SAMALLE VIIVALLE Malleja monikulttuuristen nuorten ja työelämän kumppanuuteen
Sisältö 3 Koulun ja työelämän yhteistyö on toimintaa! 4
6
8
10
Yritysvierailu malleja
Kysy pois!
Säännöt selväksi
Hissipuhe
– työelämä tutuksi käytännönläheisesti
12
14
Verkostot tutuksi
Ideasta tuotteeksi
16
23
TET-jaksosta
Työelämäillassa
tehot irti
kohtaavat yritykset, koulu ja koti
24
26
Työnhakuharkoissa
Urahaaveet
porkkanana TETtai kesätyöpaikka
sarjakuvina
www.s amallev
iivalle.f i
28
koulutuksesta
tä ja työelämäs
ille monikulttuuris nuorille
TU
AN
LT
EM
NIKU
TE
MO ISU
UM
UR
O
EN
ER
UD
Hankkeessa tuotetut materiaalit MIL kka
vertainen työpai
amma ttikor
keako ulu
•
yliopi sto
•
työnh aku
•
työtod istus
• ammatillinen
yhden • verkostot • koulutus • lukio
LAIN
EN
ON
MO
NIK
ULT
TUU
RIN
EN
TYÖ?
NUOR TULE TEN D VAIS IALO GI UUD ESTA
1
| 3
Koulun ja työelämän yhteistyö on toimintaa! Työelämätaidot, verkostot ja riittävät tiedot vaihtoehdoista auttavat nuoren alkuun koulutus- ja urapolullaan. Tässä esiteltävät koulun ja työelämän yhteistyömallit on kehitetty tueksi nuorelle työelämään tutustumiseen ja taitojen harjoittelemiseen. Työelämätaitojen kartuttamisen ei tarvitse olla tylsää, ja siksi malleissa korostuu toiminnallisuus ja nuorten aktiivinen rooli. Verkostoja voi ja pitää rakentaa – paras tapa oppia se on tekemällä itse. Yhteistyömallit ovat Samalle viivalle -hankkeessa
vahvuuksia, joita ei ehkä itse olisi tullut ajatelleeksi.
kolmen vuoden aikana tehdyn kehittämistyön tulos.
Tavoitteenamme on yhdenvertaisuuden toteutuminen
Malleissa on huomioitu maahan muuttaneiden
yhteiskunnassa. Esikuvat, kannustus ja omakohtainen
oppilaiden tarpeet, mutta ne sopivat kaikille nuorille,
kokemus työelämästä ovat siinä nuorille avuksi.
sillä yhteishaku ja työelämätaitojen oppiminen on
Tutustu tarkemmin oppaassa esiteltyjen yritysvie-
jokaisella edessä. Nuoret oppivat tuomaan esiin
railujen, TET-jakson, vanhempainillan ja rekrytointita-
omaa osaamistaan ja tunnistamaan, kuinka voivat
pahtuman malleihin, jotka on helppo ottaa käyttöön
käyttää sitä hyödyksi. Käytännön harjoitusten ja
osaksi oppitunteja. Malleissa toistuu kolmivaiheinen
omien kokemusten kautta työelämä tulee tutuksi ja
rakenne: valmistautuminen, varsinainen aktiviteetti ja
ammattisanasto otetaan haltuun. Ryhmässä tekemällä
kokemusten reflektoiminen.
ja yhdessä asioita pohtimalla asiat jäävät paremmin mieleen. Luokkakaveri on saattanut pistää merkille
Esitellyt hyvät käytännöt on kehitetty toimintatapatutkimusta hyödyntäen. Jokaisessa vaiheessa – suunnittelu, testaaminen, arviointi ja jatkokehittäminen – ovat koulut ja yritykset olleet aktiivisesti mukana. Matkan varrelle mahtui toki myös vähemmän hohdok-
Tarpeiden kartoitus ja ideointi
kaita kokemuksia. Kömmähdykset olivat opettavaisia. Erityiskiitos kuuluu kaikille kehittämistyöhön osallistuneille.
Kehittäminen ja jalostaminen
Toiminnan suunnittelu Konseptointi yritysten/koulujen kanssa
Tutustu myös muihin hankkeessa tuotettuihin materiaaleihin: selkokieliseen oppaaseen koulutuksesta ja työelämästä, Duuni-lehden monikulttuurisuuden teemanumeroon ja videoihin. Niissä pääosassa on työelämä ja nuoret. Kiitämme rahoituksesta Opetushallitusta ja Euroo-
Palautteet ja arviointi
Toimenpiteet ja käytännön kokeilut
pan sosiaalirahastoa. Yhteistyön ja toiminnan iloa toivottaen, Evelyn Sõer
Mallien kehittämisessä käytettiin toimintatapatutkimusta.
Samalle viivalle ESR-hanke
4 | Samalle Viivalle – Malleja kumppanuuteen
Yritysvierailumalleja – työelämä tutuksi käytännönläheisesti
Yritysvierailulla nuoret pääsevät sukeltamaan työelämän saloihin. Käytännön kautta työelämä tuodaan lähemmäksi koulumaailmaa, ja näin on myös helpompi pohdiskella omia koulutus- ja uravalintoja. Toiminnallisten harjoitusten ja esimerkkien kautta nuoret voivat kartuttaa tietoa erilaisista vaihtoehdoista. Samalla myös verkostot ja niiden rakentaminen tulevat tutuiksi, ja nuoret oppivat miten niitä voi käyttää hyödyksi vaikka kesätyöpaikkaa etsiessä.
Yritysvierailut | 5
Samalle viivalle -hankkeen viisi teemallista yritysvierai-
niiden käyttöönottoa. Eri alojen ja ammattien esitte-
lumallia on kehitetty yhdessä opettajien ja yritysten
lyvideoita voi hyödyntää valmistavilla tunneilla. Niitä
edustajien kanssa ja niitä on testattu pilottikouluissa
löytyy Samalle viivalle -hankkeen verkkosivuilta ja
ympäri Suomea.
kunkoululoppuu.fi-sivuilta.
Mallit perustuvat kolmivaiheiseen työskentelyyn.
Koulun ja yritysten yhteistyö on hedelmällinen
Ensin pidetään teemaan johdatteleva valmistava
oppimisympäristö nuorille. Vinkkejä siihen, miten oman
oppitunti koulussa, jonka jälkeen syvennetään
koulun yritysyhteistyön saa jouhevasti käyntiin löytyy
tietoja vierailulla. Vierailun satoa ja sen herättämiä
Taloudellisen tiedotustoimiston muista materiaaleista.
ajatuksia käydään läpi reflektoivalla tunnilla. Jokaiselle
tat.fi/aineistot
vierailumallille on oma tehtävälomake, joka helpottaa
Koulussa Valmistautuminen
yrityksessä Syventyminen
Koulussa Reflektio
6 | Samalle Viivalle – Malleja kumppanuuteen
Kysy pois! Vaikka mielessä olisi paljon kysyttävää, voivat uusi ympäristö ja tuntemattomat ihmiset saada rohkeankin nuoren jännittämään. Nuoret ovat kuitenkin uteliaita
Hyödynnä Samalle viivalle -ESR hankkeen videot: samalleviivalle.fi/ videot/
ja kiinnostuneita siitä, mitä erilaisilla työpaikoilla tapahtuu. Kysy pois! -mallissa oppilaat miettivät yhteistuumin kysymyksiä, joihin haluaisivat saada vastauksen yritykseltä. Yhdessä etukäteen valmisteltu vierailu madaltaa kynnystä osallistua keskusteluun ja jokainen nuori saa äänensä kuuluviin. Tehtävät auttavat hahmottamaan, minkälaista osaamista työpaikalla tarvitaan, ja samalla ammattisanasto tulee tutuksi. Kysy pois! sopii hyvin ensimmäisen työelämävierailun malliksi.
”Miksi vanhat ihmiset tulevat vanhainkotiin?” ”Miksi opiskelit tähän ammattiin?” ”Millainen työaika sinulla on?” ”Onko sinulla hyvät kollegat?” ”Miksi sä pidät tästä työstä?” Oppilaiden kysymyksiä lähihoitajalle palvelutalossa.
Koulussa Valmistautuminen
yrityksessä Syventyminen
Koulussa Reflektio
Tutustutaan vierailun kohteena olevaan työpaikkaan katsomalla aiheeseen liittyvä video tai tutustumalla sen verkkosivuihin.
Yrityksen edustaja kertoo, mitä siellä tehdään, minkälaisia ammatteja ja osaamista siellä tarvitaan, ja mitä pitää opiskella alalle päästäkseen.
Tehtävä 1: Mitä vierailulla tapahtui? Saatiinko kaikkiin kysymyksiin vastaus? Mitä uutta tai yllättävää tietoa tuli esiin?
Oppilaat esittäytyvät ja esittävät vuorotellen yhdessä miettimiään kysymyksiä. Tehtävälomaketta voi hyödyntää vastausten kirjaamiseen.
Tehtävä 2: Keskustellaan alasta yleisemmin. Tuntuuko se kiinnostavalta? Miksi? Miksi ei? Mikä oli parasta? Jäikö jokin asia mietityttämään
Oppilaat keskustelevat pienryhmissä: Ovatko ala ja sen ammatit tuttuja? Mistä haluaisitte tietää lisää? Kirjataan ryhmissä heränneitä kysymyksiä lapuille.
Kysymysten valinta: Kysymykset esitetään luokalle ja mietitään yhdessä, mitkä niistä esitetään vierailulla. Nämä kootaan esim. rasiaan, joka otetaan mukaan vierailulle.
Kysy pois! -tehtävä Yrityksen nimi:
Päivämäärä:
Oma nimi:
Mitä yritys tekee?
Poimi 3–5 ammattisanaa!
Poimi 3–5 ammattia!
Mitä opiskelemalla pääsee töihin tälle alalle?
Selvitä mitä taitoja tarvitaan tässä työpaikassa!
samalleviivalle.fi
8 | Samalle Viivalle – Malleja kumppanuuteen
Säännöt selväksi Minkälaisia sääntöjä työpaikalla on? Saako työpaikalla
Tärkeintä mielestäni oli se,
Säännöistä kerrotaan myös selkokielisessä Opas koulutuksesta ja työelämästä -julkaisussa
syödä purkkaa? Miksi on tärkeää, että on yhteisesti
että nuoret pääsivät tutustumaan
sovittuja käytäntöjä, joita kaikki noudattavat? Säännöt
suomalaiseen työkulttuuriin ja uskal-
selväksi -vierailu antaa mahdollisuuden vertailla haus-
tautuivat kysymään kysymyksiä. Nuoret
kalla tavalla koulun ja työelämän pelisääntöjä ja on
ovat kuitenkin nuoria, ja heillä on ylipäätään
hyvä tapa johdatella nuoria aiheeseen ennen TETiä tai
erilainen käsitys työelämästä kuin aikuisilla – erityi-
kesätyötä, jolloin se on heille ajankohtainen.
sesti tilanteessa, jossa kokemuksia suomalaisesta kulttuurista ylipäätään ei ole paljon.”
” Oppilaiden käsitykset työelämän säännöistä osui-
Aino Lapila-Marcus, valmistavan luokan opettaja, Myllypuron yläasteen koulu
vat melko hyvin yksiin yrityksen edustajan kertoman kanssa. He kuuntelivat yrityksen edustajaa innolla ja avoimin mielin. Kysymyksiä, joita nuoret pohtivat, oli esimerkiksi huivin pitäminen töissä.
Koulussa Valmistautuminen
yrityksessä Syventyminen
Koulussa Reflektio
Johdatellaan oppilaat aiheeseen katsomalla video tai tutustutaan yrityksen verkkosivuihin. Millaisia sääntöjä mielestäsi tarvitaan tämän alan työpaikoilla?
Yrityksen edustaja kertoo sen toiminnasta sekä alalla ja yrityksessä vallitsevista säännöistä.
Vierailun jälkeen keskustellaan luokassa.
Oppilaat miettivät parin kanssa tärkeitä työelämäsääntöjä. Sääntöjä vertaillaan pienissä ryhmissä ja niistä valitaan 10 tärkeintä, jotka kirjoitetaan muistiin esimerkiksi tehtävälomakkeeseen.
Lopuksi ryhmien kirjaamat säännöt käydään läpi koko luokan kanssa. Ne otetaan myös mukaan yritysvierailulle.
Mitkä olivat yrityksen tärkeimmät säännöt? Oppilaat tarkastelevat kokoamaansa listaa vierailun aikana: jos yrityksen edustaja mainitsee oppilaiden kirjoittaman säännön, laitetaan omaan listaan sen kohdalle merkki.
Mikä sääntö kuulosti erikoiselta? Jos oppilaiden listalla olevaa sääntöä ei mainita, siitä voidaan kysyä yrityksen edustajalta.
Mitä yhteistä tai eroa on koulun ja työelämän säännöillä?
1
1
1 2 4 7
3 5
8
3
2 3
5 6
4 5 6
2 6
9
4 10
Mitä uusia sääntöjä tuli esiin?
7
8
9
10
7 8 9 10
Säännöt selväksi -tehtävä Mitkä muut säännöt yrityksen edustajan mielestä ovat tärkeitä?
1 Ennen vierailua: Kirjoita ruutuihin työelämän 10 tärkeintä sääntöä!
2 Vierailun aikana: Laita rasti ruutuun, jos yrityksen edustaja mainitsee kirjoittamasi säännön! 3 Vierailun jälkeen: Tarkista mitkä olivat tämän yrityksen 10 tärkeintä sääntöä!
1
2
4
7
samalleviivalle.fi
3
5
8
6
9
10
10 | Samalle Viivalle – Malleja kumppanuuteen
Hissipuhe Hissipuhe-vierailulla harjoitellaan omien vahvuuksien
” Yritysvierailun isäntänä tavoit-
Duuni-lehden monikulttuurisuusnumerosta löytyy hyviä esimerkkejä omien vahvuuksien hyödyntämiseen.
esittämistä lyhyesti ja ytimekkäästi työ- tai TET-paikan
teenamme oli rohkaista nuoria
hakua varten. Vierailuun valmistaudutaan tutustumalla
näkemään, että kansainvälistyvässä
työpaikkailmoituksiin, joista saa vinkkejä tarvittavasta
työelämässä erilaiset taustat ja arvot
osaamisesta sekä ominaisuuksista, joita työpaikalla
voivat olla suuri vahvuus. Oma yrityksemme
arvostetaan. Omien vahvuuksien löytämisessä auttavat
on globaali, kuten monet asiakkaistammekin. Niin
luokkatoverit. Valmistavalla oppitunnilla hissipuhetta
sanottu perisuomalaisuus edustaa yrityksessämme
harjoitellaan luokan edessä, ja vierailulla oppilaat esit-
vähemmistöä!
tävät oman puheensa yrityksen edustajalle. Palautteen
Näkyi selvästi, että puheita oli valmisteltu ja mie-
pohjalta omaa hissipuhetta voi hioa vielä paremmaksi.
titty etukäteen, ja varmasti harjoiteltukin. Palautteen suhteen kaikki olivat avoimia, halukkaita oppimaan
” Vierailu Accentureen oli oppilaiden mielestä todella
lisää – hienoa! Puheista välittyi positiivinen asenne
onnistunut. Ensimmäiset kommentit metrossa olivat,
ja energia, yrittäjyys ja halu onnistua. Ne ovat
että ’en edes tiennyt, että tuollaisiakin työpaikkoja
arvoja ja vahvuuksia, joita työelämässä tarvitsee.
ja töitä on olemassa’. Yksi keskeinen tavoite ainakin
Lisäksi esiintyminen yleisölle näytti olevan helpom-
saavutettiin! Hissipuheen esittäminen oli hyvä idea.
paa kuin mitä se on ehkä ollut monelle edellisen
Oppilaat jäivät miettimään miten se meni ja mitä
sukupolven työntekijälle. Pojasta polvi paranee, ja
voisi vielä omassa esittelyssä parantaa. Konsepti vai-
näiltä nuorilta on aikanaan lupa odottaa paljon.”
kuttaisi jääneen heille hyvin mieleen ja toivottavasti
Kaarlo Hirvi, Accenture
he pystyvät hyödyntämään sitä jatkossakin.” Susanna Lindgren, opinto-ohjaaja, Hiidenkiven peruskoulu
Koulussa Valmistautuminen
yrityksessä Syventyminen
Koulussa Reflektio
Tutustutaan vierailukohteen tai alan työpaikkailmoituksiin. Millaisilla adjektiiveilla kuvataan haettavaa työntekijää? Millaista osaamista ja koulutusta häneltä edellytetään?
Yrityksen edustaja kertoo nuorille sen toiminnasta ja työntekijöistä. Hän voi myös kertoa mitä on opiskellut ja miksi päätyi juuri kyseiseen yritykseen töihin.
Keskustellaan yhdessä kokemuksesta. Miltä tuntui esitellä itsensä? Entä kuunnella ja nähdä muita esiintymässä?
Oppilaat esittävät vuorotellen omat hissipuheensa. Otetaan selvää nuorten vahvuuksista. Jokaisen selkään kiinnitetään lappu, johon luokkakaverit kirjoittavat, missä kukin on hyvä. Käydään laput läpi yhdessä ja valitaan jokaiselle kolme työnhakuun parhaiten sopivaa asiaa.
Kaikki kirjoittavat oman hissipuheensa, jota harjoitellaan esittämällä se luokalle.
Yrityksen edustaja antaa yhteisesti koko ryhmälle puheista palautteen, joka kirjoitetaan muistiin.
Hyödynnetään yrityksestä saatua palautetta. Kommenttien perusteella muokataan oma hissipuhe sopivaksi TET- tai kesätyöpaikan hakuun. Sen voi esimerkiksi liittää kappaleeksi työhakemukseen.
Hissipuhe -tehtävä Hissipuhe-termi on lähtöisin amerikkalaisesta yritysmaailmasta ja tarkoittaa hissimatkan pituista puhetta, jolla vakuutetaan kuulija omasta osaamisesta.
Kysymys yritykselle: 4
?
,
puhun ja
3
.
Olen kiinnostunut/hyvä .
Luonteeltani olen
, ja
2
.
harrastan .
Olen
1
ja opiskelen koulussa. Aloita täältä! samalleviivalle.fi
12 | Samalle Viivalle – Malleja kumppanuuteen
Verkostot tutuksi Tieto monista vapaista työpaikoista kulkee verkostoissa ja niistä saatetaan kysyä myös työhaastattelussa.
Opas koulutuksesta ja työelämästä moni kulttuurisille nuorille antaa vinkkejä verkostoitumiseen.
Mallin avulla nuoret oppivat tunnistamaan omat verkostonsa sekä hyödyntämään niitä työnhaussa. Valmistavalla tunnilla perehdytään verkoston käsitteeseen. Vierailulla yrityksen edustaja antaa vinkkejä verkostojen rakentamiseen ja kertoo niiden merkityksestä työelämässä. Vierailun jälkeisellä tunnilla syvennytään nuorten omiin verkostoihin. Kaikilla nuorilla on verkostoja, vaikka heillä ei olisikaan kontakteja
”Kaikilla nuorilla on verkostoja, vaikka heillä ei olisikaan kontakteja työelämään.”
työelämään. Esimerkiksi joukkuelajien valmentajat osaavat varmasti kertoa nuorten sosiaalisista taidoista ja tavoista toimia ryhmässä. Tehtävät auttavat hahmottamaan koulussa, perheen ja suvun parissa, harrastuksissa ja vapaa-ajalla sekä virtuaalimaailmassa syntyneet kontaktit verkostoina ja löytämään niistä tahot, jotka voivat toimia vaikka suosittelijoina työ- tai harjoittelupaikkaa hakiessa.
Koulussa Valmistautuminen
yrityksessä Syventyminen
Koulussa Reflektio
Tutustutaan verkoston käsitteeseen ja keskustellaan, mitä verkosto tarkoittaa omassa elämässä tai työelämässä.
Työpaikan edustaja kertoo verkostojen merkityksestä esimerkiksi omalla urallaan sekä yrityksen toiminnassa ja siitä, miten verkostoja voi hyödyntää.
Tehtävä 1: A) Kirjoitetaan lapuille mihin ryhmiin itse kuuluu, esim. perhe, harrastusryhmä jne. B) Yhdessä ryhmitellään ja tarkastellaan koko luokan vastauksia sen mukaan mihin ryhmiin kuuluu synnynnäisesti ja mihin on itse liittynyt.
Tehdään ryhmissä kysymyksiä yrityksen edustajalle verkostoista ja niiden merkityksestä työelämässä.
Nuoret esittävät kysymyksiä yrityksen edustajalle. Vastaukset kannattaa myös kirjata ylös.
Tehtävä 2: A) Piirrä omista ryhmistä verkostokartta. Sen avulla näet mihin kaikkiin ryhmiin kuulut. B) Mieti, kuka verkostossasi voisi olla suosittelija? Entä kenestä olisi apua työn löytämisessä?
Verkostot tutuksi -tehtävät
1. tehtävä: Mihin ryhmiin kuulun? A) Kirjoitetaan lapuille mihin ryhmiin itse kuuluu, esim. perhe, harrastusryhmä jne.
B) Yhdessä ryhmitellään ja tarkastellaan koko luokan vastauksia sen mukaan mihin ryhmiin kuuluu synnynnäisesti ja mihin on itse liittynyt.
näin: Netti kaverit
kuoro
jalkapallojoukkue
kokki kerho Kuvis koulu
Naapurit
Tanssiryhmä
Oma perhe
Oma suku
kiinan kieliset
meidän talo
Tuki oppilaat 8Bluokka
2. tehtävä: Verkostokartta A) Piirrä omista ryhmistä verkostokartta. Sen avulla näet mihin kaikkiin ryhmiin kuulut.
B) Mieti, kuka verkostossasi voisi olla suosittelija? Entä kenestä olisi apua työn löytämisessä?
Esimerkiksi näin:
Koulu
8B-luokka
samalleviivalle.fi
Musiikkikerho
?
Oma yläkoulu
Minä
Perhe
Harrastukset
Jalkapallo
14 | Samalle Viivalle – Malleja kumppanuuteen
Ideasta tuotteeksi Luovien alojen yritykset ja startupit ovat esimerkkejä siitä, että itsensä voi työllistää myös hyvällä tuoteidealla. Ideasta tuotteeksi -mallissa oppilaat tutustuvat yrityksen toimintaan sen tuotteiden ja niiden suunnittelun kautta. Tarkoituksena on, että nuoret pääsevät myös itse ideoimaan uusia tuotteita. Näin yrityksen toiminta avautuu käytännön kautta ja samalla yritykset saavat tietoa siitä, millainen tuote on nuorten mielestä kiinnostava.
” Meille tärkeintä vierailussa oli auttaa nuoria: halusimme antaa heille mahdollisuuden tutustua yritystoimintaan ja yrityskulttuuriin sekä välittää realistisen kuvan luovan alan yrittäjyyden arjesta. Kiinnostavaa oli myös nähdä, kuinka tunnettu brändimme on nuorten keskuudessa. Luovassa suunnittelussa kulttuurilla on suuri merkitys, ja nuorten kulttuuritaustat näkyivät myös heidän tuoteideoissaan. He olivat rohkeasti suunnitelleet värikkäitä ja koristeellisia päähineitä, jotka poikkesi-
”Tarkoituksena on, että nuoret pääsevät myös itse ideoimaan uusia tuotteita.”
Lisää ammattien esittelyvideoita: kunkoululoppuu.fi/ videot
vat virkistävästi skandinaavisesta suoraviivaisesta ja pelkistetystä tyylistä.” Hannes Bengs, Costo
Koulussa Valmistautuminen
yrityksessä Syventyminen
Koulussa Reflektio
Tutustutaan yritykseen ja sen valmistamiin tuotteisiin. Pohditaan yhdessä, miten tuotteita suunnitellaan ja valmistetaan.
Yrityksen edustajan johdolla tutustutaan sen toimintaan. Hän myös kertoo tuotteista ja niiden valmistuksesta.
Luokassa keskustellaan ideoista saadusta palautteesta ja vierailusta.
Suunnitellaan ryhmässä oma tuoteidea esitettäväksi työelämävierailulla.
Oppilaat esittelevät omat ideansa, joista he saavat yritykseltä palautetta.
Mitä omia tuote- tai yritysideoita voisi keksiä?
Mistä oppiaineista voisi olla hyötyä?
Mitä muita taitoja työssä tarvitaan?
Ideasta tuotteeksi -tehtävät
Tuotteen nimi
Tuotteen kuvaus Mihin ja miten tuotetta voisi käyttää?
Kohderyhmä Ketkä voivat käyttää tuotetta?
Piirrä kuva tuotteesta!
Hinta
samalleviivalle.fi
€
16 | Samalle Viivalle – Malleja kumppanuuteen
TET-jaksosta tehot irti
TET-jakso on monelle nuorelle ensikosketus työelämään. Jakson aikana voi eri teemojen ja tehtävien avulla syventää omaa tietoa sekä kysellä työelämässä olevilta lisätietoja ja vinkkejä. Malli auttaa myös yrityksiä nuorten ohjaamisessa. Hyvin suunniteltu jakso antaa nuorille onnistumisen kokemuksia ja luo yrityksestä mielikuvan hyvänä työnantajana. Näin syntyvät ensimmäiset kontaktit yritysten ja tulevien työntekijöiden välille. TET-viikon jokaiselle päivälle on teema ja tehtäviä,
” TET-jakson tehtävät oli helppo muokata kolmipäi-
jotka helpottavat kiinnittämään huomiota erilaisiin asi-
väisiksi. Oli tosi kiva, että joka päivä oppilas mietti
oihin työpaikalla. Tehtävät johdattelevat perehtymään
miten päivä meni ja mitä hän oppi.”
ammattisanastoon ja selvittämään opiskelumahdolli-
Eija Severinkangas-Kangas, opinto-ohjaaja, Rajakylän koulu
suuksia. Lisäksi tutustutaan työpaikan sääntöihin ja turvallisuusohjeisiin, sekä saadaan hyödyllistä tietoa
” Tehtäviä tehdessä tuli keskusteltua työntekijöiden
haastattelemalla työntekijää. Viikon lopuksi harjoitel-
kanssa enemmän, jolloin oppi työstä enemmän.”
laan itsearviointia kirjaamalla ylös omat onnistumiset, kehittämisen tarpeet ja mielipiteet harjoittelupaikasta.
” Kun piti päivittäin kertoa miten päivä meni ja mitä opin, jouduin oikeasti miettimään näitä ja huomasin,
” Useimmat oppilaat suhtautuivat tehtävävihko-
että olinkin oppinut uusia asioita.”
seen positiivisesti. Materiaali on selkeä, ja sen saa kopioitua kivasti vihkoksi, joka on sopivan kokoinen kuljettaa mukana työpaikalla. Tehtävät sopivat hyvin
” Tehtävien kautta ymmärsin paremmin tätä työtä ja huomasin, ettei ala sovi minulle.”
8.–9.luokille eri pituisille TET-jaksoille. Tehtävien kautta oppilaat perehtyivät tarkemmin työpaikkaan, ammatteihin ja työtehtäviin, eli tosiaankin saivat
”Näin syntyvät ensimmäiset kontaktit yritysten ja tulevien työntekijöiden välille.”
” Hyvää raportissa oli se, että se oli pakko tehdä, joten piti kuunnella tarkkaan sanastoa ja oppi paljon
enemmän irti TETistä.”
myös uusia sanoja, joita pystyi hyödyntämään jo
Mirkka Jantunen, opintoohjaaja, Itäkeskuksen peruskoulu
TET-viikon aikana.” Oppilaiden palautetta TET-raportista.
TET-jakso Tehtävät ja muistiinpanot Nimi __________________________________
Koulu ja luokka __________________________________
TET-työpaikka __________________________________ Ohjaaja TET-paikassa __________________________________ Aika __________________________________
Maanantai Perehdytys
Tiistai Ammattisanat tutuksi
Keskiviikko Alan ammatit ja opiskelu
Torstai Työntekijän haastattelu (muistathan miettiä jo alkuviikosta, ketä haluaisit haastatella työpaikallasi) Perjantai Miten TET meni?
samalleviivalle.fi
TET-jakso
Maanantai Kysy ohjaajaltasi, mitkä ovat TET-jaksosi työtehtävät. Kysy myös TET-paikkasi säännöt ja turvallisuusohjeet.
TET-jakson työtehtävät
TET-paikan säännöt tai turvallisuusohjeet
Miten päiväsi meni? Mitä opit tänään?
samalleviivalle.fi
TET-jakso
Tiistai Kuuntele tarkkaan kun keskustelet muiden työntekijöiden kanssa. Poimi ja kirjoita uusia ammattisanoja. Voit kysyä myös ohjaajaltasi. Selitä mitä sanat tarkoittavat.
Ammattisanat
1.
2.
3.
4.
5.
Mitä ammattisanoja käytettiin paljon? Mitä työvälineitä käytit tänään?
samalleviivalle.fi
TET-jakso
Keskiviikko TET-paikkasi ammatit.
Mitä ammatteja TET-paikassasi on? Missä kouluissa niitä voi opiskella?
1.
2.
3.
4.
5.
Missä lähialueesi kouluissa voi opiskella näitä ammatteja?
samalleviivalle.fi
TET-jakso
Torstai Työntekijän haastattelu. Haastattelun aika kannattaa sopia jo alkuviikosta. Pyydä apua ohjaajaltasi, jos tarvitset. Tutustu yhden työntekijän ammattiin tarkemmin keskustelemalla hänen kanssaan.
1. Mitä ja missä olet opiskellut?
2. Mitä teet työpäivän aikana?
3. Mitä teet yksin ja mitä yhdessä muiden kanssa?
4. Mikä on parasta työssäsi?
5. Miten tässä työssä voi kehittyä?
6. Millainen ihminen sopii tähän työhön?
7. Keksi oma kysymys tähän.
Selvitä tämän ammatin palkka!
samalleviivalle.fi
TET-jakso
Perjantai Miten TET-jakso meni?
1. Miksi valitsit tämän TET-paikan?
2. Piditkö tästä työstä? Perustele!
3. Miten hankit TET-paikkasi?
4. Missä onnistuit työssäsi hyvin?
5. Mikä oli liian vaikeaa?
6. Parasta TET:ssä oli:
7. Tylsintä TET:ssä oli:
8. Suosittelisitko tätä TET-paikkaa muille? Miksi?
9. Pyysitkö ohjaajasi suosittelijaksi? Mitä hän vastasi?
samalleviivalle.fi
Työelämäillassa kohtaavat yritykset, koulu ja koti | 23
Työelämäillassa kohtaavat yritykset, koulu ja koti
Työelämäillan tarkoituksena on kertoa nuorille ja heidän vanhemmille työelämän tarjoamista mahdollisuuksista sekä jakaa vinkkejä työnhakuun, haastatteluun tai suosittelijan löytämiseen. Se toimii koulun, kodin ja työelämän kohtaamispaikkana. Yrityksen edustaja on paikalla kertomassa nuorille
” Tilaisuuksista on hyötyä myös yrityk-
Hyödynnä Duuni-lehden MonikulttuurisuusNumero!
ja heidän vanhemmille omasta alastaan ja työstään.
sille. Osallistumalla olemme mukana
Omalla urapolulla pidemmälle edennyt maahan
edistämässä nuorten työllistymistä, ja
muuttanut nuori on mukana jakamassa kokemuksiaan
yritys säilyttää yhteyden nykyiseen koulumaa-
opiskelusta ja työkokemuksista. Illan kuluessa nuoret ja
ilmaan. Samalla kerromme logistiikka-alan monipuo-
heidän vanhempansa voivat esittää puhujille kysymyk-
lisista työmahdollisuuksista eri ammateissa.”
siäNäin vanhemmatkin pääsevät kuulemaan yritysten
Eija Viikki-Westenius, rekrytointi- ja henkilöstön kehittämis päällikkö, DHL
ajatuksia nuorista ja työelämästä, ja keskustelua on helppo jatkaa kotona.
” On todella hyödyllistä kuulla yrityksiltä, mitä he ” Työtä saadakseen tulee olla aktiivinen ja oma-
vaativat työntekijältä.”
aloitteinen. Työelämä ja koulu ovat liian erillä toisistaan. Illat ovat helppo tapa järjestää työelämäyh-
” Haluaisin kuulla vielä lisää ihmisten kertomuksia
teistyötä, ja niissä päästään lähemmäs työelämää ja
työkokemuksista.”
valmistetaan oppilaita siihen.”
Työelämäiltaan osallistuneiden vanhempien kommentteja
Ville Erkkilä, Hakunilan koulun opinto-ohjaaja
Valmistelu ja motivointi
Illan ohjelma
Vanhemmille lähetetään kutsu,
18:00 Illan avaus ja vierailijoiden esittely.
jossa kerrotaan miksi Työelämä ilta järjestetään ja ketä sinne on tulossa. Tarvittaessa koulu tilaa tulkit. Valmistavalla tunnilla opettaja esittelee työelämäillan puhujat oppilaille. Oppilaat miettivät valmiiksi kysymyksiä, jotka opettaja toimittaa puhujille etukäteen.
18:30 Työelämän edustajan esitys ja vastaukset etukäteen toimitettuihin kysymyksiin. Mahdollisuus esittää lisää kysymyksiä.
Illan päätteeksi 19:00 keskustelua Vapaamuotoista orten ja vanhempien, nu puhujien kesken
24 | Samalle Viivalle – Malleja kumppanuuteen
Työnhakuharkoissa porkkanana TETtai kesätyöpaikka
TET- tai kesätyöpaikan löytyminen voi olla haastavaa nuorelle, jolla ei ole yhteyksiä työelämään vanhempien tai tuttavien kautta. Työnhakuharkat on Pukinmäen peruskoulussa kehitetty toimintamalli, jossa oppilaat harjoittelevat CV:n ja hakemuksen kirjoittamista sekä työhaastattelua. Hakemukset lähetään yhteistyöyrityksen edustajille,
” Työnhakuharkat-malli antaa konkreettista tietoa
jotka yhdessä opettajien kanssa haastattelevat
työelämästä ja opettaa jännityksestä selviämistä.
kaikki harkkoihin osallistuvat oppilaat. Lisäpotkuna
Suosittelemme sitä lämpimästi myös muille kou-
työnhakuun yritys voi tarjota oikeita kesätyö- tai
luille!”
TET-paikkoja, mutta ne voivat olla myös keksittyjä.
Äidinkielen opettaja Ritva Hyttinen ja S2-opettaja Reetta Haapamäki, Pukinmäen peruskoulu
Kaikki oppilaat saavat palautetta, ja voivat sen pohjalta kehittää työnhakutaitojaan. Mallin avulla oppilaat pääsevät hyvin todentuntuisesti kokeilemaan, miltä työhaastattelussa oleminen tuntuu.
Valmistautuminen
Haastattelu
Yrityksen edustaja pitää koulussa infon ja kertoo nuorille yrityksestä, työnhausta ja haettavista työpaikoista.
Yrityksen edustaja tai opettaja pitää työhaastattelut oppilaille.
Opettajan avulla oppilaat valmistautuvat työnhakuun: suomen kielen tai opon tunnilla tehdään ohjatusti työhakemus ja CV, jotka lähetetään yrityksen edustajalle.
Yrityksen edustaja antaa haastattelun päätteeksi palautetta nuorille ja niistä yhteenvedon opolle.
Valinta ja palaute Yrityksen edustaja v alitsee parhaat hakijat.
Oppilaat antavat itse palautetta haastattelutilanteesta. Miten meni? Miltä tuntui? Minkä voisin tehdä paremmin?
Oppilaita neuvotaan mihin haastattelutilanteessa voisi kiinnittää enemmän huomiota ja mitä asioita voisi vielä parantaa.
Opettajat kokoavat yhteen oppilaiden palautteen yrityksille.
Haastattelukysymyksiä
Kerro itsestäsi.
Sinä
Missä olet hyvä? Mikä on haastavaa?
Mitä työtä olet tehnyt aiemmin? Mitä harrastat?
.
Miksi hait tätä työtä?
Työ
Mieti! samalleviivalle.fi
Mitä tehtäviä ajattelet, että pääsisit meillä tekemään?
Kuka voisi olla suosittelijasi?
Miksi sopisit tähän työhön?
Mitä sinä voisit kysyä haastattelussa työpaikasta?
26 | Samalle Viivalle – Malleja kumppanuuteen
Urahaaveet sarjakuvina
Kuvat kertovat joskus enemmän kuin tuhat sanaa. Sarjakuvien kautta voi kertoa tarinoita arkielämästä tai tuoda piirrosten kautta esiin teemoja, joiden käsittelyyn oikeiden sanojen löytyminen voi olla hankalaa. Sarjakuvien maailma on nuorille tuttu ja kiinnostava.
kemään sarjakuvia ja pitävät sitä hyvänä vaihteluna
Opettajille se tarjoaa välineitä keskustella nuorten
muiden kirjallisten tehtävien ohella.
kanssa opiskeluun ja työhön liittyvistä asioista kuvien
Erityisen iloinen olen ollut peruskoulun päättövai-
avulla. Urahaaveet sarjakuvina -menetelmä on ke-
heessa Suomeen muuttaneiden oppilaiden sarjaku-
hitetty yhteistyössä Valtion taidemuseon Kulttuuria
vista. He ovat pystyneet todella hienosti kuvaamaan
kaikille -palvelun ja Sarjakuvakeskuksen kanssa.
tulevaisuuden suunnitelmiaan ja haaveitaan
Sarjakuvaa voi käyttää esimerkiksi alkutunnin mo-
kuvien avulla. Myös monien koulumenestykseltään
tivointitehtävänä, TET-päiväkirjan suorittamistapana ja
heikompien oppilaiden sarjakuvat ovat olleet hyvin
koko luokan yhteisen tarinan kertomiseen.
puhuttelevia. Vaikka joskus tunneilla voi vaikuttaa, että nuori on näköalaton ja vailla päämääriä, sarja-
” Sarjakuva on oppilaille tuttu ilmaisukeino
kuvista heijastuu hyvän elämän haaveet: koulutus,
kuvataiteen tunneilta ja toki suuremmalle osalle
työ, perhe ja oma koti. Puhekupliin on syntynyt
myös erilaisten julkaisujen ja lehtien muodossa.
hienoja kuvauksia opiskelusta ja työnteosta omassa
Suurin osa oppilaista on hyvin motivoituneita te-
haaveammatissa.” Anu Japisson, Opinto-ohjaaja, Tehtaanpuiston yläaste
” Usein luokasta löytyy ainakin muutamia oppilaita, jotka haluavat vaihtelua perinteisille ’kysymys - vastaus’ -tehtäville. Kun samat asiat kysyttiin sarjakuvamuodossa, oli tehtävän tekeminen motivoivampaa. Henkilökohtaisessa ohjauksessa sarjakuva on hyvä väline keskustelun avaamiseen ja oppilaan oman pohdinnan tueksi. Ideointi ja hahmottelu vie piirtämisessä paljon aikaa ja oppilailla saattaa olla myös liian suuret tavoitteet työn täydellisyyteen. Aluksi työskentelyä voi näiltä osin helpottaa käyttämällä valmiita pohjia, joista puuttuvat puhe- tai ajatuskuplat.” Samuli Lindvall, Opinto-ohjaaja, Turun normaalikoulu
Sarjakuva: Daria Timonen
Unelma-ammattini Anu Japissonin kehittämä Urahaaveet Sarjakuvina -tehtävä.
Piirrä sarjakuva omasta unelma-ammatistasi ja tulevaisuuden elämästäsi
1. ruutu: Sinä opiskelemassa joko lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa
2. ruutu: Sinä opiskelemassa unelma-ammattiisi
samalleviivalle.fi
3. ruutu: Sinä työskentelemässä unelma-ammatissasi
4. ruutu: Sinun unelmaelämäsi. Mitä kaikkea siihen kuuluu?
ku
28 | Samalle Viivalle – Malleja kumppanuuteen
Hankkeessa tuotetut materiaalit Opas koulutuksesta ja työelämästä monikulttuurisille nuorille
” Työelämään pääsee monella eri tavalla, erilaisia polkuja pitkin. Voit jo yläkoulun aikana miettiä,
Löytääkseen mieluisan työpaikan nuori tarvitsee
mikä olisi oikea ammatti juuri sinulle. Oma unelma-
koulutusta myös peruskoulun jälkeen. Selkokielinen
ammatti voi löytyä esimerkiksi lempikouluaineen tai
opas on suunnattu tueksi koulutus- ja uravalintoja
lempiharrastuksen avulla. Tärkeintä on, että kuunte-
tekeville yläkoululaisille. Se kertoo konkreettisesti opis-
let itseäsi ja valitset huolellisesti. Opiskelemalla saat
kelumahdollisuuksista, esittelee koulutusjärjestelmän ja
helpommin haluamasi työpaikan.”
kannustaa nuoria opiskelemaan.
Mehdi Arai ja Evelyn Sõer, Samalle viivalle ESR-hanke
Lisäksi opas selventää työelämän pelisääntöjä ja antaa tietoa nuoria koskevista työelämäasioista, kuten
Opas on julkaistu selkosuomen lisäksi viidellä eri
alle 18-vuotiaiden työajasta, yhdenvertaisesta työpai-
kielellä: englanniksi, ruotsiksi, somaliksi, viroksi ja
kasta ja työhaastatteluun valmistautumisesta.
venäjäksi. Voit ladata haluamasi kieliversion hankkeen verkkosivuilta osoitteesta samalleviivalle.fi/opas tai tilata Taloudellisesta tiedotustoimistosta: tat.fi/aineistot/ tai tilaukset@tat.fi
ästä a ja työeläm
koulutuksest
risille monikulttuu nuorille
denvertainen
verkostot • yh tus • lukio •
•
n koulu • ammatilline ty öt od ist us
työpaikka
Hankkeessa tuotetut materiaalit | 29
Duuni-lehti, monikulttuurisuuden teemanumero Duuni-lehti on kaikille nuorille suunnattu lehti työelämästä ja työnhausta. Sen monikulttuurisuusnumerossa pureudutaan työelämään maahan muuttaneiden nuorten näkökulmasta: jo työelämässä olevat nuoret M
kertovat kuinka kielitaito ja oma tausta voivat olla
UU
O
EN
ER
UD
Työnhakuun liittyvä testi sopii hyvin vaikka oppi-
SU
UM
RI
AN
TT UL
EM
IK
TE
ON
vahvuuksia työpaikalla. tunnilla tehtäväksi ja artikkeleiden tarinoista voi jutella kotona vanhempien kanssa. Mitä vinkkejä he antavat työelämään? Selkeiden ohjeiden avulla neuvotaan vaihe vaiheelta, kuinka laaditaan työhakemus ja CV sekä miten kannattaa valmistautua työhaastatteluun. Näiden neuvojen avulla jokaisesta voi tulla työnhaun mestari, ja ohjeisiin on hyvä palata myöhemminkin, kun etsii ensimmäistä oman alan harjoittelupaikkaa. Lehti valottaa myös millainen on toimiva monikult-
MILLA
INEN
tuurinen työyhteisö ja millainen rooli jokaisella pitäisi
ON M ONIK
ULTTU
URIN
olla:
NUORT EN DIA L TULEV AISUUD OGI ESTA EN TY Ö? 1
” Kun työyhteisössä kunnioitetaan aidosti kaikkia
TEKSTI Helena Hyvönen KUVAT Teemu Granström KUVANKÄSITTELY
yksilöitä ja sallitaan erilaiset näkemykset, syntyy
Ville Salonen
KIINNOSTAVIA DU UNITARINOITA
dialogi ja tulokset näkyvät työssä. Monet innovaa-
Abdifatah Ibrahim
tiotkin kehittyvät näin.”
palveluneuvoja
Mehdi Arai ja Evelyn Sõer, Samalle viivalle ESR-hanke
Lataa lehti hankkeen verkkosivuilta osoitteesta
FATAH ON KOULUT
UKSELTAAN MERKO
Nordeaan työharjo NOMI ja tuli ittelun kautta. — Suoritin harjoitte lun erinomaisesti määräaikaisessa ja sain jatkaa työsuhteessa. Armeija n jälkeen sain vakituisen työpaik an. Kun suoritta a annetut tehtävä positiivisella asentee t lla ja hyvällä mielellä pitkälle, Fatah kertoo. , pääsee Nuorille Fatah haluaa sanoa, että kannatt sellaiseen ammatt aa hakea iin, mistä itse tykkää. voivat tukea, mutta Vanhemmat lopullisen päätöks en tekee nuori itse. — Muista positiivi nen asenne! Me ollaan Suomen tulevaisuus samalla tavalla kuin muut.
samalleviivalle.fi/duuni-lehti/ tai tilaa Taloudellisesta tiedotustoimistosta: tat.fi/aineistot/
Eri alojen am mattilai
set esittäy ty
Eveliina He
tutkija ja suunnitte
lija
20-VUOTIAS ABDIFA TAH
IBRAHIM, tutumm on työpaikkansa in Fatah, ilopilleri ja positiivi esikuva. Nordeas sen asenteen sa työskentelevä Fatah kertoo nauttivansa eniten siitä, kun voi antaa asiakkai palvelua ja jopa lle hyvää ylittää heidän odotuks ensa. — Hyviä muistoja on monia, mutta nyt tulee mieleen kerta, kun yksi asiakas kiitti hyvästä palvelus ja sanoi, etten ta saa koskaan muuttaa Fatah kertoo hymyill asennettani, en. Palveluneuvojan työhön kuuluu muun muassa päivittäiset pankkia siat, sijoittaminen, tietysti erinoim laina-asiat ja ainen asiakaspalvelu. Fatah käyttää äidinkieltään somalia a melkein päivittä laan. Asiakkaat in työpaikalovatkin erittäin tyytyväisiä, kun vat palvelua omalla saaäidinkielellään.
:
ino
Behar Bogujevci autokorimekaanikko
Fanglan
diplomi-i
KUN EVELIINA HEINO
nsinööri
Tao
HAKI
nykyiseen työpaikk töihin, vaatimu aansa kset olivat seuraav at: yliopistokoulutus, laaja kielitait o ja kokemusta monikulttuurisu desta. Juuri näitä uEveliinalla oli. – Työ vaikutti sellaiselta, jossa voin hyödyntää osaamistani. Työssän i parasta on, kun venäjän kielen voin käyttää taitoani ja monikul ttuurista osaamis yhdistettynä sosiaalia ta lan koulutukseen, too. Eveliina kerEveliinan työhön kuuluu erilaiste n tutkimusten suunnittelu ja toteutta minen. Tällä hetkellä kentelee projekti hän työsssa, jonka tavoitte ena on kehittää lapsiperheiden palveluja. Projekti ssa selvitetään, millaista apua lapsiperheet tarvitse vat Suomessa ja Venäjällä. Työpaikalla Eveliina a ja hänen ammatt arvostetaan ja häneltä itaitoaan pyydetään usein kulttuurisissa asioissa neuvoa moni.
EVELIINA ON MUUTT ANUT
SUOMEEN 7-vuotia Hän kertoo oppinee ana. nsa suomen kielen koulussa nopeasti, koska kenenkä än kanssa ei voinut muuta kieltä. puhua mitään Lukion jälkeen Eveliina piti välivuod en ja haki sen jälkeen yliopisto on. Yliopistossa hän opiskeli kieliä yhteiskuntatiete ja itä. – Nuorille voisin sanoa vinkkinä , että kannattaa kokeilla erilaisia asioita. Kannatt aa mennä työharjo teluun tai kesätöih itin jonnekin paikkaa kiinnostaa. n, mikä itseä
AUTOKORIMEKA
vakituis
ANIKKO BEHAR BOGUJEVCI löysi työpaikkansa
en työharjoittelun Turussa ammatt kautta. i-instituutissa opiskell ut Behar sai VV-Autolta aluksi kesätöitä ja työharjo Nykyisin hän on ittelupaikan. töissä Espoon VV-Auto työssään hyvin. ssa ja viihtyy — Työharjoittelu on todella tärkeä, menee hyvin, koska jos se on hyvä mahdoll isuus saada töitä, Behar kertoo. Behar suoritti työn ohessa autokor ammattitutkinn ikorjauksen on vuonna 2010. Koulutus kesti vuoden ja työnantaja maksoi koulupä ivät.
AUTOKORIMEKA
ANIKON TYÖSSÄ
on tärkeää olla yhteistyökykyin en, koska usein tarvitsee työkave reiden apua. Autonko rjausalaa Behar suosittelee fyysisestä työstä tykkääv ille ja ihmisille, jotka haluavat nähdä työnsä jäljen heti. — Työhöni kuuluu pienten ja isojen korjaus. Haasteit kolariautojen a saan isommis ta kolariautoista. Joka päivä oppii jotain uutta, koska autot kehittyvät koko ajan, Behar kertoo. Koska autot tulevat tulevaisuudessa ihmisten tärkeim kin olemaan piä kulkuvälineitä, työn tulevaisuus näyttää Beharin mukaan hyvältä. Kun on aktiivin ja halukas tekemää en n työnsä kunnolla , pärjää kyllä.
KUN TEKNIIKAN DIPLOM
I-INSINÖÖRI Fa muutti Suomeen 15-vuotiaana, hän ei puh kaan suomea. Hän meni suoraan lukioon suomea äidinkie j len tunneilla ja lisäopetuks men kuukauden kuluttua Fanglan alkoi puhu ja jo vuoden kuluttua hän teki tentit suomek — Uuden kielen si oppimiseen ei ole muut kuin harjoitella, Fanglan sanoo. Lukion jälkeen Fanglan lähti opiskele tekniikkaa Teknillis maa een korkeakouluun. kertoo perineensä Amm isältään, joka on myös kon kan insinööri. Fanglan pääsi opintojen aikana työharjo ABB:lle ja teki myöhemmin ABB:n Kiinan yk diplomityön, jonka jälkeen työsuhd e muutetti tuiseksi. — Tehtäväni ovat pitkälti asiakkai den tekn kaupallisiin kysymy ksiin vastaamista. säni on se, että Parast olen tekemisissä ihmisten ympäri maailma a, Fanglan kertoo. KIINAN KIELEN TAIDOIS
TA on ollut Fanglan uran aikana monesti i hyötyä. Myös kulttuur sesta on hyötyä ien tu kansainvälisessä yrityksessä. — Monikulttuurisu us auttaa minua ymmärtämä maiden asiakkai den käyttäytymistä. Nuorelle antaa vinkiksi, että kannattaa käyttää omaa mon tuurisuutta sekä kielitaitoa hyväksi työnhaussa.
10
1
30 | Samalle Viivalle – Malleja kumppanuuteen
Nuoret kertovat opiskeluvalinnoistaan
Ammattiesittelyvideoilla monikulttuurisia duunitarinoita
Minkälaisia opiskelumahdollisuuksia peruskoulun
Esikuvat auttavat ammatinvalinnassa. Omassa perhe-
jälkeen on tarjolla? Kannattaisiko hakea lukioon vai
ja tuttavapiirissä ei kuitenkaan aina ole ihmisiä kaikilta
ammattiopistoon? Sopisiko minulle paremmin ammat-
mahdollisilta aloilta, ja nuori ei välttämättä saa tietoa
tikorkeakoulu vai yliopisto? Mitä kaikkea lääketieteen
kaikista työelämän tarjoamista vaihtoehdoista.
opiskelija opiskelee? Mikä on oppisopimus? Ovatko
Ammattiesittelyvideot vievät katsojan suoraan
pääsykokeet vaikeita? Maksavatko kirjat? Riittääkö
työpaikalle. Videoilla nuoret eri aloilta kertovat
suomen kielen taito?
ammatinvalinnastaan ja urastaan sekä siitä, miten
Vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin löytyy hankkeessa tuotetuista opiskelijaesittelyvideoista, joilla
monikulttuurisuudesta ja kielitaidosta on ollut heille hyötyä työelämässä.
esitellään koko koulutusjärjestelmä. Eri koulutusasteiden ja -alojen opiskelijat kertovat itse, minkälaista
” Käytän äidinkieltäni somalia päivittäin työpaikalla.
opiskelu on ja miksi he ovat päätyneet alalle. Muiden
Asiakkaat ovat tyytyväisiä, kun saavat palvelua
esimerkkiä seuraamalla ja kuuntelemalla on helpompi
omalla äidinkielellään. Kun suorittaa työnsä positiivi-
miettiä myös omia valintoja.
sella asenteella ja hyvällä mielellä, pääsee pitkälle.” Abdi Fatah Ibrahim, palveluneuvoja, Nordea-pankki
” Musta ois ollut kiva, jos joku ihan ulkopuolinen tyyppi olisi tullut sanomaan, että ole oma itsesi. Ei
Videot löytyvät osoitteesta
aina tarvitse mennä virran mukana. Jos olet vahva
samalleviivalle.fi/videot/
ja oma itsesi, ihmiset kunnioittavat sua sellaisena kuin olet. Eikä tarvitse muuttaa luonnetta tai pukeutumista sen takia, että kaikki muutkin tekevät sillä tavalla. Se vaan näyttää kuinka rohkea sä olet.” Kosar Naeemi, Itäkeskuksen lukion opiskelija, Samalle Viivalle –hankkeen opiskelijaesittelyvideolla
Lisää videoita sivulla kunkoululoppuu.fi/videot/ kaikki-videot/
Samalle viivalle -hankkeen ohjausryhmä Mervi Angerma-Niittylä, asiantuntija, Kaupan liitto Sirpa Huuskonen, henkilöstöjohtaja, ISS, ohjausryhmän puheenjohtaja Anu Löyttyniemi, opetuskonsultti, Helsinginkaupunki, Opetusvirasto, ohjausryhmän varapuheenjohtaja Tuija Ojanen, vararehtori, Omnia Sanna Penttinen, asiantuntija, Opetushallitus Hassan Said, projektipäällikkö R3-Maahanmuuttajanuorten tuki ry Tuulia Tikkanen, opetuskonsultti, Helsingin kaupunki, Opetusvirasto, ohjausryhmän varapuheenjohtaja Tiina Valtonen, opinto-ohjaaja, Myllypuron yläasteen koulu, Helsingin kaupunki Riitta Wärn, asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mehdi Arai, viestintäsuunnittelija, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Päivi Korpela, viestintäassistentti, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Evelyn Sõer, projektipäällikkö, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Liisa Tenhunen-Ruotsalainen, johtaja, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Markku Tenkamaa, asiantuntija, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
Työryhmä Tuottajat: Päivi Korpela, Evelyn Sõer
Julkaisija: Taloudellinen tiedotustoimisto TAT/
Sisällöntuottajat: Advertising Kioski, Päivi Korpela,
Samalle viivalle –ESR hanke
Evelyn Sõer
Tilaukset: tilaukset@tat.fi, tat.fi/aineistot/
Mallien tuotteistaminen: Mehdi Arai, Evelyn Sõer
ISBN: 978-952-7073-06-3
Visuaalinen ilme ja taitto: Advertising Kioski
Julkaisuvuosi: 2014
Valokuvat: Mehdi Arai
Paino: Erweko Painos: 5 000 kpl
Kiitämme mallien kehittämisessä mukana olleita kou-
Samalle viivalle on ESR-hanke, jota koordinoi
luja ja yrityksiä sekä heidän edustajia kommenteista.
Taloudellinen tiedotustoimisto TAT. Hankkeessa kehitettiin muun muassa toimintatapoja ja malleja, jotka helpottavat monikulttuuristen yläkouluikäisten nuorten työelämään tutustumista ja ammatinvalintaa.
Hissipuhe, verkostot tutuiksi ja TET-jaksosta tehot irti ovat koulun ja työelämän yhteistyön toiminnallisia malleja. Tutustu ja ota käyttöön! Samalle viivalle ESR-hanketta koordinoi Taloudellinen tiedotustoimisto TAT. Hankkeessa kehitetyt mallit hel pottavat monikulttuuristen yläkouluikäisten nuorten työelämään tutustumista ja ammatinvalintaa.
samalleviivalle.fi tat.fi