Savonian seniorit Eläkkeellä erityistekniikoiden ammattilaisena

TEKSTI RIITTA JUNNILA-SAVOLAINEN | KUVAT UWE MÄKINEN

Helmikuu 2012, henkilöstön kehityskeskustelulomakkeelle olin kirjannut:

”Koen tekeväni arvokasta työtä, olen saanut mukavasti haasteita projektien ja uusien työtehtävien kautta. Opin paljon ja saan olla aktiivisessa osassa. Koen, että olen voinut olla kehittämässä Savonia- ammattikorkeakoulua. Aluevaikuttavuutta haluaisin olla lisäämässä eli projekteja oppilaitoksen ulkopuolelle. Toivon, että jatkossakin saan osallistua haasteellisiin monialaisiin projekteihin.”

Sain olla töissä Kuopion käsi-ja taideteollisuusoppilaitoksessa, Muotoiluakatemiassa ja Savoniaammattikorkeakoulussa. Eläkkeelle jäin Savonian palveluksesta juuri ennen muuttoa Turon kiinteistöstä.

Olin valmistellut eläkkeelle siirtymistäni rakentamalla itselleni työtilat. Olin päättänyt, että minusta tulee kirjansidonnan ammattia harjoittava käsityöläinen. Rakentelin mielikuvia siitä, miten päivärytmini järjestän.

Haaveilin näyttelystä yhteistyönä siskoni kanssa, joka asuu 450 km päässä. Mietin mahdollisia näyttelytiloja. Työhuoneeni kotona täyttyi materiaaleista ja pää ideoista.

Olen nyt ollut vapaana Savoniasta useamman vuoden ja totean, että minusta ei tullut yksin puurtavaa käsityöläistä. Olimme muuttaneet ennen eläköitymistä Vehmersalmelle. Kävin voimajumpassa ja kuorolaulutunneilla Kuopion keskustassa.

VAPAAEHTOISEKSI VEHMERSALMELLE

Hakeuduin myös Vehmersalmella seurakunnan vapaaehtoiseksi. Vehmersalmen, ihmisen kokoinen kirkko, tuntui paikalta, jossa oli hyvä olla. Vapaaehtoistyössä sitoudutaan projekteihin. Jutulla on alku ja loppu. Alussa ideoidaan ja tuumaillaan yhdessä, miten kyseinen projekti saadaan toteutettua. Lopussa kiitellään ja hymyillään.

Alkuaikoina koottiin valokuvanäyttely johon me, vapaaehtoiset, kuvasimme seurakunnan tapahtumia ja erilaisia ajatuksia, mitä seurakunta antaa eri ikäryhmille erilaisissa tilanteissa. Seurakunnan toiminnasta kertova valokuvanäyttely rakennettiin kirkon sivulaivaan.

Sain olla valikoimassa esille tulevat kuvat ja kokoamassa näyttelyä. Annoin osaamistani.

Elokuussa, Kuopio juhlii, vietettävään Taiteiden yö -tapahtumaan, osallistuimme kirkossa laulaen, lausuen, näytellen, aforismeja ja runoja kuunnellen.

Saimme myös kuulla ikonien maalaamisesta, grafiikan painolaatan valmistamisesta sekä nähdä luontovalokuvia kirkon ulkoseinään heijastettuna. Tässä projektissa

sain organisaattorin osan. Tutustuin moniin hienoihin osaajiin Vehmersalmella. Vehmerissä on juhlittu isosti, Suomi 100 v, kirkko 100 v, ja Vehmersalmen kirkon nimeäminen Suomen ensimmäiseksi vesitiekirkoksi.

Näissä olen voinut olla antamassa oman panokseni juhlien onnistumiseen. Vesitiekirkkojuhlan yhteydessä kirkon kattoon nostettiin kirkkovene, jonka sain olla kastamassa Vesperän Esterin ominaisuudessa. Titteli, jonka Lions Club minulle myönsi heidän kesätapahtumassa.

KIRKKOTEKSTIILIT

Suurin ja haastavin projekti, johon sukelsin mukaan, olivat kirkkoon valmistettavat uudet kirkkotekstiilit. Siinä ensin pienellä osaajajoukolla paneuduttiin tarvekartoitukseen ja suunnitelmien tekemiseen. Projektin edetessä tekijäjoukko kasvoi ja vaihtui. Osallistuneita vehmersalmelaisia oli kaiken kaikkiaan 36.

Konsulttiapua saatiin eläkkeelle siirtyneeltä kollegalta. Tässä projektissa koin jälleen saavani antaa jotain osaamisestani. Kannoin vastuun siitä, että asiat valmistuivat ajallaan ja kaikilla halukkailla oli tekemistä. Autoin, kannustin ja rohkaisin.

Kankaat kudottiin kirkon sivulaivassa, johon koottiin neljät kangaspuut. Sitä mukaa, kun valmista tuli, niin kastelin, kuivatin ja höyrytin kankaat odottamaan kirjontaa. Tein kirjontakokeiluja miettien, mikä on se tekniikka ja tapa, jolla pääsemme hyvään lopputulokseen. Tämä oli tämän projektin mielenkiintoisin vaihe.

Lankoja etsin monesta paikasta ja kokeilin niiden sopivuutta joka käteen ja tekniikkaan. Lopulta päädyin esittämään aitopitsiä (ommeltu pitsi) symbolikuvioiden valmistustekniikaksi. Se oli hyvä ratkaisu. Kirkkotekstiilien kuvioinnissa merkittävä osa on kaariviivoilla, joiden avulla kuvataan Getsemanen puutarhan puuta.

Puun oksat kaartuvat rungon yli muodostaen ristin. Kaarevat muodot toistavat Josef Stebäkin suunnitteleman kirkon katon kaaria. Jokainen oksa sai oman symbolin. Ylin oksa johdattelee lintuparvea kohti korkeuksia. Vapaana lentävät linnut kertovat vapaudesta, jonka Jeesuksen Kristuksen kuolema meille lahjoitti.

Seuraavassa oksassa kasvavat lehdet piirtävät elämänkaaren, jota jokainen meistä elämänsä aikana maan päällä kokee. Satuttava piikkilanka muistuttaa meille kivusta ja epäoikeudenmukaisuudesta, jota aiheutamme toisillemme. Ihmishahmot kertovat yhteydestä, jota me voimme kokea kirkossamme, naapureidemme ja koko maailman ihmisten kanssa.

Puun juuret keräävät maasta ravintoa. Juuri jatkaa aina leveämpään alttariliinaan Jumalan kämmenenä, joka on turvana kaikille. Eloisat kalat kertovat uskosta, joka haluaa aina uudestaan johdattaa meidät vetten äärelle ja virvoittaa meidän sieluamme. Kala kuvaa Jumalan seurakuntaansa kokoamia ihmisiä Jeesuksen nimessä. Kirkkotekstiileissä eläväksi puuksi kasvanut risti kuvaa elävästä Jumalasta, joka pitää meitä ja koko maailmaa kämmenellään. Tämä puu on kirjailtu kaarina kirja- ja lukupulpetin liinoihin sekä valkoisiin, vihreisiin, sinisiin ja punaisiin papin stooliin.

Seija Happonen ja Riitta Junnila-Savolainen kiinnittämässä symboleja kankaalle.

MITÄ SEURAAVAKSI?

Valkoinen sarja valmistui 1.1.2020 Kirkon 100-vuotisjuhliin. Värilliset tekstiilit saatiin kudottua ja kirjottua juuri ennen koronaa. Kesällä 2021 koko projekti koottiin kirkon sivulaivaan näyttelyksi tiekirkkovieraiden tutustuttavaksi.

Mitä seuraavaksi näin koronan jälkeen onkaan tulossa? Laulujuhlat 22.5.22 kirkonmäellä on jo piispan kalenterissa.

Eläkeikä on kolmas ikä, jonka aikana saat itse päättää mitä allakassa lukee ja miten päivän rytmität. Paljon meitä eläkeläisiä, monen moisen osaajaa, kaivataan erilaisiin juttuihin. On vain hyvä pitää allakka tarpeeksi väljänä niin että yllätysmenot ja projektit ovat mahdollisia. Minulle on ollut antoisaa tämä jo työajalta tuttu projektista projektiin siirtyminen.

Jutun kirjoitti oman osaamisen onnellinen jakaja