ONNISTUNUT OHJAUSTAPAAMINEN OPISKELIJAN HARJOITTELUSSA

Ohjatun harjoittelun ohjauskeskustelua, johon osallistuu opiskelija, hänen ohjaajansa harjoitteluyksiköstä ja harjoittelua ohjaava opettajakollega

TEKSTI SAVONIA-AMK:N MILA-TIIMI | KUVA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Hoitotyön koulutuksen opinnoista noin kolmannes toteutuu ammattitaitoa edistävänä käytännön harjoitteluna. Savonia-ammattikorkeakoulun hoitotyön harjoitteluita jäsentävät harjoittelukohtaiset ohjauskäytänteet, joihin sisältyvät harjoittelun puolivälissä toteutuva ohjaustapaaminen harjoitteluyksikössä tai videovälitteisesti sekä opiskelijan oppimisen suunnittelu, reflektio ja ohjaus harjoittelublogin avulla.

Opettajan osallisuus harjoitteluun ja ohjaustapaamisiin on koettu olennaisena tutkimuksiin perustuen ja kokemuksellisesti. Tapaamiset on haluttu säilyttää, ja ne ovat luonteva foorumi ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistyölle.

Hoitotyön opettajan tehtävänä on opetus- ja ohjaustyö. Hoitotyön opiskelijat ovat arvioineet opettajan työtä ja roolia harjoittelun ohjauksessa pääosin myönteisesti. Opettajan ohjaus myötävaikuttaa opiskelijan oppimiseen, ammatillisten valmiuksien kehittymiseen ja tulevan ammatti-identiteetin vahvistumiseen.

Hoitotyön opiskelijoiden harjoittelun ohjauskäytänteitä ja opettajan työtä on kehitetty Savoniassa yhteistyössä harjoitteluorganisaatioiden kanssa. Mielenterveys- ja päihdehoitotyön sekä lasten, nuorten ja perheiden hoitotyön harjoittelua ohjaava opettajaryhmä halusi kehittämistoimenpiteenä tarkastella opettajan toimintaa harjoittelujen ohjaustapaamisissa. Tavoitteena oli opettajan ohjausosaamisen kehittyminen ohjaustapaamisten kokonaisvaltaisen ymmärtämisen ja oman toiminnan analysoinnin avulla.

OPETTAJAKOLLEGA SEURAAMASSA OHJAUSTAPAAMISTA

Ohjaustapaamisessa on tärkeää tunnistaa opiskelijoiden ohjaustarpeet ja arvioida heidän osaamistaan. Keskustelun tulee olla reflektiivistä ja opiskelijalle tulee antaa kehittävää palautetta. Ohjaajien ja opettajien yhteistyö edistää ohjaajien arviointiosaamista. Opettaja auttaa harjoittelun oppimistavoitteiden selventämisessä sekä teorian ja käytännön yhdistämisessä.

Kehittämisprojektissa kuusi opettajaa tarkkaili ohjatun harjoittelun ohjauskeskustelua, johon osallistuivat opiskelija, hänen ohjaajansa harjoitteluyksiköstä ja harjoittelua ohjaava opettajakollega.

Tarkkaileva opettaja kirjasi havaintojaan ohjauskeskustelusta seuraavien teemojen mukaisesti: tapaamiseen valmistautumisen ilmeneminen eri osapuolilla, ohjaustapaamisen rakenne ja prosessi, osaamistavoitteiden huomioiminen ja ohjaaminen niiden toteutumiseen, teorian sekä näyttöön perustuvan toiminnan yhdistäminen hoitotyön käytäntöön, opiskelijan ja ohjaajan kuulluksi tuleminen ja ohjaustilanteen ilmapiiri. Saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla ja tulokset esitetään opettajan näkökulmasta.

OIVALLUKSIA OHJAUSTAPAAMISESTA JA OPETTAJAN TOIMINNASTA

Opettaja oli valmistautunut ohjaustapaamiseen lukemalla harjoittelublogista opiskelijan lähtötasokuvauksen ja viikoittaiset oppimisen reflektiot. Opet-

OPISKELIJAN TOTEUTTAMA OPPIMISEN REFLEKTOINTI BLOGISSA • lähtötasokuvaus blogiin ohjeen mukaisesti • oppimisen reflektointia blogiin viikottain • huomioi aina salassapitovelvoite: potilastapauksia tms. ei blogiin

OHJAUSTAPAAMINEN “KASVOTUSTEN”: OPISKELIJA, OHJAAJA JA OPETTAJA • oppimisen reflektointia blogiin viikottain • ohjaustapaamisen yhteenvedon tekeminen blogiin: keskustellut teemat ja sovitut asiat loppuviikoille • loppuarvioinnin teko blogiin arviointilomakkeella tai vapaana tekstinä läpikäyden erikseen arviointilomakkeen osaamisalueet

Ohjaustapaaminen noin harjoittelun puolivälissä; • paikan päällä tai Zoom tai puhelu • huolellinen valmistautuminen • haastavuus • osaamistavoitteiden toteuttamisen reflektointi ja arviointi • oppimiskokemusten reflektointi • yksikön hoitotyön arviointi • jatkohaasteet seuraaviin harjoitteluihin

OPETTAJAN TOTEUTTAMA OHJAUS BLOGISSA • lähtötasokuvauksen kommentointi, ohjaus ja työyksikköön sosialisointi • opiskelijan lähtötasokuvaus (konkretisointi, panostaminen tähän huolellisesti; opettajan kommentoinnit/ohjaus) • opintojakson osaamistavoitteiden konkretisointi • harjoittelun etenemissuunnitelma • blogin lukeminen ennen tapaamista, mutta kommentointi pääosin tulevassa tapaamisessa • yksilöohjausta blogissa: oppimisen reflektion kommentointi, ohjaavat kysymykset, loppuarvoinnin yhteenveto/kommentointi

• huolehdi, että blogissasi on kommentointikenttä ja että kommentointitekstit tulevat heti näkyviin ilman että sinun tulee ne hyväksyä • harjoittelun palaute ja arviointi + opiskelijan palaute työyksikköön

• lisäksi yksilöohjausta opiskelijan tarpeiden mukaisesti • harjoittelun suorituksen tarkistus ja suoritusmerkintä viimeistään 4 viikon kuluessa

Kuvio: Esimerkki hoitotyön harjoittelun ohjauskäytänteestä

taja hyödynsi opiskelijan taustatietoja sekä aiempien harjoitteluiden oppimiskokemuksia. Blogiin perehtynyt opettaja pystyi antamaan opiskelijalle positiivista palautetta osaamisen kehittymisestä ja ottamaan puheeksi haasteellisia oppimistilanteita.

Ohjaustapaamisen rakenteessa oli kolme vaihetta, joissa huomioitiin opiskelijan ja ohjaajan kuulluksi tuleminen. Aloitusvaiheessa luotiin keskustelulle turvallinen ilmapiiri esittäytymällä ja vaihtamalla kuulumisia. Opettaja huomioi opiskelijan ja ohjaajan toiveita tapaamisen etenemisestä yksilöllisesti.

Reflektointivaiheessa huomioitiin arviointilomakkeen rakenne ja harjoittelublogin reflektoinnit. Opettaja huolehti, että keskustelu kattoi kaikki osaamisalueet osaamistavoitteineen. Opettaja auttoi opiskelijaa yhdistämään kokemuksiaan teoriatietoon ja vahvisti opiskelijan havaintojen ja näyttöön perustuvan toiminnan yhteyttä.

Opettaja oli innostava asiantuntija ja esitti lisäkysymyksiä esimerkiksi potilasturvallisuudesta ja kertoi esimerkin näyttöön perustuvasta toiminnasta. Hän tuki osallistujien välistä dialogia, jolloin palautteet tulivat kuulluiksi. Opiskelijalle annettiin aikaa jäsentää edistymistään ja häntä rohkaistiin konkretisoimaan oppimistaan.

Opiskelijan oivalluksille annettiin tilaa avoimilla kysymyksillä, esimerkiksi ”Miten olet selvittänyt synnynnäistä sydänvikaa sairastavan lapsen vanhempien jaksamista” tai ”Mikä on ollut merkityksellisintä perheiden kanssa työskentelyssä täällä nuorisopsykiatrialla?”

Loppuvaiheessa opettaja teki opiskelijalähtöisen yhteenvedon käydystä keskustelusta. Jäljellä olevan harjoitteluajan osaamistavoitteita täsmennettiiin ja ehdotettiin sisältöjä, joihin opiskelijan tulisi vielä perehtyä.

Ohjaustilanteen ilmapiiristä välittyi ammatillisuus ja rentous. Keskustelut tukivat oppimista ja opiskelijan kehittymistä vaativat asiat otettiin esille myönteisesti ja perustellen. Joissain tapaamisissa osapuolten valmistautumattomuus vaikeutti tapaamisen etenemistä. AJATUKSIA OHJAUSOSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ

Ohjaustapaamisten seuraaminen ja huomioiden analysointi osoittivat ohjauksen kehittämistyön olleen oikean suuntaista. Opettajan tulee ymmärtää tapaamisen vaiheet ja niihin sisältyvät ominaispiirteet. Ohjausajan käyttö ja ajoitus suhteessa harjoittelun pituuteen on suunniteltava.

Opettajan osallistumista harjoittelun loppuarviointiin on pidetty tärkeänä, mutta ohjaustapaaminen harjoittelun puolivälissä mahdollistaa osaamistavoitteiden kohdentamisen harjoittelun loppuajalle ja tarvittaessa kielteisten harjoittelukokemusten varhaisen käsittelyn yhdessä.

Opettajan tulee olla valmis arvioimaan omaa toimintaansa. Terveysalan harjoittelujen laatusuositukset ammattikorkeakouluille tukevat ohjausosaamisen kehittämistä. Helposti toteutettava ”kollegan toiminnan vertaisarviointi” vaikuttaa käyttökelpoiselta tavalta oppia opettajakollegan toiminnasta sekä kehittää ohjausosaamista ja työtä käytännönläheisesti.

Tuotteet kilpailuun tulivat neljältä alueella: Menorcasta, Sloveniasta, Trondheimista ja PohjoisSavosta. Tuotteita kisassa oli yhteensä 21.

TEKSTI ELINA KIVIAHO, LEENA TIKKA JA PAOLA KONTRO

KUVAT SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää alueellisen ekosysteemin kehittämiseksi. Vaikka molemmilla tahoilla on vahva aikomus ja tarve tehdä yhteistyötä, ponnistelut ovat rajallisia erilaisten yrityskulttuurien vuoksi.

Savonia-ammattikorkeakoulu on rakentanut tätä yhteistyötä monien vuosien ajan, ja helmi onnistumiseen löytyy monesta erillisestä työtavasta. Tässä esitellään 20 vuoden työn kehityskaarta, joka on rakennettu asiantuntijoiden yhteistyössä tiedon ja tutkimuksen avulla. Tässä on hyvä tilaisuus rakentaa strategisempaa yhteistyötä.

Savonia ja Medikro Oy ovat tiivisti kokoontuneet ja syventäneet yhteistyötä jo kaksikymmentä vuotta. Tavoitteena on ollut vahvistaa ja kehittää ja tehostaa monialaista tutkimus- ja asiantuntijayhteistyötä sekä opetusta, jota kumppanuussopimus tulevaisuudessa voi syventää. Yhteistyön tavoitteena on ollut vahvistaa ja kehittää ja tehostaa monialaista tutkimus- ja asiantuntijayhteistyötä.

Medikro Oy on kuopiolainen vuonna 1977 perustettu perheyritys, joka kehitti maailman ensimmäisiin lukeutuvan tietokonepohjaisen spirometrin. Medikro Oy kehittää, suunnittelee, valmistaa ja markkinoi keuhkosairauksien diagnosoinnissa ja seurannassa käytettäviä lääketieteellisiä järjestelmiä. Medikron tuotteita on saatavilla yli 25 eri maassa ja laitteilla tehdään vuosittain yli 3 miljoonaa spirometriatutkimusta. Savonia on tarjonnut Bioanalyytikon koulutusta vuodesta 1974 lähtien. Bioanalyytikon tutkinto-ohjelma johtaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon, tutkintonimike on bioanalyytikko (AMK). Opintojen laajuus on 210 opintopistettä ja koulutuksen kesto 3,5 vuotta.

Tutkinnon tuottama osaaminen vastaa Euroopan Unionin alueella yhteisesti määriteltyä korkeakoulutasoa kuusi, mikä mahdollistaa työvoiman ja asiantuntijoiden liikkumisen. Bioanalyytikko toimii kliinisen laboratoriotyön asiantuntijana terveydenhuollon moniammatillisissa ryhmissä, kehittää ja edistää näyttöön perustuvaa kliinistä

laboratoriotyötä sekä osallistuu yhteiskunnalliseen päätöksentekoon kestävän kehityksen mukaisesti.

Korkeakoulukumppanuksilla edistetään yrityksen liiketoiminnan tavoitteita. Tässä tapauksessa kolme erilaista tavoitetta nousee esille: • Osaamisen kehittäminen ja osaamistason nostaminen • Teknologinen kehittäminen • Uusien osaajien löytäminen ja rekrytointi

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA OSAAMISTASON NOSTAMINEN

Osaamisen kehittäminen ja osaamistason nostaminen ovat Medikron ja Savonian yhteistyössä tärkeä tavoite. Savonia on käyttänyt Medikron spirometrialaitteita 1990-luvulta lähtien. Yhteistyössä on tehty spirometria puhallutuksista videoita, joita on voitu käyttää sekä Medikron markkinoinnissa että Savonian opetuksessa.

Koulutusyhteistyön puitteissa molemmat instituutiot ovat jakaneet asiantuntijoita pitämällä luentoja opiskelijoille sekä yritysten henkilöstölle. Fokus on ollut spirometriatutkimuksen ymmärryksen lisäämisessä. Savonia on myös järjestänyt Spirometriatäydennyskoulutuksia, joissa Medikron asiantuntijuus on keskittynyt menetelmä- ja laiteosaamiseen. Medikro on myös osallistunut bioanalyytikko-opiskelijoiden opinnäytetöiden ohjauksiin spirometrin mittausmenetelmään ja kalibrointiin liittyen.

Savonia tarjoaa tämänhetkistä koulutusta alan kehityksen ja työelämän tarpeiden mukaan. Se edellyttää sujuvaa ja avointa keskustelua laitevalmistajien kanssa. Medikron kanssa tämä on onnistunut hyvin.

TEKNOLOGINEN KEHITTÄMINEN

Savoniassa ja erityisesti Diagnostiikan yksikössä on kokemusta erilaisten diagnostiikka- ja seurantalaitteista ja menetelmien käytettävyystutkimuksista. Yrityksen toimeksiantona on tehty oppinäytetyönä WellO2-laitteen käytettävyystutkimus Hapella Oy:lle. Tutkimuksella selvitettiin ensisijaisesti laitteen käytettävyyttä ja käyttöohjeiden selkeyttä havainnoinnin avulla. Toissijaisesti selvitettiin haastattelun ja kyselylomakkeen avulla hengitysharjoittelun aikaansaamia tuntemuksia ja vaikutuksia PEF-arvoihin.

Seuraavaksi on tarkoitus suunnitella ja toteuttaa Duo-spirometrialaitteelle vastaavanlainen tutkimus opinnäytetyönä, jonka ohjaukseen Medikro osallistuu. Siinä kiinnostuksen kohteena on Duo-laitteen käytettävyys kotiseurannassa. Tällaisten tutkimusten tuloksia laitevalmistajat voivat kehittää laitteen käytettävyyttä muun muassa parantamalla käyttöohjeita ennen laitteen saapumista markkinoille. Lisäksi Medikro on tehnyt Savonian ja Kuopio Healthin Living Labin kanssa yhteistyötä laitetestaukseen liittyen.

UUSIEN OSAAJIEN LÖYTÄMINEN JA REKRYTOINTI

Yrityksillä on erilaisia osaajatarpeita. Jotta liiketoiminnan tavoitteet toteutuvat, osaamistason nostaminen on erittäin tärkeä. Medikrolla työskentelee tällä hetkellä neljä Savoniasta valmistunutta työntekijää:

Sales Manager Andreas Küblbeck (Bachelor for Business Administration (BBA), International Business)

Export Assistant Katri Miettinen (Bachelor for Business Administration (BBA), International Business)

Product Specialist Elina Kiviaho (Bioanalyytikko YAMK, Kliininen asiantuntija)

Software Designer Juha-Matti Kettunen (Sähkötekniikan koulutusohjelma, Mittaus- ja sensoritekniikka)

YHTEENVETO

Keskinäinen luottamus ja sitoutuminen, yhteinen etu ja tavoite helpottavat yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä. Ihmiset ja heidän väliset suhteet ohjaavat yhteistyötä. Yhtä tärkeää on myös saada selkeä käsitys kumppanuuden painopistealueista ja liiketoiminnan tavoitteista. Savonian ja Medikro Oy:n yhteistyö kannustaa keskittymään kannustimiin ja suhteiden vaalimiseen.