ProAgria Itä-Suomi 04/2014 by ProAgria Pohjois-Karjala

20. vuosikerta 4/2014

kasvi ja ympäristö

talous ja kotieläin 3 - 13

14 - 22

yritys

Maa- ja kotitalousnaiset ja ProAgriat FARMARI 2015 23 - 24

25 - 31

Uusia ratkaisuja

Työterveysyhteistyöllä

investointien rahoitukseen, kassanhallintaan ja tuotosseurantaan

terveempiä työvuosia

Joensuun seudun kunnat tekivät historiaa perustamalla Maitoa markkinoille –vakuussäätiön marraskuun alussa. Säätiö on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja se myöntää täydentäviä vakuuksia maito- ja lihatilojen tuotantorakennusinvestointeihin. Riittävien vakuuksien järjestäminen on ollut keskeinen pullonkaula navettainvestoijille tuotantoyksiköiden kasvaessa, ja tätä ongelmaa säätiö pyrkii osaltaan ratkaisemaan. Vakuussäätiön tyyppinen taustatuki on erityisen tervetullut nyt, kun Ukrainan kriisin ja Venäjän talouspakotteiden myötä maidon hinta on jonkin verran laskenut, ja epävarmuus markkinoilla kasvanut. Toisaalta globaalina trendinä kotieläintuotteiden kysynnän jatkuva kasvu erityisesti Aasian kasvavilla markkinoilla antaa selvän positiivisen signaalin investointipäätöksille. Vaikka kustannustasomme on kansainvälisesti katsoen korkea, antaa vahva osaamisemme ja tietyt luontaiset etumme, kuten esim hyvän laatuisen veden riittävyys, vahvat perusteet panostaa maidon tuotantoon myös pitkällä aikavälillä. Kuntien tekemä päätös on myös vahva signaali maatiloille siitä, että maitosektorin tulevaisuuteen uskotaan. Uuden EU-ohjelmakauden käynnistymiseen liittyvä viranomaisvalmistelu on aina ollut tuskaista, ja nytkin on väläytelty viiveitä v. 2015 tukien maksuun. Tämä aiheuttaa luonnollisesti huolta viljelijöiden piirissä ja erityisesti äskettäin investoineilla tiloilla, joilla tukien merkitys maksuvalmiuteen on erityisen suuri. Huolellinen kassabudjetointi auttaa ennakoimaan maksuvalmiuden kapeikkoja, ja tähän ProAgria tarjoaa myös apuaan. Kannattaa soittaa tai laittaa viestiä talousasiantuntijoillemme ja pyytää heitä kertomaan palvelusta. Maidon tuotannon kehittämisen vahva perusta on luotu aikanaan karjantarkkailuyhdistysten toiminnan kautta. Assistentit kiersivät tilalta toiselle ja itsekin olin heitä ja sitä mystistä vihreää laatikkoa pienenä poikana hevospelillä kuskaamassa. Assistentti oli odotettu vieras. Aikaa on kulunut ja tarkkailuyhdistykset liittyneet ProAgriaan ja nyt ollaan tuotosseurantaa uudistamassa uudelle tasolle. Tässä uudistuksessa tietojen keruu ja näytteenotto on erotettu tulosten analysoinnista sekä tuotannon kehittämisestä. Tuotosseurannan asiantuntijat huolehtivat tietojen keruusta ja laadun hallinnasta. Tekniset asiantuntijat opastavat uuden tekniikan tuomasta mahdollisuuksista, muun muassa maitonäytteiden ottamisesta. Tuotannon ja ruokinnan ohjaus toteutetaan niihin erikoistuneiden asiantuntijoiden toimesta, saatuja seurantatietoja hyödyntäen. Farmari –näyttely ensi heinäkuun alussa Joensuussa tuo esille viimeiset uutuudet niin kotieläin- kuin kasvisektoriltakin. Farmarin näyttelykentät ovat hyvää vauhtia täyttymässä. Samoin Joensuun ja lähialueen majoitustilat. Nyt onkin hyvä aika tehdä päätös Farmariin lähdöstä ja hoitaa majoitukset lomitukset ym valmistelut aikanaan. Lisää tietoa löytyy nettisivuiltamme www.farmari.net.

Yhteiskunnallinen paine työurien pidentämiseksi on selvästi havaittavissa, tätä sanomaa tulvii monesta eri lähteestä. Yhtenä luontevana keinona työurien pidentämiseen esitetään työterveyshuoltoa. Työterveyshuollon toiminnan painopistettä halutaan siirtää sairaanhoidosta ennalta ehkäisevään toimintaan, työntekijän työkyvyn ja jaksamisen tukemiseen. Työterveysyhteistyötä työpaikan tai yrityksen ja työterveyshuollon välillä halutaan vahvistaa nykyisestä ja lisätä työterveyshuollon näkyvyyttä työpaikoilla. Mitä toimiva työterveysyhteistyö sitten tarkoittaa maatalousyrittäjien osalta? Lähtökohtana tulisi olla nykyistä tiiviimmät kontaktit yrittäjän ja työterveyden ammattilaisen välillä. Vuosittainen kontakti, yhteydenpito puhelimella, sähköpostilla tai kasvotusten, on menestyksellisen yhteistyön lähtökohta. Tässä yhteydessä keskustellaan yrittäjän tarpeista ja toiveista työn, työolojen ja terveyden osalta, ja miten työterveyshuolto voi näissä asioissa auttaa. Onko kenties tarve käydä maatilalla selvittämässä jotain työhön tai työympäristöön liittyvää asiaa? Tai onko yrittäjän terveydentilassa tapahtunut muutos, joka laukaisee tarpeen terveystarkastukselle? Vuosittaisen kontaktin tavoitteena on ylläpitää säännöllistä keskusteluyhteyttä ja siten kyetä mahdollisimman varhain reagoimaan muutoksiin terveydessä tai työssä. Työterveyshuollon toimintaa tulee suunnata nykyistä enemmän asiakkaiden tarpeiden mukaisesti määrävälein tapahtuvien

peruskartoitusten sijaan. Esimerkiksi työterveyshuollon tilakäyntiä on totuttu odottamaan neljän vuoden välein, ja siihen myös nykyinen ohjeistus ja lainsäädäntö osapuolia kannustaa. Mutta tarpeista lähtevä työolojen selvittäminen edellyttää joustavampaa käytäntöä. Tilakäynnin voi tehdä vaikka vuosittain, jos se aiheelliseksi katsotaan. Mennään yrittäjän ja tilan tarpeiden mukaan, suunnataan käynnit johonkin rajattuun asiaan, esim. ergonomisiin tekijöihin tai koneturvallisuuteen tai jaksamiseen, ja tehdään tilakäynti soveltuvalla kokoonpanolla. Työpari terveydenhoitaja ja maatalouden asiantuntija on hyvä lähtökohta etenkin työterveyshuoltoa aloitettaessa ja laajoja perusselvityksiä tehtäessä. Suunnatuilla tilakäynneillä selvityksen voi tehdä edellisten lisäksi myös työfysioterapeutti, lääkäri tai työpsykologi. Maatilan työympäristön ja yrittäjien työhyvinvoinnin monitahoiset haasteet edellyttävät usein moniammatillista lähestymistä työterveyshuollolta. Yrittäjien terveydentilan ja toimintakyvyn lisäksi työssä jaksamista on hyvä tarkastella nykyisten ja vaihtoehtoisten työmenetelmien, töiden jakamisen (mm. ulkoistaminen) ja taloudellisten realiteettien kautta. Näissä kysymyksissä työterveyden ammattilaiset voivat tukeutua monipuoliseen maatalousneuvontaan, jota ProAgria asiakkailleen tarjoaa.

Samanlaista Uuden aallon henkeä tarvittaisiin tämän päivän Suomessakin. Tällä hetkellä tuntuu, että koko maa on lievästi sanottuna lamaantunut. Uusia yrityksiä ei tunnu syntyvän millään ja entisetkin ovat varovaisia ja lähinnä irtisanovat työväkeään. Pienyritysten sukupolvenvaihdosten määrä ei riitä uudistamaan yrittäjäkuntaa ja valmiit toimivat yritykset lopettavat vetäjän puutteessa toimintansa. Ihan varmasti monia toimivia ja työllistäviä yritysideoita jää toteuttamatta pelkästään yleisen lamaantuneen ja ylivarovaisen ilmapiirin vuoksi. Uskoa ja varmuutta oman liikeidean toimivuudesta tietysti tarvitaan ennen kuin käytännön

toimenpiteitä aloitetaan, sitä vaativat jo rahoittajat ja muut yhteistyökumppanit. Osaavaa, innostavaa, puolueetonta, paikalliset olosuhteet tuntevaa ja kohtuuhintaista sukupolvenvaihdos- ja muuta yrityspuolen osaamista tarjoaa tietenkin, oman alueesi ProAgria. Ota rohkeasti yhteyttä jos tuntuu siltä, että sisälläsi asuu pieni yrittäjä. Työtä tekemällä ja yrittämällä on tämä maa ennenkin saatu ylös pahemmistakin pinteistä.

Farmari-terveisin Eero Parviainen toimitusjohtaja ProAgria Pohjois-Karjala ry

Lehden julkaisija: ProAgria Pohjois-Karjala Torikatu 9A, PL 5 80101 Joensuu Lehti ilmestyy v. 2015 viikoilla 7, 15, 37 ja 48 Toimitus: Päätoimittaja Eero Parviainen p. 040 301 2435 Toimitussihteeri Anu Pesonen p. 040 301 2436 anu.pesonen@proagria.fi Ilmoitusmyynti: T:mi Jorma Viitanen p. 045 122 5305, jorma.viitanen@kotiposti.net Sivunvalmistus: ProAgria Pohjois-Karjala / Marko Natri p. 040 301 2427, marko.natri@proagria.fi Etusivun kuva: Marko Natri

Päkirjoitus Jotakuinkin tuonkaltaisella otsikolla alkoi 80- luvun alussa kultakautensa eläneen Suosituin -aikakauslehden jokainen numero. Suosituin- lehti oli omakustannuslehti, jota toimitti muutaman juvalaisen lukiolaisen porukka. Sama tiimi toimi aktiivisesti muillakin aloilla, oli bändiä ja monen moista muuta viritystä. Yhteistä oli innostuminen tekemiseen ja uusien asioiden opetteluun siinä samalla. Aina ei välttämättä onnistuttu ainakaan heti ensimmäisellä kerralla, mutta siitä ei lannistuttu vaan yritettiin seuraaval-

la kerralla vielä lujempaa. Samanlaisia aktiiviporukoita oli 1970- 80- lukujen vaihteessa ympäri Suomen, musiikin puolelta alkunsa saanut Uusi aalto ja Punk levisivät monelle elämän alueelle. Perustettiin bändejä, lehtiä, elävän musiikin yhdistyksiä, teatteriryhmiä ja paljon muuta vapaaehtoistoimintaa, josta virisi osalle porukkaa jopa kokopäivätyö. Into tehdä itse ja samalla oppia tekemisestään oli käsin kosketeltavaa ja tarttui ja innosti muitakin kokeilemaan uusia asioita.

Jukka Mäittälä kehittämispäällikkö Työterveyslaitos Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö

PUNKKIA SUOMI! Pasi Pulkkinen ProAgria Etelä-Savo hallituksen puheenjohtaja

talous Neuvo 2020 -maatilojen neuvontajärjestelmästä

P Asiantuntijapalveluun on käytettävissä 3500 euroa ohjelmakauden aikana. P Neuvonta on maksutonta viljelijälle. P Neuvo 2020 korvaa nykyisen tilaneuvontajärjestelmän. P Tarjolla neuvontaa koko ohjelmakauden ajan, vuosina 2015–2020. P Neuvonta on luottamuksellista ja erillään tarkastuksista.

Hyödynnä ProAgrian asiantuntijoiden osaaminen tuki. Kysy lisää omalta asiantuntijaltasi!

Hyödynnä uutta Neuvo 2020 -maatilojen neuvontajärjestelmää Ensi vuoden alusta alkaen viljelijän on mahdollisuus saada suunnitelmia, selvityksiä ja kartoituksia maatilan ympäristökysymyksiin, kasvinsuojeluun, eläinten hyvinvointi- ja terveysasioihin, energiatehokkuuteen ja luomutuotantoon. Ky seessä on Neuvo 2020 -maatilojen neuvontajärjestelmän palvelutarjonta, joka korvaa nykyisen tilaneuvontajärjestelmän. Samalla se laajenee merkittävästi nykyisestä. Esimerkiksi energiasuunnitelmien laadinta siirtyy tämän järjestelmän alle. Neuvontaa tarjotaan Neuvo 2020 -järjestelmän puitteissa myös luomutuotantoon, integroituun kasvinsuojeluun, erilaisiin ympäristökartoituksiin ja uusien ratkaisujen testaamiseen innovaatioihin - sekä eläinten hyvinvointi- ja terveyskysymyksiin. Neuvontaa saa haluamastaan aihealueesta omien tarpeiden ja

lähtökohtien mukaan. Neuvonnan voi tilata itse hallinnon järjestelmästä tai kysyä suoraan palvelun tarjoajilta. Neuvontaa voi käyttää samasta aihealueesta useamman kerran ohjelmakauden aikana.

Varmuutta, optimointia ja verkostoja Neuvonnan avulla saa varmuutta ja oikeellisuuden tarkistamista ehtoihin ja säädöksiin sekä vaatimusten ymmärtämiseen ja noudattamiseen käytännössä. Neuvonnassa tehdään myös kartoituksia ja selvityksiä, joka voi herättää kiinnostusta tilalle soveltuviin uusiin ympäristötoimiin, energiaratkaisuihin ja hyvinvointitoimenpiteisiin. Neuvontajärjestelmän kautta tarjottava neuvonta on luottamuksellista ja selvästi erillään tarkastuksista. Maatilojen neu-

vontajärjestelmän neuvojat on hyväksytty järjestelmään pätevyyden, koulutusten ja tentin kautta. Neuvontaa tarjotaan vuoden 2015 alusta koko ohjelmakauden ajan eli vuosina 2015–2020. Viljelijällä on mahdollisuus käyttää asiantuntijapalveluita 3500 euron edestä ohjelmakauden aikana. Lisätietoa: Etelä-Savo Petri Tunnila p. 040 533 6683 petri.tunnila@proagria.fi Pohjois-Karjala Päivi Turunen p. 040 301 2452 paivi.turunen@proagria.fi Pohjois-Savo Heidi Jaukkuri p. 0400 867 400 heidi.jaukkuri@proagria.fi www.mavi.fi www.proagria.fi

Luomutilojen Neuvo 2020 Luomupalvelut uudessa maatilojen neuvontajärjestelmässä Neuvo 2020 -maatilojen neuvontajärjestelmä korvaa nykyisen tilaneuvontajärjestelmän ja maatilojen energiaohjelman. Uuden ohjelmakauden järjestelmä on entistä kattavampi sisältäen luomutiloille uusia palveluja. ProAgrian palvelut maatilojen neuvontajärjestelmässä antavat varmuutta tukivalintojen oikeellisuudesta. Neuvontajärjestelmässä tehtävät selvitykset ovat hyvä pohja erilaisiin tuotannon johtamiseen liittyviin valintoihin sekä antavat varmuutta tukiehtojen täyttymisestä. Pienryhmätoiminta tarjoaa mahdollisuuden luoda toimivia verkostoja, joissa

opitaan hyviä käytäntöjä ja uusia menetelmiä. Talouslaskurien avulla voimme selvittää kannattaako luomuun siirtyminen. Samalla on mahdollisuus kartoittaa luomuun siirtymisen vaikutuksia tilasi toimintaan. Kartoitus voidaan tehdä sekä kasvituotanto- että kotieläintuotantovaihtoehdoille. Luomutarkastusta edeltävällä käynnillä tarkistamme yhdessä, että tilasi toiminta luomuehtojen mukaisessa kunnossa. Kasvukauden aikana on mahdollista tutkia maan rakennetta peltomaan laatutestillä. Tarjolla on toimenpidesuunnitelma myös kasvituhoojien hallintaan luomumenetelmin. Sinulla on tällöin mahdollisuus saada neuvontaa rikkakasvien,

tautien ja tuhohyönteisten haittojen vähentämiseen. Tavoiteaikataulu Neuvo 2020 aloitukselle on helmikuu 2015. Voit hyödyntää neuvontapalveluita 3500 euron arvosta koko ohjelmakauden aikana. Palvelun kustannukseksi yrittäjälle tulee vain korvaukseen lisättävä arvonlisäveron osuus.

Tukipuntari

— löydä parhaat ympäristökorvauksen ratkaisut ja pellon käytön vaihtoehdot. Haarukoi ympäristötuen eri vaihtoehtoja yhdessä ProAgrian asiantuntijan kanssa. Käytössämme on Tukipuntari-työkalu, joka helpottaa löytämään toimivimmat ympäristökorvauksen ratkaisut tilallesi. Saat tilakohtaisen kokonaistukimäärän arvion ja vaihtoehdot pellon käytön muodoista erityyppisille alueille. Nyt on oikea aika ennakoida, miten uudistuvat tuet vaikuttavat tilasi tulokseen!

Maisema- ja luontokohteiden kartoitus Tilallasi voi olla useita arvokkaita maisema- ja luontokohteita. Yhdessä maisema-asiantuntijan kanssa löytyvät kohteet, joille on mahdollista tehdä Maatalousluonnon monimuotoisuutta ja maiseman hoitoa koskeva ympäristösopimus. Näitä kohteita voit myös hyödyntää tilan tuotteiden markkinoinnissa. Pyydä maaja kotitalousnaisten maisema-asiantuntija tilallesi kartoittamaan kohteet ja neuvomaan niiden hoitamisessa.

Maittava täysrehu robottiruokintaan Maito-Tähti 210 Robotti - Suosittu, elävää hiivaa sisältävä houkutusrehu - Tehostaa kiertoa ja pitää pötsin ja sorkat kunnossa - Sisältää runsaasti sulavia kuituja, lisättyä biotiinia ja korotetun määrän E-vitamiinia

Juha-Antti Kotimäki luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Lisätietoa: http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Sivut/tilaneuvonta.aspx#sthash.L0L9Gnvg.dpuf

Myynti: maatalouskaupat

talous

Luomusitoumusjärjestelmä keväästä 2015 alkaen Tulevana keväänä on kaikilla luomutukia hakevilla edessä uusien luomusitoumusten teko. Entisestä ympäristötuen erityistukisopimuksesta siirrytään omaan tukijärjestelmäänsä, missä sopimus vaihtuu sitoumukseksi luonnonmukaisesta tuotannosta. Sitoumuksen perusehdot noudattavat pitkälti entistä järjestelmää, mutta muutamia isompia muutoksia sinne on tullut. Niistä seuraavassa tarkemmin sen tiedon pohjalta, mikä tätä tekstiä kirjoitettaessa marraskuun alussa on käytettävissä.

Luomukasvintuotannon sitoumukset Luomusitoumuksen tekoon tarvittava minimipinta-ala nousee 5 hehtaariin peltoviljelytiloilla ja 1 hehtaariin puutarhakasveja

viljelevillä. Koulutusvaatimus pysyy luomukasvintuotannon sitoumuksissa ennallaan eli luomuaiheista koulutusta tulee olla hankittuna 5 päivää. Koko tilaa on pääsääntöisesti viljeltävä luonnonmukaisesti. Poikkeuksena on tilanne, missä halutaan tuottaa luonnonmukaisia avomaanvihanneksia osalla lohkoista, jolloin muu peltoala voi olla tavanomaisessa tuotannossa. Lisäksi luomukasvintuotantotilalla voi tietyin edellytyksin olla tavanomaista tuotantoa kasvihuoneissa. Myyntikasveja tulee edelleen kasvitilalla olla viljelyssä vähintään 30% sitoumusalasta. Myyntikasveja ei tarvitse viljellä vaan koko ala voi olla nurmella, jos kasvitilalla on kirjallinen rehuntuotantosopimus luomukotieläintilan kanssa ja pääosa sadosta menee tälle rehuksi.

Kotieläintilat, joilla sadosta yli puolet menee rehuksi omille tavanomaisille eläimille, ovat vapautettu myyntikasvivaatimuksesta ensimmäisen 5–vuotisen sitoumuskauden ajan. Mutta, jos tällainen tila haluaa viiden vuoden jälkeen jatkaa luomukasvintuotantoa, tulee sen joko siirtää omat eläimet luomuun tai ottaa viljelykiertoon mukaan vähintään 30% myyntikasveja (eli muuta kuin nurmea). Tämä muutos ehdoissa aiheuttaa haasteita monelle nykyiselle kotieläintilalle ja erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja tulee pohtia tarkkaan ensimmäisen sitoumuskauden aikana. Luomukasvintuotannon tuki tulee olemaan 160 EUR/ha ja avomaan vihannesviljelyalalta 600 EUR/ha.

Luomukotieläintilan sitoumukset Luomukotieläintiloille tulee uutena vaatimuksena 2 päivän luomukotieläinaiheinen koulutusvaatimus aikaisempien 5 kasvipuolen koulutuspäivän lisäksi. Kokonaan uutta luomukotieläinsitoumusta hakevien tilojen tulee suorittaa nuo kaksi kotieläinpäivää ennen sitoumuksen tekoa eli huhtikuun loppuun mennessä. Viimeisimmän tiedon mukaan luomukotieläinsopimuksessa jo aiemmin olleiden tilojen ei tarvitsisi tuota lisäkoulutusta hankkia, mutta pysytään asiassa kuulolla, jos muutoksia vielä tulee. Tässä lehdessä on tietoa tulevan kevään luomukotieläinpäivistä. Luomukotieläinsitoumuksen tekevällä tilalla tulee olla eläimiä vähintään 0,3 ey/sitoumus-

hehtaari vuosittain. Eläinyksikkömäärät lasketaan kalenterivuosittain ja ensimmäisenä sitoumusvuonna aikaväliltä 1.5.31.12.2015. Eri eläinten eläinyksikkökertoimet muuttuvat hieman uudelle tukikaudelle (esim. alle 6 kk:n ikäinen vasikka on jatkossa 0,4 ey). Eläinlajeja voi halutessaan vaihtaa sitoumuskauden aikana. Luomukotieläintuotannon tuki tulee olemaan 134 EUR/ha. Voidakseen optimoida tukitasot, kannattaa kotieläintilalla olla eläintiheyden vähintään 0,35 ey/ ha, jolloin saa myös LFA:n kotieläinlisäosan 60 EUR/ha. Pirkko Tuominen Luomun erityisasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

Maitoa Markkinoille vakuussäätiö tulille Maitoa Markkinoille vakuussäätiö perustettiin Joensuussa

Lisäksi tarvitaan vuosittain vähintään 400 uutta lehmäpaikkaa pienempiin navettainvestointeihin ja peruskorjauksiin. Vuosittain poistuu maidontuotannon lopettavien tilojen johdosta noin 500 lehmäpaikkaa.

Suomen ensimmäinen maidontuottajien investointeja edistämään tarkoitettu vakuussäätiö perustettiin 6.11.2014 Joensuun kaupungin talolla. Perustajakuntien edustajat kokoontuvat allekirjoittamaan säädekirjan ja muut perustamiseen tarvittavat asiakirjat. Säätiön toiminnan mahdollistaa uuden EU-ohjelmakauden maaseutuohjelman kirjaus, jossa annetaan oikeus muullekin julkiselle taholle kuin valtio, myöntää takauksia investointiluottoihin. Varsinainen toiminta voidaan käynnistää kun EU:n on hyväksynyt Suomen maaseutuohjelman.

Miten säätiön takaus soveltuu navettainvestointeihin

Maidontuotanto nousuun lähellä meijeriä Pohjois-Karjalan kunnat ovat panostamassa vahvasti maidontuotannon kehittämiseen maakunnassa. Säätiön perustavat Joensuun ja Outokummun kaupungit sekä Juuan, Kontiolahden, Liperin ja Povijärven kunnat. Tavoitteena on saada uusia investointeja maidontuotantoon lähellä Joensuun Valion tehdasta. Joensuun tehdas käyttää maitoa jalostukseen noin 200 milj litraa ja Pohjois-Karjalan maidontuotanto on 135

milj litraa. Vakuussäätiön perustaminen on yksi myönteinen signaali kuntien kokonaisvaltaisesta elinkeinojen kehittämisestä. Valmistelussa on ollut mukana laaja yhteistyöverkosto: Kaupunkien ja Kuntien edustajat, Joensuun seudun maaseutupalvelujen yksikkö, Josek Oy, ProAgria Pohjois-Karjala, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Toimitilayhtiöt, Pankit, Osuuskunta ItäMaito, MTK-PohjoisKarjala, Maidontuottajat, Asian-

ajotoimisto Simonen&Savolainen Oy ja Jaanu Consulting Oy.

päätöksen takauksen myöntämisestä navettainvestoijille.

Vakuussäätiön toimintaperiaate

Investoinnit

Vakuussäätiö toimii niiden kuntien alueella, jotka ovat tehneet takaussitoumuksen säätiön kanssa. Säätiö voi taata investointiluottoja 100000-500000 EUR edestä yritystä kohden. Säätiön hallitus käsittelee ja tekee

Maakunnassa on asetettu tavoitteeksi 150 miljoonan litran maidontuotanto. Jokainen tilakohtainen laajentaminen on tärkeä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää 2-3 uuden vähintään 150 lehmäpaikan navettainvestoinnin toteuttamista vuosittain.

Navettainvestointien koko on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana merkittävästi. 150 lehmän navetta maksaa valinnoista riippuen 1,5–2,5 milj EUR. Vakuussäätiön takaus soveltuu parhaiten yli 100 lehmän navettainvestointeihin. Tämän luokan investointeja on suunnitteilla perustajakuntien alueelle 2-3 kappaletta vuosina 2015–2016. Vakuussäätiön perustamisella voidaan antaa lisäpotkua myös maidontuotannon yhteisyritysten suunnittelun ja toteutukseen. Useamman tilan pelloilta voidaan saada riittävä määrä rehua osakeyhtiön navetan rehuhuoltoon ja lannan levitysalaksi. Näin maidontuottajat voivat päästä tehokkaaseen tuotantoon ja eläimille saadaan hyvät olosuhteet ja mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Antero Stedt Investointipalveluiden asiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

talous

ProAgrian Tilipalvelut yrityksen kumppaniksi

Yrityksen taloushallinnon ulkoistaminen voi tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi yritysmuodon muutoksen yhteydessä. Viime vuosina moni maatila on päätynyt osakeyhtiöittämään toimintansa, mikä esimerkiksi kirjanpidossa tarkoittaa velvoitetta siirtyä kaksinkertaiseen kirjanpitoon. Kun samaan aikaan tilalla on usein menossa esimerkiksi investointien vuoksi yrittäjän näkökulmasta työntäyteinen vaihe, ovat taloushallintoon kohdistuvat muutostarpeet hyvä syy ulkoistaa taloushallinto muiden hoidettavaksi.

Yhtymästä osakeyhtiöksi Näin ajatteli myös nurmeslainen Samuel Tolvanen, joka viime huhtikuussa muutti aiemmin maatalousyhtymänä toimineen reilun 60 lehmän lypsykarjatilansa osakeyhtiöksi, Kinima Oy:ksi.

Yrittäjän itsensä lisäksi Kinima Oy työllistää vakituisesti kolme ulkopuolista työntekijää. Yritysmuodon muutokseen Tolvanen on tyytyväinen, sillä osakeyhtiönä toimiessa rajanveto omien ja tilan asioiden välillä on aiempaa helpompaa ja selkeämpää. ProAgria Tilipalveluiden asiakkaana Tolvasen tila oli jo maatalousyhtymänä ja asiakkuuden jatkaminen tuntui luontevalta yritysmuodon muutoksesta huolimatta. Ulkoistettavien palveluiden määrä jopa lisääntyi, kun aiemmin ProAgria huolehti pelkästään tilan kirjanpidosta, mutta nyt myös Kinima Oy:n palkanlaskenta ja laskujen maksu hoituvat ProAgria Tilipalveluiden kautta.

palvelua hyväksi yhteistyökumppaniksi. Kaikki ulkoistetut palvelut ovat toimineet hyvin, laskujen maksu on onnistunut lyhyelläkin varoitusajalla ja yrityksen taloudenpitoon kuuluvat asiapaperitkin pysyvät ammattilaisten käsissä hyvässä järjestyksessä. Tosin laskujen skannaamisen Tolvanen on kokenut toisinaan työlääksi. Tiedostot tulevat helposti liian suuriksi, jotta ne voisi sujuvasti lähettää sähköpostilla ja pienimpien, kooltaan alle A4-kokoisten tositteiden skannaus vaatii ensin tositteiden kopioimisen A4-arkille. Välttyäkseen jatkossa näiltä havaitsemiltaan ongelmilta Tolvanen onkin siirtämässä yrityksensä laskutusta suoraan kirjanpito-osoitteeseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jatkosProAgrian tilipalvelut hyvä yhteistyökumppani sa kaikki Kinima Oy:lle tulevat laskut ohjautuvat ProAgria TiliSaamaansa palveluun Samuel palveluun. Samalla laskujen makTolvanen on ollut tyytyväinen ja su onnistuu entistä lyhyemmillähän luonnehtiikin ProAgria Tili- kin maksuajoilla, kun laskuja ei

tarvitse kierrättää useassa osoitteessa, vaan ne menevät suoraan sinne, missä myös maksuliikenne käytännössä hoidetaan. Vielä Samuel Tolvanen ei ole siirtynyt täysin sähköiseen asiointiin ProAgria Tilipalvelun kanssa, mutta sekin on Tolvasen mukaan harkinnassa.

Aikaa jää nyt ”oikeille” töille Samuel Tolvanen on tyytyväinen voidessaan käyttää oman työpanoksensa hallinnollisten asioiden hoitamisen sijaan työnohjaukseen sekä myös ”oikeaan” suorittavaan työhön maatilan arjessa. Erityisesti nyt, kun vastuu töistä on Tolvasen lisäksi palkkatyövoiman varassa, hän kokee hallintotyön ulkoistamispäätöksen olleen kaikin puolin viisas ratkaisu. Päivi Holopainen ProAgria Pohjois-Karjala

atrianauta.ﬁ -> yhteystiedot AtriaNauta tuottajapalvelu p. 020 472 7060

Tilipalveluiden yhteyshenkilöt: ProAgria Etelä-Savo: Pekka Häkkinen p. 0400 381 432 pekka.hakkinen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala: Vuokko Mähönen p. 040 301 2426 vuokko.t.mahonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Savo: Antti Valta p. 0400 380 201 antti.valta@proagria.fi Kirsi Rantonen p. 040 672 0252 kirsi.rantonen@proagria.fi

kotieläin

Etelä-Savossa

Kuva: Tuomas Laitisen ja Maisa Juntusen arkisto.

Ollinahon maitotilalliset Kangasniemen Koittilasta

kautta. Toisaalta häntä kiehtovat myös käsin tekeminen ja pienyrittäjyys, jotka maataloudessa toTuomas Laitinen ja Maisa Jun- teutuvat. Lapsuutensa ja nuoruutentunen muuttivat Tuomaksen kotitilalle Kangasniemen Koittilan sa Tampereen seudulla viettänyt kylälle pari vuotta sitten. Kau- Maisa ei ollut edes käynyt maatipunkilaiset tietotyöläiset halusi- lalla ennen kuin tapasi Tuomakvat elämänmuutosta. Aluksi haa- sen. Hän haaveili isoissa kaupunve oli vain muuttaa kaupungista geissa ja ulkomailla asumisesta, maalle ja jatkaa sieltä käsin vies- jotka opiskelun ja töiden myötä tintään ja markkinointiin liittyvis- toteutuivatkin. Hän asui Italiassa sä töissä. Tuomaksen kotitilalle ja työskenteli elokuva-alalla Helkaivattiin kuitenkin jatkajaa. Sii- singissä. Äidiksi tulemisen myötä heräsi ajatus sukupolvenvaih- tä kaipuu rauhallisempaan elindoksesta. Ensin he alkoivat viet- ympäristöön heräsi, vaikka suutää osan viikosta tilalla ja tekivät ri muutos herätti myös epävaretätöitä. Melko pian sen jälkeen muutta. he tekivät päätöksen muuttaa kokoaikaisesti tilalle. Tuomas ir- Maatilatalouden tisanoutui työpaikastaan ja Mai- ammattitutkinto sa jäi opintovapaalle. -Tuntui sil- sukupolvenvaihdoksen tä, että jos tätä ei nyt kokeile niin ehtona katuu loppuelämänsä, he toteavat. Tuomas ja Maisa alkoivat opisLukion jälkeen Tuomas oli kella tilallisen elämää sekä käyopiskellut kuvataiteilijaksi ja työl- tännössä että alan oppilaitokseslisti itsensä visuaalisen viestinnän sa. He suorittivat kaksivuotisen parissa noin kymmenen vuoden maatilatalouden ammattitutkinajan. Kiinnostus maatalouteen non aikuiskoulutuksena Muuruja ruuantuotantoon alkoi herätä veden maatalousoppilaitoksessa. vasta viime vuosina omien ruuan- Tuomaksen vanhemmat opastilaittoharrastusten ja jälkikasvun vat pariskuntaa tilan töissä. Su-

kupolvenvaihdoksen jälkeen vuoden 2014 alussa heistä tuli Ollinahon tilan isäntä ja emäntä. Tuoreilla maatalousyrittäjillä ei ollut etukäteen selvää kuvaa mitä tuleman pitää. He ryhtyivät työhön sillä asenteella, että katsotaan päivä kerrallaan ja muutetaan suunnitelmia sen mukaan, mitä on opittu ja mikä tuntuu hyvälle. Tuomaksen ja Maisan mukaan sukupolvenvaihdos maatilalla on niin kokonaisvaltainen ja mullistava prosessi, että haasteellisiltakaan tilanteilta ei ole vältytty. -Positiivista on kuitenkin ollut, että ainakin tähän asti olemme “hengissä”, työt on saatu tehtyä ajallaan ja liiketoiminta on saatu pyörimään. Tekemistä riittää maatilan töiden lisäksi kodin piirissä, perheeseen kuuluu myös kaksi pientä tytärtä, 5-vuotias Friida ja juuri nimen saanut Tilda-vauva. Tilalla oli muutamia emolehmiä lypsykarjan rinnalla. Nyt emolehmistä on luovuttu ja keskitytään lypsykarjaan. Tavoite on saada lehmät parresta pihattoon ja lehmämäärää hieman kasvatettua. Tarkoitus on jatkos-

sa tehdä mahdollisesti lihan suoramyyntiä. Kokemukset suoramyynnistä ovat tähän mennessä olleet hyvin positiivisia. Maidon jatkojalostusmahdollisuuksiakin on kartoitettu.

Perinnebiotoopit tarjoavat lisätulonlähteen Ollinahon tilalla on karjan laitumina laajat luonnonlaitumet eli perinnebiotoopit. Ne ovat perua jo Tuomaksen vanhempien ajalta. Perinnebiotooppilaidunnusta jatketaan tulevaisuudessakin. -Perinteinen maalaismaisema laitumineen on katoava luonnonvara. Suuren mittakaavan lypsykarjataloudessa laiduntaminen ei ole enää Suomessa kovin kannattavaa. Meidän kaltaisille pienille tiloille perinnebiotoopit tarjoavat lisätulonlähteen ja samalla vaalivat laidunnettua maisemaa. Meidän tilalla metsälaitumet ovat myös olennainen osa

nuorkarjan ja ummessa olevien lehmien ruokintaa, jonka avulla pellot voidaan hyödyntää tehokkaammin rehun tuotantoon, Tuomas listaa perinnebiotooppien hyötyjä. Maiseman tuotteistamisella tarkoitetaan maisemaan, luontoon, kulttuurihistoriaan jne. liittyvien asioiden hyödyntämistä osana muuta toimintaa. Ollinahon tilallakin on suunniteltu perinnebiotooppien hyödyntämistä myös maatilamatkailun näkökulmasta, esim. toteuttamalla metsälaitumilla ohjattua virkistystoimintaa ja tekemällä sinne frisbeegolf-radan. -Ehdottomasti näemme maiseman merkittävänä osana maatilan liiketoimintaa. Ensimmäinen koululaisryhmä

kotieläin merkitys maaseudulle asettumisessa ja siellä viihtymisessä. Maisa on pyrkinyt kehittämään Tilojen välinen yhteistyö maaseudun yhteisöllisyyttä ja kotikylää järjestämällä muutaja yhteisöllisyys yhä man muun kyläläisen kanssa kykasvavassa roolissa läkahvilan kyläkoululla joka toiSuurin osa Ollinahon tilan uu- nen viikko. Maallemuuttoa hän sista koneista hankitaan yhteis- ei ole katunut. -Ajattelin, että hankintoina naapuritilojen kans- kerran sitä vain eletään ja kausa, mikä mahdollistaa suurem- punkiin voi aina palata takaisin pien ja tehokkaampien koneiden jos siltä tuntuu. Eikä ole tuntuhankkimisen. -Yhteiskoneiden nut. On hienoa, että saamme hallinnoimiseen ja ylläpitoon oli- olla osa tämän vanhan tilan tasi kuitenkin hyvä löytää nykyis- rinaa ja olen onnellinen, että laptä parempia työkaluja, Tuomas seni saavat kasvaa näin juurevastoivoo. Ollinahon sonnivasikois- sa ympäristössä esi-isiensä jalanta suuri osa lähtee kasvatukseen jäljissä. Maalaiselämästä haaveinaapurissa olevaan sonnikasvat- leville Maisalla on selkeä neuvo. tamoon, jonka kasvatusolot ovat -Lopeta haaveilu ja lähde toteuttiedossa. Urakointipalveluita käy- tamaan haavettasi. Todellisuus tetään rehunteossa ja ulkopuolis- on kuitenkin mielikuvia ihmeellita työvoimaa sesonkiluonteisesti. sempää ja aina voi palata tutumYhteisöllisyydellä on tärkeä piin kuvioihin takaisin jos erilai-

onkin tulossa vierailemaan tilalle loppuvuodesta.

nen elämä ei tunnukaan omalta. Kysyttäessä, miltä tuntuu olla 14. sukupolvi samalla tilalla, Tuomas vastaa: -Se, että voi jatkaa yli 400 vuotta samassa suvussa ollutta sukutilaa on jo sinänsä riittävä syy harjoittaa maanviljelystä. Se myös saa tuntemaan itsensä aika pieneksi ja nykyiset globalisaation tuomat murheet turhanpäiväisille kun vertaa niitä edellisten sukupolvien kärsimiin nälkä- ja kuolonvuosiin! Teksti: Saara Ryhänen ympäristön ja luonnonhoidon asiantuntija Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä-Savo

Ympäristökorvausta perinnebiotooppien hoitoon Perinnebiotooppien, luonnon monimuotoisuus- ja maisemakohteiden hoitoon voi hakea korvausta myös uudella maatalouden kehittämisohjelmakaudella. Viisivuotinen ympäristösopimus on nimeltään ”Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito”. Sopimusta voivat hakea viljelijät ja rekisteröidyt yhdistykset. Sopimushakemuksen liitteeksi tarvitaan suunnitelma ja kartta. Hakemukset käsittelee paikallinen ELY-keskus. Ympäristökorvauksen hakuaika on näillä näkymin ensi keväänä.

LISÄTIETOJA:

Etelä-Savo

Saara Ryhänen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä-Savo p. 040 486 8237 Ossi Tuuliainen Etelä-Savon ELY-keskus p. 0295 024 098

Pohjois-Savo Sinikka Jokela Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Pohjois-Savo p. 0400 571 643 Riitta Kesonen Pohjois-Savon ELY-keskus p. 02950 26577

Pohjois-Karjala Päivi Jokinen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 301 2409 Kaisa Rummukainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus p. 02950 26097

Mitä uutta tuotosseurannassa vuonna 2015 Tuotosseurannan ohjesääntö, palvelut ja hinnoittelu uudistuvat vuoden 2015 alussa. Uusi ohjesääntö mahdollistaa koelypsyjen tehokkaamman hyödyntämisen karjasi johtamisessa. Voit valita itsellesi sopivimman tavan tehdä koelypsyjä entistä laajemmasta valikoimasta. Valitsemaasi tuotosseurantamuotoa voit vaihtaa pari kertaa vuodessa ja koelypsystä on mahdollista pitää myös lomaa. Tietojen laadukkuutta voit tarkastella ensi vuonna Verkkopalveluiden laatupisteraportilta, kausiraportilta sekä koelypsyn jälkeen saamastasi tekstiviestistä. Jokaisen koelypsyn jälkeen saat palautetta siitä, ovatko tuotosseurannan tietosi kerätty kansainvälisesti ja kansallisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti. Yhteisten pelisääntöjen noudattaminen takaa tietojen vertailukelpoisuuden eli voit hyödyntää tietoa muista yrityksistä karjasi tavoitteiden asettamisessa ja seurannassa. Tuotosseurannan palvelut ovat uudistuneet siten, että voit poimia valikoimasta juuri itsellesi sopivan palvelun. Sinulla on mahdollisuus jättää maitotietojen tallentaminen tietokantaan ProAgrian asiantuntijan huoleksi. Halutessasi voit vuokrata koelypsyille työtä helpottavia laitteita tai ottaa asiantuntijan tekemään koelypsyn kanssasi tai puolestasi. Tuotosseurannan tietojen analysointia tehdään kaikissa ProAgrian asiantuntijapalveluissa. Erittäin syvällisesti tietoja analysoidaan uudessa Tuotannon ohjaus -palvelussa.

Tuotosseurannan hinnoittelua on avattu eli näet selkeämmin mitä toimintoja palvelumaksuillasi katetaan. Tuotosseurantamaksuja kerää alueellinen ProAgria keskuksesi ja Laskentamaksuja Maatalouden Laskentakeskus. Tuotosseurantamaksulla saat oikeuden kuulua järjestelmään, jossa seurataan systemaattisesti lehmien tuotosta kansainvälisten

sääntöjen mukaan. Lisäksi saat sujuvia palveluita, tietojen oikeellisuuden tarkistuksen ja tarpeisiisi vastaavaa palvelukehitystä. Laskentamaksuilla saat tuotoslaskennan, muistutusviestit, Verkkopalveluiden raportit sekä tietovaraston omille tuloksillesi.

dyn irti tuotosseurannasta sekä totuudenmukaista palautetta tekemästäsi työstä. Tuotosseurannan palvelut on tarkoitettu helpottamaan arkeasi ja koelypsyn rutiineja, joten päivitetäänhän palvelusopimukset maitotilanne tarpeisiin.

Tietojen ollessa ajantasaisia ja laadukkaita, saat parhaan hyö-

Heli Wahlroos

Tuotosseurantavastaavat ProAgria Etelä-Savo Outi Kiesilä p. 0400 693 090 ProAgria Pohjois-Karjala Mari Vauhkonen p. 040 301 2466 ProAgria Pohjois-Savo Aija Hentilä p. 043 825 4984

Asiakkaiden kertomaa ”Ilman tuotosseurantaa on lehmien tuloksia melko mahdotonta tietää. Jalostus ja ruokinnan optimointi ovat ongelm allisia ilman seurantaa. Lisäksi työlistat help ottavat käytännön suunnittelutöitä. Mistään ei oikeastaan tule mitään ilman tuotosse urantaa.”

https://proagria.webex.com/proagria/ldr.php?RCID=e50b357e18a0fa766 6c7244cda0b06b4

Mitä uutta tuotosseurannassa?

Tuotosseurannan avulla nostat karjasi keskituotosta – parannat

eläinaineista ja ruokinnan osuvuutta.

Kuukausittain tehty koelypsy antaa sinulle luotettavaa tietoa johtamisen ja päätöksen teon pohjaksi. Uusi tuotosseuranta mahdollistaa joustavamman ja yksilöllisemmän toimintavan Halutessasi voit ulkoistaa osan tai koko näytteenoton ProAgrian teknisille asiantuntijalle.

Näin hyödyt tuotosseuran

➜ työvälineitä päivittäise

➜ maidon laatu hallintaan ➜ lähtötietoa ruokinnan

Uuden Tuotannon ohjaus -palvelun asiantuntijat ovat apunasi tiedon hyödyntämisessä ja miettimässä tuloksenteon paikkoja.

Ota yhteyttä jo tänään! www.proagria.fi/tuotosseuranta

ProAgria – Menestyksen mahdollisuuksia ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti.

nasta

en ja pitkän aikavälin johtam iseen ➜ vertailutietoa omasta kar jasta ja muista sekä työlistat ➜ osaavat asiantuntijat tied on keruussa ja tiedon laadun varmistu ksessa ➜ tietoa eläinaineksen keh ittämiseen optimointiin

kotieläin

Hiehon loppusuora ensikosta lehmäksi Vinkit ensikon rauhoitteluun: silittely vahvistaa sen hetkistä olotilaa P silitä ja puhu rauhallisella äänellä, kun eläin toimii oikein P jos silität kun eläin potkii, se saa siitä myönteisen palkkion ja oppii, että potkiminen kannattaa P silittäminen rauhoittaa, rapsuttelu ja taputtelu kiihdyttävät jos eläin pelkää, se ei syö P odota niin kauan, että ensikko rentoutuu syömään ja jatka vasta sitten eteenpäin

Hiehokasvatuksessa pitää hallita koko ketju. Se alkaa syntymäpäivästä, jonka onnistumisen merkitys on tutkimusten ja kokemusten myötä osoittautunut varsin merkittäväksi. Loppusuora terveen, helppohoitoisen ja tuottavan lypsylehmän uralle tehdään valmentautumisen kautta. Nuorella eläimellä on paljon opittavaa ennen ensimmäistä tuotantovuottaan.

Hiehon tunnutusruokinta Tunnuttamalla valmennat hiehon ruoansulatusjärjestelmän tulevaan maidontuotantoon. Vaikka energiantarve lopputiineysjaksolla on pieni, pitää syötävää olla koko ajan saatavilla. Matalaenerginen, maittava rehu aktivoi syöntiä. Aktiivinen syönti on lypsylehmälle tärkeä ominaisuus. Pötsimikr obik ant a läht ee muuntumaan vasta, kun ravintoainetilanne pötsissä muuttuu. Siksi lajistoa kannattaa herätellä iskuvalmiiksi, koska hiehon ravintoaineiden tarve muuttuu selkeästi maidontuotannon alkaessa. Kolmessa viikossa ei kukaan liho merkittävästi, joten yliruo-

kinnan riski on valmennusvaiheessa varsin pieni. Oikea ja tasapainoinen ruokinta kannattaa suunnitella tilan rehustuslogistiikka huomioiden. Yhtä ja oikeaa tapaa ei ole, vaihtoehtoja onnistuneeseen lopputulokseen löytyy. Niitä kannattaa oman asiantuntijan kanssa yhdessä laskea ja pohtia.

Varmista ensikon onnistuminen ensimmäisessä lypsyssä

Ensimmäinen lypsy on maidontuotantoon tarkoitetulle eläimelle tärkeä tapahtuma. Varmista, että ensikko onnistuu siinä. Palkitse silityksellä, rauhoittavalla ja rohkaisevalla äänellä sekä herkkurehulla, kun eläin toimii tilanteessa oikein. Lopeta silitys ja Valmennusjakso antaa palkkion saanti heti, jos eläin toiaikaa oppimiseen mii väärin ja ei-toivotulla tavalla. Anna hieholle mahdollisuus Pysy itse rauhallisena. Älä koskaan lyö pelkäävää uusien olosuhteiden opiskeluun hyvissä ajoin. Mitä arempi ja va- eläintä. Se reagoi ainoastaan sen rovaisempi eläin on, sitä enem- hetkiseen tilanteeseen sille lajinmän se tarvitsee aikaa. Vietä ai- mukaisella tavalla. Jos lypsykokaa nuorkarjan parissa ja tunnis- neen ääni pelottaa, se yrittää ta niiden yksilöiden persoonat. omilla keinoillaan siitä viestiä. Nuorten eläinten kanssa vietetty Anna siis aikaa pelkäävälle eläiaika ei mene koskaan hukkaan melle. Toisin kuin ihmisellä, eläimellä ja luottamus kasvaa molemmin ei ole minkäänlaista käsitystä tai puolin. Siirrä hieho hyvissä ajoin sii- ennakkokuvaa siitä, miten asian hen tuotantoympäristöön, jossa tulisi sujua. Nauta ei myöskään se tulee lypsylehmänä olemaan. opi toisten antamasta mallista, Varmista, että se osaa siellä syö- vaan se oppii ainoastaan omien dä, juoda ja levätä. Huolehdi kokemustensa myötä. Ihminen myös sorkkien kuntotarkistukses- voi osaamisellaan sitä aikaa lyta ja muista tarvittavista huolto- hentää. Tiina Karlström toimenpiteistä. Huippuosaaja ProAgria Oulu

Kansainvälisten tutkimusten tuloksia: • Lontoolaisen Royal Veterinary Collegen Farmers Weekly -julkaisun mukaan hiehojen maitotuotokseen poikimaikää enemmän vaikuttavat karjojen väliset erot geneettisessä tasossa ja karjaosaamisessa. Poikiminen 23–25 kuukauden iässä antoi parhaimman taloudellisen lopputuloksen. Aikaisemmin poikineet lypsivät korkeammat elinikäistuotokset, sillä eläimet kasvattivat tuotantoaan elinkaaren molemmista päistä – poikivat nuorempina ja kestivät pidempään. • Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan lehmävasikan poikineet hiehot ja lehmät lypsivät korkeampia maitotuotoksia kuin jos olisivat saaneet sonnivasikan. • Tanskalaisessa samalla tavoin toteutetussa tutkimuksessa todettiin, että vasikan sukupuolella taas ei ollut vaikutusta emän maitotuotokseen.

ProAgrian nuorkarjan kehittämissohjelma Nuorkarjan kehittämisohjelman avulla maitoyritys saa enemmän maitotuottoa, kestävämmät eläimet ja nuorkarjalle hyvän hedelmällisyyden. Panostamalla nuorkarjaan poikivat hiehot tuloksen kannalta optimaalisessa 24 kk iässä. Maitotuotot kasvavat, kun hiehojen kasvatusaika lyhenee. Hyvä ja hallittu kasvu saadaan aikaan mittaamalla, punnitsemalla ja kuntoluokittamalla nuorkarjaa sekä tarkistamalla ruokintaa säännöllisesti.

Vasikasta huippulypsylehmäksi • • • • •

Hiehosta maitotuloja aiemmin ja enemmän tuotosvuosia Parempi keskituotos Pienemmät karjan uudistuskustannukset Tehokas tilojen käyttö pienemmällä työmäärällä Asiantuntijan käynnit ja havainnot nuorkarjasta

Nuorkarjan kehittämisohjelma on osa ProAgrian muita palveluja:

Ihanan kallista – hieholaskurin kertomaa Maitoyrityksessä hiehojen keskimääräisellä poikimaiällä on suuri taloudellinen merkitys. Ennen ensimmäistä poikimista uudistuskarja on pelkkä taloudellinen investointi ja kuluerä. Mitä pidemmäksi tuo ajanjakso venyy, sitä enemmän tuotantopanoksia kuluu ilman tulon muodostusta. toteutunut optimaalinen poikimaikä poikimaikä 24 kk 26 kk ensikoiden lukumäärä/vuosi

ensikoiden tuotos 12 kk

8000

meijerimaidon hinta e/l

0,45

maitotulojen erotus

+ 698 EUR /ensikko + 3492 EUR /ensikkoryhmä

Lue lisää osoitteesta www.proagria.fi/nuorkarja2014

kotieläin

Seleeni luomutiloilla Luomukotieläintiloilla on seleeninpuutosoireita ja ne pahenevat koko ajan. Orgaanisen seleenin käytölle ollaan saamassa kansallinen poikkeus. Tähän mennessä seleenin puutosoireista ovat eniten kärsineet luomulypsykarjatilat, missä lehmillä on ollut mm. utaretulehduksia, tiinehtymättömyyttä ja jälkeisten jääntiä. Myös luomuemotiloilla on mm. syntynyt heikkoja vasikoita. Orgaaniset seleenivarastot alkavat käydä tiloilla vähiin ja monelta ne ovat loppuneet jo tämän vuoden alussa. Epäorgaanista seleeniä voi syöttää luomueläimille, mutta epäorgaaninen seleeni ei imeydy eläimen elimistöön riittä-

vän hyvin ja tällöin korkeammat annostelumäärät voivat olla turhaa. Kuitenkin, kun muuta vaihtoehtoa ei ole, epäorgaanista seleeniä on syötettävä maksimimäärät ja etsittävä sellainen luomuun hyväksytty seleenivalmiste, joka sisältää eniten epäorgaanista seleeniä. Liika kalsiumpitoisuus rehuissa (jota palkokasvirehuissa yleensä on) heikentää muiden kivennäisaineiden imeytymistä kuten juuri seleenin ja magnesiumin. Ongelmallisempaa on, jos kalsium yli 7. Omat karkearehut kannattaa analysoida ja ottaa niistä myös kivennäisanalyysi. Jos sopivaa kivennäistä ei löydy,

on myös mahdollista teetättää oma tilakivennäinen. Kannattaa myös huomioida riittävästä E-vitamiinin saannista eläimille, E-vitamiini on tärkeää seleenin imeytymisen kannalta. Umpilehmille ja nuorille eläimille on huomioitava, että nämä eläinryhmät saavat myöskin riittävästi seleeniä. Varsinkin umpilehmillä vähintään tiineyden kahdella viimeisellä kuukaudella seleeniä on oltava riittävästi, jotta vasikan seleenin tarve tulisi täyteen. Tarvittaessa eläinlääkäri voi määrätä lääkeseleeniä tai seleeniinjektion oireiden perusteella, jolloin lääkinnästä tulee hoitokerta eläimelle. Jos kuitenkin vuoden

aikana annetaan eläinlääkärin määräyksestä samaan sairauteen seleeniä usean kerran, lääkinnästä tulee eläimelle yksi hoitokerta. Kotieläintilojen, joilla pellot ovat luomutuotannossa sekä tavanomaisten kotieläintilojen, jotka käyttävät ulkomaisia lannoitteita tai käyttävät vähemmän tai ei ollenkaan lannoitteita, kannattaa laskea seleenin riittävyys eläimillä ruokintasuunnitelmaa tehtäessä. Jo muutaman seleenilannoitteettoman vuoden jälkeen seleenin saanti kotoisista rehuista on käytännössä olematonta. Jos vähänkään epäilee seleenivajausta karjassaan, seleenin voi määrittää joko maidosta tai veres-

tä. Helpoin tapa seleenin määritykseen on lähettää maitonäyte joko Movetin (Kuopio), Seilabin (Seinäjoki) tai MTT (Jokioinen) laboratorioon. Valiolaisilta luomumaitotiloilta seleenimääritys maidosta on otettu marraskuun alussa Valion toimesta. Tarkemmat ohjeet maitonäytteistä ym. voit kysyä alueesi maito- tai luomuasiantuntijaltasi.

HUOM! Katso sivu 30.

Tuotannon ohjauksella lisää euroja! Tuotosseurannan kehittämisprojektin tiimoilta järjestimme teille asiakkaille kyselyn, johon vastasi koko maassa yli 800 maidontuottajaa, Etelä- Pohjamaalla vastaajia oli yli 80. Kyselyyn vastanneet toivoivat asiantuntijoiltamme lisää tulosten analysointia, tavoitteista keskustelua, yhteydenpitoa ja navettakäyntejä. Vastaamme näihin toiveisiin aloittamalla tuotannon ohjaus palvelut vuoden 2015 alussa. Tuotannon ohjaus- palvelussa tartumme kanssasi yrityksesi tavoitteisiin. Katsotaan läpi karja, rehut, navetan työt ja tulokset. Keskustellaan tavoitteista ja mietitään tekemiset niihin pääsemiseksi. Sovimme yhdessä millaista tukea tarvitset ja haluat tavoitteen saavuttamisessa. Päätät, onko

tuki aktiivista tulosten seurantaa ja niistä keskustelua puhelimessa tai sähköisesti vai haluatko painottaa navettakäyntejä ja asioiden pohtimista kasvokkain. Asiakkaana valitset itse palvelun tiheyden ja yhteydenpitokanavat ja maksat vain käytetystä palvelusta.

Räätälöity palvelu tapaamisen pohjalta Tuotannon ohjaus palvelu alkaa tavoitekäynnillä, jossa käydään navetassa läpi eläimet ja olosuhteet, lisäksi käydään läpi yrityksen tuloksia raporttien avulla. Keskustelussa pohditaan kehittämisen tarpeita suhteessa tavoitteisiisi ja päätetään

toteuttamissuunnitelmasta ja toimenpiteistä käytännössä. Toimenpiteiden vaikutuksia seurataan sovitulla tavalla asiantuntijan tukemana. Asiakas päättää, miten usein hän haluaa yhteydenottoja ja mitä kanavia näissä käytetään. Toiset tykkäävät sähköpostista, toiset keskusteluista puhelimessa ja toiset tapaamisesta kasvokkain. Toteuttamissuunnitelmaa muutetaan tarpeen mukaan. Yrityksissä on hyvin erilaiset tavoitteet ja kehittämisen kohteet, joten palvelu räätälöidään niiden mukaan.

Tuotosseurannan uusia raportteja hyödynnetään tuotannon ohjauksessa Tuotannon ohjauksen tarkoitus on saada yrittäjän tavoitteet toteutumaan. Tätä tukemaan tuotosseurannan raportteja uudistetaan niin, että niistä voi havainnollisesti seurata tavoitteiden toteutumista. Yrittäjän tuotannon tavoitteet tallennetaan tietokantaan ja kausiraportista näkee, ollaanko toteutuneille tuotoksilla pääsemässä tavoitteisiin. Asiaan voidaan siis reagoida heti koelypsyn valmistuttua. Myös ensi vuoden lopulla uudistuva Ammu- ohjelma tuo tavoitteiden ja tulosten seuraamiseen aivan uusia mahdollisuuksia ja helppokäyttöisyyttä.

ESIMERKKI:

Tavoitteena meijeriin menevän maitomäärän osuuden kasvattaminen Tuotannonohjauspalvelu (navettahavainnot ja tavoitteet): • Käydään läpi solutilanne ja yksittäisten eläinten solutus historia (toimistotyö ennen käyntiä) • Olosuhteiden kartoitus ja niiden parantamisen pohtiminen (navettakäynti) • Otetaan tuotosseurannan näytteet kuukausittain • Asiantuntija käy läpi tulokset viikon sisällä koelypsystä Räätälöinti/jatko: • Ehdotus toimenpiteistä: umpeenpanot, poistot, hoidettavat (konsultoidaan eläinlääkäriä, hoidot) • Parannusehdotukset ja toteuttamissuunnitelma EUR seuranta Kuukausi

pvm

Huomiot/muistettavaa

Helmi

Tuotannon tavoite –tapaaminen (tavoitteen vahvistus) Navettakäynti

Maalis

Tuse näytteet ja tulosten tsekkaus

Huhti

Ehdotus toimenpiteistä, olosuhteiden parannusehdotukset ja toteuttamissuunnitelma Bakteerinäytteet Eläinlääkärin hoidot tms.

Tsekkipiste

Elo

Tsekkipiste (navettahavainnot) ja korjaavat toimenpiteet Parannusehdotukset ja toimenpidesuunnitelma

Syys

Tsekkipiste

Marras

Tuotannon ohjaus tapaaminen  tulokset ja uudet tavoitteet

Joulu

Tammi

Vuosisuunnitelma

Touko Kesä Heinä

Teemme yhdessä töitä tavoitteen eteen Yrittäjän työt

Asiantuntijan työt

• • • •

• •

Koelypsy kerran kuussa Tarvittavat bakteerinäytteet Eläinlääkärin kanssa hoidot Parannusehdotukset ja toimenpidesuunnitelma  tekeminen ja toteuttaminen sekä seuranta

• • • •

Solutilanne ja historia Tavoitekeskustelu ja navettahavainnot Tulosten seuranta koelypsyjen jälkeen Ehdotus toimenpiteistä Tarkemmat navettahavainnot Parannusehdotukset ja toimenpidesuunnitelma  tekeminen ja seuranta

Loka

ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

kotieläin

Maitoa taidolla Itä-Suomessa

– hanke loi tulevaisuuden kuvaa maitosektorilla menestymiseen MaitoTaito-hanke toteutettiin ProAgriassa laajana ylimaakunnallinen kolmen maakunnan ja valtakunnallisen keskusorganisaation merkittävänä Itä-Suomen maitosektoriin kohdistuvana hankkeena. MaitoTaidolla oli konkreettiset tavoitteet, hyvin

tunnistetut sidosryhmätarpeet sekä oikein tunnistetut asiakastarpeet ja näkemys toteutustavoista. – Hankkeen vaikuttavuustulokset olivat mittavat itäsuomalaiselle maitosektorille. Mukana olleiden yritysten vuodessa meijeriin toimittaman maito-

Hiiva mikä pitää lupauksensa! Kuumakäsittelyä kestävä elävä hiiva

●

Valikoitu hiivalaji Sc 47

●

Rekisteröity EU:ssa lypsylehmille, lihakarjalle ja pienille märehtijöille (ja myös emakoille, porsaille ja hevosille).

●

Euroopan Unionin hyväksyntä on lisätakuu koostumuksesta, turvallisuudesta ja tehosta.

Vaikutustapa.

Hyödyt.

Säilyttää pötsin pH:n

optimaalisella tasolla.

 Vähentää happomahan riskiä.

 Suosii mikrobien uudiskasvua.

 Pötsin toiminta tehostuu

ja energiaa syntyy enemmän lihasten ja utareen käyttöön.  Lisää maidon määrää.  Parantaa kasvua ja tehostaa rehun hyväksikäyttöä.  Kysy Actisafia rehun toimittajaltasi.

Valmistaja Lisätietoja, ota yhteyttä Oy Farmika Ab 08700 Lohja Puh. 019-343921 - 0400-616151 info@farmika.fi

Maailman johtava hiivatuotteiden valmistaja

Todellisia tuloksia terveysjalostukseen Semexin Immunity -sonneilla

määrän maakunnittainen keskiarvo nousi jokaisessa hankemaakunnassa, kertoo hankepäällikkö Tarja Pirkkalainen Pohjois-Savosta.

Vahvat tulokset Hankkeeseen sisältyi paljon uusia asioita, niiden eteenpäinvientiä ja osaamisen kehittämisen paikkoja. Laaja tarjonta hankkeeseen osallistuville asiakkaille koettiin hyväksi. Toiminta ja pilotoinnit osoittivat, että menetelmät olivat tuloksellisia ja oppiminen tapahtuu hyvässä vuorovaikutuksessa eri menetelmillä ja mikä tärkeintä opitut asiat siirtyivät monella hankeasiakkaalla suoraan käytäntöön. – Pedagogisesti katsottuna hankkeessa tehtiin merkittäviä avauksia oppimisen uudistamiseksi. Tämä vahvisti ProAgrian osaamista merkittävästi koulutushankkeiden toteuttajana ja osaamisen kehittäjänä, sanoo hankevastaava Anna Liimatainen ProAgria Pohjois-Karjalasta. Merkittävimpiä tuloksia hankkeessa saavutettiin Benchmarking-pienryhmissä, hallitusmallipalavereissa, oppimisnavetan antamien mahdollisuuksien kautta, kansainvälisen tiedon hakemiseen monilla ja eri tavoilla, luomutuotannon keskeisissä asioissa, johtamisessa erityisesti tuotantotalouden parantamisessa, peltoja navettaprosessien kehittämisessä sekä uusien sähköisten toimintatapojen käyttöönotossa. – Hankkeessa testattiin myös tulevaisuuden uusia toimintatapoja mm. prosessitehokkuuden parantamista SixSigman avulla. Työpakettien sisällöt olivat onnistuneita ja muodostivat luontevan ja kattavan kokonaisuuden, arvioi palveluja kehityspäällikkö Pekka Häkkinen ProAgria EteläSavosta.

Fokus arjessa taustalla Tyytyväiset tavoitteet, uusi toiminta hankeasiakkaat ja tulokset MaitoTaidossa aiheet valittiin huolella asiakkaiden tarpeista. Tarpeiden sisälle nivottiin hankkeen keskeisiä tavoitteita, jolloin tartuntakahva oli arjen asioissa, mutta ne toteuttivat tuotannollisia ja tuloksellisia tavoitteita. Ajanmukainen ja innovatiivinen markkinointi sai hankeasiakkaat innostumaan asioista, jolla varmistettiin riittävän laaja myös ylimaakunnallinen osallistuminen. Hankkeen asioihin ja ryhmiin muodostui luontevaa imua, kun tieto uudenlaisista menettelytavoista ja tekemisestä levisi. – Ylimaakunnallinen osallistuminen oli asiakkaiden mielestä positiivinen asia, koska liikkuminen eri maakuntiin hyödynnettiin uusien verkostojen muodostamisen kannalta, kertoo viestintä- ja markkinointijohtaja Suvi Anttila ProAgria Keskusten Liitosta. Ylimaakunnallisuus vaati myös projektin vastuuryhmien vetäjiltä uudenlaista osaamista ja yhteistä tekemistä. Yhteistä tekemistä painotettiin kaikissa suunnittelutapaamisissa keskeisinä asioina ideoiden levittäminen, asiantuntijuuden jakaminen ja asiakkaiden verkostoitumisen aikaansaaminen. Perustan ylimaakunnallisuudelle loi MaitoTaitohankkeen toimiva organisointi ja selkeä strategia, tavoitteet ja mittarit. Nämä loivat pohjan hyvälle yhdessä tekemiselle ja tulosten aikaansaamiselle. MaitoTaito-hankkeen johtamiselle loi hyvän viitekehyksen toimiva suunnittelut, itsearvioinnit, auditoinnit ja laajasti toteutetut palautteen haut myös siten että niiden avulla pystyttiin hankkeen aikana suuntaamaan uudelleen asioiden kehittymistä.

Kerättyjen palautteiden perusteella hankeasiakkaat saavuttivat hyvin tuloksia maitomäärissä, tuotantokustannusten alentamisessa, verkostoitumisessa, uusien toimintatapojen käyttöönotossa ja investointien hahmottamisessa. – Olennaista tulevaisuuden kannalta on, että maitoa tuotetaan entistä tehokkaammin: prosessit kunnossa, yhdistettynä maito-pelto-talousnäkökulmat. Toisaalta vaikuttaa se, että tehdään investointeja ja kasvetaan. Tässä MaitoTaito-hanke tuotti hyvää tulosta, pohtii Pirkkalainen. Hankkeeseen osallistuneet asiakkaat pohtivat ja hakivat taustoja omien investointiensa toteuttamiselle. Tässä asiassa MaitoTaito-hankkeen tehtävänä oli luoda tulevaisuuden kuvaa maitosektorilla menestymiseen. Loppukyselyssä oli nähtävissä MaitoTaito-hankkeeseen osallistujien maidontuottajien merkittävät investointiajatukset lähivuosina. Lisätietoa: Tarja Pirkkalainen hankepäällikkö ProAgria Pohjois-Savo p. 0400 347 143 tarja.pirkkalainen@proagria.fi Pekka Häkkinen palveluja kehityspäällikkö ProAgria Etelä-Savo p. 0400 381 432 pekka.hakkinen@proagria.fi Anna Liimatainen hankevastaava ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 301 2421 anna.liimatainen@proagria.fi Suvi Anttila viestintä- ja markkinointijohtaja ProAgria Keskusten Liitto p. 020 747 2492 suvi.anttila@proagria.fi

MaitoTaito-hankkeen loppuraportti on luettavissa kokonaisuudessa osoitteessa: www.proagria.fi/ajankohtaista/4286

Ennakoiva sähkölaitteiden kunnossapitopalvelu Pidemmän päälle pelkkää säästöä! Tilaa Realtime-kiimanseurantajärjestelmä helpottamaan arkipäivän rutiineja

SemexFinlandOy Viikatetie3,91900Liminka,puh.0405507643 sari.alhainen@semex.fi, www.semex.fi

Sähkölaitteiston ennakoiva kunnossapito ja lämpökuvaus. Sähköasennukset ja energiaa säästävät ratkaisut.

050 344 4474

SÄHKÖINEN KUNNOSSAPITÄJÄSI

virtatie.fi

jani.himanen@virtatie.fi

k o t i e l ä i n 11

Kestävän lehmän salaisuutta etsimässä MTT:n tutkijat ja ProAgrian asiantuntijat tekivät keväällä 2014 tutustumismatkan kuudelle pohjoissaksalaiselle ja yhdelle hollantilaiselle maatilalle. Vierailukohteiksi valittujen tilojen karjan keskituotos oli korkea ja lehmien elinikä samalla kuitenkin poikkeuksellisen pitkä. Matkan tavoitteena oli selvittää toimintatapoja, joiden avulla tilat olivat onnistuneet yhdistämään nämä kaksi tavoiteltua ominaisuutta.

Jos Knoefin tilan karjanhoito perustuu pitkälti laiduntamiseen. Kuvassa käyskentelee huhtikuun lopussa alkaneella laidunkaudella äiti tyttärineen, molemmat satatonnareita. Kuva: Annu Palmio Vierailutilat olivat hyvin erilaisia. Joillakin luotettiin omaan työpanokseen ja oppilaitosten työssäoppimisjaksoa tekeviin oppilaisiin, suurimmilla tiloilla käytettiin palkattua työvoimaa. Lehmämäärää oli nostettu kaikilla tiloilla ja se vaihteli 100-800 välillä. Saksassa tilakokoa ei voi enää suurentaa, koska uusi ympäristölupalaki rajoittaa uusissa investoinneissa maksimieläinmäärän 500 lehmään yhtä maatilaa kohti. Hollannissa tilakokoa rajoittaa tiukkenevat ympäristömääräykset. Korkealle noussut pellon hinta, vuosivuokra jopa 1000 EUR/hehtaari, rajoittaa myös tehokkaasti laajennussuunnitelmia.

Menestys karjan kanssa lähtee aidosta kiinnostuksesta Kaikille vierailun kohteena olleille tiloille oli yhteistä kova työnteko ja aito kiinnostus eläimiä kohtaan. Peltotyöt olivat vaihtelevasti ulkoistettu isäntäväen keskittyessä työnjohtoon ja lehmien hoitoon. Lehmien hoidossa onnistuminen tarkoittaa hyvää terveyttä ja alhaista poistoprosenttia. Vierailutiloilla poistot jäivät monesti 20 % tuntumaan. Lehmien keskituotos nousee eliniän myötä ja pitkäikäisillä karjoilla on tätä kautta sekä hyvät elinikäistuotokset, että hyvät vuosituotokset. Esimerkiksi hollantilaisella tilalla lehmät pääsivät keskimäärin 400 päivän tuotoskaudella 14 000 kilon tuotokseen.

Lehmät oli yleisesti sijoitettu omaan osastoonsa ennen poikimista. Ne pidettiin yhtenä tarkkailuryhmänä kunnes ne oli varmistettu terveiksi. Monella tilalla oli kaikille poikineille lehmille rutiininomainen lämmönmittaus päivittäin kunnes lehmät siirtyivät pois tarkkailuryhmästä. Sairauksien hoitoon kului yhtä lehmää kohti vain vähän aikaa, koska lehmien yleinen terveydentila oli hyvä. Yksi merkittävä yhdistävä tekijä tiloilla oli syväkuivikemakuuparret kaikilla tiloilla. Kahdenkymmenen sentin paksuinen syväkuivike koostui esimerkiksi kuivatusta hevosenlannasta, olkisilpusta, jollakin tilalla puurouheesta ja kalkista. Makuuparret käydään päivittäin läpi ja kuiviketta lisätään tarvittaessa. Kuivikepohjaa ei tarvitse vaihtaa. Tiloilla lehmien jalat olivat hyvässä kunnossa eikä hiertymiä näkynyt ollenkaan. Työteknisesti syväkuivikeparret ovat Suomessa käytettäviin parsipeteihin verrattuna hieman työläämpiä, mutta kulutettu työaika saadaan korkojen kera takaisin lehmien terveytenä.

eläinlääkäri huolehti ruokinnansuunnittelusta kuukausittaisella rutiinikäynnillään. Tietysti rehustuksen hygieninen taso, energia- ja valkuaispitoisuudet olivat kunnossa, mutta hienosäätöä ei harrastettu paria tilaa lukuun ottamatta. Lehmien laidunnus oli merkittävää vain viimeisessä vierailukohteessa Hollannissa. Tilojen yhteinen linjaus oli, että hyvän lehmän kasvatus alkaa vasikasta. Vasikoiden juottoperiaatteissa oli huomattavia eroja, mutta yhteistä kaikille tiloille oli vasikoille omat osastot ja riittävästi tilaa. Iglukasvatus oli myös hyvin suosittua. Olkia käytettiin runsaasti huolimatta kuivikkeiden vaikeasta saatavuudesta ja kalliista hinnasta.

Jalostuksella menestykseen

ei matkalta löytynyt pikaohjetta. Lehmien kestävyys koostuu viljelijän rautaisesta ammattitaidosta Jalostus on yksi avaintekijä hy- ja tietoisista valinnoista. Voimavässä kestävyydessä. Tästä paras kas ruokinta ja hetkelliset huipesimerkki oli viimeinen vierailuti- putuotokset eivät edesauta kesla Hollannissa. Jos Knoefin omis- tävyyttä. Yksittäisen jalostus- tai tamalla tilalla on ollut yhteensä rakenneominaisuuden tuijotta53 satatonnaria vuoden 1997 minen ei myöskään riitä. Kestäjälkeen. Näistä lehmistä viisi on vyys on kokonaisuuden hallintaa, yltänyt 150 tonnareiksi saakka. joka lähtee hyvistä vasikkaoloIsäntä tunsi hyvin satapäisen kar- suhteista, terveyden ylläpidosta jansa lehmät ja niiden suvut. Na- poikimiskaudella ja heti sen jälvetan teknologia ei niinkään ollut keen, poistopäätösten järkevyylähellä Josin sydäntä. Hänen mu- destä, periksiantamattomasta kaansa on sonnisukuja, joista ei siemennyskertojen määrästä jne. löydy satatonnareita ollenkaan ja Keski-Euroopan matka osoitti, toisista tietysti löytyy enemmän että hyvään lopputulokseen voi kuin toisista. Jalostussuunnitel- päästä hyvinkin monenlaisella tamaa tehtäessä kestävyysindek- valla. si on tietysti yksittäisiä sukupuiAuvo Sairanen ta laajakatseisempi tunnusluku vanhempi tutkija, MMT oman tilan kehittämisessä. MTT Maaninka Kestävän lehmän salaisuuteen

Ruokinta on vain yksi kestävyyden osatekijä Tiloilla lehmät oli ruokintaa varten yleensä jaoteltu ummessaoleviin, ensikkoryhmään, matalaja korkeatuottoisten ryhmään. Millään tilalla ruokinnansuunnittelua ei korostettu. Jollain tilalla Syväkuivikemakuuparsissa lehmillä on lokoisat olot. Kuva: Auvo Sairanen

kotieläin

Mikä kestää, Rinsessa?

MTT Maaningan ensimmäinen satatonnari Rinsessa kuvattuna syyskuussa 2014

MTT Maaningan navetassa asustaa satatonnari, jonka elinikäistuotos on nyt marraskuun alussa 2014 noin 101200 kiloa maitoa. Kyseinen lehmä on Rinsessa, jonka isä on Ollinahon Jalostus. Rinsessa on sonnin 22. satatonnari-tytär. Auvo Sairasen kirjoittamassa jutussa Kestävän lehmän salaisuutta etsimässä (ProAgria-lehti 12/2014) hollantilaisisäntä kertoo tiettyjen sonnien tyttärien vain kestävän. Tämä pätee myös Rinsessan ja isänsä kohdalla. Jalostuksella on keskimääräistä enemmän satatonnari-tyttäriä ja tyttärien elinikäistuotoksetkin ovat keskimääräistä korkeampia. Mikä tässä sonnissa

ja hänen tyttärissään on niin erityistä? Sonnin jälkeläisarvostelu lupaa keskimääräistä tuotosta, hedelmällisyyttä, utare- ja muuta terveyttä, hedelmällisyyttä ja kestävyyttä. Sonnin tyttäret pitäisi olla hyväluonteisia. Utarerakennearvostelu ei näytä kovin hyvältä, mutta voiko se olla kovin huono, jos lehmät ovat keskimääräistä kestävämpiä? Sonni jättää raamikkaita tyttäriä. Rinsessaan nämä kuvaukset pätevät hyvin. Rinsessan keskituotos on keskimäärin ollut 9955 kg/v hyvillä pitoisuuksilla. Rinsessan herumishuiput ovat olleet 50 kg/pv paikkeilla ja lypsykäyrä on tasainen.

Sairasen jutussa mainitaan kokonaisuuden hallinta. Tietenkin lehmä tarvitsee apua tasapainoisella ruokinnalla, hyvällä ja huolellisella hoidolla sekä eläimestä on välitettävä. Rinsessalla kokonaisuus on kunnossa! Tutkimusnavetoissa Rinsessa ikäiset lehmät ovat harvinaisia, mutta heitäkin tarvitaan. Mikäs heitä on katsellessa ja hoitaessa, kun tavat tunnetaan hyvin ja yleensä ne ovat ”huomaamattomia” lehmiä.

Tiina Kokko MTT Maaninka tutkimusmestari navetta

Genomisen valinnan ja sukupuolilajitellun siemenen käytön kannattavuus lypsykarjatilalla omimääritykset tehtiin ikäluokan eläimistä, joiden odotusarvo oli 0 ja 15 välillä. Silloin genomimäärityksen kannattava enimmäishinta nousi 41 euroon. Sukupuolilajitellun siemenen Genominen arvostelu paran- lilajitellun siemenannoksen siitti- sakin investoinnissa, kustannuktaa arvostelun luotettavuutta ömäärällä on vaikutusta sen tii- set tulevat ensimmäiseksi ja tuo- käytön tutkimuksessa laskettot vuosien myötä. Siksi tuotot ja tiin sitä käytettäväksi niille karnuorilla eläimillä, joilla ei ole vie- neyttämiskykyyn. kustannukset diskontattiin nyky- jan lehmille ja hiehoille, joista on lä omia tai jälkeläisten näyttöjä. tarpeellista ottaa lehmävasikka arvoon 5 prosentin korolla. Odotusarvo lasketaan emän ja Kannattavuuden Genominäytteet laskettiin otet- kasvamaan karjan uudistukseen. isän jalostusarvojen keskiarvona tutkiminen tavaksi kaikista ikäluokan vasi- Muille eläimille oletettiin käytetja sen luotettavuus on noin 15 prosenttia arvosteltavasta omiMAILI-hankkeen tutkimus uu- koista, joiden odotusarvo oli 0 tävän lajittelematonta siementä. Sukupuolilajitellun siemenen naisuudesta riippuen. Genomi- sien jalostusmenetelmien kannat- tai sen yli. Genomisen valinnan sella arvostelulla saadaan noin tavuudesta tehtiin pohjoissavo- käyttö LD-lastulla vaikutti ko- käyttö vaikutti kokonaisjalostus30–55 prosentin luotettavuus re- laisille lypsykarjatiloille. Se toteu- konaisjalostusarvo NTM:n tut- arvo NTM:n tutkimustiloilla kesferenssi- eli vertailuryhmän laa- tettiin osittaisbudjetoinnilla, jos- kimustiloilla keskimäärin +1,05 kimäärin +0,77 pistettä lehmää juudesta riippuen. sa huomioidaan muuttuvat teki- pistettä lehmää kohti. Maitotuo- kohti. Maitotuotosindeksissä X-lajitellun siemenen käytöl- jät, kun odotusarvoista siirrytään tosindeksissä muutos oli +0,49, muutos oli +0,32, utareterveyslä lypsykarjan jalostuksessa saa- käyttämään genomista valintaa utareterveysindeksissä +0,49, indeksissä +0,35, kestävyysindaan lehmien ja hiehojen karsin- lypsykarjan sisäisessä valinnas- kestävyysindeksissä +0,68 ja he- deksissä +0,48 ja hedelmällisyystarajaa korkeammalle eli vaikute- sa. Sukupuolilajitellun siemenen delmällisyysindeksissä +0,38 in- indeksissä +0,24 indeksipistettä lehmää kohti. taan valinnan ankaruuteen. Kar- käytössä huomioitiin tekijät, jot- deksipistettä lehmää kohti. Tutkimustilat pystyisivät makTaloudellisesti genomisen vasintarajalla tarkoitetaan tasoa, ka muuttuvat, kun lajittelemattojonka yläpuolella olevista eläi- masta siemenestä siirrytään käyt- linnan käyttö ei ollut kannatta- samaan sukupuolilajitellusta siemistä jätetään jälkeläisiä karjan tämään lajiteltua siementä. Teki- vaa, kun investoinnin maksuaika- menannoksesta 5,47 euroa alemuudistukseen. jät jaetaan neljään osaa: lisään- na käytettiin viittä vuotta eli yhtä paa hintaa kuin lajittelemattoKaupallinen sukupuolilajiteltu tyneet tuotot, vähentyneet kus- sukupolvea. LD-genomimäärityk- masta siemenannoksesta. Jotta siemenannos sisältää tällä het- tannukset, vähentyneet tuotot ja sen kannattava enimmäishinta sukupuolilajiteltu siemen tulimääritettävää eläintä kohti oli ti- si kannattavaksi käyttää, pitäisi kellä noin 2 miljoonaa siittiötä. lisääntyneet kustannukset. sekä siemenannoshinnan laskea Lajittelemattomassa annoksesGenomiseen valintaan ja suku- loilla keskimäärin 34 euroa. Genomimäärityksen käytön että tiineyttämiskyvyn parantua sa on puolestaan15 miljoonaa puolilajiteltuun siemeneen invessiittiötä. Pienemmällä sukupuo- toinnissa, kuten monessa muus- kannattavuus oli heikkoa, koska suhteessa lajittelemattomaan siegenomimääritys piti tehdä koko menannokseen. ikäluokan lehmävasikoista, kun menetelmää käytettiin valinnan Johtopäätökset välineenä seuraavan sukupolven tuottajaksi. Siksi mietittiin Tutkimuksen tulosten mukaan vaihtoehtoa, jossa määrityksiä ei sukupuolilajitellun siemenen tai tarvitsisi tehdä koko ikäluokas- genomisen valinnan käyttö karta. Jos lehmävasikan odotusar- jan sisäisenä jalostusmenetelmävo on hyvä, se todennäköisesti nä ei ollut kannattavaa yhden sutulee valituksi genomisen arvon- kupolven yli ulottuvassa tarkaskin perusteella. Tilakohtaisessa telussa. Lisääntyneet kustannukeläinvalinnassa mielenkiinto koh- set ja vähentyneet tuotot olivat distuu keskitason eläimiin. Siksi suurempia kuin vähentyneet kuslaskettiin vaihtoehto, jossa gen- tannukset ja lisääntyneet tuotot,

Savonia-ammattikorkeakoulun MAILI-hankkeen tutkimuksessa tutkittiin sukupuolilajitellun siemenen ja genomimäärityksen käytön kannattavuutta lypsykarjatilalla. Tuotot laskettiin perinnöllisen aineksen tason noususta lehmäaineksessa yhden sukupolven aikana. Kustannukset on laskettu vuoden 2013 hintatasolla.

kun tarkastelujaksona oli viisi vuotta eli yksi sukupolvi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei näitä jalostusmenetelmiä kannattaisi käyttää. Genomisella valinnalla on ainakin kolme käyttötarkoitusta: referenssipopulaation kasvattaminen ja hiehojen testaaminen alkiohuuhteluita karjan sisäisen eläinvalintaan käytön lisäksi. Tutkimushetken hintatasolla karjan sisäisen eläinvalinnan tekemiseen genomisen valinnan hinta oli liian korkea vuoden lyhyen aikavälin näkökulmasta, jos investointikustannus pitäisi kattaa pelkästään syntyvän sukupolven tuotannosta saatavilla nettotuotoilla. Sukupuolilajitellun siemenen käyttö on taloudellisesti perusteltua tämän hetken hintatasolla ja annoksen sisältämällä siittiömäärällä vain parhaiden lehmien ja hiehojen siemennykseen. Hilkka Kämäräinen ja Leena Kärkkäinen Savonia-ammattikorkeakoulu MAILI-hanke

k o t i e l ä i n 13

Biokaasua toisella tavalla lisuus. Tätä tehdään enemmän tai vähemmän ulkomailla esim. Ruotsissa, eikä sitä ole kielletty Suomessakaan. Separoimalla nesteen pois kuivikelannasta tai kuivamädätteestä on kuiviketta mahdollista kierrättää n. 2-3 krt. Kompostoimalla tai prosessoimalla biokaasulaitoksessa kuivikelanta hygienisoidaan, jolloin sen ominaisuudet ovat lähes turpeen tasolla eikä kierrätetty kuivike sisällä enää taudinaiheuttajia. Suurin osa nopealiukoisista ravinteista lähtee separoidun nesteosan mukana. Kuivikekustannuksissa on näin mahdollista saada merkittäviäkin kustannussäästöjä. MTT tutkii parhaillaan kuivikelannan kierrättämistä.

Jussi Aellig Nivako Oy:stä selvittää kuulijoille kuivamädätysprosessin vaiheista. Kuva: Niina Huikuri Pohjois-Karjalassa toteutettiin loka-marraskuun vaihteessa kolmella paikkakunnalla ”Kuivamädätys ja lannan separointi infotilaisuudet”. Järjestäjinä olivat Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja – virrat – hanke ja Liikennebiokaasu Energiatiloilta – hanke. Tilaisuudet pidettiin Valtimolla, Liperissä ja Kiteellä. Infotilaisuuksissa esiteltiin pieneenkin mittakaavaan, kuten maatiloille soveltuvia uusia ja aiempaa kustannustehokkaampia biokaasulaitosratkaisuja, jotka perustuvat kuivamädätykseen. Kuivamädätysteknologia on aina ollut kiinnostava vaihtoehto biokaasutukseen, sitä on tehty esimerkiksi Kiinassa jo tuhansia vuosia ja Keski-Euroopassa kuivamädätyslaitoksia on myös hyvin paljon. Suomeen menetelmä ei ole vielä laajalle levinnyt, mutta varmasti tulevaisuudessa myös meillä on toimivia ja kustannustehokkaita kuivamädätyslaitoksia niin maatilamittakaavassa kuin yhdyskuntajätteen käsittelyssä. Jussi Aelligin ja Roope Pietikäisen mielipide olikin, että kuivamädätys tulee syrjäyttämään perinteisen biokaasutusprosessin ns. märkämädätyksen. Kuivamädätys on tekniikaltaan yksinkertaisempaa kuin märkämädätystekniikka. Lisäksi se kuluttaa huomattavasti vähemmän energiaa kuin märkämädätys. Näin pienimuotoinen kuivamädätyslaitos voidaan saada kannattavaksi. Mädätysjäännös on hajutonta ja hygienisoitua, joten sitä voi turvallisesti levittää lähellä asutusta sijaitsevia peltoja. Mädätysjäännöksessä ravinteet ovat tallella, jolloin voidaan säästää keinolannoite kustannuksissa. MTT:n tutkimuksissa biokaasutuksessa prosessoidun lannoitteen on todettu nostavan satotasoa yhtä hyväksi kuin keinolannoitteilla lannoitettaessa.

Kahdenlaista teknologiaa tarjolla

typpi(ammoniumtyppi). Typpipitoinen neste voidaan käyttää fosforiherkillä pelloilla sekä eriSuomalaisen BioGTS:n kehit- tyisesti nurmen lannoitukseen. tämä teknologia on täysin auto- Kuivajae soveltuu erityisesti alumatisoitu jatkuvatoiminen tulp- eille, jotka ovat herkkiä ravinnepavirtausperiaatteella toimiva valumille, sekä pelloille jotka tarjärjestelmä, joka toimii ns. tuu- vitsevat erityisesti fosforia. Kuibiperiaatteella. Raaka-ainetta vajae voidaan kompostoida tai syötettäessä biomassa liikkuu kuivamädättää edelleen, jolloin jatkuvasti eteenpäin sekoittu- orgaaninen aines hajotetaan bioen reaktorin sisällä olevan ruu- kaasuksi. Separoinnissa säästöä vienn ansiosta. MTT Sotkamon tulee kuljetuskustannuksissa, siltutkimusasemalle valmistuu täl- lä nestemäinen lannoite voidaan lainen laitos marraskuun ai- käyttää lähellä, kun taas ravinkana. Nivako Oy:n edustama teiltaan rikkaampi kuivaosa voiteknologia(Renergon) perustuu daan ajaa kauemmas. Prosessispanoskontteihin, joita täytetään sa ravinteet muuttuvat kasveille ja puretaan vuoronperään. Kaa- käyttökelpoisempaan muotoon, suntuotanto pysyy kokoajan vakiona eri prosessivaiheissa olevien panoskonttien ansiosta. Panoskontit sisältävät automatiikka, mutta tarvitsevat täytön ja tyhjennyksen noin 21–30 vrk:n välein riippuen käytetystä syötteestä. Lataukseen ja täyttöön tarvitaan tavallinen etukuormaaja, joita löytyy joka tilalta. Yhden kontin purkamis- ja latausaika on arviolta 2-3 h/vk. Muuta työtä biokaasulaitos ei käytännössä katsoen tarvitse. Konteissa ei ole ollenkaan liikkuvia osia, vain prosessissa syntyvää nestettä kierrätetään, jotta biomassaan saadaan tasaisesti levitettyä oikea bakteerikanta ja bakteerit saavat tarpeeksi nestettä biokaasun muodostusprosessia varten.

Separoinnin hyödyt Infotilaisuuksissa käytiin läpi myös lannan/kuivamädätteen separoinnin hyötyjä, joita esittelemään oli kutsuttu Tero Savela Rekitec Oy:stä. Lietelantaa voi olla kannattavaa separoida kuiva- ja nestejakeiksi. Kuivajae sisältää hitaasti liukenevaa fosforia ja typpeä, kun taas nesteosaan on jäänyt liukoinen

jolloin ne saavat ravinteet käyttöönsä heti. Lisäksi prosessoitu lannoite ei sisällä rikkakasveja, jolloin varsinkin luomutilalla satotaso voi nousta jo vähäisemmän rikkakasvimäärän kautta. Vesien ravinnepäästöt pienevät, sillä kasvit saavat käytettyä ravinteet maasta nopeammin. Jos tilalla on todettu että separointi on tilalle kannattavaa, mahdollistaa se myös kuivamädätyksen lietelanta tilalle.

Kustannussäästöä kuivikkeen kierrätyksestä Tilaisuudessa oli esillä myös kuivikkeen kierrättämismahdol-

Marja Pulkkinen projektipäällikkö Liikennebiokaasua Energiatiloilta- hanke ProAgria Pohjois-Karjala Niina Huikuri yritysasiantuntija/ projektipäällikkö Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy

kasvi

Kaatosateita, juhannuspakkasia ja lämpöä – mitä saatiin sadoksi kesältä 2014? Poikkeuksellisen vähälumisen ja lauhan talven jälkeen odoteltiin jännityksellä kevään tuloa. Talven mittaan oli nurmen ja syysviljojen talvehtimisen pelätty epäonnistuvan, mutta tilanne olikin odotettua parempi. Kevään kasvuston havaintokäynneillä huomattiin, että nurmet olivat pääosin talvehtineet normaalisti. Vain joillakin suurilla peltoaukeilla oli nähtävissä selvää timoteinurmen harventumista. Edellisen syksyn pitkään

kestänyt viileä jakso oli karaissut nurmet ja syysviljat hyvin. Kasvit olivat hyvässä energiatilassa ja kestivät lyhyet, mutta kovat pakkasjaksot hyvin vähäisen lumipeitteen alla. Poikkeuksellisen märän ja lumettoman talven jälkeen tiloilla varmistettiin nurmisatoja tekemällä runsaasti paikkaus ja täydennyskylvöjä. Täydennyskylvöt myös onnistuivat erinomaisesti, sillä maakosteutta riitti pitkään ja kilpaileva kasvusto, vanha nurmi ja rikat, kas-

voivat kylmän alkukevään aikana hitaasti. Tehdyt täydennyskylvöt paransivatkin toista nurmisatoa.

Nurmien lannoitukset käynnistyivät aikaisin, viljojen kylvöt venyivät

Lähes lumettoman talven jäljiltä nurmien kevätlannoitukset käynnistyivät poikkeuksellisen aikaisin. Edellisen kevään nurmien nopeasta kasvun alkamisesta opittuna pintalannoituksia lähdettiin tekemään hyvin aikaisin. Aikaisesta lannoituksesta ei tänä keväänä kuitenkaan ollut hyötyä. Vain aivan pintamaa oli ehtinyt sulaa, mutta muu kyntökerros oli vielä paksussa roudassa. Routa puolestaan esti kasvien vedenoton ja siten myös ravinteiden oton, toisin kuin edellisenä vuonna, jolloin routaa ei juuri ollut. Vasta toukokuun puoliväBOR BOR lissä alkaneet runsaat sateet saivat roudan sulamaan kunnolla. Vettä tulikin toukokuussa keskiBOR BOR arvoon nähden Pohjois-Karjalan Siemen kolminkertainen Osmo Koponen 044 534 6914teko venyi määrä.p.Toukotöiden BOR BOR osmo.koponen@tilasiemen.fi pitkälle kesäkuuhun. Toukokuun www.pksiemen.fi alkupuolen kylvöjä jouduttiin myös uusimaan ja kovat, 50-60 mm, kuurosateet huuhtoivat peltojen pintamaata notkoihin ja ojiin. Ensimmäinen säilörehun korjuu alkoikin monella karjatiLuonnollisesti myös luomuna. lalla kun kylvöt olivat vielä kesken. Kolmeen nurmisatoon tähdänneillä tiloilla säilörehun kor044 534 6914 | osmo.koponen@tilasiemen.fi | www.pksiemen.fi juu aloitettiin epävakaissa sääoloissa. Rehua tuli määrällisesti normaalisti, mutta se oli usein märkää. Toisaalta korjuun myöhästymisestä oli selvästi tavanomaista vähemmän haittaa, sillä

Siemenet kevään kylvöille

Satoisat viljansiemenet Ohrat ELMERI , WOLMARI , STREIF Kaurat AKSELI , VENLA Vehnät ANNIINA , WELLAMO Monipuolinen valikoima nurmisiemeniä ja valmiita seoksia. www.tilasiemen.fi

viileässä säässä nurmet vanhenivat hitaasti ja vielä juhannusviikolla saatiin melko sulavaa säilörehua. Ensimmäinen sadon laatu olikin lähtökohtaisesti erinomainen, mutta säilönnällistä laadun ylläpito kosteissa rehuissa oli haasteellista. Rehun vapaan käymisen jatkuminen varastoinnin aikana saattoi viedä raakaaineeltaan erinomaisen 700 g kg ka sulavuuden jopa 50 g alemmalle tasolle. Toisen säilörehusadon liikkeellelähtö sai hyytävän alun. Juhannuksen yöpakkaset pysäyttivät nurminadan kasvun juuri, kun heinä oli ehtinyt saada ensimmäiset uudet kasvulehdet auki. Toisen nurmisadon kohtalo näytti paikoin heikolta vaikka lämpöä ja maakosteutta olikin lähtökohtaisesti hyvin. Sateinen alkukesä ja juhannuksen tienoon kylmä jakso aiheuttivatkin apilapitoisille nurmille stressiä jota kasvinsuojeluruiskutus pahensi. Kesän kasvuston havaintokäynneillä näkyi myös joitakin merkkejä nurmien kaliumin puutteesta erityisesti lohkoilla, joille ei viedä lantaa. Kaliumlannoitukseen kannattaakin kiinnittää huomioita, jos rehun kaliumpitoisuudet ovat alhaiset, vaikka rehun on hyvin esikuivattua ja jos samalla maa-analyysin liukoinen kaliumluku on punaisella. Tärkeää on myös tutkia kivennäismaan reservikaliumin määrä, sillä nurmi ottaa reservikaliumia hyvin. Kun reservikaliumia on yli 500 mg/l, voi olla, että kaliumlannoitus ei enää anna satovastetta. Multa- ja turvemailla varastokaliumia voi löy-

Terve!

METSÄOPIT VALTIMOLTA AIKUISKOULUTUS Järjestämme näyttötutkintoon valmistavaa aikuiskoulutusta seuraavasti:

Seleeninsaantimme on taattu jo 30 vuoden ajan käyttämällä viljelyyn seleenipitoisia lannoitteita. Seleeni edistää kasvien kautta tehokkaassa orgaanisessa muodossa eläinten ja ihmisten terveyttä ja elinvoimaisuutta.

Metsäkoneenkuljettaja • 7.1.2015 - 8.4.2016 Valtimolla

Näin on syntynyt hyvää ja turvallista kotimaista ravintoa. Kyllä suomalainen viljelijä osaa.

Kaivinkoneenkuljettaja • koneelliset metsänparannustyöt osatutkintona • 7.1.2015 - 13.11.2015 Valtimolla

Seleeni on hivenaine, jota on lisättynä vain Yaran lannoitteissa. YaraBela Seleenisalpietari on ylivoimaisesti paras typpilannoite karjan lannan täydennykseen. tta vudoeksi! 30 ey terv

Puutavara-auton kuljettaja • 10.8.2015 - 18.4.2016 Valtimolla

Onnistu sinäkin seleenin avulla. Lue lisää: yara.fi Tiesitkö, että seleeni on myös sydämen asia?

Suomalaisessa maaperässä on hyvin vähän seleeniä. Seleeninsaantimme on kuitenkin kaksinkertaistunut riittävälle tasolle vuodesta 1984, jolloin seleeniä aloitettiin lisäämään lannoitteisiin. Seleeni on tehokas, kasvulle ja lisääntymiselle välttämätön antioksidantti, jota tarvitaan muun muassa lihaskunnon sekä sydämen ja verisuonten terveyden ylläpitoon.

Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle!

Yhteydenotot Mikko Saarimaa 050 349 7172 mikko.saarimaa@pkky.fi

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo puh. 013 244 3100 | www.pkky.fi/amov

tyä kyntökerroksen alapuolisesta pohjamaasta, mutta muutoin eloperäiset maat tarvitsevat aina kalium sadossa poistuvan määrän verran.

Syysviljat yllättivät hyvillä sadoilla, nurmilla päästiin normisatoon Alkukesän runsaiden sateiden vuoksi niin kevätviljojen, kuin nuorten nurmienkin juuristot olivat pinnallisia, eivätkä heinäelokuun tavanomaiset sademäärät riittäneetkään kaikilla maalajeilla turvaamaan veden saantia. Kevätviljojen sadot olivatkin ennätyksellisen huonot, noin 2000-2500 kg/ha. Monivuotiset nurmet ja syysviljat pärjäsivät kuitenkin varsin hyvin ja syysviljoista saatiin jopa ennätyksellisiä satoja. Parhaan syysvehnälohkon sato kipusi yli 7000 kg/ ha. Syynä hyviin syysviljasatoihin olivat hyvä talvehtiminen ja hyvin vähäiset lumihometuhot. Tavallisesti lumihome pienentää syysviljasatoa Itä-Suomessa keskimäärin 30 %., mutta nyt tuhoja oli hyvin vähän. Elokuun alkupuolen kuurosateet kirittivät nurmien kasvua ja toinen säilörehusato olikin määrällisesti normaali. Märkyyskään ei aiheuttanut ongelmia. Toisen sadon sulavuus riippuu paljon lehtien ja korsien suhteesta. Tähän vaikuttavat ensimmäisen korjuun jälkeen vallinnut sää, lannoitus, kasvi- ja tietysti myös maalaji. Kolmas nurmisato jäin selvästi edellisvuotta pienemmäksi, mutta laadullisesti se oli hyvä. Syyskuu oli pääosin keskimääräistä poutaisempi ja viimeiset puinnit tehtiinkin pääosin hyvissä oloissa. Punahometta oli myös keskimääräistä vähemmän, mutta hehtolitrapainot jäivät kevätviljoilla selvästi tavanomaista alemmaksi. Ensimmäiset lumet tulivat ennätysaikaisin, jo 24. syyskuuta. Lumipeite ei kuitenkaan kestänyt pitkään ja lannanlevitystä ja kyntöjä päästiin tekemään pääosin hyvissä oloissa pakkasjaksojen ja vesisateiden vuorotellessa. Syysviljat ja syysrypsit ehtivät kasvaa riittävästi ennen kasvun pysähtymistä ja lumihometorjuntaruiskutuksia lokakuussa. Nyt toivotaankin kunnon routaa, jotta lumihometuhot jäisivät syysviljoilla tulevana talvena pieniksi. Arja Mustonen nurmiviljelyn erityisasiantuntija MMM, agrologi AMK

k a s v i 15

Kuinka kasvisten mikrobiologista turvallisuutta parannetaan tilalla

Kasviksia ei lasketa helposti pilaantuviin elintarvikkeisiin, mutta silti joka vuosi ilmenee ruokamyrkytys tapauksia, joiden lähteenä on ollut jokin kasvistuote. Kasviksen saastuminen haitallisilla mikrobeilla voi tapahtua esimerkiksi pellolla kasteluveden kautta, jalostamossa pilkottaessa, kaupassa väärin säilytettäessä tai loppukäyttäjällä oli käyttäjä suurkeittiö tai tavallinen kuluttaja. Jotta tuoteturvallisuus toteutuu, on tärkeää, että koko ketju toimii tuoteturvallisuuden kannalta optimaalisesti. Alkutuottaja voi omalla toiminnallaan pitää huolta kasvistuotteen korkeasta laadusta jo viljelyvaiheessa ja välittää näin eteenpäin hyvälaatuista raaka-ainetta ja tuotetta.

Tuotantoympäristön tarkkailu Viljelijän tulee tuntea peltonsa

ja peltojensa ympäristö. Viljeltäessä kasveja elintarvikekäyttöön, tulee olla tietoinen lohkon historiasta. Onko pelloille levitetty yhdyskuntalietettä? Entä kertyviä kasvinsuojeluaineita? Mitä lohkoilla on viljelyt aiemmin? Asioiden selvittäminen voi olla haasteellista, jos kysymyksessä on vuokrapellot, joiden nykyinen omistaja ei ole lohkoja viljellyt. Mikäli lohkon läheisyydessä on junarata, vilkasliikenteinen tie tai teollisuutta, tulee selvittää, millä edellytyksillä lohkolla voidaan viljellä kasviksia. Ratkaisu voi olla hyvin yksinkertainen kuten esimerkiksi tiheä pensasaita tien ja lohkon välissä.

Kasteluvesi kuntoon Kasteluveden mukana pellolle kulkeutuvat myös siinä olevat epäpuhtaudet. Sadetuksessa kasteluvesi osuu sellaisenaan syötävän osan pinnalle, jolloin

veden tulee olla riittävän puhdasta (uimaveden laatuvaatimukset) ja sen puhtaus tulee tutkia säännöllisesti (vähintään kolmen vuoden välein). Mikäli vesi ei täytä vaatimuksia, on vaihdettava vesilähdettä tai lopetettava kastelu. Esimerkiksi mansikan sadettaminen tulee lopettaa, kun kasvustoon kasvavat raakileet, jos veden laatu on heikko. Myös kasvinsuojelussa käytettävän veden laatuun tulisi kiinnittää huomiota. Tihku- ja tippukastelussa, eli kun vesi ei osu syötävän osan pinnalle, veden laatua ei ole pakko tutkia.

Huomio hoitotoimiin Rikkakasvien torjunta esimerkiksi kitkemällä tai haraamalla tulee tehdä niin, että kasveihin (esimerkiksi salaatti) ei joudu multaa. Kasvinsuojeluaineita käyttää vain kasvinsuojelukoulutuksen käynyt henkilö ohjeiden

mukaan varoajat huomioiden, jolloin jäämäriski on erittäin pieni. Viljelyssä käytetään vain lannoitteita, joiden tuotesisältö tunnetaan ja jotka eivät sisällä haitallisia aineita tai taudinaiheuttajia. Liiallista typpilannoitusta pitää välttää, jotta kasviksiin ei kerry liikaa nitraatteja.

Siistiä sadonkorjuuta Käsin korjattavilla tuotteilla merkittävä saastumisriski on huono käsihygienia. Työntekijät tulee perehdyttää hygienia käytäntöihin –uudet työntekijät aina ja vakituiset työntekijät mielellään vuosittain. Paras ratkaisu olisi tehdä perehdytys sekä suullisesti että kirjallisesti, mahdollisuuksien mukaan työntekijän omalla kielellä. Työntekijöille varataan puhdasta vettä ja nestesaippuaa käsien pesuun ja kädet on parasta kuivata kertakäyttöisiin paperipyyhkeisiin. Työntekijät opastetaan pesemään kädet aina wc-käynnin, niistämisen, ruokailun ja tupakoinnin jälkeen. Sadonkorjuussa käytettävät tarvikkeet ja pakkausmateriaalit ovat elintarvikekelpoisia ja ne suojataan pölyltä ja haittaeläimiltä. Valmiiksi korjatut tuotteet suojataan sateelta, auringonpaahteelta, linnuilta ja hyönteisiltä. Tuotteiden laatua tarkkaillaan ja selvästi pilaantuneet tuotteet hylätään jo sadonkorjuuvaiheessa.

Apua asiantuntijoilta Tuorekasvisten turvallisuuden parantaminen –hanke on toimi-

nut valtakunnallisesti parin vuoden ajan. Hankkeen tavoitteena on ollut parantaa tuorekasvisten laadun varmistamista, turvata kotimaisten kasvisten tuotantoa sekä parantaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä. Hankkeen aikana on koulutettu muun muassa ProAgrian asiantuntijoita kasvisten tuoteturvallisuuteen liittyvistä asioista. Asiantuntijan voi tilata avuksi tilakohtaisen riskinarvioinnin tekemisessä sekä ottamaan kasteluvesi- tai kasvinäytteitä tilan tarpeen mukaan. Asiantuntijat auttavat myös analyysitulosten tulkinnassa. Hankkeen aikana on järjestetty erilaisia koulutuksia viljelijöille ja muille elintarvikeketjussa toimiville. Koulutuksista esimerkkinä 9.12.2014 Jyväskylässä järjestettävä Mikrobiologinen tuoteturvallisuuspäivä, joka on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Hankkeessa on laadittu hankekauden aikana kasvisten alkutuottajille opas, jossa käsitellään mm. yrityksen omavalvontaa, tarvittavien tuoteturvallisuusnäytteiden ottoa ja tuorekasviksiin liittyviä riskitekijöitä. Opas tulee saataville hankkeen päätyttyä muun muassa Helsingin yliopiston nettisivuille: www.helsinki. fi/ruralia/julkaisut/julkaisut.htm.

Mirja Tiihonen puutarhatuotannon asiantuntija ProAgria Etelä-Savo Liisa Pietikäinen puutarha-asiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

kasvi

RAE-hanke päättyy – ravinteiden kierto jatkuu Maataloudesta tuleva ravinnekuormitus vesistöihin on suurimmaksi osaksi hajakuormitusta eli sitä tulee tilalta useasta eri kohdasta pieninä pitoisuuksina. Hajakuormituksen vaikutusten hallinnassa tarvitaankin monenlaisten toimien yhdistelmiä ja tilakohtaista räätälöintiä, jotta päästään parhaaseen lopputulokseen.

Tilakäyntien satoa RAE-hankkeessa tehtiin 170 itäsuomalaiselle tilalle kartoituskäynnit, joiden pohjalta on yhdessä neuvojien kanssa mietitty parhaita toimia mm. maan rakenteen ja pellon vesitalouden parantamiseen (vaikkapa peltojen kalkitus, kevennetty muokkaus, kevätkyntö) sekä lannan käytön tehostamiseen (mm. lietelannan sijoittaminen ja multaus, separointi, biokaasutus). Suunnittelun työkaluina on testattu erilaisia lohkokohtaisia karttaaineistoja (mm. eroosioherkkyysja kaltevuuskartat), laskureita ja

vertailutietoja. Pienilläkin toimilla, vaikkapa kerääjäkasveja tai syväjuurisia kasveja lisäämällä, voidaan pitkällä tähtäimellä vaikuttaa merkittävästi esim. maan rakenteeseen ja sitä kautta ravinteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen. Usein ympäristöä säästävimmät keinot ovat ”niukkaresurssisia” eli samalla myös kustannustehokkaita.

alapuolisten järvien fosforikuormaa, mikäli yläpuolisten järvien valuma-alueiden pelloilta syntyvää fosforikuormaa saadaan pienennettyä 10 %. RAE-hankkeessa on tuotettu myös tutkimustyön kautta tietoa vesistökuormituksen vähentämiskeinojen ja lannan käytön tehostamiseen liittyvien käytäntöjen soveltuvuudesta nimenomaan Itä- ja lumi-Suomen nurmenviljelyalueelle. Tutkimustulokset Uusia työkaluja ja luovat luotettavaa kotimaista testattuja menetelmiä pohjaa viranomaisohjeisiin ja ne Hankkeen aikana laadittiin ovat arvokkaita myös aluetason matemaattinen fosforikuormi- vesiensuojelutavoitteiden suuntusmalli, jonka tarkoituksena on nittelussa, ja niiden pohjalta voitoimia aputyökaluna vesiensuo- daan ohjata vesiensuojelutoijelun päätöksenteossa. Mallissa menpiteiden toteuttamista kuson laskettu vesistöön kohdistu- tannustehokkaasti. MTT Maaningan huuhtoumava ulkoinen fosforikuormitus ja kulkeutuminen ennalta määrite- kentällä on tutkittu naudan lietetyn vesistöreitin järvissä. Muut- lannan syyslevityksen vaikutuksia tamalla näitä kuormitusarvoja typen ja fosforin kulkeutumiseen voidaan havaita muutoksen vai- nurmelta tulevassa lysimetri- ja kutus koko vesistöreitin fosforita- pintavalunnassa, kun liete on siseeseen välittömästi. Mallilla voi- joitettu säilörehunurmelle myödaan simuloida esimerkiksi tilan- hään syksyllä. Kokeessa on kakne, jossa tutkitaan vesistöreitin si käsittelyä: toiselle koejäsenis-

tä liete on levitty toiselle sadolle (40 tn/ ha), ja toisella koejäsenistä levitettävä lietemäärä on jakautunut kahtia siten, että lietettä on levitty toiselle sadolle (20 tn/ ha) ja myöhään syksyllä (20 tn/ ha). Lietelannan syyslevityskoe tulee kattamaan nurmivuodet 2012−2015 sekä kyntövuoden 2015−2016. Alustavat tulokset osoittavat, että hydrologisesti kuormittavana vuonna syksyllä levitetty liete aiheutti selvästi suuremman fosforihuuhtouman kuin toiselle sadolle levitetty liete. Vähemmän kuormittavana vuonna kesällä ja syksyllä levitetyn lietelannan fosforihuuhtoumien välillä ei ollut niin suurta eroa. Hydrologisen vuosivaihtelun takia kysymyksen selvittäminen edellyttääkin pitkäaikaista seurantatutkimusta. Lisäksi MTT Maaningalla on selvitetty mm. kynnön syventämisen vaikutusta muokkauskerroksen helppoliukoisen viljavuusfosforin pitoisuuteen. Korkean Kuva 1. Lietteen syyslevityskoe toteutetaan MTT Maaningan peltomittakaavan lysimetrikentällä (0,7 ha), jossa voidaan mitata lysimetri- ja pintavaluntana tulevan veden määrä. Maahan kaivettujen 10 m x 10 m astioiden eli lysimetrien alaosasta ja pintavaluntaruutujen keräyskouruista vesi johdetaan keruuputkien avulla näytteenottorakennuksessa oleviin kaksiosaisiin mitta-astioihin, joiden kääntyminen täyttymisen jälkeen rekisteröityy vesimäärälaskureihin. Ravinnehuuhtouma saadaan laskettua tarkasti, kun tiedetään valumaveden määrä ja sen ravinnepitoisuus.

Kuva 1 Kuva 2. MTT Maaningan kenttäkokeissa liete levitetään toimipisteen omavalmisteisella nostosovitteisella 1 m3:n vetoisella konttilevittimellä (6 kpl 2-kiekkovannasta, vannasväli 25 cm), joka sijoittaa lietteen n. 5−7 cm:n syvyyteen. Haluttu lietemäärä levitetään kiertokokeen perusteella määräytyneillä ajosäädöillä ja kentälle levitetty määrä varmistetaan punnitsemalla traktorin ja levityskontin yhdistelmä aina ennen levitystä ja levityksen jälkeen.

fosforiluokan maalla kynnön syventäminen noin kymmenellä senttimetrillä pienensi viljavuusfosforin pitoisuutta maan pintakerroksen lisäksi myös muokkauskerroksessa, eikä se vaikuttanut pH-arvoon tai orgaanisen aineksen pitoisuuteen. Menetelmänä se soveltuu sellaisille karkeille kivennäismaille, joiden pintamaakerroksen fosforitila on korkea tai joilla voidaan olettaa olevan muutoin tavanomaista suurempi fosforin vesistökuormitusriski. Kynnön syventämisellä saavutettava fosforitilan alenema suurenee, kun maan pintakerroksen ja sen alapuolella olevien maakerrosten välillä on jyrkkä ero fosforipitoisuuksissa. Jos muokkauskerroksen viljavuusluokka alenee muokkauksen seurauksena, voi sillä olla viljelijälle tietyissä rajapitoisuuksissa myös huomattava käytännön merkitys lietteen käyttörajoitusten kannalta. Kun kertaluonteisesti tehtävä kynnön syventäminen yhdistetään fosforilannoituksen vähentämiseen, tarjoaa se menetelmänä nopean keinon alentaa pintamaan helppoliukoisen fosforin pitoisuutta ja pienentää fosforin huuhtoumariskiä.

Uusia menetelmiä lannanlevitykseen Vetoletkulevitys on kevyt ja tehokas menetelmä lietelannan levitykseen. Levitys onnistuu sateisenakin vuonna ja aikaisin keväällä. Etelä-Savosta tehtiin syyskuussa opintoretki Ähtäriin tutustumaan vetoletkulevitykseen käytännössä (Kuva 4). Teemapäivissä ja tupailloissa uutta tietoa ravinnerajojen muutoksista ja tukiehdoista RAE-hanke järjesti Pohjois-Savossa teemapäiviä, joitten aiheena olivat uusi ympäristökorvausjärjestelmä sekä nitraattiasetus. Teemapäivät starttasivat Kiuruvedeltä, jossa paikalla oli luennoimassa mm. MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola. Muina aiheina olivat myös muun muassa ilmastonmuutos ja siihen varautuminen sekä asiaa nurmen NPKlannoituksesta. Lisäksi tupailtojen keskustelun aiheina olivat tulevat tukimuutokset, uusi tilaneuvontajärjestelmä sekä vesien ja ympäristön suojelu.

Peruskuivatus on viljelyn perusedellytys Kuva 2

Nurmeksessa paneuduttiin peltojen peruskuivatukseen ja sala-

k a s v i 17

Kuva 3 ojitukseen 7.11.2014. Maveplan Oy:n Kaarlo Korsulaisen mukaan kannattaa kiinnittää huomiota myös peltojen peruskuivatukseen ennen salaojitusta. Salaojien huolto alkaa oikeista viljelymenetelmistä. Tiivistyminen haittaa sadon kasvun lisäksi myös salaojien toimintaa. Maan hyvä rakenne on aina edellytys pellon kuivumiselle. Korsulaisen mukaan liero on salaojittajan paras ystävä. Vuosittain on hyvä tehdä salaojien laskuaukkojen tarkistus ja arvioida mahdollinen huuhtelun tarve. Uusissa ojituksissa on syytä avata tarkastuskaivot ja puhdistaa kertyneestä lietteestä 1-2 vuoden kuluttua ojituksesta. Salaojituksesta kannattaa pyytää tarjous kirjallisesti ja tehdä myös urakkasopimus kirjallisesti. Ojitus olisi tehtävä mahdollisuuksien mukaan kuivaan aikaan ja sarkaojien täyttö vain muutama päivä ennen ojitusta. Ojitusyhteisöt voivat saada peruskuivatukseen avustusta enintään 50% kustannuksista. Vuosittain käytettävissä olevan määrärahan vuoksi hakemukset tulee jättää maaliskuun loppuun mennessä. Peruskuivatushankkeista kannattaa olla ennakkoon yhteydessä ELY -keskukseen, koska käytettävissä olevat määrärahat ovat rajoitetut. Salaojitukseen voi tämän hetken säädösten mukaan saada korkotukilainaa 70% tai avustusta 25% hyväksyttävästä kustannuksesta. Tuettava enimmäistukikustannus on kuitenkin 3,20 EUR/salaojametri. Käy tutustu hankkeen kokoamiin tietopaketteihin ja videoihin eri menetelmistä ja toimista: http://rae.savonia.fi http://maatila2020.savonia.fi Lisätietoja: Arja Ruokojärvi Savonia-ammattikorkeakoulu p. 044 785 5569 Helvi Leinonen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 301 2420 Saara Ryhänen ProAgria Etelä-Savo p. 040 486 8237 Anu Rossi ProAgria Pohjois-Savo p. 040 179 5001 Mari Räty MTT Maaninka p. 040 482 1962

Kuva 3. MTT Maaningan kenttäkokeissa nurmisato korjataan koeruutupuimurilla. Sadosta määritetään ruutusato ja otetaan edustava kasvustonäyte analyysejä varten. Kasvustonäytteistä määritetään esim. kuiva-ainepitoisuus, raakavalkuainen, D-arvo, ligniinipitoisuus ja pääkivennäiset.

Kuva 4

Kuva 4. Lietteen vetoletkulevityksellä voidaan pienentää maan tiivistymistä. Kuva 5. Pellonpiennarpäivissä (kuva Leppävirralta) vaihdettiin kokemuksia ja kuultiin tutkimuksen uusista tuloksista.

Kuva 5

Voiko viljelyn kannattavuutta parantaa? Kyllä voi. Avullamme löydät keinoja, menetelmiä ja tekemisiä, joiden avulla lisäät viljelyn kannattavuutta. Saat meiltä parhaimman asiantuntijanäkemyksemme ja suosituksemme siitä, mitä kannattaa tehdä. Kannattaako panostaa pellon tuottokyvyn nostoon vai markkinoihin, mitä kannattaa viljellä ja mitä kannattaa tehdä kasvukauden aikana. Valitaan yhdessä sinun tilallesi sopivin ratkaisu, jolla pääset tavoitteeseesi ja teet tulosta.

Kiinnostuitko? Lue lisää palvelustamme www.proagria.fi/viljelysuunnittelu

ProAgria – Menestyksen mahdollisuuksia ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti.

kasvi

Viherlannoitusoppaasta vinkkejä viljelyyn

Palkokasvien viljely viherlannoitus- ja rehunurmissa on luomutuotannon kulmakiviä. Viherlannoituksen käyttö on kuitenkin yleistynyt viime vuosina myös tavanomaisilla tiloilla. Suurimpina syinä tähän ovat typpilannoitteiden hinnan nousu, maan rakenteen heikkeneminen sekä peltojen multavuuden väheneminen. Viherlannoitus tuo apua kaikkiin näihin ongelmiin.

Toteutustapoja on monia Viherlannoituskasvustot voidaan jakaa kolmeen ryhmään, joiden sisällä on lukuisia toteutusvaihtoehtoja. Monivuotisten viherlannoituskasvustojen tärkein tehtävä on parantaa maan kasvukuntoa, mutta kasvilajistosta riippuen myös niiden synnyttämä typpihyöty voi olla suu-

Etelä- ja Keski-Savon palvelevat maatilapakkaamot

www.peltosiemen.fi

Yrjö Ehrnrooth Mikkeli 0400-824 731 Juha Rytkönen Joroinen 0400-178 711 Matti Teittinen Joroinen 050-560 3559

Viljat, palko- ja heinäkasvit, apilat sekä seokset

ri. Rehunurmen toinen sato tai odelma voidaan myös muokata maahan viherlannoitukseksi. Yksivuotiset viherlannoituskasvustot tuottavat yhdessä kesässä suuren typpisadon, joka myös hajoaa nopeasti seuraavien kasvien käyttöön. Aluskasvien tuottama lannoitus- ja rakennehyöty on varsinaisia viherlannoituskasvustoja pienempi, mutta ne eivät aiheuta katkosta tuotantokasvien viljelyyn.

Kasvit tavoitteiden mukaan Monipuoliset siemenseokset

ovat suositeltavia ja kasvustoon kylvetään sekä typpeä sitovia kasveja että typpeä sitomattomia kasveja. Kasvuun lähtö niiton jälkeen on tärkeä ominaisuus. Monivuotisissa seoksissa voi käyttää samoja lajeja kuin rehunurmissakin. Yksivuotisiin seoksiin kylvetään nopeakasvuisia lajeja. Virnat, vihantaherneet ja härkäpapu sopivat näihin seoksiin. Vahvakortiset viljat pitävät kasvustoa pystyssä. Typpeä tehokkaasti maasta kerääviä ja typpensä melko nopeasti luovuttavia ristikukkaisia kasveja ja italianraiheinää voi seokseen lisätä.

Ympäristönäkökulmia Syyskylvöiset kasvit hyödyntävät hyvin viherlannoituskasvustojen lannoitus- ja maanparannusvaikutusta eli huuhtoutuminen on vähäistä. Jos viherlannoituksen jälkeen kylvetään kevätkylvöisiä kasveja, pitäisi kyntö tehdä mahdollisimman myöhään syksyllä tai mieluiten keväällä, jos mahdollista. Kasvustojen tiheä niitto lisää typen huuhtoutumista ja haihtumista ilmaan. Palkokasvien viljely lisää hiilen sitoutumista maaperään (humus) ja eikä biologinen typensidonta lisää ilmakehän hiilidioksidin nettomäärää. Viherlannoituskasvin biokaasutus ja mädätteen käyttö lannoitukseen parantaa viherlannoitusta seuraavien kasvien satoja ja pienentää typen hävikkejä. MTT:n ja ProAgrian yhteisessä ”Luomua lisää – Luomutilojen neuvonnan kehittäminen” –hankkeessa on nyt julkaistu nettiversioinen Viherlannoitusopas, johon on koottu tutkittua ja jossain määrin myös kokemusperäistä tietoa käytännönläheiseen muotoon. Oppaan lisäksi kirjoitettiin viljelijöille suunnattuja opaslehtisiä, joissa on myös esitelty kaikki oloihimme sopivat palkokasvit. Opas, tietolehtiset sekä lisätietoja hankkeesta löytyvät osoitteesta www.proagria.fi/hankkeet/ luomuneuvonnan-kehittaminen-lutune-3616.

k a s v i 19

Tukipuntarin avulla Puutarhatilojen palveluiden arvio uuden ympäristö- johtotähtenä tilan kehittäkorvauksen määrästä mistavoitteet ProAgrian puutarhayrityksille suunnatut palvelut uudistuvat. PuutarhaKasvu-, PuutarhaTuotto- ja PuutarhaToiminta-palveluita on pilotoitu marjatiloilla menneen TUKIPUNTARILLA kesän aikana ja palveluita hienosäädetään avomaaselvitämme parhaat Hyödynnä maksuttomat vihannestilojen tarpeisiin. Kasvustokäynnit muoympäristökorvauksen Neuvo 2020 -palvelut dostavat palvelujen perusrungon. Kasvustokäynratkaisut ja pellon maatilayrityksesi tien sisältö räätälöidään asiakkaan tarpeiden käytön vaihtoehdot. mukaan, esim. lannoituksen optimointi, ajankehittämiseen. kohtaiset kasvinsuojelutoimenpiteet, kasvusKysy lisää! www.proagria.fi/neuvo2020 tojen kunto ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi. Kasvustokäyntejä täydennetään viljelysuunnitelmalla, tuotantokustannuslaskelmalMietityttääkö uuteen ympäris- lietteenlevitysala on 40 ha. Villel- la ja palautekeskustelulla tilan kehittämistatökorvaukseen mukaan lähtemi- lä on lisäksi luonnonhoitopelto- voitteiden mukaisesti. Palvelukokonaisuus voi siten olla suppeampi tai laajempi riippuen tilan nen? Ennakoi tulevaa ja selvitä nurmea 2,5 hehtaaria. Ympäristökorvaukseen sitou- kulloisistakin tarpeista. uuden ympäristökorvauksen vaiLisätietoa kutuksia ja mahdollisuuksia tilal- tuessa ravinnetoimenpide on kaiTerhi Taulavuori lesi kasvintuotannon asiantunti- kille pakollinen toimenpide. Rakehityspäällikkö jasi kanssa. Päätöksen teon apu- vinnetoimenpiteen tukea ei makProAgria Keskusten Liitto na on hyvä käyttää tukipuntaria. seta kaikille hehtaareille, mutta p. 020 7472 475 ohjelma laskee automaattisesti mille pinta-alalle sitä maksetaan. Mikä tukipuntari Ympäristökorvauksen ravinnetoioikein on? menpide maksettaisiin Villen taTukipuntari on Excel-taulukko, pauksessa 47,5 hehtaarille. Helsingin yliopisto Näillä tiedoilla Antti laskee joka on tehty uuden ympäristöRURAliA-institUUtti korvauksen valintojen suunnitte- tukipuntarin avulla arvioiduksi lua ja tilakohtaisen kokonaistu- ympäristökorvauksen määräksi kimäärän karkeaa laskentaa var- 88 EUR/ha. Jos Ville ei sitoutuiten. Työkalun käyttö perustuu si uuteen ympäristökorvaukseen, tilan kokonaistukien määrän ar- niin häneltä jäisi vuosittain saavioimiseen tilan tukikelpoisen ko- matta noin 4 415 EUR. Menetys konaispeltopinta-alan mukaan. kompensoituisi 775 kiloa suuLuomulla Etumatkaa Etelä-Savolle -hanke Uuden ympäristökorvauksen loh- remmalla hehtaarisadolla, jos vilkokohtaisista toimenpiteistä ar- jan tonnihinta olisi 120 euroa. vioidaan, mitkä sopivat tilalle, ja kuinka monella hehtaarilla niitä Ota yhteyttä alueesi toteutetaan vuosittain. Viljelijän kasvintuotannon KOULUTUKSIA TUOTTAJILLE: ja asiantuntijan keskustelun poh- asiantuntijoihin!  1.12.2014 Yhteistyöllä markkinoille, Luumäellä jalta voidaan tehdä vertailua eriBrändäys sekä osuustoiminta ja muut yhteistyön muodot, käytännön esimerkkejä. laisten vaihtoehtojen välillä. Tukipuntarilla vertailu kannattaa, sillä samalla tulee mietit 9.–10.12.2014 Lisää kannattavuutta yhteistyöllä – opintoretki ja tuottajatapaaminen tyä eri toimenpiteiden sopivuutMiten se toimii? Kuinka toiset maatilat ovat menestyneet yhteistyön avulla? Lähde tutustumaan tuottajien ta omalle tilalle. Tukipuntaria onnistumisiin ja kuulemaan yhteistyön eduista. Aiheena myös tukipolitiikka ja markkinat. MieTukipuntarin käyttöä voidaan voidaan tehdä tulevana vuonna lenkiintoisia tilavierailuja Juvalla ja Haukivuorella, asiantuntijaluento, illanvietto. Retki on suunNEUVO 2020:n kautta, jolloin avata esimerkin avulla: nattu erityisesti Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen tuottajille. Ville Viljelijällä on 50 hehtaa- asiakkaalle jää maksettavaksi las 4.–5.12.2014 Luomupuutarhapäivät, Luumäellä ria peltoa. Ville pohtii ympäris- kun arvonlisäveron osuus. LisäMarjat, avomaavihannekset ja kasvihuonetuotanto, viljelytekniikan perusteita ja erityiskysytökorvaukseen liittymistä yhdessä tietoja tukipuntarista saat oman myksiä, tilan johtaminen, tuottajakokemuksia. Antti Asiantuntijan kanssa. Ant- ProAgria keskuksesi kasvintuo 15.12.2014 Luomun toimistopäivä, Kuusankoskella ti laskee tukipuntarilla erilaisia tannon asiantuntijoilta. Luomuvalvonta, luomukasvintuotantoehtojen haasteet, luomutarkastukset ja niistä selviytyvaihtoehtoja Villen tilalle. Ville minen, tiedonhankinta. Juho Pikkarainen valitsee lohkokohtaiseksi toimen 14.1.2015 Luomuliiketoiminnan kannattavuus -ajankohtaispäivä, Mikkelissä Talousasiantuntija piteeksi lietelannan sijoittamisen Ilmoittautuminen koulutuksiin viim. 28.11.2014, paitsi ajankohtaispäivään viim. 5.1.2014. ProAgria Pohjois-Savo peltoon. Arvioitu vuosittainen

TULE OPPIMAAN JA KESKUSTELEMAAN LUOMUTUOTANNOSTA

SEMINAARI KAIKILLE LUOMUALAN KEHITTÄMISESTÄ KIINNOSTUNEILLE:  21.1.2014 Luomulla etumatkaa Etelä-Savolle -seminaari, Mikkelissä Seminaarissa arvioidaan luomun nykytilaa, käsitellään luomun kehittämismahdollisuuksia ja pohditaan toimenpiteitä luomun kehittämiseksi Etelä-Savossa. Ilmoittautuminen viim. 12.1.2015. Lisätietoja kursseista ja ilmoittautuminen: www.luomu.fi/tietopankki/luomulla-etumatkaa-etela-savolle-valmennusohjelma/ Jukka Rajala, 044 303 2210, jukka.rajala@helsinki.fi (Seminaari ja toimistopäivä) Ritva Mynttinen, 044 590 6832, ritva.mynttinen@helsinki.fi (Kaikki koulutukset) Tytti Klen, 050 576 2881, tytti.klen@helsinki.fi (Yhteistyöpäivä ja -opintomatka)

Kauhat Takakauhat Talikot

Trukkihaarukat Suursäkkinostimet



Järjestäjä: Luomulla Etumatkaa Etelä-Savolle -hanke, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti ja Aalto yliopiston Pienyrityskeskus

ympäristö

Kulttuuriympäristötyötä yhdessä mikä parasta, välittäneet tiedon konkreettisia kunnostus- ja hoitotoimia tekeville maaseutuyrittäjille etsien toimiin myös rahoituksen! Näin on saatu hoitoon upeita maaseutumaisemia, opastettuja käyntikohteita, metsälaitumia ja niittyjä sekä hoitosuunnitelmia myös tuleville vuosille. Uusimpina avauksina on tehty maiseman ja muun kulttuuriympäristön tuotteistusta yhdessä alueen yritysten kanssa hyödyttämään mm. matkailua. Myös omatoimimatkaaja löytää EteläSavon arvokkaat maisema-alueet ja kohteet jatkossa osana kulttuurimatkailureittejä myös sähköisestä Seutuhaku.fi -palvelusta, joka toimii myös mobiilisovelluksena. Läntisen naapurimme oivia käytäntöjä mm. julkisten Kulttuuriympäristö niin kuin alueiden ja kulttuuriympäristöluontokin on aihepiirinä sellai- kohteiden laidunnuksesta ja matnen kirjo, että mikään yksittäinen kailusta on otettu käyttöön myös taho ei voi hallita siihen liittyvää täällä. Myös sponsorien saamista tietoa ja toimintaa ja siksi se on- mukaan maisemanhoitotyöhön kin ollut hyvin hajanaista. Vain on kehitetty yhdessä. yhdessä toimiminen voi tuottaa Härkää Sarvista (HÄÄVI), kauaskantoisia hedelmällisiä tuloksia! Tästä hyvänä esimerkkinä palkittiin Säätytalolla 6.11.2014 ovat olleet viimeaikaiset yhteis- Suomen parhaana maisemahankkeet, joissa jokaisella osal- hankkeena. HÄÄVI -hanke on listujalla on kuitenkin oma selkeä samalla Suomen ehdokas Euroolinsa eli jokainen tekee sitä, roopan neuvoston maisemapalminkä parhaiten osaa ja taitaa kinnon saajaksi. tai josta tällä seudulla vastaa. Kunnia kulttuuriympäristölMaisemanhoidon hankkeet lemme, jossa on ilo elää ja vaalia Härkää sarvista (HÄÄVI) ja Mah- sitä yhdessä! dollisuutena Maisema (MAMA) ovat olleet ELY-keskusten, ProSirpa Peltonen Agrioiden ja MKN Maa- ja kotiBiologi talousnaisten yhteisiä ja lisäksi Etelä-Savon ELY-keskus ylimaakunnallisia kooten yhteen tiedon arvokkaista kohteista, niiden tarvitsemasta hoidosta sekä Tässä metsien maassa me kaikki kuitenkin asumme ja toimimme kulttuuriympäristössä. Sitä ovat maisemat ympärillämme, koko rikas rakennusperintömme kirkoista latoihin sekä kaikki merkit varhaisesta asutuksesta aina hautalöydöistä kaskiraunioihin. Mitä paremmin tunnemme ympäristöämme, sitä juurevampia ja ympäristöämme arvostavia meistä kasvaa. Samalla se on omiaan lisäämään kunnioitustamme myös muiden kulttuurien alkuperää ja tapoja kohtaan. Kulttuuriympäristö on osa omaa identiteettimme, mutta sen lisäksi myös iso vahvuus, kun haluamme esitellä maakuntaamme muualta tulleille eli matkailijoille.

Kuva: Hanna Suominen

Tilaa ja tutustu Koti ja maaseutu -lehteen Kiitos, tilaan Koti ja maaseutu -lehden: itselleni edullisena kestotilauksena hintaan 48 euroa. 12 kuukaudeksi 10 lehteä hintaan 58 euroa. tutustumistilaus 5 lehteä hintaan 29 euroa. Haluan maksaa laskun kahdessa erässä.

Elämänmakuinen Koti ja maaseutu -lehti tarjoaa käytännönläheistä luettavaa kannesta kanteen. Lehdestä löydät vinkit arkeen ja juhlaan! Lue asiantuntevat jutut ruuasta ja ravitsemuksesta, terveydestä, hyvinvoinnista ja ihmissuhteista, asumisesta, puutarhanhoidosta sekä käden taidoista.

Tilaa lahjaksi!

lahjaksi

Järvinen, KUVA

to.com

ScanStockPho

inen lisää a, sillä murehtim on turha huolestu unettomuudesta uni viipyy. auttavat, kun Satunnaisesta seitsemän Tutut rutiinit pärjää keskimäärin on kuiunettomuutta. Unen tarve Terve aikuinen

tartunnin yöunilla.riittää kuusi, joku ki kasvaa. kahdeksan jollekin tunnin ja tapaturmaris Mieliala Alle viiden huononee tenkin yksilöllinen: astustuskyky ja muisti samoin.muuttuu, tunnin levon. jo terveysonyky kärsii inta vitsee yhdeksän sa aiheuttaa Keskittymisk hormonitoim vaihtalvea lyhyElimistön valtaosalla yöuni vuorokaudes ja sokeriaineen tmeihin on apea. unet ovat sydänja paino nousevat gelmia. Kesällätähän lienee vuorokausiry horsyys sairastua kasvaa. verenpaine syy melatoniiniTodennäköi emmät, ja dunta kärsii. kakkostyypin diabetekseen pimeässä erittyvän ja monelle, ja vaikuttavan, vähyydessä. sairauteen ihminen paljon harmia tilapäisestä unesta on silloin, kun kärsii ja monin tuotannon Huonosta rikriittävästi virkeäksi suomalaista ”Unta on tuntee itsensä sillä noin miljoona nukahtamisvaikeuksista, päättyvästä esta: aamulla herätessään iltapäivään saakka.” unettomuud liian varhain aamulla pitkälle tai virtaa riittää konaisesta ihmisen nukkuvan unesta. liian vähän huono kuin ”Jatkuvasti viikon lopulla yhtä promillen on tai jälkeen suorituskyky valvotun yön Susan Pihl Uniliitto i kokonaisen uniterapeutt humalassa”, ry:stä kertoo.

Tilaa puhelimitse

0303 9778 tai www.kotijamaaseutu.fi

Hulvaton

Makuuhuoneen unta. pimeys turvaa Valo voi haitata eritystä. melatoniinin

KIJÄ

HATUNTE

tai pörröpupuon olisi karhuVai miten Suuronen oravahatun. naisista Minna ostanut hänen tiesi, että kerran hattu? Erityisesti OngelmaMinna Suuronen ainakaan että joka on huomannut, hankkii jatkossa toisen. o koulutyttönä olisi hänen juttunsa; ala hautautua. hattunsa, usein se on hatusta kiinni! jokin luova in hän ei haluaisi niin kirkas, päätä ei olekaan, toimistotöih silloin vielä ollut on ollut ei salaisuus “Uravalinta valtti; on hatun ajatellen kaikesta opetLaadussa hattujen yksi Opistossa mutta jälkeenpäin on Minnan hyvin käypiä. Laa, sekä Haapaveden Hyvä kaavoitus ja keramiikkaa seikhyötyä. Ensin n päähän ovat itsestäänja sitten a, kuvataidetta ne ovat suomalaiseeja siisti ompelu ensin telinkudonta Opistossa kuvataidetta välissä n hatusta syntyy, ita. Jossakin dukkaat materiaalit Peräpohjola Kun idea uudesta silkkipaija kasvatusaihe moneen kertaan. selvyyksiä. hakemassa kailu-, liikunta– useimmiten Ruotsin puolella kertoo opiskelun aleet. tehdään kaavat pistäydyin joku ajatus kokeilukapp Minna Suuronen Ommellaan kerralla ole valmis, usein aikojen ja najan opit”, esiin pitkien “Ei se aina moneen kertaan, Design vaiheistaan. ja otan sen Mutta on muuttanut päätimme, Minna Suuroneni ovat muhinut. lapsena hautumaan, jo jää perheen, “Olin ideoita voi se on itsekseen Petrin kanssa ja aurinkomerkk johon voimme päästä. Siellä on pakko hylätä. Hyviä tai suoraan laadukkaitkun perustimme sellaisen pesäpaikan, vakiintuneet ikioman kotiniitäkin, jotka kankaasta, luonnosta että etsimme humorististen ja tarjota lapsille vähän arpavaikka ten, mutta putkahtaa n hattujen juurtua pysyvästitulimme Kuopioon juuri meille se kaavoitoiveista.” ja räväköittenki asiakkaitten on viimein mieleinen, mallit, seudun. VaikkaKurkimäestä löytyi ommellaan tunnuksena. Kun malli , mutta kuitenkin ja kustakin käännä pelillä, täältä , kaupungista (-01) ovat syntetaan eri kokoihin ja Santeri sopiva kodinpaikka . Sofia (-99) maaseudulta savolaisia.” käännä typeräisiä ammatti kirkastui atemiassa olivat asettuneet Muotoiluak ja Petri Suuronen katsella ympäKun Minna n, Minna alkoi MuotoiluakaKuopion uudelle kotipaikallee nelitekisi. nyt hakeutui rilleen, mitähän se oli! Ja niin hän n. temia, siinähän toilijan koulutuksee koulusta, tekstiilimuo vuoden pois vuotiseen syntyi, olin kannalta ikinä! “Kun Sofia opiskelun pohtia, mitä paras vuosi ja se on ollut n ohessa aikaa panostan lapsenhoido Minulla oli irti koulutuksesta, mihin liiketoiminta haluan saada myös ensimmäisen tein tosissaan ja suunni.” Suuronen suunnitelma Suun liittyen Minna Koulutuksee tavaramerkkinsä “Minna onnistui sitten, ja se nitteli aurinkoisen jo yli 15 vuotta ronen Design” on vieläkin käytössä. että niin hyvin, aina mukana kat hatut juttuni, Hullunhaus olla se minun talvimikä voisi ainakin “Kun mietin, Suomessa kaikki – hatun. Hatun että lämpimän ajattelin, kan– tarvitsevat ommella erilaisista pakkasilla uutta huovuttaa, Mutta mitä voi neuloa, tai turkiksista. värit, kasvit kaista, nahkasta Luonto ja luonnon itselle minulle löytyä? ovat siitä voisi kaikki metsä – ne olisi muillekin. Päätin, ja eläimet, siis rönsyileviä, tärkeitä, mikseivät olisivat erottuvia, set hattuni joita muotivillityk että minun iloisia. Sellaisia,niin hyviä, että kestävät värikkäitä, Laadultaan kiertoonkin eivät heilauta. jotka voi laittaa kauden, ja useamman Minna Suuluontoa säästäen.”“minnamaailma”, lle, pieNäin syntyi hattuja on kaikenikäisi hasNyt aikuisten rosen tyyli. eläinhatuista in. Ja tekemistä nimpien hauskoista saunahattuih ja mummoja, lerppa- tai tai sutteleviin uusia äitejä aina tulee vaikkapa jääkarhuriittää, sillä lapsilleen jotka haluavat

VIIKKO 1

t haukipulla

VIIKKO 1

1/2014 Vähän paremmat Koti ja maaseutu

4 annosta

VOT

RUOKANEU

500 g haukifileetä a sitruunamehu 2 rkl sinappia 2 tl ketsuppia 2 rkl uria tai chiliä ripaus cayennepipp valkopippuria 0,25 tl jauhettua suolaa 1 tl ista munanvalkua 4 ruokakermaa 1 dl maitoa tai 2 dl (kuutiosta kalalientä 0,5 l fondista)

18 18

TILAAJA/MAKSAJA Etu- ja sukunimi

ei pitäisi teetä. Sängyssä Sänkyyn rauhoittavaa unentuloa. kupillinen odottamassa lomalla, kun maata valveilla kun väsyttää. voi selvittää jos menee hyvä pitää palataan vasta, unesta kärsivän olisi jättää aktiSe löytyy, Oman unentarpeen heräämistä. ikkana, ja aamulla ilman ”Huonosta työ ei määrää nukuttaa ja herää nukkumispa peräkelimistö oppii kun sänkyä pelkkänäulkopuolelle. Näin itse nukkumaan, Kun uni pysyy kolmena ja ihminen unentarve . viteetit vuoteen herätyskelloa samanmittaisena, oma ä ja vetäsängyn nukkumiseen vireysin nukahdin n väsymyksest yhdistämään ei pidä nauttia ”Aikaisemm käisenä yönä uneliaisuude Kokeilun aikana iltarukouskahvia, alkoholia, erottamaan on selvillä. mahdollistä.” aina nopeasti, aineita, kuten tai unilääkkeitä. kesken, mättömyyde vessareissu tehdään yöllä kattilaan vaikuttavia ia, tupakkaa useimmiten valo Yöllinen Jo kin jäi valossa. Kirkas kola- ja energiajuom valvottierityksen. varten simman vähässä melatoniinin valo voi olla joskus työhuolet virylläpitävän vain nukkumista lasten ei tee unesta kaisee unta Sänky on olevan kännykän erituntien määrä vat. Nyt eläkkeellä merkki. pelkkä yöpöydällä nostattava asuntoa Pelkkä nukuttujen neljästä syvyydeltään vilns. vireystilaa muuta saattavat valvottaa ja koostuu elimistölle uni tulee parhaiten makuu- asiat kistävää. Uni ja syvänunen vaiheesta Varsinkin pojan ”Monelle , jonka aikana ä ja tuuletetussa pitkäänkin. laisesta perusREM-unesta viileämmäss ä unesta pari astetta kotitilan isäntäjalassa.” kevyemmäst unen keunen vaiheesta, alkutaival villasukat Siirtyminen sillä huoneessa, en suunninähdään unia. uneen ei onnistu, kevyylös tulevaisuud syvään järjestyksessä myös nä a seitsemältä suoraan useimmiten heräämiset unen Sunnuntain ovat paikallaan ilta- telmineen ja huolineen Useat vaiheet etenevät iltarutiinit ä toistuvat joka aiheuttaa syvempään. Lapsilla tutut emmästä viestivät elipitää valveilla.” Samassa järjestyksess tavalla. unen rytmisyyttä, aikuiselle. ja -pesuineen sisällä rikkovat uni virkistä normaalilla sairauk57 v. iltapaloineen unesta. Oikein ajoitettuna olla eikä Sirkka-Liisa, voi puuhat mutta väsymystä hoitotasahuonoon laatuun unenkestoa, mistölle lähestyvästä ”Syy unen tai huonossa nopeuttajonkin verran syy on uniapneassa liikunta lisää se parantaa sen laatuasyvän unen Useimmiten sissa, kuten astmassa. huonossa ennen kaikkea a ja pidentämällä painossa olevassanukkumisen kannalta jouduttaa tai malla nukahtamist mpi esimerkiksi elintavoissa kuormittava . Alkoholi rikkonaista.” vaihetta. ja elimistöä ympäristössä mutta tekee unesta unen ja nukkumaana, ”Mitä rankempi ei vaikuta aikaa sen nukahtamist tai raskaan tkaan, enemmän kerran yössä laji on, sitä tulee jättää. Liikunnan havahtumise öppy Vessakäynti pikaiset unesta n takaisin saman mylläkkä adrenaliiniry menon väliin ”Ajatusten laatuun eivätkä työn aiheuttama vaikka pystyy nukahtamaa ruumiillisen tasaantuakseen.” hurja. Yhtä nousta sängystä päättää jos ihminen päässä on onnistu, pitää n tai juomaan vaatii tunteja ista kärsivän ei kannata tien. Ellei se ehdi mietmieltä kuosohvalle lueskelemaa Univaikeuks netin katseluun, sillä ajatusta ei istumaan tai siirtyä uneen. kun tulee iltaa television tapahtumat voivat tiä loppuun, paperille Kaikki huttavat ruudun asiat kannattaa kirjata nukkumaanjo uusi ajatus. Mieltä painavat hyvissä ajoin ennen a.” huolestutta tai tietokoneelle ne yöksi. pidä antaa unohtaa auringon ei menoa, ja Ulla, 44 v. joka mukaan unen kannalta viisas. ”Sanonta, on enoa, vihan yli, nukkumaanm laskea oman sopia ennen Riita kannattaa kiukkuista.” helpotsillä uni karttaarentoutumisharjoitukset syvään, henomaan Erilaiset a. Pelkkä Rentoutun rauhoittaa. tavat nukahtamist lla, ja keskittymine gitykseen kehittyy harjoittelema taito, joka päivää. minen on ovat tehdä pitkin ja heräämisajat siksi sitä kannattaa supernukahtamisSäännölliset selle. Viikonlopun sunnuntaina tarpeen uniongelmai rytmin. Jos ei väsytä, sekoittavat pitkät unet päivään, ehtoolla on opittu loikoilee puoleen muna vasta väsyttääkin. useita Suuronen pysyy valikoimiin mutta maanantaiaa eivät auta ja uni uotoilija Minna lääkäriä. Apua tekstiilim Nyt yrityksen ”Jos kotikonstitpoissa, tarvitaan suunhatuistaan. Kuopiolainen päiviä ilta ja aikuisille skoista peräkkäisiä tai ielellä luotua. uniterapeuten hullunhau Backman ovat yksilöTEKSTI Leila voi saada myöstuntemaa VOT . Unikoulut nukahta– kaikki huumorim Backman, unikouluista opetellaan RUOKANEU muutakin KUVAT Leila natuista paljon nnusta, jossa taitoja”, Susan Minna Suuronen ryhmävalme kuuluuhelpottavia mista ja nukkumista 19 Pihl ohjaa.

viipyy? Missä uni

TEKSTI Virve

Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot

Koti ja maaseutu

ä kastiketta, haukipullien täyteläisempä siivilöidyn Jos haluat I voit suurustaa pakkauksesta. KASTIKKEEKS Katso ohje tejauheella. mukaan. kastikesuurus Mausta makusi ruokakermaa. lisää loraus

lohikeitto ä

Pikantti kylmäsavu

3 1. Omega ja verisuonia Hoitaa aivoja 2. D-vitamiini jota tarviLuuston lujittaja, n vastustuskyvy taan myös

6 annosta vettä iota kalaliemikuut musta- ja/tai kokonaista valkopippuria ä laakerinlehte 2 150 g juuriselleriä 250 g palsternakkaa porkkanaa 3–4 ta 150 g purjosipulia kylmäsavuloh viipaleiksi lei150–200 g (+ 0,5 dl 0,5 dl kapriksiaoliiveja) kattuja ja/tai ruohosipulia 0,5 dl tilliä a hienonnettun

15 dl 2 10

ylläpitämiseen 3. Proteiini vireyttä ja Antaa voimia,

Juhlavat haukipullat

kylläisyyttä

perinneBrittiläinen itämerellisen herkku saa sävyn silakasta.

ovat suussa

sulavan kuohkeita.

antavat Kaprikset oikean keittoon juuri kipakkuuden.

hauki hie-

ja laita se monitoimiko

isommat ruodot hetki. koko ajan 1. Poista hauesta Anna maustua murekkeen joukkoon kalaliemi noksi massaksi. u ja mausteet. ja lisää ne Lämmitä muutaman 2. Lisää sitruunameh kevyesti vaahdoksi ohuena nauhana. se liemessä valkuaiset kerma-maito ja kypsennä 3. Vatkaa ta nokare Lisää joukkoon kalasekoittaen. kuumaan ota haukimassas mausteita. ja tipauta ta palloja melkein kiehuvaksi, Lisää tarvittaessa noin 3 minuuttia ajan. Maista. avulla haukimassas ja varovaisesti, liikaa. minuutin kahden lusikan kalaliemessä hitaasti jottei kalaliemi jäähdy folion alla, 4. Muotoile ne kypsiksi kerrallaan, esimerkiksi liemeen. Hauduta vain noin 6 pullaaja pidä ne lämpiminä Kypsennä liemestä per puoli. haukipullat 5. Nosta kypsätpullat on kypsennetty. salaatin kera. vaalealla ja raikkaan kunnes kaikki esimerkiksi keitinliemen 6. Tarjoa perunasoseen

kovaa syytä syödä kalaa

neeseen. Jauha

1/2014

Fish & Chips

4 annosta tai lohkoranskan-, tikku(pakaste) perunoita silakkafileitä 300–400 g tai n. 3 rkl puolikas sitruuna a sitruunamehu 0,5 tl suolaa pippuria lppua 0,25 tl rouhittua tilli- tai ruohosipulisi reilu 0,5 dl ja korppujauho vajaa 1 dl 0,5 tl suolaa tta 0,5 tl paprikajauhe valkopippuria 0,25 tl jauhettua

400 g

jää niin, että nahkapuoli korppujaukalan muotoon Kääntele silakat sisäpuolelle. varten. Laita hoissa. tilaa kaloja noin 4. Tee pellille ja kypsennä vielä silakat kalat uuniin Voit paistaa a 5–10 minuuttia.kuumassa margariiniss ja rapeiksi. myös pannulla puolin ruskeiksi Lisänä molemmin ja kalat yhdessä. 5. Tarjoa perunat majoneesi tai kermamaistuu ketsuppi, viilikastike.

Koti ja maaseutu

1/2014

1/2014 maaseutu1/2014 Kotijajamaaseutu Koti

Kastike ä kermaviiliä 6 6 1 dl

eesia ia 0,5 dl (kevyt)majon kurkkusalaatt n. 0,5 dl valmista sinappia ketsuppia ia ripaus mustapippur

250 asteeseen pipuuni 225 – perunapakKuumenna liemikuutiot, joka vesi. Lisää suika- 1. ja 1. Kiehauta majoneesi sen ohuiksi pork- (siihen lämpötilaan, jeissa annetaan). ketkermaviiliin purit, tulitikkumaipalsternakka ja kauksen kypsennysohnoin 10 minuuttia sinapilla ja 1. Sekoita perunoita ti. Mausta loidut juuriselleri, kannen alla kunnes Kypsennä kurkkusalaat mukaan sekä ripauksella hiljalleen tai voikanat. Keitä juuri ja juuri kypsiä. yksinään. työlaudalle supilla makusi ia. ruoan kasvikset ovat Lado silakkafileet ylöspäin. Purista puoliksi leikattu, Keitä 2. tasaantua muun pitkittäin sit- mustapippur 2. Lisää paperille nahkapuolipirskottamalla leikattu purjo. 2. Anna makujen käsin n ajan. niille vielä ohuiksi viipaleiksi valmistumise Lisää sitruunasta a fileille. Levitä viisi minuuttia. ja lisää keittoon. t. ruunanmehu kala ihin tillisilppua. 3. Hienonna halutessasi oliiviviipalee mausteet ja korppujauho ja 23 Viimeistele Sekoita mausteet kaprikset tiukasti takaisin Tarkista maku. Tarjoa tuo- 3. ä Maidoton ä Taita fileet a. Kuumenna. lautasella. lio ä Gluteeniton ruohosipulill Kasvisruokava tillillä ja/tai kanssa. reen leivän

Lähiosoite

Koti ja maaseutu Koti ja maaseutu

1/2014

22 22

Postinumero ja -toimipaikka Allekirjoitus

Puhelin

Sähköposti LAHJATILAUKSEN SAAJA Etu- ja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Tilaushinnat ovat voimassa 1.12.2014 saakka.

Tunnus 5009655 00003 VASTAUSLÄHETYS

y m p ä r i s t ö 21

Härkää Sarvista, HÄÄVI -hanke palkittiin Suomen parhaana maisemahankkeena!

kuva: Leena Lahdenvesi-Korhonen Suomen parhaana maisemahankkeena 2014 on palkittu Härkää sarvista -hanke, edisti laiduneläinten käyttöä luonnon- ja maisemanhoidossa yli maakuntarajojen. Hanke kilpailee ensi vuonna Suomen edustajana Euroopan neuvoston maisemapalkinnosta. Härkää Sarvista -hankkeessa järjestettiin maisemanhoitoa luonnoltaan ja maisemiltaan erityisen arvokkaille alueille EteläSavossa, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Hankkeessa luotiin yhteistyöverkostoja, joissa arvokkaiden kohteiden

maanomistajat tekivät karjanomistajien kanssa sopimuksia laiduntamisesta. Tuloksena saatiin hoidon piiriin muun muassa 220 hehtaaria uhanalaisia perinnebiotooppeja harvinaisine lajeineen. Samalla estettiin maisemien haitallista umpeenkasvua ja kannustettiin paikallisia ihmisiä lähimaisemiensa hoitotöihin. Hoitotoimiin ohjattiin rahoitusta maatalouden ympäristötuen erityistukien kautta. Hanketta hallinnoi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Yhteistyökumppaneita olivat Etelä-Savon ELY-keskus, ProAgria

Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Pirkanmaan Maa- ja kotitalousnaiset, EteläPohjanmaan ELY-keskus ja ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap. Hankkeeseen osallistui paikallisia maaseutuyrittäjiä ja yhdistyksiä sekä runsas joukko muita yhteistyötahoja. Lisätietoa: Leena Lahdenvesi-Korhonen Etelä-Savon Maaja kotitalousnaiset leena.lahdenvesi-korhonen@ maajakotitalousnaiset.fi p. 0400 875 326

Neuvo 2020 -palvelun avulla löydämme kehityskohteet ja parannamme maatilayrityksesi tulosta. www.proagria.fi/neuvo2020

MAISEMA- JA LUONTOKOHTEIDEN KARTOITUKSELLA löydämme ympäristösopimukseen sopivat kohteet. Kysy lisää!

MAMA –hanke toimii MAMA –hankkeessa on laadittu 14 osainen maisemanhoitokorttien sarja. Eri teemaiset ja käytännönläheiset kortit voi ladata käyttöön Maa- ja kotitalousnaisten –kotisivuilta. Juvan Vuorenmaan maisemanhoitosuunnitelma on valmistunut. Julkaisu on ladattavissa Maa- ja kotitalousnaisten -kotisivuilta. Lisätietoa: MAMA –hankevastaava Leena Lahdenvesi-Korhonen Etelä-Savon Maaja kotitalousnaiset leena.lahdenvesi-korhonen@maajakotitalousnaiset.fi

VUOMET

Tienhoitolaitteet

ANA AINO SSA E SUOM DEN H KA EN VUOD ! U TAKU

www.vuomet.fi ®

VUOMET –lumiaurat

Erinomaisesti heittävä siipi, kääntyvyys 45° molemmin puolin, terän leikkauskulman säätö, pulttikiinnitteiset sovitteet. Erikokoisia kartio- ja perhosmalleja, vallileikkuri-sivuaura, kärkiaura sekä alueaurat. Nopea toimitus!

Vuomet Oy

puh. 0400 208 824 050 300 7713 vuomet@vuomet.fi

ympäristö

Maaseudun ympäristökohteita englantilaisittain

Viljelijä Iain Hurst esitteli Yorkshiren alueella sijaitsevan kasvinviljelytilan ympäristönhoitoa. Tila on englantilaisittain keskikokoinen (360 ha peltoa). Tilalla tukien osuus liikevaihdosta on sikäläisittäin suuri (25%) johtuen erilaisista ympäristökohteista, joita viljelijä hoitaa tilalla. Tila saa käyttösähköä omista tuulivoimaloistaan. Kahdeksan maataloustuotannon ja ympäristöasioiden kanssa työskentelevää asiantuntijaa ympäri Suomea oli JÄRKI-hankkeen järjestämällä ja Suomen kulttuurirahaston rahoittamal-

la matkalla Iso-Britanniassa. Itä-Suomesta mukana oli kolme asiantuntijaa ProAgria Etelä-Savosta Anna-Maria Kokkonen ja ProAgria Pohjois-Karjalasta Kati Ronkainen sekä Päivi Jokinen.

Matkalla tutustuttiin englantilaisiin maatiloihin, joilla oli erilaisia ympäristökohteita hoidossa. Tällaisia kohteita ovat mm. Suomessakin tutut suojavyöhykkeet, riistapellot ja luonnonlaitumet. Englannissa tukea ovat saaneet myös peltolohkojen välissä olevien pensasaitojen hoito, mesikasvikaistat pellon reunassa, kovakuoriaisreunat (beetle banks), ” kottaraisruudut” eli kottaraisten avoimet laskeutumispaikat syysviljaan, linnun- ja lepakonpöntöt sekä puiden suojaaminen nurmilaitumella aitauksin. Pääosin erilaisia orapihlajia ja karhunvadelmaa kasvavat pensasaidat suojattiin karjalta piikkilangalla ja verkkoaidalla. Pensasaidat ovat englantilaisessa maaseutumaisemassa tärkeitä maiseman jäsentäjiä, kulkuväyliä monille eläimille sekä pesimä- ja ruokailupaikkoja linnuille. Neljän päivän matkalla näkyi laiduntavia nautoja sekä lampaita enemmän kuin matkalaiset ovat nähneet koko vuoden aikana Suomessa. Koko matkaraportti nelipäiväiseltä vierailulta löytyy: www.jarki.fi

y r i t y s 23

Lähiruualla leirikouluun

Esitelmä elintarvikealan hankkeiden päätösseminaarissa

TERVE! Mie oon Otto Karttunen, Liperin koulun oppilaskunnan jäsen. Olen kuudennella luokalla. Menemme ensi keväänä leirikouluun Tanhuvaaraan. Nyt keräämme rahaa leirikoulua varten. Oli jo heti alusta asti selvää, että me haluamme toteuttaa tämän varainkeruun hieman eri tavalla kuin muut. Perustimme leirikouluryhmän, jonka nimeksi tuli ”Näe hyvä lähelläsi” Emme halua myydä ulkolaisia keksejä tai karkkeja, emme vessapaperia, emmekä sukkia.. Me ”Näe hyvä lähelläsi ”leirikouluryhmäläiset haluamme myydä liperiläisten yrittäjien tuotteita.

Miksi näin? Kun meiltä ostetaan paikallisia tuotteita, ostaja auttaa meitä, että me saamme ikimuistoisen leirikoulun. Lähiruokaa myymällä haluamme tukea liperiläistä yrittäjyyttä ja tuoda työtä omaan kuntaan, maakuntaan. Lähiruuassa on hyvää myös se, että ruoan alkuperä tiedetään. Tuottajalla, jalostajalla on kasvot! Ne tunnetaan! Lisäksi lähiruoka on tuoreempaa, puhtaampaa, turvallista ja sisältää vähemmän lisäaineita. Alkuvaiheessa myynnissä on ollut liperiläisen Aamu-Usvan Riistatilan villisikaa, Matti Luostarisen hunajaa ja hunajakynttilöitä, Kotileipomo Anna-Liisa

Sorsan ruislastuja ja Lipstikan ruisleipää. Lisäksi myynnissä on ollut lähiruokaan oleellisesti liittyvää Karelia à la carte kirjaa ja Karjalaisessa ruokapöydässä kirjasta. Joulun aikaan lisäämme valikoimiin paikallisia karkkeja, hilloja ja mehuja. Toki me myös itse kokkaamme ja myymme tekeleitämme.

Monessa mukana Me leirikoululaiset osallistumme myös erilaisiin lähiruokatapahtumiin kuten esim. S –market Liperin lähiruokatapahtumaan. Marketin edessä olevassa teltassa oli myynnissä omien leipomusten ja käsitöiden lisäksi useiden eri tuottajien lähiruokaa. Lisäksi Liperin Leipäpäivässä Näe hyvä lähelläsi –ryhmällä oli kahvio-ruishuttubaari. Kahvin kanssa oli tarjolla meidän omia leipomuksia ja Leipää PohjoisKarjalasta tuoteperheen Chilimustikkaruisleipää ja Kartanon ruisleipää.

kertomuksia leipurilta, mylläriltä, viljelijältä, meiltä leivänsyöjiltä. Ne on leivottu Liperin myllyllä jauhetusta kotimaisesta viljasta pohjoiskarjalaisessa leipomossa. Kiitos Porokylän Leipomolle, joka lahjoitti meille leivät! Kiitos Liperi Seuralle, joka lahjoitti meille ruisjauhot ruishuttua varten. Itseasiassa ruis oli kuivattu vanhanajan riihessä Liperin maaseutumuseossa. Kiitos ProAgria Pohjois-Karjalan Ekotassu –hankkeelle. Nyt haluamme tehdä lähiruuan myynnistä pysyvän varainhankintamuodon Liperin koulussa. Haluamme herätellä ja viedä tätä Näe hyvä lähelläsi –leirikouluryhmä -mallia myös muihin kuntiin. Otto Karttunen Liperin koulun oppilaskunnan jäsen

QR koodilla ohjataan leivänsyöjän nettisivuille Leipää Pohjois-Karjalasta tuoteperheen –tuotteissa on QR – koodi. QR –koodi johdattaa leivänsyöjän nettisivuille, josta selviää kenen viljelijän viljasta leipä on leivottu, missä vilja on jauhettu ja missä se leipä on leivottu. Siellä on myös ajankohtaisia

Elintarvikeyritysten sujuvat askeleet luomuun Pohjoiskarjalaisia elintarvikejalostajia kannustetaan ottamaan luomuaskelia ja varmistamaan mukanaolonsa kasvavilla luomumarkkinoilla. Yritysten luomutoiminnan aloittamisen tueksi on laadittu opas, jonka tavoitteena on auttaa yrityksiä tuotekehittämään luomutuotteita hyödyntäen lähialueen raaka-aineita. Selkeä opasvihkonen sisältää askelkuvauksia kohti luomumarkkinoita. Useat elintarvikejalostajat kokevat luomutuotteiden valmistamisen hankalaksi erityisesti luomuun kohdistuvan lainsäädännön ja luomujalostuksessa vaikeaksi koetun lupakäytännön vuoksi. Tämän vuoksi PohjoisKarjalassa valmistetaan paljon ”piiloluomua” ja luomun lisäarvo jää hyödyntämättä. ”Piiloluomu” on sitä, kun luomuraaka-aineet päätyvät tavanomaisten raaka-aineiden joukkoon. Luomun markkinapotentiaalia ei osata hyödyntää riittäväs-

ti. Pohjois-Karjalan metsät pursuavat metsämarjoja, sieniä ja villiyrttejä, joille on mahdollista saada luomuhyväksyntä. Alueen maanomistajien olisi mahdollista hakea luomuhyväksyntää metsilleen ja saada siten lisäarvoa sekä kenties kansainvälisiä markkinoita tuotteilleen. Suomalainen ruoka on puhdasta ja turvallista, jonka usein sanotaan olevan ”melkein luomua”. Luomutuotanto on kuitenkin tarkkaan säädetty ja valvottu tuotantotapa, joka vaatii erityisammattitaitoa. Luomumarkkinoiden vauhdikkaan kehittymisen myötä myös elintarvikejalostajien on tunnettava luomuun liittyvä lainsäädäntö. Elintarvikejalostajan luomuaskeleet –opas avaa mahdollisuudet yritysten luomutoiminnan kehittämiselle. Liperin Juurespakkaamolla pidetyssä tiedotustilaisuudessa to 13.11.2014 julkaistiin uusi Elintarvikejalostajan luomuaskeleet –opas.

Tilaisuuden avaaja Pohjois- joka edistää luomu- ja lähiruoan Karjalan maakuntajohtaja Pentti käyttöä ammattikeittiöissä. Lisää Hyttinen kertoi tuoreesta Pokat- www.ekocentria.fi maakuntaohjelmasta, jossa on linjattu luomu-, luonnontuote- ja Lisätietoja: lähiruokatuotannon sekä paikalEkoCentria listen elintarvikkeiden jatkojaloshankepäällikkö tuksen vahvistamisesta. TavoitSari Väänänen teena on, että Pohjois-Karjala p. 044 785 4025 on vuonna 2020 lähiruokatuosari.vaananen@sakky.fi tannon ja luomuviljelyn johtava maakunta Suomessa. Lue opas alla olevasta linkistä ja ota joustavat ja sujuvat askelkuviot käyttöösi! http://ekocentria. fi/resources/public//Aineistot/Elintarvikejalostajan_luomuaskeleet_opas(1).pdf Opas on tuotettu EkoCentrian asiantuntijatyönä ProAgria Pohjois-Karjalan hallinnoimassa Ekotassu -kehittämishankkeessa Neuvo 2020 -palvelun (2012–2014.) Hankkeen tavoitavulla varmuutta teena on luomu- ja paikalliselinoikeellisuudesta ja tarvikkeiden tuotantoketjun toivähemmän huolia. mivuus ja alueellisen yhteistyön edistäminen. www.proagria.fi/neuvo2020 EkoCentria on Savon koulutuskuntayhtymän kehittämisyksikkö,

LUOMUA VARMASTI. Avullamme tuotevirta- ja rehukirjanpito kuntoon sekä luomusuunnitelma ajantasalle. Kysy lisää!

yritys

Merkillä lisää myyntiä tuotettujen tuotteiden yhteydessä. Merkki voi näkyä elintarvikkeiden lisäksi Pohjois-Karjalassa valmistettujen esimerkiksi puu- ja metallituotteiden, lukkojen, kesäkukkien, vaatteiden, käsi- ja taideteollisuustuotteiden yhteydessä. Työtä Pohjois-Karjalasta on ensisijaisesti kaupan hyllynreunamerkki, mutta sen voi liittää myös tuotepakkaukseen. Merkkiä hallinnoi ProAgria Pohjois-Karjala ry.

kasvua kovempi lukema. Varsinkin vihanneksissa ja leipomotuotteissa kuluttajat o v a t Ty ö t ä Pohjois-Karjalasta -merkin ansiosta valinneet aiempaa enemmän paikallisia tuotteita, mikä on hieno asia, Kurppa sanoo. Vapaasti kaikkien Työtä Pohjois-Karjalasta käytettävissä -merkki on käytössä kaikissa Pohjois-Karjalan Osuuskau- PKO:n päivittäistavaratuotteipan (PKO) päivittäistavarakau- ta myyvissä yksiköissä eli 27 Span toimialapäällikkö Olli Kurp- marketissa, Prismassa, 3 Salessa pa on samoilla linjoilla Rinneka- ja ABC-liikennemyymälöissä. Lisäksi merkki on käytössä muutarin kanssa. -Paikallisten tuotteiden ostot missa K-ryhmän yksiköissä. Rinovat meillä tänä vuonna kasva- nekari korostaa sitä, että merkki neet noin 6 prosenttia, mikä on on vapaasti kaikkien toimijoiden merkittävästi päivittäistavara- käytettävissä. -Monella kuluttajalla on tahto tuotteiden kokonaiskulutuksen tukea omalta osaltaan paikallisKäsitykseni Työtä Pohjois-Karjalasta -merkistä on erittäin taloutta. Merkki auttaa kuluttamyönteinen, koska lisänäkyvyys omalta osaltaan edesauttaa jaa tekemään päätöksiä, jotka liiketoimintaa, yrittäjä Reima Luukkainen sanoo. luovat elinvoimaa, yrittäjyyttä ja Vuodesta 1982 lähtien toiminut kiteeläinen Luukkaisen työllisyyttä maakuntaamme. TäPuutarha on Pohjois-Karjalan ainoa isossa mittakaavassa män vuoksi toivoisin mahdollitoimiva kurkkupuutarha.

Ty ö t ä Po h j o i s - K a r j a l a s t a -merkki on parantanut maakunnallisten tuotteiden näkyvyyttä ja siten lisännyt selvästi niiden myyntiä. ProAgria Pohjois-Karjalan maaja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Johanna Rinnekari on kehitykseen enemmän kuin tyytyväinen. -Pohjoiskarjalaisille jalostajille ja tuottajille tehdyn kyselyn mukaan mer kin myötä tuotteiden menekki on kasvanut eli se on tuonut lisää työtä ja yrittäjyyttä. Kun merkki vuoden 2013 alussa esiteltiin, niin juuri tuota vaikutusta sillä haettiinkin. Työtä Pohjois-Karjalasta -merkkiä voidaan käyttää Pohjois-Karjalassa valmistettujen tai

simman monen liikkeen ottavan merkin käyttöönsä. Ty ö t ä P o h j o i s - K a r j a l a s t a -merkkiä ja muita tuotemerkintöjä tehdään tunnetuksi mm. kauppatapahtumissa, joissa pohjoiskarjalaiset yrittäjät esittelevät tuotteitaan. ProAgrian mukaan merkkiä käytetään kauppaliikkeissä tällä hetkellä noin 60 eri tuottajan yhteensä noin 300 tuotteen yhteydessä. Petri Vähä viestintäjohtaja Pohjois-Karjalan Osuuskauppa

Brändiseminaarissa muokattiin yritysten tuotteita myyntikuntoon Pohjoissavolaiset elintarvikeyritykset saivat asiantuntijoilta sparrausta tuotteistaan Kuopiossa järjestetyssä Brändiseminaarissa, johon oli kutsuttu kolmekymmentä maakunnan elintarvikealan kärkiyritystä. Yritysten edustajat haastateltiin vuosi sitten ja he olivat kertoneet visionsa tulevaisuudesta sekä kiinnostuksensa elintarvikevientiin. Ensimmäisenä seminaaripäivänä kuultiin kolmea huippuasiantuntijaa. Esa Wrang toimii Finpro ry:n toimialajohtajana vastuualueenaan elintarvikesektori. Hänellä on laaja yritysten liiketoiminnan ja kansainvälistymisen koulutus-, konsultointi-, neuvonantaja- ja kehittäjäkokemus, sekä 25 vuoden kokemus elintar-

vikealan kansainvälisestä liiketoiminnasta, sisältäen mm kansainvälisen kaupan tulosvastuun ja vientioperaatioiden toteuttamisen Euroopassa, Venäjällä, Pohjois-Amerikassa, Aasiassa ja Lähiidässä. Esa Wrang vastaa elintarvikealan Team Finland vientiohjelman toteutuksesta yhdessä Elintarviketeollisuusliiton, Team Finland -toimijoiden sekä elintarvikealan vientiyritysten kanssa. Annika Mäyrä, Verso Brands Oy:n yrittäjällä on 30 vuoden tausta elintarviketeollisuuden tutkimuksesta ja tuotekehityksestä ja sen yhdistämisestä markkinointiin. Työuraan on kuulunut työ Valion ja Raision tutkimusja tuotekehitysjohtajana vuoteen

2006 saakka, jonka jälkeen Annika on toiminut Verso Brands Oy:n yrittäjänä ja hän on tehnyt tuotekehitystä elintarvikeyrityksille Suomessa ja Euroopassa. Annaleena Hakatiellä on 20 vuoden tausta muotoilussa, pakkausdesignista ja markkinoinnista eri yrityksissä kuten Iittala, Kone jne. Annaleena on toiminut myös Taideteollisen korkeakoulun opettajana ennen Versoon tuloaan. Vuodesta 2006 hän on toiminut Versossa kehittämässä elintarvikepakkauksia ja visuaalista viestintää.

Tuotekehityksen ja brändäyksen yhtäaikainen ideointi Tehokkain tapa kehittää olemassa olevista elintarviketuotteista menestystarinoita tai ainakin aloittaa työ kohden tätä tarinaa, on tuotekehityksen ja brändäyksen yhtäaikainen ideointi. Tavoitteena on paras mahdollinen lopputulos, menestyvät pohjoissavolaiset elintarviketuotteet. Pohjoissavolaiset maut matkalla kansainvälisyyteen - hankkeen tavoitteena on saada jatkotyöstöä varten vientiin 2 – 5 uutta elintarvikeaihiota. Lisäksi tavoitteena on yritysten raaka-aineyhteistyö yli tiukkojen alatoimialojen (liha-, kala-, maito-, vihannes-,

Sertifioidut viljan siemenet Petri Lintukangas • Iitti • puh. 050 4357 400

marja-, villiyrttialat). Annika Mäyrä ja Annaleena Hakatie esittelivät tuotekehitystä ja brändäystä case -esimerkkien avulla mm. 24hValo -paahdettu pellava tuoteperhe, Lapland Cheese, juustoleipä kansainvälisille markkinoille, Kieku - kananmunat, sekä OATrim -painonhallintajuoma. Tärkeää oli myös elintarvikeyritysten edustajien tutustuminen toisiinsa sekä toistensa tuotteisiin seminaaripäivien aikana. Niinpä Ravintola OS:n yrittäjä ja keittiömestari Mikko Rosendahl oli valmistanut maittavan lounaan pohjoissavolaisten yritysten tuotteista. Halukkaiden yritysten kanssa jatketaan vielä toinen työpajapäivä joulukuussa, jolloin paneudutaan yrityskohtaisesti tuotteistamiseen ja brändäykseen tai yritykset saavat ohjausta yritysryhmänä. Bändiseminaarin järjestivät ProAgria Pohjois-Savon Polku ja Pohjoissavolaiset maut matkalla kansainvälisyyteen –hankkeet yhteistyössä.

SATOA - ruokakulttuurifestivaali on VUODEN ILMIÖ Kuopiossa Kuopion kaupunki jakoi kaupungin perustamispäivänä 14.11. erilaisia huomionosoituksia. SATOA- ruokakulttuurifestivaalin puuhanaiset yrityskoordinaattori Ilona Sares ja hankepäällikkö Helena Lehtoaro ProAgria Pohjois-Savosta, maaja kotitalousnaisista sekä tuottaja, yrittäjä Anja Lappi, Anja Productions Ky saivat Vuoden Ilmiö -kunniakirjan tunnustuksena suuren suosion saavuttaneen SATOA - ruokakulttuurifestivaalin toteuttamisesta.

Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran. Mukana oli 12 ravintolaa, jotka möivät kahden päivän aikana 17 000 ruokaannosta. Järjestäjien arvion mukaan kävijämäärä oli yli 20 000. SATOA tapahtumaa markkinointiin ennakkoon yhteisöllisenä tapahtumana ja siinä se onnistui loistavasti. Ensimmäistä kertaa Kuopion toriremontin jälkeen eri-ikäiset kävijät nauttivat hyvästä ruoasta, musiikista, viinistä ja viettivät aikaa yhteisen pitkän pöydän ääressä uudella kävelykatuosuudella.

Älä ruoki hukkaa – laita biojäte paastolle Keskiverto suomalainen laittaa syömäkelpoista ruokaa roskikseen noin 24 kiloa vuodessa, eli noin 125 euron edestä. Tämä on noin 6 prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta (MTT.n ruokahävikkitutkimus 2013). Eniten roskikseen menee itse valmistettua ruokaa, kasviksia ja leipää. Ruoan tuottaminen, prosessointi, kuljettaminen ja säilyttäminen vaikuttavat ympäristöömme. Kulutuksen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä 25 prosenttia aiheutuu ruoan tuotannosta. (www.saasyoda.fi). Joten olisi erittäin tärkeää pystyä vähentämään turhaan tuotetun ruoan määrää. Helpoin tapa vähentää omaa ruokahävikkiä on ostaa vain sen verran ruokaa, kuin todella syö ja syödä kaikki kotiin tuotu ruoka. Ihan näin yksinkertaista se ei kuitenkaan todellisessa elämässä ole, mutta suunnittelulla ja pienillä valinnoilla voi helposti karsia oman ruokahävikkinsä minimiin. Aikuisiällä uuden tavan opettelu on hankalampaa, joten ruokahävikin minimointi on koko perheen yhteinen toiminta tapa. Ruokahävikistä kannattaakin puhua myös lasten kanssa, pohtia mistä ruoka tulee ja mihin se menee, jos sitä ei syö ja mitä vaikutuksia sillä on ympäristölle. Näin lapsetkin sisäistävät jo pienestä ajatuksen, että ruokaa ei laiteta tur haan roskikseen ja, että ruoalla on suurempiakin vaikutuksia,

kuin vain tyydyttää nälkämme ja mielihalumme. Lasten kanssa voi esimerkiksi tuunata edellispäivän ruokaa, tai tehdä yhdessä hiukan kuivahtaneista leivistä köyhiä ritareita. Näin lapset oppivat jo pienenä tähderuokien tekemisen. Maa- ja kotitalousnaiset ovat mukana kampanjassa ruokahävikkiä vastaan. Maa- ja kotitalousnaiset ovat jo muutaman vuoden ajan kiertäneet kouluissa pitämässä lapsille Älä ruoki hukkaa – biojäte paastolle tapahtumia, joissa lapset oppivat keinoja ruokahävikin vähentämiseen. Toimintaradalla lapset pohtivat tehtävien avulla ruokahävikkiä, ja kuinka he voivat itsekin osallistua ruokahävikin vähentämiseen kotona. Lapset saavat keksiä ruokahävikkireseptejä jämäruoasta, laskea hintaa roskiin menevälle ruoalle ja tutustua pakkausmerkintöihin. Nyt voit tilata oman alueesi koululle maaja kotitalousnaisten asiantuntijan pitämän tilaisuuden.

Haluatko edistää lasten ruokakasvatusta ja ymmärrystä ruoan arvosta? Tilaa Älä ruoki hukkaa -tapahtuma koululle tai muuhun lapsille tai nuorille suunnattuun tilaisuuteen! Älä ruoki hukkaa - biojäte paastolle Kenelle: 8–12-vuotiaille lapsille Ryhmän koko: Korkeintaan 25 henkeä /ryhmä. Yhden ryhmän osallistuminen kestää noin 45 minuuttia. Ryhmiä voidaan järjestää useampi perätysten. Kesto: n. 45 minuuttia/ryhmä, yhteensä 3–4 h Hinta: 285 EUR (sis. suunnittelu, toteutus, matkat ja materiaalit) Hinta sisältää alv. 24 %. Huomioitavaa: Kurssin tilaaja järjestää tapahtumaa varten sopivan tilan, esimerkiksi luokan tai liikuntasalin.

Älä ruoki hukkaa – biojäte paastolle on lapsille suunnattu toimintarata, jossa opitaan keinoja ruokahävikin vähentämiseksi. Toimintaradalla lapset pääsevät miettimään visaisia tehtäviä ruokahävikkiin liittyen. Toiminalliset tehtävät haastavat pohtimaan omia tottumuksia. Tapahtumassa lasketaan unohduksille hintaa, mietitään miksi ruokaa ei kannata heittää roskiin sekä pohditaan miten tähderuoat saisi kulumaan ajoissa! Tapahtuman järjestää Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija. Ruoka-asiantuntijat ovat kokeneita tapahtumajärjestäjiä ja perehtyneitä lasten ruokakasvatusmenetelmiin.

Tilaa Älä ruoki hukkaa – biojäte paastolle -tapahtuma Maa- ja kotitalousnaisten ruokaasiantuntijalta!

Etelä-Savo: Mervi Kukkonen p. 040 842 3549 mervi.kukkonen@ maajakotitalousnaiset.fi Pohjois-Savo Sanna Louna p. 0400 571 642 sanna.louna@ maajakotitalousnaiset.fi

Aina on hyvä sää tehdä puukauppaa. Stora Enson kanssa teet elämäsi vaivattomimman puukaupan ja metsänhoitopalveluilla autat metsän uuteen kasvuun. Puukauppatulojen paras paikka on hyvän koron tarjoavalla Tähtitilillä®. Kysy lisää puunostajiltamme.

Stora Enso Metsä puhelin 02046 1478 www.storaensometsa.fi

Maista metsä, löydä luonto – kokataan yhdessä lasten kanssa

Oletko jo maistanut villivihannespiirakkaa tai männynhavuilla maustettua hampurilaiskastiketta? Milloin viimeksi halasit puuta tai silitit sammalta? Tiedätkö, miltä pihlajan silmu tuoksuu? Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen Maista metsä, löydä luonto -kirja kutsuu löytöretkelle luontoon ja keittiöön yhdessä lasten kanssa. Kirja kannustaa etsimään elämyksiä kaikilla aisteilla. Se antaa vinkkejä neljän vuodenajan luontoretkille sekä ohjeet maukkaiden eväiden kokkaukseen. Ohjeilla valmistuvat mainiot herkut myös retkiltä löyty-

neistä villivihanneksista, marjoista ja sienistä. Värikkäät valokuvat elävöittävät ruokaohjeita, innostavat yhteiseen tekemiseen ja auttavat tunnistamaan ruokaohjeissa käytetyt luonnon antimet.

Tilaa Maista metsä, löydä luonto – kokataan yhdessä lasten kanssa -kirja Maa- ja kotitalousnaisten verkkokaupasta www. maajakotitalousnaisetkauppa.fi

Maa- ja kotitalousnaisten tapahtumat Pohjois-Karjala Pe 28.11. klo 10 - 18 Lähiruokapäivä, Sokos Joensuu To 4.12. klo 10 - 18 Lähiruokapäivä, Sokos Joensuu Pe 12.12. klo 10 - 18 Lähiruokapäivä, Prisma Joensuu Pe 19.12. klo 10 - 18 Lähiruokapäivä, Sokos Joensuu Lisätiedot, ilmoittautumiset: johanna.rinnekari@proagria.fi, p. 040 301 2441 (tekstiviesti, soitto) pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat

Pohjois-Savo 29.11. Juurekset ja sipulit keittäen, paistaen ja leipoen. Lapinlahdella Helluntaiseurakunnan keittiö, Kumminkuja 3, aika 10-15 Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Sirkka Toivainen, p. 0400 523 292 tai sirkka.toivainen@pp.inet.fi 1.12. Sosiaalinen media tutuksi yrittäjille. Leppävirta. Tilaisuus on yrittäjille maksuton. Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset viikkoa ennemmin: info.pohjois-savo@proagria.fi tai p. 020 747 3650 2.12. Sosiaalinen media tutuksi yrittäjille. Kiuruvesi. Tilaisuus on yrittäjille maksuton. Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset viikkoa ennemmin: info.pohjois-savo@proagria.fi tai p. 020 747 3650 3.12. Sosiaalinen media tutuksi yrittäjille. Kaavi. Pub Guestia. Tilaisuus on yrittäjille maksuton. Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset viikkoa ennemmin: info.pohjois-savo@proagria.fi tai p. 020 747 3650 8.12. Sosiaalinen media tutuksi yrittäjille. Sonkajärvi. Tilaisuus on yrittäjille maksuton. Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset viikkoa ennemmin: info.pohjois-savo@proagria.fi tai p. 020 747 3650 2.-5.2. 2015 Jäsenristeily. Ilmoittautumiset: ryhmamyynti.turku@matkavekka.fi p. 020 120 48510

27 www.bam54.se

Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten

Tiedottaja -palkinto

Hirvensalmen Maa- ja kotitalousnaisille Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen hallitus on myöntänyt Vuoden 2014 tiedottaja -palkinnon Hirvensalmen Maa- ja kotitalousnaisille. Yhdistyksen toiminta on aktiivista ja näkyvää sekä yhteisöllistä. Yhdistyksellä on ollut maakunnan yhdistyksistä ensimmäisten joukossa omat FB sivut 15.11.2011 alkaen ja sivut ovat aktiivisessa käytössä edelleen. He viestivät jäsenilleen toiminnasta aktiivisesti

ja säännöllisesti myös tiedotus- naisille v. 2011 ja Juvan Maa- ja kirjeillä. Käyttävät ahkerasti jär- kotitalousnaisille v. 2013. jestötuotteita ja pitävät siten järLisätietoa: jestön tunnuksia esille ja viestivät Leena Lahdenvesi-Korhonen tunnusten kautta toiminnastaan. Etelä-Savon MaaTiedottamispalkinto myönnetja kotitalousnaiset tiin Etelä-Savon Maa- ja kotitalotoiminnanjohtaja usnaisten edustajakokouksessa. p. 0400 875 326 Aiemmin tunnustus on myönnetleena.lahdenvesi-korhonen@ ty Mikkelin Maa- ja kotitalousmaajakotitalousnaiset.fi naisille v. 2009, Kerimäen kirkonkylän kotitalousnaisille v. 2010 ja Heinäveden Maa- ja kotitalous-

Jaana Hottinen

satoa Cresco®maanparannuskalkeilla Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkealuokkaista satoa pidempään.

on Etelä-Savon vuoden

Maa- ja kotitalousnainen Tunnustus myönnettiin EteläSavon Maa- ja kotitalousnaisten edustajakokouksessa Rantasalmella, Hotelli Ruusuhovissa 22.11.2014. Valinta tehtiin nyt jo kahdeksannen kerran, aiemmin tunnustuksen ovat saaneet: 2013 Soili Montonen, Mikkeli 2012 Marketta Tyrväinen, Pieksämäki 2011 Marjatta Valkonen, Kangasniemi 2010 Mirja Lignell, Sulkava 2009 Kirsi Paasonen, Ristiina 2008 Leena Toiviainen, Kerimäki 2007 Leila Lehtinen, Mikkeli Toimelias nelikymppinen kyläkauppias ja perheenäiti Sarvikummusta on Etelä-Savon vuoden Maa- ja kotitalousnainen. Hän on aina valmis tarttumaan oman työnsä lisäksi yhteisten asioiden hoitoon. Hän on toiminut Sarvikummun Maa - ja kotitalousnaisten sihteerinä ja rahastonhoitajana sekä myös Heinäveden Maa - ja kotitalousnaisten sihteerinä ja rahaston hoitajana. Jaana on kantanut suuren vastuun Sarvikummun Maa- ja kotitalousnaisten seurantalon kunnostuksesta niin avustusten hakemisesta kuin itse remontistakin. Hän on joka kesä puuhanaisena, kun kylän lavalla järjestetään Maa - ja kotitalousnaisten elo-tanssit. Tapahtuma on kävijämäärältään kesän suurin. Hän on aina talkoissa mukana, kun vain kyläkaupan työltään ehtii. Jaanan lapsuuskodissa oli jo kyläkauppa hän kasvoi kaupan keskellä. Nuorena, emäntäkoulun jälkeen hän osti miehensä kanssa Sarvikummun kaupan ja hän on toiminut kauppiaana siitä asti. Puolisolla Pekalla on metsäkoneyritys. Vielä iltaisin kaupan sulkeuduttua, Jaana ehtii puolison avuksi ja toimii tarvitta-

essa vaikka autokuskina metsäkoneiden siirroissa. Erityisen kiireistä kauppatyö on kesäisin, kun kesäasukkaat saapuvat kesäkoteihinsa. Jaana on työtä pelkäämätön nainen!

Lisätietoa: Leena Lahdenvesi-Korhonen Etelä-Savon Maaja kotitalousnaiset toiminnanjohtaja p. 0400 875 326 leena.lahdenvesi-korhonen@ maajakotitalousnaiset.fi

Polku maaseutuyrittäjyyteen -hanke järjestää

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen sosiaalisen median kautta, (koulutukset on suunnattu yrittäjille)

Aika: 13-17 Ti 2.12. Kiuruvesi, Rysseli, Harmoinen, Rannantie 220 Ke 3.12. Kaavi, Pub Guestia Ma 8.12. Sonkajärvi, Kunnan talon valtuustosali

” Verkostoitumisen (viehätys) voima” Kouluttajana someasiantuntija, tietotekniikan kouluttaja Enja Ikäheimo Lisätietoja: Marja Niskanen, 0400 905 782 tai Heli Sulola, 040 672 0597 Ilmoittautuminen: viikko ennen koulutusta, p. 020 747 3650 tai info.pohjois-savo@proagria.fi tai www-sivujen pohjois-savo.proagria/tapahtumat -kautta Tilaisuudet ovat maksuttomia, tervetuloa! Polku maaseutuyrittäjyyteen -hanke

Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com

Ennakkotiedote kasvinsuojelukoulutuksista 2015 Etelä-Savossa Kasvinsuojelulainsäädäntö uudistuu 2015 alkaen Vuodesta 2015 alkaen vaaditaan kaikilta ammattimaisesti kasvinsuojeluaineita käyttäviltä (riippumatta ympäristötuesta) suoritettu tutkinto. Aikaisemmat ympäristötukeen liittyvät kasvinsuojeluaineiden käyttäjäkoulutuksen voimassa olevat todistukset täyttävät tutkintovaatimuksen niiden päättymispäivään asti. Koulutus- ja tutkintopaikat Etelä-Savossa keväällä 2015 (päivämäärät ja ohjelma tarkentuu myöhemmin seuraavaan ProAgria Itä-Suomi lehteen). Tilaisuudet pidetään maalis- huhtikuun aikana. Mikkeli Mikkelin Yliopistokeskuksen auditorio, Lönnrotin katu 5 Savonlinna Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Pieksämäki Kanttila-Sali, Vilhulantie 5 Rantasalmi Luontokeskus Oskari, Ohitustie 7 (aamukahvi Rinssi-Everstissä)

Tilaisuudet alkavat aamukahvilla klo 9.00 ja päättyvät noin klo 14.00. Hinnat: 65 EUR + alv 24 % (sisältää koulutuksen ja tutkinnon sekä aamukahvi). Tilaisuus alkaa klo 9.00. 45 EUR + alv 24 % (sisältää pelkän tutkinnon). Tutkintotilaisuus alkaa 12.45. Ruokailu on mahdollista ”omaan piikkiin” ennen tutkintotilaisuutta. Ilmoittautuminen vähintään viisi arkipäivää ennen kurssia ProAgria Etelä-Savon toimistoon.

Farmari 2015 esittelee suomalaista kotieläintuotantoa omistaa neljäsosan pohjoismaisesta VikingGenetics-genetiikkayrityksestä. Yhteistyössä ovat mukana myös kaikki muut merkittävät karjanomistajien yhdistykset omalla panoksellaan. Lypsyroduista pyritään saamaan edustava joukko eriikäisiä eläimiä tuomaroitaviksi esittelykehässä. JuniorHandler-kilpailuissa arvioidaan hoitajan ja eläimen yhteispeliä, joissa innokkaat nuoret eläinharrastajat pääsevät esittelemään taitojaan. Nyt on vielä hyvää aikaa harjoitella taitoja ennen näyttelytapahtumaa ja vaikka aloittaa uusi harrastus eläinten parissa.

Kotoisen ruokamme raaka-aineet tulevat omasta maasta

Muurikki –näyttelyn tunnelmia kesällä Kiteellä Koivikon Kartanolla Ensi kesän valtakunnallisen Farmari 2015-näyttelyn yhtenä kohokohtana on kotieläinnäyttely, joka nähdään peräti 18 vuoden tauon jälkeen Joensuussa Pohjois - Karjalassa. Tapahtuman ajankohta 2.-4.7.2015 sattuu parhaaseen kesäaikaan lomakauden alussa, jolloin Suomen luonto on hienoimmillaan. Näyttely rakentuu kaupunkikeskustan välittömään läheisyyteen Urheilukeskuksen ja Laulurinteen alueille. Kotieläinten sekä alan keskeisten järjestöjen ja yhteis-

työkumppaneiden käyttöön on varattu vehreä Laulurinteen edusta sekä raviradan vierusalue.

jen hienoja edustajia vasikoista lypsäviin lehmiin, monen rodun lampaita, sikoja, hevosia, kanoja ja monia muita maaseudun eläimiä. Työnäytöksissä voi seurata Lehmiä, lampaita, monenlaisia maatiloilla tapahtuhevosia, sikoja… via toimia eläinten kanssa. Myös Näyttelyssä pyritään esittele- viihteellisempiä ohjelmanumeroimään totuttuun tapaan katta- ta on luvassa. vasti suomalaista ja varsinkin itäsuomalaista kotieläintuotan- Maidolla suuri merkitys toa erilaisten kilpailujen, näytös- Itä-Suomelle ten ja esittelyjen muodossa asiaa ja viihdettä unohtamatta. EsilNäyttelyn yhtenä pääteemalä tulee olemaan lypsykarjarotu- na on maidontuotanto, jolla on

vahva asema koko itäisessä Suomessa. Joensuussa toimii satoja ihmisiä työllistävä Valion juustola, jonka jatkuvasti kehittyvä tuotanto tarvitsee ympärilleen laajan maitotilojen verkoston. Suurelle yleisölle maidontuotannon alkuvaiheet ovat enää harvoin nähtävillä. Farmarissa on mahdollisuus tutustua eläimiin, yrittäjiin ja koko tuotantoketjuun. Lypsykarjanäyttelyn pääyhteistyökumppanina on kotieläinyrittäjien omistama nautojen jalostusorganisaatio FABA, joka taas

Joensuun Farmariin odotetaan 70 000 näyttelyvierasta alan ammattilaisista ja erityisesti kuluttajista, joista useimmille nykyaikainen maatalous ja kotieläintuotanto ovat harvinaista nähtävää. Maatalous ja koko elintarvikeketju ovat jälleen kerran uudenlaisten haasteiden edessä. Kaikkien on kuitenkin syötävä joka päivä maailmanmenosta riippumatta. Farmari 2015 – näyttely on osoitus siitä, että kotimainen maatalous on elintarviketuotannon ja ruokahuollon perusta, jonka jatkuva kehittyminen on kaikkien suomalaisten yhteinen asia. Anna Liimatainen ProAgria Pohjois-Karjala

Farmarin näyttelyeläinten terveyttä valvotaan Eläinten ter veyttä valvovat Suomessa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja ETT-eläintautien torjuntayhdistys, jotka ohjeistavat eläinten omistajia tarttuvien tautien ennalta ehkäisyssä. Suomalaiset tuotantoeläimet ja niiden omistajat pitopaikkoineen on rekisteröity eläinlajin mukaan. Terveysvalvontatoimia tehdään eri vaiheissa ennen näyttelyä, eläimiä paikalle tuotaessa ja näyttelyn aikana. Näyttelyn pitopaikka rekisteröidään aluehallintovirastossa, jotta eläinten liikkuminen ja tieto tautien tartuntaketjusta pystytään tarvittaessa selvittämään. Lisäksi EU:n eläinpalkkiot vaativat tietoa eläimen pitopaikasta mahdollisen valvonnan varalta.

Salmonellavapautta vaalitaan Suomessa

taa edes unissaan ilman leipo- siin on otettava jo puoli vuotta muksissa käytetyn munamassan ennen näyttelyä eli jo nyt loppuvuoden aikana. Salmonellanäytpastörointia. teet otetaan enintään 30 pv enSuomalainen erityispiirre on nen näyttelyä ja lisäksi tarvitaan kotimaisen ruokaketjun salmo- Nautaeläinten tarttuvien eläinlääkärin lausunto, ettei tilalnellavapaus. Salmonella on her- tautien ehkäisy la ole tarttuvia sorkkasairauksia kästi leviävä myös ihmisiin tarttuva tauti, josta voi olla erittäin Farmari-näyttelyn nautaeläin- ja pälvisilsaa. ikäviä seurauksia. Valtakunnas- ten, lypsy- ja lihakarjojen terveys sa on tehty erittäin paljon työtä tutkitaan ennakkoon tarttuvien Lampailla, sioilla ja salmonellan poistamiseksi ruoka- tautien varalta. Uusimpana eh- muilla eläimillä omat ketjusta ja hyvällä syyllä voidaan käistävänä taudinaiheuttajana ohjeensa todeta Suomi käytännössä sal- on Suomeen ilmaantunut Mymonellavapaaksi maaksi. Meil- coplasma bovis, jonka esiintyLampailla ja sioilla on omat lä voi tarjota syötäväksi vaikka- mistä valvotaan nyt myös näyt- tarttuvien tautien ehkäisyohjelpa jälkiruokia, joissa on käytetty telyiden yhteydessä. Farmariin mansa, joita noudatetaan näytraakaa kananmunaa. Lapsiper- tuotavien eläinten pitää edus- telyissä. Maedi-visna-vastustusheissä herkkua on juuri vispattu taa A-tasoa riskien välttämiseksi, ohjelma koskee lampaita ja sikokakkutaikina, jota useimmissa jonka vuoksi ensimmäiset näyt- jen pitää kuulua sikavaan eli kanEuroopan maassa ei voisi mais- teet taudinaiheuttajien tutkimuk- sallisen valvontaohjelman terve-

ys-tai erityisluokkaan. Terveysvalvonta tuo oman lisänsä kotieläintilan työhön, mutta se jos mikä palkitsee kun tila pysyy vapaana näkyvistä ja piilevistä tarttuvista taudeista. Piilevät sairaudet aiheuttavat todella suuria rahallisia menetyksiä eläinten omistajille. Usein ne aiheuttavat epämääräisiä oireita, sairastumisia ja jopa kuolemia, joiden ehkäisytoimiin panostaminen on lopulta kuitenkin aina hintansa väärti. Anna Liimatainen ProAgria Pohjois-Karjala Farmari kotieläinvastaava

Sukupolvelta toiselle

Pienoissukutilaviiri

• toimitetaan valmiiksi kehystettynä (musta kehys)

Pienoissukutilaviiri yhdistää Ota yhteyttä omaan ProAgrisukutilalta lähtöisin olevat suvun jäsenet. Viiri muistuttaa arvok- aasi ja laitetaan paperit kuntoon kaalla tavalla saajaansa sukuti- hakemusta varten. Lisätietoja lasta, jolla hän tai hänen esivan- löytyy proagria.fi sivuilta. hempansa ovat eläneet.PienoisAnu Pesonen sukutilaviiri on arvolahja läheiseProAgria Pohjois-Karjala si tärkeimpiin tilanteisiin

Maatalousnäyttelyt ovat olleet kautta aikojen luonnollisia tilaisuuksia joissa on jaettu runsainmäärin sukutilakunniakirjoja sekä –viirejä kunnioituksena sekä menneille sukupolville että nykyisille tilan haltijoille. Farmari maatalousnäyttelyssä 4.7.2015 Joensuussa on Itä-suomalaisilla maatiloilla mahdollisuus vastaanottaa nämä suvulle kuuluvat tunnusmerkit juhlavassa tilaisuudessa. Nyt on aika hakea sukutilakunniakirja tai päivittää jo olemassa olevia sukutilakunniakirjoja vastaamaan tämän päivän tilantietoja.

Sukutilakunniakirja kertoo tilasi historian

• tunnustus samaa tilaa pitkäaikaisesti hallinneelle suvulle (nykyisen omistajasuvun hallussa yhtäjaksoisesti vähintään 200v) • on toimiva maa- tai metsätaloustila • viestii kunnioitusta esivanhempien työtä kohtaan • vahvistaa nykyisen sukupolven kiintymystä kotiseutuun • kunniakirjasta näet tilaa hallinneet omistajat ja voit liittää itsesi tähän sukupolvien ketjuun • sukutilakunniakirjan tiedot tekstataan aina käsin • kirjan koko on 45 x 40 cm (toimitetaan kehystämättömänä) Kunniakirja uusitaan sukupolven vaihtuessa. Jos tilallasi on sukutilakunniakirja, jonka tiedot tulisi päivittää, ota yhteyttä Pro-

Agria Keskukseesi tai ProAgria Keskusten Liittoon. Päivitystä varten hakemuksen liitteeksi tarvitaan sellainen virkatodistus, josta käy ilmi kunniakirjaan lisättävät henkilöt, ja se kuinka he ovat sukua edellisen kunniakirjan saajiin. Aiemmin tutkittua osuutta ei pääsääntöisesti tutkita uudelleen. Päivityksessä kunniakirja joka on ollut nykyisen omistajasukunsa hallussa yhtäjaksoisesti vähintään 200 vuotta. Sukutilakunniakirjan ja -viirin myöntämistä edeltää Kansallisarkistossa teetetty tutkimus tilan omistusvaiheista.

Sukutilaviiri • 50 cm korkea • viirilehti on tehty kuparista • viirissä lisäksi pääilmansuuntia kuvaavat ohjaimet • vuosiluku kertoo, mistä lähtien tila on ollut saman suvun hallussa. • lehdessä voi olla lisäksi Karjalan vaakuna siirtokarjalaisilla viljelijöillä tai haukka tiloilla, jotka ovat olleet saman suvun hallussa ensimmäisistä maakirjoista saakka eli noin 450 vuotta. • sukutilaviirin voi hankkia tila, jolle on tehty sukutilatutkimus ja jolla on sukutilakunniakirja.

• pienoissukutilaviirin voi saada jokainen sukutilalta kotoisin oleva henkilö tai tämän jälkeläiset edellyttäen, että sukutilalle on myönnetty sukutilaviiri • tilan tulee edelleen olla saman suvun hallussa • pienoissukutilaviiri valmistetaan käsityönä • viirilehti on pienoismalli tilalle annetusta sukutilaviirin lehdestä • viirin jalusta on suomalaista koivua • jalustaan voi tilata kuparisen nimilaatan, johon on kaiverrettu tilan nimi ja sijaintikun

Sukupovien ketju Sukupovien ketju –taulun saajan tulee kuulua sellaista sukutilaa edelleen viljelevään sukuun, jonka tilalle on myönnetty sukutilakunniakirja. Sukupolvien ketju -taulussa on pääsääntöisesti samat tiedot kuin sukutilakunniakirjassa. • missä kylässä ja pitäjässä sukutila sijaitsee • mistä lähtien tila on todistettavasti ollut suvun hallussa • esitetään tilaa hallinneet sukupolvet sekä vuosiluvut • taulun koko 22,5 x 31 cm

Hintatietoja: * Sukutilakunniakirja 240 EUR (lisäksi tutkimusmaksun 90-190 EUR) * Sukutilaviiri 450 EUR * Pienoissukutilaviiri 235 EUR + kaiverrettu laatta 27 EUR (tilataan erikseen) * pienoissukutilaviiri + sukupolvien ketju -taulu yhdessä 265 EUR * Sukupolvien ketju 53 EUR

TEM-palveluja

Orgaaninen seleeni sallitaan luomukotieläintiloilla

Marjatta Räsänen on hyväksytty TEM:n palvelujen tarjoajaksi analyysiin ja konsultoinnissa liiketoiminnan uudistamisen osa-alueisiin. Palvelut on tarkoitettu toimiville yrityksille, joilla on vähintään yksi toteutunut tilikausi. Analyysiin on mahdollista hakea enintään kaksi työpäivää ja konsultoinnissa 15 työpäivää, max 7 päivää kerrallaan. Analyysin omakustannus on asiakkaalle 220 EUR+alv /pvä ja konsultoinnissa 300 EUR+alv/pvä. Yrittäjä tekee kehittämiskartoituksen lähtötilanteesta osoitteessa www.yritystenkehittämispalvelut.fi ja lähettää sen suoraan verkkopalvelusta paikalliseen ELY-keskukseen. Yhteystiedot: Marjatta Räsänen Yritysasiantuntija, MMM p. 0400 124 897 marjatta.rasanen@proagria.fi

Varmista tukien saanti täysimääräisenä noudattamalla täydentäviä ehtoja. www.proagria.fi/neuvo2020

KASVINSUOJELUSUUNNITELMAN avulla löydämme parhaimmat menetelmät ja sopivimmat aineet. Kysy lisää!

Maa- ja metsätalousministeriön 25.11.2014 antaman päätöksen mukaisesti luomukotieläinten rehuja voidaan täydentää orgaanisella seleenillä (selenometioniini). Päätös pohjautuu kansalliseen eläinten hyvinvointilainsäädäntöön. Lisätietoja: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/141125_seleeni.html Luomutiloille rehuseoksia valmistavat tai markkinoivat rehualantoimijat voivat lisätä orgaanista seleeniä luomurehuihin. Seleenin käytössä tulee noudattaa sallittuja enimmäismääriä. Ohessa linkit eviran sivuille: http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/asiakokonaisuudet/luomu/ elaimet/rehut/ajankohtaista+luomurehuista/ http://www.evira.fi/files/attachments/fi/elaimet/rehut/tiedotteet/ tied_2013/tiedote_3710_0405_2013.pdf

ma. 8.12. Nurmes Hyvärilä, Lomatie 12, 75500 Nurmes ti. 9.12. Joensuu Karjalaisen auditorio, Kosti Aaltosen tie 9, 80140 Joensuu Ohjelma klo 10.00-13.30 10.00 Päivän aloitus, ProAgria Pohjois-Karjala Tuotosseuranta 2015 ja ohjesäännön uudistaminen, Tuotosseurannan kehittämispäällikkö Heli Wahlroos, ProAgria Keskusten Liitto 11.30 Tuotannon ohjaus –palvelu, mitä mahdollisuuksia uudet tuulet tuovat meidän tilalle, Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala 12.00 ProAgrian tarjoama lounas 12.30 Tuotosseurannan teknisten palveluiden hyödyntäminen koelypsyssä, Mari Vauhkonen, Tuotosseurannan tekninen asiantuntija, ProAgria Pohjois-Karjala 13.00 Eläinaineksen ja hedelmällisyyden vaikutus maidontuotannon kannattavuuteen, Taisto Villman, alkionsiirtoseminologi ja hedelmällisyysasiantuntija, Faba Pohjois-Karjalan karjakerhon jäsenien 80-tonnareitten onnittelut 13.30 Tilaisuuden päätös

Ulla Turunen luomuasiantuntija, kotieläintuotanto ProAgria Pohjois-Karjala ry p. 040 3012453 ulla.turunen@proagria.fi

Ilmoittautumiset:

Nurmeksen päivään viimeistään ke 3.12 Joensuun päivään viimeistään to 4.12. Osoitteessa: pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat tai puh. 040 301 2466

Lisätietoja:

Minna Norismaa p. 040 301 2431 minna.norismaa@proagria.fi Mari Vauhkonen p. 040 301 2466 mari.vauhkonen@proagria.fi

WebEx -etäosallistuminen mahdollista ti 9.12, johon ilmoittautuminen viimeistään 4.12. Saat helpot ja tarkat ohjeet sähköpostiisi ennen tilaisuutta.

Henkilöstöuutiset

sähköpostit: etunimi.sukunimi@proagria.fi

ProAgria Pohjois-Karjala ProAgria Pohjois-Savo Pirkko Hyvärinen aloitti lokakuun puolessa välissä työskentelyn Farmari maatalousnäyttelyn avustavissa tehtävissä. Pesti kestää vuoden. p. 040 301 2468

Kirsi Salokivi, agrologi (AMK) aloitti 1.10. kasvintuotannon ja talouden asiantuntijana Lapinlahdella Asematie 4. Kirsin tavoittaa numerosta 0400 172 121.

Päivi Holopainen aloitti työssäoppimisjakson talousneuvonnassa ja tilipalveluissa. Jakso kestää huhtikuun loppuun 2015. p. 040 301 2434

Heidi Kumpula, agrologi (AMK) palasi ProAgria Pohjois-Savoon kasvintuotannon asiantuntijaksi Iisalmen toimipisteeseen, Päiviönkatu 22. Heidin tavoittaa puhelinnumerosta 043 825 4987.

MTY Kärjen hulppean navetan avajaisia vietettiin 12.11. Liperissä. Uuteen vastavalmistuneeseen tuotantolaitokseen tutustui lähes 400 henkilöä. Kansanedustaja Eero Reijonen piti kannustavan avajaispuheen tulevaisuuteen uskovien veljesten Iisakki ja Juuso Kärki hankkeesta. Uudessa navetassa on 77 lehmäpaikka ja 55 kpl nuorkarjan paikkoja. Investoinnin myötä sekä hoitajien että eläinten olosuhteet saadaan kerralla kuntoon. Ensimmäisenä tavoitteena on saada täytettyä 600000 litran meijerimaitotavoite.

Siemenet

valkuaistuotantoon Härkäpapu KONTUBOR Herneet ROCKETBOR, ARVIKA, VITRA, HUBAL, INGRID Apilat SAIJABOR, FRIDA, SONJA, YNGVE Kaurat RIINABOR, AKSELIBOR, VENLABOR, LISBETHBOR Valikoimissa myös: Mesikkä, keltamaite, vuohenherne, sinimailanen, peltoja ruisvirnat

www.tilasiemen.fi

Pyhäselän pakkaamo p. 0500 923 294 jouko.laukkanen@tilasiemen.fi

Tarvitsetko kesätöitä varten hygieniapassin?

Varaa aika hygieniaosaamistestiin numerosta 050 5498 351 tai pirjo.korjonen@elisanet.fi Järjestän myös yrityskohtaisia koulutuksia ja testauksia. Pyydä tarjous! www.pikenpaletti.fi

Mitkä asiat ovat sinulle ja maatilallesi tärkeitä? Mitä voi sattua ja tapahtua? Mitä vastaan haluat varautua? Kantri maatilan vakuutuksella voit turvata rakennukset ja irtaimistot, olivatpa ne yksityistalouden, maatila- tai liitännäiselinkeinon käytössä. Myös tilan tuotantoeläimet ja metsät vakuutetaan samalla sopimuksella. Kantri maatilan vakuutussopimukseen voit liittää turvaa myös toiminnan riskien ja tuotannon keskeytyksen varalta. Me LähiTapiolassa olemme sinua varten. Yhdessä sinun kanssasi rakennamme juuri sinulle ja maatilallesi sopivan vakuutusturvan.

Välitetään toisistamme. www.lahitapiola.fi M a i n i otuo tto .J av a i na s i a k a s o m i s ta j i l l e . Ol e m m ete h n e e ts i n u av a r te nu u d e ntu o tte e n ,T u o tto o s u u d e n .T a v o i tte l e m m es i l l e tän äv u o n n a3, 25 %tu o tto a * .Si jo i ta ts u o r a a no m i s ta m a s iOs u u s p a n k i np ääo m a a n . T u o tto o s u u d e nk o r k ojas e nm a k s a m i n e nr i i p p u v a ta i n ap a n k i nto i m i n n a n tu l o k s e l l i s u u d e s ta . K y s yl i s ää o m a s taOs u u s p a n k i s ta s ita iv i e r a i l eo s o i tte e s s ao p . ﬁ/ tuo tto o s uus . Puheluhinnat: www.lahitapiola.fi. Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Varainhoito Oy (LähiTapiolan rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy). Pankkipalvelut: S-Pankki Oy. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.

* T u o tto ta v o i tev o im u u ttu av u o s i tta i njatu o tto o s u u k s i e nta k a i s i n m a k s a m i s e e ns i s äl ty yti e tty jä e h to ja .T u tu s tu m e r k i n täe s i tte e s e e n .

Y h d e s s äh y v ä tu l e e .

ET HALUA TEHDÄ KOMPROMISSEJA. EMME MEKÄÄN.

Maatilan rahoitusasioissa Sinua palvelee

Ota yhteyttä Valtra-myyjääsi ja varaa koeajoaika.

Petri Korolainen konttorinjohtaja Kuopio 050 590 5013

Jouni Pekkarinen konttorinjohtaja Iisalmi 044 713 2520

Eeva Kettunen konttorinjohtaja Joensuu 044 561 4440

Juha-Antti Puurunen konttorinjohtaja Lapinlahti 044 331 5002

Ville Pekkala konttorinjohtaja Kiuruvesi 044 732 2601

Jenna Oikarinen konttorinjohtaja Sonkajärvi, Vieremä 044 528 2574

Risto Hämäläinen konttorinjohtaja Rautavaara, Nilsiä, Varpaisjärvi 044 714 2586

Martti Koponen rahoituspäällikkö Kiuruvesi 044 732 2627

> VALTRA-MyyJÄSI, AGCO SUOMI Oy

Lähimmän myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi

Valtra is a worldwide brand of AGCO.

www.saastopankki.fi/optia

Savonkatu 15, 74100 Iisalmi, puh. 029 041 2500 Kauppakatu 27 B 3, 80100 Joensuu, puh. 029 041 2690 Kiurukatu 1, 74700 Kiuruvesi, puh. 029 041 2600 Kauppakatu 22, 70100 Kuopio, puh. 029 041 2650 Juhani Ahontie 2, 73100 Lapinlahti, puh. 029 041 2610 Savontie 17, 73900 Rautavaara, puh. 029 041 2560 Lyseontie 1, 74300 Sonkajärvi, puh. 029 041 2570 Kauppatie 25, 73200 Varpaisjärvi, puh. 029 041 2580 Ponssentie 2, 74200 Vieremä, puh. 029 041 2590

Puh. hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min

Toiveesi on täyttynyt, UUSI T-SARJA on ehdottomasti parasta mitä rahalla voi saada.