Autoille oma kerrostalo
Framista palkat
Lisää
ruukkilaiselle
viljelyyn
6600 älyä
FRAMILLA. Frami Oy:n asiakaslehti.
pääkirjoitus Hannu Kantonen, toimitusjohtaja
Edellä – yhdessä
F
rami Oy:n logon kolme sanaa – edellä, nyt, huomenna – haastavat meidät jatkuvaan kehittymiseen. Sanoihin sisältyvä edelläkävijyyden ajatus on kuluneena vuonna toteutunut monella tavoin. Rytmikorjaamon saneeraaminen ja uuden toimintakonseptin rakentaminen alueen luovien alojen päämajaksi oli ennakkoluuloton ja rohkeakin ponnistus. Myös liikuntayrittäjyyden mittavat kehittämisvisiot Kuortaneen urheiluopistolla yhdessä eri toimijoiden kanssa ovat valmistuneet tänä vuonna. Käyttäjälähtöiset testauspalvelut puolestaan nostavat tuotteiden loppukäyttäjät tuotekehityksessä uuteen rooliin. Kansallisen koko-ohjelman uudet avaukset ja pilottikokeilut Seinäjoen seudulla sekä johtamassamme kansallisessa kaupunkiseutujen verkostossa ovat ottaneet monia ennakkoluulottomia askelia kohti uudistumista ja edelläkävijyyttä. Framissa olemme parhaillaan luomassa uutta tilakonseptia, joka nostaa toimitilojen tarjoamat mahdollisuudet aivan uudelle tasolle. Jatkossa pystymme huomioimaan niin työnteon muuttuneet tavat kuin työntekijöiden henkilökohtaiset mieltymyksetkin entistä yksilöllisemmin ja asiakaskohtaisemmin. Tärkeää on tukea tiloilla myös työyhteisön toimintakykyä ja hyvinvointia. Tässä numerossa annamme teille jo esimakua tulevasta. Haluamme omaa toimintaamme jatkuvasti kehittämällä pysyä eturintamassa suomalaisena teknologiakeskuksena ja aluekehittäjänä. Toimintamme ytimessä on yritysten toimintaedellytysten kehittäminen, sillä viime kädessä yrityksissä luodaan alueemme vauraus ja kasvu. Tulevaisuus haastaa meidät tunnistamaan toimintaympäristön muutokset ja reagoimaan niihin ajoissa. Erityisesti uudet kasvun mahdollisuudet on tunnistettava ja hyödynnettävä ajoissa. Edelläkävijyyden ja alueen kilpailukyvyn rakentamisessa kumppanuuksilla on suuri merkitys. Olemme iloisia, että olemme tänäkin vuonna saaneet tehdä töitä yhdessä eturivin yritysten ja eri toimijoiden kanssa alueellamme ja kansallisesti. Kaikissa alussa mainitsemissani esimerkeissä kumppaneillamme on ollut iso rooli, ja yhdessä tekeminen on noussut keskiöön tulosten saavuttamisessa. Olemme siitä kaikille teille asiakkaillemme ja kumppaneillemme kiitollisia.
” Tärkeimmät tulokset syntyvät yhteistyöllä. ”
Kuljetaan yhdessä edellä – nyt ja huomenna!
•
toimittajalta Sanna Männikkö, viestintäpäällikkö
Beessistä ei puhetta piisaa Jos muuan ystäväni saisi päättää, beessiä ei olisi olemassa, koska se on niin olematon väri. Viestintäammattilaisena tärkein tavoitteeni on olla olematta beessi – hajuton ja mauton. Kysyimme asiakkailtamme, mitä mieltä he ovat vuosi sitten käyttöön otetusta Frami Oy:n logosta. Kuten odottaa sopi, yksi tykkäsi, toinen inhosi. Kannat vaihtelivat nasevasta naiiviin. Hyvä näin! Herätämme tunteita, piirrämme muistijälkeä.
•
Frami Oy:n asiakaslehti Toimittaja: Sanna Männikkö Ulkoasu: Marko Myllyaho Taitto: I-print | plus Kuvat: Timo Aalto 2 FRAMILLA
Paino: Waasa Graphics Oy, Vaasa Painos: 2000 kpl Paperi: Galerie Volume. Paperi on ECF ja PEFC-sertifioitu.
441 822 Painotuote Trycksak
Sisältö Design lähtee kiertueelle.
4
25
Matti testaa työkseen.
Oikeanlainen toimitila tukee yrityksen liiketoimintaa.
14
21 Myös näistä kirjoitamme: 6 19 21 22
Protomo tulee Osken hyvä meno jatkuu Prässi, solveri, sessio KOKO kehittää kuntia
7
” Haluamme olla hyvä työpaikka nyt ja jatkossa. ” Kehitysjohtaja Leena Perämäki
FRAMILLA 3
henkilö Matti Taini Kuortane Testing Lab, testauskoordinaattori
Juoksee palkkansa edestä Käyttäjän hyödyntäminen tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä lisääntyy vauhdilla. Mitä valmiimpana ja käyttäjäystävällisempänä tuote tulee markkinoille, sitä parempaa menestystä sille on lupa odottaa. Frami Oy tekee Kuortaneella Testing Labissa tuloksekasta työtä liikunta-alan tuotteiden käytettävyyden parantamiseksi. Millaista työsi on? Toimin Kuortane Testing Labissa testauskoordinaattorina. Testing Lab on liikunta- ja hyvinvointituotteiden testauspalvelu, jossa liikkujat käyttävät tuotteita todellisissa liikuntatilanteissa. Liikkujien valitsemisessa hyödynnämme kattavaa testaajatietokantaamme, josta on helppo löytää jokaisen tuotteen kohderyhmää vastaavat innokkaat testaajat. Liikkujilta saamme objektiivista käyttäjätietoa tuotteen toimivuudesta ja käytettävyydestä. Tyypillinen työpäiväsi? Työnkuvaani kuuluu testausten suunnittelua, testaajien rekrytoimista ja yhteydenpitoa heidän kanssaan testijakson aikana. Myös tulosten analysointi on tärkeää. Testaajien palautteista koostan yhteenvedon tuotteen valmistajalle. Näin käyttäjien kokemukset ja tarpeet siirtyvät liikuntatuotteisiin. Esimerkiksi Polarin RCX5-mittaria testattiin Testing Labissa 1,5 vuotta ennen sen markkinoille tuloa ja testiaikana kilometrejä ehti kertyä maapallon ympäri. RCX5-mittarille ja siihen liittyvälle webbipalvelulle luovutimme Tested-pystin – ensimmäisen laa-
4 FRAMILLA
tuaan – osoituksena tuotteen korkeasta laadusta ja käytettävyydestä. Välillä pääsen itsekin testaamaan uutuustuotteita, esimerkiksi tamperelaisen Lymed Oy:n minulle mittatilaustyönä valmistamaa painepukua. Juoksulenkeillä teen alustavaa tutkimusta puvun positiivisista vaikutuksista juoksun eri osa-alueisiin. Mikä työssäsi palkitsee? On hienoa nähdä testaajien into, kun he saavat uudet liikuntatuotteet koekäyttöön ennen muita. Uusien liikuntatuotteiden kokeileminen sykähdyttää itseäkin kerta toisensa jälkeen. Eniten työssä kuitenkin ilahduttaa ja motivoi, kun näkee testaamiemme liikuntatuotteiden parantuvan testaajien antaman palautteen perusteella. Juokset vapaallakin, miksi? Nautin juoksemisesta, se on hyvää vastapainoa työlle. Juokseminen pitää mielen virkeänä ja kehon hyvässä kunnossa. Juoksu on yksi tärkeä osa terveellistä elämää. Parasta juokseminen on kaveriporukalla, jolloin saa rauhassa vaihtaa kuulumisia ja kunto kohoaa huomaamatta. Millaista menestystä olet saavuttanut? Oman piirin mestaruuksia on tullut voitettua 1500 metrin ratajuoksusta 10 km maantiejuoksuun. Eniten tykkään kuitenkin kilpailla itseäni ja omia ennätyksiäni vastaan. Palasit opiskelujen jälkeen töihin kotimaakuntaan, miksi? Suunnitelmissa oli muuttaa takaisin kotimaakuntaan, kunhan vaimoni kanssa saamme opinnot päätökseen Oulussa. Ei Oulussakaan muuta vikaa ollut kuin se, että se on liian kaukana Etelä-Pohjanmaasta. Valmistumiseni jälkeen minulle avautui heti mahdollisuus päästä töihin Kuortane Testing Labiin ja vaimoni onnistui jatkamaan opinnot loppuun Seinäjoen Amk:ssa.
•
” Uusien liikuntatuotteiden kokeileminen sykähdyttää itseäkin kerta toisensa jälkeen. ”
FRAMILLA 5
juuri nyt
Protomo auki Seinäjoelle uusi kokousyhtiö Seinäjoella aloittaa uusi kokousmarkkinointiin erikoistunut yhtiö Seinäjoki Congress Oy. – Yhtiön tehtävänä on myydä Seinäjokea kokousten, konferenssien ja tapahtumien järjestämispaikkana. Tavoitteena on saada Seinäjoelle lisää kaikenkokoisia kokouksia ja tapahtumia, kehitysjohtaja Leena Perämäki Frami Oy:stä kertoo. Frami Oy valmisteli Seinäjoki Congress Oy:n toimintaa. Perämäki ja toimitusjohtaja Hannu Kantonen kiersivät syksyn mittaan yrityksiä kooten rahoitusta ja toimintakonseptia. Uuden yhtiön perusti Frami Oy. Toiminnassa ovat lisäksi mukana Seinäjoen kaupunki ja kymmenkunta alan kärkiyritystä. Alkuvaiheessa yhtiö työllistää myyntipäällikön. – Päätehtävänä on aktiivinen asiakaskontaktointi ja myyntityö. Lisäksi yhtiö edistää kokouspalvelujen tarjoajien välistä yhteistyötä ja välittää asiakastarpeita yrityksille..
•
Frami Oy rahoittaa Epanetprofessuureja Frami Oy tukee Epanet-tutki musverkoston toimintaa rahoittamalla kahta tutkimusprofessuuria. Jari Kolehmaisen johdolla tutkitaan innovaatioympäristöjen syntyä ja kehitystä ja Asko Ellmanin johdolla virtuaaliteknologian kehittämistä Etelä-Pohjanmaalla.
•
6 FRAMILLA
kaikille yrittäjyydestä innostuneille Innovaatioapparaatti Protomo synnyttää Etelä-Pohjanmaalle uusia yrityksiä yhdistelemällä eri alojen osaajia ketteriksi yrittäjätiimeiksi. Eteläpohjalaisen Protomon ydin on vuoden 2012 alussa Seinäjoella avattava yhteisöllinen työtila. Tilassa on tapahtumien ja koulutusten järjestämisen lisäksi mahdollista ottaa ensi askeleet kohti yrityksen perustamista. – Kaikki Protomon palvelut ovat maksuttomia ja avoinna jokaiselle yrittäjyydestä kiinnostuneelle. Tavoitteena on rakentaa asiantuntijoiden tuella monipuolisia yritysaihioita eri toimialoilta, projektipäällikkö Ville Orrenmaa Frami Oy:stä kertoo. Protomon projektiin on mahdollista osallistua täysipainoisesti, vaikka omaa
liikeideaa ei vielä löytyisikään. – Tiimi voi kehittää yhdessä täysin uuden idean tai lähteä kaupallistamaan jo olemassa olevaa liikeideaa. Tärkeintä tiimeissä on oman osaamisensa peliin laittaminen, Orrenmaa kannustaa. Protomon verkostot ulottuvat myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun eri yksiköihin, joista löytyy monipuolista osaamista mm. muotoilun ja ohjelmoinnin alueelta. Tällä hetkellä Protomo toimii mm. Tampereella, Jyväskylässä ja Espoossa. Apparaatit ovat synnyttäneet jo yli 40 rahoituskelpoista yritystä.
•
Lisätietoja: Ville Orrenmaa, puh. 044 348 8087
Vuoden liikuntatuotekisa käynnissä Vuoden liikuntatuote –kilpailu on jälleen käynnissä. Toista kertaa järjestettävän kisan tavoitteena on löytää hyviä tuotteita, joiden avulla edistetään alan yritysten kilpailukykyä, tuotekehitystä ja tuotteiden laatua sekä käytettävyyttä. – Ensimmäinen kilpailu onnistui erittäin hyvin. Saimme yli 30 ehdotusta vuoden liikuntatuotteeksi. Siitä rohkaistuneena odotamme toisella kerralla enemmän tuote- ja palvelukandidaatteja, kilpailun järjestävän Kuortane testing labin projektipäällikkö Ari Puro-Aho toteaa. Vuoden kotimainen liikuntatuote 2010 oli rovaniemeläisen Lappsetin parkour-välineistö ja ulkomainen tuote konsolipeli Xbox 360:lle suunniteltu sensori. Se ylsi myös Sport-lehden valinnaksi. Yleisön suosikiksi nousi Technogymin verkossa tehtävä motivaatiotesti. Uutena sarjana toisessa kilpailussa on palvelut ja konseptit. Uutta sarjaa vauhdittaa Suomen Messusäätiön lahjoittama 5 000 € pääpalkinto sarjan voittajalle. Vuoden liikuntatuotteet julkistetaan maaliskuussa 2012 GoExpossa.
•
Lisätietoja: Ari Puro-Aho, puh. 040 861 4641, www.vuodenliikuntatuote.fi
juuri n yt
Frami Oy on Suomen parhaita työpaikkoja Frami Oy nousi ensimmäisellä yrittämällä Suomen parhaat työpaikat –tutkimuksen sijalle 6 pienten organisaatioiden (15-50 työntekijää) sarjassa. Palkinnot jaettiin alkuvuodesta 2011. Olemme mukana myös vuoden 2012 kilpailussa. – Kilpailusijoitusta tärkeämpää on kehittää työyhteisöä, ilmapiiriä ja työskentelyoloja. Haluamme olla hyvä työpaikka nyt ja jatkossa. Uskomme, että positiivinen henki ja hyvä ilmapiiri vaikuttavat suoraan työn tuloksiin ja erityisesti uusien innovaatioiden syntymiseen Rekrytoinneissa hyvän työpaikan maine on kilpailuetu, kehityspäällikkö Leena Perämäki toteaa. Frami Oy:n menestystä Great Place to Work Institute Finlandin konsultti Toni Eskola perustelee näin:
– Frami Oy:ssä vallitsee poikkeuksellisen vahva luottamuksen kulttuuri, jossa uskalletaan ideoida laajasti. Tähän myös oikeasti kannustetaan. Se edelleen heijastuu laadukkaana toimintana ulospäin.
•
Lisätietoja: Leena Perämäki, puh. 0400 675 121
Frami Oy:n brändi mustiin kansiin FFrami Oy:n nimenmuutos ja yritysilmeen muutos pääsivät mustiin kansiin eli Seinäjoen ammattikorkeakoulun opinnäytteeksi. Brändiä tutki markkinoinnin tradenomiksi valmistuva Elina Puska. Tutkimuksen mukaan asiakkaat pitävät Frami Oy:n yritysbrändiä hyvänä. – Valtaosa vastanneista voisi käyttää palveluita uudelleen ja suosittelisi niitä eteenpäin, Puska toteaa. Vastaajilta tiedusteltiin esimerkiksi heidän käyttämiään palveluja, pääasiallisia ja mieluisimpia tiedonsaantilähteitä, sekä aikomusta käyttää palveluja uudelleen. Varsinaisessa brändiä ja mielikuvia käsittelevässä osiossa vastaajat
kuvailivat spontaanisti Framia kolmella ensimmäisenä mieleen tulevalla sanalla. Lisäksi pyydettiin kannanottoja yritystä, asiakaspalvelua ja uutta nimeä kuvaaviin väittämiin. Vastaajat saivat kertoa myös mielikuvansa Frami Oy:n uudesta logosta. Puska sai idean opinnäytetyönsä aiheeksi työharjoitteluaikana Frami Oy:ssä syksyllä 2010. Samaan aikaan yrityksessä oli käynnissä nimen ja graafisen ilmeen uudistusprosessi. – Pääsin seuraamaan uudistusta alusta loppuun. Aihe oli kiinnostava ja ennen kaikkea ajankohtainen. Oli motivoivaa tehdä opinnäytetyö, jonka tulokset ovat tarpeellisia.
82 % vastaajista käyttäisi palveluja uudelleen.
•
FRAMILLA 7
PALVELUT
Framissa on
60 yritystä
400 yritystyöpaikkaa.
Bensaa bisnesliekkiin Suunnitteletko yrityksen perustamista? Kaipaako uusi liiketoimintaidea sparrausta? Haluatko ruisketta tuotekehitykseen? Haluatko tarpeisiisi muuntuvat modernit toimitilat? Tila- ja kehityspalvelumme vastaavat yrityksesi elinkaaren moneen eri vaiheeseen. Ota yhteyttä! Räätälöimme mielellämme tarpeisiisi vastaavan palvelukokonaisuuden.
Käsittelemme vuosittain
100 uutta liikeideaa.
Vuosittain yli
400
Palvelut Kasvuyrityspalvelut
Tilapalvelut
Kasvuvoimaa yrityksellesi startista kasvuun ja kansainvälistymiseen.
Työtilalla on väliä. Hyvä tila tuo tulosta. Me toteutamme tilaunelmasi.
Koulutuspalvelut
Tuotetestaukset
Oivalluksesta syntyy ylivoima. Koulutuksemme osuvat täsmänä suoraan suoneen.
Käyttäjä on kuningas. Ota käyttäjä mukaan jo tuotekehitykseen. Testattu tuote on valmis markkinoille.
yritystä käyttää kehityspalveluitamme.
2000
henkilöä osallistuu koulutuksiimme ja tapahtumiimme.
Lisätietoja: Kehityspalvelut: Tapio Seppä-Lassila, puh. 040 501 7350 Tilapalvelut: Jaana Paavola, puh. 0400 787 528 8 FRAMILLA
kolumni Leena Perämäki kehitysjohtaja
Tila tukee tuloksia
T
oimitilat on perinteisesti totuttu näkemään pakollisina fyysisinä puitteina työn tekemiselle sekä kulueränä yritysten toiminnassa. Voisiko ajattelu mennäkin toisin? Voisiko tiloista muodostua nykyistä enemmän liiketoimintaa ja uusien innovaatioiden syntymistä edistävä työväline? Voisiko tilojen avulla lisätä tuottavuuden kasvua ja parantaa tuloksia? Jokainen erilaisissa tiloissa työskennellyt tietää, että tilalla on väliä. Parhaimmillaan tilat voivat edistää ja pahimmillaan haitata tekemistä ja työssä viihtymistä. Ne voivat kannustaa yhteistyöhön tai ehkäistä sitä, tarjota uusia virikkeitä tai antaa tilaa omalle ajattelulle. Ne tuovat lisää motivaatiota tai laskevat sitä. Tilat ovat myös tärkeä viesti asiakkaille ja omalle henkilöstölle.
”Kun työn luonne muuttuu, myös tilojen tarve muuttuu.”
Tilojen suunnitteluun ja valintaan ei ole yhtä oikeaa tapaa. Jokaisen työympäristön ratkaisun tulisi olla yksilöllinen valinta, joka tukee yrityksen tavoitteita, toimintakulttuuria ja henkilöstön arvoja. Oleellista on selvittää, mitä yritys tai organisaatio työtiloissaan tekee. Erilaiset työt vaativat erilaisen ympäristön. Toinen työ onnistuu parhaiten omassa rauhassa tekemiseen keskittyen. Toiseen taas tarvitaan virikkeitä ja jatkuvaa kanssakäymistä muiden kanssa. Ihmiset ovat yksilöitä, ja jokaisella on oma tapansa saavuttaa parhaat tulokset. Siksi tilojen pitää joustaa paitsi töiden myös ihmisten mukaan. Kun tilasta halutaan yksi tuloksenteon väline, on tärkeää että työntekijät osallistuvat tilojensa suunnitteluun. Suunnittelu ei tarkoita vain valintaa omien työhuoneiden ja avokonttorin välillä, vaan kaikkea siltä väliltä. Läheskään aina se ei tarkoita mitään komeaa ja kallista. Hyvä suunnittelu ja uudet toimintatavat tuovat usein myös säästöä. Viihtyisyyskään ei ole vain rahalla ostettavissa. Jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö ja liiketoiminnan muutokset edellyttävät myös työympäristöltä joustavuutta. Uutta ajattelua edustaa mm. se, että työntekijät voivat vapaasti valita tilansa kulloisenkin tehtävän mukaan. Kun työn luonne muuttuu, myös tilojen tarve muuttuu. Työtä tehdään entistä useammin tiimeissä, verkkojen välityksellä ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Entistä useammin työtä tehdään ajasta ja paikasta riippumatta. Kun tekniikka mahdollistaa työn tekemisen lähes missä tahansa, mihin toimistoja enää tulevaisuudessa tarvitaan? Aivan varmasti niitä tarvitaan aikaisempaa enemmän ihmisten väliseen kohtaamiseen, ideoiden yhteiseen kehittelyyn sekä asiakkaiden ja kumppaneiden tapaamiseen. Tulevaisuudessa toimiston tärkeä tehtävä on saattaa ihmiset yhteen. Tulevaisuuden toimitila on kasvualusta yrityksen jatkuvalle kehittymiselle. Tilaratkaisujen avulla voidaan tukea nykyisiä toimintatapoja, poistaa vanhoja tai luoda uusia. Usein tilamuutos toimii sykäyksenä muullekin kehitystoiminnalle.
•
FRAMILLA 9
asiakkaitamme
Web Tech Design tarttui tilaisuuteen ” Rytmikorjaamo on toimiva konsepti, joka luo yhteistyömahdollisuuksia sekä edistää luovien alojen näkyvyyttä ja yhteisöllistä kehittämistä. Näin ainutlaatuista tilaisuutta ei kannattanut jättää käyttämättä. ” yrittäjä Ari Vapola Www-sivuja ja graafista suunnittelua tarjoava Web Tech Design Finland muutti Rytmikorjaamolle heti saneerauksen valmistuttua elokuussa.
Megakokous Megassa! Framin uusin viihtyisä kokoustila on Mega. Se palvelee monipuolisesti niin ryhmätyötilana, luentosalina kuin show roominakin. Vieressä sijaitseva ravintola Fiini varmistaa, että kokoustarjoilut ja ruokailut hoituvat vaivattomasti. Framissa käytössäsi on myös paljon muita neuvottelutiloja aina 405 henkilön auditorioon saakka. Varaa heti! Jaana Paavola, Frami Oy, puh. 0400 787 528, jaana.paavola@frami.fi
10 FRAMILLA
asiakkaitamme
BLC Wireless
”Frami ylivoimaisesti paras vaihtoehto meille” ” Jos rekrytoimme, rekrytoimme ensisijaisesti Seinäjoelle. ” Veli-Pekka Vähälummukka
Mobiililaitteiden kokonaishallintapalveluita tarjoava BLC Wireless Oy kävi uusia toimitiloja etsiessään läpi monia vaihtoehtoja Seinäjoen alueella ja päätyi Framiin. – Laajan selvityksen perusteella totesimme, että Frami tarjoaa alueen ylivoimaisesti parhaan kokonaisuuden kaltaisellemme yritykselle, toimitusjohtaja Veli-Pekka Vähälummukka toteaa. – Vaikka Frami ei vuokrakustannuksiltaan ollutkaan edullisin vaihtoehto, niin kokonaiskustannuksia laskiessamme totesimme Framin parhaaksi. Framiin muuttoa edesauttoi Vähälummukan mukaan lisäksi se, että neuvottelut Frami Oy:n henkilökunnan kanssa sujuivat kitkattomasti ja yrityksen toiveita tilojen suhteen kuunneltiin hyvin. BLC on toiminut Framissa keväästä 2011.
Tilat ja talon palvelut ovat vastanneet odotuksia erinomaisen hyvin. – Henkilöstö hyödyntää ravintolapalveluita päivittäin. Kokous- ja neuvottelutiloja varaamme tarvittaessa silloin, kun oman neuvotteluhuoneemme kapasiteetti ei riitä. BLC Wireless Oy on viime vuoden aikana yli kaksinkertaistanut liikevaihtonsa ja suunta näyttäisi Vähälummukan mukaan jatkuvan samana. – Vuoteen 2015 mennessä tavoitteenamme on päästä 5–6 miljoonan euron liikevaihtotasoon. Palvelun erinomaisen skaalautuvuuden ansiosta henkilökunnan määrää ei ole tarvinnut lisätä, mutta jatkossa muutamien lisähenkilöiden rekrytointi on mahdollista. – Jos rekrytoimme, rekrytoimme ensisijaisesti Seinäjoelle.
•
BLC Wireless Oy • osa BLC-konsernia • 10 työntekijää • liikevaihto 2011 n. 1,7M€ •p ääkonttori Framissa Seinäjoella • t oimipaikat lisäksi Espoossa ja Savonlinnassa • t arjoaa MobileServant-nimistä kokonaishallinta-/ulkoistuspalvelua älypuhelimiin, tabeihin ja tabletteihin. • a siakkaita keskisuuret ja suuret yritykset sekä julkishallinnon organisaatiot (mm. eduskunta, Turun kaupunki, Certia, VR, Berner Oy, Sanoma Magazines ja AEL). Toimitusjohtaja Veli-Pekka Vähälummukka ja tuotantojohtaja Juha Kataja taustalla ja bisnes eli mobiililaitteet etualalla.
FRAMILLA 11
asiakkaitamme
Operaattorit Reijo Rintala (vas.) ja Jouni Kekola seuraavat prosessin kulkua. Automaation avulla valvotaan ja ohjataan jatkuvasti prosessin tarkkojen olosuhteiden toteutumista, jotta tuotteet saadaan juuri asiakkaan toiveiden mukaisiksi.
Chemigate Oy
Virtaa strategiatyöhön Lapualla toimiva Chemigate Oy investoi parhaillaan isosti parantaakseen kilpailukykyään nykyisillä markkinoilla ja luodakseen tuotteita uusille liiketoiminta-alueille. Eväitä uuden suunnan ottamiseen yritys sai Frami Oy:n avustuksella. Chemigaten kasvuhalukuutta ja –potentiaalia mitattiin Progress-työkalun avulla. – Se vahvisti käsitystämme, että kasvu on välttämätöntä uusia liiketoimintatukijalkoja rakentamalla ja että kasvuun on realistiset mahdollisuudet, toimitusjohtaja Seppo Lamminmäki kertoo. – Progress-työkalu toimi Chemigaten tapauksessa hyvin isomman strategia12 FRAMILLA
prosessin nytkäyttämisessä liikkeelle. Työskentelyn tehostamiseksi ja syventämiseksi yrityksen tueksi hankittiin ulkopuolinen asiantuntija ja sen jälkeen yritys on jatkanut työskentelyä tavoitteidensa kirkastamiseksi, Frami Oy:n yrityskehityspäällikkö Tapio Seppä-Lassila kuvaa Chemigaten kanssa tehtyä työtä. Vihreä vaihtoehto Chemigate valmistaa tärkkelyspohjaisia side- ja liima-aineita sekä erikoiskemikaaleja paperi- ja kartonkiteollisuudelle. – Edustamme vihreää vaihtoehtoa, sillä tuotteemme valmistetaan kasvi-
peräisistä raaka-aineista eikä esimerkiksi maaöljypohjaisista. Luontoystävällisyyden lisäksi olemme pystyneet antamaan asiakkaillemme lisäarvoa kilpailijoista erottuvalla toimintatavalla: joustavuudella ja kyvyllä reagoida nopeasti ympäristön muutoksiin ja asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Asiakkaamme ovat ottaneet toimintatapamme hienosti vastaan, Lamminmäki kertoo. Meneillään olevasta strategiatyöstä Lamminmäki odottaa selkeää suunnitelmaa kasvutavoitteiden toteuttamiseksi ja uusien liiketoiminta-alueita rakentamiseksi.
•
asiakkaitamme
Ruukin palkat maksuun Framista Framin C-osan viidennessä ker roksessa lasketaan 17 naisen voimin palkat koko Ruukin Suomen 6 600 työntekijälle. Palkanlaskentapalvelut keskitettiin Seinäjoelle vuonna 2008. – Keskitetyllä palkkatoimistolla voimme parhaiten palvella kaikkia Suomen yksiköitä. Seinäjoen keskeinen sijainti puolsi toiminnon sijoittamista juuri tänne. Seinäjoellahan on myös Ruukin tuotantoyksiköitä, Seinäjoen toimiston vetäjä, palkanlaskennan päällikkö Petra Suolahti toteaa. Framiin palkkatoimisto sijoittui siksi, ettei tuotantoyksiköissä ollut tiloja tarjolla. – Nykyisten sähköisten työkalujen aikana ei ole tarvettakaan
toimia tehtaiden yhteydessä. Meillä on erinomainen asiantuntijaporukka täällä, ja tietojen sekä töiden jakaminen tiimien kesken helpottaa työskentelyä huomattavasti. Olemme todella tyytyväisiä sekä työyhteisöömme että -ympäristöömme. Frami on Suolahden mukaan palvellut Ruukin tarpeita todella hyvin. – Olemme kolmen vuoden aikana muuttaneet kerran, ja tilojen joustavuus on yllättänyt positiivisesti. Toimitilapalveluiden lisäksi ruuk kilaiset hyödyntävät Framin henkilöstöravintolaa ja kokoustiloja koulutuksiin ja muihin Ruukin Keski-Suomen alueen tilaisuuksiin.
6 600 Ruukin työntekijää saa palkkansa Framiin keskitetyn palkkatoimiston kautta.
•
Petra Suolahden vetämässä Ruukin palkkatoimistossa Framissa on valittu avokonttorimalli, joka helpottaa tiimien välistä kommunikointia.
FRAMILLA 13
työtilalla on väliä Kuva: Sisustusarkkitehdit Gullsten & Inkinen
Kun työtila on wow, se jättää voimakkaan muistijäljen sekä työntekijään että asiakkaaseen. Wow on yksi nimetyistä tyyleistä, joilla Framin toimitila-asiakkaita inspiroidaan rakentamaan modernia ja liiketoimintaansa tukevaa työskentelyympäristöä.
14 FRAMILLA
HYVÄ TILA ON
WOW! FRAMILLA 15
työtilalla on väliä Kuva: Sisustusarkkitehdit Gullsten & Inkinen
” Viihtyisä työympäristö vaikuttaa suoraan työn tuottavuuden kasvuun. ”
Valitse toimistotyyppi tarpeidesi mukaan Huonetoimisto Kun haluat taata parhaan mahdollisen ympäristön yksilötyöskentelyyn eikä henkilöstöllä ole suurta tarvetta toimia keskenään ryhmänä. Tiimihuonetoimisto Kun haluat edistää pysyvien tiimien sisäistä toimintaa ja tiimien koko on melko stabiili. Avotilatoimisto Kun haluat edistää tiedon ja osaamisen liikkumista yli tiimirajojen ja henkilöstön on tärkeää toimia yhdessä. Monitilatoimisto Kun haluat tarjota enemmän vaihtoehtoja liikkuvalle tietotyöläiselle ja kun sisäinen verkostoituminen on keskeistä. Tila soveltuu hyvin myös eri työsukupolvien erilaisiin tarpeisiin yhtä aikaa.
16 FRAMILLA
T
oimitilat voivat ratkaisevasti tukea tai haitata yrityksen liiketoiminnan kehittämistä. Viihtyisä työympäristö vaikuttaa suoraan työn tuottavuuden kasvuun. Frami Oy tarjoaa toimitila-asiakkailleen liiketoimintaa tukevan tilaratkaisun ja tarvittaessa sisustusta myöten valmiin työskentely-ympäristön. – Frami on monella mittarilla huipputoimitilaa huippupaikalla. Aina on kuitenkin varaa parantaa. Vastaamme yritysten muuttuviin ja kehittyviin tarpeisiin tarjoamalla yhä jalostuneempia tilapalveluita ja monipuolisia tukipalveluita, toimitusjohtaja Hannu Kantonen kertoo. – Olemme yhteistyössä Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkisen kanssa kehittäneet Framiin soveltuvia vaihtoehtoja hyvälle toimistolle. Toimitila-asiakas voi valita useista erilaisista toimistotyypeistä itselleen soveltuvimman. Myös sisustustyyleistä voimme antaa esimerkkejä. Framissa toimivat organisaatiot hyödyntävät jo nyt tehokkaasti talon tarjoamaa muunneltavuutta. Yhdellä on käytössä perinteinen huonetoimisto, toisella avokonttori ja kolmannella niiden yhdistelmä monitilatoimisto.
– Samankin organisaation tarpeet saattavat muuttua toiminnan kehittyessä. Esimerkiksi me itse siirrymme juuri huonetoimistosta tiimihuonetoimistoon ja lisäämme yhteisten tilojen määrää. Tekes-hankkeesta lisää ideoita Kehittääksemme toimitilapalveluitamme entisestään olemme myös käynnistäneet Tekesin tuella hankkeen, jossa luomme tiloja tukevan palvelustrategian ja kehitämme 3–4 uutta palvelukonseptia. – Asiakkaat odottavat toimintaympäristöltään yhä enemmän myös muuta kuin pelkästään seiniä ja neliöitä. Otamme tilojen käyttäjät mukaan uusien palvelujen kehittämiseen jo aikaisessa vaiheessa. Näin teemme sitä, mitä asiakkaat haluavat, kehitysjohtaja Leena Perämäki toteaa. Käyttäjätiedon lisäksi on olennaista hyödyntää tutkimustuloksia ja eri toimialoilla toimivien palvelun tarjoajien yhteistyötä. Esimerkiksi uudenlaisia kokoontumistiloja ja ideointipajoihin liittyviä palveluja kehittämällä voitaisiin tukea innovaatioiden syntymistä asiakasyrityksissä.
•
työtilalla on väliä
Liikkuvan ammattilaisen välilasku Framin uusi toimitilapalvelu Frami Station on liikkuvan ammattilaisen tehokas välilaskupaikka. Frami Station palvelee erityisen hyvin henkilöitä, jotka tarvitsevat rauhallisen, miellyttävän työskentelytilan tunniksi, päiväksi tai vaikkapa kahden seminaaripäivän tauoille. Frami Stationilla käytössä on lukittava työpiste, internet-yhteys, yhteiskäytössä oleva verkkotulostin ja kopiointilaite. – Jos tilat ovat vapaana, niihin pääsee työskentelemään vaikka saman tien, palvelupäällikkö Jaana Paavola sanoo. Hinnoittelu on yksinkertainen: 7 euroa tunnilta, 50 euroa päivältä ja 410 euroa kuukaudelta. – Asiakas maksaa vain juuri siitä ajasta, jonka tarvitsee. Stationin asiakas voi hyödyntää pysähtymisensä aikana Framin muita palveluita, kuten ravintoloita, kahviloita ja neuvottelutiloja. Frami-pysähdyksen voi käyttää myös uusien kontaktien luomiseen, sillä Framissa toimii 60 yritystä ja työskentelee yhteensä 600 ammattilaista.
•
Ota yhteyttä: Jaana Paavola, Frami Oy, puh. 0400 787 528
Parkkitalo vie autot kerroksiin
Frami F
Frami G
•R akentuu lukuvuoden 2013 alkuun mennessä Seinäjoen ammattikorkeakoulun liikettoimintayksikön käyttöön • Framin alueen vahvistuvalla kampuksella on tuolloin jo yli 2000 opiskelijaa • Pinta-alaltaan 8 600 kerrosneliötä • Rakennuttaja Frami Oy
•R akentuu Framin D-osan yhteyteen • Tarjoaa toimitiloja yrityksille • Pinta-alaltaan 10 000 kerrosneliömetriä • Suunnittelijana Lassila&Hirvilammi arkkitehdit, joka suunnitteli myös Frami D:n
Ihmisten lisäksi myös autot pääsevät Framin alueella kerroksiin, kunhan alueen ensimmäinen parkkitalo valmistuu vuoden 2012 aikana. Nelikerroksinen yhteensä yli 500 autopaikan P-Frami tuo alueelle 350 pysäköintipaikkaa lisää, joten se tulee merkittävästi parantamaan henkilökunnan, opiskelijoiden ja talossa vierailevien pysäköintimahdollisuuksia. Parkkitalon rakennuttaa ja sen operoinnista vastaa Seipark Oy. Talon suunnittelusta vastaa seinäjokelainen Arkkitehtitoimisto Jääskeläinen. Seipark Oy:n toimitusjohtajan Mika Mäntykosken mukaan luvassa on käyttäjäystävällinen ja viihtyisä pysäköintitalo, joka istuu hyvin ympäristöönsä.
•
FRAMILLA 17
työtilalla on väliä
Rytmikorjaamo kuhisee luovuutta Muutaman vuoden takainen visio Rytmikorjaamosta luovien alojen yritysten ja osaajien kohtaamispaikkana on muuttunut lihaksi. Saneerauksen jälkeen Rytmikorjaamo kuhisee luovuutta ja luovan alan väkeä. Saman katon alla yhteistä tahtia rummuttavat niin yritykset, tutkijat, opettajat, kehittäjät, tapahtumajärjestäjät kuin nousevat tähdet eli nuoret muusikotkin. Frami Oy on Rytmikorjaamolla mukana sekä palvelu- että toimitilakonseptillaan. – Rytmikorjaamossa kiehtoi alusta lähtien ajatus luovien alojen osaajille räätälöityjen toi-
mitilojen kehittämisestä. Onnistuimme saneerauksessa mielestäni erinomaisesti. Tilat ovat yhtä aikaa modernit, mutta sopivan rouheat, toimitusjohtaja Hannu Kantonen toteaa. Framia on rakennettu kirjain kerrallaan kysynnän kasvaessa. Myös Rytmikorjaamon laajentuminen on Kantosen mukaan täysin mahdollista – ja toivottavaakin – luovien alojen vahvistuessa alueella. – Rytmikorjaamon alueella on ra ken nus oikeutta vielä reilusti jäljellä. Alueessa onkin huikeasti potentiaalia, sillä tilat ja ulkoalueet taipuvat todella monenlaiseen toimintaan.
•
Rytmikorjaamon historia lyhyesti • 1950-luku: Valmistuu postiautovarikoksi. • 2001: Elävän musiikin yhdistys Selmu ry vuokraa talon Provinssirockin varastoksi • 2004: Ensimmäinen keikka siivotussa remonttihallissa, esiintyjänä Zen Cafe. • 2006: Klubin viralliset avajaiset. Selmu remontoi taloon 1000 hengen rock-klubin, bändien treeni kämppiä ja toimistotiloja. • 2008: Seinäjoen kaupunki, Selmu ja Seinäjoen Teknologiakeskus Oy ostavat tilat. • 2011: Saneeraus valmis. Rytmikorjaamo valmis kehittymään kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetuksi luovien alojen ja yritysten sekä musiikin ja tapahtumien keskittymäksi.
Uusi pääaula syöttää ihmiset talon eri osiin, klubille ja toimisto- ja neuvottelutiloihin. Aula palvelee kahviona, myymälätilana ja tarvittaessa myös tapahtuma-areenana.
Liikunta- ja yrityspuiston isot suunnitelmat valmiina Kuortaneen liikunta- ja yrityspuiston aluesuunnitelma lupaa uutta tilaa ja toimintaympäristöä opiston oman laajentuvan toiminnan lisäksi liikunta- ja hyvinvointialan yrityksille ja yhteisöille. – Kuortane on tutkimuksen mukaan jo Suomen kolmanneksi kiinnostavin liikuntaalan osaamiskeskus, mutta tavoitteena on
18 FRAMILLA
kehittää alueesta suurin ja kiinnostavin etenkin yrityskeskittymänä, projektipäällikkö Ari Puro-Aho Frami Oy:stä toteaa. Frami Oy vastaa projektista, jossa Kuortaneen urheiluopiston aluetta kehitetään erityisesti liikunta-alan yritystoiminnan keskittymänä. Puro-Ahon mukaan Kuortane on erin-
omainen paikka niin tuotekehitykseen kuin tuotteiden valmistukseenkin. Suunnitelmat etenevät toteutukseen heti, kun saadaan kokoon sopiva määrä toimitiloista kiinnostuneita yrityksiä.
•
Lisätietoja: Ari Puro-Aho, puh. 040 861 4641
yrityskehitystä
ÄLYKKÄÄT KONEET KLUSTERIOHJELMA
OSKE tukee yritysten kehittämistä
Toimivalla tiellä eteenpäin Valtakunnallisessa osaamiskeskusohjelmassa alkaa pian loppukiri, sillä nykyinen ohjelmakausi päättyy vuoden 2013 lopussa. Frami Oy jatkaa älytekniikan osaamiskeskuksen toimintaa kauden loppuun toimivaksi osoittautuneella, yrityslähtöisellä linjalla. – Alueellisesti tavoitteenamme on tukea Etelä-Pohjanmaan kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liiketoiminnan kasvua ja uudistumista. Kansallisesti edistämme maa- ja metsätalouden (sekä elintarviketeollisuuden) teknologiayritysten kansainvälistymistä, kehittämispäällikkö Marja Vainionpää tiivistää. Ohjelmasisällöistä on rakennettu Vainionpään mukaan palvelupaketteja, joiden avulla yritysten on helpompaa hyödyntää ohjelman tarjoamat laajat kehitysmahdollisuudet.
•
Monipuolisia palveluita yrityksille: • Ideaprässi – nopea asiantuntijatyökalu tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen • Innosolveri – ongelmanratkaisumenetelmä teknisiin haasteisiin • Projektointipalvelu – yritysprojektien valmistelun tuki (esim. Tekesrahoitukset) • Smart Agro -toimialakonferenssi • Yritysmarkkinat – kohtauspaikka yritysten ostosta ja myynnistä kiinnostuneille • Signaalisessiot - maa- ja markkinakohtaisen asiantuntijatiedon nopeaan hankintaan • European Enterprise Network – yritysten eurooppalainen partnerivälitys • Uutistiedotteet teknologiateollisuuden ja agroteknologian yrityksille • Yrityskoulutukset • Markkinakatsaukset • Messuprojektit • Sytyttäjä-liikeideakilpailu • Kv-harjoittelijapalvelut Lisätietoja: Marja Vainionpää, puh. 040 531 7208
140
ostajaa ja myyjää kohtasi EP:n Yritysmarkkinoilla Kurikassa. Frami Oy osallistui tapahtuman järjestelyihin osana älytekniikan osaamiskeskuksen toimenpiteitä.
Yritysyhteistyöllä tehoa täsmäviljelyyn Kolmen yrityksen yhteistyönä syntynyt järjestelmä tehostaa täsmäviljelyn suunnittelua, toteutusta ja raportointia. Junkkari Oy:n, Suonentieto Oy:n ja Wapice Oy:n yhteinen Tekeshanke valmisteltiin yhteistyössä MTT Vakolan kanssa Frami Oy:n vetämän älytekniikan osaamiskeskuksen tuella. - Täsmäviljelyjärjestelmän kehittäminen on hieno osoitus suomalaisen koneenrakennuksen yhteistyöstä sekä älykkään teknologian hyödyntämisestä. Menestyksekkään esimerkin toivotaankin poikivan runsaasti uusia maatalouskone- ja järjestelmävalmistajien yhteisprojekteja, toteaa kehittämispäällikkö Marja Vainionpää Frami Oy:stä. Järjestelmä tuo viljelyyn huomattavasti lisää tehokkuutta. Viljelysuunnittelu tehdään Suonentiedon AgriNeuvos–ohjelmistolla, johon sisältyvät lohkokirjanpito ja karttasovellukset. AgriNeuvos kytketään Junkkarin kylvölannoittimiin, joissa on Wapice Oy:n kanssa yhdessä kehitetty työkoneohjain. Kylvölannoitin säätää GPS-paikkatiedon perusteella lannoite- ja siemenmäärää tarkasti suunnitelman mukaisesti. Tällöin lannoitteet voidaan sijoittaa paikkoihin, joissa ne tulevat tehokkaasti käyttöön. Tämä säästää lannoitekustannuksia, parantaa sadon laatua ja vähentää ympäristön kuormitusta. Tarvittavat työkoneen säädöt voidaan tehdä suoraan traktorin virtuaaliterminaalista, johon käyttöliittymä latautuu automaattisesti, kun työkone liitetään traktoriin. Järjestelmä myös dokumentoi viljelytoimenpiteet automaattisesti, ja käytössä on PC-terminaali myös muuhun pellolla Viljelijä säätää tarvittavaan tietojen käsitlannoittimen toimintoja traktorin ohjaamoon telyyn ja hakuun. sijoitetusta virtuaali– Sovelluksen markkiterminaalista. nointi aloitettiin syksyllä. Yhteensopivuus kansainvälisten traktorimerkkien kanssa on varmistettu, joten sovelluksella on myös hyvät vientinäkymät, sanoo Mikko Laajalahti Suonentieto Oy:stä.
•
FRAMILLA 19
yrityskehitystä
ÄLYKKÄÄT KONEET KLUSTERIOHJELMA
Agritechnicassa yli 40 yrityksen voimalla Frami Oy kokosi toistamiseen agroteknologia-alan suurmessuille Saksan Hannoveriin osaston ja näyttävän yhteisesitteen suomalaisista maatalous- ja metsäkonevalmistajista. – Edellisillä messuilla vuonna 2009 yhteisesitteeseen lähti mukaan 32 yritystä, nyt 44. Esitteestä saatiin siis aiempaa kattavampi läpileikkaus suomalaisesta agroteknologiaosaamisesta, projektipäällikkö Satu Alapiha toteaa. Esitteestä otettiin useamman tuhannen kappaleen painokset englanniksi, saksaksi ja venäjäksi. Valtaosa esitteistä jaettiin Agrotechnology from Finland –osastolla. Agritechnicassa oli ennätykselliset 2 600 näytteilleasettajaa 48 maasta. Messuilla vieraili 350 000
jälleenmyyjää, maa- ja metsätalousyrittäjää ja muuta alan asiantuntijaa. Messuesite ja yhteisosasto toteutettiin osana osaamiskeskusohjelmaa. Tukea järjestelyihin saatiin myös maa- ja metsätalousministeriöstä. Yritysesitteen kieliversiot ovat ladattavissa: www.agrotechnology.fi
•
Koulutusta suoraan suoneen Frami Oy on järjestänyt myös vuonna 2011 hyvällä menestyksellä teknologia- ja liiketoimintaosaamisen täsmäkoulutuksia. Useimmat aiheet on valittu suoraan asiakasyritystemme toiveista ja ovat iskeneet suoraan suoneen, kuten esimerkiksi tuotesertifiointi IVY-maissa tai .NET-ohjelmointi. – Muita koulutusaiheitamme ovat olleet muun muassa patentit ja muut teollisoikeudet, ohutlevytuotteiden suunnittelu sekä koneiden sähkösuunnittelukoulutus, toteaa koulutuksia koordinoiva projektipäällikkö Ville Orrenmaa. Koulutukset ovat houkutelleet osallistujia ympäri maan. Varsinkin pohjoisemman Suomen osallistujat kokevat Seinäjoen loistavana paikkana verrattuna pääkaupunkiseutuun. Toivomme jatkuvasti yrityksiltä ehdotuksia tuleviin täsmäkoulutuksiin.
•
Lisätietoja: Ville Orrenmaa, puh. 044 348 8087
Smart Agro 2012 Agroteknologia-alan uusimmat tuulet maailmalta Seinäjoelle Smart Agro-seminaari järjestetään kolmannen kerran 21. maaliskuuta 2012. Seminaari jatkaa aiempien vuosien hyväksi havaitulla ja kiitellyllä linjalla marssittamalla osallistujien kuultavaksi agroteknologia-alan kehittäjiä Suomesta ja maailmalta. Smart Agro toteutetaan palvelemaan suomalaisten agroteknologia-alan valmistajien, kehittäjien, tutkijoiden ja opiskelijoiden tiedontarpeita. Puheenvuoroissa käsitellään alan uusimpia teknologioita ja liiketoiminnallisia näkymiä. Merkitse päivämäärä jo kalenteriisi ja varmista osallistumisesi satapäisessä osallistujajoukossa!
•
” Kaikki puhujat olivat riittävästi erilaisia, mielenkiinto säilyi koko päivän. ” Asiakaspalaute vuoden 2011 seminaarista.
20 FRAMILLA
Asiakaskommentteja koulutuksistamme: ” Parasta olivat käytännön esimerkit, rento ilmapiiri ja keskustelu muiden kanssa. ” ” Tarpeellinen ja onnistunut tilaisuus. ” ” En ole pitkiin aikoihin ollut näin rauhallisesti ja asiallisesti etenevässä koulutuksessa. Oli mahtavaa olla mukana. Monimutkaisen ja vaikean asian hahmottaminen onnistui vaikka en ole ollut ulkomaan kaupassa millään tavalla mukana. KIITOS, KIITOS. ”
yrityskehitystä
Kasvun työkaluja Jos olet kokeillut yrityksessäsi mielestäsi kaikki tavat ideoida ja jalostaa uutta liiketoimintaa tai kehittää nykyistä, älä huoli: meidän pakissamme saattaa olla työkalu tarpeisiisi. Ideaprässi Riippumaton arvio idean toimivuudesta. Ideasi voi olla suunnitteilla tai jo markkinoilla oleva tuote, palvelu tai toimintatapa. Ideaprässi on nopea menetelmä liikeidean käsittelyyn ja sopii kaikille yrityksille. InnoSolveri Ongelmanratkaisua ja ideointia insinöörimäisen tehokkaasti. Uusi ongelmanratkaisu- ja ideointimenetelmä, joka keskittyy ratkaisemaan puhtaasti teknisiä ongelmia ja haasteita systemaattisen kaavan avulla. Innosessio 1 huipputuote 101 idean joukosta! Innosessio on prosessi, joka auttaa yritystäsi keskittymään kehityskohteen oleellisimpaan kysymykseen tai ongelmaan. Yrityksen oman osaamisen tukena ulkopuolisia eri alojen asiantuntijoita, jotka tuovat uusia näkökulmia ja lähestymistapoja ongelmaan. Ideairrottelu ja viljelijäprässi Pääosassa maatilayrittäjät. Ideairrottelussa haussa mahdollisimman paljon uusia ja erilaisia ratkaisuja yhteen ongelmaan. Kantava ajatus luova hauskuus, kaavoista irti -ajattelu. Viljelijäprässi on ideaprässin muunnos maatalousteknologian kehittämiseen. Helppo ja nopea tapa saada markkinoiden todellinen palaute tuote-, palvelu- ja liikeideoista. Kasvun kartta Jokainen yritys on omansa näköinen, jokainen kasvun kartta on erilainen. Polut, rotkot ja kukkulat ovat markkinoihin, teknologioihin, kilpailijoihin, osaamiseen tai rahoitukseen liittyviä faktoja ja ideoita. Miltähän sinun yrityksesi kartta näyttää?
Valmennuksella ytyä käytettävyyteen Käyttäjien rooli tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä korostuu. Tuotteiden ja palveluiden menestymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää ottaa käyttäjien tarpeet mahdollisimman hyvin huomioon. Järjestämme vuoden 2012 aikana käyttäjäkeskeisen palvelu- ja tuotekehityksen koulutusohjelman. Ohjelma edistää käyttäjäkeskeistä kehitys- ja innovaatiotoimintaa jakamalla osallistujille tietoa käyttäjäkeskeisyyden perusteista, mahdollisuuksista ja erilaisten menetelmien sovellustavoista ja -kohteista. Ensimmäinen koulutus on suunnattu yrityskehitystyötä tekeville asiantuntijoille sekä yritysten tuotekehityshenkilöstölle. – Osallistujat tulevat ympäri maan. Lähiopetuspäivät järjestetään Framissa Seinäjoella, kehittämispäällikkö Marja Vainionpää kertoo. Koulutusohjelman teemoja ovat mm. käytettävyyden perusteet, käyttäjätiedon kerääminen ja hyödyntäminen sekä käytettävyystestausten toteuttaminen. Koulutuksen järjestelyistä vastaa Frami Oy osana älytekniikan osaamiskeskuksen toimintaa.
•
Maa- ja markkinakatsaukset Olemme tuottaneet vuosina 2010-2011 useita maa- ja markkinakatsauksia helpottamaan yritysten viennin ja etabloitumisen suunnittelua. Tässä listausta. Selvitykset löytyvät sähköisinä osoitteesta www.frami.fi/kirjasto.
Sytyttäjä Sytyttäjä–liikeideakilpailulla lentävä lähtö kohti yrittäjyyttä. Parhaille 5000 €:n starttiraha sekä arvokasta palautetta ja vinkkejä idean kaupallistamiseen ja yrityksen perustamiseen. Kärki-ideat saavat maksutta käyttöönsä Frami Oy:n starttipaketin kohti kasvuyrittäjyyttä.
• Bulgarian maatalouskonemarkkinat • Romanian maatalouskonemarkkinat • Käyttäjä- ja käyttöympäristötutkimus Puolan maataloudesta (Eng) • Käyttäjä- ja käyttöympäristötutkimus Viron maataloudesta (Eng) • Markkinaselvitys Ukrainan maataloudesta ja maatalouskonekaupan tilasta • Markkinaselvitys Unkarin maataloudesta ja maatalouskonekaupan tilasta • Markkinaselvitys Iso-Britannian maataloudesta ja maatalouskonekaupan tilasta • Markkinaselvitys Ranskan maatalouskonekaupasta • Puolan elintarviketeollisuuden konekauppa
Lisätietoja: Tapio Seppä-Lassila, puh. 040 501 7350
Lisätietoja: Antti Rintaniemi, puh. 050 336 4572
Leimahdus Yritystiimiä ja liikeideaa punnitaan Leimahdus-testillä. Yrityksen leimahduskykyyn vaikuttavat mm. tiimin uskottavuus, ratkaisun selkeys/uskottavuus, kysynnän ilmeisyys, business-mallin vakuuttavuus ja etenemisvaihtoehdot. Tulosten pohjalta yritys voi tehdä harkitut korjausliikkeet.
•
FRAMILLA 21
KOKO – ketteryyttä, kokeiluja, kokemuksia
Verstaista fooru KOKOsta potkua kuntien Seinäjoen kaupunkiseudun KOKO:ssa tehdään monipuolista työtä, että kunnat, yritykset ja kehitysorganisaatiot voisivat uudistua, tarjota elämyksiä ja rakentaa inspiroivaa innovaatioympäristöä. Tässä juttukokonaisuudessa esimerkkejä KOKO-toiminnasta kunnissa ja valituilla painopistealoilla. Innoverstaat Kunnittain järjestettävät innoverstaat aktivoivat kuntia, yrittäjiä ja järjestöjä innovaatiotoimintaan ja kehittämään uutta. Innoverstaat on järjestetty esimerkiksi Kauhavalla, missä kehitettiin Härmän palvelukeskuksen (ent. sairaalan alueen) toimintaa ja Jalasjärvellä, missä kahden iltapäivän työpajassa työstettiin yhdessä kunnan virkamiesten ja yritysten kanssa ideoita uuden risteysalueen kehittämiseksi. Innoverstaita järjestetään myös vuonna 2012 kuntien tarpeiden pohjalta. Käytännön suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa kilpailutuksella valittu Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämisyksikkö.
Selvitykset KOKOssa voidaan teettää erilaisia innovaatiotoimintaa tukevia selvityksiä. Esimerkiksi Seinäjoen kaupunki halusi tietoa siitä, miten palveluinnovaatioita voidaan edistää kaupunkiorganisaatiossa henkilöstöstrategian kautta. Kaupunki sai MDI Oy:n toteuttamasta selvityksestä runsaasti ideoita ja on lähtenyt toteuttamaan niitä käytännössä. Tulevaisuusfoorumit Yhteistyössä kuntien kanssa organisoitavat tulevaisuusfoorumit pureutuvat järjestäjäkunnan intresseistä nousevaan, yleisesti kiinnostavaan teemaan. Vuonna 2011 foorumit on järjestetty Ilmajoella ja Jalasjärvellä. Vuonna 2012 isäntäkuntina ovat Kauhava ja Kuortane. Foorumit ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Valmennus Vuoden 2011 toteutettu kuusipäiväinen innovaatiojohtamisen valmennusohjelma on antanut kuntien johtaville viranhaltijoille ja esimiestehtävissä toimiville eväitä, miten
22 FRAMILLA
umeihin
Innovaatioympäristöistä kv-vertailu
kehittämiseen
kunnallisia toimintamalleja ja palvelutuotantoa voidaan uudistaa. Valmennuksella varmistetaan innovaatiotoiminnan juurruttaminen osaksi kuntien toimintaa. Valmennusohjelma rakennettiin kuntien toiveiden pohjalta ja siihen ilmoittautui mukaan 21 kuntien johtavaa viranhaltijaa. Palvelumuotoilupilotit Vuonna 2012 pilotoidaan palvelumuotoilu-teemaa kaikissa kiinnostuneissa alueen kunnissa. Palvelumuotoilulla tarkoitetaan tässä tapauksessa kunnallisten palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua käyttäjien näkökulmasta. Vuoden 2011 aikana alueella selvitettiin kuntien palveluinnovaatiotarpeita. Palvelumuotoilukokeiluilla vastataan mm. tuolloin esiin nousseisiin kehittämisen paikkoihin. Esimerkkejä palvelumuotoilulla kehitettävistä kohteista kunnissa voisivat olla vaikkapa kunnantalon opastuksen suunnitteleminen käyttäjäystävällisemmäksi tai jonkun sähköisen lomakkeen kehittäminen.
1800
osallistujaa Seinäjoen kaupunkiseudun KOKOn sekä Innovaatio- ja osaaminen -verkoston koulutuksissa ja tapahtumissa vuonna 2011.
•
” KOKO näkyy Ilmajoellakin monenlaisina toimenpiteinä. ”
Vuonna 2011 toteutetun innovaatioympäristön kansainvälisen vertailututkimuksen mukaan Seinäjoen kaupunkiseudulla on sekä hyvin toimivia että kehitettäviä elementtejä. Vuorovaikutus, yhteistyö, alueellinen kehittämispolitiikka, koulutustaso, yritystoiminta ja liikenneyhteydet tukevat vähintään kohtuullisesti innovaatioympäristön keskeisten toimijoiden toimintaa. Kehittämistä sen sijaan kaipaavat etenkin tutkimus- ja kehittämistoiminnan taso ja laajuus, tutkimus- ja koulutusinstituutiot sekä kansainvälisyys. – Seinäjoen innovaatioympäristön elementit ja etenkin tutkimusrakenteet ovat kaiken kaikkiaan vielä hyvin nuoria ja ”ohuita”. Siksi systemaattista ja eteenpäin vievää strategiaa sekä yhteistyötä toimijoiden välillä tarvitaan edelleen, tutkimuksessa todetaan. Tutkimuksen toteutti VTT osana KOKO-ohjelman kansainvälistä toimintaa. Seinäjoen kaupunkiseutua ver tailtiin tutkimuksessa kahteen kansainvälisesti tunnettuun ja arvostettuun innovaatioympäristöön (Eindhoven, Hollanti ja Leuven, Belgia) sekä kahteen monessa suhteessa Seinäjoen kanssa samantyyppiseen alueeseen (Bilbao, Espanja ja Skellefteå, Ruotsi). Valitut neljä vertailualuetta ovat keskenään erilaisia, ja ne avasivat siten mielenkiintoisella tavalla erilaisia näkökulmia Seinäjoen kaupunkiseudun kehitykseen.
•
Lisätietoja: Satu Alapiha, puh. 050 383 0355
ilmajoen yritysasiamies Rami Mattila
FRAMILLA 23
KOKO – ketteryyttä, kokeiluja, kokemuksia
Puhuria
luovien alojen purjeisiin KOKO edistää monin tavoin luovien alojen yritysten yhteistyötä. Tässä makupaloja työstä, jolla puhalletaan alan purjeet pulleiksi.
Tarinatyöpajaan osallistuivat mm. Maarit Karvonen Hoitokoti Tuulikellosta, Marianne Kallio Wanhasta Karhunmäestä ja Reija IsoMustajärvi Suupohjan kulttuuriyhdistys ry:stä. Kuva: Sanna Männikkö 24 FRAMILLA
Lifestyle-konttikiertue Jos ei asiakas ymmärrä tulla tuotteen luo, viedään tuote asiakkaan luo. Tältä pohjalta synnytetty lifestyle-konttikiertue on juuri konseptointivaiheessa. Pohjalaista lifestyle-osaamista uudella ja innovatiivisella tavalla esittelevä konttikiertue starttaa kesäkuun Senaatintori-tapahtumasta ja matkaa sieltä 4-6 muuhun valtakunnalliseen kesätapahtumaan. Kontti tarjoaa näkyvyyttä niin alueen brändiyrityksille kuin tuoreemmillekin yrittäjille. Kiertueen konseptisuunnitelmasta vastaa Sisustuskeskus Sella.
Neuvoja yrittäjälle Luovien alojen yrityskehityspalveluita on tarve kehittää ja tuoda nykyistä paremmin esiin. KOKO-rahoituksella selvitetään yritysneuvontapalveluiden nykytilanne ja esitetään toimintamalli neuvonta- ja kehityspalveluiden toteuttamiseksi. Työtä tekee CreaMentors Oy mm. haastattelemalla yrityskehittäjiä ja yrittäjiä. Pimp my business on yksi jo jalostuneista neuvontapalveluista luovien alojen yrittäjille. Se on maksuton tunnin tehotapaaminen, jossa yrityksen kehittä-
miseen keskittynyt asiantuntija antaa yrittäjälle mm. uusia ideoita ja kontakteja. Luottamuksellisessa tapaamisessa voidaan keskustella esimerkiksi uusien asiakkaiden hankkimisesta, yritystoiminnan rahoittamisesta ja uusista tuotteista. Tapaamisia järjestetään yleensä suurempien tapahtumien yhteydessä, mutta tarvittaessa apua saa aina pyydettäessä. Tarinat eläviksi Jokainen yritys – etenkin jokainen elämyksiä tuottava yritys – tarvitsee hyvän tarinan myynnin tueksi. Yhteistyössä Suupohja/ Kauhajoen KOKOn kanssa toteutetussa tarinamarkkinoinnin työpajasarjassa 15 luovien alojen yritysten edustajaa sai valmiuksia oman tarinansa rakentamiseen jyväskyläläisen Viestintätoimisto Suodattimen johdolla. Koska aihe sai niin innostuneen vastaanoton, tavoitteena on jatkaa tarinamarkkinointiteemaa erillisrahoitteisella yritysryhmähankkeella. Tuunaa tapahtumasi Toinen KOKOn työpajasarja tukee alueen tapahtumatuottajia. Olipa kyseessä sitten kulttuuri- tai urheilutapahtuman järjestäjä, hän saa työpajasarjasta vahvistusta osaamiselleen tapahtumatuotantoon liittyvillä osa-alueilla sisällön tuotannosta sponsorisopimuksiin. Samalla osallistuja saa uusia potentiaalisia yhteistyökumppaneita ja valmiuksia itsenäiseen tapahtumatuotannon kehittämiseen. Kouluttajina toimivat Pink Eminencen asiantuntijat Outi Raatikainen, Elina Hankkio ja Riikka Fagerholm.
•
”KOKO on aidosti alueen tarpeisiin räätälöity ohjelma. ” Hannemari Niemi, KOKO-ohjelmapäällikkö, Frami Oy
KOKO:sta tuettiin Seinäjoella laatuaan ensimmäisen Tietoprovinssi-tapahtuman järjestelyitä ja viestintää. Tapahtuma toi tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kaikkien kiinnostuneiden ulottuville kiinnostavana ja monipuolisena kokonaisuutena. Tapahtumailmeen suunnitteli Mainostoimisto Hiottu.
FRAMILLA 25
henkilökuntamme
Leena Perämäki Kehitysjohtaja Puh. 0400 675 121 Kehitysohjelmat ja- palvelut
Ari Puro-Aho Projektipäällikkö Puh. 040 861 4641 Kuortane Testing Lab, liikuntayrittäjyyden kehittäminen
Hannu Kantonen Toimitusjohtaja Puh. 040 831 8353
Riitta Suomalainen Projektisuunnittelija Puh. 040 749 1200 Seinäjoen kaupunkiseudun KOKO ja Innovaatio ja osaaminen -verkosto
Hannemari Niemi Ohjelmapäällikkö Puh. 040 145 1300 Seinäjoen kaupunkiseudun KOKO
Sanna Männikkö Viestintäpäällikkö Puh. 040 571 9998 Viestintä ja markkinointi
Timo Sysilampi Kiinteistöpäällikkö Puh. 040 558 7862 Framin kiinteistönhoito
Jaana Paavola Palvelupäällikkö Puh. 0400 787 528 Framin tila- ja kokouspalvelut
Matti Taini Testauskoordinaattori Puh. 040 182 4474 Kuortane Testing Lab
Sanna Kankaanpää Projektipäällikkö (äitiyslomalla) Puh. 0400 743 422 Agro Living Lab, käyttäjälähtöinen tuotekehitys Marja Vainionpää Kehittämispäällikkö Puh. 040 531 7208 Älytekniikan osaamiskeskusohjelma 26 FRAMILLA
Tapio Seppä-Lassila Yrityskehityspäällikkö Puh. 040 501 7350 Yritysten kehitysprojektit
Satu Alapiha Projektipäällikkö Puh. 050 383 0355 Kansainvälistymispalvelut
Nina Alkava Projektipäällikkö Puh. 040 530 5111 Yrityskehityspalvelut Kauhavan alueella
Jyri Peuranen Kirjanpitäjä Puh. 0400 913 892
Satu Rämäkkö Kirjanpitäjä Puh. 0400 384 081
Jenni Koski Projektipäällikkö Puh. 050 554 1440 Agro Living Lab, käyttäjälähtöinen tuotekehitys
Elisabet Kivimäki Projektipäällikkö Puh. 040 760 3907 Kansainvälisten investointien edistäminen
Päivi Mäntymäki Projektipäällikkö Puh. 040 483 4044 Elintarvikealan koneenrakennuksen yrityskehitys
Ari Aarniovuori Projektikoordinaattori Puh. 040 552 1249 Käyttäjälähtöisten innovaatiopalveluiden kehittäminen
Elina Puska Projektiassistentti Puh. 040 809 4912 KOKO-ohjelma, osaamiskeskusohjelma
Antti Rintaniemi Projektipäällikkö Puh. 050 336 4572 Agroteknologiateollisuuden kehitystyö
Tarja Jouppi Assistentti Puh. 040 540 3488 Toimistotehtävät, koulutusjärjestelyt
Johanna Hietanen Projektisuunnittelija Puh. 040 592 7518 Luovien alojen ja Rytmikorjaamon kehittämishankkeet
Ville Orrenmaa Projektipäällikkö Puh. 044 348 8087 Aloittavien yritysten palvelut, koulutukset
Osku Ketola Projektipäällikkö Puh. 050 349 8410 Rytmikorjaamon kehittäminen Tytti Isokangas Kehittämispäällikkö Puh. 040 556 0804 Innovaatio ja osaaminen -verkosto FRAMILLA 27
EDELLÄ, NYT, HUOMENNA.
henkilöstö
yhteystiedot
perustETTU VUONNA
Frami Oy Tiedekatu 2 60320 Seinäjoki www.frami.fi
2000 26 7 Meur
Liiketoiminnan VOLYYMI
FRAMISSA
60
yritystä
650 työpaikkaa
36 000 m2
framin asiakasyritykset ja -organisaatiot Anvia IT Oy Arcon Engineering Oy Areite Oy Asianajotoimisto Legistum Oy ATT Yrityspalvelut Oy Avecon Oy BCC Finland Oy Beckhoff Automation Oy BLC Wireless Centilane Oy Citywork Pohjanmaa Comia Software Oy Contria Oy Crelint Oy DA Finland Oy Delfoi Oy Elisa Oyj Enia Oy Excenta Oy Exertus Oy Finnish Consulting Group Ltd (FCG) Festserv MP Oy
Finlandia Group Oy Fira Oy FNE Finland Oy Fonecta Oyj Frami Oy FSP Finnish Steel Painting Oy Hammasväline Oy Hansa Deal Hekora Oy Hyxo Oy Ins.tsto Granlund Pohjanmaa Oy Jiko Oy Kolster Oy Ab Kuoppala Finland Oy LM Ericsson Ab Matkapojat Oy MDI Oy OpSec Oy PD Personnel Development Oy PG Solutions Oy PricewaterhouseCoopers Puulinja Oy
Pöyry Finland Oy Rauhala Yhtiöt Oy Rautaruukki Oyj Reaktor Oy Schneider Electric Buildings Finland Oy Sofica Oy Sofor Oy Softacon Finland Oy Softera Oy Solutum Oy Spark Ergonomics Oy Suomen Tietoliikenne Oy Sähkölehto Oy Telog Oy Temeran Oy Unic -palvelut Oy Vaasa Engineering Oy Wapice Oy Yrityslaskenta Reijo Laitila Oy
Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Kulttuuri- ja mediatuotannon yksikkö Sedu Aikuiskoulutus Seinäjoen yliopistokeskus Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Tampereen yliopisto Vaasan yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys Etelä-Pohjanmaan liitto Väestörekisterikeskus Suomen yrittäjäopisto MTT Maaseutuverkostoyksikkö Seinäjoen seudun elinkeinokeskus Teknologiateollisuus ry Seinäjoen kaupunki, materiaalihallinnon hankintayksikkö Seinäjoen kaupunki, ruokapalvelukeskus Seinäjoen kaupunki, siivouspalvelut