1 minute read

Lastensuojelussa vahvaa osaamista

Poliisin sosiaalityöntekijä Tuija Heimonen esitteli Ankkuri -työryhmän toimintaa ja huumeiden käyttöä Pohjois-Savossa.

Lastensuojelussa tehdään työtä vahvalla osaamisella TEKSTI LEHTORI AULI POHJOLAINEN JA LEHTORI JOHANNA KOMULAINEN | KUVA JOHANNA KOMULAINEN

Savonia-ammattikorkeakoulussa syksyllä 2019 alkaneessa lastensuojelun erikoistumiskoulutuksessa (30 op) opiskelee erilaisissa ohjaus- ja johtamistehtävissä työskenteleviä sosionomeja (AMK) sekä sairaanhoitajia.

Heillä on vahvaa työkokemusta lastensuojelun työtehtävistä ehkäisevän lastensuojelun sekä sijais- ja jälkihuollon alueilta. Erikoistumiskoulutus toteutetaan yhdessä Hämeen, Lahden (nyk. LAB) ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa.

Lastensuojelun erikoistumiskoulutuksessa paneudutaan lastensuojelutyön ajankohtaisiin valtakunnallisiin kysymyksiin, lapsi- ja perhelähtöisiin työkäytänteisiin sekä työmenetelmiin. Koulutukseen osallistuvat työntekijät ovat tärkeässä asemassa viemässä lapsi- ja perhepoliittisen muutosohjelman (LAPE, 2016-2018) uudistuksia käytännön arkityöhön. Myös nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelujen parantaminen vuosina 2020–2023.

Lastensuojelussa on kehitetty varhaisen tuen työmuotoja, avohuollon tukimuotoja, sukulaissijaisvanhemmuutta sekä perhehoitoa. Sijaishuoltoa ja etenkin laitoshoitoa on pidetty viimesijaisena. Ehkäisevän lastensuojelun palvelujen rinnalla tarvitaan laadukkaita, lasten ja nuorten kasvatuksellisiin ja terapeuttisiin tarpeisiin soveltuvia laitospaikkoja.

Tällöin henkilöstön osaaminen on avainasemassa. Lastensuojelutyön yhtenä haasteena on saada sellaisia työntekijöitä, joilla on valmiudet sitoutua vaativaan ohjaus- ja kasvatustyöhön.

Peruskoulutus antaa perusvalmiudet työhön, mutta lastensuojelutyö vaatii jatkuvaa oman ammattitaidon kehittämistä kunkin lastensuojelutyön tehtäväalueen vaatimusten mukaisesti. Työntekijän itsetuntemus sekä hyvät vuorovaikutustaidot mahdollistavat lasten ja huoltajien kunnioittavan kohtaamisen.

”Lastensuojelun erikoistumiskoulutus on ollut antoisa ja ammatti-identiteettiä vahvistava. Eri sektoreilla toimivien toisten ammattilaisten kohtaaminen ja näkökulmien jakaminen on ollut virkistävää. Erittäin mukavaa on ollut etäyhteyksien mahdollistavat asiantuntijaluennot.”

Monialainen, sektorit ylittävä yhteistyö on välttämättömyys lasten ja nuorten tehokkaampaan auttamiseen ja hoitoon. Yhteistyö etenkin sivistystoimen ja sosiaali- ja terveysalojen välillä on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi valtakunnan tasolla. Samoin lastenkotien henkilöstön ja mielenterveystyön ammattilaisten välinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää.

Systeemisellä lastensuojelun toimintamallin kehittämisellä pyritään tiivistämään perheiden kanssa työskentelevien toimijoiden yhteistyötä ja samalla jaetun asiantuntijuuden hyödyntämistä perheiden ja lasten kanssa työskentelyssä.

”Laaja-alaisesti eri aiheista ja asioista opiskelua.” ”Verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa.”

Tämän vuoden alussa tulleet lastensuojelulain muutokset (542/2019) korostavat lasten ja nuorten osallisuutta esimerkiksi hyvän kohtelun suunnitelman laatimisessa osana omavalvontasuunnitelmaa. Hyvän kohtelun suunnitelma on yksi tärkeä näkökulma arvokasta ja vaativaa työtä tekeville lastensuojelun työntekijöille. Vaativan lastensuojelutyön toteuttaminen edellyttää jatkuvaa täydennyskouluttautumista sekä pysyviä työnohjauksen rakenteita.

This article is from: