkiksi myöhästely kannattaa huomioida, kun tehdään saatetaan hyväksyä, mutta jossain sitä yhteistyötä toisten kanssa. Pelkästään katsotaan karsaasti. Kirjoittamattomat yksi sana voi merkitä yhdelle yhtä, säännöt voivat koskea myös esimerkiksi toiselle toista. Miettikää esimerkiksi, puheenaiheita sekä sitä, mistä asioista millaisia seremonioita teillä on kenenkin kanssa sopii puhua. Uusi leirillä ruokailujen yhteydessä. jäsen oppii hiljaisen tiedon pikku hiljaa ja tutustuu sääntöihin usein vasta rikVihje: Joskus lippukuntakulttuuri koessaan niitä, esimerkiksi puhuessaan on sitä, että toiminta on ”kielletystä aiheesta”. lippukunnassa painottunut esimerkiksi Henkilökohtaista hiljaista tietoa erätaitoihin tai kilpailuun. ihminen omaksuu yleensä yrityksen ja Onpa jossain lippukunnassa oma erehdyksen menetelmällä: kun koskee kuorokin, toisella trubaduurit ja kuumaa hellanlevyä sormellaan, oppii, kolmannella myös kesäteatteri! että se sattuu. Kun perehdytät uutta henkilöä lippukuntanne toimintaan, mieti, millaista hiljaista tietoa teillä on.

? !

Partiojohtajan käsikirja

Lippukunnan erityispiirteet ovat lippukunnan kulttuuria Kun kaikki viihtyvät, lippukunnalla useimmiten menee hyvin. Perinteet ovat yksi keino luoda jatkuvuutta ja yhteenkuuluvuutta. Lippukuntalainen kokee kuuluvansa ryhmään, ”meihin”.

Tavat, perinteet, historia

Miten perinne syntyy? • Kesän 2000 leirillä Kenkä syö hetken oikusta pihkaa ja hyppää järveen. • Kesän 2001 leirillä Saha muistaa: ”Hei se oli hyvä juttu!” ja tekee samoin. • Kesän 2002 leirillä sanotaan, että täällä yleensä aina joku... • Kesän 2003 leirin ohjelmassa torstaina: Pihkansyönti ja järveen hyppy • Kesän 2004 leirillä: ”Kukas tänä vuonna organisoi…?”

Perinteitä ei kuitenkaan pidä noudattaa Ja edellä mainittu kuvaus on perintöä sokeasti eikä huonoa perinnettä vaalia Vaeltajan toimintakansiosta. (kuten polvihousut pakkasella) – myös uusia perinteitä voi luoda. Partiojohtajan on reagoitava, jos tradition tavoite tuntuu unohtuneen. Pohdittavaa: Eräässä lippukunnassa oli Perinne on pilalla, jos sen tarretkikämpällä ollut kummitteluperinne. koitus muuttuu. RäikeimmilErityisen hauskaa se oli tytöistä, koska kämpän lään on kyse simputuksesta tai nurkkia kävivät kolistelemassa yöjalassa olleet tihutöiden tekemisestä. Pilalle naapurilippukunnan pojat. Vuodet vierivät, menneestä on uskallettava luoperinne muuntui ja alkoi tulla valituksia: pua, vastuu on partiojohtajilla. Kyläläiset valittivat yöllisestä rallista, joka herätti heidät, oli ojaan ajajia ja yöllisiä hinauksen pyytäjiä. Kämpällä ikkunoita ja ovia hajosi, paikkoja sotkettiin. Tuli valituksia vanhemmilta, ja vartionjohtajat olivat vain poltelleet tupakkaa kummittelijoiden kanssa. Vartiolaisia oli myöhään syksyllä sidottu puuhun ja sotkettu kananmunaa päähän... Pieni sudenpentutyttö oli puhunut kotona isälleen, miten hän pelkäsi lähteä retkelle, koska pelkäsi kummittelijoiden ”tappavan”. Lippukunnanjohtaja vaihtui ja uusi halusi puuttua ”perinteeseen”. Nuoret eivät sitä kuitenkaan ymmärtäneet: ”Kaikki kiva kielletään!” Mitä hauskalle perinteelle oli tapahtunut? Löydätkö partio-ohjelmasta kohdan, jossa kerrotaan tällaisen kummittelun kuuluvan partioon?

205

LIPPUKUNTA

Partiojohtajan käsikirja

Esimerkkejä perinteistä: Asut ja merkit

206

Partion tunnusmerkeistä tunnetuin on partiohuivi. Huivia voi käyttää kaikissa tilaisuuksissa. Lippukunta voi käyttää sinistä huivia tai luoda itselleen oman huivin. Virallinen partioasu on partiopaita, trikoopaita tai tytöillä partiomekko. Alkujaan B-P halusi partiolaisille samanlaisen asun, sillä se toi tasa-arvon. Kun kaikilla oli samanlaiset vaatteet, ei erottanut oliko tyttö tai poika köyhästä vai rikkaasta perheestä. Lippukunnalla voi myös olla omia asuja, joilla näytetään, että me olemme me.

Iltanuotio on ihmiskunnan ikivanha perinne, joka alusta asti on ollut myös partion elämyksellisimpiä osia. Ennen vanhaan

Partiojohtajan käsikirja

partiossa kokoonnuttiin nuotiolle päivän päätteeksi kuulemaan tarinoita ja kertaamaan päivän tapahtumia. Nykyään iltanuotiot ovat useimmiten ohjelmallinen show. Jos ohjelmallisuus tuntuu pakonomaiselta, kokeilkaa vaihteeksi vanhanaikaista mallia: tarinointi ja lauluilta voi vaihteeksi olla virkistävää.

Lippu salossa Vanha partioperinne on, että Suomen lippu liehuu salossa jokaisena retki- ja leiripäivänä. Lipunnostomenoja on monia, ”ainoita oikeitakin” varmaan parikymmentä. Erilaisia tapoja voi verrata murteisiin, ne rikastuttavat suomen kielen. Vaikka lippumenot saattavat poiketa toisistaan, tavoite kaikilla on sama: suomalaisille sopiva koruton

mutta juhlava lipunnosto, jota varten kokoonnutaan yhteen. Kun koolla on väkeä useista lippukunnista, kertokaa ensimmäisellä kerralla ääneen, millaista protokollaa tällä kertaa noudatetaan. Näin kukaan ei tunne oloaan turhaan epävarmaksi.

207

Lupauksenanto Partiolupauksen anto on tärkeä hetki partiotaipaleella. Valtakunnallisesti ei ole olemassa kaavaa, jota kaikkien lippukuntien pitäisi noudattaa. Lippukunta vastaa itse seremonian suunnittelusta. Lupauksen voi antaa pimeän tultua leirinuotiolla tai lippukunnan juhlassa tai kirkossa.

Leirikaste

Jäynät Hyvä jäynä ei vahingoita ketään, se on hallittua. Hyvässä jäynässä nauretaan jonkun kanssa, ei jollekin.

Partiolaulut La-laa! Partiossa on laulettu aina. Laulamisen onnistumiseksi kannattaa ryhmittää istujat lähekkäin toisiaan. Kitarasäestys ja pari hyvää laulajaa auttavat, mutta esimerkiksi pieni sudenpentu laulaa mielellään eikä

arvioi johtajansa laulutaitoja. Eniten hänen laulamiseensa vaikuttaa johtajan uskallus. Kannattaa pyrkiä aloittamaan aina tutulla laululla.

Partionimi. Lahna? Räiskäle? Saha? Partiossa saatetaan käyttää partionimiä, omia lempinimiä. Sudenpentu voi keksiä laumassaan itselleen lempinimen, joka säilyy koko elämän ajan.

"Kukin uusi partiotyttö sai vuorollaan kertoa, minkä hän haluaisi partio-

nimekseen, jonka jälkeen alkoi riemukas meteli hyväksyivätkö toverit nimen vai ei. Muistan kuinka omalla kohdallani oli vartiossa kaavailtu kauniisti ja hentomielisesti Sirkku-nimeä, koska usein lauloimme Titi-tyyn kanssa duettoja. Ja niin vuorollani esitin kainosti ehdotukseni. Mutta ei, ei sinnepäinkään.

Partiojohtajan käsikirja

LIPPUKUNTA

Kunnon leirikasteessa ei jännitystä haeta alistamisen tai kiusaamisen kautta. Leirikaste voi olla myös sadunhohtoinen ja tunnelmallinen elämys; suomalainen kesäyö antaa hyvät puitteet taianomaiselle tunnelmalle. Lällärikamaa kasteen ei tarvitse olla, mutta sitä pitää ajatella lasten kannalta. Partiossa ei etsitä kovinta sudaria.

Vartion nimi

208

Korppi, Kuovi... B-P nimesi ensimmäisen partioleirin vartiot eläinten nimillä. Tästä alkoi pitkä perinne, jota suositaan vielä nykyäänkin. Pilkkaavia tai negatiivisia nimiä tulisi välttää.

"Edellisellä vartioretkellä oli joukkoomme liittynyt Jyräänmyllyllä aikamoinen

"Meidän lippukunnassa kaikkien vartioiden nimet ovat aina olleet lintuja. Joskus on sallittu pieni poikkeama: liito-orava.

Viiri Käyttö periytyy ritariajalta, jolloin viirin menetys oli tappio ja sen säilyminen voiton merkki. Vartiolla ja laumalla on omat viirit. Viiri suunnitellaan ja valmistetaan itse. Se kiinnitetään sauvaan tai viiritankoon.

Oma perinne Lippukunnalla voi olla oma huuto, oma lehti, oma kilpailu, oma laulu, leikki... Oma perinne luo sopivasti yhteishenkeä. Jos teillä ei ole huutoa, mikset keksisi sitä nyt?

Partiojohtajan käsikirja

turvakkopiski Joppe nimeltään. Luimme nimen kaulapannasta. Ja partiotovereiden mielestä se piiskukoira ja minä muistutimme toisiamme ja niin sain partionimekseni Joppe. Luotsimme keikkui veteen kaatuneen liukkaan puunrungon päällä ja minä kastettava toisella samanmoisella. Luotsin huutaessa ’Joppe’ ja räiskyttäessä vettä päälleni juoksin karkuun kuivalle maalle niin nopeasti kuin liukasta puuta pitkin saatoin sen tehdä, partiotoverien säestäessä haa-huudoin. Näin meidät uudet leivottiin partiolaisiksi nimeämme myöten. Aila Rilanti kertoo Hirvi-vartion retkestä; Kouvolan Tyttöpartio 1967.

! Vihje: Lupauksenannon voi järjestää esi-

merkiksi näin: ”Kun suunnittelimme naapurilippukuntien kanssa yhteistä kesäleiriä, huomasimme, että mukaan oli ilmoittautunut aika monta leiriläistä, joiden lupaus syystä tai toisesta oli jäänyt antamatta. Joukossa oli aikuisiakin. Päätimmekin järjestää lupauksenannon iltanuotion jälkeen. Jokainen leiriläinen toi mukanaan päivällä taitellun paperilumpeen, jotka kerättiin yhteen myrskäriportilla. Lupauksenantajat asettuivat riviin järven rannalle. Puhe käsitteli tietenkin partiolupausta, mutta myös kansan suussa kulkenutta tarinaa Hevonlinnan järven synnystä. Lopuksi lupauksenantajat kääntyivät ja näkivät kymmenet vaeltajien järvelle sytyttämät tuikkulumpeet. Tunnelma oli todella upea.”

Ulkoiset tunnukset

209

Mannerheim perusti soljen 1920. Soljen suunnitteli Akseli Gallen-Kallela.

Ansiomerkeillä voi palkita, kiittää ja kannustaa Suomessa partiolaisilla on oma ansiomerkkijärjestelmä, jossa pyritään noudattamaan ritarikuntien perinteitä. Ansiomerkkijärjestelmät ovat vuosisatojen aikana muotoutuneet keskiaikaisista ritarikuntalaitoksista. Partion ansiomerkit jakautuvat kolmeen osaan: Suomen Partiolaisten, piirien ja lippukuntien omiin merkkeihin. Lippukunnalle ansiomerkit ovat hyvä keino muistaa ja kiittää ansioituneita partiolaisia. Lippukunnassa jaettavaksi käyvät erityisen hyvin esimerkiksi Louhisuden solki, Collanin solki, Mannerheim-solki tai Pyhän Yrjön solki.

→ Ansiomerkkiopas on verkkosivuilla osoitteessa www.partio.fi.

Suomen lippu Suomessa liputuspäivät jaetaan virallisiin ja vakiintuneisiin eli yleisiin liputuspäiviin. Yksityisillä kansalaisilla, yhteisöillä ja yrityksillä on Suomessa vapaus liputtaa muulloinkin kuin viral-

Partiojohtajan käsikirja

LIPPUKUNTA

Lippukunnan nimi. Halkokariset, Isojoen Metsätorrooset, Rajan Reippaat, Lahden Siniset, Tervapartio, Jukolan Veljet ja Siskot, Njalat, Jyrin Tytöt... Lippukuntien nimillä on monta tarinaa. Nimistöä on selvitelty muun muassa pro gradu -tutkimuksessa, jonka teki Anu Heiskanen vuonna 1994 Oulun yliopiston suomen kielen laitokselle. Lippu on lippukunnalle tärkeä symboli huivin lisäksi, tämän voi päätellä jo sanasta lippukunta. Lipun kuviot ja värit ovat yleensä lippukunnan ja paikkakunnan nimeen ja historiaan liittyviä. Lipussa noudatetaan heraldiikan väri- ja kuviosääntöjä. Lippu voi olla joko ommeltu tai painettu. Lippukunnan lipun kokosuositus on nykyään metri kertaa metri, vanhemmat liput ovat yleensä suurempia. Kantolipussa on yleensä kolmen metrin mittainen tanko ja partiomainen kärkikoriste kuten lilja, apila, lettupannu tms. Yleensä uudelle tai uusitulle lipulle järjestetään juhlallinen naulaustilaisuus. Partiolaiset ovat tekemisissä muidenkin kuin lippukuntansa lipun kanssa. Suomen lippuja kulkee paraatin kärjessä yleensä kokonainen lippulinna. Lisäksi piireillä ja aluejärjestöillä on omat lippunsa. Lippujen keskinäisessä järjestyksessä Suomen lippu on arvokkaimmassa asemassa. Sen jälkeen tulevat järjestön lippu, piirien liput, lippukuntien liput jne. Kansainvälisissä tilaisuuksissa maiden liput ovat niiden ranskankielisessä järjestyksessä kuitenkin niin, että isäntämaa on arvokkaimmalla paikalla. Partiomuseon sivujen kautta pääset virtuaaliseen arkistoon, jossa on suomalaisten lippukuntien huiveja ja lippuja. Sivujen osoite on www.lilja.partio.fi/ museo.

210

lisina tai vakiintuneina liputuspäivinä. Liputtamalla voidaan osoittaa juhlamieltä, kunnioitusta tai surua. Suomessa liputus alkaa aamulla kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, kesällä kuitenkin viimeistään kello 21. Juhannusaattona liputus alkaa kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21. Itsenäisyyspäivänä ja sellaisena vaalipäivänä, jolloin äänestys päättyy auringonlaskun jälkeen, lippu lasketaan kello 20. Lipun korkeuden tulee olla noin kuudesosa salon pituudesta. Suruliputuksessa lippu lasketaan puolisalkoon. Lippu vedetään salossa ensin ylös asti ja lasketaan sen jälkeen kolmanneksen tangon mittaa alas niin, että lipun alareuna asettuu salon puoliväliin. Kun lippu lasketaan, se vedetään ensin salon huippuun ja sen jälkeen alas.

Partion juhlapäivät Partiolaisen vuosikalenterissa on muutama erityinen päivä.

Muistelemispäivä 22.2. Muistelemispäivää vietetään 22. helmikuuta partioliikkeen perustajan Robert Baden-Powellin ja hänen puolisonsa Olave Baden-Powellin yhteisen syntymäpäivän kunniaksi. Lordi ja lady olivat syntyneet eri vuosina, mutta päivämäärä oli sama. Tuplasyntymäpäivää vietetään kaikkialla maailmassa. Muistelemispäivän tarkoituksena on muistuttaa meitä siitä, että kuulumme suureen kansainväliseen liikkeeseen. 22. helmikuuta muistellaan lähellä ja kaukana olevia ystäviä ja kerätään varoja hädänalaisten tueksi.

Partiojohtajan käsikirja

Partioviikko Partioviikko on vuosittainen tapahtumaviikko. Silloin partio näkyy ja kuuluu tavallista enemmän kaikelle kansalle. Partioviikko on se viikko huhtikuussa, jolle Yrjönpäivä (23.4.) osuu. Silloin esitellään toimintaa ja pidetään juhlia. Viikko päättyy partiolaisten kirkkopyhään. Usein järjestetään myös partioparaateja eri puolilla Suomea.

Yrjönpäivä 23.4. Pyhä Yrjö, tuo rehti ja rohkea heikkojen auttaja, on partiolaisten esikuva ja suojeluspyhimys. Yrjönpäivää vietetään Suomessa huhtikuun 23. päivänä. Tämä päivä on partiojuhlista tärkein. Monessa lippukunnassa järjestetään tuolloin juhla: annetaan partiolupaus ja jaetaan merkkejä. Yrjönpäivää on vietetty partiotoiminnan alkuajoista lähtien. Pyhän Yrjön taistelu lohikäärmeen kanssa kuuluu keskeisiin partiotarinoihin.

Rauhanpäivä Partiolaisten maailmanjärjestöt ovat nimenneet syyskuun kolmannen tiistain partiolaisten kansainväliseksi rauhanpäiväksi. Partioon ovat alusta alkaen kuuluneet rauha ja rauhankasvatus. Partion perustajan ajatuksissa liikkeen tulee pyrkiä maailmanlaajuiseen veljeyteen. Rauha ei ole vain sodan puuttumista. Rauha on myös mielenrauhaa, työrauhaa, sitä, että elämme sovussa itsemme ja toistemme kanssa, torjumme ennakkoluuloja, edistämme tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.

"Emme ole syntyneet itseämme, vaan toisiamme varten. B-P

5.4

Partiojohtajana lippukunnassa Jollekin partiojohtajuus on kaikkea, mitä aikuinen partiossa tekee. Toiselle partiojohtaja on ennen kaikkea kasvattaja, kolmas korostaa vastuuta toiminnan organisoimisesta. Tässä kirjassa partiojohtajuus on kaikkea tuota ja vielä enemmän: omaa kasvua ja kehittymistä, partiossa ja sen ulkopuolella. B-P:n mukaan partiojohtaja on kuin isoveli. Partiojohtajuus on enemmän kuin selkeä, yksittäinen pesti. Partiojohtajuus on palvelemisen ja vastuunkannon näkökulma partioon. Partiojohtaja luo

mahdollisuuksia toiminnalle, huomaa yksilöt ja varmistaa, että jokaisella on edellytykset henkilökohtaiseen kasvuun. Partiojohtaja pitää huolta siitä, että toiminnalla toteutetaan sovittuja tavoitteita. Hän huolehtii myös siitä, että ihmiset saavat palautetta. Johtajan haasteena on varmistaa innostuksen säilyminen – jokaisen toisen johtajan, tarpojan ja vaeltajan tulee kokea partio mielekkääksi. Jokainen johtamistehtävä kasvattaa johtajaa. Johtaja kehittää itseään kokemuksen ja

211

LIPPUKUNTA Partiojohtajan käsikirja

Partiojohtajavaltakirja 212

Kun olet käynyt partiojohtaja-peruskurssin, saat todistuksen muodollisesta pätevyydestä, nimittäin partiojohtajavaltakirjan. Sitä tarvitaan, kun toimit leirin tai vaelluksen johtajana. Valtakirja haetaan omalta piiriltä; ohjeet saa partiojohtajakurssilta tai piiritoimistosta. Jotkin partiopiirit ottavat jäsenikseen yksittäisiä partiojohtajia. Tällöin partiojohtajavaltakirjalla on saanut yhden äänen kevät- tai syyskokouksessa.

koulutuksen kautta. Partiojohtajuus ei ole ikäkausi. Ikäkausiin (7–22 v.) kuuluvien partiolaisten johtamistehtävät tulee järjestää niin, että ne palvelevat partiolaisen omaa kasvua, tarjoavat onnistumiskokemuksia, ovat mielenkiintoisia ja hauskoja. Johtamistaidot on yksi kasvatustavoite monien muiden joukossa. Vastuutehtävät on vahva menetelmä, johon kaikki pystyvät. Velvollisuudestakin tulee kiinnostavaa ja kasvattavaa, kun se toteutetaan ikäkaudelle ominaisella tavalla. Jokaisessa ikäkaudessa tulee olla vertaisjohtajuuden ohella aikuisen tuki. Partiojohtajaksi tullaan aikaisintaan 18-vuotiaana, kun osallistutaan partiojohtajakurssille. Partiojohtajuus saattaa jatkua siitä vuosikymmeniä.

? Pohdittavaa: Minkälainen on

partiojohtajan vastuu lippukunnasta?

Partiojohtajan käsikirja

Muutamia syitä olla partiojohtaja: ”Haluan tehdä nuorisotyötä, kasvattaa.” ”Haasteelliset tehtävät kiinnostavat.” ”Tunnen olevani mukana jossain merkityksellisessä.” ”Omat lapseni ovat partiossa.” ”Partiossa voin tehdä asioita, joista tykkään, kuten retkeillä, meloa, kouluttaa ja puuhailla lasten ja nuorten kanssa.” ”Pienenä koin partiossa itse paljon ja nyt haluan tarjota muillekin siihen mahdollisuuden.” ”Partiojohtajana voin toteuttaa itseäni monipuolisesti sekä luoda nuoremmille tilaisuuden olla mukana tässä mahtavassa harrastuksessa! Siis täydellinen win-wintilanne!”

Oma rooli ja esimerkki näyttävät mallia Partiojohtajana olet lippukunnassasi nuorisoidoli – jos olet innostunut, se tarttuu! Partiossa johdetaan esimerkin voimalla. Partiojohtajan esimerkki nuorelle on ratkaisevan tärkeä. Hän on – tahtomattaankin – nuorille esikuva ja aikuisen malli. Partiojohtaja opettaa omalla käytöksellään nuorille monenlaisia asioita. Samaa esimerkin voimaa tulee puntaroida, kun on kyse partiojohtajan asemasta ja vallasta. Jotta johtaja voi toimia esimerkkinä, hänen on oltava vilpitön ja rehellinen suhteessaan nuoriin. He aistivat teeskentelyn ja epäaitouden. Partiojohtajan ei tarvitse olla täydellinen ihminen, mutta siitä on apua, että muistaa olevansa inhimillinen ja myöntää tekevänsä virheitä. Tärkeää on, että lapset ja nuoret saavat kohdata ihmisen, joka heidän laillaan pyrkii kohti parempaa.

"Vielä vartiolaisena luulin (vartionjohtajan esimerkkiä seuraten), ettei nuotion sytyttämiseen ole muita keinoja kuin heitellä puita kasaan, raapia aski tulitikkuja, tuhlata pino sanomalehtiä, värjötellä kylmässä ja kiroilla julmetusti. Vj-kurssilla kuitenkin sattui kouluttajaksi retkiguru, joka opasti meitä puulaaduissa, sytykkeissä ja nuotion eri kokoamistavoissa. Tajusin oppineeni nuotion sytyttämisen jalon taidon juuri sillä hetkellä, kun paistoin ensi kerran makkaraa itse aikaansaamallani kunnon hiilloksella (makkara kyllä taisi palaa).

Kouluttautuminen kannattaa

Tunnetko tämän järjestön pitämän johtajakurssin, jota monet ovat mainostaneet partion parhaaksi johtajakurssiksi? Kolmiapila-Gilwell-kurssi on Suomen vanhimpia partiokursseja, ja sen järjestää keskusjärjestö. Ko-Gi on valtakunnallinen kurssi, jolla on kansainvälinen tausta. Perinteinen tapa käydä Ko-Gi-kurssi on ollut osallistua leirille ja seminaariin. Nykyään partiojohtaja-jatkokoulutusta voi käydä myös moduuleina. Kurssilaiset elävät vartioina luonnossa leirielämää ja samalla kouluttautuvat. Kaikki Suomessa Ko-Gin käyneet kuuluvat yhteiseen maailmanlaajuiseen Gilwell-lippukuntaan. Katso tämän vuoden kursseja osoitteessa www.partio.fi.

Kysy lisää sinulle sopivasta koulutuksesta piiritoimistostasi tai lippukunnan koulutusvastaavalta.

? Pohdittavaa: Mitä ovat johtajan oikeudet ja velvollisuudet?

Johtajisto toimii Johtajisto, hallitus, johtajaneuvosto – on monta tapaa organisoida lippukunnan operatiivinen johtajaryhmä. Yhtä kaikki, johtajisto on avainporukka lippukunnan toiminnan kannalta. Ei

Partiojohtajan käsikirja

213

LIPPUKUNTA

Partiojohtajallekin kouluttautuminen on tärkeää, itse asiassa koulutus on yksi partiotoiminnan kulmakivistä. Toimiva lippukunta kouluttaa jäseniään, sillä koulutus tukee toimintaa. Koulutussuunnittelussa pitää huomioida partiolaisten omat toivomukset. Piirin ja SP:n lisäksi myös lippukunta itse järjestää koulutusta. Koulutusta ja oppimista ei tapahdu vain järjestetyillä kursseilla. Johtajat voivat kouluttaa itseään myös vaikka lukemalla, osallistumalla eri tapahtumiin (esim. johtajapäiville) tai keskustelemalla kokeneemman partiojohtajan kanssa. Kaikille partiojohtajille sopii partiojohtaja-jatkokoulutus, Kolmiapila-Gilwell. Kyse on yhdestä Suomen vanhimmista partiokursseista, ja sen järjestää keskusjärjestö. Ko-Gi on valtakunnallinen koulutus, jolla on kansainvälinen tausta. Kaikki Suomessa Ko-Gin käyneet kuuluvat yhteiseen maailmanlaajuiseen Gilwell-lippukuntaan.

Ko-Gi, KolmiapilaGilwell eli partiojohtajajatkokurssi

Miten johtajistollanne menee? 214

Tämän testin kysymykset auttavat arvioimaan, oletteko valmiit henkeä ja ruumista rassaaviin tehtäviin. Kysymykset 1–7 liittyvät ryhmän identiteettiin. Sen puuttuminen ei estä ryhmää saavuttamasta tavoitteitaan, mutta vahva identiteetti on hyvä apu. Sen luominen on helppoa: tehdään yhdessä hyviä juttuja. Luodaan yhdessä symboleja, jotka kuvastavat sitä, mitä me teemme ja keitä me olemme. Kysymykset 8–15 käsittelevät jäsenten sitoutumista ryhmään ja heidän kokemaansa perusturvallisuutta. Mitä paremmin toisenne tunnette ja mitä enemmän toisiinne luotatte, sitä helpompi on kuulua ryhmään ja toimia siinä.Yhteisten kokemusten myötä opitte tietämään, miten kukin reagoi tutuissa ja yllättävissä tilanteissa. Se lisää turvallisuudentunnetta. Kysymyksissä 16–23 testataan kykyänne viestiä asioita toisillenne. Joissakin ryhmissä johtajat ymmärtävät toisiaan puolesta sanasta. Ei tarvita selityksiä ja selitysten selityksiä. Näille ryhmille on yhteistä se, että heillä on takanaan kovia haasteita. Kysymykset 24–32 koskevat johtajuutta ryhmässä. Olennaista ei ole, onko ryhmällä selkeä johtaja, vaan hoituvatko johtajan tehtävät. Jos ne eivät ryhmässänne hoidu, puhukaa asiasta ja sopikaa rooleista. Ryhmässä, joka on riittävästi toiminut yhdessä, syntyy usein luontevaa tilannejohtajuutta. Se ryhmäläinen, joka parhaiten hommaan soveltuu, on homman vetäjä. Tämä testi ei ole paistilämpömittari, josta näkee suoraan, onko ryhmänne kypsän toiminnan vaiheessa. Sellaista mittaria ei ole. Mutta jos vastaus useimpiin kysymyksiin on ”ei vielä” tai ”ei”, tutustukaa toisiinne lisää ja haalikaa yhteisiä kokemuksia. Tehkää testi kukin itseksenne ja vertailkaa sitten, eroavatko käsityksenne toisistaan. Jos eroavat, niin miksi? Lähde:Vaeltajan toimintakansio.

Identiteetti 1. Ryhmällämme on takanaan yhteisiä, muistamisen arvoisia kokemuksia – muitakin kuin kokouksia. 2. Ryhmällämme on yhteisiä symboleja, kuten nimi, tunnus jne., joista olemme ylpeitä. 3. Kokoonnumme säännöllisesti. 4. Kaikki tietävät, missä ja milloin ryhmä kokoontuu. 5. Jokainen tietää, ketkä kaikki kuuluvat ryhmäämme. 6. Pystymme ottamaan uusia jäseniä ryhmäämme. 7. Meillä on selvä käsitys siitä, millainen ryhmämme on: meillä on imago.

Partiojohtajan käsikirja

Joo Ei vielä

Sitoutuminen ja turvallisuudentunne

8. Olemme toisillemme avoimia ja rehellisiä. 9. Meillä on niin hyvä tunnelma, että jokainen uskaltaa myös erehtyä. 10. Kaikilla ryhmämme jäsenillä on tunne, että heihin luotetaan. 11. Työskentelymme on tehokasta, vaikka se olisi puitteiltaan epämuodollistakin. 12. Kaikilla on mahdollisuus toimia ryhmässämme useammassa kuin yhdessä roolissa. 13. Jokainen on osoittanut ponnistelevansa päästäkseen tavoitteeseensa. 14. Kukin huolehtii siitä, että muutkin ryhmäläiset saavuttavat tavoitteensa. 15. Ryhmästämme voi erota ystävänä.

215

Viestintä

LIPPUKUNTA

16. Ymmärrämme toisiamme helposti, ilman sanojen ja tavoitteiden jatkuvaa selittelyä. 17. Kuuntelemme toisiamme ja otamme toistemme mielipiteet vakavasti. 18. Osaamme ja uskallamme arvioida tekemisiämme ja arvioinnin perusteella parantaa niitä. 19. Kritiikki kohdistuu asioihin, ei henkilöihin. 20. Puhumme myös tunteistamme. 21. Pystymme ratkaisemaan erimielisyytemme. 22. Pystymme asettamaan yhteisiä tavoitteita. 23. Olemme luoneet tunnelman, jossa keskinäinen kilpailu on tervehenkistä, ei tavoitteiden saavuttamisen este.

Johtajuus 24. Huolehdimme luottamuksen rakentamisesta ryhmässämme. 25. Huolehdimme siitä, että kaikki jäsenet ovat tietoisia tavoitteistamme. 26. Kaikki tietävät, mistä asioista pitäisi tehdä päätöksiä. 27. Huolehdimme siitä, että ryhmällä on käytössään tarvittavat tiedot. 28. Huolehdimme siitä, että käytössämme on tarvittavat ihmiset. 29. Huolehdimme tavaroistamme ja rahoistamme. 30. Huolehdimme siitä, että kaikki vähitellen osallistuvat päätöksentekoon yhä enemmän. 31. Huolehdimme siitä, että erilaisuus on ryhmässämme mahdollista ja ettei se ole riitojen syy. 32. Huolehdimme yhteyksistä piiriin ja muihin ryhmän ulkopuolisiin tahoihin.

Partiojohtajan käsikirja

216

ole yhdentekevää miten se toimii. Pienessä lippukunnassa voi olla järkevää, että johtajiston kokoontumisissa käyvät kaikki ryhmänjohtajat. Toiminnan johtamista ja yhteishengen luomista ajatellen se voi olla hyvä. Suuressa lippukunnassa johtajaryhmiä voi olla useita: johtajisto (johon osallistuvat kaikki), hallitus (johon osallistuu vain hallitus) ja ikäkausijohtajien omat ryhmät. Hyvin menestyvissä johtajaryhmissä ihmiset täydentävät toisiaan; ei haittaa jos toinen puhua pälpättää ja toinen on hiljainen. Tärkeää lippukunnan johtajistossa on, että jokaisella on selkeä vastuualue, olipa se sitten pieni tai suuri. Hyvän lippukunnan sekä hyvän johtajan perusominaisuuksiin kuuluu vastuun ja vallan jakaminen, delegointi. Parhaiten asioita oppii tekemällä, joten nuorille johtajille pitää tarjota sopivia haasteita. Motivaatio ja kiinnostus kasvavat oppimisen mukana. Johtajistossa kaikkien johtajien pitäisi saada riittävästi tukea. Ketään ei saa päästää palamaan loppuun. Myötätuulessa eteenpäin purjehtivassa lippukunnassa johtajisto kokoontuu usein, keskimäärin noin kerran kuukaudessa. Jos toimintaa on paljon, on myös tarve kokoontua usein.

Vaikeat tilanteet lippukunnassa Tavoitteena on, että lippukunnassa kaikki viihtyvät ja kaikilla on hyvä olla. Joskus kuitenkin tulee vaikeita hetkiä. Akela lyö hanskat tiskiin, kokoontumispaikka menee alta, kämpän naapuri on kyllästynyt partiolaisiin, johtajien keskelle tulee eripuraa... Ihmisten välisestä ystävyydestä lohdutuksen sana: erimielisyydet ovat luonnollisia aina,

Partiojohtajan käsikirja

kun erilaiset ihmiset kohtaavat. Erityisesti näin on ryhmän toiminnassa. Kun ryhmä kehittyy, varsinkin alkuvaiheessa sukset tuppaavat menemään ristin. Silloin jäsenet etsivät omaa paikkaansa ja saattaa syntyä kilpailua rooleista Joskus tilanne tai huomiosta. menee Joskus ryhmän kuohunta kääntyy solmuun parhain päin: tulee tutustuttua toisiin syvemmin, yhtenäisyys ja motivaatio voivat kasvaa ja ryhmä oppii kommunikoimaan keskenään paremmin. Mutta konflikteilla voi tietysti olla myös ikäviä seurauksia: joku pahoittaa mielensä, ryhmän yhtenäisyys rakoilee tai se hajoaa kokonaan. Erimielisyyttä tai vaikeita tilanteita ei kuitenkaan kannata vältellä loputtomiin – pään pensaaseen työntäminen voi johtaa huonoihin ratkaisuihin tai esimerkiksi ryhmäajatteluun.

→ Katso ryhmäajattelusta lisää sivulta 235.

Härkää sarvista – ongelmaa ratkomaan Lippukunnassanne on ongelma tai, trendikkäästi, haaste. Temppu numero yksi: ei työnnetä päätä pensaaseen. Asiaan voi suhtautua myös myönteisesti. Kas näin: Ratkaisukeskeisyys on hyvä ongelmanratkaisun työväline. Siinä hyödynnetään ihmisten voimavaroja, osaamista, tavoitteita ja unelmia. Tässä menetelmässä ei vatvota loputtomiin eikä etsitä syntipukkeja. Sen sijaan ajatukset suunnataan ratkaisuihin ja tavoitteisiin. Esiin tuodaan uusia mahdollisia tapoja toimia ongelmatilan-

teissa ja tarkastella pulmaa. Kun lippukunta ratkoo haasteitaan, tärkeää olisi suunnata katse tulevaan. Useimmat ongelmat voi ja kannattaa muuttaa tavoitteiksi. Tavoitteet kuvataan siten, että niiden toteutuminen voidaan havaita ja sitä voidaan mitata. Tällainen lähestymistapa luo rakentavan ilmapiirin, parantaa ihmisten välistä yhteistyötä ja auttaa ratkaisujen löytämisessä.

Ratkaisukeskeisen ajattelutavan perusolettamuksia:

Esimerkki ratkaisukeskeisestä menetelmästä:

• Ongelman tai tavoitteen tarkka määrittely • Aivoriihen käyttäminen mahdollisten ratkaisujen löytämisessä • Vaihtoehtojen arviointi • Parhaan vaihtoehdon valinta • Suunnittelu • Edistymisen arviointi

217

Lähteet: Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Nuorten Akatemia.

Mitä teitte myönteisen kehityksen aikaansaamiseksi ja mistä saitte tukea? Millaista tukea saitte? Mistä olitte huolissanne ”silloin vuosi sitten” ja mikä sai huolenne vähenemään? Mikä lippukunnassa oli vuosi sitten hyvin? Miten näitä hyviä käytäntöjä pidettiin yllä? On tärkeää, että tulevaisuutta kuvataan mahdollisimman konkreettisesti ja monimuotoisesti. Siksi otettavien askelten on oltava riittävän pieniä, jotta ne olisivat mahdollisia toteuttaa. Muisteluun liittyviä kysymyksiä voidaan tarkentaa apukysymyksin: mitä vielä, miten, miltä se tuntuu jne. Työskentelyn lopuksi voidaan koota yhdessä haluttua tulevaisuutta tukevan toimintasuunnitelman pääpiirteet ja sopia seuraavista askelista ja niiden toteutuksesta sekä vastuista.

Tulevaisuuden muisteleminen: Kuvitellaan, että on kulunut vuosi tästä päivästä ja asiat ovat nyt aika hyvin. Miten ne ovat lippukunnan kannalta?

Partiojohtajan käsikirja

LIPPUKUNTA

• Pienikin muutos voi aikaansaada suuremman tapahtumaketjun. Aloita pienistä ja yksinkertaisista asioista ja muista, että muutos ei tapahdu hetkessä. • Muotoile ongelma niin, että sisällytät siihen ajatuksen mieleisestä tulevaisuudesta tai tavoitteesta. • Kokeile käänteistä ajattelutapaa tai toimintaa. • Pulma voidaan ratkaista ilman, että tiedetään mistä se johtuu. • Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa ratkaista pulma. • On helpompaa hyödyntää onnistunutta tulosta kuin lopettaa ei-toivottu käyttäytyminen. • Jos jokin toimii, älä korjaa sitä, vaan tee sitä lisää. Tärkeää on hyvien ja toimivien asioiden vahvistaminen ja palkitseminen.

Ongelman ratkaisu ja tavoitteiden saavuttaminen

Jos johtajistossa tökkii. Niksi ja miten se toteutetaan.

218

tulisi vielä vaikeammaksi? Taas se äiti soitti. Diagnoosi: yli-innokkaat vanhemmat. Joskus partiolaisen vanhemmat saattavat olla innokkaampia kuin oma lapsensa. Innokas äiti tai isä voi esimerkiksi tupata liikaa vartion toimintaan. Yksi keino on pyytää heitä esimerkiksi akelaksi, kokiksi leirille tai mukaan kannatusyhdistykseen. Hengetöntä toimintaa. Ystävystyminen ei tapahdu automaattisesti. Pahimmillaan partiojohtajat voivat kohdata toisensa kiireisesti suorittaakseen tehtävät, jotka tulivat ottaneeksi hoitoonsa. Suunnittelu ja organisointi vievät kaiken huomion, niin ettei aikaa jää ihmiselle. Kokeilkaa vaihteeksi vaikka yhteistä saunailtaa, jossa ei ollenkaan hoideta asioita. Ongelma näkyväksi. Tarkkaile ongelmaksi nimeämääsi asiaa. Merkitse ongelma aina muistiin, kun se esiintyy. Jos joku esimerkiksi väittää, että häntä aina vähätellään johtajistossa, anna hänelle julkisesti tehtäväksi kirjata ylös kaikki häneen kohdistuvat vähättelyt seuraavassa johtajiston kokoontumisessa. Todennäköisesti vähättely häviää. Positiivinen ongelmanmäärittely. Kuvaa ongelmaksi nimetty asia mahdollisuutena. Esimerkiksi jos joku johtajistosta toistuvalla myöhästelyllään aiheuttaa muissa ärtymystä, voi kysyä: ”Jos Pekan myöhästymisestä olisi jotain hyötyä tälle ryhmälle ja voisimme jotain siitä oppia, niin mitä se olisi?”

Kallella on motivaatiopula. Kalle istuu johtajiston kokouksessa suu viivana, selvästi ärsyyntyneenä. Diagnoosi: motivaatiopula. On tärkeää huomata, milloin partiojohtajan motivaatio horjuu. Yleisiä merkkejä siitä ovat esimerkiksi asioiden tekemättä jättäminen, vihamielisyys muita johtajia kohtaan, selän takana puhuminen jne. Kun tällaista esiintyy, voi toinen johtaja ottaa asian puheeksi kahden kesken. Oireilevalle johtajalle ei kannata tarjota valmiita ratkaisuja. Yhdessä voidaan etsiä ongelman ydintä ja tarjota johtajalle sitten tukea ja ideoita, joita hän itse voi toteuttaa, kehittää ja tulkita. Esimerkiksi: Onko johtajalla tarpeeksi haasteellisia tehtäviä? Saako hän tukea? Annetaanko johtajalle kiitosta ja tunnustusta, kun on sen aika? Onko teillä johtajahuoltoa? Ihmiset motivoituvat eri asioista. Motivaation herättämiseksi ja ylläpitämiseksi pitää ymmärtää, mikä ketäkin palkitsee ja mikä saa kunkin innostumaan. Motivaatio säilyy, kun innostus säilyy. Ryhmässä kuohuu. Diagnoosi: Myrskyä ja tuulta, tunteet ovat pinnassa johtajistossa. Mikä neuvoksi? Tärkeää olisi päästä kuohunnan yli. Jos johtajiston kokouksista uhkaa tulla huutokonsertteja, voitte käyttää ikivanhaa puhesauvatekniikkaa. Kapula kiertää, ja sillä kellä se on, on juuri silloin puheenvuoro. Kun kaikki ovat puhuneet, kokeilkaa löydättekö tästä ratkaisua ongelmaanne: Onko vielä jotain, mitä Vihje: Voit pyytää apua myös piiristä, ei ole kokeiltu? Mikä olisi päinesimerkiksi lippukuntasi alueohjaajalta. vastainen ratkaisuyritys sille, mitä Joskus voi kysyä neuvoa myös taustayhteisöstä. on jo yritetty? Mitä pitäisi tehdä, että ongelma pysyisi ennallaan tai

Partiojohtajan käsikirja

Auttamisen karikot – vältä näitä ”Luuletko, että sinulla on ongelma? Odotahan kun kerron omistani!” Todellisuudessa auttaja ei ole kiinnostunut kuuntelemaan, paitsi tietenkin omaa ääntään. Tästä on harvoin mitään apua toiselle. ”Annahan, kun kerron, mitä sinun pitää tehdä.” Tyrkytätkö samalla arvojasi ja mielipiteitäsi? ”Älä suotta murehdi, minä järjestän kaiken!” Vastuun ottaminen toiselta ei ole hyvä; kuka ratkaisee ongelman ensi kerralla? Vaarana marttyyrius. ”Eihän tuo voi olla mikään ongelma...” Ei jaossa myötätuntoa eikä ymmärrystä.

tehtäväänsä. Johtajan kannattaa tässä vaiheessa vetäytyä hieman syrjemmälle ja antaa toisille tilaa. Kypsän toiminnan vaihe. Energia suunnataan työskentelyyn. Ryhmästä on tullut hyvä ja avoin joukkue. Ristiriidat hyväksytään ja käsitellään, erilaisuudesta tulee voimavara. Työnjako on joustavaa ja tarkoituksenmukaista. On aloitekykyä, uuden kokeilemista, kehittymistä, vastuuntuntoa. Ryhmän johtaja toimii usein vain taustalla. Missä kohdassa sinun ryhmäsi on? Kaikki ryhmät eivät koskaan saavuta kypsää vaihetta, ja ryhmä voi taantua aikaisempaan vaiheeseen tai se voi hajota.

219

Ryhmän kehitysvaiheet

LIPPUKUNTA

Muotoutumisvaiheessa ryhmä, esimerkiksi johtajisto, hallitus tai projektiryhmä, orientoituu tehtävään. Perustehtävä saattaa olla vielä epäselvä. Suhdetasolla ryhmä etsii käyttäytymisen rajoja ja ryhmän sääntöjä. Ryhmä on riippuvainen johtajastaan. Kuohuntavaiheessa uskalletaan jo esittää omia, eriäviäkin mielipiteitä. Ryhmän tehtävää ja johtajaa vastustetaan, ja konflikteja esiintyy. Jäsenet testaavat omaa rooliaan ryhmässä. Voi syntyä alaryhmiä. Asioihin suhtaudutaan tunnepitoisesti. Johtajalle ristiriitojen ratkaisuksi voi riittää se, että hän kuuntelee kaikkia. Pelisääntöjen syntymisen vaihe. Ryhmän toiminnalle alkaa muodostua sääntöjä. Tehtävätasolla ryhmän jäsenten yhteistyö ja avoimuus yleensä lisääntyvät. Suhdetasolla tunne ryhmään kuulumisesta kasvaa. Ryhmän jäsenet ovat löytäneet roolinsa, ristiriidat eivät enää häiritse. Ryhmä on sitoutunut

Partiojohtajan käsikirja

Me kaikki olemme erilaisia, kukin tavallaan

220

Partio on tarkoitettu kaikille. Sudenpentujohtaja näkee nopeasti, että ryhmän lapset ovat erilaisia – on hiljaisia, on höpöttäjiä, vilkkaita, rauhallisia, yksi voi olla motorisesti kömpelömpi, mutta innokas ja niin edelleen. Partion monipuolisuus tarkoittaa myös sitä, että tunteakseen onnistuvansa ei tarvitse olla pelkästään näppärin pallon pompottelija – monipuolinen ohjelma tarjoaa lapsille ja nuorille monenlaisia onnistumisen mahdollisuuksia. Yksi on hyvä yhdessä, toinen toisessa. Kaikki erilaisuus ei näy päällepäin. Villellä voi olla lukihäiriö tai Maija ei jaksa kantaa raskaita kantamuksia. Sosiaaliset vammat ovat vielä vaikeampia havaita. – Lapsella ja nuorella on tarve olla rakastettu ja arvostettu, olla turvassa ja saada toimia kehitystasonsa mukaan. On tärkeä opetella tuntemaan oma ryhmä. Miten hyvin sinä tunnet omat ryhmäläisesi?

? Pohdittavaa: Miten

sinun lippukunnassasi hyväksytään erilaisuus?

Sisupartiotoiminnan tunnuksena on sisukkuutta kuvaava sammakko. Se on vahvan jalussolmun sisällä.

Sisupartio Partio on tarkoitettu kaikille lapsille ja nuorille, myös fyysisesti ja psyykkisesti erilaisille. Sisupartiotoiminnaksi kutsutaan partiolaisen kykyjen mukaan sovellettua toimintaa. Sisupartiolainen on aisti-, liikunta- tai kehitysvammainen partiolainen. Sisupartio tarkoittaa konkreettisesti, että partiopolku on erilainen. Erot johtuvat vamman aiheuttamista rajoitteista tai erityisominaisuuksista, esimerkiksi liikuntaeste rajoittaa liikkumista tai poikkeuksellisen tarkka kuulo voi saada levottomaksi.

Hyvä sisujohtaja Sisupartiossa johtajia tarvitaan paljon. Sisujohtajan tehtävässä tulisi olla aikuinen tai vähintään 15-vuotias nuori partiolainen. Monen ensimmäinen kysymys on: ”Kuinka sisuihin suhtaudutaan?” Monia pelottaa se, että jotenkin loukkaa sisupartiolaista, jos ei osaa suhtautua tähän ”oikein”. Sisupartiolaiset ovat ainutkertaisia, arvokkaita yksilöitä ja tavallisia ihmisiä. On tärkeää antaa

Partiojohtajan käsikirja

221

Sisupartion historia Tarina kahdesta sammakosta

Partiojohtajan käsikirja

LIPPUKUNTA

Eräässä kirjassaan Robert Baden-Powell kertoo vanhan tarinan kahdesta sammakosta, jotka eräänä päivänä hypellessään sattuivat löytämään kerma-astian. Sammakot kurkistivat uteliaina astiaan ja putosivat siihen. Toinen sammakoista arveli kerman olevan jotakin kummallista nestettä, jossa sammakon oli mahdotonta uida. Niinpä se ei yrittänytkään, ja kun pelastajaa ei tullut, se vajosi pohjaan ja hukkui. Toinen sammakko ei antanut periksi. Se yritti uida ja potkia kaikin voimin.Välillä sekin vajosi, mutta ponnistautui taas pinnalle. Näin se jatkoi tunnista tuntiin. Ja kuinka kävikään? Äkkiä se tunsi jalkojensa alla kiinteää ainetta ja pääsi hyppäämään pois astiasta. Kerma oli sen ponnistellessa kirnuuntunut voiksi. Sisukas sammakko pelastui. Idea sisupartiosta on jo Baden-Powellin ajoilta. Sisupartiointi on levinnyt kansainvälisesti aivan kuin muukin partiotoiminta; sisuja on kaikkialla maailmassa. Myös merkki on kansainvälinen. Merkissä on jalussolmu, jossa paksumpi köysi on liitetty ohuempaan ja yhdessä ne muodostavat kestävän solmun. Keskellä on sisukkuutta kuvaava sammakko. Sisupartio-nimitys on peräisin vuodelta 1947, mutta työ alkoi Suomessa jo parikymmentä vuotta aiemmin vuosina 1928–1929, jolloin Sokeainkoululla Helsingissä kokeiltiin partiointia vammaisten kanssa. Toisen maailmansodan jälkeen sisutoiminta vilkastui, sillä vammautuneiden määrä kasvoi sotien vuoksi. Esimerkiksi 1940-luvulla helsinkiläiseen lippukuntaan perustettiin vartioita Raajarikkojen koulusäätiön pojille. Myöhemmin vartioista kehittyi itsenäinen sisulippukunta. Nykyään Suomessa toimii noin 450 sisupartiolaista. Sisuja on reilussa 60 lippukunnassa ympäri Suomea. Sisupartio on myös löyhä verkosto – vuosittain järjestetään yhteisiä leirejä, johtajatapaamisia ja vihjepäiviä. Myös koulutusta sisupartiojohtajaksi on tarjolla. Kysy lisää piiritoimistostasi tai Suomen Partiolaisten toimistosta.

Vinkkejä sisupartiolaisten arkeen 222

Kun toimintaa suunnitellaan, täytyy ottaa huomioon lukuisia pieniä, mutta tärkeitä asioita, jotta kaikilla olisi hyvä ja turvallinen olo partiossa. Kaikkea ei voi silti ennakoida, ja partio tarjoaa myös yllätyksiä. Tärkeää on, että partion säännöt ovat kaikkien tiedossa, kaikille samat (lukuun ottamatta vammasta johtuvia poikkeuksia) ja että kaikki ymmärtävät ne. Sisupartiolaisilla on monia vammasta johtuvia erityistarpeita. Kun suunnittelee toimintaa, on tärkeää asettua hetkeksi sisupartiolaisen asemaan. Jos partiolainen ei näe, on tärkeää, että hän pystyy muuten havainnoimaan ympäristöänsä. Hänelle on annettava mahdollisuus tutustua koloon tai retkipaikkaan tunnustellen, tarvittaessa opastettuna. Jollekin voi olla tuskallista istua maassa, joten hän voi tarvita tuolin. Pyörätuolilla liikkuva taas voi väsyä, jos joutuu koko päivän istumaan samassa asennossa, joten hänen on hyvä olla välillä pitkällään. Jollekin taas voi olla vaikea ymmärtää, että kaikkeen ei saa koskea, joten se täytyy hänelle useasti kertoa ja johtajan pitää ehkä siltikin katsoa perään. Sisupartiolaisen avustamisen tulee tapahtua autettavan suostumuksella ja häntä tukien, ei hänen puolestaan tehden. Sisupartiolaiselle ovat tärkeitä myös muunlaiset kontaktit kuin avustaminen. Kontaktin syntymistä voi kuitenkin vaikeuttaa tietämättömyys vammaisuudesta. Sisupartiolaiselta voi kysyä, haluaako hän kertoa vammastaan. Johtajuus ei toteudu sisupartiossa samalla tapaa kuin se toteutuu muualla partiossa. Etenkin kehitysvammaisten partiossa sisupartiolaiset harvemmin ottavat johdettavakseen omaa ryhmää.Yksittäisten suoritusten jakaminen vastuualueisiin antaa kuitenkin kehitysvammaisellekin mahdollisuuden kasvaa johtamiseen ja vastuuseen. Kannattaa muistaa, että esimerkiksi valokuvattaessa on varmistettava, että partiolaiset ja kotiväki suostuvat kuvaukseen, etenkin jos kuvat menevät julkisuuteen esimerkiksi partio- tai paikallislehtien tai Internetin kautta. Lisätietoja partion verkkosivuilta www.partio.fi.

jokaiselle johtajalle tilaa kysellä ja selvittää omia ennakkoluulojaan. Kun johtaja on luonnollinen, oma itsensä hyvine ja huonoine puolineen, arvostaa sisupartiolaista ja toteuttaa partioihanteita, hänellä on edellytyksiä hyväksi sisujohtajaksi.

Partiojohtajan käsikirja

Kannattaa muistaa, että sisujohtajakaan ei ole loputon uhrautuja, jonka ainoa tehtävä on auttaa ja antaa itsestään. Itselleen ja myös muille on sallittava myös väsymyksen ja turhautumisen tunteet. Lippukunnan tehtävä toisaalta on tukea johtajaa.

223

Kun sisut ovat osa lippukuntaa Voisiko teidän lippukuntaanne tulla sisuja? On tärkeää, että koko lippukunta aidosti hyväksyy sisujen mukaantulon; silloin sisutoiminta ei joudu eristyksiin. Ennakkoluuloja ja pelkoja on olemassa, ja myös partiolaisilla on oikeus tuntea niitä. Tieto ja kontaktit vähentävät ennakkoluuloja ja pelkoja.

Sopeutuminen toimivaan ryhmään

Sisuvartio Oma ryhmä tarjoaa sisuille mahdollisuuden toimia omassa ryhmässään mutta toisaalta osallistua lippukunnan toimintaan yhdessä muiden partiolaisten kanssa. Monelle sisulle tämä on

Maahanmuuttajat ja partio Vaikka partio on kansainvälinen yhteisö, moniarvoistuva ja monikulttuurinen Suomi haastaa partion. Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jolla tarkoitetaan ulkomaista syntyperää olevaa henkilöä, joka muuttaa toiseen maahan. Suomessa asuu vakinaisesti noin 120 000 ulkomaalaista. Eniten tulijoita on ollut Venäjältä, Virosta ja Ruotsista. Valtaosa Suomen maahanmuuttajista on kristillistaustaisia ja vain noin neljännes muiden uskontojen kannattajia. Muslimit ovat suurin uusi ryhmä, heitä arvioidaan olevan nykyään Suomessa noin 30 000. Partiossa mukana olevat maahanmuuttajat ovat pääosin nuoremmissa ikäluokissa. Johtajia on toistaiseksi ollut vähän. Maahanmuuttajien määrä ylipäänsä partiossa on ollut Suomessa vähäinen.

Partiojohtajan käsikirja

LIPPUKUNTA

Yksi vaihtoehto on sijoittaa sisut toimivaan partioryhmään. Tilanne vaatii kuitenkin työtä sekä ryhmän jäseniltä että sen johtajalta. Taitava johtaja huomioi ryhmän jäsenten mielipiteet ja antaa tietoa tulevasta sisupartiolaisesta. Tärkeää on, että sisu on ryhmän yhdenvertainen jäsen – hänelle kokemus voi olla tärkeä. Sisupartiolaisuus ei tarkoita, että hän saisi automaattisesti erivapauksia, eri sääntöjä tai erityiskohtelua. Ryhmän käytäntöjen muodostuminen vaatii kuitenkin aikaa.

hyvä ratkaisu, sillä he eivät halua olla ainoita, jotka saavat erityisvapauksia tai tarvitsevat apua. Tässä mallissa sisu voi toimia omilla ehdoillaan turvallisessa ryhmässä ja silti kuulua tasavertaisena lippukuntaan. On tärkeää, että myös sisujohtajat voivat tuntea kuuluvansa samaan lippukuntaan muiden ryhmän johtajien kanssa.

Maahanmuuttajia partioon!

224

Onko paikkakunnallasi maahanmuuttajataustaisia perheitä? Jos on, miettikää, miten saisitte heidät kiinnostumaan lippukunnastanne. Järjestäisittekö esimerkiksi maahanmuuttajille suunnatun tapahtuman, jossa partioon voi tutustua? Maahanmuuttajien muVihje: Tutustu jonkin maahanmuuttajaryhmän kanaolosta lippukunnassa on synnyinmaan historiaan. Jos partiosta on ollut monia hyötyjä, esimerkiksi negatiivinen kuva maahanmuuttajan synnyinennakkoluulojen karisemaassa, se estää häntä liittymästä partioon minen, kansainvälisyyden Suomessa siitä huolimatta, että täällä partio konkretisoituminen, suvaitvoi toimintamuodoiltaan olla aivan erilaista. sevaisuuden lisääntyminen, näkökulman laajeneminen, Vihje: Ohjeita maahanmuuttajataustaisen lapsen asian luonnollistuminen, vijohtajalle. rikkeiden tarjoaminen maa– Ota selvää lapsen kulttuurista ja uskonnosta. hanmuuttajille, jäsenmäärän – Ota kaikessa toiminnassa huomioon toinen kasvaminen ja lippukuntien kulttuuri ja sen tavat (leikit, laulut jne.). elinvoiman lisääntyminen – Tutustuta muut lapset uuteen kulttuuriin. pienillä paikkakunnilla... – Puutu syrjimistilanteisiin välittömästi, mutta Ongelmia voivat kuitenhienovaraisesti. kin aiheuttaa muun muassa – Kohtele kaikkia lapsia tasavertaisina. erilainen kulttuuri, kieli, suomalaisten ennakkoluuLue myös: lot, työnjako partiotahojen – Suomen Partiolaisten Maahanmuuttajaraportti. kesken ja partiota tuntemat– Uudenmaan Partiopiirin Kulttuurikarkelot tomat maahanmuuttajalasten (2007). vanhemmat. Mahdolliset – Tietoa Allianssin sivuilla: uskonto-, ruoka- ja pukeutuwww.alli.fi/tieto/nuorisotyo/monikult/ misasiat ovat järjestelykysy– Nimeni ei ole pakolainen -kirja: myksiä, joista pitää kuitenkin www.kaapeli.fi/mamu keskustella. – Monikulttuurisen opetuksen sivusto: www.mopedkoulu.fi/kulttuurit/index.html – Kaikki erilaisia kaikki samanarvoisia: www.keks.fi

→

Partiojohtajan käsikirja

225

5.5

Lippukunta toimii luonnossa

Partiojohtajan käsikirja

LIPPUKUNTA

steriilissä luokkahuoneessa. Turhaan ei sanota, että sulhas- tai morsiankandidaatti pitäisi viedä viikoksi metsään, jotta todellinen luonto paljastuisi. Metsä voi kaupungistuneelle suomalaisellekin olla jo vieras paikka. Lippukunnassa ”Me emme ole kerho tai kannattaa kiinnittää huomiota pyhäkoulu, vaan metsien siihen, että vanhemmille kerrotaan selkeästi, mitä tarkoittaa koulu.” B-P kirjassa Scouting partion toiminta luonnossa: is outing että retkillä voidaan majoittua laavussa ja että kesäleiri on telttaleiri, jossa myös ruokailRetket ja leirit laan taivasalla (tai itse tehdyssä ruokailukatoksessa). Kotiväelle kannattaa Retket ja leirit ovat partiotoiminnan myös kertoa, miten ryhmän johtajat on ominta ja keskeisintä osaa. Ilman niitä koulutettu tehtäväänsä. toiminta ei olisi enää partiota. Myös monen sudenpennun Lippukunnan sudenpentulaumasta putosi mielestä retket ovat ehdotpuolet pois erään toimintakauden alkaessa. tomasti partion paras juttu. Muillakin isommilla pennuilla oli selvästi Lippukunnassa kannattaa pitää motivaatiovaikeuksia. Kun asiaa alettiin huolta, että ryhmät retkeilevät tutkia, kävi ilmi, että sudenpennut olivat tarpeeksi. Toiminta synnytpettyneet partiotoimintaan. Lauma ei ollut tää toimintaa. Retkikuume tehnyt yhtään retkeä koko kauden aikana. ei kuitenkaan syty itsestään, Erään sudenpennun äiti oli kotona kervaan partiojohtajan tulee iskeä tonut omista partioajoistaan, ja pentu oli kipinää ja näyttää esimerkkiä. odottanut, että partiossa tehdään kaikenSuomalainen luonto on upea, laista jännittävää ja saa seikkailla. Mutta ottakaa siitä kaikki irti! sitten se olikin vain kololla istumista ja Luonnossa oppii itsestään askartelua. ja toisistaan aivan toisin kuin

Partiolaisten retkeilytoiminnan periaatteet

226

Ensimmäinen syy, miksi partiossa retkeillään, on partiomenetelmä, toinen kasvatustavoitteet. Toiminta luonnossa on osa partiomenetelmää, ja siksi se on partion keskeinen kasvatus- ja koulutusmenetelmä. Luonnossa tapahtuvan partiotoiminnan tavoitteena on opastaa omien kokemusten ja elämysten kautta arvostamaan monimuotoista luontoa ja ymmärtämään, että luonto on hänen olemassaolonsa perusta. Jokaisella partiolaisella tulee olla mahdollisuus osallistua monipuoliseen retkeily- ja luontotoimintaan osana oman ikäkautensa ohjelmaa. Hänellä tulee olla partio-ohjelman toteuttamiseen ja oman pestinsä hoitamiseen tarvittavat tiedolliset ja taidolliset valmiudet. Toiminnassa noudatetaan Suomen Partiolaisten turvallisuusohjeita ja jokamiehenoikeuksia ja -velvollisuuksia. Luonnossa ollaan luonnon ehdoilla ja luontoa kunnioittaen. Toiminnassa painotetaan luonnossa viihtymistä ja siitä nauttimista: luonnon ei tule olla

Partiojohtajan käsikirja

vain teknisen ja fyysisen suorittamisen ympäristö. Kun retkiä tai leirejä järjestetään, otetaan huomioon ja minimoidaan ympäristövaikutukset. – Lippukuntaleiri ei siis lanaa naapurin taimikkoa kumoon. Toiminnassa suositaan pienryhmiä ja lähiretkeilyä sekä otetaan huomioon muut luonnossa liikkujat.

Historiaa – partio oli aikansa vihreä liike Partion perustaja kirjoitti lähes sata vuotta sitten: ”Ja kuitenkin on siellä kaikkialla elämää, kuolemaa ja uudistumista; kehitys kulkee siellä tasaisesti, noudattaen samaa suurta lakia, joka hallitsee meitä maailman toisissa osissa asuvia. Ihmisellä on luonnolliset toverinsa puiden, kasvien ja eläinten joukossa. Kaikille niille, joilla on silmät nähdäkseen ja korvat kuullakseen, on metsä samalla kertaa työhuone, kerho ja temppeli.”

Syntyessään partio oli aikansa vihreä liike. Luonnon parissa eläminen, liikkuminen ja luonnon tarkkailu ovat alusta alkaen olleet tärkeä osa partiota. Alkuvuosina retkeiltiin useimmiten lähimaastoon, ja kun kouluviikko oli kuusipäiväinen, useimmiten patikoitiin päiväretkiä.” Jos aamuherätys oli leiriläisistä liian ankara, he piilottivat herätysvälineen, ruisrääkän. Sanoin, piilottakaa vaan se, kyllä minulla on vielä tehokkaammat. Voi ei, he huusivat. Seuraavana aamuna heidät herätettiin kahdella alumiinisella kattilan kannella.”

! Vihje: Olethan tutustunut partion Turvallisuusohjeisiin (2007) osoitteessa www.partio.fi

Retkielämää lippukunnassa Partiossa kaikki pelaa eli retket on sovitettava aina ryhmän mukaan. Ensimmäiseksi sudenpennun yöretkeksi on laavuretki talvella liian raflaava, mutta vanhemmalle partiolaiselle todennäköisesti elämys. Osallistumiskynnys on lippukunnassa pidettävä matalana. Siihen on monta keinoa: hyvä koulutus, ”siedätyshoito” eli retkien vaativuuden

kasvattaminen pikkuhiljaa, puitteet. Jotta kaikilla lapsilla olisi tasapuoliset mahdollisuudet osallistua retkille, kannattaa pohtia, millaista varustelukulttuuria tarvitaan ja millaisia retkimaksuja peritään. Kun retken ohjelma suunnitellaan, pääosaa näyttelevät osallistujat. Mitä he haluavat tehdä? Partio-ohjelma tarjoaa mitä moninaisimmat mahdollisuudet. Voitte olla vaikka intiaaneja, viimeisiä mohikaaneja, jos niin haluatte. Johtajien on kohotettava leirille lähtijöiden retkeilykuumetta ja toisaalta huolehdittava, ettei kynnys lähteä retkelle ole liian korkea. Lippukunnan väkeä on rohkaistava, ja retkestä on pyrittävä tekemään sopivan haastava. Partion pitää olla seikkailua, mutta ei hallitsematonta kauhua. Hallitun riskin ottaminen kuuluu partioon. Leirillä sudenpentu saa vuolla makkaratikkua puukolla, vaikka tiedetään, että aina joukosta joku veistää haavan sormeensa. Akelalla onkin taskussa

Partiojohtajan käsikirja

LIPPUKUNTA

Määrittelyjä • Päiväretki kestää päivän eikä sisällä yöpymistä. • Retki kestää yli yhden yön, majoitus sisällä tai maastossa. • Leiri on lippukunnan järjestämä, esimerkiksi lippukuntaleiri tai sudenpentuosaston kesäleiri. • Leiri pidetään kiinteällä leiripaikalla. Leiri kestää yli kolme yötä. • Vaellus kestää vähintään yli kolmen yön, ei kiinteää leiripaikkaa.

227

228

tai repussa ensiapuvälineet. Turvallisuudesta huolehtiminen on tärkeää, mutta se ei tarkoita, että piileksitään sisätiloissa. Millaisia retkiä teillä järjestetään? Suomi on yhä kaupungistuneempi. Moni taito, joka ennen oli jokaiselle selviö, ei enää olekaan hallussa. Lippukunnan vastuulla on myös se, että sen retkikämppä on turvallinen retkeillä ja että johtajat osaavat toimia siellä. Kannattaa tiedottaa vanhemmille tarkkaan, millaisista retkiolosuhteista on kulloinkin kyse. Hyvällä viestinnällä estetään monta turhaa väärinymmärrystä. Retken suunnittelu on tärkeää. Lasten kanssa retkeilyä ei kannata laskea pelkän improvisaation varaan. Retken on oltava osallistujille iloinen, mutta mieleenpainuva kokemus. Lippukunnassa on pidettävä huoli siitä, että ryhmien johtajilla on riittävät tiedot ja taidot hallita retki ja että he pystyvät myös arvioimaan, mihin retkeläiset pystyvät.

Lyhyt kaava retken suunnitteluun: • retkenjohtajan valinta + projektiryhmän muodostaminen • aika, paikka, kohderyhmä • tiedotus • ohjelma • budjetti • toteutus • arviointi

→ Lue lisää projektinhallinnasta sivulta 282.

Partiojohtajan käsikirja

Retken tarkistuslista:

• Varmista, että johtajia on lähdössä matkaan tarpeeksi. • Tarkista, että retkipaikka sopii retkeläisille; onko lähellä vaarallisia paikkoja? • Tarkista, että kaikilta retkeläisiltä on huoltajan lupa lähteä retkelle. • Ilmoita retkestä lippukunnanjohtajalle. • Tarkista, että kaikilla on voimassa oleva partion jäsenmaksu (partiovakuutus). • Tarkista ensiapuvälineiden kunto. • Selvitä, missä on lähin terveysasema. • Selvitä matkapuhelimen kuuluvuus alueella. • Muista ottaa huoltajien puhelinnumerot mukaan. • Tarkista, että retken kuljetus toimii. • Pyydä maanomistajan lupa leiriytymiseen ja avotulen tekoon. • Sovi kämpän avainten hakemisesta ja palauttamisesta. • Huomioi metsäpalovaroitus ja metsästyskaudet. • Tarkista varusteet. • Selvitä, mistä saatte juomavettä vai pitääkö se tuoda mukana. • Suunnittele retken muonitus. • Tarkista osallistujien allergiat ja erityisruokavaliot.

! Vihje: Miten teillä mietitään

turvallisuusasioita? Jos suunnittelet sudenpenturetkeä, mieti, mitä riskejä paikka sisältää ja miten minimoitte ne.

Näinkin sen voi tehdä

Partiojohtajan käsikirja

229

LIPPUKUNTA

• Teemat. Retkellä voi olla teema, jonka ympärille ohjelma rakentuu. Taitomerkit ovat hyvä apuväline, jolla retkelle kuin retkelle saa kätevästi teeman. • Nurinkurin. Retki, jolla kaikki tehdään väärinpäin: aloitetaan päivä lipunlaskulla ja lopetetaan lipunnostoon. Leiri kruunaa lippukunnan • Siirtymät. Retkelle voidaan tulla supartiovuoden denpentuina ja lähteä seikkailijoina. Kaikki alkoi aikanaan yhdestä leiristä, • Vierailut. Voitte tutustua paloja keskiössä leirit ovat partiossa yhä. asemaan, Partiomuseo, satamaan, Ne ovat vuoden huippujuttu. Leiri on kirkkoon (luterilaiselle elämys voi olla ortodoksi”Illalla sytytämme tulet ja kirkko ja päinvastoin). • Laskiainen. Koko lippukaikki on hetken tässä” kunta mäkeä laskemaan! Ultra Bra • Suursaaren ympärisoutu. Lippukunnan kämppä on kyläyhteisössä, joka järjestää joka intensiivinen pläjäys: se on oikeastaan elokuu kylätapahtumana saaren ymkoulutusmetodi jo sinänsä. Leirillä pärisoudun ja rantaillan. Lippukunta ollaan yhteensä huikea määrä tunteja. osallistuu omalla veneellään mukaan. Toisesta näkökulmasta leiri on kuin • Liikuntaretki. Hiihtäen, pyöräillen... saari yhteiskunnan sisällä, oma pienyh• Saa nauttia. Älkää unohtako nauttia teisö, jonne voi paeta arjen huolia. luonnosta. Kulkekaa, kuunnelkaa, Partioleirien voima on luonnossa, katsokaa, haistelkaa. Käykää aamuyhdessä tekemisessä ja toisissa ihmiuinnilla, kuutamokävelyllä, kiikaroisissä. Keneen vetoaa toiminta, keneen massa, mato-ongella... Tutustukaa hauskat jutut, keneen nuotioillan rosyötäviin sieniin, kerätkää oma mantiikka... Yhtä kaikki, lippukunnan kasvio, bongatkaa perhoslajeja... kannattaa pyrkiä tarjoamaan joka vuosi jäsenilleen vähintään yksi leiri. Ohjelmaa tulee leireillä olla tarpeekVihje: Asiaa retkeilystä ja si, mutta ei liikaa. Ohjelman puuttuleireilystä on myös osoitminen näkyy tyytymättömyytenä ja teessa www.luontoon.fi ja kurittomuutena ja pienimmille saattaa www.vaellusnet.com hiipiä koti-ikävä.

Ohjelmaideoita lippukuntaleirille:

230

• kädentaidot: köytökset, leirimerkki • rakentelu: telttasauna, keittokatos, postilaatikko • vesiohjelma: uintia, soutamista, melomista, lauttoja Katso mallileirin suunnitelmat • luonto-ohjelma: suunnistus, Lippukuntakansiosta (2007) haikki, tutkimusretket osoitteessa www.partio.fi. • hengellinen ohjelma: hartaudet, leirikirkko Vihje: Hyvä leirikirje vähentää johtajille • liikunta: olympialaiset, tulevaa puhelinliikennettä ja luo uskottavuutta, salkopallo, joukkuepelit että lippukunta osaa hommansa. Vanhat • palvelu: hyviä töitä läleirikirjeet kannattaa tallentaa. Vuosien hiympäristössä ja leirissä, kuluessa trimmautuu hyvä pohja, josta saa talkoita, tehtäviä vartioille helposti muunnettua kirjeen uudelle leirille. • seikkailu: elämyksiä ohjelmissa ja iltanuotioilla, Pohdittavaa: Millaiset leirisäännöt teillä on? leikkejä, aarteenetsintää Saako kännykkä soida? Miten suhtaudutte • kulttuuri: leirilehti, leirilaumuuhun elektroniikkaan? Mitä tarkoittaa lut, esitykset iltanuotiolla hiljaisuus? Leirisäännöt kannattaa sopia • taidot: ensiapu, ruoanyhdessä ja niistä kannattaa tiedottaa myös laitto, varusteiden huolto, leiriläisille. Säännöt koskevat myös johtajia. pt-kisat, taitomerkit

→ !

Tarkistuslista leirin ohjelman arvioimiseksi:

• Onko ohjelma monipuolinen ja partiomainen? Onko mukana toimintaa luonnossa, elämyksiä ja seikkailuja? Päätetäänkö leirillä joistakin asioista yhdessä? • Onko kaikki ikäkaudet huomioitu? • Ovatko johtajat retken tai leirin työläisiä vai pyöritetäänkö leiriä koko osallistujajoukon voimin? Keittiövartiot ym. • Opitaanko hyödyllisiä taitoja? • Näkyykö leirissä jokaisen kädenjälki? Rakennelmat ym. • Kehittääkö ohjelma yhteishenkeä?

Partiojohtajan käsikirja

• Ohjelman toteutustapa? Voitaisiinko ohjelma toteuttaa yhtä hyvin koulussa tai kololla? • Onko ohjelma toteutettavissa sekä sadesäällä että poutapäivänä? • Näyttääkö ohjelma hauskalta? Lähteekö projektiryhmä innoissaan toteuttamaan suunnitelmaa?

231

LIPPUKUNTA

Vaellukset

Kisat

Vaellus voi olla kulkuriromantiikkaa parhaimmillaan. Sinä, te, rinkka ja komea maisemat! Yllä tuulta ja ilmaa, alla maata. Vaelluksen voi tehdä jalkapatikassa mutta myös hiihtäen, pyöräillen, soutaen, meloen tai purjehtien. Aina ei tarvitse lähteä Lappiin asti, vaellukset voi järjestää myös lähialueella.

”Kerran upposin vyötäisiäni myöten suohon, toisen kerran kävelin ampiaispesään, olen uinut hyisessä vedessä ja ylittänyt rinkkalautalla salmen, menettänyt etuhampaani sahalle joka törrötti kaverin repusta, kerran pujottelin stigalla vanhaa tienpohjaa...” Partiotaitokilpailut ovat paikka, jossa taatusti syntyy muistoja.

Partiojohtajan käsikirja

232

Lippukunnat ryhtyivät järjestämään partiotaitokilpailuja Suomessa jo 1920-luvulla. Jo sitä ennen olivat partiolaiset suunnistaneet ja hiihtäneet kilpaa toistensa kanssa. Muutama vihje: Pt-kisojen tarkoitus on yhdistää – Jos vaellusperinne on lippukunnassasi hiipupartiokoulutus, retkeily, liikunnut, valmistautukaa ensimmäiselle vaellukselle ta, suunnistus ja partiohauska hyvin. yhdeksi kokonaisuudeksi. – Pyrkikää pieniin 2–4 hengen vaellusporukoiKun lippukunta järjestää hin. Näin 20 hengen lauma ei häiritse luontoa. omia kisojaan, kannattaa – Luonnossa liikkuja jättää jälkeensä – ei tutustua Partiotaitokilpailumitään. Kiinnittäkää huomiota siihen, ettei jen säännöt ja järjestelyohjeet perässänne kulje roskavana. -nimiseen bestselleriin. Kirjassa – Vaellukselleko ohjelmaa? Kaikille ei aina on sääntöjen lisäksi runsaasti riitä pelkkä patikointi. Vaelluksen ohjelmaa voi käytännön esimerkkejä. miettiä sen mukaan missä kuljetaan: onko reitillä mielenkiintoisia tai erityisen kauniita kohteita? Lepopäivä voisi osua tällaiselle kohteelle.

Testaa taitoja, laita itsesi likoon

» Konkreettisia vinkkejä vaellusten järjestämiseen saa myös Lippukuntakansiosta sekä Metsähallituksen sivuilta www.luontoon.fi. Näitä sivuja ovat yhdessä Metsähallituksen kanssa tehneet myös partiolaiset sekä Suomen Latu.

Lippukuntien lisäksi kisoja järjestävät lippukuntaryhmät, alueet, piirit ja SP. Lisäksi on olemassa kansallisia kisoja. Niillä tarkoitetaan kisoja, jotka ovat avoimia kaikkien piirien vartioille, mutta jotka eivät ole SP:n järjestämiä. SP:n kisoja on vuosittain kolmet: talvi-, kevät- ja syysmestaruuskilpailut. Tarpojat kilpailevat oranssissa ja vihreässä sarjassa, samoajat sinisessä ja punaisessa sekä vaeltajat ja aikuiset ruskeassa ja harmaassa sarjassa. Talvikisoissa on kaikki kuusi sarjaa, syyskisoissa vain yöpyvät sarjat, ja kevätkisoissa kilpailevat ainoastaan oranssi ja vihreä sarja. Seikkailijoille ja sudenpennuille järjestetään vuosittain omat kisat piiritasolla. Lippukunnan kilpailut voivat olla myös osana retkeä tai leiriä. Piirin kil-

Partiojohtajan käsikirja

pailut ovat hyvää ja ”valmista” retkeilyä kaikenikäisille partiolaisille.

→ Katso tämän vuoden kilpailutarjonta osoitteesta www.partio.fi.

Meripartio B-P toteaa jo Partiopojan kirjassa, että vene ympäristönä on oiva tapa toteuttaa partiokasvatusta. Suomi on pitkän rannikon ja tuhansien järvien maa. Kansalaiskuntoon kuuluu osata vesillä liikkumisen perusasiat. Meripartiossa opitaan toimimaan vesillä ja veden äärellä.

233

LIPPUKUNTA Partiojohtajan kĂ¤sikirja

234

Meripartiotoiminta on monipuolista ja haastavaa toimintaa kaikenikäisille tytöille ja pojille niin maalla kuin vesilläkin. Koulutusohjelma käytännön harjoitteluineen tarjoaa meripartiolaisille ainutlaatuisen ympäristön harrastaa ja oppia yhdessä uusia taitoja ja asioita. Meripartiolaiset tapaa talvella perinteisistä partiopuuhista tai talvisilta eräretkiltään. Jääpeitteen vangitessa purjehdusvedet meripartiolaiset opettelevat navigoinnin teoriaa sekä kunnostavat veneitään kesän purjehduksia varten. Meripartiolaiset kokoontuvat 4–6 vuoden välein valtakunnalliselle Satahankaleirille, jota reippaan leirielämän lisäksi värittää koko komea partiolaivasto. Suomen partiolaisista kymmenesosa on meripartiolaisia. Meripartiotoimintaa on noin 80 partiolippukunnassa. Meripartiotoimintaa harrastetaan eri puolilla Suomea, sekä rannikolla että sisämaan järvillä. Meripartiotoiminnassa käytetään erilaisia ja erikokoisia aluksia. Alustyypit vaihtelevat kanooteista jolliin ja matkapurjeveneistä isoihin koululaivoihin. Kaikkiaan suomalaisessa meripartiotoiminnassa on käytössä noin 200 erilaista vesikulkuneuvoa. Meripartio tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden oppia purjeiden käsit-

Partiojohtajan käsikirja

telyä, navigointia ja ohjailua, erilaisten merenkulkulaitteiden käsittelyä aluksilla, merenkulun sääntöjä ja toimintaa osana vahtijärjestelmää ja toimivaa joukkuetta. Iän myötä meripartiolainen oppii lisää ja haasteet kasvavat. Monipuoliset aktiviteetit, kurssit, leirit ja purjehdukset luovat pohjan monipuoliselle harrastukselle. Jokaisen partioaluksen päällystöltä vaadittavassa ohjaajantodistuksessa edellytetään partiojohtajatutkintoa sekä tehtävästä riippuen erilaisten kurssien kuten veneenohjaaja-, saaristokipparitai kipparikurssin suorittamista. Avomerialueelle tarkoitettu ohjaajantodistus edellyttää kippari-, pelastautumis- ja ensiapukurssin suorittamista, meri-vhfpuhelimen käyttöön oikeuttavaa pätevyystodistusta ja vankkaa kokemusta. Turvallista vesillä liikkumista ohjaavat Suomen Partiolaisten turvallisuusmääräykset ja ohjeet partiotoimintaan vesillä. Partio-ohjelmassa meripartio-aktiviteetit ovat osana ohjelmakokonaisuutta. Meripartio-osat ovat jaksoissa mukana tai taitomerkkeinä. Purjehduskausi on sidottu vuodenaikoihin. Siksi ikäkausien jaksoihin ei voi sisällyttää erillistä meripartio-jaksoa.

235

Näin johdat partiossa

NÄIN JOHDAT PARTIOSSA Partiojohtajan käsikirja

6.1 236

Johdanto Eri tilanteissa vaaditaan erilaista johtamista – tässä luvussa esitellään malleja, joilla selviytyä erilaisista tilanteista. Tutustut myös kuuteen partiojohtajan rooliin sekä johtamisen työkaluihin. Tavoitteena on, että ymmärrät, millaisia johtamistilanteita eteen voi tulla, ja löydät keinoja, joilla voi kehittää itseään johtajana.

"Älykäs johtaja hallitsee käden, pään, sydämen ja sielun. Kata Jouhki

Partiojohtajan käsikirja

"Siihen aikaan pojat, sellaiset kuin minä, liittyivät partioon. Lippukunnan nimi oli

Laatokan Veikot. Se toimi NMKY:n yhteydessä. Johtajamme oli Apa Taivainen. Hän antautui todella koko olemuksellaan tehtäVartionjohtajana ollessani aloin opiskella väänsä. En voi kuvitella ranskaa, ja törmäsin nopeasti riittämätparempaa partiojohtatömiin kielioppitaitoihini. Kerroin varjaa. Hän osasi kaiken, tiolaisille ongelmastani ja kehotin heitä mutta rauhallisesti, heti ala-asteella opettelemaan kieliopin haukkui kuin koira, oli kunnolla, ettei tarvitsisi joka kerta komaina hyvällä tuulella ja pastua siihen myöhemmin. Muutaman menossa eteenpäin. viikon päästä kuulin, että eräs pojista – ei Lasse Pöysti kirjassa niin hyvä koulussa – oli lukenut äidinLassen oppivuodet kieltä yömyöhään niin että hänen äitinsä oli pitänyt takavarikoida oppikirja, että Johtajan perustehtävä sai pojan nukkumaan. Ensimmäistä on johtaa joukkoja ja kertaa tajusin, että pojat kuuntelevat ratkaista eteen tulevia ja vaikutukseni saattaa ulottua vartion tilanteita. kokousten ja retkien ulkopuolellekin.

237

antavat hänelle ja hänen toiminnalleen oikeutuksen. Suomalaisessa johtamiskeskustelussa elää myytti suorasukaisesta mallista. Sen mukaan suomalainen käskee, vaan ei keskustele. Muistathan vänrikki Koskelan, tuon rehdin, vakaan ja luotettavan Väinö Linnan luoman hahmon? Koskelaa ovat jotkut pitäneet suomalaisen johtajatyypin ihanteena – Tuntemattoman sotilaan Koskela oli esimerkillä johtaja, joka ei turhia rehvastele. ”Luonnon täysosuma”, kuten Linna romaanissaan kirjoittaa. Johtaminen on työn tekemistä oman persoonan avulla. Vaikka johtamista on tutkittu paljon, ei ole löydetty absoluut-

Partiojohtajan käsikirja

NÄIN JOHDAT PARTIOSSA

Määrätietoinen ja nöyrä, aito, reilu ja läpinäkyvä, ei pelkää tehdä virheitä, kuuntelee ja uskaltaa laittaa itsensä likoon, tilanneherkkä, rohkea, innostunut, osallistava... siinä muutamia hyvän johtajan ominaisuuksia. Johtamisajattelu on 1900-luvun tuote. Kerrotaan, että vielä 1800-luvulla ei Yhdysvaltojen kongressin kirjastosta löytynyt ainuttakaan johtamista käsittelevää teosta. Niitä ei tarvittu, sillä siihen aikaan johtajiksi synnyttiin. Oikeutus johtamiseen tuli esimerkiksi sukutaustasta tai varallisuudesta. Johtamisen perusvaatimukset ovat, että johdettavat seuraavat johtajaa ja

238

tista kaavaa, jota noudattamalla onnistut ja vältät karikot. Hyviä tapoja johtaa on monia. Näin on partiossakin, mutta koska kyse on juuri partiotoiminnasta, johtaminen ei voi olla samanlaista kuin se on koulussa, armeijassa, valtionhallinnossa tai insinööritoimistossa. Ja kun oikein pelkistetään, johtaminen on viestintää. Johtaja välittää informaatiota, saa ihmiset ponnistelemaan samaan suuntaan, luo yhteisöllisyyttä, kertoo tarinaa yhteisöstään ulkopuolisille sidosryhmille ja niin edelleen.

Partion arvopohjan on tärkeää näkyä johtamisessa. Jos lippukunnan jäsenmäärä kääntyy kasvuun, mutta siihen on päästy kovan valtataistelun jälkeen ovet paukkuen ja partion eettisiä koodeja rikkoen, hinta on ollut liian kova. Kunnioittaa toista ihmistä, olla uskollinen ja luotettava, rakentaa ystävyyttä yli rajojen... – ihanteet ovat tärkeä tavoite myös partion johtamisessa.

Hyvä partiojohtaja...

Hyvään johtamiseen kuuluu monia asioita. Nämä ominaisuudet on partiossa ryhmitelty Raa’alla tulosjohtamisella on harvoin sijaa kuuteen eri johtajan rooliin. partiossa. Tehokkuus ja paras mahdollinen Tilanne, johdettavat ja lopputulos lyövät usein korville keskeistä johtaja vaikuttavat johtapartiomenetelmän osaa, tekemällä oppimistyyliin. Partiossa lapset mista. Johtajat pystyttävät varmasti teltan ja nuoret ovat kohderyhmä, nopeammin ja paremmin kuin vekarat, partiojohtajat mahdollistamutta jotakin aika olennaista jää pois. jia. – Aikuinen tukee, mutta antaa myös tilaa. Partiojohtaja-termillä Kuulimme silloin usein lippukunnanjohtarkoitetaan yleensä aikuista tajamme nimen, ainakin minun mielesmahdollistajaa. Suurin osa säni hän leveine partiohattuineen kasvoi partiojohtajista on aikuijonkinlaiseksi taianomaiseksi haltiattareksia, ja suurin osa partiossa si, joka karisteli tyttöjoukkoonsa sellaista toimivista aikuisista on Todellista Jännitystä, mitä me emme partiojohtajia. tahtoneet uskaltaa kuvitellakaan. Johtaja sitoutuu tehtäväänsä ja omaan kasvuunsa. Johtamistehtävät perustuvat Partio on lasten ja nuorten juttu. vapaaehtoisuuteen. Partion päämäärä ja Lapset ja nuoret ovat kohderyhmä – periaatteet ohjaavat johtamista. Johtaaikuiset mahdollistajia. Ensisijaista on miseen kuuluu suunnittelua, valmistaata lapsen ja nuoren kasvu ja onnistautumista ja arviointia. Johtaja ottaa tumisen elämykset, vasta sen jälkeen haltuun johtamistilanteet. Johtaja antaa tulee aikuisen kehittyminen johtajatehvastuuta nuoremmille. tävässään. Aikuinen on sopivasti läsnä ja antaa myös nuorille johtajille riittävästi tilaa.

Partiojohtajan käsikirja

"Yhdistystä johdetaan innostuksen kautta. Innostuskaan ei tosin riitä, jos ei ole suuntaa. "Minua inhottaa, jos vain muutamat päättävät muiden puolesta. Vastuu on toisaalta

239

myös sitä, että kun on pakko tehdä päätöksiä, pitää olla rohkeutta tehdä ne.

"Josei oleasiatenäätehdään liian vakaviksi, kyse partiosta. Tämä on ennen

muuta nuorisojärjestö, jolla kuuluu olla leikinomainen ilme.

? Pohdittavaa: Mieti jokaisesta roolista esi-

merkkihenkilö. Kuka voisi olla sellainen johtaja, jonka toiminnassa aina yksi rooli tulee selvästi esille? Johtaja voi olla elävä, kuollut tai kuvitteellinen, esimerkiksi Tarja Halonen, C.G.E. Mannerheim tai Roope Ankka.

NÄIN JOHDAT PARTIOSSA Partiojohtajan käsikirja

240

6.2

Maailma on näyttämö ja meillä monta roolia Partiossa johtajana toimiminen on johtamisen moniottelua, sillä erilaisten tietojen ja taitojen lisäksi tarvitaan aitoa innostusta, kipinää. Kun vapaaehtoisia johdetaan, ei ole käytössä samalla tavalla keppiä tai porkkanaa kuin esimerkiksi työmaailmassa. Partion arjessa tilanteet vaihtelevat ja johtaja joutuu toimimaan eri rooleissa. Jonain päivänä olet johtaja, joka nostaa lipun ja näyttää joukoille suunnan (leaderi), joskus sinun täytyy järjestää tapahtumia (manageri). Kun tarpoja lyö kirveellä polveen, johtajan on oltava pomo, joka ottaa tilanteen haltuun. Seuraavassa esitellään erilaisia

Partiojohtajan käsikirja

partiojohtajan rooleja. Malli on räätälöity nimenomaan suomalaisille partiojohtajille. Kolme ensimmäistä (palvelija, leaderi ja manageri) ovat pysyviä rooleja, jotka ovat kaikessa johtamisessa koko ajan läsnä. Loput kolme (pomo, mahdollista ja kasvattaja) kuvaavat enemmän sitä, mitä johtamistilanteessa tapahtuu. Pysyvät roolit kuvaavat puolestaan enemmän johtajan ominaisuuksia. Tavoite on, että partiojohtaja kehittyy niissä rooleissa, jotka ovat hänelle luonnostaan vieraampia, ja auttaa vastaavasti muita kasvamaa niissä rooleissa, joissa he tarvitsevat eniten kehitystä.

Palvelija ojentaa pyytämättäkin Johtaja sitoutuu tehtäväänsä ja omaan kasvuunsa. Johtamistehtävät perustuvat vapaaehtoisuuteen.

”Jos haluat olla ensimmäinen, ole viimeinen. Muista, että olet kaikkien palvelija.” Isä Mitro Palvelija kertoo asian näin:

sitoutumista. Sitä puolestaan auttaa motivaatio. Sitoutumista ja motivaatio edistää se, että ihmiset viihtyvät. Yleensä ihminen viihtyy, kun ilmapiiri on hyvä, toisia arvostetaan ja kunnioitetaan ja kun ihminen voi halutessaan vaikuttaa asioihin ja tuntea itsensä tärkeäksi. Jos esimerkiksi lippukunnan johtajiston kokoukseen meneminen inhottaa, jokin on pielessä. Hälytyspilli soikoon, jos johtajistosta myös poistuu ärtyneenä.

• Partio on vapaaehtoisjärjestö. • Johtajan tulee olla sitoutunut pestiinsä. • Johtajan oma motivaatio edistää sitoutumista. • Johtaja saa huomata olevansa tarpeellinen ja hyödyksi partiolle ja partiolaisille. • Johtaja ei tee itsestään ja saavutuksistaan numeroa. • Vaarana on marttyyri-asenne. Mitä palvelijan rooli on arjessa?

241

NÄIN JOHDAT PARTIOSSA

Sudenpentujohtaja esimerkiksi on vastuussa siitä, että lapsilla on laadukasta toimintaa vähintään kerran viikossa. Pesti on vapaaehtoinen ja siinä viihtyy. Esimerkiksi partiotaitokisojen rastipäällikkö sitoutuu tehtävään omasta halustaan ja haluaa hoitaa sen mahdollisimman hyvin. Hän ottaa vastaan tehtävään tarjolla olevan koulutuksen ja oppii virheistään. Esimerkiksi piirileirin kansainvälisyysasioista vastaaminen vaatii myös tehtävän hoitajalta vahvaa sitoutumista alusta loppuun. Partion johtamistehtävät perustuvat vapaaehtoisuuteen. Se taas vaatii

Partiojohtajan käsikirja

Motivaatiota voi syntyä näistä: 242

• Status asiantuntijana • Materiaaliset palkinnot tai rangaistukset • Status kaverien silmissä • Kilpailu • Oma halu kehittyä, henkilökohtaiset saavutukset • Halu parempaan jonkin asian suhteen

Siksi lippukunnassakin voi olla jyrkkiä ylä- tai alamäkijaksoja sen mukaan, miten innostuneita johtajat ovat. Nuorisojärjestön luonteeseen vaikuttaa nuorten kulttuuri ja tapa toimia. Pintaa raapaisten, 2000-luvun modernia nuoruutta kuvaavat muun muassa yksilöllisyys, valinnaisuus, elämäntyylien vaihtelut ja neuvottelu. Yksilöllisyys tarkoittaa sitä, ettei papin pojasta tulee enää automaattisesti pappia, talonpojasta talonpoikaa; nuori saa rakentaa tai joutuu rakentamaan elämänuransa itse. Perheen, suvun ja perinteiden vaikutus elämään heikkenee. Nuoret oppivat tai joutuvat tekemään valintoja. Elämäntyylikään ei ole ikuista. Poliittinen valinta voi olla reilun kaupan banaani, mutta vaaliuurnat eivät välttämättä kiinnosta.

Partiopesti on hyvä keino jäsentää omaa johtajuutta ja kulloistakin pestiä; pestin rajat tulevat määritellyiksi: nämä asiat minä teen. Ihmiselle on tärkeää tietää, mitä häneltä odotetaan ja milloin. Motivaatiota voi syödä, jos ei ole selkeää tehtävää – kukaan Pohdittavaa: Mieti lippukuntasi ei halua olla heittopussi, joka ei johtajistoa tai projektisi johtajia: mitä koskaan tiedä mitä joutuu tekeajattelet, mikä teitä motivoi? mään, eikä kukaan halua tuntea itseään kumileimasimeksi. Vinkki: Kierrättäkää tehtäviä, Lippukunnan johtajien kesken urheiluseuran kielellä: lähtövaatteen alla kannattaakin sopia vastuualueet 20 vuotta seissyt vapaaehtoinen voisi olla ja rakentaa selkeät toimenkuvat kiinnostunut vaihteeksi jostain muusta. isommille toimialueille. Sama pätee projektissa, kuten leirissä tai Nuoret kyseenalaistavat myös auktopartiotaitokisoissa. riteetit ja perinteiset hierarkiat. Muuan Vapaaehtoistoiminnan tavoite on upseeri kuvasi asiaa näin: ”Nykyään useimmiten henkilökohtainen, itselle puolustusvoimiin tulee yhä enemmän tärkeä, ja merkitys ja potku toiminsellaisia nuoria miehiä, jotka käskyn nalle löytyvät siitä. Tunteet ja henkilösaatuaan alkavat neuvottelemaan siitä.” kohtaiset näkemykset ohjaavat, joten – Yksilöllistyminen näyttäytyy siis niin, yhdistystoiminnassa tuttua on intoettä nuoret ovat kärkkäämpiä vaatimaan himojen leiskunta aina silloin tällöin. oikeuksiaan ja etujaan. VapaaehtoistyölMukana on ihmisiä laidasta laitaan, le tämä tuo haasteen: miten vapaaehniinpä toiminta on moniäänistä ja toistoiminnan yhteisölliset velvoitteet monikasvoista. Kaikki on pitkälle kiinni pärjäävät kilpailussa, jossa yksilöllisyys henkilökohtaisesta motivoitumisesta. korostuu?

? !

Partiojohtajan käsikirja

Palvelijan rooli ei tarkoita, että joku uhrautuisi muiden eteen marttyyrin tavoin. Hyvässä johtajassa on annos nöyryyttä. Oikean annoksen voi määritellä näin: johtajan on oltava nöyrä, muttei saa nöyristellä. Palvelija saa iloa muiden menestyksestä ja onnistumisesta, hän tekee töitä auttaakseen muita. Oikeastaan kyse on yhdestä suuresta päivän hyvästä työstä.

Työkaluja, joilla voi löytää palvelijan itsestään (tai muista) Sitoutumispeli

• kiinnostunut kaikista lippukunnan toiminnoista • haluaa omalla toiminnallaan kehittää lippukuntaa • on valmis paneutumaan asioihin • ottaa vastuuta • tuntee oman toimintansa olevan merkityksellistä • on motivoitunut ja haluaa kehittyä omalla alueellaan

taansa, täsmentää mihin on sitoutunut ja miten saa tukea omalle kasvulleen tehtävässä. Pestillä myös tehdään vapaaehtoistyöstä motivoivampaa. Katso lisää lippukuntaluvusta.

243

Palautteen antamisen jalo taito Kritisoikaa asioita, älkää nuijiko persoonaa. Lyttäävä palaute ei mene perille, ja kaikki lähtevät kärttyisinä kotiin. Mainitkaa vaikka kolme myönteistä asiaa ja yksi kielteinen ja tehkää rakentava parannusehdotus. Jos yksi esittää osuvaa ja asiallista kritiikkiä, ei kaikkia tarvita säestämään. Tärkeämpää on keskittyä ratkaisujen keksimiseen. Perustelematonta kritiikkiä ei tarvitse ottaa vastaan.

» Johtajuus on aina valtaa, mutta

ennen kaikkea vastuunottoa ja sen jakamista. Kun otat vastuuta, saat automaattisesti valtaa.

Partiopesti Tehdäänkö teillä partiopesti? Se on hyvä keino välttää orjakontrahti. Pesti on keino jäsentää omaa vapaaehtoistoimin-

Partiojohtajan käsikirja

NÄIN JOHDAT PARTIOSSA

Into ja aika -peliä voidaan pelata esimerkiksi ennen projektia tai syyskauden ensimmäisessä kokouksessa. Kaikki listaavat paperille tärkeysjärjestykseen (tärkein ensin) asiat, joihin haluavat kuluttaa aikaansa: perhe, työ, koulu, ei-partioharrastukset, kaverit partion ulkopuolella, oleilu, oman ryhmän kokoukset, lippukunnan kesäleiriprojekti... Listat sekoitetaan, jokainen ottaa yhden, asettuu lapun määräämään rooliin ja kertoo itsestään ja ajankäytöstään, motiiveistaan, tavoitteistaan ja haluistaan alkavassa projektissa tai alkavalla kaudella. Kierroksen päätyttyä kaikki esittelevät oman listansa ja kertovat, miten oikeaan listan ensimmäisellä kierroksella esitellyt osui arvaillessaan listan laatijan ajatuksia.

Sitoutunut

Leaderi tietää miksi

244

Partion päämäärä ja periaatteet ohjaavat johtamista. Leaderi on arvojohtaja. ”Käskyttämällä saadaan oikeita asioita tapahtumaan tässä ja nyt. Entä sitten, kun johtaja on poissa? Tai johdettava kohtaa tilanteen, johon kukaan ei ole antanut suoria ohjeita? Silloin katsotaan, miten syvälle oppi on mennyt, osataanko tehdä oikeita päätöksiä arvojen ja periaatteiden avulla. Sitä on arvojohtaminen.”

Leaderi kertoo asian näin:

• Partion päämäärä on yksilön kasvu. • Johtaminen ei ole itseisarvo vaan keino. • Partion arvot ohjaavat johtamista. • Johtajalle on tärkeää saada huomata, että lapsissa ja nuorissa tapahtuu kehitystä. • Vaarana on joustamattomuus ja liika täydellisyyden tavoittelu. SP:n peruskirjan mukaan partiotoiminnassa nuorilla on mahdollisuus yksilöllisten ominaisuuksiensa rajoissa kasvaa persoonallisuudeltaan tasapainoisiksi, terveiksi, vastuuntuntoisiksi ja itsenäisesti ajatteleviksi yhteiskunnan jäseniksi. Partion arvopohja perustuu vastuuseen Jumalaa, muita ja itseä kohtaan. Leaderiys, partion arvojohtaminen, tarkoittaa esimerkiksi tätä: Lippukunnanjohtaja ymmärtää ja hyväksyy partion arvot ja päämäärän ja huolehtii, että lippukunnassa käytetään partiomenetelmää. Sudenpentujohtaja tarjoaa pennuille mahdollisuuden henkilökohtaiseen kasvuun. Partion arvot ohjaavat lauman toimintaa. Kunkin omaksumat arvot ohjaavat

Partiojohtajan käsikirja

kaikkea päätöksentekoa, myös johtamistehtävissä. Arvot kertovat, mihin organisaatiossa uskotaan. Partiossa ei voi johtaa kuten armeijassa, ei kuten yrityksessä, mutta emme ole myöskään myöhempien aikojen hippiliike.

jotka ohjaavat yhteisön toimintaa sekä strategisissa että päivittäisissä toiminnoissa. Kuten: Partiossa tärkeää on yhdessä päättäminen. Jos kesäleirinjohtaja päättää yksin siitä, missä leiri on, kenen kanssa ja mitä siellä tehdään, mitä se maksaa ja niin edelleen, kyse Joskus kun olen haastavassa johtamistilanei ole enää partion arvojen teessa tai tiedän pian sellaiseen joutuvani, mukaisesta päätöksenteosta. mietin mitä minun ihannoimani partioEtiikka kertoo, mikä johtaja siinä tilanteessa tekisi. Mitä hän on hyvää ja mikä on pahaa, sanoisi, mitä hän päättäisi ja miten hän moraali puolestaan sen, mikä perustelisi päätöksensä? Eri tilanteisiin on oikein ja mikä väärin. otan mallia erilaisilta johtajilta. Tuntuu Arvojen tehtävänä on kertoa, kuin vanhemmista partiojohtajista olisi mikä partiossa on tärketullut minun näkymättömiä neuvonantaää – tämän tiedon pohjalta jia, ja se antaa varmuutta toimia haastavoidaan arvioida, mikä on vissa tilanteissa. Joskus tosin kuulemma oikein ja mikä väärin eli kuulostankin Piitulta. arvot edustavat partioliikkeen etiikkaa. Arvot eroavat Mitä leaderiys on partiossa? periaatteista siten, että ne ovat eräänEsimerkillä johtamista. Hyvä johtaja lainen pitäisi-lista, josta voi joskus olla johtaa esimerkillään – siihen perustuu tarkoituksenmukaisuussyistä paikallaan myös Tuntemattoman sotilaan Vilho poiketa hetkeksi. Periaatteet sen sijaan Koskelan johtajatyyppinä saama arvosovat ehdottomia: olet joko luotettava tai tus. Esimerkin kautta johtaminen on et ole, ihan vähän luotettavaa johtajaa ei hyvä perusta, vaikka se ei aina riitäkään. ole olemassakaan. Esimerkki: Millaiseen kuntoon jätät johtajana kämpän, kun Olet joko luotettava tai et ole, ihan lähdette sieltä? Puhutko pahaa vähän luotettavaa johtajaa ei ole toisista, oletko lojaali johtajiston olemassakaan. päätöksille? Kannustavaa ja keskustelevaa johtamista. Johtaja katsoo kauas ja Luottamusta. Luottamuksen rakentakertoo muille, mitä näkee. Leaderi rohminen on tärkeää partiojohtajalle. Jotta kaisee ihmisiä keskustelemaan asioista. saat luottamuksen rakennettua, sinun Vaikka asioiden loputon vaivaaminen ei on hallittava asiasi ja oltava uskottava, vie mihinkään, se ettei ”saa” keskustella hyväntahtoinen ja vilpitön. Kerran on toinen huono ääripää. Ja vaikein menetettyä luottamusta on vaikea kaikista: jos joku ei pärjää, johtajan ei palauttaa. Luottamus syntyy, kun jokaitule lyödä lyötyä vaan tukea häntä. nen kokee olonsa turvalliseksi, kokee Arvojohtamista. Jokainen organisaavansa osuutensa johtajan huomiosta, saatio tarvitsee dokumentoidut arvot, saa osallistua päätöstentekoon ja kokee,

245

Partiojohtajan käsikirja

NÄIN JOHDAT PARTIOSSA

246

että johtaja arvostaa myös häntä. Ohjaamista. Onko johdettavillasi päämäärä selvillä? Kun erästä tuomiokirkkoa rakennettiin, ohikulkija kysyi kolmelta kivenhakkaajalta saman kysymyksen: ”Mitä olet tekemässä?” Ensimmäinen mies vastasi hakkaavansa kiviä. Toinen vastasi myös, että hakkasi kiviä. Kolmas vastasi rakentavansa

kirkkoa Jumalan kunniaksi. – Ihmiset, jotka hakkaavat vain kiviä, eivät tiedä, mikä on työn päämäärä. Jokaisen tulisi organisaatiossa tietää, mitä on tekemässä ja miksi. Johtajan tehtävä on selvittää se heille.

→ Ohjaamisesta voit lukea lisää sivulta 258.

”Onko Valborgilla partiotoimintaa? Toimin Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n piirinjohtajana vuosina 2000–2004. Näiden vuosien aikana oli monta tilannetta, joissa väännettiin tiukkojen asioiden ja päätösten kanssa. Parhaalta palautteelta on tuosta ajasta tuntunut se, jossa minun on todettu johtaneen partion arvojen mukaisesti – aina se ei kuitenkaan ole ollut helppoa. Monesti on huomannut todeksi vanhan sanonnan: viisaampi antaa periksi. Kaikissa asioissa vain ei voi antaa periksi – varsikin jos kyseessä on arvoihin kytkeytyvä asia. Yksi sellainen on ilman muuta ollut piirimme monen ilon, mutta vielä useamman murheen aiheuttaja, vanha rouva Valborg.Valborg-laivalla ja piirillä on pitkä ja moniongelmainen yhteinen historia. Ensimmäisiä asioita, joita muistan joskus nuorena vartionjohtajana Valborgiin liittyen piirimme lehdestä, oli uusien mastojen hankkimisen hinta. Rahan kulumisen lisäksi toinen paljon puhuttanut asia on ollut Valborgiin liittyvän toiminnan partiomaisuus. Piirihallitus lähti jälkimmäistä asiaa selvittämään, sillä eihän ollut hyväksyttävää, että kaikki se raha menisi sellaisen toiminnan edellytysten ylläpitämiseen, joka ei tukisi partion tavoitteita eikä noudattaisi sen arvoja. Tässä savotassa saimme ankaran rypistyksen jälkeen hyvän tuloksen: muutosten ja selkeiden tavoitteiden kirjaamisen seurauksena toiminta laivalla muuttui selvästi partiomaiseksi. Tämä vaati myös muutoksia vapaaehtoisten riveissä.Voidaan tietysti kysyä, oliko se partion arvojen mukaista, mutta joskus täytyy päätöstä tehdessä valita se pienempi paha. Tässä asiassa emme voineet perääntyä ja pahimman ”taistelun” aikana muistan piirihallituksen kokoontuneen vähintään kerran viikossa, työajan menneen asian työstämiseen,Valborg-aktivistien yrityksen saada kasaan ylimääräinen piirin kokous hallituksen kaatamiseksi ja uhkailun oikeusjutuilla. Tämä ei enää ollut hauskaa, kaukana siitä. Olen silti ylpeä siitä, että saimme pitkään pielessä olleen asian hoidettua kuntoon.” Teemu ”Eetu” Kujala, partiojohtaja

Partiojohtajan käsikirja

Manageri pistää halki, poikki ja pinoon Manageri kertoo asian näin:

minnan suunnittelu- ja arviointimalleja (kts. lippukuntakansio ja tämän kirjan luku viisi). Pyörää ei aina kannata keksiä uudelleen. Tärkeää on myös, että seurataan tehtyjä suunnitelmia yhdessä – toteutuvatko ne? Jos eivät, miksi? Partiopestissä sovitut aikataulut, säännöllinen arviointi ja palaute tukevat suunnitelmallista toimintaa.

247

suunnittelua, arviointia

Partiojohtajan käsikirja

NÄIN JOHDAT PARTIOSSA

• Suunnittelu kuuluu kaikkeen johtamiseen. • Toiminnan suunnittelu on tärkeää. • Toimintasuunnitelma kannattaa päivittää säännöllisesti. • Palautteen saaminen ja antaminen on tärkeää. Johtamiseen kuuluu • Arviointi auttaa toiminnan kehittämisessä. valmistautumista ja • On tärkeää, että asiat sujuvat suunnitellusti ja palautejärjestelmä toimii. • Vaarana on itseisarvoinen suunnittelu ja hidas reagointi muutoksiin. Lippukunnanjohtajan pestissä managerius on tätä: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Lippukunnan toimintaa kannattaa suunnitella pidemmälle kuin huomiselle. Harva johtaja pystyy kokous toisensa jälkeen improvisoimaan onnistuneen illan – ilman suunnittelua ja valmistautumista ryhmän toiminta on mahdotonta. Sekä lippukunnan että oman ryhmän toimintaa kannattaa myös välillä arvioida, sillä vain arvioinnin avulla on mahdollista kehittää toimintaa – ja kehittyä itse. Miten tämä onnistuu? Partiossa on tarjolla erilaisia toi-

"Olin riihitysten järjestäjänä ensimmäistä kertaa, ja suunnittelu ja tilaisuuden pyörittäminen oli osoittautunut odotettua 248

hankalammaksi. Laskimme rastien pisteitä majan sisällä ja pojat leikkivät ulkona, kun yhtäkkiä yksi heistä tulee itkevänä sisälle ja valittaa kättään. Poika oli pomppinut rantakivikossa, kaatunut On ristiriitaista, jos partiojohtajilla ja murtanut kätensä. ei ole aikaa käyttää tunti tai pari Paikalla ollut vanhempi esimerkiksi kokouksen suunnitteluun, johtaja otti homman mutta heillä on aikaa vatvoa asiaa haltuun ja hurautti pojan huonosti valmistellussa kokouksessa autollaan sairaalaan. Itse tuntikaupalla. jäin majalle toteamaan, että emme olleet miettineet Suomalainen partioviisaus pojille mitään tekemistä luppoajalle, jolloin he näemmä keksivät tekemisSinänsä hyvä kurssi oli pilattu sillä, tä itse. Lähdin kierteleettei asioita oltu hoidettu loppuun mään maastoa ja löysin asti. Ruoka nautittiin likaisilta yhden pojan heittelemästä pöydiltä, odottelua oli paljon, muutulitikkuja kuivaan rantatamia tärkeitä tarvikkeita hukassa, heinikkoon. Järjestetty ohlipunnostoon ei löytynyt lippua ja jelma on näemmä paljon muutamista rupeamista ei seuranmuutakin kuin viihdyketnutkaan sellaisia toimenpiteitä kuin tä: se on turvallisuutta ja kouluttajat odottivat. vastuun kantamista.

Seitsemän askelta päätöksentekoon: Asetetaan tavoite: esimerkiksi halutaan kerätä rahaa, jotta päästään Italiaan partioleirille. 1. Luetteloidaan kaikki mieleen tulevat vaihtoehdot. 2. Valitaan vaihtoehdoista toteuttamiskelpoiset. Poistetaan ainakin absurdit vaihtoehdot, kuten isoäidin myyminen, ja partioon sopimattomat vaihtoehdot, kuten oluen myynti rusettiluisteluillassa.

Partiojohtajan käsikirja

3. Arvioidaan tarvittavat resurssit. Miten paljon rahaa Italian-matkaan täytyy kerätä? Miten moneen varainhankintatempaukseen lippukunnalla on kestävyyttä? 4. Ollaan realistisia. Siviilielämän ja partion toiminnan pyörittämisen lisäksi suurimittainen varainhankinta voi olla rankkaa. 5. Yksilöidään riskit. Kärsiikö esimerkiksi arjen toiminta? 6. Arvioidaan riskit. Poistetaan liian kovariskiset vaihtoehdot. 7. Valitaan paras vaihtoehto.

Jokainen partiojohtaja osaa laatia kunnon suunnitelmia, kun

Ongelmaa ratkomaan

" "

pitää itse päättää, onko jokin asia hänelle ongelma. On myös päätettävä, miten paha ongelma on. – Kyse on suuresti mielipideasioista. Yksilöt voivat olla siis eri mieltä siitä, mikä on ongelma, tai ongelmat voivat olla piileviä tai tulla eteen vaikeasti tunnistettavassa muodossa eivätkä aluksi edes näytä ongelmilta. Joskus mukana on myös tunteita, joiden vuoksi ratkaiseminen käy hankalaksi. Asiaan saattaa liittyä pelkoa, tai kun oikein tunteella katsoo, ongelmia alkaa Parempi kertarutina kuin ainainen kitinä näkyä sielläkin, missä niitä ei oikeasti ole. Suomalainen kansanviisaus Joskus ongelmiin tarttumista lykätään. Silloin voi käydä Kun se pitkistyy, se mutkistuu niin, että asia vain viivytellessä pahenee. Ongelmat eivät Viisas suomalainen kansa myöskään usein tule eteen yksi kerrallaan, vaan eteen saattaa pelmahtaa niiden parvi.

! Vihje: Jos mietit, vaikuttavatko asenteesi tai tunteesi liikaa ratkaisuehdotukseesi, pyydä puolueetonta mielipidettä.

Partiojohtajan käsikirja

249

NÄIN JOHDAT PARTIOSSA

Johtaminen on suunnittelua ja ennakointia, jotta ongelmilta vältyttäisiin. Mutta kun ongelmia kuitenkin tulee, on niiden ratkaiseminen keskeinen osa johtamista. Erään näkemyksen mukaan ongelma on siinä, että monille ihmisille ongelmat ovat ongelma eikä haaste. Jos ratkaisee asian ”väärin”, siitä seuraa lisää tai entistä pahempia ongelmia. Kun ongelma tulee eteen, on usein vaikeaa päättää, miten ratkaista se tai mistä ylipäänsä aloittaa. Varma väärä ratkaisu on se, ettei tee mitään, sillä ongelma harvoin poistuu, kun ummistaa silmät – päinvastoin se voi kasvaa ja vaikeutua entisestään. Se, mikä on ongelma yhdelle, ei ole ongelma välttämättä toiselle. Jokaisen

• asetetaan konkreettiset tavoitteet • tavoitteet jaetaan vastuualueiksi ja tehtäviksi • sovitaan vastuuhenkilöt, määräajat ja raportointitavat • sovitaan taloudellisista raameista • laitetaan asiat tärkeysjärjestykseen.

250

Ongelmanratkaisu – näin se käy 1. Tunnista & määrittele Miten tunnistat ongelmat lippukunnassasi riittävän aikaisin? Vaatii usein tietyn kipukynnyksen ylittymisen, että joku avaa suunsa. Ongelman tunnistaminen alkaa tilanteesta, jossa havaitaan toivotun tilan (SIT) ja nykytilan (NYT) välinen ristiriita. Esimerkiksi vanhemmat valittavat vartioiden toiminnan laadusta ja vartionjohtajat siitä, etteivät vartiolaiset pääse retkille. Tässä vaiheessa tehtävä: • Asetetaan yhdessä tavoite eli määritellään tila (SIT), johon halutaan päästä. • Haetaan faktat nykytilanteesta (ei syyllisiä). • Keskustellaan nykytilan ja toivotun tilan välisestä erosta. Tämä motivoi ihmisiä toimimaan ja auttaa ymmärtämään tilanteen.

Partiojohtajan käsikirja

• Tärkeää on tehdä tämä vaihe kunnolla, jotta seuraavat vaiheet toimivat! – Jos et tiedä, mihin olet menossa ja mistä lähdet, on vaikea päästä perille.

! Vihje: Tunnetta pelissä? Tunne

voi olla pelko tai viha tai skaalan toinen ääripää: ongelmaan liittyy kaksi ihmistä ja pidät toisesta enemmän kuin toisesta. Mitä pitää tehdä, jos huomaa, että asiaan liittyy tunteita? Joskus riittää se, että pelkästään tiedostaa tilanteen ja tutkii aikaansaannoksiaan hyvin tarkkaan, ettei asia sotkisi päätöksiä.

! Vihje: Koeta esittää ongelma tai tilanne mahdollisimman selvästi ja yksinkertaisesti jollekulle toiselle. Ellei se onnistu, oletko ymmärtänyt ongelman oikein?

2. Ongelman määrittely ja rajaus • Älä tapa hyttystä ydinaseella eli mikä on ongelman mittakaava? • Mikä on todellinen ongelma ja mitkä sen oireita, esimerkiksi ovatko vanhempien valitukset oire luottamuspulasta? • Määritellään, mitkä tekijät estävät tavoitteen toteutumista (ongelman ratkeamista) ja mitkä tekijät edistävät sitä.

Luulo ei ole tiedon väärti.

? Ongelma: Lippukunnan vartiot

3. Ratkaisuvaihtoehtojen kartoitus • Aivoriihi – luovuutta peliin, ratkaisu voi löytyä villistäkin ideasta. Tärkeää on uskaltaa ajatella totuttujen kaavojen ulkopuolella. • Rajataan toimivimman tuntuiset ideat. • Keskeistä on, että kaikki ne, joita muutos koskee, osallistuvat keskusteluun. 4. Ratkaisumallin valinta • Ratkaisu valitaan keskustelujen ja perustelujen pohjalta.

5. Ratkaisun toteutus • Kääritään hihat eli toteutetaan muutos. • Raportoidaan havainnoista ja tiedotetaan jokaisesta onnistumisesta – se pitää yllä motivaatiota. 6. Seuranta • Mitataan tavoitteiden toteutumista: lähestymmekö toivottua tilaa (SIT) vai emme? • Jos valittu ratkaisu ei näytä tuovan tuloksia, on harkittava palaamista vaiheeseen 4 ja toisen ratkaisumallin valitsemista. • Toistetaan vaiheita 4–6, kunnes ongelma on ratkaistu. Hyvän johtamisen ja toimivan yhteisön tunnistaa siitä, että ongelma- ja ristiriitatilanteet nähdään haasteina ja oppimisen mahdollisuuksina eikä niitä lakaista maton alle. Muista, että ongelma ei ole kaiken loppu, vaan mahdollisuus, haaste, jonka hallittu ratkaiseminen kasvattaa kaikkia. – Joskus ratkaisukeino voi olla tauko: tehkää välillä juttuja, jotka eivät liity projektiin tai lippukuntaan, mutta jotka kasvattavat yhteishenkeä. Seikkailkaa. Tehkää mukavia, rentouttavia asioita. Uusi ympäristö antaa uuden näkökulman.

Partiojohtajan käsikirja

251

NÄIN JOHDAT PARTIOSSA

eivät retkeile. Missä vika? Syy voi olla se, että vanhemmat eivät päästä lapsiaan retkelle nuoren johtajan kanssa tai että lippukunnan kalusto on puutteellinen. Retkeilypaikkojen vähyyskin voi vaikuttaa. Tai vartionjohtajat luulevat, etteivät lasten vanhemmat päästä retkille, vaikka tosiasiassa näin ei ole. Entä miten lippukuntasi tukee vartionjohtajaa?

• Vastuutetaan ja aikataulutetaan konkreettiset toimenpiteet. • Tiedotetaan. • Kun ratkaisu on valittu, kannattaa kokeilla sitä pienimuotoisesti, varsinkin jos ongelma on suuri tai monimutkainen. Tutkikaa, tehoaako ratkaisu. Kun ratkaisu sitten otetaan käyttöön, on tarkkailtava, tepsiikö se koko kokonaisuuteen vai ei.

Pomo ottaa haltuun johtamistilanteet

252 Pomo kertoo asian näin:

• Johtaja johtaa tarmokkaasti. • Tärkeää ei ole osata kaikkea, vaan ottaa tilanteet vastaan ja löytää ratkaisuja myös yhdessä johdettavien kanssa. • Tilanne pitää ottaa haltuun tarvittaessa, etenkin kriisitilanteissa. • Tärkeää on, että kriiseistä selvitään kunnialla. • Vaarana on, että muut toimijat eivät saa tilaa.

Partiojohtajan käsikirja

Annammeko johtajan olla johtaja? Eräällä talvileirillä oli nuori leirinjohtaja, ja keski-ikäinen mies vastasi huollosta. Pitkin matkaa johtajilla oli keskinäisiä kommunikaatio-ongelmia, jotka huipentuivat leirin lopussa. Huollosta vastaava poistui itse työkaverinsa 50-vuotispäiville, mutta oli muun muassa omin päin muuttanut tilatun bussikuljetuksen saapumisajan leiripaikalle kertomatta tästä leirinjohtajalle. Leiriläiset odottivat pari tuntia hangessa. Tämän tarinan opetus on, että vanhempien partiojohtajien pitää osata antaa nuorten johtajien hoitaa johtajuutensa. Joskus meillä aikuisilla on hieman sellainen tapa, että haluamme itsekin päsmäröidä kovasti emmekä anna johtajan johtaa. Jos emme ole valmiita juuri kyseisellä hetkellä olemaan organisaation johtaja, meidän pitää osata antaa tilaa sille, joka on. – Olla sopivasti läsnä. Omassa johtajuudessani eniten mielipahaa on aiheutunut selän takana puuhailusta. Se useimmiten kantautuu korviin ennemmin tai myöhemmin.”

Kriisinhallinta on yhtä kuin

Kriisissä johtajuus punnitaan Kriisi vaatii aina johtajuutta, ratkaisua ja viestintää. Kriisit paljastavat organisaation toimintakulttuurin ja johtamisen tavan paremmin kuin mikään muu. Vaaratilanteessa jonkun täytyy ottaa tilanne haltuun ja päättää mitä tehdään. Aloitteleva johtaja voi joutua korostamaan autoritaarista puoltaan

– jos johtamisessa ei vielä ole rutiinia, on parempi pitää langat käsissä ja antaa löysää vasta, kun tietää, että tilanne pysyy hallinnassa. Esimerkiksi leirillä kannattaa kertoa pelisäännöistä heti alkuun, sillä kesken leirin pelisääntöjen reivaaminen uuteen suuntaan on vaikeampaa kuin alussa.

253

→ Katso myös Kriisiviestinnän ABC sivulta 190

Ennakoinnilla vältetään monta tilannetta Suurin osa vaikeista tilanteista on vältettävissä ennakoinnilla ja etukäteisharkinnalla. Esimerkiksi hyvä retken- tai leirinjohtaja ei tee optimistisia oletuksia. Oletus on suurten mokausten pääasiallinen lähtökohta. Hyvä retkenjohtaja luottaa vain varmaan tietoon ja on turvallisuusajattelultaan äärimmäinen pessimisti. Tällä tarkoitetaan sitä, että johtaja ei luota musta tuntuu -tietoon järven jään paksuudesta, ”on se aina ennenkin tähän aikaan kestänyt”. Asian varmistamiseen ei myöskään riitä se, että ”on ensiapulaukussa aina ennenkin ollut kyypakkaus” tai että ”ei sitä koskaan aiemminkaan ole tarvittu”.

Partiojohtajan käsikirja

NÄIN JOHDAT PARTIOSSA

Pomous on rooli, joka näkyy johtajalla siinä, että hän hallitsee ryhmän tilanteessa kuin tilanteessa – kokous ei ole yleistä hulinaa. Pomous on arkista esille astumista ja sitä, että yhden pitää joskus ottaa johto käsiinsä. Hyvä pomo osaa käyttää koko ryhmää hyödyksi: jos eksytään, paras suunnistaja selvittää missä ollaan. Pomous on sitäkin, että uskaltaa puuttua ristiriitatilanteisiin. Usein esille astuminen on kuitenkin arkista ja pienimuotoista, vaikka kolon siivous tai junnaavan kokouksen eteenpäin vienti. Joku on sanonut ainoaksi hyvän johtamisen malliksi tilannejohtamista. Idea on siinä, että ei ole vain yhtä johtamistapaa, vaan johtaminen vaihtelee tilanteesta toiseen ja johdettavien mukaan. Ohjaanko selkeästi, myynkö asian, delegoinko vai olenko osallistuva johtaja? Ohjaavaa johtajuutta tarvitaan, jos porukka ei vielä oikein hallitse asioita. Jos sen sijaan asiat ovat jo hyvin hallinnassa, on liekaa löysättävä. Kun valtaosalla on hyvä suorituskyky ja vahva motivaatio, tarvitaan niukasti ohjeita ja ohjausta. Silloin mennään delegoinnin suuntaan.

1. organisaation johtamisstrategiat 2. kriisiviestintä 3. ratkaiseminen ja eteenpäin luotsaaminen.

254 Kun tilanne on päällä Kriisissä johtajan tulee ottaa tilanne vahvasti hallintaansa. Jos johtaja saa itse hysteerisen kohtauksen, miten moninkertainen mahtaa olla hätä lapsella? Partiossa arkinen pieni kriisi voi syntyä vaikkapa kun kolon avaimet jäävät sisälle ja kaikki ovat ulkopuolella ilman takkeja talvisäässä, yöllä kun myrsky kaataa teltat tai iltanuotio-ohjelma keskeinen tarvike jää kotiin. Toimenpidevaihtoehtojen pitää olla ennalta harkittuja, määrätietoisia ja nopeita. Johtaja ei saa selitellä, puolustella, kerjätä, kärttää, anoa tai kerätä pisteitä. Se mitä johtajan pitää tehdä on johtaa. Ainoa asia, mitä hyvä johtaja kriisissä ajattelee, on kriisiä laukaisevien toimenpiteiden tehokkuus ja nopeus. Johtajan on rakennettava mielessään valmis toimintakaavio erilaisia kriisejä varten. Monet kriisit, henkiset tai fyysiset, etenevät käyntiin päästyään erittäin nopeasti. Monesti itse tilanteessa ei juurikaan jää jäljelle aikaa ajatella. Mikäli valmiit toimintakaaviot eri vaihtoehtoineen puuttuvat johtajan mielestä, on kuitenkin parempi ajatella ensin kuin hosua. Kynnys hätänumeroon soittamiseen ei saa olla liian korkea. Joskus on syytä järjestää kriisiapua tapahtuneeseen osallisille. Älä kuitenkaan puoskaroi, vaan ota yhteyttä ammattilaisiin ja anna heidän arvioida tuen tarve.

Partiojohtajan käsikirja

Ikävien asioiden viestiminen on osa jokaisen johtajan elämää Kun joudut kertomaan ikäviä asioita, muista seuraavat asiat: • Valmistaudu hyvin, kerää faktat, valmistaudu perustelemaan ja valmistaudu toisen osapuolen reaktioihin, jotka yleensä ovat hyvin tunneperäisiä. • Älä lykkää hankaliakaan asioita, vaan tartu härkää sarvista! • Valitse oikea ajankohta, varaa riittävästi aikaa ja rauhallinen tila. • Pane itsesi likoon, älä pakoile! • Sano asiasi selvästi ja perustele se. • Rohkaise asianosaisia puhumaan vapaasti. • Keskustele asia loppuun asti. • Pidä tilanne kaiken aikaa hallinnassasi. • Tunnista ja hallitse omat tunteesi. • Tunnista toisen tunteet. • Viesti ymmärtäväsi. • Koeta saada hyväksyminen. • Ota vastuullesi, ettei kukaan jää yksin kielteisten tunteittensa kanssa. • Varmista jatkotoimet. Miten tästä eteenpäin? Lähde: Suomen Kanoottiliitto ry, www.kanottiliitto.fi

"Johtajakaverini on hurjan aikaansaava ja idearikas tyyppi, mutta ongelmaksi nousee

joskus hänen päättäväisyytensä, joka estää häntä hyväksymästä muiden ehdotuksia omiensa sijaan. Olen kyllä itsekin Kesäleirin järjestivät aikuiset johtajat, päättäväinen, mutta noin kymmenen 30–40-vuotiasta. Leisilti usein tuntuu, rinjohtajiksi oli alun perin nimetty kaksi että minä olen aina – toinen johtaja kuitenkin vain piipahteli se, joka loppujen paikalla. Syntyi ongelma numero yksi: lopuksi joustaa. se henkilö, jonka kanssa johtaja numero Pidemmän päälle yksi olisi halunnut johtajuuden jakaa, olisi helpompi antaa ei tullutkaan paikalle. Hän jäi ’yksin’ periksi, mutta en – kymmenen muun aikuisen keskelle. halua aina luopua Lopulta paikalla oli kymmenen leirinomista ajatuksistani johtajaa ja leiriturnajaisissa oli mennä ja suunnitelmistani hermot, kun kymmenen aikuista jakeli vaikka sillä sääsohjeitaan senkin jälkeen, kun leirinjohtaja tettäisiinkin pitkä oli ensin ohjeistanut kilpailijat. Se opetus jankkaustovi. minkä leirinjohtaja tästä oppi oli, että on tilanteita, joissa pomon rooli pitää ottaa heti vahvasti haltuun, muuten tilanne voi luisua siihen, että leirillä on kymmenen leirinjohtajaa. Ja jos et ole ottamassa leirinjohtajuutta, mieti, miten paljon päsmäröit tilanteissa.

255

NÄIN JOHDAT PARTIOSSA

Partiojohtajan käsikirja

Mahdollistaja antaa nuoremmille vastuuta ja tilaisuuden onnistua

256 Mahdollistaja kertoo asian näin:

• Delegointi on tärkeää. • Delegointiin kuuluu vastuun ja vallan antaminen nuoremmille. • Johtaja on ryhmän toiminnan ”Taitava johtaja tietää milloin mahdollistaja. Tehtävään pitää johtaa ja milloin ei kuuluu ohjaamista ja tukea. – kapellimestarin ei pidä häiritä • Delegointi on oleellista johdettavien kehitykselle. hyvin soittavaa orkesteria.” • Johtaja on onnistunut Risto Tainio työssään, jos tehtävät hoidetaan ilman että häntä tarvitaan. • Vaarana on liika vastuun siirto. jo 101 kertaa, partion tarkoitus ei ole, Johtaja antaa vastuuta nuoremmille. että aikuinen tekee kaiken ja nuoret tulevat valmiiseen pöytään. Delegointiin kuuluu vastuun ja vallan Konevika? Yskiikö teillä tähän jakaminen ja tilan antaminen johtapaan: lapset ja nuoret ovat vain dettaville, mikä on oleellista heidän osallistujia. Ratkaisu: ottakaa lapset ja kehitykselleen. Johtaja on ryhmän nuoret mukaan, suunnitelkaa ja tehkää toiminnan mahdollistaja, ja tähän yhdessä, päättäkää yhdessä. Kuunnelkaa tehtävään kuuluu ohjaamista ja tukea. jokaista. Partiossa päätetään yhdessä, Mahdollistajan syvin olemus on sitä, ja on tärkeää, että pieninkin saa tehdä mitä aikuisen pitäisi tehdä esimerkiksi myös itse. samoajien kanssa – käynnistää toiminta, antaa tukea sen verran Pohdittavaa: Uuvuttaako? Oletko varmasti kuin ryhmä itse tarvitsee ja delegoinut tarpeeksi? Oikein suoritettuna antaa mahdollisuuksia päättää, delegointi ei tarkoita vastuunpakoilua, vaan kokeilla ja tehdä itse. tehtävien jakamista ihmisten kesken. Muistatko Partiojohtaja antaa mahmissä projektissa delegointi onnistui? Miksi? dollisuuksia, luo toiminnallaan tilaisuuksia kokea, mutta mitä Johtaminen onnistuu vain, jos ryhmä anvanhemmasta johtajasta on taa johtajan onnistua. Miten voit auttaa kyse, sitä tärkeämpää hänen nuorta leirinjohtajaa tai nuorta lippukunon muistaa antaa tilaa nuorille. nanjohtajaa onnistumaan tehtävässään? Vaikka jonkin asian tekisi itse nopeammin, onhan sen tehnyt

Partiojohtajan käsikirja

257

Partiojohtaja ohjaajana

hahmottelemaan, mitä asioita prosessissa tulisi eteen. Pirre kuitenkin antoi vaeltajien kokeilla ja ideoida hulvattomasti. Hän ei tuputtanut omaa 70-luvulla tehtyä pyöräreissuaan malliksi. Retki onnistui. Pirrestä tuli vaeltajien luottojohtaja.

Partiojohtajan käsikirja

NÄIN JOHDAT PARTIOSSA

Partiojohtaja on tottunut johtamaan, ”Ohjaus on kuin peili mutta onko hänellä taitoja ohjaamiseen? omille ajatuksille.” Mitä eroa ohjaamisella ja johtamisella oikeastaan on? Ero ei ole aivan yksiseSanontaa ’hyvän johtajan ei tarvitse tehdä litteinen. Hyvä johtaja osaa itse mitään’ ei pidä ottaa liian tosissaan. käyttää ohjaamisen menetelVaikka esimerkiksi leirinjohtajan tehtävänä miä johtamisessa. Olennaisin onkin delegoida, on hänen tehtävänsä silti ero on vastuussa: johtajalla tietää suunnitelmat tarkasti jo hyvissä ajoin. on vastuu tekemisestä ja Johtajan ei tule illalla tiedustella muilta johsen lopputuloksesta, kun tajilta, mitä seuraavana päivänä tapahtuu. taas ohjaustilanteessa vastuu Johtajan ei kuulu myöskään lähteä päiväksi on viime kädessä ohjattatöihin. valla. Ohjattava tekee itse, ohjaaja vain ohjaa. Ohjaajan Vaeltajavartio halusi Pirren mukaan vastuu onkin toisentyyppistä: käynnistämään toimintaansa. Vartio halusi ohjattavan luottamus on lähteä pyöräretkelle Ruotsiin. Pirre osallistui ansaittava. ryhmän projektin aloituskokoukseen ja auttoi

Ohjaaminen on

258

• henkilökohtaista • tasaveroinen palvelusuhde • kuuntelemista, oman ajan antamista ohjattavalle • kysymysten esittämistä • ei tulkitsemista, ei kritisoimista • kannustamista, innostamista, tukemista.

Ohjauskeskustelun käyminen 1. Ohjaaja tutustuu ohjauksen periaatteisiin ja valmistautuu tapaamiseen. 2. Avausvaihe Tilanne saattaa olla jommallekummalle uusi. Avausvaiheen tarkoitus on luoda luottamuksellinen ilmapiiri ja sopia yhteisistä pelisäännöistä: • Mikä on ohjauksen tarkoitus? • Miten ohjaustilanteessa työskennellään? • Mikä on ohjaajan rooli? • Mitä ohjaaja odottaa ohjattavalta? • Millaisia odotuksia osapuolilla on ohjauksen tuloksista? • Vastuu ohjattavan partiotehtävistä on hänellä itsellään, ei ohjaajalla. • Sovitaan mahdollisista luottamuksellisista asioista. • Sovitaan käytännön järjestelyistä. 3. Tutkiminen Ohjauksen lähtökohtana ovat ohjattavan kokemukset ja havainnot. Puheenvuoro tapaamisten alussa on ohjattavalla. Hän kertoo esimerkiksi, millaista on

Partiojohtajan käsikirja

ollut toimia tehtävässä tai millaiset asiat askarruttavat. Ohjaaja kuuntelee ja tarkistaa, että on ymmärtänyt. Tavoitteena on saada selville ohjattavan tilanne. Mitä tapahtui, millaisia tunteita heräsi, miten hän itse arvioi tapahtuman merkitystä? Ohjaajan tehtävä on näyttää, että on ymmärtänyt; toisaalta on myös kerrottava, jos jokin jäi epäselväksi. 4. Ymmärtäminen Nyt on ohjaajan vuoro puhua. Hienovaraisesti hän johtaa keskustelua ja pyrkii tuomaan uusia näkökulmia asiaan. Jos ohjattava tarvitsee lisää tietoa, annetaan sitä. Tarkoitus on, että ohjattava voisi löytää mielestään hyödyllisen näkökulman asiaan. 5. Tavoitteiden asettaminen Ohjattava asettaa itselleen tavoitteita tai selkeyttää jo olemassa olevia. Tärkeää on, että ohjaaja malttaa mielensä eikä jakele omia neuvojaan. Hänen tehtävänsä on auttaa konkreettisten ja täsmällisten tavoitteiden muotoilussa. 6. Toimintasuunnitelman laatiminen Ohjauskeskustelun päätösvaiheessa voidaan tehdä lyhyt toimintasuunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjaajan tehtävä on auttaa löytämään vaihtoehtoisia tapoja. Vastuu suunnitelmasta ja sen toteuttamisesta on kuitenkin ohjattavalla.

259

→

Partiojohtajan käsikirja

NÄIN JOHDAT PARTIOSSA

7. Seuraavat tapaamiset Ohjauksen kestosta sovittiin jo alussa. Harva partiojohtaja on sattunut ammatissaan saamaan työnohjauskoulutusta. Koulutusta korvaa vilpitön Vihje: Hyvä kysymys on taitavan ohjaajan halu auttaa ja selvät pelisäänväline. Huonosti muotoiltu kysymys saattaa nöt. Ohjaajan ei tarvitse esittää tyrehdyttää keskustelun, jos se sisältää syytöksen viisaampaa kuin on eikä tietää tai muun voimakkaan tunnelatauksen tai sitten kaikkea. Kaiken ei tarvitse ennakko-oletuksen vastauksesta tai jos sen vasratketa hetkessä eikä edes seutaus on sekä kysyjälle että vastaajalle itsestään raavassa tapaamisessa. Vaikeinta selvä. Kysymystä laadittaessa on tärkeää pystyä kouluttamattomalle ohjaajalle pitämään tunteet kurissa: kysymys, joka alkaa on pitää sormensa erossa ohjat”Miksi sinä aina…?” ei herätä luottamukseltavan asioista. Kokemattomalla lista keskustelua. Omista tunteista voi puhua, kiusaus neuvojen antamiseen mutta älä syyllistä keskustelukumppania. on suuri, ohjattava saattaa jopa pyytää sitä. Lue lisää ohjaamisesta esimerkiksi Alueohjaajan ABC:stä.

Johtaja on kasvattaja

260

Kasvattaja kertoo asian näin: • Johdettavan kasvu on tärkeämpää kuin johtajan kasvu. • Johtajalla ei pidä olla taitoihinsa nähden liian suurta kasvatusvastuuta, koska myös hänellä on oikeus omaan kasvuunsa. • Esimerkin kautta johtaminen on tärkeää. • Kasvattajan rooli on tärkeää, etenkin jos johdettavana on lapsia ja nuoria.

Partiojohtajan käsikirja

• Johtaja huomaa onnistuneensa, kun huomaa, että yksilöissä tapahtuu kehitystä. • Vaarana on, että johtaja keskittyy ihmisten ohjaamiseen ja asian seuraaminen jää. Kasvattaja-rooli tarkoittaa, että johtaja kiinnittää erityistä huomiota partion kasvatustehtävään (siis sisältöön). Lippukunnanjohtaja on kasvattajan roolissa, kun hän huolehtii, että toiminnassa toteutuu partio-ohjelma. Piirileirin kvvastaava toteuttaa kasvatustehtäväänsä huolehtiessaan, että jokainen leiriläinen tapaa ja toimii ulkomaalaisten partiolaisten kanssa. Partiojohtaja on kasvattaja, vaikka kaikki johtajat eivät aina miellä itseään sellaiseksi. Liikkeen perustehtävät tulee pitää mielessä aina, kun suunnitellaan, organisoidaan tai toimitaan. Joitakin kasvattaja-sana kauhistuttaa. Mieleen saattaa tulla Seitsemän veljeksen lukkari, joka yritti paukuttaa kirjaimia poikien koviin päihin. Lukkarin kasvatuksen seurauksena oli, että veljekset karkasivat ikkunasta. Kasvattaja-sanan käyttäminen ei ole tärkeää; vain sillä on väliä, miten toimii. Lähestytkö toista partiolaista yläpuolelta tietäen, mikä hänelle on parasta? Kun suhtaudut ihmisiin vakavasti, et pidä heitä vain johtamisen kohteina. Silloin voi syntyä luottamus, ystävyys ja toveruus. Tämän mahdollisuuden menettää johtaja, joka asettuu johdettavansa yläpuolelle. Rajojen asettaminen on osa partiojohtajuuttakin. Lapsi tai nuori tarvitsee kasvulleen suunnan ja rajat, jotka suojaavat. Tärkeää on, että johtaja asettaa rajat siksi, että välittää, ei kasvatusvimman tai vallankäyttöhalun takia.

Minä kohderyhmän johtajana Partiojohtaja voi toimia myös ikäkausijohtajana. Esimerkiksi sudenpentujohtaja voi olla partion konkari, partion ulkopuolelta tullut vasta-alkaja, jonkun isä tai äiti tai juuri johtajaiän saavuttanut untuvikko. Lapselle johtaja on partion ”kasvot”, usein ensimmäinen partiossa tapaamansa aikuinen ja siksi sudenpennun kannalta lippukunnan tärkein henkilö.

Laumanjohtaminen vaatii sitoutumista. Sudenpennuille on tärkeää, että johtaja on tuttu ja turvallinen. Ei ole hyvä, jos johtaja vaihtuu koko ajan. Millainen on hyvä sudenpentujohtaja? Valmista kaavaa on vaikea antaa. Kaikki mallit kun eivät sovi kaikille. Pääsääntö numero yksi: ole oma itsesi ja ole innostunut. Näin näytät esimerkkiä laumallesi; jokainen hyväksytään sellaisena kuin on. Akelan ei tarvitse olla kaikkitietävä superjohtaja – tärkeämpää on halu oppia lisää.

Partiojohtajan käsikirja

261

NÄIN JOHDAT PARTIOSSA

”Kolmas partiojohtajan tehtävä on varsin kiinnostava: on löydettävä poika, ja tutkittava minkälaisia aineksia hänessä on. Sitten on tartuttava pojassa olevaan hyvään ja kehitettävä ! Vihje: Jos joku pettää hänelle osoitetun sitä niin että huonot luottamuksen, selvittäkää yhdessä, mistä se ainekset häviävät. johtui. Tärkeää on, että sopimuksen laiminlyönyt joutuu kasvokkain tekemisensä kanssa. Huonoimmassakin Hänelle voi kertoa, mitä tapahtui, mitä luonteessa on viisi laiminlyönnistä seurasi ja miltä se tuntui. Kenties kysymys oli väärinkäsityksestä tai prosenttia hyvää. On ajattelemattomuudesta. Osoita tapa, jolla jännittävä tehtävä luottamuksen voi ansaita takaisin, mutta jätä valinta hänelle itselleen, haluaako hän etsiä se ja sitten jatkossa osoittautua luottamuksen arvoiseksi. kehittää se 80 ja 90 → Lue partion kasvatustavoitteista prosenttiin. Tämä sivuilta 98-100. on nimenomaan kasvatusta eikä opetusta.” B-P

262

Akelan roolit

Kasvattajan työkalupakki

Myös akela on roolimalli. Sen lisäksi hän on myös tätä:

Innostaminen. Mikä on todennäköisyys, että ryhmän jäsen lähtee vaellukselle, jos sen johtaja markkinoi asiaa näin: ”Eihän me lähdetä, eihän? Siellä on kuitenkin kylmää”? Into ja innottomuus ovat tarttuva laji. Millaista esimerkkiä sinä näytät?

1. Esikuva Johtajalla on vastuu siitä, millaisen mallin hän sudenpennuille antaa. Vastuuntuntoinen johtaja huolehtii lauman turvallisuudesta ja hoitaa pienetkin asiat huolellisesti. Se, että akelan täytyy osata asettua lapsen asemaan, ei tarkoita, että hän käyttäytyisi itsekin kuin lapsi. Akela on sudenpennuille ehdoton auktoriteetti, joka luo säännöt. Virheiden tekeminen on kuitenkin inhimillistä. Myönnä ne avoimesti ja pyydä tarvittaessa anteeksi.

"Innostus on kipinä silmissäsi, kätesi ote, vastustamaton halun ja energian aalto,

joka toteuttaa ideasi. Innostuneet ihmiset ovat taistelijoita. Heissä on rohkeutta. Heissä on luonteen lujuutta. Innostus on kaiken edistyksen perustana. Kun sitä on, on myös saavutuksia. Kun sitä ei ole, on vain tekosyitä. Henry Ford, amerikkalainen teollisuusmies

2. Kasvattaja Yksi tärkeimmistä akelan tehtävistä on kasvattaa. Sudenpentuakin kasvatetaan pikkuhiljaa ottamaan enemmän vastuuta itsestään. Johtaja ei siis tee kaikkea pentujen puolesta.

Pohdittavaa: Esimerkin voima. Mieti esimerkki 3. Valvoja omasta lippukunnastasi, miten ja millaista Akelan on oltava oikeudenhyvää esimerkkiä joku johtaja on näyttänyt mukainen, varottava ottamasta ja mitä se on poikinut lippukunnalle? ketään suosikikseen tai ainakaan se ei saa näkyä ulospäin. On tärkeää pitää huoli siitä, etteivät sudenpennut syrji ketään. Pidä myös aina antamasi lupaukset; älä anna lupauksia, joita et voi pitää. 4. Vaikuttaja Akela on vaikuttaja tahtomattaankin. Sudenpennuille johtaja on aikuinen, jonka mielipiteet otetaan vastaan kyselemättä. Vanhemmat puolestaan pitävät akelaa partioasiantuntijana.

Partiojohtajan käsikirja

Tilanne, johdettavat ja johtaja vaikuttavat johtamistyyliin. Vaikka partiojohtamista kuvataan edellä lueteltujen roolien kautta, on selvää, ettei Pohdittavaa: Minkä roolin pitäisi korostua kukaan ole koko ajan yhtä seuraavissa johtamistilanteissa? Miten tämä vahvasti niitä kaikkia. Eikä rooli näkyy käytännössä? Miten johtajaa voisekään, että haluaisi aina daan tukea kohtaamaan tällaisia tilanteita? täyttää yhden roolin, vaikka mahdollistajan tuntomerMillainen rooli sopii kit, voi onnistua. Johtaja - talvileirin johtajalle, kun telttoja pystytetään kohtaa tilanteita, joissa on paukkupakkasessa väsymyksen ja vilun jo hieman otettava tilanne haltuun ja painaessa? kannettava vastuu. - partiojohtajakurssin johtajalle, kun hän vetää

263

Partiojohtajan käsikirja

NÄIN JOHDAT PARTIOSSA

kurssin suunnittelukokousta (ennustettavissa oleva toimintaympäristö) - vartionjohtajalle vartion kokouksessa (johtaja kuuluu kohderyhmään) - partioaluksen kipparille, kun mukana on aloittelevia purjehtijoita (johdettavilla ei ole tarpeellista osaamista; miten heidän halunsa oppia (motivaatio) vaikuttaa rooliin?) - piirileirinjohtajalle leiritoimikunnan kokouksessa (johdettavilla on riittävä osaaminen ja motivaatio tehtävään) - sinulle itsellesi normaalissa johtamistilanteessasi (partiopestisi mukaisessa)?

Testaa itsesi! Alla on leikkimielinen testi.Valitse viidestätoista väiteparista toinen ja katso mikä kuudesta johtajaroolista korostuu.Voit myös miettiä, mitä vastaisit erilaisissa johtamistehtävissä: esimerkiksi sampona, lippukunnanjohtajana tai piirin johtajana. Ruudukossa on väitepareja.Valitse jokaiselta riviltä se väite, jota kannatat enemmän, ja sen mukaan ympyröi kyseiseltä riviltä joko A tai B.

264

VÄITE A: PARTIOSSA …

VÄITE B: PARTIOSSA …

YMPYRÖI JOKO A TAI B 2 3 4 5

Johtajaan voi luottaa.

Johtajien tulee sisäistää partion periaatteet ja tavoitteet.

On tärkeää, että pestissään viihtyy.

Johtamistehtävässä tulee saada säännöllistä palautetta.

Johtamistehtävät perustuvat vapaaehtoisuuteen.

Johtajan tulee pystyä hallitsemaan kaikki pestissään vastaantulevat tilanteet.

Johtajan tulee sitoutua tehtäväänsä.

Johtajan tulee antaa nuoremmille tilaa yrittää.

Halu kehittyä johtajana on tärkeää.

Johtajalla on ikäkautensa kasvatusvastuu.

Kaikkien päätösten takaa löytyy arvoja.

Suunnittelu kuuluu kaikkeen johtamiseen.

Johtajan tulee huomioida SP:n teema suunnitellessaan toimintaa.

Rohkeus sekä uskallus onnistua ja epäonnistua ovat tärkeitä johtajan ominaisuuksia.

Johtaminen ei ole itseisarvo vaan keino päästä päämäärään.

Hyvä johtaja jakaa paljon päätösvaltaa nuoremmille.

Johtajan tulee pestikeskusteluissa korostaa partion päämäärää.

Johtajan tulee tuntea johdettavansa ja huolehtia, että partion tavoitteet toteutuvat kunkin kohdalla.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Nopeus ja kyky mukautua tilanteeseen ovat tärkeitä johtajan ominaisuuksia.

Riskitilanteiden arviointi etukäteen on tärkeää.

Hyvä johtaja delegoi vaikka ei ole varmuutta siitä, sujuvatko asiat yhtä hyvin kuin jos tekisi itse.

Pestikeskustelussa pestaajan pitää korostaa pestattavalle toiminnan suunnittelun tärkeyttä.

Oman esimerkin vaikutus johdettaviin on tärkeää.

Selkeä ulosanti on johtajalle tärkeää.

Pestikeskustelussa pitää korostaa tehtävien delegointia.

On tärkeää, että johtaja esiintyy vakuuttavasti johtamistilanteissa.

Johtamisen tavoitteena on, että johdettava oppii ja kehittyy.

Johtajan kannattaa rekrytoida avukseen johtajia, joille voi jakaa työtaakkaansa.

Partiojohtajan

Johtamisessa ei ole tärkeää vain johtamisen lopputulos, vaan johtamiseen liittyvä johtajan ja johdettavien käsikirja kasvaminen ja oppiminen

B B B B B B

B B

B B B

Laske ympyröidyt Palvelija kirjaimet sarakkeittain:

Leaderi Manageri

Pomo

Mahdollistaja

Kasvattaja

265

2 3 4 5 6

NÄIN JOHDAT PARTIOSSA Partiojohtajan käsikirja

266

6.3

Minä ja muut Tehdään, Mara, kaupat! – Neuvottelutaidot Partiossa johtajan elämä on täynnä erilaisia kokouksia ja tilanteita, joissa neuvotellaan. ”Neuvottelu” voi yhtä hyvin koskea yhteistä kesäleiriä naapurilippukunnan kanssa kuin neuvottelua seurakunnan, kunnan tai vaikka vihaisen maanomistajan kanssa.

Partiojohtajan käsikirja

Minä Itse ja Yksin Tiedän Kaikesta Kaiken ja Kaikista Parhaiten – sanomattakin on selvää, että sillä taktiikalla tie tyssää. Puhumattakaan siitä, ettei se enää ole yhdessä päättämistä. Neuvottelussa, kokouksessa, partiossa melkein missä tahansa – tämähän ei ole erakkotoimintaa – tarvitaan ryhmäviestintätaitoja.

Hyvä neuvottelija 267

"Kriisiin voi ajautua sadallayhdellä tavalla. Ryhmän rutiinit

puuduttavat, kaikki eivät toimi samalla innolla, vaeltajille lätkitään lippukunnan ikävimmät nakit. Ryhmässä taistellaan vallasta, tyttö- ja poikaystävistä, johtajan suosiosta. Kaksi vartiota on yhdistetty yhdeksi vaeltajavartioksi, ja vartioiden jäsenet kyttäävät toisiaan omasta klikistään käsin. Se, jolla on luontaista auktoriteettia, ei halua johtajaksi ja se, joka hoitaa johtajan hommia, ei saa ryhmästä otetta. Vaeltajan toimintakansio

Partiojohtajan käsikirja

NÄIN JOHDAT PARTIOSSA

Neuvottelun onnistumiseen vaikuttavat osallistujat ja heidän keskinäiset suhteensa, tavoite ja asia sekä tilanne ja puitteet. Avoin ja välitön ilmapiiri auttaa kaikkia ilmaisemaan oman mielipiteensä. Jos osapuolet ovat toisilleen vieraita, heillä on usein myös näkemyseroja käsiteltävästä asiasta. Tasaveroisessa neuvottelussa kaikki osallistujat ovat asemaltaan samanarvoisia, eikä siinä tarvita edes puheenjohtajaa. Eriarvoisessa neuvottelussa ulkopuolisella asiantuntijalla, puheenjohtajalla tai puolueettomalla sovittelijalla on neuvottelussa erilainen asema kuin muilla osallistujilla. Esimerkiksi jos vihainen maanomistaja on pyytänyt lippukuntaasi neuvotteluun, kannattaa mukaan napata toinen, ulkopuolinen henkilö toimimaan neuvonpidon puheenjohtajana. Partiossa ei tehdä bisnestä, mutta joitain neuvottelukikkoja on hyvä muista: Jos lähdet kiivaan maanomistajan kanssa neuvonpitoon tai jos sinun pitää saada kunnanjohtaja antamaan tuntuva kohdeavustus piirileirille, valmistaudu hyvin. Ota selvää faktoista. Tutki asian taustaa. Entä mikä on tavoitteesi, jos ensisijainen toiveesi ei toteudu?

• hallitsee vuorovaikutustaidot • on valmis joustamaan • on kärsivällinen, pitkäjänteinen ja sitkeä • osaa perustella oman näkökantansa vakuuttavasti • osaa kuunnella toisia • antaa tilaa toisillekin • osaa tulkita tilanteita herkästi • pystyy mukautumaan erilaisiin tilanteisiin ja toisen asemaan.

Minä v.2.1. -itsensä kehittäminen

268

Partiojohtajuus on jatkuvaa kasvua. Ihminen kun ei ole koskaan valmis. Tässä kappaleessa esitellään muutamia keinoja arvioida omia johtamistaitojaan ja kehittää niitä.

Partiojohtajan käsikirja

SWOT SWOTia voi käyttää luovasti myös omien johtamisalueiden arvioimisessa. SWOT näyttää missä voit johtajana kehittyä. Hyvä johtaja tietää omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Vaikka partio ei ole automaatti, joka tuottaa Täydellisiä Johtajia, aina voi parantaa otettaan. Kun tunnistaa heikot kohtansa, osaa treenata juuri niitä. SWOT-analyysi (Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats) on menetelmä, jonka tuloksia hyödynnetään esimerkiksi ongelmien tunnistamisessa ja arvioinnissa ja tilanteen parantamisessa. SWOTanalyysiä on tarkoitus käyttää ideointiin ja jonkin asian – tässä tapauksessa omien johtamistaitojen – jatkokehittelyyn. Jos johtajaporukkasi tuntee olevansa valmis jakamaan tämänkaltaisia asioita keskenään, tehkää jokainen oma SWOT ja keskustelkaa pareittain kehittämisen paikoista. Näin se käy: Kirjaa ylös omat vahvuudet (strengths), heikkoudet (weaknesses), mahdollisuudet (opportunities) ja uhat (threaths). SWOTanalyysissä yläpuoli kuvaa nykytilaasi ja sisäisiä asioitasi, alapuolella on tulevaisuus ja ulkoiset asiat. Vasemmalla ovat myönteiset, oikealla kielteiset asiat. Arvioi omaa osaamistasi SWOT-analyysin avulla.

Mitä tehdä, kun epäonnistuu johtajana?

! !

Ensinnäkin, kukaan ei ole täydellinen eikä kenenkään tarvitse olla sellainen. Hyvä johtaja osaa olla nöyrä myös oman osaamisensa suhteen – nöyrä myös omien epäonnistumistensa suhteen. Pohdittavaa: Pohtikaa, millainen lippukunRapatessa roiskuu, sanonanjohtaja Pirkko olisi. Mitä uhkatekijöitä taan. Kun on toimintaa, syntyy hänen johtamistyypissään on lippukunnan virheitäkin. Virheet eivät ole kannalta? Entä millaisiin tehtäviin Pirkko ongelma, mutta niihin suhtaulippukunnassa parhaiten sopii? Mitkä hommat tuminen voi olla. Esimerkiksi: häntä todennäköisesti tympivät? Minkälainen myönnätkö virheesi vai syytätkö johtajapari olisi Pirkolle paras mahdollinen? jotain toista, kuten myöhästymisestä liikenneruuhkaa tai Lukuvinkki: Tom Lundberg: Tuntemapieleen menneestä kurssi-ilton sotilas ja johtamisen taito (2005). moittautumisesta Herra Huuta? Hyvä neuvo on olla kuin Vihje: Kouluttautuminen kasvaa korkoa. lentopallonpelaaja, joka tekee Partio tarjoaa suuren määrän erilaista kouverkkovirheen, nostaa käden lutusta. Partiojohtaja-jatkokurssi eli Ko-Gi ylös ja myöntää reilusti: Minä on yksi vaihtoehdoista. Kysy lisää piiristäsi. se olin, ”verkkovirhe”!

Pirkko Partiojohtaja

Strengths, vahvuudet: Näkee kokonaisuudet, on energinen, partiossa käynnistäjä ja kehittäjä, idearikas, looginen, innostava.

Weaknesses, heikkoudet: Puhuu enemmän kuin kuuntelee, ei välttämättä pysy aikataulussa, joskus kärsimätön johdettaviaan kohtaan, ei pidä rutiineista.

Opportunities, mahdollisuudet: Pirkko hahmottaa nopeasti kokonaisuuksia. Parhaimmillaan hän on karismaattinen ja dynaaminen johtaja, joka osaa nähdä kauas.

Threats, uhat: Pirkko innostuu helposti ja mieli miettii jo tulevaa. Koska ajatus on jo muualla, voi olla vaikeuksia saada hienoja suunnitelmiaan toteutettua. Tylsistyy helposti.Voi olla ylikriittinen.

Partiojohtajan käsikirja

NÄIN JOHDAT PARTIOSSA

SWOT: Esimerkki:

269

270

Entä miten sallittua virheiden tekeminen on lippukunnassasi? Uskalletaanko teillä yrittää ja erehtyä? Voit vaikuttaa ilmapiiriinne omalla esimerkilläsi: sättimisen sijaan voitte pohtia, miten jatkossa samanlaisilta tilanteilta vältytään.

Ryhmähengessä on ytyä Hyvä henki on innostavan ja mutkattomasti toimivan ryhmän edellytys. Jos yhteishenki rakoilee, se aiheuttaa kitkaa kaikessa toiminnassa ja lopputuloksena usein on joko ryhmän sisäinen jakautuminen tai ryhmän jäsenten siirtyminen toiseen ryhmään tai partion lopettaminen kokonaan. Kun ryhmän tuntee omakseen, ”meidän lippukunta”, ”meidän jengi”, ”me!”, haluaa aktiivisesti osallistua ja olla mukana kaikessa ryhmän toiminnassa. Kun ryhmällä on hyvä henki,

Partiojohtajan käsikirja

jokainen saa olla oma itsensä, toisten ominaispiirteet hyväksytään ja toisia autetaan parhaan mukaan. Kukaan ei jää yksin, vaan asioita halutaan tehdä yhdessä. Ryhmähenki syntyy keskinäisestä luottamuksesta. Luottamus mahdollistaa sen, että ryhmän jäsenet voivat ottaa erilaisia rooleja eri tilanteissa. Voi johtaa, pärjätä, pelätä, epäonnistua... Luottamus ja ryhmähenki ovat olennaisia edellytyksiä sille, että jokainen ryhmän jäsen uskaltaa ilmaista (eriävänkin) mielipiteensä, keskustella, osallistua ja toimia omalla tavallaan. Ryhmässä on turvallista olla oma itsensä, eikä siellä tarvitse pelätä kiusaamista. ”Matti ärsyttää niin, että savu nousee korvista, mutta mun pitää vaan kestää.” Tuttu tunne? Myönteinen suhtautuminen kaikkiin ryhmän jäseniin voi joskus olla haasteellista. Ryhmä muodostuu yksilöistä ja joskus toimintatapojen ja luonteiden erot

Ryhmän päätöksenteko on enemmän kuin osiensa summa voivat olla suuriakin. Toinen on nopea, toinen hidas; toinen puhuu paljon, toinen vaikenee; toinen näkee komiikkaa joka asiassa, toinen on totisempi tapaus... Ongelmatilanteissa tulee olla avoin ja puhua riidat halki heti alkuun. Säännöistä pidetään kiinni ja yhdessä päätetään, miten missäkin tapauksessa toimitaan. Kun ryhmän johtaja vaihtuu tai uusi jäsen liittyy ryhmään, koko ryhmä rakentuu hieman uudelleen. Kun kokoonpano muuttuu, kannattaa ryhmäyttää koko porukka uudelleen.

271

Ei kai tästä ole tulossa huvimatka Abileneen? Kuuluisa esimerkki ryhmäajattelusta on Abilenen paradoksi. Siinä perhe lähtee automatkalle, jolle kukaan ei itse asiassa haluaisi lähteä, mutta matkaan lähdetään, koska jokainen luulee muiden haluavan lähteä. Ryhmäajattelu on ilmiö, joka syntyy, kun päätöksenteossa pyritään välttämään erimielisyyksiä. Syntyy illuusio, että kaikki ovat samaa mieltä. Ryhmä ikään kuin suojataan kriittiseltä ajattelulta: vaihtoehtoja ei etsitä eikä asioita kyseenalaisteta, jotta eripuraa ei syntyisi. Tätä ei kuitenkaan tiedosteta, vaan ryhmä luulee toimivansa järkevästi. Jäsenet saattavat tuntea, että ryhmä on erehtymätön, joten ulkopuolista tietoa tai arviointia ei tarvita. Pahimmillaan ryhmään syntyy mielipiteenvartijoita tai ryhmä itsesensuroi kriittiset äänet. Ryhmäajatteluun voidaan sortua erityisesti, kun on painetta nopeaan päätöksentekoon tai pyritään miellyttämään jotain ulkopuolista tahoa. Ryhmän johtajalla on suuri vaikutus. Esimerkki: ryhmässä ei välttämättä uskalleta kritisoida voimakkaan johtajan mielipiteitä. Ryhmän eristyneisyys tai eristäytyminen lisää myös alttiutta ryhmäajatteluun. Johtajan tehtävänä olisi kannustaa ryhmää argumentoimaan ja arvioimaan vaihtoehtoja kriittisesti.

Partiojohtajan käsikirja

NÄIN JOHDAT PARTIOSSA

Keinoja, joilla ryhmähenkeä voi rakentaa: • Yhteinen aika. Käytetään aikaa siihen, että tutustutaan toisiin ja ollaan ja tehdään asioita yhdessä. • Riitti. Ryhmään liittymiseen kuuluva tunnistautuminen tai toimenpide, jonka jälkeen voi sanoa kuuluvansa ryhmään. • Yhteiset tavoitteet. Kun kaikilla ryhmän jäsenillä on tiedossa, miksi tässä ollaan, ymmärretään paremmin myös syitä, miksi toimitaan tietyllä tavalla. Kun johtaja ei sanele tavoitteita, vaan ne mietitään yhdessä, tulee samalla sitoutettua ryhmää. • Sovitaan yhteiset säännöt. Mietitään, miten erilaisissa tilanteissa toimitaan, jo ennen kuin tilanne on päällä. • Yhteiset kokemukset. Tehdään asioita yhdessä, ryhmänä. • Yhteiset jutut. Vain oman ryhmän tuntemat tarinat, jutut, muistot, sanojen piilomerkitykset, oma slangi yhdistävät ihmisiä tehokkaasti.

• Anna jäsenille heidän kykyjensä mukaisia tehtäviä; näin syntyy onnistumisen elämyksiä, jotka kannattelevat myös ryhmää. • Yhteiset tunnukset.

Tunnistatko itsesi tästä? 272

Ryhmän jäsenet pyrkivät hallitsemaan konflikteja eri tavoin: • Kilpaileva tyyli: Tuodaan esiin omia ja vähätellään toisten tavoitteita.Vain yksi voi voittaa ja muut häviävät. • Mukautuva osapuoli antaa toisille periksi ja huolehtii enemmän muiden tavoitteista kuin omistaan. • Välttelevän tyylin valitseva haluaa pois konfliktitilanteesta esimerkiksi vaihtamalla puheenaihetta. Hän voi myös olla vain passiivinen sivustaseuraaja, vaikka olisikin eri mieltä kuin muut. • Kompromissiin pyrkivä tyyli on keskitien vaihtoehto. Konfliktin osapuolten tavoitteet saadaan osittain toteutumaan, mutta kaikki joutuvat myös luopumaan joistain tavoitteistaan. • Yhteistyötä tavoitteleva toiminta on vaikeinta. Siinä pyritään maksimoimaan kaikkien ”voitot” eli löytämään yhdessä lopputulos, johon kaikki voisivat olla tyytyväisiä. Tämä vie ryhmältä paljon aikaa, mutta sen toteuduttua kaikki jäsenet voivat asettua lopputuloksen taakse. Lähde: Jyväskylän yliopisto 2007, yhteisöviestinnän verkkomateriaalit.TYT, sosiaalipsykologia 2007, verkkomateriaalit

Ryhmäajattelussa vaikuttavat ilmiöt ovat läsnä periaatteessa kaikissa ryhmissä. Ryhmän toiminnalle on tietyssä mielessä välttämätöntäkin, että se pysyy jokseenkin yksimielisenä ja kykenee tekemään myös ratkaisuja jumittumatta ikuisuuksiksi eri vaihtoehtojen spekuloimiseen. Huonojen päätösten estämisessä avainasemassa on tasapainottelu toimintakyvyn ja itsekritiikin ääripäiden välillä. Miten joukkohurmaa voi välttää? Yksi keino on käyttää erillistä kriittistä arvioijaa. Hän voi olla joku ryhmän jäsenistä, ryhmän ulkopuolinen henkilö tai toinen ryhmä. Tunne tarttuu. Tiesitkö, että kaksi sekunnin kymmenesosaa riittää tartuttamaan ilmeen ja että tunnetilakin kopioituu? Jos ryhmässä yhdeksän istuu happaman näköisenä ja yksi tulee sisään hymyillen, pian hänenkin kasvonsa muuttuvat peruslukemille. – Mitä tunnetilaa sinä tartutat omaan ryhmääsi?

Partiojohtajan käsikirja

Ryhmän menestyksen esteitä: – Valtataistelut ja ristiriidat Oire: Ryhmä jakautuu kuppikuntiin. Lääke: Määrittele yhdessä tavoitteet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. – Epäselvät tai muuttuvat tavoitteet ja suuntaviivat Oire: Sisäiset ryhmittymät painottavat omia tavoitteitaan ja arvioivat tuloksia omasta näkökulmastaan. Lääke: Sopivasti yhteistä keskustelua ja johtajan tiukkaa otetta. – Riittämättömät resurssit Lääke: Keskitä voimavarat olennaiseen. – Sitoutumisen puute Oire: Ryhmän tavoitteet eivät ole selvät tai niitä ei koeta omiksi. Johtajisto on etäinen ja hajanainen. Lääke: Yhteistä toimintaa, hyvät perustelut miksi tehtävä on tärkeä ja panos arvokas.

273

Vinkkejä Pelit ja leikit ovat tehokkaita ryhmäyttämisen muotoja. Seuraavaksi esitellään kolme harjoitusta, joilla ryhmän toimintaa voidaan saada parannettua.

Ihme

Ryhmän koko: ei rajoituksia. Kesto: 10–15 minuuttia. Harjoituksen kulku: Ryhmä menee piiriin. Ensimmäinen tekee pientä liikettä, jonka piirissä seuraava toistaa liioitellen aina hiukan enemmän kuin edellinen. Piirin lopussa liike on valtava. Liioittelun tulee tapahtua vähän kerrassaan, ei suoraan pienestä suureen. Kun liike on valtava, seuraava vaihtaa uuteen pieneen liikkeeseen. Harjoituksessa voidaan käyttää myös ääntä. Harjoituksessa opitaan, että suuret asiat saavat alkunsa pienistä. Pieni idea voi tuottaa valtavan lopputuloksen. Niin hyvät kuin pahatkin asiat voivat kasvaa suhteettomiksi.

Ryhmän koko: ei rajoituksia. Kesto: 15 minuuttia. Harjoituksen kulku: Kuvitelkaa, että on tapahtunut ihme: haluamanne asia tai tavoite on yön aikana toteutunut tai ongelma kadonnut. Jokainen ryhmän jäsen kertoo, mistä kaikesta huomaa ihmeen tapahtuneen. Kuvailtaessa ihmettä tullaan kuvailleeksi myös muutos.

Apukysymyksiä harjoituksen purkuun: • Mitä ajattelitte tästä harjoituksesta? • Miten yhteistyö toimi? • Onko ryhmän toiminnassa ollut samanlaista ”ketjureaktiota” koskaan?

Apukysymyksiä harjoituksen purkuun: • Kuinka paljon kukin on valmis käyttämään aikaa ja vaivaa muutoksen toteuttamiseen? • Mitä muita resursseja kukin voi valjastaa muutoksen tekemiseen? • Mitä voidaan tehdä jo nyt muutoksen aikaansaamiseksi? • Mikä on ensimmäinen askel muutokseen, mikä toinen, kolmas…?

Partiojohtajan käsikirja

NÄIN JOHDAT PARTIOSSA

Ketjupantomiimi

Keskustelu- ja kuunteluharjoitus: Nelivaiheinen raketti

274

Ryhmän koko: ei rajoituksia, kuuden tai seitsemän hengen ryhmiä. Kesto: 20 minuuttia. Ota valmiiksi esille: Paperia, kyniä, hattu tms. Harjoituksen kulku: Valitkaa 6–7 hengen ryhmälle jokin sopiva keskusteluaihe (esim. opittavaan asiaan liittyvä). Haluttaessa ryhmillä voi olla 1–2 tarkkailijaa havainnoimassa keskustelua. Harjoitus ohjaa ryhmän jäseniä kiinnittämään huomiota neljään tärkeään taitoon, jotka auttavat keskustelua lähtemään liikkeelle. 1. Tiivistäminen: Ryhmät keskustelevat viisi minuuttia sovitusta aiheesta. Sääntö: kukin ryhmän jäsen saa puhua korkeintaan 15 sekuntia kerrallaan; yksi jäsenistä seuraa toisten ajankäyttöä. 2. Kuunteleminen: Ajanseuraajaa vaihdetaan ja keskustelua jatketaan toiset viisi minuuttia. Ryhmän jäsenillä on edelleen korkeintaan 15 sekunnin puheenvuoroja.

Partiojohtajan käsikirja

Uusi sääntö: jokaisen on odotettava kolme sekuntia edellisen puhujan jälkeen ennen oman puheen aloittamista. 3. Toistaminen omin sanoin: Ajanseuraajaa vaihdetaan ja keskustelu jatkuu kuten aikaisemmin. Uusi sääntö: Ennen oman puheen aloittamista on lyhyesti toistettava omin sanoin mitä edellinen puhuja sanoi. 4. Jokainen osallistuu: Ajanseuraajaa vaihdetaan ja keskustelu jatkuu kuten aikaisemmin. Uusi sääntö: Kukaan ei saa toista puheenvuoroa ennen kuin jokainen ryhmän jäsen on puhunut vähintään kerran. Apukysymyksiä harjoituksen purkuun: • Mitä ajattelitte tästä harjoituksesta? • Oliko tehtävä helppo? • Miten harjoitusta voi hyödyntää projektissa? • Miten keskustelutaitoja voisi parantaa? Lähde: PartioWiki, Nuorten Akatemia.

6.4

Keppi, porkkana, puhelin ja sähköposti – johtajan työkalut

275

Tavoitteet Tavoitteiden kanssa yksi asia on a ja o: aseta ne niin, että ne voi saavuttaa. Kannattaa miettiä, mihin asioihin toiminnalla tai tapahtumalla voi vaikuttaa. Tarvitaanko vielä jotain täydentävää, jotta vaikutus olisi parempi? Tavoitteet auttavat organisaatiota vetämään yhtä köyttä. Esimerkki: ”Lippukunnalla on kolme toimivaa laumaa vuoden päästä.” Se on selkeä tavoite, johon voi pyrkiä erilaisilla keinoilla. Jokaisen tavoitteen tulee lopulta näkyä todellisena toimenpiteenä.

NÄIN JOHDAT PARTIOSSA

! Vinkki:

- Tavoitteet on selkeintä kirjata ylös. Tällöin väärinkäsitysten ja unohdusten riski pienenee. - Tavoitteiden omaksumista voi edesauttaa keskustelemalla niistä ja niiden toteutumisasteesta. - Tavoitteet kannattaa pitää esillä koko ajan, ja niihin kannattaa viitata keskusteluissa ja toiminnassa. - Tavoitteisiin pääsemistä kannattaa arvioida. Arviointi on tavallaan palkinto, kuten todistuksen saaminen keväällä. Arvioinnin pohjalta on myös parempi päättää, mitä seuraavaksi kannattaa tehdä.

Partiojohtajan käsikirja

Mitä mieltä olit?

276

Asiat eivät parane itsekseen. Vaikka suomalainen ei helposti kehu eikä kiitä, palautetta tarvitaan. Se on kehittymisen perusta, ja samalla se ehkäisee ongelmien syntymistä. Hyvä palaute on rakentavaa. Siinä kerrotaan, mikä onnistui ja missä on vielä kehitettävää. Oikein annettu palaute kannustaa aina, vaikka se sisältäisi kielteisiäkin asioita. Muista kuitenkin erottaa toisistaan kiitos tehdystä työstä ja itse tapahtuman arviointi. Partiossa ei ole tarpeen alkaa rangaista virheistä – niitä meistä tekee jokainen – mutta virheistä voi oppia; ei ole tarkoitus, että samaan sudenkuoppaan lankeaa joka marjamatkalla yhä uudelleen. Arvaus. Kummassa tapauksessa Lauri todennäköisesti haluaa innolla järjestää vielä seuraavankin iltanuotion? (Oletamme, että Lauri järjesti onnistuneen iltanuotion – palautteen tulee olla rehellistä.) a) Heti tapahtuman jälkeen johtaja tulee Laurin luo: ”Lauri, sinä olet mahtava iltanuotiomestarina. Kiitos tästä illasta, oli oikein mukavaa!” b) ”Kissa kiitoksilla elää”, ajattelee Laurin johtaja, mitä sitä nyt turhaa kehumaan, ylpistyy vielä... Kun Lauri tulee kämpän nurkalle, hän näkee kolme johtajaa kädet puuskassa puhumassa keskenään. He eivät huomaa Lauria. Lauri kuulee sanan sieltä toisen täältä. ”Minusta se ei ollut oikein partiomaista... Oli aika persoonallista...”

Partiojohtajan käsikirja

Miten annan palautetta? Oikea palaute alkaa sanalla kiitos. Sellaista tehtävää ei olekaan, josta ei voisi kiittää. Muista, että palautteen antaminen on tietoinen tapahtuma, ei hallitsematon tunteenpurkaus. Käy mahdollisimman suoraan asiaan, ei turhaa kiertelyä ja kaartelua. • Huonoa palautetta on sellainen, jossa moititaan toista osapuolta virheistä ja väheksytään hänen kykyjään, taitojaan tai persoonallisuuttaan. • Anna palaute senhetkisestä tilanteesta – älä muistele aiempia.

• Anna palaute tekemisestä tai käyttäytymisestä, älä henkilöstä. Tekemistä voi muuttaa, luonnetta ei! • Keskity yhteen rajalliseen tilanteeseen tai tapahtumaan – älä yleistä. • Anna palaute heti taVihje: Hampurilaismallissa kriittinen kohta pahtuman jälkeen, paitsi leivotaan pihviksi myönteisen palautteen sisään. jos olet kiihtynyt. - Myönteinen kerros: ”Tässä leirissä ohjelma • Anna palaute tulevaisuutta toimi erinomaisesti.” ja kehittymistä varten. - Kehitettävää: ”Ensi kerralla • Anna kielteinen palaute parannetaan kuljetusten järhenkilökohtaisesti kahden jestämistä. Nyt kyydit menivät kesken ja positiivinen sekaisin ja moni vanhempi palaute kaikkien kuullen. soitteli huolestuneena.” • Ole johdonmukainen - Myönteinen kerros: ”Leiriläiset kyselivät jo, aiemman palautteen kanssa. milloin pidetään uusi leiri. Kiitos onnistuneesta • Ole rehellinen. Palautleiristä.” teesta on hyötyä vain, kun se on totta, niin Tai: hyvässä kuin pahassa. - Kerro ensin, mikä sinua asiassa tai tapahtu• Ole oikeudenmukainen. massa miellytti eniten. • Älä kaada koko maailmaa - Kerro sitten, missä havaitsit kehittämisen kerralla niskaan. Miten tarvetta. paljon palautetta toinen - Anna lopuksi myönteinen kokonaisarvio. voi ottaa vastaan?

277

Milloin? Anna palaute heti tapahtuman jälkeen. Jos asioita ei käsitellä heti, vanhat jutut

voivat painaa mieltä pitkän aikaa ja alkaa jopa syödä johtajien välejä. Ja jos kukaan ei huomaa onnistumista, ei siihen itsekään usko. Ethän ole niin kateellinen toiselle, ettet voisi kehua häntä onnistumisesta? Eihän sinun lippukuntasi ole se, jolta jäi kiittämättä kesäleirin kokkia? Muista antaa palautetta myös kesken matkan, varsinkin jos tie on pitkä. Moni projekti kestää ja kestää ja matkaväsymys voi painaa. Kannustus auttaa jaksamaan maaliin saakka.

Partiojohtajan käsikirja

NÄIN JOHDAT PARTIOSSA

Mitä palaute voi olla? Vaihtoehtoja on! Palaute voi olla reilusti sanottu ”kiitos”, palautekeskustelu, kiitoskortti, tavara, ruokakestit tai mitä tahansa lippukunnan huomionosoituksesta tai lippukunnan, piirin tai SP:n ansiomerkistä aina kuntien ja valtion virallisiin ansiomerkkeihin saakka. Muista kuitenkin, ettei ansiomerkkejä suoriteta, ne nimenomaan ansaitaan.

Palautteen saaminen

278

Sinulla on oikeus saada palautetta toiminnastasi! Tarvittaessa voit jopa vaatia sitä. Kun vastaanotat palautetta, muista, että se on tarkoitettu tutkittavaksi, ei uskottavaksi. Palaute Pohdittavaa: Kun viimeksi sait palautetta, kuvaa sinua toisten näkemänä mikä sinulle siinä oli helpointa tai vaikeinja kokemana. Se ei ole objektiita? Millä tavalla otit palautteen vastaan ja vinen totuus. Palautteen antaja kuinka palautetta käsittelit? Mitä opit? kertoo ajatuksiaan, joita toisen toimintapa hänessä herättää. Palaute kertoo aina myös antajansa arvoista, tärkeinä pitämistä asioista ja mieltymyksistä. Muistatko partiosta tilannetta, jossa samasta asiasta on annettu täysin vastakkaiset palautteet? Tapoja kerätä palautetta Kannattaa muistaa, että kuunnellesPalautetta voi kerätä monilla eri tavoilla. saan itse palautetta ei kannata Esimerkiksi: • torjua arvostelua pakenemalla • Kurssilla voi kerätä kirjallisen tilannetta tai esittämällä vastapalautteen kolmen kysymyksen väitteitä kesken palautteen. avulla: (huutomerkki) mitä • alkaa luetella palautteenantajan pidin tärkeänä, (hehkulampun vikoja jäävätäkseen hänet. kuva) mitä oivalsin ja (kysymys• liioitella (”Minusta ei ole merkki) mitä jäin kysymään? mihinkään…”). • Jaa henkilöt pareihin, anna heille • syyttää toista omista teoistaan (”Jos muutama kysymys ja tehtäväksi sinä et…, niin minäkään…”). haastatella toisiaan. Parit kirjaavat • lyödä asiaa leikiksi (”Surkoon toisensa vastaukset paperille, hevonen, sillä on suurempi pää.”). joka palautetaan sinulle. • saman tien väittää tuntevansa palaut- • Ripusta seinille fläppipapereita, teen antajan vaikuttimia (”Ahaa, sinä jotka otsikoit esimerkiksi ”Parasta haluat itse kalifiksi kalifin paikalle.”). tapahtumassa oli”, ”Ensi kerralla • vaihtaa puheenaihetta ikään kuin pitäisi muuttaa...”, ”Terveisiä ei kuulisi (”Tervolassa oli muuten kouluttajille” ja niin edelleen. marjamarkkinat eilen.”). Poistu huoneesta ja jätä osallistujat • vääristellä toisen sanoja. kirjoittamaan omia kommenttejaan.

Partiojohtajan käsikirja

Mielialakäyrä on arviointiharjoitus, joka piirretään vuoden lopussa, projektin aikana tai sen päättyessä. Aluksi piirretään taululle aikajana, johon yhdessä merkitään menneet tapahtumat. Pienimmätkin seikat Vihje: Partio ei ole palkkioautomaatti. Johtajaotetaan mukaan, ja päivämäärät na kannattaa varoa luomasta tilanteita, joissa merkitään mahdollisimman hommat toimivat vain, jos tulee palkkioita tai tarkasti. Kun tämä on tehty, palkintoja. Ei ole järkevää palkita esimerkiksi menee jokainen vuorollaan piiryksilöllisestä ominaisuudesta, vaikka siitä, että tämään mielialakäyränsä. Mitä joku on todella kätevä ja nikkaroi kauniimman alemmas käyrä notkahtaa, sitä varastohyllyn kun toinen. Palkitsemisen paikka enemmän on ottanut päähän, on ehkä silloin, kun joku nuori ylittää itsensä. mitä ylemmäs, sitä hilpeämpi oli olo. Käyttäkää eri värejä tai Vihje: Entä kuka muistaa sitä, jonka erilaista viivaa, jotta erotatte tehtävä on lippukunnassa muistaa kaikoman käyränne. Kukin kertoo kia muita, eli lippukunnanjohtajaa? lopuksi toisille, miksi oma viiva Tai kisaprojektissa kisanjohtajaa? on juuri semmoisella mutkalla. 360 asteen palaute. Tässä Kurkkaa esimerkiksi Uudenmaan Paryksittäinen henkilö tai ryhmä tiopiirin laatima palauteohje Internetissaa palautetta toimintansa tä osoitteesta www.uusimaa.partio.fi. kannalta tärkeiltä ihmisiltä sekä sidosryhmiltä. 360 astetta tarkoittaa, että katsotaan kaikkiin suuntiin, kun palautteen antajia valitaan. Yleisin sovellus tästä menetelmästä on johtamispalaute. Sen voi tehdä niin, että esimerkiksi piirinjohtaja pyytää piirihallitusta arvioimaan hänen johtamistapaansa kysymyslomakkeella. Johtaja tekee samalla kysymyssarjalla myös oman arvion itsestään.

279

NÄIN JOHDAT PARTIOSSA

Partiojohtajan käsikirja

280

6.5

Tehdään yhdessä leiri ”Maija hei, kiinnostaisiko uusi kokemus? Yrjönpäivänjuhla tarvitsee taitojasi!” Tyypillisimpiä partiojohtajatehtäviä on tapahtuman järjestäminen: oli se sitten retki, kisa, leiri, vanhempainilta... Tässä esitellään rautalankamalli avuksi tapahtuman suunnitteluun.

Partiojohtajan käsikirja

Rautalankamalli tapahtuman järjestämisestä 1. Tavoitteet Tavoite voi olla mielikuva onnistuneesta jutusta tai ajatus siitä, miten asioiden tulee olla. Kannattaa miettiä selkeitä päämääriä. Epämääräisiä ”panostetaan laatuun”, ”luodaan paremmat edellytykset...”, on hyvin vaikea konkretisoida. ”Leirillä jokainen oppii uuden taidon” ja ”jokaisella osallistujalla on taitomerkki suoritettuna leirin jälkeen”, on helpompi muuttaa toimenpiteiksi.

2. Puitteet Se, missä tapahtuma pidetään, määrittelee paljon asioita. Onko leiripaikka lähellä vai kaukana? Maalla vai meren

saaressa? Onko sähköjä vai ei? Onko juomavettä vai pitääkö se hakea jostain? Onko järveä? Tai jos lippukunta järjestää pt-kisat, se voi itse luoda tapahtumalle puitteet esimerkiksi päättämällä millainen kilpailureitti on, mikä on kisan teema, mitä erikoistyökaluja tarvitaan mukaan jne.

281

3. Ohjelman osien suunnittelu Nyt on aika suunnitella ohjelman osat ja sovittaa ne tavoitteisiin ja puitteisiin. Leirin ohjelma esimerkiksi järjestetään niin, että leirillä voi suorittaa taitomerkin. Jokainen tapahtumaan tuleva johtaja myös saa tietääkseen itselle määritellyn selkeän kokonaisuuden.

4.Viimeistely

! Vihje: Minkälaisen ajan tapah-

tuma tarvitsee? Jos johdat vaikkapa lippukuntaa, voi kesäleirille olla vaikea saada johtajia enää toukokuussa – suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa, mutta ei liian ajoissa, ettei turha matkaväsymys ala painaa.

Partiojohtajan käsikirja

NÄIN JOHDAT PARTIOSSA

Viimeinen silaus ja särmien pyöristäminen ovat laadun tuntomerkkejä. Hyvin johdettu tapahtuma ei kuitenkaan ala siitä, että johtajille ommellaan omat huivit tai askarrellaan omat tunnukset. Ne tehdään jos aikaa jää, kun kaikki muu on hoidettu.

Projekti, koska asiat vaativat järjestelyjä

282

Suomen sana projekti tulee ruotsin kautta latinan sanasta proiectum, joka taas tarkoittaa eteen heitettyä. Projekti-sanalla tarkoitetaan nykyään jonkin kertaluontoisen asian toteutusprosessia. Projektissa on aina oma organisaationsa sekä tarkka tavoite, ja sen toteutus on erityisen systemaattista. Koska tällainen organisointi on tehokasta, projektit ovat yleistyneet paljon.

Projektin vaiheet Vaihe 1. Käynnistys Projektin lähtökohtana on yleensä ideointi, jonkun toive tai tarve. Joskus projekti voi olla lähtöisin aikataulusta tai ajankohdasta (”Mitäs kivaa tehtäisiin hiihtolomalla?”) tai resursseista (”Meille jäi pari sataa ylimääräistä, ja polkupyörät on just kunnostettu”). Projektialoite ei välttämättä tule ryhmän ”Projekteja ei voi jäseneltä, vaan nykyään välttää.” alkusysäys voi olla vaikka pyyntö tehdä ohjelmapiste piirileirille tai lippukunnan avuntarve. Ulkopuolisen pyyntöäkin kehitetään vielä ideoimalla. Yhdessä ideointi johtaa yhteiseen sitoutumiseen. Ihmiset sitoutuvat paremmin, kun tuntevat toteuttavansa omia ideoitaan, siksi on tärkeää antaa kaikille mahdollisuus osallistua ideointiin. Kun ajatuksia on tarpeeksi pyöritelty, päätetään toteuttaa projekti ja hankitaan sille vetäjä. Kun vetäjä on selvillä, voidaan lähteä työstämään projektin käynnistystä suunnittelukokouksissa tai muuten.

Partiojohtajan käsikirja

Tehtävästä asiasta, projektin vaiheista, sen vaatimasta työmäärästä ja tuloksista muodostetaan yhteinen mielikuva: Polkupyörävaellus Pohjoismaiden ympäri. Kalastajaveneen kunnostus omaksi jahdiksi. Pari sataa euroa keräysrahaa puhdasta vettä tarvitsevien lasten hyväksi. Yhteinen näky auttaa ryhmää toteuttamaan projektinsa ja ryhmän jäseniä sitoutumaan kokonaisuuteen. Selkeä käsitys päämäärästä helpottaa omien tekojen sovittamisessa mielikuvaan. Kun kaikki tietävät, mitä ollaan tekemässä, ei toisia tarvitse jatkuvasti tarkkailla ja ohjeistaa. Yhteinen mielikuva tarkennetaan tavoitteiksi. Tavoitteet ja osatavoitteet ovat projektin tärkein asia. Niiden avulla mielikuva konkretisoituu, osasuoritukset asettuvat paikoilleen ja arviointi helpottuu. Yksinkertaisimmat tavoitteet ovat parhaita – yhteen projektiin ei kannata ladata kymmentä tavoitetta; olkaa realisteja. Lopulta jokaisen tavoitteen tulee näkyä todellisena toimenpiteenä. Projekteihin on tärkeää antaa reunaehtoja: kuinka paljon rahaa saa kulua ja milloin projekti päättyy. Muistakaa myös projektin koon pohtiminen ja pitäkää mielessänne, että suuren alle voi luhistua. Vaihe 2. Suunnittelu Elefantti on paloiteltava ennen syömistä. Yleisin syy projektien alkukangerteluun on osallistujien kyvyttömyys muuttaa mielikuvaa sopiviksi paloiksi. Siispä projekti jaetaan osatehtäviksi, jotka aikataulutetaan ja vastuutetaan. Niiden kautta projektiin sitoudutaan, ja niiden avulla sitoutumista mitataan. Sitoutumisen kannalta on tärkeää, että jokainen saa vaikuttaa omien tehtä-

viensä muodostumiseen ja valita niitä kykyjensä ja tarpeidensa pohjalta. Projekti tarvitsee pelisäännöt. Ne on sovittava samalla kun jaetaan osatehtävät, jotta jokainen tietäisi itseensä kohdistuvat vaatimukset ja tuntisi vastuunsa. Säännöistä puhuttaessa kaikkien on voitava sanoa ääneen tunteensa, halunsa, tavoitteensa ja rajansa. Tämä kaikki edellyttää hyvää ilmapiiriä. Kun pelisäännöt ja työskentelytavat on sovittu, laaditaan aikataulu. Suunnittelu pysyy parhaiten käynnissä, kun siinä on välietappeja. Aikaraja on suuri inspiraation lähde, eikä aikatauluton projekti valmistu. Jos keikkanne on osa isompaa projektia, käy yhteistyö mahdottomaksi, mikäli ihmiset eivät kykene sopimaan siitä, mihin mennessä mitäkin on tehty. Usein projekteja tehdään yhteistyössä partioyhteisöjen

283

NäiN johdat partiossa Partiojohtajan käsikirja

284

(esim. lippukunnan, piirin, SP:n), kunnan, seurakunnan tai muiden järjestöjen (esim. SPR:n, metsästysseuran, luonnonsuojelujärjestöjen) kanssa. Suunnitteluvaiheessa on kartoitettava rahat ja muut resurssit. Yksi resurssi on se aika, joka kullakin projektin osanottajalla on käytössään projektia varten. Tältä osin resursseista on pitänyt keskustella jo osatehtävien jaon yhteydessä. Lisäksi tulevat kysymykset rahasta: paljonko sitä saa kulua, paljonko sitä todennäköisesti kuluu, kuka maksaa, miten rahat hankitaan? Muita resursseja ovat esimerkiksi ihmiset, tilat, tavarat ja koulutusmahdollisuudet. Vaihe 3. Toteutus ja seuranta Toteutusvaiheessa tehdään suunnitelmien mukaista toimintaa. Silloin poimitaan hedelmät ja korjataan sato. Tekijöiden täytyy olla valmiina ratkomaan esiin tulleita ongelmia ja

Partiojohtajan käsikirja

pistämään suunnitelmia uusiksi jos tilanne niin vaatii. Kaikkea ei osata ottaa suunnitteluvaiheessa huomioon. Tekijöiden täytyy pystyä irtautumaan rakkaista suunnitelmistaan ja heräämään todellisuuteen. On tärkeää myös seurata, että kaikki tekeminen etenee sovitussa aikataulussa ja tarvittavia tuloksia syntyy. Yhteisissä tapaamisissa voidaan puida esiin tulleita ongelmia, varmistaa että pysytään aikataulussa ja ennen kaikkea varmistaa, että tekijöillä on kivaa eikä kukaan koe olevansa ypöyksin tehtävänsä kanssa. Vaihe 4. Arviointi ja päättäminen Kun projektin lopputulos on valmis, projekti päätetään. Päättämispisteestä on tärkeää sopia jo suunnittelun alussa, ettei projekti kehity ikuisuusprojektiksi. On tärkeää saattaa projekti kunnialla päätökseen eikä vain teloittaa sitä tietyllä kellonlyömällä.

Pidä huolta viestinnästä Järjestelijöiden pitää viestiä keskenään: täytyy pitää huoli, että kaikilla on riittävästi tietoa omaa suunnitteluaan varten ja että kaikki tietävät, mitä ollaan tekemässä ja mihin menossa, että voidaan oikeasti vetää yhtä köyttä. Viestintää täytyy pitää yllä myös projektin ulkopuolella. Usein tapahtuman ensimmäinen onnistuminen on suuri ilmoittautujamäärä – tämä kannustaa myös tekijöitä ja on heille kiitoksena.Viestintää pitää päästä tekemään varhain. Tämä täytyy huomioida suunnitteluaikataulussa; tapahtumasuunnitelmien täytyy edetä viestintää varten paljon aiemmin kuin niitä tarvittaisiin toteutusta varten. Partiotaitokilpailuissa loistavilla rastitehtävillä ei ole mitään väliä, jos kukaan ei tule niitä tekemään. Aloita viestintä siis niin aikaisin kuin mahdollista. Kisoja ei ole olemassa ennen kuin ensimmäinen kisapäivä koittaa. On vain mielikuvia kisoista, ja näiden mielikuvien pohjalta osallistujat päättävät, tulevatko he mukaan vaiko eivät. Mielikuvia luodaan viestinnällä, joten kisojen järjestäjät voivat itse ohjailla, minkälaisia mielikuvia osallistujilla on. Jos odotukset kisoista vastaavat sitä, mitä kisailijat haluavat tehdä, he osallistuvat kisoihin.

285

Projektin pelisäännöt • Mitä me haluamme? • Miten, milloin, missä ja keiden kanssa haluamme projektin toteuttaa?

• Miksi itse kukin haluaa olla mukana projektissa? • Mikä on projektin tavoite? • Onko projektilla sivuvaikutuksia? • Kuka johtaa, miten johdetaan? • Kuka hoitaa sisäisen, kuka ulkoisen tiedotuksen? Kuka on yhdyshenkilö lippukuntaan? • Ketkä saavat osallistua? Voiko joku osallistua osittain? • Miten työskentelemme? Kokouksissa, niiden ulkopuolella, yksin, pareittain? • Voiko joku hoitaa asioita kuulematta muita? Kuka? • Mitä itse haluan tehdä? • Liittyykö projektiin jotain, mitä en halua tehdä? • Mitä resursseja meillä on? Mitä pitää hankkia? • Miten järjestämme rahoituksen? Miten rahat jaetaan? • Miten varmistamme, että liikumme kohti tavoitteita? Lähde: Vaeltajan toimintakansio

Partiojohtajan käsikirja

NÄIN JOHDAT PARTIOSSA

Oman oppimisen perusedellytys on arviointi. Sitä tehdään projektin kuluessa ja sen päätyttyä. Arvioinnissa ryhmä ja ryhmäläiset kysyvät itseltään: mitä olemme tehneet, miltä se tuntuu, mitä opimme, mitä teemme tulevaisuudessa toisin, mitä haluamme jatkossa saavuttaa... Sopikaa erityisesti, koska ja millä keinoin arvioitte tavoitteiden saavuttamista. Usein pidetään jonkinlainen tilaisuus: kaatajaiset tai hautajaiset. Hetki on monelle tunteikas, kun jokin, mille on omistanut aikaansa ja uhrannut yöuniaan, lakkaa olemasta, samoin kuin se järjestelijäporukka, jonka kanssa on yhdessä kohdannut vaikeudet ja voitot. Mutta toivottavasti projekti on mennyt hyvin, ja jälkipolville jää projektin kullanhohtoiset hedelmät.

Esimerkkinä kisat

286

Tässä luvussa esitellään yksi mahdollinen tapa vetää projekti, esimerkkinä käytetään partiotaitokilpailuja. Kisat ovat usein haaste lippukunnalle, ja niiden toteuttaminen vaatii kaukonäköistä suunnittelua. Suunnitteluprosessi ja koko kisaprojekti voidaan jakaa erilaisiin vaiheisiin. Vaihe 1. Käynnistys • Päätös järjestää kisat • Tavoitteiden määritys • Johtajan valinta ja pestaaminen Vaihe 2. Suunnittelu Tuloksena projektisuunnitelma, joka kertoo, millä aikataululla, työnjaolla ja resursseilla kisa suunnitellaan ja toteutetaan • Alustava suunnittelukokous • Kisojen nimen päättäminen mahdollisimman aikaisin • Ideoiden heittelyä järjestelyistä • Tehtävien jako: kuka hoitaa taloutta, kuka viestintää? • Osallistujamäärän arviointi • Järjestäjien määrän arviointi • Suunnitelma ja ymmärrys siitä, missä järjestyksessä kisat täytyy suunnitella. Esimerkiksi joitain rasteja voidaan suunnitella vasta kun paikka on tiedossa: kaikkialla ei voi meloa. • Suunnitteluaikataulun teko, kokousten päivämäärien sopiminen • Riskien hallinta: mikä voi mennä kisoissa pieleen ja miten se voidaan estää?

Partiojohtajan käsikirja

Vaihe 3. Toteutus ja seuranta Tuloksena ensin suunnitelma kisan toteutuksesta ja sitten kisan toteutus • Mainonnan aloittaminen niin aikaisin kuin mahdollista • Kisojen tekijöiden värvääminen • Osa-alueiden suunnittelu: huolto, materiaalit, tehtävät, rata • Viestinnän ylläpitäminen • Rastimiesten koulutus • Välietappeja, suunnittelun käynnissä pitäminen • Koekisat • Ongelmien ratkominen • Ostosten teko • Kaluston tarkistus ja kuljetus • Viimeiset viilaukset: Ovatko tavoitteet toteutumassa? Muistaako kukaan niitä enää? • Viestintä tapahtuman aikana kotiinpäin ja tiedotusvälineille • Ongelmien ratkominen, ”tulipalojen” sammuttaminen • Tulokset • Kisapaikkojen purku • Tavaroiden palautukset Vaihe 4. Arviointi ja päättäminen • Kiitokset niille, joille kiitos kuuluu • Kisojen kaatajaiset tai muistelot • Keskustelua käytävillä ja sovitussa tapaamisessa: mikä meni hyvin, mikä meni pieleen, mitä halutaan välittää seuraaville kisojen järjestäjille. • Loppuraportti seuraavia tekijöitä ja toimeksiantajaa varten.

Näin saat kokouksen karille 1. Älä ota kokousta vakavasti. • Kokouksilla on oltava selvä tavoite, jolla on merkitystä. 2. • • •

Kokous on liian pitkä ja keskustelu rönsyilee. Miten paljon aikaa vie 10 minuutin puheenvuoro, kun kuulijoita on 20. Lipsutaan asiasta. Kun kokoukseen tekee selkeän asialistan, asiassa pysytään paremmin.

287

3. Kokouksen jälkeen ei tapahdu mitään. • Tämä perussynti vältetään, kun päätetään konkreettisista asioista: ei: ”Joku hoitaa uuden kaasupullon kämpälle”, vaan ”Maija tekee sen”. • Tehkää muistio, joka jaetaan kaikille: kaikki näkevät mitä kaikki muutkin näkevät siitä, mitä sovittiin. 4. Kaikkea olennaista ei sanota ääneen. • Tarvitaanko mahdollisuutta nimettömyyteen? 6 5. Tietoa puuttuu eikä päätöksiä voida tehdä. • Kokouksiin tulee myös valmistautua. Lähdemateriaalina on käytetty Jyrki J. Lähteen luentomateriaalia.

NÄIN JOHDAT PARTIOSSA Partiojohtajan käsikirja

288

6.6

Turvallisuus on tärkeää Turvallisuus on ennakointia, suunnitja niin edelleen. Lippukunnan kannalta telua ja – jos jotain sattuu – toimintaa. on tärkeää, että se on kouluttanut Turvallisuutta ei voi ulkoistaa. Vastuu kaikki johtajatehtävissä toimivat niin, siitä ei ole vakuutusyhtiöllä, vaan aina että heillä on riittävät tiedot ja taidot. kulloisenkin tapahtuman johtajalla sekä kollektiivisesti lippuVinkkejä: kunnallasi ja kaikilla johtajilla. - Aloittelijaa ei pidä asettaa alttiiksi todelliselle Turvallisuus ei ole itsestään vaaralle. selvä asia, vaan se pitää ottaa - Seikkailutapahtuma ei ole johtajan rajojen huomioon jo, kun tapahtumaa kokeilemista varten. suunnitellaan, vaikka partiotoi- Tapahtuma sovitetaan ryhmän mukaan. minnan luonteeseen kuuluukin Johtajan on tunnettava ryhmänsä. Käytännössä hallittu riski. Sudenpentu voi esimerkiksi vaellus täytyy sovittaa heikoimman veistää makkaratikkua, vaikka tai kokemattomimman jäsenen mukana. Jos tiedetään, että keskimäärin yksi johtajia on useita, voidaan tehdä eritasoisia laastarointi on edessä vuolukerryhmiä. taa kohti. - Riskin on oltava vastuullisen johtajan hallitTurvallisuutta partiotoitavissa. Tarvittaessa pyydetään apua asiantuntiminnassa kuvataan tarkasti joilta ja mukaan useita kouluttajia. Turvallisuusohjeissa, joka löytyy - Varaudutaan toimimaan hätätilanteessa. muun muassa Lippukuntakan- Sovitaan pelisäännöistä etukäsiosta ja SP:n verkkosivuilta teen ja pidetään niistä kiinni. www.partio.fi.

Fyysinen turvallisuus

→ Tutustu partion turvallisuusohjeisiin sivuilta www.partio.fi/turvallisuus.

Fyysisestä turvallisuudesta huolehtiminen on sitä, että kämppä on paloturvallinen, tulen kanssa ei leikitä, ensiaputarvikkeet ovat ajan tasalla ja mukana

Partiojohtajan käsikirja

Henkinen turvallisuus Fyysisestä turvallisuudesta on usein helpompi huolehtia, mutta henkinen turvallisuus on iso ja tärkeä haaste. Hyvä ilmapiiri ei synny välttämättä itsestään, vaan vaatii johtajalta toimia. Johtajan on otettava tosissaan pelot, koti-ikävä, kivut ja kiusaamistilanteet ja pidettävä huolta, että kaikki hyväksytään, kaikki kuuluvat joukkoon, jokainen voi tuntea olonsa tarpeelliseksi ja huomatuksi – siitä syntyy turvallisuuden tunne. Esimerkiksi sudenpentuikäiselle lapselle irtautuminen vanhemmista yöretken ajaksi voi olla iso asia. Myös monet arkiset asiat voivat herättää pennussa pelkoa. Samoin pimeä voi retkellä siivittää mielikuvituksen liikkeelle.

Partiojohtajan käsikirja

289

NÄIN JOHDAT PARTIOSSA

Toisaalta yhtä tärkeää on myös, että lippukunta on huolehtinut esimerkiksi retkikämppänsä turvalliseksi. Aina ei vahingoiltakaan voi välttyä. Jos jotain ikävää tapahtuu, johtajan on otettava ohjat käsiinsä, päätä ei voi työntää pensaaseen. Parhaiten yllätyksistä selviää, jos tilanne on osattu ennakoida, esimerkiksi johtajan omat ensiaputaidot ovat ajan tasalla ja toiminta on suunniteltu osallistujien kunnon mukaan. Kaupunkikolollakin voi ottaa huomioon turvallisuuden: • Onko kololla vaarallisia esineitä? Jos on, ovatko ne kaikkien ulottuvilla? • Mikä on kolon ensiapuvalmius? • Miten kololta pääsee ulos tulipalon sattuessa? • Missä ovat sammutuspeite ja muut välineet? • Miten vanhemmat saa tarvittaessa kiinni? • Mikä on turvallisin reitti kololle?

Seksuaalista häirintää – partiossa?

290

Aikuisen on kasvattajana oltava eettisesti valveutunut, ja hänen tulee pystyä tunnistamaan epäasialVinkki: Akela voi keskustella sudenpentulisia menettelytapoja. Hänen jen kanssa erilaisista peloista. Pelkoja voi tulee myös osata puuttua näihin harjoitella kohtaamaan myös erilaisten tilanteisiin. Huonoon käytökroolileikkien avulla. Älä väheksy pelkoja seen tulee puuttua, olipa kyse – lapsen maailmassa ne ovat totista totta. lapsen tai aikuisten käytöksestä. Lapselta tai nuorelta ei voida Partion jäsenmaksuun sisältyy toissijaiedellyttää, että hän osaa tai usnen partiovakuutus. Lue siitä ja muuskaltaa ilmaista pitävänsä esimertakin turvallisuudesta lisää SP:n turvalkiksi johtajan tai ikätoverinsa lisuusohjeista (2007). Asiasta on myös käytöstä loukkaavana. Toisaalta verkossa osoitteessa www.partio.fi. aikuisen on ymmärrettävä vastuunsa, kun lapsen tai nuoren idolirakastuminen kohdistuu aikuiseen. Häirinnän kohteena voivat olla sekä Häirintään tulee puuttua myös lasten ja tytöt että pojat, naiset että miehet. nuorten välisissä suhteissa. On oikein Idolirakastuminen kohdistuu usein aipuuttua asiattomiin tilanteisiin. Aikuikuiseen. Aikuisen tulee tietää vastuunsa sella on lupa välittää – lupa puuttua. myös siinä tilanteessa, kun nuori ihasSukupuolinen häirintä voi ilmetä tuu valta-asemassa olevaan aikuiseen. ainakin seuraavin tavoin: Aikuinen ei saa vastata nuoren tuntei• nimittely siin, ja hänen tulee asettaa ystävällisesti • sukupuolisesti vihjailerajat nuoren käyttäytymiselle. Suomen vat eleet tai ilmeet Liikunta ja Urheilu on tehnyt urhei• vartaloon, pukeutumiseen tai luseuroja varten Lupa välittää – lupa yksityiselämään liittyvät huopuuttua -oppaan, jossa käsitellään sukumautukset tai kysymykset puolista ja seksuaalista häirintää. • seksuaalinen koskettelu (nipisHae opas Suomen Liikunta ja Urheilu tely, suutelu, puristelu jne.) ry:n sivuilta osoitteesta www.slu.fi. • seksuaalissävytteiset puhelinsoitot, tekstiviestit, sähköpostit ja kirjeet • seksuaalisten kuvien ja muiden materiaalien näyttäminen tai lähettäminen • halventavat ja seksistiset vitsit yleensä • toistuvat seksuaalissävyiset ehdotukset tai seksuaaliseen käytökseen viittaavat kutsut • seksuaaliseen kontaktiin pakottaminen.

Partiojohtajan käsikirja

291

Turvallisuus ryhmässä Jokainen uskaltaa olla oma itsensä, kun tuntee olonsa turvalliseksi – hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on. Miten salliva ilmapiiri teillä on? Suvaitsevaisuus lähtee arjesta ja johtajat näyttävät siinä esimerkkiä. Entä millaista kuria pidätte? Säännöt ja kuri suojelevat ryhmän jäseniä toisiltaan. Jos ryhmässä on rajoja koetteleva kingi, johtajan täytyy osoittaa ne hänelle, ei työntää päätä pensaaseen. Kiusaamista on joskus vaikea tunnistaa, mutta siihen sekä väkivaltaiseen ja aggressiiviseen käytökseen tulee puuttua heti. Myöhemmin rajoja on jo vaikeampi asettaa.

Kiusaamista on se, että sama tyyppi joutuu toistuvasti ja jatkuvasti kiusaamisen kohteeksi. Kiusaajia voi olla yksi tai monta. Kiusaamistilanne ei ole koskaan tasa-arvoisten ja yhtä voimakkaiden nahistelua, vaan kiusattu on alakynnessä ja puolustuskyvytön suhteessa kiusaajaan. On tavallista, että aikuiset eivät huomaa väkivaltaisia tilanteita tai kiusaamista – sen sijaan lapset ja nuoret tietävät asiasta.

» Mannerheimin Lastensuojeluliiton

teemasivusto: www.nuortennetti.fi.

Päihteet ja turvallisuus Partio ei ole ”turvallinen paikka tutustua alkoholiin”, jossa lapset opettelevat kuningas alkoholin käyttöä. Partio on päihteetön harrastus. Aikanaan vanhan partiolain viimeisessä kohdassa luki: ”partiolaisen ajatukset, sanat ja teot ovat puhtaat”. Tiukin tulkinta tästä oli, että partiolaisen tulee olla absolutisti. Partiojohtajan ei tarvitse olla absolutisti, mutta kun toimimme lasten ja nuorten kanssa, pidättäydymme päihteiden käytöstä. Lippukuntasi nuoret ovat otollisessa iässä – he ottavat sinusta mallia monella tapaa. Moni partioleiri tai tapahtuma kertoo jo leirikirjeessään osallistujalle, että alkoholi ja huumeet eivät kuulu partioon. Niiden hallussapito tai päihtyneenä tai huumaantuneena esiinty-

Partiojohtajan käsikirja

NÄIN JOHDAT PARTIOSSA

Älä sulje silmiäsi kiusaamiselta

292

minen on matkalippu kotiin, omalla kustannuksella. Suomen tupakkalaki tarkoittaa partiossa sitä, että esimerkiksi leireilläkään alaikäiset eivät voi polttaa vanhempiensa luvallakaan. Muutenkin leireillä tulisi kannustaa tupakan osalta savuttomuuteen – mieluummin poltetaan nuotioita. Vaikka lippukunta tai leiri tai vaeltajatapahtuma on sopinut yhteisesti pelisäännöt, aina joku kokeilee. Esimerkiksi lippukunta on sopinut, että retkikämppä on päihteetön vyöhyke, mutta vaeltajaporukka jää verekseltään kiinni. Seuraavassa muutamia vihjeitä tilanteen selvittämiseen: Ihmiset käyttävät monenlaisia keinoja toimittuaan sääntöjen vastaisesti ja jäätyään siitä kiinni. Henkilö saattaa esimerkiksi • salailla (yrittää pärjätä ja toimia kuten normaalisti) • vetäytyä syrjään ja mököttää (on passiivinen, istuu paikallaan, ei puhu, ”kantakaa vaikka kotiin sitten”) • uhota (”et kyllä paljasta mua, tai mä laitan isän asialle”) • kieltää ja selitellä (”enhän mä yleensä, silloin vaan oli meno päällä”) • vedota ongelmiin (”äiti ja isä erosivat kesällä…”) • syytellä (”no kyllähän muutkin otti…”) • lupailla (”en varmasti ota enää…”). Päihteiden käytöstä kannattaa puhua nuoren kanssa pian sen jälkeen, kun käyttö on tullut ilmi. On kuitenkin hyödytöntä keskustella päihtyneen kanssa. Turhaa on myös tuomita tai ruveta kinastelemaan. Rakentavampaa on lähteä liikkeelle etsimällä niitä asioita, joista molemmat voivat olla samaa

Partiojohtajan käsikirja

mieltä. Nuorelle tulee välittää viesti, että pitää nuoresta, vaikkei hyväksy hänen käytöstään. Keskusteluun kannattaa varata rauhallinen hetki. Kahdenkeskinen keskustelu auttaa nuorta ”säilyttämään kasvonsa” ja tekee isottelun ryhmän edessä tarpeettomaksi. Kahdenkeskisessä keskustelussa nuori ei myöskään saa huomiota ei-toivotusta käyttäytymisestään. Päihteidenkäytön puheeksi ottavan johtajan on hyvä varautua voimakkaisiin tunteisiin sekä itsessään että nuoressa. Oma epävarmuus ja pelko nuoren tai hänen vanhempiensa suuttumisesta ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Perusohjeita päihteistä keskustelemiseen nuoren kanssa • Varaa aikaa ja paikka, jossa voitte olla rauhassa. • Pysy rauhallisena. • Ota ensin esille asia, josta voit kehua nuorta ja josta olet tyytyväinen. • Toimi etukäteen päättämälläsi tavalla. • Kerro, että olet huolissasi. Kerro, että välität. • Kerro faktat eli mitä olet nähnyt, kuullut tai haistanut. Älä moralisoi. • Tee avoimia kysymyksiä (mitä, missä, milloin…, joihin ei voi vastata kyllä tai ei). • Kuuntele (anna nuoren kertoa oma tarinansa). • Varaudu nuoren kyyneliin tai kiukkuun. • Sano selvästi, että arvostat häntä ja uskot hänen mahdollisuuksiinsa. • Kerro, mitä itse olet valmis tekemään nuorta tukeaksesi.

• Jos erehdyt, pyydä anteeksi. • Jos nuori tarvitsee ammattiapua, keskustele asiasta ja neuvo nuorta. • Välittäminen ja huoli ovat puuttumisen motiivit, ja ne kannattaa sanoa myös ääneen. Voit kertoa myös, että nuori on hyvä tyyppi, vaikka hänen tekemisissään onkin toivomisen varaa. • Nuorta ei saa vähätellä tai nolata. • Mahdollisten seuraamusten tulee olla ryhmän sopimien päihdepelisääntöjen mukaiset ja kaikille samat.

» Lähde: Nuorten Akatemia

Oikeus väkivallattomaan elämään on hyvinvoinnin perustekijä Mitä tehdä, jos epäilet, että jotakuta lasta kohdellaan väkivaltaisesti esimerkiksi kotona? Suomessa yhä edelleen joka vuosi pahoinpidellään noin 50 lasta sairaalakuntoon. Jos epäilet jotain, älä puoskaroi vaan keskustele johtajakollegasi kanssa ja ota yhteyttä viranomaisiin. Lue lisää Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Väestöliiton sivuilta: www.mll.fi, www.vaestoliitto.fi.

293

NÄIN JOHDAT PARTIOSSA Partiojohtajan käsikirja

294

Partiojohtajan kĂ¤sikirja

295

Liitteet

LIITTEET Partiojohtajan kĂ¤sikirja

296 Suomen Partiolaisten päihdepelisäännöt: Päihteet ja partio Partiotoiminnan tavoitteena on kasvattaa nuorista vastuuntuntoisia ja itsenäisesti ajattelevia yhteiskunnan jäseniä. Vahvan itsetunnon kehittymistä ja terveitä elämäntapoja kasvatuksessa painottamalla ehkäistään ennalta päihteiden kokeilua ja käyttöä. Partiojohtajan esimerkki nuoren kehityskulussa on ratkaisevan tärkeä. Hän on – tahtomattaankin – nuorille esikuva ja aikuisen malli. Partiojohtaja opettaa omalla käytöksellään nuorille monenlaisia asioita, myös suhtautumista päihteisiin. Partiotoiminnassa noudatetaan muiden viranomaissäädösten ohella tarkasti myös päihteitä koskevaa lainsäädäntöä: Alle 18-vuotiaalle ei saa myydä eikä hän saa pitää hallussaan eikä kuljettaa edes mietoa alkoholijuomaa. Myös tupakkatuotteiden myynti alle 18-vuotiaalle on

Partiojohtajan käsikirja

kielletty. Huumausaineiden käyttäminen ja hallussapito on huumausainerikos. Lain noudattaminen on helppoa: päihteet eivät kuulu partiotoimintaan. Vaikka laki ei kiellä aikuisia nauttimasta alkoholia tai tupakoimasta, partiojohtajan edellytetään kuitenkin lasten ja nuorten kanssa toimiessaan pitäytyvän kaikista päihteistä, myös tupakasta ja alkoholista. Partiotilaisuuden (leirin, retken, kurssin, kokouksen…) johtajiston niin lippukunnassa, piirissä kuin keskusjärjestössäkin on syytä keskustella ja sopia aina erikseen päihteiden käytön pelisäännöistä kulloisenkin tilaisuuden yhteydessä. Partioneuvosto on käsitellyt nämä pelisäännöt kokouksessaan keväällä 2001.

297 Lippukunnan viestintäsuunnitelma: Partiolippukunta Malli ry Hyväksytty Malli ry:n kokouksessa 16.4.200B. MALLI RY:N VIESTINTÄSUUNNITELMA

1.YLEISET PERIAATTEET Viestinnän tavoite Viestinnän kautta pyritään lisäämään partiolippukunta Malli ry:n tunnettuutta, luomaan todenmukaista ja myönteistä mielikuvaa partiosta, vahvistamaan luotettavuutta ja uskottavuutta sekä mainetta. Viestintä on myös tiedonvälitystä siitä, mitä lippukunnassa käytännössä tapahtuu. Viestinnän toiminta-ajatus Malli ry:n viestintä on aktiivista, läpinäkyvää, asiantuntevaa sekä ennakoivaa. Viestintä on vuorovaikutteista, keskusteluun ja osallistumiseen rohkaisevaa. Lippukunta viestii nopeasti, tasapuolisesti ja asiallisesti.

Jokainen lippukuntalainen luo kuvaa Malli ry:stä yhteisönä. Lippukunnanjohtaja vastaa lippukunnan viestinnän kokonaisuudesta, yhteyksistä sidosryhmiin ja ulkoisesta viestinnästä: hän tekee tiedotteet vanhemmille (neljä kertaa vuodessa) ja pitää yhteyttä alueeseen, piirin ja keskusjärjestöön. Lippukunnan WWW-sivuvastaava päivittää nettisivuja. Lippukuntalehden päätoimittaja huolehtii lehdestä. Lippukunnan sampo huolehtii kämpän ilmoitustaulusta.

3. SISÄINEN VIESTINTÄ Lippukunnan sisäisen viestinnän kanavia: • sähköpostilista • lippukuntalehti, ilmestyy neljä kertaa vuodessa • tiedotteet koteihin, neljä kertaa vuodessa • kolon ilmoitustaulu • WWW-sivut.

→

Partiojohtajan käsikirja

LIITTEET

2.VIESTINTÄVASTUU

298 → 4. ULKOINEN VIESTINTÄ Lippukunnanjohtaja vastaa ulkoisesta viestinnästä. Lippukunta pyrkii neljä kertaa vuodessa saamaan jutun toiminnastaan paikallislehteen. Tämän vuoden tavoitteet: • talvileiristä juttu • partioviikolla tarjotaan henkilökuvaa lippukunnan nuoresta leirinjohtajasta • kauden alkuun elokuussa suunnitellaan juttu, jossa kerrotaan, että partioon mahtuu vielä mukaan • adventtikalenterimyynnin alkaessa juttu kalentereista. • Juttuideoita tarjotaan myös paikallis- ja maakuntaradioon.

5. KRIISIVIESTINTÄ Kriisiviestintävastuu on lippukunnanjohtajalla. Muut johtajat eivät tiedota. Tarvittaessa lippukunnanjohtaja pyytää apua piiristä. Lippukunta on tehnyt erillisen kriisiviestintäohjeen, joka on jaettu jokaiselle johtajatehtävässä toimivalle.

Partiojohtajan käsikirja

Lippukunnassa toimivan johtajan pesti – muistilista Tämän listan avulla voidaan kerätä pestatessa käsiteltäviä asioita.

299

Lippukunta • • • • •

Jäsenmäärä ja organisaatio Toimivat johtajat, heidän tehtävänsä ja erityisosaamisensa Taustayhteisö ja yhteistyömuodot Johtajiston kokoukset: aika, viestintä, muistiot, johtajahuolto Käytössä oleva kalusto, tilat, avaimet, materiaalit ja tarvikkeet

Oma tehtävä • • • • • • • •

Tarvittavat tiedot ja taidot Henkilökohtaiset odotukset ja toiveet Saatavilla oleva koulutus tai perehdytys Tehtävään kuuluvat asiat: vastuu, kokoukset, viestintä, talousarvio Ajantarve Pestin pituudesta sopiminen Saatavilla oleva tuki: sijaiset, kirjallisuus, ongelmissa auttajat Mahdollisuus kehittyä sekä saada ja antaa palautetta

Lippukunnan toiminta Viikoittainen toiminta Yhteiset tapahtumat Johtajien osallistuminen niihin Toimintasuunnitelma Lippukunnan perinteet ja historia

LIITTEET

• • • • •

Yhteydet • • • •

Kunta, piiri, muut järjestöt, seurakunta Vanhemmat Muut johtajat Muut alueen lippukunnat

Tuki • • • •

Millaista tukea eniten kaivataan? Milloin tavataan seuraavan kerran? Miten mahdollisista muutoksista sovitaan? Edeltäjän antama perehdytys, seuraajalle annettava perehdytys

» Katso lisää pestauksesta Lippukunnanjohtajan kansiosta (2007) osoitteessa www.partio.fi.

Partiojohtajan käsikirja

Malli talousarvio

300

L I P P U K U N TA RY. TA L O U S A RV I O 2 0 0 6 TULOT Retkeilyn tulot Tulot lpk:n retkistä ja leireistä Tulot ikäkausi 1:n retkistä Tulot ikäkausi 2:n retkistä

6540 4700 1260 580

MENOT Retkeilyn menot Menot lpk:n retkistä ja leireistä Menot ikäkausi 1:n retkistä Menot ikäkausi 2:n retkistä Menot johtajahuollosta

7750 3800 2000 1000 950

Koulutuksen tulot Tulot omasta koulutuksesta

0 0

Koulutuksen menot Menot omasta koulutuksesta Menot muusta koulutuksesta

480 80 400

Kilpailutulot Tulot omista kisoista

0 0

Kilpailumenot Menot pt-kisoista Menot omista kisoista Menot muista kisoista

690 440 50 200

Muiden tapahtumien tulot Tulot muista tapahtumista

70 70

Muiden tapahtumien menot Menot muista tapahtumista Menot kokouksista

585 480 105

Yleistulot Tulot huivimerkeistä Tulot asusteista

117 52 65

Yleismenot Menot toimistotarvikkeista Kulukorvaukset Menot lippukuntalehdestä Menot huivimerkeistä Menot ansiomerkeistä Menot muistamisista Menot toimintatarvikkeista Menot asusteista

1880 70 500 180 0 40 40 1020 30

Varainhankinnan tulot Tulot wapputempauksesta Tulot lastenhoidosta Tulot joulumyynneistä Tulot kynttilätoimista Tulot muista varainhankintatoimista

5250 750 500 1500 500 2000

Varainhankinnan menot Menot wapputempauksesta Menot lastenhoidosta Menot joulumyynneistä Menot kynttilätoimista Menot muista varainhankintatoimista

910 200 160 0 50 500

Rahoitustulot Korkotulot

0 0

Rahoitusmenot Pankin palvelumaksut

90 90

Avustustulot Taustayhteisöltä saadut tulot Kaupungilta saadut avustukset Muut avustukset ja lahjoitukset

3483 2983 300 200

Avustusmenot Jäsenten avustusmenot

0 0

Käyttöomaisuus Telttojen ostoon Poistot käyttöomaisuudesta

675 675 0

TULOT YHTEENSÄ

15460 MENOT YHTEENSÄ

TULOS

2400

Varaus 60-vuotisjuhlien ulkomaanleiriä varten

2400

Partiojohtajan käsikirja

13060

Malli tase

301 LIPPUKUNTA ry

Tase 1.1.â&#x20AC;&#x201C;31.12.2005

Vastaavaa 100 Kassa 101 Pankki 102 Siirtosaamiset Yht.Vastaavaa

2226,20 1667,33 2083,00 5976,53

Vastattavaa 200 Edellisten tilikausien tulos

3193,95

202 Siirtovelat

201,55

Tilikauden tulos

2581,03

Yht.Vastattavaa

5976,53

LIITTEET Partiojohtajan kĂ¤sikirja

Pikasanasto Akela, sudenpentulaumanjohtaja, tehtävään

302

koulutettu aikuinen tai vaeltajaikäinen

B-P, kts. Baden-Powell Baden-Powell Robert, B-P, (22.2.1857 – 8.1.1941) oli englantilainen kenraali ja partio liikkeen perustajapartioliikkeen perustaja, joka aateloitiin myöhemmin lordi Robert Baden-Powell of Gilwelliksi.

Baden-Powell Olave, (22.2.1889 – 25.6.1941) maailman partiotyttöjen ylijohtaja ja B-P:n puoliso.

EB, Explorer Belt Erillisryhmä, oma ryhmä tytöille ja pojille Gilwell-Park, Lontoon lähistöllä sijaitseva partiopuisto Ikäkausi, partiossa toimitaan pääsääntöisesti ikäkausittain: (sudenpennut, seikkailijat, tarpojat, samoajat, vaeltajat)

Jamboree, partiolaisten kansainvälinen suurleiri Kasvatustavoitteet, näissä määritellään ne asiat, joihin lapsia

ja nuoria kasvatetaan partiomenetelmän ja –ohjelman avulla, partion kasvatustavoitteet vastaavat kysymykseen miksi

Ko-Gi-kurssi, Kolmiapila-Gilwell-kurssi, partiojohtaja-jatokokurssi Kunniapartiolaiset, Kunniapartiolaiset Suomessa: C. G. E.

Mannerheim, P. E. Svinhufvud, Anni Collan, J. K. Paasikivi, Alli Paasikivi, Verneri Louhivuori, Sven Donner, Kata Jouhki, Helvi Sipilä

Lauma, Sudenpentujen toimintaryhmä; seka- tai erillisryhmä, jossa toimii 8-12 sudenpentua

Luotsi, tietyn ikäkauden toiminnasta vastaava tehtävään koulutettu aikuinen

Muistelemispäivä, B-P:n ja hänen vaimonsa Lady Olaven yhteinen syntymäpäivä, partioliikkeen päivä koko partiomaailmassa 22.2.

Nappulat, Ko-Gi:n käyneiden tunnus, kaksi puuhelmeä nahkanauhassa Ohjelmauudistus2010, vuosina 2006-2010 toteutettu Suomen Partiolaisten ohjelmauudistus

Partiojohtaja, yli 18-vuotias partiojohtajaperuskurssin käynyt partiolainen

Partiokasvatus, sisältää partiomenetelmän, kasvatustavoitteen ja partio-ohjelman

Partiojohtajan käsikirja

Partiomenetelmä, partioliikkeen kehittämä keinojen kokonaisuus päästä kasvatustavoitteisiin, vastaa kysymykseen miten

Partio-ohjelma, tarkoittaa sitä, mitä partiossa tehdään Partioviikko, kalenteriviikko, joka sisältää Yrjönpäivän 23. huhtikuuta Scouting´s Sunrise, 1.8.2007 vietetty maailmanlaajuinen

303

juhlapäivä, jolloin nostettiin lippu uudelle partion vuosisadalle

Samoaja, 15-17-vuotias partiolainen Samoajavartio, samoajien toimintaryhmä, erillisryhmä, jossa toimii 4-12 samoajaa

Sampo, seikkailijajoukkueen johtaja Seikkailija, 10-12-vuotias partiolainen Seikkailijajoukkue, seikkailijoiden toimintaryhmä;

seka- tai erillisryhmä, jossa toimii 10-15 seikkailijaa. Seikkailijajoukkue jakautuu vartioihin.

Sisupartiolainen, sisu, vammainen partiolainen SP, Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry, partiolaisten keskusjärjestö Suomessa

Sudenpentu, sudari, supe, 7-9–vuotias partiolainen Tarpoja, 12-15-vuotias partiolainen Tarpojavartio, tarpojien toimintaryhmä; Tukiyhdistys, Lippukunnan toiminnan tukemiseksi perustettu

yhdistys, esimerkiksi vanhempainyhdistys tai kannatusyhdistys

Vartionjohtaja, toimintaryhmän johtaja Vaeltaja, 18-22-vuotias partiolainen Vaeltajavartio, vaeltajien toimintaryhmä; yhteisryhmä, jossa on 3-5 vaeltajaa

Vartio, toimintaryhmä WAGGGS, World Association of Girl Guides and Girl Scouts , Partiotyttöjen Maailmanliitto

WOSM, World Organisation of the Scout Movement, Partiopoikien Maailmanjärjestö

Yhteisryhmä, ryhmä, johon kuuluu sekä tyttöjä että poikia Yrjönpäivä, partiolaisten suojeluspyhimyksen muistopäivä 23.4.

Partiojohtajan käsikirja

LIITTEET

erillisryhmä, jossa toimii 4-12 tarpojaa

Maailmanjärjestöt

304

Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry Piiri Lippukunta SUDENPENTULAUMA(T)

SEIKKAILIJAJOUKKUE(ET)

TARPOJAVARTIO(T)

SAMOAJAVARTIO(T)

VAELTAJAVARTIO(T)

Lippukunnassa toimivat johtajat ja aikuiset JOHTAJANEUVOSTOT

ULKOPUOLISET ASIANTUNTIJAT

LIPPUKUNNANJOHTAJA, SIHTEERI JA HALLITUS

YMPÄRISTÖ (YRITYKSET, YHTEISÖT...)

Lippukunta toimintaympäristössään.

Partiojohtajan käsikirja

TAUSTAYHTEISÖT

KALUSTONHOITAJA YM. TUKIHENKILÖITÄ

VANHEMMAT

VANHEMPAINNEUVOSTO

Hakemisto A

Aikuinen johtaja 152 Aikuinen tuki 106, 109 Aikuisena partioon 20 Aikuisen rooli 152 Ajatteluhatut 89 Akela 18, 262 Aktiivisuus 32 Aktiviteetit 137 Samoajat 128 Seikkailijat 122 Sudepennut 119 Tarpojat 126 Vaeltajat 131 Alkoholi 27, 37, 92, 291, 296 Aluetyö 181 Ansiomerkki 209 Apulainen 153 Arviointi 238, 247, 271 Arvojohtaminen 245 Arvopohja, arvot 50, 66, 88, 244 Asut 14 Ateismi 93 Avarakatseisuus 31

De Bonon kuusi hattua 88 Delegointi 216, 256 Demokratia 42

B-P, Baden-Powell 11, 22, 69 Brownsea 11

E Elämän hallinta 98 Epäonnistuminen 269 Esikuva 262 Esimerkillä johtaminen 237, 245 Etiikka 245 Explorer Belt 57, 84

H Haastava sudari 92 Hissitarina 62 Historia 11, 22 Huudot 14, 65 Huumeet 37, 291

I Ideointi 282 Ihanteet 69, 72, 94 Ihmisoikeudet 43 Ikäkausi 19, 51, 111, 201, 212 Ikäkausijako 109, 116

Partiojohtajan käsikirja

HAKEMISTO

305

306

Ikäkausien johtajat 132 Ikäkausijohtaja 153, 160 Ikäkausitoiminnan johtaminen 132 Ikäkausivastaava 153 Ikävien asioiden kertominen 254 Imago 59 Individualismi 44 Innostaminen 258, 262 Isänmaallisuus 59 Itsensä kehittäminen 268

J Jamboree 57, 58 Jäsenmäärä 26 Johtaja, johtajisto, johtajuus 72, 89, 260 Johtajahuolto 156, 165 Johtajan esimerkki 89, 212, 296 Johtajan vaikutus 238 Johtajisto 213 Joukkue 18 Juhlapäivät 210 Jumalasuhde 50, 51

K Kalusto 178 Kansainvälisyys 50, 55 Kansalaisyhteiskunta 39 Kasvattaja 240, 260, 262 Kasvatustavoitteet 51, 98, 145 Suhde itseen 98 Suhde toisiin ihmisiin 98 Suhde yhteiskuntaan 100 Suhde ympäristöön 100 Kilpailut 141 Kultaiset teesit 109 Kulttuuri 100 Kättely 13

Partiojohtajan käsikirja

Keskusjärjestö 59, 162, 186 Kilta 165 Kisat 231 Kiusaaminen 289 Ko-Gi (Kolmiapila-Gilwell -kurssi) 57, 161 Koti-ikävä 289 Koulutus 158, 213 Itseopiskelu 159 Koulutusjärjestelmä 159 Koulutuskokonaisuudet 158, 160 Koulutusvastaava 160 Moduuli 159 Monimuotokoulutus 158, 159 Partiojohtaja-jatkokoulutus 161 Partiojohtaja-peruskoulutus 161 Kriisi 253 Kriisiviestintä 189 Kuluttaminen 46

L Laki 70 Laulut 14, 65 Lauma 18 Leaderi 240, 244 Lehtileikkeet 65 Leirit 22, 139, 205, 217, 225 Lippukunnanjohtaja 175 Lippukunta 17, 167 Logo 191 Luonnonsuojelu 100 Luonto 33, 54, 107 Luonto-Liitto 67 Luopuminen 166 Luotsi 18, 125, 130 Luottamus 245 Luottamushenkilö 163

Maahanmuuttaja 223 Maailmanjärjestöt 17, 50, 55, 58, 67 Mafeking 29 Mahdollistaja 240, 256 Manageri 240, 247 Marttyyri 241, 243 Menetelmä 52 Meripartio 232 Merkit 14 Monikulttuurisuus 41 Monimuotokoulutus 158 Motivaatio 211, 241

Partiomenetelmä 101 Aikuinen tuki 106 Nousujohteisuus 103 Päivän hyvä työ 107 Sitoutuminen partion arvoihin 101 Symboliikka 103 Tekemällä oppiminen 105 Toiminta luonnossa 107 Vartiojärjestelmä 103 Partio-ohjelma Samoajaohjelma 128 Tarpojaohjelma 125 Vaeltajaohjelma 130 Partiotaitokilpailut 141 Päivän hyvä työ 107 Päämäärä 22, 49, 50, 52 päämäärä 41 Päätöksenteko 271 Päihteet 37, 291 Päivän hyvä työ 22, 53 Palaute 243, 247, 276 Palvelija 240, 241 Palvelu 53 Parempi maailma 33, 41 Partio-ohjelma 18 Ikäkaudet 19 Partioaate 33 Partioihanteet 69, 72, 94 Partiojohtaja-jatkokoulutus 161 Partiojohtaja-peruskoulutus 161 Partiojohtaja-valtakirja 161 Partiojohtajuus 155 Partiokasvatus 31, 51 Partiokoti 55 Partiokoulutus 158 Partiolaisuus 59 Partiolaki 70

N Neuvottelu 266 Neuvottelutaidot 266 New age 89 Nousujohteisuus 16, 53, 103 Nuori 33 Nuorisojärjestö, nuorisoliike 11, 27, 55 Nuorisolaki 34 Nuorisopolitiikka 39 Nuorten Miesten Kristilinen Yhdistys (NMKY) 67

O Ohjaaminen 87, 257 Ohjauskeskustelu 258 Ohjelmauudistus 18 Omakohtaisuus 72 Ongelman ratkominen 249 Optimismi 31 Organisointi 282

Partiojohtajan käsikirja

307

HAKEMISTO

308

Partiolupaus 71 Partiomenetelmä 52 Partionimi 13 Partion johtamiskäsitys 240 Partioon liittyminen 20 Partiopesti 155, 156, 243, 247 Laumanjohtajalle 157 Pestaaja 156 Pestattava 156 Pestaus 157, 194 Pestikeskustelu 157 Partiopolku 18 Partiotaitokilpailut 184, 231 Partiotervehdys 13 Partiotoiminta 88 Perinteet 179, 205 Peruskirja 50, 90 Piiri, piirirakenne 26, 162, 184 Pitkän tähtäimen suunnitelma 196 Politiikka 27 Pomo 240, 252 Projekti 282 Projektin vaiheet 282 Pysyvät roolit 240

R Rajojen asettaminen 260 Rasismi 41 Ratkaisukeskeisyys 216 Ratkaisumalli 251 Rauha, rauhanliike 27, 33, 48, 90 Rauhanpäivä 55 Retket 139, 225 Riskit 248 Roolit 240 Royal Rangers 67 Ryhmä 270 Ryhmädynamiikka 270 Ryhmähenki 270

Partiojohtajan käsikirja

S SAGNO 55 Samoaja 127 Samoajaryhmä 128 Sampo 121 Seikkailija 120 Seikkailijaryhmä 121 Sudenpentu 118 Symboliikka 103 Sähköposti 33 Samoaja 154 Sampo 18 Seksuaalinen häirintä 91, 290 Seurakunta 179, 181 Sidosryhmä 181 Sisäinen viestintä 188 Sisaruspiiri 14 Sisupartio 220 Sitoutuminen 243 Sitoutumispeli 243 SP 59 Sudenpentu 153 Suomen lippu 206 Suomen Partiolaiset 59, 162 Suomen Punainen Risti (SPR) 67 Suunnittelu 247, 263, 280, 282 Suvaitsevaisuus 31 SWOT 268 Symboliikka 52 Syrjäytyminen 34

T Taitoalueet 136 Talous 177, 185 Tarpoja 154 Taukotupa 166 Taustayhteisö 165, 181 Tavoitteet 271, 275

Tekemällä oppiminen 53, 105 Tervetuloa partioon 9 Tilaa nuoremmille 166 Tilan antaminen 256 Tilannetaju 240, 252, 263 Tilintarkastus 173, 175 Toiminnan arviointi 193 Toiminnan jatkuvuus 200 Toiminta luonnossa 54 Toimintasuunnitelma 196 Toteutus 282 Tukiyhdistys 164, 183 Turvallisuus 288, 291

U Ulkoinen viestintä 188 Ulkoiset tunnukset 209 Uskonto 63, 90

309

Y Yhdessä päättäminen 15 Yhdistyksen kokous 173 Yhdistys 173 Yhdistyslaki 173 Yhteiskunta 24, 33, 48 Yhteisvastuullisuus 100 Yksilö 71 Yksilön kasvu 18 Ympäristö 34, 46

Partiojohtajan käsikirja

HAKEMISTO

Vaellukset 140 Vaellus 227, 231 Vaeltaja 129 Vaeltajaryhmä 130 Vaeltajavartio 130 Vaihtuvat roolit 240 Vaikuttaja 262 Vaikuttaminen 172 Vartiojärjestelmä 103 Vertaisjohtajuus 109 Samoajat 128 Seikkailijat 121 Sudenpennut 119 Vaeltajat 130 Valborg 246 Valvoja 262 Vanhempainneuvosto 165 Vanhempainyhdistys 164

Vapaaehtoisuus 171, 240 Varainhankinta 179 Vartio 18, 29 Vartiojärjestelmä 32, 46, 53, 94 Vartionjohtaja 18 Vastuullisuus 32 Vastuun ottaminen 219 Vertaisjohtajuus 15 Viestintä 185, 238 Viestintäsuunnitelma 297 Viimeinen viesti 35 Virheiden tekeminen 262

310

Partiojohtajan kĂ¤sikirja

311

Henkilöhakemisto Malinen, Antti 86 Malmi, Timo 77 Mannerheim, C. G. E. 24, 209, 239 Niemelä, Timo 77 Paavilainen, Marko 29 Peter Pan 35 Pietikäinen, Silja 80 Pulli, Antti-Jussi 83 Puruskainen, Pia-Maritta 72 Puuronen, Vesa 34 Yrjö Pyhä 52, 210 Pöysti, Lasse 237 Reponen, Pertsa 65 Rinne, Jalmari 65 Saukki 65 Setälä, Annikki 23 Sipilä, Helvi 29 Sinnemäki, Anni 46 Stalin, Josif 11 Stockmann, Doris 58 Tainio, Risto 256 Tulivuori, Jukka 85 Vainio, Ilmari 172 Vainio, Juha 65 Visapää, Sylvi 28, 58 Zelmanovits, Jill 79

Partiojohtajan käsikirja

HAKEMISTO

Alanko, Ilkka 44 Amalvy, Richard 59 Arponen, Sasi 75 Baden-Powell, Robert 11, 22, 30, 210 Baden-Powell, Olave 26, 210 Boyce, William 22 De Bono, Edward 88 Ekman, Johan 58 Erjanti, Suvi 76 Gallen-Kallela, Akseli 27, 209 Haarala, Tomi 73 Hector 65 Hirn, Joonas 84 Hitler, Adolf 11 Isä Mitro 241 Jercy Lec, Stanislaw 41 Jouhki, Kata 236 Karjalainen, Tuija 78 Karvonen, Erkki 59 Kastepohja, Ari 81 King, Martin Luther 43 Kujala, ”Eetu” Teemu 82 De La Fayette, Markiisi 42 Lahtinen, Seppo 74 Leino, Eino 68 Luoma-aho-Nyman, Sanna 87 Lähde, Jyrki J. 287

312

PJ-peruskurssihakemisto Kirjasta löytyvät Partiojohtaja-peruskurssin koulutusmoduulia tukevat osiot: Lapset ja nuoret 52, 109-131 Lasten ja nuorten ohjaaminen 132-136, 144-148, 220-224, 235-251, 254-259 Turvallinen toiminta 253-254, 289-293 Ikäkausiryhmän johtaminen ja ohjaaminen 132-136, 260-262, 264-265, 268-277 Retki 140-141, 225-231, 280-287 Partion perusteet luku 2, erityisesti 29-32, 49-51, 69-71, 94 Ohjelman perusteet 13-16, 31-32, 52-54, 96-131, 137-139 Lippukunta yhdistyksenä luku 5, erityisesti 170-200 Projekti 268-269, 280-287 Johtamisharjoitus 268-269 Ensiapu 288 Sudenpentu-, seikkailija-, tarpoja-, samoaja- ja vaeltajaohjelma 118-131

Partiojohtajan käsikirja

Tiedon lähteille – Kirjassa käytettyjä lähteitä 313 Partiokirjallisuus

• Vaeltajan toimintakansio (2. painos 2006) • Laumanjohtajan käsikirja, Opas sudenpentujen johtajalle (5. uudistettu painos 2004) • Vartionjohtajan käsikirja, Opas vartiolaisten johtajalle (9. uudistettu painos 2005) • Kouluttajan käsikirja (2000) • Partiojohtajan käsikirja (2. tarkistettu painos 1999) • Youth A Force For Development (2006), World Scouting Report, WOSM • Amalvy, Richard 2003: ScoutBoomComm, Scouting´s Profile (Kirja löytyy myös: www.scout.org)

Oppaat

• Lippukuntakansio (2007) • Partion graafinen ilme (2007) • Representing the Scout Movement (2006): Knowing what to say, how to say it and how to show it (WOSM, materiaali löytyy myös: www.scout.org) • Turvallisuusohjeet (2007) • Alueohjaajan opas (2007) • • • • • • • • •

Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry: www.partio.fi Partiojohtaja-lehti: www.partiojohtaja.fi WAGGGS: http://www.wagggsworld.org/en/home WOSM: www.scout.org Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi: www.alli.fi Luontoretken alkupiste, Metsähalltus: www.luontoon.fi Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu: www.ymparisto.fi Nuorten Akatemia: www.nuortenakatemia.fi Lupa välittää – lupa puuttua, Sukupuolinen ja seksuaalinen häirintä liikunnassa ja urheilussa, Suomen Liikunta ja Urheilu: Opas ladattavissa myös verkosta www.slu.fi • Johtaminen erityistilanteissa, Kanoottiliiton moniste verkossa: www.kanoottiliitto.fi • De Bonon kuusi ajatteluhattua, Edward De Bono: Kuusi ajatteluhattua (1990) Mannerheimin Lastensuojeluliiton moniste verkossa: www.yhdistysnetti.mll.fi

Partiojohtajan käsikirja

HAKEMISTO

Verkkolinkit

← Repäise tästä ←

←

Käytä sivu iltanuotion sytyttämiseen.

2018 Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry

2018

Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry

Tämä jokaisen partiojohtajan pakollinen varuste on tarkoitettu kulkemaan mukana koloilla, retkillä ja leireillä. Kirja innostaa keskustelemaan ja tarjoaa tilaa omille oivalluksille.

Partiojohtajan käsikirja

Käytännönläheinen opas partioon ja johtajuuteen

Partiojohtajan käsikirja