Hinkulehti Vakka-Suomi 2016 by Sonja Stenman

Hinku V

HINKU 5 VAKKA-SUOMESSA • YHTEISTYÖSSÄ YMPÄRISTÖN KANSSA

Elinympäristömme tulevaisuuden puu Puhdas teknologia Biotalous

Etätyö Innovaatiot

Digitalisaatio

e-kirja

Kiertotalous Hinku -hanke

Uusiutuva energia

Elinkaariajattelu

Kestävä kehitys Esineiden internet

Energian säästö energia Pilvipalvelut

Alueiden komitea

Uudet innovaatiot

Pariisin ilmastosopimus

HINKU 5 • UUDENKAUPUNGIN SANOMIEN LIITTEENÄ JOKAISEEN TALOUTEEN: UUSIKAUPUNKI, LAITILA, VEHMAA, KUSTAVI JA TAIVASALO

Pääjohtaja Lea Kauppi Suomen ympäristökeskus Viime vuonna onnistuttiin löytämään kansainvälinen yhteisymmärrys sekä Pariisin ilmastosopimuksen sisällöstä että kestävän kehityksen tavoitteista. Lisäksi EUn komission hyväksyi varsin kunnianhimoisen kiertotalouspaketin. Nämä edellyttävät myös

jota on jo HINKUssa toteutettu. Vaikka HINKUssa keskitytään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, monet sen puitteissa toteutetuista toimenpiteistä ovat myös laajasti ympäristön ja myös talouden kannalta hyödyllisiä.

Suomessa toimenpiteitä kaikilla tasoilla. Kansallisen tason ohjauksella, esim. veroratkaisuilla ja muulla taloudellisella ohjauksella luodaan puitteet, mutta paikallisella tasolla tehdään konkreettiset päätökset. Aiemman toimintansa ansiosta HINKU-kunnilla on selvä etulyöntiasema sekä Pariisin ilmastosopimuksen, kestävän kehityksen tavoitteiden että kiertotalouspaketin toteuttamisessa.

Energiantehokkuuden parantaminen ja uusiutuvaan energiaan siirtyminen on taloudellisesti järkevää ja luo työpaikkoja. Liian vähäinen liikunta on yksi merkittävimmistä terveysriskeistä meillä Suomessa. Kaavoitusja muut ratkaisut, jotka parantavat joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn houkuttelevuutta, ovatkin parasta ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä ja voi voivat säästää suuria summia sote-puolella. Samoin nykyistä kasvispainotteisempi, sesonginmu-

Kiertotalouden toteutuminen edellyttää eri yritysten tiivistä yhteistyötä,

Arjen valinnat Joulukuun Pariisin ilmastokokous päättyi melkoiseen yllätykseen. Yhteisenä päätöksenä syntyi aikaisempaa uskottua kunniahimoisempi päämäärä: maailma on valmis tavoittelemaan lämpötilan nousun rajoittamista 1,5 asteeseen. Päätös antaa toivoa ilmastonmuutoksen selättämisestä. Toivo puolestaan antaa uutta kipinää ilmastonmuutoksen hillintätyölle, jonka vaikutukset näkyvät jatkossa yhä selvemmin kuluttajan arjessa. Pariisin ilmastokokouksessa kirjattiin yhtenä ilmastonmuutoksen hillinnän keinona kestävä kulutus. Tämä ei merkitse sitä, että meidän pitäisi palata elintavoissamme menneisyyteen. Päinvastoin. Kunniahimoinen ilmastotavoite pitää huolen siitä, että yhä useampi yritys suuntaa mielenkiintonsa myös vähäpäästöisille kuluttajamarkkinoille. Päästövähennyksiin fiksun teknologian avulla Kuluttajalla on koko ajan paremmat mahdollisuudet valita ilmastoystävällisiä tuotteita tai palveluja. Uudet älyratkaisut, jotka vähentävät kas-

vihuonekaasupäästöjä ja vastaavat paremmin tarpeeseemme, tulevat näkymään kaikkialla arjessamme: asumisessa, liikkumisessa, ruokailussa, palveluissa ja tavaroissa. Elämäntapamuutosten rinnalla oman hiilijalanjälkensä pienentämistä voi edistää tekemällä fiksuja valintoja ja laittaa laitteet tekemään päästövähennykset puolestaan. Jo tänä päivänä kustannustietoinen kuluttaja löytää tapoja, joilla vähentää päästöjään ja parantaa talouttaan. Ilmalämpöpumppu on mainio esimerkki tuotteesta, joka on jo saavuttanut valtavan suosion. Aurinkopaneelien käyttöönotto on taloudellisesti jo nyt mielekästä, mutta 2020-luvulla oman aurinkosähkön tuotannon on ennustettu olevan jo arkipäivää kaikkialla. Yhä useampi pystyy tuottamaan tulevaisuudessa oman sähköautonsa latausvirran ainakin osittain itse. Tulevaisuudessa yhä useamman kodin energiakulutuksen optimointi tapahtuu automaattisesti ja sitä voi seurata kännykällä. Toisaalta jakamistalouden uudet toimintamallit merkitsevät sitä, ettei aina tarvitse itse

kainen lähiruoka on fiksu valinta niin terveyden, ilmaston, vesistöjen kuin työllisyyden kannalta. Fiksujen valintojen tekeminen kanPääjohtaja Lea Kauppi on limnolonattaakin tehdä mahdollisimman gian ja maankäytön dosentti helpoksi ja houkuttelevaksi. Valtio Helsingin yliopistossa ja kunta pystyvät osaltaan vaikuttamaan siihen, että fiksut valinnat ovat taloudellisesti kilpailukykyisiä. Talou- tävän kehityksen mukaisia tuotteita dellisilla ohjauskeinoilla ja julkisilla ja palveluita. hankinnoilla luodaan kysyntää, joka Sen jälkeen meidän kuluttajienkin on kannustaa yrityksiä kehittämään kes- helppo valita viisaasti.

omistaa tuotetta. Esimerkkejä ja kehitystrendejä tulevaisuudesta riittää. Cleantech-markkinoiden nousu 24 % Suomalaisilla yrityksillä on monenlaista osaamista kuluttajien puhtaiden ratkaisujen (cleantechin) markkinoilla. Cleantechin kasvaville maailmanmarkkinoille kannattaa pyrkiä. Vuosina 2010-2013 markkinoiden nousu oli 24 % ja sen kokonaisarvo oli vuonna 2013 lähes 3000 miljardia euroa. Jokainen meistä voi omilla valinnoillaan tukea tätä kehitystä vahvistamalla ilmastoystävällistä kysyntää ja tällä tavalla saada Suomi uuteen nousuun. Parhaiten ilmastonmuutoksen tuomat taloudelliset mahdollisuudet hyödynnetään olemalla sopivasti edelläkävijä. Tämä on ollut myös Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -hankkeen ajatus. Kunta toimii esimerkinnäyttäjänä ja mahdollistaa ratkaisuillaan sen, että kunnan yritysten ja asukkaiden on helpompi toimia fiksusti päästöjen vähentämisessä.

huono valintaperuste, että tietää omalla toiminnallaan rakentavansa parempaa tulevaisuutta tuleville sukupolville. Professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Hinku-hankkeen valtakunnallinen johtaja

Hinku-hanke voi helpottaa myös kuntalaisten toimintaa ilmastonmuutoksen hillinnässä tuomalla näkyvästi esiin ne ratkaisut, joilla saavutetaan win-win -tilanteet. Eikä sekään ole

Hinkutoimijoiden joukko laajenee Viisi kuntaa lähti pioneereina Hinku-toimintaan mukaan vuonna 2008. Yksi niistä oli Uusikaupunki. Vuosien varrella päästölaskenta vietiin täällä huippuunsa. Vuosien varrella järjestettiin lukuisia yleisötilaisuuksia, joissa alustajat olivat joka puolelta Suomesta. Nämä tilaisuudet kuvattiin kaikki, ja ne on nähtävissä netissä sekä Uudenkaupungin kaupungin Hinku-sivuilla että Kalantiväylän VakkaTV:ssä osoite www.kalantiväylä.fi, klikkaus VAKKATV, ja rullaus alaspäin. Hinku-ohjelmia sieltä löytyy yli 40 kpl.

Vuosien varrella kuntien määrä on kasvanut tasaista tahtia. Tätä kirjoittaessa kuntia on mukana 30, ja niissä n. 530 000 asukasta. On syntynyt alueelisia keskittymiä kuten Länsi-Uusimaa, Etelä-Häme, Etelä- ja varsinkin Pohjois-Karjala ja Lounaisrannikko. Kaikkialla oli innostusta, ei vielä tietoa. Porissa käsitellään kaupungin Hinkuroolia parhaillaan. Varsinais-Suomi on maakuntana miettimässä samaa asiaa. On kuultu jopa sellaisia suunnitelmia, että nämä maakunnat Lounaisrannikolla tekisivät julistautumi-

sen Hinku-maakunniksi samanaikaisesti mahdollisimman hyvän julkisen näkyvyyden saamiseksi. Laajentumiseen vaikuttaa tietysti tunnettavuuden parantuminen, josta voi hyvällä syyllä kiittää Suomen ympäristökeskusta. Pariisin sopimuksen jälkeen on myös valjennut monelle, että puhdas teknologia ei ole rasite vaan päinvastoin valtava mahdollisuus, maailmanlaajuisesti, ja siis myös meille!

Mauri Tenhonen on tämän julkaisun vastaava toimittaja, ja seuraa tiiviisti Hinku-hankkeen kehittymistä.

Hinku 5

Uusikaupunki yhteistyössä ympäristönsä kanssa Julkaisija: Uudenkaupungin kaupungin Hinku-työryhmä Vastaava toimittaja: Mauri Tenhonen 040 5126 236 matenho@uusikaupunki.fi

Taitto Mauri Tenhonen InDesign CS6 Jakelu 14.4.20216 Uudenkaupungin Sanomien laajan jakelun myötä jokaiseen talouteen Uusikaupunki, Laitila, Vehmaa, Kustavi ja Taivassalo. Postituslistalla ovat myös Suomen Hinku-kunnat, eri neuvontayksiköt ympäristöasioissa, valtionhallinnon yksiköt, Tekes, Sitra, ELY-keskukset. Kiitos Uudenkaupungin kaupunki, Ilmoittajat, Suomen Ympäristökeskus, kirjoittajat, asiantuntijat, oikolukijat, valokuvaajat jne.

Hinku laajenee käsittäen nyt 30 kuntaa. Niissä on lähes 530 000 asukasta! Mukaan odotellaan kokonaisia maakuntia, kuten Satakuntaa ja Varsinais-Suomea. Keskittymiä on syntynyt itärajalle, Etelä-Suomeen ja Lounaisrannikolle.

Hinku 5 sisällysluettelo

sivu

Pääjohtaja Lea Kauppi

Arjen valinnat

Hinkutoimijoiden joukko laajenee

Alueiden komitea vahva ilmastotavoitteiden edistäjä

Vauhtia puhtaan teknologian innovaatioihin

Luonnon ja ympäristön asialla

Novida - oppilaitos kestävän kehityksen edistäjänä

Tulevaisuuden puu

SYKE haastaa Hinku-kunnat Vihreät ovet tapahtumaan

Nuoret ja parempi tulevaisuus

Omakotiasukkaat arjen sankareita kertakäyttökulttuurissa

Hankkeilla kestävää kehitystä

Käyttö- ja hoitosuunnitelma makeavesialtaalle

Kasitien yrityspuistoarakennetaan hinkulähtöisesti

Hiilineuraalisuus elämänavaksi

Vehmaan vesistöjen hoitoja suojeluyhdistys

Kustavi luonnonkauniissa ympäristössä

Suomalaiset pienvedet kaipaavat kunnostusta

Digitalisaatio Ville Tolvanen

Kulttuuri 2017 kehittämishanke

Merimetso syö myös merkittäviä kalalajeja

Veneellä Saaristomerellä ja vähän muuallakin

Pariisin ilmastosopimus unohtaa maaperän merkityksen

Mikä on maailmantalouden megatrendi

Juomaveden nonkolloidi amorfinen pii auto-immuuni-

sairauksien laukaisija Suomessa Elinkaariajattelu kestävän kehityksen budjetoinnissa Poistotekstiilit pois polttouunista

29 31

ALUEIDEN KOMITEA VAHVA ILMASTOTAVOITTEIDEN EDISTÄJÄ Euroopan Alueiden komitea edustaa EU:n päätöksenteossa kuntia ja alueita.

Komitea on toiminut vuodesta 1994, se on neuvoa antava toimielin, jota komission ja Euroopan neuvoston on kuultava alueja paikallisasioissa. On muistettava että 70 % EU:n säädöksistä pannaan täytäntöön paikallistasolla. Komiteassa on 350 jäsentä ja siinä toimii 5 eri poliittista ryhmää. Työskentely tapahtuu valiokunnissa ja täysistunnoissa, mutta myös lukuisissa foorumeissa ja verkostoissa, joissa käsitellään alueiden ja kuntien kannalta tärkeitä asioita. Komitea on mm. kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen jäsen. Suomalaisia jäseniä komiteassa on yhdeksän. Puheenjohtajana eli komitean presidenttinä toimii tällä hetkellä suomalainen Markku Markkula Espoosta. Markkula on ensimmäinen pohjoismainen presidentti, hänen toimikautensa alkoi helmikuussa 2015. Markkula on nyt runsaan vuoden kestäneen toimikautensa alussa pystynyt tehokkaasti kasvattamaan komitean vaikutusvaltaa ja näkyvyyttä, jäsenistö onkin antanut hänelle siitä kiitosta ja tunnustusta. Markkula on todennut komitean olevan suora linkki alueilta komissaareille ja hän presidenttinä on toiminut tässä suhteessa aktiivisena viestinviejänä komissioon päin. EU:n Itämeristrategia hyväksyttiin kesäkuussa 2012 ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma päivitettiin kesäkuussa 2015. Olen saanut olla esittelijänä kolmessa eri Itämeristrategiaa koskevassa lausunnossa, keväällä 2010, lokakuussa 2012 strategian tarkistuksesta ja lokakuussa 2013 makro-alueiden (kuten Itämeren alue) tuottamasta lisäarvosta. Toimintasuunnitelman päivityksen tarkoitus oli tehostaa strategian toimeenpanoa terävöittäen sen keskeisiä tavoitteita. Päätavoitteet ovat edelleen: meren pelastaminen, alueen yhdistäminen ja hyvinvoinnin kasvattaminen. Prioriteettialueita vähennettiin 13 (oli ennen 17) ja horisontaalisia toimia viidestä neljään. (KUVA1)

Suomi koordinoi kolmea prioriteettialuetta: 1. Nutri, rehevöitymisen vastaiset toimet Puolan kanssa 2. Bioeconomy, kestävän maa- ja metsätalouden sekä kalastuksen toimenpiteet osin yhteistyössä Ruotsin ja Liettuan kanssa 3. Safe, meriliikenteen turvaaminen Tanskan kanssa Itämeri-strategiaa toteutetaan käytännössä hankkeilla, joita rahoitetaan Interreg Central Baltic-ohjelmasta. Ohjelmaa hallinnoi Varsinais-Suomen liitto.

Alueiden komitealla on myös uusi ja entistä merkittävämpi rooli Pariisin ilmastokokouksessa hyväksytyn sopimuksen toimeenpanossa.

Laitilalainen varatuomari Pauliina Haijanen toimii Alueiden komitean Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana

Alueiden komiteassa ympäristö, ilmastonmuutos ja energia-asioita käsittelee ENVE-valiokunta, jonka suomalaisjäsenenä ja valiokunnan varapuheenjohtajana toimii Sirpa Hertell Espoosta.

Valiokunnan viime kokouksessa käytiin vilkasta keskustelua Pariisin sopimuksesta. Keskustelussa todettiin mm:

Pariisin sopimuksessa päätettiin: * tavoite pitää lämpötilan nousu alle 2 Celsius astetta verrattuna esiteolliseen aikaan, mikä tarkoittaa käytännössä globaalisti lämpötilan nousun pysäyttämistä 1,5 asteeseen- tavoite on päästä pitkällä aikavälillä kokonaan eroon hiilidioksidipäästöistä.

Paikallistasolla, Suomessa siis kunnilla on keskeinen rooli päästövähennystavoitteen toteuttamisessa ja onnistumisessa. Vaikka valtiot on saatava sitoutumaan sopimuksen toimeenpanoon, keskeistä on että täytäntöönpano on kuitenkin ennen muuta asukkaiden, kuntien päättäjien ja yritysten käsissä.

* kunnilla ja kaupungeilla on paljon tehtäviä, sopimuksen pitäisi jatkossa vaikuttaa esim. kaupunkisuunnitteluun, sillä suurin osa investoinneista kohdistuu infran rakentamisen kustannuksiin * infrakustannukset, joilla on vaikutusta ilmastonmuutokseen, ovat mm. tarve tiivistää kaupunkirakennetta ja vahvistaa kyläkeskuksia palveluiden saatavuuden turvaamiseksi * tarvitaan uusia kevyen liikenteen väyliä, joilla asukkaita houkutellaan pyöräilemään ja kävelemään autoilun sijaan, silloin kun se olosuhteet huomioiden on mahdollista * on huomattava että hallitusten neuvottelijat tai YK eivät pane täytäntöön sovittuja ilmastotekoja, vaan siihen tarvitaan kuntia ja kaupunkeja eli alueja paikallistason toimijoita * todettiin, että koska EU onnistui puhumaan ”yhdellä äänellä”, se vahvisti sopimusta, joka on oikeudellisesti sitova, tämä antaa hyvän lähtökohdan menestykselliselle täytäntöönpanolle * on huomattava, että 75 % energiasta kulutetaan kaupungeissa, siksi kaupunkien ja alueiden on oltava aktiivisesti mukana täytäntöönpanossa * Enve-valiokunta odottaa seuraavaksi komission tiedonantoa ja tiekarttaa sopimuksen täytäntöönpanosta, mm. metsienhoidon ja maankäytön osalta. Pauliina Haijanen Euroopan Alueiden komitean Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja

Vauhtia puhtaan teknologian innovaatioihin Panostaminen cleantechiin ja biotalouteen kannattaa. Nyt pitää laittaa seuraava vaihde päälle, yhdistää digitaalisuus energiatehokkuuteen ja hakea korkean arvonlisän tuotteita, sanoo Tekesin johtaja Teija Lahti-Nuuttila. Puhdas teknologia ja biotalous ovat keskeisessä roolissa julkisen innovaatiorahoittajan Tekesin strategiassa. Kun alueesta vastaava johtaja Teija Lahti-Nuuttila kymmenen vuotta sitten tuli Tekesiin, puhtaaseen energiaan ja ympäristöhaasteiden ratkaisemiseen liittyvää rahoitusta myönnettiin vuodessa 60 miljoonaa euroa. Viime vuonna summa oli noussut 270 miljoonaan euroon ja sen osuus Tekesin kokonaisrahoituksesta oli noin puolet. - Rahoituksen nousu ei olisi ollut mahdollinen, elleivät myös yritykset näkisi tätä hyvänä bisnesmahdollisuutena, Lahti Nuuttila sanoo. Viime kesänä tehdyssä selvityksessä kävi ilmi, että vuosina 2010-2014 cleantech-toimialalla toimivat Tekesin pienet ja keskisuuret asiakasyritykset loivat 3000 uutta työpaikkaa, tekivät reilut miljardi euroa uutta liikevaihtoa ja saivat aikaan yli 400 miljoonalla eurolla uutta vientiä. - Cleantech on otollinen toimiala. Siihen kannattaa panostaa kansallisesti, sillä se tuottaa hyvinvointia Suomeen. Seuraava vaihde päälle Yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista on ”Biotalous ja puhtaat ratkaisut”, johon myös osa Tekesin uusimmista hankkeista liittyy. Kärkihankkeiden kautta tulevalla rahalla kiihdytetään cleantech-innovaatioiden syntyä, pilotointia ja kaupallistamista. Helmikuun alussa Tekes käynnisti laajan Puhtaasti biotalouteen -ohjelmakokonaisuuden, jolla tavoitellaan nopeasti skaalautuvaa uutta liiketoimintaa, vientiä sekä korkeamman arvonlisän tuotteita ja prosesseja. Kokonaisuuteen kuuluvassa Bio Nets -ohjelma keskitytään erityisesti bio- ja kiertotalouteen. - Haluamme innostaa yrityksiä tutkimaan mahdollisuuksia biomassaan perustuvissa korkeamman jalostusasteen tuotteissa. Bioenergiakin on jo kohtuullisen jalostettu muoto biomassasta, mutta nyt pitäisi saada seuraava vaihde päälle ja katsoa esimerkiksi biolääkkeitä, -materiaaleja ja -kemikaaleja, Teija Lahti-Nuuttila sanoo. Yhteistyön voimaa Tekesillä on vahva tausta kuntasektorin innovaatioiden edistäjänä. Esimerkiksi Hinku-hanke käynnistyi Tekesin rahoittamalla tutkimushankkeella ja jatkui kunnissa käytettävien monistettavien mallien rahoituksella. Nyt, kun kunnat ovat päässeet hankkeessa hyvään vauhtiin, Tekes keskittyy

rahoittamaan yritysten kehitysprojekteja. Tekesin rooli pk-yritysten innovaatiohankkeiden rahoittajana korostui viime vuonna tehdyissä budjettipäätöksissä, joissa Tekesin myöntövaltuuksia leikattiin. - Kunnat ovat silti meille tärkeä kohderyhmä, koska niillä on suuri merkitys yritysten toimintaympäristön muokkaajina. Meillä on edelleen myös erityisesti kunnille räätälöityä tarjontaa, esimerkiksi Innovatiiviset julkiset hankinnat -rahoitusväline ja Huippuostajat-ohjelma, Teija LahtiNuuttila muistuttaa. Esimerkiksi fiksuista hankinnoista Lahti-Nuuttila ottaa kuntien Hinku-hankkeessa tekemän yhteistyön aurinkopaneelien hankinnoissa. Yhdistämällä voimansa kunnat voivat lähettää yrityksille selvän signaalin siitä, että niiden tuotteille ja palvelulle on muodostumassa houkutteleva markkina. Toinen tärkeä signaali olisi, että kunnat perustaisivat kokeilualustoja ja testiympäristöjä. Niissä yritykset voisivat pilotoida omia ratkaisujaan ja saada niille arvokkaita referenssejä.

itsensä takaisin hyvin nopeasti ja ne tarjoavat pitkäkestoista kustannustehokkuutta. Niihin ei myöskään tarvita raskaita investointeja. Kun energiatehokkuutta lisääviin ratkaisuihin vielä lisätään digitaalisuus ja älykkäät ratkaisut, saadaan hyödyt maksimoitua. - Digitaalisuudessa on paljon mahdollisuuksia ja uskon, että olemme nähneet teollisesta internetistäkin vasta pienen osan. Kuntien pitäisi mennä tähän maailmaan vähän etukenossa ja ottaa isompia askeleita. Teksti: Jarno Forssell Kuva: Susanna Lehto

Teija Lahti-Nuuttila

Isompia askelia Teija Lahti-Nuuttila peräänkuuluttaa yrityksiltä ja kunnilta rohkeutta ja isompia askeleita, jotta innovaatiot saadaan markkinoille ja ilmastohaasteet ratkaistua. Otollisia kohteita hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseksi olisivat hajautetun energiatuotannon ratkaisut sekä energia- ja resurssitehokkuutta lisäävät keinot. - Tehokkaimmin hiilidioksidipäästöjä voidaan leikata energiatehokkuudella. Satsaukset siihen, maksavat

Tekesin energia- ja ympäristöalueen rahoitus 278 ME vuonna 2015

LUONNON JA YMPÄRISTÖN ASIALLA JO 40 VUOTTA Eletään joulukuuta 1976, öljykriisin jälkeisiä aikoja. U:gissa on melkoista poliittista ristivetoa kaupunginjohtaja Pekka Väänäsen ympärillä. Mutta on myös luonnosta ja ympäristöstä kiinnostuneita aktiivisia ihmisiä, jotka 4.12. päättävät perustaa Vakka-Suomen Luonnonsuojelu-yhdistyksen (nimeksi muutetaan v. 1985 U:gin Ympäristöyhdistys r.y.). Ensimmäisenä puheenjohtajana aloittaa lääkäri Jouko Palmu. Nyt Suomessa toimii kaikkiaan lähes 200 luonto- tai ympäristöyhdistystä, joissa jäseniä on yli 30.000. Keskusjärjestönä toimii kohta 80 vuotta täyttävä Suomen Luonnonsuojeluliitto (SLL) ja sen alla 15 luonnonsuojelupiiriä.

Taivassalo, Kustavi ja Vehmaa. Jäsenmäärä on pysynyt 110 paikkeilla. Yhdistyksen pj:na toimii kolmatta vuotta Tarmo Kangas ja hallituksen muina jäseninä Antti Karlin, Rauno Laine, Pirjo Rinne, Reijo Ruohola, Arto Lehtinen ja Marjaana Kinnunen.

Kirjoittaja on Tarmo Kangas, U:gin Ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja

Kansallinen taso

SLL:n, WWF:n ja muiden luontojärjestöjen aktiivisuus ympäristönsuojelutyössä on tuottanut kansallisella tasolla huomattavia onnistumisia. Muutama esimerkki: Merikotka on palannut saaristoomme, laulujoutsen on runsastunut merkittävästi, saukko on palannut moneen jokimaisemaan ja ns. suurpetojen ( karhu, susi, ahma, ilves) määrien lasku on saatu taittumaan. Tosin tämän talven susien ns. kannanhoidollinen 46 suden kaatolupamenettely saattoi olla lajille kohtalokas, kun ammutuiksi on tullut monta pantasutta ja jopa alfauroksia, mikä johtaa monen susilauman hajoamiseen. Ympäristömyrkkyjen kayttöä on saatu rajoitettua ja satamien ruoppausmassojen läjittäminen mereen alkaa olla jo poikkeuksellista. Niinpä Itämeren suojelu ympärysvaltioiden yhteistyönä alkaa tuottaa tuloksia. On perustettu uusia luonnonsuojelualueita ja kansallispuistoja ja moni arvokas luontokohde on näin liitetty suojelualueverkostoon. Suojelumetsiä on perustettu ns. Tapio- hankkeellä ennätysmäärä. Jätteiden kierrätys ja lajittelu on aivan uudella tasolla ja jätevesien käsittelylle on annettu tiukat normit. Ilman suojeluun ja melun torjuntaan on kiinnitetty paljon huomiota. Ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta päästiin marraskuussa Pariisin ilmastokongressissa sopuun valtioitten kesken.

Paikallisen toiminnan alkuvuodet

Luonnon- ja ympäristönsuojelusta puhuttaessa tulee muistaa se, ettei Suomessa vielä 1970–luvulla ollut minkäänlaista julkisen vallan organisaatiota ympäristöasioissa. Ympäristöministeriö aloitti v. 1983 ja kunnallisia ympäristölautakuntia alettiin perustaa vasta lain ympäristönsuojelun hallinnosta tultua voimaan v. 1987. Koijärven ajoista yhden asian liikkeenä käynnistynyt ” vihreä liike ” organisoitiin poliittiseksi puolueeksi vasta 1987.

Karpaloretkellä Laitilan soilla lokakuussa 2013

Yhdistys voi edelleen tehdä aloitteita ja ottaa kantaa (rekisteröidyillä yhdistyksillä on jopa oikeus hakea muutosta kaupungin ympäristölupaja kaavaratkaisuihin) erilaisiiin hankkeisiin. Toiminnan painopiste on kuitenkin selkeästi muuttumassa valistus- ja neuvontatoiminnan suuntaan, jossa Vakkaopisto on arvokas yhteistyökumppani. Viime keväänä järjestimme yhteistyössä mm. ” kysy lähiluonnosta” sarjan, jossa oli viisi eri osiota aina lintu- ja kasviretkestä käärmeluentoon ja metsän mentaalisiin vaikutuksiin. Erilaisia luontotapahtumia ja – retkiä (suoja karpaloretki, lepakkoilta, kirjaston luontoviikko ym.) järjestämme ja perinteisesti hoidamme Lokalahdella laukkaneilikka-kasvustoja elokuussa. Pönttötalkoot yhdessä paikallisen Rautian kanssa keräävät maaliskuisin yleensä yli sata pönttöilijää. Toimintamme tavoittaa vuosittain yht. yli 500 osallistujaa. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää luonnon- ja ympäristönsuojelua sekä edistää luonnon kaikinpuolista tuntemusta ja luntoharrastusta. Tosiasia on, että me suomalaiset vieraannumme yhä enemmän luonnosta. Lapsille ei enää välity heidän omilta vanhemmiltaa tietoa eikä myönteisiä kokemuksia luonnosta, ei edes luonnossa liikkumisen perusasioista. Luonnosta vieraannutaan jo toisessa polvessa !

Laukkaneilikkatalkoot Hermansaaressa ja Kankareenhaalla elokuussa 2013

Karpaloretkellä Laitilan soilla lokakuussa 2013

Linnunpönttötalkoot Rautiassa maaliskuussa 26.3.2016

Ympäristöyhdistyksen rooli ja merkitys olikin toiminnan alkuvuosina erittäin merkittävä erilaisissa kaupungin hankkeissa. Yhdistys otti kriittisesti kantaa niin asema- ja yleiskaavallisiin ehdotuksiin, sataman sijaintiin (Iso Vilissalohanke), Kemiran kipsikasan ym. päästöihin, makeanveden altaan tilaan, jätehuollon järjestämiseen, Hiunjärven vedenpinnan laskemiseen kuin jopa Olkiluodon ydinvoimalaan !

” kansan äänen ”, jolta kaupunki jopa pyysi lausuntoja esilaisista lähiympäristöä koskevista asioista. Harjoitettiin myös ja erityisesti 1980- luvulla puutarhuri Juhani Laulajaisen ollessa puheenjohtajana aktiivista valistustoimintaa. Myös ympäristöjä kaunistettiin (esim. Tiiratorin alueen kaikki lehtipuut ovat yhdistyksen 30 vuotta sitten istuttamia).

Ympäristöyhdistys muodosti ennen ympäristölautakunnan perustamista

Nykyinen tilanne

Nimestään huolimatta yhdistyksen toimialueeseen kuuluvat U:gin lisäksi

Tutkimusten mukaan jopa puolet aikuisista pelkää ylipäänsä mennä metsään päiväsaikaan. Miksi ? Koska metsässä voi paitsi eksyä, törmätä susiin tai karhuihin, käärmeisiin tai punkkeihin, ja syksyisin hirvikärpäsiiin. Luontosuhteemme on katkennut. Se on sääli, sillä metsässä tai muussa luonnossa liikkumisen on tutkitusti todettu vähentävän stressitasoa, laskevan verenpainetta ja lisäävän ihmisen fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Ympäristöyhdistyksellä riittää tuleviksikin vuosikymmeniksi työsarkaa paitsi ympäristön suojelussa, myös ihmisten luonnonharrastuksen ja tietämyksen elvyttämisessä. Jos voimme herättää kiinnostuksen ja edes vähänkin poistaa ihmisten turhia pelkoja metsää ja luontoa kohtaan, madaltaa kynnystä astua luontoon, olemme onnistuneet !

7 Aikuinen, opiskele ammattiin vapaat paikat haussa nyt! Tule

Novidaan! Erillishaku 21.3. - 16.5.2016

Liiketalouden perustutkinto merkonomi, 2 vuotta

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto lähihoitaja, 2 vuotta

Sähkö- ja automaatiotekniikka, osaamisala automaatioasentaja, 5 kk

Oppilaitoksessamme on muutamia

opiskelupaikkoja myös

hotelli-, ravintola- ja catering -alalla, kone- ja metallialalla, prosessiteollisuuden alalla sekä sähkö- ja automaatioalalla (opiskeluaika 2 - 3 vuotta). Hae heti ja varmista paikkasi: www.novida.fi/novida/erillishaku/ Lisätiedot: opinto-ohjaaja Pasi Junttanen, 0440 886 342 tai pasi.junttanen@novida.fi

Opiskele työn ohella joko oppisopimuksella tai omaehtoisesti

Aikuisten näyttötutkinnot

Logistiikan perustutkinto

yhdistelmäajoneuvonkuljettaja

Yrittäjän ammattitutkinto Myynnin ammattitutkinto Liiketalouden perustutkinto oppisopimuksella merkonomi

Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala oppisopimuksella lähihoitajalle

Kysy lisää: Kari Mäenpää, 050 376 1063 tai kari.maenpaa@novida.fi

Lupakortit työelämään, ammattipätevyys kuntoon Lupakurssit

Anniskelupassi Hygieniapassitesti Hygieniakoulutus Tulityökortti Työturvallisuuskortti (myös ammattipätevyys)

26. ja 28.4., testi 3.5. 12.4., 10.5. 6.4. 19.5. 20.4., 18.5., 15.6.

Ammattipätevyyskoulutukset ADR-täydennys Tieturva 1 Trukkikoulutus

2.4. ja 4.4. 2.6. 21.4.

Yrittäjä!

Novida – oppilaitos kestävän kehityksen edistäjänä Yksi Lounais-Suomen ammattiopisto Novidan koulutuksen tavoitteista on kasvattaa vastuullisia ja osallistuvia yhteiskunnan jäseniä. Vastuullinen kansalainen osaa ottaa kestävän kehityksen näkökulmat huomioon työssään ja arjen valinnoissa. Tärkeää on myös kyky ja motivaatio osallistumiseen sekä vaikuttamiseen niin yksilö- kuin myös yhteisötasolla. Koulutus kehittäjänä Ammatillisella koulutuksella on merkittävä rooli osaamisen synnyttäjänä, innovaatioiden tuottajana sekä työelämän ja yhteiskunnan kehittäjänä. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, mutta myös tukea opiskelijoiden kasvua ja kehitystä vastuullisiksi yksilöiksi ja yhteisöjen jäseniksi. Tällä hetkellä noin 45 prosenttia nuorista osallistuu ammatilliseen peruskoulutukseen joko peruskoulun tai ylioppilastutkinnon jälkeen. OKKA-säätiön malli Novida on valinnut kestävän kehityksen työn perustaksi Opetus-, kasvatusja koulutusalojen säätiön eli OKKA-säätiön koostaman mallin (ks. kuva). Se tarjoaa työvälineitä oppilaitosten kestävän kehityksen itsearvioinnin, toimenpideohjelman sekä opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisen tueksi. Kriteerit kattavat ympäristöasioiden lisäksi myös taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmat. OKKA-säätiön kestävän kehityksen sertifikaatin saaminen edellyttää oppilaitoksen tekemää itsearviointia ja ulkoista auditointia, jossa todennetaan, että oppilaitos täyttää asetetut kriteerit.

kestävän kehityksen osaamistarpeet, jotka painottuvat eri tavoin alasta riippuen. Kriteerit pureutuvat kestävän kehityksen yhdistämiseen osaksi opetusta, työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä. Tärkeää on, että ammatillisten oppimisympäristöjen, kuten esimerkiksi työsalien ja keittiöiden, arjen käytännöissä ja kulttuurissa on otettu huomioon kestävän kehityksen näkökulmat. Novidan kestävän kehityksen ohjelmassa vuosille 2015-16 painottuvat vastuulliset hankinnat, jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys, turvallisuus koulussa ja kotimatkalla, henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi sekä oppilashuolto ja oppimisen tuki. Lounais-Suomen ammattiopisto Novida järjestää ammatillista koulutusta Loimaalla, Uudessakaupungissa ja Liedossa. Tarjolla ovat lähes kaikki ammatilliset perustutkinnot sekä monipuolisesti erilaisia ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä lupaja lyhytkursseja. Vuonna 2016 opiskelijoita on keskimäärin 2100, päätoimista henkilöstöä 193 ja liikevaihto noin 20 miljoonaa euroa. Kirjoittaja toimii oppilaitoksen laatupäällikkönä.

Anne Mähönen

Arjen käytännöt kehityskohteena OKKA-säätiön kriteerit antavat suuntaviivoja kestävän kehityksen kytkemiseen oppilaitoksen johtamiseen, opetukseen ja toimintakulttuuriin. Ammatillisten oppilaitosten arviointikriteerien lähtökohtana ovat ammattien

Valmiin koulutustarjonnan lisäksi räätälöimme yrityksille juuri heidän tarpeitaan vastaavia ja yksilöllisiä koulutuspaketteja. Yrityskohtainen koulutus voi koostua niin lyhytkursseista, lupaja korttikoulutuksista kuin pitkistä ja tutkintotavoitteisista koulutusohjelmista. Tavoitteenamme on vastata alueemme työelämän vaatimuksiin ja toimia kumppanina henkilöstön osaamisen ja liiketoiminnan kehittämisessä. Ota yhteyttä: Kari Mäenpää, koulutussuunnittelija (Uusikaupunki) 050 376 1063, kari.maenpaa@ novida.fi tai Hanna Reunanen, koulutussuunnittelija (Loimaa),040 900 1337, hanna.reunanen@novida.fi

novida.fi

OKKA-säätiön kestävän kehityksen malli oppilaitoksille (Laininen 2014)

Ihmisläheistä paikallisjournalismia ympäristöystävällisessä paketissa Digillä tai paperilla

Tulevaisuutemme puu Energia

Digitalisaatio

Suomi on jo nyt yksi maailman kärkimaista julkisissa sähköisissä palveluissa. Meillä suomalaisilla on myös tutkitusti EU-maiden paras digiosaaminen. Digitalisoituvassa maailmassa palvelut muuttavat internetiin ja uudet laitteet muuttuvat välttämättömyyksiksi. Digitalisaatio tuo kansalaiset ja yritykset julkisten palveluiden kehityksen keskiöön. Pankkimaailma on pysyvästi muuttunut, ylioppilaskokeet suoritetaan 2019 netissä.

Etätyö

Sähköisten valmiuksien parantuessa käsite työn tekemistä kokee muutoksen. Kiinteän toimiston tarve menettää merkitystään, kun työtä voidaan tehdä etäyhteyksien avulla melkein missä tahansa. Käsiteltävä tietoaineisto välitetään yrityksen ja työntekijöiden tietokoneiden välillä esimerkiksi työnantajan järjestämän suojatun verkkoyhteyden kautta ja kokoukset pidetään konferenssipuheluiden sekä erityisten virtuaalikokousohjelmien avulla. Säästyy aikaa ja rahaa.

Televisiossa syksyllä 2015 vierailleet neljä professoria käyttivät varsin kovaa kieltä energiapolitiikasta. Uuden rakennettavan ydinvoiman hinnalla syntyisi uusiutuvalla energialla heti 100 000 uutta työpaikkaa, työllisyyden parantumista maaseudulla, ja samalla tulisi hoidettua aluepolitiikkaa järkevällä tavalla. Vuonna 2008 suomalaisten kokonaisenergiankulutus oli 262,9 GJ/asukas. Energian kokonaiskulutus laski 4,7 % edellisestä vuodesta.

Energian säästäminen

Suomessa energiansäästöön kannustaa valtion omistama Motiva Oy, joka toteuttaa energiansäästöohjelmaa ja uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmaa. Maakunnissa energiansäästön viestiä vievät energiatoimistot tai palvelukeskukset, kuten Varsinais-Suomessa toimiva Valonia.

Hinku-hanke

neminen ovat suurimpia globaaleja ongelmia. Elämme yli varojemme. Tärväämistä voidaan rajoittaa siirtymällä kohti kiertotaloutta. Siinä materiaalien hukkaaminen ja jätteen syntyminen on minimoitu. Kiertotaloudessa resurssien ja materiaalien käyttöä tehostetaan niin, että sekä raaka-aineet että niiden arvo säilyvät kierrossa. Kiertotalous tarjoaa suuret mahdollisuudet yritystoiminnalle.

Hinku-hanke käynnistyi vuonna 2008 Suomen Ympäristökeskuksessa professori Jyri Seppälän johdolla. Aluksi mukaan lähti viisi kuntaa, mukana Uusikaupunki. Nyt tätä kirjoitettaessa kuntia mukana on jo 30. Uusikaupunki on ainoa, jossa on Hinku-julkaisu. Kädessäsi on viides julkaisu, ja jaetaan viiteen vakkasuomalaiseen kuntaan jokaiseen talouteen. Uudessakaupungissa on tuotettu myös kymmeniä Hinku-aiheisia ohjelmia, joissa käsitellään aihetta monipuolisesti.

Uusiutuva energia

Biotalous

Kiertotalous Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen hupe-

Uusiutuva energia on energiaa, jota saadaan uusiutuvista lähteistä. Uusiutuvan energian tuotantomuodoissa hyödynnetään jatkuvia luonnollisia prosesseja kuten auringonpaistetta, tuulta, virtaavaa vettä ja ilman ja maan lämpöä – tai käytetään biologisesti syntyviä varantoja, kuten puuta. Uusiutuvat energianlähteet saavat energiansa auringon säteilystä geotermistä energiaa ja vuorovesivoimaa lukuun ottamatta.

Vuoteen 2030 mennessä tarvitsemme 50 % enemmän ruokaa, 45 % enemmän energiaa, 30 % enemmän vettä. Biotalous on ratkaisu. Suomi suuntaa kohti vähähiilistä ja energiatehokasta yhteiskuntaa, joka perustuu uusiutuvien luonnonvarojen ja kierrätettävien materiaalien käyttöön. Biotalous merkitsee suomalaisille 100 miljardin euron vuosituotantoa, lisää vientiä, 100.000 uutta työpaikkaa ja hyvinvointia ympäristöä kunnioittaen. Biota-

lous kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin.

Esineiden internet tarkoittaa fyysisten esineiden, palveluiden, järjestelmien ja ohjelmistojen sekä jopa ihmisten liittämistä yhteen internetissä. Nettiyhteydellä voidaan mm. kerätä ja analysoida tietoa reaaliaikaisesti, ja ohjata laitteita etänä. Meistä valtaosa asuu taloissa, joissa sähkönkulutuksesta ilmoitetaan ajantasaisesti ja automaattisesti energiayhtiöille. Samoin koneet ilmoittavat huolto- ja korjaustarpeistaan, lääkeautomaatit muistuttavat lääkkeidenotosta, ja kierrätysastiat ilmoittavat täyttymisestään. Kasvihuonekaasupäästöt

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2014 vastasivat 59,1 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (CO2- ekv.), mikä oli 12 miljoonaa tonnia vähemmän kuin vertailuvuonna 1990. Päästötrendi on ollut laskeva viimeiset kymmenen vuotta. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen EU:n komissiolle 15. tammikuuta 2016 lähetettävään ennakkoraporttiin vuoden 2014 päästöistä.

Lähiruoka

Lähiruoan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat ruoan tuoreus ja alkuperätieto. Sen merkittävinä etuina pidetään myös puhtautta, pientä ekologista jalanjälkeä sekä pakkausjätteiden vähäisempää määrää ja paikallista kierrätettävyyttä sekä paremmat säilymismahdollisuudet. Huhtikuussa 2015 perustettiin Uuteenkaupunkiin muutaman innokkaan lähiruokayrittäjän toimesta Makuvakka Osuuskunta. Sen tiloja voi vuokrata arpeen mukaan. Laitteita löytyy leivontaan, paistamiseeen ja vakuumipakkaamiseen. Lisätietoja: Heidi Jaakkola, osuuskunnan hallituksen jäsen, puh. 0407308033 heidi.jaakkola@uusikaupunki.fi

Kirjoitukset ja lainaukset omien tekstien lisäksi perustuvat lukuisiin lähteisiin Mauri Tenhonen

MAINOSTOIMISTO GRAFESKOSTA AMMATTITAIDOLLA GRAAFINEN SUNNITTELU • VALOKUVAUS • VIDEOTUOTANTOPALVELUT INTERNETPALVELUT • MARKKINOINTIMATERIAALIT

ALOITTAVAN YRITYKSEN STARTTIPAKETIT MARKKINOINTIIN alkaen 1590 e

www

alv. O%

OVATKO VERKKOSIVUNNE RESPONSIIVISET? Meillä tehdään sivuja, jotka toimivat kaikilla laitteilla, näyttävät hyvältä ja löytyvät hakukoneista.

MYÖS VERKKOKAUPPOJA

Starttipaketti sisältää: Responsiiviset verkkosivut

- suunnittelu ja toteutus - webhotelli ja domain, sähköpostit - googleoptimointi, kävijäseuranta - virusturva

Yritysilmeen suunnittelu

- yrityksen visuaalinen ilme - logon suunnittelu - websivun ulkoasun suunnittelu

Laajenna pakettiasi esim.

Käyntikortit ja esitteet, sunnittelu ja 100 + 100 kpl, painotuotteita

OTA YHTEYTTÄ!

• some-strategia, tilien luonnit & ylläpito • googlemainonta & kampanjasuunnittelu • myymälä- ja ikkunateippaussuunnitelmat • verkkokaupparatkaisut

Laadukkaat ja edulliset canvastaulut verkkokaupastamme

Mainostoimisto Grafesko Oy

info@grafesko.com Puh. 045 130 4546

Koulukatu 7 23500 Uusikaupunki

Katso referenssejä: www.grafesko.com

Arkeen & juhlaan

Kullervontie 11 Uusikaupunki P. 02 8413123

SYKE haastaa HINKU-kunnat mukaan Vihreät ovet - tapahtumaan 26.4.2016 TERVETULOA ENERGIARATKAISUJEN AVOIMIEN OVIEN PÄIVÄÄN 26.4.2016

Vihreät ovet – tapahtuma järjestetään jälleen huhtikuussa. Vihreät ovet – päivän ideana on, että kuka tahansa voi esitellä kokemuksiaan uusista energiatehokkuusratkaisuista tai uusista energiamuodoista. Tänä vuonna Vihreät ovet avataan eri alueilla järjestettävillä energiakierroksilla sekä yksittäisillä kohteilla. Toiveena olisi, että kierroksella esiteltäisiin kahdesta kolmeen energiaratkaisuiltaan kiinnostavaa kohdetta, mutta myös yksittäiset vierailukohteet Vihreät ovet –kampanjassa ovat tervetulleita. Uuden energiamuodon hankintaa punnitaan usein perusteellisesti ja lopullinen päätös voi edellyttää suosituksia tuttavilta tai naapureilta. Vihreät ovet -tapahtuma tarjoaa tilaisuuden päästä juttelemaan kokemuksista kasvotusten. Vihreät ovet -päivään mukaan lähtevien asukkaiden ja yritysten ei ole välttämätöntä avata kotinsa tai tilojensa ovia kirjaimellisesti, vaan uusiutuvan energian ratkaisuista voi kertoa vaikkapa omalla pihalla tai parkkipaikalla. SYKE kannustaa kaikkia HINKU-kuntia osallistumaan tapahtumaan ja esittelemään ylpeänä omien paikkakuntiensa kiinnostavimpia kohteita. Muistakaa aktivoida myös paikallismedia mukaan, jotta päivästä tulee menestys!

Kohteista tarvitaan seuraavat tiedot: Otsikko, mitä kohteessa esitellään?, aikataulu, osoite, mahdollinen tarkennus sijaintiin. Lisäksi kuva, jonka leveys 800 pikseliä, korkeus vapaasti määriteltävissä Esimerkki viime vuodelta löytyy täältä: http://www.vihreatovet.fi/kohteet-2015/padasjoki-energiakierros/

Vihreät ovet -tapahtumassa asukkaat, yritykset ja kaupunki avaavat jälleen ovensa yleisölle kertoakseen kokemuksensa energiatehokkuusratkaisujen hankinnasta ja käytöstä. Kokemusten jakamisella halutaan edistää uusien energiatehokkuusratkaisujen ja uusiutuvan energiankäyttöönottoa. Tänä vuonna Vihreät ovet avataan eri alueilla järjestettävillä energiakierroksilla. Energiakierroksilla pääset tutustumaan kiinnostaviin kohteisiin ja kysymään lisätietoa eri energiatehokkuusratkaisuista ja uusiutuvien energioiden järjestelmistä itse käyttäjiltä. Tutustu ja katso kartalta millä paikkakunnilla kohteet sijaitsevat. Voit myös vinkata meille kiinnostavista kohteista, joiden pitäisi ehdottomasti olla. Tapahtumaa ovat järjestämässä Suomen ympäristökeskus (SYKE), Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta, Natur och miljö, Ilmastoinfo, Lähienergialiitto sekä Helsingin kaupungin ympäristökeskus.

Lisätietoja tapahtumasta: suunnittelija Hanna Eskelinen

Suomen ympäristökeskus Mechelininkatu 34a, 00251 HELSINKI p. 0295 251 592 hanna.eskelinen [at] ymparisto.fi

Lisätietoa tapahtumasta ja käytännönjärjestelyistä voitte kysyä Hannalta (hanna.eskelinen@ymparisto.fi tai puhelimitse p. 050 322 8395) Lisätietoa löydätte myös Vihreät ovet - tapahtumasivulta http://www.vihreatovet.fi/

Kohteiden viimeinen ilmoittamisajankohta on 18.4.2016. Ystävällisin terveisin Pasi Tainio Suunnitteluinsinööri, DI Puh. 029 525 1676, pasi.tainio@ymparisto.fi Suomen ympäristökeskus Mechelininkatu 34a, 00251 HELSINKI

Silmät ovat avautuneet maailmalla, vihdoinkin! Pariisin ilmastokokous oli upea siinä mielessä, ettei enää tarvitse käydä vuosia kestänyttä keskustelua, lämpeneekö ilmasto ihmisten toimista vai ei! Pariisissa ilmastosopimuksen allekirjoittivat lähes kaikki kansakunnat. Tahtotila kävi selväksi. Toimittaja Naomi Klein on kirjoittanut kolme bestselleria. Niistä on otettu miljoonapainoksia, ja ne on käännetty yli 30 kielelle. Klein antaa kirjoissaan aika lohduttoman kuvan pääoman ja ympäristön välisestä taistelusta. Logot ja brändit hotkaisevat koko maailman. Mukaan lukien koululaitokset. Kleinin kolmannen teoksen takakannessa lukee: UNOHDA SE, mitä luulit tietäväsi ilmastonmuutoksesta. Kaiken takana ei ole hiili vaan kapitalismi. Tulipalot, tulvat, myrskyt ja kuivuus ovat herätyshuuto. Nykyinen talousjärjestelmä käy sotaa maapallomme elämää vastaan. Voimme kuitenkin MUUTTAA KAIKEN ja luoda jotain paljon parempaa. Klein ei ole ainoa, joka on tehnyt mielestäni

asiassa oikeita johtopäätöksiä. Puhdas teknologia, kiertotalous, uusiutuva energia, biotalous, digitalisaatio ja kaikki muu uusi tuovat valtavat mailmanlaajuiset markkinat. Suurteollisuus on maailmanlaajuisesti jo herännyt, ja suunnittelee kiihtyvää vauhtia puhtaan teknologian tarvitsemia koneita ja laitteita. Se antaa toivoa! Ilmastoon vaikuttamisessa ei tarvitse mennä omaa talouttaan ja ympäristöään tai Vakka-Suomea kauemmas. Yksilö päättä pienissä tai suurissa ympyröissä. Ensimmäisessä Hinku-julkaisussa ympäristöministeri Ville Niinistö kirjoitti: Suomessa on yli 5,4 miljoonaa ilmastovaikuttajaa. Me ympäristöministeriössä olemme seuranneet meilenkiinnolla, ylpeydellä ja joskus henkeäkin pidätellen Uudenkaupungin avauksia viimeisten vuosien aikana. Uudestakaupungin Hinku-mallista on puhuttu YK:n käytävillä sekä ministerikokouksissa Afrikassa ja Riossa. Sama ministeri sanoo uskovansa, että uusia, monenlaisia nokioita on tulossa, kun satsataan resurssitehok-

kuuteen, käytetään energiaa ja luonnonvaroja viisaammin. Voidaan luoda täysin uusia tapoja kuluttaa ja omistaa. Uusikaupunki on ollut eturivissä käynnistämässä uusien nokioiden etsintää! Huikeaa tekstiä uusikaupunkilaisesta Hinku-toiminnasta! Jotta säilytämme huikean asemamme, se vaatii ahkeruutta ja oikeita päätöksiä. Vierailin loppuvuonna 2014 Suomen ympäristökeskuksen toimeksiannosta kuudessatoista Hinku-kunnassa. Tarkoitus oli selvittää kuntien valmiutta lähteä mukaan julkaisutoimintaan maksamalla postimaksut kuntalaisilleen jaettavasta julkaisusta. Olimme Uudessakaupungissa ainoa Hinku-kunta, jolla oli oma julkaisu. Täällä on myös kuvattu kymmeniä Hinku-ohjelmia, jotka ovat kaikkien katsottavissa osoitteessa www.kalantivayla.fi, otsakkeen VakkaTV alla. Kierrokseni oli mielenkiintoinen. Kuntien edustajat olivat innostuneita Hinku-toiminnasta. Vierailun aikaan olivat muutokset kunnissa esillä. ”Tuleeko SOTE ja paljonko se kunnille

maksaa, vai eikö tule, niin se kuitenkin sitten maksaa”. Nyt vuonna 2016, ollaan jo menty huikeita askeleita Hinkussa eteenpäin. Kiinnostuminen on vaihtumassa toimenpiteiksi. Parhaillaan odotellaan kokonaisten maakuntien mukaantuloa. Tämän julkaisun ilmestymisen aikoihin Satakunta ja Varsinais-Suomi harkitsevat tosissaan julistautumista Hinku-maakunniksi! Juna kulkee vääjäämättömästi oikeaan ja viisaaseen suuntaan, joten ei tarvitse hankkia uutta maapalloa täällä elämistä varten! Mauri Tenhonen

Nuoret ja parempi tulevaisuus Maailmalta kuulee koko ajan suuria uutisia. Joskus tuntuu, kuin olisin täysin avuton vaikuttamaan asioihin. Ilmastonmuutos on oiva esimerkki tällaisesta asiasta. Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin maan päällä asuviin ihmisiin ja on suoraan verrannollinen meidän elämäntyyliimme ja valintoihimme. On hienoa huomata, että asioiden eteen voidaan tehdä töitä ja valintoja myös pienemmällä mittakaavalla, kun sitä oikeasti halutaan. Hinku-hanke on tästä hyvä esimerkki ja siitä saammekin olla ylpeitä. Asia tuntuu realistisemmalta ja mielenkiintoisemmalta omassa kotikaupungissamme, eikä vain pelkästään suuren maailman uutisissa. On myös todella hieno tilaisuus saada nuorten ääni kuuluviin, kun puhutaan näin tärkeästä asiasta. Mitä hinku merkitsee nuorille? Järjestimme kysymyksiä eri-ikäisille, eri oppilaitoksissa opiskeleville oppilaille. Halusimme saada tietää kuinka tärkeänä asiana nuoret pitävät ilmastonmuutokseen ja maapallon tulevaisuuteen liittyviä asioita. Kysymyksiä oli mm: ”Mitä luonto merkitsee sinulle?” ja ”Oletko huolissasi maapallon tulevaisuudesta?” Lukioikäiset vastasivat luonnon merkitykseen seuraavasti: Kasvit, meri, eläimet sekä luonnon puhtaus ja hiljaisuus olivat oppilaille tärkeitä. Luontoa pidettiin hyvänä asiana, jota pitää suojella.” Luonto antaa meille visuaalista tyytyväisyyttä.” Kalannin yläasteen oppilaat vastasivat samaan kysymykseen. Heidän vastauksissaan toistui kauniit maisemat, rauhoittuminen sekä vapaa-ajalla liikkuminen

metsässä. Yläkoululaisten vastauksissa korostui luonnon merkitys ravinnon ja hapen lähteenä. ”Emme pysty elämään ilman luontoa.” Vastausten perusteella luonto on iso osa meidän jokapäiväistä elämäämme ja sitä osataan arvostaa. Luontoon liitettiin automaattisesti puhtaus ja positiivinen energia, joten paremman tulevaisuuden ja luonnon säilymisen kannalta meillä on hyvät lähtökohdat. Nuoret haluavat selvästi säilyttää tärkeän asian elämässään, myös tulevaisuudessa. Seuraavia kysymyksiä olivat: ”Oletko huolissasi maapallon tulevaisuudesta”, sekä ehkä tärkein kysymys: ”Miten sinä voit vaikuttaa ilmastonmuutokseen?” Lukiolaisista suurin osa oli huolissaan maapallon tulevaisuudesta sekä tulevien sukupolvien kannalta ilmaston lämpenemisestä. Myös jäätiköiden sulaminen aiheutti huolestuneisuutta. Vain kaksi vastaajista eivät olleet lainkaan huolestuneita asiasta.

Yläkoululaisten vastaukset olivat samoja kuin lukiossa, mutta yksi vastaus erosi muista: ”Ei jaksa kiinnostaa, eletään hetkessä.” ”Miten voit vaikuttaa ilmastonmuutokseen?” Lukion ja yläkoululaisten vastaukset toistivat toisiaan. Kierrättäminen on tärkeää, päästöjen vähentäminen, julkisen liikenteen käyttö ja pyöräily olivat tärkeitä keinoja. Roskaamattomuus ja sähkön säästäminen olivat myös vaikutuskeinoja. Yksi vastauksista kuitenkin oli, että suomalaisena voi tehdä aika vähän asioita ilmastonmuutoksen estämiseksi.

Kirjoittaja Sofia Leino on Uudenkaupungin nuorisovaltuuston I varapuheenjohtaja

Vastauksista käy ilmi, että nuoret myös tietävät keinoja ilmastonmuutoksen estämiseksi. Keinoja, joihin jokainen voi kiinnittää huomiota päivittäisessä elämässään. Mutta toimitaanko silti suositusten mukaisesti? Nuorten tiedot, taidot, arvot ja asenteet vaikuttavat tekoihin ja mielipiteisiin. Koulussa opetetut tiedot ja taidot ovat tärkeitä, mutta painote-

taanko niitä tarpeeksi? Konkreettisten asioiden, kuten jätteiden lajitteleminen koulun ruokalassa, valojen sammuttaminen välitunnille mentäessä sekä roskien kerääminen koulualueelta jää opiskelijan mieleen. Silloin tietoa ja taitoa osattaisiin käyttää myös arkielämässä sekä valintojen seuraukset ymmärrettäisiin ehkä paremmin. Asioita tarkastellaan usein yksilön, yhteisön, yhteiskunnan ja globaalin kannalta. Niin kuin yksi vastauksista osoitti ”Suomalaisena voin tehdä ilmastonmuutoksen eteen aika vähän.” Mielestäni tulevaisuudessa tulisi painottaa, että jokainen yksilön tekemä valinta vaikuttaa ja on lähempänä parempaa tulevaisuutta. Jotta pienillä teoilla saadaan aikaan suuria tuloksia, jokaisen on osallistuttava. Ilmastonmuutos kuuluu kaikille.

Uudenkaupungin nuorisovaltuusto kuuntelee Hinku-lehden toimittaja Mauri Tenhosta

Sofia Leino

Uudenkaupungin nuorisovaltuusto

Sinä poljet, opas ohjaa retkelle kaupungin puistoihin Kun eletään ekologisesti, harrastetaan lähimatkailua ja kuljetaan kävellen tai polkupyöräillen. Uudenkaupungin matkailuoppaat ovat tiedostaneet tämän ja järjestävät kesän aikana useita polkupyöräkierroksia, kävelykierroksia ja kotiseuturetkiä. Viime kesänä aloitettiin puistopyöräilyt, joiden aikana osallistujille esiteltiin Uudenkaupungin puistojen historiaa, nähtävyyksiä ja kasvillisuutta. ” Minä poljet, sinä ohjaat, niinkuin tanssi matka käy”. Tanssiaskelia ei tarvitse osata, mutta polkupyörän tarvitset – ja senkin voi vuokrata kaupungin matkailutoimistosta. Kaupungin puistojen historia alkaa jo noin 170 vuoden takaa, jolloin perustettiin Vallinmäen puisto ja Rauhanpuisto. Missä olikaan Lastenpuisto, mitä olivat kupiikinajajat, missä on Uudenkaupungin seurakunnan pienin hautausmaa ja moni muukin asia selviää noin puolentoista tunnin polkupyöräkierroksella, jossa oppaan johdolla pyöräillään keskustalueen puistoihin. Kierroksia tehdään kaikkiaan seitsemän toukokuun 26. päivästä alkaen torstaisin noin kahden viikon välein.

18.00 – 20.30. Osallistumismaksu sisältää bussimatkan, opastuksen ja retkikahvit. Ilmoittautumiset Kalannin retkelle 21.4. mennessä ja Pyhämaan retkelle 3.5. mennessä Passariin, puh. 02 8451 5500. Perinteiset opastetut kävelykierrokset toteutetaan heinäkuun kolmena keskiviikkona 6.7., 13.7. ja 20.7. klo 14.00 – 15.30. Crusell-viikolla kierrokset ovat lauantaina 23.7., keskiviikkona ja perjantaina klo 11.00 – 13.00. Osallistumismaksu näille kierroksille on viisi euroa. Kesän kävelykierrokset alkavat Pakkahuoneen vierasvenesatamasta ja Crusell-viikon kierroksien aikana pysähdytään kuuntelemaan torilla Päivän puhallusta.

Uudenkaupungin matkailuoppaat ovat valmiita pyöräilemään kanssasi kaupungin puistoihin Tarkemmat tiedot löytyvät Valitse Uusikaupunki -oppaasta tai matkailutoimistosta. Opastuksen hinta on viisi euroa ja samanhintainen on polkupyörän vuokrakin. Lähdöt pyöräopastuksille tapahtuvat matkailutoimiston (Rauhankatu 10) edestä klo 18.00.

Lähimatkailua parhaimmillaan edustavat myös oppaitten järjestämät opastetut bussikierrokset Kalantiin ja Pyhämaahan. Viime syksynä toteutettiin jo runsaasti kiitosta saanut kotiseuturetki Lokalahdelle. Kalannin retki tehdään to 28.4. klo 18.00 – 20.30 Pyhämaan retki to 12.5. klo

Opastettu kierros kotikaupungissa on mainio lähimatkakohde, edullinen kurkistus kotikaupunkisi historiaan ja kaupungin merkkihenkilöihin. Riitta Kilkku

OMAKOTIASUKKAAT ARJEN SANKAREITA KERTAKÄYTTÖKULTTURIA VASTAAN Omakotiasukkaita useasti syyllistetään hieman väljemmästä asumisesta, että se johtaa luonnonvarojen tuhlaukseen. Samalla pientaloasukkaita kuritetaan kovemmilla kuluilla kuin ydinkeskustassa, kerrostalossa asuvaa. Kuitenkin pientaloasukkaat ovat päinvastoin oma-aloitteisia, säästeliäitä ja yritteliäitä ja he huolehtivat myös lähiympäristöstään sekä todistetusti myös ilmastosta. Jokainen meistä voi asumismuodostaan riippumatta edelleen parantaa omaa hiilijalanjälkeänsä. Myös päättäjätasolla voidaan kannustavasti ohjata kansalaisia ja yrityksiä kohti niin ihmiset kuin ympäristökin huomioivia pitkäikäisiä ratkaisuja. Suomalaisten toiveasumismuoto on useiden eri tutkimusten mukaan omakotitaloasuminen. Myös nuoria kiinnostaa omakotiasuminen edelleen sen tuoman tilan ja käytännöllisyyden takia. Asuinpaikalta haetaan myös turvallisuutta, rauhaa ja luontoa, jossa perheen jälkikasvunkin on hyvä kasvaa. Syksyllä uutisoitu Aalto-yliopiston tutkimus paljastaa, että pientaloalueilla asumisen hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi keskustan kerrostaloasumiseen verrattuna. Päästöt ovat kauttaaltaan pienemmät siitäkin huolimatta, että omakotiasuminen on useimmiten joukkoliikenteen ulottumattomissa vaatien yksityisautoilua. Yritteliäät ja säästäväiset omakotiasukkaat ovat panostaneet energiatehokkuuteen investoimalla uusiin ympäristöystävällisiin lämmitysratkaisuihin (ilmalämpöpumput, maalämpö, aurinkopaneelit). Lisäksi energian ja veden kulutus on pientaloasukkailla kerrostaloasukkaisiin verrattuna merkittävästi pienempää.

kyytiin mahtuisi vielä naapurin rouvakin. Ja kadunvarren piha-aidan hoitoon tuskin meistä jokainen tarvitsee omaa pensaleikkuria. Pienet teot eivät vaadi paljoa. Useimmiten arjessa olemme liian kiireisiä ja jopa arastelemme kysyä apua taikka osaamista saatikka tarjota auttavaa kättä toisillemme. Monesti meitä motivoivat pienet taloudelliset säästöt ja erityisesti toisen auttaminen. Paikalliset omakotiyhdistykset ovat oiva väline jakaa osaamista, kokemusta, auttavaa kättä, puutarhan satoa ja tarinoita toisillemme. Yhteiset tilaisuudet taikka somessa ilmoitettavat ruoka- tai laitepiirit ovat nykyaikainen ja nopea tapa kertoa yhdistyksen ja jäsentemme tempauksista jakaa, kierrättää ja vaihtaa kaikkea tarvitsemaamme. Me omakotiasukkaat olemme kertakäyttökulttuuria vastaan ja mieluummin kannustamme säästäväisyyteen. Omakotiliitossa tarjoamme jäsenille maksutta erilaista neuvontaa arjen haasteisiin: rakennusneuvontaa, energianeuvontaa, piha- ja puutarhaneuvontaa sekä lakineuvontaa. Koti kun on kallis ja rakas paikka, sen ylläpitoon, hoitoon ja kunnostamiseen tarjoamme huoltokirjan vinkkeineen. Lisäksi monessa paikallisessa omakotiyhdistyksessä ja piirissä tarjotaan jäsenille koneiden ja laitteiden vuokrausta sekä erityisesti ikääntyville omakotitalkkaritoimintaa. Tule sinäkin mukaan porukkaamme! Yhteiskunnallisella tasolla asiat pitää nähdä ja käsitellä laajempina sekä kestävämpinä ratkaisuina. Helposti esimerkiksi esitetään, että öljylämmitteisistä

omakotitaloissa lämmitysjärjestelmä tulee vaihtaa heti. Huomioimatta kuitenkin jää, että näissä noin 200.000 pientaloissa asuu vähätuloisia ja vähävaraisia eläkeläisiä. Öljylämmitteisessä omakotitalossa yksinelävän eläkeläisnaisen käytettävistä olevista tulosta asumismenoihin menee jo nyt yli 47 prosenttia ja vuonna 2019 jo yli 50 %! On selvää, ettei fossiilinen ja uusiutumaton energianlähde öljy ole ympäristön kannalta millään tavoin hyvä ratkaisu, mutta olennaista on nähdä kokonaisuus ja tehdä elinkaariperspektiivistä järkeviä ratkaisuja edellyttäähän uudenkin lämmitysjärjestelmän valmistaminen luonnonvarojen huomattavaa kulumista. Jo käytössä olevia öljylämmityslaitteita tuleekin siis ylläpitää ja huoltaa sekä iäkkäät, tehottomat järjestelmän osat kannattaa vaihtaa. Öljylämmitysjärjestelmää voi hyvin täydentää muilla lämmitysmuodoilla. Lisäksi öljylämmitykseen on tulevaisuudessa saatavilla varmasti kustannustehokkaitakin biopolttoaineita ja on tarpeen myös selvittää mahdollisuutta lisätä biokomponenttia lämmitysöljyyn. Ylipäätään energiapolitiikan tulee olla pitkäjänteistä ja pysyvää. Toinen, vielä laajempi asia ovat tulevat uudet kotimme ja rakennuksemme. Vuosikymmenen lopulla valmistuvat kiinteistöt tulevat olemaan niin sanottuja nollaenergiarakennuksia. Rakennusten ikä on keskimäärin useita vuosikymmeniä, asuinkiinteistöjen huomattavasti korkeampi kuin liikekiinteistöjen. Ja löytyyhän Suomesta arvokiinteistöjä jopa edellisen vuosisadan alusta. Keskeistä

Kukin meistä kuluttajana voi edelleen parantaa omia käyttäytymis- ja kulutustottumuksiaan. Moni meistä kasvattaa yrttejä ja kasviksia parvekkeella, terassilla tai puutarhassa. Useammalla pihat ja puutarha ovat syksyisin pullollaan omenoita, kurpitsoja ja marjoja. Miksi emme jakaisi niitä vielä paremmin lähiympäristöömme? Samoin arjessa liikumme autolla töihin, kouluun, harrastuksiin ja muihin menoihin. Harvoin auto on täysi, vaan

Suomen Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen on kiinnittää huomiota rakentamisessa rakennusten, sen koneiden, laitteiden ja järjestelmien turvallisuuden sekä terveyden lisäksi pitkäikäisyyteen, käytettävyyteen, huollettavuuteen, toimivuuteen sekä elinkaarensa lopussa materiaalien uudelleenkäyttöön. Kuluttajien tulee vaatia ja edellyttää niin päättäjiltä kuin valmistajiltakin laajasti tähän sitoutumista. Vanhat arvot kunniaan, laitteiden tulee kestää isältä pojalle ja senkin jälkeen materiaalit tulee kierrättää ja uudelleen käyttää arvoketju säilyttäen. Kaiken kaikkiaan ratkaisujen, menetelmien ja keinojen tulee olla kuluttajille oikeudenmukaisia, motivoivia ja taloudellisesti kannustavia - ja ennen kaikkia pitkäikäisiä, ympäristö sekä luonnonvarojen käyttö huomioiden. Kannustavia keinoja varmasti löydetään kuten esimerkiksi kohdennettu ja laajennettu kototalousvähennys. Kyse on tahdosta. Ihmisethän ne päätökset tekevät: kodeissa, yrityksissä, julkisella sektorilla, valtiovallan sekä EU-tasoilla. Ihmisiä ja ympäristöä kunnioittaen Kaija Savolainen toiminnanjohtaja Omakotiliitto 1,1 miljoonan kotitalouden, 0,5 miljoonan vapaa-ajanasunnon ja 2,7 miljoonan perheenjäsenen asialla.

E-kirja – ekologinen vaihtoehto perinteiselle kirjalle E-kirjojen myynti on tuplaantunut viime vuonna ja voidaankin olettaa, että tulevaisuudessa tarinat välittyvät yhä useammin lukijalle sähköisessä muodossa. Myös Vaskin verkkokirjastosta lainattavien e-kirjojen määrä ja niiden lainaus oli viime vuonna kaksinkertainen vuoteen 2014 verrattuna. Kuitenkaan sähkökirja ei ole pystynyt lyömään itseään läpi suhteessa paperiseen edeltäjäänsä. E-kirjojen lainat muodostavat vain murto-osan perinteisten paperisten kirjojen lainoista. Osasyy lienee, että tarjonta on vielä varsin rajallista. Vaski-kirjastot tarjoavat asiakkailleen runsaat 5000 nimekettä sähköisessä muodossa. Trendit siis rantautuvat Suomeen hitaasti, mutta kuitenkin tie kohti kohti e-formaattia on jo viitoitettu. Kirjaston kirja paperisena käyttöliittymänä on hyvinkin ympäristöystävällinen - kirjaston

lainaustoimintahan on silkkaa kierrätystä. Immateriaalinen e-kirja mielletään mielellään ekologisemmaksi vaihtoehdoksi. No tietty siihen ei kulu paperia eikä painomustetta.

Tietotekniikan ekologisuutta arvioitaessa olisi voitava jäljittää laitteiston, palvelinten ja verkon elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset.

Kysymys kuuluukin: minkälaisia vaikutuksia tietotekniikan käytöllä on ympäristöömme? Myös sähköisessä muodossa julkaistu kirja täytyy kirjoittaa ja tallentaa johonkin. Tähän tarvitaan elektronisia laitteita. Kuten tiedämme elektronisella laitteistolla on taipumus vanheta käyttökelvottomaksi varsin nopeasti. Tietotekniikan ekologisuus on vahvasti kytköksissä elektroniikkaromun kierrätettävyyteen. Ikävä kyllä ympäristömerkinnät ovat vielä melkoisen harvinaisia näissä laitteissa.

Myös tietoverkon ylläpitoon tarvitaan hyvinkin järeitä mastoja ja kaapeleita kulkemaan ristiin rastiin aina kuluttajien kotioville, kesämökeille, lomamatkalle tai vaikkapa merelle veneeseen. Tietoliikenteen osuus Suomen sähkönkulutuksesta on nyt runsaat seitsemän prosenttia, mutta sen osuus kasvaa jatkuvasti. Kuluttajalla on mahdollisuus säästää ympäristöä pidentämällä laitteiden elinkaarta, suosimalla avoimen koodin ratkaisuja ja valitsemalla mahdollisimman vähän sähköä käyttäviä laitteita. Siir-

tyminen pöytäkoneista tabletteihin ja kannettaviin säästää roimasti sähköä. Pääosa tietotekniikan virrankulutuksesta muuttuu lämmöksi , jota ei oteta talteen, mutta jonka voisi käyttää vaikka torppien lämmitykseen. Ajatus sähköisestä tiedonvälityksestä ekologisena vaihtoehtona on ylväs, mutta vertailu – tässä tapauksessa paperisen kirjan ja ekirjan ekologisuden välillä - karkaa tavallisen talliaisen ulottumattomiin. Laitteiden valmistajilla ja palveluiden tarjoajilla tuskin on ympäristökysymykset ensimmäisenä mielessään, joten avainasemassa on jälleen tiedostavammat kuluttajat ja heidän vaatimuksensa ekologisemman tietotekniikan puolesta. Ruohonvihreä tietotekniikka antaa vielä odotuttaa itseään.

HANKKEILLA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ Novidassa on meneillään parastaikaa useita kestävään kehitykseen liittyvää hankkeita. Yhteistyöllä tulosta-hanke on jatkoa aiemmalle avomaaviljelyn kehittämishankkeelle. Kyse on pitkäjänteisestä työstä, jossa hankitaan tietoa sekä testaamalla viljelykokein uusia tuotteita, tekniikoita ja menetelmiä. Hankkeessa lisätään viljelijöiden osaamista koulutuksia, pellonpiennarpäiviä ja matkoja järjestämällä sekä kokoamalla kasvikohtaisia työryhmiä. Tietoa tarvitaan useilta kasvukausilta ja siksi hanke ulottuukin aina vuoden 2017 loppuun. Hankkeella tavoitellaan huomattavia positiivisia ympäristövaikutuksia, kun laadun paranemisella satotappiot ja laatuhävikit ja sitä kautta jätteen määrä pienenee. Hävikkiä tapahtuu niin pellolla, kuljetuksissa, varastoinnissa, myymälöissä kuin kodeissa. Hyvää peltoalaa tullaan käyttäneeksi kasvatukseen, jonka tuotteet eivät läheskään kaikki päädy ruokapöytiin, vaan ilmastoa rasittavaksi biojätteeksi. Sen lisäksi, että viljelyn laadun parantaminen parantaa viljelyn kannattavuutta, on se oleellista myös kestävän kehityksen kannalta. Myös Lähiruoka kasvuun-hankkeella on kestävän kehityksen tavoitteet. Lähiruoan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat ruoan tuoreus ja alkuperätieto. Sen merkittävinä etuina pidetään myös puhtautta, pientä ekologista jalanjälkeä sekä pakkausjätteiden vähäisempää määrää

ja paikallista kierrätettävyyttä. Lisäksi lähiruoan kuljettaminen on ympäristöystävällisempää. Hankkeen käytännön tavoitteena on lisätä lähiruokasektorilla toimivien yritysten määrää sekä kasvatetaan jo alalla toimivien lähiruokayritysten liikevaihtoa ja kannattavuutta. Lähiruoka-hankkeen rinnalla ja täydentäjänä Eväskori- hanke mahdollistaa omalta osaltaan käytännössä lähiruokatuottajien verkostoitumisen , yhteistyön ja omien tuotteiden jalostamisen toimien tiiviissä yhteistyössä Osuuskunta Makuvakan kanssa ja sen tiloissa. Lähiruokaterminaalin toimintamalli on jo viittä vaille valmis otettavaksi käyttöön. Varsinais-Suomen ELY-Keskuksen Maaseutuvirasto on tukenut kaikkia kolmea edellä mainittua hanketta.

tä mitä osaamista esimerkiksi seuraavat kiertotalouden teemat edellyttävät työntekijöiltä: teollisuuden sivuvirtojen ja jätteiden sekä yhdyskuntien sivuvirtojen hyödyntäminen, materiaalien joustava ja tehokaskäyttö, ravinnekiertoja hyödyntävä alkutuotanto, resurssitehokkuus ja kiertotalous henkilöstöjohtamisessa sekä hyvän tekeminen ja puhtaaseen tulevaisuuteen vaikuttaminen työn mielekkyyden lisääjänä. Myönteistä päätöstä odotetaan innolla. Merja Koski rehtori, Novida

Kiertotalousosaamisen kehittäminen-resurssiviisas rannikko on erittäin merkittävä, ylimaakunnallinen hanke, jota koskeva rahoitushakemus on jätetty Keski-Suomen Ely-Keskukselle. Kumppaneina hakemusta ovat olleet tekemässä kanssamme Raseko ja Winnova. Rahoituspäätöstä odotetaan huhtikuun loppuun mennessä. Kiertotaloutta resurssiviisaasti hyödyntävässä yhteiskunnassa tarvitaan uusia osaajia ja uusia liiketoimintamalleja. Osaamisen kehittämistarve kohdentuu eri kouluasteille. Ammatillisilla oppilaitoksilla on keskeinen rooli kiertotalousosaamisen ja resurssiviisaan toimintatavan opetuksessa. Tarvitaan konkreettisia ohjeita ja esimerkkejä sii-

Keväällä ’16 Vakka-Suomen musiikkiopistossa Patrikin-päivän juhlat Laitilassa Kustaa Hiekan lukutuvalla lauantaina 16.4. klo 10-14 Tutustu ja kokeile soittimia – nauti huippuesiintyjistä – tapaa oppilaita ja opettajia! Menossa mukana TV:stä tutut liikennepuistopoliisit Maltti ja Valtti sekä Laululaukkutrio. Tapahtumassa mukana Laitilan Leipä sekä musiikkiopiston kannatusyhdistys

MUSIIKKI ON AIVOJEN KUNTOSALI! Musiikkileikkikoulutoiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille. Muskareissamme on perhe- ja leikkiryhmiä. Ryhmiin ilmoittautuminen alkaa maanantaina 9.5.2016. Tarjonta kokonaisuudessaan nettisivuiltamme

https://peda.net/laitila/musiikkiopisto

Vakka-Suomen musiikkiopisto tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet musiikin opiskeluun antaen taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista opetusta Kustavissa, Laitilassa, Pyhärannassa, Taivassalossa, Uudessakaupungissa ja Vehmaalla.

Valintakokeeseen ilmoittautumisaika on 4.4. – 29.4.2016. Valintakokeeseen ilmoittaudutaan joko soittamalla tai käynnillä Vakka-Suomen musiikkiopiston toimistoon p. (02) 8501 8492, jolloin annetaan henkilökohtainen valintakoeaika.

KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA MAKEAVESIALTAALLE Vuoden 2016 alusta käynnistyi Turun ammattikorkeakoulun vetämänä reilut kaksivuotinen hanke käyttö- ja hoitosuunnitelman tuottamiseksi Uudenkaupungin makeavesialtaalle. Makeavesiallas -nimen oikeampana muotona voidaan tosin pitää Matti Jalavan kirjoittamassa altaan historiikissakin käytettyä muotoa Uudenkaupungin makean veden allas. Makeavesiallas näyttäisi kuitenkin vakiintuneen vahvasti paikalliseen arkikieleen. Hankkeessa ovat mukana Uudenkaupungin Vesi Oy, Pro Agria Länsi-Suomi ry, Yara Suomi Oy ja Uudenkaupungin kaupunki. Rahoitus on pääosin EU:n maaseudun kehittämisen Leader-rahoitusta, maaseudun kehittämisyhdistys Ravakan koordinoimana. Hankkeen tavoitteena on 25 000 ihmisen raakavesilähteen vedenlaadun, sekä altaan luonto- ja virkistyskäyttöarvojen turvaaminen, riskikartoitukset ja riskeihin varautumien ja mm. olemassa olevien pitkäaikaisten seuranta-aineistojen koostaminen. Uudenkaupungin Veden pintavesilaitos pumppaa makeavesialtaasta päivittäin noin 8 000 m3 raakavettä. Poikkeamatilanteessa ei varajärjestelyjen kautta koko vesimäärää pystyttäisi korvaamaan. Altaaseen laskee Sirppujoki, joka osaltaan vaikuttaa oleellisesti veden laatuun. Sirppujoen varsin laajaa valuma-aluetta rasittavat laajalti happamat sulfaattimaat, jotka aikanaan aiheuttivat myös altaan happamoitumista ja kalakuolemia. Hankeperiodin tavoitteena onkin saada rahoitusta myös Sirppujoen osalle, jotta myös valuma-alueen selvitykset saataisiin toteutumaan osaksi yhteistä kokonaisuutta. Hanke tuottaa makeavesialtaan ja sen valuma-alueen käytön ja hoidon tueksi maanomistajat ja intressiryhmät osallistavaa suunnittelua, maastokartoituksia, riskikartoituksia, pie-

Uudenkaupungin makeavesialtaan erottaa Saaristomerestä pengertie, joka toimii alueen saariston rengastienä. Kyseessä on Suomen toiseksi suurin merenlahdesta padottu järvi, ja sen vettä johdetaan Uuteenkaupunkiin, Kustaviin, Taivassaloon ja Vehmaalle. Kuvassa Sirppujoen suisto. nimuotoisia parannustoimenpiteitä, sekä tuo esiin kehittämistarpeita ja -ehdotuksia, joiden avulla hyvä vedenlaatu, sekä luonto- ja virkistyskäyttöarvot saadaan tulevaisuudessakin turvattua. Ohessa hanke tuottaa aineistoa myös kaupungin päätöksenteon tueksi, mm. vireillä olevan säännöstelyn lupaehtoasian taustaksi. Hankkeen lopputuotoksena julkaistaan alueen maanomistajat ja käyttäjät laajasti osallistava käyttö- ja hoitosuunnitelma. Vuonna 1965 padottu allas on ehtinyt miehen ikään. Nuoruuden lastentaudeista on päästy. Allas on saavuttanut hyvän järven tasapainon, mutta potentiaalisiin riskeihin varautuminen on silti tärkeää. Hiilineutraaliuteen itse altaan tila on kytköksissä enemmän välillisesti, mutta yhdessä Sirppujoen vesistökokonaisuuden tiimoilta oleellisesti.

Hiilineutraaliuden toteutumisessa oleellista on valuma-alueen luonnollisen ravinnekierron parantaminen, viljelymenetelmien kehittäminen ja mahdollisimman vähäiset ravinnevalumat altaalle. Itse altaan ympärillä viljelymaita on suhteellisen vähän, joten käytännössä Sirppujoen viljelyintensiivisen valuma-alueen tuoman kuormituksen minimointi on tärkeää. Ravinteiden kierrätys on yksi hallituksen kärkihanke –teemoista ja sen lähtölaukaus tapahtuu Helsingissä nyt huhtikuussa 2016 pidettävässä tilaisuudessa. Miten se konkretisoituu käytännön ja rahoituksen tasolla, selvinnee tarkemmin tuolloin. Samalle kohdealueelle kohdistuu osin myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksen koordinoima BILKE –hanke, jossa ilmastokestävyyteen varautu-

minen on pääteemana. BILKE –hankkeen tavoitteet ovat siten hyvinkin lähellä HINKU –tavoitteita. Makeavesiallas- ja BILKE -hankkeet tekevät keskenään yhteistyötä ja samanaikainen ajallinen kohdistuminen edistää varmasti kummankin hankkeen tavoitteita. Tämän vuoksi rahoituksen samanaikainen toteutuminen myös Sirppujoen osalle olisi suotavaa. Sirppujoki on kokoonsa nähden ja kehittämistoimien suhteen varmasti vähimmälle jäänyt jokivesistökokonaisuus Varsinais-Suomessa. Ja mikä oleellisinta, Sirppujoen valuma-alueen merkittävimpänä kuntana myös Laitila on aktiivinen Hinku-kunta. Makeavesialtaan alueen kiinteistöjen omistajat ja muut käyttäjät voivat omilla valinnoillaan vaikuttaa Hinku- tavoitteiden toteutumiseen. Kiertotalouden ratkaisujen ja mahdollisuuksien omaksuminen luontevaksi arkikäytännöksi, sekä kiinteistöjen energiaratkaisut ovat osa mattimeikäläisen Hinku –kokonaisuutta. Aurinkovoimateknologian kehitys ja aurinkopaneelien hintojen halpeneminen ovat myötävaikuttamassa läpimurtoon myös pohjoisissa olosuhteissa. Vain kesäkäytössä olevien kiinteistöjen energiaratkaisuna aurinko alkaa olla kilpailukykyinen vaihtoehto tai ainakin hyvä energialaskun pienentäjä. Mittavat sähkönsiirtomaksut ja sähköverot kuitenkin nakertavat energiansäästön ja Hinku-pyrkimysten kannattavuutta, jos ja kun varavoimaksi tai talviaikaiseen käyttöön tarvitsemme kuitenkin turvan valtakunnan verkosta. Ja yleensä tarvitsemme, sillä asumme jatkossakin pohjoisessa, ilmastonmuutoksesta riippumatta. Asia koskee yhtälailla mm. maalämpöä. Valtionvallan tulisikin pitää huolta, etteivät ko. maksut kasvata jo ennestään suurta osuutta laskun loppusummasta, jotta passivoivasta vaikutuksesta investointeihin, kehittämiseen ja kehittymiseen vältytään. Pekka Alho Projektipäällikkö Turun ammattikorkeakoulu Oy

Jätehuolto M. Helistölä Oy

Verstastie 4, 23800 LAITILA Markku Helistölä Hallituksen pj. Puh: 0400 597 517 Email: markku(at)helistola.fi

Jarno Helistölä toimitusjohtaja Puh: 0400 878 517 Email: jarno(at)helistola.fi Toimisto yleinen 010 320 3660

Kuljetus Helistölä Oy Jätehuolto Helistölä Oy Palvelemme toimialueemme yrityksiä ja asukkaita tehokkaasti ja taloudellisesti toteuttaen jätehuollon ja ympäristönsuojelun yleisiä tavoitteita. Noudattamalla ympäristölainsäädäntöä ja vaatimuksia sekä ennakoimalla niissä tapahtuvia muutoksia pystymme vastaamaan alan vaativiin haasteisiin.

Jarno Helistölä on toisen polven yrittäjä Helistölä-yhtiöissä. Isä Markku Helistölä toimii hallituksen puheenjohtajana, ja osallistuu yrityksen töihin tarpeen niin vaatiessa. Helistölät seuraavat tiiviisti ympäristön muutoksia, ja yritykset uudistuvat sitä tahtia, mitä teknistyvä toimintaympäristö yrittämiseltä vaatii.

Sitoudumme toiminnallamme ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen ja toimintojen jatkuvaan parantamiseen. Päämääriämme ovat kehittää jätehuoltoa toimialueellamme ja edistää toiminnallamme loppusijoitettavien jätteiden määrien vähentämistä. Päivitämme tavoitteitamme vuosittain.

PS Processing Oy on vuonna 2011 perustettu kierrätysalan yritys joka on erikoistunut Styrox-jätteen keräilyyn ja käsittelyyn. Autamme yrityksiä ja yhteisöjä hallitsemaan syntyvän Styrox-jätteen saattamista uusiokäyttöön kulloistenkin vaatimusten mukaisesti. Toimintamme periaatteena on keskittyä Styroxin laajamittaiseen ja monipuoliseen keräilyyn, käsittelyyn ja jatkojalostukseen luonnonvaroja säästäen. Samalla pyrkien kustannustehokkaisiin kokonaisratkaisuihin.

Kasitien yrityspuistoa raHiilineutraalisuus elämäntavaksi kennetaan hinkulähtöisesti Jukka Alkio Laitilan kaupunginjohtaja

Laitilan kaupunki perusti Kasitien yrityskeskuksen vuonna 2002. Aikuiskoulutuskeskus Innovalta vuokrattiin vajaakäytössä ollut s. Koveli –rakennus. Siinä oli luokkahuoneita ja teollisuustila, jossa oli ollut rakennusalan opetustoimintaa. Kaupunki vuokrasi ja saneerasi Koveli –rakennuksen yrityskäyttöön. Saneeraukseen saatiin työllisyysperusteista investointiavustusta. Yrityskeskuksessa oli tuolloin 15 toimisto- kokous- ja koulutustilaa sekä 1200 m2:n teollisuustila. Vuonna 2003 perustettiin Laserkeskus Oy. Aloite yhteisen laserleikausyrityksen perustamisesta syntyi alueen metalliyritysten kanssa käydyissä keskusteluissa . Aikuiskoulutuskeskus Innova teetti Tekesin rahoituksella yhteistyönä yritysten kanssa selvityksen laserleikkauksen tarpeista. Kaupunki vuokrasi selvityksen tuloksena syntyneelle yritykselle Kovelirakennuksen teollisuustilan ja oli muutenkin tukemassa yrityksen alkutaivalta. Vuonna 2010 tehtiin Laserkeskuksen tiloihin merkittävä 2700 neliömetrin laajennus. Laserkeskus osti kaupungilta syksyllä 2014 Kasitien yrityskeskuksen koko n. 4000 neliön teollisuusosan uusine ja vanhoine tiloineen. Laserkeskus on kasvanut vuosien mittaan valtakunnallisesti merkittäväksi laserleikkausyritykseksi. Yritys työllistää tällä hetkellä Laitilassa lähes 50 henkilöä. Yritys avasi toisen toimipisteen syksyllä Saarijärvelle. Laserkeskus on edelleen kaupungin omistuksessa olevan yrityskeskuksen toimisto-osan suurin vuokralainen. Tiloissa toimii myös mm. Rauma-Plan Oy, joka tekee laivojen suunnittelua, heillä on käytössään 3 toimistohuonetta. Tällä hetkellä on yrityskeskuksessa vapaana kaksi 29 m2:n toimistotilaa. Yrityskeskuksen yhteydessä toimii myös lounasravintola Wilhelmiina & Waltteri, jossa on n. 200 asiakaspaikkaa. Wilhelmiina & Waltteri sopii hyvin myös juhlien pitopaikaksi. Laserteknologian osaamiskeskus Innovan vuonna 2002 tekemän Tekes-selvityksen pohjalta käynnistyi Laserkeskuksen lisäksi myös vuonna 2006 avatun Winnova Lasepron kehittämistyö. Lasepro on laserhitsaukseen keskittyvä koulutus- ja koetuotantotehdas. Se toimii Kasitien yrityskeskuksen vieressä Winnovan metallialan koulutustilojen yhteydessä. Yritykset voivat selvittää yhteistyössä Lasepron kanssa mahdollisuutta muuttaa tuotantoteknologiaansa ympäristöystävällistä laserhitsausta hyödyntäväksi.

Yrityskeskus laajenee yrityspuistoksi

Pari vuotta sitten heräsi ajatus laajentaa hyvällä paikalla vilkkaan valtaväylän varrella sijaitsevan yrityskeskuksen aluetta ja tehdä siitä yrityspuisto. Suurin osa alueesta oli jo valmiiksi kaupungin omistuksessa. Kasitien yrityspuiston EAKR –rahoitteinen kehittämishanke toteutettiin vuosina 2013 – 2014. Hanke piti sisällään tie- ja kunnallisteknistä rakentamista. Uusia tontteja saatiin kymmenkunta. Ensimmäiset yrityspuiston hallit ovat valmistumassa huhtikuussa 2016. Rakentaja on Rakennus-Lalla Oy. Uuteen Kiinteistö Oy Laitilan yrityspuiston kahteen 1100 m2:n halliin on rakennettu toimitiloja yritysten tarpeiden mukaan. Kaupunki on sitoutunut ostamaan 600 neliömetriä teollisuustilaa. Laitilalainen JS-Group Oy muuttaa lähinnä valtatietä sijaitsevaan halliin. Muita tiloihin sijoittuvia yrityksiä ovat ainakin Med Group Ensihoitopalvelu Oy ja kaupungin tiloihin sijoittuva Janimatic Oy. Yrityspuiston uusista halleista löytyy vielä vapaata tilaa parille yritykselle. Kasitien yrityspuiston alueelle on rakennettu kaukolämpö Laitilan Lämpö Oy:n toimesta. Lämpö tuotetaan lähes 100 %:sesti hakkeella eli uusiutuvalla energialla, joka toimitetaan paikalliselta sahalta. Lasertien valaistus hoidetaan Led-valoilla. Osa yrityspuiston alueesta on erittäin pehmeää maaperältään ja onkin siitä johtuen kaavoitettu puistoalueeksi. Tälle alueelle on suunnitteilla aurinkoenergiapuiston rakentaminen. Työnimenä on Laitila Solar Park. Asia on tällä hetkellä selvityksen alla. Tavoitteena on nyt hyödyntämättömän alueen valjastaminen energian tuottoon. Sähkön vuosittainen tuotto olisi noin 2,5 megawattia. Jos aurinkoenergiapuisto toteutuu voivat yrityspuistossa toimivat yritykset saada siitä merkittävän osan energiastaan, vaikka energian paras tuotto painottuukin kesäaikaan. Aurinkoenergialla aikaansaadulla sähköllä olisi ottajia, hinta kun on ilman siirtomaksuja edullinen. Takaisinmaksuajaksi on laskettu alle kymmenen vuotta. Aurinkoenergiainvestointeihin on saatavana tällä hetkellä merkittäviä investointitukia. Toteutuessaan olisi Laitila Solar Park merkittävä Hinku –toimenpide ja esimerkki uuden teknologian hyödyntämisestä. Esa Buri Laitilan elinkeinoasiamies

Ennakoitavat epäedulliset ilmastomuutokset ovat saaneet yllättävänkin pian aikaan muutostarvetta aina globaalisella tasolla. Pariisin ilmastokokous vuoden 2015 lopussa asetti kansakunnille aikaisempaa vaativamman tavoitteen rajoittaa maapallon lämpötilan nousua. Pahimman uhkakuvan mukaan maapallon keskilämpötila voi nousta vuosisadan loppuun mennessä jopa 5 astetta. Ilmastokokous asetti tavoitteeksi lämpötilan nousun rajoittamisen 1,5 asteeseen. Laitilan kaupunki on omalta osaltaan ollut aktiivinen ja liittynyt vuonna 2013 ensimmäisten joukossa valtakunnalliseen Hiilineutraali kunta / Hinku-hankkeeseen. Valtakunnallinen hanke ja Laitila sen mukana ovat asettaneet tavoitteekseen 80 % päästövähennyksen vuoden 2007 tasosta laskettuna.. Kaupunki on panostanut erityisesti uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Päästötavoitteiden lisäksi Laitila pysyy ajan hermolla hyödyntäen uusinta vihreää teknologiaa. Alun alkaen Laitila näki tärkeäksi määritellä kaupungille Hinku-profiilin. Profiilin kulmakiviksi muodostuivat energiansäästö, jätehuolto, kaavoitus ja logistiikka, hankinnat, yritysten tuotantotavat ja tuotteet sekä kasvatus, koulutus ja neuvonta. Hinku-profiililla haluttiin heti aluksi osoittaa se, miten laaja-alaisesti kuntatasolla voidaan toimenpiteitä ja vaikuttamista toteuttaa.. On kyse kaupungin hiilineutraalisesta asenteesta ja elämäntavasta. Tehtävä ei ole helppo mutta helpottuu sitä paremmin mitä enemmän oikeanlaisia ja tuottavia konkreettisia toimenpiteitä toteutetaan. Kaupungin, yritysten ja kotitalouksien kohdalla päätee samat lainalaisuudet ja mahdollisuudet. Kaupungin aurinkopaneelivoimalahankkeet, kiinteistöjen kaukolämpö- ja maalämpöratkaisut, led-valaistukseen siirtyminen jne. ovat samalla tavalla muidenkin tavoitettavissa ja järkevä toteuttaa. Motivaatio kasvaa onnistumisten kautta. Yritysten tuotanto ja tuotteet ovat synnyttämässä uutta seurannaisliiketoimintaa aikaisemmin usein jätteeksi päätyneestä prosessista. Puhutaan kiertotaloudesta, missä pyritään maksimoimaan tuotteiden ja materiaalien sekä niihin sitoutuneen arvon kiertoa taloudessa mahdollisimman pitkään. Kiertotaloudessa tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä. Suurin arvomahdol-

Laitilan kaupunginjohtaja Jukka Alkio lisuus nähden aikaisemmin nähdyssä jätteessä, mistä muodostuukin nyt raaka-ainetta uustuotantoon. Kiertotalouden juuret ulottuvat varsin kauas jo sukupolvien taa, jolloin jo maapallon liikakansoittuminen ja jätteet nähtiin tulevina ongelmina. Nyt kiertotaloudella on uudet ulottuvuudet tuotannon vähäpäästöisemmän ja taloudellisesti tuottavamman kokonaisprosessin hyväksi. Samaa ajattelua voimme toteuttaa jälleen kaikilla tasoilla, myös Laitilan kaupungissa ja sen kotitalouksissa. Jätehuolto Helistölä Laitilasta tekee erinomaista työtä saattaessaan yritysten ja kotitalouksien jäljiltä materiaaleja mm. teollisuuden uuskäyttöön. Kaupunki voi myös olla tukena kehitettäessä yritystemme mahdollisuuksia kiertotalouden hyödyntämisessä. On keskeistä selvittää niitä yhtymäkohtia ja ketjujen osia, joita voidaan yhdistää taloudellisemmin tuottaviksi. Voimme kaikki nähdä itsemme hyödyllisinä osina laajempaa kiertotaloutta, missä käytämme siinä valmistettuja tuotteita ja jätämme jälkeemme, ei enää vain jätettä vaan käyttökelpoista uusioraaka-ainetta yritysten tuotantoon. Sekin on hiilineutraalia elämäntapaa.

Laitilan ympäristösihteeri Pekka Simula ojentaa Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle kuukauden Hinkuteko-palkinon. Tehdas siirtyi raskaasta polttoöljystä ympäristöystävällisempään energiaan

Toimenpiteitä Laitilassa

Kasitien yrityspuiston uusia rakennuksia, johon muuttaa mm. laitilalainen JS-Group Oy

* Kaukolämpö tuotetaan biopolttoaineella * Aurinkopaneeleita kaupungintaloon ja terveyskeskukseen * Suontaan ala-aste maalämpöön * Lähiruokaa kouluihin

Vehmaan vesistöjen hoitoja suojeluyhdistys Vehmaan vesistöjen hoitoja suojeluyhdistys eli tuttavallisemmin Vevehoitsu, toimii, neuvoo ja hakee rahoitusta vehmaalaisten vesistöjen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yhdistyksen ensimmäisenä tavoitteena on saada Vehmaan valumaalueelle laadituksi kattava toimenpidesuunnitelma. Tavoite on konkretisoitumassa, sillä vireillä on hankehakemus Leader Ravakkaan. Hankkeen - Vehmassalmen vesistöjen hoitoja virkistyskäyttösuunnitelma- kokonaiskustan-

nusarvio on reilu 50 000 €. Puoltavan rahoituspäätöksen myötä hoitoja virkistyskäyttösuunnitelma valmistuisi vuoden 2017 loppuun mennessä.

Tarvitaan liki 1000 tuntia talkootöitä!

Hoitosuunnitelman toteuttamiseksi tarvitaan liki 1000 tuntia töitä (15 €/h) ja näistä puolet käy hankkeen omarahoitusosuudeksi. Hankkeeseen tarvittava muu omarahoitus kartutetaan pääasiassa jäsenmaksuilla. (Vink, vink: liitypä jäsenek-

si, yhteystietoja alla) Talkootyöksi on tarjolla monenlaista tekemistä: tarvitaan venekyytejä, näytteidenkerääjiä, konekuskeja niittomateriaalille, retkien ja muiden tapahtumien järjestäjiä, vinkkejä ja merkintöjä karttoihin sekä tietoa ja suunnitelmia siitä mitä kenenkin mielestä pitäisi lähirannassa tehdä. Itse vesienhoidollinen suunnitelma jää kuitenkin ammattilaisten tehtäväksi.

Ilmoittaudu talkoolaiseksi!

*mihin vesialueeseen kiinnostuksesi erityisesti kohdistuu? *mitä voisit tehdä? *voitko tarjota jotain erityisresursseja esim. vene, kone tai kokouspaikka? *voitko tarjota erikoisosaamista esim. viestintä, valokuvaus, paikkatieto? *milloin työpanoksesi olisi käytettävissä? Ilmoita yhteystietosi ja vastauksia kysymyksiin tuuli.jansson@gmail.com

Vevehoitsun edustajat tapasivat syksyllä ministeri Tiilikaisen ja esittelivät Vehmaan vesistöjen tilaa videonpätkillä. Tässä ollaan kuvaamassa materiaalia Rautilassa. Itse videot voi katsoa täältä: Kaislalento (https://www.youtube.com/watch?v=nXg4ueK8Tww) ja Vehmassalmen esittely (https://www.youtube.com/watch?v=Abqel6n6tog).

Veven hallituslaisia (ja muutama jälkipolven edustaja) Kaarnajärvellä loppukesän kokouksessa.

Kauniina kesäpäivänä ravinteet menevät piiloon vihreään ja siniseen.

Umpeenkasvu ja veden sameus ovat monissa Vehmaan vesistöissä haitaksi virkistyskäytölle.

KUSTAVIN SAARISTOKUNTA LUONNONKAUNIISSA YMPÄRISTÖSSÄÄN Yli 2000 saaren ja luodon Kustavi on suosittu mökki- ja matkailukunta, jonka asukasmäärä nousee aina kesäisin vapaa-ajanasujien myötä yli kymmenkertaiseksi. Kunnan noin 900 kilometriä pitkän rantaviivan varrelta löytyy jo runsaat 3000 kesämökkiä, mutta vapaatakin tilaa on vielä. Matkailijat ja lauttaliikenne Ahvenanmaalle ja Paraisille tuovat lisäksi vilkkautta Kustavin elämään.

vijöilleen monenlaisia elämyksiä, nähtävyyksiä, merta, saaristoluontoa, ostosmahdollisuuksia ja mielenkiintoisia tapahtumia. Vuosittain kesäisin järjestettävät Volter Kilpi Kustavissa-kirjallisuusviikko ja Lohimarkkinat houkuttelevat tilaisuuksiinsa suuren joukon kävijöitä.

jienkin kanssa. Kunnan palvelut ovat myös lapsiperheitä ajatellen kattavat ja valokuituverkko mahdollistaa tehokkaan etätyöskentelyn. Lisääntyessään etätyöskentely on myös ympäristöystävällinen ratkaisu.

Energiaratkaisujen suhteen on todettavissa, että Kustavin Lämpö Kustavi on myös yritteliäs kunta, Oy tuottaa hakelämpöä Kustavin jonka palvelutarjonta kehittyy jat- keskusta-alueen kiinteistöihin. kuvassa vuorovaikutuksessa niin Kustavi tarjoaa asukkailleen ja kä- vakituisten kuin vapaa-ajanasu-

Isokarin majakka sijaitsee Kustavin kunnan luoteisosassa. Se on yksi harvoista – tarkkaan ottaen vain kuudesta – yleisölle avoimista Suomen 60 majakasta, joihin järjestetään opastettuja kierroksia. Majakan huippu nousee lähes 50 metriä merenpinnan yläpuolella, valon kantomatka on 35 km. Tsaari Nikolai I:n hallituskaudella, v. 1833, valmistunut majakka on pitkästä iästään huolimatta edelleen käytössä ja erinomaisessa kunnossa. Honkarakenteiset raput nousevat ylös majakan huipulle. Avaraan torniin tulvii suurista ikkunoista runsaasti valoa. Majakan lähistöltä löytyy saaristotaitokeskus, jossa voi tutustua mm. luotolaiskulttuuriin.

Kustavin synty

Vuonna 1783 kuningas Kustaa III antoi luvan uuden kirkkorakennuksen rakentamiseen Kivimaalle ja hänen nimeään kantava seurakunta perustettiin. Näin sai alkunsa Saaristomeren porttina Kustavin kunta. Kustavi on yritteliäs ja tapahtumarikas paikka asua. Se on viihtyisä saariston keskus, jossa perinteitä kunnioittaen toteutetaan jo huomista.

Kustavi - saaristoelämyksiä ympäri vuoden!

Lähes 2000 saaren muodostama Kustavi sijaitsee Suomen lounaisrannikolla, noin tunnin ajomatkan päässä Turusta. Yli 3000 kesäasunnolla asukaslukuun suhteutettuna Kustavi on Suomen suurin mökkikunta, mutta Turun saariston kuningaskunnassa riittää nähtävää ja kiinnostavaa tekemistä ympäri vuoden. Runsaat kalavedet, suojaisat vierasvenesatamat, monipuoliset kulttuuritapahtumat ja uniikki käsityötarjonta vetävät kävijöitä läheltä ja kaukaa. Ympärivuotisen kalastusmatkailun ohella Kustavi on suosittu yritysten virkistyslomakohde ja todellinen luontomatkailijan paratiisi. Kauniin maiseman monipuolisuus ihastuttaa jylhillä kallioilla, lehtometsillä, kulttituurimaisemilla ja hiekkarannoilla. Kustavi on myös palkitun Saariston Rengastie -matkailureitin tärkeä lenkki. Sarvilinna

Sarvilinna Huvila Kustavin Lypyrtissä on viime vuosisadan alun arkkitehtuurin maamerkki ja satojen kasvilajien keidas. Tohtori Alarik Hornborg rakennutti huvilan arkkitehti Lars Sonckin piirustusten mukaan vuonna 1922. Huvila on edelleen Hornborgin (myöhemmin suom. Sarvilinna) suvun jäsenten käytössä. Rakennus puutarhoineen on kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas ja Lypyrtin salmen ja Seksmiilarin tärkeä maamerkki.

Suuri postitie

Veijo Katara Kustavin kunnanjohtaja

Katanpää - entinen vankien ja

varusmiesten saari - on muodostunut lomailijoiden suosimaksi, kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi nähtävyydeksi. Katanpään sijainti oli pitkään strategisesti merkittävä, koska sieltä pystyttiin valvomaan kaikkia kolmea Saaristomeren halki kulkevaa rannikkoväylää.

Kirjailija Volter Kilpi syntyi Kustavissa v.

1874. Laupuksen kartanon pihamaalla sijaitsee Volter Kilpi-seuran pystyttämä muistokivi. Laupunen, Volter Kilven Kirkolle romaanissa Langholma, oli Kilven äidin lapsuudenkoti, jonne kirjailijan vanhemmat muuttivat avioiduttuaan. Tila muodostui kolmesta talosta, Simula, Pietilä ja Krookla. Volter Kilpi nousi 1930-luvulla ilmestyneen laajan Saaristosarjansa ansiosta suomalaisen kirjallisuuden klassikoksi. Kilven tuotannon tunnuspiirteitä ovat syvällinen ihmiskuvaus ja omaperäinen kieli. Volter Kilpi-kirjallisuusviikkoa vietetään Kustavissa vuosittain heinäkuun loppupuolella.

Suuri postitie on keskiajalla kehittynyt ja 1630-luvulla Suomen ensimmäisenä postitienä avattu Tukholmasta Turkuun johtava historiallinen tieyhteys. Postitien avaaminen liittyy Ruotsin valtakunnan keskushallinnon kehittämiseen suurvaltakaudella. Tukholmasta lähtevän Suuren postitien reitti kulkee Suomen puolella Kustavin Etelä-Vartsalan kylän satamasta kauniisti maastoon sovitettuna kohti Taivassaloa ja sieltä yhteensä 110 kilometrin matkan Turkuun Vehmaan, Mynämäen, Maskun ja Raision keskiaikaisten kirkkojen kautta. Parhaiten postitie on säilynyt Kustavin Etelä-Vartsalassa, jonka Posti on ollut postitalona aina tien perustamisesta 1840-luvulle saakka, Taivassalon Tylpännimen laiturin ja Helsinginrannan välisellä taipaleella ja Vehmaan Laukkapellossa.

Suomalaiset pienvedet kaipaavat pikaisesti arvostusta ja kunnostustoimenpiteitä Kun kohtaat tiettömän korven kätköissä metsälammen, voit olla miltei varma, että lammen ympärillä kiertää pieni polku. Aikanaan lampi on voinut turvata metsänkävijän ja hänen perheensä päivän aterian ja nyt sen rannalla voi retkeilijä hengähtää. Samanlainen löytämisen ilo koskee kirkkaita lähteitä tai metsäisiä puroja. Suomen luonnossa pienvesien vetovoima on suuri. Ja kuitenkin maailmassa mennään usein isojen ehdolla. Suomessa on luonnontilaisia pienvesiä jäljellä vain vähän. Suomalaiset pienvedet tarvitsevat ripeästi arvostusta, suojelua ja kunnostusta. Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa vuonna 2008 Etelä-Suomen kaikki lähteikkö- ja puroluontotyypit arvioitiin uhanalaisiksi, samoin valtaosa lampiluontotyypeistäkin. On tärkeää huolehtia siitä, että jäljellä olevat pienvedet voidaan säilyttää mahdollisimman hyvässä tilassa ja aiemmin muutettuja vesiä ennallistaa ja kunnostaa.

sekä pohjavedenotto. Pienvesiluontotyyppien uhanalaistuminen on merkinnyt myös monien niistä riippuvaisten eliölajien uhanalaistumista. Tutuimpia esimerkkejä lienevät virtavesissä elävät taimen ja jokihelmisimpukka. Toisaalta esimerkiksi Suomen lajien uhanalaisuuden arvioinnissa 2010 vesissä elävistä sammalista uhanalaisiksi arvioitiin 20 lajia ja hyönteisistä peräti 73 lajia.

Koko Suomen kattavilla vesienhoidon toimenpideohjelmilla tavoitellaan pinta- ja pohjavesien hyvää tilaa vuoteen 2021 mennessä. Tavoite on vaativa, mutta pienvedet ovat jääneet vesienhoidon varsinaisten painopisteiden ulkopuolelle. Puute on kuitenkin tunnistettu ja ohjauskeinoksi on laadittu pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia. Strategia sai virallisen hyväksynnän elokuussa 2015. Strategiassa on esitetty kuusi päämäärää, joiden avulla tavoitellaan mm. pienvesien tietoperustan paranemista, lainsäädännön kehittämistä, kunnostusten lisääntymistä, maankäytön huomioon ottamista Merkittävimpiä pienvesien uhansuojelussa ja rahoituskäytäntöjen alaistumisen syitä ovat hajakuorparantamista. mituksen aiheuttama vesien rehevöityminen ja pohjien liettyminen, Ainekset ja suuntaviivat pienvevesirakentaminen (padot, perkauk- sien hyväksi tehtävälle työlle ovat set, uomien oikaisut), metsien uu- nyt olemassa. Seuraavaksi katse distus- ja hoitotoimet, ojitukset on suunnattava toimien jalkautta-

miseen. Mitä voimme käytännössä tehdä pienvesien tilan parantamiseksi? Suurimmat ponnistukset ovat tähän mennessä kohdistuneet pieniin virtavesiin, joissa tavoitteena on useimmiten ollut uhanalaisten taimenkantojen elvyttäminen ja suojelu. Virtavesikunnostuksia on tehty erityisesti Virtavesien hoitoyhdistys Ry:n toimesta Uudellamaalla, Metsähallituksen työnä Koillismaalla, Suomen luonnonsuojeluliiton ja Pohjanmaan piirin yhteistyönä Pohjois-Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Valonian hanketoimintana Varsinais-Suomessa. Purouomia kunnostetaan muun muassa kiveämällä koskia, rakentamalla uomaan puusuisteita, pohjakynnyksiä ja kutusoraikoita sekä lisäämällä puuaineksen määrää purossa ja sen yllä. Valuma-alueiden vesiensuojelua parannetaan muun muassa tukkimalla metsäojia ja rakentamalla pintavalutuskenttiä ja laskeutusaltaita.

herkkä luontotyyppi ja kunnostus on tarpeen toteuttaa harkiten ja varovasti. Tapion metsäekologian asiantuntija Timo Soininen on arvioinut, että kunnostuskelpoisia lähteitä on maassamme ehkä noin 2000-5000. Lampien kunnostuksia on tehty Suomessa tiettävästi melko vähän. Niiden kunnostustoimia ovat mm. vedenpinnan nosto lasketuilla lammilla, lampeen päätyvien metsäojien tukkiminen ja valuma-alueilta tulevan ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentäminen.

Käytännönläheisen kunnostustyön lisäksi tarvitaan pienvesien arvostuksen lisäämistä. Keinoina voivat olla lasten ja aikuisten ympäristökasvatus sekä luontomatkailun myötä tapahtuva pienvesitietämyksen lisääntyminen. Vapaaehtoinenkin pienvesien kunnostustyö vaatii rahallista panostusta. On toivottavaa, että pienvesien tilan parantamisponnistukselle löytyy rahoitusta valtiolta Lähteitä on kunnostettu esimerkiksi ja kunnilta, yrityksiltä, säätiöiltä ja Pohjois-Savossa Maaningalla ja Poh- yhdistyksiltä. jois-Karjalassa. Lähteiden luonnontilan heikentymisen yleisenä syynä on ollut metsäojitus. Kunnostamisessa pyritään nostamaan lähteen vedenpintaa hillitsemällä poisvirtausta pikkupadoilla. Toimenpide on sinällän yksinkertainen, mutta lähteet ovat

Jarkko Leka, vesiasiantuntija, Valonia – Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus

Purokunnostustalkoot Paimion Karhunojalla elokuussa 2015. Kuvaaja Janne Tolonen/ Valonia.

Digitalisaatio Ville Tolvanen Uusikaupunki 28.1.2016 Digitalisaation suora määritelmä on digitaaliteknologian integrointi jokapäiväiseen elämään digitoimalla kuvaa, ääntä, dokumenttia tai signaalia biteiksi ja tavuiksi kuvaamaan asioita ja tietosisältöä. Se on uusiosana, joka on keksitty kuvaamaan teknologian kehittymistä. Matkapuhelimet ja muut laitteet kehittyvät niin nopeasti, että niitä alkaa olla pikkuhiljaa jo joka paikassa. Ensimmäinen virhe Suomen kunnissa, kouluissa ja terveydenhuollossa on se, että digitalisaation ajatellaan vain lisäävän automaattista tietojenkäsittelyä. Se on röykkiöittäin turhamaisuutta, jota ei kukaan halua. Digitalisaatiolla tarkoitetaan sitä, että älykkyys tulee silmälaseihin, kelloihin, älypuhelimiin ja vaatteisiin. Viiden vuoden kuluttua kun menet vessaan, ääni toivottaa mukavaa päivää ja kertoo, onko sinulla diabetes tai joku vastaava vaiva ja millä mallilla se on tänään. Älykkäät prosessit integroituvat erilaisiin paikkoihin. Suomalaiset ostavat eniten laitteita maailmassa ja Suomessa on edelleen eniten kännyköitä per kapita. Kaikilla alkaa olla älypuhelin ja 75 % väestöstä omistaa tabletin. Me elämme älykkäässä, sähköisessä ympäristössä. Tutkimusten ja tilastojen valossa Suomessa ollaan äärimmäisen huonoja viemään älykkäitä ratkaisuja työelämään ja julkishallintoon. Mitä muutos merkitsee yhteiskunnalle. Informaatioyhteiskunnassa jakamalla tietoa me saamme erilaisia asioita aikaiseksi. Arvoa on vain jaetulla tiedolla ja sillä voidaan saada tämä yhteiskunta paremmaksi. Me pelkäämme avoimuutta kuin ruttoa. Avoimuudella ei ole mitään tekemistä väärinkäytön kanssa. Vuonna 2013 perustin järjestön nimeltään Digitalist Network. Ryhdyin pääsihteeriksi ja vuokrasin elokuvateatteri Bio Rex:in Helsingissä. Oli todella musta aamu ja olin yksin paikalla. Mietin, oliko tässä hourailussa jotain järkeä perustaa järjestö, jolla ei ole organisaatiota, hallintoa, eikä budjettia, eikä minkäänlaista määräysvaltaa kellään. Kuvittelin että se toimii. Jumalan kiitos, että Tennispalatsi ykköseen tuli 700 ihmistä ja streemiä tuli katsomaan yli 1000 ihmistä. Perustaminen oli elämäni paras päätös. Yhtäkkiä

ihmiset löysivät verkosta toisensa ja alkoivat levittää tietoa.

että otetaan kaikki työntekijät mukaan johtamiseen. Kunnanhallituksilla ja valtuustoilla on Vaikuttajien tieto ja päätäntäperässä valMe seuraamta vielä nykyään me n. 9000:ta ja muut murisevat vaikuttajaa ulkopuolella. maailmassa, Kunnissa on aloitetkoska kaikki, tu digihankkeita, jotka ajattelevat jotain digitalisaatiosta, joissa mietitään, miten kunnan rooli voimyös kirjoittavat ja julkaisevat sen. Me si muuttua palvelun tuottajasta palvelun seuraammekin, mitkä aiheet ihmisiä kiin- välittäjäksi ja verkoston rakentajaksi. nostavat ja tuovat tapahtumiin. Jos ihmiEspoossa huomattiin rakennusvalvonset joutuvat tilanteeseen, josta ei pääse tatyön hidastuneen oleellisesti. Ruvettiin ulos eikä sisään. Mitä tapahtuu - miten miettimään, miten voisi jakaa tekemäihminen reagoi? Ensin esittäydytään, sittöntä työtä, jos eläkeläiset (3000 rakenten ryhmitytään eli heimoudutaan ja runusvalvojaa) tekisivät muutaman keikan vetaan auttamaan toisia. Yli puolet suoja miten voitaisiin saada enemmän aikaimalaisista on jo verkottunut ja kysymys seksi vähemmällä. Espoon kaupunginkuuluu: miksi eivät yritykset ja kunnat vie johtaja on sanonut, että kaikki mitä teherilaisia prosesseja sinne missä ihmiset dään yhdessä kuntalaisten kanssa toimii ovat. Kun kaikki kaverini ovat Facebootäydellisesti ja kaikki mitä tehdään ilman kissa ja sovin kaikki palaverini siellä, miksi kuntalaisia, menee niin vihkoon, ettei siipitäisi soittaa sihteerille tai käydä sähkötä viitsi edes puhua! postijumppaa jostain palaveriajasta. Kunnissa ensimmäinen askel on lisätä Palaverit ovat enimmäkseen turhia avoimuutta kaikkiin hallituksen ja valKuinka moni on istunut turhissa palatuuston kokouksiin. Laittaisin kaikkiin vereissa? Kaikki tieto voidaan siirtää nyhallituksen ja valtuuston kokouksiin kakyaikaisilla välineillä. Aikaa kuluu monta merat paikalle. kertaa enemmän siirtymisiin ja siirtämisiin entisellä tavalla. Aika tuhlaantuu pa- Pelotellaan ja jarrutetaan lavereihin. Ihmiset hakevat tietoa netisOn outoa pelottelua Suomessa se, että tä. Mm. koko lääkärinammatti muuttuu. kaikki loppuu. Jos katsotaan teollista hisSama autokaupassa. On sama kuka ojen- toriaa 300 vuotta taaksepäin, niin maataa autonavaimet, kun tieto autosta on ilma on aina korvannut itsensä paremjo kulkenut netissä. malla versiolla: Ihmiset ovat terveempiä, elävät pitempään, ovat vauraampia, heilJos kerran kuluttaja voi ottaa yhteylä on enemmän vapaa-aikaa ja enemmän den kotoaan, miksi ei pankkivirkailija voi harrastuksia. Mahdollisuuksia elää. Me työskennellä kotonaan? Miksi toinen on jarrutamme uudistuksia. Jos laitan sanosiellä säilössä, tieto kansioissa. Ottakaa malehteen ilmoituksen, että keski-ikäivalokuvia kansioista, muistoja kultaisesta nen sinkku tarvitsee apua, kukaan ei vasajasta, se aika on kohta historiaa. Sijalla ja taa. Facebookissa tulee joku vastaus heti. paikalla ei ole enää merkitystä. Finnair on hyvä esimerkki edistyksestä. Kunta koostuu heimosta Finnairilla ohjelma toimii loistavasti asiakSuomen kuntien paljous perustuu heimo- kaan kanssa, kaikki tietävät mikä liikkuu, jen monilukuisuuteen. Mitä nopeammin milloin ja mihin. päästään ajatukseen ”kunta kuntalaisil- Sähköinen viestintä voisi kertoa miten le” eli aletaan voimaannuttaa kuntalaisia, asiat voidaan tehdä, vaikka kaikki muutsen vahvempi siitä heimosta tulee. Kaikki tuukin hitaasti. On yleinen harha, että moderni johtaminen lähtee siitä, ajaminen robottiautolla on kaukana tu-

levaisuudessa. Miettikää omaa työyhteisöänne, millä vuosikymmenellä ne prosessit on luotu. Ne ovat 100 tai 50 vuotta vanhoja. Sanomalehti on hidas prosessi päivittäinen Turun Sanomat tai Helsingin Sanomat - vaikka on 16 tuntia aikaa miettiä, mitä laitetaan seuraavaksi. Prosessi on hidas. Samaten kouluissa pitäisi siirtyä opetussuunnitelmista oppimissuunnitelmiin. Aina mennään tunnille, sillä ei ole mitään tekemistä yksilöllisen oppimisen kanssa. Kävi todella huono tuuri, kun tuli käyttöön sellainen määritelmä kuin sosiaalinen media. Oikeasti kysymys on ihmisten internetistä. Se on kehittynyt 40 vuotta, sähköposti tuli 20 vuotta sitten. Facebook ja muut vastaavat ovat asioitten hoitoon tarkoitettuja työkaluja, joilla rakennetaan kaikenlaista uutta. Sitten jos ajatellaan kaupunkia tai kuntaa, mitä sanotte jos tehdään digiuki ja ryhdytään tekemään ihan uutta. Ruotsissa lähes kaikissa pienissä kunnissa on yhdistys, jonka tehtävä on rakentaa kuituverkkoa kaikille. Tieto on saatava kaikille. Suomessa puhelinyhtiöt monopolisoivat näitä yhteyksiä. Kun verkko on olemassa, tehdään kaikki etänä: neuvola, konsultaatiot, pankkipalvelut, terveydenhoito, vanhustenhoito, lastenhoito, kaikki valvontaan ja turvallisuuteen liittyvä. Tulevaisuuden kaupunki on verkostojen verkosto. Ihmiset, naapurustot, järjestöt ja urheiluseurat muodostavat heimon. Melkein kaikki voidaan tehdä etänä. Pidetään nollapalaveri, piirretään asia paperille. Piirretään, millaista eläminen on tässä kaupungissa 2020. Tehdään tiekartta halutun tyyppisestä kaupungista. Teksti on kirjoitettu Ville Tolvasen alustuksen nauhoituksesta Uudessakaupungissa Mauri Tenhonen

Hinku 5

Monipuolista Kirjapainopalvelua w w w. k i r j a p a i n o . c o m

UUDET N ETTISIVU T

Rauhankatu 8 • Uusikaupunki • vakka-suomen@kirjapaino.com • 02 841 2365 •

Kulttuuri 2017 Hanke Usko Kempin valtavan monipuolisen ja laajan tuotannon dokumentoimiseksi, digitoimiseksi ja saattamiseksi kaikkien ulottuville. Hanke alkoi 1.10.2015 ja päättyy 31.12.2017. Hakija on Usko Kemppi Seura. Hanke on yleishyödyllinen kehittaämishanke ja rahoitus tulee Leader-rahoituksena Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakan kautta.

2015 ja 2016 Kulttuuri 2017 kehittämishankkeen tarve ja tausta Suuret kevyen musiikin säveltäjät ja esittäjät syntyivät 1900-luvun alussa. Reino ”Repe” Helismaa 1913, Toivo Kärki, Olavi Virta ja Tapio Rautavaara 1915. Tähän sarjaan kuuluu Usko Kemppi, joka syntyi 1907. Muista paitsi Kempistä on tallennettu lähes kaikki mahdollinen. Hanke korjaa tämän puutteen. Hanke käynnistää erilaisia Kempin taiteeseen perustuvia vuosittain toistuvia tapahtumia, erityisesti niille, joiden mahdollisuudet niiden saavuttamiseen ovat olemattomat. Yhteistyötä tehdään mm. Vakka-Suomen Musiikkiopiston, Uudenkaupungin Laulu-Veikkojen ja Uudenkaupungin Kuvataideseuran kanssa. 1. Usko Kempin tuotannon dokumentointi ja sähköiseen tallennusmuotoon saattaminen Usko Kemppi oli tavattovan tuottelias taiteilija. Lauluja syntyi yli kaksi tuhatta, kirjoja, käsikirjoituksia sekä näytelmiin että suomalaisiin elokuviin, piirroksia. Hanke haluaa dokumentoida ja tallentaa Usko Kempin tuotannon nykyaikaisin menetelmin kaikkien saataville. 2. Usko Kempin kustantamattoman musiikin työstäminen ja saattaminen esitettävään muotoon Hankkeessa työstetään Usko Kempin kustantamaton musiikki julkaisukelpoisiksi tuotteiksi. Työstäminen tapahtuu

Uudenkaupungin Kuvataideseura maalasi 8 taulua aiheena Usko Kempin Vanhan merirosvon kapakassa.

Fiia Iiskala ja Leena Anto esiintymässä täpötäydessä Merituulikodissa

puhtaaksikirjoittamalla nuotinnusohjelmalla tehden tarvittava soinnutus- ja sovitustyö, sekä muuntamalla tuote ilmaisohjelmin avautuvaan käyttökelpoiseen pdf-muotoon. 3. USKO KEMPPI MUSIIKKIVIIKKO ja KULTTUURIA ERITYISRYHMILLE Vuonna 2016 käynnistettiin Usko Kemppi Kulttuuriviikko. Sen aikana Vakka-Suomen Musiikkiopiston ja Uudenkaupungin koulujen oppilaat sekä muut esiintyjät vierailevat vanhainkodeissa, palvelutaloissa, sairaaloissa, terveyskeskusten vuodeosastoilla Uudessakaupungissa, Lokalahdella, Kalannissa ja Pyhämaassa. Kulttuuriviikolla tehdään yhteistyötä Uudenkaupungin Kuvataideseuran kanssa. 4. VUOTUISTEN LASTENLAULUJUHLIEN KÄYNNISTÄMINEN UUDESSAKAUPUNGISSA Tämä hankkeen osa eli lastenlauluprojekti käynnistyy koulutuksella lukuvuoden 2016-2017 alussa, jonka aikana koululuokat opettelevat eri luokka-asteille valitut laulut. Opettajien työn tukena vierailee kuoroalan ammattilaisia, ja innostetaan lapsia myös solistiseen esiintymiseen ja annetaan esiintymisvalmennusta. Projekti huipentuu Lasten laulujuhlat –tapahtumaan, joka on parin-kolmen tunnin kokonaisuus. Siihen kuuluu huippuartistin/-yhtyeen vierailukonsertti, Ugin KidSing-solistikilpailun finaali ja huipentumana koululuokkien suurkuoroesitykset. Tapahtumaa varten kootaan suurkuorolle 20 laulun kokonaisuus, joihin laaditaan erilliset sovitukset orkesterille ja kuorolle. Kuorostemmoja 1-3.

Uudenkaupungin Laulu-Veikkojen kvartetti esiintymässä Sorvakkokodissa. Ryhmä vieraili myös Sakunkulmassa ja Kalannin vanhainkodissa

Kulttuuriviikko 2016 alkoi kolmen kuoron konsertilla Kulttuurikeskus Crusellissa. Pekka Harmovaara johti yhteiskonsertissa Noormarkun- ja Friitalan mieskuoroja sekä Uudenkaupungin Laulu-Veikkoja

Maaseuturahasto

2017 USKO KEMPPI MUSIIKKIVIIKKO ja KULTTUURIA ERITYISRYHMILLE MAALISKUUSSA 2017 Täysimittainen järjestyksessään toinen Usko Kemppi Kulttuuriviikko järjestetään maliskuussa 2017. Sen aikana Vakka-Suomen Musiikkiopiston ja Uudenkaupungin koulujen oppilaat sekä Uudenkaupungin Kuvataideseura vierailevat vanhainkodeissa, palvelutaloissa, sairaaloissa, terveyskeskusten vuodeosastoilla Uudessakaupungissa, Lokalahdella, Kalannissa ja Pyhämaassa. Kulttuuriviikolla tehdään yhteistyötä Uudenkaupungin Kuvataideseuran kanssa.

Usko Kempille, Suomelle ja Uudellekaupungille

SUOMI 100 V - konsertti

Ohjelma koostuu kaikkia itsenäisen Suomen vuosikymmeniä kuvaavista musiikkisikermistä esityskoneistona viihdeorkesteri, mieskuoro ja solistit. Alkujuonnon lisäksi kaikkien sikermien välillä on aikakauden taustoja ja tapahtumia esittelevä lyhyt juonto. Musiikki visualisoidaan heijastekuvin.

1. Ensiaskeleet 1917 - 1927

Muistoja pohjolasta - Kerenski - Käy rohkeena taistoon - Vapaa Venäjä Punakaartin marssi -Jääkärien marssi Sotaorvon vala - Muistoja pohjolasta 2. Nuoruuden kukoistukseen 1927-1937 Jazztyttö - Puuseppä - Sulamith - Hangövalsen (Leila) - Kissa vieköön 3. Tuskien taival 1937 - 1947 Sillanpään marssilaulu - Säkkijärven polkka - Kirje sieltä jostakin - Särkyneitä toiveita - Äänisen aallot - Takaisinpaluu 4. Työn ja toipumisen aika 1947 - 1957 Vielä niitä honkia humisee - Armi - Kultainen nuoruus - Saimaan valssi - Vanhan myllyn taru - Me tulemme taas 5. Hyvinvointia rakentamaan 1957- 1967 Alla venäläisen kuun - Valoa ikkunassa - Pojat - Letkis - Satumaa - Iltatuulen viesti - Juhannustanssit 6. Kekkoslovakia 1967 - 1977 Kun ei rahat riitä - Daa-da, daa-da - Tom tom tom - Marilyn - Ruusut hopeamaljassa - Jätkän humppa 7. Muutoksen tuntua 1977 - 1987 Vanhoja poikia viiksekkäitä - Taitaa tulla kesä - Autiotalo - Valo yössä - Sankarit Albatrossi 8. Muuttuva maailma 1987 - 1997 Jokainen ihminen on laulun arvoinen - Ääretön aava ympärilläin - Kuurankukka - Missä se Väinö on - Täällä Pohjantähden alla 9. Eurooppaan 1997 - 2007 Eurooppaan - Satulinna - Myrskyn jälkeen - Hard Rock Hallelujah - Kännykkä 10. Tiellä tulevaisuuteen 2007 - 2017 Zorban tanssi - Odessa - Oodi ilolle Muistoja pohjolasta 10. Tiellä tulevaisuuteen 2007 - 2017 Zorban tanssi - Odessa - Oodi ilolle Muistoja pohjolasta

TERVETULOA USKO KEMPPI -SEURAN UUSILLE NETTISIVUILLE TUTKIMAAN USKO KEMPIN TAVATTOMAN LAAJAA TUOTANTOA, JONKA KULTTUURI 2017 KEHITTÄMISHANKE SINNE KOKOAA Usko Kemppi Seuran uusille kotisiville Kulttuuri 2017 kehittämishanke kerää Usko Urho Uljas Kempin tavattoman laajaa tuotantoa, joka käsitti lauluja, näytelmiä, kirjoja, piirroksia sekä käsikirjoituksen että musiikin lukuisiin suomalaisiin elokuviin. Kemppi taiteilijana Kulttuuri 2017 tuottaa Usko Kempistä laajan henkilökuvan kertoen tarinoita ja tallentaen kaikenlaisia tapahtumia Kempin uran ja elämän varrelta. Hurmerinta sotilaana (v. 1943 Kemppi) osallistui kolmeen sotaan, ja haavoittui kaksi kertaa. Asemasodan aikana hänet komennettiin Ouluun tekemään laulukirjaa sotilaiden viihdykkeeksi. Kirjan nimeksi tuli Korsusta korsuun, Kiestingin ja Uhtuan suuntain korsu- ja marssilauluja. Kemppi sävelsi uusia lauluja, mutta otti mukaan myös muiden sävelmiä ja sanoituksia. Sävellyksiä sellaisilta kuin Taneli Kuusisto, Jukka Hapuoja ja Antero Vartia. Tekstejä Erkki Tiesmaa ja Mikko Asunta sekä erilaisista kansanlauluista. Kaikki tuntevat sanoituksen Elämä juoksuhaudoissa. Kemppi kirjailijana Usko Kemppi kirjoitti poikien seikkailukirjoja, runsaasti näytelmien käsikirjoituksia ja monenlaisia muita kirjallisia tuotteita. Kemppi piirtäjänä Usko Kemppi piirsi 1930-luvulla Brondan taiteilijakahvilassa vierailleista taiteilijoista piirroksia, tallella on 39 kpl. V. 1941 syntyi Petsamossa piirroksia, joista on tallella 8 kpl. Sota tuhosi kaiken, vain kuvat jäivät. Piirroksissa on sekä rakennuksia että maisemia. Suomi-Filmissä Usko Kemppi työskenteli kymmenen vuoden ajan Suomi-Filmissä Valentin Vaalan työparina. Hän skenaroi parikymmentä tekstiä elokuvaa varten ja sävelsi musiikkia.

Merimetso syö myös merkittäviä kalalajeja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan merimetsot vähentävät kiistatta kalastajien ahvenja kuhasaaliita. Saalisvähennys Saaristomerellä saattaa olla jopa 400-500 tonnia vuodessa.

Saaristomeren puolella merimetsojen huhti-marraskuussa syömät ahvenet ja kuhat vastasivat noin kahtakymmentä-kahdeksaakymmentä prosenttia kalastajien ahvenja kuhasaaliista.

RKTL:n tutkijat selvittivät merimetson ravinnon käyttöä vuosina 2010-2012. Jäänteitä tutkittiin tänä aikana pesimäluodoilta kerätyistä merimetsojen oksennuspalloista, tuoreoksennuksista sekä ammuttujen lintujen vatsoista. Tutkimuksen mukaan merimetsot söivät Saaristomerellä eniten ahventa, särkeä, kivinilkkaa, silakkaa, härkäsimppua, lahnaa, kiiskeä ja kuhaa. Näiden kalojen yhteinen osuus koko massasta oli lähes 90 prosenttia. Selkämeren puolella puolestaan suurimmat lajit olivat silakka, kiiski, särki, ahven ja kivinilkka.

Tutkijoiden mukaan yhden vuoden perusteella ei voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, koska merimetsojen ravinto eri alueilla ja eri aikoina saattaa olla hyvinkin erilaista.

malla tilannetta vuosiin ennen kuin merimetsot alkoivat voimakkaasti lisääntyä.

Tutkimuksissa todetaankin, että tulokset osoittavat vääräksi sen yleisen käsityksen, että merimetsojen ravinto koostuisi pääasiassa kalastukselle merkityksettömistä kaloista.

Tutkijat laskivat, että jos kuhasaaliin menetys kompensoitaisiin istutuksilla, nousisivat niiden kustannukset pelkästään kalojen ostohinnan mukaan puolesta miljoonasta miljoonaan euroon. Se on itse asiassa enemmän kuin ammattikalastajien kuhasaaliin arvo.

Vaikutusta kalastajien saaliiseen arvioitiin ainoastaan Saaristomerellä ja yhtenä vuonna, joksi tutkimuksessa valittiin vuosi 2010. Tutkijat vertasivat ahvenen ja kuhan merkitystä kalastajien saaliisiin vertaa-

Merimetsojen vaikutus kalansaaliisiin vaihtelee kuitenkin huomattavasti merialueiden välillä. Niinpä ahven ja kuha olivat kaikkiaan tärkeämpiä ravintokohteita Saaristomerellä kuin Selkämerellä.

Siitä huolimatta tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että ainakin osa kalastajien saaliissa viime vuonna havaituista muutoksista on nimenomaan runsastuneen merimetsokannan aiheuttamaa. Ahven ja kuha ovat selvästi runsastuneet ilmaston lämpenemisen ja Itämeren rehevöitymisen seurauksena mutta samoista muutoksista on hyötynyt myöskin merimetso. Tutkijoiden yhteinen johtopäätös on joka tapauksessa se, että merimetsojen ravinto ei koostu pääasiassa merkityksettömistä kaloista, vaan päinvastoin. Kokonaishaittojen tutkimista varten tarvitaan kuitenkin aiempaa pitkäjänteisempää ja monimuotoisempaa tutkimusta. Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä.

Vakka-Servicelta kaikenlaiset lämpöpumput ILMALÄMPÖPUMPUT

Ilmalämpöpumpun toimintaperiaate lyhyesti Mitsubishi Electric - MSZ-FH

Mitsubishi Electric KJlattiamallisarja

Mitsubishi Electric - SLZ-KA Kattokasetti-mallisarja

Mitsubishi Electric Energiansäästäjä - Nykyisen lämmitysjärjestelmän rinnalle

Ilmalämpöpumppu koostuu kahdesta yksiköstä: sisäyksiköstä ja ulkoyksiköstä.Kompressori tuottaa tarvittavan paineen kierrättämällä yksiköiden välillä kiertävää kylmäainetta. Ulkoyksikössä kylmäaine höyrystetään ja höyrystyessään kylmäaine sitoo tehokkaasti lämpöenergiaa itseensä.Tämän jälkeen kylmäaine siirretään sisäyksikölle, jossa kylmäaine nesteytetään ja tässä yhteydessä lämpö luovutetaan kylmäaineesta. Hyöty saavutetaan siitä, että tämän koko prosessin pyörittämiseen kuluu ulkolämpötilasta riippuen jopa vain noin viidesosa sähköenergiaa verrattuna siihen minkä laite tuottaa takaisin lämpöenergiana!

Ilma-vesilämpöpumppu (IVLP)

Ilma-vesilämpöpumppu soveltuu useisiin uusiin ja vanhoihin taloihin. Ilma-vesilämpöpumpun etuna maalämpöpumppuun verrattuna on halvempi hankintahinta sekä soveltuvuus. Usein esimerkiksi maaperä hankaloittaa maalämpöpumpun asennusta, näihin kohteisiin ilma-vesilämpöpumppu on hyödyllisempi ratkaisu. Ilma-vesilämpöpumpulla voidaan korvata aiempi lämmitysjärjestelmä, tai se voidaan asentaa aiemman lämmitysjärjestelmän rinnalle.

Ilma-vesilämpöpumpun toimintaperiaate

Mitsubishi Electric Ecodan Täydellinen kokonaisratkaisu saneeraus- ja uudiskohteisiin Mitsubishi Electric Ecodan Hydrobox

Ilma-vesilämpöpumppu kerää lämpöenergiaa ilmasta vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään ja käyttöveteen. Lämpöenergiaa saadaan ulkoilmasta ja se luovutetaan vesivaraajaan, josta käyttövesi siirtyy huonetiloihin. Kompressorin avulla käyttövesi voidaan lämmittää jopa +65°C asti.

Sorvarintie 1, 23500 Uusikaupunki 02-8415100 info(at)vakkaservice.fi

Maalämpöpumput

Alpha innotec PWZS Nordic maalämpöpumppu

Laadukkaat Alpha innotec -maalämpöpumput ja varaajat valmistetaan Saksassa. Alpha innotecin maahantuojana Suomessa toimii Scanoffice Groupiin kuuluva Scanvarm Oy Ab. Lue lisää! http:// www.scanvarm.fi/fi/tuotteet/ tuoteryhmat/maalampopumput. Meiltä saat lisäksi kaikki tarvittavat asennustarvikkeet maalämpöpumpun asennukseen. Alpha innotecin PWZS NORDIC-sarjan pumppuja on saatavilla

4,7kW:sta aina 12kW asti. Lämpöpumpussa on sisäänrakennettu vaihtoventtiili, ohivirtausventtiili, 9kW läpivirtausvastus ja säädettävät liuos- ja latauspumput. Lisäksi siinä on 186l ruostumattomasta teräksestä valmistettu käyttövesivaraaja, joka takaa käyttöveden riittävyyden. Lämpöpumppu on todella kompaktin kokoinen, 598 x 626 x 1850 ja siinä on irrotettava kylmämoduuli. Lämpöpumppua ohjaa Luxtronik 2.1 ja se on aina vakiona etähallittavissa Internetin yli. Lue lisää! (http://www.scanoffice.fi/fi/alpha-innotec-maalampopumput-pwzs-nordic-uutuus)

POISTOILMALÄMPÖPUMPUT Scanvarm EX35S– 65S invertteripoistoilmalämpöpumput - aivan uuteen teholuokkaan

Mikä poistoilmalämpöpumppu on?

Poistoilmalämpöpumppu (PILP) kerää lämmön talteen rakennuksen poistoilmasta ja hyödyntää sen käyttöveden sekä tilojen lämmitykseen. Poistoilmalämpöpumpuilla voidaan alentaa rakennusten lämmitysenergian kulutusta sekä lämmityskustannuksia pientaloissa.

Miten poistoilmalämpöpumppu eroaa maalämpöpumpusta?

Energiatehokkuuden parantamiseksi sekä energian säästämiseksi

Scanvarm T12/T12S tuloilmayksikkö Lämpöpumput ovat erinomainen vaihtoehto. Suomessa hyödynnettäviä lämpöpumppuja ovat maalämpö-, ilmalämpö- ja poistoilmalämpöpumput. Yksinkertaisuudessaan poistoilmapumpun ilma-vesilämpöpumpun (PILP) ja maalämpöpumpun (MLP) ero on se, että maalämpöpumppu kerää lämmön maasta tai vedestä putkistossa kiertävään keruunesteeseen ja luovuttaa sen vesivaraajaan. Poistoilmapumppu puolestaan hyödyntää lämmön rakennuksen poistoilmasta ja lämmittää tuloilman, käyttöveden ja lämmitysverkoston veden.

Veneellä saaristomerellä ja vähän muuallakin Itselleni merellä olemisesta ja veneilystä on muodostunut elämäntapa. Yli 20 vuoden kesät siellä viettäneenä, sinne kaipaa yhä uudelleen ja uudelleen. Merellä liikkuessa luonto tulee pakostakin tutummaksi, ja lähemmäksi. Varsinkin kiireettömästi liikkuessa on aikaa seurailla rantoja ja niiden elämää. Meri on lempeä, se on kaunis, mutta myös arvaamaton ja armoton. Merta ei saa pelätä, sitä pitää kunnioittaa ja nyt sitä pitää myös auttaa. Meri on sairas. Ympäristösaasteet, jätevesipäästöt ja kaikenlainen roskaaminen kuormittavat liikaa herkkää luontoa. Tämä kotoinen Itämeremme on yksi saastuneimmista maailman meristä. Veneilijöinä olemme pieni tekijä tässä maailmassa, mutta tekemällä itse oikein, huolehtimalla kukin omista jätteistämme asianmukaisesti, autamme parhaiten. Vuoden 2005 alusta alkaen ei Suomen aluevesillä ole saanut käymäläjätettä päästää mereen. Käymäläjätteen saa kuitenkin vielä laskea mereen 12 mailin päässä lähimmästä rannasta. Valvontaa ei asialla ole, joten vastuu on jokaisella veneilijällä itsellään. Tutkimuksen mukaan lähes puolet veneilijöistä tyhjentää septitankin satunnaisesti mereen. Viitisen prosenttia tekee sen joka toinen kerta. Sitten tuskailevat kun sini- ym. levät valtaavat alueita, likaavat kalanpyydyksiä jne. Arvion mukaan neljän veneilijän kahden päivän wc-jätevesikuorma antaa kasvutehon noin 20 kilon leväkasvulle. Veneissä joissa on vesi wc, pitää olla imutyhjennyksellä varustettu septitankki . Imutyhjennyspisteitä löytyy lähes jokaisesta koti- ja vierassatamasta. Laitteet omistaa joko satamanpitäjä tai kunta, jotka myös vastaavat niiden toiminnasta ja huolloista. Eteläisellä saaristomerellä on lisäksi kelluvia imutyhjennyssäiliöitä jotka omistaa Pidä Saaristo Siistinä ry. Kyseinen yhdistys myös hoitaa säiliöiden tyhjennykset ja huollot. Ne ovat varustettuina käsikäyttöisillä imupumpuilla. Septitankin tyhjennys käy helposti oli sitten kysymyksessä sähköinen – tai käsikäyttöinen pumppu. Aikaa menee noin varttitunti, tietysti riippuen tankin koosta ja miten pääsee laituriin tai säiliön kylkeen kiinnittymään. Jos lähtee liikkeelle Uudestakaupungista, sieltä löytyy heti kaksi imutyhjennyspistettä. Etelään päin mentäessä tyhjennyspisteitä löytyy lähes jokaisesta satamasta. Kustavin Lootholmasta, Parattulasta, Velkualta, Vuosnaisista, Naantalista, Turusta jne. Muita luontoa kuormittavia tekijöitä ovat tiskivesien ja pilssivesien pääsy mereen. Tiskivesi sisältää pesuaineita kun taas pilssivesi polttoaineita ja öljyä. Mitä veneilijä voi tehdä näiden haitallisten päästöjen vähentämiseksi? Pilssivedestä voi öljyt imeyttää sitä tarkoitusta varten tehtyihin imeytysmattoihin ja toimittaa ne sitten myöhemmin keräyspisteisiin. Tai sitten pumpata öljyinen vesi kanisteriin ja toimittaa sopivassa paikassa keräysastiaan. Veneen katsastusvarustuskin taitaa määrätä, että veneestä pitää löytyä tyhjä astia nimenomaan öljyistä pilssivettä varten. Tiskivesien päästöjä voi rajoittaa tiskaamalla maissa, joko tiskauspaikoissa tai sitten

polttoaine painuu veden sekaan ja aina pohjaan saakka tuhoten pohjaeliöstön. Pienet määrät haihtuvat nopeasti. Mikäli veteen joutuu isompi määrä polttoainetta, on sen leviäminen estettävä öljypuomein ja imettävä pois. Veneilemme silloin tällöin myös Välimerellä, Kreikan ja Turkin saaristoissa. Viimeksi tankatessamme venettä eräässä Turkin satamassa, homma hoitui tosi siististi. Huoltamon työntekijä kiinnitti ensi töikseen tankin huohotinputken päähän imukuppikiinnitteisen pullon. Tähän pulloon sitten valuisi tankin täyttyessä mahdollinen ylivuoto. En ole suomessa tuollaiseen kapistukseen törmännyt. Olisiko otettava käyttöön myös meillä. Laitteesta on kuva tämän jutun yhteydessä. Välimerellä seilatessa tosin on näkynyt myös se, mitä kaikkea mereen, syystä tai toisesta, joutuu. Ehkä oudoimmalta tuntui vastaan kelluva pakastearkku.

Kirkkaan veden kauneus

Asia johon myös olemme törmänneet saaristomerellä liikkuessamme, ovat lukitut keräysastiat satamissa. Pahvi- ja pullonkeräys saattavat olla avoinna, samoin energiajae, mutta muut suljettuina. Tämmöinen tilanne johtaa herkästi siihen, että sekajätepussi joutuu väärään paikkaan. Vielä palatakseni Pidä Saaristo Siistinä ry:n toimintaan, niin järjestö on ainoa joka hoitaa käymäläjätekeräystä eteläisellä saaristomerellä. PSS ry omistaa ja ylläpitää siellä kelluvia imutyhjennyssäiliöitä. Säiliöiden varustuksena on käsikäyttöinen imutyhjennyspumppu.

Sinilevälautta

Ylivuoto kuriin

Turvallisuus ennen kaikkea

Osa veneilijöistä kokee nämä säiliöt ongelmallisina lähinnä kiinnittymisvaikeuksina ja myös ovat kokeneet että säiliöt ovat aina täynnä. On myös veneilijöitä jotka tyhjentävät pääsääntöisesti septinsä juuri näihin kelluviin säiliöihin. Näissä kelluvissa säiliöissä on ollut vaikeuksia siinä, että tieto niiden täyttymisestä ei ole siirtynyt tarpeeksi nopeasti PSS ry:lle. Nyt yhdistyksellä on käytössä Helsingholmin kelluvassa imutyhjennysasemassa ultraäänisensori , jonka avulla voidaan seurata aseman täyttymistä etänä nettipalvelun kautta. Näin PSS ry:n Septitankki veneessä huoltoaluksen miehistö saa reaaliaikaista parhaimmin järjestetty taitanee löytyä ta tietoa aseman tyhjennystarpeesta. Raumalta. Rauman Työväen Veneilijät ry PSS ry:llä on saaristomerellä ainoas(RTV ry.) pitää saaritukikohtaansa Levätaan yksi huoltoalus ja sen kapasiteetti tys-nimisessä saaressa. Tiskipaikka on on ylikuormitettuna kesäaikaan todella rakennettu siten, että tiskivesi johdepaljon. Näin osa tyhjennyksistä saattaa taan saostuskaivoon ja sieltä imeytysviivästyä. Tämä ei kuitenkaan saa olla kenttään. Samaan paikkaan johdetaan syynä siihen, että veneilijä heittää rossaunasta pesuvedet. Itse edustan Uudenkaupungin Työvä- kansa luontoon tai vääriin keräilyastioien moottoriveneseuraa (UTMVS ry.), ja hin ja tyhjentää septitankkinsa mereen. oman seuran saaritukikohta Haanperän- Niin ajattelemattomia emme saa olla. kari sijaitsee Uudenkaupungin edustalla Liittymällä PSS ry:n jäseniksi autamme ja n. 5 mailia kaupungista. Tulevan kesän ai- tuemme parhaiten yhdistyksen toiminkana sinnekin olisi tarkoitus rakentaa taa. tiskauspaikka siten, että johdamme sii- Tekstin lisänä on muutamia valokuvia. tä, sekä saunasta tulevat pesuvedet ns. Kuva sinilevästä on otettu lähdettäessä harmaavesisuodattimen läpi imeytys- Hangosta. Matkasimme sieltä suoraan Ahvenanmaalle ja meri oli koko matkan kenttään. Tankattaessa polttoainetta veneeseen, samanlainen, sinilevän peittämä.

sitä pääsee myös herkästi mereen. Yleensä ylivuoto tulee tankin huohotinventtiilistä. Veteen joutunutta polttoaiviemällä tiskivesi pesuvadilla maihin. netta ei saa ”hävittää” ruiskuttamalla Tiskauspaikkoja löytyy lähes jokaisesta nestemäistä pesuainetta veden pinnalsatamasta, ja veneilyseurojen tukikohle. Tällöin veden pintajännitys katoaa ja dista. Omalle kohdalle osuneista paikois-

Merkki Utössä

Toivotan kaikille suotuisia tuulia tulevana kesänä. Pekka Leino UTMVS ry, Kommodori

Pariisin ilmastosopimus unohtaa maaperän merkityksen On hämmästyttävää miten Pariisin ilmastosopimuksessa on unohdettu maaperän rooli hiilidioksidin tuottajana ja mahdollisena sitojana. Asia mainitaan vain sivulauseessa. Tilannetta kuvaa hyvin Turun Sanomissa 20.12.2015 ollut kolmen Suomen huippuasiantuntijan haastattelu. Yksikään ei mainitse maaperän merkitystä. Ilmatieteenlaitoksen emeritusprofessori Juhani Rinne toteaa ykskantaan: “Ei ole mitään keinoja, joilla lämpeneminen pysäytettäisiin 1,5 asteeseen.” Ilmastotutkijoilla näyttää kautta linjan olevan jalat tukevasti ilmassa ja pää pilvissä.

vuotta jatkuneesta tehomaataloudesta. Jos pystyisimme palauttamaan tämän kadonneen orgaanisen aineksen takaisin maapallon peltoihin, me voisimme poistaa noin kolmanneksen ilmakehän liiasta hiilidioksidista. Tämän tehtyämme ja jatkaessamme suotuisaa maaperän rakentamista me palauttaisimme maaperään 60 vuodessa noin puolet ilmakehän liiasta hiilidioksidista. Eli vastoin Juhani Rinteen käsitystä keino on olemassa. Tähän prosessiin kykenee kuitenkin vain luomuviljely, joka perustuu hyviin viljelykiertoihin. Hyvin toteutettu luomuviljely lisää vähitellen maaperän humuspitoisuutta. Elottomaan maaperään eli tomuun verrattuna humus pystyy sitomaan itseensä satakertaisen määrän vettä. Sama koskee sen kykyä pidättää maassa olevia kasvinravinteita ja luovuttaa niitä kasvien käyttöön. Millään mekaanisella tai epäorgaanisella keinolla tämä ei ole mahdollista. Humus muodostuu maan biologisissa prosesseissa, joita väkilannoitteet ja torjunta-aineet ratkaisevasti häiritsevät.

En ole myöskään nähnyt asiaa kommentoidun yhdessäkään uutisessa. Kuitenkin maaperään liittyvät perustekijät ovat olleet tiedossa jo pitkään: kemikalisoitunut maatalous on CDIAC:n arvion mukaan hävittänyt maailmanlaajuisesti noin 20-23 % peltojen humuksesta, jolloin maaperästä on vapautunut suunnattomat määrät hiilidioksidia. Päästö on eri arvioissa 20-30 % ilmakehän liiasta hiilidioksidista. Suomen Maatalouden koeasemilla 19611991 tehty seurantatutkimus (E. Sirviö) osoitti humuskadon olleen keskimäärin 28 % eli noin 2-3 prosenttiyksikköä tai suurusluokkaa 20-30 tn/ha. Jokainen maasta hävinnyt kilo orgaanista ainetta tuottaa ilmakehään 1,5 kg CO2:a. Sama suuntaus jatkuu edelleen ja kato on nyt jo 40 prosentin luokkaa. Tällöin maa tiivistyy ja ravinteiden pidätyskyky heikkenee, mikä väkilannoitteiden ohella lisää merkittävästi myös Itämeren ravinnekuormitusta. Väkilannoittamisen ongelmat eivät lopu tähän. Niiden typpi muuntuu maassa herkästi typen oksideiksi, jotka haihtuvat ilmakehään ja vaikutus on yli 200 kertaa voimakkaampi kuin CO2:n. Lisäksi typen oksidit vahingoittavat otsonikerrosta. Tuore metatutkimus osoittaa, että maahan lisätty typpilannoite tuottaa naurukaasua N2O eksponentiaalisesti eikä li-

neaarisesti kun typpilannoitusta lisätään. Nykymaatalouden tapa kohdella maaperää on yksi ilmastonmuutoksen avaintekijöistä. Maapallon maaperä sisältää hiiltä runsaat 2000 Gt eli neljä kertaa kasvillisuuden sitoman hiilen (500 Gt) ja lähes kolme kertaa ilmakehän hiilen (760

Gt) verran. Ennen vuotta 1850 ilmakehän on arvioitu sisältäneen hiiltä 575 Gt. Maaperän mikrobiston ja pieneliöiden kyky sitoa ilmakehän hiiltä on vuosimiljoonien kuluessa mahdollistanut nykyisen elämän maapallolla. Humuskadon taso on seurausta yli 60

IPCC:n olisi aika herätä koko todellisuuteen. Se laskee väkilannoitteiden tuotannon energiankulutuksen teollisuuden eikä maatalouden piikkiin kuten pitäisi. Nyt ilmastosopimuksella pyritään vain vähentämään päästöjä eikä tartuta mahdollisuuteen sitoa hiiltä ilmakehästä luomuviljelyn avulla. IPCC:n tulisi suunnata katseensa tietokonemallinnuksista reaalimaailmaan ja ohjata prosessia tehokkaaseen ja halpaan ratkaisuun. Nykymenolla valtavat hiilidioksidipäästöt maapallon pelloista jatkuvat kunnes humus loppuu ja viljely käy mahdottomaksi. Seppo Lohtaja Luomuviljelyn asiantuntija Uusikaupunki

an l i n Jun kulma ö näk

Mikä on maailmantalouden megatrendi

Muutama viikko sitten kansainvälinen hyväntekeväisyysjärjestö OXFAM julkisti paljonpuhuvan raportin maailman tilasta. Raportin mukaan maailman 62 rikkainta ihmistä omistaa saman verran, kuin maailman 3,5 miljardia köyhää, se on puolet maapallon väestöstä, se köyhempi puoli. Tämä varallisuuden keskittyminen on jatkunut jo vuosikymmeniä ja vauhti kiihtyy. Mediassa käsiteltiin tätä raporttia pari päivää, sitten se haluttiin unohtaa. Kuitenkin tämä raportti paljasti maailman voimakkaimman trendin, oikean megatrendin , mitataan sitä millä mittarilla tahansa. Tätä trendiä voi kuvailla termillä ” hiipivä orjuuttaminen”. Mikä mahdollistaa tämän megatrendin, joka tekee meistä, valtaosasta maapallon asukkaista, orjia. Tämän mahdollistaa toinen megatrendi, globalisaatio. Julkisessa keskustelussa globalisaatioon suhtaudutaan pääosin myönteisesti, se synnyttää mielleyhtymiä esim. matkailuun ja amerikkalaisen viihdeteollisuuden tuotteisiin. Ilman rajatonta maailmaa tämä orjuuttaminen ei onnistuisi.

Todellinen, materiaalinen, kouriintuntuva, globalisaatio tapahtuu suurpääoman ehdoilla, ydinpommikin voi olla päältä viattoman jopa kauniin näköinen. EU syntyi hiili- ja teräsunionista ja EU on meitä lähellä oleva globalisaation tukipilari, Suomikin on haudattu tämän pilarin perustuksiin Koiviston-Ahon politiikan seurauksena. Parhaillaankin EU kiihdyttää rikkaiden rikastumista ja köyhien köyhtymistä, sillä Euroopan Keskuspankki (EKP) lisää uutta rahaa (elvytyksen nimissä) 60 miljardia joka kuukausi syyskuuhun 2016 saakka. Ei ole epäilystäkään, että mutkien jälkeen suurin osa tästä rahasta on ennestään rikkaiden taskussa ja muut maapallon ihmiset ovat suhteellisesti entistä köyhempiä. Eero Heliövaara esiintyi televisiossa 8.12.2015 (1 kanavalla) ja suomi valtion (= meidän jokaisen) laiskaa pääomaa. Varmaa on, että kun tätä ryhdytään realisoimaan, sitä ei jaeta osattomille, vaan se luiskahtaa suurpääoman haltuun kuten kävi Postipankin yksityistämisessä, saamamiehenä Björn Wahlroos ja Partekin yksityistämisessä, saamamiehinä Herlinit.

Voiko tätä orjuuteen luisumista estää? Se on pakko estää ihmisyyden nimissä. Alku voisi olla kansainvälisessä oikeudenmukaisessä kilpailulainsäädännössä, jossa kansainvälisiä konserneja ja holding omistusta pidettäisiin rahoituskartelleina. Kansainvälinen konserni pystyy toimimaan maailmanlaajuisesti aivan kuin kartelli toimii yhdessä valtiossa. Liekkö tämä jäänyt Kilpailuvirastolta huomaamatta? Neuvoteltavana oleva TTIP sopimus EU ja USAn välillä toteutuessaan edelleen kiihdyttäisi rikkaiden rikastumista ja köyhien köyhtymistä. Voiko Suomi olla edelläkävijä ihmiskunnan pelastamisesssa orjuudelta? Aivan ensimmäiseksi olisi myönnettävä, että osuustoiminnallinen liiketoiminta on vahva ase tässä taistelussa ja Kilpailuviraston vaino osuustoiminnallista liiketoimintaa kohtaan voitaisiin eduskunnan tahdosta lopettaa, jos ymmärrystä riittää. Ennenkaikkea ihmisten tulisi ajatella, ajatella, ajatella. Poliitikot sen paremmin kuin taloustieteilijätkään eivät joko tajua tätä kaiken takana olevaa kehityssuuntaa tai sitten

Seppo K Junnila on lääketieteen lisenssiaatti Haapajärveltä. Hän on syntynyt Kiukaisissa, opiskellut Turun yliopistossa sekä toiminut johtavana lääkärinä Maaselän terveyskeskuksessa. se on heidän etujensa mukaista kehitystä. Täysin käsittämätöntä on esim. sähkoverkkojen myynti ulkomaisille pääomasijoittajille, orjahuutokauppa mikä orjahuutokauppa. Seppo K Junnila, Haapajärvi

Seppo K. Junnilan esitys: Juomaveden nanokolloidinen amorfi-

nen pii autoimmuuni-sairauksien laukaisija Suomessa Kehittyneissä maissa autoimmuunisairauksien (esim. lasten diabetes ja aikuisten kilpirauhasen vajaatoiminta) yleisyys ja ilmaantuvuus ovat lisääntyneet dramaattisesti viime vuosikymmeninä. Jotta autoimmuunisairaus puhkeaa pitää olla perinnöllinen alttius ja laukaiseva ympäristötekijä. Tällaisia laukaisevia ympäristötekijöitä on tiedossa useita, kuten elohopea, jodi, vinyylikloridi, ultraviolettivalo, piioksidi ym.

deja. Nämä voidaan jakaa kiderakenteisiin (esim. kvartsi) ja amorfisiin. Yleensä amorfinen pii liukenee paremmin veteen kuin kiteinen, mutta hiukkaskoon pienentyessä kiteinen pii liukenee paremmin kuin amorfinen. Tämä ilmiö suosii amorfisten hiukkasten säilymistä vedessä. Amorfinen pii on yksi ainesosa maaperässä ja luonnonvesissä. Luonnonvesissä amorfiset piihiukkaset sitovat itseensä esim. humusta ja jodia.

Autoimmuunikilpirauhasentuleh- Artikkelin kirjoittajan hypoteesi on että kunnissa, joissa kilpirauhasen dus (autoimmuunityreoidiitti) Suomessa kilpirauhasen vajaatoiminnasta yli 80 % on autoimmuunityreoidin aiheuttamaa. Kelan lääkitystietojen perusteella vuodelta 2003, kilpirauhasen vajaatoiminnan vuoksikorvaukseen oikeuttavien potilaiden suhteellinen määrä vaihteli eri Suomen kuntien välillä 1.1 % - 9.2 % 50-vuotiaiden asukkaiden joukossa. Yksi ja ainoa ympäristötekijä, joka seuraa kuntarajoja on juomavesi. Vielä vuonna 2003 kunnallisilla vesilaitoksilla oli yleisesti omat vedenottamonsa ja kunnanrajoja seuraavat verkostonsa. Tiedetään, että juomaveden korkea jodipitoisuus lisää autoimmuunikilpirauhastulehduksen yleisyyttä. Pohjavesi sisältää erilaisia pii-kolloi-

vajaatoiminta on yleistä, käyttövesi sisältää nanokokoisia piikolloideja. Nämä nanopartikkelit koostuvat ytimeltään amorfista piistä, jonka pinnalle on sitoutunut humus, johon taas on sitoutunut jodia. Kilpirauhas-solut (tyrosyystit) ottavat nanopartikkelin sisäänsä jodin ohjaamina ja sieltä partikkeli toimii autoimmuunitaudin laukaisevana tekijänä. Tästä kehittyy vosikymmenien kuluessa sisäsyntyinen kilpirauhastulehdus ja –vajaatoiminta. Tähän mennessä on tunnettua, että kiteinen pii aiheuttaa autoimmuunisairauksia (esim. nivelreuma), uutta tietoa on, että amorfiset piihiukkaset myös aiheuttavat ko. sairauksia, tosin niiden on kannettava pinnassaan so-

luun ohjaavaa ainetta, tässä tapauksessa siis jodia.

Hypoteesiä tukevat havainnnot 1. Tyypillisesti kunnissa, joissa esiintyy

paljon kilpirauhasen vajaatoimintaa, pohjavesivarannot sijaitsevat alueilla, joiden matalissa järvissä esiintyy keväisin tulvia. Tällöin järviin kerääntyy amorfisia jodia kantavia piihiukkasia. Vedenotamot ottavat vettä hiekka-alueen sivusta ja piihiukkasia siinä ohessa. Kunnissa, joissa esiintyy vähän kilpirauhasen vajaatoimintaa, pohjavesi syntyy sadeveden suodattumisesta hiekkakankaan läpi, eikä lähellä ole lampia tai järviä, joista pääsisi vettä vedenottamoon. Suuren, syvän järven vesi ei sisällä amorfisia piihiukkasia, esim. Saimaa ja Päijänne.

2. Myös laboratoriokokeissa on todettu, että piihiukkanen sitoo jodia vain yhdessä humuksen kanssa. 3. Venäjällä Vienanmeren rannoilla asuvilla lapsilla, joilla on kilpirauhasen liikakasvua, on hiusten piipitoisuus suurempi kuin terveillä lapsilla. On todennäköistä, että piidioksidi kertyy samalla mekanismilla sekä hiusfoliikkeliin että kilpirauhaseen. 4. Viimeaikojen tutkimuksissa on osoitettu, että nanokokoiset piioksidipartikkelit pääsevät helposti minkä

tahansa solun sisään. Kantaessaan jodia ne ohjautuvat erityisesti kilpirauhaseen, joka on elimistön suurin jodinkäyttäjä. Päästessään solun sisälle piihiukkanen voi kiinnittyä esim. DNA-molekyyliin. Tanskassa tehtyjen pohjavesitutkimusten mukaan veden jodimäärästä 40 – 99 % on humukseen sitoutunutta. Valitettavasti ei siellä selvitetty, oliko humuksen sisällä amorfinen piihiukkanen. Sen selvittäminen ei olekaan aivan helppoa, sillä hiukkanen on läpinäkyvä aivan samoin kuin lasihiukkanen, joka myös on amorfista piitä. Nanokolloidin piin aiheuttaman kilpirauhasen vajaatoiminnan selvittämiseksi olisi hyvä tehdä jatkotutkimuksia. Tähän Suomi olisi otollinen maa, koska suuri osa sen pinta-alasta on entistä merenpohjaa, joka jääkauden jälkeisen maankohoamisen seurauksena on paljastunut. Lisäksi jääkausi työnsi Pohjanlahden pohjakerrostumat nykyisen Länsi-Suomen alueelle ja ne sisältävät runsaasti amorfista piitä.

Elinkaariajattelu kestävän kehityksen budjetoinnin lähtökohdaksi Kunnan perustehtävä on huolehtia kuntayhteisön hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä kaikissa olosuhteissa. Kuntien haasteena ovat infrastruktuurin, muun muassa katujen, kiinteistöomaisuuden ja kunnallisteknisten verkostojen ylläpito ja kunnon säilyminen. Toimintaympäristön jatkuva muutos asettaa kuitenkin omat haasteensa ja syötteensä tarpeelle uudistaa kunnan rakenteita ja toimintatapoja. Asumis- ja elinympäristön sekä työympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja viihtyisyyden laadun säilyttäminen edellyttää uudenlaista osaamista, johon saumattomasti liittyy yhteistyö ja verkottuminen ympäröivien kuntien sekä sidosryhmien kanssa. Infrastruktuurin ylläpidon merkitys Uudenkaupungin taloudenpitoon on viime vuosina jatkuvasti kasvanut. Tämä selittyy osin kiristyneiden laatuvaatimusten ja laajentuneiden palvelujen, osin alkuperäisen infrastruktuurin vanhanaikaistumisen johdosta. Kaupungin kuntainfra- ja kiinteistöomaisuuteen kohdistuvat haasteet ovatkin muuttuneet globaalitalouden ja talouden uudelleen rakenteistumi-

sen myötä vaikeasti hallittaviksi ja ennen kaikkea vaikeasti ennustettaviksi. Ilmastonmuutoksen pienentämiseen tähtäävät toimenpiteet heijastuvat suoraan kunnan kustannustehokkuuteen kasvavien energiaverojen ja uudis- ja korjausrakentamisen investointien kasvun myötä. Kasvavista vaatimuksista huolimatta Uudenkaupungin strategioista ei ole löydettävissä pyrkimyksiä tasoittaa palvelujen monimutkaistumista resurssien määrää lisäämällä. Päinvastoin. Strategioiden ja visioiden keskeinen tavoite on tuottaa parempia palveluja pienemmillä resursseilla. Kuntainfra- ja kiinteistöomaisuuden hallinnan tavoitteissa nouseekin merkitykselliseksi tekijäksi kyky hallita palvelujen tuottamisen laatutasoa sekä hahmottaa työn ja materiaalien kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin hankintatapa. Tämä edellyttää kaupungin virkamiesjohdolta taitoa ohjata resursseja kohdekohtaisesti ja pitkän tähtäimen kustannushallinnan ymmärtämistä. Kuntainfra- ja kiinteistöomaisuuden tule-

vaisuuden ylläpidossa on siis selkeä muutosjohtamisen elementti: on siirryttävä toimintatapaan, jossa investointi- ja korjausrakentamisessa tarkastellaan aina koko hankkeen elinkaarta ympäristövaikutuksineen. Toimintatavan tueksi tulisikin laatia erillinen kestävän kehityksen budjetti, joka sisältäisi mm. tavoitteet ja mittarit kasvihuonepäästöjen vähentämiselle, energiatehokkuuden parantamiselle sekä uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiselle. Visioksi muutettuna: tavoitteena tulee olla hallittu ja optimoitu elinkaarilaatu investointien suunnittelusta niiden käytöstä poistamiseen tai mahdolliseen uudelleenkäyttöön mahdollisimman kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Uudenkaupungin kaupungin osalta kehittyminen kohti mahdollisimman kustannustehokasta ja ympäristöystävällistä omaisuuden hallintaa edellyttää koko organisaation sitouttamista yhteiseen tavoitteeseen. Kuntapäättäjien ja koko henkilöstön motivoituminen ja perehtyminen elinkaaritekniseen kestävän kehityksen malliin luo Uudenkaupungin

Kirjoittaja Jari Nikkari on Uudenkaupungin kaupungin tekninen johtaja, ins.(YAMK) kaupungillekin mahdollisuuden siirtyä kustannustehokkaaseen, hallittuun ja ennen kaikkea ympäristövaikutuksiltaan mahdollisimman ystävälliseen tapaan luoda toimivia, terveellisiä ja turvallisia palveluja kaupunkilaisille.

Henrik Helpiö on todellinen kiertotalouden mies Tavaraa tulee monella tavalla. Kaupunginlahden rannalla toiminut Makasiini ei ole loppunut, vaan tavarat on siirretty varastoon. Kun Bonk oli rakenteilla, yrityksistä soitettiin että täällä olisi tällainen ja sellainen laite, jonka saa hakea pois. Laitteet puretaan, ja otetaan talteen sellaiset osat, joita kuvitellaan tarvittavan. Loppu puretaan eli sähköjohdot, kuparit, messingit ja metallit, jotka menevät pääosin Ankelolle, jotka myydään. Kaikki tulee käyttöön, ja roskiin ei mene mitään. Muovi ja lasitavara menee omaan paikkaansa Sita Suomi Oy:lle eli Suezille, joka on kiertotalouden suunnannäyttäjiä Suomessa. Kaikki puretaan tarkasti pienimpiä nuppeja myöten. Puutavara joka jää jäljelle, laitetaan banaanilaatikkoon, ja Helpiö vie vaikka omaan takkaan. Kutterinpurut viedään hevostalleille Orivolle. Purkaminen on Henrikin mielestä rentouttavaa puuhaaa. Ihmiset tuovat pihalle tilaamatta jääkaappeja ja kaikkea muuta tavaraa. Osa niistä pitää viedä oitis kierrätykseen. Henrik Helpiö aloitti yrityksen 1976, ja keväällä tulee 40 vuotta täyteen yritystoimintaa. Enää ei kuitenkaan jaksa niin paljon kuin nuorempana.

Henrik Helpiöllä on uskomaton määrä kaikenlaista tavaraa kahdessa suuressa hallissa piha-alueineen. Vähän kauempana on vielä kolmaskin 300 neliöinen halli, joka sekin on tupaten täynnä tavaraa. Halleista löytyy myös kaikki mahdolliset työkalut ja laitteet, joilla mikä tahansa materiaali saadaan mihin tahansa muotoon. Henrik Helpiö suunnittelee huutokaupan pitämistä. Sitä ennen pitäisi saada alueelle ja halleihin edes jonkinlainen järjestys. Ilme kertoo, että taitaa olla aika monen työtunnin takana. Siihen ei kovin suurta mielikuvitusta tarvitse, jos kuvittelee huutokaupasta tulevan varsinaisen kansanjuhlan! Helpiön yrityksessä kierrätyksessä ei heitetä mitään hukkaan, vaan kaikki käytetään lähes loppuun saakka. Yrityksissä oli ennen käytäntö, että metrin pituinen metallitanko lensi automaattisesti menemään. Telakallakin aikanaan haaskattiin, kun heitettiin pullo tai lamppu mereen, pultti- ja mutterilaatikollinen perään tyhjäksi. Samaten hitsauspuikkoja heitettiin mereen, näin haaskaamisen ollessani valopoikana telakalla laivoissa. Yksi mies olisi tie-

nannut palkkansa keräämällä mutterit, pultit, raudat ja lajitellut ne. Aina kun näkee roskalavan niin harmittaa. Metallista saa aina jonkin verran, kupari ja messinki ovat parhaita. Metallien hinta on juuri nyt alhaalla. Kaikkea muutakin olisi halu tehdä mitä on suunnitellut. Menossa on puuveneprojekti monen vuoden suunnitelmana. Se on talonpoikaispurjevene. Lamppuja, huonekaluja, nahkatöitä haluaa tehdä, jotta saisi tuntea luomisen tunnetta!

Monitaitoinen Henrik Helpiö tuli tunnetuksi, kun hän rakensi näyttelyesineet Bonk Business Inc:lle. Työryhmässä olivat Helpiön lisäksi kuvataiteilija Alvar Gullichsen, käsikirjoittaja Richard Stanley, valokuvaajat Magnus Weckström, Magnus Schamanoff ja Olli Lehtinen. Dynamokeskus Bonk on museo Uudessakaupungissa.

Mauri Tenhonen

DIGIHERÄTYS YRITYKSILLE. Digitalisaatio on aikakautemme suurin muutosvoima. Kirja auttaa yritysjohtajia ymmärtämään digitalisaation mahdollisuudet, löytämään liiketoimintaan sopivat keinot ja toteuttamaan mahdollisuudet. Kokeneet liiketoiminnan digitalisoinnin ammattilaiset tarjoavat kokonaisvaltaisen näkymän digitalisaatioon omia kokemuksiaan ja kymmeniä suomalaisia caseesimerkkejä hyödyntäen. Vesa Ilmarinen, Kai Koskela: DIGITALISAATIO – YRITYSJOHDON KÄSIKIRJA 2015, sh. 68 € – lue diginä tai painettuna!

Tilaa nyt: talentumshop.fi

130x187_digitalisaatio_hinku-lehti.indd 1

15.3.2016 8:33:11

Autamme sinua tekemään vastuullisia ja hyviä valintoja

Vastuullinen tapa toimia on osa jokapäiväistä työtämme. Tehtävämme on auttaa sinua tekemään hyviä valintoja. Sinun on voitava luottaa tuotteisiimme ja siihen, että jo tullessasi kauppaamme teet jo yhden vastuullisen valinnan. Paikallisessa elämässä mukana

Hyvää asumista

Luotettava valikoima

Pienempi jälki ympäristöömme

Hyvä työ sinua varten

Lisää vastuullisuudesta

Rakennamme kestävää huomista yhdessä muiden paikallisten yrittäjien kanssa. Tuomme lähellesi kaikki palvelut rakentamiseen ja remontointiin.

Ratkaisuillamme säästämme luontoa ja energiaa. Asiantuntijamme tarjoavat sinulle kestäviä ja energia-tehokkaita vaihtoehtoja.

Terveellinen asuminen alkaa hyvistä valikoimista, palveluista ja ammattitaidosta. Meiltä löydät ratkaisut kaikkiin asumisen kysymyksiin.

Palveluksessasi osaava ja ammattitaitoinen henkilökuntamme. Tarjoamme monipuolisia töitä.

Ketunkalliontie 6 23500 Uusikaupunki Puhelin: 02 8427100

AUKIOLOAJAT ME-PE klo 07.00 - 18.00 LA klo 08.00 - 14.00 SU klo Suljettu

Toimivien tuotteiden taustalla on varmistettu tuotantoketju. Cello- ja PROF-tuotteet valmistetaan yhdessä alan parhaiden toimijoiden kanssa. Vastuulliset valinnat sinulle helposti.

Vastuullisuus on jokapäiväistä työtä Keskossa ja K-kaupoissa. Keskon

vastuullisuusohjelma koskee Keskon kaikkia toimialoja ja sisältää lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteita. Vastuullisuusohjelman tavoitteet perustuvat maailmanlaajuisten megatrendien vaikutuksiin Keskon arvoketjussa. Tällaisia megatrendejä ovat globaali talous, väestönkasvu, ilmastonmuutos ja teknologian, erityisesti digiteknologian, kehittyminen.

Poistotekstiilit pois polttouunista Tekstiilejä on maailmassa valmistettu tuhansia vuosia. Tekstiilikierrätyksestä on havaintoja Kiinasta n. 2000 vuoden takaa. Euroopassa arvokkaita ja niukkoja luonnonkuituja karstattiin keskiajalla. Tekstiilien teollinen kierrätys ja repimäkoneiden kehitys alkoi 1800 -luvulla. Synteettinen kuitu lopetti kierrätyksen Synteettisten kuitujen keksiminen ja teollinen tekstiilien valmistus 1900 -luvulla alkoivat vaikeuttaa tekstiilikierrätystä merkittävästi. Kierrätyksestä tuli monimutkaisempaa ja teknisesti vaativaa. Kehitys johti siihen, että tekstiilikierrätystä ei nähty tarpeellisena ja kaupallisesti siitä tuli kannattamatonta eikä teknologian kehittämiseen juurikaan panostettu. Aivan viime aikoina on tekstiilikierrätyksen teknologian kehittämisessä edetty mm. VTT:n uudelleen kuidutustutkimuksen ja pilottitoiminnan kautta. Suomessa syntyy paljon tekstiilijätettä Tekstiilijätettä tai poistotekstiiliä syntyy Suomessa 50-100 miljoona kiloa vuodessa. Suurin osa tästä tulee yksityisiltä ihmisiltä, osa tulee julkisista laitoksista ja yrityksistä. Määrät ovat todella suuria. Vain murto-osa tästä materiaalista menee joko uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen. Vaatteista joudutaan luopumaan erilaisista syistä: vaatteet saattavat käydä pieniksi, jolloin usein syytetään tekstiilin kutistumista. Siitä hyvin harvoin on kuitenkaan kysymys. Vaatteet myös kuluvat, rikkoontuvat, likaantuvat tai muuten menettävät käyttökelpoisuuten-

sa. Eikä voi myöskään ohittaa ulkoisia paineita, muodin oikkuja ja ihan vaan oman identiteetin esille tuomista sekä tietysti eri tilanteissa tarvittavia vaatteita. Tekstiileitä käytetään kodeissa toki monissa muissakin eri käyttötarkoituksissa. Niissäkin tapauksissa tekstiilit kuluvat, rikkoontuvat ja muotikin vaihtuu lakanoissa ja verhoissa. Joka tapauksessa tekstiilien käytön määrä ei ole vähenemässä, vaikka lähtökohtaisesti tavoitteena on jätteen syntymisen ennaltaehkäisy. Poistotekstiilejä poltetaan paljon Vakka-Suomessa poistotekstiiliä kertyy n. 400 000 kg vuodessa, mikä on n. 13 kg/henkilö. Tämä sisältää sekä hyväntekeväisyyteen menevän ja sitä kautta uudelleen käytettävän vaatteen, että kotitalouden sekajätteen mukana polttoon menevän tekstiilin. Poistotekstiilistä valtaosa menee polttoon. Sen osuus valtakunnallisesti on yli 50 miljoonaa kiloa. Vakka-Suomen panos tähän lämmityksen raaka-aineeseen on n. 300 000 kiloa. Suomalaisella poistotekstiilillä lämmitetään niin Tukholman kuin Vaasankin kiinteistöjä. Ei enää kaatopaikalle Kiinnostus tekstiilikierrätykseen on virinnyt uudelleen ensisijaisesti lainsäädännön muutosten kautta. Vuoden 2016 alusta lähtien tekstiilejä ei saa enää viedä kaatopaikan penkkaan. Eipä sitä sinne ole enää viime aikoina juurikaan mennyt, koska kotitalousjäte on mennyt poltettavaksi. Lakimuutos on kuitenkin herät-

tänyt sekä kansalaisia että eri toimijoita miettimään tekstiilikierrätyksen mahdollisuuksia. Olisiko poltolle vaihtoehtoja, voisiko tästä tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Tekstiilien kierrätyksestä selvityshanke Ukipolis Oy on käynnistänyt Leader-rahoitteisen selvityshankkeen, joka tarkoituksena on luoda tekstiilikierrätyksen toimintamalli Vakka-Suomessa. Selvityksessä käydään läpi alueen toimijat ja kunkin rooli. Tavoitteena on selvittää poistotekstiilin keräämiseen, lajitteluun ja jatkokäyttöön liittyvät toimet. Tapahtuma tulossa tekstiilien lajittelusta ja hyödyntämisestä Toukokuussa toteutetaan tekstiilien lajitteluun ja jatkohyödyntämiseen liittyvä tapahtuma. Tämä tehdään yhteistyössä Moniosaajat ry:n kanssa. Tapahtumapaikkana on Moniosaajien toimitilat (ent. Nuokkari), Liljalaaksonkatu 10, Uusikaupunki. Tapahtumassa sekä lajitellaan tekstiilejä, että ideoidaan uusia mahdollisuuksia kierrättää ja valmistaa uusia tuotteita poistotekstiileistä. Lajiteltava tekstiili tulee Jätehuolto Helistölän käynnissä olevasta tekstiilikeräyksestä. Moniosaajat myös ottavat tapahtumaa varten vastaan poistotekstiiliä toimitiloissaan arkipäivisin klo 8.30-14.00. Kaikki ideat ja ajatukset tekstiilikierrätykseen liittyen ovat tervetulleita ja niistä voi olla yhteydessä jo ennakkoon.

Raimo Rantanen on va. toimitusjohtaja Ukipolis Oy:ssä Ukipolis Oy raimo.rantanen@ukipolis.fi puh. 040 5464 100 Lähteet: Tekstiilikierrätys Suomessa, Hamk. Suomen tekstiilivirrat Kuluttajatutkimuskeskus

www.eco-top.fi

Kotimaiset uusiorenkaat takuulla Eco X-ice

CVC5

Pilot Sport 2

Katsokaa mitkä hinnat! 195/65-15 40 €/kpl 205/55-16 50 €/kpl 225/45-17 60 €/kpl 225/40-18 70 €/kpl

Eco-Top Rengas Oy Sorvarintie 4B, 23500 Uusikaupunki Turku P. (02) 239 3660 P. 0400-597 515 Tarjouspyynnöt: autojusa@uusikaupunki.fi Orikedonkatu 12, 20380 Turku

Vakka-Service Oy on monipuolinen paikallinen yritys, joka on perustettu toukokuussa 2010.

Alpha innotec -maalämpöpumput ja varaajat valmistetaan Saksassa, ja ne tuo maahan Suomeen Scanvarm Oy. Lue lisää! http://www. scanvarm.fi/fi/tuotteet/tuoteryhmat/maalampopumput. Meiltä saat lisäksi kaikki tarvittavat asennustarvikkeet maalämpöpumpun asennukseen.

Ilmalämpöpumppu koostuu kahdesta yksiköstä: sisäyksiköstä ja ulkoyksiköstä.Kompressori tuottaa tarvittavan paineen kierrättämällä yksiköiden välillä kylmäainetta. Ulkoyksikössä kylmäaine höyrystetään ja höyrystyessään kylmäaine sitoo tehokkaasti lämpöenergiaa itseensä.

Sorvarintie 1, 23500 Uusikaupunki 02-8415100 info(at)vakkaservice.fi

Oilonilta löytyy monipuolinen valikoima polttimia pientalojen ja kiinteistöjen lämmittämiseen. Bioöljyt ovat tulossa voimakkaasti markkinoille. V. 2010 toimitettu lämmitysöljy sisältää 3 % biokomponenttia. Oilonin öljypolttimissa voidaan käyttää jopa 100 % bioöljyä vain suutinta vaihtamalla.

Ouman Oy valmistaa älykästä ja helppokäyttöistä kiinteistöautomaatiota. Ouman Oy on saavuttanut lämmönsäädön markkinajohtajuuden Suomessa. Menestyksen takana ovat asiakastarpeiden onnistunut täyttäminen, helppokäyttöisyys sekä tuotteiden tekninen edistyksellisyys ja luotettavuus.

Vakka-Servicen yrittäjinä toimivat Jukka Stenroos ja Marko Nieminen. Tarjoamme Teille laaja-alaista paikallista osaamista laitteiden huolto-, asennusja korjaustehtävissä. Palvelumme on suunnattu niin yksityisille, yrityksille, kunnille kuin myös teollisuudellekin. Vakka-Nuohous täydentää kokonaisuutta ja palvelut löydät sivuiltamme osiosta Vakka-Nuohous.