Linsenssiin sisältyy tapaturmavakuutus, joka korvaa kilpailuissa, harjoituksissa, näytöksissä ja niihin liittyvillä matkoilla sattuvat tapaturmat. Lisenssi koskee urheilusukellusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukelluskalastusta, -suunnistusta ja -kuvausta. Urheilusukeltajain liiton lisenssiin kuuluvan vakuutuksen perusteella korvataan tapatur-
mien lisäksi sukeltajantauti, joka johtuu liian nopeasta pintaantulosta. Kilpailijoille lisenssi on pakollinen, mutta Suomen Urheilusukeltajain liitto suosittelee sitä muillekin. Tapaturmavakuutus on tärkeä osa urheilijan taloudellista perusturvaa. Siitä maksetaan valintasi mukaan joko hoitokuluja ja kertakorvaus työkyvyttömyydestä tai näiden lisäksi myös päiväkorvaus työkyvyttömyysajalta sekä kuolintapaussumma. Käänny liittosi tai seurasi puoleen.
POHjoIA-YHTIÖf POHJOLA SUOMI-SAlAMA EUROOPPAlAINEN IIMARJNEN
Helsinki 4.9.1991
URHEILUSUKELTAJIEN MENETETTY MAINE Sitä hylkyä olin etsinyt jo kahdeksana kesänä. Olin näh- Mitä meidän on ajateltava, kun Nordstjärnanilla Borsnyt siitä osia aloittelijana 80-1uvun alussa osaamatta tön kupeessa on äskettäin vieraillut iuvattomia sukelkunnolla selostaa näkemääni toisille. Kokeneemmat ky- tajia keräilykasseineen poistuen paikalta mukanaan eriselivät epäuskoisina: "Millainen hylky? Kuinka pitkää, laisia takilan osia, plokeja ja neitsyitä, pulloja ja muita kuinka paksua parrua?" Ja niin edelleen ... Minä itse- kassiin sopivia "muistoesineitä': jotka odottivat luvalpintaisena: "Hylky se oli!" lista talteen ottoa. Aina palatessamme maisemiin, tein sukelluskierroksen Selitämmekö Norstjärnanin ''puhdistamisen sysäämällä - turhaan - etsien näkemääni. Mutta kun aavalla ula- sen järjestäytymättömien sukeltajien plakkariin? palla ei ole mitään maamerkkejä, 100 metriä sinne tai Monella sukeltajalla - sellaisillakin, jotka ovat itse ittänne, siinä ei ole mitään eroa. Eikä pohjan profiili tai sensä korottaneet muiden sukeltajien valvojiksi - on maisemat koskaan vähänkään sopineet muistikuvaani. kotonaan vaihteleva määrä muistoesineitä, eivätkä niistä kaikki suinkaan ole irtoesinelöytöjä tai alle 100 vuotiKaikki alkoi tuntua unen näöltä. Ja siinä se nyt levisi eteeni kauniilla aaltojen muovaa- aita isännöttömiä löytötavaroita. malla hiekkapohjalla. Pitkiä parruja, maston ja taki- No; kunniallisetkin urheilusukeltajat myöntävät yhden lan osia, järeämpää puuta levinneenä hiekan päälle, osa hylyn vaurioittamistavan; ankkuroinnin. Kukaan ei vältirrallisena, osa kadoten hiekan syvyyteen. Ja maisema tämättä tahallaan laske ankkuria suoraan hylkyyn, mutjatkuu potku potkulta, metri metriltä samanlaisena. ta kumman usein ne sinne joutuvat, ja jos tuulikin ylLoppua emme tällä sukelluksella löydä, vaikka kerral- tyy, niin ainakin ankkuri pitää, mutta hylky pettää. laan avautuu eteemme 8-10 metrin näkyvyysalue. Vaan hylky ei sitä vuodesta toiseen kestä. Jo yksikin kerOlemme ensimmäiset, jotka näkevät tämän kahteen, ta voi siirtää paikaltaan hylyn osia ja repiä rakenteita kolmeen - niin: kuinka moneen? - sataan vuoteen. niin, ettei hylkyä ole heti tuntea samaksi. Näin kävi TräsEntä sitten? Löytämisen riemu vaihtuu tuota pikaa omis- kön linjatauluhylylle joskus syksyn 90 ja kesän 91 välitamisen himoksi. Tästä haluan muiston! Kaiki mukana senä aikana. Kesällä 90 tehty piirros mittoineen ei enää olevat haluavat. Kukaan muu ei tästä tiedä. Ja sitten kun pidäkään paikkaansa. Myös lähes tuhottu Trehålsskätieto leviää, häviävät myös "muistoesineet": plokipyö- rin keulakuvahylky on lähes tuhottu lukuisten sukellusrät, neitsyet, puhumattakaan hiekan sisällä piilevistä ar- tukialusten ankkurien repimänä. voesineistä (!?). Ja me sen löysimme! Eivätkö ne kuu- Voimmeko me tehdä jotakin sukeltajien menetetyn maineen palauttamiseksi ja ennen kaikkea hylkyjen suojelukin oikeuden mukaan meille? Illalla pala veri jatkuu, neuvoa antavaakin on pakko lemiseksi? Kyllähän me haluamme, että ne ovat siellä nauttia. Lopulta ratkaisuun päädytään. Halu olla mu- vielä tallella tulevienkin sukupolvien ihailla. Rannikkokana "oikeassa" meriarkeologiatyössä voittaa. Tästä vartioston voimavarat eivät missään nimessä riitä kaiktehdään kunniallisesti ilmoitus Merimuseolle, jolta pyy- kien muiden tehtävien ohella hylkyjen jatkuvaan valdetään myös lupa jatkaa alueen tutkimista hylyn iän vontaan. määrittämiseksi. Kukaan ei nosta mitään muistoesineitä. Paras ehdotus tähän saakka kuulemistani on lähtöisin Olo vapautuu. Kateuden poikanen, joka jo pääsi naker- omasta seurastani. Meriarkeologiavastaavamme Virmo tamaan mielen sopukoissa (mitä, jos kaveri löytääkin ehdotti, että Merimuseo antaisi asiasta kiinnostuneille paremman esineen kuin minä) katoaa. Jokaisen pään seuroille nimikkohylyn tai useammankin, jossa sukelpäälle ilmestyy kuin tyhjästä pieni sädekehä ihan oike- tamiseen ja inventointiin seuralla olisi lupa sitä vastaan, asti. Jos haluamme olla tässä mukana, on meidän pe- että se valvoisi sukellustoimintaa hylyssä yhteistyössä lattava annetuilla säännöillä. Tunnemme olevamme vas- lähimmän merivartioaseman kanssa sekä raportoisi siinä tapahtuneista tihutöistä. tuussa. Urheilusukeltajien maine hylynryöstäjinä on tunnettu Järjestelmä korostaisi sukeltajien omakohtaista vastuuta tosiasia, josta emme mielellämme puhu. Kun merivar- hylyn säilymisestä. Naapurivalvonta alkaisi myös piktijoiden koulutuskalvoissa hylynryöstäjinä mai[litaan kuhiljaa vaikuttaa siihen, että tihutyöt - jos ei muun, ensimmäisenä järjestäytyneet sukeltajat, ihmettelemme, niin ilmitulemisen pelosta- jäisivät vähäisemmiksi. kuinka Rajavartiolaitos voi sellaista opettaa. Virallisesti Kun meitä on moneksi, saattaa kulua vielä aikoja ennen kuin pääsemme työelämän vastaavissa tilanteissa ja julkisesti kiistämme ongelman olemassa olon. Mutta mitä meidän oikein on uskottava, kun itseään pätevään Kolmen V,on yhtälöön: kunnollisena pitävä urheilusukeltaja, jolla liiton orga- Vastuu + Vapaus + Vaikuttaminen (omaan työnisaatiossa on virallinen asema ja jonka nyt pitäisi olla hön/työympäristöön) = Sitoutuminen. vähän esimerkkinäkin, vain vaivoin pystyy kiusauksen Mutta kannattaa siihen pyrkiä. torjumaan? Syysterveisin Helena URHEILU
SUKELTAJA 8.10.1991 Puheenjohtaja Urheilusukeltajat 35 v Toimisto/Sipinöitä Vaarallinen Sukellus Akuista ja lampuista
sivu 3 4 6 9 10
Ari Palve Suomen Merimuseo 10 vuotta Suomi teki historiaa Tanskassa Hossan leiri Sukelluskalastuksen SM
12 14 16 18 20
Kansi: ARI JA MITALI FOTO B: Ikävalko
3
Ora Patoharju:
URHEILUSUKELTA"AT ry. 35 VUOTTA Vanhin ja suurin sukelluskerhomme vietti vuosijuhliaan Helsingin kaupungilta vuokratussa tukikohtahuvilassaan Villingin saaressa Helsingin itäisessä saaristossa. Varsinainen merkkipäivä on vasta syyskuun 23., mutta loppukesän lenseät, puolikuiset illat houkuttelivat viettämään tätä juhlaa luonnon helmassa jo elokuun viimeisenä päivänä. Puheenjohtaja Kaj Eskman'in tervehdyksen jälkeen dipl.ins. Ora Patoharju, yhdistyksen alkuajan puheenjohtajia, totesi, että kerhon historiikki on hyvin talletettu kymmenen vuotta sitten ilmestyneeseen ja Liiton kerhoille jaettuun 25-vuotisjulkaisuun, josta oli lyhennelmä myös tämän lehden numerossa 4/81. Historiikin sijasta olisi syytä muistella aikoja ennen kerhon perustamista ja vieläpä urheilusukelluksen todellisia pioneerejä. 1950-luvun alussa oli useita yksinäisiä sukelluksen harrastajia tai pienryhmiä, jotka kaikki eivät tienneet toisistaan ja yhteisestä harrastuksestaan. Ensimmäisenä kolme vuotta sitten veteraanien joukosta poistunut Erkki Koivusalo oli ollut mukana merenmittausretkikunnassa, joka löysi Nikolain 1948 ja innostui historiallisesta hylyistä niin, että tutki niitä ensin 'ämpäri-päässä' -menetelmällä ja hankki sitten maskin ja räpylät Sveitsistä 1951 ja Dräger'in happilaitteen 1952. Hän teki mm. pari juttua hylyistä Suomen Kuvalehteen 1952. Per-Olov 'Prålle' Jansson hankki AGA:n savusukelluslaitteen 1954 ja kokosi Ulf Carpelan'in kanssa Helsingfors Amatördykarklubb'in, joka perustettiin 1956 kesäkuussa, mutta sitä ei koskaan rekisteröity eikä se siten 'virallisesti' päässyt ensimmäiseksi kerhoksi. Se sulautui myöhemmin Urheilusukeltajiin. Ralf 'Naffe' Tötterström rakensi romukauppatavarasta vesikeuhkon 1954 ja salamakuvauslaitteen 1955 ja Paul Lassila oli saanut palosammakkokoulutuksen armeijan kurssilla 1954 ja harrasti sukellusta myös siviilissä. Itse opin sukeltamaan - ilman vehkeitä - jo keskenkasvuisena ja jopa nostin ensimmäisen perämoottorin Päijänteestä 1943. Sain vaimoni kanssa häälahjaksi maskin v. 1950 ja silloin harrastus pääsi vauhtiin ja teimme yhdessä myyntiin maskeja ja räpylöitä, joita ei silloin Suomesta saanut ja rakensin happi laitteita romukauppaosista 1951. 4
Puheenjohtaja Kaj Eskman tervehtii
Liiton puheenjohtaja Helena Jaatinen tuo tervehdyksensä ja Antti Saarnio ja Kaj Eskman ottavat vastaan
Eivät suomalaiset silti olleet alkuunkaan ensimmäisinä asialla. Olihan sodan aikaiset sammakkomiehet, mutta CMAS:ltä joulutervehdyksenä saadusta harvinaisesta valokuvasta käy ilmi, että jo 1935 Pariisissa kokoontui sukeltajakerho paineilmalaitteineen ja marseillelainen Club Alpin Sub-Marin lienee myös perustettu ennen sotia. Kaikkia meitä innosti suuresti 1951 ilmestynyt Hans Hass'in kirja 'Kolme miestä meren pohjalla'. Hassa oli saanut alkuopetuksen amerikkalaiselta sanomalehtimies Guy Gilpatric'ilta, jonka hän oli tavannut Välimeren rannalla kalastamassa harppuunalla kesällä 1939. Gilpatric lienee varsinainen urheilusukelluksen
uranuurtaja, sillä hänen kirjansa 'The Compleant Goggler' ilmestyi jo 1934. Historiikin jälkeen ensimmäisenä tervehdyksen kerholle toi Liiton puheenjohtaja Helena Jaatinen, joka kiitti seuraa pitkäjännitteisestä työstä sekä kerhotasolla että piirissä, toivotti lisääntyvää mukanaoloa myös Liiton toiminnassa ja ehdotti vieläkin lisättäväksi panosta nuorisotoimintaan - sieltä ne parhaat sukeltajat ovat tulossa. Juhlamenojenohjaaja 'pastori' Antti Saarnion juhlapuhe päättyi tykillä ammuttuun kunnialaukaukseen 35-vuotiaalle, jonka jälkeen jaettiin lukuisia hopeisia ja kultaisia ansiomerkkejä kerholaisille.
Liiton ensimmäinen puheenjohtaja, komentaja evp. Yrjö 'George' Halonen kertoi siitä, kuinka salaista sukellustieto oli viisikymmentäluvun alussa; Ruotsissa koulutettujen ensimmäisten sammakkomiesten tuli säilyttää kirjallinen aineisto kassakaapissa ja antaa lupaus siitä, ettei sitä näytetä ulkopuolisille eikä siitä oteta kopioita. Kuohuviinillä aloitetun ja Olli Keskisen salaisen reseptin (suolakurkkuja!) mukaan keitetyllä erinomaisella lohisopalla huipennetun juhlan päätti kerhon oman trion, Saarnio Tähtiharju - Saarnio, laulusolistina Anu Saarnio, siivittämät tanssiaiset myöhään yöhön.
Ora Patoharju muistelee
)s~~AKA ~~ ~~ ~ ~ f/:t
.tA
~
Al.790;
(Esim. 1 vko alko 15.12.)
Ystävällinen perhekohde, SUkeJtajan. suosikki. Meiltä myös muut
PUNAISENMEREN HELMET eilat. kairo j sharm eI sheikh ...-.. • ammanj akaba • jerusalem j eilat
5
HALOO, HALOO PUHELU TOIMISTOSTAI Toimiston aukioloaika muuttuu. Liiton toimistossa on jälleen kerran suoritettu uudelleen järjestelyjä. Olemme siirtyneet liukuvaan työaikaan. Toimisto avoinna jäsenille klo 9.00-15.00 Tarvikevälityksen tilaukset suoraan SVUL/Myyntipalvelu puh. 158 2266. Kaivoksessa sukeltaminen Virasalmella Montolan kaivoksessa on tavattu sukeltajia kielloista huolimatta. Kaivoksen omistaja on ottanut yhteyttä liiton toimistoon ja kertonut kaivoksen olevan seudun pohjavesialueella. Sen lisäksi kaivoksessa on sortumavaara ja kaivos on suljettu portein. Omistajat aikovat turvautua
viranomaisiin seuraavan kerran sukeltajia tavatessaan. Sukeltakaa vain luvallisissa paikoissa jo oman turvallisuutennekin vuoksi.
Lisenssivakuutukset Huomioikaa, että vakuutuskausi on kuluvan vuoden loppuun. Uudet lisenssilomakkeet tulevat taas vuoden vaihteessa suoraan kotiin niille, joilla vakuutus on ollut jo ennestään. Uusia lomakkeita saa liiton toimistosta. . Meillä on vielä muutamia henkilöitä, joiden vakuutusta ei ole saatu vakuutusyhtiölle ilmoitettua, koska henkilötunnus puuttuu. Jos tiedät antaneesi meille vajavaiset tiedot, niin soita, tarkistamme onko vakuutuksesi kunnossa.
U usia seuroja J ärvelän VPK, J ärvelä Profisukeltajat, Helsinki Tervetuloa mukaan. Juhlivia seuroja Saimaan Norpat 20 vuotta 5.9.1991 Uuhlat marraskuussa 16-17.11.)
~
Soitellaan,
~·hv
c
--1/~
==----=
POHJOIS-SUOMEN KOULUTTAJAPÄIVÄT Aika: Paikka: Hinta:
30.11.-1.12.1991 Tornio/kaupunginhotelli Hotellipaketti 255 mk/hlö/2 hh, sisältää majoituksen, aamiaisen, saunan sekä sukeltajan illallisen. Ilmoittautumiset liiton tsto:oon 90-158 2258 Kouluttajapäivien hinta 60 mk maksetaan paikan päällä. Tervetuloa Tornioon! Ohjelmassa tärkeää asiaa mm. koulutusuudistuksesta.
SIPINÖIT-Jälleen on yksi sukellusrikas, toiminnantäytteinen ja kaiken lisäksi vielä kaunis suomalainen kesä takanapäin. Turvallisuuden kannalta on kesä mennyt hyvin. Yhtään sukellusonnettomuutta tai painekammiotapausta emme ole (onneksi) joutuneet kirjaamaan. Toimistoon saapuneiden uusien korttianomusten määrää tarkastellessa voi todeta toiminnan olleen aktiivista niin uusien kurssilaisten kuin luokkasuoritustenkin osalta. Jäävätkö nämä juuri kurssin suorittaneet noviisit seuran toimintaan mukaan vai tyytyvätkö he ainoastaan annetun kurssin tarjoamiin oppeihin? Tästä samasta asiasta herätteiin keskustelua jo viimekertaisen lehden palstoilla, koska mielestäni on kysymys hyvin pitkälle myös seuran vastuusta. Tarjoamalla kurssilaiselle mahdollisuuden osallistua seuran ohjattuun toimintaan sekä liittyä seuran jäseneksi, edesauttaa seura itsessään suomalaisen sukelluskulttuurin eteenpäin viemistä. 6
Alkanut syksy tulee olemaan koulutusrintamalla todella vilkas. Tarjonnassa on mm. 3 kpl CMAS*, 1 CMAS** sekä 1 CMAS *** -kouluttajakursseja. Näiden lisäksi järjestetään sukellusvanhinkurssi sekä Pohjois-Suomen kouluttajapäivät. Parasta liiton toimintaa ajatellen on tietenkin se, että kurssit ovat jo nyt täynnä. Muutamia hajapaikkoja on vielä kuitenkin jäljellä, joten jos kiinnostusta löytyy, kannattaa soittaa tsto:oon. Seurojen/kouluttajien palaute koulutusuudistuksesta on kerätty ja läpikäyty teknisessä valiokunnassa. Neljälle seuralle on kokeiluluontoisesti myönnetty lupa ns. uusimuotoisen kokeilukurssin toteuttamiseen. Palaan seuraavassa lehdessä kokeilusta saatuihin tuloksiin tarkemmin. Kilpalajien rintamalta kuuluu historiallisesti hienoja uutisia. Tämänkin lehden palstoilla tarkemmin esiintyvä Ari Palve teki mitä kukaan muu ei ole aiemmin tehnyt voittamalla rä-
pyläuinnin EM-kisoissa sekä hopeaa että pronssia. Tähän päämäärään on Ari Palve päässyt vain ja ainoastaan kovan sekä pyytteettömän harjoittelun avulla, soveltuen näin esimerkiksi kaikille kilpalajien harrastajillemme. SUSL:n valmentajakoulutuksen yhtenäistäminen sekä valmennusjärjestelmän luominen on aloitettu. Materiaalia suunnitellaan tällä hetkellä ja ensimmäinen uuteen järjestelmään pohjautuva tutkinto on tarkoitus pitää toukokuussa -92. Selkeänä päämääränä on tuottaa valmentajia, joilla on resursseja toteuttaa kaikkia sukellukseen liittyviä kilpalajeja. NUOREN SUKELTAJAN OPAS on vihdoin valmis. Kirjanen on tarkoitettu 12-15 vuotiaille Norpille ja on suoraa jatkoa SVUL:n Nuori Suomi ohjelmalle. Kirjan hahmo on viikari nimeltä Jösse, jonka touhuilun avulla lukija perehdytetään vapaasukelluksen, kilpalajien harjoitteluun sekä merenkulun alkeisiin.
.
Kiinteänä kokonaisuutena kirjan yhteyteen kuuluu Jösse T-paita sekä CMAS-vapaasukeltajakortti, joka on mahdollista hankkia suorittamalla SUSL:n vapaasukeltajaluokka. Kortit muuttuvat jo tänä syksynä vastaaviksi kuin normaalit sukeltajakortit varustettuna kuvalla, englannin/suomenkielisellä tekstityksellä sekä omistajan omilla henkilötiedoilla. Selkeänä haittatekijänä vapaasukellusluokkien suoritusten vähyyteen on todettu olevan niiden korkea, ja jopa älytön vaatimustaso. Nyt näitä vaatimustasoja pudotetaan suorittajien tasolle, unohtamatta haasteellisuutta sekä selkeää nousujohteisuutta. Luokkasuorituksethan eivät ole kouluttajia vaan lapsia ja nuoria varten. Liiton syyskokouksessa Lappeenrannassa kerron koko uuden Nuori Suomi koulutusmallimme, jota seuroissa toteuttamalla pyrimme kasvattamaan niin laitesukellukseen turvallisen kuin kilpalajeihin menestyksekkään sukupolven. Että semmosta täältä pääkallopaikalta. Soitelkaa tai kirjoittakaa, jos on huolia, murheita, toiveita tai haaveita. Kyllä me aina jotain keksitään. Hyvää alkanutta syksyä, Sipi
M/Y EILA MYYTY Elokuun lopulla kuultiin surullinen uutinen, kaikkien aktiivisukeltajien tuntema Martti Tähtinen myi Eila-veneensä. Monet sukeltajat saivat vuosien varrella tutustua Eila ja Martti Tähtisen huolenpitoon. Monet yhteiset retket ehdittiin Eila-veneen kanssa tehdä. Uskon, että kaikki mukana olleet yhtyvät kiitokseen koetuista hetkistä. Sama myös päinvastoin. Eila ja Martti haluavat kiittää Teitä yhteistyöstä ja toivottaa jatkuvuutta harrastuksemme parissa.
HEI SINÄ UPPOPALLOSTA KIINNOSTUNUT TYTTÖ, TULE MUKAAN PELAAMAAN!!! Uppopallo on kiva joukkuelaji, joukkueen kanssa voi harjoitella tavoitteena esimerkiksi menestyminen kansallisessa sarjassa tai vain viettää mukavia hetkiä kavereiden kanssa pallotellen. Jos olet sukeltaja, uppopalloa pelattuasi huomaat, että sukeltaessa on veden alla olemiseen ilmestynyt lisävarmuutta ja olet myös kehittynyt räpyläuimarina. Joukkuetoverien lisäksi tutustut myös muihin mukaviin lajin harrastajiin ympäri maata ja mahdollisesti ulkomaisiinkin pelaajiin osallistumalla cup:eihin joko kotimaassa tai ulkomailla. Jos olet kiinnostunut itse kokeilemaan uppopallon pelaamista, ota yhteyttä kotipaikkakuntasi urheilusukellusseuraan ja kysy, miten voit itse liittyä mukaan. Muista pelaavista naisista saat lisätietoa naisuppopalloilijoiden yhdyshenkilö Merja Koukoselta, puh k. (90) 715 472 tai Turun suunnalla Annika Jaatiselta, puh. k. (921) 436 342. Merja Koukonen Najadit r.y.
Stockmann
Divemarin
Sukellusterveisin Tuomas, Tommi ja Kouluttajat f
7
-路8IJ.8.I)M!R ' -
A(MIA路UJlMi
Sukellus jota ei olisi pitänyt tehdä! (eli sekoilua 70 metrissä) Olimme pitkin syksyä tehneet syviä sukelluksia lempikohteessamme Päijänteen Kinisselän Vaskoniemessä. Siellä näet sijaitsee eräänlainen luonnonihme sukeltajille. Pystysuora kallio, joka alkaa n. 15 metrin syvyydestä ja jatkuu 58 metrin syvyyteen. Olemme vieneet pohjalle kyltin johon voi raapustaa nimensä. Nyt oli tarkoituksena kuitenkin mennä syvemmälle. Olimme jo aiemmin käyneet 70 metrin syvyydessä joten systeemit olivat jo tuttuja. Upotimme köyden painoineen 75 metrin syvyyteen. Köydessä oli merkinnät viiden metrin välein, joten itse kukin pystyi tarkistamaan syvyyden johon pääsisi. Kumiveneestä roikkui erillinen dekoköysi, veneessä oli myös hapenantolaite ja varasukeltaja. Sukeltajat taas kiinnittivät itsensä sakkelilla alasmenoköyteen. Suke1simme pareittåin. Minä ja Rantasen Sakke olimme ensimmäinen pari, ja sillä kertaa myös viimeinen. Pudotimme nopeasti alas. Noin 65 metrissä alkoi humala vaivata minua. Pysähdyin hetkeksi ja huusin SakelIe, (meillä oli kokomaskit), että minua huimaa. Nousimme pari metriä, jolloin humala hävisi, joten jatkoimme. Kun tulimme 70 metrin levylle vaihdoimme OK merkit. Tulimme pohj aan, katsoin mittaria se oli tapissaan yli 70 metriä, ajattelin. Kaikki meni siis hyvin tähän asti, mutta sitten... Huusin SakelIe että mennään täältä, ja Sakke taas kuuli, menkää pois ja tietysti luuli että
minä olen seonnut. Hän ryhtyikin tomerasti pelastamaan minua. Eli huitoi hirmuisesti käsillään ja onnistui saamaan maskini puolilleen vettä. Minä taas yritin karkuun enkä tietenkään päässyt kun olin sakkelilla kiinni köydessä. Taistelu ja tunarointi kiihtyi. Käsiä, valoja, kuplia joka puolella ja olimme riittävän syvällä. Sain sitten kuitenkin sen sakkelin jotenkin irti ja pakenin köydeltä ja sukellusparilta, joka käsitykseni mukaan yritti hukuttaa minut. Sillä minä sitten istuin pohjalla ja tyhjenteIin maskiani ja tasailin hengitystäni. Kello kertoi että ylös ja äkkiä. Aloitin siis nousun vapaassa vedessä, joka tuosta syvyydestä on sangen vaikeaa. Aloitin dekot 12 metristä ja ollessani 3 metrissä ohitseni sujahti köysi johon tarrauduin kiinni. H~r mä, (varasukeltaja), lähti köyttä PItkin alas ja huomasi minut. Vaihdoimme kommentit ja hän palasi veneeseen. Kohta viereeni ilmestyi Sakke. Olin hyvin hämmästynyt koska hän näytti olevan elossa ja järäjissään. Olin näet varma että hän oli saanut humalakohtauksen ja makaisi nyt jossain pohjalla. Selvisimme säikähdyksellä. Pinnalla oli ollut säpinää. Siinä vaiheessa kun toiset kuplat jäivät paikoilleen ja toiset tulivat lujaa ylös, sukellusvanhimpana toiminut Rikkosen Kari oli huutanut, "hätänousu", jolloin rannalla olleet Salmelan Harri ja Laaksosen Artsi lähtivät virittämään autoa lähtökuoppiin. Varalaite laitettiin valmiiksi niin kuin hap-
pikin. Sakke tuli ylös ja kartoi että olin seonnut. Köysi vedettiin ylös, ja kun minä en ollut sen päässä alkoi kuplien etsintä. Sakke taas oli jo mennyt pitämään dekoja väliveteen. Kuplat löytyivät, joten köysi viereen ja Härmä perään. Kaikki kuitenkin selvisi onnellisesti, kumpikaan ei saanut sukeltajantaudin oireita. Koko vaaratilanteen oli aiheuttanut pelko sukellusparista ja hänen pärjäämisestään. Kumpikin luuli että kaveri on seonnut. Tuossa syvyydessä humala iskee heti kun hengästyy tai pelästyy. Ja se humala on kova, eimikään hilpeä 50 metrin humala vaan n. 3 promillen kaatosellainen. Jonka jälkeen kaikki toiminta on ns. jonglööraamista. Muutamia opetuksia tapaus kyllä antoi. Nousuköysi pitää tietenkin olla, sekä merkinantoköysi + narumies. Edelleen sakkeli kiinni nousuköydessä, mutta sukellus yksin. Tämä siksi ettei tarvitse pelätä sukellusparin puolesta, eikä toisaalta tule mennyksi syvemmälle kuin itse uskaltaisi kaveriinsa luottaen. Totta kyllä että edellämainittu sotii parisukellussääntöä vastaan, mutta tällainen sukellus onkin erityistapaus. Kirjoitin tämän opettavaisen tarinan siksi että tässä maassa joku muukin saa varmasti ns. Rambokohtauksia. Tästä tarinasta kannattaa siis ottaa opikseen ettei tarvitsisi opetella kantapään kautta niin kuin meidän tarvitsisi. Kauko Kojonen Lahden Urheilusukeltajat ry
Ostetaan Myydään Vaihdetaan
MYYDÄÄN
MYYDÄÄN Korjauskelpoinen kompressori. Poseidon 200 lt. Myydään tarjousten perusteella. (Remonttiarvio z 6000 mk) Läh. ilt. puh. 921-332 047 ilt. Vastaukset 2-viikon sisällä.
Halutaan ostaa paineilmakompressori tuotto noin 150-200 lt. Heitä kortilla jossa tarvittavat tiedot. Urheilusukeltaja-Iehti/ Kustavintie 9 C 24, 20320 Turku (Korjauskelpoinenkin) MYYTÄVÄNÄ Täydellinen märkäpukusukeltajan varustus (mm. URSUIT, SPIRO, MARES, SUUNTO), joka sopii n. 170-175 pitkälle ja 40-42 räpylän omaavalle. Puh. 955-177137 MYYDÄÄN PEE-HOO kuivapuku n. 180 cm, tarpeettomana n. 1500 mk, p. 931-622442.
KMB-I0 Sukellus kxpärä; 50 m Yhteyskaapeli; ilma, mikrofoni, syvyysmit, turvaköysi Hitsauslinssin pidin kypärään Linssit 3*8 Broco hitsaus/leikkaus kolvi sovitteet puikoille; 1/4", 3/16", 5/32", 3/8" Paineenalentaja hapelle; High Volume Victor SR450E Leikkauspuikot 3/8" 70 kpl Hitsauspuikot 5/32" 100 kpl Ilmansuodatin RWF12 yht. 31.420,00 Tiedustelut: Seppo Renko Tesomajärvenkatu 18 A 21 33310 Tampere 931-451069
9
AKUISTA JA LAMPUISTA ... tällä viimeisellä kerralla myös aurinkokennoista DEV PEIN (ks Urheilusukeltaja 4/90) kertoo edustamistaan aurinkokennoista: Kennot ovat puolijohdetekniikan tuotteita ja aikaansaavat sähkövirtaa auringon valosta. Toiminta ei ole kovin yksinkertaista. Kennot ovat erityisen puhdasta piialkuainetta, jota saadaan hiekasta. 'Vaihesulatusmenetelmällä', joka on varsin kallis, saadaan raakahiekasta (joka on piidioksidia, Si02) puhdasta piitä 'yksikristallikasvatuksella'. Tämä leikataan ohuiksi siivuiksi. Sitten kumpikin piipinta "liataan" = pisteytetään vierasatomeilla, joita on noin yksi vierasatomi yhtä miljoonaa piiatomia kohden. Yläpinta pisteytetään alkuaineella, jolla on yksi valenssi vähemmän kuin piillä, esimerkiksi boorilla. Booriatomit sulautetaan pisteytykselIä piin kidehilaan, mutta niiltä puuttuu kidehilassa jokaista booriatomia kohden yksi elektroni. Näin muodostuneessa kidehilassa on normaaliin hilaan verrattuna aukkoja, jotka voivat poimia elektroneja. Vastaavasti piikiekon alapuoli 'liataan', pisteytetään negatiivisella alkuaineella, esim. fosforilla, jolla on yksi elektroni enemmän kuin piillä. Nämä ylimääräiset elektronit ovat herkkäliikkeisiä. Molemmat pintakerrokset ovat kuitenkin sinällään elektronisesti neutraaleja. Molemmilla piikerrospuolilla tapahtuu kuitenkin elektronien vaeltamista, koska niillä on siihen taipumus (diffu usi 0 j änni te). Negatii visesti pisteytystä alapinnasta elektronit vaeltavat positiivisesti varatulle yläpinnalle, jossa ne sopivat boorikidehilan aukkoihin. Täten yläpinta muuttuu negatiivisesti ja alapinta positiivisesti varatuksi. Kun samanaikaisesti on voimassa pyrkimys elektronisesti neutraaliin tilaan, vaikuttaa diffuusiojännite sisäistä jännitettä vastaan ja aiheuttaa sen, ettei piikennosta saa virtaa. Kun auringon säteily sattuu kennoon, painaa se yläpinnan elektronit alapinnalle samalla, kun diffuusioja sisäinen jännite puretaan kokonaan. Nyt on yläpinta positiivinen ja alapinta negatiivinen ja aurinkokennosta voidaan purkaa tyhjäkäyntijännite. Näiden fysikaalisten ilmiöiden myötä käy ilmi, että aurinkokennon jännite ei ole kennon koosta riippuvainen. Teoreettisesti jännitteen kohoaminen voitaisiin aikaansaada vierasionien määrää lisäämällä, mutta kuitenkin silloin kidehila ei olisi täydellinen eikä siten toimisi. 10
Laatu ja tunnusmerkit Ylläkuvattujen monokristallisten (yksikiteisten) lisäksi on olemassa polykristallisia (monikiteisiä) ja ohutfilmitekniikkaan perustuvia aurinkokennoja. Toimintaperiaate on kaikilla sama. Monikiteiset kennot ovat hinta/tehosuhteensa perusteella yksikiteisiin verrattavia. Ohutfilmikennoilla on sensijaan edellisiä parempi herkkyys vähäisessä auringonvalossa ja tullevat tulevaisuudessa sarjatuotannon kehittyessä, kilpailemaan hinnallisesti kiteisten kennojen kanssa. Korkeajännitepurkauslamput Urheilusukeltajassa n. 10 v sitten julkaisemassani jutussa VA-Iampuista teoretisoin parhaimmasta sukelluslampusta, joka olisi tallium-kaasupurkauslamppu. Se olisi hyötysuhteensa ja spektrinsä puolesta edullisin VA-Iamppu. Silloin tuntui korkean sytytysjännitteen, yli 10 000 V, vieminen veden alle vaikealta. Nvt on kuitenkin autonlampuiksi kehitetty pienikokoinen korkean sytytysjännitteen (12 kV) kaasupurkauslamppu, josta ilmeisesti helpolla kehittelyllä saataisiin myös VA-Iamppu. Tekniikka & Talous 2/91, Tekniikan Maailma 9/91: Kaasupurkauksella varustettu valonheitin tullee sarjavalmis-
tukseen 1995. Tulitikkuaskin kokoinen lamppu antaa valoa kaksi kertaa enemmän kuin halogeenilamppu. On kehitettävä elektroninen muunnin, joka kohottaa hetkellisesti 12 V jännitteen 12000 V sytytysjännitteeksi. Sytytysvaiheessa tarvitaan n. 100 W teho ja käytössä 35 W. Meidän aurinkokennoissamme on sinkitty tai hopeoitu juottokorva ja kennoa peittää hieno virranjakajaverkko. Sinimusta yläpinta, jossa on heijastusta estävä kerros takaa myös sivuvalon (vinon) maksimaalisen hyväksikäytön. Ultravioletin ja infrapunaisen osuus valosta käytetään myös hyväksi, jolloin hehku- ja halogeenilamput käyvät virrantuottamisen lähteiksi. Teknilliset arvot Aurinkokennojen teho ilmoitetaan (mitataan) SOL-l -yksiköillä (joka vastaa 1000 W/m 2 auringon säteilyä) 25°C ympäristölämpötilassa kesäkuukausina aurinko zenitissä (pään yllä) ja kirkas taivas. Tämä vastaisi 2000 W halogeenilampun säteilyä 70 cm etäisyydeltä. Lämpötilan noustessa kasvaa oikosulkuvirta n. 0,01 OJ%C, jolloin jännite putoaa n. 2,1 mV;oC. Tästä aiheutuva tehonvähennys voidaan kompensoida muutaman
kennon lisäyksellä, jos käyttö edellyttää korkeampaa käyttölämpötilaa. Korkein tyhjäkäyntijännite 0,58 V putoaa kuormitettuna 0,40-0,45 volttiin, jolloin korkein hyötysuhde on n. 10-12 Olo. Kun aurinkokennoja käytetään NCtai lyijyakkujen varaukseen, saadaan tarvittava kennomäärä seuraavasti: Akkujen varauksen loppujännite jaetaan 0,42 V:lla (aurinkokennojen keskimääräinen työjännite). Esimerkki: 12 V NC-akun varauksen loppujännite on 14,7 V, joka jaettuna 0,42:lla on = 35 aurinkokennoa; lisäksi 1-2 kennoa purkaussuojadiodille. Niistä ei tulisi luopua, koska varaukseen kytketty akku purkautuu, jos varaava kennosto jää ilman valoa. Työohjeita Aurinkokennot ovat varsin paineherkkiä ja siksi työskentelyn on oltava hyvin varovaista. Kennostoa koottaessa kennot asetetaan tulevaan järjestykseensä, varustetaan molemmin puolin pisteittäin liimanauhalla ja varustetaan kontaktiliuskalla "solstrip". Liuskat on juotettava varovasti ja nopeasti ja järjestettävä siten, että kontakti pinnat sopivat seuraavan kennon yläpintaan. Kun jokaiseen kennoon on laitettu liimaliuskat ja juotosliuskat, liimataan kennot lasi- tai muovialustalle ja juotosliuskat asetetaan kaarenmuotoisesti juottokohtiin ja juotetaan. Juotoskohdista poistetaan lika varovasti liuottimella ja puhdistetaan sormenjäljistä. Suojaksi pölyä ja kosteutta, kuten myös mekaanista kosketusta ja kuumuutta vastaan kennosto upotetaan kehykseen ja peitetään tai valetaan (suojamassalla). Sitä ennen on syytä etsiä kennostosta mahdolliset kylmäjuotokset, kennojen hiushalkeamat tai kokoamisvirheet. DEV PEIN'in luettelossa on toinen sivullinen aurinkokennojen teknillisistä arvoista ja suunnitteluperusteista; lähetän kopion pyydettäessä: Ora Patoharju, Tehtaank. 8 A 1, HKl 14. DEV PEIN, Bachstrasse 62, D-4000 Diisseldorf 1, Deutschland Ora Patoharju
VALTUUTETUT MYYJÄT: Espoo Sylvester Korhonen Oy Helsinki Kultakönni Oy, Mikonkulta 5, R Styrman & Co, Timanttiset .. Mannerheimintie Joensuu Kuitasilta Jyväskylä Veljekset Torvinen 'Oy Kemi Kello ja Kulta A Konttinen Oy Kokkola Kokkolan Koru Quartz Kouvola Kello-Kulta Suninen Kuopio Puustjärven Kello- ja Kultaliike Oy Lahti Lahden Kellokeskus Oy Lappeenranta H J Suninen, Lappeenrannan Kultakello Loviisa Keiloliike P Karvonen Oulu Oulun Koru Oy Raisio Järvinen Ky Rovaniemi Kello ja Kulta A Konttinen Oy Seinäjoki Kultasepänliike Tulisalo Ky Tampere Harry Wahlberg Oy, Kainulaisen Kuita ja Kello Ky, Kuitajousi Oy Pirkan Kello Ky Turku Suomen Kultasepät Oy, Timanttiset Keila ja Kulta Uusikaupunki Uudenkaupungin Kultakello Vantaa Aseman Kello Ai rport, Vantaan Ku Itakaari Ky
• 11
ARI PALVEELLE KAIKKIEN AlKO
Oma peräänantamaton, sitkeä uurastus maailman ehkä parhaimman räpyläuintivalmentajan hoivissa Leningradissa ja äidin taloudellinen tuki olivat ne perustat, jotka loivat mahdollisuuden Ari Palveelle uida Suomen Urheilusukeltajain liitto huippu-urheilussa maailman kartalle. Kouvolalainen Ari Palve, 28, ui hopeaa sadan metrin laitesukelluksessa Pohjoismaiden ennätysajalla 35,82. Pronssia 50 m:n sukelluksessa omalla henkilökohtaisella ennätyksellä 16,35. Lisäksi Palve oli neljäs 100 ja 200 m:n räpyläuinnissa ajoin 39,90 ja 1.30,71. CMAS:n pistelaskujärjestelmän mukaan Ari Palve palkittiin kaikkien yllätykseksi kisojen kolmanneksi parhaana miesurheilijana. Ari Palve kutsuttiin toukokuussa 1992 pidettäviin maailman huippujen kilpailuihin Roomaan, jonka kustannuksista vastaa Italian liitto ja Olympiayhdistys Palveen mitalit ovat Suomen Urheilusukeltajain liiton historian parhaat saavutukset. Viime vuonna Palve toi Rooman MM-kisoista viidennen sijan. Hän opiskelee Jyväskylän liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja valmistuu kahden vuoden kuluttua valmentajalinjalta, jollei nyt menestyksen myötä päätä siirtää opiskelujaan vuodella ja keskittyä täyspainoisesti vuoden 1992 MM-kilpailuihjn. 12
Team Finland D' A .
rt and the girls
JEN
Riehaantunut tunnelma palkintojenjakotifaisuudessa. Pohjoismaat Tanska ja Suomi nappasivat toiseksi ja kolmanneksi parhaan miesurheilijan palkinnot. "kyllähän minä tämän tiesin": sanoi Suomen joukkueen valmentaja Matti Akmen.
Maailman paras ja Euroop'tm toiseksi paras, ystävyyssuhteet ovat tärkeitä ja hyödyllisiä. Mistäpä sitä muuta puhuttaisiin kuin räpy läuinnista... ellei sitten tyt...
SUOMEN MERIMUSEO 10 VUOTTA Helsingissä Hylkysaaressa sijaitseva, museoviraston alainen Suomen merimuseo avattiin yleisölle 18.5.1981. Merimuseoaate on kuitenkin huomattavasti vanhempi ja konkretisoitui jo maamme ensimmäisen kaupunginmuseon tultua perustetuksi v. 1862 Raaheen; museon kokoelmat olivat itseasiassa raahelaisten merimiesten maailmanmatkoiltaan tuomia muistoesineitä. Näihin kuuluu maailmassa ainutlaatuinen siannahkainen sukelluspuku "Wanha Herra" 1700-luvulta. 1950-luvun lopussa joutui muinaistieteellinen toimikunta, nykyisen museoviraston edeltäjä, hyvin kouriintuntuvasti tekemisiin merihistoriallisten kysymysten kanssa, kun Vasa-laiva löydettiin Tukholman satamasta. Hylkytutkimus oli tullut ajankohtaiseksi. Sukellustutkimukset keskittyivät meillä varsinaiseksi aarrelaivaksi osoittautuneen Borstön Nauvon hylyn (1948) lisäksi jo aikaisemmin löydetyn Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa vuonna 1790 uponneen saaristofregatti St. Nikolain tutkimuksiin, jossa Urheilusukeltajat aloittivat 1960 maamme ensimmäiset tieteelliset meriarkeologiset tutkimukset. Hylyistä löytynyt esineistö oli rinnastettavissa muihin muinaismuistoihin, joten oli luonnollista, että muinaistieteellinen toimikunta osallistui tutkimuksiirt. Runsaat esi14
nenostot konservointi-, varastointi- ja näytteillepano-ongelmineen aiheuttivat merimuseokysymyksen tulon erittäin ajankohtaiseksi ja kiireelliseksi. Hylkytutkimuksen ajankohtaisuus näkyi myös vuonna 1962 vahvistetussa uudessa muinaismuistolaissa: siihen sisältyi toisin kuin edeltäjäänsä luku Laivalöydöt, ja sen mukana rauhoitettiin yli sata vuotta vanhat hylyt ja niiden esineistö sekä vahvistettiin muinaistieteelliselle toimikunnalle valtuudet tutkia ja tallettaa niitä. Opetusministeriö asetti v. 1962 merimuseotoimikunnan valmistelemaan merimuseokysymystä. Tuloksena oli nykyistä merimuseota laajemman laitoksen suunnitelma; merimuseoon olisi tullut kuulumaan sen mukaan kolme osastoa: merenkulkuosasto, merisotahistoriallinen osasto ja vedenalaisen arkeologian osasto niitä täydentävine arkistoineen ja kirjastoineen, laboratorioineen ja työpajoineen. Museon ja yleisön välistä yhteyttä hoitamaan mm. esitelmä- ja julkaisutoiminnan muodossa perustettiin Suomen Merimuseoyhdistys, sittemmin Suomen Merihistoriallinen yhdistys ry. Koko museokysymys tuli uuteen vaiheeseen, kun merenkulkuhallitus vuonna 1964 tarjosi museorakennukseksi Helsingin kaupungin satamaalueella Hylkysaarella sijaitsevaa en-
tistä luotsirakennusta joka oli autioitunut. Merenkulkuhallituksen pääjohtajan Helge Jääsalon tahdosta ryhdyttiin rakennuksia kunnostamaan museokäyttöön. Samaan aikaan otti Muinaistieteellinen toimikunta ratkaisevan askelen perustamalla vuonna 1968 epvirallisen meri arkeologisen toimiston suoraan valtionarkeologin alaisuuteen. Tuolloin työskenteli myös valtiollinen komitea valmistellen esitystä muinaistieteellisen toimikunnan uudelleen organisoimiseksi. Tämän toimikunnan työssä otettiin huomioon koko merimuseokysymys ja ehdotettiin (1970) että uuden viraston, museoviraston yleisen osaston yhteyteen perustettaisiin uusi, merihistorian toimisto, joka saattoi muuttaa uusiin tiloihinsa 1973. Unelmista tuli totta toukokuun 18. päivänä vuonna 1981, lähes tasan kymmenen vuotta sitten merimuseo avasi ovensa yleisölle. Merimuseon kymmenvuotisjuhlanäyttely katsoo taaksepäin kahdella tavalla. Näyttelyyn sisältyy osasto, jossa esitellään Hylkysaaren historiaa laidunmaasta telakka-alueeksi, huvilayhdyskunnasta luotsien asuinsaareksi ja viimeisessä vaiheessqan museosaareksi. Tämä osasto liittyy kiinteästi Suomen merimuseon ja merenkulkuhallituksen väliseen yhä edelleenkin jatkuvaan yhteistyöhön.
PALKITUT URHEILUSUKELTAJAT 20.5.1991 PRONSSINEN ANKKURI Lorens Byggnings Bo Bäckström J ari Hacklin Lars Haga Christer Hakkila Ingalill Hakkila Raimo Hoviniemi Reijo Hujanen Ari Ilola Kai Jansson Jussi Kojamo Jarmo Korpela Heikki Kujala Eero Laitinen Kari Lappalainen Ossi Lindberg Lauri Ljungqvist Rolf Lund Anders Luukkonen Risto MäkIin Pentti Nuortimo Arto Pakkanen Auvo Parkkinen Liisa Parkkinen Håkan Pettersson Juha Rajala Seppo Rantala Petri Rouhiainen Jaakko Salo Kalle Salonen Seppo Salonen Topi Sellman Helena Tervo Leo Uotila Guy ÅJander Rune Alander
Bothnia N avalis ry Bothnia N avalis ry Teredo Navalis Helsinki Bothnia Navalis ry Bothnia Navalis ry Bothnia Navalis ry Mikkeli Mikkeli Teredo N avalis HelSinki Teredo N avalis Helsinki Teredo N avalis Bothnia N avalis ry Bothnia Navalis ry Mikkeli Lappeenranta Teredo Navalis Helsinki Teredo Navalis Turku Bothnia Navalis ry Bothnia Navalis ry Oulun Vesimiehet ry Oulun Vesimiehet ry Teredo Navalis Helsinki Bothnia Navalis ry Bothnia N avalis ry Bothnia N avalis ry Teredo N avalis Helsinki Bothnia Navalis ry Teredo Navalis Helsinki Bothnia Gulf Divers Vaasa Teredo Navalis Helsinki Porin Urheilusukeltajat Pori Teredo Navalis Helsinki Oulun Vesimiehet ry Kuopio Bothnia N avalis ry Bothnia N avalis ry
HOPEINEN ANKKURI Heikki Hämäläinen Kari Lehtonen Mauri Petäjä Jari Tarpio Pentti Tarpio
Savonlinna Bothnia N avalis ry Oulun Vesimiehet ry Bothnia N avalis ry Bothnia Navalis ry
KULTAINEN ANKKURI Heikki Hyttinen Hannu Konttinen Ahti Manninen Esko Mikkonen Tuomo Tervo
Teredo Navalis Helsinki Teredo Navalis Helsinki Oulun Vesimiehet ry Savonlinna Oulun Vesimiehet ry
Näyttelymateriaalia kerätessä on tavoitettu monia vanhoja luotseja ja luotsi perheiden jäseniä, joiden hallussa oleva tieto ja luotsiyhdyskuntavaiheesta kertova dokumenttimateriaali tekee mahdolliseksi palata aiheeseen myöhemmin vielä vaikka omalla näyttelyllä. Pääosa näyttelystä esittelee merihistoriallisen toimiston tehtäviin kuuluvaa hylkytutkimusta, lähinnä viimeisen vuosikymmenen, 1980-luvun aikana tutkimuskohteina olleissa hylyissä. Kariutunut Kotkan merikes-
kushanke piti vireillä aktiivista Ruotsinsalmen St. Nikolain tutkimusta ja samoin mielenkiinnon kohteena on ollut viime vuosina Nauvon Borstön St. Mikael - tämän aluksen nostoakin on suunniteltu. Mukana on myös aivan uusia: viimeisten vuosien mielenkiinnon kohteeksi joutunut Hanvon ainakin osaksi sotasaalislastissa ollut Mulanin hylky 1600-luvun alkupuolelta. Tulevaisuuteenkin tähytään. Vanhimman toistaiseksi tunnetun hylkymme, Virolahden Lapurin viikinkiaikaisen aluksen tutkimuksia
suunnitellaan ja laajimpana tutkimussuunnitelmana esitellään Dragsfjärdin Purunpään ja Jungfrusundin vanhan satamantutkimushankkeet, jotka ovat antaneet jo nyt lupaavia tuloksia. Näyttelyssä on esillä merimuseon konservointilaboratorion työtä esittelevä osasto: miten käyttäytyvät vedessä erilaiset materiaalit ja miten niitä syvyyksien sylistä ylös nostettuina on kohdeltava jotta kulttuurihistoriallisesti arvokas esineistö ei tuhoutuisi. Tätä merihistorian työtä ei niukoin resurssein varustettu museoviraston merihistorian toimisto tee aivan yksin: vuosien mittaan on kehittynyt kiinteä yhteistyö eräiden sekä rannikkokaupunkien että sisävesien varrella sijaitsevien kaupunkien museoiden kanssa. Kymmenvuotisjuhlien iltatilaisuudessa Suomen merimuseossa palkittiin urheilusukeltajia, jotka ovat yhteistyössä museoviraston kanssa työskennelleet vedenalaisen arkeologian hyväksi: 15
Suomi teki historiaa Tanskassa Tanskan vuoro oli järjestää PM-kilpailut sukelluskalastuksessa tänä vuonna. Kilpailut pidettiin Assens kaupungin vesialueella 7.-8.9 ..1991. Assens sijaitsee Fyn saaren länsIpuolella. Kilpailut olivat kaksipäiväiset, ensimmäisenä päivänä kilpailtiin 4,5 1. ja toisena 4 1. Olosuhteet oli erinomaiset, aurinko paistoi täysillä, melkein tyyntä ja veden lämpötila n. 17°. Tanska ja Norja ottivat osaa täydellä osanottajamäärällä eli 3 joukkuetta per maa. Joukkue muodostui 3:sta henkilöstä. Suomi otti osaa ainoastaan yhdellä joukkueella ja joukkueessa kilpailivat Pirjo Ahonen Par.suk., Stig Gustavsson ja Teuvo Haverinen molemmat Lahden Pingviinistä. Tässä Suomi teki historiaa koska oli ensimmäinen kerta kun nainen otti osaa sukelluskalastukseen tällä tasolla. Joukkueen kapteenina toimi Teuvo Haverinen ja johtajana allekirjoittanut joka oli matkustanut omalla kustannuksellaan kilpailupaikalle. Suomella oli vaikeuksia saada joukkue kasaan koska oli epävarmaa viimeiseen asti ottaako SUSL lainkaan osaa matkakustannuksiin. Tässä yhteydessä voidaan mainita Norjan vastaavan liiton myötämielisyys heidän kilpailijoidensa kustannuksiin. Norjan joukkueet saapuivat jo keskiviikkona Asseniin ja pystyivät tutustumaan paikallisiin olosuhteisiin useampina päivinä. Suomen joukkue joutui matkustamaan aivan viime tingassa eli torstaiiltana Suomesta ja he olivat perillä vasta lauantain vastaisena yönä n. klo 00.30. Muille Tanskaan lähtijöille vihjeeksi, varatkaa paikka määrättyyn lauttaan jos ylitätte Iso Bält'in. Siihen juuttui Suomen joukkue useammaksi tunniksi. Kilpailu alkoi lauantaina klo 10.30 ja kesti 4,5 tuntia. Osanottajia oli 21 eli 7 joukkuetta. Ensimmäisen päivän jälkeen Suomen joukkue oli neljäs, henk.koht. Gustavsson samoin nejäs, Ahonen oli yhdeksäntenä ja Haverinen oli toiseksi viimeisenä. Haverisen vaatimaton sijoitus selittyy sillä että häneen osui melkein heti myrkyllinen medusa vasten kasvoja. Jokainen joka on joutunut samanlaiseen ' 'törmäykseen" tietää miltä tuntuu. Seuraavana päivänä lähtö tapahtui klo 10.00 ja kesti 4 tuntia. Suomen joukkue ei pystynyt pitämään neljättä sijaa vaan putosi kaksi pykälää alaspäin tulosluettelossa. Pirjo Ahonen piti oman sijoituksensa muuttumattomana, Stig Gustavsson putosi yhdeksän pykälää al~päin ja Teuvo 16
Haverinen jäi lopputuloksessa samaan kuin ensimmäisen päivän jälkeen. Tanska vei kaikki mitalit mitkä oli jaossa. Lars Sörensen joka oli ensimmäisen päivän jälkeen 12:ta voitti mestaruuden niukasti. Hänellä oli ensimmäisen päivän jälkeen 3010 pistettä ja voittotulos 21.460 pistettä, melkoinen nousu. Pääasiallisesti saalis koostui kampeloista ja turskista. Mutta yksi kilpailija onnistui saalistamaan yhden meritaimenen n. 1,5 kg. Kilpailun suurin kala oli 4.250 gro painava turska jonka pyydysti Henrik Birkemose Tanskasta. Tulokset: Henk.koht.: 1. Lars Sörensen Tanska 2. Henrik Birkemose " 3. Lars Nielsen " 9. Pirjo Ahonen Suomi 13. Stig Gustavsson 20. Teuvo Haverinen "
21.460 20.470 20.425 10.500 8.215 740
pist. " " " " "
Joukkue: 1. Tanska III 50.300 pisto Sörensen, Nielsen, Kvarner 2. Tanska II 43.500 Mortensen, Henriksen, Behrends 3. Tanska 1 37.165 " Birkemose, Wiig, Jacobsen 6. Suomi 19.455 " Ahonen, Stig Gustavsson, Teuvo Ha-
Stig Helander
VUOSIKOKOUS JA SYYSPÄIVÄT 16.-17.11.1991 Lappeenrannassa, Hotelli Grand Patriassa Kokouspaketin hinta on 340,- varaukset tehtävä liiton toimistoon 1.11.-91 mennessä, p. 90-158 2258 Syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä johtokunnan esitys sääntöjen pykälien 4, 14, ja 15 muuttamisesta uuden yhdistyslain mukaiseksi. Syyspäivien ohjelmassa mm. * Saimaan purjehdusmuseoyhdistyksen järviarkeologinen toiminta I J. Grönhagen ja E. Laitinen * Tutkimusalus Arandan matka etelämantereelle lEvI. Heikki Laapio * BTR-kulj etuspanssariaj oneuvo-onnettom u us Tai palsaarella IPalopääll. Jukka Kinnunen * Sukellustoiminta BTR:n onnettomuusalueella IKapt. Timo Etelämäki * Saimaan Norpat 20 vuotta
o
L
M
E
A
- sukellus Punaiseen mereen 1 vk alk.
Merenneidotkin uivat täällä ...
3435, 12.12. 3090;23.01. 3490;31.10.
LOMA~MATKAT Puhelinmyynti (90) 642722 ma-p 8-1 Ja 9-15
G
y
p
,
I
Skootterilla-ajoa, puutöitä ja kaikkea jännää veden alla
SUKELTA.JAT MONIPUOLISELLA LEIRILLÅ HOSSASSA Lentokoneen mustanlaatikon etsintää hydrofonin avulla, hylyn mittauksia, linnunpönttöjen ja puuautojen nikkarointia 10 metrin syvyydessä, vedenalaisella skootterilla kalojen kanssa kisailua, metallinetsimen käyttöharjoituksia. Kaikkea tätä ja paljon muitakin mielenkiintoisia sukelluksia kokivat ne lähes viisikymmentä sukeltajaa, jotka osallistuivat viime viikolla sukellusleirille Hossassao Pisimmän matkan Pohjois-Suomen sukellustoimikunnan järjestämälle leirille olivat tehneet sukeltajat Turusta ja Riihimäeltä. Suurinosa sukeltajista oli Oulun ja Lapin läänien aktii visista sukellusseuroista. Riihimäen Urheilusukeltajien koulutusvastaava Mikko Heiskanen oli saapunut leirille yhdessä Plia vaimon ja 11 kuukautisen Olli-Petterin kanssa. Heiskasen perhe ei löytänyt leiriItä mitään moitittavaa, vaan kehuivat varauksettomasti leirin onnistumista ja retkeilyalueen maisemia. - Sääsket ja mäkäräisetkin ovat haitanneet
odotettua vähemmän. Maisemat ovat hienot, vedet kirkkaat ja kun sääkin on suosinut leiriä mitä muuta voisi vielä toivoa, tulkitsi Mikko Heiskanen tyytyväisyyttään leiriin ja leiripaikkaan. Mikko on vaativimman kolmen tähden sukeltaja ja hän suoritti leiriviikon aikana kahden tähden kouluttaja tutkinnon loppuun leirin johtaja Jouko Laitisen johdolla. Leirin kouluttajina Joukon lisäksi toimivat Keimo Juntunen, Rauno Vihriälä myöskin Rovaniemeltä, Pekka Tjäderhane Enontekiöltä, Pentti Parkkila Ylitorniolta ja Jouko Keinänen Kajaanista.
Tiivis ja monipuolinen ohjelma Kouluttajat olivat laatineet viikon leirille tiiviin ja monipuolisen ohjelman. Aamulenkin ja iltapalan väliin mahtui kolme sukellusta, kaksi oppituntia, varustehuoltoa jne. ja joka
välissä ruokailu pääemäntä Jaana Rissasen vastatessa apureineen herkullisista "elämän luukun" -antimista. Leiriläiset oli jaettu neljään toimintaryhmään sukelluspaikkojen ja tehtävien mukaan. Lisäksi ryhmillä oli päivittäin vaihtuva vastuualue majoitustiloissa Jatkonsalmen kartanokämpällä. Suotta ei Kainuun Urheilusukeltajien Susanna Niskanen pitänyt leirin ohjelmaa tiiviinä. Susanna oli ensimmäistä kertaa sukellusleirillä Hossassa ja suoritti viikon aikana kahden tähden sukeltajakokeen avovesiosuuden kirkasvetisessä Öllöri-järvessä. - Joka päivä on tullut sukeHettua. Hyvä leiri ja niin tiivis ohjelma, ettei ole ehtinyt tulla vapaa-ajan vietto-ongelmia. Tehtäväratasukellus on ollut leirin mielenkiintoisin sukellus, vaikkakin osa rasteista oli niin syvällä että kylmyys haittasi tehtävien suoritusta, kertoi puolitoista vuotta sukellusta harrastanut Susanna Niskanen.
MALEDIIV T SALAPERÄINEN KORALLIRIUTTOJEN MAAILMA Maailman parhaat sukellusvedet löydät kaukaa Malediiveilta. Koskemattomat koralliriutat ja eksoottiset kalat hehkuvine väreineen saavat kokeneemmankin sukeltajan haukkomaan henkeään. Kristallinkirkas lämmin vesi, jota aurinko valaisee vielä yli 30 m syvyydessä, tarjoaa upeat puitteet unohtumattoman sukellusloman viettoon. Kaksi kertaa päivässä, jokaisena 10mapäivänäsi paikallinen vene vie Sinut toinen toistaan mielenkiintoisempiin sukelluskohteisiin.
Kuredulta, Fritidsresorin ohjelmiston suurimmalta saarelta, löydät kiehtovimmat sukelluspaikat, mm. 2 elittäin mielenkiintoista vanhaa hylkyä. Kuredulla sijaitsevat myös parhaat sukelluskeskukset ja välineiden vuokrauspisteet. Kimmo Hagman toimii jälleen ensi talvena
SUKELTAJAT HUOM! Erikoistarjouksena yllä olevista hinnoista -400 mk / matkustaja.
Muita Fritidsresorin sukelluskohteita: • Barbados • Sharm ei Sheik • • Tobago • Hurghada • • Cancun • Madeira • Eilat •
VARAUKSET MATKATOIMISTOISTA YMPÄRI MAAN TAI SUORAAN (90) 61884222 liki, Mannerheimintie R
Tampere, Il:ill1eenkatu R
liki. Itäkeskus. Tallinnanaukio
Tkl!. Yliopistonkatu 20
(90) 618 84 222
(931) 229499
(90) 3431099
(921) 320 420
ma-pe 9-1R, la HH5
ma-pe !HO- j-. la HH 4
ma-pe R.)O- j-
=
ma-pe l)-IR. la 10-14
FRlrIDSRESOR: SUURI POHJOISMAIIVE/V
Puhelinrnvynti Helsinki
(90) 6is 84 222 ma-pe RJO-I8, la 10- 15
v..,e\\'3\
.' .' \ISeS\ u ., ,,\(:~a.l' eS\ \0 1 \a.('(\ . \u\'i.\a\f...SS. \f...unnon .' \(SeS \ , \f...ä\ee \ nänoa... ota. . . \\j0\'3·
~~noä\f...Ses\
.
SUG DIVER 250
V DENALA E VALAISI -ja näet uskomattoman paljon paremmin. Imi M;'11111111) aAA §t!J 51 0:-
1•• ,
(OVH. 630:-)
Tehtäväradalla kierrettiin pareittain viisi rastia. Reitin varrella sukeltajien piti tehdä merimies-, paalu- ja jalussolmut, arvioida 16 metrin syvyydessä etäisyyksiä, pohjaan ankkuroidun puulankun pituuden arviointi. Neljännellä rastilla sukellusparin tehtävänä oli 12 cm pituisen pätkän katkaisu hamppuköydestä sukellusveitsellä 8 metrin syvyydessä. Viimeinen rastiväli piti suunnistaa mahdollisimman tarkasti maali rastille ja kaikista virheistä sai radan varrelta virhepisteitä. Kaipa sukeltajillakin on vielä jotain opittavaa kun rastipäällikkö Rauno Vihriälä vastasi päätöstilaisuudessa parasta suoritusta tiedusteltaessa leikillisesti "Ei kai siellä parasta ollutkaan' '. Tukikohtaa odotetaan innokkaasti Leirin kouluttajat kertoivat odottavansa innokkaasti Metsähallituksen lupaaman sukellustukikohdan raken- . tamista. Öllöri-järven pohjoisrantaan on valmistunut tänä vuonna upea retkeilyalueen opastus- ja palvelukeskus. Seuraavassa vaiheessa Valtio rakentaa rannalle sukellustukikohdaksi soveltuvat tilat. Rantaan tulee myös venevalkama ja mm. liikuntaesteisille suunniteltu uimapaikka.
Tukikohdan valmistuttua paineilmalaitteiden täytöt voidaan suorittaa järven rannalla. Pukeminen, riisuminen, varusteiden huolto ja kuivatus helpottuu huomattavasti. Turha varusteiden raahaaminen majoituspaikkaan ja takaisin Öllörin rannalle jää kokonaan pois.
Toivottavasti jo ensi kesän sukellusleirillä saamme vihkiä uuden tukikohdan aktiiviseen käyttöön. Vuoden 1992 Hossan leiristä antaa Jouko Laitinen p. 960-21311 (koti). Juha Alapuranen Midnight Divers Ylitornio
UUSI OPAS ILMESTYNYT Liiton opasvalikoima täydentyi jälleen yhdellä syksyn alussa. Nuoren Sukeltajan Opas on tarkoitettu niin nuorille kuin vasta-alkajillekin antamaan sopiva rautaisannos uudesta harrastuksesta. Opasta on saatavissa toistaiseksi Liiton toimistosta. Puh. 90-158 2569/ 158 2258
• 19
Sukelluskalastuksen SM ja Hanko Cup. Viimme vuosina sukelluskalastusta on kilpalajina harrastanut lähes 60 sukeltajaa. Osallistujia on ollut kaupungeittain seuraavasti.
10 12 11 9 7 5 3
Lahti Kouvola/Kotka Jyväskylä Helsinki Rauma Pori Hanko
Ikävää taantumusta lajille on ollut Turkulaisten poisjääminen kilpailuista. Parhaina aikoina siellä oli lähes 20 kalastajaa. Väsymistä ja sukupolven vaihdosta on tapahtunut myös Helsingissä ja Lahdessa. Syynä lienee aktiivien puuttuminen piiritasoilta jolloin ei myöskään piirinmestaruuskilpailuja ei ole pidetty. Ilahduttavaa taasen on ollut, että Kouvolasta, Kotkasta, Raumalta ja Porista on saatu uusia lajin harrastajia. Vaikka he ovat pitäneet useita seuran omia kilpailuja, heitä ei ole aiemmin SMtasolla tai Hanko Cupissa nähty. Sukelluskalastus on ylivoimaisesti eniten maailmassa harrastettu sukeltajien kilpalaji. Siinä valossa tuntuu oudolta SUSL:n viimevuotiset pyrkimykset lopettaa laji ja sen valiokunta. Lääkkeinä tulisi mieluimmin olla innostavien ja kyvykkäiden henkilöi-
TUL
.1.
den etsiminen valiokuntaan. Osallistumiset kansainvälisiin kilpailuihin (muihinkin kuin PM-kilpailuihin) lisäisi samoin lajiarvostusta ja harrastajamääriä kuten on käynyt räpyläuinnin ja uppopallonkin osalta. Sukelluskalastuksen SM pidettiin Hangossa Aqua Divers Club rf:n järjestämänä 31.8.-1.9.1991. Samanaikaisesti ensimmäisenä kilpailupäivänä kilpailtiin myös Hanko Cupin merkeissä. Hanko Cup on Aqua Divers Clubin oma perinteinen sukel-
luskalastuskilpailu. Hanko Cup järjestetään joka vuosi elokuun viimeisenä lauantaina. Nämä mainitut kilpailut vetivät aikamoisen joukon sukeltajia Hankoon. Itse kilpailuihin osallistui 31 sukeltajaa, joista neljä naista. Kilpailut pidettiin tänä vuonna Hauensuolen eteläpuolella. Lahden Pingviinit olivat tällä kertaa omaa luokkaansa ja voittivat henkilökohtaisen sekä joukkuemestaruuden.
Henk.koht: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17.
Tissari Kyösti Seppänen Jorma Österlund Christer Leppänen Markku Haverinen Teuvo Pyysalo Pauli Niemelä Pekka Lerche Olof Gustavsson Stig Mälkiä Irmeli Myyry Jouko Niemi Vesa Ahonen Pirjo Sandelin Martti Leinonen Kari Piispanen Pertti Honni Ilari
Lahden Pingviinit Lahden Pingviinit ADC Hanko Lahden Pingviinit Lahden Pingviinit Calypso K:nummi Lahden Pingviinit ADC Lahden Pingviinit Suk.koulu H:ki Calypso Vesikot Kouvola Par.suk H:ki Jyväskylän Delfiinit Jyväskylän Delfiinit Jyväskylän Delfiinit Vesikot
247/39 156/28 152/25 104/19 90/16 76/13 75/13 73/13 71/11 67/11 66/12 60/10 51/9 38/6 33/6 27/5 27/5
u
FABIANINKATU 13 00130 HELSINKI PUH. 12211_,12211
.~
20
ARK.1Q-17 tAU. 11--14
18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.
Kojonen Eero Naukkarinen Matti Jeskanen Erkki Kiuru Aili Laurila Jorma Viinikainen Ari Gardemeister Jukka Tiironen Jukka Hänninen Ilpo Juusela Petri Kotomaa Taina Mattila Jussi Mäkelä Pekka Säämänen J yr ki
SUK-78 H:ki Jyväskylän Delfiinit Lahden Pingviinit Jyväskylän Delfiinit Vesikot Jyväskylän Delfiinit Vesikot Suk.koulu H:ki ADC Jyväskylän Delfiinit Lahden Pingviinit Jyväskylän Delfiinit Jyväskylän Delfiinit Jyväskylän Delfiinit
26/5 23/4 14/2 13/1 11/1 10/2 10/2 5/1
Phuket sijaitsee aivan Thaimaan eteläkärjessä. Saaren pinta-ala on 2100 km 2 ja sitä ympäröi kaunis Andamaanien meri kirkkaine vesineen ja riuttoineen. Vedenalainen elämä on runsasta ja ainutlaatuista. Phuket on yksi viimeisistä, todellisista paratiiseista.
Suurin kala: Tissari Kyösti, Lahden Pingviinit, kampela 870 g.
Sukeltajia ja muita aktiivilomailijoita palvelee Phuketissa nyt Club Aquarius. Suomalaiset opettajat ja oppaat tutustuttavat sinut turvallisesti saaren luontoon ja saarta ympäröiviin riuttoihin ja vesiin.
Hanko-Cup 31.8.1991 Henkilökohtaiset tulokset:
1. 2.
3. 4.
5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25.
Tissari Kyösti Seppänen Jorma Österlund Christer Haverinen Teuvo Myyry Jouko Mälkiä Irmeli Niemelä Pekka Pyysalo Pauli Gustafsson Stig Leppänen Markku Kojonen Eero Ahonen Pirjo Leinonen Kari Niemi Vesa Naukkarinen Matti Sandelin Martti Jeskanen Erkki Kiuru Auli Honni Ilari Laurila Jorma Lerche Olof Piispanen Pertti Gardemeister Jukka Tirronen Jukka Viinikainen Ari Hänninen Ilpo Juusela Petri Kotomaa Taina Mattila Jussi Mäkelä Pekka Säämänen Jyrki
Pist.lkalat Lahden Pingviinit Lahden Pingviinit Aqua Divers Club Lahden Pingviinit Calypso Sukeltajakoulu Lahden Pingviinit Calypso Lahden Pingviinit Lahden Pingviinit Sukeltajat 78 Partiosukeltajat Jyväskylän Delfiinit Sukellusseura Vesikot Jyväskylän Delfiinit Jyväskylän Delfiinit Lahden Pingviinit Jyväskylän Delfiinit Sukellus seura Vesikot Sukellusseura Vesikot Aqua Divers Club Jyväskylän Delfiinit Sukellusseura Vesikot Sukeltajakoulu Jyväs~ylän Delfiinit Aqua Divers Club Jyväskylän D~lfiinit Lahden Pingviinit Jyväskylän Delfiinit Jyvä.:skylän Delfiinit Jyväskylän Delfiinit
*
166/27 95/18 77/13 76/13 66/12 48/8 46/8 46/7 45/7 37/6 26/5 21/4 21/4 20/3 18/3 18/3 14/2 13/1 11/2 11/1 10/2 6/1 5/1 5/1 5/1
Tai kalastukseen, tennikseen, golfiin, pyöräilyyn tai vaikka paikallisen keittiön edullisiin gastronomisiin nautintoihin. Hintataso kun sallii kaikenlaisen hemmottelun.
Club Aquariuksen matkat järjestää matka-kaleva ja lennot tapahtuvat Thai:n ystävällisin siivin. Ja kahden viikon reissun saat alle kuuden tonnin. siis:
Tiedustele: '31-171 77. tai IImoittaudu: • 143'
Suurin kala: Tissari Kyösti, Lahden Pingviinit, 870 g kampela
... ja sitten Phuketiin ... Naiset: 1. 2. 3.
Mälkiä Irmeli Ahonen Pirjo Kiuru Auli
Sukeltajak<tulu Partiosukeltajat Jyväskylän 8elfiinit
41/1 21/4 13/1
-
-
~ §MatkaKalevaä 21
URHEILU
SUKELTAJA Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n jäsenlehti postitetaan sukeltajille, joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana liiton toimistosta. Päätoimittaja: Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24 Ilmoitushankinta: Brita Ikävalko
k. 921-391098 20310 Turku 31 t. 921-694317 Radiokatu 20 00240 Helsinki (90) 1582257 ilt.kot. 90-2975794
Puheenjohtaja: Helena Jaatinen Toimitus jättää kirjoittajille vastuun heidän mielipiteistään. Ilmestymis- ja ilmoitusaineistoaikataulu N:o Ilmestyy Ilmoit. Tekstit
••
HEI SINA SUKELTAJA MIKSI ET JATKAISI SUKELLUSKAUTTASI? HANKI NYT ~IKING KUIVAPUKU MEILTÄ EDULLISEMMIN NOKIA SAFE1Y
9.10 9.11. 9.12. 5 Vuosikerta 180,Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry Radiokatu 20 00240 Helsinki (90) 1582258 Oy Turun Sanomat Turku
•ViiI
LAPPEENRANNASSA
MOBBY'S TWIN SHELL
* MUISTATHAN EDULLISET LAHJAPAKETTIMME! * UUTTA VALIKOIMASSAMME
TILAA EDULLISESTI MEILTÄ! TOIMITAMME NOPEASTI YMPÄRI SUOMEN.
KANNATTAA PYYTÄÄ TARJOUS!
..
HYVAN PALVELUN PATRIA Tilaa 400:/Ie kokousvie raa/le, Runsaasti muunneltavia kokoustiloja ,
SUKELLUSALAN ERIKOISLIIKE
mm. auditorio, bankettisali, 4 kokous tilaa, 2 saunakabinettia, yms . Koko hotelli täysin ilmastoitu. 135 huonetta, 15 huoneessa sauna , 20 huonetta tupakoimattomille ja allergikoille, 2 invalidihuonetta, ym s. Viiden tähden palvelu 24 tuntia vuorokaudessa .
@@4lUiJ@m HÄMEENSAARENT. 4 H:LINNA 917-28621
~
atttta
Kauppakatu 21,53100 Lappeenranta Puhelin (953) 5751 . Telefax (953) 12441
22
Uusi Silja Hotelli
KOKOUS TUKHOLMASSA. Ariadnen nyky aikaiset kokoustilat ovat korkea,
Ariadne.
tasoisesti varustetut ja help os ti muunn e ltavissa eri kokoi s ille ryhmill e. Ylim · män kerroksen Sky ,baari tarj oaa huikeat näköalat
Meren
yli V ärran in lahd e n.
MASSA,
Värtanissa , Sinua odottaa uusin
Silja , hotelli, Ariadne. Se helpottaa siirtymistäsi merelt ä maihin ja päinvastoin, Hotellin aja n, mukain e n kokous k eskus s opii e rinomais es ti niin pienille kuin suuriliekin ryhmille ja Ariadnessa
äärellä, Tukholmassa.
KULTTUURIMATKALLE TUKHOLMAAN. Suurk au , pungin kulttuuritarjonta antaa h yvä n syy n läht eä I"Hin päivän t'irkisr ys matkall e Tu khol maan,
SILJA lINEJl
Kon sertei sta, t eauere is ta , mu seo ist a
ja taidcnäytr e ly isrä löy d ät kymm e niä hy viii syi tä viip yä J,itemp ään.
Varaa matkasi matkatoimistosta! Saat matkas i nopea sti samaan hintaan m 'Hk'ltoimistost as i jolh on _suora yhteys Siljan varauske skukseen.
I I
,____________________'_' . ., , J
23
Kysy lis·ää muista malleIS11i1~3I Baltic, Pioneer