UUSI KOULUTUS KORKEAKOULUTETTUTUILLE MAAHANMUUTTAJILLE

Suomessa asuu paljon korkeakoulutettuja eri aloilta valmistuneita kansainvälisiäosaajia.

TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko vaatii Helsingin Sanomissa (13.3.), että Suomeen pitää saada 10 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuodessa nykyistä enemmän. Hänen mukaansa Suomen tulevaisuuden keskeinen ongelma on huoltosuhde.

Tähän haasteeseen vastaa KAVA -asiantuntijatehtäviin valmentava koulutus kansainvälisille osaajille. Koulutuksessa korkeakoulutetut, suomea jo osaavat osallistujat syventävät kielitaitoaan suhteessa asiantuntijatyön vaatimuksiin. Koulutus tukee myös työelämään siirtymisen sujuvuutta. Toinen samanlainen koulutus järjestetään vuonna 2022.

Savonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Kaja Rahkeman mukaan Suomessa asuu paljon korkeakoulutettuja eri aloilta valmistuneita kansainvälisiä osaajia, jotka hyvästä koulutuksesta huolimatta eivät työllisty. Hankkeen tarkoituksena on tarjota työperusteisen maahanmuuton kasvattamiseen työkaluja.

– Siten molemmat osapuolet kohtaisivat, työntekijät löytäisivät osaamistaan vastaavan työpaikan ja työnantajat sai-

sivat osaavia ja kansainvälisten verkostojen omaavia työntekijöitä.

Rahkema näkee, että vaikka monet korkeakoulutetut kansainväliset osaajat ovat valmistuneet Suomesta tai suorittaneet täällä Opetushallituksen tai Valviran edellyttämät opinnot, saattaa heiltä kuitenkin puuttua urasuunnittelutaito. – Työpaikka ei välttämättä löydy avoimista sivustoista. Myös työnantajan voi olla vaikeaa saada pelkän CV:n avulla selvää työnhakijan ammatti- ja kielitaidosta.

Näihin tarpeisiin KAVA-koulutus tarjoaa oman ammattialan suomen kielen opetusta: kirjallisen kielen opetusta, mutta myös työpaikalla tarvittavaa suomen kielen opetusta. Tämän koulutuksen opiskelijat osaavat jo suomea keskitasolla, joten kielitaitoa kehitetään.

SYVENNETÄÄN ASIANTUNTIJAVERKOSTOJA

Kaja Rahkema valottaa toimintaa. Koulutuksessa on kaksi ryhmää, toinen Kuopiossa ja toinen Joensuussa. Opinnoissa tutustutaan oman alueen ja oman ammattialan Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan työnantajiin.

– Monelta osaajalta puuttuu tieto alueen työnantajista ja siitä, millaisia työtehtäviä Suomessa eri ammattinimikkeiden taakse kätkeytyy. Monelta puuttuu uskallus ottaa yhteyttä suoraan työnantajaan, joten vahvistamme myös uskallusta toimia Suomessa koulutettuna kansalaisena tukemalla omaa osaamistaan. Rahkeman mielestä usein on vaikea kertoa auki ulkomailla hankittua koulutusta ja työkokemusta pelkällä CV:llä. Tässä koulutuksessa opiskelijat tulevat kirjoittamaan muun muassa blogia työharjoittelupaikastaan tai tekemään haastattelun työpaikalla.

– Keskitymme myös työelämän suomen kieleen ja suomalaiseen työkulttuuriin. Vaikka työpaikan kieli olisi englanti, niin kahvihuonekeskusteluissa tarvitaan silti suomea. KAVAkoulutuksen opettajat ja uraohjaajat ovat mukana työharjoittelupaikalla tukemassa kv-osaajan lisäksi myös työnantajaa työharjoitteluun liittyvissä kysymyksissä.

KAVA-koulutus on osa Karelia– ja Savonia-ammattikorkeakoulujen sekä Itä-Suomen yliopiston yhteistä MOKOMA-monipaikkainen valmennus asiantuntijatehtäviin korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille hanketta.

Hankkeen aikana koulutus toteutetaan kaksi kertaa, jonka jälkeen koulutuksen on tarkoitus vakiintua osaksi korkeakoulujen yhteistä koulutustarjontaa. Hankkeeseen on saatu opetus- ja kulttuuriministeriön jatkuvan oppimisen erityisavustusta ajalle 6/2020–9/2022.

Kaja Rahkeman mukaan Suomessa asuu paljon korkeakoulutettuja eri aloilta valmistuneita kansainvälisiä osaajia, jotka hyvästä koulutuksesta huolimatta eivät työllisty.

TEKSTI JOUNI VORNANEN | JULKAISTU MYÖS SAVON XPRESS -LEHDESSÄ KUVA JADE JIMENEZ SALGADO

Savonia-ammattikorkeakoulu on keskittänyt Kuopion toiminnat Savilahteen Novapoliksen yhteyteen. Näin on syntynyt uusi ja ainutlaatuinen innovaatio- ja yrityskeskittymä. Kampus on yhteinen kokoontumispaikka niin opiskelijoille kuin yrityksille. Eikä tässä vielä kaikki, vuoden vaihteessa aloittaa rapsakka joukko uusia johtajia.

Opiskelijapalvelujohtaja Anne Koskela on intohimottomasti ruoanlaittoon suhtautuva perheenäiti, joka haravoinnin sijasta mieluummin keskustelee kassajonossa koulutuksesta tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Hän näkee kaikessa enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Koskela tunnetaan ratkaisukeskeisenä, nopeana ja rentona pohjoispohjanmaan murretta selvästi ääntävänä naisena.

Jatkuvan oppimisen johtaja Jenni Toivanen pitää järjestyksestä ja hallitusta kaaoksesta. Jenni nauttii rauhoittumisesta, liikunnasta ja hyvästä ruoasta. Pippurisella asenteella nousee niin raskaat raudat kuin keskustelujen positiiviset näkökulmatkin. Omasta mielestään huumoria on, mutta ei sellaista, mitä muilla. Vauhdikas nainen vaikuttaa teknologiateollisuuden yrityksen hallituksessa, kirjoittaa julkaisuja työelämästä ja oppimisesta. Kansainvälisyysjohtaja Virpi Laukkanen viihtyy mainiosti niin Shanghain vilinässä kuin yläsavolaisen maaseudun rauhassa. Virpin mielestä elämässä pitää olla vaihtelua, ja siksi myös harrastusten skaala kulkee Puijon poluilta elävän musiikin elämyksiin ja laskuvarjohyppäämiseen. Laukkanen sanoo: ” Savonialaisten monipuolinen ja -kulttuurinen osaaminen on tärkeä voimavara, jonka pohjalle on hienoa lähteä kansainvälisyyttä kehittämään.”

Yrityspalvelujohtaja Kaija Sääski on sukkela suustaan ja nokkela ajatuksissaan. Kaija on haasteita pelkäämätön, monialainen tiimipelaaja. Jos ei itse osaa, pyytää apua. Intohimona on juniorifutis, maailmanpolitiikka ja kirjoittaminen, milloin asiaa, milloin asian vierestä. Kaija on Savonian sekatyöläinen, joskus tietokirjailijaksikin tituleerattu.

”Jokainen on oman onnensa puuseppä.”

Savoniassa aloittaa uudet johtajat: Anne Koskela (vas.), Jenni Toivanen, Virpi Laukkanen, Kaija Sääski ja Esa Viklund.

Koulutusjohtaja Esa Viklund on todellinen raskassarjalainen, joka aktiivisesti tavoittelee keväisin siirtoa alempaan painoluokkaan. Pääosin kesiin painottuvan bongailun kohokohtina voidaan mainita satunnaiset kotkahavainnot Tarinaharjun alueella. Tuulimyllyä vastaan käydyn taistelun jälkeen Esan katse onkin kääntynyt jo seuraaviin haasteisiin. Mottonsa Esa kiteyttää nasevasti: ”Jokainen on oman onnensa puuseppä.”

TEKSTI MERJA JOKELAINEN JA MAIJA SUHONEN | KUVA OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

Keväällä 2020 alkanut Covid19-pandemia vaikutti myös ammattikorkeakoulujen terveysalan opiskelijoiden työelämässä toteutuviin harjoitteluihin. Terveysalan opettajien ja opiskelijoiden kokemuksia näistä vaikutuksista harjoitteluihin selvitettiin keväällä ja syksyllä 2020 Webropol-kyselyillä kuudesta ammattikorkeakouluista, jotka toimivat HARKKA (Harjoittelusta työelämään muuttuvissa terveysalan toimintaympäristöissä) – ESR-hankkeessa (Harkka 2018). Savonia-ammattikorkeakoulu hanke-toimijana osallistui kyselyihin, joihin vastasi terveysalan eri tutkinto-ohjelmista 100 opiskelijaa ja 14 opettajaa.

UUTTA TAPAA JA JOUSTOA

Savoniassa harjoitteluihin oli tullut muutoksia molemmilla lukukausilla ja osa harjoitteluista oli

Covid19-pandemian vaikutus harjoitteluihin – Savonian terveysalan opiskelijat ja opettajat kertovat.

peruuntunut kokonaan, minkä osa opiskelijoista koki vaikeuttaneen heidän opintojaan. Toisaalta osa harjoitteluista oli vaihtunut esimerkiksi palkalliseen työsuhteeseen kesätyössä. Suurimmaksi osaksi harjoitteluja oli siirretty seuraaville lukukausille tai sen kestoa, sisältöä tai harjoittelupaikkaa oli muutettu. Osittain harjoitteluja oli myös korvattu oppimistehtävillä. Uutena harjoittelujen käytänteisiin oli liitetty kaikille opiskelijoille suojavarusteiden pukemisen opiskelu.

Uusina opiskelijaohjaukseen käytänteinä oli erilaisten etäohjaussovellusten lisääntynyt käyttö. Käytetyin oli Zoom, mutta myös jonkin verran olivat WhatsApp ja Teams käytössä. Lisäksi sähköposti- ja puhelinohjaus olivat lisääntyneet.

Samoin blogin ja Wilman käyttö harjoittelun ohjauksessa on otettu käyttöön, kuten myös etäseminaarit. Opettajan läsnäolo harjoittelupaikassa oli kokonaan jäänyt pois. Opiskelijoista puolet kuvasi harjoittelun aikaisen yhteydenpidon opettajan kanssa pysyneen ennallaan ja osa jopa sen lisääntyneen.

HYVIN TOIMI

Yleinen tiedotus pandemian vaikutuksesta harjoittelujen toteutumiseen hoidettiin oppilaitoksessa suurimman osan opiskelijoista mielestä joko erittäin tai melko hyvin, kun taas viidennes koki sen puutteelliseksi. Yhteydenpito opettajaan oli ollut toimivaa. Opettaja oli ollut helposti tavoitettavissa ja vastannut kysymyksiin nopeasti.

Sekä opettajat että opiskelijat olivat kokeneet etäohjaukseen siirtymisen toimineen yllättävän sujuvasti, joihin myös työelämän ohjaajat olivat osallistuneet. Etäohjauksen toimivuus innosti opettajia myös jatkamaan sitä normaalina ohjauskäytäntönä.

Opiskelijoiden mielestä harjoittelun etäohjauksella oli myönteinen vaikutus harjoittelussa oppimiseen. Etäohjauksessa opiskelijat pitivät näköyhteyttä opettajaan tärkeänä. Opiskelijat toivat myös esille, että riittävä määrä ohjaustilanteita korvaa puuttuvat lähitapaamiset opettajan kanssa.

HAASTAVAA

Opettajista osa oli kokenut pandemian jopa ahdistavana johtuen huolesta opiskelijoiden terveydestä ja opintojen etenemisestä. Lisäksi pandemia-aika oli koettu opettajille erittäin työllistävänä, koska siihen liittyi paljon uusien harjoittelupaikkojen etsintää, peruutusviestien lähetystä ja opiskelijoiden rauhoittelua.

Opiskelijoiden mielestä haasteena harjoittelun etäohjauksessa olivat tietoliikennekatkokset sekä aikataulujen sopimattomuus ja laitteiden puute harjoittelupaikoissa.

Etäohjauksen tapana blogin käyttö oli koettu hyödyttömänä. Opiskelijat arvostivat erityisetsi kasvotusten tapahtuvaa yksilöohjausta. Myös opettajat kokivat, että haastavat tilanteet tai opiskelijan ahdistuneisuuden käsittely oli parhainta toteuttaa tapaamalla opiskelija ja ohjaaja kasvotusten.

TOIVEITA

Yleisesti todettiin, että harjoittelun etäohjausta on hyvä edelleen kehittää ja laajentaa. Ehdotettiin, että erilaiset harjoitteluun liittyvät tiedotukset toteutettaisiin etänä, ja etäohjaussovellusten käyttöä tulisi opastaa harjoittelupaikkojen työelämän ohjaajille.

TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA JUUSO TIIHONEN

Anne Heikkinen aloitti huhtikuun alussa uutena viestintä- ja markkinointipäällikkönä. Hän siirtyi Savoniaan Itä-Suomen yliopiston palveluksesta, jossa Anne on toiminut toimituspäällikkönä ja tuottajana. Heikkinen tuntee Savonian ja itäsuomalaiset koulutus-toimijat sekä mediakentän, sillä hän on toiminut aiemmin Ylellä ja viestintäyksikkö Kantissa. Savonia Sanomat kysyy tarkemmin, millainen ihminen Anne Heikkinen on.

MILLAINEN PERHE SINULLA ON?

Asun perheeni kanssa Iisalmen Kirmalla. Perheeseeni kuuluu puoliso sekä kolme poikaa: Juho opiskelee Itä-Suomen yliopistossa ja asuu jo omillaan Kuopiossa, Aapo opiskelee toista vuotta Iisalmen lyseolla ja nuorimmaisemme Arttu täyttää pian 13 vuotta. Perhevahvuuteen kuuluvat myös pohjanpystykorva Sara sekä Otto-kissa.

MILLAINEN IHMINEN OLET?

Olen helposti innostuva ja kuplivan

energinen tyyppi, jolla on aina monta rautaa tulessa. Työtehtävissäni olen sitoutuva, sinnikäs ja sitkeä – haluan viedä aloitetut projektit maaliin mahdollisimman tehokkaasti ja tavoitteellisesti. On sanottu, että olen jalat maassa, mutta ajatukset avaruuksissa -tyyppi, jota on helppo lähestyä ja jonka kanssa on sekä innostavaa että turvallista tehdä yhdessä. MITEN VIETÄT VAPAA-AIKAASI?

Vapaa-aikani kuluu perheen kanssa pääosin liikuntaharrastusten, luonnossa liikkumisen ja kesällä veneilyn sekä puutarhanhoidon parissa. Intohimolajini on taekwondo, joka on mahtava laji niin kuntoliikunnan kuin mielenhallinnankin kannalta. Lisäksi olen aktiivinen järjestö- ja yhdistystoimija.

MIKÄ ON OUDOIN TAITOSI?

Osaan aikamoisen liudan numeroita ja taekwondokomentoja koreaksi.

MITKÄ OVAT PARHAAT PUOLESI IHMISENÄ, ENTÄ HUONOT PUOLESI?

Olen positiivinen ja ratkaisukeskeinen, lämminhenkinen ja helposti lähestyttävä. Yritän kuunnella enemmän kuin puhua. Toisaalta olen ehkä liiankin nopea ja välillä kärsimätön, kehitystehtävänäni on kehittää malttia. MARKKINOINTI ON USKALTAMISTA TEHDÄ ERI TAVALLA KUIN KILPAILIJAT. MITÄ TÄMÄ MIELESTÄSI TARKOITTAA SAVONIAN MONIPUOLISESSA MARKKINOINNISSA?

Savonian markkinoinnissa syntyy legendaarisia tarinoita ja juuri tarinallisuus, kokemuksellisuus ja innovatiivisuus ovat Savonian markkinoinnin valtteja. Legendatyötä kun vielä ryyditetään kiinnostavuusmuotoilun avulla, niin saavutetaan taatusti erottuvaa ja omaperäistä, monikanavaista markkinointia.

MITKÄ OVAT VAHVUUTESI VIESTINNÄSSÄ?

Vahvuuteni on monipuolinen kokemus viestinnän kentältä monenlaisen ja moninaisen sisällöntuotannon parissa muun muassa toimittajan, tuottajan ja kouluttajan työtehtävistä. Vahvuutenani on myös alan toimintaympäristön tuntemus sekä laajat verkostot alueella ja alalla.

MITKÄ MIELESTÄSI OVAT SAVONIA VIESTINNÄN SUURIMMAT HAASTEET?

Haasteena on saada Savonialla tehtävästä mainiosta työstä ja syntyvistä sisällöistä entistäkin näkyvämpää. Uskon, että vuorovaikutus ja viestintä ovat avainasemassa vaikuttavuuden synnyttämisessä. Haasteena on yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tunnistaminen ja todentaminen sekä vaikuttavuustyön näkyväksi tekeminen organisaation arjessa. Vaikuttavuuden tulisi kulkea punaisena lankana kaikessa toiminnassa ja viestintä puolestaan tarjoaa väyliä ja keinoja sen toteuttamiseen.

MILLÄ MIELELLÄ SAVONIAAN?

Kiitollisella seikkailumielellä - valmiina vaikuttavaan ja uutta luovaan yhteistyöhön. Viestinnällinen mottoni on: sanoja ja sankaritekoja!

Karvi on myöntänyt Savonia-ammattikorkeakoulun konetekniikan tutkintoohjelmalle ehdollisesti EUR-ACE-akkreditoinnin. Tutkinto-ohjelmalle asetetut kehittämistavoitteet on saavutettava yhden vuoden aikana 15.3.2022 mennessä.

OPPIMISYMPÄRISTÖT JA TYÖELÄMÄSUHTEET TUTKINTO-OHJELMAN VAHVUUKSIA OPETUSSUUNNITELMAN SUUNNITTELUN JA PÄIVITTÄMISEN PROSESSI KEHITTÄMISKOHTEENA

Akkreditointiryhmä katsoo, että tutkinto-ohjelman vahvuuksia ovat ajanmukaiset oppimisympäristöt sekä hyvä yhteistyö alueen yritysten kanssa. Konetekniikan tutkinto-ohjelma on Savonialle strategisesti keskeinen ja palvelee alueen tarpeita. Tutkinto-ohjelmalla on kiinteää yhteistyötä alueen yritysten kanssa tutkinto-ohjelman tavoitteiden ja sisältöjen kehittämisessä. Tutkinto-ohjelman opinnot muodostavat toimivan kokonaisuuden peruskursseista aina opinnäytevaiheeseen asti. Opiskelijoille tarjotaan tukipalveluita yhdenvertaisesti. Opiskelijapalvelut toimivat hyvin. Tutkinto-ohjelmalle asetetut ehdot liittyvät osaamistavoitteiden ja opetussuunnitelman suunnitteluun ja päivittämiseen. Opetussuunnitelman suunnittelua ja päivittämistä koskeva päätöksentekoprosessi pitäisi määritellä tarkemmin. Lisäksi, tutkinto-ohjelmatason prosessi opetussuunnitelman päivittämiseksi pitäisi kuvata ja dokumentoida tarkoituksenmukaisella tavalla. Opetushenkilöstön, tukipalveluhenkilöstön sekä opiskelijoiden tulisi olla mukana sekä opetussuunnitelmaa koskevassa päätöksenteossa että päivitysprosessissa. Tutkinto-ohjelman tulee varata riittävät henkilöstöresurssit opetussuunnitelman suunnittelun ja päivittämisen koordinointiin. Opetussuunnitelman laadintaa koskevien menettelyiden tulisi olla osa Savonian sisäistä laadunhallintaa.

Tekniikan tutkinto-ohjelmien akkreditointi on eurooppalaiseen EUR-ACE -laatuleimaan johtava, yhtä tutkinto-ohjelmaa kerrallaan tarkasteleva arviointi. Akkreditointien tavoitteena on tukea laadun kehittämistä tekniikan alan tutkintoohjelmissa ja lisätä suomalaisten tekniikan alan tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta ja tunnustamista työelämässä. Akkreditoinnit ovat suomalaisille korkeakouluille vapaaehtoisia.

Savoniassa röntgenhoitajaksi opiskeleva Eveliina Rouvali voitti Jyväskylässä 21. helmikuuta järjestetyssä hallimestaruuskilpailussa kuulantyönnön SM-kultaa. Rouvali edustaa Kuopion Reipasta ja on muun muassa työntänyt Kalevan kisoissa hopeaa vuonna 2020 sekä pronssia vuosina 2017 ja 2019. Savonia huomioi Rouvalin hienon suorituksen kukkakimpulla ja repulla.

Vuoden 2020 kesäkuusta joulukuuhun ja vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, Savonia-ammattikorkeakoulu avoimen AMK:n opiskelijamäärä enemmän kuin kaksinkertaistui 5 694 opiskelijaan.

Vuoden 2020 kesäkuusta joulukuuhun avoimessa AMK:ssa suoritettujen opintopisteiden määrä kasvoi noin 60 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.

Savonia on tukenut suomalaisten osaamisen kasvattamista koronakriisin aikana tarjoamalla avoimen AMK:n opintoja maksutta vuonna 2020 ja tämä tuki on jatkunut myös vuonna 2021.

– Savonia haluaa olla mahdollistamassa ketteriä tapoja opiskella ja on ilo huomata, että avoin AMK on tavoittanut monia oppimisesta innostuneita ihmisiä, kertoo jatkuvan oppimisen johtaja Jenni Toivanen.

Avoimen AMK:n opinnot saa maksutta, kun aloittaa opinnot 15.4.2020–31.7.2021 välisenä aikana. Maksuttomuus koskee kaikkia muita opintoja, paitsi polkuopintoja ja anniskelupassikokeita. Lisää tietoa löydät verkkosivuiltamme.

– Avoin AMK mahdollistaa opiskelun kaikille. Opintojen sujuva ja ripeä aloittaminen, joustavat opiskelumuodot sekä työelämän tarpeeseen kohdentuva tarjonta tulee olemaan tulevaisuudessa entistä tärkeämpää ja tähän panostamme Savoniassa, Toivanen jatkaa.

Itsenäisyyspäivänä Savonian rehtorille ja toimitusjohtajalle Mervi Vidgrénille myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki (SVR R I) on luovutettu Vidgrénille tänään maanantaina 15. helmikuuta.

Kunniamerkin luovutti Savoniaamk oy:n hallituksen puheenjohtaja Anna Hartikainen.

Kunniamerkin perusteluissa kerrotaan muun muassa, että Vidgrén on tehnyt vaikuttavaa työtä Savonia-ammattikorkeakoulun ja ammattikorkeakoulukoulutuksen kehittymisessä osana suomalaista korkeakoulujärjestelmää.

Toimiessaan Savonia-ammattikorkeakoulussa ja edeltävissä oppilaitoksissa useissa johtamistehtävissä organisaation eri tasoilla hän on laaja-alaisesti vaikuttanut koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan uudistumiseen.

Rehtorina hän on tavoitteellisesti johtanut Savonia-ammattikorkeakoulun yhdeksi Suomen menestyneimmistä ammattikorkeakouluista useiden OKM:n mittareiden perusteella.

Hän toimii lukuisissa yhteiskunnallisesti merkittävissä luottamustehtävissä vaikuttaen aktiivisesti suomalaiseen korkeakoulupolitiikkaan ja korkeakoulutuksen kehittämiseen. Näistä keskeisenä muun muassa toiminta ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen hallituksen puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä.

Suomessa oli tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys vuosina 2013-2014. Vastaava vähennys on otettu uudelleen käyttöön vuoden 2021 alusta lukien. Lakia on hieman muutettu aikaisemmasta ja yksi merkittävin muutos on, että vähennyksen voi tehdä kaikki elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavat verovelvolliset.

Lisävähennyksen määrä perustuu alihankintalaskuihin ja lisävähennyksen määrä on 50 % vähennyksen perusteena olevista laskuista. Esimerkkinä, jos Savonian tutkimus- ja kehittämistoiminnan palveluja on ostettu 20 000 eurolla uuden tuotteen kehitysprojektiin vuoden 2021 aikana, lisävähennyksen määrä on 10 000 euroa. Lisävähennyksen määrä voi olla enintään 500 000 euroa yhtenä verovuotena eli tällöin alihankintalaskujen eriä tulisi olla 1 000 000 euroa.

MUUTAMIA KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA:

KUKA VOI SAADA VÄHENNYKSEN?

-Elinkeinotoimintaa koosta riippumatta harjoittavat yritykset ja maataloudet kuten AY, KY sekä yhteisöt OY, osuuskunta, yhdistys ja säätiö.

MITÄ LISÄVÄHENNYS EDELLYTTÄÄ JA MISTÄ SE TEHDÄÄN ?

-Edellä mainittujen toimijoiden tekee tutkimus- ja kehittämistoimintaa tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation kanssa kuten Savonia ammattikorkeakoulu. Vähennyksen edellytys on Savonian alihankintalasku, jolla todennetaan tuotekehittämiskulut verotuksessa.

-Kehittämistoiminnalla tarkoitetaan mm. perustutkimusta, teollista tutkimusta, kokeellista kehittämistä tai toteutettavuustutkimusta esim. prototyyppien rakentaminen, tuotteiden, prosessien ja palvelujen kehittäminen tai pilottihankkeiden toteuttaminen. Myös palveluliiketoiminnan kehittäminen on vähennykseen oikeuttavaa.

MITÄ JOS KULUIHIN SAA JULKISTA TUKEA ?

-Lisävähennyksen voi tehdä vain sellaisten kulujen osalta, joista hankkeeseen ei saada muuta julkista tukea esim. Savonian hanketoiminta tai Business Finlandin tuet.

MITEN JA MILLOIN LISÄVÄHENNYS TEHDÄÄN ?

-Lisävähennys on mahdollista tehdä 1.1.2021 lukien ja se on voimassa 31.12.2015 asti -Verovelvollisen on itse vaadittava lisävähennys veroilmoituksellaan ja se tehdään elinkeinotoiminnan/maatalouden tuloksesta

-Lisävähennyksestä on tehtävä selvitys alihankintalaskuista

-Lisävähennyksellä ei ole merkitystä, onko elinkeinotoiminnan tulos voitollinen vai tappiollinen eli lisävähennys voi kasvattaa verovuoden tappiota tai muodostaa tuloksen tappiolliseksi.

-Verottajalta voi myös kysyä ennakkoverojen muutosta lisävähennyksestä johtuen

KÄYTÄ VEROKANNUSTIN HYVÄKSESI YHTEISTYÖSSÄMME!

https://www.savonia.fi/yrityksille/

TEKSTI ANNE HEIKKINEN | KUVA MIKKO LAPPALAINEN

Savusumua, värivaloja, energistä musaa ja yhdessäoloa – Vesalan Savonian Kampussydämestä vappuaaton aattona livestreamattu keikka ylitti kaikki odotukset.

– Yhteisen konsertin viestinä oli, että vaikka olemme erillään, olemme yhdessä. Takana on erikoinen ja haastava lukuvuosi, mutta puhallamme silti yhteen hiileen ja yhteisönä meillä on kaikissa tilanteissa voimavara toisissamme, kuvaa koulutusasiantuntija Marja Kopeli.

Marja Kopeli kertoo, että yhteisöllisyys ja osallisuus lisäävät turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. – Etäopiskelu ei selvästikään pysty opettajien parhaasta yrityksestä huolimatta luomaan kaikille tunnetta kuulumisesta omaan tärkeään porukkaan. Kampuksella yhdessä opiskelun luoma vertaistuki jää saamatta.

VESALAN JUURET LÖYTYVÄT SAVONIALTA

Vesalan on yksi Suomen musiikkimaailman upeimmista kiintotähdistä. Hänen tunnetuimpia biisejään ovat muun muassa Tequila, Älä droppaa mun tunnelmaa, Muitaki ihmisii ja Uusia unelmia. Opintopolullaan hän on ollut opiskelemassa myös Savoniassa.

– Opiskelin musiikkipedagogiksi Savoniaa edeltävässä Pohjois-Savon ammattikorkeakoulussa ennen PMMP:n aikaa. Harmillisesti opinnot jäivät tuossa vaiheessa kesken. Musalukion jälkeen mietin, että en edes uskalla hakea ammattikorkeakouluun ja en varmasti pääse, mutta menin pääsykokeeseen ja pääsin opiskelemaan. Mun on aina pitänyt epäillä itseäni joka käänteessä. Vesala toteaa, että kulunut vuosi on ollut haasteellinen myös artisteille. – Ei ole ollut helppoa luovuuden kanssa, kun horisontti sulkeutuu. Se on myös ok, ei kaikkina päivinä tarvitsekaan onnistua. Mutta me on kaikki lusittu kimpassa tätä aikaa ja selvitty!

YHTEISTYÖTÄ OPISKELUHYVINVOINNIN HYVÄKSI

Tuhansia katsojia kerännyt Great Place to Learn goes Wappu -tapahtuma syntyi Savonia-ammattikorkeakoulun, opiskelijakunta Savottan ja Suotuisa-hankeen yhteistyössä.

- Savonia-ammattikorkeakoulun opiskeluhyvinvoinnin edistämiseen tähtäävä Suotuisa-hanke järjestänyt kevään aikana keskusteluryhmiä, on otettu yhteyttä opiskelijoihin, tehostettu opinto-ohjausta ja kuraattoripalveluja sekä perustettu matalan kynnyksen chat-palvelu. Nuo kaikki ovat osoittautuneet tarpeellisiksi. Lisäksi tekeillä on opinnäytetyö, jossa selvitetään, mikä kuormittaa opiskelijoita ja mikä antaa voimavaroja, Suotuisa-hankkeen projektipäällikkö Pirjo Venhovaara kertoo.

KOMMENTTEJA CHATISSA:

”Tää biisi antaa mulle rohkeutta vastata zoom tunneilla :D”

”Mullon sotkuinen työpöytä ja paljon tekemättömiä juttuja, mutta otan tulevan kesän rennosti. Huippu juttu tämä irtiotto, kiitos Savonia ja Vesala & kumppanit!”

”Huikeen hyvin järjestetty! Äänentoisto ja kuvaus +++ Job well done! Kiitos Paula & co! Encore!!!”

”Esiintymisenriemua on ihana katsoa! Kiitos!”

”Antaa laulajan laulaa. Saadaan me muut vähän sielunruokaa ja piristystä ikuiseen harmaaseen... Kiitos tästä! <3”

Paula Vesalan on yksi Suomen musiikkimaailman upeimmista kiintotähdistä. Vesala veti tuhansia katsojia Great Place to Learn goes Wappu –tapahtumaan.