Tutkimuksia partiosta 2020

TUTKIMUKSIA PARTIOSTA VUOSIKIRJA 2020

S U O M E N PA RT I O L A I S E T â&#x20AC;&#x201C; F I N L A N D S S CO U T E R RY

TUTKIMUKSIA PA RT I O S TA V U O S I K I R J A 2020 TOIMITUS Elina Järvinen Aapo Kiilunen Timo Sinivuori GRAAFINEN SUUNNITTELU Eeva Helle KUSTANTAJA Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry OTA YHTEYTTÄ: opinnaytetyo@partio.fi partio.fi/suomen-partiolaiset/ yhteistyo/opinnaytetyot

PAINO Grano 2020 PAINOS 400 kpl ISSN 2343-2667 (painettu) ISSN 2343-3574 (verkkojulkaisu)

SISÄLLYS 4

ESIPUHE

PARTIOTUTKIMUS NUMEROINA

TUTKIMUKSIA PARTIOSTA HENGELLISYYS JA HENKISYYS PARTIOSSA

Partion arvopohja Riikka Nenonen: Nuorten käsitykset uskonnosta kahtia jakautuneet: 15–29-vuotiaiden nuorten suhtautuminen uskontoon ja hengellisyyteen partiossa

10 Käytännön hartausmateriaali

Venla Honkala ja Saara Miiluniemi: Syty! -Hartauselämän kehittäminen Kalajoen partiolippukunnissa Anni Suutari ja Sara-Pauliina Aho: Lepotauko - Hiljentymisiä partiopolun varrella

14 Seurakunta ja partio

Henna Ryöttä: Seurakunnan ja partiolippukunnan välinen yhteistyö

Marjukka Valtonen: Tukena partioleirin arjessa. Seurakunnan partiotyöntekijä leirillä

PARTIOSSA HANKIT TU OSAAMINEN

18 Partiokasvatus

Hanna Pikkarainen ja Otto Koistinen: Partio-osaamisen hyödyntäminen ammattikorkeakouluopinnoissa

Salla Rantala: Partio osana varhaiskasvatusta: Aktiviteettipaketin kokeileminen päiväkodeissa partiokasvatusta toteuttaen

22 Johtaminen

Milja Lappalainen: Partiojohtajan peruskoulutuksen koettu vaikuttavuus.  Miten koulutus vastaa Suomen Partiolaisten sille asettamiin tavoitteisiin?

Katri Hietanen: Vaikuttava harrastaminen – Mikä motivoi partionjohtajia vapaaehtoistyössä

PARTION MONIMUOTOISUUS

26 Sisupartio

28 Alkuperäiskansat

Paula Päivinen: Saamenkielisen partioryhmän perustaminen Lappiin

30 Sukupuoli

Krisse Kiiski: Sudenpennuista vaeltajiin. Viittomakielisiä käännöksiä partio-ohjelmaan

Crista Sinisalo: ”HEI KYLLÄ ME TYTÖT TÄÄ HOMMA HOIDETAAN” – Kokemuksia partiotyttöydestä turkulaisten tyttömeripartiolaisten silmin

32 Yhteisvastuullisuus

Siiri Mertakorpi: Rakentaa ystävyyttä yli rajojen – kehitysyhteistyö osaksi Suomen Partiolaiset–Finlands Scouter ry:n kansainvälistä toimintaa

PARTIO JA ELÄMYKSELLISYYS

34 Elämyksellinen tarinankerronta

KUVA Eeva Helle

Minttu Mäkilä: Kurkimaskotin suunnittelu ja toteutus partiolippukunnalle

36 Partiotapahtuman elämyksellisyys

Henri Strandman: Kriisin kääntäminen: Kokonaisvaltaisen brändi-ilmeen luominen Käännekohta 2020 partiotaidon Syys-SM-kilpailuille

Nelli Heikkinen: Ravintolatapahtuman toteuttaminen partiolaisten piirileiri Kliffalle

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2020

ESIPUHE

TÄMÄ VUOSIKIRJA ON KOOSTE VUODEN

kasvattajana ja ympäristötoiminnan järjestäjänä

2019 AIKANA TEHDYISTÄ PARTIOAIHEI-

esimerkiksi kehitysyhteistyöprojekteissa. Näihin

SISTA TUTKIMUKSISTA SUOMALAISISSA

edellä mainittuihin teemoihin liittyen partiolaiset

OPPILAITOKSISSA. Pyysimme julkaisuun tii-

suorittavat tänä vuonna esimerkiksi #MEIDÄN-

vistelmiä tietoomme tulleiden partioaiheisten

MERI-merkkiäJohn Nurmisen säätiön

opinnäytetöiden tekijöiltä. Kirjan tarkoituksena

kanssa sekä Panda-merkkiä WWF:n kanssa.

on esitellä partioaiheisen tutkimuksen kirjoa

#MEIDÄNMERI-merkki on osaltaan hyvä esi-

sekä tarjota hyödyllistä tietoa päätöksenteki-

merkki monisyisestä toimijaverkosta tai eko-

jöille partiossa ja sen ulkopuolella. Osa töistä

systeemistä, jossa useat kaupalliset (muumi tava-

on Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n

ramerkki) ja ei-kaupalliset tahot (partio ja

(SP-FS) tilaamia ja osa suuntautunut muualle

John Nurmisen säätiö) tekevät yhteistyötä.

partiokentälle esimerkiksi paikallistoiminnan

Tämä kirja koostuu 16:sta opinnäytetyön tii-

kehittämiseen. Sana seikkailu juontaa juuren-

vistelmästä, jotka on jaettu temaattisesti neljään

sa sanasta seikka, joka tarkoittaa pulmaa tai

osaan: henkisyys ja hengellisyys, osaaminen,

ongelmaa. Partio ja tutkimus ovat molemmat

monimuotoisuus ja elämyksellisyys. Temaattis-

seikailuita, jossa oppimisen ja oivaltamisen

ten kokonaisuuksien lähtökohtana ei ole ollut

kautta pulmat ja ongelmat selviävät. Seikkai-

tiukat oppiaine- tai oppilaitosrajat vaan yksi

leminen on sotkuisten vyyhtien selvittämistä,

kokonaisuus käsittelee aihetta useasta eri nä-

jossa tutkittu tieto toimii tukena – köytenä,

kökulmasta muodostaen parhaimmillaan hyvän

jonka avulla on helppo ylittää polun vaikeim-

poikkitieteellisen näkemyksen.

matkin kohdat. Miksi eri tahojen tulisi juuri nyt olla kiinnostuneita partioaiheisesta tutkimuksesta? Tämän

tion peruskirjan uudistus on nostanut partion ar-

päivän yhteiskunnan verkostoitunut rakenne,

vopohjan keskustelun kohteeksi. Riikka Nenosen

jossa useat eri toimijat kytkeytyvät yhteen luoden

pro gradu –tutkielma kytkeytyy arvokeskusteluun

toimijaverkostoja, tuo partioaiheisen tutkimuk-

esitellen erilaisia tapoja olla henkinen ja hengel-

sen laajemman yhteiskunnallisen vaikuttavuuden

linen. Myös evankelis-luterilaisen kirkon rooli

piiriin. Sitran megatrendit 2020 selvityksen*

partiossa on myllerryksen alla partion peruskir-

mukaan pitkän aikavälin kehityssuuntia ovat

jauudistuksen myötä. Seurakuntien ja partion

verkostomaisen vallan kasvu, väestön monimuo-

väliseen suhteeseen paneutuvat töissään Henna

toistuminen sekä ekologisen jälleenrakennuksen

Ryöttä ja Marjukka Valtonen. Venla Honkala ja

kiirellisyys. Partio kytkeytyy luontevasti osaksi

Saara Miiluniemi sekä Anni Suutari ja Sara-Pau-

kaikkia näitä teemoja. Partio on osa laajentuneita

liina Aho ovat tuottaneet opinnäytetyönään

oppimisympäristöjä, joihin kuuluu vapaa-ajan

hartausmateriaalia oppaiden muodossa.

harrastukset koulujen lisäksi. Myös kiinnostus

Toinen osa käsittelee partiossa hankittavaa

valtakunnallisia Johtajatulia kohtaan kertoo, että

osaamista. Partio on ennen kaikkea kasvatus-

partiossa opitut johtamistaidot innostavat myös

järjestö, joten on luonnollista, että solmukohtia

liike-elämän toimijoita.

muihin kasvatustoimijoihin löytyy ja niitä

Väestörakenteen moninaistuminen tuo mukanaan taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoistumisen riskin. Partion yhteisöllisyys tarjoaa nuorille turvallisen ympäristön ehkäisten syrjäytymistä ja eriarvoistumista, joka on yksi suurimmista nuorisopoliittisista ongelmista. Partio on mukana myös globaalilla tasolla eriarvoistumista vastaan ja Suomen suurinpana nuoriso- ja kasvatusjärjestönä partiolla on keskeinen rooli ympäristö-

Ensimmäinen osa käsittelee henkisyyttä ja hengellisyyttä olennaisena osana partiota. Par-

SU O M EN PA RT I O L A I S E T – F I N L A N D S S CO U T E R RY

tutkitaan. Salla Rantala tarkastelee työssään partiota osana varhaiskasvatusta. Hanna Pikkarainen ja Otto Koistinen taasen paneutuvat nuorten

aikuisten harrastuksessa hankitun osaamisen tunnustamiseen ammattikorkeakoulussa. Milja Lappalainen käsittelee tutkielmassaan partio-

johtajan peruskoulutuksen vaikuttavuutta.

Partio tarjoaa tulevaisuudessakin paljon tutkittavaa. Erilaiset kontekstit, kuten Johtajatulet, perhepartio sekä etäpartio tarjoavat uusia näkökulmia.

Katri Hietanen puolestaan tarkastelee. partion-

johtajien motiiveja vapaaehtoistyöhön osallistumiseen. Partion tavoitteena on olla ”yhdenvertaisuus-

painottuu kasvatustieteisiin. Partioharrastus

periaatteen mukaisesti toimiva monimuotoinen

kuitenkin muovautuu ajan mukana ja tänä

järjestö”. Kolmas osa käsittelee partion moni-

päivänä siihen kuuluu olennaisena osana myös

muotoisuutta ja jokaisen mahdollisuutta osallis-

nykyaikainen teknologia, esimerkiksi leiri-

tua partioon. Krista Kiisken tutkimus viittoma-

infrastruktuuri luo hyvät puitteet teknisten alo-

kielisyydestä painottaa partion tavoitettavuuden

jen opinnäytetöille. Kysyttäessä tekijöiltä, miksi

merkitystä eri ryhmille ja erityisesti kuurojen

he valitsivat juuri partioaiheisen opinnäytetyön,

yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumisen

melkein kaikki vastasivat motivaation kummun-

välttämättömyyttä. Paula Päivisen pro gradu

neen rakkaudesta partioharrastukseen, ja halusta

-tutkielma käsittelee toisen kielivähemmistön,

antaa takaisin osaamista partioyhteisölle.

saamenkielisten partioharrastusta. Christa

Haluamme kiittää opinnäytettöiden tekijöitä

Sinisalon työssä tarkastellaan partioharrastusta

sekä kaikkia henkilöitä, jotka ovat panoksellaan

tyttökulttuurina, jolla on positiivisia vaikutuksia

myötävaikuttaneet tämän vuosikirjan syntymi-

tyttöjen identiteetin kannalta. Siiri Mertakorven

seen. Toivomme hyviä lukuhetkiä kirjan parissa

tutkielman keskiössä on suomalaisen partioliik-

ja odotamme innolla näkevämme moniulotteista

keen kehitysyhteistyön alkuvaiheet.

partiotutkimusta myös tulevaisuudessa!

Viimeinen osa käsittelee partion elämyksellisyyttä. Erilaiset mieleenpainuvat ja tunnerikkaat kokemukset, kuten leirit, tarjoavat partiolaisille hauskaa yhdessäoloa elämyksellisen ohjelman muodossa. Suurimmilla leireillä, kuten tulevalla Finnjamborella on erillinen elämysjohtajan pesti. Nelli Heikkinen toteutti opinnäytetyönään elämyksellisen illalliskokemuksen johtajille leiriympäristössä. Toimiva ja mielenpainuva

Elina Järvinen

KTM, tohtorikoulutettava, Turun Yliopisto opinnäytekoordinaattori, Suomen Partiolaisten tutkimus- ja kehitysryhmä Timo Sinivuori

KT kasvatusjohtaja, Suomen Partiolaiset Aapo Kiilunen

Tiedonhallintakoordinaattori, Suomen Partiolaiset

tapahtumailme on osa elämyksellisyyttä. Henri Strandman teki opinnäytetyön brändiviestin-

nän toteuttamisesta partiotaitokisalle. Minttu Mäkilän opinnäytetyönään suunnittelemassa ja

valmistamassa kurkimaskottipuvussa yhdistyi tarinallisuuden ja perinteiden käyttäminen elämyksellisyyden luomisessa. Partio tarjoaa tulevaisuudessakin paljon tutkittavaa. Erilaiset kontekstit, kuten Johtajatulet, perhepartio sekä etäpartio tarjoavat uusia näkökulmia. Partiotutkimukselle on leimallista teknisten alojen vähäinen edustus - tämäkin kirja

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2020

KUVA ANT TI RAIKUNEN

PARTIOTUTKIMUS NUMEROINA PARTIO PÄHKINÄNKUORESSA 1. Suomessa partiotoimintaa on noin 300 kunnassa, vuosittain mukana on noin 65 000 jäsentä ja lippukuntia on yli 700 2. Noin 5 000 partioryhmää kokoontuu viikoittain 3. Vuosittain järjestetään yli 13 000 retkeä, leiriä, vaellusta ja purjehdusta

PARTIOTUKIMUS PÄHKINÄNKUORESSA 1. 2010-luvulla Suomessa on tehty yli 100 partioaiheista opinnäytetyötä 2. Tutkimuksia partiosta -julkaisu on aiemmin ilmestynyt vuosina 2014 ja 2016

PARTIOTUTKIMUS 2019

MAANTIETEELLINEN SIJAINTI PARTIOPIIREITTÄIN 2019

partioaiheista opinnäytetyötä

88 %

opinnäytetöiden tekijöistä oli naisia

50 %

LAPIN PARTIOLAISET RY

opinnäytetöistä on Suomen Partiolaisten tilaamia

TUTKIMUKSET KOULUTUSALOITTAIN 2019 ( 16 K P L ) Yhteisöpedagogi (3 työtä) Sosionomi (3 työtä) Yhteiskuntatieteet, yliopisto (3 työtä) Kasvatustieteet, yliopisto (2 työtä) Muotoilu (2 työtä) Tulkkaus (1 työtä) Liikkeenjohto (2 työtä)

POHJANMAAN PARTIOLAISET RY

JÄRVI-SUOMEN PARTIOLAISET RY

LOUNAIS-SUOMEN PARTIOPIIRI

HÄMEEN PARTIOPIIRI RY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN PARTIOLAISET RY

H E N G E L L I S YY S J A H E N K I S YY S PA RT I O S S A

PARTION ARVOPOHJA R I I K KA N E N O N E N:

Nuorten käsitykset uskonnosta kahtia jakautuneet: 15–29-vuotiaiden nuorten suhtautuminen uskontoon ja hengellisyyteen partiossa JOHDANTO Suomen Partiolaisten arvotyöryhmä haki syksyllä 2017 gradun tekijöitä käymään läpi kanssaan arvokyselyjen aineistoa. Kyselyiden teema kiinnosti itseäni, mutta halusin myös graduani varten valmiin aineiston. Lähdin mukaan arvotyöryhmään ja olin mukana ensimmäisen ja toisen kyselyn analyysissa syksyn 2017 ja kevään 2018 aikana. Ensimmäisen kyselyn aineistoa tarkastellessani päätin, että oma tutkielma-

TEKIJÄ

Riikka Nenonen

L I P P U K U N TA J A P I I R I

mysten tutkimiseen partiossa. Myönteinen suhtautuminen uskontoon ja hengellisyyteen oli arvoista ristiriitaisin. Halusin myös rajata aineistoa siten, että keskittyisin ainoastaan

Helsingin Merilokit – Helsinki Seagulls ja Ekin Partio Pääkaupunkiseudun Partiolaiset

nuorten vastauksiin. Tämä oli myös arvotyöryhmän näkökul-

P RO G RA D U -T U T K I E L M A

nuorten näkemyksiä, nuorisojärjestö kun olemme. Uskontoon

Nuorten käsitykset uskonnosta kahtia jakautuneet: 15–29-vuotiaiden nuorten suhtautuminen uskontoon ja hengellisyyteen partiossa

O P P I L A I TO S J A T U T K I N TO

Jyväskylän yliopisto, kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma, pääaineena yhteiskuntapolitiikka KUVA Harri Halmejärvi

ni keskittyisi uskontoon ja hengellisyyteen liittyvien kysy-

L I N K K I J U L KA I S U U N http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201906143223

ma, kun mietimme yhdessä, miten kyselyiden tuloksia haluaisimme raportoida eteenpäin. Painotimme raportoinnissa ja hengellisyyteen partiossa liittyvä keskustelu kiinnosti itseäni suuresti ja halusin syventyä siihen teemaan paremmin. Pääaineeni yhteiskuntapolitiikka, ja maisteriohjelmani, jossa keskiössä oli kansalaisjärjestöjen asiantuntijuus ja sen tutkiminen, mahdollistivat sen, että pystyin löytämään mielekkään näkökulman teeman tutkimiseen. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka sekularisaatio eli maallistuminen näkyy nuorten partiolaisten suhtautumisessa uskontoon suomalaisessa partiotoiminnassa. Halusin ottaa teoreettiseksi viitekehykseksi mukaan nimenomaan modernisaation. Kuinka se näkyy kansalaisyhteiskunnassa ja tarkemmin partiotoiminnassa. Modernisaatiosta tarkemmin käsittelin siihen keskeisesti liittyvää sekularisaatiota.

TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkielmassa vastattiin seuraaviin kysymyksiin: 1. Kuinka tärkeänä nuoret kokevat myönteisen suhtautumisen uskontoon ja hengellisyyden edistämiseen partiossa? 2. Miten (partion arvo) myönteinen suhtautuminen uskontoon ja hengellisyyden edistämiseen korreloi muiden partion arvojen kanssa? 3. Mitä asioita uskonnosta ja hengellisyydestä nuoret kokevat partiossa hyväksyttävänä?

SU O M EN PA RT I O L A I S E T – F I N L A N D S S CO U T E R RY

MENETELMÄT

JATKOTUTKIMUSAIHEET

Tutkimusaineistona oli Suomen Partiolaiset – Finlands

Olisi mielenkiintoista toistaa tutkimus esimerkiksi viiden tai

Scouter ry:n tekemät kaksi arvokyselyä syksyltä 2017 (1516

kymmenen vuoden kuluttua, ja tarkastella arvojen tärkeyttä

vastaajaa) ja keväältä 2018 (1498 vastaajaa). Näistä tarkas-

pitkittäisesti. Myös tarkempi partiolaisten arvomaailman

telussa oli erityisesti 15–29-vuotiaiden vastaukset. Tutki-

tutkiminen olisi yksi mielenkiintoinen jatkotutkimuksen

musote on kvantitatiivinen ja tutkimusmenetelminä olivat

suunta. Kun tässä tutkielmassa keskityttiin vain yhteen

MCA-moniluokitteluanalyysi, kaksisuuntainen varianssi-

arvoon, olisi mielenkiintoista paneutua enemmän siihen,

analyysi, pääkomponenttianalyysi sekä Khiin neliö -merkit-

miten kaikki arvot ovat taustamuuttujien valossa suhteessa

sevyystestausta.

toisiinsa. Oli erittäin valaisevaa itselle paneutua ajankohtaiseen teemaan. Uskonnon ja hengellisyyden rooli partiossa on

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

keskiössä, kun olemme keskellä peruskirjan uudistamispro-

Tutkimuksesta kävi ilmi, että myönteinen suhtautuminen us-

sessia. Tutkielma toimii hyvänä keskustelun avaajana ja tuo

kontoon ja hengellisyyden edistämiseen on ristiriitaisin arvo

esiin maallistumisen keskeisenä ilmiönä tämän hetkisissä

partiossa. Tämä arvo korreloi eniten uskollisuus omaa maata

länsimaisissa hyvinvointivaltioissa.

kohtaan -arvon kanssa. Nuorten käsitykset uskonnosta partiossa olivat kahtiajakautuneet. Hieman yli puolet nuorista suhtautui uskontoon ja hengellisyyteen partiossa kriittisesti. Toisaalta vähän vajaa puolet vastaajista oli sitä mieltä, että myönteinen suhtautuminen uskontoon ja hengellisyyteen partiossa on edelleen tärkeää jollain tasolla. Tulokset ovat linjassa muun nuorten uskonnollisuuteen liittyvän tutkimustiedon kanssa. Sekularisaatio kuvataan usein uskonnon heikkenemisen, eriytymisen ja privatisaation näkökulmasta. Käytin näitä kolmea teemaa analyysini runkona. Analyysin perusteella kaikki kolme näkökulmaa voidaan nähdä nousevan jollain tavalla esiin partiolaisten vastauksista. Tutkielma piirtää yleisesti kuvaa murroksessa olevasta partiotoiminnasta Suomessa. Esille nousee vahvasti kahtia jakautunut suhtautuminen uskontoon ja hengellisyyteen partiossa. Tutkimus herättää kysymyksen, mikä on tulevaisuudessa uskonnon ja hengellisyyden asema suomalaisessa partiotoiminnassa, jos kriittinen suhtautuminen, sekularisaatio, yhä etenee ja jäsenistön käsitykset uskonnosta eriytyvät yhä enemmän toisistaan. Tutkimuksen ongelmaksi nousee se, ettei aikaisempaa tutkimustietoa ole eli nuorten sekularisaation kehittymistä ei voida tutkia eikä todeta. Aineiston taustamuuttujat olivat myös hyvin suppeat, tarkempien päätelmien tekemiseen olisi ollut hyvä olla enemmän tietoa vastaajista. Koska kyseessä oli valmis aineisto, oli myös hankala todeta sekularisaation kolmen näkökulman eli uskonnon heikkenemisen, privatisaation ja eriytymisen näkymistä vastauksista, kun näiden perusteella ei oltu kyselyä alun perin rakennettu. Tämä tutkimusasetelma ei ollut siis paras mahdollinen tutkittaessa näiden kolmen teeman näkymistä vastauksissa.

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2020

H E N G E L L I S YY S J A H E N K I S YY S PA RT I O S S A

KÄYTÄNNÖN HARTAUSMATERIAALI V E N L A H O N KA L A JA SAARA MIILUNIEMI:

Syty! -Hartauselämän kehittäminen Kalajoen partiolippukunnissa

JOHDANTO Saara on pitkän linjan partiolainen, jo vuodesta 2004. Saaran kotilippukunta on Vahdon Korvenkävijät. Hän on toiminut useissa eri tehtävissä, kuten majoituskoulumestarina Explossa 2017 ja lippukunnan akelana. Tuoreimpina pesteinä Saaralla on Viessojat ry:n ohjelmajohtajana, Pöhinän alueen Hile2019 –talvileirin johtajana sekä Explon 2019 staabissa majoituskoulupäällikkönä toimiminen. Venla on tuoreempi partiolainen, jonka ykköslippukunta on

T E K I J ÄT L I P P U K U N TA J A P I I R I Venla Honkala, Kälviän Metsäveikot, Pohjanmaan Partiolaiset

Saara Miiluniemi, Vahdon Korvenkävijät, Lounais-Suomen Partiopiiri

O P I N N ÄYT E TYÖ

Syty! -Hartauselämän kehittäminen Kalajoen partiolippukunnissa

O P P I L A I TO S J A T U T K I N TO

toimintansa pitkän tauon jälkeen uudelleen aloittanut Kälviän Metsäveikot ry. Venla sai partiojohtajavaltakirjan vuonna 2017 ja toimii Pohjanmaan Partiolaisten erätaito- ja kansainvälisyysjaostoissa, Kälviän Metsäveikkojen ohjelmajohtajana, Kemijärven Tunturityttöjen ja – poikien seppona sekä oli Suomen Partiolaisten katsomuskasvatustyöryhmän jäsenenä keväällä 2018. Hartaus jää partiossa, varsinkin normaalissa viikkotoiminnassa, helposti kaiken muun tekemisen varjoon. Kokemuksemme mukaan monet tuntevat hartauden suunnittelun ja toteuttamisen aikaa vieväksi ja haastavaksi. Hartauksia olisi kuitenkin tärkeää pitää, sillä ne kehittävät spiritualiteettia ja eettistä pohdintaa. Opinnäytetyön tarkoitus on madaltaa kynnystä hartauden pitämiselle partiossa. Opinnäytetyömme tarkoituksena on tehdä helposti käytettä-

Centria ammattikorkeakoulu, yhteisöpedagogitutkinto

vä ja matalan kynnyksen hartausmateriaali partioon. Materiaa-

L I N K K I J U L KA I S U U N

hartauden suunnitteluun, joko hyvissä ajoin ennakkoon tai

http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052712045

limme on helposti mukana kannettava ja antaa mahdollisuuksia vaikka täysin ennakkoon suunnittelemattoman hartauden pitämiseen.

KEHITTÄMISTEHTÄVÄT Kehittämistehtäviämme ovat hartausmateriaalin kokoaminen partioon sekä lippukuntien hartauselämän kehittäminen. Kehittämistehtävien onnistumista arvioimme saamamme palautteen perusteella.

SU O M EN PA RT I O L A I S E T – F I N L A N D S S CO U T E R RY

MENETELMÄT Ennen materiaalin tekoa teimme ennakkokyselyn, jossa kartoitimme tarkemmin materiaalin tarvetta ja jonka avulla muutimme materiaalin tarpeita vastaavaksi. Materiaalin jaon jälkeen teimme palautekyselyn materiaalin onnistumisesta ja tarpeisiin vastaavuudesta.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Hartausmateriaalimme on laminoitu korttipakka, joka kiinnittyy yhteen yhdestä kulmasta karabiinihaalla. Näin säänkestävästä korttipakasta voi ottaa mukaan vain itselleen tarpeelliset kortit, jos koko hartauskorttipakkaa ei halua ottaa mukaan esimerkiksi vaellukselle tai retkelle. Kortin toisella puolella on hartausteksti ja toisella puolella toiminta- ja havainnollistamisohjeita sekä ideoita hartauteen liitettävistä lauluista. Jokainen kortti on värikoodattu partio-ohjelman ikäkausien värien mukaisesti. Korteissa olevat symbolit kertovat, mistä aihepiiristä hartaus kertoo.

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2020

H E N G E L L I S YY S J A H E N K I S YY S PA RT I O S S A

PARTION ARVOPOHJA A N N I S U U TA R I J A S A RA - PA U L I I N A A H O:

Lepotauko – Hiljentymisiä partiopolun varrella

JOHDANTO Olemme molemmat pitkän linjan partiolaisia. Meillä on kokemusta johtamisesta useassa eri lippukunnassa. Tutustuimme toisiimme vasta 2015 aloittaessamme opiskelut Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Tulimme toimeen heti, sillä partiotausta yhdisti meitä. Koulun ohella jaoimme yhteisen harrastuksen aloittaen Helsingissä molemmille uudessa lippukunnassa. Anni on kotoisin Jyväskylästä ja Sara-Pauliina Tampereelta, ja molemmilla on omat lippukunnat kotipaikkakunnillaan. Opinnäytetyön tekemisen aikaan liityimme vielä Vaajakoskella erääseen lippukuntaan,

T E K I J ÄT

Anni Suutari ja Sara-Pauliina Aho

L I P P U K U N TA JA PIIRI

Vaajan Valppaat, Järvi-Suomen Partiolaiset

O P I N N ÄYT E TYÖ

Lepotauko - Hiljentymisiä partiopolun varrella

O P P I L A I TO S J A T U T K I N TO

Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosionomi

L I N K K I J U L KA I S U U N http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905017060

ja saimme sieltä yhteisen pestin. Huomasimme, että lippukunnissa on eroja uskontokasvatuksessa sekä partioaatteellisessa kasvatuksessa. Kokemuksemme mukaan hartauselämä on hiljentymässä monissa lippukunnissa, ja yhä useamman partionjohtajan on vaikea päättää viikoittainen kokous hiljentymishetkeen tai hartauteen. Näin ollen halusimme tukea johtajien mahdollisuuksia järjestää lapsille ja nuorille myös hiljaisia hetkiä arjen keskellä.

TUTKIMUSKYSYMYKSET Meidän opinnäytetyömme on erityisesti partiolaisille suunnattu hartausmateriaali, ja se on tehty yhteistyössä Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n kanssa. Hartausmateriaali on tarkoitus saattaa Suomen Partiolaisten viralliseksi julkaisuksi, ja osaksi Suomen Partiolaisten virallista partioohjelmaa. Toinen tavoite on tuoda hartausmateriaalin avulla hiljentymisen- ja hartauden kulttuuria lähemmäs nykypäivän ihmisiä sekä pienentää partiossa johtajina toimivien kynnystä pitää hartauksia.

MENETELMÄT Kävimme läpi eri tekijöiden kirjoituksia partioheraldiikasta ja partiohistoriasta maailmalla ja Suomessa. Sen lisäksi käytimme aineistona partio-ohjelmaa. Keräsimme materiaalistamme palautetta muutamilta lippukunnilta, ja näin varmistimme materiaalin toimivuutta ja tarpeellisuutta vielä lisää.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Opinnäytetyön tuloksena syntynyt hartausmateriaali on koottu kirjoittamistamme hartauksista ja toiminnallisista ideoista. Pohjana näihin hartausideoihin on oma kokemuksemme seurakunta- ja partiotyössä. Kaikki hartaudet ja toiminnalliset ideat on suunniteltu Suomen Partiolaisten

SU O M EN PA RT I O L A I S E T – F I N L A N D S S CO U T E R RY

partio-ohjelman mukaisiksi. Hartausmateriaalissa jokaisen hartauden kohdalla on ilmoitettu, mille ikäkaudelle se soveltuu. Hartausmateriaali tukee Suomen Partiolaisten virallista partio-ohjelmaa, sekä jokaisen henkilökohtaista hartauselämää. Työn mahdolliset vaikutukset tulevat näkyviin vasta vuosien päästä, jolloin voidaan todeta, onko materiaalilla ollut joitakin selkeästi näkyviä vaikutuksia.

JATKOTUTKIMUSAIHEET Partion uskontokasvatuksesta käydään laajasti keskusteluita. Se aihe on varmasti mielipiteitä jakava, ja kaipaa lisää selvittelyjä. Myös partioaatteen ja johtajuuden muutosta olisi hyvä tutkia lisää. Hartausaiheita ja valmiita materiaaleja on hyvä saattaa digitaaliseen, helposti käytettävään muotoon.

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2020

H E N G E L L I S YY S J A H E N K I S YY S PA RT I O S S A

SEURAKUNTA JA PARTIO H E N N A RYÖT TÄ:

Seurakunnan ja partiolippukunnan välinen yhteistyö

JOHDANTO Kotilippukuntani on Pohjan Ilves ry, jonka jäseneksi liityin 8-vuotiaana eli partiovuosia minulla on takana jo 15. Nämä vuodet ovat kasvattaneet minut vahvasti kiinni partiotoimintaan. Tällä hetkellä olen kolmatta vuotta unelmapestissäni Pohjan Ilves ry:n lippukunnanjohtajana. Johdan kotilippukuntaani ilolla ja kunnialla, koska partiotoiminta juuri tässä lippukunnassa on minulle tärkeää. Toimiessani lippukunnanjohtaja olen huomannut, että yhteistyö seurakunnan partiotyönohjaajan, seurakunnan ja lippukunnan välillä voisi

TEKIJÄ

Henna Röyttä

L I P P U K U N TA J A P I I R I Pohjan Ilves, Pohjanmaan Partiolaiset

O P I N N ÄYT E TYÖ

Yhteisen nuotion äärellä: Seurakunnan ja partiotoiminnan yhteistyön kehittäminen Oulaisissa

O P P I L A I TO S J A T U T K I N TO

Centria ammattikorkeakoulu, yhteisöpedagogi

L I N K K I J U L KA I S U U N http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121626836

olla tehokkaampaa ja tiiviimpää. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Oulaisten seurakunnan ja partiolippukunta Pohjan Ilveksen välistä yhteistyötä. Sekä partiolaiset että seurakunnan nuorisotyönohjaajat toivoivat, että yhteistyötä tarkasteltaisiin uudesta näkökulmasta. Opinnäytetyö käsitteli tätä projektia ja sen vaiheita. Teoriaosuudessa käsiteltiin partiotoimintaa ja partion kasvatustavoitteita koko Suomessa sekä paikallistasolla Oulaisissa. Lisäksi käsiteltiin nuorisotyön raameja ja periaatteita ja verrattiin niitä partiotoiminnan tavoitteisiin. Opinnäytetyössä myös selvitettiin eri ikäkausien aktiviteetit, joiden toteuttamiseen seurakunnan partiotyönohjaajaa voisi kysyä avuksi.

KEHITTÄMISTEHTÄVÄT Opinnäytetyössä oli kaksi kehittämistehtävää: 1. Partiolippukunnan ja seurakunnan välisen yhteistyön kehittäminen tiiviimmäksi. 2. Partiolaiset osaisivat hyödyntää tarjolla olevaa seurakunnan partiotyönohjaajan tietoa ja taitoa.

MENETELMÄT Opinnäytetyössäni ei kerätty kyselytuloksia tai muuta vastaavaa aineistoa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli yhdessä seurakunnan ja paikallisten partiolaisten kanssa miettiä yhteistyötä ja kehittää sitä parempaan suuntaan yhteisillä ideoilla.

SU O M EN PA RT I O L A I S E T – F I N L A N D S S CO U T E R RY

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Opinnäytetyöprojektissa partiolippukunta Pohjan Ilves ry:stä ja Oulaisten seurakunnasta muotoutui kaksi yhteistyötä tekevää organisaatiota. Projektissa luotiin raamit yhteistyölle ja sen kehittämiselle Oulaisissa. Yhteistyö seurakunnan ja lippukunnan välillä Oulaisissa on jatkunut ja osapuolet kokivat tarpeellisena tämän kehittämisprojektin. Uskon, että opinnäytetyöstäni on hyötyä lippukunnille ja seurakunnille, jotka haluaisivat kehittää yhteistyötään parempaan suuntaan. Myös konkreettiset ideat ja tavoitteet loivat varmuutta projektille.

JATKOTUTKIMUSAIHEET Jatkokehittämisideana on vinkkivihko partiotyönohjaajalle, mistä löytyy konkreettisia ideoita toteuttavaksi partiokerroille ryhmänjohtajien kanssa. Vinkkivihko voisi painottua aktiviteetteihin, jotka sivuavat seurakuntaa jollain tapaa. Vihosta voisi löytyä kaikkien ikäkausien aktiviteetit, jossa seurakunnan seppoa voisi käyttää apuna. Vinkkivihkosta voisi löytyä myös iltahartausvinkkejä partioleirille ja tyhjä vuosikello, jonka voisi täydentää yhdessä partiolaisten kanssa.

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2020

H E N G E L L I S YY S J A H E N K I S YY S PA RT I O S S A

SEURAKUNTA JA PARTIO M A R J U K KA VA LTO N E N:

Tukena partioleirin arjessa. Seurakunnan partiotyöntekijä leirillä

JOHDANTO Olen aloittanut partion parisenkymmentä vuotta sitten Sotkamossa, Vuokatin Vaeltajissa, jossa toimin aktiivisesti sekä ei niin aktiivisesti vuosien varrella, kunnes muutin 2011 Jyväskylään ja liityin meripartiolippukuntaan Kuokkalan Vetehisiin. Toimin Kuokkalan Vetehisissä ryhmänjohtajana sekä muissa pesteissä. Liityin syksyllä 2018 Harjun Partiotyttöihin, jossa toimin ryhmänjohtajana. Päädyin opinnäytetyöni aiheeseeni, kun päätin keväällä 2018,

TEKIJÄ

Marjukka Valtanen

L I P P U K U N TA JA PIIRI

Kuokkalan Vetehiset ja Harjun Partiotytöt, Järvi-Suomen Partiolaiset

O P I N N ÄYT E TYÖ

että lähden seurakunnan partiotyöntekijän eli sepon pestiin Sahahanka XIII-leirille ja samaan aikaan mietin, että mistä aiheesta tekisin opinnäytetyön. Partio päätyi aiheeksi, kun partiokaverini ehdotti, että miksi en tekisi työtä partioon. Ja kun koulussa piti opinnäytetyön liittyä seurakuntaan, sillä opiskelin kirkollista pätevyyttä, niin ajattelin, että partion seurakunnan työllä saisin kriteerit täytettyä. Opinnäytetyöni käsittelee seurakunnan partiotyöntekijän eli sepon roolia ja työtä partioleirillä. Opinnäytetyö on tehty

Tukena partioleirin arjessa - Seurakunnan partiotyöntekijä leirillä

yhteistyössä Suomen Partiolaisten ja meripartioleiri Satahanka

O P P I L A I TO S J A T U T K I N TO

sekä osallistumalla Satahanka XIII-leirillä seurakunnan partio-

Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosionomi

L I N K K I J U L KA I S U U N http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905027287

XIII kanssa. Aluksi, perehdyin opinnäytetyön aiheeseen lukemalla partioon ja seurakunnan partiotyöhön liittyvää aineistoa työntekijän pestiin, jonka aikana kirjasin havaintoja ylös. Opinnäytetyön tarkoitus on kartoittaa sitä, millaista työtä seurakunnan partiotyöntekijät tekevät, mitä ajatuksia heillä on työstään ja hengellisyydestä leirillä sekä millaisia kehitysideoita heillä on seurakunnan partiotyöntekijän työhön leirillä. Opinnäytetyöstäni muodostui laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus.

TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkielmassa vastattiin seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten Satahangalla olleet sepot kokivat roolinsa ja hengellisyyden leirityössä ja arjessa? 2. Kuinka sepot kehittäisivät omia alkuvalmisteluja ennen leiriä, rooliaan leirillä sekä pestin purkua leirin jälkeen?

MENETELMÄT Tutkimuksen aineistona oli puhelinhaastattelut, jotka suoritin laatimieni kysymysten pohjalta. Haastattelut kestivät yhteensä 1 tunnin ja 15 minuuttia. Puhelinhaastattelut litteroitiin olennaisilta osin. Litteroitua tekstiä tuli yhteensä 8 sivua. Lähestyin analysointia niin, että jaoin tutkimuskysymykseni kolmeen teemaan, alkuvalmistelut, varsinainen

SU O M EN PA RT I O L A I S E T – F I N L A N D S S CO U T E R RY

leirillä tehtävä työ ja mitä tapahtuu, kun leiri päättyy. Lisäksi toin esiin seppojen kehittämisideat, sillä ne olivat yksi opinnäytetyöni tavoitteita. Tavoitteena oli saada tietoon, kuinka seppotyötä leirillä voi kehittää ja parantaa.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tuloksista kävi ilmi, että pestikuvaukselle olisi tarvetta hyvissä ajoin ennen leiriä. Kun sepot tietävät tehtävänsä etukäteen, voivat he valmistautua pestiinsä rauhassa. Etenkin ensikertaa sepon pestissä olevien on hyvä miettiä etukäteen, miten hengellisyys saadaan näkyväksi leirillä. Yksi sepon tärkeimpiä tehtäviä leirillä on tukena oleminen. Viikon leirillä olosuhteet vaihtelevat ja synnyttävät monenlaisia tilanteita. Välillä voi sattua jotain suurempaa, joka saattaa koskea isompaa joukkoa leiriläisiä tai jopa koko leiriä. Tällöin on hyvä, että paikalla on sellaisia aikuisia, joilla on kokemusta keskustella isoistakin asioista ja tarvittaessa antaa henkistä ja hengellistä tukea. Sepot olisivat toivoneet pestiinsä tukea leirinjohdolta. Leiriläisten henkisestä ja hengellisestä hyvinvoinnista huolenpitäminen voi pidemmän päälle käydä raskaaksi. Kiitosta sai seppojen hyvä yhteistyö, jonka kautta sepot saivat mm. vertaistukea. Tuloksien perusteella leirillä oli hengellistä toimintaa, kuten hengellisten laulujen laulamista ja hartauksia perheleirissä. Näiden lisäksi hengelliseksi toiminnaksi ajateltiin myös majakoilla tapahtunut erilainen toiminta. Varsinainen leirijumalanpalvelus oli korvattu merimieskirkon ehtoollisilla sekä seppojen pitämällä iltaohjelmalla. Johtopäätöksenä tuloksista voidaan sanoa, että edelleen leireillä on tarvetta henkilöille, jotka toimivat tukena niin lapsille ja nuorille kuin aikuisillekin partiolaisille. Seurakunnan partiotyöntekijöillä on myös merkitys leiriläisille. Opinnäytetyötäni voidaan hyödyntää esimerkiksi, kun mietitään tulevien leirien seurakunnan partiotyöntekijöiden pestiä tai jos joku muu kirjoittaa samasta aiheesta opinnäytetyötä.

JATKOTUTKIMUSAIHEET Opinnäytetyöni oli vain pintaraapaisu aiheesta ja seuraava, joka mahdollisesti kirjoittaa samasta aiheesta, voisi kerätä kattavamman aineiston esimerkiksi haastattelemalla niitä seppoja, jotka ovat olleet useamman kerran seppona partioleireillä.

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2020

PA RT I O S S A H A N K I T T U O S A A M I N E N

PARTIOKASVATUS

H A N N A P I K KA RA I N E N J A OT TO KO I S T I N E N:

Partio-osaamisen hyödyntäminen ammattikorkeakouluopinnoissa

JOHDANTO Kotilippukuntani on Lapin Kiehiset ja Kivekkäät Sodankylässä. Partiotaipaleeni aloitin sudenpentuna 8-vuotiaana ja pikkuhiljaa harrastuksesta muotoutui elämäntapa. Tämän takia yhteisöpedagogiopintojeni aikana partioaiheinen opinnäytetyö tuntui kaikista luontevimmalta. Olen hyödyntänyt partiossa saamaani osaamista yleisesti elämässä sekä ammattikorkeakouluopinnoissani. Kun Suomen Partiolaisilta ehdotettiin tutkimuksen aiheeksi partio-osaamisen hyödyntämistä ammattikorkeakouluopinnoissa, aihe tuntui itselleni

TEKIJÄ

Hanna Pikkarainen ja Otto Koistinen

L I P P U K U N TA J A P I I R I Lapin Kiehiset ja Kivekkäät, Lapin Partiolaiset

O P I N N ÄYT E TYÖ

Partio-osaamisen hyödyntäminen ammattikorkeakouluopinnoissa

O P P I L A I TO S J A T U T K I N TO

XAMK – Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, yhteisöpedagogi

L I N K K I J U L KA I S U U N http://urn.fi/URN:NBN:fi: amk-201904255967

ja työparilleni Otolle sopivalle ja mielenkiintoiselle. Partiolaiset keräävät harrastuksensa parissa paljon erilaista osaamista, joka on hyödyllistä myös partiotoiminnan ulkopuolella. Tarkoituksenamme oli selvittää, pystyvätkö Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa opiskelevat partiotaustaiset opiskelijat hyödyntämään partiossa saamaansa osaamista opinnoissaan. Opinnäytetyön tilaajana toimi Suomen Partiolaiset. Tutkimus tarjoaa hyödyllistä tietoa partiolaisten osaamisesta, sekä osaamisen hyödyntämismahdollisuuksista ammattikorkeakouluopinnoissa.

TUTKIMUSKYSYMYKSET Opinnäytetyössämme tutkittiin: 1. Miten partiotaustaiset opiskelijat pystyvät hyödyntämään partiossa saamaa osaamistaan ammattikorkeakouluopinnoissaan? 2. Millaista osaamista partiossa saadaan?

MENETELMÄT Tutkielman ainesto kerättiin Webropol-kyselyllä, joka laadittiin yhteistyössä Suomen Partiolaisten kanssa. Kyselyyn vastasi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijat. Kysely kartoitti vastaajilta, mitä he olivat oppineet partiossa ja miten he ovat sitä opinnoissaan hyödyntäneet.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka vastaajat olivat keränneet partiouransa aikana paljon erilaista konkreettista osaamista sekä erilaista arjen hallintaan liittyvää osaamista, niin suurin osa vastaajista ei tiennyt voivansa hyödyntää partio-osaamista ammattikorkeakouluopinnoissa. Kysely

SU O M EN PA RT I O L A I S E T – F I N L A N D S S CO U T E R RY

antoi vastaajille informaatiota osaamisen hyödyntämisestä. Ne vastaajat, jotka eivät olleet vielä päässeet hyödyntämään omaa osaamistaan, pyrkivät hyödyntämään sitä tulevaisuuden opinnoissaan.

JATKOTUTKIMUSAIHEET Olisi mielenkiintoista toistaa tämä meidän tekemä kyselytutkimus jonkun vuoden päästä, kun Suomen Partiolaiset on tuonut jäsenilleen laajemmin tietoon partio-osaamisen hyödyntämisen mahdollisuuksista korkeakouluopinnoissa. Lisäisikö tämä mahdollisesti vastaajien määrää ja sitä, että opiskelijat olisivat hyödyntäneet enemmän partio-osaamistaan opinnoissaan? Uskomme, että tiedon lisäämisellä olisi vaikutusta partio-osaamisen hyödyntämiseen. Sillä jo tutkimuksemme kyselyn vastauksista nousi esille, että vaikka vastaajat eivät aiemmin tienneet partiossa hankitun osaamisen tunnistamisen mahdollisuuksista, aikoivat he kyselyn kautta tiedon saatuaan hyödyntää partiossa saatua osaamistaan ammattikorkeakouluopinnoissaan.

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2020

PA RT I O S S A H A N K I T T U O S A A M I N E N

PARTIOKASVATUS S A L L A RA N TA L A:

Partio osana varhaiskasvatusta: Aktiviteettipaketin kokeileminen päiväkodeissa partiokasvatusta toteuttaen JOHDANTO Aloitin partion 6-vuotiaana isosiskoni kanssa. Siitä lähtien olen saanut kutsua itseäni partiolaiseksi. Meni monta vuotta ymmärtää, mitä partiolaisuus minulle on, mutta vuosien varrella ajatukseni ovat muuttuneet, ymmärrys syventynyt ja partiolaisuudesta on tullut osa elämääni ohjaavaa arvopohjaa ja toimintatapoja. Kun lähdin opiskelemaan, viikoittaiseen partiotoimintaan osallistumisesta oli luovuttava. Onneksi ystäväni kertoi minulle Lahden alueen partiolaisten kesätyöstä, jossa voisin päästä

TEKIJÄ

Salla Rantala

L I P P U K U N TA J A P I I R I Jämsän Jokipartio, Hämeen Partiopiiri

O P I N N ÄYT E TYÖ

Partio osana varhaiskasvatusta – Aktiviteettipaketin kokeileminen päiväkodeissa partiokasvatusta toteuttaen

O P P I L A I TO S J A T U T K I N TO

Savonia Ammattikorkeakoulu, sosionomi

L I N K K I J U L KA I S U U N http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904165432

johtamaan kesäleirejä ei vielä partiolaisille lapsille. Innostuin asiasta ja päädyinkin toimimaan leirien johtajana kolme kesää. Sen aikainen esimieheni uskoi ideaani perustaa partiopäiväkoti, joka oli pitkäaikainen haaveeni jo ala-asteelta asti. Ryhdyimme miettimään ja kehittämään ajatusta hieman pidemmälle, jonka myötä otin yhteyttä opettajaani (partiolainen totta kai). Varsinaista päiväkotia en ruvennut tässä kohtaa perustamaan, mutta halusin jollain tapaa opinnäytetyöni kautta päästä yhdistelemään kahta itselleni tärkeää asiaa: varhaiskasvatusta ja partiota. Näiden keskustelujen ja niiden ympärillä pyörineiden pohdintojen seurauksena oli pohja opinnäytetyölleni valettu. Partion kautta olen oppinut valtavan määrän tärkeitä taitoja ja päässyt kokemaan ikimuistoisia asioita. Opinnäytetyöni tausta-ajatuksena onkin erityisesti tulevaisuuden näkymä siitä, miten upeaa voisikaan olla, jos partiotaitojen oppiminen alkaisi jo päiväkodissa. Minkälaista arvopohjaa, taitoja ja kokemuksia voisimmekaan tätä kautta auttaa tulevaisuuden tekijöillemme kehittymään? Opinnäytetyön taustalla toimi kolme keskeistä kokonaisuutta: varhaiskasvatus, partiokasvatus ja ympäristökasvatus. Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja partion kasvatustavoitteissa on nähtävissä paljon samaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda varhaiskasvattajille menetelmä, jonka avulla lisätään lapsilähtöistä toimintaa, kunnioitetaan ympäristöä ja toteutetaan varhaiskasvatusta partiolle ominaisilla tavoilla, kuten tekemällä oppimalla sekä yhteistyöllä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Lahden alueen partiolaisten kanssa. Työn tavoitteena oli selvittää, miten partiokasvatusta voisi yhdistää varhaiskasvatukseen ja kuinka se toimisi käytännössä. Opinnäytetyö tehtiin kehittämistyönä, jossa kehitettiin materiaalipaketti päiväkotien käyttöön. Tuotettu materiaalipaketti sisälsi kymmenen erilaista aktiviteettia, joissa yhdistettiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sekä partiokasvatuksen tavoitteet. Taustalla on pyrkimys edistää lasten luontosuhteen

SU O M EN PA RT I O L A I S E T – F I N L A N D S S CO U T E R RY

muodostumista ja ympäristökasvatuksen lisääminen varhais-

kokeilujaksosta. Kehittämistyön voidaan todeta olevan hyödyk-

kasvatukseen. Kehittämistyön tarkoitus on kannustaa kuunte-

si niin varhaiskasvattajille kuin partio-organisaatiollekin. Käy-

lemaan lapsia sekä tekemään asioita enemmän lasten ehdoilla

tettävyyteen liittyvien johtopäätösten mukaan materiaalipa-

ja lasten kanssa. Näiden lisäksi aktiviteeteissa kannustettiin

ketin sisältö on toimiva, ja sitä voi hyödyntää osana päiväkodin

varhaiskasvattajia lisäämään lapsen osallisuutta ja toimijuutta

arkea. Opinnytetyön perusteella Partio osana varhaiskasvatusta

päiväkodin arjessa sekä tuokioiden suunnittelussa. Kehittä-

–projektia ja sen materiaaleja on mahdollista kehittää lisää sekä

mistyö pyrkii kannustamaan ja lisäämään varhaiskasvattajien

tehdä siitä laajempi kokonaisuus päiväkotien käyttöön. Lisäksi

mahdollisuuksia toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta ja

opinnäytetyötä tehdessä huomattiin, kuinka tärkeää sovellet-

toimintaa lapsille hyödyntäen partion menetelmiä, arvoja ja

tavuus on varhaiskasvatuksessa, koska ryhmät ja lapset ovat

kasvatustavoitteita myös ilman henkilökohtaista partiotaustaa.

erilaisia. Materiaalipaketissa oli keskeisesti esillä partioajattelu, jota voi hyödyntää eri tavoin soveltaen. Suuria kehittämiskohtia

MENETELMÄT Opinnäytetyössä käytettiin kokeilujaksoa apuna selvittämään materiaalipaketin toimivuutta päiväkodeissa. Kokeilujak-

ei tullut esille vaan haasteet näkyivät enemmänkin päiväkodin omissa resursseissa ja ajankäytössä.

sossa oli mukana kaksi päiväkotia ja kolme päiväkotiryhmää

JATKOTUTKIMUSAIHEET

sekä ryhmissä työskentelevät varhaiskasvattajat Lahden

Opinnäytetyön avulla selvitettiin, voiko partion toiminta-

alueelta. Kokeilujakso kesti kymmenen viikkoa, jonka aikana

malleja yhdistää varhaiskasvatukseen esimerkiksi tuotteis-

päiväkodeille annettiin aikaa toteuttaa aktiviteetteja halua-

tamalla materiaalipaketin, jota päiväkodit voivat hyödyntää

mallaan tavalla. Kokeilujaksossa tutkittiin materiaalipake-

toiminnassaan. Kokeilujaksossa selvisi, että materiaalipaket-

tin ja sen sisältämien eri teemoihin liittyvien aktiviteettien

ti olisi toimiva. Palautteiden perusteella päiväkodeissa olisi

toimivuutta. Kokeilujakson loppupuolella keräsin varhais-

käyttöä vastaavanlaiselle toiminnalle jatkossa. Jatkokehi-

kasvattajilta ja lapsilta palautteita, joiden pohjalta lähdin

tysmahdollisuutena voitaisiinkin näin ollen nähdä esimer-

kokoamaan kokeilujakson tuloksia ja havaintoja.

kiksi luodun materiaalipaketin kehittäminen laajemmaksi kokonaisuudeksi varhaiskasvattajien käyttöön, jolloin sitä

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Materiaalipaketista onnistuttiin luomaan nykyaikaan sopiva

olisi mahdollista hyödyntää esimerkiksi tukena päiväkodin ympärivuotisen toiminnan suunnittelussa.

ja helposti lähestyttävä. Materiaalipaketti oli hyvin sovellettavissa lapsi- ja ryhmäkohtaisesti sekä siihen oli hyvin sisällytetty varhaiskasvatussuunnitelman vaatimuksia, joka oli eduksi sen käyttöönotossa. Kokeilujakson myötä selvisi, että materiaalipakettia oltiin sovellettu monella eri tavalla ja sen aktiviteetit olivat herättäneet kiinnostusta sekä varhaiskasvattajissa että lapsissa. Kokeilujakson palautteesta nousi esille päiväkodin kiireinen arki. Varhaiskasvattajilla ei ollut tarpeeksi aikaa kokeilla kaikkia aktiviteetteja. Tuloksista kuitenkin huomasi, että ryhmä, joka suunnitteli toimintansa etukäteen, onnistui kokeilemaan kaikki aktiviteetit läpi. Tämä ryhmä myös näki eniten muutosta lasten ryhmäkäyttäytymisessä. Tästä voidaan siis päätellä, että ajankäyttö ja suunnittelu vaikuttavat arjen toiminnan toteutukseen. Palautteiden perusteella varhaiskasvattajat haluavat lisätä ympäristökasvatusta omaan työhönsä. Luonto oppimisympäristönä innostaa ja motivoi lapsia. Ryhmän yhteistyötaidot ja lasten osallisuus lisääntyivät kyseisten aktiviteettien avulla. Yksilökohtaisia eroja ei ole nähtävissä näin pienimuotoisesta

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2020

PA RT I O S S A H A N K I T T U O S A A M I N E N

J OHTAM IN E N M I L J A L A P PA L A I N E N:

Partiojohtajan peruskoulutuksen koettu vaikuttavuus. Miten koulutus vastaa Suomen Partiolaisten sille asettamiin tavoitteisiin?

JOHDANTO Syksyllä 2017 Suomen Partiolaiset etsi pro gradu -vaiheessa olevaa opiskelijaa tutkimaan partiojohtajan peruskoulutuksen vaikuttavuutta. Tutkimuksen toteuttaminen oli ollut tarkoituksena jo pidempään, mutta koulutuksen uudistamisen myötä aihe oli erityisen ajankohtainen. Tartuin aiheeseen, sillä harrastuksissa ja vapaaehtoistyössä kertyneen osaamisen hyödyntäminen näiden ulkopuolella kiinnostaa minua. Olen myös itse suorittanut partiojohtajan peruskoulutuksen vuonna 2009.

TEKIJÄ

Milja Lappalainen

L I P P U K U N TA J A P I I R I Raision KilliNallit, Lounais-Suomen Partiopiiri

P RO G RA D U -T U T K I E L M A

Partiojohtajan peruskoulutuksen koettu vaikuttavuus. Miten koulutus vastaa Suomen Partiolaisten sille asettamiin tavoitteisiin?

O P P I L A I TO S J A T U T K I N TO

Turun yliopisto, kasvatustiede

L I N K K I J U L KA I S U U N http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019042913622

Pro gradu -tutkimukseni tarkoituksena oli arvioida partiojohtajan peruskoulutuksen vaikuttavuutta ja sitä, miten koulutus vastaa Suomen Partiolaisten sille asettamiin tavoitteisiin tuottaa partiojohtajia, jotka hallitsevat perusteet ihmisten ja tapahtumien johtamisesta, partio-ohjelmasta sekä lippukunnan toiminnasta. Tutkimusta taustoitettiin käsittelemällä partiotoimintaa Suomessa, partion koulutusjärjestelmää, aiemmissa tutkimuksissa havaittuja partion vaikutuksia yksilön kehitykselle sekä koulutuksen arviointiin liittyvää teoriakirjallisuutta. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Suomen Partiolaisten kanssa. Tutkimuksen kohteena oli Suomessa partiojohtajan peruskoulutuksen vuonna 2017 suorittaneet henkilöt. Tutkimuksen tarkoituksena oli heidän kokemustensa kautta selvittää koulutuksen vaikuttavuutta koulutuksen suorittaneiden valmiuksiin toimia partiojohtajana. Lisäksi selvitettiin koulutuksen jälkeen tapahtuneita muutoksia niin yksilön kuin partion paikallisyhteisön, lippukunnan, näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin myös koulutuksen käyneiden näkemyksiä koulutuksen mahdollisista vaikutuksista työelämään sekä yhteiskunnallisen kiinnostuksen näkökulmista.

TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimuskysymykset olivat: 1. Koulutuksen koettu vaikuttavuus osaamiseen ja valmiuksiin a) Kokevatko partiojohtajan peruskoulutuksen suorittaneet osaamisensa partiojohtajan peruskoulutuksen osa-alueilla hyväksi koulutuksen jälkeen? b) Kokevatko partiojohtajan peruskoulutuksen suorittaneet koulutuksen parantaneen heidän valmiuksiaan toimia partiojohtajana?

SU O M EN PA RT I O L A I S E T – F I N L A N D S S CO U T E R RY

2. Minkälaisia muutoksia koulutuksen jälkeen on tapahtunut a) Onko koulutuksen jälkeen tapahtunut muutoksia

perusteella voidaan todeta, että koulutus on nykyisellään toimiva ja vastaa Suomen Partiolaisten tavoitteisiin tuottamalla osaavia partiojohtajia.

partiojohtajan peruskoulutuksen suorittaneen pestin osalta? b) Onko koulutuksen jälkeen tapahtunut muutoksia henkilön roolissa lippukunnassa? 3. Koulutuksen vaikutukset partion ulkopuolelle a) Uskovatko partiojohtajan peruskoulutuksen suorittaneet koulutuksella olevan vaikutuksia työelämään? b) Uskovatko partiojohtajan peruskoulutuksen suorittaneet koulutuksen lisäävän heidän kiinnostustaan yhteiskunnallista vaikuttamista kohtaan?

MENETELMÄT

JATKOTUTKIMUSAIHEET Tämä tutkimus on katsaus partiojohtajan peruskoulutuksen tilanteeseen vuonna 2017. Laajempi kuva koulutuksen laadusta olisi mahdollista saada toistamalla tutkimus vuosittain tai muutaman vuoden välein. Tämän tutkimuksen aineiston avulla alueellinen vertailu ei ollut mahdollista, joten jatkossa alueellisten erojen tarkastelu voisi edistää koulutuksen kehittämistä entistä paremmaksi. Tämän tutkimuksen perusteella vaikuttaa, että sukupuoli vaikuttaa jonkin verran partiopesteihin hakeutumiseen. Koska aineisto oli pieni, eikä kaikkia toivottuja analyysejä voitu toteuttaa, tulisi sukupuolen vaikutusta tutkia vielä tarkemmin. Koulutuksen suorit-

Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja tutkimuksen

taneita tutkimalla ei kuulla niitä henkilöitä, jotka syystä tai

aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähe-

toisesta eivät suorita koulutusta lainkaan. Heidät tavoit-

tettiin tutkimusjoukolle sähköpostitse. Kyselyyn vastasi 151

tamalla saisi arvokasta tietoa siitä, miksi koulutukseen ei

henkilöä, joista 72 % oli naisia, 28 % miehiä, 58 % vaeltajia ja

osallistuta ja miten osallistumiskynnystä voisi madaltaa.

42 % aikuisia. Aineisto analysoitiin tilastollisilla menetelmillä. Analyyseissa keskityttiin taustamuuttujista sukupuoleen ja partio-ohjelman mukaiseen ikäkauteen.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksessa havaittiin, että partiojohtajan peruskoulutuksen suorittaneet kokivat koulutuksella olleen vaikutusta heidän valmiuksiinsa toimia partiojohtajana ja he kokivat koulutuksen jälkeen osaamisensa kaikilla koulutuksen osa-alueilla hyväksi. Koulutuksen jälkeen monet koulutuksen suorittaneet olivat tarttuneet aiempaa haastavampiin tehtäviin partiossa. Lippukunnan toiminnan suunnittelussa vaeltajaikäiset miehet olivat olleet vaeltajaikisiä naisia tilastollisesti merkitsevästi enemmän mukana. Koulutuksen suorittaneet eivät uskoneet koulutuksella olevan merkittävää vaikutusta työelämän suhteen, mutta he uskovat koulutuksen edistävän jonkin verran kiinnostusta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Kaiken kaikkiaan vastaajat olivat tyytyväisiä koulutukseen kokonaisuutena, tosin aiemman osaamisen huomioimista toivottiin nykyistä enemmän. Tutkimuksen

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2020

PA RT I O S S A H A N K I T T U O S A A M I N E N

J OHTAM IN E N KAT R I H I E TA N E N:

Vaikuttava harrastaminen – Mikä motivoi partionjohtajia vapaaehtoistyössä

JOHDANTO YAMK tutkintolinjani ”Yrityksen kasvuun johtaminen” aiempien opinnäytetöiden aiheita läpikäydessä huomasin, että moni aiheista sopisi myös vapaaehtoistyökentälle. Pohtiessani opinnäytetyön aihetta toimin lippukunnanjohtajana ja rekrytointiin, sitoutumiseen ja motivaatioon liittyvät aiheet olivat ajankohtaisia valmistellessamme lippukunnanjohtajan vaihdosta. Lopullinen aihe tarkentui pikkuhiljaa ja työn alustavaa tutkimuskysymystä muutettiin vielä ensimmäisen haastattelukierroksen tulosten perusteella.

TEKIJÄ

Katri Hietanen

L I P P U K U N TA JA PIIRI

Helsingin Versoveikot ja -siskot, Pääkaupunkiseudun Partiolaiset

O P I N N ÄYT E TYÖ N NIMI

Vaikuttava harrastaminen – Mikä motivoi partionjohtajia vapaaehtoistyössä

O P P I L A I TO S J A T U T K I N TO

Laurea ammattikorkeakoulu, tradenomi (YAMK-tutkinto)

L I N K K I J U L KA I S U U N http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088427

Joka kolmas suomalainen ilmoittaa tekevänsä vapaaehtoistyötä Kansalaisareenan 2015 teettämässä selvityksessä. Monet harrastusmahdollisuudet ovat vapaaehtoisten varassa ja vapaaehtoisuus tuo harrastukset taloudellisesti mahdollisiksi monille. Opinnäytetyöni keskittyy tutkimaan, mitkä seikat saavat vapaaehtoiset lupautumaan ja pysymään tehtävissään. Työn tarkoituksena on kehittää lippukunnan toimintaa saatujen tulosten perusteella. Kohderyhmänä on yhden partiolippukunnan aktiiviset vapaaehtoiset johtajat. Tutkimuksen tulokset palvelevat kohdelippukuntaa, mutta tulokset ovat sovellettavissa myös muihin lippukuntiin ja vapaaehtoistyön varassa toimiviin harrastusjärjestöihin. Vapaaehtoistyöhön käytettävän ajan määrä vaihtelee tehtävän sekä tekijän elämäntilanteen mukaan. Vapaaehtoistyön yhteiskunnallinen merkitys ei rajaudu vain tehdyn ilmaistyön taloudelliseen merkitykseen vaan vapaaehtoistyö myös antaa tekijälleen paljon. Harrastukseen liittyvä vapaaehtoistyö ei aina henkilön mielessä eriydy selvästi vapaaehtoistyön ja harrastamisen välillä. Vapaaehtoistyön käsitteleminen auttamistyönä ja auttamishalun motivoimana toimintana toisi asiasta esille vasta hyvin kapean näkymän. Kerätyn aineiston ja aiempien tutkimusten tarkastelun myötä muodostettiin käsite vaikuttava harrastaminen, joka terminä kuvaa juuri harrastustoimintaan liittyvää vapaaehtoistyötä.

TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkielmassa vastattiin seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitkä tekijät motivoivat lippukunnan aikuisia vapaaehtoistyön tekemiseen? 2. Miten pitää nykyiset vapaaehtoiset motivoituneina? 3. Miten kehitetään toimintaa motivoivammaksi?

SU O M EN PA RT I O L A I S E T – F I N L A N D S S CO U T E R RY

MENETELMÄT Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena kolmessa syklissä ja aineisto kerättiin monimenetelmäisesti. Kahdenkeskiset teemahaastattelut muodostivat ensimmäisen syklin ja yhdessä toisen syklin lomakekyselyn kanssa ne muodostivat aineiston keruun kartoittavan vaiheen. Kolmannen syklin aikana järjestetty työpaja toimi sekä aineistonkeruun syventävänä vaiheena että kartoittavan vaiheen tulosten perusteella toteutettuna toiminnan kehitysvaiheena. Tutkimuksen monimenetelmäisyys auttoi varmistamaan, että erilaiset ihmiset ja mielipiteet tulivat kuulluiksi.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tuloksissa nousi esiin yhteisöllisyyden kokemuksen merkitys vapaaehtoistyöntekijän motivaatiolle. Yhteisöön kuuluminen merkitsee muun muassa hyväksytyksi tulemista ja vaikuttamismahdollisuuksia. Vapaaehtoiselle kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista on tärkeä tekijä tehtävään sitoutumiseen ja tehtävään palaamisen kannalta. Tämä opinnäytetyö tuotti sekä käytännön kehitysehdotuksia kohdelippukunnalle että syvällisempää ymmärrystä erilaisten motivaatiotekijöiden vaikutuksista vapaaehtoistyössä. Motivaatio vaikuttaa henkilön sitoutumiseen, mutta myös esimerkiksi siihen, millaista tukea tai vaihtoehtoisesti toiminnan vapautta kukin henkilö tarvitsee taustayhteisöltään. Partion vapaaehtoistyö tarjoaa merkityksellistä tekemistä vapaaehtoiselle itselleen ja motivoitunut vapaaehtoinen sitoutuu parhaimmillaan pitkäaikaisesti tehtäväänsä, jolloin on mahdollista tarjota turvallinen pysyvä aikuiskontakti lapselle tai nuorelle.

JATKOTUTKIMUSAIHEET Opinnäytetyön tekeminen on vaativa ja aikaa vievä prosessi, joten itselle mielekkään ja motivoivan aiheen löytämiseen kannattaa käyttää aikaa. Työn rajausta ja fokusta joutuu miettimään tarkkaan, kun tekee opinnäytetyön oman vapaehtoistyön parissa. Itse koin kuitenkin todella mielekkääksi valita aiheen, joka oli itselleni merkityksellinen ja johon käytetty aika tuntui tuottavan hyödyllistä tietoa lippukunnalle. Suosittelen lämpimästi partioaiheisen opinnäytetyön tekemistä!

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2020

PA RT I O N M O N I M U OTO I S U U S

SISUPARTIO K R I S S E K I I S K I:

Sudenpennuista vaeltajiin. Viittomakielisiä käännöksiä partio-ohjelmaan

JOHDANTO Palasin partion pariin muutaman vuoden tauon jälkeen 16-vuotiaana, ja siitä asti partio on ollut kiinteä osa sekä arkeani että vapaa-aikaani. Partio on enemmänkin elämäntapa kuin harrastus. Kun en ”virallisesti” harrasta partiota, vietän aikaa retkeillen Suomen upeassa luonnosssa. Kun opinnäytetyön aiheeksi suositeltiin valitsemaan itseä kiinnostava asia, oli luonnollista liittää opinnot ja partio yhteen. Monien aihepohdintojen sekä sattuman kautta päädyin kääntämään osia

TEKIJÄ

Krisse Kiiski

L I P P U K U N TA JA PIIRI

Maarian Tähkät, Lounais-Suomen Partiopiiri

O P I N N ÄYT E TYÖ

Sudenpennuista vaeltajiin. Viittomakielisiä käännöksiä partio-ohjelmaan

O P P I L A I TO S J A T U T K I N TO

Diakonia-ammattikorkeakoulu, viittomakieli ja tulkkaus, tulkki

L I N K K I J U L KA I S U U N http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905027131

partio-ohjelmasta viittomakielelle. Opinnäytetyönäni tuotin viittomakielisiä käännöksiä suomenkielisistä teksteistä Suomen Partiolaisten partio-ohjelma.fi -verkkosivulle. Käännökset viitottiin ja kuvattiin, ja ne on tarkoitus julkaista SP:n verkkosivuilla suomenkielisten tekstien yhteydessä. Käännöstyössä sovellettiin suhteellisen uutta käyttäjäkeskeisen kääntämisen menetelmää, joka korostaa käännöksen erilaisia käyttäjäryhmiä ja heidän tarpeitaan käännöksen suhteen. Opinnäytetyöni koostuu ikäkausien (sudenpennut, seikkailijat, tarpojat, samoajat ja vaeltajat) peruskuvausten käännöksistä eli viidestä viittomakielisestä videosta sekä raportista, jossa esittelen käytettyä menetelmää ja käännösprosessin vaiheita.

TYÖN TAVOITTEET Opinnäytetyössäni minulla oli kolme päätavoitetta. Ensinnäkin halusin parantaa partio-ohjelman saavutettavuutta. Toiseksi halusin lisätä viittomakielen näkyvyyttä ja tunnettavutta. Kolmanneksi halusin edistää ammatillista kehittymistäni kääntäjänä.

MENETELMÄT Käännöstyö on tehty soveltamalla Tytti Suojasen, Kaisa Koskisen ja Tiina Tuomisen luomaa käyttäjäkeskeisen kääntämisen menetelmää. Aloitin käännöstyön rajaamalla käännettävän materiaalin. Seuraavaksi määrittelin käännösten kohderyhmän, käytettävyystavoitteet, käännöksen funktion, tekniset vaatimukset ja videoiden tyyliseikat sekä loin viittomakielisen terminologian linjaukset. Käyttäjäkeskeisen kääntämisen menetelmässä tätä vaihetta kutsutaan spesifikaation luomiseksi. Spesifikaation luonnissa myös Suomen Partiolaisten mielipide oli tärkeässä roolissa, koska ajatuksena oli, että käännökset olisivat valmistuttaan mahdollisimman käytettäviä. Käännösten valmistuttua kuvasin käännökset, jotka viittoi viittomakielinen partiolainen, Aino

SU O M EN PA RT I O L A I S E T – F I N L A N D S S CO U T E R RY

Laiho. Jälkikäsittelyvaiheessa lisäsin tärkeimmät partio-ohjelman käsitteet suomenkielisenä tekstinä videoihin.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Opinnäytetyönäni syntyi viisi viittomakielistä videota Partio-ohjelman verkkosivulle. Videot ovat saamani palautteen perusteella hyviä, käytettäviä ja oikeellisia. Myös videoiden laatu on käännösten esittämisen kannalta riittävä. Videot eivät ole vielä julkisesti nähtävillä, mutta toivon niiden julkaisun toimivan esimerkkinä muille. Toivon, että yhteiskunnan muut toimijat ottaisivat mallia Suomen suurimmasta nuorisojärjestöstä, ja että viittomakielisen materiaalin määrä verkossa jatkossa edelleen kasvaisi.

JATKOTUTKIMUSAIHEET Partio-ohjelmasta on opinnäytetyöni puutteissa käännetty vasta murto-osa, joten tulevaisuudessa viittomakielisiä käännöksiä tulisi tehdä niin lopusta partio-ohjelmasta kuin muustakin materiaalista. Tulevaisuudessa tulisi varmistaa, että materiaaleja on käännetty myös muille kielille.

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2020

PA RT I O N M O N I M U OTO I S U U S

ALKUPERÄISKANSAT PA U L A PÄ I V I N E N:

Saamenkielisen partioryhmän perustaminen Lappiin

JOHDANTO Olen ollut mukana partiossa useita vuosia ja toiminut eri tasoilla lippukunnasta keskusjärjestön pesteihin. Halusin gradulleni työelämäyhteyden, jotta opinnäytetyöni hyödyttäisi myös muita osapuolia. Etsin ensin sopivaa aihetta kouluista, mutta kun sellaista ei löytynyt, käännyin rakkaan harrastukseni puoleen. Lapin piiri oli hakenut avustusta SP:ltä toteuttaakseen ”100 uutta tapaa tehdä partiota” –osahankkeita. Tämä tutkimus on tehty osana Lapin partiolaisten saamepartiohanketta. Piirillä ei ollut tekijää saamenkielisen

TEKIJÄ

Paula ”Päkä” Päivinen

L I P P U K U N TA J A P I I R I Inarin tunturisudet, Lapin Partiolaiset

P RO G RA D U -T U T K I E L M A

Saamenkielisen partioryhmän perustaminen Lappiin. Etnografinen tapaustutkimus

O P P I L A I TO S J A T U T K I N TO

Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta

L I N K K I J U L KA I S U U N http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061820944

partion perustamisen osahankkeelle, joten muotoilimme graduohjaajien kanssa tästä sopivan gradun aiheen. Saamenkielinen harrastustoiminta on tärkeää kielen ylläpitämisen kannalta, eikä aikaisempaa tutkimusta saamelaisten harrastamisesta ole juurikaan tehty. Vaikka vapaaehtoistyö on muuttumassa hankepainotteisemmaksi, ei hankkeiden onnistumisen tai epäonnistumisen syitä ole aikaisemmin tutkittu. Suomessa järjestetään partiota useammalla eri kielellä, mutta ei saameksi, vaikka saame on yksi maamme virallisista kielistä. Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kieltä. Hankkeen alussa ensimmäisiä tehtäviämme olikin päättää, millä saamen kielellä alamme toimintaa järjestää. Koska johtajaresurssit löytyivät inarinsaamesta, aloitimme hankkeen inarinsaameksi. Partion terminologia aiheuttaa omat haasteensa uudenkielisen toiminnan käynnistämisessä, kun sanoilla ei ole olemassa valmista vastinetta. Inarin saameksi kääntämisen avuksi pyysimme mukaan Saamelaiskäräjiä. Tutkimukseni ja hankkeen yhdeksi keskeiseksi teemaksi nousikin kulttuurisensitiivisyys, johon kuuluu esimerkiksi kulttuurin kunnioittaminen, toisen kulttuurin ottaminen mukaan sekä kulttuurien mukaisten tapojen opettaminen. Hankkeessa eri kulttuurit (kuten saamelainen, suomalainen ja partiokulttuuri) ovat kohdanneet ja niiden välille on muodostunut konflikteja. Kulttuurisensitiivisellä otteella näistä konflikteista on selvitty. Tutkimukseni kuvaa saamenkielisen partion perustamisen prosessia, jossa tutkin prosessia mahdollistavia ja sitä haittaavia tekijöitä. Tutkimukseni sijoittuu useammalle tieteenalalle. Partio itsessään on kasvatusjärjestö ja tätä kautta tutkimusaihe koskee kasvatustieteitä. Kielen kääntämisen myötä mukaan tulee kielitiede ja saamen kulttuurin kohdalla puhutaan monitieteellisestä saamentutkimuksesta, yhteiskuntatieteistä tai arktisten alkuperäiskansojen tutkimuksesta.

SU O M EN PA RT I O L A I S E T – F I N L A N D S S CO U T E R RY

TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Mitkä asiat mahdollistavat saamenkielisen partiotoiminnan käynnistämisen? 2. Mitkä asiat ovat saamepartiohankkeen haasteita?

MENETELMÄT Tutkimukseni oli etnografinen tutkimus, jonka pääaineistoksi nousi tutkijan päiväkirjani, jota kirjoitin noin 10 kuukauden ajan. Lisäksi kaikki hankkeen aikana tuotettu materiaali on ollut osana tutkimusaineistoa. Tätä muuta aineistoa ovat esimerkiksi kokouspöytäkirjat ja -muistiot, sähköpostikeskustelut, kokousnauhoitteet sekä haastattelut. Aineiston analysoinnin aloitin lukemalla koko aineiston läpi ja karsimalla siitä pois turhia asioita kuten automaattisia allekirjoituksia. Tämän jälkeen luin aineistoni uudelleen läpi useampaan kertaan sanatarkalla lukemisella, jonka jälkeen teemoittelin aineistossa usein toistuvia asioita teemojen mukaan eri väreillä. Kirjoitin värit erilliselle paperille ja tiivistin jokaisen värin muutamiin avainsanoihin, jotta löysin eri teemojen yläkäsitteet. Lopuksi poimin joukosta niitä tekijöitä, jotka joko mahdollistivat tai haastoivat hankkeen etenemistä.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

nen harrastus voidaan aloittaa ja millaisia haasteita toiminnan aikana voi ilmetä. Tutkimusta voi käyttää esimerkkinä, josta on hyötyä vastaavanlaista hanketta suunnittelevalle taholle. Tulokset eivät kuitenkaan ole universaaleja, sillä vapaaehtoistyö on kiinni yksilöistä ja heidän toimistaan.

JATKOTUTKIMUSAIHEET Jatkotutkimusaiheita löytyy tutkimukseni yksittäisten teemojen ympäriltä. Esimerkiksi kulttuurisensitiivisyyttä on tutkittu vähän, eikä termin määrittelyä ole juurikaan tehty. Kirjallisuudesta ei löytynyt tutkimuksia järjestöissä tehdyistä hankkeista, vaikka hankeraportteja löytyi valtavasti. Tämä osoittaa hankkeiden suuren määrän, mutta myös sen, ettei vapaaehtoisesti tuotettujen hankkeiden onnistumisen tai epäonnistumisen syistä ole koottua tietoa. Suurin osa saamepartiohankkeen haasteista kytkeytyi tyypillisten vapaaehtoistyön ongelmien, kuten aikataulutuksen ja sitoutumisen ympärille. Hankkeiden onnistumisen sekä hankkeen jälkeisen toiminnan jatkumisen kannalta, aiheen tutkiminen ja syiden ymmärtäminen olisi merkityksellistä. Lisäksi, vaikka saamen kieltä ja kulttuuria on tutkittu monelta saralta, ei saamelaisten lasten ja nuorten harrastamisesta ole tehty aikaisempaa tutkimusta. Se on myös yksi tutkimisen arvoinen aihe.

Tämän tutkimuksen perusteella saamepartiohankkeen voi jakaa kolmeen vaiheeseen, jotka ovat orientoitumisvaihe, toimintavaihe ja saamepartiohankkeen lopputulema. Saamepartiohankeen erityispiirteet näyttäytyivät sekä haasteina että vahvuuksina. Kulttuurien väliset suhteet olivat aluksi haaste, mutta kehittämistyön kuluessa ne muuntuivat vahvuuksiksi, sillä opimme lähestymään esille tulevia ongelmia kulttuurisensitiivisestä näkökulmasta. Samoin resursseista osa muuntui vahvuuksiksi esimerkiksi aluksi saamepartiohankkeen haasteena oli henkilöresurssien puute, mutta avainhenkilöiden löydyttyä henkilöresursseista tuli vahvuus. Koska kyseessä on tapaustutkimus ei tuloksia voida suoraan siirtää koskemaan toista hanketta. Osa tutkimuksessa kuvatuista toiminnan käynnistämisen mahdollistaneista asioista voi toisessa vastaavassa hankkeessa olla käynnistämisen estäviä asioita ja päinvastoin. Esimerkiksi löytämättä jääneet johtajat estäisivät toiminnan aloittamisen tai vahvasti sitoutunut hanketiimi voisi saada asioita aikaan lyhyemmässäkin ajassa. Tämä tutkimus antaa yhden esimerkin siitä, miten vähemmistökieli-

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2020

PA RT I O N M O N I M U OTO I S U U S

SUKUPUOLI C R I S TA S I N I S A LO:

”HEI KYLLÄ ME TYTÖT TÄÄ HOMMA HOIDETAAN” – Kokemuksia partiotyttöydestä turkulaisten tyttömeripartiolaisten silmin

JOHDANTO Aloitin partion harrastamisen Meripartiolippukunta Nuotiotytöissä vuosituhannen alussa. Vuosien varrella olen toiminut lippukunnassani lukuisissa eri pesteissä, muun muassa venekunnanjohtajana, akelana, sihteerinä, lippukunnanjohtajana, lippukuntalehden päätoimittajana ja hallituksen jäsenenä. Yliopistolla tutustuin sivuaineopintojeni kautta tyttötutkimukseen ja erityisesti tyttöjen harrastuksiin keskittyvään tutkimukseen, josta sain idean tutkia opinnäytetyössäni tyttöjen kokemuksia partioharrastuksesta. Tein

TEKIJÄ

Crista Sinisalo

L I P P U K U N TA J A P I I R I Nuotiotytöt, Lounais-Suomen Partiopiiri

VALOKUVA: JONI KUUSISTO / LOUNAIS-SUOMEN PARTIOPIIRI

P RO G RA D U -T U T K I E L M A

”HEI KYLLÄ ME TYTÖT TÄÄ HOMMA HOIDETAAN” – Kokemuksia partiotyttöydestä turkulaisten tyttömeripartiolaisten silmin

O P P I L A I TO S J A T U T K I N TO

Turun yliopisto, humanistinen tiedekunta, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos

aiemmin myös kandidaatintutkielmani partioaiheesta, joten gradun tekeminen itselleni tutusta ja tärkeästä harrastuksesta tuntui hyvältä idealta. Pro gradu -tutkielmani käsittelee partiotyttöyttä representaatioina ja tyttökulttuurina. Tutkielman tarkoituksena oli avata näkökulmia partiotyttöjen maailmaan ja siihen, millainen kasvuympäristö sukupuolispesifi partiolippukunta on tytöille. Halusin opinnäytetyölläni todistaa, että partion harrastamisella tyttöporukassa voi olla tyttöjen kasvun ja identiteetin kannalta positiivisia vaikutuksia.

TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimuskysymyksinäni olivat: 1. Millaisia kokemuksia tytöillä ja naisilla on partion harrastamisesta tyttöporukassa? 2. Miten tytöt ja naiset (partiotytöt) kokevat harrastuksen vaikuttaneen itseensä?

L I N K K I J U L KA I S U U N http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121648381

MENETELMÄT Opinnäytetyöni tutkimusaineisto muodostuu kyselytutkimuksesta, kahdesta ryhmähaastattelusta sekä toisen haastattelun havainnointimuistiinpanoista. Ensimmäisenä toteuttamaani kyselytutkimukseen vastasivat kolmen turkulaisen tyttömeripartiolippukunnan (Auran Tyttöjen, Nuotiotyttöjen ja Turun Tähti-Tyttöjen) 18 vuotta täyttäneet jäsenet. Kyselyn vastaajamäärä oli yhteensä 47 vastaajaa. Kyselyn tueksi keräsin täydentävää aineistoa toteuttamalla kaksi erillistä ryhmähaastattelua omassa lippukunnassani, Nuotiotytöissä. Ensimmäisessä haastattelussa informantteinani olivat seikkailijaikäiset tytöt, toisessa haastattelussa taas aikuiset partiolaiset. Analysoin aineistoani ensin lähiluvun ja teemoittelun keinoin. Näin sain aineistosta eroteltua usein toistuvia teemoja,

SU O M EN PA RT I O L A I S E T – F I N L A N D S S CO U T E R RY

joiden ympärille lähdin rakentamaan tutkielmani runkoa. Käytin tutkielmani metodologiana ja teoreettisena viitekehyksenä edellä mainittujen lisäksi diskurssi- ja kulttuurianalyysiä sekä

Informanttini kertoivat, että partioharrastuksen

sukupuolen ja puheen performatiivisuuden teorioita. Tutkimus-

parissa heillä on mahdollisuus

prosessin aikana käsittelin aineistoani kokonaisuutena, jonka

vapautua muun ympäristön

eri osat käyvät keskenään vuoropuhelua. Pyrin myös täydentämään aineistossani olleita aukkoja tuomalla mukaan autoetno-

heille asettamista odotuksista

grafiaa ja omia kokemuksiani.

sen suhteen, millainen

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Aineistostani kävi ilmi, että tyttöpartiolaiset kokevat su-

toiminta on naisille ja tytöille sopivaa

kupuolispesifin partiolippukunnan hyvänä ja turvallisena kasvuympäristönä. Informanttini kertoivat, että partioharrastuksen parissa heillä on mahdollisuus vapautua muun ympäristön heille asettamista odotuksista sen suhteen, millainen toiminta on naisille ja tytöille sopivaa. Monet informantit kertoivat oppineensa partiossa sellaisia taitoja, joita eivät olisi saaneet muualta. Sukupuolispesifin lippukunnan ja harrastustoiminnan etuna mainittiin aineistossa useasti se, että erilaisia asioita on uskallettu kokeilla rohkeammin, kun läsnä ei ole ollut muun sukupuolen edustajia. Informanttini puhuivat tyttöpartiosta lähes pelkästään positiiviseen sävyyn. Partion harrastaminen tyttöporukassa miellettiin vahvaksi identiteetin rakennuspalikaksi ja myöhemmässä elämässä voimavaraksi. Informantit mainitsivat tulleensa esimerkiksi rohkeammiksi ja itsevarmemmiksi partioharrastuksen parissa. Opinnäytetyöni osoittaa, että usein vanhahtavaksi mielletty tyttö- tai poikapartiotoiminta mahdollistaa parhaimmillaan lapsille ja nuorille erityisen kasvuympäristön, jossa on mahdollista kokeilla siipiään vapautuneemmin kuin muussa harrastustoiminnassa.

JATKOTUTKIMUSAIHEET Sukupuolen moninaisuus puhuttaa partiossakin tänä päivänä. Olisi mielenkiintoista päästä tutustumaan tutkielmiin, joissa käsiteltäisiin muunsukupuolisia partiolaisia sekä heidän representaatioihinsa ja identiteetteihinsä liittyviä kysymyksiä. Mielestäni partiossa tulee ottaa entistä paremmin huomioon erilaisia ihmisiä ja heidän toiveitaan siitä, mihin suuntaan partioharrastusta tulisi Suomessa viedä. On tärkeää tutkia monenlaisia asioita ja ihmisiä, jotta kaikkien ääni tulee varmasti kuulluksi ja partio todella kuuluu kaikille.

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2020

PA RT I O N M O N I M U OTO I S U U S

YHTEISVASTUULLISUUS S I I R I M E RTA KO R P I:

Rakentaa ystävyyttä yli rajojen – kehitysyhteistyö osaksi Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n kansainvälistä toimintaa

JOHDANTO Kansainvälisyys merkitsee ennen kaikkea sitä, että opimme toimimaan yhdessä ja hyväksymäänerilaisuuden. Opimme ajattelemaan avarasti ja samalla tuntemaan vastuuta muista ihmisistä. - Doris Stockmann 1985 Olen ollut partiossa vuodesta 2001 lähtien ja toiminut eri luottamustehtävissä niin lippukunta-, piiri- kuin keskusjärjestötasolla. Partion historiaa päädyin tutkimaan hieman sattuman kautta. Poliittisen historian kandiopinnoissani olin

TEKIJÄ

Siiri Mertakorpi

L I P P U K U N TA J A P I I R I Kymen Kotkat, Hämeen Partiopiiri

P RO G RA D U -T U T K I E L M A

Rakentaa ystävyyttä yli rajojen – kehitysyhteistyö osaksi Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n kansainvälistä toimintaa

O P P I L A I TO S

Turun yliopisto, poliittinen historia

L I N K K I J U L KA I S U U N http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019100331035

syventynyt kansainvälisten suhteiden historiaan ja myös kehitysyhteistyötä käsittelevät teemat alkoivat kiinnostaa. Partion kehitysyhteistyöhankkeet valikoituivat tutkimuskohteeksi, kun selailin Marko Paavilaisen Aina valmiina – Partioliike Suomessa 1910–2010 kirjaa. Kirjassa sivuttiin lyhyesti partiolaisten tekemää kehitysyhteistyötä ja sillä hetkellä tuli tunne, että haluaisin oppia aiheesta lisää. En ollut aikaisemin toiminut missään Suomen Partiolaisten luottamustehtävässä eikä järjestön tekemä kehitysyhteistyö ollut minulle kovinkaan tuttua. Aiheen päättämisen jälkeen minulla alkoi pitkä perehtymisprosessi. Tärkeä etappi tällä matkalla oli valintani Suomen Partiolaisten kansainvälisten asioiden harjoittelijaksi syksyksi 2015. Korkeakouluharjoittelun aikana pääsin osallistumaan kansainvälisten yhteyksien valiokunnan kokouksiin, joissa keskusteltiin partion nykyisistä kehitysyhteistyöhankkeista sekä niiden tulevaisuudesta. Tämä oli mielenkiintoinen kokemus, sillä tutkin saman instanssin toimintaa neljäkymmentä vuotta aikaisemmin. Työ kansainvälisen partion parissa sai jatkua, kun toimin Roihu 2016 Finnjamboreen kansainvälisistä asioista vastaavana projektikoordinaattorina. Nämä kokemukset olivat hyvin motivoivia ja antoivat intoa gradun työstämiseen. Vaikka graduprosessi oli lopulta hieman suunniteltua pidempi, oli se loppujen lopuksi myös hyvin palkitseva. Tutkimuksessa käsittelen Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n kehitysyhteistyön historiaa tarkastelukohteena kehitysyhteistyön alkuvuodet 1960-luvun lopulta alkaen. Tutkimuksen lähtökohtana on halu selvittää ja selittää partiolaisten kehitysyhteistyön historiallista kehitystä, siihen vaikuttaneita tapahtumia ja motiiveja. Tutkimuksessani esittelen järjestön varhaisia kehitysyhteistyön muotoja, kentällä käytyä keskustelua sekä järjestön sisäisiä toimia, jotka johtivat kehitysyhteistyöprojektien aloittamiseen. Tarkastelen alkuvuosia erityisesti

SU O M EN PA RT I O L A I S E T – F I N L A N D S S CO U T E R RY

kahden ensimmäisen kehitysyhteistyöhankkeen eli AMBO 77 ja Sambian projektin kautta.

Kehitysyhteistyön aloittaminen ajoittuu vuosiin, jolloin Suomen Partiotyttöjärjestö ja Suomen Partiopoikajärjestö yhdistyivät yhdeksi järjestöksi Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:ksi.

TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimuksessa selvitetään, milloin partiolaiset aloittivat kehitysyhteistyön tekemisen, miten se aloitettiin ja miksi se aloitettiin. Olen keskittynyt erityisesti siihen kuinka kehitysyhteistyön tekeminen on saanut alkunsa suomalaisen partioliikkeen sisällä, mistä lähtökohdista ja oletuksista toimintaan on lähdetty. Tutkimuksessani hahmottelen järjestön kehitysyhteistyön muotoutumista osana suomalaisen kehitysyhteistyön historiaa.

MENETELMÄT Tutkimus on arkistolähteisiin perustuvaa historiantutkimusta, jossa sovelletaan myös kvalitatiivisen tutkimuksen metodeja.

Järjestön yhdeksi tavoitteeksi asetettiin sen kansainvälisen roolin vahvistaminen. Partion maailmanjärjestössä WAGGGSissa oli suomalaisia naisia korkeissa asemissa. Esimerkiksi Helvi Sipilän ja Kata Jouhkin keskustelunavaukset naisten ja lasten asemasta kehitysmaissa toimivat vetoapuna kiinnostuksen herättämisessä. Ennen 1970-lukua partiolaisten kehitysyhteistyö perustui ainoastaan partiolaisten maailmanjärjestöjen WAGGGSin ja WOSMin tekemälle työlle. Ensimmäinen pienimuotoinen hanke oli Ambo 77 -projekti, jonka puitteissa palkattiin ambomaalaisille tyttöpartiolaisille johtaja. Onnistuneen Ambo 77- hankeen jälkeen aloitettiin hanke Sambian kanssa. Sambian hankkeen kohtaamien vaikeuksien myötä opittiin paljon kehitysyhteistyön toimintaperiaatteista. Tarkasteltaessa Suomen Partiolaisten harjoittamaa kehi-

Tutkimus ajoittuu erityisesti vuosiin 1972 – 1984, mutta sivuaa

tysyhteistyötä ja erityisesti sen alkuvuosia, on vaikea nähdä

myös 1960-luvun loppua. Tutkimukseni päälähteet ovat Suo-

yhtä selkeää syytä toiminnan taustalla, vaan sen voidaan

men Partiolaiset - Finlands Scouter ry:n toimintasuunnitelmat

ymmärtää olleen monen asian summa. Ajan hengen, kansain-

ja -kertomukset vuosilta 1972– 1986, järjestön hallituksen ko-

välisen politiikan tapahtumien, kansainvälisen partioliikkeen

kouspöytäkirjat ja kansainvälisiä asioita käsittelevän ryhmän

esimerkin sekä partioaatteen velvoittavuuden voidaan nähdä

kokousmateriaalit vuosilta 1972–1984. Näiden lisäksi olen tu-

vaikuttaneen siihen, että kehityskysymykset nousivat myös

tustunut sekä Sambia- että Namibia-projektiryhmien materi-

partiossa keskusteluun ja johtivat kehitysyhteistyöhankkeiden

aaleihin. Tämän lisäksi käsittelen kahta Suomen Partiolaisten

aloittamiseen. Näinä vuosina luotiin toimintatavat partiolaisten

julkaisemaa lehteä nimeltään Partio ja Partiojohtaja vuosilta

kehitysyhteistyölle, joka on jatkunut aina näihin päiviin saakka.

1972–1984 sekä Suomen Tyttö -lehteä vuosilta 1970–1973.

Tutkimukseni tarjoaa historiallisen katsauksen partion kan-

Arkistomateriaalin ohella tukeudun tutkimuksessani aihetta

sainvälisen toiminnan ja kehitysyhteistyön historiaan suoma-

käsittelevään kirjallisuuteen sekä muihin tutkimuksiin.

laisen partiotoiminnan näkökulmasta.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

JATKOTUTKIMUSAIHEET

Kansainvälinen toiminta on aina ollut osa partiota. Suomen

Tutkimukseni lähestyy partiolaisten tekemää kansainvälistä

Partiolaisten aloittamat kehitysyhteistyöhankkeet ajoittuvat

toimintaa vahvasti keskusjärjestön näkökulmasta. Se avaa

aikaan, jolloin ilmassa oli laajempaa yhteiskunnallista kiin-

kansainvälisyyden ja erityisesti kehitysyhteistyön ympärillä

nostusta kehitysmaiden tilannetta kohtaan. Nuorisoradika-

käytyä keskustelua. Se ei kuitenkaan kerro, miten keskus-

lismi ja nuorten politisoituminen värittivät 1960-1970-lukuja

järjestötasolla omaksutut ajatus- ja toimintamallit on nähty

vaikuttaen kiinnostuksen syntyyn.

partiopiireissä tai paikallisella tasolla. Oliko kansainvälisyys

Niin Suomen valtio kuin monet kansalaisjärjestöt olivat aloit-

ja kansainvälisyyskasvatus vain pinnallisesti esillä järjes-

taneet kehitysyhteistyön tekemisen samoihin aikoihin. Ajan

tössä vai oliko ajatus onnistuttu jalkauttamaan laajemmin

henki heijastui myös partiojärjestön sisäisiin keskusteluihin.

järjestöön? Tämän tutkimuksen pohjalta mahdollisia jatko-

Kansainvälinen poliittinen tilanne herätti huolen heikommassa

tutkimusaiheita olisi partion kansainvälisyyskasvatuksen

asemassa olevien ihmisten tilanteesta ja partioaatteen nähtiin

vaikuttavuuden tutkiminen tai kehitysyhteistyöhankkeiden

velvoittavan partiolaisia auttamaan avun tarpeessa olevia.

tulosten arviointi pidemmällä aikavälillä.

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2020

PA RT I O J A E L Ä M Y K S E L L I S YY S

ELÄMYKSELLINEN TARINANKERRONTA M I N T T U M Ä K I L Ä:

Kurkimaskotin suunnittelu ja toteutus partiolippukunnalle

JOHDANTO Olen harrastanut partiota aktiivisesti lapsesta saakka. Toimin lippukunnassani muun muassa johtajana ja hallituksen jäsenenä. Partioharrastusta on ollut hankala yhdistää suoraan opintoihini, mutta opinnäytetyö kuitenkin tarjosi tähän mahdollisuuden. Opiskeluaikanani lippukunnassani alettiin uudistamaan ja päivittämään lippukunnan yhteisiä perinteitä ja osana näitä uudistuksia syntyi ajatus kurkimaskotista. Koska muotoilun alan opinnäytetyö on projektilähtöinen, tarjouduin suunnittelemaan ja valmistamaan lippukunnalleni

TEKIJÄ

Minttu Mäkilä

L I P P U K U N TA J A P I I R I Auran Eräkurjet, Lounais-Suomen Partiopiiri

O P I N N ÄYT E TYÖ N NIMI

Kurkimaskotin suunnittelu ja toteutus partiolippukunnalle

O P P I L A I TO S J A T U T K I N TO

XAMK - Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, muotoilija

LINKKI J U L KA I S U U N

http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121627001

kauan harkitun maskotin. Opinnäytetyöni tavoitteena oli suunnitella ja valmistaa kurkea esittävä maskottipuku Varsinais-Suomessa toimivalle partiolippukunnalle Auran Eräkurjille. Maskotilla haluttiin ensisijaisesti vahvistaa lippukunnan sisäistä yhteishenkeä, mutta myös esitellä toimintaa harrastuspaikkakunnalla sekä herättää huomiota partiotapahtumissa. Opinnäytetyöni on produktiivinen kokonaisuus, jossa korostuvat partio ja maskottiaiheeseen tekemäni taustatutkimus sekä puvun suunnittelu ja valmistusprosessin kuvaaminen.

TUTKIMUSKYSYMYKSET Produktiivisen työn tutkimuskysymykset painottuvat toteutettavan työn ongelmiin. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Miten suunnittelen ja valmistan kurkimaskotin Auran Eräkurjet ry:lle? a) Miten häivytän ihmishahmon

kurkihahmoon maskottipuvussa?

b) Miten huomioin mukavuuden,

SU O M EN PA RT I O L A I S E T – F I N L A N D S S CO U T E R RY

kestävyyden ja pukuhuoltomahdollisuudet

kurkimaskotin suunnittelussa?

MENETELMÄT Työ muodostui taustatutkimuksesta, suunnittelusta, valmistuksesta ja arvioinnista. Perehdyin aiheeseen tarkastelemalla kuvia olemassa olevista lintupuvuista kuva-analyysia soveltaen. Lisäksi perehdyin työssä lyhyesti partiokulttuuriin ja sen erityisominaisuuksiin, jotka tulisi huomioida suunnitteluprosessissa. Suunnittelutyön kehysmallina käytin Jo Kallalin ja Jane Lambin kehittämää käyttäjälähtöistä FEA-mallia, jonka kulmakivet ovat valmistettavan tuotteen toimivuus, ilmaisevuus ja esteettisyys. Lippukunnan pukua koskevat toiveet ja tavoitteet eli suunnittelukriteerit selvitettiin ryhmähaastattelulla. Koska maskotti on koko harrastusyhteisön yhteinen keulahahmo, muodostin alustavista luonnoksista kyselytutkimuksen, joka jaettiin lippukunnan keskusteluryhmiin. Vastausten pohjalta suunniteltiin ja viimeisteltiin luonnos kurkimaskotista.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET KUVA MINT TU MÄKIL Ä

Osana taustatutkimusta pohditaan maskotin hyötyjä voittoa tavoittelemattomalle järjestölle, sillä usein maskotteja hyödynnetään lähinnä markkinoinnin välineenä. Maskotin tuoma hyöty lippukunnalle onkin lähinnä immateriaalista. Maskotilla voidaan vahvistaa yhdistäviä perinteitä ja nostaa lippukunnan yhteishenkeä. Kokoavana vastauksena tutkimuskysymyksiin; maskottia suunnitellessa tulee perehtyä kokonaisvaltaisesti asiakkaaseen ja asiakkaan sosiaaliseen ympäristöön eli tässä tapauksessa partiokulttuuriin. Lisäksi kun lippukuntalaiset saavat osaltaan osallistua maskotin suunnitteluun, tulee lopputuloksesta enemmän juuri lippukunnan näköinen. Opinnäytetyöni alakysymykset koskevat enemmän maskotin valmistusmenetelmiä ja rakenneratkaisuja, joiden kokonaisvaltainen toimivuus selviää vasta pidemmän käyttökokemuksen myötä.

JATKOTUTKIMUSAIHEET Haluan opinnäytetyölläni rohkaista luovien alojen opiskelijoita harkitsemaan opinnäytetyön tekemistä partioyhteisölle. Alasta ja suuntautumisesta riippumatta opinnäytetyö aihe voi hyvinkin löytyä partiosta. Työssä antoisinta oli päästä hyödyntämään omaa erityisosaamistani lippukuntani hyväksi.

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2020

PA RT I O J A E L Ä M Y K S E L L I S YY S

PARTIOTAPAHTUMAN ELÄMYKSELLISYYS H E N R I S T RA N D M A N:

Kriisin kääntäminen: Kokonaisvaltaisen brändi-ilmeen luominen Käännekohta 2020 partiotaidon syys-SM-kilpailuille

JOHDANTO Liityin Toimen Poikiin vuonna 2003 ja olen toiminut lippukunnassamme useissa eri tehtävissä. Tällä hetkellä toimin lippukuntamme ohjelmavastaavana, hallituksen jäsenenä ja taloudenhoitajana. Olen aina ollut kiinnostunut luovasta työstä ja onnekseni olen päässyt kehittämään näitä taitoja partiossa. Partiourani aikana olen tehnyt grafiikkaa erinäisiin oman lippukunnan tapahtumiin ja tarpeisiin sekä kasvavassa määrin lippukunnan ulkopuolisiin tapahtumiin. Toimin esimerkiksi Kliffa 2018 -piirileirin graafikkona.

TEKIJÄ

Henri Strandman

L I P P U K U N TA JA PIIRI

Toimen Pojat, Pääkaupunkiseudun Partiolaiset

O P I N N ÄYT E TYÖ N NIMI

Kriisin kääntäminen: Kokonaisvaltaisen brändi-ilmeen luominen Käännekohta 2020 partiotaidon syys-SM-kilpailuille

O P P I L A I TO S J A T U T K I N TO

Aloin opiskelemaan pakkaus- ja brändimuotoilua Lahden muotoiluinstituutissa 2016. Kiinnostuin brändimuotoilusta ja graafisesta suunnittelusta ja partio tuntui järkevältä paikalta harjaantua molemmissa. Partion suuret tapahtumat ovat täydellisiä paikkoja nuorille graafisille suunnittelijoille kehittyä ilman suurta epäonnistumisen riskiä. Opinnäytetyössäni kehitin brändistrategian ja brändi-ilmeen Pääkaupunkiseudun Partiolaisten järjestämälle Suomen Partiolaisten Käännekohta 2020 -partiotaidon syys-SM-kilpailuille. Brändin kehitys pohjautui kilpailunjohtajien suunnitelmiin ja sisälsi sekä brändistrategista kehitystä tapahtuman teeman, pääviestin ja kohderyhmän muodossa että brändin visuaalisen ilmeen luomisen ja sen implementoinnin. Tavoitteenani oli luoda kokonaisvaltainen graafinen ilme sekä luoda materiaalia,

Lahden ammattikorkeakoulu, Muotoiluinstituutti, muotoilija

jota voitaisiin hyödyntää tulevien partiotapahtumien brändejä

L I N K K I J U L KA I S U U N

harrastuksena ja ilmiönä, ja minkälainen ja minkälaisista osista

http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904276170

luodessa. Pohjustin työskentelyäni tutkimalla mitä partio on muodostuva on laadukas tapahtumabrändi.

MUOTOILUTEHTÄVÄ Muotoilutehtäväni oli luoda ammattimainen brändikirjaan kulminoituva brändistrategia ja brändi-ilme, joka on käyttökelpoinen tulevien kisojen järjestäjille.

SU O M EN PA RT I O L A I S E T – F I N L A N D S S CO U T E R RY

MENETELMÄT Käytin aineistona aiempien partiotapahtumien graafisia ilmeitä ja brändejä, joita analysoin esimerkiksi vertailemalla. Otin parhaista opikseni Käännekohdan ilmettä tehdessäni. Brändikirjallisuudesta keräsin olennaisia vinkkejä ja työkaluja ja yhdistin niitä omaan tietämykseeni brändistä. Otin nämä kaikki huomioon brändiä rakentaessani. Olennainen osa opinnäytetyötä oli pitämäni workshop, jossa suunnitte-

Luovan alan opiskelija voi kokeilla monenlaisia asioita partiossa. Tapahtumat ovat hyvä testikenttä, koska niissä tehdään monenlaisia asioita.

limme brändin ilmettä yhdessä kisan järjestäjien kanssa.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Työn tuloksena loin Käännekohta 2020 -kisoille brändin, joka koostui strategisesta ja graafisesta osasta. Strategiseen osaan kuului pääviesti, kisan esittely ja kisan teema. Graafiseen osaan puolestaan kuului graafinen ilme, joka sisälsi muun muassa: logon, typografian, laajemman visuaalisen ilmeen ja värit. Lisäksi kaiken brändimateriaalin pohjalta tehtiin sovellutukset muun muassa tiedostopohjiin, nimikyltteihin, tuotteisiin (merkit, tarrat, yms.), mainoksiin, bannereihin, sosiaaliseen mediaan ja verkkosivuille. Kisa ilmeeseen oltiin tyytyväisiä ja sen perusteella on tehty esimerkiksi banneri, verkkosivut ja tarrat.

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2020

PA RT I O J A E L Ä M Y K S E L L I S YY S

PARTIOTAPAHTUMAN ELÄMYKSELLISYYS N E L L I H E I K K I N E N:

Ravintolatapahtuman toteuttaminen partiolaisten piirileiri Kliffalle

JOHDANTO Partio on ollut harrastukseni yli 20 vuoden ajan ja olen partiourani varrella toiminut lukuisissa erilaisissa lippukunta-, piiri- ja projektipesteissä. Partio on vienyt mukanaan niin Britteihin, Japaniin kuin Himalajalle. Partio on tarjonnut elämyksiä, mutta ennen kaikkea mahtavia tilaisuuksia, joiden avulla olen oppinut valtavasti johtamisesta ja itsestäni. Opintojeni lähestyessä uhkaavasti loppuaan opinnäytetyö aiheineen aiheutti päänvaivaa. Tulevaa piirileiriä ja pestiäni pohtiessa heräsi ajatus, josko minun olisi mahdollista

TEKIJÄ

Nelli Heikkinen

L I P P U K U N TA JA PIIRI

Susiveikot ja Merimetsot, Pääkaupunkiseudun Partiolaiset

O P I N N ÄYT E TYÖ N NIMI

Ravintolatapahtuman toteuttaminen partiolaisten piirileiri Kliffalle

O P P I L A I TO S

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohto

L I N K K I J U L KA I S U U N http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112722880

yhdistää ammattiosaamiseni ja rakas harrastukseni. Leiritoimikunnan taholta tuli toive leiriravintolan järjestämisestä, joka sopi koulutusalaani täydellisesti! Ravintolatapahtuman järjestäminen oli mahdollisuus haastaa sekä partiosta että opinnoista hankittua osaamista niin ammattitaidon kuin johtamisenkin osalta. Uuden ravintolan avaamisessa on omat haasteensa. Kun ravintolan toimintaympäristönä toimii metsä ilman valmista infrastruktuuria ja työvoimana vapaaehtoiset, on vastassa melkoinen haaste. Opinnäytetyöni toteutettiin tutkimuksen sijaan produktiomuotoisena. Siinä syvennytään ravintolatapahtuman järjestämiseen metsäolosuhteissa sekä pohditaan millaiset tekijät vaikuttavat tapahtuman onnistumiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli dokumentoida leiriravintolan suunnittelu ja toteutus Pääkaupunkiseudun Partiolaisten piirileiri Kliffalle kesällä 2018. Opinnäytetyön teoriaosuudessa perehdytään tapahtuman tuotantoprosessiin ja sen eri osa-alueisiin sekä suomalaiseen partiotoimintaan ja vapaaehtoistyöhön. Työn toiminnallisessa osassa käydään läpi leiriravintolan suunnittelua ja paneudutaan tarkemmin toteutukseen ja koko tuotantoprosessiin. Leiriravintolan dokumentoinnin tavoitteena on helpottaa tulevaisuudessa järjestettävien suurleirien ravintoloiden suunnittelua ja toteuttamista sekä auttaa välttämään jo tehtyjä virheitä.

TYÖN TAVOITTEET Työn päätavoitteena oli tuottaa elämyksellinen ja ainutlaatuinen illalliskokemus leirin johtajatehtävissä toimiville. Alatavoitteita työlle oli kaksi. Ensimmäisenä alatavoitteena oli tuoda illalliskokemus kaikkien saataville ja tehdä ravintolasta esteetön niin fyysisesti kuin taloudellisestikin. Toinen alatavoite oli luoda ravintolasta elämys myös henkilökunnalle tarjoamalla nuorille johtajille kokemusta täysin uudenlaisesta pestistä ja mahdollistamalla nuorten johtajien taitojen kehittäminen myös peruspartiotaitojen ulkopuolella.

SU O M EN PA RT I O L A I S E T – F I N L A N D S S CO U T E R RY

MENETELMÄT

ainutlaatuisesta kokemuksesta. Leiriravintolan järjestämi-

Tapahtumatuotannosta ja -prosessista kerättyä teoriatietoa

nen tällaisenaan oli jopa kahdelle alan ammattilaiselle suuri

sovellettiin käytäntöön leiriravintolan toteutuksessa. Ravin-

voimanponnistus, mutta ehdottomasti sen arvoista. Itse koen

tola toteutettiin fine dining -konseptilla ja kolmen ruokalajin

oppineeni johtamisesta valtavasti ja tämän lisäksi saatiin

menu tarjoiltiin asiakkaille pöytiin jokaista annosta varten

paljon tietoa siitä, mikä ravintolan järjestämisessä toimii lei-

suunniteltujen alkoholittomien juomien kera. Illallisen

riolosuhteissa ja mitä kannattaisi tehdä ensi kerralla eri ta-

lisäksi ravintolassa järjestettiin lauantaibrunssi sekä leirin

valla. Opinnäytetyön raportin avulla tulevaisuudessa voidaan

kutsuvieraslounas. Varsinainen ravintola oli auki viitenä

välttää pahimmat kompastuskivet ja kehittää leiriravintolaa

leiripäivänä, mutta suunnittelu, budjetointi, tavarantoimit-

entistä paremmaksi.

tajien kilpailutukset ja henkilökunnan pestaaminen tehtiin jo aikaisin keväällä. Ravintolan kuluja saatiin pienennettyä

JATKOTUTKIMUSAIHEET

merkittävästi lainaamalla suurin osa ravintolaan tarvitta-

Asiakkailta ja omalta tiimiltä saatu palaute osoittaa, että

vasta välineistöstä ja pienlaitteistosta Haaga-Helian opetus-

leiriravintolan järjestämisessä pitää kiinnittää entistä

keittiöstä. Suuret keittiölaitteet täytyi kuitenkin vuokrata ja

enemmän huomiota laadukkaaseen johtamiseen. Riittävät

niiden kilpailuttaminen tehtiin yhdessä leirin myyntipääl-

henkilöresurssit ovat avainasemassa, kun halutaan tuottaa

likön sekä muonituspäälliköiden kanssa. Laitteiston lisäksi

sekä asiakkaille että pestissä oleville ikimuistoinen elämys.

kilpailutettiin muun muassa teltta- ja puutavaran toimittajat

Myös leiriravintolan rahoitukseen ja taloudellisiin resurs-

sekä elintarviketukut. Kilpailuttamisen lisäksi kevään aikana

seihin kannattaa suurleireillä paneutua huolellisesti, jotta

suunniteltiin yhdessä ei-partiotaustaisen keittiömestari-

ravintolalle saadaan parhaat mahdolliset toimintaedellytyk-

ni kanssa ravintolan menu ja juomapaketti sekä ravintolan

set haastavissa olosuhteissa.

aukioloajat, ulkonäkö ja rakennelmat. Lähempänä leiriä KUVA ANNA ENBUSKE

suunnittelin vielä työvuorolistat ja perehdytin niin kokit kuin tarjoilijatkin pesteihinsä. Itse leiri meni ohi yhdessä hujauksessa, sillä tein päivittäin töitä kellon ympäri. Työpäiväni ravintolamestarina koostuivat esimerkiksi pöytävaraustilanteen päivittämisestä, kattausten johtamisesta sekä muiden juoksevien asioiden hoitamisesta.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Leiriravintolasta saatujen palautteiden ja oman tiimin pohdintojen perusteella ravintolan tärkeimpiä kehityskohteita olivat riittämättömät työntekijäresurssit sekä turhan optimistiseksi suunniteltu päiväaikataulu. Henkilökuntaa olisi pitänyt olla enemmän ja ihmisten jaksamiseen olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota, sillä leirin säätila laittoi kaikki äärimmäisen koville. Sääolosuhteet leirin aikana olivat Suomen kesälle epätyypillisen helteiset. Keittiöteltassa lämpötila kohosi ajoittain jopa yli 50 asteeseen. Projektissa selvisi kuinka paljon haastavampi ilman kiinteää infrastruktuuria toimivan ravintolan kulurakenne on suhteessa normaaliin ravintolaan. Partioleiriympäristössä ravintolan tavoitteena ei ole voitollinen liiketoiminta vaan lisäarvon tuominen johtajille. Tällaisessa ympäristössä ja tällä konseptilla ravintolan järjestämisessä oli kuitenkin paljon suuria, kiinteitä kuluja, joita ei pystytty juurikaan leikkaamaan. Esimerkiksi ravintolassa käytetyt astiat hankittiin uutena, koska niiden vuokraaminen olisi tullut kalliimmaksi. Asiakaspalautteen perusteella asiakkaiden tyytyväisyys oli kuitenkin huippuluokkaa ja kaikki ravintolassa ruokailleet johtajat kiittivät

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2020

Partiotoiminnan tutkimuksesta kiinnostuneille on tarjolla sekä ohjausta että empiiristä aineistoa. Järjestössä toimii erillinen tutkimusryhmä, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että järjestön, piirien ja lippukuntien käytettävissä on partiotoimintaa kuvaavaa tietoa. Tutkimusryhmä avustaa partioaiheisen tutkimuksen tekijöitä ja nimeää tarvittaessa työlle työelämäohjaajan järjestön sisältä. Tutkimusryhmä ohjaa sekä omista että tarjotuista aiheista kirjoitettuja opinnäytteitä. Lisäksi työryhmä koordinoi tarvittaessa opinnäytetöiden tekijöitä toimimaan yhdessä pienessä tutkimusryhmässä. Suomen Partiomuseosäätiö tukee lapsi- ja nuorisotyökulttuurin yliopistotasoisen tutkimustoiminnan edistämistä myöntämällä partiokulttuuriin liittyvän tutkielman, lopputyön tai Pro Gradun tekemistä varten apurahan partiotoimintaa tuntevalle kasvatustieteen tai filosofian ylioppilaalle. Hakemuskaavakkeen voit tilata osoitteesta partiomuseo@partio.fi Lisätietoa, valmistuneet partioaiheiset tutkimukset sekä järjestöä kiinnostavat ajankohtaiset opinnäytetyöaiheet löydät osoitteesta www.partio.fi/suomen-partiolaiset/yhteistyo/opinnaytetyot.

SUOMEN PARTIOLAISET – FINLANDS SCOUTER RY Töölönkatu 55, 00250 Helsinki www.partio.fi