KOMIA PYSTYY Lokakuu 2015
Menesty minen sallittua s. 6 Yrittä jyyttä ilmassa s. 10 Joskus paluu entiseen on pai kallaan s. 19
SEINÄJOEN KAUPUNKISEUTU MENESTYKSEN MERKIT
Yrittäjyys kasvatusta Euroopan huipulta s. 7
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Minna Sillanpää luottaa omiinsa: yrittäjät ainakaan Etelä-Pohjanmaalla eivät sammuta valoja, ennemminkin sytyttävät niitä lisää.
VETOVOIMAA SEINÄJOKI MAAN KASVUKESKUSTEN KÄRKEÄ SEINÄJOEN SEUDULLA MAAN PARAS YRITYSILMASTO 2
SEINÄJOKI ON KULKUYHTEYKSIEN KESKIPISTEESSÄ SEINÄJOKI MAAN RAKENTAVIN KAUPUNKI
SEINÄJOKI ON TAPAHTUMIEN SUURKAUPUNKI SEINÄJOKI YKKÖNEN VÄHITTÄISKAUPAN TOIMIPAIKKOJEN LIIKEVAIHDOSSA
KOMIA PYSTYY
Etelä-Pohjanmaalla yrittäjien asenne kohdallaan
"Kyllä me tämä maa nostetaan" Teksti: Sanna Männikkö — Kuva: John Bryan
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Minna Sillanpää huokuu varmuutta: Suomi nousee yrittäjyydellä ja eteläpohjalaiset yrittäjät ovat iskujoukkojen eturintamassa. – Viesti alueemme yrityksissä on selkeä: yrittäjät ovat aidosti ylpeitä Suomesta ja suomalaisuudesta ja vastuu koko maan hyvinvoinnista näkyy vahvasti. Terveinen päättäjille on, että kyllä me tämä maa nostetaan ja hoidetaan oma hommamme, jos valtio hoitaa omansa. Valtion homma on Sillanpään ja koko yrittäjäjärjestön mukaan purkaa yrittämistä rajoittavaa sääntelyä, helpottaa lupamenettelyitä ja tarjota lisää tilaa luoville, uusille ratkaisuille. Edunvalvonta edellyttää sitä, että yrittäjät ovat mukana kaikissa niissä pöydissä, joissa tärkeitä päätöksiä tehdään. Etelä-Pohjanmaalla yrittäjät ovat. – Täällä on aina arvostettu yrittäjyyttä ja yrittäjiä. Etelä-Pohjanmaallehan on tyypillistä se, että lamaannus kääntyy toiminnaksi. Täällä pystytään päättämään asioita ja sitten tekemään niitä. Yksi esimerkki suorasta toiminnasta, joka kävisi Sillanpään mukaan malliksi muuallekin Suomeen, on omistajanvaihdospalvelun pitkäjännitteinen kehittäminen. – Olemme luoneet tehokkaan ja tuloksekkaan toimintamallin, jonka avulla omistajanvaihdokset voidaan hoitaa onnistuneesti. Onnistuneet omistajanvaihdokset johtavat liiketoiminnan uudistumiseen sekä kasvuun ja ovat siksi avainkeino yrityskentän uudistamisessa.
YRITYSILMASTO MAAN HUIPPUA Yritysten ja viranomaisten hyvästä yhteistyöstä ja keskinäisestä luottamuksesta kertoo hyvin se, että Seinäjoen seutu on kahdessa perättäisessä Elinkeinoelämän keskusliitoon yritysilmastomittauksessa kivunnut ykkössijalle. Kysymykseen, voiko yritysilmastoa viedä muualle Suomeen, Sillanpää naurahtaa: – Sitä tuskin voi viedä. Mutta sitä, mitä sillä saadaan aikaan, voidaan viedä.
YRITTÄJYYDELLÄ MENESTYKSEEN Haasteista nauttivan Minna Sillanpään yksi pitkän tähtäimen ja kovan työn tavoitteista täyttyi, kun Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen valittiin Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi syksyllä 2014. Nyt toiminnan naisella on pöydällään uusi haaste. Hän rakentaa yhteistyössä kaikkien keskeisten eteläpohjalaisten kehittämisorganisaatioiden kanssa Yrittäjyydellä menestykseen 2016 -kampanjaa.
KOMIA PYSTYY Julkaisija: Into Seinäjoki Oy osana Seinäjoen kaupunkiseudun yhteismarkkinointia Päätoimittaja: Sanna Männikkö Toimittajat: Kirsi Haapamatti Kirsi Kuusisto Anssi Orrenmaa Kuvat: John Bryan Timo Aalto Shutterstock Ulkoasu ja taitto: BSTR Luova Konttori Oy Paino: Punamusta Oy Painosmäärä: 86 000
– Rakennamme alueemme yrittäjyydestä vielä nykyistäkin näkyvämpää ja houkuttelevampaa kuvaa. Haluamme viestiä, että yritykset ovat tervetulleita Etelä-Pohjanmaalle ja että täällä on hyvä yrittää. Samalla annamme selkeän viestin ja mallin koko maalle: Suomi nousee yrittäjyydellä ja pohjalaisella asenteella.
3
Yrittämisen DNA lujittuu Teksti: Kirsi Kuusisto
Yrittäjä on vuonna 2030 kielitaitoinen moniosaaja, asiakkaan tarpeet ymmärtävä asiakaspalvelija ja itseään kehittävä, ennakkoluuloton vastuunkantaja. Myös yrittämisen arvostus lisääntyy. Näin uskovat yrittäjäjärjestön puheenjohtaja, mainosalan ja sisustusalan yrittäjät, opettaja sekä ekonomi.
1. Millaista yrittäjyys on vuonna 2030? 2. Millaiset taidot korostuvat? 3. Miten yrittäjyyden imu säilyy tai kasvaa?
ULLA-HELENA KULJUNLAHTI, yrittäjä, InHouse Design Oy, Ilmajoki
1
rittäjyys on vapautettu kankeista kahleista! Yrittäjä keskittyy teY kemään sitä, missä on paras ja muut yrityksen asiat hoituvat helposti sähköisesti. Työntekijöitä voi palkata, lainata ja myös irtisanoa helposti ilman järjetöntä määrää paperityötä. Yrittäjyyden maksut tarkistetaan, jotta yrittäminen on Suomessa kannattavaa ja työtä tekemällä voi vaikka tienata vähän ylimääräistäkin!
2 Muuntautumiskyky, monipuolisuus ja joustavuus. Henkilöt, jot-
ka osaavat ja haluavat tehdä kaikenlaisia töitä yrityksessään ovat avainasemassa menestykseen. Myös taito käyttää maalaisjärkeä lisääntyy.
3 Uusia yrityksiä syntyy, kun yrittäjä saa keskittyä työhönsä eli te-
kemään sitä, mikä on sitä vahvinta osaamista. Kun yrittämisestä tehdään kannattavaa, silloin kynnys lähteä kokeilemaan madaltuu. Hyvät ideat päätyvät tuotteiksi, palveluiksi ja uusiksi menestystarinoiksi.
4
KOMIA PYSTYY TERO LUOMA, toimitusjohtaja, BSTR Luova Konttori Oy, Seinäjoki
1
uonna 2030 tulee olemaan enemmän yrityksiä, V joiden sisällä on yrityksiä, kuten startup-yrityksiä sisältäviä suuryrityksiä. Vastuullisuus korostuu, esimerkiksi suhteessa uusiutuviin energialähteisiin. Yrittäjän tulee osata kantaa enemmän vastuuta ja toimia tuleviakin sukupolvia ajatellen. Maantiede ei rajoita yrittämistä: esimerkiksi pienen, Seinäjoella toimivan yrityksen asiakkaat ovat ympäri maailmaa.
2 Luotettavuus, varmuus, parempi palve-
lu ja taito lähestyä eri kulttuurien asiakkaita korostuvat. Asioiden internetissä kaikki kytkeytyy 15 vuoden kuluttua tavalla tai toisella nettiin.
3 Yrittäjyyden
imu on parantunut, koska yrittäjyydestä on alettu puhua positiivisemmin myös julkisuudessa. Meidän yrittäjien tulisi kuitenkin jakaa nuorille enemmän tsemppiä ja kannustusta, jotta he uskoisivat omiin kykyihinsä. Itse sain opiskeluaikana kannustusta tutustumiskäynneiltä mainosalan toimistoihin.
PETRI MALINEN, ekonomisti, Suomen Yrittäjät
1
T yö kokonaisuutena on isossa murroksessa. Tämän seurauksena myös yrittäjyys on muutoksessa. Yrittäjyys muuttuu entistä joustavammaksi ja moniulotteisemmaksi toiminnaksi, johon hyvin monenlaisen taustan omaavien ihmisten on yhä helpompi osallistua.
2 Kaksi asiaa korostuu: ensinnäkin erilaiset ge-
neeriset taidot, kuten sosiaalisuus ja elämänhallintataidot. Toisekseen oppimistaidot. Omaa osaamista on jatkuvasti päivitettävä vastaamaan ympäröivän yhteiskunnan kiihtyvällä tahdilla muuttuviin vaatimuksiin.
3 Työn keskeisiä muutoksia ovat näkemys työn ja
sen tulosten omistajuudesta sekä työn merkityksen muutos välineeksi jonkin muun saavuttamiseksi. Nämä toimivat keskeisinä ajureina yrittäjyyteen, joten yrittäjyys ja yrittäjämäinen työ tulevat lisääntymään voimakkaasti.
KRISTIINA MUTKA-VIERULA, markkinoinnin opettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
1
rittäjyyden merkitys kasvaa entisestään. Yritysten Y koko tulee kasvamaan, mutta toisaalta pieniä yrityksiä tarvitaan mm. tekemään isoille yrityksille alihankintaa. Moni palkkatyö muuntunee yrittäjyydeksi. Kansainvälisyys ja verkostoituminen sekä verkossa toimiminen muuttavat yrittäjyyttä ja yrittäjyyden aloja.
2 Yhteistyö- ja verkostoitumiskykyä tarvitaan varmasti. Samoin digitaalisuuteen liittyviä taitoja, kielitaitoa ja vuorovaikutustaitoja.
3 Yrittäjätyyppejä ideoineen tulee olemaan aina eli
imua on sitä kautta. Toisaalta pakko saattaa olla yrittäjyyteen "työntävä" asia. Yrittäjyyskasvatuksella ja koulutuksella työntö voidaan muuttaa imuksi. Kynnystä yrittäjyyteen voi alentaa byrokratiaa purkamalla.
JYRKI MÄKYNEN, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät
1
rittäjyys on 15 vuoden kuluttua entisestäänkin Y merkittävämpi osa koko suomalaista yhteiskuntaa. Yrittäjyys on laajempaa ja monimuotoisempaa kuin nykyisin ja yhä useammin työtä tehdään yrittäjätyönä. Palvelut, kansainvälisyys ja erilaisen tiedon yhdistäminen ja hyväksikäyttö korostuvat.
2 Jatkuvan uusiutumisen, tiedon ja digitalisaation hyö-
dyntämisen, kansainvälisyyden sekä aidon lisäarvon asiakkaalle tuottavan toiminnan mahdollistamat taidot. Luovuus, ennakkoluulottomuus, kyky toimia verkostoissa, yhteistyökyky.
3 Tärkeää on jatkaa ja edelleen kehittää yrittäjyyskasva-
tusta, rohkaista ja antaa mahdollisuuksia yrittäjyyskokeiluihin opiskelujen aikana kaikilla koulutustasoilla sekä tuoda vahvasti esiin yrittäjyyden mahdollisuuksia ja positiivisia puolia, kuten vapautta vaikuttaa työnsä sisältöön. Yleisesti yhteiskunnassa on huolehdittava yrittäjyyden arvostuksesta, yrittäjänä toimivien mahdollisuuksista ja kannusteista.
5
TÄTÄ MIELTÄ
Menestyminen SALLITTUA Yrityksen johtaminen menestykseen on sekä taito- että tuurilaji. Eniten yrittäminen on kuitenkin kestävyyslaji. Yrittäjä ei odota pikavoittoja liiketoiminnassaan. Jos pikavoitto jossain kohtaa tulee, se sijoitetaan aika usein uudestaan vahvistamaan oman yrityksen toimintaa. Myös menestymisen näyttäminen on sallittua. Menestyvää yrittäjää olisikin aihetta kiitellä aina, kun sellaisen tapaa. Yrittäjä on hyvin usein aloittanut pienestä, riskeerannut omaisuuttaan ja onnistunut tekemään asioita oikein useammin kuin kerran ennen menestymistään. Menestys lisää menestystä ympärillään ja yrityksen kassavirtojen merkitys kumuloituu ympäröivässä yhteiskunnassa. Tekemisen ja osaamisen kulttuuri vahvistuu ja tehokkaan liiketoiminnan käytännöistä tulee standardeja. Näin syntyy varsinaisia yrittäjäsukuja, -alueita ja toivottavasti myös valtioita. Menestymistä ei ole paalutettu millekään toimialalle. Onnistuneen liiketoiminnan tärkeimpiä, ellei tärkein osa, on asiakasymmärrys: asiakaslähtöisyyden syvempi muoto. Asiakaslähtöisyys on liiassa toistossa inflatoitunut asiakasystävällisyydeksi, ripeäksi palveluksi ja julkisten palveluiden toiminnan tehostamisen termiksi. Tehokas ja ystävällinen asiakaspalvelu on
6
tietenkin tärkeää. Se on kuitenkin yritystoiminnan perusasia, ja ilman muuta sen on oltava kunnossa, mutta sillä on hyvin vaikea saada pysyvää erikoislaatuista kilpailuvoimaa. Kilpailun voittaja on se, jonka sydäntä lähellä on joka ratkaisussa asiakkaan elämän arviointi. Millainen ajatuksenjuoksu edeltää hankintapäätöstä, millaisessa tilanteessa tarve nousee akuutiksi, kuinka pystytään olemaan kilpailijoita paremmin saatavilla juuri sillä hetkellä, mitä odotuksia on palveluntoimituksesta ja mitä tapahtuu onnistuneen toimituksen jälkeen? Kupletin juoni on helppo ymmärtää, mutta yksinkertaisuus vaatii menestyjältä ankaraa kurinalaisuutta. Lukuisat eteläpohjalaiset menestyjäyritykset ovat tämän oivaltaneet. Into Seinäjoessa me olemme enemmän kuin intoa täynnä joka kerta kohdatessamme yrittäjän tai sellaiseksi aikovan, jota kiinnostaa saada yritys menestymään asiakasymmärrystä kasvattamalla.
Tapio Seppä-Lassila Yrityskehityspäällikkö Into Seinäjoki Oy
YRITTÄJYYSKASVATUSTA EUROOPAN HUIPULTA
KOMIA PYSTYY
Teksti: Kirsi Kuusisto — Kuva: Timo Aalto
Yrittäjä Kari Ruohomäki Seinäjoen Keittiötukusta aloittaa oppitunnin Alakylän koululla Seinäjoella. Hän seuraa 5A-luokan oppilaiden toiveammattien kirjoittelua liitutaululle. Taululla lukee muun muassa arkkitehti, automyyjä, ammattilaisjääkiekkoilija ja tietenkin formulakuski. – Nämä ammatit voisi toteuttaa yrittäjänäkin. Tärkeintä on, että teillä on intohimoa ja omaa halua. Käyttäytyminen on se kaikkein tärkein arvosana, sanoo Ruohomäki.
tuksen mittariston kehittäminen yhtenä partnerikouluna yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Luokanopettaja Henna Kangas oli yksi testiryhmän opettajista. Lisäksi noin 300 oppilaan Alakylän koulu valittiin kesällä 2014 OECD:n neljän parhaan yrittäjyyskasvatuskäytänteen tekijän joukkoon. – Yrittäjyyskasvatus on opettamisen ja toiminnan tapa, jossa sekä oppilaan että opettajan vastuullisuudella on suuri merkitys. Yrittäjyyskasvatus näkyy myös opetuksen sisällössä: esimerkiksi maatilateemaan voi yhdistää vierailun paikallisella maatilalla. Vastuullisuutta vanhimmat oppilaat oppivat toimiessaan ”välkkäriop-
Alakylän koulu saavutti vuonna 2013 ensimmäisenä suomalaisena peruskouluna yrittäjyyskasvatuksen laatuleiman ”The National Standard for Enterprise Education”, jonka myönsi englantilaiTÄRKEINTÄ ON nen Warwickin yliopisto. Laatuleiman INTOHIMO JA OMA hakemisen taustalla oli yrittäjyyskasva-
”
Vili-Verneri (vasemmalla), Anniina, Katariina, Joel, Onni (taustalla), Henri ja Jere. Tiellä vaikkapa yrittäjyyteen!
pilaina” eli leikittäjinä nuoremmilleen, toteaa Henna Kangas. – Yrittäjyyskasvatuksen opettaminen on siis paitsi ulkoisen myös sisäisen yrittäjyyden tukemista. Tavoitteena on oppilaiden oma-aloitteisuus ja osallistuminen, lisää rehtori Sanna Kontio. Mitä yrittäjyyskasvatuksen eurooppalainen huomionosoitus sitten koululle antoi? Kontio ja Kangas vastaavat: lisää motivaatiota, oppilaiden ja opettajien innostuneisuutta sekä pääminis terivierailun.
Ainakin Kari Ruohomäen vierailu oppitunnilla tuntuu tehneen tehtävänsä. Rohkeat viidesluokkalaiset kysyvät häneltä käytännönläheisiä kysymyksiä, muun muassa tämän: ”Miten yrittäjäksi pääHALU. see?”. Innostus saatiin syttymään.
Yrittäjyyden tukea läpi elämän. Seinäjoen seudulla yrittäjyyden tukeminen alkaa yrittäjyyskasvatuksella alakouluissa ja jatkuu nuori yrittäjä -toimintana yläkouluissa ja toisella asteella ja yritystallina ammattikorkeakoulussa. Aikuinen saa tukea monipuolisesti yrityksen perustamiseen, liiketoiminnan kasvattamiseen ja vienninedistämiseen. Eläköityvä yrittäjä voi hyödyntää omistajanvaihdospalvelua, jossa yrityskselle etsitään seuraaja/ostaja.
7
BISNESTÄ JA INTOHIMOA Raimo Sarajärvi toi yrittäjämäisen asenteen jalkapalloon. Teksti: Anssi Orrenmaa — Kuva: Timo Aalto
8
KOMIA PYSTYY Seinäjokelainen liikemies Raimo Sarajärvi jakaa energiansa kiinteistöbisneksen ja jalkapallon kesken. Molemmista on löytynyt tilaa pitkäjänteisen kehitystyön tuomalle menestykselle. Selvityksen mukaan vain kolme prosenttia kauppatieteiden maistereista perustaa yrityksen valmistumisensa jälkeen. Raimo Sarajärvi kuuluu tähän murto-osaan.
– Eihän tämä toiminta ole kilpailukentässä riemua aiheuttanut, koska se on ravistellut rakenteita, toteaa Sarajärvi.
VERKOSTO ON PARAS PÄÄOMA Raimo Sarajärven elämän toinen puolikas, intohimo liikunnan edistämiseen, on perua syntymäkaupunki Rovaniemeltä.
– Huomasin jo opiskeluaikana Tampereella ajattelevani yrittäjämäisesti. Etsin järkevämpää tapaa tehdä asioita. Mietin, miten toimintaa voisi kehittää kannattavammaksi.
Nuori mies edusti pelaajana ensin Rovaniemen Palloseuraa. Nykyiseen kotikaupunkiinsa Seinäjoelle hän muutti siirryttyään opiskeluaikana ensin TP-Seinäjoen ja sittemmin Sepsi-78:n riveihin.
Sarajärvi nosti silti melkein parikymmentä vuotta pienosakkaana palkkaa kiinteistönvälitystoimistoista, ennen kuin ryhtyi päätoimiseksi yrittäjäksi. Palkkatyön rinnalla kulki sivutoimiluvalla tehty kiinteistöbisnes ja muu sijoitustoiminta.
Kun pelaajaura päättyi, on Sarajärvi ottanut sitäkin vahvemman otteen jalkapallon tukemisesta. – Liikunta on hyvä tapa verkottua ja ottaa fiksulla tavalla yhteiskunnallista vastuuta. Sen tuoma verkosto on ehkä suurin pääoma, mitä olen elämässä saanut. Perimmältään kyse on kuitenkin intohimosta, joka on kaukana bisneksestä.
– Yrittäminen on mahtavan hyvä koulu. Kyllä tässä on turpiin saatu ja opittu kantapään kautta, mutta riskejä on otettava, jos tavoittelee voittoa, pohtii Sarajärvi. Vuonna 2009 syntyi Kotijoukkue, joka on kuudessa vuodessa kasvanut 14 toimiston valtakunnalliseksi ketjuksi. – Halusimme luoda parhaan mahdollisen alustan harjoittaa kiinteistönvälitystä ketjumaisesti. Yhdistimme paikallisen päätöksenteon valtakunnallisen ketjun etuihin. Tilaus yrittäjämäiselle kiinteistönvälitykselle oli Sarajärven mukaa jo ilmassa. Jonkun vain piti luoda sille puitteet. Seuraavaksi Kotijoukkue rakensi alustan kuluttajien omatoimiselle asunnon myynnille. Syntyi Solo.fi, jonka tarjonnassa on jo 3500 asuntoa. Kun Kotijoukkueen välityksessä on tuhatkunta asuntoa, on osuus yhteensä lähes 15 prosenttia maan asuntotarjonnasta.
Sarajärvi toi silti bisnesajattelun tavoitteellisuuden jalkapalloon niin tehokkaasti, että Seinäjoen Jalkapallokerho nousi muutamassa vuodessa kolmanneksi ylimmältä sarjatasolta Veikkausliigan mitalipeleihin. – En minä ole tietenkään tätä yksin tehnyt, vaan olen onnistunut saamaan ympärille hyviä ihmisiä. Joukkuepeli on minun teemani. Yksi puolustaa, toinen syöttää ja kolmas tekee maalin.
noin 30 yrityksen toiminnassa tai hallinnossa. Yksi yrityksistä omistaa lähes 10 hehtaaria kiinteistöjä. – Toisia yrityksiä hoidetaan puhtaasti liiketoiminnallisesti. Sitten on jalkapallo, jossa taloudellista järkeä on oltava riittävästi ja joka on elämän sisältöön liittyvä asia. En osaa sitä muuten selittää, miettii Sarajärvi. Sekä bisneksessä että urheilussa motivoi päämäärän asettaminen ja pitkäjänteinen ponnistelu sitä kohti. Kotijoukkueella tavoitteena on viidenneksen osuus maan asuntomarkkinoista. – Jalkapallossa SJK:n tavoite on voittaa viiden vuoden aikana Suomen mestaruus, pelata pääsääntöisesti vuosittain Euroopan tasolla, vakiinnuttaa kannattajakunta ja olla iso osa eteläpohjalaista yhteisöä. Koska tätä tavoitetta varten tarvitaan toimiva kotipesä, nousee maan ensimmäinen täysin umpinainen jalkapallostadion parhaillaan Seinäjoelle, pääosin yksityisellä rahalla. Kysymys jalkapallon viemästä ajasta ja energiasta pistää Sarajärven mietteliääksi. Arvio on 40-50 prosenttia. Siitä huolimatta myös bisneksen normaalit viikkotunnit tulevat täyteen. - En ole ikinä katsonut kelloa. Sen olen halunnut opettaa myös lapsilleni. Mitä teettekin, älkää miettikö, miten paljon se vie aikaa.
KELLOA EI VOI KATSOA Sarajärvi on joukkuepelaaja myös yritysmaailmassa. Hän on mukana
RAIMO SARAJÄRVI ON ONNISTUNUT YHDISTÄMÄÄN ELÄMÄSSÄÄN VOITTOA TAVOITTELEVAN BISNEKSEN JA INTOHIMON JALKAPALLOON. 9
Mark Wiltshear oli tehnyt vuosikausia pohjoismaista etätyötä synnyinkaupunkiinsa Lontooseen, kun toimeksianto kolme vuotta sitten päättyi. Perhe asui tukevasti Seinäjoella ja siellä haluttiin myös pysyä. Alkoi aktiivinen työnhaku. – Moni vastasi, että CV on kiinnostava, mutta heillä ei ole minulle tarpeeksi käyttöä, kertoo Wiltshear. Kun kukaan ei halunnut palkata kokonaista Wiltshearia, hän päätti myydä osaamistaan paloissa.
Seinäjokelaistunut britti Mark Wiltshear haistelee eteläpohjalaisia tuulia sekä uusyrittäjänä että podcast- lähetysten tekijänä.
10
– Heti kun kerroin, että harkitsen yrittäjäksi ryhtymistä, kaikki pitivät ajatusta kiinnostavana ja alkoivat esitellä minua ystävilleen. Ilmassa oli jotain kannustavaa. Britti havaitsi myytin eteläpohjalaisesta yritysilmastosta todeksi. Moraalinen tuki yrityksen perustamiselle oli niin vankka, että palkannauttija löysi itsestään ensi kertaa yrittäjän. Henkisen tuen lisäksi löytyi yhtiökumppaneita ja starttirahaa. Hieno systeemi, kiittelee uusyrittäjä.
KOMIA PYSTYY
Yrittäjyyttä Lontoolaisen Mark Wiltshearin elämästä tuli Seinäjoella seikkailu. Teksti: Anssi Orrenmaa — Kuva: Timo Aalto
Nyt Xport hakee neljän hengen voimalla ulkomaisia asiakkaita ja kumppaneita paikallisille yrityksille. Hankkii markkinatietoja, valmistelee kontakteja, solmii suhteita ja järjestää tapaamisia. Nuori yritys alkaa olla myös tunnettu, kiitos tehokkaan verkostoitumisen. Xport esimerkiksi pitää yllä uutiskirjettä alueellisista bisnestapaamisista. Se markkinoi myös palveluja eteläpohjalaisten maahanmuuttajien kumppaniverkostoltaan, Xport Associatesilta.
PODCASTIN ILOSANOMAA Vuodenvaihteessa Mark Wilsthear yllätti itsensä jälleen. Hän alkoi tehdä säännöllisiä podcast-lähetyksiä, internetissä kuultavia haastatteluja.
podcastit: Mark Wiltshearin ast.com/ dc explorefinlandpo suomeksi
– En ollut koskaan ajatellut itseäni luovana ihmisenä, mutta nyt nautin luodessani ohjelmia. Podcasting on harrastus, mutta sen ajatus on sukua yritysidealle: Suomen ja Etelä-Pohjanmaan vahvuuksista on syytä kertoa tuorein silmin maailmalle. – Huomasin näkeväni asiat toisin. Taustani antaa perspektiiviä sille, mitä suomalaiset pitävät arkipäiväisenä. Kuten jokamiehen oikeuksille, joita Wiltshear ei lakkaa ihastelemasta. Iso-Britanniasta katsoen vapaa kulkeminen luonnossa ja sen antimien kerääminen on käsittämätön etuoikeus. Noin vallankumouksellisen ajatuksen viemisestä Pohjoismaiden ulkopuolelle Wiltshear ei edes haaveile. Sen sijaan hän houkuttelee ihmisiä kokemaan sen Suomessa, vaikka Etelä-Pohjanmaalla. – Pohjalaiset vähättelevät, että meillä on vain tekojärviä, mutta muualta tuleville järvi on järvi.
Itse en ollut koskaan uinut Englannissa järvessä. Pohjalaisen britin oivaltavia pod cast-haastatteluja sienien keräämisestä, joulusta, saunasta, Koskenkorvasta, salibandysta, ja kirpputoreista kuunnellaan jo Amerikassa ja Kaukoidässä asti. Eniten Mark Wiltshear on puinut paikallista jalkapalloa. Aihe on herkkä britille, joka ei ole moneen vuoteen nähnyt suosikkijoukkueensa Wimbledonin pelaavan. – Se on aika kovaa, mutta onneksi on SJK. Olen ollut Seinäjoen Jalkapallokerhon fani jo seitsemän vuotta, kauan ennen nykyisiä kunnian päiviä, ylpeilee Wiltshear. Seinäjoen pieni brittiyhteisö viihtyy SJK:n faniryhmän liepeillä, sillä siellä on lupa laulaa ja huutaa. – Tietysti arvostan sitä, että peli on kehittynyt. Tärkeintä on kuitenkin kannustaa ja päästä pelin jälkeen keskustelemaan pelistä.
11
Lennossa, ulkona ja vaivattomasti MITÄ Suomi syö vuonna 2030 ei ole niin kiinnostava kysymys kuin se, MITEN Suomi syö. Atrian ja Juustoportin toimitusjohtajat Juha Gröhn ja Timo Keski-Kasari visioivat ruokakulttuurimme tulevaisuutta. Teksti: Kirsi Haapamatti — Kuva: Timo Aalto , Shutterstock
Juha Gröhn: Muutos ei tule olemaan kovin dramaattinen. Syömme samaa kuin nytkin. Ravintotottumukset eivät muutu nopeasti, eikä toisaalta ihmisen fysiologinen ravintoaineiden tarvekaan. Ruokailun muoto muuttuu. Tulevaisuudessa syömme entistä enemmän valmisruokaa ja lennossa mukaan otettavia aterioita. Ulkonasyöminen lisääntyy. Toisaalta myös kotikokkaaminen kasvattaa suosiotaan, mutta kiireisestä arjesta se siirtyy yhä enemmän juhlahetkiin.
12
Timo Keski-Kasari: Ruuanlaitto ja syöminen liittyvät entistä enemmän sosiaalisuuteen, yhdessäoloon ja yhdessä tekemiseen, mutta kuten Juha sanoi, tämä korostuu juhlahetkissä. Arjessa nopeus on valttia. Jo nyt on nähtävissä, että ihmisillä on paljon tietoa ravinnosta ja syömisestä. Samalla kaikenlainen itsensä mittaaminen lisääntyy. Ruokaympyrä ja viralliset ravitsemussuositukset ovat hyvä ohjenuora jatkossakin, mutta tietty ihmisryhmä räätälöi itselleen omat ruokaympyränsä ja syö sen mukaan. Tällaiset ääri-ilmiöt ovat kuitenkin marginaalisia.
«
Mitä me syömme vuonna 2030? Saammeko eläinproteiinin hyönteisravinnosta vai peräti pilleripurkista? Olemmeko kaikki vegaaneja? Syökö koko maailma samaa ruokaa?
KOMIA PYSTYY
”
ATRIA JA JUUSTOPORTTI OVAT ETELÄPOHJALAISEN ELINTARVIKEOSAAMISEN KÄRKIYRITYKSIÄ.
MONIPUOLISEN JA LAAJAN ELINTARVIKEKETJUN OSUUS ALUEEN BKT:STA ON YLI 60 PROSENTTIA.
13
Millainen rooli Suomella on tulevaisuuden ruokatuotannossa globaalisti?
«
Gröhn: Suomi tuottaa itse kaikki ne raaka-aineet, joita meillä ilmastollisesti on mahdollista. Tuontia ei voida koskaan korvata kokonaan, ei meillä ole järkevää yrittää banaaneja kasvattaa. Markkinaosuutemme maailman elintarvikebisneksessä ei voi koskaan olla kovin suuri, mutta potentiaalia on. Siirrymme entistä enemmän raaka-aineiden viennistä ruokavientiin. Valmiit tuotteet ovat elintarvikevientimme kärki jatkossa. Keski-Kasari: Ilmastonmuutoksen vaikutukset viljelyyn näkyvät jo eteläisemmässä Euroopassa. Sijaintimme on etu. Suomessa voi tuottaa ruokaa käyttämättä liikaa kasvinsuojeluaineita. Elintarvikehygienia meillä on huippuluokkaa ja eläintaudit pysyvät kurissa. Kun emme tingi näistä, suomalainen ruoka säilyttää puhtautensa ja on kovaa valuuttaa globaalisti.
14
Iso vai pieni tuotanto? Keski-Kasari: Monimuotoisuutta eli kaiken kokoisia tiloja ja yrityksiä tarvitaan. Etelä-Pohjanmaalla tilakoko on toki kasvussa, enkä näe sitä huonona asiana. Esimerkiksi meille ostettavasta maidosta jo puolet tulee tiloilta, joilla on rakennettu uusi iso navetta kahden kolmen vuoden sisään. Tämä kertoo pohjalaisten yrittäjien intohimosta tehdä työtään ja uskosta tulevaisuuteen. Gröhn: Pienillä yksiköillä on omat markkinansa. Monipuolisuus on etu, ja se antaa tilaa innovaatioille. Elintarvikeyrityksen kannalta suuruuden hyödyt näkyvät esimerkiksi siinä, että markkinointiin on mahdollisuus satsata. Kilpailu pääsystä eurooppalaisten ruokaketjujen hyllyille on kova. Elintarvikejätit jyräävät. Suomen osuus Euroopan elintarviketuotannosta on prosentin luokkaa, joten meidän on oltava taitavia ja vikkeliä.
KOMIA PYSTYY
Juha Gröhn
Timo Keski-Kasari
”
INTERNETIN JA SOMEN MYÖTÄ TIEDON JA LÄPINÄKYVYYDEN MERKITYS KASVAA. IHMISET HALUAVAT TIETÄÄ, MITEN RUOKA ON TEHTY JA RAAKA-AINE KASVATETTU. TARINAT ELINTARVIKETUOTANNON TAKANA ON AVATTAVA JA NIIDEN ON OLTAVA TOTTA. TOIMINNAN EETTISYYS ON ENTISTÄ TÄRKEÄMPÄÄ.
Miten elintarvikeketju huomioi kuluttajat tulevaisuudessa? Keski-Kasari: Heitä on kuunneltava herkällä korvalla. Vaivattomuus ruuan suhteen tulee korostumaan jatkossa. Kuluttajan on saatava entistä laajempi valikoima. Oma ruokapussi kuljetetaan kotiin tai se voi odottaa valmiiksi kerättynä kaupassa. Internetin ja somen myötä tiedon ja läpinäkyvyyden merkitys kasvaa. Ihmiset haluavat tietää, miten ruoka on tehty ja raaka-aine kasvatettu. Tarinat elintarviketuotannon takana on avattava ja niiden on oltava totta. Toiminnan eettisyys on entistä tärkeämpää. Gröhn: Esimerkiksi lähiruuan suosio ja ruokapiirit kertovat, että kuluttaja kaipaa yhteyttä ruuan alkulähteille. Suoramyynnin lisääntyminen ei ole elintarvikeyrityksille uhka, sillä se on lopulta vain pienen ihmisryhmän mahdollisuus. Ei Tukholman keskustassa asuva voi lähteä ajelemaan pitkin Skånea maatiloilla hakemassa munia sieltä ja lihaa tuolta. Suurin osa kuluttajista asioi jatkossakin kaupassa, oli se sitten kivijalkamarketti tai nettikauppa. Jäljitettävyys on silti tärkeää. Suomi on siinä edelläkävijä.
Italiassa on pizza, ruotsalaiset ovat omineet lihapullat. Mikä suomalaisessa ruokakulttuurissa voisi olla samanlainen ylpeyden aihe? Keski-Kasari: Suomalainen ruokakulttuuri on ainutlaatuinen. Perinteet kestävät meillä, esimerkiksi karjalanpiirakka tai karjalanpaisti säilyttävät suosionsa. Laadukas hyvin kypsytetty juusto voi olla esimerkkinä ainutlaatuisesta kotimaisesta ruuasta. Gröhn: Hyvät raaka-aineet ja niiden taitava käsittely. Toivon, että jatkossa meillä on ihmisiä, jotka osaavat valmistaa täydellisiä savumuikkuja. Millainen on edustamasi yritys vuonna 2030? Gröhn: Atria on peruslinjaltaan samanlainen. Uusia tuoteryhmiä tulee valikoimaan. Keski-Kasari: Toivottavasti olemme edelleen innovatiivinen ja vastuullinen perheyritys. Lisäämme palveluliiketoimintaamme entisestään. Myös kasvisruokien ja lisäaineettomien, vastuullisten maitotuotteiden osuus tuotevalikoimassamme kasvaa.
15
Kun tietää, mitä tahtoo
JA TEKEE SEN Tuoreen K-rauta-yrittäjän taival kohti nykyistä pestiä on ollut niin johdonmukainen, että se on kuin oppikirjasta. Tosin innovatiivisuutta ei voi oppia. Se Iiro Takalalla on verissä. Teksti: Kirsi Haapamatti — Kuva: Timo Aalto
– Tuohon tulee pihamiljöö. Ulkoporeammeita ja paljuja, terassi, pihakiveyksiä, ruukkuistutuksia, valaisimet..., Iiro Takala selostaa ja osoittaa Seinäjoen K-raudan laajan myymälän toista päätyä. – Haluan, että asiakas pääsee fiilistelemään, että hän kokee, millaisia kokonaisuuksia ja tunnelmia kotipihalleen voi meidän avulla rakentaa. Miljöiden, kotien ja arjen "lavastus" ei ole rautakauppatodellisuudessa aivan tavallista. Ainakaan Suomessa. Vastikään Seinäjoen K-raudan kauppiaana aloittanut Iiro Takala hakeekin ideoihinsa vauhtia maailmalta. Takala ja hänen edustamansa K-rauta haluavat profiloitua jonain muuna kuin betonisäkkien myyjänä.
16
– Toki me niitäkin myymme. Rakentajat ja ammattilaiset palvellaan meillä jatkossakin, hän huomauttaa. 28-vuotias Iiro Takala on Suomen nuorin K-rautakauppias. Liikepaikkana Seinäjoen myymälä on iso. Harppaus saman alan perheyrityksestä, soinilaisesta Oivaraudasta, ketjuliikkeen kauppiaaksi olisi suuri kenelle tahansa. Nuoresta iästään huolimatta Takala on kuitenkin "virkaiältään" aikamies. Hän on työskennellyt isänsä rautakaupassa pikkupojasta alkaen. – Olen aina tiennyt, että haluan olla rautakauppias. Mutta myös sen, että haluan nyt jotain omaa, en jatkaa perheyritystä.
Liiketalouden opinnot, Keskon esimieskoulutus ja kauppiaskoulutus K-instituutissa ovat pitäneet Takalan kurssin suoraviivaisena. Kun hän vielä suoritti kauppiasvalmennusharjoittelun juuri Seinäjoen K-raudassa, ei ole hätkähdyttävää, että hän lopulta päätyi sinne kauppiaaksi. Perheyrityksenkään pelikenttä Soinissa ei ole vain oma pitäjä, vaan innovatiivinen kauppa palvelee verkossa kautta maan. Kokemuksen puutteesta ei Takalaa voi syyttää. – Isältä ja muilta suvussa olevilta yrittäjiltä olen saanut paljon eväitä tähän. Olen systemaattisesti tavoitellut tätä, ja nyt sen sain. Olen todella innoissani tästä kaikesta. Kauppiasurasta, mutta myös K-rauta-ketjun takaamasta mah-
KOMIA PYSTYY
”
OLEN AINA TIENNYT, ETTÄ HALUAN OLLA RAUTAKAUPPIAS.
IIRON VINKIT MENESTYKSEEN 1. Pidä tavoite selvänä ja keskity siihen. 2. Ole pitkäjännitteinen. Kaikki ei rakennu hetkessä. 3. Usko omaan tekemiseen ja tee: älä odota että joku muu tulee nostamaan. 4. Pidä henkilökunta ja itsesi kunnossa. 5. Muista nöyryys.
dollisuudesta kulkea rautakauppamarkkinan kehityksen kärjessä, Takala kertaa. Tunteen palo kuuluu kauppiaan äänessä, kun hän visioi alan tulevaisuutta ja oman myymälänsä asemaa. Takala tuumii, että rautakaupassa asioinnin luonne on muuttunut. – Ennen mentiin hakemaan tiettyä konetta tai tarviketta erityistä tarvetta varten. Nyt myymälään tullaan hakemaan ideoita ja neuvoja. Etenkin naisasiakkaat ovat ryhmä, jolle meillä on paljon annettavaa. On mahtavaa, että Seinäjoen myymälässä on asiantunteva ja pysyvä henkilökunta, joka aidosti haluaa ja osaa auttaa asiakkaita.
Iiro Takala on aidosti kiinnostunut rautakaupan tuotteista ja palveluista. Innostuksen lisäksi pitkä kokemus alalta lupaa kauppiasuraa ajatellen hyvää.
17
an a t i nn u p sa s a up a k ys Yrit
& Teksti: Kirsi Haapamatti
Kymmenettuhannet suomalaisyritykset ovat omistajanvaihdoksen edessä seuraavan vuosikymmenen aikana. Seinäjoella tiedetään, millä keinoin omistajanvaihdos toteutetaan hallitusti ja onnistuneesti.
Jos yrityksen kaupassa kaikki voittavat, miksi niitä kuitenkin tehdään nihkeänlaisesti? Kauppatieteen tohtori, tutkimus- ja innovaatiojohtaja Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulusta tietää. – Myyjät ja ostajat eivät kohtaa, ja jos kohtaavat, heidän odotuksensa eivät kohtaa. Pienet ja keskisuuretkaan yritykset eivät Varamäen mukaan useinkaan tule julkiseen myyntiin. Omistaja saattaa odotella, että ostaja kävelee sisään. Tästä kertoo sekin, että aika usein ostaja on omasta tuttavapiiristä.
– Aina myytävä yritys ei ole houkuttelevassa kunnossa. Jos yritystä on johdettu sammutetuin lyhdyin, on sen vetovoima ostajan silmissä pieni. Omistajanvaihdoksia saattaa jarruttaa myös se, että myyjä suhtautuu yritykseensä tunteella. Tämä on tietenkin ymmärrettävää.
SEINÄJOELLA PITKÄ KOKEMUS OMISTAJANVAIHDOSTEN TUTKIMUKSESTA Seinäjoen ammattikorkeakoulu on Varamäen luotsaamana tutkinut yritysten omistajanvaihdoksia jo viisitoista vuotta. SeAMK on tutkinut omistajanvaihdoksia valtakunnallisesti ja alueellisesti niin ostajien, myyjien kuin asiantuntijoidenkin kantilta ja laatinut työkaluja yritysostomahdollisuuksien lisäämiseksi. Vuonna 2013 Elina Varamäki valittiin vuoden omistajanvaihdosasiantuntijaksi Suomessa. SeAMK on myös parhaillaan vastuutahona eurooppalaisessa hankkeessa, jossa kehitetään
YRITYSKAUPPOJA RÄÄTÄLÖIDYSTI
18
Etelä-Pohjanmaalla yritysten omistajanvaihdoksia on edistetty systemaattisesti pisimpään ja tehokkaimmin koko maassa. Nykyinen palvelumalli kävisikin hyvin malliksi koko maahan.
dosten määrää alueellaan. Omistajanvaihdoksissa hyödynnetään Etelä-Pohjanmaan Yrityspörssiä (www.epyritysporssi.fi), jossa myyjät ja ostajat kohtaavat.
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät palvelee yrityskaupan osapuolia maksutta pyrkien lisäämään onnistuneiden omistajanvaih-
Omistajanvaihdospalvelu toteutetaan Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien ja alueen kuntien yhteisellä rahoitusmallilla.
«
Yrityskauppa saa parhaimmillaan sekä ostajan että myyjän suun messingille. Ostaja saa valmiin brändin, konseptin, asiakasrekisterin, yhteistyöverkostot ja kenties tilat ja laitteet. Myyjälle ja luopujalle kauppa varmistaa, että yritys – monille elämäntyö – saa jatkuvuutta. Toisaalta myyjä voi myydä osan liiketoiminnoistaan ja panostaa entistä enemmän jäljelle jäävään.
KOMIA PYSTYY omistajanvaihdoksia herätteleviä toimenpiteitä kuhunkin viiteen osallistujamaahan. SeAMKissa toimii noin kahdentoista hengen tiimi omistajanvaihdostutkimuksen parissa. Suuri osa pk-yritysten omistajanvaihdoksista tapahtuu yrityksissä, joiden omistaja ja vetäjä on ikääntymässä ja jäämässä eläkkeelle. – Tällaisia yrityksiä on seuraavan kymmenen vuoden aikana tulossa myyntiin noin 28 000. Kaikki eivät tokikaan käy kaupaksi. Omistajanvaihdostahti on tällä hetkellä pari tuhatta yritystä vuodessa.
ASIANTUNTIJA-APU ON SIJOITUS Omistajanvaihdoksissa tärkeää on Varamäen mukaan taustatyö ja asiantuntija-apu. Isoin työ on määritellä yrityksen oikea hinta, muutoin kauppaa ei synny. Ulkopuolisen omistajanvaihdosasiantuntijan konsultaatioon satsaaminen pitäisi nähdä investointina, ei kulueränä. Tutkimusten mukaan asiantuntijapalveluiden käyttäminen omistajanvaihdostilanteissa edesauttaa kaupan onnistumista. Yrityksen myynti uusiin käsiin voi joskus kirpaista sen perustajaa, vanhaa omistajaa. – Voi olla vaikea katsella, jos uusi omistaja kehittää yritystä eri suuntaan kuin itse oli ajatellut. Luopuminen ottaa koville. Mutta useimmiten yrityksen myynti on tehnyt yritykselle pelkkää hyvää. Toiminta jatkuu uusin voimin ja kunnianhimoisemmilla tavoitteil la. Yli 80 prosenttia ostajista ja myyjistä on tyytyväisiä omistajanvaihdoksiinsa pk-sektorilla. – On harmillista, että yrityskulttuurissamme joskus vielä ajatellaan, että yrityksen myyminen on jotenkin häpeällistä. Pitäisi ajatella, että yrityskauppa on aivan normaalia yritystoimintaa. Näin on esimerkiksi Yhdysvalloissa, Elina Varamäki vertaa.
CASE: IISAKKI JÄRVENPÄÄ
JOSKUS PALUU ENTISEEN ON PAIKALLAAN Teksti: Kirsi Haapamatti
Iisakki Järvenpään puukkotehdas Kauhavalla on vanha yritys. Se on valmistanut puukkoja vuodesta 1879 ja on Suomen monista puukkotehtaista perinteikkäin. Olikin tunteita nostattavaa, kun saman suvun omistuksessa aina ollut yritys myytiin kaksi vuotta sitten ulkopuolisille. Suurin tunteen palo oli kuitenkin uusilla ostajilla Hannu Pennalalla ja Jarkko Haukkalalla. – Aamukahvipöydässä hoksasin pienen lehti-ilmoituksen. Myydään puukkotehdas. Soitin saman tien Jarkolle, että ostetaan puukkotehdas. Jarkko kysyi, että mikä niistä. Vastasin että Järvenpää, johon Jarkko sanoi että ostetaan vaan, yrittäjä Hannu Pennala kertoo. Pikapäätöksestä huolimatta yrittäjäkaksikko ei lähtenyt soitellen sotaan. He olivat jo tahoillaan yrittäjiä. Kokemusta yritysten myynnistä ja ostamisesta oli entuudestaan. Heillä oli myös selkeä visio siitä, miten yritystä kehitetään.
– Ostimme konkurssin partaalla olleen yrityksen nopeasti, ilman mittavaa taustatutkimusta. Maksoimme sen velat pois. Joku muu olisi ehkä toteuttanut kaiken toisin, mutta meille oli tärkeää, että yritys pysyy pystyssä, Jarkko Haukkala sanoo. Se oli tärkeää myös myyjätaholle. Kun omistajuus vaihtui, veivät uudet omistajat yrityksen takaisin juurilleen. Halpatuotantoa ja kakkoslaatua ei haluttu tehdä, vaan satsattiin laatuun. – Suurin osa silloisesta jälleenmyyjäverkostosta kaikkosi, kun nostimme hintoja. Me olemme ylpeitä laadusta ja ammattitaidosta, eikä sitä pidä myydä alihintaan. Puukkojemme osatkin valmistetaan Suomessa, olemme ainutlaatuinen puukkotehdas, Hannu Pennala kertoo. Puukkotehdas on nyt pääsemässä jaloilleen. Se satsaa perinteeseen, käsityöläistaitoon, laadukkaisiin materiaaleihin ja verkkokauppaan. Tehdas Kauhavalla on myös matkailukohde.
19
«
Lähiruokakonsepti on Tukkutalon
HIOTTU TIMANTTI Teksti: Kirsi Kuusisto — Kuva: Timo Aalto
Kimmo Heinonen uskoo lähiruokakonseptin tulevaisuuteen. Tuottajia sen jatkuvuuden takaamiseksi ei ole hänen mukaansa vaikea löytää.
20
Vaihtoehdot lautasellasi: oman alueen tuottajien raaka-aineista valmistettu ruoka vai mikrossa sulatettu pakastepizza? Molemmat voivat maistua taivaalliselta, mutta lähiruoan nauttija tietää, että syötävä on takuulla tuoretta. Tukkutalo Heinonen Oy Seinäjoella on kehittänyt oman lähiruokakonseptin ”Takuulla läheltä”, jolla lähiruoan arvostusta halutaan nostaa uusiin sfääreihin. – Kehittelemämme konsepti tarjoaa paitsi raaka-aineet omalta alueelta myös markkinointimateriaalia niiden esillepanoon myymälöihin, ravintoloihin tai buffet-pöytiin. Oman alueen tuottajille konsepti tarjoaa helpon myyntikanavan, jotta he voivat keskittyä omaan tekemiseensä, kertoo perheyrityksen toimitusjohtaja Kimmo Heinonen. Tukkutalon myyntikanavasta hyötyy tällä hetkellä noin 40 maakunnan viljelijää, jotka merkitsevät sille ennen kaikkea laadun taetta.
– Haluamme tuoda omalla konseptilla paikallisuuden ja ruoan laadukkuuden paremmin esille. Meille on tärkeää myös rahan jääminen oman alueen hyödyksi. Paitsi viljelijät myös kuljetusyrittäjät ja monet muut yritykset hyötyvät meistä. Elinvoimainen maaseutu on kaikkien yhteinen asia, toteaa Heinonen. Paikallinen elintarvikeketju on ollut Tukkutalolle kunnia-asia sen lähes 60-vuotisen historian ajan. Sen toimipisteet sijaitsevat kahdessa kasvukeskuksessa, Seinäjoella ja Jyväskylässä. – Meille on kunnia-asia sekin, etteivät tuoretuotteet makaa varastossa odottamassa myyntiä, vaan että kierto on nopea. Myös saapuvien tuoretuotteiden logistiikka on suunniteltu nopeaksi. Tänään poimitut tomaatit ovat kuluttajan pöydässä seuraavana päivänä.
KOMIA PYSTYY
Vuoden eteläpohjalainen johtaja Jan-Erik Hagfors
VÄLITTÄÄ Teksti: Sanna Männikkö — Kuva: Timo Aalto
"Pääsimme uudelle kiertoradalle." "Härmässä on hyvä haippi!" "Olisi järjetöntä jättää ihmisten energia hyödyntämättä." Muun muassa tällaiset huudahdukset pulpahtavat Jan-Erik Hagforsin suusta, kun hän innostuu kertomaan, millainen on meno ja meininki hänen johtamassaan Härmän Kuntokeskuksessa. Jo lyhytkin keskustelutuokio Hagforsin kanssa vakuuttaa. Vilpittömyys ja avoimuus riisuvat aseista. Tässähän on johtaja, joka välittää. Hagfors nimeääkin hyvän johtajan tärkeimmäksi ominaisuudeksi välittämisen. – Hyvä esimies välittää sekä ihmisestä että tekemisestä. On tärkeää reagoida tässä ja nyt, jos jokin mättää. Meillä ei enää kukaan sano, että tämä asia on ollut viisi vuotta näin eikä muutu miksikään. Kun epäkohtiin reagoi heti ja kun ihmisille antaa vastuuta, kaikki turhanaikainen jää pois. Hagfors on tyypiltään omien sanojensa mukaan nopea ja ketterä. – Hyväksyn protoilut ja virheet. Valmista ei tarvi tulla heti ja matkalla voi oppia. Esimerkiksi työhyvinvointiin kehitimme rohkean kokeilun avulla oman Härmän mallimme, jota tarjoamme yritysasiakkaillemme. Sitoutunut saavutuksiin Työhyvinvointi on Härmän Kuntokeskukselle myyntituote, mutta ratkaisevaa myös omalle toiminnalle.
– Mitä paremmin henkilökuntamme voi, sitä sitoutuneempia saavutuksia siltä voi odottaa. Hagfors tuli Härmän Kuntokeskuksen johtoon vuonna 2009. Tuolloin oli haettava uutta suuntaa veteraanien kuntoutukseen aiemmin keskittyneelle toiminnalle. Nyt palikat ovat hakeneet paikkansa. Kuntokeskus on keskittynyt työikäisten ihmisten kuntoutukseen ja vapaa-ajan palveluihin. Ylpeä johtaja hehkuttaa kuntoutuksen osaamisen monipuolisuutta. Härmä on monipuolisin ja ainoa kaksikielinen kuntoutuskeskus Suomessa. Vapaa-ajan palveluiden tarjontaa Hagfors vertaa aiempaan työpaikkaansa Katinkultaan. – Härmä on vapaa-ajan asiakkaille aktiviteettien osalta monipuolisempi kuin Katinkulta. Hagfors pokkasi kautta aikain ensimmäisen vuoden eteläpohjalainen johtaja -tittelin kollegoiden ja yhteistyökumppaneiden "ilmiantojen" perusteella. Kunniamaininnan kilpailussa nappasi seinäjokelaisen Rauhala Yhtiöiden toimitusjohtaja Mika Hakanpää.
HAGFORSIN JOHTAMISFILOSOFIA PÄHKINÄNKUORESSA: Positiivisuus: "Luottamus ja myönteinen palaute saavat jokaisen meistä tekemään aina parhaansa." Avoimuus: "Kerron monesti jo aikomuksista, koska haluan testata ideoita muilla." Määrätietoisuus: "Ei ole asiaa, jota ei saataisi eteenpäin, jos on tarpeeksi tahtoa." Hyvän johtamisen foorumi on eteläpohjalainen malli rakentaa johtajuudesta kilpailuetu alueen yrityksiin ja organisaatioihin. www.hyvajohtaminen.fi
21
Pohjalaiset vahvat naiset löysivät yhteisen sävelen. Miia Keski-Nikkola (vas.) ja Päivi Rintaniemi uskalsivat lähteä tarjoamaan asiakkaille uudenlaisen elämyksen.
Etelä-Pohjanmaalla
TAPAS ON EPAS Ruokamaakunta Etelä-Pohjanmaan yksi hauskoista ja maistuvista innovaatioista on epas eli eteläpohjalainen versio tapaksista. 22
KOMIA PYSTYY
Taiteen, designin ja ruoan liitosta syntyvä
ELÄMYS JÄTTÄÄ JÄLJEN Teksti: Kirsi Kuusisto — Kuva: Timo Aalto
Eri alojen yrittäjien osaamisen yhdistämisestä syntyy uutta ja erilaista: elämys, joka jättää parhaimmillaan unohtumattoman jäljen. Keväällä 2014 seinäjokelaiset yrittäjät – taiteilija Päivi Rintaniemi sekä ravintoloitsijat Miia Keski-Nikkola ja Jani Unkeri – ryhtyivät tuottamaan elämyksiä yhteistyössä. Elämykset koetaan Rintaniemen 48-paikkaisessa Amfora Galleriassa Seinäjoen Päivölänkadulla. Tasokkaat, lähialueen raaka-aineista valmistetut tarjoilut räätälöi Keski-Nikkolan ja Unkerin Juurella-ravintolan keittiö. Juurella-ravintolan pääpaikka sijaitsee parin kilometrin päässä Seinäjoen ydinkeskustassa. – Kaikki lähti siitä, kun eräs asiakkaani kysyi galleriatilaa käyttöönsä. Hän tunsi molemmat yritykset ja halusi tarjota vierailleen sekä visuaalisen taide-elämyksen että hyvän ruokailuelämyksen, kertoo Päivi Rintaniemi yrittäjien yhteistyön alkuaskelista. Amfora Galleria on todellakin enemmän kuin ravintola. Päivi Rintaniemen veistokset, käyttökeramiikka ja sisustusesineet pysäyttävät tulijan jo vierailun ensihetkillä. Varsinkin, kun rakennuksen ulko- ja sisätilojen välillä on melkoinen kontrasti: rujon ulkokuoren sisältä paljastuukin helmi. – Rauhallisuus on se sana, jolla monet ovat kuvailleet tätä tilaa, sanoo Päivi Rintaniemi.
Kotona järjestettävistä juhlista stressaava perheenäiti pääsisi Amfora Galleriassa nauttimaan juhlista itsekin. – Tässä tilassa on valmiina koristelu verhoja myöten. Kun oppisimmekin sen, ettei aina tarvitse tehdä kaikkea itse, toteaa Miia Keski-Nikkola.
EI LAINATTUA VAAN OMAA Yrittäjäkolmikko kertoo haluavansa tarjota asiakkaille nimenomaan elämyksiä. Jani Unkerin mukaan elämys koostuu pienistä asioista. Se on kuin patikkaretkellä oloa. Ruoka tuo elämyksen. – Oletko joskus maistanut esimerkiksi mäntykastiketta? Miia Keski-Nikkola lisää, että elämys tarkoittaa ihmisille eri asioita. Se syntyy ruoan lisäksi paikan tunnelmasta ja ihmisistä. Päivi Rintaniemi menee vielä syvemmälle: elämys on asia, joka jättää jäljen. Kun Juurella-osaamisen tulokset tarjoillaan Rintaniemen asioissa, on elämys valmis värimaailmaa myöten. Kaikkien kolmen yrittäjän juuret ovat syvällä Pohjanmaalla. Miia kertoo asiakkaiden joskus kysyvän Juurella-ravintolassa, mistä he ovat Pohjanmaalle muuttaneet. Siihen hän vastaa, että ei mistään, täältähän me ollaan ja Pohjanmaalla osataan!
Keittiömestari Jani Unkeri löytää jujun.
– Epakset pilotoitiin vuonna 2012 Senaatintorin Etelä-Pohjanmaa-tapahtumassa. Sittemmin konseptia on jalostettu yhteistyössä paikallisten ravintoloiden kanssa ja kokeiltu erilaisissa tapahtumissa, Ruokaprovinssi-kehityksestä vastaava koordinaattori Suvi Mäki-Pirilä Into Seinäjoki Oy:stä kertoo. Epakset koostuvat eteläpohjalaisista laadukkaista raaka-aineista. Niitä voi-
daan tarjota joko yksittäin tai epas-lautasina, esimerkiksi ravintolassa alkuruokana. – Kokonaisuutena Epasteria on laadukkaasti toteutettu, muunneltava ja monistettava tapahtumaruokailun toteutus. Epasteria vois siis popahtaa melkeinpä tapahtumaan kuin tapahtumaan, Mäki-Pirilä toteaa.
23
ASUNTOMESSUT SEINÄJOELLA 2016 SEINÄJOEN KESÄ 2016 ON
SUPERKESÄ! LUVASSA YLI 400 000 KÄVIJÄÄ. KAUPUNKI TÄYTTYY MM.
NUORISTA TAITAJISTA, ROKKAAJISTA , TANGOILIJOISTA SEKÄ ASUNTOMESSUILIJOISTA.
TULE SINÄKIN!
Tutustu Superkesän tarjontaan osoitteessa komiainfo.fi