Ruskiss Ruskeasuon koulun vuosijulkaisu 2 • 2011
Ruskiksella liikutaan reilun pelin hengessä
Uusi oppilaskunta kannustaa ja vaikuttaa Kansainvälinen vuosi Ruskiss 2011
1
Ruskeasuon koulun vuosijulkaisu 2•2011
Brysselin matkaajat
iPad apuna musatunnilla
s. 21
s. 16
Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Liikunta 5 6 8
20 Koulutus
20 Pedagogiikan lähteellä
Comenius: Uusia ajatuksia liikuntaan Ruskiksella Tutkimus: Miksi kaikki eivät voi harrastaa yhdessä? Liikunnanopetus – Reilu peli ja kannustaminen
10 Kansainvälisyys
10 Closing the Gap – Tietotekniikka erityisopetuksen ja kuntoutuksen apuna 12 Comenius-vierailulla Percey Hedleyn koululla
14 Koulun toiminta
14 16 17 18 19
Uusi oppilaskunta iPad apuna soittamisessa Kielikylvyssä Tanssi- ja draamaryhmä merellä Syystempaus
Oppimis-, osaamis- ja kehittämiskeskus
2 Ruskiss 2011
Julkaisija Ruskeasuon koulu Tenholantie 15 00280 Helsinki Puh. 09 473 390 Faksi 09 4586627 ruskeasuon.koulu@ruskis.fi www.ruskis.fi
21 Maailmalla
21 Jere ja Tuomas Brysselissä
23 Liikunta
23 LIIKUTA-hanke 24 LIIKUTA-hankkeen tuloksia
25 Nuorten palsta
25 TET-jaksolla ja taksvärkissä 26 Liikuntamaassa
28 Valteri
28 Mikael-koulun merkkipäivä 30 Henkilöstöpäivät Oulussa
31 Ruskeasuon koulun johtokunta
Toimitus Päätoimittaja Leena Airaksinen Toimittaja Vuokko Maria Nummi Toimitussihteeri Eija Lindström Minna Rouste, Anne Keinänen Ulkoasu ja taitto Limukka / Leena Aalto
Kannen kuva Flaming Star / Pentti Hokkanen Kirjapaino Erweko Oy
Painosmäärä 1500 kpl
PÄ Ä K I R J O I TUS Kuva iStockphoto.com
Liikunta kuuluu kaikille Tämä vuosi on ollut yhtä liikettä. Liikuta-hanke jatkuu. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön koordinoiman Liikuta-hankkeen ensimmäinen vaihe päättyi keväällä ja toinen vaihe käynnistyi syksyllä. Edellisen lukuvuoden upeasti toiminut tanssidraamaryhmä juhlisti toimintaansa päiväristeilyllä Helsingin kauniissa saaristossa. Jatkamme yhteistyötä Keskuspuiston ammattiopiston kanssa ja tämän lisäksi olemme saaneet uuden yhteistyökumppanin, Dance Ability Finlandin. He ohjaavat uutta tanssiryhmää Ruskiksella, ja tavoitteena on päästä jälleen esiintymään suurelle yleisölle. Viime keväänä tanssiryhmämme esiintyi suuressa Your Move -tapahtumassa Helsingissä. Kansainvälinen Comenius-yhteistyö kuuden eurooppalaisen koulun kanssa on meille hieno mahdollisuus. Ruskis emännöi syyskuussa Think Outside the Box -seminaaria, jonka teemana oli ”Conductive Sport”. Saimme jakaa kokemuksia ja osaamista siitä, miten liikunnan opetuksessa ja harrastustoiminnassa huomioidaan erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria. Luennoilla käsiteltiin muun muassa Suomen liikunnan opetussuunnitelman linjauksia, inklusiivisia liikuntakerhoja, laskettelua, uinninopetusta ja liikunnan harrastusmahdollisuuksista. Vierailimme Comenius-ryhmän kanssa Vantaalla Veromäen koululla, joka on liikunta-
vammaisten osaamisverkoston yhteistyökumppanimme. Meillä on vielä paljon tehtävää. Lapsille, joilla on erityistarpeita, tarjotaan edelleen ensisijaisesti erityisryhmille suunnattua liikuntaa. Lapsilla pitää kuitenkin olla oikeus kuulua omaan luokka- ja kaveriyhteisöön myös liikuntatunneilla ja harrastuksissa. Vielä jokin aika sitten vammaisille lapsille järjestettiin liikuntatuntien ajaksi fysioterapiaa eivätkä he päässeet yhdessä muiden lasten kanssa liikkumaan. Lapsi haluaa kuulua kaveriporukkaan ja olla yksi muista. Kuinka me aikuiset voisimme toimia vielä paremmin ja edistää lasten ja nuorten osallistumisen taitoja ja osallisuuden toteutumista nykyisessä koulumaailmassa! Ruskiksella tapaa myös uusia liikkujia. Vuokraamme Helsingin kaupungille toimitiloja Ruskeasuon päiväkodin Svalorna-esikouluryhmän käyttöön. Uusi lapsiryhmä on huomattu ja toivotettu tervetulleeksi. Huomasin ilokseni, että kaksi yläkoulun oppilasta ehdotti mahdollisuutta ryhtyä kummeiksi päiväkodin lapsiryhmälle. Toivotamme kaikille lukijoillemme valoisaa talviaikaa ja hyvää joulua. Kiitos yhteistyömahdollisuuksista vuonna 2011. Leena Airaksinen Rehtori
kuva pentti hokkanen
Nyt on aika hieman hidastaa liikettä ja rauhoittua viettämään ansaittua joululomaa. Tässä Ruskiss-lehdessä liikutaan kuitenkin vielä paljon, ja se kuvastaa hyvin lukuvuotemme kulkua.
Ruskiss 2011
3
liiku nta
Out of the Box
Soveltavan liikunnan iltapäivään osallistui fysioterapeutteja ja opettajia Foundation for CE ja Percy Hedley Foundation -kouluista Englannista, Integrativer Kiga Komet -, Phoenix GmbH- ja Privates Förderzentrum Aschau/Rohrdorf -kouluista Saksasta, Move and Walk -koulusta Ruotsista ja Therapieinstitut Keil -koulusta Itävallasta.
4 Ruskiss 2011
Co m e nius – Euroopan u nio nin vaihto- ja yhteist yö o hjelma kou luil l e
Uusia ajatuksia
liikuntaan Ruskiksella Syyskuussa Comenius-koulut kokoontuivat Ruskiksella. Aiheena oli soveltava liikunta, johon tutustuttiin sekä teoriassa että vauhdikkain käytännön harjoituksin liikuntasalissa. Kiihkein keskustelu käytiin inkluusiosta. Teksti vuokko maria nummi, kuvat pentti hokkanen
A
ija Saaren kertoessa Suomen erityisliikunnan kehityksestä mietittiin myös integraation ja inkluusion eroja. Keskustelussa päädyttiin ainakin siihen tulokseen, että inkluusio on ihanne, jota kohti työskennellään. Inkluusiossa on aina kysymys tärkeästä valinnan vapaudesta. Betz Tautscher Keil Instituutista piti tärkeänä tavata muiden koulujen ihmisiä ja kuulla, miten he työskentelevät. Yhtä tärkeää on myös oppia ajattelemaan omaa oppiainetta uudesta näkökulmasta. Se on haaste, sillä usein erityiskoulu on kaupunkinsa tai maansa ainoa eikä vertailupohjaa ole. – Ruskiksen erityisuinnin opetus on aivan uskomattoman hienoa ja edistyksellistä. Olemme tänään todellakin oppineet paljon uinnin merkityksestä kuntoutuksen tukena, Tautscher kollegoineen kertoi. Gillian Miller Percy Hedleystä seuraa kiinnostuneena, miten eri koulut pyrkivät samaan päämäärään hyvin eri menetelmin. – Olemme oppineet paljon eri alueiden opetuksesta, ja on aina hienoa viedä jotain uutta omaan kouluun sovellettavaksi. Comenius-tapaamisten jälkeen haastamme oman koulumme miettimään, miten konduktiivista opetusta voisi toteuttaa uusin ideoin. Joka päivä pitää kysyä, teemmekö oikeita asioita. On tärkeää saada henkilökunta ymmärtämään, että lapsia voi todella
opettaa käyttämään uusia taitoja, ovat ne sitten kävelemistä, ryömimistä, kierimistä, Miller kuvaa oppimisprosessia. Gillian ja Betz sanovat ihailevansa Ruskiksen koulurakennusta. Luokkahuoneiden koko ja opetushenkilökunnan määrä suhteessa oppilasmäärän tuntuu olevan täällä kohdallaan verrattuna monen maan tilanteeseen. Omaan kouluunsa tuliaisiksi he vievät Kira Durchmanin erityisuinnin oppikirjan. – On hienoa nähdä, miten oppilaat nauttivat liikunnasta ja miten motivoituneita he ovat. Liikunta tukee myös itsetunnon kehittymistä. Konduktiivinen opetus rohkaisee lapsia omaan aktiivisuuteen. He oppivat urheilussa myös sääntöjä ja tervettä häviämistä, Comenius-vieraat miettivät.
Gillian palaa innoissaan Englantiin mukanaan nippu uusia ideoita. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus liikkua omalla tavallaan!
Comeniusohjelma Ruskeasuon koulu on mukana kuuden muun eurooppalaisen koulun yhteistyöhankkeessa, jonka yhdistävänä tekijänä on konduktiivinen pedagogiikka. Comenius-ohjelman avulla tuetaan koulujen yhteistyötä ja niiden välistä oppilas- ja henkilökuntavaihtoa.
Betz nautti Ruskiksen avarasta liikuntasalista, ja vie Itävaltaan mm. erityisuinnin oppikirjan.
Ruskiss 2011
5
Liikuntatutki m us
Miksi kaikki eivät
voi harrastaa yhdessä? Teksti vuokko maria nummi, kuvat pentti hokkanen
L
iikuntatieteiden tohtori Aija Saaren tuoreen väitöstutkimuksen mukaan vammaiset lapset eivät osallistu ikäistensä liikuntakerhoihin. Tutkimustyön alussa hän kuvitteli inkluusion olevan pitemmällä kuin mitä se todellisuudessa on. – Havaitsin myös, että todellinen inkluusio muuttuu edetessään vaikeasti havaittavaksi. Inkluusion luonteeseen kuuluu, että sitä ei voi laskea integroituneiden määrinä ja osoittaa sormella että ”tuossa on nyt se erilainen joka sulautettiin mukaan”. Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n toimialapäällikkö Saari näkee jonkinlaisen kuluttajuuden ilmiön olevan vasta tulossa vammaisten lasten liikuntaharrastuksiin. Muutama haastateltavista perheistä olikin tietoisesti yhdistänyt molempia lähestymistapoja. Lapsi käy lähikoulua ja harrastaa koulun jälkeen kavereitten kanssa, mutta perheet etsivät itse aktiivisesti
täydennykseksi myös vertaispohjaista toimintaa. Saari tutki liikuntapedagogiikan väitöstyössään ”Inkluusion nosteet ja esteet liikuntakulttuurissa – tavoitteena kaikille avoin liikunnallinen iltapäivätoiminta” vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten osallistumista liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeissa vuosina 2004–2007.
töisyydestä ja matalan kynnyksen toiminnasta ei näytä koskevan vammaisia lapsia. Vammaisten lasten ajatellaan kuuluvan jonnekin muualle. Liikunnallista iltapäivätoimintaa arvioitiin monesta eri näkökulmasta. Mukana olivat erityislasten perheet, ohjaajat, hankekoordinaattorit ja liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeiden hallinnosta vastaavat henkilöt.
Rakenteet eristävät
”Meidän” ja ” muiden” kohtaamisia tarvitaan enemmän. Kaikille avoin liikunta ja urheilu ja erityistä tukea tarvitseville lapsille luodut liikuntakerhomallit näyttävät elävän omaa elämäänsä. – Liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeiden retoriikka lapsiläh-
Lähes puolet 87 hankevastaavasta ilmoitti kerhoissa olevan mukana erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Saari löysi vain kolme kerhoa, joissa oli mukana vammaisia lapsia vammattomien ikätovereidensa joukossa. – Erityiskoulu- ja palvelujärjestelmät eristävät vammaiset lapset omiin ympyröihinsä, tai perheillä voi olla huonoja kokemuksia yleisistä kerhoista. Yksi syy on myös liikuntakulttuurin vahva tuloksia, kyvykkyyttä ja eroja korostava perinne. Käytännön elämäkin asettaa rajoja. Erityislapset tarvitsevat kuljetuksia eikä koulukuljetuksia yleensä voi käyttää kerhoon siirtymiseen. Erityisoppilaan leima jarruttaa myös luontevien kontaktien syntymistä omiin ikätovereihin. Lisäksi ohjaajien pelot ja epäluulot estävät inkluusiota. –Lähikoulukehitys tulee lisäämään inkluusiopaineita myös urheiluseuroissa, Saari muistuttaa.
Muutoksen mahdollisuus Inkluusiota edistävät Saaren mukaan matalan kynnyksen kerhot, jotka eivät perustu kilpailuun tai vertailuun. Erityisliikunta voi toimia väylänä kaikille avoimeen toimintaan.
6 Ruskiss 2011
Ruskis tekee mahtavaa työtä erityisliikunnassa, vammaisliikunnasta väitellyt Aija Saari sanoo.
– Erilaiset liikuntatapahtumat, jotka mahdollistavat ”meidän” ja ”muiden” kohtaamiset ovat tärkeitä. Jo pienet toimintatapojen muutokset houkuttelevat mukaan uusia harrastajia. Seurojen mainoksissa voisi hyvin olla myös eri näköisiä lapsia. Erityiskoulut ovat Saaren mielestä tämän muutosvaiheen tärkeitä tukijoita. Niissä on erityistietoa, jota pitäisi saada siirretyksi tavallisiin kouluihin. Toisaalta niiden rakenteet ovat vahvat.
Yksi Saaren haastateltavista, useamman erityislapsen yksinhuoltajaäiti, oli vihainen inkluusion ideoille, koska arki oli työlästä, eikä hän koskaan saanut niin paljon tukea kuin koki tarvitsevansa. Toisaalta hän oli myös huolissaan siitä, miten hänen erityiskoulua käyvät lapsensa kasvavat sosiaalisesti kyvykkäiksi yhteiskunnan jäseniksi. – Kaikki tuntuvat olevan huolissaan mahdollisesta syrjäytymisestä, mutta inkluusiota ei haluta juuri nyt, vaan
joskus tulevaisuudessa. Tässä voi olla se vaara, että terapiamaailmaan tottunut lapsi luisuu näkymättömäksi meidän normimaailmallemme. Parhaiten liikuntalajeista rajoja ovat madaltaneet ratsastus, judo ja uinti. – Ruskiksella tehdään mahtavaa työtä. Erityisuinnin kouluttaja Kira Durchman on maailman huippu alallaan, Aija Saari toteaa.
Ruskiss 2011
7
l iikun n a nop e tus
Ruskiksen liikunnanopetus
Reilu peli ja kannustaminen Teksti Elisa Raivio, kuvat pentti hokkanen
L
iikunnanopetuksen perustavoitteena on tutustuttaa oppilaat eri liikuntamuotoihin ja antaa perustiedot ja taidot liikunnanharrastamiseen. Liikuntatunneilla harjoitellaan myös ryhmässä toimimista ja toisten huomioon ottamista hyvinkin vaihtelevissa tilanteissa. Reilu peli ja toisten kannustaminen ovat meille itsestäänselvyys. Ruskiksen liikunnanopetuksen sisällöt seuraavat soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Siihen kuuluvat:
Ruskiksen oppilaat osallistuvat liikunnanopetukseen keskimäärin kaksi tuntia viikossa. Liikuntatunteihin sisältyvät myös luokkauinnit. Opetukseen osallistuvat kaikki oppilaat.
• Juoksut, hypyt ja heitot eri lajeissa • Voimistelu välineillä, telineillä ja ilman • Musiikki- ja ilmaisuliikunta • Pallopelit • Suunnistus ja retkeily • Talviliikunta • Uinti ja vesipelastus • Uusiin liikuntamuotoihin tutustuminen ja liikuntatietous.
Syksyllä ulkoillaan lumentuloon asti
(Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2004)
8 Ruskiss 2011
Liikuntatuntien aiheet seuraavat vuodenaikojen vaihteluita – ottaen huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Opetusta jaksottavat valtakunnalliset Junior Games urheilukilpailut syksyllä ja keväällä sekä koulun oma alkusyksyn yleisurheilupäivä ja talven laskiaisrieha.
Syyslukukausi alkaa yleisurheilulla. Eläintarhan kilpailut (tänä vuonna Pirkkolan kisat) ovat jo perinne, jossa lajeina ovat muun muassa sähköpyörätuolipujottelu, kelaukset, juoksut ja eri heittolajit. Koulun edustajat Junior Gamesin syyskisoihin valitaan näiden kisatulosten ja tuntiaktiivisuuden mukaan. Syyskisoihin pyritään myös valitsemaan oppilaita, jotka eivät osal-
listu kevään uintikilpailuihin. Valitettavasti kaikki halukkaat eivät aina mahdu mukaan, mutta joukkueita vaihdetaan vuosittain. Yleisurheilun jälkeen suunnistetaan lähimaastossa. Eriyttäminen suunnistuksessa onnistuu loistavasti karttaa vaihtamalla. Katukartan lukutaidosta on hyötyä meille kaikille, vaikka oppilaiden navigaattorit puhelimissa ovatkin kertoneet suunnan silloin tällöin. Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen ylipäätään on jo hyvää liikuntaa. Ulkoliikunnan esteenä ovat kurjat kelit. Syksyn sisäliikunnassa oppilaat ovat tutustuneet erilaisiin sovellettuihin pallopeleihin. Boccia on kansainvälisesti suosituin vammaisurheilulaji, jota on mahdollisuus pelata Paralympiatasolla. Ruskiksen vanhoista oppilasta kaksi pelaa tällä hetkellä maajoukkueessa. Boccia on äärimmäisen jännittävä, tarkkuutta ja älyä vaativa laji. Pyörätuolirugby on taas vauhdikas peli, jossa pelaajan taito hakea vapaata paikkaa kentällä korostuu. Koska koulupelissä ei kontaktia sallita, voivat myös sähköpyörätuolit olla mukana turvallisesti. Koululla on mahdollisuus lainata pyörätuoleja, jolloin koko ryhmä tarvittaessa saadaan pelaamaan samalle kentälle. Salibandy on suosittua oppilaiden keskuudessa. Ruskiksella pelaavat sulassa sovussa kelaavat, sähkärit ja kävelevät. Tuomarityöskentely on tärkeää, jotta turvallisuus kentällä säilyy. Maalipallo on taas näkövammaisten keskuudessa suosittu peli. Pelivälineenä on hieman raskaampi kilise-
vä pallo, jota vieritetään vastapuolelle. Mustilla suojalaseilla saadaan aikaiseksi huomattavasti jännittävämpi peli kuin mitä näköaistiin perustuvassa maalipallossa muuten näkevälle saataisiin aikaan. Joulukuun puolella tanssitaan ja käydään läpi perinteisimpiä juhlatansseja.
Kohti laskiaista Sisäliikuntakausi jatkuu vuodenvaihteen jälkeen pelien ja leikkien seurassa. Mahdollisuuksien mukaan myös ulkoillaan, lasketaan mäkeä, hiihdetään ja luistellaan. Runsaslumisina talvina voi hiihtää, mutta sähkärillä ajo on vaikeaa. Talvella on mahdollista keilata. Useimmilla keilahalleilla on apuvälineitä valmiina pelaajille, jotka käyttävät kourua. Taitavat kourupelaajat osaavat hyödyntää keilapallon painopisteitä kierteiden aikaansaamiseksi, jolloin peliin saadaan aivan uusia ulottuvuuksia. Keväällä korostuu uinnin harjoittelu. Kevään Junior Games -kisojen päälajina on uinti. Muina lajeina ovat muun muassa salibandy, boccia ja puhallustikka. Puhallustikassa puhalletaan putken läpi tikkoja maalitauluun, joko avustettuna tai ilman. Pesäpallon sovellus Ruskiksella tunnetaan nimellä Porttipallo. Pelivälineenä on pehmeä pallo ja sitä on mahdollista lyödä tarvittaessa lyöntitelineestä. Ruskiksen versiossa kiinnitetään huomio puolustukseen, ei niinkään ripeään liikkumiseen pesältä toiselle. Liikunta oppiaineena on hauska – ja luonnollisesti myös tunteitakin he-
rättävä. Lähes kaikilla on muistoja koululiikunnasta, niin hyviä kuin huonojakin, mutta harvemmin liikunnanopetus jättää ketään kylmäksi. Lehtien yleisönosastoilla kirjoitetaan säännöllisesti liikunnanopetuksen puolesta ja vastaan. Samankaltaisia tunteita varmasti Ruskiksenkin oppilaille tulee. Tavoitteena on tarjota oppilaille kokemuksia ja elämyksiä liikunnan avulla sekä tutustuttaa oppilaat liikunnan maailmaan. Parasta palautetta opettajalle on, kun oppilas on löytänyt liikunnasta harrastuksen tai vaikkapa ammatin peruskoulun päätyttyä.
Tietoa vammaisurheilusta Vammaisurheiluliiton (VAU ry) nettisivujen materiaaliosiosta löydät Vammaisurheilu tutuksi -korttisarjan, jossa esitellään eri lajeja ja niiden soveltamisen ideoita. VAU:lla on paljon toimintaa kaikenikäisille. Voit liittyä mukaan sporttiklubi Vipanoihin (12 ikävuoteen asti) tai sporttiklubi Nuoriin (13–19-vuotiaat). Liittyminen on maksutonta eikä vaadi fyysistä osallistumista kerhotoimintaan. Klubilaisena saat VAU:n 6 kertaa vuodessa ilmestyvän lehden, jossa tietoa vammaisliikunnasta. Myös erityistukea tarvitsevan lapsen liikunnanohjaukseen on olemassa ladattavaa materiaalia. Soliasta (www.solia.fi) voi vuokrata hiihtoon tai luisteluun erilaisia apuvälineitä. Perheet voivat lainata vapaa-ajan harrastuksiin välineitä Soliasta itsekin, mikä mahdollistaa koko perheen yhteisen harrastuksen. www.vammaisurheilu.fi www.solia.fi
Ruskiss 2011
9
k a n s ai n väl isy ys
2 0 1 2 C losi ng t he ga p – ko nfer enssi m inne apo lisissa
Closing the Gap
– tietotekniikka erityisopetuksen ja kuntoutuksen apuna Lokakuussa neljä ruskislaista lähti innoissaan kohti meille vielä tuntematonta kansainvälistä tapahtumaa – Closing the Gap -konferenssia. Teksti Iina Heikurainen, Tiina Jokela ja Irina Savolainen, Kuvat iina heikurainen
K
onferenssin järjestää Closing the Gap -niminen yritys, jonka ovat perustaneet erityislapsen vanhemmat Budd ja Dolores Hagen 25 vuotta sitten. Yrityksen sanoma on ”Changing lives with assistive technology”. Vaikka konferenssi olikin meille ruskislaisille uusi tuttavuus, se järjestettiin tänä vuonna jo 29. kerran. Konferenssi järjestetään vuodesta toiseen Minneapolisissa, Minnesotan osavaltiossa. Paikka tuntui nopeasti kotoisalta, sillä useimmilla minneapolisilaisilla on sukujuuret Skandinaviassa – tutun kuuloisia sukunimiä löytyi niin luennoitsijoilla kuin keittokirjoissakin. Ruskikselta matkaan lähtivät toimintaterapeutti Niina Syri-Kekkonen, AAC-ohjaaja Tiina Jokela sekä puheterapeutit Iina Heikurainen ja Irina Savolainen. Konferenssipäiviä oli viisi, joista kaksi ensimmäistä keskittyi yhteen asiaan koko päiväksi. Muina päivinä oli valittavana tunnin pituisia luentoja, joita oli aina 15 eri aihetta yhtä aikaa. Aiheet painottuivat kommunikoinnin ja tietokoneen käyttötavan arviointiin ja ohjaamiseen, teknisten apuvälineiden käyttöön luokkatilanteissa sekä ohjelma- ja laite-esittelyihin. Luentojen rinnalla oli myös mahdollisuus tutustua laajaan apuvälinenäyttelyyn, jossa oli esillä laitteita, ohjelmia, ohjaintapoja, kirjoja ja ei-teknisiä kommunikoinnin apuvälineitä.
10 Ruskiss 2011
Interaktiivinen kosketustaulu
Kuuntelimme yhden päivän Carol Goossenssin luentoa aiheesta Interaktiivinen kosketustaulu luokassa. Carol työskentelee New Yorkissa Henry Viscardi koulussa, joka vaikutti hyvin samantyyppiseltä koululta kuin Ruskis. Hän kertoi ja näytti videoita siitä, miten he hyödyntävät kosketustaulua melko yksinkertaisilla keinoilla niin, että kaikki oppilaat pystyivät osallistumaan yhteiseen tekemiseen. Olimme vaikuttuneita myös opettajien käytössä olevasta valmiin materiaalin määrästä, joita oli tehty PowerPoint- ja Classroom Suite -ohjelmilla. Konferenssin aikana pääsimme myös itse kokeilemaan erilaisia ope-
tus- ja kuntoutusohjelmia ja saimme käytännön vinkkejä sovellusten tekemiseen. Amerikassa käytetään paljon myös netistä ladattavia ilmaisohjelmia, ja saimme pitkiä listoja eri ilmaisohjelmista ja niiden ominaisuuksista. Osa näistä ohjelmista on kuitenkin kielisidonnaisia, eivätkä ne sovellu meidän käyttöömme. Amerikassa tuntuu olevan iPad huuma, sillä siitä aiheesta oli lukuisia eri luentoja. iPadissä on paljon nykyteknologian hienoimpia ominaisuuksia, se on hinnaltaan edullinen ja siihen on rakennettu valtavasti erilaisia sovelluksia – myös kommunikointikäyttöön. Näistä sovelluksista muutamaa voi käyttää painikkeilla. Tällä hetkellä vain yhdessä
Minneapolisin konferenssi oli mahtava kokemus, sanovat Ruskiksen Irina Savolainen, Tiina Jokela, Iina Heikurainen ja Niina SyriKekkonen.
sovelluksessa, Pictellossa, toimii suomenkielinen puhesynteesi. Tämä sovellus on tarkoitettu tarinoiden tekemiseen. Suomessa iPadia voi tällä hetkellä hyödyntää soveltaen opetuksessa ja kuntoutuksessa, ei niinkään kommunikoinnin apuvälineenä.
Uusia ohjelmia Tietokoneiden käyttöön puhe- ja liikuntavammaisten ihmisten kanssa liittyy olennaisesti tietokoneen käyttöta-
pa. Ensimmäistä kertaa näimme konferenssissa ohjelman (Compass), jonka avulla voi mitata eri käyttötapojen tehokkuutta ja tarkkuutta tai arvioida, miten asiakas on edistynyt käyttötavan harjoittelussa. Konferenssissa oli myös luentoja, jotka käsittelivät puhevammaisten kommunikoinnin arvioimista ja kuntouttamista ilman teknisiä apuvälineitä. Näistä erottui selkeimmin arviointija kuntoutusmalli ”Every move counts clicks and chats”. Mallin mukaan jo-
kaisella ihmisellä on omat kiinnostuksen kohteensa, jotka selvitetään aistipohjaisen arvioinnin avulla. Tätä tietoa hyödynnetään kommunikointikeinojen harjoittelussa. Closing the Gap:n konferenssi oli erittäin antoisa ja innostava. Päivien aikana meille syntyi useita uusia kehittämisideoita ja teimme jo paikan päällä pitkää ”to do”-listaa. Suosittelemme lämpimästi tätä konferenssia kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Ruskiss 2011
11
k a n s ai n väl isy ys
Co m e nius – Euroopan un io nin va i hto - ja yh t eist yö oh j elma kou luille
Comenius-vierailulla Percey Hedleyn koulussa
Kolmas Comenius-tapaaminen järjestettiin kesäkuussa IsossaBritanniassa. Tapaamisen teemana oli yhteistyö ammattilaisten ja perheiden välillä, mutta myös muut konduktiivisen pedagogiikan teemat vilahtelivat päivien aikana moniammatillisissa keskusteluissa.
M
atkalla olivat tällä kertaa Comenius-konkareiden, Leena Airaksinen, Kati Tolvanen ja Riitta Tiainen, lisäksi fysioterapeutti Mari Rintamäki ja puheterapeutti Iina Heikurainen. Newcastle upon Tynessa sijaitseva Percy Hedleyn koulu on Percy Hedley -säätiön ylläpitämä yksityinen koulu, joka toimii konduktiivisen pedagogiikan mukaisesti. Peruskoulutoiminnan lisäksi säätiö panostaa harrastus- ja asuntolatoimintaan lapsista aikuisikään saakka. Percy Hedley säätiön motto onkin ”Elämänpituinen oppimisohjelma”. Päivien aikana näimme erilaisia alakouluikäisten ryhmiä. Keskusteluun nousi, teemaakin sivuten, yhteistyö ryhmissä työskentelevien aikuisten kesken. Pohdimme sitä, kuinka tärkeää on, että meillä ammattilaisilla on yhteinen näkemys oppilaista, heidän tavoitteistaan ja siitä, miten oppilaita tuetaan ja ohjataan oppimisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Tutustuimme myös Percy Hedleyn yläkouluun, jossa meitä ilahduttivat nuorten omat kokoontumistilat ja sopukat, mihin he voivat vetäytyä pelailemaan, hengailemaan, seurustelemaan
12 Ruskiss 2011
– vähän jopa piiloon aikuisten katseilta. Yläkoulun yhteydessä oli myös hieno urheiluhalli, jossa toimii säätiön oma urheiluakatemia. Mekin saimme kokea vauhdin huumaa sähköpyörätuolijalkapallopelissä – ei ollut muuten helppo laji!
Lapsen potentiaali nähdään Koskettavin hetki oli erään alakoulun oppilaan äidin pitämä puheenvuoro perheen kokemuksesta koulun toiminnasta ja erityisesti konduktiivisesta pedagogiikasta. Puheenvuorossa nousi vahvasti esille vanhempien usko heidän lapsensa oppimiseen, johon he olivat saaneet koulusta paljon kannustusta. Koulussa lapsesta ei yritetä tehdä ”normaalia”, vaan varmistetaan, että lapsi saavuttaa potentiaalinsa. Äiti korosti, että liikuntavammaisen lapsen ja hänen perheensä elämään kuuluu paljon muutakin kuin apuvälineet, kuten erilaisten asioiden harjoittelu kotona ja lapsen terveydestä huolehtiminen. Perhe elää tavallista perheen arkea työssäkäynteineen, lomineen, sisarusten kouluineen, kaikkien ominen menoineen ja harrastuksineen, sukulaisineen ja ystävineen. Perhe voi tuntea huonoa omaatuntoa,
jos ja kun he eivät pysty suorittamaan heille ”annettuja”tehtäviä. Vanhemmat kysyvät itseltään jatkuvasti tekevätkö he tarpeeksi lapsensa kanssa. Mikä on tärkeintä? Voiko joskus vain mennä puistoon? Perheiden tarpeet ovat kovin erilaisia ja se pitäisi ammattilaisten osata tunnistaa. Vanhemmat haluavat olla vanhempia ja tarvitsevat ammattilaisilta tukea. Joskus perheen näkemys eroaa ammattilaisten näkemyksestä. Kun ammattilaisia on paljon ympärillä, perheelle voi olla haastavaa tietää, mikä on kunkin ammattilaisen rooli. Ammattilaisia tarvitaan auttamaan perhettä rakentamaan luottamusta itseensä. Kaiken kaikkiaan matka oli mieltä avartava ja oli mahtava nähdä ja kuulla, miten muualla Euroopassa tehdään työtä konduktiivisen pedagogiikan sateenvarjon alla. Matkan jälkeen on ollut keskustelua yhteistyökuvioista ja toivommekin, että verkostoituminen koulujemme välillä jatkuu konduktii visen Comenius-projektin päätyttyä. Iina Heikurainen ja Mari Rintamäki
www.percyhedley.org.uk
Kommunikointitaulut Lisäpotkua kommunikointiin lausetasoisten toimintataulujen avulla. Puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja käyttäville henkilöille tarkoitetut AACi-taulut on Ruskeasuon koulun AACi-tuoteperheen uusin tulokas. AACi-taulut myydään CD-ROM-levykkeellä, minkä ansiosta toimintataulujen muokkaaminen ja tulostaminen niitä tarvitseville ihmisille onnistuu helposti ja joustavasti. Toimintatauluja on yli sadasta aihepiiristä. Niitä on suunniteltu kaiken ikäisille, ja aiheet vaihtelevat arjen asioinnista vapaa-ajan puuhiin. Lähes kaikkia toimintatauluja on kolmea eri laajuutta, joten yhteensä niitä on yli 300 kappaletta.
CD-ROM
AACi-taulut CD-ROM sisältää kirjalliset ohjeet materiaalin käyttöön. Tuotteen voivat ostaa kaikki, joilla on käytössään Boardmaker 5 tai 6 -ohjelma. Tuotteen arvioitu valmistumisaika on helmikuu 2012.
Lisätietoja
Ruskeasuon koulu puheterapeutti Iina Heikurainen puh. (09) 4733 9538, 0400 249 795 iina.heikurainen@ruskis.fi
Ruskiss 2011
13
kou lu n toi m i nta
Oppilaskunta 2011-2012
Uusi oppilaskunta Vastuuta, vaikuttamista – ja vähän hauskanpitoa
Teksti Elisa Raivio, ohjaava ope, Kuvat Pentti Hokkanen
14 Ruskiss 2011
Oppilaskunnan hallitukseen valittiin monien hyvien ehdokkaiden joukosta Tuomas Nousiainen (puheenjohtaja), Joel Burgos, Liisa Uski, Tuomas Manni, Tyuen Bang, Elisa Lehti ja Sanja Jern.
Minä pyrin oppilaskuntaan, koska...
Ruskiksen oppilaskunnan hallituksen vaaleihin asettui tänä vuonna ennätysmäärä ehdokkaita. Oppilaskunta käyttääkin oppilaiden puhevaltaa ja vaikuttaa oppilaiden tärkeiksi pitämiin asioihin.
O
ppilaskuntatoiminta on lakisääteistä toimintaa, jonka tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Oppilaskunta käyttää oppilaiden puhevaltaa. Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki Ruskeasuon koulun oppilaat 3. solusta ylöspäin. Oppilaskunnan hallitukseen valitaan vuosittain ohjaava opettaja sekä hallituksen jäseniä. Oppilaskunnan hallituksen kokouksissa voi käytännössä harjoitella demokratiataitoja sekä tehdä oppilaita koskevia päätöksiä. Kokoukset etenevät kokoustekniikan mukaan ja ne ovat hyvä paikka harjoitella kuuntelemista, väittelemistä, ideointia ja muita tärkeitä taitoja. Oppilaskunnan hallitukseen pääsee vaalien kautta. Vaaleihin ehdokkaaksi pääsee 3. solusta (yläluokat) ylöspäin. Oppilaskunnan toiminnan kannalta on tärkeää, että vaaleihin asettuvat oppilaat ovat myös valmiita ottamaan vastuun oppilaskunnan hallituksen toiminnasta. Oppilaskuntatoiminta on keino vaikuttaa koulun sisällä esimerkiksi tapahtumiin ja muihin asioihin, joita oppilaat itse kokevat tärkeiksi. Tänä vuonna on noussut esille jo esimerkiksi välituntiulkoilu ja sen mahdollistaminen.
Elisa Lehti: ...haluan järjestää halloween- ja vappujuhlia.
Mitä teette? ”Oppilaskunta kehittelee toimintaa Ruskeasuon koulun oppilaille. Toimintaamme kuuluu erilaisten tapahtumien, kuten discojen, toimintapäivien ja juhlien järjestäminen. Myös kyselyitä ja kaikkea muuta kivaa on tiedossa. Oppilaamme valitsevat vaaleilla 16–20 ehdokkaasta 5–7 jäsentä oppilaskunnan hallitukseen. Tänä vuonna jäseniä valittiin kuusi ja ehdokkaita oli 16. Oppilaskuntaan eivät pääse alle 7-luokkalaiset, mutta tänä vuonna hallitukseen valittiin myös 6luokkalaisia.”
Sanja Jern: ...haluan kannustaa nuorempia oppilaita sopeutumaan. Tuomas Nousiainen: ...haluan ajaa oppilaiden oikeuksia ja järjestää discoja ja kaikkea muuta kivaa. Joel Burgos: ...haluan olla mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia koulun oppilaille. Liisa Uski: ...haluan järjestää kivoja tapahtumia ja tuoda kaikille oppilaille iloa. Tuyen Nguyen: ...haluan tuoda oppilaille hauskanpitoa.
Ruskiss 2011
15
kou lu n toi m i nta
iPad apuna
soittamisessa
Teksti Juha Salo, kuvat Pentti hokkanen
Tietotekniikan uudet sovellukset ovat tuoneet musiikinopetukseen entistä kätevämpiä mahdollisuuksia myös vaikeavammaisille oppilaille osallistua bändisoittoon.
R
uskiksen musiikinopetuksen keskeisiä kulmakiviä on ollut kaikkien oppilaiden osallistuminen soittamiseen musiikkitunneilla. Oppilas saa tällöin elämyksellisen kokemuksen toimimisesta bändin jäsenenä. Monien kohdalla tämä on kuitenkin vaatinut erikoisjärjestelyjä ja tavan omaisten soittimien mukauttamista vamman tai rajoittuneen toimintakyvyn asettamiin vaatimuksiin. Jo pelkästään tavallisen kitaran sylissä pitäminen voi olla hankalaa pyörätuolissa istuvalle. Myös rumpusetti vaatii soittajaltaan aika laajaa ulottuvaisuutta. Sähkörumpujen ja vastaavien painikkeiden soitto edellyttää sekin yllättävän paljon lihasvoimaa. Oppilaiden apuna on musiikkitoiminnassa ollut jo pitkään muiden apuvälineiden lisäksi painikkeita ja midiohjaimia, joiden avulla voidaan
16 Ruskiss 2011
käyttää hyväksi syntikoiden saundeja. Tietotekniikan uudet sovellukset ovat tuoneet musiikinopetukseen entistä kätevämpiä mahdollisuuksia myös vaikeavammaisille oppilaille osallistua bändisoittoon. Joillekin lienevät jo tuttuja Applen iPhonen musiikkisovellukset, esimerkiksi Garage Band. Varsinaiseksi musiikki-instrumentiksi tästä älypuhelimesta ei kuitenkaan ole. Liian pieni koko aiheuttaa usein ylipääsemättömiä vaikeuksia kenelle tahansa, saati sitten henkilölle, jolla on vaikkapa ongelmia hienomotoriikan suhteen. Sen sijaan Applen 9,7-tuumainen kosketusnäytöllinen taulutietokone, eräänlainen iPhonen isoveli, iPad, toimii aika mallikkaasti myös vaihtoehtoisena soittimena. Apple on kompensoinut laitteen varsin kallista hintaa (muistista riippuen 500–600 euroa) ilmaisilla tai lähes ilmaisilla musiikkiohjelmilla, joita voi kätevästi ladata omalle laitteelleen yhtiön sivuilta. Ohjelmista löytyy kaikenlaisia sovelluksia aina perinteisistä soitinsimulaatioista ”sfäärien harmonioita”tarjoaviin avaruussaundeihin asti. Kitaroiden kieliä voi kosketusnäytössä venytellä oikeiden tapaan. Myös erilaisten rumpujen ja lyömäsoitinten dynamiikka
Sähköpyörätuolissa sähkökitarakin on kätevämpi padina. Milo Hilve harjoittelee laitteen käyttöä.
ja kosketusherkkyys on tarpeeksi hyvä vähän heikompaakin lihasvoimaa ja kädenhallintaa ajatellen. Onpa jossakin oikea jousikvartettikin esiintynyt käyttäen soittiminaan nimenomaan iPadeja. Viime keväänä Lahdessa pidetyn seminaarin seurauksena Lihastautiliitto, Sibelius-Akatemia, Musiikin erityispalvelukeskus Resonaari ja Ruskeasuon koulu päättivät aloittaa yhteistyöprojektin iPadin musiikkimahdollisuuksien tutkimiseksi erityisryhmien kohdalla. Hankkeen rahoitus on toistaiseksi auki, mutta Ruskis ja Sibelius-Akatemia ovat jo aloitelleet yhteistyötä. Koululle on hankittu musiikkikäyttöön pari laitetta. Sibelius-Akatemian lehtori Otto Romanowski on vieraillut Ruskiksella antamassa iPad-vinkkejä. Tarkoitus on kehittää ajan myötä yhteisten kokemusten pohjalta sopivia musiikkisovelluksia vammaisia soittajia ajatellen. Kokeilimme iPadin musiikkiohjelmia ensimmäisen kerran ”livetilanteessa”kevätjuhlissa 2011. Soitimme sooloja erilaisilla instrumenteilla Thumbjamohjelmalla. Kaikkien odotukset ovat korkealla uuden ”laattainstrumentin” mahdollisuuksien suhteen.” iPad, youPad and wePad together!”
Ruskiksella järjestetään erityisryhmien musiikkikasvatukseen liittyvä koulutus 17.4.2012. Yhtenä aiheena on iPadin käyttö musiikinopetuksessa.
kou lun toiminta
Svalorna
Kielikylvyssä Ruskiksella Hei, olemme päiväkoti Ruskeasuon kielikylpyryhmä Svalorna. Olemme muuttaneet tänne Ruskeasuon koululle marraskuun alussa. Tänä vuonna ryhmässämme on 21 lasta, 10 esiopetusikäistä ja 11 viisivuotiasta. Puhumme siis suomea ja opettelemme ruotsia. Ni får gärna tala svenska med oss! Olemme saaneet vieraanvaraisen vastaanoton sekä oppilaiden että henkilökunnan puolesta. Meidät kutsuttiin myös tutustumaan samaan aikaan kanssamme ruokasalissa ruokaileviin oppilaisiin ja yksi luokka esitti meille näytelmän Prinsessa Ruusunen. Kiitos, tuntuu oikein kivalta olla Ruskeasuon koululla. Joulukuussa Lucian päivän aikoihin laulamme ja esiinnymme mielellämme myös teille Ruskiksen väelle. Elisabeth, Henna, Ina ja Sarah
Ruskiss 2011
17
kou lu n toi m i nta
Tanssi- ja draamaryhmä merellä Melkein kaikki nuoret osallistuivat ensimmäistä kertaa seikkailuun syyskuussa.
V
ammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö kutsui Ruskeasuon koulun tanssi- ja draamaryhmän jäsenet, heidän opettajansa ja avustajat, 17 henkilöä, kolmen tunnin lounasristeilylle Helsingin itäsaaristoon. Kutsun tarkoitus oli kiittää hyvästä työstä LIIKUTA-hankkeessa. Retki oli hiuskarvan varassa, koska vain päivää ennen kova sademyrsky raivosi Etelä-Suomessa. Mutta itse risteilypäivänä sää oli ihana, meri rauhallinen ja matkan aikana jopa aurinko paistoi. Diana II -laivalle astuessaan joku saattoi olla huolissaan isosta aallokosta, mutta kukaan ei lopulta pelännyt merta. Vaikka laiva keinui vähän kovemminkin, matka meni nappiin ja laiva seilasi Suomenlinnan ympärillä. Kaikki nauttivat matkasta ja ruoasta. Tarjolla oli graavilohta, savusiikaa, lämminsavulohta, sinappi- ja yrttisilliä, sesongin salaattia, uuniporsasta pääruokana, lämpimiä kasviksia ja keitetyt perunat. Valokuvaaminen aloitettiin jo Helsingin satamassa. Kysymys ”missä me olemme?” kuului monta kertaa. Onneksi ystävällinen ja avulias henkilöstö osasi aina vastata. Kun aurinko pilkisti pilvien läpi, oli aika päästä ylös aurinkokannelle. Ensin vain rohkeimmat nuoret, ja myöhemmin melkein kaikki nauttivat auringosta, maisemista ja tuulista laivan yläkannella. Ruskeasuon tanssi- ja draamaryhmän opettajat Laura (Toikander) ja Minna (Reiman) ja kaksi nuorta tanssiryhmän jäsentä ei päässyt risteilylle, joten iso kiitos teille! Kiitos myös IHA Linesin henkilökunnalle ja laivan kokille – ruoka maistui niin hyvältä! Syyskuun 15. päivän risteilyllä olivat mukana Ruskiksen tanssidraamaryhmän Mirka, Matti, Emilia, Liisa, Emmi, Roosa, Jasmin ja Kalle sekä koulun aikuisista Leena Airaksinen, Lotta Smosky, Sari Hirvelä, Anu Mänttäri, Tiina Oksman-Puolakka, ja Tuula Viuhko. Vapaaehtoinen avustaja oli Lauri Heiskanen. Vamlaksen edustajina olivat Sakari Syrjänen ja Klaudia Weber. Kirjoittaja Klaudia Weber
PURJEHDUS TULEVAISUUTEEN Vammaisten opiskelija-asunnot Lauttasaaressa
Oma koti
Oma vapaus
Oma vastuu
Vammaispalvelulain mukaiset asumispalvelut ja asumisvalmennus
Ympärivuorokautinen apu asumisessa
Tuettu asuminen
Työllistymiseen ja itsenäiseen elämään liittyvien palveluiden kehittäminen
Mikonkatu 8 A, 9. krs, 00100 Helsinki, puh. (09) 6829 530
w w w. v a m l a s . f i 18 Ruskiss 2011
s y ks y n t e m pa us Piiroskuva : Mirka
Kukkasipulit maahan Lisäopetus järjesti koululla vauhdikkaan kukkasipulien istutustempauksen syyskuussa.
K
eskiviikkona 7. syyskuuta me lisäopetuksen tytöt saimme tehtäväksi jakaa koululle tulleet 300 kukkasipulia. Jaoimme kukkasipulit pusseihin, joissa oli kukkien nimet. Jokainen luokka sai oman laatikon, jossa oli kukkasipuleita ja istutuslapiot. Liikuntasalin seinälle ja uuden puolen aulaan veimme istutusohjeet ja kartan, että jokainen luokka tiesi oman paikkansa, jonne sipulit istutettaisiin. Perjantaina 9. syyskuuta aamupäivällä kukat istutettiin koulun pihamaalle. Nyt jäämme odottamaan kevättä ja kukkaloistoa koulumme pihamaalle. Julia
Ruskiss 2011
19
kou lutus
teksti Saila Teinil ä, kuvat Pentti hokkanen ja Ruskis
Pedagogiikan lähteellä Melanie Brown piipahti Ruskiksella syyskuussa käynnistämässä konduktiiviseen pedagogiikan koulutuksen Transformative Role of the Pedagogue.
20 Ruskiss 2011
M
onimutkaisesta nimestään huolimatta koulutus keskittyy pedagogiikan perusasioihin: Miten kasvatus ja opetus mahdollistavat muutoksen ja muuttumisen? Syyskuun lähijaksolla pysähdyttiin tunnettujen kasvatusajattelijoiden ääreen. Heidän ajattelunsa on vaikuttanut vahvasti konduktiivisen pedagogiikan käsityksiin oppimisesta ja sen ohjaamisesta. Sveitsiläinen kasvatusidealisti Johann Heinrich Pestalozzi puhui jo 1700-luvulla siitä, että jokaisella henkilöllä on kyky oppia ja oikeus saada opetusta. Pestalozzi korosti, että opetuksen tulee lähteä sellaisista arkipäivän asioista ja ilmiöistä, joita lapsi havainnoi lähiympäristössään, ja vasta sen jälkeen oppimisen kohteena voivat olla abstraktit käsitteet, yleistykset ja oman lähiympäristön ulottumattomissa olevat kohteet. Konduktiivisen pedagogiikkaan omaksuttu ajatus lähikehityksen vyöhykkeestä on peräisin neuvostopsykologi Lev Vygotskilta. Oikeanlaisen tuen ja ohjauksen avulla lapsi, ja miksei aikuinenkin, voi suoriutua jostain sellaisesta tehtävästä, johon hän ei yksin kykenisi. Tätä aluetta itsenäisen osaamisen ja avustetun osaamisen välimaastossa Vygotsky alkoi nimittää lähikehityksen vyöhykkeeksi. Sen pedagoginen sovellus toteutuu esimerkiksi
lapsen ja lasta ohjaavan aikuisen – konduktorin, opettajan, terapeutin tai hoitajan – välisessä vuorovaikutuksessa. Aikuinen haastaa lapsen hieman tämän nykyistä taitotasoa korkeamman tason tehtävillä. Kun haasteet ovat sopivassa suhteessa lapsen kykyihin, tämä oppii paremmin kuin jos tehtävät olisivat hänen taitotasonsa ala- tai yläpuolella. Koulutus on jatkoa muutaman vuoden takaiselle konduktiivisen pedagogiikan perusteisiin suuntautuneelle koulutusohjelmalle. Tällä kertaa mukaan innostui yhdeksän ruskislaista opettajaa, terapeuttia ja hoitajaa. Kaksipäiväisiä lähijaksoja on lukuvuoden aikana yhteensä viisi. Melin kanssa käytyjen alustavien keskustelujen mukaan opintoja voisi jatkaa tämän jälkeenkin. Tällöin tavoitteena on niin sanottu ”monitieteisen konduktori-diplomin” suorittaminen. Varsinaisesta konduktorin tutkinnosta ei ole kuitenkaan kyse. Meneillään olevan koulutuksen lähestymistapana on teorian ja käytännön vuoropuhelu. Teoriaa opiskellaan ja testataan käytännön tilanteiden kautta, kun osallistujat jakavat arkitietonsa ja kokemuksensa monissa ryhmäkeskusteluissa ja tehtävissä opintojen aikana. Ihan pestalozzilaisittain siis!
m a ai l m a ll a
Teksti ja kuvat Juha Salo
Young Views on Inclusive Education
Suomen edustajina Brysselissä Ruskeasuon koulun 8. luokan oppilaat Jere Mahlakaarto ja Tuomas Manni edustivat Suomea Young Views on Inclusive Education-kokoontumisessa Brysselissä 6–7. marraskuuta. Mukana olivat myös lehtori Juha Salo ja hoitaja Lotta Smolsky.
E
urooppalaisen yhteistyön tiivistyminen on näkynyt viime vuosikymmeninä monilla tavoilla. Erilaisia tapahtumia on ollut myös erityisopetuksen alueella. Brysselin tapaaminen oli kolmas laatuaan. Tapahtuman järjestäjä European Agency for Development in Special Needs Education on perustettu tukemaan erityisopetuksen tutkimus- ja ke-
hitystyötä. Organisaatiota rahoittaa Euroopan Unionin jäsenmaiden opetusministeriöt sekä Euroopan komissio. Euroopan Parlamentti tuki tämänvuotista kokoontumista tarjoamalla tapahtumalle tilat. Opetushallitusta edusti ryhmässämme järjestössä kansallisena koordinaattorina toimiva opetusneuvos Pirjo Koivula. YVIE:n puolesta meis-
tä Brysselissä huolehti kolmen päivän ajan Suomen edustajana Laura Vesajoki. Hänelle suuret kiitokset! Kaikki järjestelyt onnistuivat viimeisen päälle. Tapahtumassa keskustellaan vammaisten nuorten opetuksen ja jatkokoulutuksen tilasta EU:n alueella. Mukana olivat lisäksi Norja, Sveitsi ja Islanti. Osallistujat edustivat hyvin erilaisia vammais- ja ikäryhmiä. Paikalla oli vielä peruskoulua käyviä, mutta myös jatko- tai ammattiopintoihin edenneitä nuoria. Osa heistä opiskeli erityiskouluissa ja -luokissa, osa tavallisissa oppilaitoksissa.
Jere Mahlakaarto ja Tuomas Manni tutustuivat tiiviin työskentelyn lomassa Grand Placeen.
Ruskiss 2011
21
Ruskiksen inkluusiota käsittelevä juliste oli esillä Euroopan parlamentissa. Sunnuntai huipentui gaalailtaan.
Työtä ja tanssia Jere ja Tuomas:
Yksilöt huomioon Mitä mielestäsi on inklusiivinen opetus? Jokaisella vammaisellakin on oikeus opetukseen omassa lähikoulussaan, jos oppilas itse haluaa ja kokee niin. Pitää kuitenkin tarjota vaihtoehto, jos tavallinen luokka tuntuu liian vaikealta. Kuvaile kuinka inkluusio on toteutunut käytännön tasolla koulussasi? Kuinka luokka on järjestetty, millaista apua on saatavilla jne. Ruskeasuon koulussa pyritään ottamaan huomioon oppilaan yksilölliset vaatimukset koko ajan. Meillä voidaan antaa opetuksen lisäksi muitakin tukitoimia, kuten kuntoutusta, terapiaa, avustusta ja asumispalveluja. Mitä vaikeavammaisempi oppilas on, sitä hankalampaa inkluusio usein on. Ruskeasuon koulussa käy jatkuvasti vammaisia oppilaita tukijaksoilla omista lähikouluistaan. Myös meidän koulun oppilaat voivat siirtyä opiskelemaan muihin kouluihin vaikka kokonaan, kun heillä itsellään on siihen edellytyksiä. Mitkä ovat mielestäsi suurimmat edut ja haasteet, joita inkluusio tuo tai voi tuoda omaan opiskeluusi? Ystäväpiiri syntyy yleensä lähellä asuvista kotipaikkakuntalaisista, jos oppilas käy omaa lähikouluaan. Erityiskoulu voi olla kaukana, jolloin ei opi tuntemaan lähiympäristön ikätovereita. Toisaalta vaikeavammaisen oppilaan voi olla vaikeata saada ystäviä lähikoulussa. Tästä on valitettavasti koulumme oppilailla paljon kokemuksia. Kiusaamistakin esiintyy. Erityiskoulussa on tuki vertaisryhmästä ja ystäviä saa helpommin. Omassa lähikoulussa ei myöskään usein kyetä ottamaan huomioon varsinkaan vaikeavammaisten oppilaiden erityisvaatimuksia. Onko sinulla muita kommentteja? Pitää olla vaihtoehtoja eikä vain yhtä ajattelutapaa. Pitää ottaa yksilöiden tarpeet huomioon.
22 Ruskiss 2011
Lauantaina meillä oli aikaa tutustua Brysselin keskustaan, jonka keskusaukio Grand Place on Euroopan kauneimpia. Kuuluisa pissapoikapatsas Mannekin Pis oli myös nähtävä, sekä käytävä suklaaostoksilla. Sunnuntaina oli vuorossa gaalailta, joka huipentui diskotanssiaisiin. Oppilaat olivat saaneet etukäteen neljä kysymystä inkluusiosta (eli suppeammin ajateltuna vammaisten oppilaiden sijoittumista tavallisiin lähikoulujensa luokkiin). Vastauksia ei sellaisenaan luettu konferenssissa, mutta niitä pohdittiin sunnuntain työryhmissä. Työryhmien tulokset käsiteltiin maanantaina Euroopan Parlamentissa Anna Lind -salissa, jossa loppupäätelmät esiteltiin. Sunnuntaina keskusteltiin useimmiten englanniksi, mutta maanantain päätöstilaisuudessa jokaiselle maalle oli järjestetty omankielinen simultaanitulkkaus. Tulkkien hämmästyttäviä taitoja ei voi kuin ihmetellä ja kunnioittaa. Jere Mahlakaarto luki oman ryhmänsä julkilausuman yhden osion suomeksi. Myös Jeren englanninkielen taito osoittautui tositilanteissa oikein oivalliseksi. Jokaisen maan edustajat työstivät omista inkluusio-näkemyksistään julisteen, joka asetettiin näytteille Euroopan parlamenttiin. Posterit ovat edelleen nähtävissä Agencyn kotisivuilla. Ruskislaisten julisteen otsikkona oli ”Inclusion for Our Pupils Means Full Participation in Life”. Ajattelimme, että tärkeintä on mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan sen täysivaltaisena jäsenenä, eikä niinkään se, millaisessa koulussa perusopetus toteutuu. Keskustelua vammaisten nuorten asemasta länsimaisessa yhteiskunnassa käytiin laa-
jasti, vaikka pääpaino olikin koulutuksellisessa inkluusiossa. Oli hienoa, että äänessä olivat pääosin nuoret itse. Hyvin nopeasti kävi selväksi, ettei integraatio ole ongelmatonta. Kaikkialla tuntui esimerkiksi olevan yhteistä vaikeus työllistää vammaisia henkilöitä opiskelujen jälkeen. Tämä aihe olisi kyllä vaatinut keskusteluissa lisää huomiota. Ehkäpä seuraavalla kerralla. Asioiden etenemisen hitautta kuvaa kuitenkin hyvin erään nuoren aprikointi, missä asioissa oli edistytty sitten viime kokoontumisien 2003 ja 2007. Kysymykseen ei oikein saatu vastausta.
Inkluusio on yhteinen asia Mitä muuta sitten jäi loppukeskustelusta mieleen? Suunnitteilla on jonkinlainen kriteeristö siitä, mitä tavallisen opettajan olisi osattava erityisopetuksen alueella, jos hänen luokkaansa on integroitu vammainen oppilas. Euroopan unionin organisaatiot ovat jo jonkin aikaa palkanneet eri alojen nuoria harjoittelijoita. Nyt olisi tarkoitus rekrytoida myös vammaisia nuoria sopiviin harjoittelutehtäviin. Yhdessä sovittiin myös yhteydenpidosta omiin euroedustajiin, jotta vammaisten nuorten ääni tulisi voimakkaammin kuulluksi päätöksenteossa. Matka oli erittäin onnistunut. Oppilaat saivat kontakteja muihin samanikäisiin nuoriin. Huomasimme. että lopulta olemme yhtä samaa eurooppalaista perhettä iloinemme ja ongelminemme myös erityisopetuksen alueella. Euroopan yhdentymiseen liittyvistä mielipide-eroista huolimatta tällaiset tapahtumat toimivat meidän kaikkien hyväksi.
Liikuta-hanke koonnut vuokko maria nummi, kuva Pentti Hokkanen
Liikuta tuo esiin lasten vahvuudet
Hieno LIIKUTA-hanke, johon myös Ruskeasuon koulu osallistui, on päättynyt. Tuloksena on käytännönläheisiä koulutusmateriaaleja ammattilaisille – sekä lukuisia tutkimusartikkeleja alan kansainvälisissä julkaisuissa.
S
uomen CP-liitto käynnisti ”Liiku, opi, osallistu: CP ja muut motoriset toimintarajoitukset oppimisen ja osallistumisen esteenä” tutkimusprojektin vuonna 2007. Lokakuun päätösseminaarissa alan huiput puhuivat CP-vamman ja lievempien motoriikan haasteiden yhteyksistä oppimiseen, osallistumiseen ja liikuntaan. – Tarvitaan lisätietoa motorisen toiminnan merkityksestä oppimisessa. Tarvitaan myös hyviä käytäntöjä, joilla tuetaan osallistumista ja oppimista lapsilla, joilla on motorisia toimintarajoi-
tuksia. Näin lasten vahvuuksiin ja oppimisen pulmiin voitaisiin paremmin kiinnittää huomiota koulutyössä, sanoo psykologi ja tutkija Elina Hakkarainen CP-liitosta. Tulossa on vielä opas CP-lasten oppimisvaikeuksien arviointiin.
Hyvää yhteistyötä – Olemme erittäin kiitollisia lapsille, perheille sekä kouluille ja sairaaloille, jotka ovat omalla osallistumisellaan mahdollistaneet uuden ja arvokkaan tiedon keräämisen ja näin myös
tieteellisten tulosten synnyn. Projektin eteneminen on nojannut projektityöntekijöiden työhön, mutta suurena tukena on ollut myös laaja ohjausryhmä, josta projekti on saanut tärkeän tukiverkon, Elina Hakkarainen kiittää. Tutkijat tavoittivat sairaaloiden ja valtion koulujen kautta noin 100 CPlasta ja nuorta. Keski-Suomessa yhden kunnan kaikilla perusopetuksen luokilla 7–9. toteutettiin kyselylomaketutkimus, johon osallistui 650 oppilasta. Tarkempiin yksilötutkimuksiin, kuten motorisen oppimisen harjoittelututkimukseen sekä CP-lasten oppimisvaikeustutkimuksiin ja ERP-tutkimuksiin osallistui yhteensä noin 80 lasta ja nuorta. Raportoinnissa on mukana myös Pohjois-Suomen syntymäkohortti -aineiston kautta 5767 nuoren pitkittäisaineisto. Projektissa ovat olleet mukana Keski-Suomen keskussairaala, Tampereen yliopistollinen sairaala, Niilo Mäki Instituutti, Jyväskylän yliopiston psykologian sekä liikunta- ja terveystieteiden laitokset, Tampereen yliopiston psykologian laitos sekä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (LIKES).Valtion oppilaitoksista osallistuivat Ruskis, Tervaväylä ja Mäntykangas.
Ruskiksen tanssidraamaryhmä esiintyi keväällä muun muassa Your Move -tapahtumassa.
Ruskiss 2011
23
Liikuta-hanke
LIIKUTA-tuloksia Vähäinen liikunnallinen leikki lapsuudessa ennustaa liikkumattomuutta ja huonoa kuntoa nuoruudessa.
T
utkija Marko Kantomaan mukaan liikunnallisen leikin ja motoristen taitojen kartoittamisen avulla on mahdollista tunnistaa lapsia, joilla on suurentunut liikkumattomuuden ja huonon fyysisen kunnon riski nuoruusiässä. Tukemalla näiden lasten motorista oppimista ja kannustamalla heitä liikunnallisiin leikkeihin on mahdollista edistää heidän liikunnallista aktiivisuutta ja kuntoa myöhemmällä iällä. Tutkimus tehtiin yhteistyössä LIKES-tutkimuskeskuksen, Suomen CP-liiton, Oulun ja Jyväskylän yliopistojen sekä Työterveyslaitoksen kanssa. Tutkimuksessa oli mukana 5767 vuonna 1986 syntynyttä lasta Pohjois-Suomesta. Lasten motorisia taitoja ja halukkuutta osallistua liikunnallisiin leikkeihin kysyttiin las-
Loikkiksella Ketteräksi Niilo Mäki Instituutin julkaiseman KUMMI-julkaisu sarjan kirja on tarkoitettu esi- ja alkuopetusikäisten kanssa työskenteleville sekä eri alojen terapeuteille.
J
okaisesta päiväkoti- tai koululuokasta löytyy keskimäärin yksi lapsi, jolla on motorisen oppimisen vaikeuksia. Tässä Kummissa perehdytään motorisessa oppimisessa ilmeneviin vaikeuksiin, niiden havainnointiin ja oppimisen tukemiseen. Ensimmäisessä osassa kuvaillaan motorisen oppimisen vaikeuksia ja kerrotaan motoristen taitojen oppimisen teorioista. Toisessa osassa esitellään motorisen oppimisen vaikeuksien havainnointiin suunniteltu menetelmä, joka perustuu taidon liikevaiheiden tunnistamiseen. Kirjan kolmannessa osassa annetaan välineitä motorisen oppimisen tukemisen suunnitteluun ja toteutukseen esittelemällä Loikkis kerhon toimintaperiaatteita ja toteutusta. Mukana on Loikkis-kerhoa esittelevä DVD, oppimisen arviointiin soveltuvia lomakkeita ja valmiita tuntisuunnitelmia.
24 Ruskiss 2011
ten vanhemmilta lasten ollessa 7–8-vuotiaita. Tutkittavien ollessa 15–16-vuotiaita he arvioivat itse liikunnallista aktiivisuuttaan ja osallistuivat polkupyöräergometritestiin, jolla mitattiin nuorten kestävyyskuntoa. Pojilla esiintyi enemmän motorisia ongelmia lapsuudessa kuin tytöillä, mutta he osallistuivat innokkaammin liikunnallisiin leikkeihin kuin tytöt. Nuoruusiässä pojat olivat liikunnallisesti aktiivisempia kuin tytöt ja heillä oli myös parempi fyysinen kunto. Lapset, jotka eivät mielellään leikkineet liikunnallisia leikkejä, liikkuivat vähemmän ja olivat huonommassa kunnossa nuoruusiässä kuin liikunnallisista leikeistä innostuneet lapset. Pojilla myös lapsuuden motoriset ongelmat ennustivat vähäistä liikuntaa 16 vuoden iässä. Liikkumattomuus ja huono kunto olivat erityisen yleisiä nuorilla, joilla esiintyi motorisia ongelmia ja jotka eivät mielellään osallistuneet liikunnallisiin leikkeihin 7–8-vuoden iässä.
Nuorten p al sta
Hyvää taksvärkkipäivää
J
-luokalla oli taksvärkkipäivä 27.10. Kerä simme rahaa Maputon suurimman slummin Chamanculon nuorille. Tavoitteenamme oli saada ainakin yhdelle nuorelle mahdollisuus opiskella ammattiin (100 euroa). Taksvärkki päivänä ei tehty koulutöitä, vaan toimimme koulun työntekijöiden apulaisina esimerkiksi siistimisessä, postin jakamisessa ja vaatehuollossa. Ryhmä J-luokkalaisia ja Arne järjestivät liikuntasalin urheiluvälinevaraston. Koulumme maksoi palkan, joka oli 10 euroa/työläinen. Kaksi meistä kulki ympäri koulua keräyslippaiden kanssa. Itse toimin siivooja Merja Kukkosen apulaisena ja keräsin rahaa Milo Hilven kanssa keräyslippaisiin. Työpäivä oli minusta oikein mukava. Kyllähän se aina koulutyöt voittaa! Keräyslippaiden tuotto oli 106 euroa.
Aamulla aloitin virastomestarien kanssa. Aluksi jaoin sanomalehdet kaikkiin kerroksiin. Toiseksi menin laittamaan auditorioon tuoleja ja pöytiä. Sen jälkeen piti viedä koulun sisäiset postit ja hakea lähtevät postit. Jouduin myös silppuamaan paperia. Sitten virastomestareilla ei ollut enää hommia minulle. Niin menin auttamaan Arnea, Liisaa ja Mikkoa urheiluvälinevaraston siivoamisessa. Siellä aloitin järjestelemällä tavaroita eri koreihin. Sitten tyhjensin kaapin. Sen jälkeen kävin täyttämässä kaikki koripallot ja muitakin palloja.
Susanna
Miikka
Minä olin taksvärkkipäivänä vaatehuollossa. Aloitin työt kello 8.00. Työpäivä päättyi klo 14. Viikkasin puhtaita pyykkejä. Kiersin eri puolilla hakemassa likaista pyykkiä. Kuuntelin myös musiikkia. Minun ohjaajani oli Sirkku Vaahtera. Se oli hieno kokemus. Karoliina
TET-jaksolla Ruskiksella Puhelaitteet ja seisomatelineet tutuiksi
V
alitsimme TET-paikaksemme Ruskeasuon koulun, koska se tuntui kiinnostavimmalta ja opettavaisimmalta. Mielestämme 9-luokkalaisten TET on hyvä juttu, koska tällä luokka-asteella aletaan tehdä valintoja tulevaisuuden suhteen, ja tämä työelämään tutustuminen antaa hyvän kokemuksen, ajateltavaa ja vaihtoehtoja. Kaksi viikkoa on sopiva aika, koska siinä ehtii päästä jyvälle. Kahden viikon aikana seurasimme oppitunneilla opiskelua, osallistuimme iltapäivätoimintaan ja avustimme oppilaita tarvittaessa. Kävimme myös Heurekassa retkellä muutaman oppilaan ja aikuisen kanssa. Ennen töiden aloittamista emme tienneet mitä ajatella, koska koulu ja erilaiset oppimistavat tuntuivat oudoilta. Viikkojen jälkeen nuo puhelaitteet ja seisomatelineet tuntuivat jo arkipäivältä. Erilaista meidän kouluun verrattuna ovat esimerkiksi luokan koot, omassa koulussamme oppilaita on yhdessä luokassa yli 20, kun taas täällä vain muutama. Myös koko koulussa on reilusti vähemmän oppilaita kuin meidän koulussamme. Tunneilla lähes joka
oppilaalla on oma hoitaja, mikä ei tulisi kysymykseenkään koulussamme. Myös se on erilaista, että oppilaat tulevat tunneille usein eri aikoihin, kun meillä taas tunnit alkavat tietyllä minuutilla ja minuutinkin myöhästymisestä saa huonoja seurauksia. Ruskeasuon koululla tehdään selvästi paljon enemmän erilaisia retkiä, kun taas meidän koulussamme käydään ehkä kerran vuodessa museossa. Samanlaista oli kuitenkin esimerkiksi oppiaineet. Koulussa on mukavia oppilaita, toisiin ehdimme tutustua enemmän ja toisiin hieman vähemmän. Henkilökunnassa oli myös mukavia ihmisiä, jotka opastivat ystävällisesti, antoivat neuvoja ja mahdollisuuden toimia itsenäisesti. Joskus olimme hieman hukassa, koska luokkia on ympäri koulua ja aina ei voinut olla edes varma, pidettiinkö tuntia. Opimme paljon uutta, esimerkiksi miten oppilaat kommunikoivat pään liikkeillä, kansioiden avulla, puhelaitteiden avulla ja ilmeillä. Loppujen lopuksi tämä oli mahtava kokemus ja antoi ideoita mihin ryhtyä. Nina Räihä ja Katja Teinilä
Ruskiss 2011
25
al sta p n e t r o u N
Erilainen koulupäivä Liikuntamaassa J-luokan oppilaat osallistuivat Tampereen apuvälinemessujen yhteydessä järjestettävään liikunnalliseen tapahtumaan, jonka järjestäjänä oli Suomen Vammaisaurheilu- ja -liikuntaliitto VAU ry.
L
iikuntamaassa pääsi tutustumaan maalipalloon, sokkopingikseen ja pyörätuolisalibandyyn ja moneen muuhun lajiin. Yksi hauskimmista kohteista oli pitkähkö seikkailurata, jota myös pomppulinnaksi voisi kutsua. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan telivoimistelun lehtori Erkki Tervo opasti oppilaita telinevoimistelun saloihin. Soveltavan liikunnan apuvälineitä pääsi kokeilemaan SOLIA:n, Malikeen ja Pajulahden Soveltavan liikunnan osaamis- ja resurssikeskuksen toimipisteessä. Elisa Raivio
26 Ruskiss 2011
Omat tarinat Koris on kivaa ”Kiersin vähän liikuntamaan läpi ja huomasin koripallokentän. Muutaman minuutin päästä menin pelaamaan pyörätuolikoripalloa. Aluksi en millään saanut koripalloa koriin, mutta lopulta sain. Heitin monta kertaa. Tykkäsin kauheasti pelata korista. Liisa Uski
Pyörätuolitandemia ja keilapelejä ”Pyörätuolitandem on nimensä mukaisesti ”tandempyörä”, jossa on apumoottori ja sen eteen saa kiinnitettyä pyörätuolin. Se sopii lähes kaikille pyörätuolin käyttäjille, tosin aivan isoimmat tuolit eivät välttämättä pääse siihen. Pöytäkeilaus on keilapeli, jossa pelataan pöydän päällä. Välineinä on minikeilat ja minikeilapallo. Keilapallo työn-
netään keiloihin pienen kourulla, joka oli omasta mielestäni liian pieni, koska pallo tippui siitä omasta mielestäni liian helposti. Sopii minun mielestäni kaikille. Puhallustikka on peli, jonka melkein kaikki varmaan tietävät. Siinä on pieni putki, jolla tikka puhalletaan maalitauluun. Sopii kaikille, joilla puhallusvoima on tarpeeksi hyvä.”
Puhallustikkaa
Pöytäkeilausta ja puhallustikkaa
”Tasapainotunnelissa on tasapainoilun harjoittelemisen käyttäviä tasapainon kehitykseen tarkoitettuja esineitä (tasapainolauta, kaikenlaisia epätasaisia esineitä), joiden yli tai ohi oli mentävä, että tunnelista pääsisi läpi. Pyöräilyssä pyöräilimme erikoispyörillä. Testasimme pyörää, jossa oli kaksi paikkaa ja avustusmoottori. Pyöräilimme sillä jonkin aikaa.”
Milo Hilve
Pöytäkeilaus, on keilaamista pöydän päällä, välineinä muoviset noin pienen limsapullon kokoiset keilat ja pieni kovamuovinen pallo. Keilat on pöydän toisessa päässä ja toisesta päästä pystyi heittämään tai vierittämää pallon pienen kourun avulla. Pöytäkeilaus sopii kaikille jotka eivät välttämättä pysty/voi pelata tavallista keilausta. Pöytäkeilaus ei vaadi voimaa, joten se soveltuu kaikenlaisille vammaisille. Susanna van der Steen
”Puhallustikassa puhalletaan pitkän ¨pillin¨ avulla tikka, joka yritetään saada osumaan maalitaulun keskipisteeseen. Puhallustikka sopii kaikille jotka pystyvät puhaltamaan ulos napakasti, ja niille jotka osaavat hengittää.” Susanna van der Steen
Mikko Schroderus
Ruskiss 2011
27
va lt e ri
Mikkelin Mikael Iloinen kehityskertomus 1800-luvun kuuromykkäinkoulusta 2000-luvun oppimis- ja ohjauskeskukseksi.
M
ikaelin koulurakennus on peruskorjattu perin pohjin, ja ohjaus- ja hallintopalveluille on rakennettu laajennusosa oppilaskodin ja koulun väliin. Nyt on tilaa ja valoa, tavaratkin jo melkein paikoillaan ja älytaulut välkkyvät luokissa. 1800-luvun koulusta ei ole muuta jäljellä kuin sormiaakkoset, ja niitä voi Mikael-koulussa oppia vieläkin! Maamme viides kuulovammaisille tarkoitettu oppilaitos eli Mikkelin kuuromykkäkoulu perustettiin syyskuussa 1893. Opetuksen tavoitteena oli antaa oppilaille luku- ja kirjoitustaito sekä opettaa heitä käyttämään sormiaakkosia. Jo edellisvuoden kesäkuun 6. päivänä oli annettu ”Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Armollinen Julistus
28 Ruskiss 2011
Suomen kuuromykkäin- ja sokeainoppilaitosten uudelleenjärjestämisestä”. Nykyiselle paikalleen koulu asettui vuonna 1962. Koulun nimi vaihtui vuosien varrella ensin Mikkelin kuulovammaisten kouluksi ja sitten Mikael-kouluksi. Myös tehtävät ovat laajentuneet ja kehittyneet. Nykyisin vain osa Mikael-palvelujen piirissä olevista lapsista ja nuorista on kuuroja tai kuulovammai-
2000-luvun Mikael-koulu auttaa monenlaisia erityisen tuen tarvitsijoita.
sia. Toiminta suuntautuu yhä enemmän koulun ulkopuolelle. 2000-luvun Mikael-koulu auttaa monenlaisia erityisen tuen tarvitsijoita. Nuorimmat Mikael-koulun oppilaat ovat esiopetuksessa, vanhimmat suorittavat lukio-opintoja tai tutustuvat ammattiopintoihin. Lisäksi koulussa käy oppilaita eripituisilla tilapäisen opetuksen jaksoilla. Mikael-koulun oppilas voi puolestaan mennä ns. kotikoulujaksolle omaan lähikouluunsa. Kotikoulujaksolla harjoitellaan isossa ryhmässä toimimista ja tutustutaan oman kodin lähiympäristön ikätovereihin. Mukaan lähtee tarvittaessa tuttu ohjaaja tai avustaja.
Ohjauspalveluita ympäri Suomea Mikael-ohjauskeskuksesta voi tilata mm. ohjauskäyntejä, perheopetusta ja neuropsykiatrista valmennusta. Ohjauspalveluiden väki kiitää välillä ympäri Suomea kouluttamassa opetus-, kasvatus- ja sosiaalialan väkeä. Uutta
oppimateriaalia valmistuu pitkin vuotta, uusimpia tuotteita ovat Marjamäkipelipaketit ja dvd ”Virsiä viitotulla puheella”. Mikään älytaulu ei kuitenkaan tuota niin hienoja älynväläyksiä kuin mainiot oppilaamme. Nyt meillä on hissi, jotta kaikki oppilaat pääsevät kaikkiin kerroksiin. Sitten meillä vasta hauskaa on, kun saadaan käsityöluokan uudet
koneet paikoilleen ja liikuntasalin kiipeilyseinä valmiiksi. Nykyaikaiset äänentoisto- ja valaistuslaitteetkin odottavat uusia esityksiä. Ensimmäinen Mikael-räppi kajahtikin ilmoille Oppimis- ja ohjauskeskuksen avajaisjuhlassa marraskuussa.
Mikael-koulun ma. rehtori Anne Korhonen
Ruskiss 2011
29
va lt e ri
Va lt e ri - h e nki lö stöpäi vät oulussa 8 .–9 . elokuuta
koonnut vuokko maria nummi
Erityisen osaamisen helmiä Valteri-koulut käynnistivät uuden lukuvuoden Oulussa jakamalla erityisen osaamisen helmiä kollegoille. Monipuoliseen ohjelmaan kuului myös kenraalin ja psykologin puhetta.
P
sykologi Tony Dunderfelt puhui työnilosta ja yhteisöllisyydestä ja kenraali Gustav Hägglund kertoi kokemuksistaan ihmisten johtamisesta sekä kotimaassa että kaukomailla. Hägglund kiteytti johtamisoppinsa johtajan kovaan tusinaan. Johtajan tärkein tehtävä on hänen mukaansa suunnan määritys ja innostaminen, ja tähän tulee varata riittävästi aikaa. Johtaja pärjää, jos on oma itsensä, suora, rehellinen ja vilpitön.
Ruskeasuon koulu
Konduktori-opettaja Gergely Deák ja fysioterapeutti Jenni Kalske puhuivat aiheesta ”Lapsi konduktiivisen pedagogiikan keskiössä. Unkarilaisen Andras Petón kehittämän konduktiivisen opetuksen ja ohjauksen tavoitteena on kehittää ja tukea oppilaan persoonallisuutta. Liikuntavamma vaikuttaa lapsen persoonallisuuden kehitykseen monin tavoin, kuten motorisiin, kognitiivisiin ja sosiaalisiin taitoihin sekä terveen minäkuvan kehitykseen.
Näkövammaisten koulu
Kuva iStockphoto.com
Jyväskylän näkövammaisten koulun voimavarana on kansainvälisyys. Ohjaava opettaja Tarja Hännikäinen kertoi, miten alan ainoana suomalaisena toimijana koulu verkostoituu ahkerasti sekä ko-
30 Ruskiss 2011
ti- että ulkomailla. Pohjoismaiset erityiskoulut ja ohjauskeskukset ovat jo pitkään tehneet tiivistä yhteistyötä. NOVIR (Nordic Visual Impairment Research Group koordinoi tätä tutkimusta ja kehittämistä. Kansainvälinen ICEVI (International Council for Education of People with Visual Impairment) järjestää puolestaan maailmanlaajuisia seminaareja, joihin osallistutaan. Näkövammaisten koulu on ollut myös mukana COMENIUS-hankkeessa kehittämässä uusia kommunikaatiomenetelmiä monivammaisille oppilaille.
Svenska Skolan för Synskadade
”Minulle on helmiäisen hohtoakin arvokkaampaa se, että on työtovereita jotka jakavat tehtävän kanssani. Sellaisia jotka osaavat eri elämänalueita, kaikkea kun yksi ihminen ei voi osata, vaikka ohjattavan henkilön tarpeet voivat tulla monelta eri käytännön alueelta,” kuvasi Anne Peltomäki työtään Svenska Skolan för Synskadade -koulussa. Siellä toteutetaan ohjaavaa toimintaa näkö- ja kuulopuolella. Koulu järjestää muun muassa tukijaksoja koulutulokkaista aina toisen asteen opiskelijoihin. Uudellamaalla, Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla järjestetään myös ohjauskäyntejä tai jaksoja päiväkodeissa ja kouluilla.
Tervaväylän koulu
Tervaväylän koulun Bestis-projektista kertoi konsultoiva ohjaaja Riikka Pesonen. Bestiksen tavoitteena oli saada työrauha impulsiiviseen luokkaan. Keinona oli kääntää vaikeudet ja ongelmat taidoiksi, joita halutaan opetella. Matkan varrella opittiin säätämään tunteita mm. tukikeskustelujen avulla – ja onnistumisesta palkittiin! Esimerkiksi päätettiin, että ”huolehdin vain omista asioista!” tai sovittiin, että kiellettyjä sanoja ovat ”tyhmää!, ”tylsää!”, ”en osaa”, ”en halua”. Henkilöstöpäivillä kuultiin myös Haukkarannan koulun kuraattori Pirjo Lahtisen ja ohjaaja Marjo Kokon esitys tunteesta ja turvataidosta. Toimintaterapeutti, neuropsykiatrinen valmentaja Birgitta Lönn-Korhonen ja ohjaava erityisluokanopettaja Päivi Heiskanen puhuivat neuropsykiatrisesta valmennuksesta osana ohjauspalveluja. Mikael-koulun erityisluokanopettaja Virpi Suomalaisen esitys oli ”Livakka”.
Kuva Pentti Hokkanen
Ruskeasuon koulun johtokunta 1.10.2011 – 30.9.2015 Varsinainen jäsen
Henkilökohtainen varajäsen
Puheenjohtaja Heikki Teittinen toimitusjohtaja Orton/Invalidisäätiö
Anne Suomala pedagoginen rehtori Keskuspuiston ammattiopisto/Arlan toimipiste
Varapuheenjohtaja Aimo Strömberg CP-liiton ”Liiku, opi ja osallistu” -hankkeen puheenjohtaja ASPA Palvelut Oy:n hallituksen jäsen Avainsäätiön hallituksen jäsen Aarne Ylinen kuntoutusylilääkäri Synapsia
Maijaliisa Junnila johtava asiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Marjatta Takala Elina Kontu professori yliopistonlehtori Helsingin yliopisto Helsingin yliopisto Tarja Malmivirta Aira Saarni henkilöstö- ja lakipalvelujen päällikkö henkilöstölakimies Helsingin kaupunki Opetusvirasto Helsingin kaupunki Opetusvirasto Huoltajien edustajat Heikki Tikkanen diplomi-insinööri
Matti Sorsa toiminnanjohtaja
Jaana Georgieva erityisavustaja
Riikka Virtanen eläinlääkäri
Opettajien edustaja Irene Tikka erityisopettaja
Tiina Hakola erityisopettaja
Muun henkilökunnan edustaja Kira Durchman fysioterapeutti
Tiina Tuomi hoitaja
Asiantuntijajäsen Jussi Pihkala Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö
Ruskiss 2011
31
Ammatillinen täydennyskoulutus
Ruskeasuon koulu tarjoaa tilauskoulutusta opetus-, sosiaali- ja terveystoimen sekä varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Koulutuksia on perusopetuksen ajankohtaisista aiheista, jotka liittyvät yleisen, tehostetun ja erityisen tuen vaiheisiin. Muita aiheita ovat opinpolun nivelvaiheet, oppiminen ja oppimista tukeva kuntoutus moniammatillisena yhteistyönä, puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi (AAC), neurologiset sairaudet ja vammat toimintakyvyn kannalta, neuropsykologinen tieto opetuksen tukena, tietokoneavusteinen opetus ja opetusohjelmat, taito-ja taideaineet sekä erityisuinti ja allasterapia. Koulutustilaisuudet räätälöidään tilaajan tarpeiden mukaan. Kokoamme myös koulutusprosesseja tilaajan tarpeiden mukaan.
Monitarpeisten oppijoiden oppimisen ja kasvun tukeminen Koulutuskokonaisuus 2012-2013 Ruskis järjestää koulutuskokonaisuuteen kuuluvat alueelliset koulutustilaisuudet: 7.2.
Riemua ja osallisuutta opetustilanteisiin puhelaitteiden avulla
13.3. Kotitalous – osallistuminen mahdolliseksi 3.4.
Käsityö – osallistuminen mahdolliseksi
17.4. Musiikki – osallistuminen mahdolliseksi 15.5. Lausetasoiset toimintataulut ja kommunikointikansiot monivammaisten oppilaiden tukena 15.1.2013 Arjen matematiikkaa – neuropsykologinen ja pedagoginen näkökulma Valteri-palveluverkosto OPH:n tuella. Ei osallistumismaksua.
Oppimis-, osaamis- ja kehittämiskeskus Tenholantie 15, 00280 Helsinki • www.ruskis.fi