Savolaisuus on makuasia

dän työnsä kuormittavat tekijät. Siten löytää heille yksilölliset ratkaisut oman hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseen.

– Hankkeen erityisenä vahvuutena on auttaa kuljettajia löytämään juuri heidän omiin elämäntilanteisiin sopivammat keinot edistää omaa jaksamistaan ja terveyttään yhdessä asiantuntijoittemme kanssa.

VIRKEEKSI-hankkeessa toimiva logistiikan ja yritysyhteistyön asiantuntija Arto Kärkkäinen muistuttaa, että kuljetusalalla kuljettajien keski-ikä on melko korkea. Vuoteen 2035 mennessä tarvitaan Suomeen noin 60 000 uutta kuljettajaa autoalan työnantajaliiton laskelmissa.

– Pitkät työurat kuljetusalalla ovat altistaneet kuljettajat huonoille elintavoille. Näitä ovat muun muassa liikunnan vähyys, epäsäännölliset työvuorot, epäterveellinen ruoka ja epäsäännöllinen syöminen työvuoron aikana tai huonot ja kuluttavat työasennot. Kuormittavat tekijät lisäävät perussairauksien riskiä ja altistavat kuljettajat työkyvyttömyyteen ennenaikaisesti.

– Mikäli kuljettaja ei palaudu kuormituksesta kunnolla, se voi aiheuttaa erilaisia haasteita työvuoroista selviämisessä. Tavoitteena on, että kuljettajat voisivat työskennellä eläkeikään terveenä ja hyvävoimaisina, jolloin eläkepäivistäkin voi kukin nauttia täysimääräisesti.

Hanke kestää kolme vuotta ajanjaksolla 1.2.2020–31.01.2023 ja sille on myönnetty ESR-rahoitus PohjoisSavon ELY-keskukselta. Hankkeen päätoteuttajana toimii Savonia ja osatoteuttajana Savon koulutuskuntayhtymä.

Logistiikan ja yritysyhteistyön asiantuntija Arto Kärkkäinen ja projektipäällikkö Merja Jalkala käynnistelevät VIREEKSI-hanketta, jonka tavoitteen on parantaa kuljettajien työhyvinvointia ja -kykyä.

Savolaisuus on makuasia -hankkeella halutaan nostaa lähiruoan arvostusta erityisesti paikallisten tulevaisuuden kuluttajien eli lasten, nuorten ja maahanmuuttajien keskuudessa.

TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA SHUTTERSTOCK

Pohjois-Savoa viedään maailmankartalle puhtaan, laadukkaan ruuan ja raaka-aineiden tuottajana. Savolaisuus on makuasia -hanke on osa kokonaisuutta, joka liittyy alueelle myönnettyyn European Region of Gastronomy (ERG) Kuopio Region 2020-21 -tunnustukseen. Kuopion seutu on saanut tunnuksen ensimmäisenä alueena Suomessa.

Pohjoissavolainen gastronomia on jäänyt vuosien varrella piiloon kansainväliseltä yleisöltä, mutta nyt on aika nostaa esiin ruokakulttuuria kehittämisen välineenä ja yhtenä matkailun vetovoimatekijänä.

Savonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Hannaleena UhlbäckRopposen mukaan pohjoissavolaisella gastronomisella elämyksellä tarkoitetaan puhtaita täällä tuotettuja raaka-aineita ja luonnonantimia. Tämä merkitsee kaikkia lähiruoan ympärille kietoutuvia tapahtumia, maataloutta, koulutusta ja yrittäjiä, jotka hyödyntävät runsaasti lähituotteita.

– Useat pohjoissavolaiset yrittäjät ovat luoneet uusia ruokamatkailutuotteita, joita markkinoidaan myös kansainvälisesti. Koko tämä ERGhankkeen pitempiaikainen tavoite on nostaa Pohjois-Savo kansalliseksi ja kansainväliseksi ruokamatkailukohteeksi. Uhlbäck-Ropposen mielestä Savolaisuus on makuasia -hankkeella halutaan nostaa lähiruoan arvostusta erityisesti paikallisten tulevaisuuden kuluttajien eli lasten, nuorten ja maahanmuuttajien keskuudessa. Lähiruoka voi näkyä koululounaalla, mutta huolestuttavan iso osa pohjoissavolaisista lapsista ja nuorista jättää koululounaan kokonaan syömättä.

– Lähiruokaa kuten kasviksia, marjoja ja hedelmiä voitaisiin käyttää kouluissa enemmän muun muassa välipaloina. Tähän tarkoitukseen kunnat voivat hakea EU:n kouluhedelmätukea. Juuri tämä viesti on tarkoitus viedä kuntien päättäjille.

Projekti jalkautuu pohjoissavolaisten pariin, järjestää ruokapajoja ja infoja peruskoululaisille, jossa koululaiset pääsevät tutustumaan lähiraaka-aineisiin ja valmistamaan itse maittavan koululounaan.

– Näiden lisäksi järjestetään muun muassa välipalapajoja perhekahviloissa. Ikääntyvää väestöä pyritään aktivoimaan osallistuttamalla heitä sosiaalisiin ruokatilanteisiin, jotka takaavat monipuolisen aterian ja tuovat mielekästä ohjelmaa päiviin.

Uhlbäck-Ropponen haluaa lisätä paikallisten kuluttajien ymmärrystä siitä, ettei ole tarvetta lähteä ”Kallavettä kauemmaksi kalaan”. Lähiruuan tunnettuuden paraneminen kuntalaisten keskuudessa nostaa lähiruuan arvostusta ja parantaa tietoa sen saatavuudesta.

– Tavoitteena on myös lyhentää lähiruoan matkaa pelloilta kuluttajien ruokapöytiin, tuoda näkyvyyttä tuottajille. Lisäksi kehitetään yhteistyötä eri toimijoiden välillä muun muassa: REKO-lähiruokarenkaiden, koulujen, tukkujen ja ravintoloiden kanssa.

European Region of Gastronomy 2020-21 toteutuu Itä-Suomen ProAgrian & Maa- ja kotitalousnaisten, SavoGrown, Savonia-ammattikorkea¬koulun ja Kuopion kaupungin hankeyhteistyönä.

TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT NIINA KVIST JA SHUTTERSTOCK

Valtakunnallista hävikkiviikkoa vietettiin syksyllä. Hävikkiviikolla muistutettiin siitä, että ruoka on liian hyvää hukattavaksi. Kuopiossa järjestettiin Servican, Jätekukon, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion kaupungin yhteistyönä koulukampanja.

Kampanjassa hävikkilähettiläät Savoniasta järjestivät 5. -6. luokkalaisille tapahtuman, jossa mietittiin yhdessä ruokahävikin torjumiskeinoja. Kampanja laajeni tänä vuonna 12 kouluun ympäri Kuopiota. Hävikkiviikosta tiedotettiin julisteilla ja pöytäkolmioilla kaupungin kouluissa ja lounasravintolaissa.

Savonian toisen vuoden restonomiopiskelijat ottivat tehtävän innokkaana vastaan. Aune Salmivaara ja Aino Markkanen näkivät, että tempaus sai hyvän vastaanoton ja oppilaat osasivat hyvin kertoa, miten jätehävikkiin voidaan vaikuttaa.

– Opettaja oli Savonian opiskelijoille maininnut, että oppilaat kyllä tietävät aika paljon aiheesta, mutta haasteena oli vielä oppien käytäntöön vieminen. 5.-6. luokkalaisten opettajat mainitsivat meille, että oppilaat kyllä tietävät aika paljon aiheesta, mutta haasteena on vielä oppien käytäntöön vieminen.

– Oppilaat olivat innoissaan ja osallistuivat aktiivisesti tapahtumaan. Oppilaat tulivat myös ruokailun aikana kertomaan, kuinka olivat jo heti ottaneet opittuja asioita käyttöönsä. Tämä tapa oli myös meille opettavaisempi tapa työskennellä kuin perinteiset luennot. Tässä projektissa pääsi itse tekemään ja sisäisti asian siten paremmin, pohdiskelee Aune Salmivaara.

Mira Turunen koki tempauksen hyvänä, koska näin pääsi oikeasti vaikuttamaan tärkeään asiaan. Tempauksessa sai kertoa ja esitellä asioita, joita myös opinnoissa on opiskeltu: kivaa ja erilaisempaa kuin luokkahuoneessa opiskelu.

Kun kyseessä on opiskelijat, miten tempaus toimi opiskelun välineenä. Opettaja Tanja Vornanen korostaa muutamaa asiaa: vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja esiintymistaitojen harjaantumista.

– Opiskelijat pääsivät viemään käytäntöön omissa opinnoissaan teoriassa opittuja taitoja.

Koulujen keittiöissä seurataan viikoittain ruokahävikin syntymistä ja toteutuneita määriä kirjataan seurantataulukoihin. Hävikkimittareita on käytössä koulujen ruokasalien seinällä. Mittari kertoo oppilaille konkreettisesti päivittäin, kuinka paljon biojätettä on syntynyt.

Tämän vuoden teemana oli ruokahävikin ilmastovaikutukset. Tutkimusten mukaan kaikesta kulutuksen ympäristökuormasta kolmannes syntyy ruuasta. Kuusi prosenttia ostetusta ruuasta päätyy syömäkelpoisena roskiin: samoin joka kymmenes vihannes tai hedelmä.

Jokainen ihminen heittää vuodessa ruokaa roskiin keskimäärin 20- 25 kiloa eli satojen eurojen arvosta. EU:ssa, Suomessa ja Kuopiossa on asetettu tavoitteeksi puolittaa ruokahävikin määrä 2030 mennessä. Kuopio tähtää jätteettömäksi, päästöttömäksi ja kestävän kulutuksen kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä. Jokainen voi vaikuttaa ruokahävikkiin, esimerkiksi kauppakäynnillä tai omassa keittiössään.

Savonian restonomiopiskelijat askartelivat 5. - 6. luokkalaisten kanssa hävikkimittarin, jonka avulla oppilaat pystyvät seuraamaan päivittäin syntyvää hävikkiä.