Sinikka Korsikolle MM-pronssia voimanostossa

Sinikka Korsikon mielestä jokaisen yli 50 vuotiaan pitäisi viimeistään nyt aloittaa voimaharjoittelu, koska lihaksen määrä tuppaa vähenemään iän myötä ja siitä seuraa isoja ongelmia.

TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA IPF/ INTERNATIONAL POWERLIFTING FEDERATION

Savonia-ammattikorkeakoulun liikkuvuuskoordinaattori Sinikka Korsikka nappasi MM-pronssia klassisen voimannoston maailmanmestaruuskisoissa Ruotsin Halmstadissa syyskuun lopulla. Korsikko edusti Suomen Voimannostoliiton maajoukkuetta ja nämä olivat hänen ensimmäiset kansainväliset kisansa

Aikaisemmin Korsikko on osallistunut kaksi kertaa SM-kilpailuihin, joista molemmista tuliaisina on tullut hopeaa.

Humoristina Korsikko on kuvaillut voimannoston olevan yksinkertaisten ihmisten laji, ja tämän vuoksi muun muassa painonnosto ei ole häntä varten. Mutta mitä pidempään lajia harrastaa, sen enemmän siitä löytää erilaisia nyansseja

– Voimannosto ei ole vain isojen kilojen repimistä ylös, vaan tekniikan hiominen ja oikean asennon löytäminen voi olla todella pienestä kiinni. Kyykyssä Korsikolla on oman luokkansa SE-tulos, joka on tällä hetkellä 138 kiloa. Maasta vedosta rautaa on noussut 147,5 kiloa ja penkistä hänellä on huonoin tulos eli 50 kiloa. Vaikka Korsikko on nopeasti edennyt lajissa, vaatii se sinnikästä harjoittelua: monesti tulokset alkavat näkyä vasta kymmenen vuoden treenaamisen jälkeen.

– Itse olen vakuuttunut, että tulokset paranevat jatkossakin, ei ehkä sitä vauhtia kuin tähän saakka, mutta paranevat kuitenkin. Tavoitteellinen treenaaminen on pakottanut minut kiinnittämään huomiota enemmän palautumiseen, syömiseen ja nukkumiseen.

Korsikko päätyi voimannostajaksi vuorotteluvapaalla 2016, jolloin hän palkkasi personal trainerin erilaisten kremppojen takia. Pari vuotta treenailua tapahtui omatoimisesti Maria Kumlinin ohjelmoinnilla. Kun Kumlin perusti Kuopioon Sawo - Voima on Voimaa -salin Bellanrantaan, hän houkutteli Korsikon tutustumaan voimannostoon.

Korsikko heittää myös muutaman neuvon. Jos haluat pitää yllä omaa lihaskuntoa, etkä pidä kuntosalien rimpuilulaitteista, hän suosittelee voimannostoa. Jokaisen yli 50-vuotiaan tulisi viimeistään aloittaa voimaharjoittelu, koska lihaksen määrä vähenee iän myötä ja siitä seuraa ongelmia seniori-ikäisenä. Jokaisen tavoitehan on olla terve ja hyväkuntoinen iäkkäänä.

– Aika moni hajottaa itsensä salilla reutoessa, mutta ohjatussa ryhmässä, sinua ohjaa alan ammattilainen, joka huomaa tekemäsi virheet: näin vältät virheasennot ja ylilyönnit. Meillä Sawolla on ihmisiä laidasta laitaan ja yksi syy miksi jaksaa treenata tavoitteellisesti, on se huippuporukka.

Lopuksi Sinikka Korsikko lähettää terveisiä työpaikalle: – Haluan kiittää työkavereita mahtavasta tsemppauksesta.

TEKSTI JUHAMATTI HUUSKO, TKI-ASIANTUNTIJA | KUVA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Savonia-ammattikorkeakoulun toteuttama Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto -hanke on julkaissut kaikille avoimen ja maksuttoman Ilmastonmuutos ja terveys -opintojakson, jonka tavoitteena on antaa perustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveyteen. Opintojakso on kahden opintopisteen laajuinen.

Opintojaksolla käydään läpi ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja perehdytään erilaisiin keinoihin, joilla voidaan varautua ja sopeutua ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin. ILMASTONMUUTOKSEN LUKUISAT TERVEYSVAIKUTUKSET

Ilmastonmuutos on globaali ongelma, joka vaikeuttaa miljoonien ihmisten elämää kaikkialla, ja jolla on vaikutuksia laajasti ihmisten hyvinvointiin ja ympäristöön. Ilmastonmuutoksen vai-

kutukset näkyvät myös Suomessa ja on mahdollista, että tulee vaikuttamaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuuteen ja toimintavarmuuteen.

Pidimme tämän vuoden kesäkuussa Terveysturvallisuus ja ilmastonmuutos -työpajan, joka keskittyi pohtimaan juuri ilmastonmuutoksen mahdollisia terveysvaikutuksia, rakentamaan alueellista ilmastoturvallisuuteen liittyvää terveysturvallisuuden yhteistyötä ja kartoittamaan koulutustarpeita sekä tunnistamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Työpajan yhtenä lähtökohtana oli tiedostettu haaste siitä, että Suomessa ei vielä toistaiseksi tunnisteta ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia kovinkaan laajasti. Tästä on osoituksena muun muassa se, että sairaanhoitajien koulutuksessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia terveyteen ei juurikaan huomioida toisin kuin sairaanhoitajien koulutuksessa USA:ssa ja Australiassa, joissa ilmastonmuutoksen vaikutukset kuten hellejaksot ovat niin näkyvä osa arkea.

Työpajassa tuotiin esiin muun muassa sitä, millä tavoin Kuopion yliopistollinen sairaala on varautunut näihin terveysvaikutuksiin ja erilaisiin poikkeustilanteisiin sekä millä tavoin vesiturvallisuus on kytköksissä ihmisten terveyteen, kuten esimerkiksi Nokian vesikriisistä seurannut vatsatautiepidemia osoitti.

OPINTOJAKSON SISÄLLÖN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

Hyödynsimme asiantuntijoiden esiintuomia asioita opintojakson suunnittelun lisäksi aiheen täsmentämisessä ja painotuksessa. Opintojaksomme on suunnattu terveydenhuollon henkilöstölle, eri alojen opiskelijoille, kuntien päättäjille ja työntekijöille, terveydenhuollossa toimivien yritysten henkilöstölle ja kaikille muille asiasta kiinnostuneille.

Opintojakso on rakennettu Savonian OpenEdu -oppimisalustalle MOOCin (Massive Open Online Course) periaatteita mukaillen eli se tarjoaa joustavan ja maksuttoman tavan tutustua uuteen aiheeseen oman aikataulunsa mukaisesti. Opintojaksolle rekisteröidytään itsenäisesti ja opintojakson hyväksytysti suorittaneet voivat ladata itselleen todistuksen.

Tutustu opintojaksoon osoitteessa https://openedu.savonia.fi/ ja navigoi kohtaan Uudistuva työ sekä Ilmastonmuutos ja terveys.