Emotionaalisten ja kognitiivisten tekijöiden merkitys syömiskäyttäytymisessä ja painonhallinnassa Teksti: Hanna Konttinen
Miten negatiiviset tunteet, kuten masentuneisuus, vaikuttavat syömiseen? Onko syömisen rajoittaminen toimiva painonhallintakeino? Selittävätkö ruokavalintojen taustalla olevat motiivit sosioekonomisten ryhmien välisiä eroja ruokatottumuksissa? Muun muassa näitä kysymyksiä tarkastelin väitöskirjassani ”Dietary habits and obesity: the role of emotional and cognitive factors”.
16
Syömisen rajoittaminen Monet ihmiset rajoittavat tietoisesti syömistään estääkseen painon nousemisen tai pudottaakseen painoaan, mutta syömisen rajoittamisen hyödyllisyys painonhallintakeinona on myös kyseenalaistettu. ”Restraint theory ” (Herman & Polivy, 1984) eli syömisen rajoittamisen teoria on hallinnut syömisen ja lihavuuden psykologiaan liittyvää tutkimusta viimeisten vuosikymmenien aikana. Teorian mukaan syömisen kognitiivinen kontrolloiminen voi johtaa ongelmiin syömisen hallinnassa häiritsemällä biologisten kylläisyyden ja nälän säätelymekanismien toimintaa. Monet tekijät, kuten herkulliset ruoat tai negatiiviset tunnetilat, voivat alentaa yksilön kykyä tai motivaatiota syömisen rajoittamiseen ja johtaa ylensyömiseen. Myös nykyiset itsesäätelyteoriat korostavat, että ihmisten itsesäätelyresurssit ovat rajalliset; aikaisempi itsesäätelyä vaatinut tilanne vähentää tätä rajallista resurssia ja siten heikentää yksilön kykyä myöhempään itsesäätelyyn (Bauer & Baumeister, 2011). Syömisen rajoittamisen tutkimusta on kuitenkin kritisoitu sekä käytettyihin varhaisiin mittareihin että teoreettisiin epäjohdonmukaisuuksiin liittyen (ks. esim. Stroebe, 2008; Johnson, Pratt, & Wardle, 2011). Erityisesti Lowe (1993) on kritisoinut syömisen rajoittamisen teoriaa siitä, että se ei erottele
Suomen sosiaalipsykologit ry
N
ykyisissä länsimaisissa yhteiskunnissa ruokaa on lähes rajattomasti saatavilla ja teknologinen kehitys on vähentänyt fyysisen aktiivisuuden tarvetta. Tämä on johtanut ylipainon ja lihavuuden yleistymiseen, mikä on ongelmallista, koska niiden tiedetään altistavan monille sairauksille kuten tyypin 2 diabetekselle ja sydän- ja verisuonitaudeille, jotka puolestaan vaikuttavat elämänlaatuun ja terveiden elinvuosien määrään. Nykyisessä elinympäristössä monilla psykologisilla ja sosiaalisilla tekijöillä on merkittävä rooli syömiskäyttäytymisessä ja painonhallinnassa. Keskityin väitöskirjatutkimuksessani tarkastelemaan emotionaalisten ja kognitiivisten tekijöiden yhteyksiä ruokatottumuksiin ja lihavuuteen sekä näiden tekijöiden roolia sosioekonomisten ryhmien välisten erojen selittäjinä. Tutkimuksen aineistona oli 5024 suomalaista miestä ja naista (iältään 25–74-vuotiaita), jotka osallistuivat kansallisen FINRISKI 2007 -terveystutkimuksen yhteydessä toteutettuun DILGOM-tutkimukseen, jossa selvitetään ravitsemuksen, elämäntapojen ja perintötekijöiden yhteyttä lihavuuteen ja metaboliseen oireyhtymään. Tutkittavat osallistuivat terveystarkastukseen sekä täyttivät useita kyselylomakkeita koskien sosiodemografisia tekijöitä, ruokatottumuksia ja muita elintapoja sekä psykososiaalisia tekijöitä.