Malcolm Gladwell on The New Yorkerin toimittaja, kirjailija ja suosittu puhuja. Hän on kirjoittanut neljä kirjaa, jotka kaikki ovat The New York Timesin bestseller-listalla: The Tipping Point: How little things make a big difference (2000), Blink: The power of thinking without thinking (2005), Outliers: The story of success (2008) ja What the dog Saw: And other adventures (2009).
asiassa lainkaan yllättävä, koska Daavid oli nokkelampi, nopeampi ja selväjärkisempi. Uskomme kuitenkin, että suuruus ja mahtavuus ovat sinänsä kaikkein vahvimpia ominaisuuksia. Esimerkiksi yritykset jatkavat fuusioitumisia kasvattaakseen kokoaan, vaikka se ei lisää menestystä. Lopputulos saattaa olla pikemminkin päinvastainen. HP ei ollut liian pieni ostaessaan Compaqin.” Gladwell kysyykin, ”tuliko HP:stä liian suuri?”. ”Annamme ymmärtää, että lasten on parasta käydä kalleimpia eliittikouluja. Mutta onko siitä ylipäätään mitään hyötyä? Lukuisat tietyillä aloilla hyvin osaaviksi kehittyvät ihmiset ovat kulkeneet kiertotietä ja joutuneet kokemaan matkalla ankaria olosuhteita”, Gladwell kertoo. Luottamus informaatioon Pohjoisvaltioiden kenraali Hooker hävisi Yhdysvaltojen sisällissodassa suuren Chancellorsvillen taistelun etelävaltioiden kenraali Robert E. Leelle. Näin kävi huolimatta siitä, että hänellä oli huomattavasti enemmän vihollista koskevaa tietoa, suuremmat joukot ja objektiivisesti katsoen merkittävästi vahvempi armeija kuin vastapuolella. Gladwellin mukaan Hooker oli omahyväisyyden uhri, joka oli kuulopuheiden mukaan sanonut joukoilleen, ettei ”kaikkivaltias Jumala voi estää meitä häviämästä”. Tappion syynä oli luottamus hallussa olevien tietojen täydellisyyteen. Gladwell on ihastunut uuteen analyyttiseen teknologiaan, ja hän puhuu rationaalisten ja valistuneiden päätöksentekoprosessien puolesta. Ihmisten on haettava apua aiempaa parempien päätösten tekemiseksi. Kirjassaan Blink (suom. Välähdys) Gladwell varoittaa intuitiiviseen ja kokemusperäiseen päätöksentekoon liittyvistä vaaroista. Suuri tietomäärä ei kuitenkaan synnytä välttämättä ja joka hetki parempia päätöksiä. Gladwell kuvaa asiaa konkreettisella kokeilulla, jossa tehdään psyykkisesti sairasta miestä koskeva diagnoosi. Psykiatri luovutti potilasta koskevia tietoja kollegoistaan koostuvalle suurelle ryhmälle siten, että ai-
”Tiedon määrän lisääntyminen lisää itsevarmuuttamme, mutta tieto ei tee meistä välttämättä viisaampia.”
van aluksi hän antoi pienen määrän tietoa ja sen jälkeen yhä useampia rajallisia tietoannoksia. Joka kerta kollegoiden saadessa tietoa hän pyysi heitä tekemään diagnoosin ja arvioimaan, kuinka varmoja he olivat diagnoosinsa oikeellisuudesta. Kokeilu osoitti, että noin neljäsosa psykiatreista teki oikean diagnoosin, ja tämä luku pysyi suurin piirtein muuttumattomana heidän saadessaan lisätietoja. Sen sijaan heidän arvionsa diagnoosin oikeellisuudesta lisääntyi. Tämä koski sekä virheellisen diagnoosin tehnyttä enemmistöä että oikean diagnoosin tehnyttä vähemmistöä. Asiantuntijoiden virheet ”Tiedon määrän lisääntyminen lisää itsevarmuuttamme, mutta tieto ei tee meistä välttämättä viisaampia. Historiallisessa perspektiivissä näimme tämän kenraali Hookerin taistellessa sisällissodassa, mutta sama toistui myös Irakin sodan aikana George Bushin julistaessa ennenaikaisesti: ”mission accomplished” eli ”tehtävä suoritettu”. Amerikkalaisten sotilaallinen vahvuus oli hyvä. Sen uskottiin kuitenkin olevan vielä parempi”, Gladwell kertoo. ”Asiantuntijoiden tekemillä virheillä on huomattavasti ratkaisevampi merkitys kuin tyhmien ihmisten tekemillä virheillä. Kukaan ei kuitenkaan kuuntele henkilöitä, joilla ei ole toimivaltaa. Tiedon puute voi aiheuttaa fiaskon, mikä ei ole erityisen yllättävää. Huomattavasti merkittävämpää on se, että myös suuret tietomäärät voivat johtaa virheisiin. Myös asiantuntijat ovat ihmisiä.”
Lajittele ja suodata Gladwellin ensimmäinen vuonna 2000 julkaistu kirja The Tipping Point (suom. Leimahduspiste) kuvaa epidemian kaltaista vaikutusta, jota taitavat viestinnän ammattilaiset voivat käyttää hyväkseen tehdäkseen läpimurron viestinnän alalla. Sosiaalinen media synnyttää nyt näitä epidemioita huomattavasti nopeammassa tempossa, koska ideat tulevat esiin entistä nopeammin. Tämä koskee sekä hyviä että huonoja ideoita. ”Big datalla on aivan varmasti edellytykset toimia haitallisesti ja muuttaa olemassa olevaa kilpailuympäristöä. Sellainen ei kuitenkaan ole luonnonlaki. On selvää, että big data lisää käytettävissämme olevien faktojen määrää, ja yritysten tulee tietysti hyödyntää sitä liiketaloudellisesti. Niiden tulee lajitella ja suodattaa dataa ja asettaa itselleen dataan liittyviä haasteita”, sanoo Gladwell, joka työskentelee myös The New Yorker -sanomalehdessä toimittajana ja kolumnistina. Hänen mielestään datan räjähdysmäinen kasvu lisää myös journalismin merkitystä. Journalismi näyttää juuri nyt uhatulta, mikä on maailmanhistoriasta tuttu asia. ”Big data lisää journalistiikan arvoa, koska tarvitsemme jonkun, joka suodattaa tietoa sekä huolehtii tarvitsemiemme asiayhteyksien ja taustojen luomisesta. Tarve lisääntyy samassa tahdissa kuin saatavillamme oleva tieto. Journalismin kriisi on liiketoimintamallin kriisi. Varsinaisessa alassa ei ole sinänsä mitään vikaa!”
Reflection | 19