Nietos 2011-2012

Page 1

TALVI 2011–2012

CHAMONIX s.66

NAUVON

SUSI s.40

RUKAN PARKKI s.46 Ville Paumola • PYHÄKOULUN Sanaristikko • Karhun Talvi • Vyöryreput


HIIHTÄJÄN KYLÄ Rukan ainutlaatuinen kävelykylä on nyt valmis uusine ravintoloineen, hotelleineen ja kauppoineen. Kävellen suoraan rinteeseen ja suksilla keskelle kylää on oikeaa hiihtolomaa. Parasta majoitusta kylän sydämessä tarjoaa Ski-Inn RukaVillage. Huoneiden omat saunat ja huoneistojen ulkoporealtaat kruunaavat hiihtopäivän. TULE KYLÄÄN JA HIIHDÄ ENEMMÄN*


ON NYT VALMIS*

PASSION FOR

SKIING*


FIZZA.IT

KEVIN ROLLAND - MAZE HELMET & I/O GOGGLE

SMITHOPTICS.EU


The Kung Fujas combines All-Terrain Rocker in the tip and tail with camber underfoot for unmatched versatility, effectively raising the bar for how the skis perform in all conditions.

Built with

Have a Smartphone?

Download a QR reader and scan this code to learn all about K2 Baseline ProďŹ les and the K2 Factory Team series

or Visit: Tel. 010 8386 400 • info@esakorpela.fi


O t

e I N

SISÄLLYSLUETTELO

PÄÄKIRJOITUS.............................................................8 Tekijät......................................................................... 10

FRONTTI LADULLA Lantio on hiihtäjän ydin, josta lähtee oikea liike ja löytyy vastaukset selkäongelmiin.

24

LUKIJApALAUTE...................................................... 14 OMAN KYLÄN POIKA

Lumilautailija Ville Paumola . ............................................. 16

OMAN KYLÄN TYTTÖ

Hiihtomaikka Jenni Kaipainen........................................... 18

TUNTURIUUTISET................................................. 20 OLDSCHOOL, NEWSCHOOL

Muovisten tellumonojen vallankumous................................. 26

KALENTERI.................................................................. 28 OLIPA KERRAN

PYHÄKOULUN SANARISTIKKO Ratkaise Nietoksen ensimmäinen ristikko ja voita yksityistunti Pyhän hiihtokoulussa.

38 NIetOS

6

Bistro oli Suomen ensimmäinen rinneravintola................ 30

TUTKITUSTI TOTTA

Vesi auttaa kamppailussa tuulta vastaan . ......................... 32

PRO SHOP

Lumivyöryreput pelastavat ihmishenkiä ........................... 34

VIHERPIIPERTÄJÄ

Selityksiä ja pyyntöjä äiti Maan puolesta........................... 36


HUIPPUJUTUT NAUVON SUSI

PYHÄ YHTEYS

Jukka Nordmanin elämänmuutos vei eräopaskouluun Kuusamoon. Nyt hän pitää huolta yli 200 husky-koiran perheestä.

Nietoksen kaukomatkareportteri Juhani Toivio löysi Ranskan Alpeilta Chamonix’sta yllättävän yhteyden Pyhätunturiin.

40

RUKAN PARKKI Aluksi oli Pikkuvenäjä, Rukan Gap ja liian vähän vauhtia. Teemu Lahtinen kertoo, mistä kaikki alkoi ja mihin on tultu.

46

66 ALPPIMATKALLA

Valokuvaaja Patrick Forsblom alppimaajoukkueen matkassa Keski-Euroopassa . ................................................................ 52

MESTARIN SUUNNITELMAT

Paul Mathews on suunnitellut yli 300 hiihtokeskusta . .... 58

Löytö Norjasta

Ruka ja Pyhä luottavat kanadalaiseen osaamiseen............ 62

HUIPPUKUVAT

AFTER SKI

Juha Laine, Matti Ollila, Jordan Manley, Patrick Forsblom, Tero Repo............................................... 74

BISTRO

SLOPESTYLE

KALLEN KÄÄNNÖS

Nietoksen omaperäisessä muotinäytöksessä vaatteita on ripusteltu pitkin pitäjää.

Pohjolan marjoissa on voimaa . .......................................... 82 Palanderilta eivät sanat lopu............................................... 84

HISSIFILOSOFI

Lukijaa ei pidä aliarvioida . ................................................. 93

LASKIJAN SANOIN

Kuka painaa jarrua?............................................................. 95

LUONTOHETKI

Karhun sydän lyö kymmenen kertaa minuutissa.............. 96

LASKIJAN SIlmIN

Antti Rastivo kuvitti laudan ja innostui laskemisesta....... 97

86


FRONTTI | pääkirjoitus

KIITOS! Musiikkipiireissä puhutaan usein ”aina yhtä vaikeasta toisesta levystä”. Samansuuntaisissa fiiliksissä aloitimme tämän Nietoksen tekemisen, sillä ensimmäisen numeron vastaanotto ylitti rohkeimmatkin toiveemme.

Pohdimme ja keskustelimme, miten onnistumme vastaamaan lukijoiden odotuksiin: ideoimaan kiinnostavat juttuaiheet, löytämään kuvat ja kuvitukset jotka erottuvat massasta ja jopa yllättävät. Puntaroimme pitkään myös kantta. Kuinka rohkeita uskaltaisimme olla? Onneksemme pohjoinen elämäntapa – Nietoksen punainen lanka – pitää sisällään monia erilaisia näkökulmia talveen ja hiihtämiseen. Kanadasta saapui yli 300 hiihtokeskusta suunnitellut Paul Mathews vierailulle Pyhälle ja luottotoimittajamme Antti Laiho pääsi haastattelemaan häntä. Kaukomatkareportterimme Juhani Toivio tutustui suomalaisiin vapaalaskijoihin Chamonix’ssa ja löysi sieltä yhteyden Lapin tuntureille. Rukan parkki on lajissaan edelläkävijä ja sen historiasta löytyy monta hauskaa tarinaa, joita tässä numerossa verestellään. Tutustuimme myös Susi-nimiseen husky-oppaaseen, joka nauttii valkoisista talvista, rauhallisesta luonnosta ja karvaisista ilotytöistään Rukajärvellä.

NIetOS

8

Useissa lukijapalautteissa toivottiin juttuja menneestä – on selvästi niin, että aika kultaa muistot – niinpä lehdestä löytyy uusi Olipa kerran -palsta. Myös Pyhäkoulun sanaristikko on lukijalta saatu idea, jota halusimme kokeilla. Saimme teiltä suunnattoman määrän postia ensimmäisestä Nietoksesta. Haluan kiittää jokaista palautteen lähettäjää. Vuorovaikutus lukijoiden kanssa on lehden tekemisen kannalta välttämätöntä. Toivon, että jaksatte antaa palautetta myös tästä lehdestä, sivu 99. Olkaa myös kriittisiä. Kehut tuntuvat hyviltä, mutta kehittyäksemme tarvitsemme myös arvostelevia ääniä. Tiedämme sen, että lukijaa pitää kuunnella ja arvostaa, kuten Hissifilosofimme ärähtää sivulla 93. Talvi- ja laskufiiliksiä toivottaen, Jusu Toivonen, päätoimittaja PS Pysy talven mittaan Nietoksen taajuudella uudistuneilla nettisivuillamme (nietos.fi). Olemme nyt myös Facebookissa (Nietos – Pohjoinen Elämäntapa) – ollaan kavereita!


faLL/WInTer coLLecTIon 2011 Peak Performance Ski Team in the Heli & Progressive Line

peakperformance.com


FRONTTI | TEKIJÄT

TOIMITTAJA

NOORA LINTUKANGAS on innostunut kundaliinijoogan opiskelija, joka pitää aikaisista aamuhetkistä, jolloin on rauha joogata, meditoida ja hengittää. Nooran suosikkimarjoja ovat muun muassa karpalo, puolukka ja mustikka, joista voi lukea enemmän hänen kirjoittamastaan Arktista voimaa -jutusta. Hän kirjoitti myös Rukan Bistrosta, josta on enää jäljellä vain muistoja.

VALOKUVAAJA

PATRICK FORSBLOm

sai ensimmäisen järjestelmäkameransa tammikuussa 1998. Sen jälkeen yksi asia on johtanut toiseen, ja vähintään yhden ammattitutkinnon verran harjoiteltuaan Pade on päätynyt ammattikuvaajaksi. Pysyvä Rukan asukki entisestä helsinkiläisestä tuli syksyllä 2006. Paden otoksia löytyy muun muassa Alppimatkalla -kuvareportaasista ja Huippukuvista.

NIetOS

10

VALO- ja VideoKUVAAJA, TOIMITTAJA

TEEMU LAHTInen

on monitoimiyrittäjä, joka tunnetaan paremmin Laama-nimellä. ”Välillä ärsyttää koko nimi, mutta minkäs sille enää mahtaa.” Laaman akateeminen loppututkinto käsittelee lumilautailurinteiden tulevaisuutta. Siitä huolimatta hän kirjoitti jutun Rukan parkin historiasta. Laaman ottamia kuvia löytyy myös muilta tämän lehden sivuilta.

VALOKUVAAJA

JORDAN MANLEY

varttui Toronton esikaupunkialueella, mutta asuu nykyään PohjoisVancouverissa. Hän teki läpimurron kansainvälisiin hiihtolehtiin itsestään ottamillaan kuvilla muutama vuosi sitten. Sen jälkeen Jordanin pysäyttäviä otoksia on julkaistu yli 40 lehdessä ympäri maailman. Nietokseen hän ikuisti muun muassa mestarisuunnittelija Paul Mathewsin henkilökuvat.


Päätoimittaja AD OIKOLUKU NIETOS.FI

Jusu Toivonen Harri Tarvainen Arttu Muukkonen KovaKoodarit Oy

jusu.toivonen@nietos.fi • harri.tarvainen@nietos.fi Nietos • Höyläämötie 14 • 00380 Helsinki

NIETOS VERKOSSA: www.nietos.fi Kirjoittajat: Marianne Juntunen, Teemu Lahtinen, Antti Laiho, Heidi Lehikoinen, Noora Lintukangas, Arttu Muukkonen, Petra Olamo, Tuomo Pirttimaa, Juhani Toivio

Kuvaajat ja Kuvittajat: Emil Bertell, Patrick Forsblom, Ossi Hiekkala, Teemu Lahtinen, Juha Laine, Jordan Manley, Matti Ollila, Juuso Paloniemi, Tuomo Pirttimaa, Tero Repo, Antti Rikkilä, Olli Österberg

PAINO: Forssan Kirjapaino Oy Kansi: Galerie Art Silk 200g, Paperi: My Brite Silk 90g ISSN-L 1799-3849 – ISSN 1799-3849

KUVITTAJA

OSSI HIEKKALA

PAINOS: 40 000 kpl, kotijakelun osuus 21 000 kpl. Nietos ilmestyy kerran vuodessa ja on valtakunnallisessa jakelussa Ski Exposta vappuun.

JULKAISIJA: Rukakeskus Oy

on The Amazing Archipictor, naamioitu kuvittaja, joka pensselien ja elektronisten ihmetyökalujen avulla pelastaa hätään joutuneita, kuten pitkään kansikuvittajaa etsineen Nietoksen toimituksen. Kun hädästä on selvitty onnellisesti, hyppää Ossi pyörän päälle useimmiten kotimaisemissaan Turussa, mutta joskus myös maailman metropoleissa tai vuoristopoluilla.

ISO 14001

441 612 Painotuote

SERTIFIOITU ORGANISAATIO

PEFC/02-31-162

Nietoksen jakelupaikat: Holiday Club -huoneistot Rukalla ja Pyhällä, Hotelli Pyhäntunturi, Lomarengas-mökit Rukalla ja Pyhällä, Kahvila Kauppayhtiö, Lääkärikeskusten vastaanotot, Mankkaan suksihuolto, Peak Performance Store Kämp Galleria, Pyhä Booking -mökit, Savon Suksistudio, Ski Expo, Ski-Inn huoneistot Rukalla ja Pyhällä, Ski Service Helsinki • Lisäksi Nietosta voi lukea kahviloissa ja kampaamoissa eri puolella Suomea. Nietos postitetaan 21 000 osoitteeseen lehden tilaajille, Rukan ja Pyhän kausikortin ostajille sekä muille kanta-asiakkaille.


Nauti omista lomista ja tuotosta Holiday Club Villas on uusi, huoleton ja tuottoisa tapa lomailla ja omistaa kokonainen loma-asunto. Lomaillessasi nautit Oman Villasi laadukkaasta tasosta ja lomakeskustemme monipuolisista palveluista. Muina aikoina taas hyödyt Oman Villasi vuokratuotoista, ilman huolia. Ei enää työleirejä, risusavottaa eikä ikuisuusremonttia. Sinä olet ansainnut lomasi, tuottosi ja Oman Villasi. Astu sisään: www.holidayclub.fi/villas tai soita 040 833 4217

Toteuta unelmasi Omasta Villasta Kuusamossa! Holiday Club Villas KuusamonTropiikin tyylikkäät paritalohuoneistot sijaitsevat Petäjälammen rannalla, kylpylähotellin ja uuden golfkentän vieressä. Varaa heti! Villas-huoneistoja on valmistumassa myös Holiday Club Saimaalle ja Katinkultaan.


FISCHER VACUUM FIT FITS. GUARANTEED. FISCHER VACUUM FIT on markkinoiden ensimmäinen ja ainoa 100% muotoiltava laskettelukenkä. Ainutlaatuisella FISCHER VACUUM FIT teknologialla saavutetaan jokaisen laskijan jalan mukainen yksilöllinen ja täydellinen istuvuus. FISCHER VACUUM FIT -teknologian ansoista FISCHER asiantuntijat tarjoavat 100% istuvuustakuun. FISCHER VACUUM FIT -kengät yhdessä FISCHER reikäsuksiteknogian kanssa tekevät paketista voittamattoman.

Sukset: RC4 Worldcup GS, Siteet: RC4 Z18 FF Race Service, Kengät: Soma VACUUM RC4 Pro 130


FRONTTI | LUKIJAPALAUTE

ONNEA VOITTAJILLE! Nietoksen lukijapalautekilpailun pääpalkinnon, 500 euron RukaPyhälahjakortin, voitti Mika Solin Tampereelta. Toimitus onnittelee Mikaa ja kiittää kaikkia palautetta lähettäneitä. Onnittelemme myös kaikkia Bollen, Electricin, Peak Performancen, Salomonin ja White Momentin tuotepalkintojen voittajia. Tämän lehden lukijapalautekilpailu löytyy sivulta 99. Toimitus pidättää oikeuden palkita lukijoita täysin mielivaltaisesti esimerkiksi hyvistä kuvista tai nettikirjoituksista!

:SSÄ SANOTTUA Pertti Ruokasen kommentti Aren Vappaa sana -blogiin ”Elämää kommuuniluolassa”. Kaikki Arto Saraniemen bloGit löytyvät OSOITTEESTA ja uusia on luvassa tälläkin kaudella.

”Ihminen elää elämäänsä ja siihen kuuluu vaiheita. Kun itse joskus kauan sitten olin nuori, ei tuollainen “joutenolo” olisi tullut mitenkään kysymykseen, eikä oikein olisi ollut syytäkään. Mielestäni pojasta on polvi parantunut – ajat myös ovat paremmat. Nuoret ymmärtävät tänä päivänä, että elämä on elettävä nyt eikä kiikkustuolissa ja siitä heille suuri arvostukseni. Varmasti, kun vuosia tulee mittariin, palaavat nuo ajat teille

NIetOS

14

monesti mieleen ja suupieliin hiipii hymynkare useammin kuin harvemmin. Ajan mylly hioo särmiä ja se auttaa elämässä eteenpäin, jos kommuunielämälle syvempiä merkityksiä halutaan hakea. Kaikki ihmiset haluavat kuulua johonkin ja olla pidettyjä ja hyväksyttyjä. Se on tunne, jota jokainen kaipaa tiedostamattaan. Hieno homma, jota voisi suositella kaikille harrastaville nuorille elämänkouluksi.”


FR

FR

ON ON

POSTIA nietoksen lukijoilta Haluaisin lukea seuraavassa lehdessä

Lehdestä olisi voinut jättää pois

Rukan ja Pyhän historiasta Pasi

Frontti-osion Viherpiipertäjä-palsta Teemu

Toimitus vastaa: Olemme saaneet useita historiaan liittyviä juttutoiveita. Sivulta 30 löytyykin uusi Olipa kerran -palsta, tässä numerossa muistellaan edesmennyttä Bistroa.

Toimitus vastaa: Nietoksen tekijät haluavat edistää ympäristöystävällisen ja vastuullisen laskettelukulttuurin kehittymistä ja palsta tullaan näkemään jatkossakin. Tämänkertaisen viherpiiperryksen voi lukea sivulla 36.

Offarilaskupaikoista Pyhällä tai Rukalla tai molemmissa... Tommi

Terveiseni toimitukselle

Toimitus vastaa: Antti Laihon kaksiosaisen Pyhän offarioppaan voi lukea Nietoksen nettisivuilta osoitteesta Nietos.fi. Yritämme saada kauden aikana Nietos.fihin tietoa myös Rukan offareista.

Nietoksessa oli monia mielenkiintoisia juttuja. Välillä jopa unohtaa, että kyseessä on hiihtokeskusten lehti. Pysykää siis valitsemallanne tiellä. Elina

Yleensä tämäntyyliset lehdet menevät minun käsissäni ensimmäisenä kierrätykseen, mutta kuinkas kävikään, luin (aina p***a ollessani :)) koko lehden kannesta kanteen ja pidin lehdestänne. Odotan innolla uutta painostanne. Ari Toimitus vastaa: Olemme otettuja.

Toimitus vastaa: Teemme parhaamme! Kesäaktiviteeteistä Seija Toimitus vastaa: Toistaiseksi olemme rajanneet Nietoksen talveen ja talvilajeihin. Kesälehden tekoa tulevaisuudessa ei ole suljettu pois.

sen lehden aikaan, mutta nyt on: Facebook, Nietos – Pohjoinen Elämäntapa.

Onko teillä Facebook-sivua? Eva Toimitus vastaa: Ei ollut vielä ensimmäi-

Toimitus PYYTÄÄ ANTEEKSI! Nietoksen ensimmäiseen numeroon lipsahti muutama virhe, joista noloimmat Old School, New School -sanakokeeseen. Harry Svendblad syntyi vuonna 1939 Viipurissa, ei Helsingissä vuonna 1940. Go Pro Helmet Hero -kypäräkameroita tuo maahan Future Retail (futureretail.fi). Pyhätunturin vuoret nousivat jopa neljään kilometriin vajaat kaksi miljardia (ei miljoonaa) vuotta sitten.

TT

I

TT


FRONTTI | OMAN KYLÄN POIKA

”Olympialaisissa olisi siistiä laskea”

Sanat: Arttu Muukkonen Kuva: Harri Tarvainen

”Olen laskenut pienestä pitäen. Isosisko aloitti mäkihommat ennen minua, ja halusin tietysti perässä mäkeen. Ensin menin suksilla, mutta vaihdoin joskus 9-vuotiaana lautaan. Aloin kyllästyä pelkkään rinteiden laskemiseen. Silloin ei ollut twinejä, eikä suksilla hypitty samalla tavalla kuin nykyisin. Kuusamossa on ollut turvallista mennä kaveriporukalla ympäriinsä. Kesällä pääosin skeitattiin, talvella pelasin myös jääkiekkoa. Harrastin sitä noin 12-vuotiaaksi asti. En usko, että jääkiekossa olisi ollut mitään tsäänssejä nousta huipulle asti, olin ihan keskiverto pelaaja. Vanhempani asuvat Kuusamon keskustan lähettyvillä, joten Rukalle pääsi helposti ski bussin kyydillä koulun jälkeen. Kävimme kaveriporukalla mäessä aina, kun pääsimme. Ei silloin ollut säällä väliä, piti vaan päästä laskemaan. Samojen kavereiden kanssa lasken edelleen, kun olen Rukalla. Kirjoitin tänä keväänä ylioppilaaksi. Neljä vuottahan siinä meni, onneksi Kuusamon lukiossa on ollut rento suhtautuminen reissaamistani kohtaan.

NIetOS

16

Yritin päntätä matkoillakin, mutta eihän siitä tullut oikein mitään. Kokeet menivät lukumäärään nähden tosi hyvin. Olen aina laskenut itseäni vanhempien kanssa. Se on auttanut paljon omas-

En ole huonona, jos en pärjää.

sa kehittymisessä. Laskuporukkamme koostui Rukan lokaaleista, kuten Rokolammen Tommista, Komulaisen Oskarista ja Jukka-Pekasta - joukossa ei ollut mitään nimekkäitä staroja - mutta he olivat siihen aikaan kovia laskemaan. Ensimmäisiin kilpailuihin menin, kun olin seiskaluokalla. Kyseessä taisivat olla Suomicupin kisat, sijoituin kolmanneksi. Olin tosi tyytyväinen, koska en osannut kuvitella, että voisin pärjätä. En ole huonona vieläkään, jos en pärjää. Taitaa kilpailuvietti olla aika matalalla. Pääsin junnumaajoukkueeseen joskus

15-vuotiaana, ja nyt olen A-maajoukkueen B-valmennusryhmässä. Toisin sanoen ulkomaanleirejä on enemmän, ja kisoja myös. Voitin viime keväänä MM-pronssia slopestylessä. Ei se silloin tuntunut mitenkään normaalia kisaa erikoisemmalta, mutta olihan se tosi siisti juttu! Ehkä silti arvostan enemmän toissa kauden kakkossijaa O´Neill Evolutionissa, koska se oli iso viiden tähden TTR-kisa. Olympialaisissa olisi siistiä kilpailla, mutta ei sekään ole mikään must-juttu. Kuvaan myös jonkin verran. Tykkään molemmista. Mutta jos kilpailee liikaa, ei ehdi treenata, kun pitää vain reissata paikasta toiseen. Kuvaaminen on vapaampaa. On palkitsevaa, kun saa jonkin tempun onnistumaan, jota on pitkään hionut. Talvet kierrän yleensä Jenkeissä ja Euroissa, mutta keväällä on aina mahtavaa tulla takaisin Rukalle. Parkki on hyvässä kuosissa, ja tapaa kavereita, joita ei ole talven aikana ehtinyt nähdä. On Wappulounasta, jengillä kausi ohi ja kaikki ovat palanneet Suomeen. Rento meininki.”


FR

FR

ON ON

TT

I

TT


FRONTTI | OMAN KYLÄN TYTTÖ

NIetOS

18


FR

FR

ON ON

PYHÄ ON KUIN KOTI

Sanat: Jusu Toivonen Kuva: Teemu Lahtinen

”Synnyin 25 vuotta sitten Rovaniemellä. Ensimmäiset pari vuotta asuimme isäni kotikaupungissa Kemijärvellä. Sieltä muutimme Pelkosenniemelle. Ehkä siksi, että se on puolivälissä Kemijärveä ja Savukoskea, josta äitini on lähtöisin.

ympäri maata ja kerran pääsimme esiintymään Huomenta Suomi -lähetykseenkin. Yläasteella aloimme pelata lentopalloa yhdessä paikallisten mummojen kanssa. Kävimme turnauksissakin, vaikkei meillä valmentajaa ollutkaan. Lukioikäisenä lähdin kiertämään Suomea lentopallon takia. Pelasin liigaa ja ykkössarjaa Pihtiputaalla, Turussa, Oulussa ja Kuusamossa.

Pelkosenniemellä oli nuorena paljon tekemistä, vaikka ei ollutkaan urheilu- tai muita seuroja, joissa harrastaa. Olimme aina ulkona siskojeni ja muiden lasten kanssa. Tytöt ja pojat pelasivat yhdessä pesäpalloa, kaukaloBändin kanssa kiersimme ympäri maata palloa ja muita lajeja. Sellaista ja kerran pääsimme esiintymään ei enää näe Pelkosenniemellä, Huomenta Suomi -lähetykseenkin. tai missään muuallakaan. Pienessä koulussa henki oli tiivis ja opettajista tuli esikuvia. Muistan, kun luokanopettajani Marjukka Laine kertoi, ettei ole koskaan maistanut tupakkaa. Silloin minäkin päätin olla kokeilematta, ja se on pitänyt. Lauloin myös kuorossa ja soitin pianoa. Meillä oli oma lappilaista musiikkia esittävä bändi. Sen nimi oli Kielat, joka tarkoittaa suopungin luista osaa, jonka läpi köysi kulkee. Bändin kanssa kiersimme

Kyllähän välillä harmitti, ettei esimerkiksi ollut ratalaskuseuraa, jonka mukana olisi päässyt harjoittelemaan ja kisaamaan. Mutta ehkä se oli onni, harrastuksiin on tullut ihan erilainen palo, kun on itse joutunut tekemään töitä niiden eteen. Laskettelu on aina ollut ykköslajini. Pelkosenniemellä ei ollut montaakaan tyttölaskijaa. Kun siskoni ja kaverini lopet-

tivat, laskin usein poikien kanssa. Silloin paikallisia nuoria ja heidän vanhempia näki rinteessä paljon nykyistä enemmän. Hyviä laskijoita on käynyt Pyhällä aina. Nykyään taitaa suurin osa tulla etelästä tai muualta Suomesta. Pyhällä oli vahva kumpareskene 90-luvulla, ja harrastin itsekin sitä. Viimeiset kisat laskin 2005. Olisin halunnut jatkaa ski crossissa, mutta selkäni oli niin säpäleinä, ettei siitä tullut mitään. Pyhän hiihtokoulussa aloitin maikkana talvella 2004. Olen opettanut myös yhden talven Rukalla. Minulla on aina ollut voimakas kilpailuvietti. Nyt, kun selkä on taas paremmassa kunnossa, tekee mieli kisaamaan. Vapaalasku kiinnostaa eniten. Ja kesällä rantalentopallo. Vaikka en enää asu Pelkosenniemellä, käyn siellä säännöllisesti. Yleensä talvella. En varmaan kävisi yhtä usein, jos Pyhää ei olisi. Pyhällä tuntuu aina siltä kuin olisi kotona, siellä on hyvä porukka ja henki.”

TT

I

TT


FRONTTI | TUNTURIUUTISET

Tunturiuutiset NIETOKSEN TIETOTOIMISTO

Pyhä on vuoden hiihtokeskus Pyhätunturin hissi- ja rinneuudistukset otettiin vastaan riemulla viime talvena. Kuuden hengen PyhäExpressissä kuhistiin huippunopean ja lämpimän hissin ihanuudesta. Rinteissä iloittiin monipuolisista ja haastavista laskuista.

Menestystä tekemässä Ruka ja Pyhä ovat solmineet kuusivuotisen ja useiden satojen tuhansien eurojen arvoisen yhteistyösopimuksen Ski Sport Finlandin kanssa. ”Ruka ja Pyhä haluavat viedä eteenpäin suomalaista alppi- ja freestylehiihtoa”, toimitusjohtaja Miia Porkkala valaisee merkittävän panostuksen taustoja.

Uudistukset huomattiin muuallakin kuin tunturissa kun Pyhä valittiin vuoden hiihtokeskukseksi. Hiihtokeskustoimialan ulkopuolinen raati perusteli valintaansa onnistuneilla, hiihtokeskuksen ydinpalveluihin kohdistuneilla uudistuksilla ja sitoutumisella kestävään kehitykseen.

21 000 korkeuserometriä päivässä! Pyhän nopea Express-hissi ei ole pelkkä mukavuustekijä. Se myös tyydyttää nälkäisimmänkin laskijan tarpeet. Sen todisti Janne Mukkala 14.4.2011 laskettuaan yhden päivän aikana 75 laskua. Korkeuserometrejä kertyi huikeat 21 000 metriä. Vastaavan määrän saavuttamisessa on tekemistä Euroopan suurissakin keskuksissa. Mukkala uskoo, että hänen epävirallisessa ennätyksessä on petraamisen varaa: ”Tulosta voisi vielä parantaa alkutalven pakkaskelillä, kun mäki pysyy koko päivän hyvässä kunnossa. Varpaat vaan joutuvat aika koville.”

LINJA-AUTOSSA ON HAUSKA MATKUSTAA Rukan ja Pyhän välinen ski bussi palvelee taas tänäkin talvena. Suuria uudistuksia kokenutta Pyhää pääsee kokeilemaan joka torstai 16.2.-19.4.2012 välisenä aikana. Lähdöt Rukalta Kumpareen pysäkiltä klo 8:30 ja paluu Pyhältä klo 16:30. Varaa matkasi osoitteesta ski.ruka.fi tai Rukan Infosta. Hinta aikuisilta 20 euroa ja lapsilta 10 euroa. Voimassa olevalla RukaPyhä-lipulla hiihdät molemmissa tuntureissa.

NIetOS

20

Pyhästä Hiilineutraali HIIHTOKESKUS Pyhätunturi Oy on Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen hiilineutraali hiihtokeskus. Pyhä käyttää kaikessa toiminnassaan ekosähköä ja kaukolämpökin saa alkunsa uusiutuvista luonnonvaroista. Rinnehuollon polttoaineet kompensoidaan WWF:n suositteleman Gold Standard -järjestelmän kautta. Maailmalla on vain kaksi muuta hiilineutraalia hiihtokeskusta. Käyttämällä Pyhän rinnepalveluita ja majoittumalla Ski-Inn huoneistoissa tai Pyhän hotellissa hiihtosi hiilipäästöt ovat yhtä kuin nolla!


Opiskele huippupaikalla Haluaisitko opiskella Suomen parhaiden rinteiden ja Pyhä-Luosto-kansallispuiston kupeessa monien harrastusmahdollisuuksien vierellä ja suorittaa osan opinnoista eri hiihtokeskuksissa töitä tehden? Pyhällä viime vuonna aloittaneeseen Traved-matkailukouluun haetaan uusia opiskelijoita keväällä 2012. Koulutukseen sisältyy kansallispuisto-opaskurssi, joka toteutetaan yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Myös uusi aikuisryhmä aloittaa kaksivuotisen näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen elokuussa 2012. Travedin opetustilat siirtyvät Pyhälle valmistuvaan hulppeaan luonto- ja kulttuurikeskus Naavaan sen valmistuttua. Jos tämä kuulostaa kiinnostavalta, osoitteesi on www.kemijarvi.fi/ilo.

FR

FR

ON ON

KORKEALTA JA KOVAA Rukan pipe on käynyt läpi täydellisen muodonmuutoksen. Uudessa nykyajan kilpailuvaatimukset täyttävässä superkourussa kertyy laskupituutta noin 160 metriä ja kaari, joka heittää aikaisempaa rauhallisemmin, on 6,5 metriä, eli edeltäjäänsä noin 1,5 metriä korkeampi. Uuden lähtöpaikan avittamana vauhdit nousevat kovimmillaan 70 kilometriin tunnissa! Vastaavia kouruja löytyy maailmalta vain suuria kansainvälisiä kilpailuja järjestävistä keskuksista. Uuteen super pipeen rakennetaan myös oma lumetusjärjestelmä, jonka turvin kausi päästään aloittamaan jo joulukuussa – aikaisemmin kuin koskaan ennen Suomessa.

Enemmän tilaa huipulla Pyhätunturin laella toimiva idyllinen ja huippusuosittu Tsokka-ravintola on laajentanut tilojaan. Uudistuneessa Tsokassa on tilaa yli kaksinkertainen määrä aikaisempaan verrattuna. Huikeat maisemat itään ja etelään aukeavat entistä paremmin lasitettujen seinien läpi. Lisätiedot: www.tsokka.fi.

Asteen isäntä katosi, uusi haussa Rukalle viime talvena auenneen Aste Brandstoren isäntä katosi mystisesti Spring Break -lauantaina viime keväänä. Isännästä tehtiin viikonlopun aikana useita havaintoja. Hänet nähtiin muun muassa Subwayssa patongilla ja Pisteessä oluella, mutta onnistui aina livahtamaan kun etsintäpartio ehti paikalle. Viimeinen havainto tehtiin isännän noustessa siniseen teekkaribussiin, joka saatujen tietojen mukaan oli matkalla Tampereelle. Sittemmin kadonnut isäntä on ilmestynyt Facebookkiin, jossa hän nyt elää omaa elämäänsä nimellä Asteen Isäntä. Asteen emäntä ei kadonnutta puolisoaan ole jäänyt kaipaamaan vaan etsii nyt vierelleen uutta komistusta – tarkemmat tiedot sivulla 45.

TT

I

TT


FRONTTI | TUNTURIUUTISET

Pyhä Unplugged levyllä Vuodesta 1998 asti järjestetty Pyhä Unplugged on vihdoin taltioitu levylle. Tapahtuman taiteellisen johtajan Mato Valtosen mukaan levy on ollut puheissa ja suunnitelmissa jo vuosia. ”Pitkämön Sami ehdotti, että tekisimme CD:n livetaltiointina, jotta saamme tapahtumalle ominaisen tunnelman mukaan levylle. Kun vielä Yle lähti mukaan projektiin saatiin pitkään muhinut idea toteutettua”, Valtonen kertoo. Uplugged-CD taltioitiin Ylen M1-studiolla toukokuussa. Sitä voi ostaa RukaStoresta ja PyhäShopista sekä hyvin varustelluista kaupoista ympäri valtakuntaa. Puoliakustisen musiikkifestarin nimikkolevyllä esiintyvät Lenni-Kalle Taipaleen johtaman SVY-orkesterin kanssa Sami Pitkämö, Paleface, Paula Koivuniemi, Kaartamo Kettunen Kuustonen -trio, Jorma Kääriäinen, Irina sekä Laura Voutilainen & Pave Maijanen -duo.

Uusia Ski-Inn huoneistoja Talvijärven rannassa, hissin vieressä sijaitsevat RukaTonttu-huoneistot ovat liittyneet osaksi Ski-Inn majoituskonseptia. Varaukset ja tarkemmat tiedot 400 Ski-Inn huoneistosta löytyvät osoitteesta www.ski-inn.fi.

Täyden palvelun hotelli Pyhän hotelli on palannut juurilleen eli osaksi rinneyhtiötä. Muutoksen myötä myös Pyhä Bookingin mökkien ja SkiInn huoneistojen myyntipalvelut siirtyivät hotellin vastaanottoon. Paljon kehuja saanut olohuone-teemalla uudistettu Glacier Bar & Restaurant jatkaa viihtyisällä ja rennolla linjalla Seppo ”Synkkä” Saarisen isännöimänä.

Taidetta ja uutuuksia Rukan kylässä Rukan kävelykylässä voi nauttia korkeakulttuurista. RukaArt Gallerian näyttelyt vaihtuvat talven mittaan. Luvassa on muun muassa Louvre-museonkin näyttelyssä esillä olleen Olli Joen teoksia. Lisätiedot: www.rukaart.fi

Jo muutaman talven Rukalla toiminut keilahalli on nyt Rukatunturi Bowling. Radat löytyvät Kumpareen alakerrasta.

Jääkiipeilyä ja leijahiihtoa Pyhällä Pyhä on jatkanut yhteistyötään Bliss Adventure -seikkailuyrityksen kanssa viiden vuoden sopimuksella. Samalla Tajukankaan kiipeilymahdollisuuksia parannetaan uudistetuilla jäädytysjärjestelmällä ja valaistuksella. Ukon salliessa kausi päästään aloittamaan jo joulukuussa. Bliss Adventuren monipuolisesta tarjonnasta löytyy muun muassa offarihiihtäjille räätälöityjä laskeutumiskursseja, leijahiihtoa ja Korouoman jääkiipeilykeikkoja. Lisätiedot: www.blissadventure.fi

NIetOS

22

K-Market Rukankylässä on nyt aikaisempaa enemmän tilaa tehdä ruokaostokset kaupan laajennettua myymälätilansa kaksinkertaiseksi. K-Marketin ja Alkon viereen on myös avattu suomalaiseen kädentaitoon ja design-tuotteisiin erikoistunut Pihka-myymälä.


CONFIDENT WHEN IT MATTERS Helly Hansen: The choice of Aspen / Snowmass ski patrollers for staying dry, warm and protected in extreme conditions. Dan Goddard / Aspen Highlands ski patroller


FRONTTI | LADULLA

Sanat: Heidi Lehikoinen Kuvitus: Olli Österberg

HIIHTO LÄHTEE LANTIOSTA Nyt puhutaan hiihtäjän syvimmästä ytimestä, lantiosta. Sieltä löytyy teknisesti oikea liike ja sujuva liuku, mutta myös syyt selkäongelmiin.

Sekä kilpa- että kuntohiihtäjät kärsivät samoista ongelmista lantion liikkeissä. Näin kertoo maastohiihtomaajoukkueen fysioterapeutti ja ortopedinen osteopaatti Jirka Ilomäki. ”Lantio kallistuu joko eteen, taakse tai sivulle. Eteen kallistuminen aiheuttaa alaselkään isomman notkon, mikä lisää lannerangan kuormitusta. Se on selkävaivojen kannalta suurempi ongelma kuin taaksepäin kallistuminen. Sivukallistuksessa yhden suksen liu’ussa keskimmäisen ja pienen pakaralihaksen heikkous aiheuttaa lonkkapolvi-kakkosvarvas-linjan pettämisen, jolloin polvi kääntyy sisäänpäin”,

NIetOS

24

Ilomäki kuvaa lantion virheasentoja. Kilpahiihtäjillä ongelmat korostuvat, koska voimantuotto ja teho ovat suuremmat kuin kuntohiihtäjillä. Tavallisten harrastajien taas voi olla itse vaikea huomata lantion hallinnan virheitä, jos hiihto kulkee eikä selkäkipujakaan ole. Ammattilaisen näkemys kannattaa silti hankkia, sillä korjaustoimet ovat yksinkertaisia. ”Jos lantio kallistuu eteen, tärkeintä on keskittyä lonkan koukistajien ja etureiden lihasten aktiiviseen venyttelyyn. Kannattaa pitää huolta, että selän ojentajat, vat-

sa- ja pakaralihakset ovat hyvässä kunnossa”, Ilomäki antaa reseptiksi lantion oikean asennon palauttamiseen. Taakse kallistumisen korjaamiseksi on vahvistettava erityisesti pakara- ja vatsalihaksia. Sivukallistuksessa puolestaan on tärkeää vahvistaa pientä ja erityisesti keskimmäistä pakaralihasta. Huomiota kannattaa kiinnittää myös lihastasapainoon. On tärkeää, etteivät toisen puolen lihakset ole toista vahvempia. ”Pienet lihaskireydetkään eivät niin paljon haittaa, jos lihakset ovat symmetriset. Puolieroista tulee ongelmia.”


K

eskivartalon lihaskuntoa on helppo laiskuuttaan laiminlyödä, jos ongelmia ei ole. Selkävaivojen iskiessä kuntohiihtäjä on hämmästynyt ja hoitoon raahautuessaan yleensä valmis tekemään mitä tahansa tilanteen korjaamiseksi. Ilomäki kannustaa pitämään huolta ja vahvistamaan lantion alueen lihaksia jo ennaltaehkäisevästi. ”Lihaskuntoa parantamalla tekniikka ja hiihtoasento paranevat. Vaikka aerobinen kunto ei paranisikaan, vauhti kovenee ja hiihtäminen on helpompaa”, Ilomäki sanoo.

M

aajoukkuehiihtäjä Ville Nousiaiselle lantion hallinta ja keskivartalon lihaskunnon ylläpito ovat kaiken perustana, varsinkin vapaan hiihdossa. Kun hiihtoasento on ryhdikäs, tekevät reisilihakset ja pakarat tehokkaasti työtä. Nousiaisen selkä on leikattu välilevyn pullistuman vuoksi kaksi kertaa, joten keskivartalon lihaksiston kunto on hänelle korostetun tärkeää. Säännöllinen jumppa pitää selän kipuilut aisoissa. ”Ilman keskivartalojumppaa en pystyisi hiihtämään ollenkaan. Huomaan eron jo kahdessa viikossa keväällä, kun en enää tee jumppaa. Treenaan keskivartaloa yleensä kaksi kertaa viikossa. Käytän apuna palloa ja tasapainotyynyjä”, Nousiainen kertoo. Kokemuksen kautta kouvolalainen on löytänyt parhaiten toimivat liikkeet. ”Yritän tehdä liikkeitä mahdollisemman paljon pystyssä, koska hiihtokin tapahtuu pystyasennossa. Samoin yritän treenata niin, että huojun liikkeitä tehdessäni, sillä se on kehittävämpää kuin tuettu asento”, Nousiainen vinkkaa.

FR

FR

ON ON

Lisää hiihtonautintoa yksinkertaisilla liikkeillä Keskivartalon lihaksiston vahvistaminen ja lantion hallinnan parantaminen eivät vaadi ajallisesti suuria uhrauksia. Jirka Ilomäki antaa muutaman perusharjoitteen ja vinkin, joita säännöllisesti tekemällä hyöty on jo varsin suuri. Vatsa- ja selkälihasliikkeet Vatsalihasliikkeistä hyviä ovat aivan perusliikkeet, kuten istumaan nousut. Alaselkävaivoista kärsivien kuntoilijoiden ei kannata tehdä selkälihasliikkeitä pitämällä käsiä niskan takana. Vipuvarsi on silloin pitkä, ja alaselkä kuormittuu turhan paljon. Mieluummin kannattaa pitää kädet takapuolen päällä. Silloin kuormitus jakaantuu tasaisemmin. Kannattaa myös vetää liikettä tehdessään lavat yhteen, jolloin koko selkä vahvistuu. Pakaralihakset Yhden jalan kyykky on hyvä liike kaikentasoisille hiihtäjille. Se on tarpeeksi haastava, vaikka sen tekisi vain kepin tai tangon kanssa. Kun liikettä tekee vaikkapa peilin edessä, on helppo kontrolloida lonkka-polvi-kakkosvarvas-linjaa. Kyykkyä pitäisi tehdä vain siihen asti, kun tämä linja säilyy. Työskentelyasennot Keskivartalon lihaksisto ja oikea asento pitäisi muistaa urheilun lisäksi myös päivittäisissä toimissa, esimerkiksi toimistotöissä ja autolla ajaessa. Ryhdikäs istuma-asento treenauttaa keskivartaloa huomaamatta. Usein käy myös niin, että työpäivän kaksi ensimmäistä tuntia jaksaa istua hyvin, mutta loput kuusia tuntia tulee retkotettua miten sattuu.

TT

I

TT


FRONTTI | OLDSCHOOL, NEWSCHOOL

Tellumonojen valtava kehitys Sanat: Jusu Toivonen Kuvat: Patrick Forsblom ja Teemu Lahtinen Telemark-laskettelun historiasta tiedetään, että sen kehitti norjalainen Sondre Norheim 1800-luvulla. Tuolloin laskettiin monoilla, jotka eivät juurikaan eronneet nykyajan varrellisista nahkakengistä. Nahkaa pidettiin yli vuosisadan ajan ainoana oikeana telemark-monojen materiaalina. Olivathan ne mukavat jalassa, ja tukevatkin. Tai niin ainakin ajateltiin, kunnes tapahtui pienimuotoinen vallankumous ja siirryttiin muovin aikakauteen.

NIetOS

26

K

uusamolainen Ari Määttä aloitti Rukan hiihtokoulun opettajana 1986. Telemarkin hän opetteli 90-luvun taitteessa. Kuvan monot, Crispi D-Racerit vuodelta 1996, ovat vielä nahkaiset, mutta niissä on jo takana muoviset läpät, jotka tekivät niistä aikaisempaa tukevammat. Läpät voi halutessaan poistaa.


FR

Muita edistyksellisiä ominaisuuksia ovat erilliset sisäkengät narukiristyksellä ja Vibram-kumipohjat. Jalat pysyvät lämpiminä Thermal Thinsulate -vuorien ansiosta. Monot maksoivat aikanaan 400 markkaa. Telemarkia Määttä laskee edelleen omaksi ilokseen, vaikkei se hänen ykköslajinsa enää olekaan. ”Erityisen kivaa se on keväällä sohjolumessa.” Opetustunteja kertyy enää harvakseltaan, viime kaudella yksi. Nahkamonot ovat vaihtuneet nykyaikaiseen malliin. ”Olen sortunut.”

N

iki Juurela, entinen ratalaskija, on opettanut Pyhän hiihtokoulussa talvesta 2002 lähtien. Tellua hän on laskenut viisi talvea. Nahkamonoja Juurela ei ole koskaan edes kokeillut. Juurelan Garmont Prophet NTN -monot tulivat markkinoille pari vuotta sitten melkein 700 euron suositushinnalla. Ne ovat kehityksessä aivan uudella tasolla. Nelinkertaisesta Pebax-muovista valmistetut monot voi laskupäivän päätteeksi napsauttaa kävelyasentoon. Varren kulmaa voi säätää canting-ruuvilla, ja sisäkenkä on lämpömuokattava.

FR

ON ON

Mutta ei siinä kaikki, ne sopivat myös laskettelusiteisiin! Samoilla monoilla voi siis kätevästi harrastaa kahta eri lajia. Jotkut nykyajan NTN-monot sopivat alppivaellussiteisiinkin – hallussa on siis kolme lajia yksillä monoilla. Huikeaa. Saa nähdä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Useinhan kehitys aina jossain vaiheessa palaa juurilleen. Olisiko seuraavaksi taas nahan vuoro? Olisi näppärää, jos samoja monoja voisi käyttää vielä lumilautailussakin. Tai no, ehkä se olisi jo vähän liikaa.

TT

I

TT


FRONTTI | KALENTERI

Helmikuu 2012 Pyhä Winter Unplugged, 2.-5.2 Naperoviikot, Ruka 4.-18.2 Fun park -sessarit, Pyhä 23.2

Marraskuu 2011 Talvikauden avajaiset, Ruka 11.-13.11 FIS Pujottelu, Eurooppa Cup, Ruka 23.-24.11 FIS WORLD CUP Nordic Opening, Ruka 25.-27.11

Joulukuu 2011 FIS Freestyle SKi RUKA Open Cup Ruka, 1.-2.12

Parkkikauden avajaiset, Ruka 2.-4.12 Fis Freestyle Ski World Cup OPENING, Ruka 10.12 FIS Lumilautailun Maailmancup, HALF Pipe, Ruka 16.-17.12 Fun park -sessarit, Pyhä 29.12

NIetOS

28

Tammikuu 2012

Talvikauden avajaiset, Pyhä 2.-6.12

Äijä Hiihtokoulu, Ruka 14.-15.1 Testaa Ruka, 20.-22.1 Tomaatteja! Tomaatteja! Stand Up -festivaali, Ruka 25.-28.1 Testaa HiihtoPyhä, 26.-29.1 Freestyle Ski Tour, Fabulous, Ruka 26.-29.1


FR Rudolfin nimipäivä, 6.3

FR

ON ON

RukaPop, 11.-18.3

Ladies Only Ski School, Ruka 16.-18.3 K2 FREE`KEND -VAPAALASKutapahtuma, PYHÄ 15.-18.3 Alppilajien SM-loppukilpailu 13-15–vuotiaat, Ruka 16.-18.3 Jackson, Pyhä 16.-18.3 Pyhä Old School, 22.-25.3 Lumilautailun SM-kilpailut, Ruka 22.-24.3 Lumilautailun Kuurojen EM-kilpailut, Ruka 29.3.-1.4 Audi Cupin finaalit, Pyhä 29.3.-1.4

Touko-kesäkuu 2012

MAALISkuu 2012

Palomiesten SM-KISAT, Ruka 14.-15.3

Rosan nimipäivä, Ruka 4.5 Fabulous Freestyle Ski Summer Camp, Ruka 10.-13.5 Burton Summer Snowboard Camp, Ruka 17.-20.5 Kalle Palander Summer Ski Camp, Ruka 3.-6.6

Huhtikuu 2012 Carlsberg High Five, Pyhä 6.-7.4 Freestylen SM-kilpailut, Ruka 12.-15.4 Spring Break, Ruka 20.-22.4 SuomiSlalom-finaalit, Pyhä 21.-22.4 Rukan Wappu, 27.4-1.5 & Wappulounas, Ruka 28.-30.4 Pyhän Wappu, 27.4-1.5 & Mayday, Pyhä 28.4.-30.4

Oikeudet muutoksiin pidätetään • Viimeisimmät tiedot tapahtumista löytyvät osoitteista ski.ruka.fi ja ski.pyha.fi

TT

I

TT


FRONTTI | OLIPA KERRAN

Sanat: Noora Lintukangas Kuvat: Rukan arkistot

Davy Crockett

Viime talvena maan tasalle palanut Rukan Ski Bistro oli Suomen ensimmäinen rinneravintola. Alakerran Davy Crockett -baarissa vietettiin unohtumattomia after ski -iltoja.

asetti tälle omat haasteensa. Kuitenkin 1988 Bistro jo mainosti Skimbaajassa: ”klo 17 jälkeen A-oikeudet”.

Varhain aamuyöstä helmikuun 13. päivänä leimahti. Moni tuijotti tyrmistyneenä tv-uutisia, joissa Rukan Ski Bistro roihusi valtoimenaan. Tulipalo tuntui monelle henkilökohtaiselta menetykseltä. Esimerkiksi kolmekymppisille Bistro oli aina ollut olemassa. Ensimmäiset muistikuvat sijoittuivat kenties kivirappusiin, joita kivuttiin käsi kädessä äidin kanssa pienet monot lonksuen, myöhemmin käytiin kavereiden kanssa munkilla ja kaakaolla, sittemmin alakerrassa oluella jos toisellakin, perheen kanssa raclettella tai saatettiin omia lapsia vessaan. Bistron tarina alkoi vuonna 1987, kun Ahon perheen Alpeilta saaman innoituksen myötä ryhdyttiin suunnittelemaan eurooppalaista rinneravintolaa. Avajaisia vietettiin alkuvuodesta 1988. Tavoitteena oli ravintola, jossa istuttaisiin ulkosalla syömässä ja juomassa. Suomen tiukka anniskelulainsäädäntö

ja muita tarinoita Bistrosta

Pubi ei alkuun ottanut tuulta alleen. Laskukansa löysi Bistron päivisin, mutta iltaisin Vuosseliin oli vaikea saada asiakkaita. Tilannetta yritettiin korjata erinäisillä uudistuksilla, kunnes 1996 SkiKeller muuttui Davy Crockettiksi. Joku suunnitteluporukasta muisti tavanneensa Pamplonan vuotuisessa härkäjuoksussa aidon Davy Crockettin. Joukolla ihmeteltiin, miten tämä oli mahdollista, kunnes paljastui, että kyseessä tosiaan oli Davy Crockettin viidennen polven lapsenlapsi. Syntyi idea kutsua aito Crockett vihkimään pubi käyttöön. Legendaarisen metsästäjän sukulainen toden totta saapui Rukalle, avasi paikan ja poistui melko kummastuneena.

Terassin lisäksi Bistroon tehtiin iltaravintola. Alakertaan rakennettiin after ski -paikka, niin ikään ensimmäinen laatuaan kotimaassa. After ski -kulttuuri tuli Suomeen. Alakerran pubi oli alkuun nimeltään SkiKeller. Bussit kuljettivat ihmisiä eturinteeltä ja Kuusamosta Vuosseliin. Ski bussin esimuoto liikennöi iltaseitsemästä aamuyöhön, ja aikataulut oli painettu pöytätabletteihin.

Ski Bistroon liittyy tuhansia tarinoita. Vanha on nyt lopullisesti menetetty, mutta uuden suunnitelmat ovat jo toteutusta vaille valmiit. Uusi Bistro toimii Vuosselin puolelle tulevan kylän keskuksena. Avajaisia on tarkoitus viettää hiihtokaudella 2012-2013. Uuden Bistron suunnittelijoina on samoja henkilöitä kuin 80-luvulla, joten jotakin vanhasta jää elämään. Mutta pubityyppistä after ski -paikkaa Bistroon ei enää tule. Davy Crockettin tarina ja legendaariset iltamenot elävät siis vain muistoissa.

Ski Bistrolla on oma facebook-ryhmä (Ski Bistro 1988–2011), jossa voi lukea ja jakaa tarinoita.

NIetOS

30


YLI 3400 VUOKRAMÖKKIÄ

YMPÄRI TALVEN

IHMEMAATA Tule nauttimaan rinteiden riemuista ja monipuolisista laduista. Hakupalvelumme avulla löydät mökin helposti ja nopeasti sekä teet varauksen turvallisesti ja luotettavasti. Kokeile heti ja etsi oma lomamökkisi www.lomarengas.fi

Lomamökit, huvilat ja huoneistot alk. 300 €/viikko

Puh. 0306 502 502 | myynti@lomarengas.fi Lankapuh. 8,28 snt/puh + 3,2 snt/min. Matkapuh. 19,2 snt/min.

Parh aa varat t kohteet a ensim an aina mäis enä

VARA HETI A !


FRONTTI | TUTkitusti totta

MALLIA

eli yläaseman tulee kestää yhtä paljon tuulta kuin hissilinjan”, Rasimus selventää. Modernien hissien suojaamattomilla yläasemilla jo 12 metrin tuuli voi vaikeuttaa käyttöä, kun suunta on hissin kannalta hankalin.

VEDESTÄ

Sanat: Jusu Toivonen Rukalla oli tyynempää. 20 metrin raja rikkoutui maaliskuussa vain kerran ja 17 metriäkin vain viitenä päivänä.

Lapin tuntureilla tuskailtiin poikkeuksellisen kovien tuulien kanssa viime talvena. Sen vahvistavat Ilmatieteenlaitoksen tilastotkin. Ärhäkimpiä puhurit olivat kevättalvella. Esimerkiksi Pyhätunturilla tuuli nousi yli 17 metriin sekunnissa 20 päivänä maaliskuussa ja 20 metrin rajakin ylittyi peräti 13 päivänä. Vertailuksi mainittakoon, että talvella 2010 viisari kääntyi 12 metrin päälle vain muutamina päivinä.

NIetOS

32

Kovat tuulet hankaloittavat hissien käynnissä pitämistä. Ne joudutaan sammuttamaan kun kriittiset rajat, jotka vaihtelevat hisseittäin, ylittyvät. Herkin paikka on yläasema. Luonnonvoimien edessä ei silti olla aseettomia. Finnairin entinen lentokapteeni, Kuusamossa eläkepäivistään nauttiva Pekka Rasimus, on tutkinut tuulia vesimallinnuksen avulla ja kehittänyt erilaisia vaihtoehtoja parantaa hissiasemien tuulensietokykyä. ”Tavoitteena on päästä tilanteeseen, jossa yläaseman tuuliherkkyys ei rajoita käyttöä,

Rasimus on testannut tuulen voimakkuuden ja suunnan vaikutuksia rakentamalla mallikappaleita, jotka asennetaan virtaavaan veteen. Veden liike simuloi ilmavirtoja. Mallikappaleeseen kiinnitetyt langat ja mitatut virtausnopeudet kertovat, miten erilaiset vaihtoehdot vaimentavat tuulia. Pyhätunturin uuden Express-hissin yläaseman suunnittelussa käytetyissä mallikappaleissa oli 13 mittauspistettä ja -lankaa. Lopulta päädyttiin kuusikulmaiseen katettuun rakennukseen, joka vaimentaa 20 metriä sekunnissa puhaltavan tuulen vaikutuksen alle 12:teen metriin. Rukalla toimivaksi ratkaisuksi kehitettiin Lmuotoinen tuuliseinä. Haasteeksi jää hissilinjan sietokyvyn maksimointi. Keinoja löytyy siihenkin, vaikka koko matkalle ei voida suojaseiniä rakentaa. Pyhällä tuoleihin on asennettu 100 kilon lisäpainot, jotka parantavat toimintavarmuutta merkittävästi.


Rukankyl채ntie 8, 93825 Ruka Keskuskuja 4, 99130 Levi

info@astebrandstore.fi tel. 0400 488898


FRONTTI | pro shop

KELLUKKEET REPUSSA Vyöryreppujen suosio on viime talvien aikana kasvanut selvästi. Mutta mistä näissä laukaistavissa ilmatyynyissä oikeastaan on kyse? Sanat: Antti Laiho Kuvat: Tero Repo, valmistajat

L

umivyöryreppujen tehtävä on estää vyöryyn joutunutta laskijaa hautautumasta lumeen. Idea on yksinkertainen: repussa on ilmatyynyt, jotka laukaistaan kahvasta vetämällä. Paineilmapatruunat täyttävät tyynyt hetkessä ja lisäävät laskijan tilavuutta. Lisätilavuus auttaa vyöryuhria kellumaan liikkuvien lumimassojen pinnalla. Monet ilmatyynymallit myös pyrkivät pitämään laskijan vaakatasossa, jolloin iskujen ja kolhujen vaara pienenee. Lumivyöryreppu on turvavaruste, joka tutkitusti toimii, mutta jota ei pitäisi koskaan tarvita. Tärkeintä takamaastossa liikkuessa on ennaltaehkäisy – ymmärrys maastosta, olosuhteista ja ryhmän toiminnasta. Paraskaan turvavaruste ei ole niin hyvä, että sen turvin kannattaisi ottaa ylimääräisiä riskejä. Myöskään peruslumiturvallisuusvarusteiden, eli lapion, piipparin ja sondin merkitystä vyöryreppu ei korvaa. Ne täytyy aina takamaastossa liikuttaessa pitää mukana. Tositilanteessa ei ole aikaa apuvoimien odotteluun, sillä uhrin selviytymisen todennäköisyyteen vaikuttaa ratkaisevasti aika, jonka hän on hautautuneena lumimassoihin.

V

yöryreput eivät ole uusi keksintö. Saksalainen ABS toi ne markkinoille jo 26 vuotta sitten. ABS-reppujen toiminnasta todellisissa tilanteissa on

NIetOS

34

siis ehtinyt kertyä riittävästi näyttöä, että ilmatyynyt parantavat vyöryyn joutuneen selviytymismahdollisuuksia.

L

umiturvallisuutta tutkivan Swiss Federal Institute for Snow and Avalanche Researchin mukaan laukaistulla ilmatyynyllä on merkittävä vaikutus lumivyörystä selviämiseen. Tutkimuksessa oli mukana 262 tapausta, joissa uhrilla oli ABS-reppu. Niistä ainoastaan seitsemässä uhri hautautui vyöryssä kokonaan. Myös menehtyneitä oli seitsemän. Kuolleista kolme hautautui kokonaan, kaksi sai vyöryssä vakavia vammoja ja kaksi jäi uuteen vyöryyn. Yksi ABS-reppua kiittelevistä on vapaalaskija Xavier de Le Rue. Maaliskuussa 2008 de Le Rue jäi noin 2 000 metriä pitkään vyöryyn, mutta selvisi siitä. ”ABS-reppu pelasti henkeni. Se esti minua hautautumasta lumimassoihin”, de Le Rue sanoo. ”Kun pysähdyin, allani oli kuusi metriä vyöryn tiivistämää lunta.”

V

aikka eri vyöryreppumallien idea on sama, on toteutuksissa eroja. ”Ilmatyynyreppujen” pioneerin ABS:n repuissa on kaksi ilmatyynyä, jotka laukaistaan kahvasta vetämällä repun sivuilta. Ilmapatruuna on täytetty nitrogeenilla, joka laukaisun jälkeen pitää toimittaa uudelleen täytettäväksi ABS:lle. Kaksi erillistä ilmatyynyä lisää järjestelmän toimintavarmuutta, mutta niiden sijainti

repun sivuilla estää suksien kantamisen perinteisesti sivukiinnityksillä. Kokemuksen ja laadukkaan viimeistelyn ohella ABS:n valtteja on järjestelmän monikäyttöisyys: ABS-reput koostuvat perusyksiköstä (repun selkäosa, viilekkeet, lantiovyö ja ilmatyynysysteemi) ja erillisestä reppuosasta. Näin eri käyttötarkoituksiin voi hankkia erikokoisia reppuosia.

T

oinen suosittu merkki on Snowpulse. Sen keskeisin ero ABS:ään on ilmatyynyjen paikka ja muoto: Snowpulsessa on yksi ilmatyyny, joka laukeaa repun yläosasta ja olkaviilekkeistä. Näin se muodostaa suojan pään ja ylävartalon ympärille. Sukset voi kiinnittää Snowpulsen sivuille, jolloin kuorma tulee mahdollisimman lähelle selkää. Muissa vyöryrepuissa tämä ei onnistu. Snowpulsen säiliön uudelleen täyttö onnistuu merkin jälleenmyyjillä ilmaiseksi sekä esimerkiksi sukellusalan liikkeissä.

K

olmas merkki on Backcountry Access. Siinä kahvasta vetämällä laukaistaan yksi ilmatyyny repun yläosasta pään taakse. BCA:n valtteja ovat kilpailijoita edullisempi hinta ja säiliön helppo uudelleen täyttö, joka onnistuu paineilmalla vaikkapa paikallisella paloasemalla. Tarvittavat kilkkeet tulevat repun mukana. ABS:n tapaan myöskään BCA:n repuissa suksia ei voi kantaa repun sivuilla.


FR

ABS Vario 30 + base unit Paino: noin 4,2 kg (sisältää säiliön) Tilavuus: 30 litraa Ilmatyyny: Kaksi ilmatyynyä repun sivuilla. Säiliö: Nitrogeenilla täytetty teräs- tai hiilikuitupatruuna. Täyttö ABS:llä. Lisätietoja: www.abs-airbag.com

V

yöryrepuista on kiistatta hyötyä, mutta aiheuttavat ne päänvaivaakin. Ne eivät ole halpoja, kantamuksille tulee lisää painoa, ja lentäminen paineilmapatruunoiden kanssa vaatii omat selvittelynsä. Ja saattaahan uusi

FR

ON ON

BCA Float 30

Snowpulse Lifebag 30

Paino: noin 3,4 kg (sisältää säiliön) Tilavuus: 30 litraa Ilmatyyny: Yksi ilmatyyny, joka laukeaa repun päältä. Säiliö: Paineilmapatruunan saa täytettyä adapterin avulla helposti. Lisätietoja: www.backcountryaccess.com

Paino: noin 3,5 kg (sisältää säiliön) Tilavuus: 30 litraa Ilmatyyny: Ilmatyyny laukeaa repun päältä, mutta leviää myös repun sivuille. Säiliö: Paineilmapatruunan saa täytettyä merkin jälleenmyyjillä ilmaiseksi tai vaikkapa sukellusliikkeessä. Lisätietoja: www.snowpulse.ch

turvavaruste myös lisätä turvallisuuden tunnetta ja riskinottohalua. Nämä ovat kuitenkin asioita, joita jokaisen pitää pohtia itse. Onneksi takamaastossa järjenkäyttö on sallittua.

XAVIER DE LE RUE LASKEMASSA SEINÄÄ ANTARKTIKSELLA

TT

I

TT


FRONTTI | VIHERPIIPERTÄJÄ tällä palstalla kirjoittaa nimimerkki Viherpiipertäjä

J

oku varmaan pitää minua fanaattisena, sillä olen päättänyt pelastaa heikommat, ja äiti Maan. Faktahan on, että elelemme veitsen terällä. Tieteelliset skenaariot pysäyttävät. Siksipä paitsi sydämessä, myös rutiineissa pyrin huomioimaan tekojeni elinkaarta. Villasukat ovat bestikset, asunnon lämpötilaa lasken muutaman asteen tanssien. Suosin kirppiksiä sekä luonnonmukaista ruokaa, kosmetiikkaa ja kodin pesuaineita. En kaipaa lihaa tai juustoakaan. Jopa työni kautta yritän muuttaa maailmaa. Paasaan ja syyllistän minkä kerkeän!

Kuvitus: Emil Bertell

KUNINGATARSELITYKSIÄ Mutta myönnettäköön, joskus kuohuu vähän yli. Esimerkiksi silloin, kun pelastin ylijääneitä sipuleita ja lanttua roskikselta ja raahasin niitä ”hyvinä matkaeväinä” halki Skandinavian. Samaan aikaan muut hekumoivat laivan tapas-buffetissa. Aktiivisuus osui omaan nilkkaan myös eräällä reissulla, kun kaverit lämmittivät ekologisen, viileän saunan hilpeänä yllätyksenä. Kutsumanimi ”Linssi fleece-asussa” on varmasti annettu rakkaudella. Kun talvi koittaa, herää minussa selittelyn kuningatar. Keskustelen itseni kanssa jatkuvasti esimerkiksi siitä, tarvitsenko uuden laskutakin. Entinen on nuhjuinen, ei pidä vettä ja uusi kestää varmasti useita vuosia. Ilman saunaa en lämpene, mutta otanhan silti lyhyitä suihkuja. Kamat eivät kuivu ilman kuivauskaappia, tai eivät ainakaan litimärät. Tarvitsen lennot vuorille. Kaikki muutkin lähtevät. Viivyn kuitenkin pitkään. Ja ilman ei vain enää

NIetOS

36

jaksa, en ihan tosi vaan jaksa. Ymmärräthän äiti Maa? Lumessa on ihminen eniten elossa. Voi miten tykkään hiihtokaverien luovuudesta, kyvystä nauttia ja nauraa. Neitseellisen valkeassa puuterissa ja himohaikissa unohtaa väistämättä muun maailman ja ongelmat. Luonto ja koko elämä on ihan vain siinä. Monipuolisen päivän kruunaa yhteinen ilta. Kukin toipuu päivän puuhista tavallaan. Kokataan yhdessä ja arvotaan seuraavaa aamua. Ja rakastettavan usein puheissa parannetaan maailmaa. Arvotietoisuus ja idealismi ovat ehdotonta sisältöä, jota ilman en varmasti laskisi. Selittelyjen taustalla omat rajat ovat kuitenkin kirkkaat. Helihiihto ei kiinnosta. Yksi hissi ja nolla rinnettä riittäisivät, mieluiten haikkaan ja hiihtelen metsässä. Hienoimmat laskuvaatemerkit tekevät jo takkinsa limupulloista ja kierrätysmate-

riaaleista, suosin niitä. En osta usein hyvin julmilla tavoilla tuotettua untuvaa tai merinovillaa, vaan valitsen polyesteriä, primaloftia ja fleeceä. Autolla ajetaan vuorille täysin lastein. En harrasta viikonloppulomia, vaan perillä olen mahdollisimman pitkään. Ruokaa ei majassani heitetä roskiin, ja jätteet lajitellaan. Omatunto antaa laskuharrastukselle suunnan. Arvioijasta riippuu, kuinka tuomittava elämäntapa sitten on. Mutta ei armoa tahi sääliä, jos luksuskamoissasi unohdat sähkösaunan tuntikausiksi tyhjilleen, tai kilokaupalla lomamässyjä joutuu roskikseen. En usko, että hyvää tarkoitusta edistääkseen lopulta edes pitää luopua aivan kaikesta kivasta. Varsinkaan kaikkein rakkaimmasta. Mutta silti, Lapin lumen ja jään puolesta, kuunnellaan äiti Maan pieniä pyyntöjä.


FR

ON

TT

I

WWW. BULA.FI


FRONTTI | PYHÄKOULU

Lähetä ratkaistu sanaristikko osoitteeseen PYHÄN HIIHTOKOULU, KULTAKERONKATU 21, 98530 PYHÄTUNTURI ja voit voittaa ilmaisen yksityistunnin Pyhäkoulussa. Oikeat vastaukset julkaistaan osoitteessa NIETOS.fi 1.5.2012

NIetOS

38

Laatija: Sanaris Oy



Oli vuosi 1982, kun Jukka Nordman todisti harvinaisen näyn Turun saaristossa: suden. Vielä tuolloin hän ei osannut aavistaa, miten se tulevaisuudessa liittyisi hänen elämäänsä.

Sanat: Jusu Toivonen Kuvat: Harri Tarvainen

Jukka Nordman kävelee tomerin askelin Rukajärvellä sijaitsevan vanhan hevostilan piha-alueen poikki. Asuinja huoltorakennusten vierustoille on rakennettu mittavat husky-koirien tarhatilat. Sijainti on koiravaljakkoyrittäjälle suotuisa. Tontin takaa avautuu erämaa, joka ulottuu Venäjälle asti, eikä Rukan hiihtokeskukseenkaan ole matkaa kuin kymmenisen kilometriä. ”Susi”, Jukka Nordman esittelee itsensä aivan kuin nimessä ei olisi mitään kummallista. Mutta on hämmentävää kohdata länsirannikon korostuksella sudeksi esittäytyvä mies, jonka silmät ovat jäänsiniset kuin huskylla ja parta yhtä pitkä kuin joulupukilla – se on sanottava. Omalaatuisuutta korostaa sekin, että Sudella on päällään nahkahousut ja -takki sekä hihaton turkki, jollaisen voisi kuvitella venäläisen tsaarin hartioille. Jaloissa on polviin asti ulottuvat nahkasaappaat. Päätä lämmittää neljän tuulen hattu. Käsineitä ei ole, vaikka pohjoisen viiman pistämä pakkanen kova onkin.

NIetOS

40



M

uuttovirrat ovat vieneet suomalaisia suuriin kaupunkikeskuksiin jo vuosia. Aina silloin tällöin joku tekee toisin ja lähtee pois valtavirran tungoksesta. Niin teki Susikin, saaristolaispoika Nauvosta, jolle retkeily, metsästys ja kalastus ovat aina olleet läheisiä harrastuksia. Ennen elämänmuutostaan Susi työskenteli mekaanikkona. Hän kertoo jossakin vaiheessa huoltaneensa moottoripyöriä Euroopassa. Viimeisin ammatti ennen pohjoiseen lähtöä oli moottorisahan korjaajana Turussa.

NIetOS

että siitä uutisoitiin valtakunnan lehdistössäkin. Eräs koulukaveri muisti tapauksen ja risti hänet Nauvon sudeksi.

S

usi pääsi ensimmäisen kerran kosketuksiin koiravaljakkojen kanssa uudessa opinahjossaan, ja innostui heti. ”Silloin lupasin kavereilleni, että jonain päivänä minulla on oma valjakko, mutta ei yli 20 koiraa”, hän naurahtaa. Naurahtaa siksi, että nyt koiria on yli 200.

Susi haikaili pois lossijonojen ja ihmisruuhkien parista. Pohjoisen pitkät, lumiset talvet houkuttelivat. ”Kun retkeilykaverini lähti eräopaskouluun ja kertoi minulle kokemuksistaan, päätin tehdä samoin.” Niin jäivät moottorisahat ja ruuhkat Turkuun, ja alkoi elämä Kuusamossa. ”Päivääkään en ole päätöstäni katunut”, Susi vakuuttaa.

Valmistuttuaan Susi työskenteli vaellusoppaana Kiilopäällä Urho Kekkosen kansallispuistossa. Eräällä keikalla asiakkaana oli muuan espoolainen Mirja Pyysiäinen, jonka lumikengät reistailivat vaelluksen aikana. Opas huolehti asiakkaastaan ja siinä samassa syttyi liekki. Myöhemmin Susi houkutteli Mirjaa muuttamaan pohjoiseen. Mirja suostui. ”Tuli syötyä kuormasta, vaikka koulussa toisin opetettiin”, Susi myöntää tyytyväisenä hymyillen.

Uuden iskevän ja koiravaljakko-oppaalle täydellisesti istuvan kutsumanimensä hän sai eräopaskoulussa heti ensimmäisenä päivänä. Tuolloin hän kertoi luokkakavereilleen sudesta, jonka oli nähnyt Nauvossa 80-luvulla. Näky oli niin harvinainen,

Mirjalle muutto pohjoiseen oli suuri päätös. Läheiset ihmettelivät ja kyseenalaistivat hänen aikomuksiaan. ”Isäni vastusti muuttoa viimeiseen asti, mutta ymmärsi ratkaisuni, kun tuli tänne ensimmäisen kerran kylään”, Mirja muistelee.

42


Paikalliset jöröt eivät taas uskoneet etelän tytön pärjäävän pohjoisen kovissa olosuhteissa. Mutta toisin kävi. ”Ei ole vielä lähtenyt”, Susi sanoo ylpeänä elämänkumppanistaan.

S

usi ja Mirja perustivat Erä-Susi–koiravaljakkoyrityksen vuonna 1999. Ensimmäiset seitsemän vuotta vierähtivät Liikasenvaaralla, Oulangan kansallispuiston kupeessa. Sieltä koirat kuljetettiin joka päivä 50 kilometrin päähän Rukalle asiakasajeluita varten. ”Se oli raskasta työtä”, Susi huokaisee. Vaikka töitä on paiskittu, ja paiskitaan edelleen, Susi ja Mirja ovat tyytyväisiä elämään pohjoisessa. Yrittäjinä työtä ja vapaa-aikaa on vaikea erotella toisistaan, mutta se ei haittaa. ”Täällä elämisen laatu on huomattavasti korkeampi verrattuna etelän kuluttavaan arkeen. On niin paljon rauhallisempi tahti, valtavasti tilaa ja luonto on aivan mahtava”, Mirja listaa Suden nyökkäillessä vieressä. Susi huomauttaa myös, ettei pohjoiseen ole tultu maallisen mammonan perässä. ”Toki elanto pitää tienata, mutta ei tätä rahan takia tehdä. Tämä on elämäntapa.”

Yli 200 koiran nimen muistaminen tuntuu mahdottomalta tehtävältä. Kun asiaa kysyy Sudelta, tokaisee hän vähättelevään tyyliinsä, ettei se kovin kummoinen juttu ole. ”Ne vaan pitää oppia. Jokaisella koiralla on oma persoonallisuus ja sitä kautta nimet jäävät mieleen.” Työntekijöiden ei ole pakko opetella kaikkien koirien nimiä, vaikka suurin osa vakiohenkilökunnasta ne osaakin. Mutta miten sitten keksitään nimet yli 200 koiralle? Se vaatii luovuutta ja kekseliäisyyttä. Joillekin pennuille asiakkaat ovat saaneet antaa nimen. Välillä virikkeitä on haettu automerkeistä ja jääkiekkojoukkueista: valjakoissa juoksee muun muassa Ford, Bentley, Tepsi, Kärppä ja Blues. Löytyy koiratarhasta suomalaisia muusikoitakin. Remu on jo menehtynyt, mutta esimerkiksi Muska, Irwin, Popeda ja Badding ovat edelleen joukossa mukana. Hupi, Ilo, Riemu ja Jekku ovat porukan ilotyttöjä. Tarja ja pojat, eli Suomen presidentit ovat kaikki johtajakoiria, jotka päättävät valjakon vauhdin ja suunnan.


TÄYSIN UUSI HIIHTOPYHÄ* ON NYT MYÖS VUODEN HIIHTOKESKUS* VAIN HIIHTÄMÄLLÄ TIEDÄT MIKSI. PYHÄBOOKING*

(08) 8600 400, myynti@pyha.fi

SKI.PYHA.FI



Sanat: Teemu Lahtinen Kuvat: Teemu Lahtinen, Harri Tarvainen, Juuso Paloniemi

Valokuvaaja, videokuvaaja, toimittaja ja konkarilautailija Teemu ”Laama” Lahtinen tuntee Rukan parkin sen alkuajoista asti. Hän oli rakentamassa sitä jo 90-luvulla ja on myöhemmin tutkinut lumilautailurinteiden suunnittelua akateemisessa lopputyössään. nyt Laama kertoo, mistä kaikki alkoi ja mihin ollaan menossa.

NIetOS

46


Syksyllä 1993 avattu Rukan parkki oli Suomen ensimmäisiä lumilautarinteitä. Lumilautailu oli 90-luvun nopeimmin kasvavia urheilulajeja ja Rukallakin huomattiin lautailurinteiden suosion nousevan kaikkialla. Rukan silloisen rinnepäällikön Matti Parviaisen mukaan idea lautarinteestä tuli ulkomaanreissun tuliaisina. Lautailijoissa nähtiin uusia asiakasmahdollisuuksia, ja keskuksen johto oli halukas tarjoamaan kasvavalle käyttäjäkunnalle oman rinteen, vaikka lumilautailua vielä yleisesti vieroksuttiin. Rinnetyöntekijät ja monet kissakuskitkin suhtautuivat uuteen ilmiöön varauksella erityisesti sen tuoman lisätyön takia.

Rukan parkki ei olisi syntynyt ilman aktiivisten harrastajien panosta. Erityisesti Rukan lumilautailijoiden Mikko Vendelin vaikutti uuden rinteen ja hyppyreiden suunnitteluun. Kenelläkään ei ollut varsinaista kokemusta parkin tekemisestä, mutta paikallisten laskijoiden apu vauhditti rakennustöitä. Ensimmäisenä vuonna rinteen yläosaan rakennettiin kaksi hyppyriä, jotka sijoitettiin rinteen vasempaan ja oikeaan laitaan. Alhaalla oli kisamitat täyttävä lumikouru. Keskiosasta löytyi corneri, ja saatiinpa rinteeseen heti alkuvaiheessa myös ensimmäiset reilit. Niistä pienin - ja vuosien käytön jälkeen huonokuntoisin - jäi monien mieleen lempinimellään Pikkuvenäjä.


Antti Autti hyppää ja LAAMA seuraa perässä uudella kalansilmälinssillään keväällä 2005: ”tämä ruutu osui ihan nappiin”

S

euraavana talvena rakennettiin Rukan Gap -nimellä tunnettu hyppyri, jonka idea saatiin lautaleffoista. Sille löytyi paikka lautarinteen keskiosasta. Gapit olivat suurta huutoa hyppyririntamalla ja pian etelästä Rukalle tulleet lautailijat halusivatkin suurentaa sitä. Hyppyrin koon kasvattaminen vaikeutti vauhdinottoa. Muistan erään kerran, kun gapin suurentamista ajanut Jesse Hyväri valitteli huonoa luistoa keväthangilla. Rinteenpituisen vauhdinoton jälkeen mies mätkähti levälleen vastapalloon, eli alastulokummun etuseinään. Alkuvuosien aikana parkkiin ilmestyi myös lautaleffoista tuttu autonrotisko. Jibbailu oli jo tuohon aikaan niin voimissaan, ettei Saab 96 kauan kestänyt lautailijoiden käsittelyssä.

NIetOS

48

Ensimmäinen suuri muutos rinteeseen tuli kaudella 19961997, kun gap-hyppyristä luovuttiin ja suurin hyppyri tehtiin rinteen yläosaan. Vauhtiongelmista oli opittu ja alastulosta tehtiin pitkä ja jyrkkä. Hyppyri sijoitettiin edelleen rinteen laitaan. Mäen keskiosa jäi kissan huoltoreitiksi ja toisen laidan täytti epämääräinen hyppyrintapainen kasa, joka huonolla tuurilla heitti päin puuta. Hyppyreiden kasvaessa tulivat eteen kalusto-ongelmat. Lumikissojen rungot vääntyilivät mutkalle entistä jyrkempien nokkien ja alastulokulmien takia. Yleinen kommentti kuskien suusta tuohon aikaan oli, että ”vehkeet ei kestä ja koneet hajjoo, aikaakin kuluu ihan liikaa.” Hiljalleen toiminnan ja koneiden kehittyessä parkkiin pystyttiin rakentamaan entistä parempia ja turvallisempia hyppyreitä, eivätkä lumikissojen rungotkaan enää vääntyneet kuten aikaisemmin.


Tyyliä 2000-luvun alkuvuosilta Northlight Picturesin kuvauksista, laskija Tomi Karjalainen (SS B/S Boardslide)

E

nsimmäiset lautailevat kausiasukit ilmestyivät Rukalle 90-luvun loppupuolella. Uunikulmalla asui kaudella 1996-1997 tamperelaisten ja seinäjokelaisten lautailijoiden porukka. Samana talvena asuntovaunualueelle muutti oululaisia lautailijoita sekä nokialainen Miikka Hast, joka toimi yhtenä rinteen rakentajista useiden vuosien ajan. ”Hyppyreitä väännettiin yötä myöten kasaan. Yksi jätkä seisoi ulkona katsomassa, ja toinen neuvoi kissakuskia ajokopin sisällä. Usein oli pakkasta 20-30 astetta, mutta silti niitä vehkeitä piti päästä heti testaamaan ja kuvaamaan, vaikka oli kuinka jäässä”, Hast muistelee. Lautailijoista syntyi nopeasti oma yhteisönsä, jonka ydinporukan muodostivat Kuusamon ja Rukan alueella asuvat laskijat. Myös vierailijoita riitti. Rukalla kausi alkaa aikaisin, joten moni laskija halusi tulla lautailemaan hyviin olosuhteisiin. Paikalliset lautailijat tarjosivat majapaikkaa muualta tuleville ja siten porukka vähitellen kasvoi. Käytännössä kaikki Suomen huippulaskijat kävivät talven mittaan Rukalla.

Ruka onkin ollut parkkilaskemisen edelläkävijä Suomessa ja siitä on tullut myös monen ulkopaikkakuntalaisen kotikeskus. Heihin lukeutuu monia huippulautailijoita, kuten Antti Autti, Miikka Hast, Risto Mattila ja Markku Koski. Kausilaisten yhteisö on pysynyt tiiviinä myös 2000-luvulla. Rovaniemeläisten lautailijoiden porukka ratkaisi kämppäongelman kommuunityylisellä mökillä, joka tunnettiin paremmin Möykylänä. Suositun yhteismajoituksen osoite ja asukkaat vaihtuivat moneen kertaan. Möykylässä ehti asua kymmeniä nuoria joka puolelta Suomea, esimerkiksi Antti Autti, Arto Saraniemi, Matti Ollila ja Tero Poikajärvi.

Oli joukossa tyttöjäkin, muun muassa Saana Pehkonen, Meri Peltonen sekä siskokset Noora ja Veera Vihervaara.


P

arkissa koettiin uusi ilmiö kun newschool-laskettelu alkoi nostaa päätään. Ensimmäiset kuusamolaiset pioneerit, kuten Teemu Syrjälä, nähtiin suksilla parkissa jo 1990-luvun lopulla. Rämäpäiset pojat laskivat niin hyvin, ettei kukaan asiaan puuttunut, vaikka rinteen yläpäästä vielä löytyikin Only For Snowboarders -kyltti. Vuosituhannen vaihteessa elettiin kuitenkin murrosaikaa, jolloin suksijoita ei helpolla hyväksytty mukaan parkkiporukkaan. Nykyisin Salomonin tiimissä työskentelevä Jussi Saarinen muistelee, että lautailijoiden huudot ja vastustus vähenivät hiljalleen, kun suksijoiden määrä kasvoi ja kieltokylttikin hävisi rinteestä. Nykyään parkkia lasketaan suksilla yhtä paljon kuin laudoilla. Se vaikuttaa luonnollisesti myös parkin rakentamiseen. Hyppyreitä muutetaan, erityisesti tapahtumia varten, esi

ja kehittyneempiin laskijoihin, kun Mastolle tehtiin aikaisempaa parempi aloittelijoiden harjoittelupaikka. Kaudella 2004-2005 Parkista vastasi pitkän linjan lautailija Toni Miettinen. Maapohjia uudistettiin radikaalisti. Rinteen yläosan kallioleikkausta levennettiin ja vauhdinottokumpu sai lisää korkeutta. Laskulinja oikaistiin suoraksi, kun maasta rakennettiin kummut, joiden päälle lumetetaan alastulot. Erityisesti uusi iso boksi oli laskijoiden mieleen pitkän ja tasaisen heiton ansiosta. Kausi jäi mieleen myös parkin paipin viimeisenä. Syksyllä 2006 parkkia alkoi hoitamaan Kari-Tapio ”Kartsa” Saarela, josta tuli myös ensimmäinen tehtävään varsinaisesti palkattu työntekijä. Titteli oli Park Manager. Nykyään Rukan liiketoimintajohtajana työskentelevä Matti Parviainen kertoo, että parkkimanagerin palkkaaminen oli välttämätöntä vaatimustason nousun ja harrastajamäärän kasvun myötä. Rukan parkkitiimi (Battery Park Team) perustettiin syksyllä 2007. Ryhmä koostuu lautailun ja newschool-laskijoiden ammattilaisista ja konkareista, rinnerakentajista sekä Rukan edustajista. Parkkitiimin aloitteesta uusi levennetty rinne jaettiin eritasoisten laskijoiden linjoihin. Parkin tampparikuski oli tuolloin Timo Lahti.

merkiksi jyrkentämällä. Usein suksimiehet myös kunnostavat reilien lähtöjä mieleisekseen.

P

arkin kehittäminen ja ylläpito on ammattimaistunut merkittävästi 2000-luvun aikana. Kuusamolainen lautailija Jukka Heikkilä pääsi ensimmäisenä palkattuna työntekijänä – tosin vuokraamotöiden ohella - avustamaan parkin kunnossapidossa keväällä 2003. Samoihin aikoihin muutamat rinnekonekuskit innostuivat parkin ajamisesta. Kun Rukalle hankittiin vielä oma parkkikone, päästiin tilanteeseen, jossa rinnettä hoidettiin ja kehitettiin myös silloin, kun aktiivisia harrastajia ei ollut potkimassa huoltotöitä eteenpäin. Harrastajissa alkoi myös näkyä selkeä jaottelu vasta-alkajiin

NIetOS

50

R

innekonetta myöskin ajava Anssi Lakela on toiminut parkkimanagerina kaudesta 2008-2009. Lakelan aikana erityisesti pikkulinjaa on muokattu edelleen juniorilaskijoille toimivammaksi. Pro-linjan hyppyreitä muutellaan kauden mittaan eri tapahtumien ja laskijoiden toiveiden mukaan. Lakela arvioi, että erityisesti reilien määrä lisääntyy tulevaisuudessa. ”Parkkilaskemisen suurimmat vaikutteet tulevat lähivuosina rullalautailusta. Jibbailu- ja skeittiparkeista tutut erikoishärvelit ovat selkeästi kasvattamassa suosiotaan.”

Tämän kauden merkittävimmät uudistukset ovat superpaippi ja sitä kaivava Zaugg-paippikone. Samalla koneella tehdään lähes kaikkien arvokilpailuiden lumikourut ympäri maailmaa. Kilpailijoiden ja harrastajien kannalta uudistukset ovat tärkeitä, sillä nyt myös Suomessa pääsee harjoittelemaan kansainväliset mitat täyttävässä paipissa.


Suksijat aloittivat pienimuotoisen vallankumouksen parkissa vuosituhannen taitteessa.

Lautailun puolella parkkilaskemisesta tulee olympialaji seuraavissa kisoissa. Se tarjoaa uusia mahdollisuuksia mutta myös uhkia tulevaisuutta ajatellen. Slopestylen pääsy olympia-areenoille toivottavasti lisää panostusta parkkeihin ympäri Suomen. Toivon, etteivät viralliset tahot vakioi ja yhdenmukaista parkkeja ja niistä löytyviä hyppyreitä liikaa, sillä määräyksillä tapettaisiin se luovuus ja valinnanvapaus, jota lajin on tarkoitus laskijoille tarjota.

Katso BLOGIT RUKAN PARKISTA OSOITTEESSA NIETOS.fi


| HUIPPUJUTUT

ALPPIJUTTU

ALPPIMATKALLA Valokuvaaja Patrick Forsblom ikuisti tapahtumia ja tunnelmia Suomen alppimaajoukkueen kisareissulta KeskiEuroopassa viime talvena. Kuvassa Tanja Poutiainen ja Sanni Leinonen joutuvat toteamaan ettei harjoituksia päästä tekemään Itävallan Reiteralmissa, koska vesisade on pehmentänyt rinteet sohjomössöksi. Hymy on kuitenkin huulilla, sillä Poutiainen jakoi voiton Flachaun pujottelussa edellisenä päivänä.

Kuvat: Patrick Forsblom

NIetOS

52



VÄLINEURHEILUA Alppihiihto on välineurheilua. Suksia, monoja ja siteitä säädetään laskijoiden mieltymysten mukaan pitkin kautta. Urheilijat matkustavat leireillä ja kisakiertueilla 10-15 suksiparin kanssa. Monot muokataan jalan muotoon sopiviksi. Myös jäykkyyksiä ja kallistuksia säädetään. Siteitä lasketaan tai korotetaan niin sanotuilla liftereillä, jotka vaikuttavat laskuasentoon ja aggressiivisuuteen.

NIetOS

54

Säätöjä ei kuitenkaan voi tehdä mielin määrin. Sallitut rajat, jopa monon pohjan paksuus, on määritelty tarkkaan FIS:n ”valkoisessa kirjassa”. Kuvassa Victor Malmström (vasemmalla) ja Santeri Paloniemi kampeavat kohti hissiä harjoituspäivän päätteeksi.


KANSANJUHLAT Vajaan 5 000 asukkaan Schladmingissa käydään alppikiertueen riehakkain ja yleisöystävällisin kisa. Schladming on ainoa paikka, jossa fanit voivat kansoittaa radan molemmat reunat lähdöstä maalialueelle. Kilpailua seuraa paikan päällä joka vuosi jopa 50 000 katsojaa. Ei ole yllättävää, että monien urheilijoiden mielestä Schladmingin kilpailussa on kiertueen paras tunnelma.

Kilpailun aikana raketit ja pommit paukkuvat kuin jalkapalloottelun katsomossa, varsinkin itävaltalaisten ollessa radalla. Välillä savu pakkautuu rinteen päälle niin sakeaksi, ettei siinä näe laskea ja lähtöjä joudutaan viivästyttämään. Suomalaisista vain Kalle Palander on pystynyt nousemaan Schladmingin iltakisan korkeimmalle korokkeelle. Hän on seissyt ykköspallilla kahdesti.


| HUIPPUJUTUT

ALPPIJUTTU

RATAVIIDAKOSSA Alppihiihdossa hyvät harjoittelupaikat ja -olosuhteet ovat monesti kortilla. Päätös treenipaikasta tehdään mahdollisimman myöhään, jotta olosuhteet eivät pääse yllättämään. Yhden harjoituksen takia voi kertyä jopa tuhat kilometriä matkustamista.

NIetOS

56

Treenipaikoilla kaikki tila käytetään hyväksi. Ratoja voi olla vierekkäin pitkälti toistakymmentä. Keppien välissä kuvatessa on oltava varovainen, sillä tilaa on vähän ja laskijat tulevat kohti kovalla vauhdilla.


HAHNENKAMM Kisapäivinä lähdetään mäkeen auringon vielä tehdessä nousuaan. Tämä kuva on otettu Kitzbühelin pujottelukilpailun aamuna rataan tutustumisen aikaan. Kitzbühelin pujottelun erityispiirre on, että rata rakennetaan pellolle, joka ei normaalisti ole edes rinnekäytössä. Lieneekö se syynä, kun täällä laskijoiden suoritukset eivät yleensä näytä kovinkaan sujuvilta. Erityisesti Kitzbühel tunnetaan Hahnenkammin syöksystä, joka järjestettiin ensimmäisen kerran 1931. Pelätyllä, yli

kolmen kilometrin Streif-rinteen radalla keskinopeus on kovapäisimmillä laskijoilla yli 100 kilometriä tunnissa. Radan ennätystä pitää hallussaan sveitsiläinen Fritz Strobl, joka tykitti Hahnenkammin aikaan 1:51:58 vuonna 1997. Suomalaiset laskijat eivät ole mainittaviin urotekoihin Hahnenkammilla pystyneet, ellei sellaiseksi lasketa sitä, että on uskaltautunut lähtöportille ja selviytynyt maaliin asti.


Sanat: Antti Laiho Potretit: Jordan Manley Nuorena Paul Mathewsia, 64, harmitti amerikkalaisten hiihtokeskusten välinpitämätön asenne ympäristöä kohtaan. Hän oli vähällä liittyä alaa vastustaviin aktivisteihin, mutta päättikin vaikuttaa suunnittelemalla parempia hiihtokeskuksia – se kannatti.

NIetOS

bin perustajajäseniä. Meininki amerikkalaisissa keskuksissa ei kuitenkaan aikuistuvaa Mathewsia miellyttänyt.

Hiihtokeskussuunnittelu on matemaattista työtä. Yksi maailman arvostetuimmista suunnittelijoista, kanadalainen Paul Mathews, ei kuitenkaan päätynyt hiihtokeskusalan kehittäjäksi tarkkaan laskeskellen.

”Olin käynyt eurooppalaisissa hiihtokeskuksissa, ja kun vertasin niitä amerikkalaisiin, en pitänyt näkemästäni. Amerikassa keskuksia ei ollut suunniteltu kunnolla, ne olivat täynnä puskutraktoreita, eikä eroosiosta välitetty”, Mathews kertoo hotelli Pyhätunturin aamupalapöydässä.

Hän vietti lapsuutensa vuorilla lasketellen, sillä vanhemmat olivat aktiivihiihtäjiä ja coloradolaisen Breckenridge Ski Clu-

Palattuaan Vietnamin sodasta Mathews pohti tulevaisuuttaan pitkään. Hän oli ehtinyt opiskella yliopistossa fysiikkaa

58


Japanilaiset hyväksyvät 30 prosenttia enemmän laskijoita rinteessä kuin suomalaiset.

van Mount Washington -hiihtokeskuksen suunnittelu vuonna 1975. Tuolloin tärkeä tavoite oli hiihtokeskuksen kehitys maaperän, vesistöjen ja metsien kannalta kestävästi.

M

athewsin firman Ecosignin tärkein suunnitteluperiaate on, että kaikki palvelut pyritään keskittämään mahdollisimman lähelle hiihtokeskuksen ydintä. Tästä esimerkki on nykyinen Ruka, johon Mathews tutustui ensimmäisen kerran vuosituhannen vaihteessa, selvästi järkyttyneenä! muutaman vuoden, mutta kaipasi jotain muuta. Ympäristöarvot olivat hänelle tärkeitä. ”Minulla oli oikeastaan kaksi vaihtoehtoa: joko liityn protestiliikkeeseen ja pyrin lopettamaan hiihtokeskusten toiminnan tai sitten voin opiskella ja yrittää suunnitella parempia hiihtokeskuksia”, Mathews muistelee. ”Jälkikäteen tarkasteltuna olen ollut paljon tehokkaampi, kun valitsin suunnittelun. Olen suunnitellut yli 350 hiihtokeskusta – toivottavasti oikealla tavalla!” Mathews opiskeli metsäekologiaa ja maisema-arkkitehtuuria Washingtonin yliopistossa Seattlessa. Hänen ensimmäinen varsinainen työnäytteensä oli Vancouver Islandilla sijaitse-

”Kysyin, mitä ihmettä siellä ollaan tekemässä. Koko alue revitään auki ja myydään tonteiksi, joille rakennetaan yksittäisiä hirsimökkejä. Niihin vedetään kunnallistekniikka ja kadut pidetään kunnossa, mutta silti paikalla ei ole ketään!” ”Totesin, että ajatus on täysin pielessä. Majoituksesta 80 prosenttia pitää saada 400 metrin säteelle rinteistä ja palveluista, jotta alue voi kasvaa ja kehittyä. On myös tärkeää, että majoituskohteet ovat vuokrattavissa, muuten ne eivät tue kylän palveluita.” Mathews kysyy myös, miksi kukaan haluaa lomallaan olla riippuvainen autosta. Eikö ole mukavampaa jättää auto parkkihalliin, nousta hissillä asuntoon ja astua ovesta ulos rinteeseen tai ladulle?


”Miksi haluaisit joka aamu pakata perheen autoon, ajaa 20–30 minuuttia ja etsiä parkkipaikkaa rinteiden juurelta? Ei siinä ole järkeä.”

”Me olemme jopa palauttamassa vanhaa Sveitsin mallia sveitsiläisiin keskuksiin. Se on todella mielenkiintoista”, Mathews naurahtaa.

Kyläsuunnitteluun Mathews perehtyi toisessa merkittävässä hankkeessaan Whistlerin suunnittelukomission puheenjohtajana 1970-luvun puolivälin jälkeen. Mallia haettiin perinteisestä sveitsiläisestä alppikylästä.

Esimerkiksi hän nostaa perinteiset kävelykylät, kuten Mürrenin, Wengenin ja Zermattin. Nyt moni muukin kylä, kuten Grindelwald, haluaa rauhoittaa kylänsä autoliikenteeltä ja tarvitsee muutoksissa Ecosignin suunnitteluapua.

Alppilaakson pohjalla tilaa ei ole hukattavaksi, joten siellä maankäyttöä on aina pitänyt miettiä tarkkaan. Toisin on ollut esimerkiksi Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa, joissa on tilaa paljon enemmän. ”Sveitsi on minulle hyvin vaikuttava maa. Siellä jokaisen neliömetrin käyttötarkoitus on harkittu tarkkaan, mutta silti maa näyttää suurelta kansallispuistolta.”

Kylmät pedit ovat yksityisessä omistuksessa olevia vuodepaikkoja, jotka jäävät vähäiselle käytölle suurimpana osana vuodesta. Ne eivät edistä alueen matkailua, vaan jopa haittaavat kehitystä, kun parhailla paikoilla on majoituskapasiteettia hyödyntämättä. Tyhjillään olevat mökit eivät tuo asiakkaita käyttämään palveluita. Kuumien sänkyjen idea on, että ne ovat aina käytettävissä. Omistaja valitsee mökin tai huoneiston käyttöönsä haluamakseen ajaksi, mutta muulloin se on vuokrattavissa. Tällainen omistaminen edistää alueen kehitystä, on kannattavaa sijoitustoimintaa ja vähentää jopa ympäristökuormaa, kun turhia loma-asuntoja jää rakentamatta. Yhdyskuntarakenteestakin tulee tiiviimpi.

60

E

Miksi haluaisit joka aamu pakata perheen autoon, ajaa 20–30 minuuttia ja etsiä parkkipaikkaa rinteiden juurelta? Ei siinä ole järkeä.

Sveitsiläisestä mallista Mathews poimi lyhyet etäisyydet, kävelykylät ja pienet hotellit. Keskeisessä asemassa suunnittelussa olivat niin sanotut kuumat ja kylmät pedit.

NIetOS

cosign toimii maailmanlaajuisesti, vuosi- en varrella on opittu, että suunnittelun perusasiat pätevät kaikkialla. ”Maasta riippumatta harrastajat ovat samanlaisia. Lasketteluun tarvitaan lunta ja painovoimaa”, Mathews pelkistää. Ilmeisten lainalaisuuksien tueksi Ecosignilla on myös tarkkaa tutkimustietoa harrastajien käyttäytymisestä. Ihmiset ovat esimerkiksi valmiita kävelemään mäkeen korkeintaan 400 metriä. Jokainen matkalla noustu korkeuserometri taas lyhentää etäisyyttä tietyn kaavan mukaan.

Myös rinteillä on tarkkaan tutkitut ja lasketut kantokyvyt. Pinta-alan perusteella voidaan päätellä, kuinka monta laskijaa mäkeen sulavasti mahtuu. Ei kannata lisätä hissikapasiteettia, jos rinteessä ei riitä tila. Myös vaikeustaso vaikuttaa kantokykyyn: helppoon ja loivaan mäkeen mahtuu pinta-alaan suhteutettuna enemmän laskijoita kuin jyrkkään ja vaikeaan. Aivan kaikissa asioissa harrastajat eivät ole samanlaisia. Rinneruuhkan sietäminen vaihtelee paljonkin eri kulttuurien välillä. Esimerkiksi japanilaiset hyväksyvät 30 prosenttia enemmän laskijoita rinteessä kuin suomalaiset.


On suunnittelussa muitakin kansallisia eroja. Esimerkiksi Rukalla piti huomioida viisi erilaista kulkureittiä. ”Rukalla mukaan piti mahduttaa laskettelurinteiden, latujen, autoteiden ja kävelyreittien lisäksi myös moottorikelkkareitit. Kaikkien näiden sovittaminen ei ollut helppoa, mutta me kuitenkin opimme ja onnistuimme”, Mathews sanoo ja nousee aamiaispöydästä. On aika testata uuden Hiihto-Pyhän hissit ja rinteet. Aamupäivän laskujen jälkeen mestari on tyytyväinen. ”Koko keskus tuntuu ja näyttää täysin uudenlaiselta. Hissit ja rinteet toimivat niin kuin oli suunniteltu.” Kuka kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse.


LÖYTÖ NORJASTA Uudistuneet Ruka ja Pyhä ovat kanadalaisen Ecosignin käsialaa. Keskukset kehittyvät eri tahtiin, mutta suunnitelmien vaikutukset näkyvät molemmissa selkeästi.

Sanat: Antti Laiho Kuva: Juha Laine Rukakeskuksen toimitusjohtaja Miia Porkkala tutustui hiihtokeskuksen kokonaissuunnitelmaan ensi kertaa Trysilissä, Norjassa 1990-luvun lopulla. Häntä viehättivät suunnittelun tarkkuus ja logiikka: kaikki palvelut oli sijoitettu kompaktisti toistensa läheisyyteen. Aluetta oli kehitetty yhtenä kokonaisuutena. Trysil on Ecosignin suunnittelema. Porkkala sai norjalaisilta yrityksen perustajan Paul Mathewsin yhteystiedot. Myös Kuusamon kaupungin silloinen elinkeinojohtaja Timo Louna innostui ajatuksesta. Kun vielä Metsähallituskin maanomistajana tuki kokonaissuunnitelman toteutumista, saatiin työt Rukalla käyntiin. ”Kasvu ja kansainvälistyminen olivat vahvasti meidän agendalla jo silloin, mutta vielä ei ollut selvää, miten kansainvälistyminen tapahtuisi”, Miia Porkkala muistelee. ”Me ymmärsimme, että Ruka ei voi kasvaa vauhdikkaasti, jos se perustuu pelkästään kotimaan kasvuun. Vain kansainvälisiltä markkinoilta voi nähdä, mitä sinne kannattaa tarjota.”

62

ukan kokonaissuunnitelma valmistui vuonna 2002. Sen avulla päästiin jyvälle alueen kehittämisestä, ja asioita alettiin toteuttaa vauhdilla. Ensimmäiset suuret askeleet kohti uutta Länsi-Rukaa olivat Piste ja Hotelli Rukahovin uudistus. Vaikka Ecosign on erikoistunut hiihtokeskussuunnitteluun ja sillä on paljon osaamista rinnetoimintojen kehittäjänä, ei se suinkaan ole koko anti. Jotta hiihtokeskus toimisi sekä asiakkaiden että ympäristön kannalta tehokkaasti ja myös taloudellisesti järkevästi, pitää sitä tarkastella osiensa summana. ”Ecosignin kautta olen oppinut sen, että yhteen asiaan ei saa keskittyä omanaan. Meidän on mietittävä esimerkiksi heijastusvaikutuksia ja asiakasvirtaa sekä sen kulkua”, Porkkala sanoo.

Emme voi kilpailla Alppien kanssa hiihtomahdollisuuksilla, mutta lomakohteena, jossa laskettelulla on tärkeä osa, voimme sen tehdä.

Kun yhteistyö Ecosignin kanssa alkoi, kävi selväksi, että tunturin koko ei yksistään ollut kehitystä määräävä tekijä. Muiden mahdollisuuksien, kuten luonnon, safarien ja vuodenaikojen kierron arvo sai vahvistusta. ”Emme voi kilpailla Alppien kanssa hiihtomahdollisuuksilla, mutta lomakohteena, jossa laskettelulla on tärkeä osa, voimme sen tehdä.”

NIetOS

R

Ecosignin ja Rukan yhteistyö jatkuu, vaikka kokonaissuunnitelma valmistui jo vuosia sitten. Toiminta kehittyy ja eteen tulee uusia, yllättäviäkin haasteita.

Hyvä esimerkki on Ski Bistron palo helmikuussa 2011. Uuden Bistron suunnitelma saatiin valmiiksi ennätysajassa. Kaikki piti miettiä niin, että uusi rakennus palvelee alueen kehitystä myös tulevaisuudessa. Uusi Ski Bistro on suunnitteilla olevan Itä-Rukan kylän ensimmäinen rakennus. ”Arvostan Ecosignin osaamista ja sen jatkuvaa ylläpitoa. Olisi tyhmää olla hyödyntämättä sitä.”


PIKAVAUHTIA YLÖS JA VIELÄ NOPEAMMIN ALAS. ANTTI LAIHO PÖLLÄYTTÄÄ PUUTERIT PYHÄN UUDEN EXPRESS-HISSIN ALTA

R

ukan jälkeen Ecosign teki myös Pyhä-Luoston matkailualueen kokonaissuunnitelman, joka valmistui vuonna 2004. Käytännön toteutus ei kuitenkaan ole ollut yhtä nopeaa kuin Rukalla. ”Rukalla oli valmius viedä suunnitelmaa rivakasti eteenpäin, sillä siellä oltiin pidemmällä matkailukeskuksen kehittämisessä ja monipuolistamisessa. Usealla toimijalla oli intressi saada systeemi käyntiin”, Miia Porkkala vertaa kahden tunturikeskuksen erilaista tilannetta. Pyhällä ensimmäinen merkittävä uudistusaskel oli uuden sisääntulotien ja Skiwayn rakentaminen vuonna 2009. Ne mahdollistivat jatkorakentamisen, viime talveksi valmistu-

neet hissi- ja rinnemuutokset: PyhäExpress-tuolihissi, FISluokiteltu kilparinne ja perherinteen pidennys. Samalla tehtiin useita pienempiä hissi- ja rinnemuutoksia. Pyhällä kehitetään seuraavaksi palveluita. Metsähallitus rakentaa uuden luontokeskuksen ja myös uusi liikekeskus avataan kuluvalla kaudella. Molempien keskusten osalta Porkkala katsoo luottavaisena tulevaisuuteen – ja ulkomaille. ”Pohjoisen keskusten kannalta ratkaisevaa on saada aikaan kansainvälinen läpimurto. Siinä on huikea mahdollisuus. Kasvanutta kapasiteettia ei täytetä pelkästään kotimaan asiakkailla.”


ystävineen seikkailevat tuntureissa

rosa & rudolf - tuotteet Myynnissä:

Rukankylä, Puh. 0400 101 615, Avoinna joka päivä!

®

Hotelli Pyhätunturi, Puh. 0400 010 680, Avoinna joka päivä!



Valokuva näyttää yhden näkökulman todellisuudesta. Katso koko totuus osoitteessa NIETOS.fi

NIetOS

66


Pyhä yhteys Sanat: Juhani Toivio Kuvat: Juha Laine

M

ika Salovaara ja Nietoksen kaukomatkareportteri Juhani Toivio Sami Haapasalmi virittelevät matkusti Chamonix´hin ja löysi kiipeily- ja laskeutumisköysiä Cosmiquessieltä yllättävän yhteyden kurun yläreunalla. Taustalla Alppien korkein Pyhätunturiin. huippu, Mont Blanc, kurottaa 4810 metrin korkeuteen. Taivaalla liitelee alppinaakkoja, joiden sanotaan kantavan kuolleiden vuorikiipeilijöiden ja laskijoiden sieluja.


SAMI HAAPASALMEN HAKUT JA HERMOT PITÄVÄT COSMIQUES-KURUN SEINÄLLÄ

Toiminta pystysuoralta näyttävän rännin reunalla ei vaikuta jännittävän Salovaaraa ja Haapasalmea millään tapaa. Heillä on vuosien kokemus tällaisissa paikoissa laskemisesta ja kiipeilystä. Maallikon vatsanpohja tekee voltteja jo pelkästä katsomisesta – välillä on pakko kääntää katse muualle.

C

hamonix on kiipeilijöiden ja vapaalaskijoiden äärimmäinen määränpää. Suksilla mennään paikkoihin, joissa ei ensi silmäyksellä voisi kuvitella kenenkään laskevan. Monet laskut ovat niin jyrkkiä, ettei niitä edes näe, kun ylhäältä kurkistelee alaspäin. Usein tarvitaan kiipeilyvälineitä, jotta pääsee lähtöpaikalle. Eikä sekään ole harvinaista, että kesken laskun tai sen lopussa pitää turvautua köysiin, jotta voidaan turvallisesti ohittaa riippujäitä tai muita henkeä uhkaavia vaarapaikkoja. ”Täällä pitää hallita paljon muitakin taitoja kuin suksien kääntämisen. Pitää osata kiipeillä, liikkua jääraudoilla, käyttää hakkua, laskeutua köydellä ja ymmärtää jäätiköillä liikkumisen riskit”, Salovaara listaa esimerkkejä.

NIetOS

68

C

hamonix-konkari Kimmo Oivo vietti ensimmäisen talvensa Ranskassa jo 80-luvun lopulla, kun hän oli interreilillä. ”Chamonix kolahti heti, ja syttyi polte oppia liikkumaan vuorilla.” Seuraavan kymmenen vuoden aikana Oivo kävi joka talvi reilun kuukauden Ranskan reissulla. Alku- ja loppukaudet vierähtivät Pyhällä hiihtomaikkana. Molemmissa paikoissa häntä viehättää harrastajien keskuudessa vallitseva hyvä henki ja omista pidetään huolta -yhteisöllisyys. Pysyvä ”Nixin” talviasukki Oivo on ollut kaudesta 2000-2001 lähtien. Hän muistelee, että vapaalasku oli vieras termi vielä 80-luvulla, vaikka rinteiden ulkopuoliset alueet olivat jo silloin ahkerassa käytössä. Monet muutkin nykypäivän vapaalaskuun liittyvät käsitteet olivat tuntemattomia. Lumivyöry oli vain sana, joka kuvasi luonnonilmiötä ja josta ei tiedetty juuri mitään. Ei ollut internetiä tai muita nykypäivän digitaalisia tiedonlähteitä apuna. ”Opettelimme itse liikkumaan tuntureilla ja lukemaan lunta”, Oivo tokaisee ja siemailee kahviaan Chambre Neuf -ravintolan terassilla.


TOISET LEIKKIVÄT AUTOILLA, OSKU SALOVAARA ISÄNSÄ MONOILLA. JA PIAN PÄÄSEE ÄIDIN KANSSA KIIPEileMÄÄN.

Pyhällä puitteet olivat otolliset monien taitojen opetteluun. Jyrkkiin käännöksiin ja droppeihin sai tuntumaa esimerkiksi Aittokurussa. Köysien ja hakkujen käyttöä sekä kiipeilyä pääsi harjoittelemaan Tajukankaalla. ”Pyhä oli kuin yläaste näihin puuhiin”, Oivo kiteyttää. Voi sanoa, että osin Pyhän tarjoamien puitteiden ansiosta suomalainen vapaalaskukulttuuri eteni suurin harppauksin 90-luvun lopulla. Vapaalaskijat perustivat oman liiton, suomalaiset alkoivat valloittaa vaativia mäkiä ympäri maailmaa, järjestettiin Kukkulan kunkut -kisoja ja tehtiin siihen aikaan ensimmäinen kotimainen vapaalaskuleffakin – Ari Heinilän kuvaama legendaarinen Pyhä Extreme.

S

uomalaisia laskijoita vilisee Chamonix´n rinteillä ja kaduilla hämmästyttävän paljon. Oivon mukaan heitä on tänä talvena ennätyksellisen suuri joukko. ”Voidaan jo puhua Suomi-kommuunista, samanlaisesta, joka ruotsalaisilla on ollut täällä pitkään.”

Hämmästyttävää on sekin, kuinka monella on joku yhteys Pyhään. Jarno Laine, taiteilijanimeltään ”Rillu”, on vuokraamon entisiä työntekijöitä. ”Kossu”, eli Jussi Koskinen, on tuttu sekä Rukalta että Pyhältä. Hän vaihtoi tunturia Pyhälle Chamonix´ssa monet talvet viettäneen Mika Oksasen suosituksesta vuonna 2005. ”Toiminta Rukalla kasvoi niin suureksi, että kaipasin rauhallisempiin maisemiin.” Mutta ei Koskinen kokonaan ole Rukaa jättänyt. Hänen kautensa alkaa tyypillisesti siellä marraskuussa ja jatkuu joulukuussa Pyhällä. Vuodenvaihteen jälkeen kutsuvat suuremmat vuoret. Tutuksi ovat tulleet muun muassa Kanada, Sveitsi ja Intia. Chamonix´ssa hän on kolmatta kertaa. Myös kotimaisia tyttöporukoita on aikaisempaa enemmän. Jonna Haapaniemi ja Christel Von Haartman, tuttuja ravintolatyöntekijöitä Pyhältä, ovat viettäneet talven kimppakämpässä. Sanna Lauren, Maikki Tuominen ja Pinja Korkela asustelevat muutaman korttelin päässä.


K

”Kun laskee tasavertaisessa porukassa, ovat mielenkiinnon kohteet yleensä samoja. On helpompi vaikuttaa siihen, mitä tehdään ja minne mennään. Vastuuta täytyy myös ottaa enemmän, mikä tekee laskemisesta kiinnostavampaa”, Korkela – yllättäen hänkin pyhäläinen – pohtii tyttöporukassa hiihtämiseen liittyviä piirteitä. Eroja on poikaporukoihin verrattuna muitakin. ”Tytöt ei myöskään ole niin suorittajia, jolloin hyviä fiiliksiä saadaan pienemmistäkin jutuista. Lisäksi laskuvaatteista puhutaan enemmän.”

V

apaalaskun kehitykselle ja niin sanotun extreme-laskettelun yleistymiselle on monia syitä. Välineiden kehitys on varmasti merkittävin, mutta myös tiedon lisääntyminen, medianäkyvyyden kasvu ja opastetun toiminnan yleistyminen ovat innostaneet monet liikkumaan vuorilla, joilla ei ole hissejä apuna. Leveät rocker-sukset ovat tehneet off piste -laskettelusta helpompaa ja niiden avulla yhä useampi voi lähteä rinteiden ulkopuolelle uusien kokemuksien perässä. Mutta kyse ei loppujen lopuksi ole välineistä, ainakaan Oivon mielestä. ”Vapaalaskua voi harrastaa missä vain ja millä välineillä tahansa, ei siihen välttämättä tarvita full face -kypärää ja älyttömän leveitä suksia.” Myös lajiin liittyvä elämäntapakulttuuri on muuttunut. Vielä 90-luvulla kaudeksi Alpeille lähteneet harrastajat leimattiin hiihtopummeiksi, jotka asuivat ahtaissa kommuuneissa, juhlivat alituiseen ja söivät halpaa purkkiruokaa tai ravitsivat itsensä muiden tähteillä. Nyt ollaan kausi- tai elämäntapalaskijoita. Yhteiskunnassa tapahtuneen kehityksen myötä monet ovat onnistuneet yhdistämään työn ja vapaa-ajan niin, että talvella on mahdollisuus lähteä reissuun pariksi kolmeksi kuukaudeksi, mutta samalla voidaan ottaa asuntolaina ja perustaa perhe.

NIetOS

70

ausi 2010-2011 muistetaan Chamonix´ssa lumen puutteesta ja lämpimistä keleistä. Huhtikuun alussa laskettelijat nauttivat puuterilumen sijaan auringosta ja helteestä. Niin myös seinäjokelainen Sami Haapasalmi. Hän muistelee, ettei tiennyt vapaalaskusta paljoakaan, kun meni ensimmäisen kerran Pyhälle kymmenisen vuotta sitten. Nyt Haapasalmi kiipeää ja tekee käännöksiä paikoissa, joihin harva pystyy tai uskaltaa mennä. Tikkilistalta löytyvät esimerkiksi Fil à plomb, Marinelli Couloir ja Courtes South Couloir. Pyhällä Haapasalmi innostui vapaalaskusta ja pääsi kokeilemaan jääkiipeilyä pelkosenniemeläisen, Pyhä Extreme -videosta tutun Matti Honkasen opastamana – joka hänkin on juuri käymässä Chamonix´ssa. Siinä samassa tuli opituksi köysilaskeutumisen salat. ”Voi sanoa, että kaikki tekemiseni juontaa Pyhälle: laskutaidot, tekniset valmiudet, yleensäkin miten asioita tehdään.” Haapasalmen mukaan hänen vapaalaskuharrastamisessa tapahtui merkittävä käänne kaudella 2004-2005, jolloin hän treenasi paljon Oivon kanssa ja sai jyrkillä rinteillä vaadittavaa varmuutta käännöksiinsä. Nyt on menossa yhdeksäs kausi Chamonix´ssa. Haapasalmen unelmissa siintää UIAGMvuoristo-opaskoulu. ”Se on tavoite, joka vaatii kehittymään laskijana, kiipeilijänä ja ihmisenä.”

G

endarmerie-pelastusorganisaation helikopterit lentävät taukoamatta Chamonix´n ilmatilassa. Vuorilta noudetaan hätään joutuneita laskijoita ja kiipeilijöitä. Usein myös menehtyneitä. Gendarmerien edustaja laskeskelee, että pelastuksia joudutaan tekemään kiireisimmillään jopa satoja päivässä.


TAUSTALLA SIINTÄVÄ AQUILLE DU MIDI -VUOREN HUIKEA HISSIASEMA ON RANSKAN TOISEKSI SUOSITUIN MATKAILUKOHDE. ETUALALLA KIMMO OIVO KEVÄTTUNNELMISSA.

Chamonix´n kylässä, suojassa vuorten vaaroilta, eletään kaikesta huolimatta arkea, joka tuntuu tutulta ja turvalliselta. Ystävien kanssa istutaan kahviloissa ja kokoonnutaan kokkailemaan. Joidenkin arki kuluu perhe-elämän rutiinien parissa, kuten Eveliina ja Mika Salovaaran. Heidän yhteinen taival sai alkunsa Pyhällä, kun Mika tuli vuokraamoon töihin talveksi 2002. Eveliina oli tuolloin töissä toista kautta hotellin vastaanotossa. ”Eveliina oli ensimmäinen henkilö, johon tutustuin Pyhällä”, Mika kertoo ihastumisestaan ensisilmäyksellä. Ennätti Mika harjoitella kosintaakin jo ensimmäisenä iltana pitkäksi venyneen after skin rohkaisemana. ”Se ei ehkä ollut niin totista, mutta tiesin jo silloin tavanneeni elämäni naisen.”

Kauaa ei mennyt siihenkään, kun Mika oli muuttanut Eveliinan mökkiin asumaan. Häitä juhlittiin vuonna 2005. Neljän Pyhä-talven jälkeen Salovaarat ovat viettäneet kausia Pohjois-Norjassa ja Ranskassa. Nyt mukana matkustaa Oskupoika. Kokematonkin ennustaja voi nähdä hänen tulevaisuudessaan vuoria ja lunta. Äidin mukaan totuttelu ilmaviin paikkoihin aloitetaan mahdollisimman aikaisin: ”Jottei Osku vanhempana joudu kärsimään samasta korkean paikan jännityksestä, joka minua silloin tällöin vaivaa.” Näin varttuvat tulevaisuuden laskijasukupolvet.

Katso Juhani Toivio ILMASSA -VIDEO OSOITTEESSA NIETOS.fi


MAJOITU RINTEESSÄ RUKALLA JA PYHÄLLÄ - HIIHDÄT ENEMMÄN*

Ski-Inn on hiihtäjän parasta majoitusta Rukalla ja Pyhällä, joka täyttää aina Ski-Inn lupaukset: 1) SKI IN, SKI OUT: · Lyhyt kävelyetäisyys rinteisiin, laduille ja SkiBussille 2) SKI-INN LOMAN HELPPOUS: · Maan kätevin nettivaraus ja vapaat vaihtopäivät · Avaimena numerokoodi, jonka saat tekstiviestillä · Siivous ja liinavaatteet sisältyvät aina hintaan 3) SKI-INN VARUSTUS VÄHINTÄÄN: · Oma sauna ja parveke tai terassi · 32” tauluTV, CD/DVD-soitin, maksuton nettiyhteys · Kuivauskaappi, lukittava suksikaappi ja suksenhuoltotila · Tasokas perusvarustus, myös astianpesukone ja mikro

4) SKI-INN HINTATAKUU: · 7 yötä 5:n ja 4 yötä 3:n hinnalla, ympäri vuoden · Voit varata ajoissa, sillä tarjoukset koskevat aina vanhojakin varauksia


PYHÄ-LUOSTON KANSALLISPUISTO

1 2

4

5

UUTTA PYHÄLLÄ 1

3

2 3 4 5

Huippunopea PyhäExpress-hissi FIS-rinne Hiihtosilta ja skiway Polarille Perherinteen ja -hissin pidennys Uudistettu Polar-hissi

MÖKIT

HIIHDÄ ENEMMÄN* Pakettiin sisältyy 1-2 hissilippua

Hiihdä Enemmän*: Huoneisto ja hissiliput viikoksi kahdelle alk. 575 € Edullisimmat hiihtolomat vietät 6.-23.12.2011, 8.1.-18.2.2012 ja 9.-27.4.2012, jolloin 3-9 vrk Ski-Inn majoituksiin sisältyy 1-2 hissilippua koko lomalle. Hiihdä Enemmän*-paketteja on tarjolla rajoitetusti, varaa omasi www.ski-inn.fi

RUKABOOKING* PYHÄBOOKING*

(08) 8600 300, myynti@ruka.fi

(08) 8600 400, myynti@pyha.fi

SKI.RUKA.FI SKI.PYHA.FI

SKI-INN ON MYÖS MAAN HELPOIN NETTIVARAUS Ski-Inn huoneistot varaat helpoiten nettikaupastamme www.ski-inn.fi, aina parhaaseen hintaan. Nettikaupasta saat myös hissiliput jopa 10 % edullisemmin, keycard-älykortit sekä pääsyliput bändi-iltoihin. Talven aikana valikoimiin lisätään myös vuokravälineet, jonka jälkeen saat netistä kaiken lomaasi ja hiihdät enemmän*.


Talven riemua Helsingissä, Ville Liikalan pimeä hetki, kuvaaja puussa – laskija puuterissa, Pyhän kansallismaisema kaamoksen valossa, rakkautta lumilautailuun, eksotiikkaa Nevadan hiekkadyyneillä, Xavier de le Rue äärirajoilla Chamonix’ssa – Nietoksen Huippukuvat koottuna neljälle aukeamalle.

Juha Laine Helsinki Aleksi Laitinen

NIetOS

74



Matti Ollila

NIetOS

76

Ruka

Ville Liikala


Jordan Manley

Monashee mountains

Dave Treadway


Juha Laine

NIetOS

78

Pyh채tunturi


Patrick Forsblom

Ruka

Pekko Manninen


Jordan Manley

NIetOS

80

Nevada

Hans Ludwig & Rachael Burks


Tero Repo

Chamonix

Xavier de Le Rue


AFTER SKI | BISTRO

Sanat: Noora Lintukangas

Arktista voimaa Pohjolan metsissä kasvavat maailman parhaat marjat. Mustikkamättäällä levähtäessään voi huomata istuvansa kultakaivoksen päällä.

Kesän mansikka-aika ei jää huomaamatta. Siitä pitävät huolen torikojujen mainoskyltit ja tiedotusvälineetkin. Herkuttelemme ahnaasti muutamat viikot, jotka mansikkakausi kestää. Mutta miten on muiden kotimaisten marjojen laita? Niiden villinä luonnossa kasvavien, kuten mustikan, puolukan, tyrnin ja hillan? Superfood-into toi muutama vuosi sitten kauppojen hyllyille jauhettuja ja kuivattuja tiibetiläisiä ja eteläamerikkalaisia goji-, acai- ja inka-marjoja, kun taas kotimaisia supermarjoja on vaikeampi löytää. Ekokauppa Ruohonjuuresta kerrotaan, että ulkomaisten marjavalmisteiden suosio on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Suomesta löytyy noin kaksikymmentä syötäväksi kelpaavaa, luonnonvaraista marjalajia. Miksi tilaamme marjoja ulkomailta? Yksi syy on, että ulkomaiset marjat on osattu tuotteistaa suomalaisia paremmin. Goji-marjoihin liittyy eksotiikkaa. Toinen syy on hinta: ulkomaiset supermarjat ovat halvempia.

NIetOS

82

Mutta hetkinen. Jokamiehen oikeudella metsästä haettavat mustikat eivät maksa kuin aikaa ja vaivaa. Eikö myös kotimaisuus ole aikamoinen valtti?

Tunturimustikka ja villimustikka sisältävät korkeamman määrän flavonoideja kuin mikään muu marja. Pohjoisessa ne saavat kasvuaikanaan myös hurjasti auringonvaloa.

S

Juuri mustikka onkin supermarjojen supermarja. Norjalaistutkimus kertoo sen parantavan ikääntyneiden muistia ja silmien terveyttä. Yhdysvaltalaistutkijat taas ovat havainneet mustikoiden antavan suojaa verenpainetautia vastaan. Sama vaikutus on myös ainakin vadelmalla ja mustaherukalla, joissa on samaa antosyaniini-flavonoidia. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa on havaittu, että lievästi ylipainoisilla naisilla jo sata grammaa mustikkaa tai tyrniä päivässä pienentää vyötärönympärystä selvästi.

upisuomalaisista mustikasta, puolukasta, tyrnistä, ruusunmarjasta, karpalosta, hillasta ja kaarnikasta eli variksenmarjasta löytyy hurjasti potkua. Kun ne käy itse poimimassa, tietää taatusti mitä suuhunsa pistää.

Juuri mustikka onkin supermarjojen supermarja.

Eksoottisten marjojen ongelmana ovat olleet säteilytykset, tehoviljely, rikasteet, torjunta-ainejäämät sekä joissakin tapauksissa valheelliset luomusertifikaatit. Lisäksi rahtaamiseen maailman toiselta laidalta liittyy kysymys logistiikkaketjun ympäristöystävällisyydestä.

P

erimmäinen syy suomalaisten marjojen heikkoon kysyntään lienee siinä, ettemme ylipäätään tiedä mitä syömme ja liitämme ruokaan paljon uskomuksia. Ostamme kaupasta


Mustikkasmoothie 4 annosta eineksiä ja moneen kertaan pakattuja ja kaukaa tuotuja ruokia. Koskaan aiemmin emme ole tienneet niin vähän elintarvikkeista, joita syömme. Kuka ne on tuottanut, miten sekä mitä ne itse asiassa sisältävät? Käytämme ruokailuun myös pienemmän osan tuloistamme ja vähemmän aikaa kuin milloinkaan aiemmin. Olemme vieraantuneet vuodenaika-ajattelusta, kauden vihannesten tunnistaminen on monelle hankalaa. Sienestäminen, marjastaminen ja kalan perkaaminen ovat katoavaa kansanperinnettä. Suomessakin syödään enemmän tuontihedelmiä kuin kotimaisia marjoja. Ihmiskeho kuulemma maatuukin nyky-

ään hitaammin kuin parikymmentä vuotta sitten, sillä saamme ruuasta päivittäin sellaisen määrän säilöntäaineita.

P

erinteet velvoittavat, sanotaan. Mutta usein perinteet myös mahdollistavat. Niin kuin isoäideiltä oppimamme tietous siitä, mistä löytyvät parhaat hillasuot, mustikkapaikat tai karpalomättäät. Mitä lähempänä ja mitä luonnollisemmin kasvanutta, sen parempi. Marjat ovat myös käytännöllisiä: mustikoita voi poimia suuhunsa suoraan metsästä ja niistä on hankalaa saada yliannostusta. On se vaan oma maa mustikka.

4 dl maustamatonta jogurttia 2 banaania 4 dl pakastemustikoita 3 rkl juoksevaa hunajaa 1 rkl leseitä tai pellavansiemeniä Soseuta ainekset tehosekoittimella ja tarjoile heti. Kokeile myös mustikkafruitieta, korvaa maustamaton jogurtti jääpaloilla ja marjamehulla.


AFTER SKI | KALLEN KÄÄNNÖS

Sanat: Petra Olamo Kuva: Patrick Forsblom

SANA HALLUSSA Kalle Palander pysyy otsikoissa, mutta toivoisi jo nuorempien pääsevän parrasvaloihin.

E

ipä ole ennen tällaista Kalle Palanderin suusta kuulunut. ”Minusta on tullut perustylsä urheilija, joita meillä Suomessa kyllä riittää. En mä enää jaksa korjailla ja paikkailla sanomisiani, niin kuin nuorempana.” Ihan kakistelematta Palanderin itseanalyysiä ei voi niellä. Hänellä tuntuu riittävän ajatuksia ja näkemyksiä keskivertosuomalaista enemmän. Palander on vuosien saatossa syöttänyt lehdistölle lukuisia otsikoita ja värikkäitä kommentteja. Pohjoisen mieheltä eivät sanat ole koskaan loppuneet kesken. Muutamista nuoruudessa suusta karanneista sammakoista ja niistä syntyneistä kohuista huolimatta Palander suhtautuu työtään tekeviin toimittajiin neutraalisti. ”Olen loistavassa asemassa siinä mielessä, että lähes kaikki jutut musta liittyvät urheiluun. Jos joskus jotain negatiivista on yksityiselämästä kirjoitettu, on siihen ollut syynsä”, hän myöntää.

M

aalialueella päivystävä sopulilauma ärsyttää monia urheilijoita. Palanderin mukaan kaikki kysymykset tuntuvat vääriltä ja turhilta silloin, kun lasku on päätynyt keskeytykseen tai kisa on mennyt huonosti.

NIetOS

84

”Nykyisin toimittajat tuntevat lajia paljon paremmin kuin vielä 15 vuotta sitten. Mutta muistan, kun siirryttiin lyhyempiin suksiin, kyseltiin minulta seuraavat viisi vuotta, että miltä ne lyhyet sukset nyt tuntuvat. Joskus on myös pitänyt selvittää toimittajalle maalialueella, että tämä kisa oli sitten suurpujottelua, ei pujottelua”, Palander muistelee. Tiedusteltaessa ikimuistoisinta omasta suusta syntynyttä otsikkoa saa Palanderilta vastaukseksi vain vaivautunutta hymähtelyä. ”Onhan niitä ollut…” Entäpä se iltapäivälehden otsikko, jossa totesit, että Itä-Eurooppa haisee ja jouduit sen vuoksi lähettämään Sloveniaan virallisen anteeksipyynnön? ”Olen joskus lukenut vanhoja haastatteluitani ja miettinyt, että miten olen noin voinut sanoa. Pahimmat ylilyönnit ovat opettaneet, miten lehdistön kanssa pitää käyttäytyä”, Palander väistää kysymyksen kuin pujottelukepin rinteessä. On kuitenkin jotain, mihin ajatustenvirtaa suoltavan urheilijankin on muistettava keskittyä. ”Ongelmani on, että kiroilen hirveästi. Mutta jos jätän haastatteluissa kirosanat pois, ei kommentistani tule sen sävyistä kuin tarkoitan. Kun lasku on mennyt omasta mielestä ´vitun hyvin´, mutta joudun sanomaan, että meni ´hirveän hyvin´, ei se todellakaan kerro, miltä

lasku tuntui”, Palander naurahtaa, ja vakuuttaa onnistuneensa siistimään suutaan vanhemmiten.

P

alander pitää julkisuutta osana ammattiaan. Alppimaajoukkueen otsikkoautomaatti harmittelee, että nuoret tähdet jäävät usein hänen varjoonsa, vaikka juuri heille haastattelut olisivat hyödyllisiä. ”Eihän minun sanomisteni pitäisi enää sillä tavoin edes ketään kiinnostaa. Toisaalta, jos tänä talvena räpsähtää kisoissa, niin sittenhän voisin taas alkaa aukoa päätäni”, Kalle remahtaa nauramaan. Lupauksesta ei taida kuitenkaan olla kyse.


It’s what’s inside that counts

Exclusive natural barley for a fresh and clean taste


AFTER SKI | SLOPESTYLE

Salomon Spirit huppari, 90€

Peak Performance Heli Loft takki, 495€

Halti Kolttu takki, 299€

Kuvat: Harri Tarvainen

NIetOS

86


Helly Hansen W Mission Midlayer takki, 130â‚Ź

Ride Madisson takki, 289â‚Ź


AFTER SKI | SLOPESTYLE

Smith Allure kypärä, 119€

Ride Shacket laskupaita ”tailored fit”, 119€

NIetOS

88


Halti Käännös housu, 229€

Salomon Superstition housut, 200€

Helly Hansen Mission Cargo housut, 200€

Peak Performance Keystone check housut, 275€


AFTER SKI | SLOPESTYLE

Salomon Reflex takki, 230€

NIetOS

90

Salomon Sidewaysbib housut, 350€


Peak Performance W Disentis parka takki, 395â‚Ź


AFTER SKI | SLOPESTYLE

RukaPyhä Passion for skiing* huppari, 59,90€ / Jr 45,90€ Kari Traa Rose roundneck aluspaita, 84€ RukaPyhä Passion for skiing* pipo by Villawool, 29€ / Jr 26€

Peak Performance Maroon hanskat, 55€

Ride Old skool pipo, 25€

Salomon Free pipo, 30€

Kari Traa Rose wool sukka, 27€

Helly Hansen Palm Reduction hanskat, 60€

NIetOS

92


AFTER SKI | HISSIFILOSOFI

Sanat: Arttu Muukkonen Kuvitus: Ossi Hiekkala

Laskulehtien pitäisi olla parempia Milloin olet viimeksi lukenut laskulehdestä huonosta tuoteuutuudesta tai keskuksesta, johon ei kannata mennä? Entä milloin näit viimeksi matkakertomuksen, jossa lumi oli korppua, aurinko ei paistanut koko ajan, eivätkä hissiliput olleet hintansa arvoisia? Laskulehdistä puuttuu terävyys ja uskallus tarttua epäkohtiin. Huonoista välineistä ei kirjoiteta, koska muuten mahdollinen mainostaja suuttuisi. Keskuksia kehutaan, koska matkat ovat yleensä hiihtokeskusten tarjoamia. Hissilippujen hinnatkin jäävät pimentoon, koska harva laskureissusta kirjoittava toimittaja maksaa itse hissilippujaan – joissakin lehdissä ilmainen reissu on jopa suurempi rahallinen hyöty kuin artikkelista maksettu korvaus.

L

askulehdet ovat outo laji aikakauslehtien maailmassa. Ne ovat kuin muotilehtiä: esitetään maailmasta vain hyvät puolet. Aurinkoisella säällä puuterissa kuvattu pysäytyskäännös näyttää hyvältä. Unelmia myydään, mutta niiden toteutumisesta ei oteta vastuuta. Tiedotteen ja uutisen raja on myöskin häilyvä. Kuka määrää suksien suunnan, jos mediatoimistossa sorvattu word-tiedosto menee sellaisenaan lehden sivuille? Monesti on hankala erottaa galleriakuvia lehtien alkupään mainoksista. Imitoivatko mainokset galleriakuvia, vai myyvätkö samat kuvaajat rinnakkaisruutuja lehdille ja mainostajille?

L

askulehtien päätoimittajilla on harvoin journalistisen alan koulutusta. En tiedä, onko se syy siihen, että julkaistaan 16 sivun kysymys-vastaushaastatteluja lähes kenestä tahansa. Ymmärrän kyllä logiikan: lehti saa helposti täytettä, kuvaaja saa ison palkkion ja laskija saa näkyvyysbonukset sponsoriltaan. Mutta. Unohtuiko lukija? Missä ovat laadukkaat tutkivat artikkelit ja syvälliset aiheet? Kevyitä matkakertomuksia on helppo tehdä oman laskemisen ohessa, mutta sellaiset jutut eivät haasta lukijaa, eivätkä tarjoa oivalluksia. Kivoja juttuja on helppo kirjoittaa, koska ne eivät vaadi paneutumista.

K

aipaan enemmän rohkeita näkökulmia, kyseenalaistuksia tarpeen mukaan, huumoria. Talouskin kiinnostaisi. Lappi on täynnä vain muutamina huippuviikkoina. Miten kaikilla on silti varaa investoida? Puoli miljoonaa suomalaista harrastaa laskemista, eli kyse on isoista rahoista. Miksei rahan liikkeistä kerrota? Lukija on lehden tärkein omaisuus. Jos lukija kokee saavansa lehdestä elämäänsä iloa, hän jatkaa lehden tilaamista tai irtonumeroiden ostamista. Iso lukijamäärä houkuttelee mainostajia, ja niin edelleen. Siksi lukijaa ei pitäisi aliarvioida. Kun lukija lähtee, ei jäljelle jää yhtään syytä tehdä lehteä.

Kirjoittaja on valokuvaaja ja toimittaja.


VIHREÄT EDELLÄKÄVIJÄT

Ensimmäiset Ski-In Ski-Out -hiihtokeskukset, joissa voit lomailla ilman autoa. Ensimmäiset ekosähkön ja uusiutuvasta luonnonvarasta tuotetun kaukolämmön käyttöön siirtyneet keskukset. Ensimmäiset EU:n Energiatehokkuussopimukseen liittyneet keskukset. Ensimmäiset hiihtokeskukset, jotka palkitsevat työntekijöitään polttoaineiden käytön vähentämisestä. Pyhä on Pohjoismaiden ja Suomen ensimmäinen hiilineutraali hiihtokeskus. Katso mitä muuta Rukalla ja Pyhällä tehdään osoitteessa ski.ruka.fi/ymparisto tai ski.pyha.fi/ymparisto.


LASKIJAN SANOIN

PALSTALLA JULKAISTAAN LASKIJOIDEN OMIA tarinOITA tai mietelauseITA, lähetä OMASI toimitukseen: toimitus@NIETOS.fi. Julkaistu teksti palkitaan.

SEINÄKIRJOITUS PYHÄN CARLSBERG-RINNEBAARISSA. Kuva: antti rikkilä


AFTER SKI | LUONTOHETKI Sanat ja kuva: Tuomo Pirttimaa

Karhun talvi Sydäntalvi. Paksu hanki, koskematon. Ensilumi satoi lokakuussa ja jäi maahan, nyt pehmeää kinosta on melkein metri. Hiljainen metsä. Hiekkaisen harjun rinteessä nukkuu karhu suuren kuusen juurakon alle kaivamassaan talvipesässä.

Kun kiima-ajasta on tultu yli, kuluu koko loppukausi vain yhteen tehtävään: talveen varustautumiseen, eli rasvan hankkimiseen. Lihan ja nahkan väliin karhu kerää viisi senttiä paksun henkivakuutuksen.

Vahvan lumen alta ei erotu minkäänlaista kumparetta. Kukaan ei löydä tätä pesää, vain lumessa oleva pieni reikä ja siitä nouseva ohut hengityksen huuru kertoo, mitä hangen alla on.

Nietoksen alla karhu pysyy elossa rasvalla. Se on myös karhun juoma. Kun gramma rasvaa palaa soluissa, syntyy enemmän kuin gramma vettä. Siihen ei pysty mikään muu eläin kuin karhu.

Sydäntalvi ja karhun sydän, molemmissa sama hitaus. Kymmenen lyöntiä minuutissa. Tu-dum. Kuusi sekuntia. Tu-dum. Talvi on karhulle ratkaisevaa aikaa. Kaikki sen elämässä tähtää talveen: siihen miten talvesta selviää, ja siihen, mitä talvella tapahtuu.

Tammikuun alku. Kesäkuussa paritellut naaras synnyttää talvipesään nyrkin kokoiset kitisevät pennut. Yhden, kaksi tai kolme. Emo nukkuu lokakuussa aloittamaansa unta, pennut hakeutuvat sen nisälle imemään koko eläinkunnan vahvinta ruokaa, karhunmaitoa.

Koko kesäkin on talvea. Heräämisen jälkeen sillä on muutama viikko aikaa syödä ja karistaa pahin heikkous harteiltaan. Toukokuun lopulla alkaa kiima. Seuraavana talvena syntyvän pennun uusi elämä saa alkunsa kesäkuun alun päivinä.

Hangen päällä jatkuu keskitalvi, mutta sen alla, turvassa, pennut kasvavat hyvää vauhtia. Pesässä lämpötila on plussan puolella, ja emonsa mahaa vasten painautuneet pennut voivat hyvin. Auringon ne näkevät neljän kuukauden päästä.

| APRES-SKI

LUONTOHETKI

NIetOS

96


LASKIJAN SILMIN

palstalla julkaistaan laskijan ottama kuva tAi vaikka lasku- tai talviaiheinen tatuointi. ota yhteyttä toimitukseen: toimitus@NIETOS.fi. Julkaistu kuva palkitaan.

Antti Rastivo aloitti slalom-laskettelun pikkupoikana. Mäenlasku loppui ylioppilasvuonna, kun hänen olisi pitänyt itse aloittaa harrastuksen rahoittaminen. Kymmenen vuotta myöhemmin lapsuusvuosien ystävä Jari Salo suositteli Rastivoa tekemään Wille YliLuoman pro model -laudan grafiikan. Silloin tapahtui käänne. ”Joni Mäkinen opetti minulle alkeet ja siitä innostuneena ryhdyin lautailemaan.” ”Kuvan piirros on ensimmäisestä Yli-Luomalle suunnittelemastani laudasta. Se jäi melkein julkaisematta, koska kyseisenä ajankohtana New Yorkin tornit romahtivat.”


Audi Teknistä etumatkaa

Uusi Audi Q3. Vastaus uusiin odotuksiin. Katso ja koe >> youtube.com/AudiQ3

“Maailma ei ole valmis, joten jatkamme sen

kehittämistä.” Tuomas Toivonen, Arkkitehti, Helsinki.

Audi Q3 2.0 TDI (103 kW) autoveroton hinta 30.640 € + arvioitu autovero 7.955 €*, kokonaishinta alk. 38.595 €. Keskikulutus 5,2 l/100 km. *CO2-päästöt 138 g/km. Hintaan lisätään jälleenmyyjäkohtaiset toimituskulut. Kuvan auto erikoisvarustein.


Anna palautetta Nietoksesta voit voittaa pääpalkintona 500 euron RukaPyhä-lahjakortin. Vastaajien kesken arvotaan myös muun muassa Smithin, Peak Performancen ja Kari Traan tuotepalkintoja. Arvonnat suoritetaan kauden päätyttyä toukokuun 2. päivä.

Täytä, leikkaa irti ja lähetä meille! Voit myös jättää palautteen ja osallistua lukijakilpailuun osoitteessa NIETOS.fi. Palautteesi vaikuttaa seuraavan Nietoksen sisältöön ja ulkoasuun. PARAS JUTTU OLI: SILMÄÄ MIELLYTTI: OLISI VOINUT JÄTTÄÄ POIS: HALUAISIN LUKEA SEURAAVASSA LEHDESSÄ:

HALUAISIN NÄHDÄ SEURAAVASSA LEHDESSÄ:

TERVEISENI TOIMITUKSELLE:

Täytä yhteystietosi lomakkeen kääntöpuolelle. Huom! Rastita ruutu, jos haluat ensi kauden lehden kotiin kannettuna.


laskufiiliksiä ilmaiseksi kotiin! Kyllä kiitos! Haluan ensi kauden Nietoksen kotiini postitettuna NIMI

(rasti ruutuun = lehti kotiin)

Lähetä täytetty vastauskortti 1.5.2012 mennessä. (Huom. Kausikortin haltijoille lehti postitetaan automaattisesti. Kerran tilauksen tehneille postitus jatkuu automaattisesti.) Voit tehdä tilauksen myös osoitteessa nietos.fi.

OSOITE SÄHKÖPOSTI Haluan vastaanottaa sähköpostitiedotteita myös Rukan ja Pyhän yritystuotteista. Täytä tiedot selkeällä käsialalla. Tilauslomakkeen kääntöpuolella on lukijakilpailu, johon osallistumalla voi voittaa hienoja palkintoja. Lukijakilpailuun osallistuminen ei edellytä lehden kotitilausta.

NIetOS

100

Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot

NIETOS Rukakeskus Oy Tunnus 5018702 00003 VASTAUSLÄHETYS



Nauti kuten haluat

Tutustumisloma Kuusamossa, Rukalla tai Pyhällä 4:lle 180 €/3 vrk (norm 520) Lähde huippuedulliselle hiihtolomalle ja tutustu uusiin, upeisiin Holiday Club -loma-asuntoihin. Kuusamon Tropiikissa lomaan sisältyy majoitus kylpylähotellin tilavassa huoneessa (max. 2 aik. + 2 lasta) sekä aamiaiset ja kylpylän vapaa käyttö. Rukalla majoitus on RukaSuites tai Aurinkorinne-huoneistossa ja Pyhällä PyhäSuites-huoneistoissa 4:lle. Lomiin sisältyy pyyhkeet, vuodevaatteet ja loppusiivous. Tarjous on voimassa 31.10.–18.12.11 ja 9.1.–17.2.12. Tarjouksen edellytyksenä on, että osallistut lomasi aikana mahdollisen puolisosi kanssa Holiday Club -esittelyyn.

Soita 03 06 8600 ark. 8–18 la 10–15 www.holidayclub.fi


Me hoidamme Sinut takaisin rinteeseen.* *Orto-Lääkärit lääkäriasema lukeutuu Suomen merkittävimpiin yksityisiin liikuntalääketieteen, ortopedian ja käsikirurgian osaajiin. Huippuluokan erityisosaajamme; 17 ortopedia, kolme käsikirurgia ja kaksi liikuntalääketieteen erikoislääkäriä sekä osaava henkilökuntamme takaavat palvelulupauksemme, HOIDETTU, pitävyyden.


JOKAISELLA ON OIKEUS HIIHTÄÄ ENEMMÄN*

Ruka ja Pyhä muodostavat Suomen johtavan hiihtokeskusyrityksen ja niitä yhdistää aito intohimo suksilla olemiseen – Passion for skiing. Me olemme tehneet jo ennen lomaasi kaikkemme, jotta Sinulla on lomallasi oikeus hiihtää enemmän – ja paremmin.

1

SUUNNITELTU HIIHTÄJILTÄ HIIHTÄJILLE

PARHAAT HISSIT, PISIN HIIHTOKAUSI JA RINTEITÄ JOKAISELLE Huippunopeiden kuuden hengen tuolihissiemme yläasemilta avautuvat tuntureiden parhaat rinteet. Hiihtopäiväsi ei kulu siirtymärinteillä tai jonoissa, vaan saat nauttia siitä miksi olet tunturiin tullutkin – hiihtämisestä. Halutessasi yli 200 päivää vuodessa.

2

Ruka ja Pyhä on rakennettu rakkaudesta lumeen ja hiihtämiseen eikä hiihtokeskuksen olemassaolon perimmäinen syy – hiihtäminen – ole päässyt unohtumaan. Eron huomaat hiihtämällä.

RUKABOOKING* PYHÄBOOKING*

(08) 8600 300, myynti@ruka.fi

(08) 8600 400, myynti@pyha.fi

SKI.RUKA.FI SKI.PYHA.FI

3

SKI-INN MAJOITUKSESTA SUORAAN MÄKEEN

Myös majoitus Rukalla ja Pyhällä on suun niteltu niin, että voit hiihtää enemmän. - SkiInn majoituksessa laitat sukset jalkaan jo ulko-ovella. Autoa et tuntureissa lomallasi tarvitse - senkin ajan voit hiihtää enemmän.


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.