Työmaana maailma

työmaana Maailma

1 2017

Kodin hengetär Mariana Nomisa Manhise on yksi maailman 67 miljoonasta kotiapulaisesta.

TULOKS IA

Haitin nuoret pääsevät kouluun s. 4 TUOTANTOKETJUT

Missä tehdään muumimuki? s. 10 MA AILMA

Intia sekosi seteliuudistuksessa s. 28

01_kansi.indd 1

18.5.2017 15.34.33

LYHYESTI

Ajattelevien maailmankansalaisten lehti

Rakkaudesta muuttuvaan maailmaan

Tilaa lehti!

Tee tilaus: maailmankuvalehti.fi/tarjous

lu u u k i e i Suom n o i t a a s i l a glob ! n i i j ä i v ä h

2 | Työmaana Maailma 1/2017

” Ihmisellä on 0,0003 prosentin mahdollisuus syntyä Suomeen ja 30 prosentin mahdollisuus syntyä köyhyyteen.”

Madventuresin Riku Rantala ja Tunna Milonoff painottivat SASKin Solidaarisuuspäivillä, että suomalaisten vauraus on pitkälti globalisaation ansiota.

SISÄLTÖ

maan

22-25

Vaatetehtaalta vankilaan ja maan alle. Myanmarilainen ay-johtaja Phyo Sandar Soe ei vähästä hätkähdä.

4 LYHYESTI Haitilaiset pääsivät kouluun. JHL:n ammattiosasto lahjoitti koulutuskeskukselle aurinkopaneeleja.

5 UUTISIA Jalkapallo yrittää eettiseksi. Mepit haluavat avoimmuutta vaateteollisuuteen.

Stora Enson möläytteli.

6 PÄÄKIRJOITUS. Työelämän ilmiöt voivat rantautua myös kohdemaista Suomeen.

7 SANASELITYS Mikä on pacto colectivo?

8–9 MAAILMANKUVA Vauva ottaa

töissä rennosti.

10–11 TUOTANTOKETJUT Kuluttaja yritti selvittää, tehdäänkö muumimukit hymyillen.

12–13 GRAAFI Työntekijöiden asema parani maailmalla.

14–21 RAPORTTI Mosambikissa kotiapulaiset vaativat oikeuksia.

Myös Suomessa kotitöitä tehdään yhä useammin palkkaa vastaan.

26–27 MAAILMA Isot setelit aiheuttivat kaaoksen Intiassa.

28–29 HENKILÖKUVA Rahul Jain halusi romantiikkaa mutta syventyikin tekstiilitehtaan arkeen.

30 SASK-AKTIIVI Arja Hiltunen uskoo tekemisen meininkiin.

31 HAASTAJA Pöljäläinen Timo Tiikkaja otti ohjat omiin käsiinsä.

31 ILMIÖ Maailman joka kolmas palkansaaja on siirtolainen.

työmaana Maailma Toimitus: Päätoimittaja Laura Ventä Toimitussihteeri Katri Blomster Ulkoasu ja taitto Origine ky, Janne Hulkkonen ja Reima Kangas Painopaikka: Hämeen Kirjapaino Painos: 4 000 kpl Julkaisija: Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry, Osoite: Kaikukatu 3 A, 00530 Helsinki, Puhelin: 0207 6998 20 Sähköposti: etunimi.sukunimi@sask.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset: viestinta@sask.f, ISSN: 1456-2030 Lehti on tilaajille maksuton ja se postitetaan kannatusjäsenille, SASK-lähettiläille, halukkaiden liittojen aktiiveille sekä yksityistilaajille. Lehden kirjoittajien mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta SASKin kantaa.

Työmaana Maailma 1/2017 | 3

LYHYESTI

SASKin lukutaito- ja ammattikoulutusprojektissa on koulutettu kaikkiaan yli 10 000 haitilaista.

Haitin nuorille ammatti

S

ASKin tukema amma-

tillinen koulutus käynnistyi uudelleen Haitissa.

Vuoden mittaisen kou­lutuksen aloitti viime vuoden lopulla 58 innokasta nuorta, jotka haluavat itselleen ammatin ja toimeentulon.

JHL:n ammattiosasto lahjoitti koulutuskeskukselle aurinkopaneelit.

4 | Työmaana Maailma 1/2017

Koulutusaloja ovat ompelu ja ruoanlaitto. Kurssikeskusta pyörittävä naisverkosto RENAFANM on arvioinut ne kaikkein tarpeellisimmiksi ja eniten työllistymistä tukeviksi aloiksi. Ideana on, että opiskelijat voivat myös myydä valmistamiaan lounasannoksia.

Haitin koulutusjärjestelmä on

hyvin heikko, ja siksi SASK on pyrkinyt tarjoamaan nuorille ammatillista koulutusta jo pitkään, mutta vuoden 2010 maanjäristys tuhosi vanhan kurssikeskuksen.

Toiminta on ollut siitä asti jäissä, ja uutta kurssikeskusta on rakennettu pääsoin muiden järjestöjen tuella.

– Nyt toiminta on vihdoin taas käynnissä ja opiskelijat ovat todella tyytyväisiä, iloitsee koulutus-

keskuksen toimintaa hallinnoiva Beatriz Larghi Corbanese.

SASKin Haiti-hanke on ollut JHL:n Helsingin mielenterveystyöntekijöiden ammattiosaston erityisessä suojeluksessa. Osasto lahjoitti uudelle koulutuskeskukselle aurinkopaneelit, jotta sähköä saataisiin säännöllisesti.

SASK tukee Haitissa myös lukutaitopiirejä, joista valmistui viime vuonna 248 uudesta taidostaan ikionnellista naista.

Lukutaito- ja ammattikoulutushankkeessa on koulutettu vuodesta 2002 kaikkiaan noin 10 000 haitilaista. Heistä on noin 70 prosenttia on naisia. Lukutaitoryhmissä on opetettu myös monia muita aiheita. Ryhmäläisten lähinäkö on tarkastettu, ja silmälaseja on jaettu niitä tarvitseville. ◆

LYHYESTI

Mepit haluavat vaate­ teollisuuden ruotuun Mistä on kyse? Euroopan par-

lamentti hyväksyi päätöslauselman, jossa vaaditaan sitovampia säädöksiä, läpinäkyvyyttä ja ehdollisia kauppaetuuksia tekstiilien vientimaille. Tarkoituksena on puuttua työntekijöiden hyväksikäyttöön.

Mitä väliä? Kansalaisjärjestöt kuten Puhtaat vaatteet -verkosto, johon myös SASK kuuluu, ovat lobanneet EU-päättäjiä vuosia.

Päätöslauselma on merkittävä ensiaskel. Sen toteutuessa kansalaiset, vaatetyöntekijät, ammattiliitot ja kansalaisjärjestöt saavat vaikuttavan keinon edistää työntekijöiden oikeuksia.

Ei kisoja ilman ihmisoikeuksia Mistä on kyse? Euroopan

jalkapalloliitto UEFA päätti, että EM-jalkapallon kisaisännyyden saa jatkossa vain täyttämällä tietyt ihmisoikeuskriteerit, jotka perustuvat YK:n ihmisoikeussopimuksiin.

Mitä väliä? UEFAn päätöstä voidaan pitää historiallisena. Jos urheilun arvokisoja ei myönnetä ihmisoikeuksia loukkaaviin maihin, stadioneita ei voida rakentaa työntekijöiden terveyden kustannuksella. Räikein esimerkki on Qatarin MM-jalkapallokisojen rakennustyöt, joissa on kuollut jo yli tuhat työntekijää. SASK tukee Qatariin lähteviä siirtotyöläisiä ja kampanjoi rakennustyöläisten oikeuksien puolesta.

SASK sai kolme uutta jäsenjärjestöä Mistä on kyse? SASKin jäsen-

järjestöiksi liittyivät ammattiliitot Loimu ja Talentia sekä Suomen laivanpäällystöliitto.

Mitä väliä? SASKin toiminnan takana on yhä laajempi joukko suomalaisia ammattiliittoja ja niiden jäseniä. Jäsenjärjestöjä on heinäkuun alusta 39. SASKin kautta liitot ja niiden jäsenet pääsevät konkreettisesti tukemaan kehitysmaiden työntekijöitä. Rahallisen tuen lisäksi suomalaisilla jäsenliitoilla on paljon osaamista, jota SASKin hanketyössä hyödynnetään. ◆

MÖLÄYTYS STORA ENSO JA LAPSITYÖVOIMA Mitä tapahtui?

Ruotsalainen talouslehti Veckans Affärer kertoi vuonna 2014, että Stora Enson yhteisyritys Bulleh Shah Packaging käytti tuotannossaan Pakistanin kaatopaikoilta peräisin olevaa jätepaperia. Kaatopaikoilla paperia keräävät pääosin lapset. Stora Enso tiesi jo ennen investointia, että Pakistanin paperiteollisuudessa raaka-aineen hankinnassa käytetään lapsityövoimaa.

Yhtiön reaktio Yhtiö myönsi ongelman ja kertoi ratkaisuyrityksistä. "Sitä ei kukaan voi kiistää, etteikö toimitusketjun loppupäässä olisi lapsityövoimaa. Sitä on."

Stora Enson Suomen-maajohtaja Lauri Peltola sanoi. Peltolan mukaan

lasten osa olisi vielä kovempi ilman työtä. ”Jos me lähtisimme pois, viisivuotiaat tytöt olisivat prostituoituja seuraavana päivänä.”

SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen kommentoi: Tässä mentiin ojasta allikkoon. Jos lapsella menee huonosti, ei ole hyväksyttävää perustella tilannetta sanomalla, että voisi mennä huonomminkin. Yritys on vastuussa koko tuotantoketjunsa työoloista. Lapsityö on vakava asia, jota ei tässä voi rinnastaa perunoiden nostoon Suomen kesälomilla. Jos työstä maksetaan elämiseen riittävää palkkaa, aikuiset kyllä tekevät työt ja laittavat lapsensa kouluun. Ilman koulunkäyntiä lapset perivät köyhyyden vanhemmiltaan.

VAIKUTTAJALISTA

Machines elokuvan ohjannut Rahul Jain listaa taiteilijoita ja teoksia, jotka ovat vaikuttaneet häneen.

Lue Jainin haastattelu sivulla 28.

Sebastio Selgadon teos Workers

1

"Katsoin Selgadon valokuvia työläisten kärsimyksestä ja aivoni saivat sähköiskun: voiko jostain näin kivuliaasta tehdä taidetta?

Selgado ikään kuin antoi minulle luvan mennä tekstiilitehtaalle kuvaamaan."

Akiro Kurosawa

2

"Japanilainen ohjaaja Akiro Kurosawa on joskus sanonut kävelleensä veljensä kanssa ruttoparantolan läpi silmät suljettuna, koska häntä pelotti. Hänen veljensä pakotti avaamaan silmät ja sanoi: 'Vain kohtaamalla pelkosi pystyt käsittelemään ne'. Uskon vahvasti katsomiseen ja kohtaamiseen. Haluan ymmärtää, miksi tietyt asiat vainoavat minua."

Lehtori Thom Andersen

3

"Kalifornian elokuva­ koulun inspiroivin opettaja painotti, että elokuvantekijän tehtävä on kysyä, ei antaa vastauksia. Jos ei pysty hyväksymään normaalina pidettyä asioita, tärkeintä on saada yhteys omaan sisäiseen lapseensa ja kyseenalaistaa ne."

Työmaana Maailma 1/2017 | 5

PÄ Ä K I R J O I T U S

Tehdään reilumpi maailma!

Kirjoittaja Laura Ventä on Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin viestintäpäällikkö.

Hän muistuttaa, että SASK on Suomen ainoa työntekijöiden asemaa parantava kehitysyhteistyöjärjestö. Työn kautta köyhyys vähenee kestävästi.

K

ädessäsi on täysin uudistunut Työmaana

maailma. Tämä lehti on tarkoitettu juuri sinulle, joka haluat puolustaa työntekijöiden oikeuksia maailmalla. Saatat olla aktiivisesti samalla asialla Suomessa tai sitten et. Kiitos kuitenkin, että olet mukana!

Rohkenen ennustaa, että SASKin kohdemaissa nähtävät työelämän ilmiöt ovat ennen pitkää rantautumassa tänne. Hyvänä esimerkkinä toimivat tässä numerossa esillä olevat kotiapulaiset, joita on maailmalla yli 67 miljoonaa.

Suomessa sana kotiapulainen vie ajatukset historiaan, mutta näyttää siltä, että kotiavun käyttäminen myös täällä on kasvava ilmiö – muutenkin kuin vain viikkosiivouksen osalta. Se on OK, kunhan työnantajan vastuut eivät unohdu. Lue lisää teemasivuiltamme 14–21.

Lisäksi luvassa on hyviä uutisia Haitista sekä kurkistus sotilasdiktatuurista vapautuneeseen Myanmariin. Saimme vieraaksemme nuorena vaatetehtaissa raataneen Phy Sandar Soen, joka nyt puolustaa työntekijöiden oikeuksia maan suurimman ay-keskusjärjestön apulaispääsihteerinä.

Tervetuloa kanssamme matkalle maailman

ympäri! Otamme kiitollisina vastaan kaikenlaisen palautteen uudistuneesta lehdestämme. Voit lähettää sitä osoitteeseen viestinta@sask.fi.

P.S. Työmaana maailma ilmestyy tänä vuonna kaksi kertaa, ja seuraava numero ilmestyy marraskuussa. Seuraa sillä välin SASKia verkossa ja sosiaalisessa mediassa. ◆

6 | Työmaana Maailma 1/2017

Nimetön 5.indd 6

18.5.2017 15.36.52

LY H Y E S T I

SANASELITYS

LUKULISTA

Nepalista Nuuksioon Luku kertoo usein enemmän kuin nippu sanoja. Näin maailma on muuttunut.

14 354 rakennus- ja kivilouhostyöntekijää Intiassa ja Nepalissa sai oikeuden sosiaaliturvaan SASKin tukemana.

1400 bangladeshilaisen vaatetehtaan turvallisuus on tarkastettu Rana Plazan tuhoisan tehdasromahduksen jälkeen.

50

PIIRROS: HANNA SAKARA

Pacto colectivo – päät sotkeva sopimus Pacto colectivo on joissakin Latinalaisen Amerikan maissa käytössä oleva tapa hankaloittaa ammattiliittojen toimintaa. Se on sopimus, jonka työnantaja voi solmia niiden työntekijöiden kanssa, jotka eivät kuulu ammattiliittoon. Usein niissä tarjotaan parempia työehtoja sillä ehdolla, että työntekijä ei liity liittoon. Samalla työntekijöiltä viedään kuitenkin todelliset vaikuttamismahdollisuudet.

Esimerkiksi Kolumbiassa liittojen vastustaminen on vuosikymmeniä ollut kiivasta. Liittoihin kuuluvia ja erityisesti niiden johtajia on murhattu ja pahoinpidelty, ja ay-aktiiveja tapetaan edelleen vuosittain.

Vaikka väkivalta on pikkuhiljaa vähentynyt, uusia pacto colectivon kaltaisia tapoja vaikeuttaa liittojen toimintaa keksitään jatkuvasti.

Moni sekoittaa pacto colectivon oikeaan työehtosopimukseen, joka on työntekijöitä aidosti edustavan ammattiliiton ja työnantajan välinen sopimus. Siinä sovitaan palkasta, eduista ja muista työehdoista. ◆

miljardia dollaria arvioidaan katoavan vuodessa Afrikasta laittomina rahavirtoina.

Varoja katoaa mm. korruption, huumekaupan ja monikansallisten yritysten veronkierron kautta. Summa vastaa yhteensä noin 4,9 prosenttia mantereen bruttokansantuotteesta.

39 henkilöä osallistui SASKin kunnon työn lähettiläiden koulutukseen huhtikuussa Nuuksiossa.

20 vuoden tauon jälkeen sisäisistä ristiriidoista kärsineessä Nepalissa järjestetään paikallisvaalit.

Naisehdokkaiden määrä on edellisvaalien jälkeen kaksinkertaistunut.

Työmaana Maailma 1/2017 | 7

Nimetön 5.indd 7

18.5.2017 15.36.52

MAAILMANKUVA

Päivähoidossa Viisi kuukautta vanha Roshni lepäilee korissa, kun äiti työskentelee tietyömaalla Chandigarhissa Pohjois-Intiassa. SASK tukee Intiassa muun muassa kivilouhos- ja tiilitehdastyöntekijöitä sekä lapsityön vastaista taistelua. Tiilitehtailla lapsille on järjestetty päivähoitoa, jotta he eivät vaaranna henkeään pyöriessään työntekijöiden jaloissa ilman valvontaa. Kuva: Ajay Verma.

LEHTIKUVA/REUTERS

8 | Työmaana Maailma 1/2017

08-09_Maailmakuva_TyMa_1_2017 .indd 8

17.5.2017 13.09.45

MAAILMANKUVA

Tyรถmaana Maailma 1/2017 | 9

08-09_Maailmakuva_TyMa_1_2017 .indd 9

17.5.2017 13.09.46

TUOTANTOKETJU

Mistä muumimuki tulee?

Kuluttaja yritti selvittää lempituotteiden tuotanto-olosuhteita. Helppoa TEKSTI: KATRI BLOMSTER

Muumimuki Fiskars

1

Tiedot nettisivulla: Iittalan sivuilla ei ole tietoa alkuperästä. Ilmeisimmät kohdat ”Tietoa tuotteista” tai ”Usein kysytyt kysymykset” koskevat lähinnä keittiövälineiden hoitoa.

2

Kysely: Lähetän kysymyksen mukin alkuperästä Iittalan nettisivujen välityksellä: Kysyn esimerkiksi missä tehtaassa ja maassa mukit valmistetaan, ja mistä raakamateriaali hankitaan? Miten Iittala huolehtii muumimukin tuotantoketjun läpinäkyvyydestä? Entä työntekijöiden työoloista?”

3

Vastaus: Sähköposti tulee 9 päivää myöhemmin Fiskarsin viestinnältä.

Viestissä on maininta auditoinneista sekä kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja linkki yritysvastuuraporttiin. Kerrotaan myös, että muumimukit valmistetaan kumppanivalmistajan tehtaalla Thaimaassa.

Raaka-aineesta ei mainintaa.

Kånken-reppu Fjällräven

1

Tiedot nettisivulla: Kohdassa ”Vastuu” maininta ympäristövaikutuksista ja Fjällrävenin toimintaohjeista.

2

Kysely: Lähetän sähköpostilla kysymyksen repun alkuperästä nettisivuilla ilmoitettuun osoitteeseen. Kysymyksen saa esittää englanniksi tai ruotsiksi.

3

Vastaus: Fjällrävenin yritysvastuujohtajalta tulee sähköpostia 7 päivää myöhemmin: Viestissä mainitaan, että reput valmistetaan kahdessa tehtaassa Vietnamissa ja Kiinassa. Viestissä on linkki emoyhtiö Fenix Outdoorin yritysvastuuraportteihin ja tavarantoimittajalistaan.

Maininta auditoinneista sekä jäsenyydestä Fair Labor Associationissa (FLA).

TERMIT

Fair Labour Association: Vastuullisuusverkosto, jonka jäsenyritysten on noudatettava tiettyä vastuuohjeita koko tuotantoketjussaan.

Ei kuitenkaan takaa täyttä vastuullisuutta.

10 | Työmaana Maailma 1/2017

Auditointi: Yritystoiminnan arviointi vastuullisuuden näkökulmasta. Auditoinnin avulla halutaan taata läpinäkyvyys.

se

oa

TUOTANTOKETJU

se ei ollut, mutta eroja yritysten avoimuudessa löytyi.

4

Lisäkysymys: Lähetän Fiskarsille jatkokysymyksen sähköpostilla: Ovatko tehdastiedot julkisia? Mistä saa tietää, missä tehtaassa muki valmistetaan?

5

Vastaus: Fiskarsin tiedotus vastaa: ”Käytäntömme on, ettemme julkista sopimusvalmistajiamme vaan kunnioitamme molemminpuolista sopimusta, ettei yhteistyötä käytetä julkisena referenssinä.”

4

Lisäkysymys: Pyydän Fjällräveniä tarkentamaan missä listassa mainituista tehtaista reput valmistetaan?

5

Vastaus: ”Olemme päättäneet, ettemme julkista tuotekohtaisia tehdaslistoja.”

Finnwatch: Kansalaisjärjestö, joka tarkkailee etenkin suomalaisten yritysten toiminnan ihmisoikeusvaikutuksia.

6

Yritysvastuuraportti: Tutkin Fiskarsin linkittämää raporttia. Siinä lukee näin: ”Vuonna 2016 teimme toimittajiemme tiloissa 115 auditointia.

Kolmantena osapuolena toimiva palveluntarjoaja suoritti auditoinneista viisi.”

7

Asiantuntija: Kysyn Finnwatchin toiminnanjohtajalta Sonja Vartialalta, mihin hän kiinnittää huomiota Iittalan antamissa tiedoissa. ”Palveluntarjoajalla teetetty auditointi ei välttämättä ole sama asia kuin kolmannen osapuolen tekemä auditointi.

Kolmannen osapuolen auditoinnissa yrityksestä riippumaton taho asettaa kriteerit, varmistaa auditoijan kelpoisuuden ja päättää auditoinnin tulosten perusteella itsenäisesti, täyttääkö tuotantolaitos asetetut kriteerit. Joka tapauksessa Fiskarsin pitäisi julkistaa tuotantoketjunsa.

Se on nykypäivää."

8

6

7

8

Asiantuntija: Finnwatchin Sonja Vartiala ehdottaa, että linkeistä voisi tutkia, mikä auditointijärjestelmä on käytössä. Niiden välillä on suuria eroja. Jos yhtiö on FLA:n jäsen, järjestön verkkosivuilta pitäisi löytyä tehtaille tehdyt auditointiraportit.

Tuotantoketjujen läpinäkyvyys: Kun yritykset julkistavat tuotantoketjunsa, huonoihin työoloihin ja ympäristörikkeisiin on helpompi puuttua. Tämän takia myös SASK kampanjoi tuotannon läpinäkyvyyden lisäämiseksi.

FLA:n verkkosivut: Sivuilta löytyy raportti, jonka mukaan Kiinan tehtaalla on ongelmia etenkin siirtotyöntekijöiden sosiaaliturvan kanssa. Työaikakirjanpitoa ei tehdä riittävän tarkasti, eivätkä kaikki työntekijät saa tarvittavaa yhden päivän vapaata viikossa.

Raportista näkee myös aikataulun korjaustoimenpiteille.

LOPPUTULOS: Muumimukin alkuperä ja tuotanto-olosuhteet jäivät auki.

– Ei tietoa raaka-aineiden alkuperästä – Ei julkisia tehdaslistoja – Ei tietoa kolmannen osapuolen auditoinneista – Ei tietoa tehtaiden työoloista

LOPPUTULOS: Fjäll­rävenin reppujen tuotannosta saa tietoja.

– Ei tietoa raaka-aineiden alkuperästä – Puutteita työoloissa yhtiön käyttämällä tehtaalla +T ietoa tehdasoloista saatavilla +E moyhtiön tehdaslistat julkisia

VINKKI

KYSY

Osoita yritykselle, että tuotteiden tuotanto-olot kiinnostavat – siitäkin huolimatta, että saamasi vastaus menee yli hilseen. Sosiaalinen media on tehokas tapa vaikuttaa yrityksiin.

Minkä tuotteen tuotanto-oloista haluat lisätietoa?

Lähetä ehdotuksesi seuraavaksi tuotteeksi viestinta@ sask.fi.

Työmaana Maailma 1/2017 | 11

INFOGRAFIIKKA

Mikä eteni vuonna 2016?

INFOGRAFIIKKA: JANNE HULKKONEN

Haiti

SASK pyöritti 60 hanketta kolmessa maanosassa.

Uusi koulu hirmu­myrskyssa tuhoutuneen tilalle.

SASKin toiminta keskittyy nyt entistä enemmän Aasiaan ja eteläiseen Afrikkaan. SASKin tuesta leikattiin 43 % Suomen hallituksen kehitysyhteistyöhön kohdistamien säästöjen takia, mutta siitä huolimatta työntekijöiden olosuhteissa saavutettiin tärkeitä edistysaskeleita eri puolilla maailmaa.

Haitilla SASKin tukemista lukutaito­ piireistä valmistui viime vuonna 425 uudesta taidostaan ikionnellista naista.

425

oppi luke­ maan ja kir­ joitamaan.

Laura Ventä

58

oppilasta aloitti ammatin opiskelun.

Ghana Tonnikalatehtaille paremmat työehdot Tulos: Tehtaiden pakkaajat saivat oikeuden pitää venyttelytaukoja.

Pakkaajat saavat nyt myös istua työtä tehdessään, mikä helpottaa eten­ kin raskaana olevien työntekijöiden jaksamista. Työntekijöiden palkkoja korotettiin 25 %.

Kolumbia Sisällissodan päättänyt rauhansopimus allekir­ joitettiin 26.9. SASK tuki ammat­tiliittojen työtä rauhan puolesta.

Sisällissodan uhrit

+ 51 000

uutta jäsentä kolumbialaisessa keskusliitossa. Nyt järjestöllä on yhä vahvempi tuki rauhan rakentajana.

12 | Työmaana Maailma 1/2017

Naisten osallisuus SASKin tukemassa hankketyössä Naisten osuus osallistujista kaikissa hankkeissa.

Lähde: Registro Único de Víctimas

69 355 888

172 676

251 798

269 072

255 478

252 933

211 373

270 384

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

453 474

Luvuissa mukana esim. kuolleet, haavoittuneet ja kotoaan pakenemaan joutuneet.

2014

2015

2016

31 %

36 %

33 %

INFOGRAFIIKKA

Nepal Yli 550 000 ihmis­ tä tulee paremmin toimeen, kun 21 %:lla korotettu minimi­ palkka astuu voimaan.

SASKin tukemat ammattiliitot vaikuttivat valtion kolmikan­ taiseen työryhmään, joka esittää minimipalkkoihin 21 % korotusta. Edellisen kerran minipalkkaa nostettiin Nepa­ lissa 2013.

Filippiinit

164 611€

SASKin tukemat am­ mattiliitot onnistuivat vaikuttamaan Filippii­ nien hallitukseen vuok­ ratyöläisten oikeuksien parantamiseksi.

Osuuskunnat kukoistavat

Nepalilaiset metsätyöntekijät ovat perustaneet 6 kestävän metsätalo­ uden osuuskuntaa. Viime vuonna ne laskuttivat yhteensä 164 611 € edestä, mikä tuo elannon yli 600 perheelle.

554 SASKin tuella 554 ulkoistettua metallityöntekijää vakinaistettiin.

Intia Uusi lapsityötä koskeva laki kieltää alle 14-vuo­ tiaiden työllistämisen.

SASKin tukemat liitot vaikuttivat vahvasti lain valmisteluun.

Intiassa tiilitehtailla solmittiin 76 lapsityön kieltävää sopimusta.

Niiden arvioidaan ehkäisevän parhaimmillaan 76 000 lapsen työskentelyn.

433 lasta lapsityö­ läisille peruste­ tuissa kouluissa Nepalissa ja Intiassa.

Mosambik

Indonesia

60 588

Mosambikissa 475 kotiapulaista on päässyt sosiaaliturvan piiriin.

Ilmoittautuneista 60 % kirjautui SASKin tukeman ammattiliiton kautta.

!

liittyi jäseniksi SASKin tukemiin ammattiliitoihin.

Heistä merkittävä osa on epävirallisella sektorilla työskenteleviä naisia.

Kaikki hankkeet löytyvät osoitteesta SASK.fi. Sivuil­ ta löytyy myös lisää tietoa työn tuloksista.

Työmaana Maailma 1/2017 | 13

REPORTAASI REPORTAASI

Kotien hengettäret Yhä useampien perheiden arkea kannattelee palkattu kotiapulainen. Mosambikissa he alkavat saada ääntään kuuluviin, kun taas Suomessa heitä ei juuri tunneta.

Molemmissa maissa työtä paiskitaan perheen parhaaksi.

TEKSTI JA KUVAT: LAURA VENTÄ, KATRI BLOMSTER

14 | Työmaana Maailma 1/2017

REPORTAASI

Kohdatessaan kadulla kotiapulaisia naiset alkavat heti rekrytoida uusia jäseniä Mosambikin kotiapulaisten liittoon. Etelvina Macuácua kirjoittaa tietoja ylös.

Työmaana Työmaana MaailmaMaailma | 15 1/2017 | 15

REPORTAASI

Kotiapulaisten liiton naiset kiertävät kaduilla useana päivänä viikossa rekrytoimassa uusia jäseniä.

”Vaatii hurjasti rohkeutta ottaa omat oikeutensa

T

arvomme eteenpäin hiekkaisilla kujilla.

Joka askeleella kantapää uppoaa hienoisesti, ihan kuin rannalla. Jokaisen kulman takaa avautuu vieläkin kapeampi kuja. Iltapäivän aurinko kultaa köyhän asuinalueen Mosambikin pääkaupungissa Maputossa.

Kujat näyttävät viehättäviltä, mutta kun kurkistaa sisään taloihin, köyhyys pistää silmään. Pimeällä alue ei ole turvallinen. Olemme Maxaquenessa, Mariana Nomisa Manhisen kotikulmilla.

Mariana jakaa pienen asuntonsa äitinsä, poikansa, veljensä ja veljenpoikansa kanssa. Hän työskentelee kotiapulaisena, kuten joka 25. nainen maailmassa. Kansainvälisen työjärjestö ILOn arvion mukaan kotiapulaisia on yhteensä 67 miljoonaa, ja suurin osa heistä on naisia. Määrä kasvaa koko ajan, mitä selittää sekä työvoiman liikkuvuus että tuloerojen kasvu.

Mariana on elättänyt itsensä kotiapulaisena jo 13 vuotta, vaihtelevissa olosuhteissa.

Francisco Sambo työskentelee SASKin projektikoordinaattorina.

16 | Työmaana Maailma 1/2017

– Työskentelin ennen talossa, jonka emäntä kontrolloi kaikkea. Tein kymmenen tunnin työpäiviä enkä saanut vapaata edes kansallisina vapaapäivinä.

Talon vessaan oli minulta pääsy kielletty.

Palkkauksesta kysyttäessä Mariana nauraa.

– Eihän sitä koskaan ole tarpeeksi. Pienin mitä olen saanut, on tuhat meticalia (noin 18 euroa) kuussa. Nyt saan enemmän ja työpäivätkin ovat kohtuullisia. Olen onnellinen.

Marianan elämä muuttui, kun hän liittyi kotiapulais-

ten ammattiliittoon. Sitä kautta hän sai tietää, mihin kaikkeen työntekijällä on oikeus. Minimipalkkaa alalla ei edelleenkään ole, mutta muuten laki takaa kotiapulaisille kelvolliset työolot – periaatteessa. Käytännössä laki tunnetaan huonosti ja sitä noudatetaan hyvin harvassa työpaikassa. Tai siis kodissa.

Kotiapulaiset joutuvat tänäkin päivänä kokemaan ala-arvoista kohtelua, eikä väkivalta ja seksuaalinen häirintäkään ole harvinaista. WC:n käyttökielto toistuu monien tarinoissa. Samoin se, että koko päivänä ei saa syödäkseen.

– Se oli kauheaa. Työpäivät olivat aamuseitsemästä iltakahdeksaan, mutta minä en saanut mitään.

Jouduin nälkäisenä kokkaamaan muille, mutta

es

sa

REPORTAASI

Mariana Nomisa Manhise asuu perheineen Maxaquenen köyhällä esikaupunkialueella Maputossa.

esille kaltoin kohtelevan työnantajan kanssa.” emäntä laski riisit ja kalat, etten vain ottaisi itselleni mitään, kertoo Etelvina Edmundo Macuácua.

Hänkin löysi liiton ja sai sitä kautta tukea. Nyt hän on aktiivisesti mukana liiton toiminnassa ja vastaa sen taloudesta. Mitä minimaalisin resurssein toimiva liitto sitten pystyy jäsenilleen tarjoamaan?

– Tärkeintä on tieto ja rohkeus. Jaamme tietoa kotiapulaisten oikeuksista ja autamme kamppailussa. Vaatii hurjasti rohkeutta ottaa omat oikeutensa esille kaltoin kohtelevan työnantajan kanssa.

Mosambikissa kaikilla on oikeus lomiin, sunnuntaivapaisiin ja yhdeksän tunnin työpäivään. On oikeus irtisanomiskorvaukseen, sairausajan palkkaan ja naisilla nyt myös 60 päivän äitiysvapaaseen.

Mutta ellei niitä osaa vaatia, niitä ei myöskään saa.

Moni isäntäperhe käyttää naisten tietämättömyyttä häikäilemättä hyväkseen.

Etelvina kertoo raskaana olevasta naisesta, joka joutui tekemään hyvin raskasta työtä viimeiseen asti, jopa kantamaan vettä seitsemänteen kerrokseen.

– Kun synnytys alkoi, hänen piti silti vaan mennä töihin. Lopulta hän pääsi sairaalaan niin myöhään, että menetti lapsen. Tämä tapaus on porautunut meidän kaikkien mieliin.

Lapset nousevat tämän tästä esiin kotiapulaisten

puheissa. Ei ole aikaa olla lasten kanssa, ei ole varaa kouluttaa heitä, ei edes varaa hankkia perheelle kunnon ruokaa. Ja mihin laittaa lapset, kun itse on töissä?

Nyt 50-vuotias Laura Tembe Manhise joutui aikanaan jättämään kaksivuotiaan lapsensa yksin kotiin aamupäiviksi, kun isommat lapset olivat koulussa.

– Iltapäivät he olivat keskenään, Laura sanoo ja katsoo tiukasti silmiin.

– Tein töitä intialaiselle perheelle, joka lukitsi minut sisään lähtiessään töihin. Työaika oli seitsemästä puoli seitsemään illalla, mutta vain teoriassa, sillä en päässyt talosta pois ennen kuin he tulivat töistä kotiin. He olivat usein myöhässä.

Entä jos syttyy tulipalo? Laura tiedosti kyllä riskit, mutta silloin hänellä ei ollut voimavaroja neuvotella työnantajan kanssa.

– Kiitän Jumalaa, että olen edelleen hengissä.

Tänä päivänä myös Laura Manhise toimii aktiivina liitossa.

Istumme kotiapulaisten liiton pienessä vastaanottohuoneessa, joka on Työmaana Maailma 1/2017 | 17

REPORTAASI

Mosambikissa lähes joka taloudessa on kotiapulainen. Nämä keskiluokkaiset talot ovat monen työpaikka.

"Kotiapulaiset kokoontuvat aamuviiden jälkeen odottele kuin sauna. Pyörryttävän kuuma huone sumentaa katseen ja ajatukset.

Huoneessa ei ole ilmastointia tai edes tuuletinta, mutta se on kauniisti maalattu. Joku kokoontumispaikka täytyy olla, sillä nytkin pihalla odottelee kaksi vanhaa naista, jotka ovat tulleet hoitamaan sosiaaliturva-asioitaan.

Auttaminen tuntuu antavan liiton aktiiveille

uskomatonta voimaa. He kertovat olevansa kuin eri ihmisiä nyt kun tuntevat oikeutensa, pystyvät puolustamaan niitä ja auttamaan vielä muitakin.

Kukaan ei halua seuraavien sukupolvien joutuvan kokemaan samaa kuin he itse ovat kokeneet.

Ei naisten elämä ihan mutkatonta ole nytkään. Liitossa toimiminen perustuu vapaaehtoisuuteen, sillä liitolla ei ole varaa juuri maksaa palkkoja. Siksi moni tekee edelleen työtä kotiapulaisena yhtenä tai kahtena päivänä viikossa.

Maria Joakin on Mosambikin koti­ apulaisten liiton pääsihteeri.

18 | Työmaana Maailma 1/2017

Mosambik ei ole ainoa maa, jossa kotiapulaiset ovat alkaneet taistella oikeuksistaan. Kansainvälisellä tasolla merkittävä läpimurto tehtiin vuonna 2013, kun ILOn yleissopimus 189 kotiapulaisten oikeuksista astui voimaan. Sitä ei ole ratifioitu vielä Mosambikissa, mutta edistystä on tapahtunut muissa kysymyksissä.

Pienillä resursseilla toimivassa kotiapulaisten liitossa SINEDissä on helppo aistia vahva yhdessä tekemisen meininki. He kajauttavat jopa oman kotiapulaisten laulunsa, tietenkin moniäänisesti.

Tehtävää toimistolla on paljon, mutta tällä hetkellä he keskittyvät kotiapulaisten sosiaaliturvan ja minimipalkan parantamiseen. Läpimurto tehtiin viime kesänä, kun kotiapulaisille tuli lain edessä samanlainen oikeus sosiaaliturvaan kuin muillakin työntekijöillä. Siitä on hyvä jatkaa.

Kahden lapsen etä-äiti Sipoossa

Helsingin toukokuu on harvinaisen kolea. Lämpimään takkiin ja sinisiin farkkuihin pukeutunut pitkähiuksinen nainen istuu kuhisevassa kahvilassa ja googlaa puhelimellaan sisustusesineitä. Kuvissa näkyy kattovalaisimia, pyöreistä valkoisista simpukankuorista tehtyjä – niitä, joita välkehtii suomalais-

REPORTAASI

Ohikulkevat naiset kiinnostuvat heti liiton tarjoamista mahdollisuuksista. Sosiaaliturva on monelle ihan uusi asia.

odottelemaan, että joku tulee avaamaan alaovet." ten sisustuskauppojen ikkunoissa.

Ennen Eurooppaan lähtöä filippiiniläisen Sheryl del Mundon, 29, työ oli simpukankuorien puhdistaminen.

– Sisko neuvoi lopettamaan tehtaalla, koska siellä käytettävät kemikaalit olivat vaarallisia. Lisäksi palkka oli todella huono, del Mundo sanoo ja hörppää cappucinoaan.

Sitten hän näyttää toista kuvaa. Siinä hän katsoo onnellisen näköisenä kameraan ja hymyilee leveästi.

Toisessa kainalossa on Khate Yvonne ja toisessa Kathleen Joy. Molemmilla tytöillä on hihattomat paidat ja naurava suu.

Del Mundo oli 22-vuotias ja tuore yksinhuoltaja, kun hän jätti kaksi pientä tytärtään vanhempiensa hoteisiin Filippiinien Batangasiin ja lähti au-pairiksi Tanskaan. Sieltä hän päätyi kotiapulaiseksi Milanoon, sitten Roomaan. Joka päivä hän soitti tyttärilleen, vaikka se vaatikin järjestelyjä molemmissa päissä.

– En nähnyt lapsiani viiteen vuoteen, del Mundo sanoo ja vakavoituu hetkeksi. – Jouduin uhrautumaan perheeni hyvinvoinnin takia.

Del Mundo sanoo rukoilleensa vuosia, että saisi töitä Suomesta, mieluiten Helsingistä, jossa hänen

SASKin työ tuottaa tulosta • SASK tukee kotiapulaisten aseman parantamista viidessä maassa: Ecuadorissa, Kolumbiassa, Mosam­bikissa, Filippiineillä ja Indonesiassa. Yhteensä niissä on arviolta 7 miljoonaa kotitalouksissa työskentelevää.

• Mosambik: Kotiapulaiset saavat liitolta sovitteluapua kiistatilanteissa työnantajan kanssa. Lähes kaikki tapaukset ratkeavat jo ennen lakitupaa. Viime vuonna liitto sai neuvoteltua heille myös oikeuden sosiaaliturvaan.

• Ecuador: Kotiapulaisten yhdistys sai jo viisi vuotta sitten ammattiliiton statuksen. SASKin tukemana se pystyy nyt ajamaan jäsentensä etuja valtakunnan politiikan tasolla. Kotiapulaisten työpaikkoja valvotaan nyt kuten muitakin työpaikkoja ja työnantajan laiminlyönneistä seuraa sanktiot.

• Kolumbia: Kotiapulaiset ovat muutama vuosi sitten perustetun ammattiliiton ansiosta saaneet neuvoteltua samat oikeudet kuin muutkin työntekijät. He eivät ole enää epävirallista, näkymätöntä työvoimaa.

• Filippiinit: Työ alkoi viime vuonna alusta. Sielläkin oli vastassa pykäläviidakko, mutta SASKin tukema kotiapulaisten järjestö onnistui saamaan virallisen aseman lain edessä. Se toimii muuten kuin ammattiliitto, mutta ilman oikeutta neuvotella työehtosopimuksia.

Työmaana Maailma 1/2017 | 19

REPORTAASI

Maxaquenen köyhillä esikaupunkialueella Maputossa asuu paljon kotiapulaisia.

"Kun puhe kääntyy del Mundon suomalaiseen työnanta kaksi isosiskoaan jo asuivat. Vaikka kotiapulaisen työt Italiassa sujuivat, päivät olivat pitkiä ja hän kaipasi perhettään.

Rukouksiin vastattiin, del Mundo huomauttaa, sillä isosisko löysi hänelle työpaikan Suomesta. Kotiapulaisen työt alkoivat helmikuussa 2016 sipoolaisessa perheessä.

Uuteen elämään pohjolassa kuuluu silittämistä, siivoamista ja pyykkäämistä kuten Italiassakin, mutta nyt töitä täytyy tehdä vain aamuyhdeksästä neljään asti iltapäivällä. Del Mundo ei asu työnantajansa luona vaan jakaa Kulosaaressa yksiön sisartensa kanssa.

– Filippiineillä olemme tottuneet elämään tiiviisti, hän täsmentää.

Del Mundo soittaa nykyään kahdesti päivässä lapsilleen. He elelevät kotipuolessa ilman äitiä mutta suuren perheen keskellä. Del Mundon isä ajaa työkseen motoroitua riksaa, ja äiti huolehtii kodista, joka ei hetkeksikään hiljene. Saman katon alla heidän kansMariana Nomisa Manhise on työskennellyt kotiapulaisena 13 vuotta.

20 | Työmaana Maailma 1/2017

saan asuvat del Mundon kaksi veljeä, toisen veljen kolme ja siskon viisi lasta. Yhteensä siis 10 lasta ja 4 aikuista. Kotiapulaisen palkasta lähtee 60 prosenttia rahalähetyksenä Filippiineille.

– Haaveeni on saada lapseni Suomeen, ja työnantajani on luvannut auttaa minua tässä.

Kun puhe kääntyy del Mundon suomalaiseen työnantajaan, kehut lentelevät kuin kiekot: auttavainen, ymmärtäväinen ja vitsikäs.

– Koko perhe on todella mukava, ja he kohtelevat minua kuin perheenjäsentä, hän vakuuttaa.

Del Mundo ei aluksi tiennyt työnantajastaan mitään. Vasta kun virallisiin asiakirjoihin tarvittiin työnantajan nimi ja ammatti, kävi ilmi, että liikemies ja kansanedustaja Hjallis Harkimo on Suomessa kuuluisuus. Sama mies, joka on ottanut aktiivisesti kantaa suomalaiseen maahanmuuttokeskusteluun.

– Kysyin häneltä seuraavana päivänä, mikset kertonut olevasi kuuluisa. Hän vaikuttaa niin normaalilta, del Mundo nauraa.

– Hän pyysi minua jo ensimmäisenä päivänä syömään perheensä kanssa, kattoi pöydän ja kaikki.

Del Mundo selventää sitten, että myös Tanskassa miehet kokkasivat. Moinen ei enää edes yllättänyt.

REPORTAASI

Sheryl del Mundo uskoo saavansa kaksi tytärtään Suomeen.

yönantajaan, kehut lentävät kuin kiekot."

– Olen hänelle niin kiitollinen ja sanonkin sen aina. He ovat kaikki todella ihania.

Harkimon filippiiniläisen kotiapulaisen puheessa toistuu verbi uhrautua. Sheryl del Mundo ei ollut näkemässä, miten nuorempi tytär oppi lukemaan.

Se surettaa, vaikka hän ei halua velloa menetystään surien.

– Uhrautuminen tekee minut onnelliseksi, sillä voin tarjota lapsilleni hyvän koulutuksen, hän painottaa.

Filippiineillä koulunkäynti maksaa, eikä simpuk­

katehtaan palkoilla pystyisi kannattelemaan koko perheen taloutta. Nyt Del Mundo kertoo tienaavansa hyvin, jopa paremmin kuin kotiapulaisina työskentelevät siskonsa. He työskentelevät useammalle perheelle samaan aikaan. Del Mundo tuntee Suomessa myös useita filippiiniläisiä siivoojia, joiden työ on hyvin epäsäännöllistä. Del Mundo tuntee itsensä hyvin onnekkaaksi.

Maahanmuuttoviraston mukaan kahden lapsen saaminen Suomeen vaatisi vähintään 1800 euron nettotulot kuukaudessa.

– Uskon, että saan heidän tänne. Ajattelen aina positiivisesti. Aina. ◆

Kotiapulaiset Suomessa Filippiinit-seura ry:n sihteeri Riitta Vartti kertoo tuntevansa monia filippiiniläisiä kotiapulaisia, jotka ovat tulleet Suo­ meen työn perässä. Hänen mukaansa ilmiö leviää vauhdilla.

– Tuntemieni filippiiniläisten kotiapulaisten tarinat ovat hyvin erilaisia. Niitä, joiden asiat eivät ole kunnossa, on vaikeampi tavoittaa. Lisäksi kasvojen menettämisen pelko on yhteisössä suuri.

Vartin mukaan suomalaiset kyselevät häneltä melko usein, miten he voisivat palkata filippiiniläisiä kotiapulaisia.

– On myös porukoita, jotka haluaisivat rekrytoida yhteisen siivoojan ja yleisnaisen puoli-ilmaiseksi ilman juuri mitään lupauksia tulevaisuudesta. Sellaiseen en tietenkään suostu.

Myös SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto vahvistaa, että Suomeen työn perässä muuttaneiden kotiapulaisten määrä on kasvussa. Hän on työnsä puolesta hoitanut myös kotiapulaista koskevaa ihmiskauppatapausta.

– Kotiapulaisten oikeudet ovat ylipäätänsä melko tuntematon alue Suomessa. Työtä tehdään suljetuissa oloissa, ja kyseessä on matalapalkka-ala.

Lehdon mielestä ongelmallista on, että kotiapulaiset eivät tiedä, keneen olla yhteydessä ongelmatilanteissa.

– On naiivia ajatella, että he ottaisivat itse yhteyttä liittoihin. Sen vuoksi on tärkeää lisätä tiedotusta.

Työmaana Maailma 1/2017 | 21

HENKILÖ

Phyo Sandar Soe osallistui Vaatevallankumous-kampanjaan pukemalla paidan nurin päin vaatetyöläisten oikeuksien puolesta.

22 | Työmaana Maailma 1/2017

22-25_Sandar_TyMa_1_2017 .indd 22

17.5.2017 13.28.42

HENKILÖ

Seuraa johtajaa Phyo Sandar Soe piileskeli nuorena sotilasjunttaa ja pelkäsi perheensä puolesta. Nyt hän johtaa työntekijöitä kohti parempaa tulevaisuutta.

TEKSTI: KATRI BLOMSTER, KUVAT: LASSI KAARIA

Työmaana Maailma 1/2017 | 23

22-25_Sandar_TyMa_1_2017 .indd 23

17.5.2017 13.28.43

HENKILÖ

J

os haluaa ymmärtää myanmarilaista ay-johtajaa nimeltä Phyo Sandar Soe, ensin on puhuttava hänen isoäidistään.

Isoäiti kasvatti Soen (33), ja hänen viisi sisarustaan Inseinissä, Yangonin pahamaineisessa kaupunginosassa, joka tunnetaan satoja poliittisia vankeja säilövästä vankilastaan. Silloisen Burman talousromahduksessa köyhtyneet vanhemmat joutuivat lähtemään maan eteläosaan töihin.

Isä työskenteli kokkina kalastusaluksella, mutta kotiin lähetetyt rahat eivät riittäneet kuuden lapsen elättämiseen.

Isoäiti elätti silti: Pihalla kasvoi kookospalmuja, guava-hedelmiä, kasviksia ja kukkia. Sisarukset heräsivät viideltä aamulla sitomaan kukkaseppeleitä, ja koulun jälkeen he ompelivat iltayhteentoista. Soen isosiskon koulunkäynnin rahoittivat kukkaseppeleet, Soen elintarvikemyynti.

Hätä keksi keinot. Jokainen lapsi pääsi kouluun.

– Olimme onnekkaita kun selvisimme. Ilman isoäitiä olisimme joutuneet kadulle, Soe kertoo.

Sinnikkään väsytystekniikan ansiosta Soe pääsi 16-vuotiaana paikalliseen tekstiilitehtaaseen töihin, vaikka työnantajan mielestä ei riittänyt näyttö eikä ikä. Soe ramppasi tehtaalla joka päivä viikon ajan jättämässä työhakemuksensa uudelleen ja uudelleen, kunnes paikka viimein aukeni. Arjesta tuli kertaheitolla kolmen kauppa: kodin, koulun ja tehdastyön.

Ay-liikkeen tukeminen on boikottia parempi

Suomen hyinen huhtikuu ei päästä eksoottista vierasta helpolla. Nykyinen Myanmarin ammattiliittojen keskusjärjestö CTUMin apulaispääsihteeri vetää ohutta takkiaan tiukemmin päälleen ja päätyy juomaan kahvilassa hanavettä, sillä hän ei missään nimessä halua olla vaivaksi tai käydä kalliiksi. Nöyrä vieras kumartaa syvään mutta nauraa vapautuneesti.

– Eilen oli lämmin ja tänään sataa lunta. Kummallinen maa.

Ensinäkemältä ei välttämättä tule mieleen, että juuri tämä nainen johtaa tuhansien ihmisten mielenosoituksia ja neuvottelee valtiovallan kanssa työntekijöiden oikeuksista.

Suomen vierailullaan Soe antaa haastatteluja muun muassa Myanmarin vaateteollisuudesta. Tuotannon eettisyydestä puhuttaessa hän painottaa, ettei boikotti ole tehokkain vaikutuskeino. Parempi on tukea paikallisen ay-liikkeen taistelua kuin ruokkia tilannetta, jossa tehtaat suljetaan ja ihmiset menettävät työnsä.

– Kauppasaarron aikaan tilanne oli toinen, sillä silloin kansainvälinen yhteisö halusi vaikuttaa maamme johtoon, hän tähdentää.

Myös Soe menetti aikoinaan työpaikkansa, kun talouspakotteet alkoivat purra, eikä Yhdysvaltain

markkinoille valmistava tehdas pystynyt enää maksamaan palkkoja. Tämän seurauksena Soe lähti isosiskonsa kanssa tekstiilitehtaaseen töihin Thaimaahan. Niin teki moni ystäväkin, ja he pystyivät lähettämään rahaa perheilleen.

Siskoksista tuli laittomia siirtolaisia, ja he asuivat yhdeksän neliömetrin huoneessa kymmenen muun ihmisen kanssa.

Isoäidin työtahdin omaksuneina he eivät puurtamista pelänneet, ja hyvä niin, sillä töitä riitti. Ilta-

Jäsenyys ammattiliitossa tiesi jopa seitsemän vuoden vankeusrangaistusta. vuoro alkoi puoli kahdeksan illalla ja päättyi puoli kahdeksan aamulla. Välillä töitä paiskittiin kolme vuorokautta putkeen. Vessaan pääsi vain tiettyinä kellonaikoina, aikaisintaan kolme tuntia työvuoron alun jälkeen. Paitsi yhden kerran.

– Sanoin vuoropäällikölle, että jos en pääse vessaan nyt, teen tarpeeni tähän.

Ja Soe pääsi.

Miksi ihmiset ovat köyhiä?

Parikymppisenä Soe oppi, että on sellainen asia kuin ihmisoikeudet. Ja ne kuuluvat kaikille, myös hänelle.

24 | Työmaana Maailma 1/2017

22-25_Sandar_TyMa_1_2017 .indd 24

17.5.2017 13.28.43

HENKILÖ

Ay-aktiivisuutensa vuoksi Phyo Sandar Soe ei voinut kuuteen vuoteen olla yhteydessä perheeseensä.

Väkivaltainen sotilasjuntta hallitsi edelleen Myanmaria, ja paikallinen ay-liike toimi maan alla muun muassa SASKin tukemana. Työntekijöille tarjottiin koulutusta rajan toisella puolella Thaimaassa.

Soe osallistui tapaamiseen, jossa ay-aktiivit puhuivat demokratiasta, Myanmarin poliittisesta tilanteesta ja työntekijöiden oikeuksista. Silloin mieleen hyökyi kysymyksiä.

– Aloin miettiä, mikä kotimaalleni on tapahtumassa. Meillä on luonnonvaroja, rantoja, kalaa.

Miksi ihmiset ovat silti köyhiä? Halusin tehdä jotain maani hyväksi.

Siskoa ei miellyttänyt ollenkaan Soen ratkaisu liittyä ammattiliittoon, koska se oli äärimmäisen vaarallinen teko.

– Me tappelimme aiheesta joka ilta, hän virnistää.

Ja liittyi silti.

Kahdesti vankilaan

Soesta tuli paitsi ay-aktiivi myös maanalaisen demokratialiikkeen jäsen. Hän keräsi tietoa yrityksistä ja haastatteli pakkotyön uhreja. Hän syventyi ihmisoikeuksiin ja politiikkaan ja oppi samalla IT-taitoja sekä englantia. Lopulta Soe jätti työnsä vaatetehtaalla ja alkoi työskennellä kokopäiväisesti koodaajana liitolle.

Palkitseva työ otti veronsa. Soe joutui kahdesti telkien taakse. Thaimaan poliisi ratsasi lii­ton toimiston, pidätti paikallaolijat ja karkotti Soen takaisin

Myanmariin. Neuvokkaan naisen on­nistui kuitenkin uskotella armeijan tiedustelupalvelulle olevansa tavallinen siirtotyöntekijä, ja hänet vapautettiin. Sitten rajan yli takaisin Thaimaahan jatkamaan hommia ja kaksi viikkoa myöhemmin seurasi uusi pidätys.

– Thaimaan vankilassa oli kamalaa, hän sanoo ja hymyilee kohteliaasti. – En halua muistella sitä.

Lisäksi Soe ei voinut olla kuuteen vuoteen missään yhteydessä kotiinsa. Ei isoäitiin, vanhempiin, keneenkään.

Tuohon aikaan Myanmarissa jäsenyys ammattiliiton kaltaisessa laittomassa järjestössä tiesi jopa seitsemän vuoden vankeusrangaistusta. Soe halusi suojella omaisiaan, sillä hän tiesi, että armeijan tiedustelupalvelu oli jo vienyt perheenjäseniä kuulusteltaviksi.

– Pikkusiskoni ei ole vieläkään antanut anteeksi, että hän joutui viettämään yön putkassa minun takiani, Soe naurahtaa.

– Tiedän että äitini itki siihen aikaan paljon, sillä hän luuli etten koskaan palaa.

Muutosta parempaan

Tuli uusi vuosikymmen, diktatuuri kaatui, ammattiliitot sallittiin ja Soe palasi kotiin perheensä luokse.

Työstä tuli avoimempaa ja nuoren naisaktiivin taidot noteerattiin laajasti.

Kansainvälisen kauppasaarron päätyttyä ulkomaiset yritykset löysivät Myanmarin, ja uusia tehtaita alkoi nousta kuin sieniä sateella, keskimäärin yksi viikossa.

Soe tietää, että ulkomaisiin sijoittajiin vetoaa halpa työvoima, joka ei tunne oikeuksiaan. Hän toivottaa silti kansainväliset yritykset tervetulleiksi maahansa, kunhan ne noudattavat maan työlakeja ja kansainvälisiä normeja.

– Työntekijät elävät edelleen köyhyydessä, työviikot ovat liian pitkiä, eivätkä palkat riitä lasten riittävään ravintoon tai kouluun.

Soe ei silti suostu vajoamaan synkkyyteen, sillä paljon on muuttunut paremmaksi siitä, kun hän hyvästeli isoäidin ja ylitti rajan laittomasti Thaimaahan. Vaatetehtaissa tehdään ylitöitä vain 20 tuntia viikossa, ei sentään kolmea vuorokautta putkeen.

Maan minimipalkka on 80 dollaria eli koko Kaakkois-Aasian alhaisimpia, mutta se on silti enemmän kuin ennen.

Vessaankin pääsee. ◆ Työmaana Maailma 1/2017 | 25

22-25_Sandar_TyMa_1_2017 .indd 25

17.5.2017 13.28.43

Intian seteliuudistus sai aikaan sotkun,

M

TEKSTI: PIA HEIKKILÄ

uistan sen päivän varmaan koko

lopun ikäni», sanoo 19-vuotias delhiläinen Komal Dev. Viime vuoden marraskuussa Intian hallitus päätti kahden tunnin varoitusajalla vetää kaksi suurinta seteliä pois käytöstä. Tavoitteena oli torjua korruptiota ja harmaata taloutta.

– Seuraavana aamuna jonoa oli pihalle asti.

Ihmiset yrittivät ostaa paniikissa kalliita tavaroita vanhoilla seteleillä.

Samanlaiset näkymät toistuivat ympäri maata, kun ihmiset yrittivät päästä eroon rahoistaan hankkimalla elektroniikkaa, rannekelloja, design-tuotteita ja koruja.

Vanhat setelit pystyi vaihtamaan pankeissa tai ne sai tallettaa tilille, mutta suurien summien alkuperä piti pystyä todistamaan viranomaisille.

Dev näyttää kamelinluusta tehtyjä antiikkilamppuja.

– Yksi asiakas osti näitä ainakin kaksikymmentä.

Koko varasto tyhjeni.

»En luota pankkeihin»

Dev on ollut Sunit Kapurin omistamassa delhiläisessä antiikkikaupassa töissä noin vuoden. Hän osaa lukea ja kirjoittaa hindiä auttavasti.

Hän tienaa käteisenä noin 180 euroa kuukaudessa. Summasta puolet menee vanhemmille, sillä poika asuu vielä kotona. Loput palkastaan hän käyttää elokuviin, krikettiin tai vaatteisiin.

Seteliuudistus ei saanut Deviä pankin asiakkaaksi. Hän lainasi vanhemmiltaan rahaa rahapulan aikana.

– En luota pankkeihin, eikä vanhemmillanikaan ole pankkitilejä. Pankit kantelevat verottajalle, hän sanoo.

– Pankeissa pitää jonottaa ja täyttää kaikenmaailman papereita. Niistä on vain harmia, hän lisää.

Intiassa ei ole mitenkään epätavallista tehdä käteisellä suuriakaan ostoksia kuten autoja, kodinkoneita tai jopa asuntoja. Kapurin antiikkiliikkeessä käteisostojen määrä ei juuri ole vähentynyt setelimullistuksen myötä Pankkitili puuttuu

Sunit Kapur kaivaa esille kirjanpitonsa, jota hän esittelee ylpeänä. – Kuitteja on laatikot täynnä.

Viranomaiset saavat tulla tarkastamaan kirjani päivänä minä hyvänsä, minulla on asiat kunnossa, hän sanoo.

Kapur yritti rohkaista työntekijöitään avaamaan pankkitilejä.

– Mutta en voi pakottaa ihmisiä menemään pankkiin, heillä on oma tahtonsa, hän sanoo.

26 | Työmaana Maailma 1/2017

26-27_Intian raha.indd 26

16.5.2017 17.35.28

j

INTIA

josta kärsivät eniten pienipalkkaiset.

Intian keskuspankin mukaan vain noin puolella intialaisista eli noin 600 miljoonalla on pankkitili.

Yli 300 miljoonalla ei ole edes minkäänlaista henkilökorttia, joka tarvitaan pankkitilin aukaisemiseen.

Käteinen kuuluu arkeen ja juhlaan

Seteliuudistus on ensimmäinen merkittävä siirto osana Intian hallituksen pitkälinjaista taistelua epävirallista taloutta ja korruptiota vastaan.

– Harmaata taloutta ei tule aliarvioida. Intian toimintaympäristöä ei voi muuttaa yhdessä yössä, sillä käteisellä on pitkät perinteet niin arjessa kuin juhlassa, sanoo liiketalouden professori TS Ramakrishnan Tampin yliopistosta.

Kuitenkin monien mielestä Intian seteliuudistus iski juuri heikoimpiin työntekijäryhmiin – riksakuskeihin, kotiapulaisiin ja rakennustyöläisiin. Maan miljoonat luku- ja kirjoitustaidottomat kärsivät, eivät suinkaan lahjuksia vastaanottavat virkamiehet.

– Isot rahat liikkuvat nopeasti kiinteistöihin tai karkaavat ulkomaille. Monet palkkatyöläiset olivat pitkään ilman käteistä, Ramakrishnan sanoo.

na yksilöille. Veroja ei makseta, koska ihmiset eivät koe saavansa vastinetta niille.

Perheen talouden voi kaataa yllättävä sairaalalasku tai vaikka työpaikan menetys.

Työturvallisuus on yleisesti ottaen heikkoa, ja työntekijät ovat usein työnantajan armoilla.

Sosiaalimaksuja tai sairauslomia ei käteistaloudessa tunneta. Jos työntekijä on pitkään poissa, se vähennetään usein palkasta. Ylityöstä saa harvoin korvausta.

Kuitenkin ajatus siitä, että osa palkasta tulisi luovuttaa veroina yhteiseen käyttöön, on Deville vieras.

– Miksi juuri minun pitäisi maksaa verot? Eiväthän rikkaatkaan maksa.

Kuitenkin kuusipäivästä viikkoa ja kymmenentuntista työpäivää painava nuori mies kokee olevansa onnekas, sillä hänellä on säännöllisten tulot.

– Monet ystäväni ovat päiväpalkalla töissä raksalla. Heillä ei ole huomisen tienestistä tietoa, hän sanoo. ◆

Käteistaloudessa työntekijän asema heikko

»Pankit kantelevat verottajalle.»

Intiassa julkiset palvelut ovat heikkoja, ja kaikille elämän osa-aluille on tarjolla parempi, kaupallinen versio. Perhe toimii sosiaalisena ja rahallisena tuke-

Komal Dev ei ymmärrä, miksi hänen pitäisi maksaa veroja, kun rikkaatkaan eivät maksa.

Työmaana Maailma 1/2017 | 27

26-27_Intian raha.indd 27

16.5.2017 17.35.28

LYHYESTI

Työn raskaan kuvaaja Rahul Jain teki dokumentin aiheesta, joka on vainonnut häntä jo lapsesta.

K

TEKSTI: KATRI BLOMSTER, KUVAT: MACHINES-ELOKUVA

un intialaiseen yläluokkaiseen perhee-

seen syntynyt Rahul Jain, 26, pääsi elokuvakouluun Kaliforniaan, hän tiesi mitä halusi: kauneutta, pehmeyttä ja sydämet sulattavaa romantiikkaa.

– Siellä sanottiin, että jos taide ei mielestäsi ole poliittista, olet etuoikeutettu. Et näe sitä, koska sinulla on varaa olla näkemättä.

Insinööriopintonsa hylännyt leffafani ei saanut ensimmäisen kahden vuoden aikana mitään valmiiksi. Pian hänet uhattiin erottaa koulusta.

– Yksi opettajistani neuvoi valitsemaan aiheen, jonka tunnen hyvin.

Niinpä Jain päätyi takaisiin Rahul Jain pitää itseään miehenä kameran takana, kun asteroidimyrsky tuhoaa maapallon.

Intiaan ohjaamaan dokumenttia tekstiilitehtaan arjesta Gujaratissa Länsi-Intiassa. Hänen isoisänsä omisti aikoinaan tekstiilitehtaan, ja Jain vieraili siellä jo lapsena.

Kuvaajaksi mukaan lähti paras kaveri, elokuvakoulussa aiemmin aloittanut meksikolainen Rodrigo Trejo Villanueva, jolla oli ”tarpeeksi tumma iho”.

– En olisi voinut mennä tehtaalle valkoihoisen kanssa, Jain lisää.

Syntyi Machines, joka sai Suomen ensi-iltansa helmikuussa. Tehtaan syövereissä liikkuva dokumentti on saanut ylistäviä arvioita ympäri maailmaa.

Hautausmaalta Suomen metsiin

Osa Machinesin jälkituotannosta on tehty Suomessa, ja yksi tuottajista on Ylellä uran tehnyt Iikka Vehkalahti. Yhteistyön kautta Suomi on tullut Jainillekin tutuksi. Pitkänhuiskea mies kammoaa kuumuutta ja nauttii metsän rauhasta.

– Tunnen olevani metsässä kuin luonnon kohdussa. Etenkin suomalaisissa metsissä on erityistä taikaa. Ehkä se on valon suunta, ilman puhtaus tai se tietty havumetsien vihreä väri.

Siinä missä metsä kuvastaa hänelle kohtua, Gujaratin tekstiilitehdas on hautausmaa.

28 | Työmaana Maailma 1/2017

28-29_Rahul_TyMa_1_2017 .indd 28

17.5.2017 13.16.25

HENKILÖ

INSPIR A ATIOLISTA

Tehtaan syövereissä liiikkuva Machines on saanut ylistäviä arvioita ympäri maailman.

– Jo lapsena minua kiehtoivat tehtaan äänet, ihmiset, vesi ja muta. Hymyilin työntekijöille, mutta he eivät hymyilleet takaisin. Ihmettelin sitä, lapsi on niin itsekäs. Heidän katseistaan paistoi ajatus loppumattomasta työstä.

Väkivalta jäi pois

Machines-dokumentissa työ on monotonista.

Koneet mylvivät, ja työntekijät värjäävät, lajittelevat ja kantavat painavia kangasrullia. Kukaan ei puhu.

Ammattiliittoja ei ole, eikä palkoilla eletä tai elätetä.

– Ennen kuvausten aloittamista vietin tehtaassa kaksi kuukautta kuvaajan kanssa, jotta työntekijät tottuisivat meihin. Jo kolmantena päivänä yskin verta, silmät verestivät, ja verta tuli korvistanikin.

Kamera tallensi rajujakin hetkiä kuten väkivaltaa, verta ja työntekijöiden pahoinpitelyä kesken työpäivän. Lopulliseen versioon ne eivät päätyneet, sillä ihmiset ovat etäännyttäneet itsensä väkivallasta, Jain sanoo.

– Kun elokuvassa ammutaan ihmistä, kukaan ei jää miettimään, miltä ammutuksi tuleminen tuntuisi. Siihen pystymme vain unissamme. Jätin väkivallan pois, koska en halunnut työntää ihmisiä pois. Halusin vetää heitä lähemmäksi.

Machines on herättänyt paljon keskustelua tekstiilityöntekijöiden oloista. Esimerkiksi Suomessa Helsingin Sanomat kirjoitti dokumentin näyttävän, miten käy, kun työntekijä ei voi neuvotella asemastaan.

– Toivon Machinesin toimivan suomalaisille ääriesimerkkinä siitä, mitä tapahtuu, kun ihmisyyden idea unohdetaan. Tiedän, että Suomessakin oli sortavia työlakeja sata vuotta sitten, ja jouduitte taistelemaan pitkään oikeuksienne puolesta. Se taistelu käytiin syystä, ja sen perintöä on suojeltava kaikin tavoin.

Kaiken päällä on hymiö

Jain myöntää, että nykytilanne turhauttaa häntä, jopa masentaa.

– Välillä tuntuu, etteivät ihmiset halua kyseenalaistaa vaan kuluttaa. Kaiken päällä on joku helvetin hymiö.

Vaikka Jain tiedostaa oman pessimisminsä, hän kertoo olevansa pohjimmiltaan ”toivon olento”. Siitäkin huolimatta, että hän kokee olevansa yhä vahvemmin osa järjestelmää, jota hän ei halua hyväksyä.

– Tunnen paljon syyllisyyttä etuoikeutetusta asemastani, mutta toisaalta syyllisyys on myös voima, joka auttaa toimimaan. ◆ Työmaana Maailma 1/2017 | 29

28-29_Rahul_TyMa_1_2017 .indd 29

17.5.2017 13.16.26

AKTIIVI

Esimerkkiä, ei paasausta Esitimme SASK-lähettiläs Arja Hiltuselle seitsemän väitettä kommentoitavaksi.

O

pintoneuvoja Arja Hiltunen bongasi pari vuotta sitten ilmoituksen SASKin kunnon työn lähettiläs -koulutuksesta.

Häntä kiinnosti saada suomalaiset toimimaan työolojen parantamiseksi kehittyvissä maissa.

Kurssilla muodostui tiivis savo-karjalalainen porukka, joka toteutti samana syksynä kaksi Nenäpäivä-tapahtumaa Kuopiossa.

– Oli hienoa nähdä, miten helposti ihmiset ovat valmiita tulemaan mukaan hyvän asian vuoksi, Hiltunen sanoo.

Myöhemmin Hiltunen on käynyt lähettiläiden jatkokoulutuksessa, järjestänyt työpaikallaan tempauk­ sia, liittynyt Kuopion Nenäpäiväjoukkoihin ja kerännyt tapahtumissa nimiä vetoomuksiin. Hän uskoo, että työllä on vaikutusta. Esimerkiksi Bangladeshissa vaatebrändit maksoivat lopulta Rana Plazan tehdasromahduksen uhreille korvauksia maailmanlaajuisen kampanjan painostamina.

Esitimme Arja Hiltuselle seitsemän väitettä:

Köyhiä on vähemmän kuin koskaan. Maailma on parempi paikka kuin ennen.

– Ei pidä paikkaansa. Kyllä köyhiä on edelleen paljon. Ehkä joku asia on paremmin, mutta en silti usko, että maailma on parempi paikka.

Ostan vain reiluja t-paitoja ja 30 | Työmaana Maailma 1/2017

Arja Hiltunen Ikä: 51.

Perhe: aviomies ja kolme lasta. Vanhin tytär on jo muuttanut omilleen.

Asuu: Kuopion keskustassa.

Harrastukset: elokuvat, opiskelu ja vapaaehtoistyö.

Motto: Elämä on tässä ja nyt.

banaaneja. Tiedostavat kuluttajat pelastavat maailman.

– Tiedostavat kuluttajat eivät varmaan pelasta maailmaa, mutta voivat tehdä oman osansa. Minua ainakin kiinnostaa tuotteiden alkuperä, ja käytän paljon Reilun kaupan tuotteita. Ostan tietysti myös lähiruokaa.

Pyrin kaikessa kestävän kehityksen

mukaiseen kuluttamiseen.

Nykyään monet ammattiliitot puhuvat vain suomalaisen työn suojelemisesta. Solidaarisuus näyttää olevan menneisyyttä.

– Ei se ole menneisyyttä, mutta vaikeiden vuosien jälkeen julkisuudessa on korostettu enemmän suomalaisen työn merkitystä.

AKTIIVI

HAASTAJA: TIMO TIIKKAJA Pöljäläinen Timo

Tiikkaja haastoi am-

Suomalaiset yritykset toimivat reilummin kuin muunmaalaiset yritykset.

– No en usko. Onhan ongelmia tullut ilmi Suomessa toimivissa yrityksissäkin. Ja nykyään on aika vaikea tietää, mikä yritys on loppupeleissä suomalainen. Toivon, että kaikki yritykset toimisivat reilusti ja työntekijöiden oikeuksia polkematta.

Tapahtumien järjestäminen ja muu vapaaehtoistyö heikommassa asemassa olevien puolesta on hauskaa. Ja siitä tulee hyvä mieli.

– Tulee hyvä mieli, jos antamalla omaa aikaani voin auttaa toisia.

Oma elämäntilanteeni on nyt sellainen, että voin toimia vapaaehtoistyössä.

SASKin lähettiläskoulutus vähentää kyynisyyttä.

– Pitää paikkansa. Lähettiläskoulutuksissa on saanut oikeasti kuulla miten paikallisten ammattiliittojen tukeminen on auttanut työntekijöitä saamaan paremmat työolot tai muita oikeuksia.

Väsytän ystäväni paasaamalla paremmasta maailmasta.

– En väsytä. Mutta kyllähän he huomaavat, että kulutustottumukseni ovat tietynlaiset. Suosin esimerkiksi joukkoliikennettä, vaikka en kyllä paasaa siitä.

Kuinka suurelta osalta olet kehy-ihminen?

– Onpa vaikea kysymys. Yli puolet ainakin. Uskallanko väittää, että 70 prosenttia.

Janne Hulkkonen SASKin lähettiläskoulutukseen voi hakea kuka tahansa kansainvälisyydestä ja työntekijöiden oikeuksista kiinnostunut ammattiliiton jäsen.

Lue lisää SASKin nettisivuilta.

mattiosastonsa kanssa 40 Savo-Karjalan alueen paikallisyhdistystä ja ammattiosastoa liittymään SASKin kannatusjäseneksi.

Idea haastekampanjan järjestämiseen syntyi yhdessä muutaman muun PAM-liiton aktiivin kanssa pari vuotta sitten.

Lopullisen sysäyksen antoivat Suomen hallituksen kehitysyhteistyöhön

kohdistuneet leikkaukset ja niiden vaikutukset SASKin toiminnalle. ”Vaikka täytyy pitää huolta suomalaisista, yhdistykset ja osastot voivat SASKin työtä tukemalla kantaa osansa vastuusta myös kansainvälisesti. Viisikymmentä senttiä per maksava jäsen vastaa yhtä viinilasillista vähemmän tarjoilua osaston illanvietossa. Se on mielestäni pieni hinta.”

Näin järjestetään haastekampanja

1

Varmista, että oma yhdistyksesi tai am­ mattiosastosi on SASKin kannatusjäsen. Jos ei ole, tee aloite hallituksellen­ ne liittymisestä. Ohjeet SASKin nettisivuilla!

2

Kirjoita kirje, jossa kerrot mitä kanna­ tusjäsenyys tarkoittaa, mitä siitä saa ja mitä se maksaa. Haasteen kirjoittamiseen saat apua SASKista.

3

Osoita kirje johtokun­ nalle tai hallitukselle, jotta se tulee virallisesti käsiteltyä. Lähetä se säh­ köpostilla. Aloita tutuista lähiseudun yhdistyksistä tai osastoista.

Kannatusjäsenyyteen liittyvät asiat: Ellinoora Vesala, ellinoora.vesala@sask.fi Lisätietoa kannatusjäsenyydestä www.sask.fi

PERUSASIA: SIIRTOTYÖ Työperäinen siirtolaisuus on yleisempää kuin Suomessa usein ajatellaan. YK:n arvioiden mukaan noin miljardi ihmistä eli 20−30 prosenttia maailman työväestöstä on joutunut muuttamaan työn perässä joko kotimaansa sisällä tai maasta toiseen.

Tuotannon ja työn liikkuvuus tarjoaa monille perheille uuden alun, mutta ilmiöön liittyy myös vakavia ongelmia. Siirtotyöläisten työehdot ovat usein heikommat ja heidän oikeuksiensa valvominen on vaikeaa.

Siirtotyön ongelmista kertovat esimerkiksi haitilaisten siirtotyöntekijöiden huonot työolot Brasilian lihatehtailla tai Nepalin tiilitehtailla työskentelevien intialaisten lapsityöntekijöiden asema. Myös Suomessa keskustelua herättävät maahanmuuttajien huonommat työehdot monilla matalapalkka-aloilla.

SASK pyrkii työllään vaikuttamaan siirtotyöläisten olojen parantamiseen. SASKin näkemyksen mukaan työntekijöiden oikeudet koskevat kaikkia kansallisuuteen, ihonväriin tai asemaan katsomatta.

USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET: HALLINTOKULUT ”Olen harkinnut lahjoittamista SASKiin. Mistä rahoituksenne koostuu ja mikä on hallinnon kulujen osuus?”

SASKin rahoitus koostuu jäsenliittojen jäsenmaksutuloista (17 %), valtionavusta (77 %), sekä muista tuloista (6 %), joka pitää sisällään viestinnän ja varainhankinnan tuotot.

Hallintoon käytetään 12 %, viestintään 9 % ja varainhankintaan 2 % kuluista. Kuluista 77 % menee SASKin kehitysyhteistyöohjelmaan.

SASKin budjetin käyttö Kehitysyh­ teistyö

Hallinto

12 77

%

9 2

Viestintä Varain­ hankinta

Työmaana Maailma 1/2017 | 31

Onnea!

Olette ihmisarvoisen työn asialla.

Yrjö Yhdistys ja Anneli Ammattiosasto päättivät liittyä SASKin kannatusjäseniksi. Näin he osoittivat olevansa yhteisönä ihmisarvoisen työn asialla. SASKin kannatusjäseneksi on liittynyt jo 100 oikeaa ammattiliiton jäsenyhdistystä.

Kannatusjäsenyyden etuja: • Mahdollisuus vaikuttaa • Globaalia toimintaa paikallisesti • Tukea jäsenhankintaan ja uusia potentiaalisia aktiiveja • Tietoa, puhujia ja räätälöityjä työpajoja • Näkyvyyttä yhdistykselle tai ammattiosastolle Jokainen ihminen ansaitsee ihmisarvoisen työn ja elämiseen riittävän palkan. Kiitos, että olette mukana!

Onko paikallisyhdistyksesi tai ammattiosastosi jo SASKin kannatusjäsen?

Liittyminen on helppoa!

1. Aloite hallitukselle 2. Päätös liittymisestä 3. Ilmoitus SASKiin Lisää tietoa kannatusjäsenyydestä osoitteessa www.sask.fi

32_ilmo.indd 32

17.5.2017 13.18.22