Sukeltaja 2006 4 by Sukeltajaliitto ry

NO SUNSET. NO lIFE SAVER. NO FLOWER PATTERNEO SHORTS ANO SUN CAPS. NO ICE CUBES ANO SPARKlING ORINKS.

SUOMEN URHEIlUKIRJASTl

5 -10- 2006

Strömsholmen on upea sukelluskeskus Valtameri, vuonot ja vuorovesivirrat houkuttavat sukeltajan Strömsholmeniin yhä uudestaan.

20 !~~:J~~J!~a~!~k~!!~ Vuosaaren satamaa.

22 24

28 8 10 12 30 31 34 38

Sukelluskalastajan kunto kohdallaan Luvialainen Erika Kaski palaa sukelluskalastuksen kilpailuista usein voittajana.

Sukellusvälineillä kansainväliseksi Suomessa perustettu Suunto Oy kasvoi pienistä kuvioista ja on nyt osa kansainvälistä yritystä.

Vapaasukeltajan keuhkot

Ulapalla Uutisia maailmalta

Seurassa Lohjan Urheilusukeltajat

Kuvassa Kissakalaa metsästämässä

Kurssilla Tekniikkasukeltamaan!

Liitossa Hanko Cup

Norppa Snorkkelisukellusleirillä

Hylyssä Heinäsaaren hylky

« « J

-.J W ~ :::) (J)

6 co

o o

C\I

•

« J « f-

Sukella turvallisesti

:::) (J)

Sporttiturva korvaa tapaturmat, jotka sattuvat sukelIusten aikana, sukelluskursseilla, kilpailuissa ja niihin liittyvillä matkoilla. Vakuutus on voimassa kaikilla vesillä kotimaassa ja ulkomailla. Vakuutuksen voivat ottaa Sukeltajaliiton jäsenmaksun maksaneet sukeltajat. Edullinen vakuutus kattaa snorkkelisukelluksen, vapaasukelluksen, laitesukelluksen sekä paineilmalla että seoskaasulla, räpyläuinnin, uppopallon, sukelluskalastuksen, vedenalaisen valokuvauksen ja sukellussuunnistuksen.

Turvaa tulevat sukelluksesi - ota sporttiturva. Saat sen liiton nettisivujen kautta osoitteesta www.sukeltaja.fi. Sukeltajan sporttiturva on voimassa missä päin maailmaa tahansa samoin edellytyksin kuin Suomessa (korkeintaan 3 kk:n pituisilla matkoilla). Myös sukeltajantaudin vaatima painekammiohoito kuuluu korvattaviin vahinkoihin.

!il

SUKELTAJA

Veden "allassa

1956 - 2006

Julkaisija Sukeltajaliitto ry. Radiokatu 20, 00093 SLU puhelin [09J 3481 2258 faksi [09J 3481 2516 office@sukeltaja.fi www.sukeltaja.fi Toiminnanjohtaja Sari Nuotio puhelin (09J 3481 2257 sari.nuotio@sukeltaja.fi

»: »:

Koulutuspäälli kkö Mika Rautiainen puhelin [09J 3481 2569 mika.rautiainen@sukeltaja.fi

A II L-

Nuorisopäällikkö Kari Malvinen puhelin [09J 3481 3190 kari.malvinen@sukeltaja.fi Asiakaspa lvelu Riku Verkkomäki puhelin (09J 3481 2258 puhelinaika 9.00-15.00 office@sukeltaja.fi Päätoimittaja Jouko Laitinen jouko.laitinen@sukeltaja.fi Toimitussihteeri ja juttutarjoukset Leena Koivumäki leena.koivumaki@sukeltaja.fi Ilmoitusmyynti Veli-Matti Korpp~Tommola puhelin (09J 2751 306 gsm 050 5840 156 vm.kt@kolumbus.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset kestotilaus 12 kk/25 eur www.sukeltaja.fi office@sukeltaja.fi puhelin [09J 3481 2258 Toimitus ja ulkoasu Mel Press oy Mikonkatu 18 B, 00100 Helsinki puhelin [09J 2525 0250 faksi [09J 2525 0251 info@mcipress.fi www.mcipress.fi Kannen kuva Jukka Rapo Ilmoitusaineistot ilmoitukset@mcipress.fi Painatus PunaMusta Oy

ISSN 1237-1688 45. vuosikerta

Copyright © MCI Press oy Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä materiaaleista. Sukeltaja ilmestyy 5 kertaa vuodessa.

-i

C (fJ

Sukeltamisessa on potentiaalia Kansallisen liikuntatutkimuksen 2006-2006 mukaan potentiaalisia sukelluksen harrastajia, eli harrastajia, jotka haluaisivat harrastaa sukellusta, on Suomessa noin 29 000. Luku on noussut 62 prosenttia edellisen liikuntatutkimuksen 2001-2002 määrästä. Tutkimuksen mukaan sukellus on lajeista viidenneksi eniten kasvattanut potentiaalisia harrastajia verrattuna liikuntatutkimuksen tuloksiin 2001-2002. Vertailussa kannattaa kuitenkin huomata, että edellisen tutkimuksen aikaan jostain syystä monien lajien potentiaaliset harrastajamäärät olivat alamaissa. Joka tapauksessa nyt määrä on ilahduttavasti kasvanut ja kysymys onkin, miten vastaamme haasteeseen. Potentiaalisesta sukelluksen harrastajasta tulee sukeltaja vain koulutuksen kautta. Seurat ovat tässä avainasemassa. Halukkaita oppilaita sukelluskursseille on, mutta miten saada heihin yhteys? Usein kynnys sukeltamisen aloittamiseen on korkea, vaikka halua olisikin. Pelkkä ilmoitus sukelluskurssin alkamisessa paikallisessa lehdessä ei välttämättä tuo toivottua tulosta. Paremmaksi tavaksi onkin osoittautunut tutustumis-, eli introsukellusten järjestäminen ennen kurssia. Tutustumissukelluksen aikana moni on huomannut, että sukeltaminen sopiikin ihan tavallisille ihmisille ja on ilmoittautunut kurssille. Samassa tutkimuksessa tutkittiin suomalaisten rahankäyttöä eri liikuntalajeihin. Lukujen valossa sukellus ei ole kallis harrastus, mikä onkin tavoiteltavaa myös jatkossa. Asiaan vaikuttaa suuresti kuntien halu tulla vastaan seuroja liikuntapaikkamaksuissa, monella seuralla hallivuokrat ovat merkittävä kustannusten kasvattaja. Nyt, kun avovesikausi on päättymässä, on aika pohtia miten tulevan talven käyttää parhaiten harrastuksensa hyväksi. Sukeltajalla se tarkoittaa kouluttautumista ja sukelluskunnon kehittämistä uima-altaassa. Seurassa taas kannattaa pohtia, miten tuleviin sukeltajiin saadaan kontakti ja sitä tietä seuran kursseille. Hyvää syksyä Jouko Laitinen

7 • 1\)

o o Ol (fJ

C A

m r --l

» L»

« ..J ..J

« 0.. « ..J

::J

8 <0

o o

C\l

• '<t

« J «

Ruokintakielto puree

Suosukelluksen suosio kasvussa

ABC News -uutisten mukaan haiden ihmisten kimppuun tekemät hyökkäykset ovat vähentyneet merkittävästi Floridassa sen jälkeen, kun haiden ruokkiminen kiellettiin osavaltiossa vuoden 2002 alussa. Vastaavasti samaan aikaan Etelä-Afrikan False Bayn alueella, jossa haiden ruokintasukelluksista on tullut suosittua viihdettä hyökkäysten määrä on kasvanut jyrkästi. Haiden ruokkimisella näyttäisi ABC:n mukaan olevan selvä yhteys hain ja ihmisen välisen konfliktin yleisyyteen. Vaikka hait silloin tällöin hyökkäävät, ja tapaukset saavat melko suurta huomiota, muistuttaa ABC, että tapaukset ovat erittäin harvinaisia. • Useimmiten kyseessä on hain tekemä erehdys: hai saattaa luulla surffilaudalla melovan ihmisen silhuettia hylkeeksi. • Yksinäisen ihmisen riski joutua hyökkäyksen kohteeksi on suurempi. Hai hyökkää harvoin isompaan joukkoon. • Hai saalistaa aktiivisimmin hämärän tunteina, päivänvalossa riski on pienempi. • Korut ja muut kiiltävät esineet on suositeltavaa jättää maihin: hai saattaa erehtyä luulemaan valon heijastuksia kalansuomuiksi. • Vertavuotavat haavat tai esim. sukelluskalastajan saalis saattavat houkutella haita paikalle. • Jos lähellä ruokitaan haita tai vedessä on kalastajien syöttejä, riski kasvaa. • Veden läiskyttäminen ja nykivät, epävarmat uintiliikkeet saattavat houkutella haita paikalle. • Kannattaa poistua vedestä, jos haita on havaittu alueella. • Hain härnääminen ei ole viisasta: jos nykäiset "vaaratonta" riuttahaita hännästä, se saattaa hyvinkin puraista."

Suosukelluksen maailmanmestaruuskilpailut on järjestetty jo 21 kertaa Llanwrtyd Wellsin pikkukaupungissa Walesissa. Suosukelluksessa kilpaillaan uimalla snorkkelisukellusvarustuksessa suohon kaivettua rataa pitkin. 18 metriä pitkä rata uidaan kaksi kertaa päästä päähän. Käsivetojen käyttäminen on lajissa kiellettyä, ainoastaan jalkapotkut, kiemurtelu yms. räpistely on sallittu. Osallistujia kilpailuun saapuu Englannin ja Walesin lisäksi mm. Irlannista, Etelä-Afrikasta, Australiasta ja uudesta Seelannista. Osallistujamäärä on kasvanut jo noin 200 osallistujaan. Voittajan lisäksi myös kilpailun hitain tulos palkitaan. Jos olet kiinnostunut suosukelluksesta, mutta et halua purskuttaa suovettä snorkkelistasi, voit kokeilla lajin virtuaaliversiota nettipelinä osoitteessa www.bbc.co.uk/wales/mid/fun/games/bogsnorkelling/

..J W ~

::J (f)

Valokuvausta vihreässä vedessä Vedenalainen valokuvaus saattaa rehevissä vihreissä vesissämme tuntua joskus melko haasteelliselta. Englanninkieliseltä www.digigreen.net -sivustolta löytyy runsaasti hyviä vinkkejä kokeneilta rajoitetussa näkyvyydessä valokuvaamiseen erikoistuneilta sukeltajilta.

Enemmistö sukeltajista Sukeltajaliiton jäseniä Kansallisen Uikuntatutkimuksen 2005-2006 tuloksista selviää, että kaksi kolmasosaa suomalaisista sukelluksen harrastajista kuuluu jäsenenä Sukeltajaliittoon. Sukellusta harrastavia 3-18 -vuotiaita lapsia ja nuoria on Uikuntatutkimuksen mukaan yhteensä 3000, Sukeltajaliiton jäsenrekisterin mukaan heistä 2250 kuuluu Uittoon. Yli 19-vuotiaita sukelluksen harrastajia on Uikuntatutkimuksen mukaan 13500, heistä 9300 on rekisteröity Sukeltajaliittoon . Sukellusharrastuksella olisi vielä suuret mahdollisuudet kasvattaa harrastajamääräänsä. Uikuntatutkimuksen mukaan sukelluksesta kiinnostuneita potentiaalisia harrastajia on 29000. Kansallinen liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikuntalajien harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Suomen Uikunnan ja Urheilun, Nuoren Suomen, Suomen Kuntoliikuntaliiton, Suomen Olympiakomitean sekä Helsingin kaupungin teettämän tutkimuksen on toteuttanut TNS Gallup ja rahoittanut opetusministeriö. Teksti: Mika Rautiainen

Vedenalainen luontopolku avattiin Saaristomerellä

KruunUflilane&1iIii syvyyl<sien kauJfilotar Kirjoitan juttl:Janl.kahdenkymmenenlmetrin syVyydessä, sininen syvyys a1lani, jyrkämw oikealla puolellani. Wetnotes auki luonnostelen artikkelia. Odotan s~istä sillikuningasta (Chimaera monstrosa), syvän veden kaläa, n0~i ~ ihastuttwnaan. saamme 000telia rauhassa, emme saa vieraita syvyy\<sistä tänään. Ylläolevassa kuvassa on toinen s~sien kaunotari "Kruunumaneettl" (8eriphylla per!RtiYlla) elää y1eer:lsä noin 1000 metrin syvyydessä. Talvisin niitä voi kuitenkin nähdä myös s~kelta malla Norjan rannikolla. Kotoisalie korvarneduusallemme sukua olevan kruunumaneetin k9l10n halkaisija on enimmillään 20 cm. Jopa 30,vuotiaaksi elävällä maneetilla 00 12 lankeraa, joilla se pyy~ää ruokaa. Sukelluksemme jatkuu kampasimpukoiden (P-~ten maximus) keruulla ja muutaman,merikrotln (Lophius\piscatorius) ihallu!la. Sukeliuksen loppuvaiheilla havaitsen pohjalla my,ös l!o.ouhikEMan (fracl:1l~ nus draco). Sen selkäeVässä on voimakaSta m#KYä. EntisaIkoina siilIkuninkaan maksastaNalmlstettiin paitsi vciiteluainetta, mutta myös vastamyrkkyä LouhiKälan pistoon. Illalla syömme simpukoiden su!kijalihaksia sitruunalla, suoläJla ja mClstliPippuril1a maustettuna, nam.

TeksU: Nlko N~P.u, BIImlo, Norja http://www.mv.helslnkllhome/nappu/

Metsähallituksen ensimmäinen vedenalainen luontopolku avattiin Saaristomeren kansallispuistossa. Polku sijaitsee Korpoströmin saaristokeskuksesta (Korppoo) etelään noin 15 minuuttia venematkan päässä Stora Hästö -saaren rantavedessä. Alueen vedenalainen luonto on monipuolinen ja kiinnostava. Polun varrella ja sen läheisyydessä on kalliopohjien leväyhdyskuntia ja hiekkasorapohjien rikkaita putkilokasviyhdyskuntia. Alueella näkee myös paljon pikkukaloja, simpukoita sekä kasvien seassa viihtyviä pieneliöitä kuten leväsiiroja ja kotiloita. Kävijät voivat itse hakeutua luontopoluIle, jonka ensimmäinen opastaulu on merkitty keltaisella poijulla. Polkua seurataan uiden (uimalaseilla), snorklaten tai sukeltaen. Opastaulut ovat betonilaattoja, joihin on kiinnitetty opastekstit, ja ne sijaitsevat pohjalla n. 0.5-5 metrin syvyydessä. Suurimman osan kylteistä voi lukea pinnalta uiden, loput on tarkoitettu lähinnä sukeltajille. Tauluja yhdistää köysi, joten reittiä on helppo seurata. Polku on noin 200 metriä pitkä ja sitä tullaan jatkossa pidentämään hieman syvemmälle. Opasteksteissä kerrotaan alueen vedenalaisesta luonnosta (esim. kalliopohjan levävyöhykkeestä, sinisimpukoista, murtovedestä, hiekkapohjan kaloista ja meriajokkaasta). Tekstit on laadittu sekä suomeksi että ruotsiksi.

Live &Let Dive avaa liikkeen Thaimaassa Live & Let Oive avaa liikkeen Thaimaassa Koh Samuin saarella 1.12.2006. Live & Let Oive on Helsingin Malmilla sijaitseva PAOI sukelluskeskus. Yritys kouluttaa virkistyssukeltajia kansainvälisen PAOI (Professional Association of Oiving Instructors) koulutusohjelman mukaisesti ja tarjoaa kursseja aIoitteiijasta aina sukellusammattilaiseksi saakka. Thaimaan liikkeestä löytyvät myös sukellusvarusteet vedenalaisiin seikkailuihin.

» lJ » r r

9 • 1\)

o o (j)

(J)

C A

m r

-l

» '-»

·-

_i %

--.

« (j) (j)

« ([

::J W (j)

10 co 0 0 C\J

• <t

« « J

-1

'Y. ::J (j)

Jääsukellusta ja rantojen siivousta Lohjan aktiiviset urheilusukeltajat 30 vuotta Lohjan urheilusukeltajilla on paljon omia perinteitä, jOihin kuuluvat muun muassa jääsukellus ja itsenäisyyspäivän sukellus. Laitesukelluksen lisäksi seura harrastaa aktiivisesti vapaasukellusta ja uppopalloa. Keväisiin rutiineihin kuuluu rantojen puhdistaminen. Lohjan urheilusukeltajat on perustettu 1976 ja seurassa on nykyisin noin 100 jäsentä.

Lohja on merkittävä paikkakunta Suomen sukellustoiminnassa, ja mahdollisuudet sukelluskoulutukseen kuuluvat Suomen parhaimpiin. Esimerkiksi Innofocus on järjestänyt ammatillista sukelluskoulutusta vuodesta 1995, ja Ojamo on merkittävä Suomen kaivossukellustoiminnassa. Kansainväliset mitat täyttävä Meriturva, pohjoismaiden paras merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus, sijaitsee myös Lohjalla. Virkistysuimala Neidonkeidas on ta~onnut Lohjan urheilusukeltajille mahdollisuuden harjoitella altaassa seuran perustamisesta lähtien. Alkuaikoina Hangossa ei ollut uima-allasta ja hankolaisetkin tulivat Lohjalle. Vastapainoksi lohjalaiset käyttivät usein hankolaisten veneitä.

Seuran Norppatoiminta on ollut vilkasta ja seuran oma uppopallojoukkue "Valaskopla" on käynyt muutamissa vierasotteluissa treenimielessä. Laji on varsin vaativa, mutta sen harrastamisen voi aloittaa jo kahdeksanvuotiaana. Perusvälineistä moni jatkaa laitteisiin heti kun se on mahdollista. Tärkeä tulonlähde seuralle on puhdistaa keväällä rannat. Lohjanjärvi on Uudenmaan suurin järvi ja työtä on paljon. Rannat puhdistetaan laitteilla sukeltamalla tai snorklaamalla. Puhdistamistyötä seura on tehnyt aina usean lähikunnankin alueilla. Ennen kesäsesongin alkamista rannoilta on poistettu vaarallisiakin esineitä; polkupyörät ja pullot ovat arkipäivää. Nummipusulalaisen uimarannan hyppypaikan läheisyydestä poistettiin pari vuotta sitten puolessa metrissä sojottava pieni tukki.

Valaskoplasta urheilusukeltajiksi Kun Lohjan urheilusukeltajat perustettiin 25.1.1976 Lohjalle, oli se paikkakunnan ensimmäinen sukellusseura. Nimellä Valaskopla aloittanut porukka koostui armeijan sukeltajista tai itseoppineista.

Kouluttajia saapui mm. Helsingin sukellusopistosta. Jo siihen aikaan turvallisuus oli koulutuksen lähtökohta; koulutusmateriaali on vuosienkin jälkeen katsottuna yllättävän hyvää. Ongelmia tuotti, että seuralla ei ollut tarjota juuri mitään jäsenmaksua vastaan. Seuralla ei ollut venettä, paineilmakompressoria eikä varusteita ja siksi moni jäsen erosi. 1980-luvun loppupuolella alkoi urheilusukeltamisen kova kasvu, kiitos Jacques Cousteaun laadukkaiden meridokumenttien. Seura aloitti uuden nousun ja voimakkaan panostuksen uusien sukeltajien koulutukseen. Sukeltajia koulutettiin 20-30 vuodessa, avovesiharjoituksia lohjalaiset tekivät mm. Hangossa ja Hormajärvessä. Koulutustoiminta pitää seuran vireänä. 1990-luvun alkuun saakka seura osti kursseille kouluttajat seuran ulkopuolelta, kouluttajina olivat Mika Pohjonen ja Henkka Malmström. Omien laitesukelluskouluttajien kouluttamisesta tehtiin päätös 1991. Tällä hetkellä M2 kouluttajia on kolme joista yksi nitroksi kouluttaja. Seuralla on myös oma nitroksitäyttöasema.

(f)

m C ]J

» (f) (f)

11 • 1\)

:S..:

Seuran tukialauksena toimii entinen kalastusalus, jonka laajalle takakannelle mahtuu operoimaan isokin porukka.

o o Ol (f)

Yhteistyötä ja matkoja

C A

Vuonna 2001 lohjalaiset hankkivat pietarsaarelaisen entisen kalastusaluksen Fridan tukialukseksi. Frida osoittautui heti kelpo alukseksi sukelluskäyttöön ja vuosien varrella käytettävyys on yksityiskohtien rakentamisen mukana parantunut entisestään. Laajalla takakannella on helppo pukeutua. Avaraan ruumaan sopii suurenkin sukellusporukan varustemäärät. Veneeseen rnahtuu hyvin nukkumaan kahdeksan henkilöä, onpa takakannelle pystytetty telttakin; puolijoukkuetelttaan majoittuu jo suurikin leiri. Tukialuksella on tehty matkoja muun muassa Tallinnaan mutta suosikkikohteet ovat Hangossa. Monipuolisen sukeltamisen takaa yhteistyö kirkkonummelaisen sukellusseura Calypson kanssa. Yhdessä on järjestetty mm. kesäleirejä.

Lohjalaisten viettivät pikkujoulua altaassa Neidonkeitaalla 7D-luvulla.

Tärkeä osa monipuolista yhteistyötä on ollut myös koulutus, josta hyötyvät sekä kouluttajat että kurssilaiset. Esimerkiksi P3 kurssin järjestäminen on vaativaa, ja yhteistyö tuo niihin sopivat lisämausteensa. Seurat ovat järjestäneet yhdessä myös jääsukelluskursseja joka talvi seuran perustamisesta asti. Kohteet ovat olleet järviä, lähiseudun kaivoksia ja hylkyjä, kuten Koverharin Antonio. Viime vuonna seura järjesti 25 sukeltajan leirin Loviisan kuuluisalle Fortuna hylylle. Leirin järjestelyissä auttoi ratkaisevasti Valkon sukeltajat. Kuljetuksia tehtiin mm. hydrokopterilla ja moottorikeikalla. Leirin yhteydessä seura tutustui Loviisan merenkulkumuseoon, jossa on pienoismalli Fortunasta 30-vuotiaalla seuralla on omia perinteitä. Itsenäisyyspäivän sukellus on ollut monelle uudelle seuralaiselle ensimmäinen kosketus jäätäviin olosuhteisiin. Hyinen kokemus tuo usein mukanaan me-hengen, mikä on seuratoiminnan jatkuvuuden kannalta ensiarvoista. Seura on matkustanut useasti esimerkiksi Norjaan, Egyptiin ja Tallinnaan, jotka kuuluvat jo vakiokohteisiin. Keväällä seura järjesti retken Meksikon kuuluisille Cenote -luolille, mistä tuliaisina oli suuri määrä kuvia ja videoita, joihin voi tutustua seuran intemet-sivuilla. Lohjalaiset ovat sukeltaneet myös Gråharunan hylyllä, johon LounaisSuomen ympäristökeskus vahvisti myöhemmin kiistellyn suoja-alueen Museoviraston esityksestä. Hylyssä on runsaasti keramiikkaa, esimerkiksi kolmijalkaisia ruukkuja. Niitä on käytetty ruuanlaittoon hiilloksella. Nykyisin kaikki harrastussukellustoiminta on hylyllä kielletty. Tärkeä osa seuratoimintaa on tiedotus ja seuran internetsivut. Seura ylläpitää netissä omaa salasanasuojattua jäsenrekisteriä. Internetissä ylläpidetään omaa arkistoa, johon on koottu lehtileikkeitä ja kuvia vuosien varrelta. Seuran toiminnasta lisätietoa osoitteessa www.lohjanurheilusukeltajat.fi Teksti: Pasi Mannerkoski, Kuvat: Pasi Mannerkoski ja seuran arkisto

m r -i

» L »

I .................

SlaRÖMSHOLMENISSA I

Atianterhavsvelen ÖI1 nähtävyys, jota lomalaiset tulevat varta vasten katsomaan. Sen silloilla ja rantakaIIlollla voi kalastaa tai tehdä kävelyretkiä. Auringonlasku ra:nnattomaan Atian~ln on myös mieleenpainuva kokemus. PIenveneellä tai kanootilla pääsee seilaamaan suojaisllla vuonon rannoilla. Automatka Averöya-saaren ympäri kulkevaa pientä maalaistietä näyttää palasen kaunista no~alaista maaseutua, niinkin lähellä karua rannikkoa. Jos on kiinnostusta patikolntlin, löytyy reittejä lählseuduiltakin. Pitää kuitenkin muistaa, että vaeltaminen rannikkoseudun, kuten kaikilla muillakin vuorilla, on vaativampaa kuin patlkointi muualla. Yksi mainio 3-4 tunnin päiväpatlkointlläytyytuloreitJltä Vevanglsta, noin 30 kilometrin t _ päästä. Se on nimeltään "Trollkyrkje" ja johdattaa noinl400 metriä ylemmäs vuorenrinteelle, missä on komeiden näkymien lisäksi kallion sisällä muinaisten vuorenpelkkojen kirkko. Strömsholmenin ympäristössä on lukemattomia muita upeita näkymiäja nähtä~iä. ~aikka ja alue sopivat oivallisesti koKo perheen lomanvfettoon.

Tapio Huhta-Halkola auttaa Jani Jokelaista pukeutumaan varusteisiinsa ja valvoo turvallisuutta.

21 - Ylhäältä putoava tavara tai sortumavaara ovat ne todennäköisimmät vaarat, joita tässä voisi sattua. Koskaan ei ole mitään vakavaa tapahtunut. Joskus sähköt häviävät tai ilma häviää, mutta varajärjestelmät ovat moninkertaiset, ettei sekään niin vaarallista ole. Aina pitää ennakoida, mitä voisi sattua, mutta en tätä työtä vaarallisena pidä. Työtä tehdään kahdessa pätkässä. Aamulla on ensin 70 minuuttia sukellusta, sitten kolme tuntia ja vartti lepoa, ja iltapäivällä vielä 40 minuutin työrupeama, ja päivä on täysi. Viime aikoina on kuitenkin tehty pitkää päivää, jossa käynnit pohjassa ovat lyhyitä, mutta toistoja saattaa tulla parikymmentäkin. - Kyllä se vie mehut miehestä ja väliajalla on pakko huilia. Lepäämiseen Jani Jokelaisella on ihan oma pieni pesänsä. Työlautalla keinuu pieni, mutta rakas varustevaunu. Sisällä on kaikki tarpeellinen: sukellusvarusteita, vaatteita, kahvinkeitin, jääkaappi ja mikro. Seinällä kuvassa hymyilee iloisesti 6-vuotias Joonaspoika. Tauon aikana Jani välillä oikaisee pitkäkseen, ja kun aallot hiljalleen keinuttavat lauttaa, vaipuu sukeltaja uneen huolimatta ympäröivän työmaan paukkeista ja kolinoista. - Tässä työssä on se hyvä puoli, että on ihan laillista vetää päiväunet, mies naurahtaa.

Leipä palasina maailmalla Sukeltajan työ on pätkätyötä; tavallisesti laiturityömaa työllistää muutaman kuukauden. Etelärannikko on tullut tutuksi Oulun ja Kotkan välillä, missä suurin osa töistä on ollut. Aiemmin on töitä on ollut Virossa, Venäjällä ja Ruotsissakin. - Nyt on onni ja ilo olla lähellä kotia. Toivottavasti saan tässä olla vielä kaksi vuotta. Mikä sukeltajan työssä palkitsee? - Kyllähän se niin on, että täällä maan pinnalla jokin homma, vaikka mutterin kiertäminen, tuntuu hyvin yksinkertaiselta, mutta kun mennään veteen tarpeeksi syvälle ja pimeään, tarjoaa se haasteita. Tässä työssä saa myös toteuttaa itseään, käyttää mielikuvitusta, eikä kukaan ole selän takana sanomassa. Kello lähestyy puolta kahta ja on jälleen aika painua pinnan alle. Tapio Huhta-Halkola tulee avustamaan Jokelaista pukeutumisessa ja valvoo turvallisuutta koko sukelluksen ajan. - Nyt on mentävä. sanoo Jani Jokelainen, ja lähtee kiipeämään tikkaita alas mereen. Sinne hän sukeltaa työmaalleen meren pohjaan.

Teksti: Minna Saano, Kuvat: Jukka Rapo

Sukeltajain ammattiliitto vietti satavuotisjuhlia Vuonna 1906 kuusi sukeltajaa alkoi yhdessä miettiä oman ammattiliiton perustamista, ensimmäinen perustava kokous oli Hangossa 21. maaliskuuta, jolloin kahdeksan sukeltajaa kokoontui pöydän ääreen. Vuoden loppuun mennessä ammattiliittoon kuului 19 sukeltajaa. - Järjestäytyminen tuli yhä tarpeellisemmaksi sotien jälkeen. Silloin sukeltajia tarvittiin rakentamaan todella isoja työmaita, esimerkiksi isoja siltoja, kertoo ammattiliiton puheenjohtaja Ilkka Hirvenoja. Vuonna 1969 liitto päätti liittyä Rakennusliittoon, ja tunnetaan nyt osastona numero 108. Hirvenoja kertoo, että 1970-luvulta lähtien sukeltajien perustamien yritysten määrä lisääntyi, ja liiton jäsenmäärä kääntyi siksi laskusuuntaan. Niinikään nykyään rakentajana työskentelevät sukeltajat suosivat yrittäjyyttä.

Ammattiliitto on vuosien varrella pitänyt tärkeänä etenkin lupakirjan saattamista voimaan, mikä takaa, että alalla työskentelee ammattitaitoista työvoimaa. Ammattiosaaminen, sukeltajien työturvallisuusasiat ja terveys ovat olleet ammattiliiton ajamia asioita. - Sukeltajien eläkeikä on noussut 63 vuoteen. Tämä on epäkohta, sillä vanhempien sukeltajien kunto ei useinkaan kestä työskentelyä, Hirvenoja mainitsee. Osasto 108:n jäsenmäärä on noin 30. Liitto vietti elokuussa satavuotisjuhlia, jossa muisteltiin menneitä ja virkistyttiin.

• 1\)

o o (J)

(j)

C /\

m r

-j

» L»

22 co o o C\l

• ~

<{ """)

f--1

W ~

::J (f)

Sukelluskalastus vaatii kovaa kuntoa ja vedenalaisen luonnon lukutaitoa. Kun osa-alueet napsahtavat kohdalleen, saaliista tulee kultakaloja. Näin on käynyt 24-vuotiaalle Erika Kaskelle. Norjan Kristiansundin kansainvälisen sukelluskalastuskisan naisten kultamitali on matkannut hänen kaulassaan Suomeen nyt jo kolme kertaa peräkkäin.

Porin kupeessa Luvialla asuva sukelluskalastamisen mestari innostui harrastuksestaan kolmisen vuotta sitten. - Kaveri houkutteli sukellusretkelle Ahvenanmaan kirkkaisiin vesiin. En ollut aikaisemmin sukeltanut. Harrastus lähti ihan nollasta, summaa Erika Kaski. Vedenalainen maailma kaloineen lumosi heti, vaikka sen syliin ei vaivattomasti päässytkään. Alkuun Kasken sukelluspyrkimykset jäivät pinnassa räpiköinniksi. - Silti jo ensimmäisellä sukellusretkellä sain napattua harppuunalla rei lun 22-senttisen ahvenen. Puolivahingossa! Kaverikin luuli, että ammuin jalkaani, naureskelee Kaski vedenkesytyksen alkua. Kasken sukellusporukalla oli tuolloin lupa kalastaa Ahvenanmaan vesillä. Kaski kokeili harrastusta vuokratussa märkäpuvussa, jonka lisäksi tarvittiin painovyö, räpylät, maski, snorkkeli sekä sukelluspuukko ja -kello - ja tietenkin se 90-senttinen harppuuna. Pian Kaski hankki oman mittatilauksena tehdyn mustan märkäpuvun.

Tavoitteenakin kultamitali Erika Kaski pääsi nopeasti jyvälle harrastuksesta. Peruskuntoa hän oli ennen sukelluskipinää vaalinut ratsastuksella ja oman hevosen hoitamisella sekä tanssilla. Viikoittain toistuvat sukellusharjoitukset toivat varmuutta uuteen lajiin ja vedenalaisen maailman valloitus alkoi onnistua. - Oma kehitys on edelleen ihan kesken, muistuttaa nuori nainen. Aivan tyypillinen naisten harrastus sukelluskalastus ei ole, joten kilpailuihin aktiivisesti osallistunut Erika on saanut tottua mitalisijoihin. Norjassa elokuisin kisailtava Kristiansund Cup kerää kilpailijoita kymmenestä maasta. Tänä vuonna osallistujia oli yhteensä 75. Naisia oli vain kuusi, joista komeimman kalansaaliin sai jälleen Erika - jo kolmannen kerran peräkkäin. - Kaksi aikaisempaa kultamitalia aiheutti pientä painetta. Tavoitteena oli kuitenkin jälleen kulta, Kaski myöntää. Suomalaista kutkuttaa etenkin se, että taakse jäi muun muassa Yhdysvalloista kisaan matkannut puoliammattilainen sukeltajanainen. Yleisessä sa~assakin Kaski oli 23. eli parhaan kolmanneksen joukossa.

Norjassa sujui toisena päivänä Tunnelma kisassa on loistava. - Omasta seurasta kisassa oli mukana seitsemän osallistujaa, kertoo turkulaisen Saaristomeren Sukeltajien jäsen.

(fJ

C /\

m r

Menestystä sukelluskalastuksen Kristiansund Cupissa!

-l

» » L

23 Kristiansundissa Norjassa 10. -12.8.2006 järjestettyyn kansainväliseen sukelluskalastuskilpailuun osallistui tänä vuonna 75 kilpailijaa 1O:stä eri maasta. Kristiansund Cup on yksi lajin suurimmista ja arvostetuimmista avoimista kilpailuista. Suomen osalta menestys oli erinomainen. Hankolainen Matti Pyykkö voitti kilpailun ensimmäisenä suomalaisena ja jätti taakseen mm. ammatikseen lajia harjoittavat ranskalaiset sekä ennakkosuosikkina kilpailuun tulleen Espanjan kovatasoisen joukkueen. Turkulainen Erika Kaski voitti naisten/nuorten sarjan ja suomen joukkue otti vielä joukkuepronssia Ooukkueessa Matti Pyykön lisäksi Jukka Rapo, sija 12., Tero Salin, sija 15.). Tulokset ovat nähtävissä: www.kristiansundcup.no/

• 1\)

o o CJ)

(fJ

C /\

-l

» L

Kilpailijoilla on neljä päivää aikaa tutustua kisa-alueeseen. - Ja niitä seuraavien kahden kilpailupäivän aikana olikin täysi tohina päällä. Etenkin toinen päiväni sujui yli odotusten, Kaski arvioi. Hän sai kisan aikana 19 yleisen sarjan sääntöjenmukaista kalaa eli yli kilon kaloja. Jokaisesta kalasta saa tuhat pistettä. Lisäksi pisteitä kertyy kalojen grammoista. Kaski saalisti harppuunallaan 25,3 kiloa kalaa. Eli pisteitä ropisi yhteensä 44 300, kappaleista 19 000 ja kiloista 25 300. Naisten sarjassa kalan painon alarajana on 500 grammaa, joten useampi kala pääsee loppusummaan. Suomessa kilpailuissa naisia tai nuoria ei erotella omiin sa~oihinsa , kuten Norjassa. Kaski kuvailee Norjaa sukeltajan paratiisiksi. Vesi on kirkasta ja kalaa on paljon. - Kilpailussa ratkaisee paljon se, millaisen paikan itselleen löytää. Alueen rauhallisuus on tärkeää, ettei saalis kaikkoa.

Virossa ankeriasjahdissa Mitalinmakua Kaski on maistellut muuallakin kuin Norjassa. Virolaisen sanomalehden Vooremaan sisäsivulla on kuva, jossa nuori nainen pitää kädessään saalistaan : käärmemäistä ankeriasta. Lehtikuvaan Erika Kaski on päässyt tultuaan kolmanneksi sukelluskalastajien Viron avoimien mestaruuskisojen yleisessä sarjassa. - Olin ainoa nainen kisassa, ja siinä mielessä herätin huomiota.

Kaski näyttää kuvan, jossa hän poseeraa kulta- ja hopeamitalistin rinnalla. Molemmat ovat keski -ikään ehtineitä sukeltajakonkareita. Virossa on sukeltamisen vaatimat kirkkaat vedet, mutta vähien kalojen nappaaminen vaatii hyvää silmää.

Hyiseen mereen! Erika Kasken sukelluspureman vakavuudesta viestivät muutkin valokuvat. Kauden aloitus- ja lopetussukellukset hän tekee jäähileiden keskelle. Talvella sukellustuntumaa säilyttävät seuran allastreenit Turussa. Kesäisin hän vierailee ystävineen muun muassa Rauman vieressä olevassa Pyhärannassa. Kotipaikalla Luvialla sukeltamisen estää veneettömyys. - Sukellusreissut suuntautuvat yleensä tuleville kisa-alueille, kuten Hankoon, Saaristonmerelle, Raumalle, Kirkkonummelle tai johonkin järveen. Viime heinäkuussa olimme esimerkiksi sukeltamassa Asikkalan Urajärvessä. Harrastajalla pitää on kalastuksen hoitomaksu hoidettuna ja vedenomistajan lupa. Jossain paikoissa on huolehdittava myös läänikohtaisesta vieheluvasta. - Alkuun sukeltaminen oli sitä, että kun pääsin pohjaan, oli heti noustava ylös. Taidon karttuessa on hieno tunne, kun pinnan alle pääseekin parilla tehokkaalla potkulla ja pohjassa pystyy olemaan jonkin aikaa. Nyt voin olla siellä jo tovin rauhallisesti, vedenalaista luontoa tarkkaillen. Teksti: Soila Ojanen Kuvat: Manne Rantanen

« J «

rw -1

J 'f1

MAAILMAN HUIPULLA Käkisalmelaissukeltajat veivät Suomen vedenalaisen asiantuntemuksen laajaan tietoisuuteen vuonna 1664, kun he nostivat pronssitykkejä Wasa-Iaivan hylystä Tukholman satamassa. Rohkeiden miesten työskentelyä pohjasta avoimessa ilmakellossa olisi helpottanut sukellustietokone, yli 300 vuotta myöhemmän suomalaisosaamisen tulos. Kun Suunto SME -rannetietokone vuonna 1987 valmistui, se sijoitti Suomen uudestaan sukelluksen maailmankartalle. Siellä Suunto on meidät myös pitänyt. Suunto Oy:n perusti maanmittausinsinööri ja kilpasuunnistaja Tuomas Vohlonen vuonna 1936. Ensimmäinen tuote oli nestetäytteinen marssikompassi, monen suomalaissotilaan tuttu itärintamalla. Jo Suunnon ensimmäisestä tuotteesta voikin käyttää yrityksen nykyistä tunnusta "replacing luck", onnen korvaamista luotettavalla instrumentilla, vaikka iskulauseen sanat eivät todennäköisesti suoma-

laisten kaukopartiomiesten mielissä pyörineetkään. Kartalla pysymisen lisäksi Suunnon marssikompassi osoittautui hyödylliseksi myös toisella tavalla: järeä metalli-instrumentti pysäytti ainakin yhden luodin, joka oli matkalla suomalaissotilaan kehoon.

Suomalaiset juuret - Suomalaiset juuret näkyvät edelleen suunnittelussa, sanoo Suunnon tuotantojohtaja Ari Nikkola. Hän tietää mistä puhuu, sillä hänen johdollaan syntyi Suunto SME -rannekompuutteri vuonna 1987. Syntyessään se oli vallankumouksellinen, sillä kokoa oli vain kolmannes hieman aiemmin markkinoille tulleesta amerikkalaisesta Orca-koneesta. Suunnon ensimmäinen sukellusinstrumentti oli kuitenkin se metallinen marssikompassi. Vaikka sitä ei sukelluskäyttöön mainostettukaan, se päätyi silti myös monen sukeltajan ranteeseen. Sen jälkeen syntyi suunnanottoon venekompasseja, kilpakompasseja ja myös ensimmäinen muovikuorinen vedenalaiskompassi SK-4 vuonna 1965. - Sukelluskompassit johtivat muihin alan instrumentteihin ja lopulta rannetietokoneisiin. Suomalaisuus näkyy Suunnon tuotteissa hyvänä yhdistelmänä insinööritiedettä, designia sekä käytettävyyttä, Ari Nikkola toteaa.

Tiedotuspäällikkö Tarja Kuusela on samaa mieltä. - Hyvä esimerkki kaikesta tästä on sukeltajille tarkoitettu Suunto 09rannetietokone. Siinä korostuu juuri suomalaisen designin merkittävyys. Suunto 09 on listattu tämän vuoden German Design Awardin saajaehdokkaaksi. Ei siis ihme, että Suuntoja vilahtelee niin raavaitten työsukeltajien kuin muotitietoisten harrastesukeltajien ranteissa. Vaikka Suunnon väki ei haluakaan kutsua Suuntoa vedenalaisen maailman Nokiaksi, niin he myöntävät, että omalla alallaan molemmilla yrityksillä on sama markkinaosuus.

Suurin osa vientiin Kasvu on johtanut omistukseltaan suomalaisen perheyrityksen muuttumiseen globaaliksi toimijaksi, jonka omistus on jakaantunut Suunnon nykyisen omistajan Amer Sportsin kautta ympäri maailman. Vaikka jonkin verran osia tulee Suomen ulkopuolelta, kokoonpano tapahtuu silti kokonaan kotimaassa. Ari Nikkolan mukaan suunitelmissa ei ole tehdä sukellusinstrumentteja muualla kuin Suomessa. - Suomessa on hyvä toimintakuvio, jossa tuotekehitys yhdistyy jo mainitsemaani designiin, hän sanoo.

SUOMALAISUUS NÄKYY SUUNNON TUOTTEISSA HYVÄNÄ YHDISTELMÄNÄ INSINÖÖRITIEDETTÄ, DESIGNIA SEKÄ KÄYTETTÄVYYTTÄ. - Suunnon markkinaosuus on silti suurentunut, ja vahvin yritys on Pohjois-Amerikassa. Voittoa tavoitellaan siellä, missä lisäarvoa on löydettävissä. Näin turvataan paras mahdollinen tulos. Sukellusinstrumentteihin Suunto on keskittynyt, koska tällä erityisalalla Suunnon kilpailuetu on suuri. Talouden lait siis määräävät, missä mennään, kun sukeltajan ranteeseen valmistetaan kompuutteri. Kysynnän takia Suunto on panostanut juuri rannekellon kokoisten pikku tietokoneiden valmistukseen. Sukeltajat matkustavat paljon, ja haluavat siksi yhä enemmän pieniä ja helposti mukana kulkevia välineitä. - Jokaiseen erityistarpeeseen Suunto ei kuitenkaan tee varusteita. Haluamme olla mukana sellaisissa tarpeissa, joissa on riittävän suuri myyntipotentiaali. Tuotannossa volyymin säilyminen on tärkeää, tuotantojohtaja Ari Nikkola täydentää. Juuri tästä syystä Suunto ei vielä tee trimix-tietokoneita eikä ole lähtenyt pelkästään tekniikkasukellukseen tarkoitettujen laitteiden valmistukseen.

« J

1-.J W ~

::l (j)

26 lO

o o

C\J

• '<t

<C 1-.J W ~

Suunlo valmistaa sukellustietokoneita Vantaalla.

::l (j)

Kompassien, mittareiden ja sukellustietokoneiden lisäksi Suunto ei sukeltajille muuta valmistakaan. Esimerkiksi jokin vuosi sitten myynnissä olleita Suunto-tasapainotusliivejä ei enää tehdä. Muita sukellusvälineitä valmistetaan toki Suunnon tytäryhtiöiden kautta. Näihin kuuluu suomalaissukeltajille jo 1960-luvulta tuttu Ursuk. Tytäryhtiövalmistuksessa tuotemerkki on muu kuin Suunto, esimerkiksi Sare tai Ursuit. Tätä tuotantoa on Suomen ulkopuolella muun muassa Maltalla sekä Kanadassa. Suunnon liikevaihto oli viime vuonna 72 miljoonaa euroa. Suurin osa tuotannosta meni vientiin; vain kolme tai neljä sadasta Suunnon valmistamasta instrumentista jäi suomaiaissukeltajille. Uikevaihtoa on takomassa 260 suuntolaista yrityksen toimitiloissa, jotka moni Helsinki-Vantaan lentokentälle matkaava sukeltaja on nähnyt Tuusulan moottoritien kupeessa. Työntekijöistä ulkomaisia on parikymmentä, loput ovat suomalaisia.

Markkinaosuus kasvanut Ehkä yllättävää sukellusvälinemarkkinoilla on, että ne eivät ole viime aikoina kasvaneet, vaikka CMAS, PADI ym. -kurssitusta on paljon ta~olla. Sukelluksesta on tullut yksi monista vapaa-ajan viettotavoista, eikä välttämättä elinikäinen harrastus. - Sukelluslaite-alalla myynnin kokonaismäärä ei kehity voimakkaasti. Tämä on tavallaan kypsä markkina, ihmisiä tulee ja lähtee. Maantieteellisiä erityiskasvunäkymiäkään ei juuri ole, Ari Nikkola kertoo.

CfJ

C /\

Vuoropuhelu tärkeää Suunnon tuotemarkkinoinnissa on paljon sukeltajia. Tarja Kuusela ja Ari Nikkola sanovat, että tämä on tärkeää, jotta ostajien tarpeet ymmärretään. - Suunnossa on perinne hyvästä vuoropuhelusta asiakkaiden kanssa. Joka laitteesta tulee palautetta kentältä, ja se otetaan huomioon. Toisenlaista kuuntelua Suunto toteuttaa sukelluslääketieteen tutkijoiden suuntaan. Jotta kaasunkeräytymistä ihmiskehoon ymmärrettäisiin yhä paremm in, Suunto seuraa ylipainelääketieteen julkaisuja sekä asiantuntijakokouksia. Nitroksiin liittyvää tutkimusapua on mallinnuksen pohjaksi ostettukin, vaikka suurin osa tiedosta saadaan kaikille avoimesta tieteellisestä tutkimuksesta. Esimerkiksi Yhdysvaltain laivaston kehitystyötä seurataan tarkkaan. Näin saadaan Nikkolan mukaan rannekoneisiin rakennettua yhä tarkemmat dekompressiotarpeen seurantaohjelmat. - Mallit ovat muuttuneet lievästi konservatiivisemmiksi. Nykyään pidetään oikeaa nousunopeutta syvälläkin tärkeänä. Malleissa vältetään myös mikrokuplien muodostumista kudoksiin. Luotettavuuskin on ensisijaista. Käyttäjille on lisäksi annettu mahdollisuus omaa turvallisuutta parantaviin lisäasetuksiin.

Vaikka nykyisetkin tietokoneet mittaavat syvyyden, ajan, dekompressiotarpeen sekä veden lämpötilan, tämä ei Nikkolan mukaan riitä instrumenttien valmistajille. - Kehitämme edelleen käytettävyyttä ja toimintojen integrointia. Kompassin olemme lisänneet joihinkin malleihin. Sukeltajan ideaalilaite on lisäksi sellainen, joka mittaa typen määrän suoraan kehosta. Tämän toteuttamista valmistajat miettivät. Vuoropuhelusta Suunto.com -verkkosivuilla vastaa digitaalisen markkinoinnin päällikkö Jaana Åström, intohimoinen sukeltaja itsekin. Hän on toiminut sukellusoppaana ja -kouluttajana Belizessä, Saint Lucialla sekä Aruballa. Hänellä on kaupallinen koulutus sekä työkokemusta myös keilomaahantuoja Perkko Oy:sta. Suomalaisen sukellustietokoneen isä Ari Nikkola on diplomi-insinööri, alunperin fysiikan erikoismies. Suuntoon hän tuli vuonna 1983 ja kehitti lähes ensi töikseen SME-koneen laskentamalIin. Hän on sukeltanut sen verran, että tietää mistä puhuu. Intohimoisena sukeltajana hän ei kuitenkaan itseään pidä. Teksti: Erkki Siirilä Kuvat: Erkki Siirilä ja Suunto Oy

Tietokone muutti sukeltamisen 1910-luvulle asti SUkeltajat seurasivat typen kerlymistä elimistöönsä kellon, syvyysmittarin ja dekompressiotaulukoiden avulla. lO-luvun alussa Suomeenkin ilmaantui muutamia mekaanisia dekompressiomittareita, mutta ne eivät saavuttaneet suosiota. Testit osoittivat, että ne olivat epäluotettavia varsinkin uusintasukelluksilla. 1980-luvun puolivälissä markkinoille ilmaantui amerikkalainen Orca-sukellustietokone. Se oli massiivinen, puolet sUkeltajan käsivarresta peittävä metallilaatikko. Näyttö tosin oli upea: eri kudosten kyllästymiselle oli graafiset pylväät, joita oli hauska katsella. Nyt oli ensi kertaa mahdollista tehdä monitasosukelluksia, eikä sukelluksen maksimikestoa enää tarvinnut katsoa suurimman syvyyden mukaan taulukosta. 1981 Suunto lähti tosissaan leikkiin mukaan SME-mallillaan. Orcaan verrattuna koko pieneni kolmannekseen. Designkin oli jo houkutteleva, ja kaikki sukeltajan tarvitsemat perustiedot ajasta, syvyydestä, ja dekompressiotarpeesta olivat helposti nähtävissä. Taustavalo, sukellushistoria ja -simulointi, veden lämpötila ja henkilökohtaiset turva-asetukset olivat muita yksityiskohtia, joita Suunto sisällytti vähitellen tietokoneisiinsa.

Seuraava haaste oli pienentää tietokone rannekellon kokoiseksi. Tämä tehtiin, kun Suunto Spyder esiteltiin vuonna 1991, Spyderiinkaan kehitys ei pysähtynyt, vaan 2000-luvulla parannuksia tietokoneisiin on tullut lisää: sähköinen kompassi, pullopaineen seuranta langattomasti, nitrox-asetukset sekä entistä selvälukuisemmat näytöt. Jäljellä olevia edistysaskelia jokainen voi kuvitella mielessään. Näitä ovat esimerkiksi kaikki kaasuyhdistelmät hallitsevat ohjelmat sekä dekompressiotarpeen seuranta suoraan sukeltajan kehosta.

,.m -l

» L »

27 • 1\)

o o (J)

CfJ

C /\

-l

» L »

Vapaasu keltajan keuhkot ja suorituskyky 28 co

o o

C\I

• "<t

« J «

1-1 W ~

::J (f)

Keuhkojen keuhkorakkuloissa sisäänhengitysilmasta siirtyy happea vereen ja vereen kertynyt hiilidioksidi poistuu uloshengitysilmaan. Tämä kaasujenvaihto on passiivinen tapahtuma, jossa happi ja hiilidioksidi virtaavat kohti pienempää osapainetta. Veren kohonnut hiilidioksidipitoisuus pyrkii keuhkoissa tasapainoon sisäänhengitysilman hiilidioksidiosapaineen kanssa ja kehon alentunut happipitoisuus puolestaan tasapainottuu ulkoilman suuremman happipitoisuuden kanssa. Tärkein hengityslihas on holvikaaren muotoinen pallealihas, joka käskyn saatuaan supistuu ja saa aikaan alipaineen keuhkoissa. Tämän alipaineen seurauksena ilma virtaa keuhkoihin. Pallean rentoutuessa ilma virtaa ulos. Pallea supistuu levossa noin 12-14 kertaa minuutissa siirtäen kerrallaan keuhkoihin noin puoli litraa ilmaa. Minuutissa keuhkoissamme käy siis kuutisen litraa ilmaa. Rasituksessa keuhkojen tuuletus voi lisääntyä jopa monikymmenkertaisesti. Keskimääräiset keuhkotilavuudet ovat sukeltajille tuttuja jo sukelluksen peruskurssilta. Keskikokoisen miehen keuhkojen normaali kokonaistilavuus on noin 6 litraa, joka koostuu vitaalikapasiteetista (n. 4,5 1) ja jäännösilmatilasta (n.1 ,5 1). Vitaalikapasiteetti puolestaan koostuu normaalista hengitystilavuudesta (n. 0,5 1), sisäänhengityksen varatilasta (n. 3 1) ja uloshengityksen varatilasta (n.1 1). Vapaasukeltajat ovat harjoittelun myötä oppineet maksimoimaan keuhkojensa käytön, minkä seurauksena heidän keuhkotilavuutensa ovat huomattavasti normaalia suurempia. Vapaasukeltajat pyrkivät tehostamaan hengitystään monin keinoin. Normaalisti Hering-Breuer heijaste, joka on erityisen voimakas nopeasti sisään hengitettäessä, pyrkii estämään keuhkojen ylitäytön. Vapaasukeltaja voi kiertää tuota heijastetta hengittämällä sisään erityisen rauhallisesti täyttäen keuhkonsa ensin alaosistaan, sitten keskiosistaan ja lopuksi yläosistaan. On arvioitu, että tämän tekniikan avulla on mahdollista kasvattaa vitaalikapasiteettia jopa yhdellä litralla. Glossopharyngeaalisella hengittämisellä eli "pakkaamisella" tarkoitetaan kurkunpään ja kielen avulla tapahtuvaa hengitystä. Tällä tekniikalla keuhkoihin voidaan maksimaalisen sisäänhengityksen jälkeen pumpata eli pakata jopa 2-3 litraa ylimääräistä ilmaa. Tälle vapaasukeltajan keuhkojen varatilavuudelle ei ole vakiintunutta nimeä. Glossopharyngeaalisen hengitystekniikan avulla voidaan myös poistaa ilmaa keuhkoista ja kokeneemmat vapaasukeltajat kykenevätkin poistamaan jo tyhjennetyistä keuhkoistaan vielä jopa yli litran verran ilmaa. Tällekään varatilavuudelle ei ole olemassa vakiintunutta tieteellistä nimeä.

Taulukko 1: Tutkimukseen osallistuneiden vapaasukeltajien keuhkofunktiot (keskiarvo :1: keskihajonta, [% normaaliarvosta keskimäärin :1: kesklhajontal) olivat normaaleja tai jopa parempia, eikä häiriöitä keuhkojen tuuletuskyvyssä havaittu. Miehet (n=8)

Naiset (n=6)

Nopea vitaalikapasiteetti (1)

7,4±1,O [121% ± 11%]

5,1 ± 0,3 [118% ± 11%]

Sekuntitilavuus (1)

6,2 ± 0,8 [122% ± 13%]

4,5 ± 0,2 [120% ± 10%]

Huippuvirtaus (I/s)

11,8 ± 1,6 [104% ± 13%]

9,2 ± 0,7 [111% ± 12%]

9,6± 1,3 [157% ± 15%]

6,1 ± 1,4 [138% ± 28%]

155 ± 8

132 ± 12

399 ± 60

303 ± 52

Vitaalikapasiteetti pakkaamisen jälkeen (1) (miehet n=8, naiset n=3) Hemoglobiini (g/I) Hengenpidätysennätys (s)

hengityksellä eli pakkaamalla maksimoidun keuhkotilavuuden havaittiin selittävän yli 75% hengenpidätyksen kestosta (Kuva 2B). Voidaan siis todeta, että mitä suuremmat keuhkot ja mitä parempi pakkaustekniikka, sitä pidempi on maksimaalinen saavutettavissa oleva hengenpidätysaika. Tutkimukseen osallistuneiden, kansallista huipputasoa olevien, vapaasukeltajien hengenpidätysennätysten keskiarvo oli 5 minuuttia 43 sekuntia. Keuhkojen vitaalikapasiteetin lisäksi veren hemoglobiinipitoisuuden havaittiin selittävän kilpailijoiden välisiä eroja hengenpidätyksen kestossa (r = 0,570). Voimakas korrelaatio pakkaamalla maksimoidun keuhkotilavuuden ja hengenpidätyksen keston välillä selittynee pääosin kasvaneella sisäänhengitetyn ilman määrällä sekä osittain rintaontelon paineenkasvun aiheuttamilla elintoimintojen muutoksilla. Keuhkojen pakkaaminen nostaa voimakkaasti rintaontelon painetta vaikeuttaen laskimopaluuta sydämeen ja pienentäen sydämen iskutilavuutta. Tämän seurauksena verenpaine laskee voimakkaasti. Verenpaineen voimakas lasku voi ääritilanteessa aiheuttaa jopa tajunnan menetyksen. Hyvin nesteytetyllä vapaasukeltajalla tajunnan menetyksen riski on kuitenkin häviävän pieni.

Edellä mainittujen hengitystekniikoiden hyödyntäminen kasvattaa voiTutkimusryhmä: makkaasti vapaasukeltajan toiminnallista keuhkotilavuutta. Parhaimmillaan Kimmo Lahtinen, Freediving Team of Finland vapaasukeltajan toiminnallinen keuhkotilavuus onkin 9,5-10,5 litraa tavanDosentti Juha Töyräs omaisen 4,5 litran sijaan. FT Ari Pääkkönen Toiminnallisen keuhkotilavuuden ja erityisesti glossopharyngeaalisen LK Jouko Nurkkala hengityksen eli pakkaamisen merkityksen vapaasukellustuloksiin tiedetään Dosentti, erikoislääkäri Tomi Laitinen olevan suuri. Suomalaisten vapaasukeltajien keuhkofunktioita ja niiden vaiViitteet: kutusta kilpailusuorituksiin ei kuitenkaan ole aiemmin tutkittu. Vapaasukelluksen suomenmestaruuskilpailuissa tätä asiaa päätettiin selViljanen, A. A., Halttunen, P. K., Kreus, K. E. & Viljanen, B. G. (1982) vittää. Tutkimukseen osallistuneiden kilpailijoiden (n = 14, 6 naista, 8 miestä) Spirometric studies in non-smoking, healthy adults. Scand J Glin Lab hemoglobiinipitoisuudet ja keuhkofunktiot (SpiroStar, Medikro Oy, Kuopio) Invest Suppl, 159, 5-20. mitattiin (Kuva 1) ja mittaustuloksia verrattiin Kuvat: Freediving Team of Finland heidän saavuttamiinsa hengenpidätystuloksiin. Vapaasukeltajien vitaalikapasiteetti (Tau~ 550 lukko 1, Kuva 2) oli keskimäärin 6,4 I eli 12 Naiset (n =6) ~ 0 Miehet (n =8) 19,7% suurempi kuin koko-, sukupuoli- ja .sUI 500 11 Lineaarinen sovitus CD 0 ikänormalisoidussa vertailuaineistossa (Vilja""" 10 ::::~ 450 iiCD 9 r =0,870, n =14, p<0,01 CD nen ym. 1982). Pakkaamalla aikaansaatu viUI :t:! 400 UI 8 taalikapasiteetin kasvu oli keskimäärin 1,9 I 0 :tII Q. 0 7 0 eli 26,9% vitaalikapasiteetista. Suurin mitattu X 350 0 ~ c:: pakkaamalla saavutettu vitaalikapasiteetin Ii 6 CD ~ 300 kasvu oli 41,4%. Tutkimukseen osallistunei5 5 o~ CD 0 4 :I: 250 den vapaasukeltajien keuhkofunktiot olivat 3 normaaleja tai jopa parempia, eikä häiriöitä 5 6 7 Ilman pakkausta 4 9 10 11 12 8 Pakattuna keuhkojen tuuletuskyvyssä havaittu. 8 Vitaalikapasiteetti suorituksen alussa (1) A Toiminnallisen keuhkotilavuuden havaittiin vaikuttavan voimakkaasti hengenpidätyskilKuva 2: (A) Yhdentoista koehenkilön keuhkojen vitaalikapasiteetti ilman pakkaamlsta ja pakattuna. pailun tuloksiin. Glossopharyngeaalisella (8) Pakkaamalla maksimoldun keuhkotilavuuden havaittiin selittävän yli 75% hengenpidätyksen kestosta.

;~ :~8

•

• •

•

(f)

C /\

m r

» -l » L »

29 • 1\)

o o Q)

(f)

C /\

-l

» L »

Sukeltajaliitto kehittää tekniikkasukeltajien koulutusta Sukeltajaliitto on vuodesta 2004 asti määrätietoisesti kehittänyt valmiuttaan aloittaa tekniikkasukeltajien kouluttaminen Suomessa. Osana tätä projektia on hankittu kansainvälistä koulutusta, joka johdosta Uitossa on

1996. Ajatuksena oli levittää sukelluksen raja-aitoja rikkoneiden NAUI-kou-

nykyään tekniikkasukeltajien kouluttajaoikeudet sekä CMAS:n että NAUI:n

luttajien tietoa ja osaamista. Tiedon levittämisellä pyritään vähentämään

tekniikkasukeltajakoulutukseen . Molempien järjestelmien koulutusta verrat-

tekniikkasukeltamiseen liittyviä riskejä, luomaan turvallisia sukelluskäytän-

tuamme tekninen valiokunta on päättänyt jatkossa järjestää Uiton tekniik-

töjä ja tarjoamaan tutkittua tietoa tekniikkasukelluksen vaikutuksesta su-

kasukeltajien kouluttajakoulutuksen NAUI-standardien mukaan koska ne

keltajiin ja käytettyihin varusteisiin.

vaativampina kattavat tarvittaessa myös CMAS:n tekniikkakoulutuksen. Suomessa NAUI:n tekniikkakoulutus ei ole tällä hetkellä niin tunnettua kuten esimerkiksi IANTO, GUE, PAOI ja TOI ovat, johtuen siitä ettei maas-

nitroksi (Technical EANx) , sekä Oecompressiotekniikat (Oecompression Techniques) -kurssien yhdistäminen. Näin saadaan kurssi, jossa opetetaan

damentalistien hyväksymä muu kuin heidän oma

hallitsemaan yli 40 % happea sisältävien kaasujen hyödyntäminen sukelluk-

tekniikkasukelluskoulutusjärjestelmä.

silla sekä opetellaan tekemään dekompressiota vaativia sukelluksia.

Ntech Mlxed Ga. Blenelor

Projektin seuraava vaihe käynnistyi ensimmäisellä NAUI-tekniikkasukellusTochnlc.1 Support Loader

kouluttajakurssilla syksyllä 2006. Kurssi on suunnattu Uiton NAUI-kouluttajil-

Wrock Penot,atlon

le, joilla on jo jonkin toisen järjestön pätevyys kouluttaa tekniikkasukeltajia.

Olver

• Honal,DI.o,

Ca.o 01'0' 1

Tekniikkasukelluskoulutus tulee olemaan Suomessa niin kutsutusti liittokouluttajaperusteista, joissa kouluttajan työpanos ei ole sidottu mihinkään tiettyyn seuraan. Tämä joukko edelleen sovittaa ja kääntää NAUI :n materiaalia suomeksi paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi. Seuraava kurssi toteutetaan vuonna 2007 ja siinä koulutetaan 3-6 uut-

ta kouluttajaa. Mikäli ura NAUI :n tekniikkasukelluskouluttajana kiinnostaa,

ota yhteyttä marko.kauppinen@sukeltaja.fi tai perry.suojoki@sukeltaja.fi.

eaVI Clvl' 2

Ca.tDI.t"

(j)

T.chnlcal Wreck Penetratlon

CaVlr" Olver

-.l W

Kurssit Suomessa

leo DI.er

C\J

tulevan tekniikkasukeltajan tarpeita. Hyvänä esimerkkinä voisi olla Tekninen

välisesti NAUI on kuitenkin näistä järjestöistä tunnetuin ja myös ainoa fun-

o o

« J «

Käytännössä NAUI:n tekniikkasukelluskurssit ovat modulaarisia ja niitä on tarkoitus yhdistellä, jotta saadaan aikaiseksi kurssi, joka parhaiten vastaa

samme aiemmin ole ollut NAUI-tekniikkasukelluksen kouluttajia. Kansain-

IntroToTtch

NAUI aloitti nitroksisukeltajien koulutuksen 1992 ja ensimmäiset tekniikkasukeltajille tarkoitetut koulutusohjelmat otettiin käyttöön jo vuonna

NAUI:n tekniikkasukelluskoulutuksen rakenne

Vettenalaiset Vehkeet Joensuusta On aika huollattaa sukelluslaitteet ennen seuraavaa kautta, ettei jää viimetinkaan ...

Lähes kaikkien sukellusvälineiåen huollot: Regulaattorihuollot, Happipuhdistukset, Säiliöiden pesut ja puhdistukset, Kuivapukuhuollot, vetoketjujenja mansettien huollot/vaihdot, Kompressorien happipuhdistukset, Kaasunsekoituslaitteiden suunnitteluja valmistus ... proudly designed ~. made in carelia, Finland

ERARAATE Ukkolantie 4,80130 Joensuu

013 - 285240, 050 - 5722690 IANTD Sukelluskoulutus

Lähetämme sinulle lisäinfoa kurssista ja vaatimuksista.

Teksti: Marko Kauppinen ja Perry Suojoki

CMAS:n kotisivuilla uusi ilme Käy tutustumassa CMAS:n uusiin kotisivuihin osoitteessa www.cmas.org. Sivuilta löytyy muun muassa tietoa eri kilpailulajien tapahtumista, sukellusstandardeista, tietoa jäsenjä~estöistä ja linkit näiden kotisivuille.

Seurojen jäsenrekisterivastaavat

Seurojen jäsenrekisterivastaavan nimeäminen Uiton jäsenrekisteriä ollaan siirtämässä uuteen verkkopohjaiseen ympäristöön. Seurojen tulisi nyt valita yhteyshenkilö, joka vastaa oman seuransa tietojen osalta rekisterin ylläpidosta. Valitsemanne yhteyshenkilön tiedot pääsette ilmoittamaan Uiton verkkosivujen kautta osoitteesta: www.sukeltaja.filsporttirekisteri.

-l

o (f) (f)

31 TORNION URHEILUSUKELTAJAT RY. JOV

• f\)

Tervetuloa juhlimaan merkkipäiväämme la 25.11 .2006 Tornion kaupunginhotelliin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Harri Mikkola 10.11.2006 mennessä puh.0400 405407 tai harrLmikkola@tyokaluassa.com. Illalliskortti 29 euroa,maksu 10.11.2006 mennessä Tours tilille Nordea 117030-6104018. Maksuun viesti juhla. Majoituksen varaus suoraan Tornion Kaupunginhotelli puh. 0 164331 1. Majoitushinta 1- 2 h huone 89 euroalvrk. Varattaessa maininta Sukeltajapäivät

o o Q)

(f)

-l

» '»

TERVETULOA

Tule kuulemaan sukeltamisen uusimmat Ja ajankohtaiset asiat PohJois-Suomen SUkeltaJapäl,lIIe Sukeltajaliiton turvallisuusvaliokunta järjestää yhteistyössä Tornion Urheilusukeltajat ry:n kanssa Pohjois-Suomen Sukeltajapäivät Tomiossa 25.-26.11.2006. Aikataulu: Lauantai 25.11. klo 11.00 - 16.00, sunnuntai 26.11 . klo 10.00 - n. 14.00 Hinta: 25.00 € (sisältää kahvit molempina päivinä) Paikka: Tornion Kaupunginhotellin aUditorio, Itäranta 4, 95400 TORNIO IImoittautumiset Sukeltajaliiton toimistoon office@sukeltaja.li 8.11.2006 mennessä Majoitusvaraukset suoraan Tornion kaupunginhotelliin puh. 016 43311 . Hinta: kahden- ja yhden hengen huone 89 €. Varaukset hotelliin 8.11 .2006 mennessä. Lisätiedot ja tarkempi ohjelma osoitteessa: www.sukeltaja.li TERVETULOA KAIKKI SUKELTAMISESTA KIINNOSTUNEET!

Räpyläulntia seurolhinl Räpyläuinti on tehokas kuntoilu- ja hieno kilpalaji. Lajiin tutustumiseksi tietoa ja taitoa voidaan tuoda seuraanne. TImo Suominen toimii Sukeltajaliiton Räpyläuintivaliokunnan "kiertävänä lähettiläänä". Hän esittelee lajia ja opastaa alkeisiin. Sopikaa ajankohdasta TImon kanssa, varatkaa 1-2 tuntia teoriaan tutustumiseen audiovisuaalisilla esittelyvälineillä sekä pari tuntia allasaikaa. Voitte myös sopia naapuriseuran!seurojen kanssa yhteisestä esittelytilaisuudesta. Liitto vastaa Timon matkakustannuksista. TImo saavutti omana aktiiviaikanaan yhden nuorten MM- ja kaksi nuorten EM-hopeamitalia. Hän on ainoa suomalainen, joka on räpyläuinnissa alittanut voimassa olleen maailmanennätysajan. Yhteystiedot: Timo Suominen (Vesikot, Kouvola) puh. 040 729 6887, email: timo.suominen@sukeltaja.li

Perinteikäs sukelluskalastuskisa käytiin sameassa vedessä Hangossa

« (J) (J)

32 co

o o

C\J

•

« « "")

--.J W

y: ::J (J)

Elokuinen Hanko Cup on lajin perinteisin kilpailu kotimaassa. Hangossa on mitelty paremmuudesta jo yli 30 vuoden ajan . Tällä kertaa aurinko suosi Hankoon tulleita sukelluskalastajia, mutta samaa ei voi sanoa vedenalaisista olosuhteista. Kuuma loppukesä oli karkottanut kalat rannikolta, vesi oli lähes 20-asteista ja näkyvyys levähipuista johtuen vain metristä kahteen. Pienet saaliit eivät kuitenkaan haitanneet positiivista ilmapiiriä. Kisojen ajankohta olisi hyvä siirtää parilla viikolla, että meri ehtii viiletä ja vesi kirkastua. Tämän vuoden voittajan Team Kampelan Matti Pyykön saalis oli viidessä tunnissa vaivaiset kolme lahnaa ja ahven. Perinteisesti Aqua Diversin Stig Helanderin johdolla järjestetty Hanko Cup loppui viime vuonna. Koska kilpailu on ollut jo vuosia yksi sukelluskalastuksenkauden merkkitapahtumista, halutaan Hangossa kilpailla edelleenkin. Kilpailun järjestelyt sujuivat hienosti, kun organisointiin osallistuivat sukelluskalastusvaliokunta, sponsoriyritys Spearpoint ja kaikki sukelluskalastusseurat Kirkkonummen Calypso ry:n johdolla. Elokuun lopulla järjestettävästä kilpailusta halutaan muodostaa tapahtuma, jossa sukelluskalastusta on helppo lähestyä. Kilpailun ja punnituk-

On jälleen vaikuttamisen aika Sukeltajaliiton 50-vuotisjuhlakokouksessa, sunnuntaina 8.10. valitaan Liitolle puheenjohtaja sekä hallitukseen erovuoroisten tilalle neljä varsinaista ja kaksi varajäsentä. Pidäthän huolta, että seurasi edustaja on kokouksessa vaikuttamassa tärkeisiin henkilövalintoihin ja muihinkin käsiteltäviin yhteisiin asioihimme.

sen jälkeen Hangossa järjestettiin illalla sukelluskalastusgaala, jossa läsnä oli kilpailijoiden ja heidän perheidensä lisäksi myös Liiton hallituksen sekä Hangon kaupungin edustajia sekä lajin vanhoja harrastajia. Ensi vuonna on tarkoitus kutsua myös ulkomaisia sukelluskalastajia. Uudet tulokkaat ja muut kiinnostuneet ovat terveKalastaja Tage Gustafsson jakoi palkinnot tulleita seuraamaan kisoja, seKimmo HOhkurille, Matti Pyykölle ja Jukka kä osallistumaan iltaohjelmaan. Levoselle. Teksti: Ville Lahikainen Kuvat: Hannu Pyykkö

KUMISTA VARMUUTTA KAIKENLAISEEN SUKELTAMISEEN

Oikaisu Edellisen Sukeltajan numeroon 3 oli pujahtanut kuvaajien nimivirheitä. Lehden kannen on kuvannut Petri Heikkinen. Norppa-sivulla 37 ylemmän kuvan oli ottanut Mari Saarikoski ja alemman kuvan Minna Katko. Toimitus pahoittelee virheitä.

SUKELLUSPUKU LOITOKARI OY Koneenkatu 5, 05830 Hyvinkää puh/fax (019) 454 597

Vapaasukelluksen Suomen mestaruudesta kova kamppailu Vapaasukelluksen Suomen mestaruuksista kilpailtiin 22.7. Asikkalassa

Naisten sarjassa voiton otti Susanna Saari joka sukelsi räpylöillä 42

Päijänteen KinisseläJlä. Lajina oli syvyyssukellus ilman paineilmalaitteita. Kilpailussa sukelIettiin kaksi sukellusta; ensimmäinen räpylöillä (CWT) ja toi-

metrin syvyyteen ja ilman räpylöitä 30 metrin syvyyteen. Toiseksi tuli Sirpa Pola ja kolmas oli Johanna Nordblad. Saaren sukellus 30 metriin ilman

nen ilman räpylöitä (CNF). Sukelluksista saadut syvyydet laskettiin yhteen ja

räpylöitä oli naisten Suomen ennätys.

eniten metrejä keränneestä saatiin Suomen mestari. Vaikka osallistujia oli aiempia vuosia vähemmän, olivat paikalla Suomen parhaat vapaasukeltajat.

Kilpailun jälkeen oli vuorossa köysiavusteisen sukeltamisen suomenennätysyritys. Köysiavusteisessa sukeltamisessa sukeltaja saa edetä ainoas-

Miesten kilpailussa Suomen mestaruudesta käytiin kova kamppailu

Jussi Lehtosen ja TImo Kinnusen kesken. Molemmat sukelsivat räpylöillä

taan köydestä vetämällä. Lajissa ei vielä ennen eilistä ollut virallista Suomen ennätystä. Naisten ennätyksen teki Sirpa Pola kiskomalla itsensä 35

67 metrin syvyyteen, joten voitto ratkesi vasta päivän toisessa lajissa.

metrin syvyyteen ja takaisin. Simo Kurra teki vierailun 55 metrin syvyyteen

Miesten keskinäinen järjestys selvisi, kun Lehtonen sukelsi 43 metriin ja Kinnunen 35 metriin ilman räpylöitä. Kolmanneksi tuli Eero Soralahti.

ja otti nimiinsä virallisen Suomen ennätyksen .

LUMILYHTY-arpamyynnillä rahaa seuroille

Liiton kokoukset vuonna 2007

Suomen suurimmat tavara-arpajaiset tulevat

Juhliiko seuran ne pyöreitä vuosia ensi vuonna tai haluatteko muuten isän-

taas - tilaa arpoja myyntiin! Arvan hinta on 5 €.

nöidä Liiton vuosikokousta? Vuoden 2007 kevät- ja syyskokouspaikkakunnat ovat vielä avoinna eli mikäli seuranne haluaa olla mukana järjeste-

Seurat saavat myyntiprovisiona jopa puolet arpojen myyntiarvosta itselleen. Myymällä 500 arpaa seurasi kassaan kilahtaa jopa 1 250 euroa puhtaana käteen. Lumilyhdyn ilme on uudistunut ja se on sporttisen hauska. Lumilyhdyn myyntiaika on 1.10-24.12.2006. Lisätietoja www.slu.fija www.lumilyhty.net.

!iJ

SUKELTAJA Veden "allassa 1956 - 2006

lyissä, laittakaa Liiton hallitukselle esitys asiasta. Muistattehan palkita seura-aktiiveja Liiton ansiomerkeillä! Hakuohjeet www.sukeltaja.fi

ukellusleiri A:sta Z:aan

Aurinkorasvaa tarvittiin, sillä aurinko paistoi koko leirin ajan! Leiristä alkoikin koko kesän kestänyt aurinkoinen sää.

Bengtsår eli Benkku on saari Hangon pohjoispuolella. Leirisaaremme on noin 3,5 km pitkä ja 1 km leveä. Alueen omistaa Helsingin kaupunki ja saaressa leireilee kesäisin parhaimmillaan yhtä aikaa 500 lasta ja nuorta. Leiripaikkamme nimi oli Rantaniitty ja se rajoittui tammilehdon suojelualueeseen.

, D

Celsius-asteita oli päivisin 20-24, veden pinnassakin 10-15 astetta. Vesi lämpeni entisestään leirin aikana. Muutama rohkea snorklasi lyhyissä märkäpuvuissa ja tarkeni kertomansa mukaan hyvin 15-20 minuuttia. Useimmilla oli kuitenkin kokopitkät 5-7 mm märkäpuvut huppuineen, hanskoineen ja sukkineen. Niillä jo pärjäsikin 45 minuuttia vedessä. Snorklailukohteina oli Pirtu-Veeran hylky (katso kohta "V"), toisen tuntemattoman laivan hylky sekä Aspholmin saaren ranta, jossa on jyrkkä kallioseinämä ja valkeahiekkainen poukama simpukoineen.

Deko, toinen sukellustukialuksistamme ajoi vahingossa karille. Tarkistussukellus paljasti sen selvinneen vaurioitta. Toisena sukellustukialuksena toimi Räpylä VIII, ja yhteysaluksena sekä apuveneenä pienempi alumiinivene.

Erik ja Gustav, kansainväliset vieraamme, snorklasivat ja pelasivat jalkapalloa kanssamme. Kielimuuri ei ollut ongelma, sillä heidän ryhmässään oli ruotsinkielisiä lapsia, jotka tarvittaessa tulkkasivat. Vieraat kertoivatkin meille omista snorklauskokemuksistaan kotimaassaan.

Fiilikset olivat korkealla koko leirin ajan. Syitä lienevät aurinkoinen ja lämmin sää, mukava seura, hyvä ruoka vai kaunis ympäröivä luonto. Kaikki ne loivat onnistuneen leirikokemuksen!

Gallup-kyselyn mukaan hauskinta leirillä oli snorklaaminen, seikkailurata sekä jalkapallo-ottelut.

H20, tämä sukeltajille tärkeä kemiallinen kirjainyhdistelmä, tarkoitti leirillä yhtä kolmesta järjestäjäseurasta. H20 on 27vuotias helsinkiläinen seura, jossa on noin 250 sukeltajaa.

Seikkailuradan köyden varassa notkuvat niin isot kuin pienetkin leiriläiset. Timo Kerola (huivi päässä) ja Enni Sonkeri ohjaavat tinakorujen valmistamista. Isä Heikki ja norppa Saija Hietanen kokeilevat, miten kajakilla melotaan.

Jalkapallomatsit olivat suosittuja. Futista pelattiin kahtena iltana peräkkäin. Samaan aikaan saattoi myös pelata mölkkyä, käydä melomassa, etsiä aarretta, kiertää luontopolkua tai osallistua veneretkelle Riilahden taisteluiden muistomerkille. Jalkapallopelit olivat kuitenkin suosituimpia!

Kustaa oli Riilahden taisteluiden päähenkilöitä. Hän oli tuhlari, joka piti makeasta elämästä, bilettämisestä ja hauskanpidosta. Hän lähetti hyvän kaverinsa Nilsin etsimään aarretta ja osallistumaan taisteluun aarteesta.

Leiriläisiä oli 45 henkilöä kymmenestä eri seurasta. Toimitsijat ja vierailijat mukaan lukien leirillä oli parhaimmillaan yli 70 henkilöä! Kansainvälisyyttä leirille toi kaksi ruotsalaista ohjaajaa, sekä VIP-vieraita Norjasta ja Ruotsista. Myös Sukeltajaliiton korkeinta johtoa oli paikalla Liiton hallituksen puheenjohtajaa myöten!

Mathilda kertoi meille Riilahden taisteluista. Hän matkasi aikaikkunan kautta nykyaikaan historiallisessa puvussaan antamaan vinkkejä Riilahden taisteluissa kadonneen aarteen löytämiseen. Ensimmäisenä iltana aarrekartta löytyi rantaan ajautuneena pullopostina. Posti oli sen verran kaukana rantaviivasta, että se oli haettava soutuveneellä. Pullosta löytyneen kartan avulla lähdettiin suunnistamaan ympäri saarta etsimään aarretta. Ahkerasta etsimisestä huolimatta aarre löytyi vasta leirin viimeisenä iltana.

Nousu oli yksi leirin järjestäjäseuroista. Se on 15 vuotta vanha espoolainen seura, jossa on noin 200 sukeltajaa.

Onneksi leirillä ei sattunut onnettomuuksia. Ainoa vahinko oli jalkapallo-ottelussa sattunut nilkan nyrjähtäminen. Sen sijaan ensiapuhenkilöt nyppivät punkkeja irti leiriläisten jaloista ja käsistä.

Pietari oli toinen päähenkilö Riilahden taisteluiden tarinassa. Pietari oli ahne tyyppi, joka kuuli aarteesta ja lähti itse etsimään sitä johtaen joukkojaan taistelussa aarteen herruudesta. Pietari otti Nilsin vangikseen, mutta ei löytänyt aarretta. Kustaan löydettyä aarteen, hän vaihtoi sen ystävänsä Nilsin vapauteen.

Deko matkalla sukellusretkelle. Iltaisin istuttiin nuotiolla, milloin makkaraa, milloin lettuja nauttien. Nuotiota hyödynnettiin myös tinakorujen valmistukseen. Jokainen sai tehdä perunan puolikkaaseen oman korumuottinsa, johon kaadettiin sulaa tinaa. Tuloksena oli siis oma yksilöllinen viikinkiajan tyylinen koru. Viimeisenä iltana ohjelmassa oli näytelmä Riilahden taistelun tarinasta, disko ja iltapala leiri nuotion ympärillä.

:0 ""0 ""0

•

NUORI SUOMI

1\)

ILOA LIIKKEELLE

o o (f)

1.400000 euroa

m r

tukea lasten ja nuorten urheiluseuratoiminnan kehittämiseen

» L»

Hae tukea

• ohjaajien osaamiseen • toiminnan monipuolistamiseen • nuorten harrasteurheiluun • toiminnan laaduntamiseen - Sinetti • muuhun merkittävään lasten tai nuorten hankkeeseen Hakuaika päättyy

15.10.2006 Lisätietoja hausta www.nuorlsuoml.fI

SIlJA L/NE.fl.

'm • ':' .

•

VEIKKAUS

OPlTtlSMINlsna.ö

-l

MathiIda antamassa vihjeitä aarteen löytymiseen.

o <{

eli kuu. Kuuta ei tullut katseitua, sillä uni maittoi iltaisin toimintatäytteisten päivien jälkeen. Yövahdit saattoivat ihailla kuuta, jos se olisi kesäkuun valoisissa öissä näkynyt.

Www-sivut. Muistat käydä katsomassa leirin kuvat osoitteessa: www.sukeltaja. fi/0C2006/fi/0C2006fi. htm

Riilahden taistelut, joita käytiin 1714 Bengtsårin lähistöllä, oli leirimme teemana. Viimeisenä iltana näimme näytelmän taisteluiden taustoista ja löysimme kauan kadoksissa olleen aarteen. Teimme veneretken Riilahden taisteluiden muistomerkille, lähelle Bengtsårin saarta.

Ruksi kartalla kertoi aarteen sijainnin. Aarretta etsittiin milloin kartan kanssa ja milloin vain suullisen perimätiedon varassa. Lopulta makea aarre löytyi ja kruunasi leirin päättäjäisillan .

0... 0... [(

Sukeltajaliitto oli leirin virallinen järjestäjä. Liitto täyttää tänä vuonna 50 vuotta ja tämä oli ensimmäinen Suomessa järjestetty kansainvälinen leiri.

o z

36 <0

o o

C\J

•

Toimintarannassa pääsi kokeilemaan kanooteilla ja kajakeilla melontaa, polkuveneitä, jollilla purjehtimista, krokoilla surffausta sekä rannalla rantalentistä. Hiekkaranta inspiroi lapsia myös rakentamaan hiekkalinnoja tai hautaamaan kavereita hiekkaan! Seikkailuradalla pääsi kokeilemaan tasapainoilua köysien varassa, liaani-keinuntaa, laskeutumista köyden varassa ja paljon muuta hauskaa.

Urheilusukeltajat ry oli päävastuussa leirin järjestämisessä. Se on Suomen vanhin sukellusseura ja se myös täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Helsinkiläisessä Urheilusukeltajat ry:ssä on noin 400 sukeltajaa!

niin kuin "Pirtu-Veera" oli ehdottomasti leirin ykköskohde. Siellä pääsi sukeltamaan noin 6 metriin asti ja vesi oli niin kirkasta, että pinnalta näki pohjaan asti. Hylyn oikea nimi on Asa Finn ja se upposi vuonna 1957. On pieni ihme että hylky on säilyttänyt muotonsa eikä hajonnut pohjaan, vaikka on lähes 50 vuotta ollut meren, tuulen ja jäiden armoilla.

Helsinki • Tampere· Jyväskylä

tai lähetä sähköpostia: tampere@sukelluskeskus.fi

Yhteistyö seurojen välillä on nykypäivää. Tällä leirillä pystyimme nauttimaan Sukeltajaliiton, Urheilusukeltajat ry:n, H20 ry:n ja Nousu ry:n noin vuoden kestäneen yhteistyön tuloksista.

= ..

Leirissä vallitsi hiljaisuus jo klo 22:10, paitsi viimeisenä iltana, jolloin saimme kukkua tunnin pidempään. Kylläpä uni maittoikin, koska koko päivän olimme menossa.

Teksti: Irene Savolainen, Kuvat: Sonja Laakkonen ja Anne Räisänen-Sokolowski

.; .~

,.'\

..,

."": 1 I

.....

,l o

...

, I .

. /....

)

:! ., -

' .

路~u

-"" . \

''1)

,\ ' . .

.. . \~

".,

.. \

Heinäsaaren hylky Limisaumalaudoitus, laudat 30 x 3 cm Keulavantaan paksuus 23 cm Kaaria 42 kpl, leveys 17 cm Laudoitus kiinnitetty puutapein Laudoituksessa hankauslistat, leveys 9 cm Peräosassa tiiliä, 7 x 13 x 17 cm Tiilten seassa luita Ulkopuolella polvia ym. osia ja oikealla puolella lähellä perää naara. Kyljet murtuneet alas puolivälistä.

:« (f) (f)

>-.J >-

Riilahden arvoitus Tarinoita Hankoniemen pohjoispuolella 1714 ruotsalaisen ja venäläisen kaleeriosaston välillä käydystä meritaistelusta on sukupolvien ajan kerrottu läntisen Uudenmaan rannikolla. Neljännesvuosituhannen kuluessa perimätieto muuttui ja vääristyi, kunnes tarkka tapahtumapaikkakin painui unholaan.

o o N

•

Kiinnostus tuota aikanaan merkittävää kahakkaa kohtaan on säilynyt. Taistelussa uponneiden alusten hylkyjä on viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana etsitty Riilahden-Santalan välisiltä vesiltä. Ensimmäiset sukellukset Hankoniemen hylkyjen löytämiseksi tehtiin jo 1950-luvun lopulla Riilahden vesillä, mutta merkkejä meritaistelusta ei sieltä löytynyt. Kun Hangon museo alkoi valmistella vuoden 1987 näyttelyä Hankoniemestä, päätti järjestelytyöryhmä jatkaa Santalan hylkyjen tutkimuksia. Se tutustui aiempiin arkisto- ja tutkimuksiin kenttätöistä, ja kävi perehtymässä alueeseen heinäkuussa 1986. Varsinainen tutkimustyö aloitettiin 4.10.1986 ja sukeltajina käytettiin merihistorian toimiston kouluttamaa vapaaehtoista työryhmää, Teredo Navalis ry:tä, joka työskenteli merihistorian toimiston valvonnassa. Ensimmäisillä sukelluksilla keskityttiin tekemään Heinäsaaren luona olevasta hylystä mahdollisimman suuri määrä havaintoja. Hyväksi havaitun tavan mukaan hakeuduttiin selvästi tunnistettavaan paikkaan, joka tässä tapauksessa oli keula. Siitä lähdettiin uimaan hylyn ympäri, joten saatiin määriteltyä hylyn rajat ja summittainen koko. Kierros sukelIettiin myös hylyn sisäpuolella, hylyn yli pituussuunnassa, kölilinjaa pitkin sukeltaen määriteltiin sen ääripisteet, keula ja perä sekä niiden rakenne.

Hylyn rakenne Heinäsaaren hylky on 22 metriä pitkä ja kyljet auki murtuneina 6 metriä leveä. Keularanka on suora ja edelleen pystyssä, kylkilaudoitus on pysynyt siinä kiinni. Perässä laudoitus loppuu tasaisena, perärankaa tai -peiliä ei ole näkyvissä. Hylyn sisäosat ja alas sortuneet kyljet ovat mudan peitossa,

joten kölin aluetta ei voitu tarkastella. Kylkilaudoitus on ulkoapäin nähtävissä keularangan molemmilta puolilta. Alas murtuneet muodostavat 1,5 metriä korkeat tunnelit, joihin sopii varoen uimaan sisälle. Siellä näkee 9 cm leveät hankauslistat, jotka suojasivat ja vahvistivat laudoitusta. Alus oli rakennettu limisaumaiseksi. Kiinnitykseen on käytetty puutappeja, mutta myös rautanaulojen jälkiä löytyi. 17 cm:n vahvuisia kaaria laskettiin olevan 36. Keularangan paksuudeksi mitattiin 23cm . Hylyn sisällä on polvia ja muita kevyempiä rakenneosia, mutta jäännöksiä kannesta tai sisälaudoituksesta ei näy. Läheltä perää löytyi vähän tiilenpalasia. Hylyn osia on myös ulkopuolella mudassa . Heinäsaaren hylystä sahattiin 25.10.1986 pala laitaa puunäytteeksi. Siitä näkyy limisauman rakenne hyvin poikkileikkauksena ja samalla saatiin näyte eläimen karvoista, jolla saumat oli rivitetty. Samoin voidaan lähemmin tarkastella laudoituksen kiinnitystapaa rautanauloilla ja puutapeilla. Lokakuun lopussa sää alkoi vaikeuttaa sukellustyötä merellä ja ankara pakkastalvi keskeytti sen täysin. Vasta maaliskuussa 1987 päästiin jäälle luotaamaan hylyn tarkkaa sijaintia avannosta tehtäviä sukelluksia varten. Talven aikana selviteltiin syksyllä koottua aineistoa ja jatkettiin työskentelyä kirjoituspöydän ääressä. Meriarkeologian tutkimus on hidasta ja vaatii pitkäjännitteisyyttä. Työn mielekkyyttä korostaa kuitenkin se, että hylky on usein ehjänä säilynyt pienoisyhteiskunta, jossa aika on pysähtynyt sen upottua. Se kertoo paitsi laivanrakennuksesta ja merenkulusta, myös aikansa elämästä yleensä kokonaisuutena, jollaista ei ehkä muuten olisi meidän päiviimme säilynyt. Teksti ja piirrokset: Pentti Nyrönen Oheinen teksti on Iyhennelmä Hangon museon "Hankoniemi 1700-luvulla"-ki~aan

ki~oitta

mastani kappaleesta, vuodelta 1987. Siis historiaa - mutta juuri sitähän vanhat hylyt ovat! Riilahden, tai Hankoniemen meritaistelun tapahtumapaikkaa ei tarkalleen tiedetä. Hangon pohjoispuolelta, Benglsårin-Kadermon alueella on vetotelakan jäännöksiä ja hylkyjä. Hylyt on löydetty ja unohdettu ja löydetty uudelleen, viimeksi muutama vuosi sitten. Vieläkään ei tiedetä, ovatko ne muisto Riilahden meritaistelusta.

F" ::=;: C 00250

SUot1Et"i URHE 1 LUK 1 R .JRSTO OLI,/\'1PIRSTRDION

00250 HELSIHKl

~ POLAFlSUKELLUS

POLARSUKELLUS OY, RUSTHOLLARINKATU 8,02270 ESPOO TEL. 09 613 316. FAX~ 0961331 800. WWW.POLARSUKELLUS.FI

~ /976- 2C06