ProAgria Itä-Suomi 03/2017 by ProAgria Pohjois-Karjala

23. vuosikerta 3/2017

Yhtiöittäminen sopii kannattavalle maatilalle Johtamisella syntyy hyviä tuloksia Hyvin hoidettu maaperä kiittää viljelijää muhkeammilla sadoilla

ProAgria

220 vuotta muutosta

Neuvoja edullisesti Neuvo 2020 -ohjelmassa on avautunut uusi, maatilojen nykyaikaistamista ja kilpailukykyä edistämään tarkoitettu osio. Sen kautta voidaan tehdä mm. investointeihin, sukupolvenvaihdoksiin ja yhtiöittämiseen liittyviä alkuselvityksiä ja laskelmia. Tämän lisäksi ovat edelleen käytettävissä jo aiemmin käynnistetyt Neuvo-palvelut mm. luomuun, energiaan, kasvintuotantoon ja kotieläintalouteen liittyen. Viljelijä maksaa Neuvo-palvelusta ainoastaan alv-osuuden, muutoin se on maksutonta. Jokaisella tilalla on kuluvan EU-ohjelmakauden aikana mahdollista käyttää 7000 euron edestä Neuvo-palveluita. Neuvon nykyaikaistamis- ja kilpailukykyosio antaa todella edullisen mahdollisuuden tilojen kannalta merkittävien ratkaisujen ennalta arviointiin. Nyt kannattaa ottaa yhteyttä ProAgrian neuvojaan ja kysyä lisää. Neuvonnan hyödyistä ja vaikuttavuudesta käydään aika ajoin keskustelua mm. somessa. Olemme osaltamme sitä pyrkineet selvittämään vertailemalla runsaasti neuvontaa käyttävien maitotilojen taloustuloksia vastaavan tyyppisten maitotilojen tuloksiin keskimäärin. Vertailu osoittaa, että Pohjois-Karjalassa runsaasti neuvontapalveluita käyttävät maitotilat tekevät noin 18 000 euroa paremman vuotuisen taloustuloksen kuin vastaavat tilat keskimäärin koko maassa. Tulosparannuksesta 14 000 eur kertyy tulojen lisäyksestä paremman keskituotoksen ja paremman maidon laadun tuoman lisähinnan kautta. N. 4 000 euroa saadaan kustannussäästöinä mm pienempien ostorehukulujen kautta. Runsaasti neuvontaa käyttävät tilat maksoivat neuvontapalveluista keskimäärin 3 100 eur vuodessa. Neuvontaan laitettu raha tuotto saatiin lähes 6-kertaisena takaisin. Kestää vertailuun minkä tahansa sijoitusvaihtoehdon kanssa. Vastaavat tulokset on saatu myös Pohjois-Savossa.

ProAgria Pohjois-Karjalan edustajiston vaalit Vaalit pidetään tänä syksynä. Jäsenistö valitsee edustajistoon 16 edustajaa neljän vuoden toimikaudeksi. Lisäksi henkilöstö valitsee 2 edustajaa, joilla on läsnäolo- ja puheoikeus edustajiston kokouksissa. Ehdokasasettelu käynnistyy 25. syyskuuta ja varsinainen vaali pidetään postiäänestyksenä 13.–27.11. Edustajisto määrittää toimintamme suunnan, ja edustajiston jäsenet ovat näköalapaikalla neuvonnan uusien tuulien havainnoitsijoina. He tuovat myös näkemyksensä ja palautteensa palveluidemme käyttäjinä, mikä on meille elintärkeätä. Toivon, että jäsenemme osallistuvat aktiivisesti kohta käynnistyvään ehdokasasetteluun ja sen jälkeen varsinaiseen vaaliin. Hyvää ja satoisaa syksyä toivottaen Eero Parviainen toimitusjohtaja

Lehden julkaisija: ProAgria Pohjois-Karjala Torikatu 9A, PL 5 80101 Joensuu Lehti ilmestyy v. 2017: nro ilmoitukset paino 4. 6.11. 24.11.

Toimitus: Päätoimittaja Eero Parviainen p. 040 301 2435 Toimitussihteeri Anu Pesonen p. 040 301 2436 anu.pesonen@proagria.fi

Luettavissa sähköisenä https://issuu.com/proagriapk

Ilmoitusmyynti: T:mi Jorma Viitanen p. 045 122 5305, jorma.viitanen@kotiposti.net Sivunvalmistus: ProAgria Pohjois-Karjala / Marko Natri p. 040 301 2427 marko.natri@proagria.fi Etusivun kuva: Juho-Heikki Kauppinen

Suomen Talousseuran, silloisen Kuninkaallisen Suomalaisen Huoneenhallituksen Seuran, perustamisen vuonna 1797 jälkeen neuvontajärjestön nimi, rakenne ja toimintatavat ovat muuttuneet kulloisenkin ajanjakson tarpeiden ohjaamana. Perustava tehtävä ’levittää hyödyllisiä tietoja taloudesta ja elähyttää rahvasta suurempaan toimeen ja ahkeruuteen’ lienee ainakin osittain edelleen ajankohtainen. Pappien rooli tiedonviejinä uusista viljelytavoista ja viljelykasveista viljelijöille on kuitenkin muuttunut rautaisten ammattilaisten tekemään tilan johtajien sparraukseen, tilakokonaisuuden hallinnan ja kehittämisen asiantuntijuuteen, tilojen välisen vertailutiedon esittämiseen ja byrokratian hallitsemiseen. Erilaiset julkaisut ovat neuvonnassa yhä ajankohtaisia, tosin ne eivät enää ole kiertokirjeitä vaan useimmiten nettijulkaisuja ja webinaareja. Talousseuran toimia maakunnissa jatkavat nykyisin alueelliset ProAgria keskukset Finska Hushållningssällskapetin rinnalla. Nimet ja rakenteet muuttuvat mutta toiminta säilyy. Neuvontajärjestö on ollut osaltaan myötävaikuttamassa milloin pankkitoiminnan käyn-

nistämisessä, maatalousoppilaitosten perustamisessa tai terveydenhuollon kehittämisessä perustettaessa sairaalaa tai aloitettaessa rokotuksia. Tyypillistä on ollut tiivis vuorovaikutus yhteiskunnan eri osa-alueilla. Epäkohtiin ja muutostarpeisiin on puututtu ja pyritty saamaan asiat kuntoon. Tämä suhde ympäröivään yhteiskuntaan toimii edelleen ja järjestön toiminnassa on kiinnitetty yhä enemmän huomiota kuluttajille tärkeisiin asioihin, kuten ympäristöarvoihin ja ruokaturvallisuuteen. Yhteistyö jalostavan teollisuuden ja viranomaisten kanssa lisää molemminpuolista ymmärrystä. Näin voimme toimia viljelijän hyödyksi parantamalla palvelujen kautta taloudellista tulosta ja jaksamista. Kaiken yläpuolelle asettuu asiakas, viljelijä tai yrittäjä, sillä olemme viljelijän puolella. Kiristynyt taloudellinen tilanne pakottaa asiakkaitamme tekemään muutoksia toiminnassaan. Toisille se tarkoittaa tuotannon laajentamista, toisille erikoistumista tai tuotantotavan muutosta. ProAgrian on tarjottava palveluita viljelijöille ja yrittäjille muutostilanteissa ja tuotettava vertailutietoa tarvittaessa myös ulkomailta asiakkaidensa käyttöön. Asiakkaiden antama palaute ja heidän tarpeensa auttavat meitä löytämään sen suunnan, toimintatavan ja tulevan rakenteen, jolla olemme mahdollisimman hyödyllisiä ja toimimme tehokkaasti sekä uudistumme ja kehitämme palveluja ketterästi. Näin toimien olemme osa yrittäjän arkea tulevaisuudessakin. Olemme yksi lenkki tässä muutosten ketjussa. Merja Keisala hallituksen puheenjohtaja ProAgria Keskusten Liitto

Vaikuta edustajistossa ProAgria Pohjois-Karjalan edustajiston vaalit ovat käsillä, uusi edustajisto valitaan nyt syksyllä vuosiksi 2018-2021. Edustajiston jäsenet ovat vaikuttajan paikalla kun päätetään ProAgria Pohjois-Karjalan tulevista toimista ja kehityksestä.

Näköalapaikka Vuodesta 2006 alkaen ProAgria PohjoisKarjalan edustajistoa luotsannut Timo Reijonen Polvijärveltä on nyt luopumassa tehtävästään. Millä mielellä - Reijonen kertoo vuosien olleen mielenkiintoisia ja hän on saanut olla näköalapaikalla. Puheenjohtajaksi Reijonen valittiin kun entinen valtuuskunta lakkasi toimimasta ja siirryttiin uuteen edustajistokauteen. Käytäntöjä on hiottu ja koko ajan on edustajisto ollut hyvin keskustelevaa ja kantaaottavakin. Näin pitää edustajiston toimia; olla aktiivinen muulloinkin kuin vain kokouksissa. Seurata maaseudun tilannetta ja tuoda terveiset kokouksiin ja vaikuttaa omalta osaltaan ProAgrian tuleviin toimiin ja tehtäviin, ja sitä kautta maaseudun asioihin ja palveluihin. Puheenjohtajana Reijonen on saanut osallistua niin ProAgria Pohjois-Karjalan hallitukseen kuin ProAgria Keskusten Liiton edustajiston kokouksiin.

Tehtävä on tuonut paljon uusia näkemyksiä ja avannut entisestään ProAgrian monipuolista tehtäväkenttää ja palveluita. Hyvillä mielin Reijonen nuijii viimeisen kokouksen joulukuun alussa ja toivottaa silloin uuden edustajiston tervetulleeksi tehtäväänsä. ProAgria Pohjois-Karjalan edustajiston puheenjohtaja Timo Reijonen kiittää kaikkia vuosien mittaan edustajiston jäseninä olleita edustajia, sekä toivottaa erityisen hyvää jatkoa ProAgria Pohjois-Karjalan työntekijöille arvokkaassa työssä. Lisäksi Reijonen toivoo innokasta ehdokasasettelua ja vaalityötä kentällä. Timo Reijonen edustajiston puheenjohtaja ProAgria Pohjois-Karjala

Yhtiöittäminen sopii kannattavalle maatilalle Kannattava maatila voi saavuttaa merkittäviä taloudellisia hyötyjä yhtiöittämisellä.. Merkittävin hyöty on verotuksen keveneminen: osakeyhtiö maksaa tuloksestaan tasaveroa 20 %. Veroa on maksettava myös omistajan ottaessa varoja yhtiöstä. Palkasta on maksettava ansiotulon vero. Osinkojen vero on vähintään 7,5 %. Yhtiöittäminen selkeyttää maatilan talouden hallintaa. Yhtiön ja omistajan varat ovat erillään ja yhtiö vastaa yksin omista velvoitteistaan. Henkilökohtaiset varat ovat turvassa yritystoiminnan riskeiltä. Etua on myös osakeyhtiön tarkasta hallinnosta ja kirjanpidosta. Se antaa varman pohjan liiketoiminnan kannattavuuden seuraamiseen. Yhtiömuodosta voi olla hyötyä myös omistajanvaihdoksessa. Osakkeiden vaiheittainen luovut-

taminen ja varojenjaon hyödyntäminen mahdollistavat isonkin yrityksen omaisuuden siirron jatkajalle kohtuullisin ehdoin.

Toimintamuoto muuttuu Maatilan yhtiöittäminen tot eut et aan toimint amuodon muutoksena. Tällöin maatilan toiminnan ei katsota päättyvän, eikä veroseuraamuksia synny. Omaisuuden siirrosta maksettava varainsiirtoverokin on poistumassa ensi vuoden alussa. Toimintamuodon muutoksella on kaksi edellytystä: tasejatkuvuus ja identtisyys. Omaisuus on siirrettävä yhtiöön poistamatta olevasta hankintamenosta. Maatalouden tulolähde siirretään yhtiöön sellaisenaan. Metsä ja asuinrakennus voidaan jättää ulkopuolelle, mutta omistussuh-

teet säilytetään ennallaan. Yhtiöittämiseen ei kannata rynnätä suin päin, vaan selvittää ensin hyödyt ja kustannukset. On syytä hakea ennakkoratkaisu verottajalta. Selvittelyyn on myös varattava riittävästi aikaa, mieluiten pari vuotta. Yhtiöittäminen ei juurikaan muuta maatilan käytännön toimintaa. Tuotanto jatkuu ennallaan, mutta yhtiön nimissä. Yhtiö hakee maataloustuet, tekee osto- ja myyntisopimukset ja maksaa laskut. Yhtiö saa tuet samoin edellytyksin kuin maatilakin. Osakkaiden eläketurva ja lomaoikeus säilyvät niin ikään ennallaan. Suurin muutos on kirjanpidossa. Yhtiö tekee suoriteperusteisen kirjanpidon, joka on verotusta varten muutettava maksuperusteiseksi. Arvonlisäveroilmoitus on annettava kuukausittain.

Ei joka tilan ratkaisu Riittävän hyödyn saavuttamiseksi on liikevaihdon ja verotettavan tulon oltava riittävän suuri. Maatilan toiminnan on oltava vakaata. Tuloksentekokyvyn romahtaminen voi kääntää yhtiöittämisen hyödyn negatiiviseksi. Vahvasta taseesta on hyötyä. Oma pääoma toimii puskurina ongelmatilanteissa ja mahdollistaa osingonjakoon. Vakavaraisuus varmistaa myös rahoituksen saannin.

Varojen nosto suunnitellusti Omistaja voi ottaa rahaa yhtiöstä palkkana osinkona tai pääoman palautuksena. Edullisinta on ottaa kohtuullista palkkaa, lievästi verotettua osinkoa ja hyödyntää pääoman palautusta.

Yhtiöittämisen askeleet: - Varaa riittävästi aikaa. - Selvitä hyödyt ja kustannukset. - Käytä asiantuntijaa. - Suunnittele varojen nosto. Omistajan ja yhtiön välisissä liiketoimissa on noudatettava käyvän arvon periaatetta, jotta ei syyllistyttäisi peiteltyyn osingonjakoon. Liiketoimet on hinnoiteltava samalla tavalla kuin tehtäisiin vieraiden liikekumppaneiden kanssa. Olavi Kuja-Lipasti erityisasiantuntija ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Osakeyhtiö selkeytti taloudenhoitoa Talvi lähestyy! Lumilingot Masa-2230 ja Masa-2500 myy Valtra/Agco Suomi Oy toimipisteesi.

Taloudenpidon selkeytyminen on kurikkalaisten Jari ja Merja Ilvessaaren mielestä maatilan yhtiöittämisen merkittävin anti. Maitotila siirtyi heille sukupolvenvaihdoksella 15 vuotta sitten ja muutettiin osakeyhtiöksi 2015 vuoden valmistelun jälkeen. - Taloutta on helpompi hahmottaa, kun yrityksen varat ja yksityistalouden varat ovat erillään toisistaan, kertovat Ilvessaaret. - Ajatus yhtiöittämisestä lähti itämään ison navettainvestoinnin jälkeen. Verotettava tulo kasvoi

huomattavasti ja verotus tuntui vievän niitä varoja, joita olisi tarvittu tilan kehittämiseen ja velkojen maksuun. Selvitysvaiheessa ProAgrian asiantuntijan tekemät laskelmat osoittivat osakeyhtiömuodon mahdollistavan merkittävän verohyödyn. Tilan hyvä talous mahdollisti verosuunnittelun toteuttamisen yhtiön perustamisvaiheessa, ja näin saatiin yksityistalouteen kaivattuja varoja. Yhtiön maksama tasavero poisti tarpeen tilinpäätösostoil-

ta vuodenvaihteessa. Myös maakauppojen teko on mielekkäämpää, kun lainarahalla ostettu pelto ei enää heikennä maatilan nettovarallisuutta. - Silläkin on merkitystä, että velat eivät enää ole henkilökohtaisia. Yhtiöittämisen jälkeen tilalla on toteutettu jo useita merkittäviä investointeja. Navetta laajennettiin kolmen robotin yksiköksi ja peltoalaa on lisätty. Tavoitteena maidontuotannossa on päästä kahden miljoonan litran vuosituotantoon.

KUOPIO (017) 465 3011 LAPINLAHTI (017) 731 234 JUANKOSKI (017) 613 999 PIELAVESI (017) 465 3021 SUONENJOKI (017) 465 3031

Helppo ja nopea tapa Webinaarit ovat helppo ja nopea tapa kehittää omaa osaamista. Voit osallistua mukaan missä tahansa. Tarvitset vain tietokoneen ja toimivan nettiyhteyden. Jos webinaarissa on keskusteluosuus, tarvitset lisäksi mikrofonin ja kuulokkeet tietokoneeseesi. Webinaaritarjontamme on monipuolinen. On aiheita strategisen osaamisen vahvistamiseen, johtamiseen, tuotanto-osaamiseen ja arjen rutiineihin.

proagria.fi/webinaarit

Johda tilasi huipulle Tulosta Maidosta- ja Kainuun MaiNuLi-hankkeissa järjestettiin Lean-johtamisen teemapäivä 18.8. Kukkolassa Joensuussa. Kouluttajana tilaisuudessa toimi Susanne Pejstrup Tanskasta. Pejstrup on toiminut maidontuotannon lean-johtamisen parissa vuosikymmenen ja aiemmin opettajana sekä meijerin neuvontatehtävissä. Koulutukseen osallistui noin 25 maidontuottajaa Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta. Lean on Toyotasta 1960-luvulla alkunsa saanut johtamismenetelmä, jonka keskiössä on asiakas. Tanskalaisilla tiloilla leanin käytöstä maatiloilla on saatu erittäin hyviä tuloksia. Lähes kaikki lean-menetelmiä käyttäneet yrittäjät suosittelevat niitä kollegoilleen. Lean -periaatteiden avulla tuotantoprosesseista poistetaan

hukkaa siten, että asiakkaalle tuotettava arvo lisääntyy ja kustannuksia säästyy. Lean-ajattelussa asiakas voi olla isomman prosessin osa, esimerkiksi navetta, jolle tuotetaan hiehoja juuri oikea määrä oikeaan aikaan. Tuotannossa oleva vaihtelu minimoidaan mm. vakioimalla työskentelytavat ja parantamalla työntekijöiden sitoutumista heitä arvostavalla johtamistavalla. Lean-johtamisessa on käytössä eri työkaluja, joista käytetyimpiä ovat viikkopalaveri, parannustaulu, arvovirtakuvaus ja SOP. Pejstrupin mukaan esim. viikkopalaverin ja parannustaulun käyttö ei ole niin helppoa, kuin miltä vaikuttaa. Siksi hän suositteleekin hyödyntämään asiantuntijapalveluita niiden kanssa. ProAgrian lean-asiantuntijoilta saat opas-

tusta lean-johtamisen ja -työkalujen käytössä. Tulosta maidosta-hankkeessa Pohjois-Karjalassa käynnistyy myös uusia lean-pienryhmiä, ilmoittaudu pian.

LEAN-asiantuntijat: Etelä-Savo:

Niina Koponen p. 043 826 7883

Pohjois-Karjala:

Minna Norismaa p. 040 301 2431

Pohjois-Savo:

Aija Hentilä p. 043 825 4984

Viisi lean- periaatetta:

Kahdeksan hukkatyyppiä:

• Arvo asiakkaalle • Arvovirran kuvaaminen ja hukan poistaminen • Virtauksen luominen • Imuohjauksen luominen • Jatkuva parantaminen

1. Ylituotanto 2. Kuljetukset 3. Odottelu 4. Yliprosessointi 5. Varastot 6. Virheet 7. Liikkuminen 8. Hyödyntämätön osaaminen

NEUVO 2020 -palvelut maatiloille

Etelä-Savo:

Petri Tunnila p. 040 533 6683 petri.tunnila@proagria.fi

Pohjois-Karjala:

Tapani Keski-Soini p. 040 301 2429 tapani.keski-soini@proagria.fi

Pohjois-Savo:

Sanna Mäkelä p. 043 825 1213 sanna.makela@proagria.fi

Maatilojen neuvontajärjestelmän laajennus maatilojen nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn kasvattamiseen Onko investointi, sukupolvenvaihdos tai yhtiöittäminen yrityksessäsi ajankohtainen? Mihin suuntaan haluat toimintaasi kehittää? Miten toiminta investoinnin jälkeen on käynnistynyt? Mitä investointisi tuottaa? Neuvo 2020-järjestelmässä jokaisella maatilayrityksellä on ohjelmakauden aikana käytettävissä 7000 euroa eri aihealueiden

neuvontapalveluihin. Järjestelmä rahoitetaan Maaseutuohjelmasta. Mukaan tulivat elokuussa 2017 myös kilpailukyvyn kehittämisen palvelut. Käytännössä maatilayritys voi nyt ostaa neuvontajärjestelmään hyväksytyiltä neuvojilta muun muassa sukupolvenvaihdoksen, yhtiöittämisen ja investointien alkuselvityksiä ja talouden suunnittelua sekä tuotantovaihtoehtojen ja monialaistamisen arviointia. Järjestelmän piirissä voidaan työstää tarpeen mukaan joko kattavia pitkän aikavälin suunnitelmia tai pienempiä täsmä tar-

peisiin. ProAgria tarjoaa ainoana toimijana kehittämispalvelut yhdistäen tuotannon, talouden ja liiketoiminnan johtamisen palvelut. Yhdessä tai erikseen kilpailukyvyn kehittämisen palveluiden kanssa Neuvo-palveluita voi hyödyntää edelleen myös muilta aihealueilta, esimerkiksi tuotantoeläinten, ympäristön, luomun tai energiasuunnittelun alalta. Neuvonnan käyttö ei lisää paperityötä, sillä ProAgrian asiantuntija hoitaa neuvontakorvauksen käytännön asiat. Asiakas maksaa palvelusta vain alv:n verran.

• Ohjelmakauden loppuun käytettävissä 7000 euroa / maatila • ProAgria tarjoaa kattavasti palveluita eri aihealueilta • Valitse neuvonnan aihe: mieti yhdessä ProAgrian asiantuntijan kanssa, mistä neuvonnan aihealueesta yrityksellesi eniten hyötyä • Asiantuntija hoitaa käytännön asiat: ProAgrian asiantuntija tekee neuvonnan sovitun mukaisesti ja hoitaa kaikki tarvittavat paperiasiat

Talouslukuja avoimesti pienryhmässä Pienryhmässä voi puhua talousluvuista käytännönläheisesti. Keskustelu samassa tilanteessa olevien kanssa usein helpottaa asioiden ymmärtämistä ja kylmät luvut saavat kasvot. Samalla avautuu, millaisella tekemisellä ne on saatu aikaan. ProAgria Oulun MaitoLiiderihanke järjesti keväällä viljelijöiden talouspäivän Haapavedellä. Pienryhmän vetäjäksi kutsuttiin talouden ja johtamisen erityisasiantuntija Arto Karila ProAgria Etelä-Savosta.

Vertailukelpoista tietoa Jokaiselle tilalle oli tehty etukäteen tulosanalyysit, jotka antoivat vertailukelpoisia tuloksia keskustelun pohjaksi. Kun osallistujat olivat kertoneet odotuksistaan, Arto Karila alusti talouden perusasioista ja kehittyvän yrityksen talousjohtamisesta.

Yrittäjien omasta toiveesta tulosanalyysin tunnusluvut esitettiin siten, että jokainen tiesi, mitkä olivat kenenkin lukuja. Tunnusluvut käytiin läpi yksi kerrallaan keskustellen. Yhdessä mietittiin, mistä niiden erot johtuivat.

Keskinäinen luottamus Talouslukujen käsittely herätti runsaasti ajatuksia, ja kannattavuutta laskettaessa oman työn arvo konkretisoitui. Päivän lopuksi jokainen kertoi, mihin talouslukuihin ja miten hän pyrkii vaikuttamaan omalla tilallaan. Kun käsiteltävänä on talouslukuja, tällainen pienryhmä edellyttää luottamusta jäsenten välillä. Sitä voidaan rakentaa esimerkiksi jossain tuotantoaiheisessa pienryhmässä. Tässä tapauksessa luottamus oli syntynyt jo edellisessä hankkeessa.

Seuraa tarjontaa proagria.fi/tapahtumat

Arto Karila esitteli tekemäänsä ’yhden lehmän likwiä’, jossa kaikki tuotot ja kustannukset oli jaettu yhdelle lehmälle. Tämä laskelma auttaa hahmottamaan, mitä yksi lehmä navetassa tuottaa ja miten eri kustannukset siihen kohdistuvat. Kuva: Petri Koivisto

Investoi energiatehokkuuteen Pääomakulut, investointi, rehukustannus, pellon tarve sekä maidon hinta ja määrä. Laajentavan maidontuottajan on huomioitava monta kertaluonteista, toistuvaa tai pitkäaikaista rahanreikää ja tulovirtaa. Päätösten ja suunnittelun tueksi löytyy onneksi asiantuntijoita ja -palveluja eri näkökulmista. Enenevässä määrin suunnitellaan myös työvoiman ja ostopalvelujen tarvetta sekä työhyvinvointia. Tuleviin energiakustannuksiin kiinnitetään kuitenkin vielä melko vähän huomioita, vaikka se on huomattavasti helpompaa kuin työvoimapolitiikka. Lisäksi energiakysymys mielletään kytkeytyvän lähinnä lämmön lähteeseen tai jossain tapauksessa myös sähkön tuotantoon. Kaikki kuitenkin lähtee siitä, mikä on energian tarve, rakenne ja kustannus. Kaikella energialla on hinta ja myös hiilijalanjälki. Siksi investointi energiatehokkuuteen kannattaa.

Palveluja käyttökustannusten hallintaan Maatilan energiasuunnitelma on maksuton Neuvo2020-palvelu. Siinä kartoitetaan tilan energian kulutus kohteittain, lähteittäin, kustannuksena ja myös hiilidioksidipäästönä, joka tulevaisuudessa voi hyvin olla yksi kustannustekijä verojen tai muun

vastaavan muodossa. Uusia konsepteja ProAgrian asiantuntijat las- tarvitaan lisää kevat myös ominaiskulutuksen, kWh per tuotekilo. Se voisi hyvin Jostain syystä energian tuottaolla yksi KPI-avainluku. Se antaa minen herättää aina enemmän vertailutietoa suhteessa mui- intohimoja kuin energiatehokhin tai esimerkiksi kulutukseen kuuden parantaminen. Siihen on omalla tilalla ennen ja jälkeen perinteisesti saanut myös paremlaajennuksen. min tukea. Tällä ohjelmakaudella Määrämuotoisista laskelmista energiatehokkuuden parantamikertyy myös hyödyllistä energian- seenkin voi saada tukea esimerkulutustietoa erilaisista toimin- kiksi laiteinvestointina. Energian noista ja toteutuksista kuten lan- tuotanto ja lannan ominaisuuknanpoisto, valaistus ja rehunjako. sien parantaminen lannoitteena Tätä tietoa kannattaa hyödyntää biokaasulaitoksessa on jo käytänmyös navenössä vanhaa tan suunnittekniikkaa, Energiasuunnitelmassa kartelussa, sillä vaikka toteutoitetaan tilan energian kukeskimääräimia siitä on nen vuositvielä vähän. lutus myös hiilidioksidipäästainen enerBiohautönä, joka tulevaisuudessa giakustannus ki Mikkelin voi olla yksi kustannustekijä lehmäpaikHaukivuoresverojen tai muun vastaavan kaa kohden sa on kuitenmuodossa. on noin 200 kin mainitseeuroa. Vaihmisen arvoiteluväli on nen konseptodella suuri. ti, jossa energiayhtiö ja viljelijät Keskimäärin energiakustan- ovat yhdistäneet intressinsä liinus navetassa on viisi prosenttia kennebiokaasun ja luomutuotmaidon tuottajahinnasta. Toinen teiden tuotannon edistämiseksi mokoma muodostuu rehun tuot- lannalla. Tällaisia ja uudenlaisia tamisesta, yhteensä 10 %. Tila- konsepteja mahtuu ja tarvitaan kohtaisesti luku voi olla monin- lisää. kertainen. Kustannuksiin voi vaikuttaa te- Päätös vai muutos? hokkaimmin investointivaiheesAsiantuntijapalvelujen kehittäsa, mutta myös olemassa olevas- misessä painopiste ja ajatukset sa tuotannossa. ovat usein laajentavissa ja suurissa tiloissa. Pienemmät tai esi-

merkiksi kotieläimistä luopuvat tilat ovat potentiaalisia edelläkävijöitä uudenlaisissa ansaintamahdollisuuksissa. Metsä- ja peltobiomassat voivat olla muutakin kuin aines- tai energiapuuta tai rehu- ja elintarviketuotetta. Erilaiset biotalouden tuotteet vaativat myös neitseellisiä raakaaineita ja jalostajia. Osuuskuntia voi muodostua muunkin kuin energian tuotantoon perinteisen

alkutuotannon rinnalle. Muutosta ja rohkeutta tarvitaan myös asiantuntijoiden keskuudessa. Pitää uskaltaa ottaa selvää, laskea ja etsiä kumppanuuksia. Maarit Kari johtava asiantuntija, energiatehokkuus, -varat ja –ratkaisut ProAgria Keskusten Liitto

Jo ensimmäisellä puukaupalla Tähtiasiakkaaksi Hoida metsääsi yhdessä Stora Enson metsäasiantuntijan kanssa. Olipa kyse sitten hakkuista tai metsänhoitotöistä, suoritetaan ne ammattitaidolla ja jämptisti sovitun mukaisesti. Tämän helpommaksi metsäasioiden hoito ei voi mennä. Stora Enso Metsä p. 02046 1478 ZZZ VWRUDHQVRPHWVD Ƅ www.facebook.com/StoraEnsoMetsa

Tilakokonaisuus haltuun talousperustalta Luomutila Muhonen Oy tunnetaan Saimaan ympäristössä maukkaasta aidosta ruisleivästä. Leipomon lisäksi tilalla tuotetaan naudanlihaa ja viljellään luomuruista. Tilan toiminnat on nivottu yhteen kannattavuuden ja toimintojen järkeistämisen kannalta. Lisäksi tilan taloushallinto on annettu ProAgrian Tilipalveluille, jotta yrittäjien oma aika säästyy yrityksen johtamiseen ja tuotannon töihin. Tilan nykyinen viljelijäpariskunta Perttu ja Tiina Muhonen ottivat tilan hoitoonsa 13 vuotta sitten. - Sukupolvenvaihdoksessa tehtiin paljon laskelmia, mitkä toiminnat kannattavat ja mitkä eivät. ProAgria Etelä-Savon asiantuntijan kanssa päädyttiin siihen, että lypsylehmät saivat lähteä ja tilalle tulivat Limousine- ja Hereford-emolehmät. Leipomo oli jo vakiinnuttanut markkinoitaan, joten se jäi, Tiina ja Perttu kertaavat vaiheita. - Päivittäin leivomme 150 – 1000 leipää. Määrään vaikuttavat viikonpäivä, juhlapyhät ja vuodenaika. Juhannusviikolla kokeilimme, mikä määrä on tilojemme ja henkilökunnan kapasiteetin maksimi. Pyörittelimme yhdessä vuorokaudessa 1 500 leipää, Tiina kertoo. Leipomon lisäksi tilalla on naudanlihan suoramyyntiä, ja lihaa menee myyntiin myös Savonlinnan REKO-ruokarinkiin.

josta laskut lähtevät asiakkaille eteenpäin. Perttu taas pistää rahat kiertoon. Hän hyväksyy tilipalveluihin tulleet ostolaskut, jonka jälkeen ne menevät maksuun. - Ostolaskujen hyväksyntä on näppärä järjestelmä. Lähes kaikki laskut menevät suoraan Tilipalveluihin. Minun sähköpostiini kilahtava linkki vie ostolaskun tarkastukseen, ja minä vain hyväksyn sen siellä vihreällä hymynaamalla. Laskut tulevat hoidetuksi ajallaan, eivätkä jää perheen arjessa ajelehtimaan, Perttu naurahtaa ja toteaa perään, että häntä kiinnostaa enemmän tilan tuotannon työt kuin numeroiden pyörittäminen. Vakavoiduttuaan hän kuitenkin sanoo, että aikaa pitäisi olla paremmin myös tilan töiden johtamiselle ja suunnittelulle. Yhteistyötä ProAgrian kanssa tila on tehnyt vuosikymmenet ja isojen päätösten aikana tuki on ollut rahanarvoista. - Nykyisin käytämme yrityksessämme asiantuntijoita peltoviljelyyn, karjanhoitoon ja kasvatukseen sekä talouspuolelle. Mielestäni olisi hyvä, jos yhdeltä ihmiseltä löytyisi kaikki tieto, ja johon olisi tarvittaessa yhteydessä, mutta toisaalta asiantuntijoiden parityöskentely ja nettipalaverit mahdollistavat monipuolisen näkemyksen, Perttu tuumii.

Tilipalvelut helpottavat arkea

Perttu ja Tiina ovat osallistuneet useisiin ProAgrian eri pienryhmiin, joissa käydään läpi maanviljelyn tai karjanhoidon uusimpia käytäntöjä. Ajatuksien vaihto muiden viljelijöiden ja asiantuntijoiden kanssa on mielenkiintoista, mutta Pertun mu-

Avioparin työnjako talousasioissa on selvä. Tiinan mukaan hän tekee rahaa, eli hän siirtää sähköisesti ProAgrian Tilipalveluihin laskutettavat tuotteet,

Pienryhmissä pääsee pohtimaan

kaan tieto lisää usein tuskaa. - Olisi hyvä, jos esimerkiksi uusista käytännöistä olisi käytettävissä tieto ja mallinnus siitä, mitä työtapojen muutos vaikuttaa euroissa. Esimerkiksi viimeksi pienryhmässä pohdimme laidunkiertoa ja sen järjestämistä riittävän nopeaksi, jotta laitumelle tulisi myös lepoaika. Meidän tilalla siihen työhön tarvittaisiin lankapoika, sillä emolehmät vasikoineen ovat nopeasti kiskaisseet laitumen osan tyhjäksi. Tähän ei oma aika oikein riitä, Perttu nauraa. Tästä huolimatta tilalla on otettu käyttöön useita uusia ajatuksia ja viljelykokeiluja.

Ravinteet kiertävät tehokkaasti Ruista viljellään tilalla vuosittain noin 25 ha peltoalalla, joka kattaa noin puolet leipomon raaka-ainetarpeesta. Loput ostetaan lähialueen luomuviljelijöiltä. Vanha isäntä Iikka Muhonen jauhaa jyvät tilan myllyssä jauhoksi. Tiina työntekijöineen leipoo leivät, ja yrityksen jakeluauto ottaa leipäkoreja viedessään kaupoista edellisen päivän yli jääneet leivät. Tilan emolehmät saavat ne herkuikseen. Lehmien lanta taas kiertää pellolle ravinteeksi, jotta maassa olisi voimaa kypsyttää uusi vilja. - Kaikki tilan tuotanto on suunniteltu nivoutumaan yhteen. Jos ei olisi yhtä osaa, ei olisi toistakaan, Tiina ja Perttu kertovat. Luomutuotannossa rikkakasvien ja kasvitautien torjunta on haasteellista. Viljelykierto on rikkatorjunnan ja kasvitautien ennaltaehkäisemisen tärkeä keino. Esimerkiksi ruis menestyy parhaiten apilanurmen jälkeen.

Luomuhosen ruisleipä oli aluksi Savonlinnan paikallisherkku. Nyt vakituinen jakelu kattaa jo koko eteläisen Saimaan alueen.

Ennakkoluulotonta kokeilua Tälle kasvukaudelle Muhosten tilalla muutettiin kokeeksi nurmen perustamistapaa. Apilanurmen suojakasveiksi valikoitui härkäpapu-herne-kaura-seos. Seoskasvusto niitetään ja korjataan pellolta paaliin vihannaksi kokoviljasäilörehuksi. Ravinteikas rehu on hyvää syötävää emolehmille. Viime vuonna sisäruokintakaudella Perttu tutkitutti laboratoriossa rehuanalyysien avulla säilörehun laadun. Näin pystyttiin maidon- ja naudanlihatuotannon asiantuntija Outi Kiesilän kanssa paremmin suunnittelemaan ruokintoja eri eläinryhmille tuotantovaiheen mukaan. Näytteistä otettiin myös kivennäisanalyysi, joka antoi hyvää tietoa rehun koostumuksesta ja myös taustatietoa peltotoimenpiteitä varten. - Seos parantaa maan rakennetta, ja tällä viljelytavalla varmistetaan se, että saadaan perustettua rehevät nurmipellot ja kasvusto talvehtii paremmin, ker-

too luomutuotannon erityisasiantuntija Juha-Antti Kotimäki. Viileä kesä on hidastanut kasvien kasvua, mutta Juha-Antti Kotimäen mukaan Muhosilla papu on lähtenyt hyvään kasvuun ja juurinystyrät keräävät tehokkaasti typpeä, joka varmistaa valkuaispitoisen rehun emoille. - Pertulle voi antaa kiitosta siitä, että hän ennakkoluulottomasti lähti tutkituttamaan rehua. Tuloksia kokeilusta näemme pian. Perttu on myös osannut aktiivisesti hyödyntää Neuvo-palveluja, joiden avulla on varmistettu, että tarvittavat suunnitelmat ja kirjanpidot ovat ajan tasalla, Outi Kiesilä kehuu. Suvi Korhonen yritysasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Kuvat: Sampo Luukkainen Kuwaamo

Viljelijä Perttu Muhonen ja luomuasiantuntija Juha-Antti Kotimäki totesivat apilanurmen suojakasveiksi valikoituneen härkäpapu-herne-kaura-seoksen lähteneen viileästä alkukesästä huolimatta hyvään kasvuun.

Onnistumisten jakaminen on yhteisyrityksen ilo. Takana Markku Siponen ja Anna-Saara Tikka, edessä vasemmalta Matti Kauhanen, Antti-Lassi Tikka ja Ulla Kauhanen. Kuva: Deego

Yhteisnavettaa kannattelevat leveät hartiat – Meillä jokaisella oli noin 25 lehmää parsinavetassa ja tunne, että jotain on tehtävä. Kellään ei kuitenkaan ollut rahkeita tai halua tehdä yhden robotin navettaa, Anna-Saara Tikka kertoo Kiuruvedellä toimivan Milkkivei Oy:n taustasta. Ratkaisu tähän oli kolmen naapuritilan yhteisyritys, jonka osakkaita ovat Anna-Saara ja Antti-Lassi Tikka, Ulla ja Matti Kauhanen sekä Markku Siponen. Jokaisella tilalla oli jo ennestään erilaisia yhteistyökuvioita ja suunnitelmia myös lähiseudun muiden maatilojen kanssa. Tässä vaihtoehdossa kohtasivat parhaiten samansuuntaiset tavoitteet, sopiva työmäärä ja riittävä peltopinta-ala. – Eläinten hyvinvointi on tärkeää meille kaikille. Kukaan ei myöskään haaveillut esimerkiksi lypsyasemasta. Siten ajatukset yhteisnavetan peruspalikoista saatiin sovitettua aika helposti yhteen, Antti-Lassi kertoo. Yhteisyrityksen suunnittelu aloitettiin vuonna 2010 ja yhtiön perustettiin loppuvuodesta 2012. Pihattonavetta valmistui lokakuussa 2013 muutaman kilometrin päähän osakkaiden kodeista. Pisin, seitsemän kilometrin, työmatka on Markulla. Milkkivein 210-paikkaisessa navetassa on kolme lypsyrobottia. Lypsylehmien lisäksi vasi-

kat hoidetaan kotinavetassa 4–5 kuukauden ikäisiksi. Tämän jälkeen ne lähtevät kasvamaan yhteistyötilan hiehohotelliin. Vanhoissa navetoissa keskituotos oli noin 10 00 kiloa. Positiivinen yllätys oli, että parsinavetoista tulleet lehmät sopeutuivat pihattoon ongelmitta ja keskituotos nousi parissa vuodessa 12 000 kiloon. Tämä taso on myös onnistuttu säilyttämään.

Vastuun jakoa Yhteisyrityksen osakeyhtiömuotoa puolsivat muun muassa vastuunjaon ja sopimusten laatimisen selkeys. Yhtiö oli järkevä vaihtoehto myös verotuksellisesti, sillä Antti-Lassi ja Markku työskentelevät tilan ulkopuolella. Yhtiöittämistä suositteli myös ProAgria Pohjois-Savon yritysasiantuntija Juhani Paavilainen. Hänen kauttaan saatiin oppia muista vastaavista hankkeista. Näin muun muassa käynnistämisvaiheeseen osattiin varautua riittävän suurella käyttöpääomalla. Paavilainen oli tukena myös osakassopimuksen laatimisessa. Osakassopimuksen yhteydessä hahmoteltiin edelleen toimiva vastuunjako: Anna-Saaran vastuulla on eläinten jalostus ja eläinrekisteri. Ulla hoitaa ruokinnan suunnittelun, tuotosseurannan, lääkekirjanpidon sekä sie-

mennykset. Matti vastaa seosrehusta sekä yhtiön noin 250 peltohehtaarin viljelysuunnittelusta. Antti-Lassi huolehtii yhtiön taloudesta ja koneista. Markun vastuulla ovat yrityksen ja osakastilojen maataloustukiasiat. Kuukausipalavereissa käydään läpi kuhunkin vastuualueeseen liittyvät pääasiat. Suurimmat hankinnat suunnitellaan yhdessä, mutta muuten jokainen osakas vastaa oman alueensa päätöksenteosta. – Vastuun jakaminen antaa meille leveämmät hartiat. Samalla on mahdollista keskittyä pienempiin osa-alueisiin, eikä jokaisen tarvitse hallita täydellisesti kaikkia maatilan töitä, Antti-Lassi toteaa.

Tukena asiantuntijat Vastuuta on uskallettu jakaa myös tilan ulkopuolelle. Tila kuuluu tuotosseurantaan ja tilipalvelut ostetaan ProAgrialta. Tärkeä rooli on myös ruokintaa suunnittelevilla ProAgria Pohjois-Savon Terttu Murtolalla ja Jouni Rantalalla. Hyvin lypsävät lehmät ovat auttaneet yrittäjiä tavoitteisiinsa ja myös tiukempien aikojen yli. Tuotostason ylläpitämisessä ruokinta on avainasemassa. – Käytännössä ruokinnan suunnittelu on Tertun ja Jounin

vastuulla: annamme heille tarvittavat palikat ja katsomme, mitä niistä saadaan aikaan. Meidän tehtäväksemme jää suunnitelman toteuttaminen, Ulla kertoo. Isomman karjan ja korkean tuotostason myötä myös peltoviljelyyn on keskitytty entistä tarkemmin. Ohjelmaan ovat tulleet muun muassa säännöllinen kalkitus, täydennyskylvöt ja peltojen vesitalouden huoltaminen. – Meillä on ollut ProAgrian nurmipaketteja: erityisesti alkuvuosina kävimme läpi ja kiersimme lohkoja nurmiasiantuntija Arja Mustosen kanssa. Samalla muiden aiemmin viljelemät lohkot tulivat tutuksi itsellekin, Matti sanoo.

Noin 40 viikkotuntia Navetan arki pyörii pääasiassa Anna-Saaran, Ullan ja Matin työpanoksella. Antti-Lassi ja Markku tekevät vuorotellen yhden iltavuoron viikossa. Jokaisella on viikonloppuvuoro joka kolmas viikko. Viikonloppuisin navettaa hoidetaan yleensä pariskunnittain, Markun apuna on lomittaja. Ullalle, Markulle ja Anna-Saaralle kertyy noin 40 työtuntia viikossa. Viikonloppuvuoro nostaa työajan noin 60 tuntiin. Yhteensä navetta- ja paperitöihin käytetään viikoittain noin 3,5 henkilön työpanos.

Osakeyhtiömuotoisen maatalousyrittämisen varjopuoli on lomaoikeuden puuttuminen. Siksi lomituspalveluita ostetaan tarvittaessa ja Markun myös viikonloppuvuorojen tueksi. Kesäaikaan apuna ovat myös harjoittelijat, joiden avulla osakkailla on mahdollisuus noin kahden viikon kesälomaan. Joulun, syysloman ja hiihtoloman aikaan järjestyy pidempi viikonloppuvapaa.

Kohti uusia tavoitteita – Alkuvaiheessa kaikkien tavoitteena taisi olla, että saisimme tilamme jatkumaan, Markku muistelee. – Ja minulle, Matille ja AnnaSaaralle piti saada työpaikka, Ulla jatkaa. Toimeentulon, kohtuullisten työaikojen ja lomien lisäksi yhteisnavetta on tuonut mukanaan mahdollisuuden jakaa yrittämisen hyvät ja huonot hetket muiden kanssa. Yhdessä sovittuihin tavoitteisiin sitoutuminen parantaa työn laatua. – Rimaa pitää tietenkin nostaa sitä mukaa kuin homma etenee. Koska keskituotos on jo aika korkea, haemme kehitystä esimerkiksi paremmista satotasoista ja keskipoikimakertojen määrästä, Milkkivein osakkaat toteavat.

Maitoa Pohjois-Karjalasta -paneeli

ProAgria Pohjois-Karjala ja Tiedolla tuloksia-hanke järjesti Rehulan tilalla Polvijärvellä 1.8. keskustelutilaisuuden maidontuotannon tulevaisuudesta. Maakunnan maitomäärä on laskussa ja paikalle pyydettiin viljelijöitä sekä maatalousyrittäjien sidosryhmiä keskustelemaan nykytilanteesta ja keinoista, joilla maidontuotanto saataisiin kasvuun. Panelisteina tilaisuudessa olivat Joensuun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Mustonen, Itämaidon toimitusjohtaja Ilpo Lukkarinen, asiakkuuspäällikkö Mari Kovero Pohjois-Karjalan Osuuspankis-

ta, maidontuottaja Tapani Martikainen Navettakangas oy:stä sekä maatalousyrittäjä, ProAgria Pohjois-Karjalan hallituksen varapuheenjohtaja Jari Huikuri. Paneelin puheenjohtajana toimi ProAgria Pohjois-Karjalan toimitusjohtaja Eero Parviainen. Tilaisuuden aluksi Rehulan tilan isäntä Juha-Pekka Karttunen esitteli tilan toimintaa.

Keskusteluiden satoa: Maidontuotannolla on iso merkitys kylien ja koko maakunnan elinvoimalle. Huoli maidontuotannon kannattavuudesta ja

vähenemisestä oli yhteinen, mutta tilaisuudessa oli positiivinen vire ja ongelmakohtiin haluttiin löytää ratkaisut. Maitomarkkinassa on orastavia positiivisia merkkejä, vaikka nopeita hinnannousuja ei ole odotettavissa lähitulevaisuudessa. Kuluttajat ovat kiinnostuneempia käyttämistään elintarvikkeista ja myös huoltovarmuuden kannalta kotimainen tuotanto on tärkeää. Väestönkasvu lisää elintarvikkeiden kulutusta kotimaassa. Maidolle on kysyntää ja tuotannon markkinointikoneisto on huomattavan tehokas. Yrittäjän tehtäväksi jää tuotannon toteuttaminen kustannustehokkaasti. Maidontuotannosta luopumista ei ole syytä tehdä harkitsematta. Tulevaisuuden vaihtoehtojen pohdintoihin kannattaa hyödyntää esim. Neuvo2020-palveluita. Tiloilla liikkeenjohdolliset, taloudelliset ja hallinnolliset paineet kasvavat kasvavien tilakokojen ja riskien vuoksi, myös työmäärä on suuri. Kannattavuutta ja jaksamista voidaan parantaa

yhteistyötä lisäämällä. Erilaisten yhteistyömallien hyödyt ovat silminnähden havaittavissa. Neuvontajärjestöt, kuten ProAgria, kokoavat ja tuottavat erittäin tärkeää tietoa yrittäjien päätöksen teon tueksi. Neuvonnasta saatavat hyödyt ovat merkittäviä. ProAgrian neuvontatiimiltä on saatavissa kullekin tilalle sopiva palvelukokonaisuus. Kannattaviin investointihankkeisiin on saatavissa rahoitusta. Vakuuksia voidaan täydentää osassa Joensuun seudun kunnissa Maitoa markkinoille-säätiön takauksilla. Investoinnin suunnitteluun on hyvä varata riittävästi (useampi vuosi) aikaa. Neuvonnan lisäksi pankki on syytä ottaa keskusteluihin mukaan aikaisessa vaiheessa. Maidontuotantoa voidaan harjoittaa kannattavasti maakunnassamme nyt ja tulevaisuudessa. Tapani Keski-Soini Talousasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

ProAgrian palveluilla huomattava hyöty tilojen kehittämisessä: • Kattavasti palveluita käyttämällä 60 lehmän tuotosseurantatilalla jopa yli 18000 euron hyöty vuosittain (ProAgria Pohjois-Karjalan vaikuttavuusanalyysi 2016). Käytössä neuvontapalvelut laaja-alaisesti tuotannossa, taloudessa ja johtamisessa, ml. tiedotus- ja koulutushankkeiden tilaisuudet • Yrittäjän päätöksenteon tukena moniammatillinen asiantuntijatiimi • Prosessien parantaminen kokonaisvaltaisesti • Hyöty muodostuu tuottojen lisäyksestä ja säästöistä • Lue lisää ProAgria Pohjois-Karjalan vaikuttavuusanalyysistä

Johtamisella syntyy hyviä tuloksia

Sieviläinen Kukkulan Tila Oy Keski-Pohjanmaalla on esimerkki siitä, että johtamiseen paneutumalla päästään hyviin tuloksiin. Vuonna 2012 tapahtuneen robottipihaton rakentamisen jälkeen lehmien keskituotos on noussut 400 kiloa vuodessa ja elossa olevien lehmien elinikäistuotoksessa on ylitetty 27 000 kilon taso. Tilan taloustuloskin on hyvä. Tilan isäntä, Juho Nivala, on ulkoistanut peltotyöt urakoitsijoille. - Kukaan ei voi olla täydellinen joka asiassa, siksi meillä on päätetty keskittää oma osaaminen navettaan ja jätetty peltotyöt alan ammattilaisille. Samalla

on turvattu omaa jaksamista ja säästetty pääomakuluissa.

Tekemistä pitää johtaa Tilan 150 hehtaarin peltotuotannosta vastaava Juho sanoo, että johtamisen merkitys korostuu käytettäessä ulkopuolisia urakoitsijoita. - Esimerkiksi säilörehunteossa otan lukuisia kasvustonäytteitä ja seuraan netistä sääennusteita ja kasvustojen kehityksestä kertovaa tietoa. Tiivis yhteydenpito urakoitsijan kanssa alkaa pari viikkoa ennen kaavailtua korjuuhetkeä ja noin viikkoa ennen sovitaan tavoiteltu korjuuajankohta. Yleensä olemme

onnistuneet tässä, säilörehun syönti-indeksit ovat olleet 110 tuntumassa. Ruokinta 140 lypsylehmän tilalla perustuu seosrehuun. ProAgrian erityisasiantuntija Sinikka Kreus on tehnyt reseptit jo usean vuoden ajan. Navetan toiminnoista vastaava puoliso, Hanna Yli-Koht a m ä k i , kor ost aa seurannan merkitystä. - Teemme navettatyöt hoppuilematta. Näin ehdimme havainnoida kiimoja, eläinten liikkumista, pötsin täyttymisastetta tai sonnan koostumusta. Kun yhdistämme havaintomme roboteilta ja muista lähteistä tulevaan tietoon, pystymme itse hienosäätämään ruokintaa. Juho Nivalan mielestä ProAgrian ruokinnansuunnittelu on maidontuotannon peruspalvelu tuotosseurannan ohella.

KPIssä potentiaalia Kukkulan tila on yksi ProAgrian toteuttamasta valiolaisen avaintunnuslukumittariston pilottitiloista. - KPI on todella mielenkiintoinen. Sitä tulee seuratuksi päivittäin, kertovat yrittäjät.

- Kännykästä tulosten kehitystä tulee tarkistetuksi myös matkojen aikana. Ranking-listaus innostaa miettimään, kuinka saisimme nostettua sijoitustamme pykälällä tai parilla. Odotamme innolla palvelun laajenemista ja kehittymistä. Mielestämme siinä on paljon potentiaalia hyödylliseksi työkaluksi.

Yhtymästä yhtiöksi Tila yhtiöitettiin marraskuussa 2015, vajaa vuosi tilan siirtymisestä Juhon omistukseen. Yhtiöittämisen suunnittelu alkoi jo Juhon vanhempiensa kanssa muodostaman maatalousyhtymän aikana ja siihen osallistui asiantuntijoita useammasta ProAgriakeskuksesta. Tilan kirjanpidon on jo pidemmän aikaa hoitanut ProAgria Keski-Pohjanmaa, yhtiöittämisen jälkeen sen tekijä vain vaihtui Sievistä Kaustiselle. Samalla kirjanpitopalveluun liitettiin budjetointi ensimmäisen tilikauden ajaksi. Budjetointi ja sen seuranta tehtiin nettikokouksissa, joihin osallistui kirjanpitäjä Kirsi Saariketun lisäksi yritysasiantuntija Erkki Laide ja kehityspäällikkö Juha Hämäläinen. Ennakkovalmistelut ja yhteydenpito tuotantoneuvontaan käytiin sähköpostitse. Fyysisesti kokoonnuttiin ensimmäisen kerran vasta tilinpäätöksen suunnitteluun yhdessä tilintarkastajan kanssa kevääl-

lä 2017. Tapaamisen osallistui myös pankin edustaja. - Monen pään yhteistyönä tehdyn budjetoinnin ansiosta ei raha-asioiden takia ole missään vaiheessa tarvinnut menettää yöuniaan, kuvaa Juho budjetoinnin synnyttämää turvallisuuden tunnetta. - Yhdessä löysimme parempia ratkaisuja kuin mihin yksin olisimme kyenneet.

Leanista työkaluja Parhaillaan yrittäjät osallistuvat ProAgrian Maitoliideri-hankkeeseen. Siinä tuodaan lean-johtamistyökaluja maatilojen käyttöön. - Hankkeen myötä olemme ottaneet käyttöön viikoittaisen valkotaulupalaverin. Se on hyödyllinen työkalu varsinkin työntekijän kanssa. Sen ansiosta työtehtäviä ei tarvitse muistella ja moni pienempi tai suurempi rästityö tulee hoidetuksi. Vastenmieliset asiat on syytä hoitaa alta pois, varsinkin jos niiden tekemättömyys vaikuttaa päivittäin työn tehokkuuteen, toteaa Juho. Yhteydenpitoa varten tilalla on oma WhatsApp-ryhmä, johon myös lomittajat otetaan mukaan. - Meillä on tapana juhlistaa tavoitteiden saavuttamista tai uusien ennätysten rikkomista kakkukahveilla. Se tekee onnistumiset näkyväksi ja auttaa pitämään positiivisen vireen yllä, perustelee Hanna tilan käytäntöä.

Kuiva-aineen vaihtelu voi koitua lehmĂ¤n kohtaloksi Vaihtelu on suurin hukan muoto lehmien ruokinnassa. SĂ¤ilĂśrehuanalyysin virheet ovat suuressa roolissa. Siksi nĂ¤ytteen ottamiseen kannattaa panostaa. VĂ¤Ă¤rĂ¤ analyysitulos voi olla kohtalokkaampi asia, kuin ei analyysitulosta ollenkaan. Kohtalokkaista asioista puhuttaessa ei voi jĂ¤ttĂ¤Ă¤ huomiotta kuiva-aineen vaihtelua. TĂ¤mĂ¤ korostuu myĂśs kirjassa Large Dairy Herd Management. Kirja on American Dairy Science Associationin kĂ¤sikirja isojen maitotilojen johtamiseen. KevĂ¤Ă¤llĂ¤ 2017 kirjaan on ilmestynyt uusin pĂ¤ivitys. Lehmien ruokinnassa vĂ¤kirehuprosentti voi vaihdella 40 % ja 60 % vĂ¤lillĂ¤, mikĂ¤li kuiva-aineen vaihtelua ei huomioida appeen tekemisessĂ¤. MitĂ¤ lehmĂ¤n pĂśtsissĂ¤ tapahtuu, kun vĂ¤kirehuprosentti Ă¤killisesti nousee? Pahimmillaan siitĂ¤ seuraa hapan pĂśtsi. PĂśtsin pH laskee, pĂśtsin pieneliĂśstĂś kĂ¤rsii ja pahimmillaan lehmĂ¤n syĂśnti vĂ¤henee useaksi pĂ¤ivĂ¤ksi. TĂ¤mĂ¤ voi olla lĂ¤htĂślaskennan alku lehmĂ¤lle.

Kuiva-aineen mĂ¤Ă¤rittĂ¤misen keinot Koostumukseltaan suurin vaihtelu sĂ¤ilĂśrehussa on kuiva-aineen osalta. TĂ¤mĂ¤n takia on jĂ¤rkevĂ¤Ă¤ analysoida rehut sĂ¤Ă¤nnĂśllisesti, sekĂ¤ laboratoriossa ettĂ¤ kotona. KotikĂ¤yttĂśisiĂ¤ vaihtoehtoja on monia. TodennĂ¤kĂśisesti suurimmalta osalta lĂśytyy mikroaaltouuni. Ohjeet testaukseen lĂśytyvĂ¤t esimerkiksi Lukelta: http://euromaito.savonia.fi/blogi/24-miten-mittaan-rehun-kuiva-aineen-ilman-rehulaboratoriota. Muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi erilaiset kuivurit ja NIR-analysointilaitteistot, joita on olemassa myĂśs tilatasolle. LaboratorioanalyysiĂ¤ voi kuitenkin pitĂ¤Ă¤ ns. kultaisena standardina, johon kotona tehtyjĂ¤ kuiva-ainemittauksia voi tarkistaa. HyvĂ¤ tapa toimia voisi olla esimerkiksi se, ettĂ¤ kerĂ¤Ă¤ sĂ¤Ă¤nnĂśllisesti kaksi nĂ¤ytettĂ¤. Toisen lĂ¤hettĂ¤Ă¤ analysoitavaksi laboratorioon, toisesta mĂ¤Ă¤rittĂ¤Ă¤ kuiva-aineen kotona. Parhaan hyĂśdyn kaksoismĂ¤Ă¤rityksestĂ¤ saa,

jos kerĂ¤Ă¤ tulokset ylĂśs molemmista ja vertailee niitĂ¤ sĂ¤Ă¤nnĂśllisesti. NĂ¤in pysyy kĂ¤rryillĂ¤ siitĂ¤, mikĂ¤ on analyysien virhemarginaali ja sen mukaan pystyy korjaamaan ruokintaa. Amerikkalaisissa suosituksissa kuiva-aine pitĂ¤isi tarkistaa vĂ¤hintĂ¤Ă¤n kahdesti viikossa, jotta pystytĂ¤Ă¤n reagoimaan sen muutoksiin. Tavoitteena on mahdollisimman tasainen elĂ¤mĂ¤ lehmille ja tĂ¤tĂ¤ kautta mahdollisimman tasainen maitotuotos. Lue lisĂ¤Ă¤ blogista: Savolaeset ossoojat, https://pohjois-savo.proagria. fi/blogit/187 Eveliina Turpeinen Ruokinnan erityisasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

LĂ¤hteet Stone W. C. & Mosley S. A. Nutritional diagnostic troubleshooting. 2017. Large Dairy Herd Management.

Miten kuiva-aineen vaihtelu vaikuttaa appeen vĂ¤kirehu %:iin.

Emolaidun-pienryhmĂ¤n opintoretki Kiteelle Lihaa EtelĂ¤-Savosta hankkeen EmolaidunpienryhmĂ¤ kĂ¤vi tutustumassa elokuisella opintoretkellĂ¤Ă¤n kiteelĂ¤isiin laitumiin. RyhmĂ¤ vieraili kahdella laiduntavalla emolehmĂ¤tilalla, ja retkellĂ¤ perehdyttiin erilaisiin laiduntamisteknii-

koihin, vesihuollon jĂ¤rjestĂ¤mistapoihin sekĂ¤ elĂ¤inten kuljetus- ja siirtoratkaisuihin. Laiduntekniikan lisĂ¤ksi tutustuttiin vierailutilojen monipuolisiin laidunkasviseoksiin ja perinnebiotooppien hyĂśdyntĂ¤miseen laidunalana.

Kelta-musta vĂ¤risuora maan rakenteen parhaaksi

TRAKTORISOVITTEISET AFT SALAOJAKONEET

helppoa ojitusta joustavasti, omalla kalustolla

MARA MAANTASAUSLANAT

tasaiset pellot, optimaaliset vietot, parempi vesitalous

AGRISEM JANKKURI

rikkoo tiivistymĂ¤t, parantaa maan rakennetta ja lĂ¤pĂ¤isykykyĂ¤ sekĂ¤ veden kapillaarista nousua $9$*52 2< _ S _ ZZZ DYDJUR Ă&#x20AC;

EIP-Agri-ryhmĂ¤n vierailulla maitotilalla Skotlannissa Navetassa kuivikkeena separoitu liete. Euroopassa etsitĂ¤Ă¤n EU-maiden kesken ns. EIPAgri-ryhmĂ¤ssĂ¤ toimintamalleja, joilla maidontuotanto ja maitotilat voisivat toimia erilaisissa markkina- ja muutostilanteissa kestĂ¤vĂ¤llĂ¤ tavalla ilman Ă¤Ă¤rimmĂ¤isiĂ¤ sopeutumisvaatimuksia. RyhmĂ¤ vieraili Skotlannissa maitotiloilla kuulemassa yrittĂ¤jien nĂ¤kemyksiĂ¤. https://ec.europa.eu/eip/agriculture/

Automatiikalla tyĂśtĂ¤ vĂ¤hemmĂ¤ksi Nuori viljelijĂ¤ Brian Weatherup asuu vanhempiensa kanssa Edinburghin pohjoispuolella lĂ¤hellĂ¤ merta sijaitsevalla tilalla. Maitoa tilalla on tuotettu vuodesta 1990, jonne he siirtyivĂ¤t PohjoisIrlannista. Maata oli Skotlannissa paremmin saatavissa tuotan-

non laajentamiseen. Nyt tilalla on 200 Holstein-lypsylehmĂ¤Ă¤, 200 pĂ¤Ă¤tĂ¤ nuorkarjaa ja noin 100 ha omaa peltoa, joilla viljellĂ¤Ă¤n vehnĂ¤Ă¤ 40 ha kokoviljaksi ja loput nurmella sĂ¤ilĂśrehuksi ja hiukan laitumeksi. Jalostuskarjasta myydĂ¤Ă¤n elĂ¤imiĂ¤ Parkend HolsteinsnimellĂ¤. IsĂ¤nnĂ¤n unelmana on pyĂśrittĂ¤Ă¤ karja yhden miehen voimin. Brianin isĂ¤ osallistuu maa-

taloustĂśihin ja Ă¤iti huolehtii paperitĂśistĂ¤. Rehunkorjuun hoitaa urakoitsija. Navettaan on Ă¤skettĂ¤in asennettu neljĂ¤ Merlin-lypsyrobottia ja lehmĂ¤t on jaettu kahteen ryhmĂ¤Ă¤n ruokintapĂśydĂ¤n molemmin puolin. Ilman tuotantosopimusta supermarket-ketjun kanssa robottien hankinta olisi ollut liian kallista. Maidon tuottajahinta 30 snt/litra on nyt isĂ¤nnĂ¤n mielestĂ¤ hyvĂ¤.

Maitotilojen uudistamiseen investoitu Isossa Britanniassa

UUSI SAC RDS FUTURELINE ELITE

BMM JO POF TPMVUJPO GPS PQUJNJ[JOH QSPkUT BOE MPXFSJOH DPTUTT

Tavoitteellista taloutta ja uusia menetelmiĂ¤

PALJON UUTTA !! â&#x20AC;˘ â&#x20AC;˘ â&#x20AC;˘ â&#x20AC;˘ â&#x20AC;˘ â&#x20AC;˘

Lypsyboxin muotoilu antaa lisĂ¤tilaa lehmille 7FEJOTQSBZ MBJUUFJTUP UPUFVUFUUV OZU MMÂŞ TVVUUJNFMMB Nelikulmainen nĂ¤nnikumi nopeampaan lypsyyn TyĂśkalun ohjelma, laser ja kamera nopeuttavat ja tarkentavat kiinnitystapahtumaa TIM APP Ja monia muita paranneltuja yksityiskohtia sekĂ¤ elĂ¤imelle ettĂ¤ kĂ¤yttĂ¤jĂ¤lle.

Ota yhteyttĂ¤ SAC -edustajaasi! XXX QFMMPO k NZZOUJ

Tutkija Marie Haskell Edinburghista kertoi, ettĂ¤ kaksi vuotta sitten saarivaltiossa havahduttiin maidontuotannon rappeutumiseen ja alettiin tarjota investointitukea tuotannon nykyaikaistamiseen ja koneistamiseen. Tuilla on maahan saatu rakennetuksi â&#x20AC;?satelliittitilojenâ&#x20AC;? verkosto, jotka toimivat samalla vierailu- ja esittelykohteina sekĂ¤ testialustoina mm. automatiikan kokeiluun. Laitevalmistajat ja rahoittajat ovat myĂśs sitoutuneet toimintaan. Weatherupin tila kuuluu esittelyverkostoon ja navetalle on rakennettu kokoustila vieraiden varalle.

SAC MDS UNITRACK

Kysy Heat, Health, Herd -varustusta kiiman ja ter WFZEFO TFVSBOUBBO TFL ÂŞ elĂ¤inten paikannukseen !

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | www.pellon.com

Brian-isĂ¤ntĂ¤ on innostunut kehittĂ¤mĂ¤Ă¤n tuotantoaan ja kertoo, ettei alalla kannata olla, jos intohimo puuttuu. Tuotannon taloudesta on pidettĂ¤vĂ¤ jatkuvasti huolta. 2016 maidon tuotantokustannus oli tilalla tyĂśpalkat mukaan lukien 30 snt/l ja tuottajahinta 31 snt/litra. Tavoite on pitĂ¤Ă¤ maidon pitoisuudet kunnossa, rasva 4 % ja valkuainen 3,3 %, jolloin hin-

takin pysyy kohdallaan. Jokaisen lehmĂ¤n pitĂ¤Ă¤ tuottaa vĂ¤hintĂ¤Ă¤n 10 000 l/v. Robottilypsyyn siirtyminen on nostanut vĂ¤littĂśmĂ¤sti maitomĂ¤Ă¤rĂ¤Ă¤ 10 % lypsykertojen lisĂ¤Ă¤nnyttyĂ¤ 3,2:een pĂ¤ivĂ¤ssĂ¤. 2016 asemalypsyn aikaan keskituotos oli 10 400 kg/lehmĂ¤, josta tuotos nousee tĂ¤nĂ¤ vuonna. Tilalle on rakennettu myĂśs lietteen separointilaitteisto, josta saadaan kuiviketta. Kuivajaetta ei kĂ¤sitellĂ¤ mitenkĂ¤Ă¤n, vaan kĂ¤ytetĂ¤Ă¤n sellaisenaan parsiin.

EteenpĂ¤in vuosi kerrallaan Sopimustuotanto tuo maidon hintaan vakautta, mutta siihen liittyy myĂśs vaatimuksia. Tuotantoa auditoidaan ja elĂ¤inten hyvinvointia seurataan. Vuosittain valtuutettu auditoija tutkii tuotanto-olot ja pisteyttĂ¤Ă¤ eri osa-alueet. Pisteytyksen perusteella voidaan maksaa bonusta. IsĂ¤nnĂ¤n mielestĂ¤ elĂ¤inten hyvinvointi on itseisarvo eikĂ¤ sitĂ¤ voi mitata yksin rahassa. ElĂ¤imet ovat perheenjĂ¤seniĂ¤ ja hĂ¤n kerta kaikkiaan vihaa nĂ¤hdĂ¤ ontuvia lehmiĂ¤ navetassa. Brian ei ollut innostunut sopimus-auditoinneista eikĂ¤ pitĂ¤nyt ajatuksesta, ettĂ¤ supermarket mĂ¤Ă¤rĂ¤Ă¤ kaikesta tilalla. Sopimuskumppaneiden kanssa tĂ¤ytyy silti tehdĂ¤ yhteistyĂśtĂ¤. Kolmivuotisen sopimuskauden pĂ¤Ă¤ttymisen jĂ¤lkeisestĂ¤ ajasta ei vielĂ¤ pysty sanomaan mitĂ¤Ă¤n. Varmaa on kuitenkin, ettĂ¤ pojan pitĂ¤Ă¤ hallita tietotekniikka paljon hĂ¤ntĂ¤ paremmin, jos joskus aikoo jatkaa tyĂśtĂ¤ tilalla. Anna Liimatainen KotielĂ¤intalouden erityisasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Karjapäivä Kangasniemellä

Maitotilan johtaminen pienryhmä Tulosta Maidosta -hankkeen Maitotilan johtaminen pienryhmäkoulutukset alkavat Joensuussa ja Nurmeksessa marraskuussa 2017! Tule mukaan kuulemaan, keskustelemaan ja saamaan uusia näkökulmia mm. aiheista Itsensä johtaminen, Työnantajana toimiminen sekä Ihmisten johtaminen. Muut aiheet ryhmän tarpeiden ja toiveiden mukaan. Ilmoittautumiset 27.10.2017 mennessä. pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat tai p. 040 301 2401 Lisätietoja Pirjo Korhonen Pohjois-Karjalan aikuisopisto p. 0505234262

ProAgria Etelä-Savon Menesty maidolla ja Lihaa Etelä-Savosta -hankkeiden syksyn koulutustarjontaa esiteltiin Etelä-Savon Karjakerhon järjestämässä Karjapäivässä 15.8. Jaana ja Juha Häkkisen Korkeamäen tilalla Kangasniemellä. Päivän ohjelmaan kuului isäntäväen haastattelun lisäksi Faban esittelyä tilan eläimistä, Melan esitelmä hyvinvoinnista huolehtimisesta sekä ProAgrian puheenvuoro. Esitysten välillä kuultiin Matti Muhosen laulua. Lisäksi hankkeet tarjosivat päivään osallistujille mahdollisuuden kuulla Johanna Jahkolan vinkkejä karjan käsittelyyn. Eläinten siirtoja on hyvä suunnitella etukäteen niin, että vältettäisiin tapaturmat ja ongelmatilanteet. Hyvin onnistuneet käsittelytilanteet ja -rakenteet ovat myös taloudellisesti järkeviä, sujuvuuden sekä helppouden takia. Sekä eläinten että ihmistenkin tulisi pysyä käsittelyssä rauhallisina ja kiireettöminä. Hyvänä vinkkinä voisi olla jopa kahvilla käynti ennen siirtojen tai eläinten käsittelyn aloittamista sekä pohtia teh-

tävät tapahtumaan osallistuville etukäteen! Aitaelementit ovat käteviä eläinten siirtojen yhteydessä, ja rakenteet kannattaa olla riittävän selkeitä eikä liian ahtaita siirtymiseen. Eläimiä ei saisi pakottaa tai ahdistaa käsittelytilanteessa. Käsittelijöiden kommunikaatio saisi olla selkeää ja helposti ymmärrettävää muttei liian äänekästä. Teoriaosuuden jälkeen saatiinkin havaintoesityksiä eläinten siirrosta tilan eläimillä. Päivän päätteeksi tilaisuuteen tulleilla oli mahdollisuus tutustua tilan 2 lypsyrobotilla toimivaan lypsykarjanavettaan. Yhteis-

työssä eri tahojen, tilanväen ja säiden haltijan kanssa saatiin aikaan onnistunut karjapäivä. teksti ja kuvat: Outi Kiesilä

pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat ja ajuri.fi Oletko jo osallistunut Tulosta maidosta-hankkeen koulutuksiin ja pienryhmiin, joissa saa myös vertaisoppia toisilta yrittäjiltä? Syksyllä on tulossa monipuolinen kattaus uutta tietoa ajankohtaisista teemoista. Pikkurahalla voit osallistua hankkeen tilaisuuksiin ja pienryhmiin. Uusia pienryhmiä ja koulutuksia voidaan järjestää kysynnän mukaan. Osa koulutuksista järjestetään etäyhteydellä. Osallistu ja ota hyöty käyttöön!

Teemapäivät ja tapahtumat 25.10. Parrenpielipäivä, Ilomantsi 31.10.- 2.11. Opintomatka Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle Vierailukohteina alueiden kehittäviä tiloja. Painotuksina matkalla on pitkän aikavälin kehittäminen, investoinnit ja leanjohtamismenetelmät, joita tiloilla on otettu käyttöön MaitoManageri- ja MaitoLiideri-hankkeiden tuella. Yöpymiset Rokuan kylpylässä ja Oulussa. Ilmoittautumiset 28.9. mennessä p. 040 3012401. Opintomatkan hinta 145 eur +alv 24 %. 22.11. Konekustannukset haltuun ja säilörehu kuntoon, Kitee 27.11. Parsinavettojen työn kehittämisen päivä, Joensuu 28.11. Johtamalla tulevaisuuteen, Joensuu 8.12. Nautojen kipu ja hoito-teemapäivä, Joensuu 12.12. Yhtiöittämispäivä, Joensuu

Alkavia pienryhmiä

Strateginen näkemys ja systematiikka auttavat menestymään Kun maatilayrityksessä halutaan saavuttaa hyvä kannattavuus, asetetaan tavoitteita lyhyelle ja pitkälle aikavälille. Haluttu tulos edellyttää tavoitteen mukaista tekemistä. Tarpeetonta ei tehdä tai hankita. Maidontuotantotilalla erilaisten toimintojen täytyy tukea tilakokonaisuuden tavoitteita. Esimerkiksi karja, olot, nurmen laatu ja määrä vaikuttavat tilan taloudelliseen tulokseen. Hyvää tulosta tekevät ne tilat, joilla mm. peltojen viljavuus on hyvä ja toimet oikea-aikaisia. Tietoa haetaan asiantuntijoilta ja nurmiryhmistä. Nurmisatoa saadaan mieluimmin 10 000 kakg/ha kuin keskimääräistä 5 000, joten täydennysrehut on helppo optimoida. Tekeminen navetalla on pitkälle

Tulosta maidosta tapahtumat

mietitty ja varmistettu maidontuotannon asiantuntijan kanssa. Työvirheet kertaantuvat helposti talouspuolelle, joten sitäkin suunnitellaan ja seurataan talous- ja kirjanpitoasiantuntijan kanssa.

Suoraviivaista ja ennalta mietittyä Kehittäminen tilan eri työvaiheissa on mahdollisimman suoraviivaista ja ennalta mietittyä. Apuna on mm. hyvät työohjeet ja tilakokonaisuuden huomioiva yhteistyö asiantuntijoiden kanssa. Asiaa vielä edistää, kun tuloksia mitataan ja arvioidaan riittävän usein vuoden aikana. Mikäli tulokset eivät ole tavoitteiden mukaisia, voidaan tehdä ajoissa tarvittavia muutoksia.

Maatiloilla kannattaa miettiä yhdessä asiantuntijoiden kanssa, miten vähentää hukkaa ja lisätä tuottoa. Paljon asiantuntijapalveluja käyttävillä tiloilla asiantuntijakustannukset ovat isot, mutta silti heillä jää viivan alle reilusti enemmän euroja verrattuna vähän asiantuntijapalveluja käyttäviin. Kehittämiskeskustelusta kannattaa aloittaa. Siinä valitaan tavoitteet ja tulos sekä etsitään keinoja tuottojen lisäämiseen ja kustannusten alentamiseen. Liisa Koskela huippuosaaja, maidontuotannon strateginen johtaminen, yritysjohtamisen erityisasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

syksy 2017 Lean-johtamisen pienryhmiä sopimuksen mukaan 19.9. Investointien johtaminen, Joensuu 3.10. Nuorten yrittäjien pienryhmä, Liperi 27.10. Ruokinnalla/seosrehulla tulosta-pienryhmä, Tohmajärvi 7.11. Ruokinnalla tulosta-pienryhmä, Joensuu 7.11. Nurmet ja valkuaiskasviseokset, Kitee 8.11. Maitotilan johtaminen, Joensuu, lisätiedot Pirjo Korhonen p. 050 5234262 9.11. Maitotilan johtaminen, Nurmes, lisätiedot Pirjo Korhonen p. 050 5234262 10.11. Valkuaiskasveja karjan rehuksi, Joensuu 14.11. Robotista hyöty irti, paikka avoin 16.11. Nurmiviljelyn tehostaminen, Juuka 5.12. Hallittu omistajanvaihdos, Joensuu 14.12. Vasikasta kestäväksi lehmäksi, Liperi Hankkeen osallistumismaksu 100 eur + alv 24 %/tila, opintomatkoissa erillinen hinnoittelu. Muutokset ja lisäykset mahdollisia, tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset: proagria.pohjois-karjala.fi/tapahtumat tai puh.040 3012401. Kysy lisää: Anna Liimatainen hankevastaava p. 040 3012421 anna.liimatainen@proagria.fi

Innostus leimaa luomutuottajia Tero Tolvanen on pitkään toiminut niin luomutuotannon edistäjänä ProAgriassa kuin luomutuottajana omalla tilallaan. Häntä kiehtoo ja kannustaa luomutuottajien innostus työhönsä. Se on pitänyt miehen palkkatyössä vaikka omassa yrityksessäkin tehtävää olisi riittämiin. Luomutuotanto on vertailuissa viime vuosina näyttänyt tavanomaista viljelyä kannattavampia tuloksia ja luomutilojen kannattavuuskertoimet ovat muita parempia. Kannattavuus syntyy Tolvasen mukaan hyvin hoidetusta tuotannosta ja sen pontimena on luomutuottajan innostus omaan työhönsä. Taloutta tärkeämpää pääosalle luomutuottajista on maan hoitaminen, olla sopusoinnussa luonnon kanssa ja olla estämättä luonnon omia prosesseja.

kaa omalla tilalla pohdintaa, millä keinoin ratkaista eteen tulevia haasteita muun muassa tuholaistorjunnassa. Käytännön ratkaisut ovat monesti varsin yksinkertaisia. Varsinkin viljelypuolella ala kehittyy harppauksin ja kehittäjinä ovat myös luomuviljelijät itse. – Luomuviljelyyn ei ole laadittu valmiita kasvuohjelmia, vaan ratkaisut haetaan toisilta tai mietitään itse. Alalla jokainen voi päästä keksijäksi. Se pitää mielen virkeänä. Tolvasta muiden luomutuottajien kera innoittavat toisilta opitut asiat. Pellonpiennartilaisuuksissa, pienryhmissä ja opintomatkoilla pääsee näkemään, miten joku toinen on soveltanut oppeja käytäntöön ja onnistunut viljelyssään.

Kehittyminen ideoita vaihtamalla

Luomussa on mahdollisuus tehdä entistä parempaa tiliä, jos on taitava markkinoija ja intoa seurata markkinatilannetta. - Hintavaihtelut ovat merkittäviä, joten tarvitaan pelisilmää ajoittaa myynnit ja valita paikat. Ratkaisevaa on myös, milloin

L uomutuot anto perustuu maan ja eläinten hyvinvoinnille. Tuotantoon liittyvässä koulutuksessa käydään läpi maan viljelyn perusasioita. Siitä on hyvä jat-

Hyödynnä Neuvo2020 -palvelua kasvukunnon parantamiseen! Pellon kasvukunnon ja vesitalouden tilan arviointiin on käytettävissä maksuttomia Neuvo 2020 -palveluja. Maan rakenteen arviointi käynnistyy peltolohkojen ominaisuuksien ja sadontuottokyvyn tunnistamisesta. Arvioinnissa tarkastellaan peltolohkon vesitalouden toimivuutta ja peruskuivatuksen, kuten valtaojien tilaa. Lisäksi pellon analyysituloksia arvioimalla ja maaprofiilin rakennetta havainnoimalla kartoitetaan toimenpiteet maan kasvukunnon kohentamiseksi. Tavoitteena on löytää oikeat ja järkevät korjaustoimet kullekin peltolohkolle.

Neuvo 2020 -palveluna saat: * konkreettista tietoa maan rakenteesta ja sen toimintakunnosta peltolohkoillasi * yleiskuvan maan fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista ominaisuuksista sekä pellon vesitalouden tilasta * oikeita toimenpidesuosituksia maan rakenteen korjaamiseksi - viljelykierto - syväjuuriset kasvit - orgaanisten ainesten hyödyntäminen - muokkausmenetelmät - pellon vesitalouden tilan parantaminen - salaojituksen uusiminen tai täydentäminen - peltoliikenteen suunnittelu

Luomussa myös pelaamisen paikka

teet sopimuksen ostajan kanssa. Tolvanen pitää hyvänä, että hinnat joustavat ja antavat mahdollisuuden tehdä hyviä kauppoja.

Kuluttajia kiinnostaa ekologisuus Kuluttajat ovat enenevässä määrin havahtumassa ekologisiin asioihin. Elintarvikkeiden terveysvaikutukset, torjunta-ainejäämät ja eläinten hyvinvointi vaikuttavat yhä useamman ostopäätöksiin. Tätä kehitystä vahvistavat maailmalla tapahtuneet erilaiset ruokaskandaalit. Kauppaketjut kuuntelevat herkällä korvalla asiakkaitaan ja tekevät hankintapäätöksiä sen mukaan. – Jos luomussa saataisiin riittävästi volyymiä, kauppaketju saattaisi jopa vaihtaa jonkin tuotteen pelkästään luomuksi, Tolvanen arvioi kehitystä. - Varsinkin marja- ja vihannespuolelle tarvitaan lisää kotimaista luomutuotantoa, Tolvanen peräänkuuluttaa. Tällä hetkellä suuri osa näistä tuotteista tuodaan ulkomailta.

Peltopisteet yhdistää peltolohkon ja paikkatiedon Peltopisteet-mobiilisovellus on asiantuntijoiden arkea helpottamaan kehitetty sovellus. Se on oiva apuväline esimerkiksi maanäytteiden otossa ja kasvustokäynneillä. Peltopisteet yhdistää peltolohkon ja paikkatiedon, jolloin havaintojen sijainnit saadaan kirjatuksi helposti yhdellä painalluksella. Tällöin esimerkiksi maanäytteiden numerointi, paikkatieto ja lohkotunnuksen yhdistäminen toisiinsa on helppoa. Sovelluksesta näkee kätevästi peltolohkojen rajat sekä oman sijainnin reaaliaikaisesti. Uutena ominaisuutena sovellukseen on saatu puheentunnistus, jolloin asiantuntija voi kirjata havaintonsa sovellukseen sanelemalla. Peltopisteet-sovelluksen kehityksestä ovat vastanneet Juha Mäkelä ProAgria Etelä-Pohjanmaalta sekä Jaakko Koskenkorva 11latoa-yrityksestä.

Nurmesta huippusato Nurmen huipputasojen edellytys on, että pellon perusasiat ovat kunnossa. Kun kasvukausi on lyhyt, vesitalous korostuu. Jos vesi jää lohkolle, täysipainoista satoa ei saada koskaan. Usein salaojituksen huolto jää tekemättä, eikä ole harvinaista löytää lohkoja, joiden salaojia ei ole huuhdeltu ikinä. Märkä maa lämpenee keväällä hitaammin ja hyödyntää ravinteita huonommin. Maan lämpötila vaikuttaa kasvuun ja juurten toimintaan. Esimerkiksi apilan typentuotanto typpibakteerin avulla on vilkkainta, kun maan lämpötila on yli 15 astetta. Pohjois-Pohjanmaalla maan lämpötila 15 sentin syvyydessä on ollut tänä kesänä noin 16 astetta. Tällöin kasvit pystyvät hyödyntämään fosforista vain 45 prosenttia. Jos lämpötila on 18

astetta, prosenttiluku on jo 70.

Lannoitus kuin lehmän ruokinta Kalkitus jää monesti tekemättä etenkin vuokramailla. Sitä voi kuitenkin verrata lannoitukseen. Kuka jättäisi sen pois, jos tavoittelee hyvää satoa? Nurmen lannoitus on kuin lypsylehmän ruokintaa. Perusasioilla voi päästä yli 7 000 kuivaainekiloon hehtaaria kohti, kun nurmen ikä ja viljelykierto on sopiva. Jos tavoitteet ovat korkeammalla, ravinteita on täydennettävä ennemmin tai myöhemmin, pelkkä typpi ei riitä. Kaliumlannoitukseen on viime vuosina kiinnitetty huomiota. Myös fosforin riittävyys puhuttaa. Boorista kirjoitetaan paljon ulkomailla, mutta meillä sitä on

käytetty nurmituotannossa vähän. Eloperäisillä mailla boorista on aina pulaa, ja se vaikuttaa muun muassa apilan kasvupisteen sokerien muodostukseen. Boorilannoitusta on kokeiltu menneenä kesänä muutamilla pohjoispohjalaisilla tiloilla. Alustavien tulosten perusteella nurmien satotasot ja ravinnepitoisuudet ovat parantuneet.

Kasvustoja pitää seurata Nurmituotannon tehostamiseen saa vinkkejä ja hyviä käytäntöjä ProAgrian NurLajikkeet voivat vaikuttaa sa- met nousuun -pienryhmistä, Olli Valtonen (keskellä) sanoo. tomäärään, mutta viljelyolot ja Kuva: Anna-Leena Vierimaa maalajit sanelevat, mitä kasveja on järkevä käyttää. Nykytiloilla nattavuustekijä. Olli Valtonen Nurmi kasvaa joka vuosi eri taon monenlaisia peltolohkoja, jolnurmi- ja luomutuotannon loin nurmiseosten käyttö on pe- valla. Kasvustoja pitää seurata ja valtakunnallinen Huippuosaaja rusteltua. Ne ovat eri sääoloissa on tehtävä korjaavia toimia tarProAgria Oulu viljelyvarmoja, mikä on entistä peen tullen. Seurantaan menee aitärkeämpi laajentavan tilan kan- kaa, mutta lopputulos palkitsee.

Ravinteiden kierrätykseen lisää tehoa BioRaki hanke käynnistyi Pohjois-Karjalassa keväällä 2017. Hanke kuuluu Suomen hallituksen kärkihankkeisiin ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmassa. Hankkeen tavoitteena on löytää teknistaloudellinen menetelmä tuottaa erilaisista biokaasulietteistä konsentroituja lannoitevalmisteita peltoja puutarhakäyttöön sekä nestemäisenä että granuloituna. Lisäksi hankkeen aikana saatetaan loppuun ruuvikuivaimen ja konsentrointilaitteiston tuotekehitys, jolloin mekaanisen kuivauksen investointi ja käyttökulut voidaan saada edullisemmaksi ja rejektivedestä voidaan valmistaa uusia kierrätyslannoitevalmisteita. Näitä menetelmiä kehittämällä ja käyttöönottamalla voidaan lisätä luomuviljelyn kannattavuutta, vähentää biokaasutuotannon vedenkulutusta, lisätä ravinteiden kierrätystä ja näin

vähentää luonnonvarojen vähentymistä. Lisäksi voidaan tehostaa puhdistamolietteiden kierrätystä ja säästää energiaa mm hygienisoinnissa. Lopputulemana on mahdollista kehittää uusia kierrätyslannoitteita.

Konsentraatin lannoitusominaisuuksia selvitetty kenttäkokeissa Nestemäisen, luomutuotannossakin sallitun, konsentraatin lannoitusominaisuuksia selvitettiin kenttäkokeessa kesällä 2017. Konsentraattia testattiin sekä tavanomaisella lohkolla, jolla oli puhdas timoteinurmi, että luomulohkolla, jolla oli apilavaltainen nurmi. Verrokkina tavanomaisella lohkolla oli väkilannoite ja luomulohkolla naudan lietelanta. Konsentraattia testattiin siis myös tavanomaisella lohkol-

Konsentraatin levitystä veitsilevitin-tyyppisellä multainvaunulla.

la, että saataisiin selville sen sadontuottokyky verrattuna nopeasti vaikuttaviin väkilannoitteisiin. Tulosten mukaan konsentraatti on erittäin kilpailukykyinen lannoite väkilannoitteeseen verrattuna. Tavanomaisen timoteinurmen toisen sadon havaittiin yltävän konsentraattilannoituksella yhtä suuriin, jopa suurempiinkin satoihin kuin väkilannoitteella. Konsentraatin väkilannoitetta tehokkaampaa lannoitusvaikutusta selittänee lohkon kuivuus, joka hidasti väkilannoiterakeen liukenemista ja lannoitusvaikutusta. Luomulohkon apilavaltainen kasvusto ei sen sijaan reagoinut kumpaankaan lannoitukseen, ei naudan lietelantaan eikä konsentraattiin tilastollisesti merkitsevästi, vaikka koelohkolla konsentraatti lisäsikin satoa. Syynä siihen, että tilastollisesti merkittäviä tuloksia luomulohkolla ei

saatu, lienee apilan suuri määrä sekä keväinen runsas naudan lietelantalannoitus.

Käy myös luomutiloille BioKymppi Oy:n kehittämä typpipitoinen konsentraatti on erittäin lupaava ja luomun lannoitevalikoimaa täydentävä lannoite. Lupaavaksi sen tekee liukoisen typen suuri pitoisuus (8090 % kokonaistypestä), minkä vuoksi nopeavaikutteista typpeä vaativat kasvit, etenkin erikoiskasvit hyötyvät siitä. Konsentraatti avaa uusia mahdollisuuksia myös luomukasvihuonetuotantoon, jossa nestemäisen typpipitoisen lannoitteen saanti on ollut ongelma. Soveltuvuutta kasvihuonetuotantoon parantaa konsentraatin sisältämien hiukkasten pienuus (< 0,1 μm), koska pienten hiukkasten ei odoteta

tukkivan automaattisten kastelujärjestelmien suuttimia. Konsentraatin teknisiä ja kasvinravitsemuksellisia ominaisuuksia kasvihuonetuotannossa selvitetään kasvatuskokeiden avulla tuotantokaudella 2017 – 2018 ja tarvittaessa myöhemmin. Peltotuotannossa konsentraatin lannoitusvaikutusten selvitys jatkuu kasvukaudella 2018.

BioRaki-hankkeen hallinnoijana ja päätoteuttajana on BioKymppi Oy ja hankkeessa ovat osatoteuttajina Koivikon Kartano Oy, Luukkaisen Puutarha Oy, Luomuliitto ry, Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, ProAgria PohjoisKarjala ry, Rannan Teollisuuskone Oy ja Raumas Oy.

Hyvin hoidettu maaperä kiittää viljelijää muhkeammilla sadoilla Maaperän kuntoon tuotantotekijänä on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota viime vuosina. Tiedetään, että hyväkuntoisessa maassa kasvien juuret kasvavat hyvin, hyödyntäen saatavilla olevat ravinteet tehokkaasti sadontuotantoon. Tällöin säästetään myös lannoitekuluissa. Avainasemassa maan hoidossa on sopivan tehokas kuivatus, tiivistymien ehkäisy välttämällä märällä pellolla ajoa, maan hyvän rakenteen ylläpito syväjuurisilla kasveilla, pH:n säätö sekä pieneliöstön hoito eloperäisillä materiaaleilla kuten karjanlannalla. Myös syväkuohkeutusta eli jankkurointia voi käyttää ensiapuna, mikäli maa on päässyt tiivistymään voimakkaasti.

Peltomaan laatutesti 30.4.2018 mennessä Peltomaan tilannetta voi ja kannattaa siis tarkkailla aktiivisesti. Myös nykyinen ympäristötukijärjestelmä kannustaa tähän velvoittamalla viljelijöitä tekemään peltomaan laatutestin huhtikuuhun 2018 mennessä. Suomen olosuhteissa tämä tarkoittaa, että toimeen on tartuttava pikimmiten ennen seuraavia lumia, jos testi on vielä teke-

mättä. Ohjeita testiin löytyy mm. Mavin sivuilta.

Katse maahan pellonpiennarpäivässä Katse maahan suunnattiin myös RavinneRenki –hankkeen pellonpiennarpäivässä Pertti ja Tiina Tanskasen Virstapuro Highland –tilalla Polvijärvellä, Höytiäisen rannalla. Tilalla on kasvatettu luomulihakarjaa vuodesta 2015 lähtien. Lisäksi tilalla on yhdeksän hehtaaria erilaisia perinnebiotooppeja. ProAgrian Kaisa Matilainen kaivoi lapiolla kuopan tilan kahdelle eri nurmilohkolle. Kuopasta tutkittiin maan rakennetta silmämääräisesti ja puristelemalla, etsittiin maan hyvästä laadusta kertovia matoja ja juuria sekä havainnoitiin maan ongelmista kertovaa hajua ja hajoamatonta kasvimassaa.

Tekniikka avuksi Maan tiivistymistä tutkittiin tapahtumassa myös penetrometrillä eli yksinkertaisella paineanturilla, jonka terävä pää työnnetään peltoon, kunnes näytössä oleva viisari siirtyy punaiselle alueelle. Tästä syvyydestä löytyy yleensä jankko, josta juurten on vaikeaa

Muhkeat Nurmet työnäytöspäivä 20.9. Iisalmessa

Tervetuloa Ravinnerenkihankkeen järjestämään Muhkeat Nurmet työnäytöspäivään 20.9.2017 klo.10 alkaen Perttu ja Henna Sirviön tilalle Iisalmeen. Tilaisuus järjestetään Kirmalla Tuomijoentien varrella. Aiheena nurmen lopettaminen ja nurmen uusiminen.

Kaisa Matilainen tutkii maan tiivistymän syvyyttä. porautua läpi ja jonka vedenläpäisevyys voi olla heikentynyt. Jos tiivis jankko on hyvin lähellä pellon pintaa, heikentää se satoa. ProAgrian asiantuntijat kertoivat, että nykyteknologia mahdollistaa peltojen tilanteen tutkimisen myös pienellä Drone-kopterilla, jota lennättämällä pellon kasvuston ja kosteusolosuhteiden poikkeamat on helppo havaita. Tilaisuudessa keskusteltiin myös kalkituksen tärkeydestä maan pH:n säädössä ja rakenteen parantamisessa. Suuri osa Suomen pelloista on luonnostaan happamia ja lannoitteet happamoittavat maata edelleen. Happamuus heikentää kasvien ravinnonsaantia ja liuottaa maaperästä haitallisia aineita, joten investointi kalkitukseen kannattaa. Kalkituksen vaikutus on

Koneita esittelemässä BT-Agron Tom Hellström ja Turun konekeskuksen Ari Kärkkäinen Nurmien lannoituksesta ja kasvinsuojelusta kertomassa Yara Suomi Oy:n Ilkka Suur-Uski ja Berner Oy:n Asko Seppänen Paikalla myös Veli Turunen ja Paavo Lappi Vilomix Oy:stä sekä Tero Jokelainen Valiolta Ennakkoilmoittautuminen kahvitarjoilua varten tiina.hyvarinen@proagria.fi tai linkistä http://bit.ly/2wItvyI

Kuoppatesti

usein nähtävillä 2 – 3 vuoden päästä sen toteuttamisesta. Maan laadun hoidolla on positiivisia vaikutuksia sadon lisäksi lähivesien tilaan. Tärkein työ vesien suojelussa tehdäänkin valuma-alueilla, jokapäiväisinä valintoina. Suurin osa ravinteista kulkeutuu vesistöihin maa-aineksen mukana, joten ojien eroosiosuojaus sekä salaojituksen tehostaminen ovat avainasemassa eroosion vähentämisessä. Maaperän ja vesistöjen hoito kulkevat siis käsi kädessä. Pitkäjänteisen työn tuloksena saamme nauttia kirkkaista vesistä ja laadukkaasta kotimaisesta ruuasta.

20.9. klo 10 Iisalmessa Muhkeat Nurmet –työnäytöspäivä Sirviön, Kirmantie 219, Iisalmi Mukana: BT-Agro, Turun konekeskus, YARA, Berner. Ilmoittautuminen: tiina.hyvarinen@proagria.fi 29. – 30.9. Liperissä Kynnön SM-kisat RavinneRenkin mukana tapahtumassa lietteen täsmälevitys –teemalla: Paikkakohtaiseen määränsäätöön soveltuva Joskin imupainevaunu ja autopilotoitu nelikopteri väärävärikameralla. Seuraa RavinneRenkiä: ravinnerenki.savonia.fi

Kuulumisia Pohjois-Savon nurmilta Kasvukausi 2017 alkaa lähestyä loppukesää. Takana on jälleen kerran poikkeuksellinen kasvukausi, monessakin mielessä. Mitä tästä opimme ja mitä tulisi huomioida tulevien vuosien viljelysuunnittelussa karjatilalla?

Talvituhoja poikkeuksellisen paljon Pohjois-Savon nurmet olivat kärsineet talvituhoista poikkeuksellisen paljon. Niitä oli havaittavissa kaiken ikäisissä nurmissa, ja tuhot olivat usein hyvin laajoja. Tämän vuoksi nurmia täydennyskylvettiin tänä keväänä normaalia enemmän. Täydennyskylvöt onnistuivat hyvin. Viileästä keväästä johtuen peltojen kuivuminen oli hitaampaa. Hitaan kasvuun lähdön johdosta myöskään kilpaileva nurmikasvusto ei päässyt varjostamaan täydennyskylvöstä. Nurmiheinien kasvu käynnistyi normaalia hitaammin, kun taas apilat lähtivät kasvuun ehkä normaalia paremmin. Ehkä eniten nurmiamme kuritti lumihome. Lumihome on melko yleinen talvituhon aiheuttaja syysviljoilla sekä monivuotisilla nurmilla. Rehevä kasvusto, lumi-

peite sekä routaantumaton maa tarjoavat oivan kasvualustan lumihometta aiheuttavalle sienelle. Lumihomeen tuhot näkyvät keväällä vaaleina, punertavina laikkuina kuolleessa kasvimassassa. Kuolleet lehdet liimautuvat toisiinsa tiiviisti ja painautuvat maata vasten. Heinistä englanninraiheinä on alttein lumihomeen aiheuttamille tuhoille, timotei kestää lumihometta hyvin. Lumihomeen lisäksi nurmissa oli havaittavissa perinteistä timotein talvituhojen aiheuttajaa, pohjanpahkasientä. Pohjanpahkasieni viihtyy hyvin kylmissä oloissa ja sitä esiintyy lähinnä silloin, kun pysyvä lumipeite viipyy maassa noin puoli vuotta.

Laadukasta rehua ensimmäisestä sadosta Alkukevään ja kesän viileydestä ja vähäsateisuudesta johtuen rehun korjuuseen päästiin PohjoisSavossa viime vuosiin verrattuna myöhässä. Rehunteko ajoittui käytännössä juhannuksen molemmin puolin, Ylä-Savossa jopa heinäkuun alkuun. Nurmikasvustoissa esiintyi normaalia enemmän syväjuurisia rikkakasveja, kuten voikukkaa ja

Viljojen valmistuminen puintikelpoisiksi näyttää tällä hetkellä ajoittuvan syyskuun loppupuolelle. Alueelliset ja jopa lohkokohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Syyskuun loppuun sekä mahdollisesti lokakuulle venyvä puintisesonki lisää kuivauskustannuksia ja sääriski luonnollisesti kasvaa mitä pidemmälle syksy etenee. Riittävän karkearehun määrän turvaamiseksi moni tila on päätynyt korjaamaan vilja-aloja joko vihantana tai kokoviljasäilörehuna. Vihanta- ja kokoviljasäilörehut soveltuvat parhaiten nuorkarjan, umpilehmien sekä emolehmien rehuksi, mutta niitä voidaan tietyissä määrin hyödyntää myös lypsylehmien ruokinnassa. Viljan korjuu vihantana on hyvä vaihtoehto erityisesti silloin, kun vilja on perustettu nurmen suojaviljaksi. Tällöin nurmelle jää kasvuaikaa ”vahvistua” ennen talven tuloa. Anu Rossi Nurmiasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

Täystiheä 2. vuoden säilörehunurmi.

• vältä liiallista typpilannoitusta loppukesästä erityisesti eloperäisillä ja runsasmultaisilla mailla • huolehdi pellon vesitaloudesta sekä pellon pinnan tasaisuudesta niin etteivät syksyn sateet jää seisomaan painanteisiin • kasvinvuorotuksella voit torjua maalevintäisiä tauteja, kuten pohjanpahkasientä • vähennä kevätkiireitä; rikkakasveja voi torjua nurmista myös loppukesästä niittojen jälkeen

Säilörehun toinen sato petrasi määrällään

Viljoja säilörehuksi tai murskeviljaksi

Pohjanpahkasienen rihmastopahkoja kuolleen nurmimassan päällä. Rihmastopahkat putoavat maahan ja kasvattavat loppukesästä itiöemäpesäkkeet. Rihmastopahkat voivat säilyä maan pinnassa itämiskykyisinä vuosia, ja taudinaiheuttajaa voikin torjua lähinnä kyntämällä saastunut kasvusto maan sisään.

• panosta tilasi viljely- ja ruokintastrategiaan parhaiten soveltuvaan nurmisiemenseokseen; hanki siemenet myös täydennyskylvöihin ajoissa

hierakkaa. Rikkakasviruiskutuksia ei tuulisten sekä kylmien säiden vuoksi päästy tekemään keväällä juuri lainkaan. Syväjuuriset kasvit pystyivät paremmin hyödyntämään syvemmissä maakerroksissa olevan veden, nurmiheinien kärsiessä kuivuudesta ja kylmyydestä. Satomäärä jäi monella tilalla normaalia pienemmäksi, mutta rehun koostumuksellinen laatu on näytteiden perusteella ollut hyvä.

Tätä kirjoittaessa säilörehun toinen korjuu on Pohjois-Savossa käynnissä. Kolmeen korjuuseen tähtäävät tilat tekivät toisen sadon jo heinäkuun lopussa, mutta suurin osa tiloista tyytyy tänä kesänä kahteen satoon. Määrällisesti toinen sato näyttäisi olevan monella tilalla erinomainen tai vähintään hyvä. Sateita saatiin Pohjois-Savossa hyvin vaihtelevasti heinäkuussa, ja kuurot saattoivat olla hyvin pienialaisia ja rankkojakin. Pihatähtimö (vesiheinä) on ollut yleinen rikkakasvi niin nurmikasvustoissa loppukesästä kuin myös viljakasvustoissa. Jos pihatähtimöä on ollut kasvustossa paljon, se voi heikentää säilörehun säilönnällistä laatua matalan kuiva-ainepitoisuutensa vuoksi, ja mikäli esim. rehun säilöntäaine ei ole levinnyt tasaisesti korjattavaan massaan.

Vinkkejä jatkoon

Lumihomeen aiheuttama talvituho ensimmäisen vuoden nurmessa.

• tarkkaile kasvustojasi koko kasvukauden ajan ja kirjaa havaintosi ylös muistin tueksi

OTA KUMPPANIKSESI ASIANTUNTIJA LYHYET KULJETUKSET JA NOPEAT NOUDOT – ILMAN LISÄKULUJA

HKScan tarjoaa maitotiloille markkinoiden parhaat kokonaisratkaisut. Lehmien ja vasikoiden nopeat noudot ja lyhyet kuljetukset takaavat joustavan, laadukkaan palvelun. Kiirenaudat noudamme aina ilman lisäkuluja.

Ota yhteyttä paikalliseen asiantuntijaan! ZZZ KNVFDQDJUL ğ

Paljon keskustelua pellonpientareella ja oppia Hollannista

Harrie Pijnenburg nosti esille myös mansikan syyshoidon. Hyvällä syyshoidolla voidaan vaikuttaa kukka-aiheiden määrään ja niiden kehittymiseen. Kuva Marjo Marttinen Hollantilainen mansikan viljelyasiantuntija Harrie Pijnenburg vieraili sekä Pohjois-Karjalassa että Etelä-Savossa Marjamaat-hankkeen pellonpiennarpäivissä. Tilaisuudet pidettiin 8.6. Ruutiaisen puutarhalla Kiteellä ja 9.6 Pynnösen marjatilalla Kangasniemellä. Molemmat vierailukohteet tarjosivat monipuolisesti tutustuttavaa. Kasvilajeina olivat mm. mansikka, vadelma, pensasmus-

tikka, herukka, karviainen ja karhunvadelma. Nähtävää riitti niin avomaalla kuin tunneleissakin. Ruutiaisen puutarhalla viljellään suurin osa marjoista Suomen ensimmäisissä kasvutunneleissa. Uusimpana kokeiluna on terttuherukan tuotanto samoin kuin tuetun karviaisen viljely. Pensasmustikka on Pynnösen marjatilalla yksi suosikeista. Tila oli ensimmäisten joukossa silloin, kun

pensasmustikkaa alettiin laajemmin ottaa ammattiviljelyyn. Pääosa tilan mansikasta kasvatetaan ilman mansikkamuovia, mikä ei ole maassamme kovin yleistä.

Hyvä syksy tuo hyvän sadon Yksi asia, jonka Harrie Pijnenburg otti esille, oli mansikan syyshoito. Sillä voidaan vaikut-

taa seuraavan vuoden kukka-aiheiden kehittymiseen. - Varmista mansikan kasvu sadonkorjuun jälkeen. Typpi on tärkeä, mutta samalla pitää varoa kuitenkin liian typen antamista, Harrie Pijnenburg sanoo. Suoraa ohjetta syksyn typpimääräksi meidän oloissamme hän ei kuitenkaan voinut ohjeistaa, sillä meillä on otettava huomioon kasvien valmistautuminen talveen. Hollannissa tavoitellaan tilannetta, että kukka-aiheiden muodostumisvaiheessa maassa olisi kokonaistyppeä 50 - 70 kg/ha. Syksyn lämpötila on myös tärkeä kukka-aiheiden kehittymiselle: sekä niiden lukumäärän kehittymiselle että niiden kehittymisen edistymiselle. - Kussakin mansikan juurakon haarassa pitäisi olla kaksi kukkavanaa. Kun syksyllä on lämmintä, niin saadaan niitä toisiakin kukkavanoja, hän kertoi. Pellonpiennarpäivä osui kylmän sääjakson loppupuolelle ja tuholaisia ei juurikaan tavattu. Harson alta tavoitettu vattukärsäkäs vei keskustelun torjuntaa kestäviin kantoihin. Harrie Pijnenburg kertoi, että vattukärsäkäs on Euroopassa kasvava ongelma. Hänen mukaansa tällä hetkellä käytettävissä olevat aineet eivät tehoa siihen oikein hyvin. Euroopassa sen torjuntaan

on käytetty meillä Suomessakin tuttua Calypsoa. Matias Rönnqvist Viljelijän Berneristä kertoi, että meillä puolestaan ongelmia vattukärsäkkään torjunnassa on esiintynyt lähinnä pyretroideja käytettäessä. Ruiskutustekniikka ja kasvinsuojelu ylipäätäänkin kiinnostavat aina. Ruutiaisen puutarhalla tutustuimme Marja-Suomen taimituotannon maahantuomaan mönkijällä hinattavaan kapeiden rivivälien ilma-avusteiseen Carrarospray ruiskuun. Video siitä on nähtävissä osoitteessa: https:// youtu.be/-iOxqclGc-0 Pellonpiennarpäivän järjesti Marjamaat-hanke, joka toimii Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja KesKi-Suomessa. Hanke on em. alueiden ELY-keskusten rahoittama ja ProAgria PohjoisKarjalan hallinnoima. Yhteistyökumppanina on Luke. Teksti Marjo Marttinen erikoisviljelyasiantuntija ProAgria Keski-Suomi Päivi Turunen puutarhatuotannon asiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Tasa-arvon aikaa sijoittajille sijoittajille. jo 150 vuoden ajan. Tämä kokemus ja osaaminen ovat sijoitusasiakkaidemme käytettävissä.

Sijoitusmaailma ei ole entisensä ja hyvä niin. Me haluamme tuoda siihen muutoksen: tasa-arvoa kaikille sijoittajille. Olipa sukan varressasi jemmassa satasia tai satoja tuhansia, tämä koskee sinua. Me LähiTapiolassa olemme hoitaneet varojamme onnistuneesti

Toimme nyt kaikkien saataville suuren sijoittajan sijoituskohteita, hinnoittelua ja palvelua. Miksikö? Siksi, että meille asiakkaidemme, eli omistajiemme, onnistuminen on ensiarvoisen tärkeää. Tasa-arvoa on se, että sijoitamme rahasi kuten omamme: samoihin sijoituskohteisiin, joihin itse uskomme. Katso lisää ODKLWDSLROD ȴ VLMRLWXVSDOYHOXW

Ruutiaisen puutarhan herukantuotantoa ja avomaan mansikkaa.

Tulevia tapahtumia Herukan viljelyyn liittyvät tilaisuudet: 5.10. Herukanviljelyn talous, Markku Kajalo esittelee tuotantokustannuslaskurin, jonka avulla voi simuloida viljelyn kustannuksia ja kannattavuutta. 8.11. Tuoreherukkapäivä, Saila Karhu Luonnonvarakeskuksesta perehdyttää terttuherukan viljelyyn, lajikkeisiin ja herukan markkinointiin. Tilaisuudet järjestetään Pohjois-Karjalassa ja niihin järjestetään etäosallistumismahdollisuus. Seuraa hankkeen tiedotusta tarkempien tietojen ja tulevien tapahtumien osalta.

Palveluntarjoajat: Säästöhenki- ja sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Omaisuudenhoito, toimeksiantojen välittäminen ja sijoitusneuvonta: LähiTapiola Varainhoito Oy. Kiinteistöpääomarahastot: LähiTapiola Kiinteistöpääomarahastot Oy. Kiinteistövarainhoito: LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy.

Seuraa hankkeen tarjontaa: www.proagria.fi/marjamaat, www.facebook.com/groups/marjamaat

Suuri rehumaissilajikekoe KesĂ¤lahdella Rehumaissin kylvĂś 22-23.5. Rehumaissi lajikekoe kylvettiin 22.-23.5.2017 Samco -tekniikalla kalvon alle. Kalvon avulla luodaan hyvĂ¤t kasvuolosuhteet ja pidennetĂ¤Ă¤n maissin kasvuaikaa. TĂ¤nĂ¤ vuonna Suomessa samaisella kylvĂśtekniikalla on kylvetty 700-800 hehtaaria. Rehumaissilohkolla oli kokeiltu muutama kylvĂśrivi ilman kalvoa ja kasvuero oli huomattava kalvon alla kasvaneeseen rehumaissiin. Haveristen tilalla maissi ei ole uusi kasvi, sillĂ¤ tĂ¤mĂ¤ on heidĂ¤n kolmas vuosi, kun maissia kylvetĂ¤Ă¤n, mutta ensimmĂ¤istĂ¤ kertaa kalvon alle. Rehumaissia he kĂ¤yttĂ¤vĂ¤t lypsylehmien nurmisĂ¤ilĂśrehun seassa ja he ovat huomanneet maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksissa parannusta rehumaissin ansiosta.

Maissi pellonpiennarpĂ¤ivĂ¤ 23.8. Maissi pellonpiennarpĂ¤ivĂ¤nĂ¤ ei edes vesisade haitannut kun kokoonnuttiin Jaana ja Seppo Haverisen tilalle KesĂ¤lahdella. PĂ¤ivĂ¤ toteutettiin yhteistyĂśssĂ¤ Kasvua pellostaja Tulosta Maidosta-hankkeiden, ViljelijĂ¤n Bernerin, Naturcomin, Yaran, Nordkalkin ja Ranch services-urakoitsijan kanssa. Paikalla olivat myĂśs Atria, Valio (Osk. ItĂ¤maito ja Tuottajan Maito) ja Kummun kylĂ¤yhdistys. Paikalle saapui lĂ¤hes 60 viljelijĂ¤Ă¤ ihmettelemĂ¤Ă¤n eri maissilajikkeiden eroja. Tilalla on 13 hehtaarilla 11 eri maissilajiketta 9 Naturcomin ja 3 ViljelijĂ¤n Bernerin lajiketta. LisĂ¤ksi maissilohkoilla on kokeilussa kahta eri Nordkalkin kalkkia:Silikaattihiekkaa ja Mg 5. PellonpiennarpĂ¤ivĂ¤ssĂ¤ lajikeesittelyssĂ¤ oli muun muassa Na-

turcomin lajikkeista uusin tulokas MAS 06T. Se on aikainen lajike (FAO 160), joten se soveltuu hyvin Suomen olosuhteisiin. FAO-arvo perustuu maissin tĂ¤hkĂ¤n kuiva-ainepitoisuuteen, mitĂ¤ alempi FAO-arvo on, sitĂ¤ aikaisemmin lajike valmistuu. Maissilohkolla on myĂśs tsekkilĂ¤isiĂ¤ lajikkeita, joiden FAO -arvo on 140. MyynnissĂ¤ heillĂ¤ olevat MAS 11F ja MAS 09A maissilajikkeet ovat eniten myytyjĂ¤ Suomessa. ViljelijĂ¤n Bernerin lajikkeista olivat esillĂ¤ muun muassa Pioneer 7892 ja Pioneer P7326, joista jĂ¤lkimmĂ¤inen on Bernerin yleisin lajike. KyseistĂ¤ lajiketta on kylvetty Suomessa 400 hehtaaria ja sen kuiva-ainesato hehtaarilta on 14 tonnia. Rehumaissilla tavoitellaan 30 % kuiva-ainepitoisuutta ja 12-13 tonnia hehtaarilta. Pellonpientareella keskusteltiin myĂśs maissin sĂ¤ilĂśnnĂ¤stĂ¤. Asko SeppĂ¤nen ViljelijĂ¤n BerneriltĂ¤ neuvoi kiinnittĂ¤mĂ¤Ă¤n huomiota siilon leveyteen, kun maissisĂ¤ilĂśrehua syĂśtetĂ¤Ă¤n siilon rintaus tulisi olla sellainen, ettĂ¤ maissisĂ¤ilĂśrehua menisi 1,5 metriĂ¤ viikossa. MikĂ¤li maissisĂ¤ilĂśrehua syĂśtetĂ¤Ă¤n kevĂ¤Ă¤seen asti, kannattaa kiinnittĂ¤Ă¤ huomiota maissisĂ¤ilĂśrehun sĂ¤ilĂśntĂ¤aineeseen, jotta jĂ¤lkilĂ¤mpenemistĂ¤ ei syntyisirehumaississa kevĂ¤Ă¤llĂ¤. Rehumaissia voidaan syĂśttĂ¤Ă¤ happo sĂ¤ilĂśntĂ¤aineen avulla kuukauden pĂ¤Ă¤stĂ¤ ja biologisella aineella noin kahden kuukauden pĂ¤Ă¤stĂ¤. PellonpiennarpĂ¤ivĂ¤ toteutettiin yhteistyĂśssĂ¤ Kasvua pellostaja Tulosta Maidosta-hankkeiden, ViljelijĂ¤n Bernerin, Naturcomin, Yaran, Nordkalkin ja Ranch services-urakoitsijan kanssa. Paikalla olivat myĂśs Atria, Valio (Osk. ItĂ¤maito ja Tuottajan Maito) ja Kummun kylĂ¤yhdistys.

Kasvua pellosta -koulutushankkeen tapahtumat syksyllĂ¤ 2017 TeemapĂ¤ivĂ¤t 29.-30.9. SM-KynnĂśt 2.11. Markkinoita siementuottajille -iltama, Joensuu 3.11. Porukalla parempiin tuloksiin, PolvijĂ¤rvi klo 12-15 10.11. Porukalla parempiin tuloksiin, Kitee klo 12-15 15.11. Ohrasta olueksi -pĂ¤ivĂ¤, Joensuu 30.11. Uusilla kasveilla markkinoille, Nurmes klo 10-14 Alkavat pienryhmĂ¤t (muutokset vielĂ¤ mahdollisia) 7.11. TeknologiaryhmĂ¤, Nurmes 13.11. Siementuottajien -pienryhmĂ¤ (tavanomainen), Joensuu 16.11. Avomaavihannes pienryhmĂ¤, maakunnallinen webex 17.11. Luomusiementuottajien -pienryhmĂ¤, Joensuu 21.11. 6 tonnia viljaryhmĂ¤, Nurmes 22.11. 5 tonnia luomukasviryhmĂ¤, Kitee 23.11. Mallasohrasta olutta -pienryhmĂ¤ Joensuu 12.12. Valkuaista elintarvikkeeksi, Joensuu 10.1. Valkuaista seoksilla -ryhmĂ¤, Nurmes

Ilman kalvoa kylvetty rehumaissi kuvan etualalla, takana kalvon alla

Osa lajikkeista oli aloittanut tĂ¤hkĂ¤n muodostamisen

Rehumaissi kylvettiin Samco-tekniikalla kalvon alle

!" $ & '()*+ ) !" $ & ,')*' ) # !" $ & ,')*, !

!" $# %

Uusia avauksia kasvinviljelyyn Mikkelissä Mikkelin Karilassa vietettiin elokuussa Etelä-Savon Peltopäivää, joka keräsi yhteen yli 350 kiinnostunutta kävijää ja yli 40 näytteilleasettajaa. Karilan tutkimuspelloilla järjestetyn tapahtuman pääjärjestäjinä toimivat ProAgria Etelä-Savon, Luonnonvarakeskuksen (Luke), Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Luomuinstituutin hankkeet. Suomi 100, ProAgria 220 ja Karila 98 vuotta -hengessä järjestetyn tilaisuuden teemana oli ”Ruokaketju pellosta pöytään”. Karilaan olikin kokoontunut laaja kattaus ruoantuotannon saralla toimivia yrityksiä ja organisaatioita.

Peltopäivän kävijät pääsivät tutustumaan monipuolisiin havaintoruutuihin.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä avasi Peltopäivän.

Ministeri Leppä avaajana Avauspuheessaan maaja metsätalousministeri Jari Leppä halusi tuoda positiivista virettä ja tekemisen meininkiä suomalaiseen maatalouteen ja etenkin Etelä-Savoon. Ministeri Lepän mukaan puhtaalle ruualle ja sen tuottajille on maailmalla kysyntää. Ilmastonmuutos etenee ja tuo myös uusia mahdollisuuksia suomalaiselle elintarviketuotannolle ja erityisesti viennille. Siitä Lepän mukaan on hyvänä esimerkkinä erikoiskasvit, joita Karilan tutkimuspelloilla on nähtävillä. Myös nuoria tulevaisuuden tuottajia tarvitaan. Elintarvikkeiden tuottaminen täytyy olla kannattava vaihtoehto elantonsa hankkimiseen, jotta kotimainen tuotanto saadaan ylläpidettyä. Sitä millä keinoilla se tapahtuu, ei ministeri paljastanut. Keinoja on erilaisia, mutta päällimmäisenä lienee elintarvikeketjun voitonjako enemmän alkutuottajia suosivaksi. Karilan tutkimusaseman pellot on jaettu sekä tavanomaisesti viljeltyihin että luomumenetelmin viljeltyihin peltolohkoihin, joten Peltopäivän kävijät pääsivät tutustumaan molempiin tuotantotapoihin samalla kertaa. Tavanomaisten lohkojen antia olivat näytteilleasettajat ja heidän havaintoruutunsa. Erikoiskasvit, kuten kumina, öljyhamppu sekä tattari, kiinnostivat Peltopäivän kävijöitä, ja näis-

tä olikin näyttelykentälle kylvetty runsaasti näyteruutuja. Havaintoruuduilla oli myös nähtävillä jauhosavikan näköinen gluteeniton kvinoa, jota viljellään Suomessa vain noin 100-200 hehtaarin alalla, kun esimerkiksi erikoiskasveiksi luokiteltavia kuminaa ja härkäpapua viljellään noin 22 000 hehtaarin alalla kumpaakin. Kiinnostus erikoiskasvien viljelyä kohtaan on nostanut päätään lähivuosina viljan hinnan pysyessä alhaisena.

Nurmikokeilla sadon laadun ja määrän nostamiseen Tavanomaisilla lohkoilla oli myös mahdollista tutustua nurmikokeisiin, kuten esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen usealla tutkimusasemalla käynnissä olevaan kalium-kokeeseen, jossa tutkitaan kaliumlannoituksen satovastetta toisessa nurmikierrossa. Kokeessa pyritään selvittämään, miten maaperän luontainen kaliumpitoisuus sekä lisätty karjanlanta vaikuttavat kaliumlannoituksen satovasteeseen. Nurmikentällä oli myös nähtävänä Peltopäivää varten perustettuja havaintokoeruutuja, kuten nurmien lannoitusaika-havaintoruudut, joilla demonstroitiin ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen annettavan lannoituksen ajoituksen vaikutusta seuraavaan satoon: Mitä myöhemmäksi säilörehun toinen lannoitus venäh-

tää, sitä suuremmaksi menetykset kuiva-ainesadossa kasvavat. Jo viiden päivän myöhästyminen alentaa toisen sadon kuiva-ainepitoisuutta. Myös nurmikentällä sijainneella täydennyskylvökokeella tarkasteltiin sitä, millaisella siemenseoksella ja kylvömäärällä saadaan paras satovaste. Nurmien täydennyskylvö lisää tuotantonurmien satoa ja laatua, sekä antaa nurmelle lisää satovuosia. Myös tavanomaisten ja luomulohkojen välimatkassa sijainneella kuivurilla kävi vilkas kuhina, kun Peltopäivän vieraat pääsivät tutustumaan uusiutuvaan energiaan sekä biokaasuautoihin. Pisteellä tutustuttiin Etelä-Savossa jo toimiviin ja suunnitteilla oleviin biojalostamoihin. Toimiessaan alueen laitokset tulevat korvaamaan jopa 2 miljoonaa litraa liikennepolttoaineita vuodessa. Lisäksi laitokset tuottavat kierrätysravinteita edelleen elintarviketuotannossa hyödynnettäväksi.

pärillä käytiin monia mielenkiintoisia keskusteluja viljelykasvien juuristovaikutuksista, maan kasvukunnosta sekä ympäristösitoumuksen ehtoihin kuuluvasta Peltomaan laatutestistä. Montulta olikin hyvä napata vinkkejä Peltomaan laatutestin suorittamiseen. Luomulohkoilla oli myös mahdollisuus tutustua erilaisiin viherlannoituskasvustoihin: Yksivuotisten viherlannoituskasvustojen tarkoitus on pääasiassa tuottaa kasvukauden aikana suuri typpisato, jonka seuraava viljelykasvi voi hyödyntää, kun taas monivuotisten viherlannoituskas-

vustojen päätehtävä on parantaa maan kasvukuntoa. Monivuotisten kasvustojen potentiaaliseen typpihyötyyn voi kuitenkin vaikuttaa kasvivalinnalla, esimerkiksi valitsemalla viherlannoitusseokseen enemmän monivuotisia typensitojakasveja kuten apiloita. Karilan tutkimusaseman pihapiirissä oli tarjolla ruokaa maakunnasta: Lähiruokalounas oli koottu paikallisten tuottajien raaka-aineista. Pihapiirissä toimi myös lähiruokatori, jossa oli mahdollista tutustua paikallisten tuottajien elintarvikkeisiin sekä ostaa niitä mukaan kotiin viemisiksi.

Luomuviljely ja lähiruoka vahvasti mukana Luomulohkoilla sijainneessa pisteessä oli mahdollista istua hetkeksi alas kyselemään luomusta ja luomutuotannosta sekä herkutella satokauden luomuherneillä. Erityisesti paimenkoiranäytökset vetivät katsojia luomupuolen pelloille: Näytöksissä seurattiin paimenkoiran ja paimenkoiran ohjaajan työtä lammaskatraan luotsaamisessa. Paimenkoiranäytösten pisteellä oli myös mahdollista seurata lampaiden rakennearvostelua käytännössä. Samat lampaat laidunsivat näytösten välillä aidattomasti tutkimusaseman pihapiirissä paimenkoiran tarkkailun alla. Pihapiiriin oli kätketty vinkkisuunnistusrasteja, joissa esiteltiin Karilaa kulttuuriympäristönä, ja esillä oli myös suomalaisen puutarhan historiaa. Myös pitkä, juuriston ja maan rakenteen havaintoja varten kaivettu monttu kiinnosti Peltopäivän kävijöitä. Sen ym-

Maidontuottaja Matti Tuhkalainen esittelee kuinka koiralla voi hallita lampaita. Kotitilalla koirat työskentelevät nautojen kanssa.

Luomukasvintuotannon erityisasiantuntija Juha-Antti Kotimäki havainnollistaa kasvien juuristovaikutuksia ja peltomaan rakennetta.

19 Uusia avauksia Peltopäivän yhtenä keskeisenä tavoitteena oli tuoda esille kannattavaa kasvintuotantoa, uusia viljelykasveja ja herätellä henkiin ennen viljeltyjä. Ravinnekiertoa ja pellonkäytön vaihtoehtoja tuotiin esille monissa kohteissa erityisesti ammattiviljelijöille. Yksi uusi avaus toteutui, kun luomupeltojen eteläisimmässä osassa käynnistyi keväällä 2017 monivuotinen orgaanisten maaparannusaineiden koe. Kokeella selvitetään, pystytäänkö kivennäismaan orgaanisen aineksen määrää lisäämään sekoittamalla muokkauskerrokseen erilaisia jakeita. Kokeessa mukana ovat puunjalostusteollisuuden ”jätteet” hautomokuori ja nollakuitu, puun poltosta tuleva tuhka ja enemmän kalkitusvaikutukseltaan tunnettu asetyleenin valmistuksessa syntyvä kuonakalkki. Lisäksi selvitellään mahdollisuutta lisätä biohiili, jota Peltopäivässäkin poltettiin, yhdeksi koejäseneksi. Maanparannusaineet lisättiin muokkauskerrokseen ja muutoin pelto lannoitettiin normaalisti ja kasviksi kylvettiin kevätvehnä. Hautomokuorella toteutettiin lisäksi tilahavaintokoe kahdella maatilalla, joissa kasvit ovat kevätvehnä ja ohra. Peltopäivän aikaan kasvustoissa ei ollut vielä nähtävissä eri käsittelyjen vaikutuksia. Toki ei yhdessä vuodessa orgaanisen aineksen määrään pysty eroja vielä tulemaankaan, vaan koe on monivuotinen ja orgaanisen aineksen lisääntyminen näkyy hitaasti. Tuloksia käsitellään tulevissa Karilan peltotapahtumissa. Peltopäivää olivat järjestämässä Ravinnepiika, Kilpailukykyä kasviyrityksiin KIPAKKA, Unelmakauppa – elintarvikkeesta euroja, Lihaa Etelä-Savosta, Menesty Maidolla, Katras, ProYritys, Tunne asiakkaasi – palvele kilpailukykyisemmin, Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ, Yhteistyöllä synergiaa ja kannattavaa energiantuotantoa YSKE, Työllistävä maaseutu, Resurssitehokas vihannestuotanto REVI, Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle VILMA ja Etelä-Savon ruokaviesti -hankkeet. Iina Haikarainen luomukasvintuotannon asiantuntija Riitta Savikurki kasvintuotannon ja talouden asiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Tilusjärjestelyllä kehitetään maaseudun maankäyttöä

Tilusjärjestelyllä on tarkoitus parantaa tilusten sijoittumista maaseudulla, että saadaan hajallaan olevia peltotiluksia koottua paremmin yhteen. Peltotilusten järjestely säästää viljelijän aikaa, vähentää maatalousliikennettä ja viljelykustannuksia. Maaseudulla on edelleen menossa voimakas rakennemuutos. Maatilojen määrä vähenee ja jatkavien tilojen koko kasvaa, mutta tuottavuus ei välttämättä parane. Tilakokoa kasvatetaan usein ostamalla tai vuokraamalla tuotantonsa lopettaneiden tilojen peltoja, jotka yleensä sijaitsevat kaukana talouskeskuksesta ja ovat kooltaan pieniä. Tällöin tilakoon kasvattamisen hyödyt jäävät kuitenkin saavuttamatta. Tilusjärjestely on keino parantaa maatilojen rakennetta ja kehittää maaseudun maankäyttöä. Tilusjärjestelyn lähtökohtana ovat maanomistajien toiveet ja tarpeet. Maanomistajat voi hakea tilusjärjestelyä maanmittauslaitokselta. Valtio on tähän saakka tukenut tilusjärjestelyjä ja niihin liittyviä mukauttamistoimia, kuten salaojitusta, valtaojien kunnostusta ja teiden rakentamista. Jatkossa uusjaon tukemislain mukaisten määrärahojen pienentyessä uusjakojen mukauttamiskustannuksiin on mahdollisuus hakea ELY-keskusvetoisia investointi- ja hanketukia. Maanmittauslaitos tekee ns. tilusjärjestelyselvityksen maanomistajille maksutta, jonka jälkeen mm. kannattavuuteen liittyvien edellytysten täyttyessä voidaan siirtyä uusjaon toimitusvaiheeseen. Pohjois-Karjalassa on parhaillaan toimitusvaiheessa Värtsilän tilusjärjestely. Alueella on vaihtuvia peltoja noin 230 ha. Tilukset ovat vaihtuneet syksyllä 2016 ja mukauttamistoimia tehdään vuosina 2016-2018.

Värtsilässä salaojitetaan noin 160 ha peltoa Värtsilän uusjaossa on mukana yhteensä 22 maanomistajaa ja jakoalueella on peltoa noin 850 ha, joista vaihtuvia lohkoja on noin 260 ha. Lohkojen keskikoko alueella suurenee noin 3 hehtaarista noin 5 hehtaariin. Samalla lohkojen määrä vähenee 265:stä 170:een. Tilusjärjestelyissä voidaan mukauttamistoimenpiteillä parantaa mm. peruskuivatusta, salaojitusta, viljelysteitä, piiriojia ja rumpuja. Värtsilän uusjaossa mukauttamistoimenpiteet aloitettiin syksyllä 2016. Tällöin alueella perattiin valtaojia yhteensä 4,4 km ja viljelysteitä uusittiin 1,5 km. Keväällä 2017 aloitettiin salaojituksen toteutus sekä piiriojien ja pienvaltaojien kunnostus. Alueella on ojitettavaa peltoa noin 160 ha, josta hankerahoitteisesti ojitetaan noin 115 ha ja omarahoitteisesti noin 45 ha. Alkukesän 2017 aikana alueella on ojitettu noin 70 ha peltoa. Salaojitusta toteutetaan noin 45 ha syksyllä 2017 ja noin 45 ha keväällä 2018. Lisäksi Värtsilässä kunnostetaan piiriojia noin 14 km ja pienvaltaojia noin 4 km. Valtion tuki Värtsilän tilusjärjestelyssä on peruskuivatushankkeessa 50 % ja salaojitushankkeessa 40 %. Tilusjärjestelyssä maanomistajille jäävä kustannus jaetaan heidän tilusjärjestelystä saamansa hyödyn perusteella. Mika Summala toimitusinsinööri Maanmittauslaitos Petri Kurki salaojateknikko Maveplan Oy

Salaojateknikko tutuksi Kuka olet ja missä toimit? Olen agrologi ja salaojateknikko Petri Kurki, asun Liperin Ylämyllyllä. Olen toiminut Maveplan Oy:n palveluksessa v. 1998 alkaen. Toimialueenani on Pohjois-Karjala.

Mitä kuuluu työsi vastuualueisiin? Monipuoliset maastomittaukset ja suunnittelutehtävät kuivatus-, vesihuolto- ja vesiensuojeluhankkeissa. Tänä vuonna merkittävin työsarka on ollut Värtsilän uusjakoon liittyvien salaojitusten ja piiriojien suunnittelutyöt, maastomerkinnät sekä valvonta. Unohtamatta kuitenkaan kiinteistökohtaista jätevesisuunnittelua, jota olen tehnyt yli 18 vuoden ajan.

Miten työsi on muuttunut vuosien saatossa? Nykyisen työnantajan leipiin tulin alun perin ympäristönsuunnittelijaksi ja projektipäälliköksi. Lähes 16 vuotta tuli toimittua useissa EU-osarahoitteisissa tutkimus- ja neuvontahankkeissa projektipäällikkönä. Viimeisimpänä vetovastuussa oli Putkeen menee – niminen kehittämis- ja koulutushanke v. 2012-2014. Sen jälkeen olen toiminut pääosin salaojasuunnittelijana. Sa-

laojateknikon työ on muuttunut myös monella tapaa, maastomittausten suorittaminen on vaihtunut vaaituskoneella ja takymetrilla mittauksesta tarkkuus-GPS -laitteistolla tehtäväksi. Aiemmin mittauksia tehtiin pääsääntöisesti jalkatyönä, nykyään apuna on mönkijä. Lisäksi laserkeilausaineistoa ja muuta Maanmittauslaitoksen avointa dataa hyödynnetään suunnittelussa entistä enemmän.

Mitä harrastat vapaa-aikanasi? Harrastan kuntourheilua mm. luonnossa liikkumista, pyöräilyä ja maastohiihtoa. Penkkiurheilu on intohimoni. Vapaa-ajalla mielelläni matkustan, erityisesti Lapin matkailu on lähellä sydäntä.

Minkälaisia terveisiä haluaisit lähettää? Muistakaa huolehtia hyvästä maan rakenteesta ja vesitaloudesta sekä omilla että vuokrapelloilla. Huomioikaa peltojen kuivatuksessa kokonaisvaltainen tarkastelu, jossa salaojituksen lisäksi selvitetään peruskuivatuksen parantamisen tarpeet ja vesiensuojelutoimenpiteet osana ojitusta. Kannattaa hyödyntää myös salaojituksen noussut investointituki ja peruskuivatuksen parantamiseen varatut avustukset.

Säätösalaojitus turvaa pellon vesitaloutta RavinneRenki-hanke järjesti säätösalaojitusnäytöksen 26.7. Liperin Mattisenlahdessa, Hirvosen perunapellolla. Mukana näytöksessä olivat myös Maveplan Oy ja salaojaurakointi Eero Lappalainen.

Säätösalaojituksen toteutus Tilalle raivattiin pari vuotta sitten uutta peltoalaa 14 hehtaaria ja nyt lohko säätösalaojitettiin. Säätösalaojitus sopii hyvin kyseiselle lohkolle, sillä se on tasainen ja maalajiltaan karkeaa hietaa. Ratkaisuun päädyttiin koska lohkolla on tarkoitus kasvattaa perunaa ja kastelun järjestäminen olisi ollut erittäin työlästä. Salaojaputkea upotettiin 14 hehtaarin alalle 12 kilometriä, 10 - 12 metrin imuvälillä. Lisäksi asennettiin kolme säätökaivoa, joiden padotuslaitteiden avulla voidaan säätää pelloilta tulevaa salaojavaluntaa. Lohkolla on ruosteongelmaa, jonka vuoksi imuojiin sekä kokoojalatvoihin tehtiin huuhtelumahdollisuus. Hintaa säätösalaojitukselle tuli

noin 4 000 EUR hehtaarille (yht. 60 000 EUR) ja investointitukea siihen saatiin 40 %. Säätösalaojituksen suunnittelusta vastasi Maveplan Oy:n salaojateknikko Petri Kurki. Salaojaputket asensi Salaojaurakointi Eero Lappalainen Liperistä, alueen ensimmäisellä tela-alustaisella salaojituksen kaivukoneella. Kone kaivaa uran salaojaputkelle, syöttää putken uraan ja vieressä kulkevan traktorin hiekkavaunun avulla putki peitetään salaojasoralla. Salaojat täytetään lopuksi ruokamullalla, jotta vesi pääsee varmasti putkeen eikä maa pääse liettymään. Sanna Antikainen Projekti-insinööri Ravinnerenki-hanke Savonia-ammattikorkeakoulu

Teknologia ja vetoletkulevitysnäytös kiinnostivat

Teknologia ja vetoletkulevitysnäytökset kiinnostivat sekä Joensuussa että Nurmeksessa viljelijöitä. Pellonpiennarpäivänä pääsi tutustumaan Hakatraktorin markkinoimaan Slurry Mate -vetoletkulevitys kalustoon, joka herätti kiinnostusta. Pellonlaidalla käytiin keskustelua muun muassa, kuinka vetoletkulevityksellä päästään suuriin levitystehoihin ja keväällä päästään aikaisemmin pellolle, jolloin kasvit saavat ravinteet hyvissä ajoin käyttöön. Lisäksi vetoletkulevityksellä säästetään maan rakennetta.

Hirvosen perunatilan viljelijä Ville Hirvonen

Nurmeksessa oli esillä myös Karelia ammattikorkeakoulun nelikopteri lehtivihreämittari kameralla varustettuna ja Yara N-Sensor, johon pystyi tutustumaan virtuaalilasien läpi. Tämän kesän viimeinen pellonpiennar hankkeessa koettiin hyvässä säässä. Talvella tavataan Kasvua pellosta teemapäivissä ja uusissa pienryhmissä. Luvassa on muun muassa teknologiaryhmä jossa tutustutaan uusiin kasvintuotannossa hyödynnettäviin teknologia-laitteisiin.

Maveplan Oy:n salaojateknikko Petri Kurki ja salaojaurakoitsija Eero Lappalainen kertoivat säätösalaojituksen toteutuksesta.

Salaojaurakoitsija Eero Lappalaisen tela-alustainen salaojituksen kaivukone.

Salaojituskoneen maksimi kaivusyvyys on noin 2 metriä.

Säätösalaojituksen avulla: • voidaan parantaa pellon vesitaloutta ja kasvuolosuhteita sekä vähentää ravinnehuuhtoumia. • pelto voidaan kuivattaa tehokkaasti mutta samalla vettä voidaan myös padota pitämään pellon kosteus tasaisena. • Etenkin peruna- ja juuresviljelmät vaativat tasaisen kosteuden läpi kasvukauden.

Vuoden pohjoiskarjalainen marjatila 2017 Ruutiaisen puutarha Historiaa Ismo ja Eeva Ruutiainen perustivat Ruutiaisen Puutarhan vuonna 1987. Sopivaa tuotantokokonaisuutta etsittiin kokeilemalla mm. vihannesten, omenan ja taimien tuotantoa. Pienellä peltoalalla tuotannon tehokkuus on ollut tärkeätä. Monien kokeilujen jälkeen päätuotantokasveiksi valikoituivat mansikka ja vadelmat.

Yrittäjät Ismo on koulutukseltaan hortonomi. Hän työskenteli kolmekymmentä vuotta vuoteen 2014 asti puutarha-alan neuvojana ProAgrialla. Nykyään hän on Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton ja Pohjois-Karjalan Marjanviljelypiirin puheenjohtaja. Eeva on töissä tilan ulkopuolella, mutta on ollut kaikki kesät puutarhalla. Perheen kolme lasta ovat osallistuneet tilan töihin pienestä pitäen. Perheen tytär Elli opiskeli Amk

hortonomiksi ja on ollut nyt muutaman vuoden tilalla töissä yhdessä avopuolisonsa Jussin kanssa.

Tunneleita ja avomaata Ruutiaisen puutarhalle rakennettiin vuonna 2002 ensimmäisenä Suomessa lämmittämättömiä kevytrakenteisia muovihuoneita, ns. tunneleita. Nyt tämä viljelytekniikka on lisääntynyt nopeasti koko Suomessa. Tunneleissa kokeiltiin aluksi monenlaisia uutuuksia mm. boysenmarjaa, loganinmarjaa, teivadelmaa, jopa viinirypälettä. Tunneleiden pääkasveiksi valikoituivat mansikka, vadelma ja karhunvadelma. Avomaalla, mansikan ja vadelman lisäksi on viljelyssä karviaista, luumua ja päärynää. Avomaan mansikat on istutettu muovikatepenkkeihin, suurimmalla osalla on tihkukatelu. Lajikkeita kokeillaan ahkerasti. Tällä hetkellä päälajike on Polka (50 %). Avomaalla lajikkeita on kymmenen ja tunneleissa viisi. Kun

tunneleissa mansikka poimitaan seisten, poimitaan se avomaalla istuen poimintakärryjen päällä. Tila työllistää pääsatokaudella n. kaksikymmentä poimijaa sekä n. kymmenen henkilöä myynti-, pakkaus- kuljetus- ja työnjohtotehtävissä.

Markkinointi Suurin osa sadosta markkinoidaan lähialueille omista myyntipisteistä Kiteellä ja Tohmajärvellä sekä suoraan tilalta. Myös alueen kaupat ovat merkittäviä ostajia. Marjoja toimitetaan myös Joensuun alueen marjanmyyntipisteisiin. Vadelman ja karhunvadelman päämarkkinat ovat pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Karhunvadelmasta teetetään myös jatkojalosteita; limonadia, -kuohujuomaa ja hilloa.

Periaatteita Toiminnan periaatteena on tuottaa laadukkaita, huolella la-

jiteltuja marjoja varhaisesta keväästä myöhään syksyyn. Asiakkailta saatavan palautteen perusteella toimintaa kehitetään

jatkuvasti ottamalla käyttöön uusia viljelytekniikoita, markkinointitapoja, pakkauksia, kasvilajeja ja lajikkeita.

Juuan Hoito ja Hoiva Oy

Vihreää hoivaa jo lähes 20 vuotta! Vahvalla ammattitaidolla Työntekijämme ovat oman alansa (sote, keittiö, kiinteistönhuolto, taloushallinto) ammattilaisia ja sen lisäksi heitä on koulutettu Green Care -toimintaan vuosien mittaan sekä ulkoisin että sisäisin koulutuksin. Henkilökunnallamme on myös valtavasti osaamista ja kokemuksellista tietoa esimerkiksi luonnossa liikkumisesta, puutarhasta, eläimistä tai kädentaidoista. Kannustamme henkilökuntaa käyttämään osaamistaan ja harrastuneisuuttaan työssään, siitä on hyötyä sekä asukkaillemme että henkilöstön työssä viihtymiselle. Myös suhde asukkaiden ja työntekijöiden välillä paranee ja tiivistyy, kun yhmukana alusta alkaen. Liikum- dessä tekeminen on monipuolista Juuan Hoito ja Hoiva Oy on pe- Luontolähtöisyys me asukkaiden kanssa luonnossa eikä keskity vain asukkaan sairaurustettu vuonna 1999. Se on yk- arvona muun muassa kalastaen, marjas- den hoitoon. sityinen hoiva-alan yritys, jonka asiakasryhmiä ovat mielenterveysYrityksen arvoja ovat luotetta- taen ja nuotioretkiä tehden. Yrikuntoutujat, ikäihmiset ja muisti- vuus, yhteisöllisyys, osallisuus ja tyksellä on oma noin 5 hehtaa- Green Care sairaat. Yrityksellä on kaksi ympä- luontolähtöisyys. Arvojensa mu- rin suuruinen tontti, jolla sijait- -toiminnan hyödyt rivuorokautisen palveluasumisen kaisesti yritys toimii niin, että jo- see puutarha kasvihuoneineen hoitokotia, Tetriaho ja Tetritupa, kainen asukas kohdataan yksilönä ja marjapensaineen, ulkosauna, Green Care -toiminnasta saajoissa on yhteensä 65 asukaspaik- ja hän on itse omaistensa kans- grillikota ja navetta. Yrityksellä daan paljon erilaisia hyötyjä, eri kaa. Yritys tarjoaa myös kotihoi- sa aktiivisena suunnittelemassa on omia eläimiä (lampaita, ka- asukkaiden kanssa hyödyt voivat toa Juuan kunnan alueella. Juuan omaa kuntoutustaan ja asumis- noja, koira ja kissoja), joiden hoi- olla fyysisiä, psyykkisiä ja/tai soHoito ja Hoiva Oy sekä Nurmek- taan. Samoin kotihoidossa pal- toon asukkaat osallistuvat päivit- siaalisia. Asukkaiden päivistä saasessa toimiva Pielisen-Karjalan velut räätälöidään asiakkaan tar- täin. Green Care -toiminta on yri- daan mielekkäitä ja vaihtelevia, Dementiakoti Oy toimivat samal- peen mukaan, hoito- ja hoivapal- tyksessä suunnitelmallista ja pit- luontotoiminnot aktivoivat heitä la omistajapohjalla ja muodosta- veluiden lisäksi tarjoamme koko- käjänteistä ja se on tuotu osaksi liikkumaan ja ulkoilemaan. Sosivat yhdessä Vihreä hoiva -brän- naisvaltaista apua kotona asumi- jokapäiväistä arkea. Osansa an- aalisuus sekä asukkaiden kesken din. Hoitokodit saivat ensimmäi- sen tukemiseen. Kotihoidon pal- taa hoitokotien oma keittiö, joka että henkilökunnan kanssa lisäänsenä Pohjois-Karjalassa valtakun- veluihimme voidaan liittää esimer- käyttää oman puutarhan tuot- tyy. Teemme yhteistyötä myös esinallisen Green Care LuontoHoiva kiksi kotisairaanhoitoa, siivousta, teita ruuanvalmistuksessa. Itse merkiksi kolmannen sektorin toiLaatua –merkin. asiointipalveluja, fysioterapiaa ja valmistettu ruoka on tuoretta ja mijoiden kanssa, jolloin asukkaimaistuvaa kotiruokaa ja asukkaiden elämänpiiriä saadaan pidettalonmiespalveluita. Luonto-, puutarha- ja eläina- den toivomukset ja ruokavaliot tyä laajempana. Liikumme myös Green Care-GREEN KARELIAvusteiset menetelmät ovat olleet on helppo huomioida ruokalisto- hoitokodin ulkopuolella erilaisissa hanketta toteuttaa ProAgria Pohyrityksen arvoissa ja toiminnassa jen suunnittelussa. tapahtumissa ja retkillä. jois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaiset ja Karelia Ammattikorkeakoulu. Rahoittajia ovat Itä-Suomen ESR-ohjelma, Ely-keskus, Josek, Keski-Karjalan maaseututoimi ja yritykset.

Mukana Green CareGREEN KARELIA -hankkeessa Green Care – GREEN KARELIAhankkeen keskeinen tavoite on tehdä Green Care -pohjaista liiketoimintaa tunnetuksi alueen yksityisille sekä julkisille hyvinvointipalveluntuottajille ja – maksajatahoille sekä suurelle yleisölle. Green Care-GREEN KARELIAhankkeen tavoitteena on myös valtakunnallisen Green Carelaatujärjestelmän käyttöönotto hankkeeseen osallistuvissa pohjoiskarjalaisissa hyvinvointipalvelualan yrityksissä. Hankkeen tuloksena Green Care -laatujärjestelmä-yritykset ovat oikeutettuja käyttämään valtakunnallista Green Care-laatumerkkiä (LuontoHoiva Laatua & LuontoVoima Laatua), jolla osoitetaan hyvinvointipalveluyritysten tuottamien palveluiden laatu asiakkaille. Yhteistoiminnalle jatkuvuutta haetaan Green Care -verkostoyhteistyöllä, jonka ytimenä toimii Green Care Itä-Suomi alueyhdistys, joka perustettiin vuonna 2015. Mukana on jo yli 50 yritystä. Verkostoitumista tapahtuu palvelujen tuotteistamisessa ja toteuttamisessa (esim. yhteiset palvelupaketit), osaamisen kehittämisessä ja markkinoinnissa. Verkostoon on lähtenyt mukaan yrittäjien lisäksi palvelujen ostajia ja toimialan kehittäjiä. Minna Väisänen Juuan Hoito ja Hoiva Oy Johanna Rinnekari ProAgria Pohjois-Karjalan Maaja kotitalousnaiset

Kahvila-ravintola Iltalypsy Iltalypsy Kiuruvedeltä on vuoden 2017 maistuvin maaseutuyritys Pohjois-Savossa. Valinnan teki asiantuntijaraati yleisöltä saatujen ehdotuksien pohjalta.

Maistuva maaseutu -yrityksen valitsemisemiseksi etsittiin tämän vuoden alkupuolella yleisöltä ehdotuksia kylien ja kuntien maistuvimmista ruokayrityksistä, tuottajista, jalostajista, ruokapalveluyrityksistä ja muista ruokaelämyksiä tarjoavista toimijoista. Tehdyistä ehdotuksista asiantuntijaraati on valinnut vuoden 2017 palkittavan yrityksen. Valinnalla halutaan nostaa esiin maaseudun upeita makuja, raaka-aineita, ruokayrityksiä ja ruoka-aarteita. Maistuva maaseutu -yritys valittiin nyt ensimmäistä kertaa. Iltalypsy on perustettu vuonna 2009. Yrityksen omistavat Kirsi ja Jari Tikkanen, sekä heidän poikansa Eetu Tikkanen. Tilalla harjoitettiin lypsykarjataloutta 25 vuotta. Samalla pidettiin maatilamatkailua ja pitopalvelua vuoteen 2014 saakka. Toiminta siirtyi Kiuruveden kulttuurikeskukseen kahvila/ravintola toimintaan v. 2009. Kahvila-ravintolan keittiössä toimii myös pieni leipomo, josta tuotteet menevät omiin toimipisteisiin sekä kauppoihin Kiuruvedellä ja Iisalmeen.

Yritys on aktiivisesti ja määrätietoisesti kehittänyt ja laajentanut toimintaansa. Viimeisimpänä on ollut Willimaku tuotemerkkituotteiden brändin rakentaminen tavoitteena kansainväliset markkinat. Yritys on hyvin verkostoitunut muiden maaseutuyritysten kanssa. Yrityksellä on n. 20 lähiruuan tuottajaa ja kotimaisuusaste on yli 90 %. Lisäksi mainittakoon, että yritys on luonut oman toimintansa perustaa vahvistaakseen oman villiyrttipoimijaverkoston.

Valinnassa painotettiin mm. seuraavia tekijöitä: • Tuotteiden ja palvelujen maistuvuus, elämyksellisyys sekä innovatiivisuus. • Yrityksen halu kehittyä ja uudistua. • Yrityksen kyky verkostoitua ja tehdä yhteistyötä. • Yrityksen toiminnan vaikutukset maaseudun ja ympäröivän yhteisön elinvoimaisuudelle ja näkyvyydelle.

Asiantuntijaraatiin kuuluivat: Niina Mäntyniemi, Maaseutuammattiin ry. Jari Kauhanen, MTK-Pohjois-Savo ja Marja Niskanen, Pohjois-Savon maaja kotitalousnaiset/ ProAgria PohjoisSavo Maistuva maaseutu -yrityksen valinta on osa Pohjois-Savon Maa- ja kotitalousnaisten, ProAgria Pohjois-Savon ja MTK PohjoisSavon Suomi 100 -juhlavuotta. Marja Niskanen ruoka- ja yritysasiantuntija ProAgria/Pohjois-Savon maaja kotitalousnaiset, marja.niskanen@ maajakotitalousnaiset.fi p. 0400 905 782

Tukea voimajohtoalueiden maisemanhoitoon

daan hyödyntää moneen tarkoitukseen. Johtoalue käy hyvin laitumeksi, virkistysalueeksi, riistapelloksi tai vaikkapa joulukuusien kasvatukseen.

Perinnemaisema palaa hoitaen

Suunnitteluapua maisema-asiantuntijoilta

Varsinaissuomalainen Petri Myllärinen on ensimmäinen, joka hakee Fingridin tukea linjanaluslaitumelleen. Lammastila sijaitsee maakunnallisesti arvokkaassa Kiskon-Kiikalan kulttuurimaisemassa. Edellytyksenä tuen saannille on, että alueella on maisemallisia arvoja ja luonnon monimuotoi-

Fingridin tuki käsittää kohteen hoitajalle maksettavan tuen sekä Maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntijan laatiman hoitosuunnitelman. Myllärisen apuna hoitosuunnitelman teossa on ollut Katri Salminen, joka tuntee pe- Petri Myllärisen lampaat pitävät avoinna voimajohtoaluetta Kiskon-Kiikalan rinneympäristöjen hoidon ja osaa kulttuurimaisemassa. Maisemanhoitotyöhön perinneympäristössä voi hakea kertoa, soveltuuko alue tuen piiriin. tukea Fingridiltä.

Maanomistaja voi hakea tukea voimajohtoalueella olevan perinneympäristön hoitoon ja hoitosuunnitelman tekoon. Tuki haetaan Fingridiltä, jonka tavoitteena on elvyttää perinneympäristökohteita. - Voimajohtoalueista voidaan kehittää luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kannalta arvokkaita ympäristöjä. Haluamme innostaa maanomistajia ylläpitämään ja hoitamaan voimajohtoalueiden maisema- ja luontoarvoja, kertoo Tiina Seppänen Fingridistä. Fingrid on yleisesti huolehtinut raivaamalla, että voimajohtoalueen kasvillisuus pysyy matalana. Metsää voimajohtojen alla ei voi kasvattaa, koska kasvillisuus ei saa ylittää kolmen metrin korkeutta, mutta muuten aluetta voi-

Voimajohdot kulkevat paikoin jo valmiiksi alueilla, jotka ovat joskus olleet niittyjä ja laitumia, joten niissä muhii siemenpankki, joka aktivoituu, jos aluetta hoidetaan. Laiduntaminen, pajukon raivaaminen ja sen poisvienti, samoin kuin niittäminen estävät rehevöitymistä. Näin jo harvinaistuneet, niukkaravinteisesta maaperästä hyötyvät kasvit ja eläimet hyötyvät voimajohtoalueen huollosta. Niityt ja kedot tarjoavat elinolot pölyttäjille, perhosille ja monille uhanalaisille hyönteisille. Maanomistaja voikin toimia hy-

väntekijänä ja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta hoitamalla johtoaluetta. Helpoin tapa on jättää työ laiduntaville eläimille. Jos itsellä ei ole eläimiä, laiduntajia voi saada verkkopalvelu Laidunpankin kautta.

suutta edistäviä tekijöitä. Myllärisen kymmenen hehtaarin tukialue tullaan aitaamaan ja hoitamaan lampailla laiduntaen. Tilalla on ollut 1960-luvulle asti karjaa, joka on laiduntanut kaikkia tilan lähimetsiä. Nykyinen isäntä haluaa uudestaan saattaa tilan lähiniityt sekä -metsät luonnonlaitumiksi. Esimakua on jo saatu yhdestä laidunnetusta voimalinja-alueesta. Kaunis maisema niittykukkineen ja lampaineen ihastuttaa kylätiellä kulkevia. Jatkossa myös johtoaukeita voi hyvin käyttää virkistäytymiseen ja vaikka lenkkeilyyn, kun lampaat pitävät alueet aukeina ja siisteinä. Alueilla kulku helpottuu entisestään, kun siellä ei ole linjanalusraivauksista jääviä raivaustähteitä.

Teksti: Kirsi Väisänen Kuvat: Katri Salminen

Paimenlomat suuressa suosiossa – matkailuyrittäjille uusi tuote Tilalla on tällä hetkellä 12 kainuunharmas-rotuista suomenlammasta. Katrasta on tarkoitus kasvattaa perinnebiotooppien hoidon kannalta optimaaliseen tasoon. Lammaspaimenlomaan sisältyy puhtaan veden huolehtiminen laitumelle, lampaiden hyvinvoinnin seuraaminen, rapsuttelua, luonnosta ja maalaiselämästä nauttimista. Laidunkausi jatkuu syksyyn niin kauan kuin syötävää riittää, ja talven lampaat asuvat lampolassa, josta on vapaa ulkoilu jaloittelutarhaan. Jaana Sulkava kehuu lampaitaan - Kainuunharmakset Pirteän pässin lammas- ovat uteliaita ja luottavat nopeasti myös uusiin ihmisiin. Ne eipaimenlomaviikot vät silti jää määkimään ihmisen Heinäveden Vihtarissa Matti- perään, vaikka rapsutuksia saalan tilalla toimeen on jo tartuttu. vatkin. Isäntä Risto Sulkava kokee, Käynnissä on ensimmäinen kausi Pirteän Pässin lammaspaimenlo- että lomaviikkotoiminnan hyväsmaviikkoja. Tarjolla on loma pe- tä käynnistymisestä huolimatta rinnemaisema-alueella, maatilalla markkinointi on vaikeaa pienelle yksityisen luonnonsuojelualueen maaseutuyritykselle. He käyttävät keskellä. Vieraina on ollut paris- markkinoinnissa sekä painettua kuntia, lapsiperheitä, ystäväporu- markkinointia että sähköisiä kanakoita ja isovanhempia lastenlas- via. - Metsähallituksen paimenviiktensa kanssa. Kokemukset ovat kojen konseptissa keskeisessä aseolleet hyvin myönteisiä. Pirteän massa on ympäröivä luonnonsuoPässin emännän Jaana Sulkavan jelualue. Meillä on Pirteässä Päsmukaan parasta ovat olleet iloi- sissä vastaava hieno tilanne, että voimme tarjota luontoelämyksiä set, viihtyvät asiakkaat. Metsähallituksen lanseeraamat paimenviikot ovat olleet hyvin suosittuja jo monen vuoden ajan. Eri puolilla Suomea oleviin luonnonläheisiin kohteisiin voi hakea viikon mittaisiin jaksoihin, tehtäviin kuuluu tilalla laiduntavien lampaiden hoito, juotto ja valvonta. Lukuisat halukkaat jäävät vuosittain ilman omaa Metsähallituksen paimenviikkoa, joten katseet kohdistuvat myös matkailuyrittäjien ja yksityisten mökinomistajien suuntaan. Voisivatko he vastata kysyntään, joka ilmiselvästi tällaisilla palveluilla on?

aivan lähellä. Asiakkaat katselevat ja toiset kuvaavatkin luontoa ja siksi vetovoimatekijästä on pidettävä huolta. Jatkatteko Pirteän pässin lammaspaimenlomaviikkoja ensi vuonna? – Ehdottomasti, ja silloin on taas uusia kujeita mukana matkailuohjelmatarjonnassa!

Teksti: Saara Ryhänen maisema- ja ympäristöasiantuntija, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo Kuva: Vanessa Weckström Etelä-Savon ELY-keskus

Maisemasta elämyksiä ja liiketoimintaa Elämysretkellä Sulkavan Linnavuorelle tutustuttiin muinaisten suomalaisten elämään ja ideoitiin uusia matkailupalveluita Lähialueen upeat kohteet voivat joskus yllättää. Sulkavalla sijaitsee Pisamalahden linnavuori, jonka arvellaan toimineen puolustuslinnakkeena myöhäisrautakaudella tai varhaiskeskiajalla. Linnavuoren historia heräsi eloon, kun Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ -hanke järjesti linnavuorelle retken teemalla Makuja muinaismaisemassa. Arkeologi oli paikalla kertomassa linnavuoren historiasta ja mahdollisista käyttötarkoituksista. Vuoren lähes pystysuora 40 metrin korkuinen kallioseinämä on tarjonnut luonnollisen suojan hyökkääjiä vastaan. Loivia rinteitä on aikanaan vahvistettu kivivalleilla, joiden jäänteet ovat yhä harvinaisen hyvin näkyvissä.

Maisema on kokonaisvaltainen elämys Retkellä koettiin vahvasti se, että maisema ei ole vain näkymä,

telemaan paikallisia perinneruokia. Toivottavasti tulevaisuudessa paikalliset yrittäjät voivat tutustuttaa yhä useamman matkailivaan se on kokonaisvaltainen elä- jan tähän mielenkiintoiseen retkimys. Linnavuorella retkeilijät aisti- kohteeseen. vat muinaismaisemaa maistellen, haistellen, tunnustellen, kuulostellen ja katsellen. Historiaa elävöitettiin esittelemällä rautakautisia ja keskiaikaisia pukuja ja koruja. Makunystyrät viritettiin tuhannen vuoden takaisiin tunnelmiin maistelemalla haudutettuja nauriita. Retki oli samalla esimerkki siitä, kuinka maisemaa voidaan hyödyntää matkailutoiminnassa. Maiseman avulla voidaan saada lisäarvoa tuotteille ja palveluille tai sen pohjalta voidaan kehittää suoraan tarjottavia palveluita. Retkeläiset pääsivät ideoimaan, millaisia maisemaan liittyviä matkailupalveluita he toivoisivat linnavuorelle. Moni toivoi opastettuja veneretkiä, sillä vesiteitse saavuttaessa linnavuoren näkee parhaiten koko jylhyydessään. Linnavuorelle lähdettäisiin mielellään myös esimerkiksi katsomaan historiallista näytelmää tai mais-

Teksti ja kuva: Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä-Savo

Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hankkeen toiminta-aika on 1.9.2015-31.8.2018. Tiedotushankkeessa tartutaan nopeasti ajankohtaisiin teemoihin. Tapahtumat, talkoot, infot, retket, luennot jne. ovat hankkeen toimintaa. Laadimme myös pieniä kulttuuriympäristön selvityksiä ja julkaisuja. Hanke toimii Etelä-Savon ja Keski-Suomen maakuntien alueilla ja sitä toteuttavat alueiden ProAgriat ja MKN Maa- ja kotitalousnaiset. Hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ja Keski-Suomen Ely-keskukset. www.maajakotitalousnaiset.fi/ kynahanke facebook > Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ

Haastamme teidät tekemään maisematekoja Ohjeet • Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa kilpailuaika päättyy 30.9.2017. • Pohjois-Karjalassa kilpailu on päättynyt 10.9. ja maakunnan paras maisemateko palkitaan Pohjois-Karjalan Järjestöjuhlassa 23.9. • Lähetä kuvailu maisemateosta, työn tekijöistä ja perustelut työn merkityksestä piirikeskusten maisema-asiantuntijoille (yhteystiedot alla). • Liitä mukaan valokuvia ja mahdollisia lehtileikkeitä. • Alueelliset maisemateot valitaan loka-marraskuussa 2017 • Valtakunnallinen voittaja julkistetaan Maaja kotitalousnaisten keskuksen varsinaisessa kokouksessa 23.11.

Maisemateko voi nostaa esille paikallisen kulttuuriympäristön arvoja, historiaa, tapahtumia ja ominaispiirteitä, lisätä yhteisöllisyyttä tai edistää kohteen säilymistä myös tuleville sukupolville. Kuva: Saara Ryhänen

Maa- ja kotitalousnaiset järjestävät kolmannen kerran Vuoden maisemateko -kilpailun. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi kilpailun teema on ”Itsenäisyyden merkit maisemassa”. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen toimii kilpailun suojelijana. Kilpailussa myönnetään maakunnallisia Vuoden maisemateko -tunnustuksia, joista valitaan valtakunnallinen Vuoden maisemateko.

Kerro maisemastasi - ehdota oman maakuntasi kohteita

si rakennusten tai rakennelmien kunnostusta tai kulttuurihistoriallisesti keskeisen alueen hoitoa tai hoidon suunnittelua, esim. Maisematekoon voivat osallis- muistomerkkialueen hoitoa. Kiltua sekä pienet että suuret teot pailuun voi osallistua myös työja kohteet. Teko voi nostaa esil- näytöksellä, kuten maalinkeitto-, le paikallisen kulttuuriympäristön päre- tai niittotalkoilla tai kiviaiarvoja, historiaa, tapahtumia ja dankorjausnäytöksellä. Teko voi ominaispiirteitä, lisätä yhteisöl- olla myös uuden kasvillisuuden lisyyttä tai edistää kohteen säily- istuttamista esimerkiksi itsenäimistä myös tuleville sukupolville. syyden kunniaksi. Myös kulttuuMaisemateko voi olla esimerkik- riympäristöön liittyvän piirteen ja

perimätiedon esille tuominen esimerkiksi kirjoitus, artikkeli, esitys, juttusarja, valokuvanäyttely tms. voi olla kilpailussa mukana. Vuonna 2016 valtakunnallinen Vuoden maisemateko -tunnustus myönnettiin Saarijärven Koskenkylä-Lehtolaan Keski-Suomeen ja vuonna 2015 kilpailun voitti Kuninkaanlähteen puhdistus Satakunnassa.

Kysy lisää: Maa- ja kotitalousnaiset/ ProAgrian maisema-asiantuntijat Etelä-Savo: Saara Ryhänen p. 040 486 8237 Pohjois-Karjala: Päivi Jokinen p. 040 301 2409 Pohjois-Savo: Sinikka Jokela p. 0400 571 643 sähköposti: etunimi.sukunimi@ maajakotitalousnaiset.fi

Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄn toimintaa kesällä Teksti ja kuvat: Saara Ryhänen

Niittytalkoilla kunnostettiin perinnemaisemia Mikkelissä Kokkovuoren niityllä ja Puumalassa Liehtalanniemen museotilalla. Perinnebiotooppiretkellä tutustuttiin luonnoltaan monimuotoiseen ja maisemaltaan lumoavaan Harjun tilaan Hartolassa.

Aidatonta laidunnusta lampaiden ja paimenkoirien avulla esiteltiin sekä Mikkelin Tuukkalassa sijaitsevalla Kokkovuoren niityllä että Karilan Peltopäivässä.

Puutarhojen historiaa oli esillä pyykkinaruilla Mikkelissä Karilan Peltopäivässä ja Joroisten Maistuva maaseutu-tapahtumassa.

Maa- ja kotitalousnaiset Etelä-Savo Tuoreimmat tapahtumat löydät: www.maajakotitalousnaiset.fi/es sähköposti: etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi tai etunimi.sukunimi@proagria.fi Kekriaiheiset ruokakurssit 23.9. Hirvensalmi 2.10. Juva 14.10. Kangasniemi 21.10. Heinävesi 4.11. Ihastjärvi, Mikkeli

Sadonkorjuu- ja Kekritapahtumat 7.10. Juva 18.11. Kerimäki, Savonlinna Makumuistoja vanhuksille 24.9. Juva Lisätiedot: Mervi Kukkonen, p. 040 842 3549

Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten edustajakokous 18.11.2017 - Kerimäen Makkolassa, Päivölän seurojentalolla - Kokouksen jälkeen Kekri-juhla

Makumuistoja mummoille ja papoille 6.-8.10. Maa-ja kotitalousnaisten yhdistyksiä kannustetaan järjestämään ohjelmallisia, muistoja herättäviä hetkiä palveluja vanhustentaloissa syksyllä, ja tuottamaan hyvää mieltä vanhuksille. Uutispuuro on jokaisen vanhuksen mieleen. Keittäkää puuro tai sopikaa palvelukeskuksen kanssa sen keittämisestä. Neuvotelkaa henkilökunnan kanssa järjestelyistä, joissa mahdollisimman moni asukas voisi tulla nauttimaan puurosta juhlasaliin. Ruokasalia voi koristella kekritapahtuman hengessä luonnon koristein. Ohjelma tuo lisäarvoa, joten kertokaa vaikkapa kekrijuttuja ja laulakaa yhdessä. Ilmoita kekritapahtumastasi ja makumuistotilaisuuksista omaan piirikeskukseesi tai www.maajakotitalousnaiset.fi/maistuvamaaseutu -sivujen sähköisellä lomakkeella.

Ruokatyöpajoja nuorille

Jäsenrekisteriohjelman käyttökoulutukset klo 18.00-20.30 17.10. Mikkeli, ProAgria Etelä-Savon toimisto. Ilmoittaudu 10.10. mennessä. 19.10. Savonlinnan seutu. Ilmoittaudu 10.10. mennessä. 31.10. Pieksämäen seutu. Ilmoittaudu 24.10. mennessä. Koulutus on maksuton ja suunnattu yhdistysten jäsenrekisterien hoitajille. Uudessa jäsenrekisterissä jäsentietojen ylläpito on helppoa ja yhdistykset pystyvät hyödyntämään laajemmin jäsentietoja. Ohjelmalla yhdistykset voivat mm. helposti lähettää jäsenilleen sähköpostia tai uutiskirjeitä sekä luoda kätevästi osoitetarrat kirjeisiin. Tiiviimpi yhteydenpito jäseniin luo uudenlaista yhteisöllisyyttä ja tuo lisää imua yhdistystoimintaan. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Mervi Kukkonen, p. 040 842 3549, mervi.kukkonen@ maajakotitalousnaiset.fi

Pohjois-Karjala 29.-30.9. Liperin Leipäpäivä & Traktorikynnön SM-kisat, Liperi 5.10. klo 17 Portaat yrittäjyyteen valmennus, Kukkolan tila Joensuu 20.9. klo 8.30-15 Eläinavusteiset menetelmät Green Care –palveluissa, Ollilan Tupa Liperi 11.10. klo 9-15 Eko- ja ympäristöpsykologi Kirsi Salonen Kolilla, Kolin Keidas Lieksa 19.10. klo 12-15 Asiakaspalvelun psykologia, Kukkolan tila Joensuu 1.11. ja 29.11. klo 9-15 Green Care –laatu- ja johtamisjärjestelmän valmennustyöpajat yrityksille ja henkilöstölle, Karelia Ammattikorkeakoulu Joensuu 8.11. klo 9-15 Yrityksen maiseman hyödyntäminen Green Care –palveluissa, Kukkolan tila Joensuu

Maa- ja kotitalousnaiset ovat toteuttaneet viime kevään aikana ja toteuttavat syksyn 2017 aikana Myllyn Parhaan Parasta Arjessa ruokatyöpajoja nuorille. Pohjois-Savossa työpajoja on toteutettu jo Kuopiossa, Suonenjoella, Varkaudessa ja Iisalmessa. Työpajassa nuoret pääsevät itse laittamaan ruokaa ja samalla voimme keskustella omantaloudenpidosta ja nuorten ruuanlaitto- ja ruokailutottumuksista. Pajat ovat olleet todella innostavia niin opettajalle, kuin nuorillekin. Lopuksi nuoret saavat vielä omaan kotiin viemisiksi Myllyn Parhaan tuotepaketin.

Leivotaan rukiista - leivontakilpailu

Pohjois-Savo la 30.9. klo 10 Näädänmaan kyläseuran Kekri-ruokakurssi. klo 18.30 Kekri-juhla Näädänmaan kylätalolla seuran 90. toimintavuoden merkeissä. Ohjelmassa mm. teatteri Vivateksen esittämä Omat avaimet –kuvaelma. Kekri-ruokailun (aloitetaan klo 18.00) takia ilmoittautumiset viimeistään ma 25.9. amanda.luostarinen@gmail.com tai p. 044 251 9477. 4.10.

Lapinlahden maaja kotitalousseuran Kekri-ruokakurssi. Lisätietoja sirkka.toiviainen@pp.inet.fi 7.10. Murtolahden maaja kotitalousseuran Kekri-ruokakurssi päivällä. Kekri-juhla illalla. Ohjelmassa mm. teatteri Vivateksen esittämä Omat avaimet –näytelmä. 14.10. klo 9.00-14.00 Suonenjoen Maaseutuseura ry järjestää kekrikurssin ja klo 15.00 alkaen Kekrijuhlan Vanhamäen Syke-talolla, Vanhamäentie 122, 77900 Suonenjoki Tiedustelut: senjariittakarhu@gmail.com 21.10. Lapinlahden maaseutuseura ry. järjestää Kekri-juhlan Lapinlahden lukiolla. Juhla alkaa kekribuffet-ruokailulla, jonka jälkeen ohjelmassa mm. Teatteri Vivateksen esittämä Omat avaimet - kuvaelma. 27.10. Vehmasmäen maaja kotitalousseuran Kekri-ruokakurssi illalla. 28.10. Vehmasmäen maaja kotitalousseuran Kekri-juhla klo 19. Ohjelmassa mm. teatteri Vivateksen esittämä Omat avaimet –näytelmä. 28.10. MTK-MAANINKA/Maaningan Maaseutunaiset Kekri-juhla 18.11. Pohjois-Savon maaja kotitalousnaisten edustajakokous Lapinlahti

Suomen juhlavuoden kunniaksi Pohjois-Savon maaja kotitalousnaiset sekä Kuopiokeskustan kehittämisyhdistys järjestivät leivontakilpailun. Kilpailussa leivottiin rukiista erilaisia leipiä tai leivonnaisia. Kilpailun kotileipurisarjassa voiton vei maistuvimmalla ruisleivällä sekä parhaalla ruisleivonnaisella Arja Mustonen-Raatikainen Nilsiästä. Kilpailussa kunniamaininnan ruisleivästä ja ruisleivonnaisista sai Raija Penttinen Nilsiästä.

Vuoden maaja kotitalousnainen Annetaan kunnia sille, jolle se kuuluu. Onko yhdistyksessäsi toimijaa, joka ansaitsisi tulla valituksi Vuoden Maa- ja kotitalousnaiseksi? Vuoden Maa- ja kotitalousnaisen valinnan kriteerejä ovat: - edistää alueellaan Maa- ja kotitalousnaisten toimintaa - toimii alueellaan aktiivisesti järjestön hyväksi - innostaa ja kannustaa muita naisia toimintaan mukaan Ehdotuksia voivat tehdä yhdistykset tai yksityiset henkilöt. Ehdotus palautetaan Pohjois-Savon Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskukseen 15.10.2017 mennessä.

Maistuva maaseutu -kekritapahtumat ja makumuistot juhlistavat Suomea Maa- ja kotitalousnaiset juhlistavat sata vuotiasta itsenäistä Suomea tarjoamalla maakuntien makuja Maistuva maaseutu -teeman alla. Maaseudun antimia maistellaan erityisesti kekrin merkeissä juhlissa, sadonkorjuutapahtumissa, ruokakursseilla, retkillä ja maaseudun ruokayrityksissä. Mieleenpainuvia elämyksiä on luvassa myös Makumuistoja -tapahtumissa, kun maaja kotitalousnaiset tarjoilevat perinteisiä herkkuja palvelutaloissa niille, jotka eivät itse tapahtumiin pääse. Maistuva maaseutu -kampanjan tavoitteena on herättää unohtunut kekriperinne uuteen kukoistukseen sekä siirtää ruoka- ja tapaperinteitä uusille sukupolville. Yhteisöllisten tapahtumien myötä

kasvatetaan ylpeyttä maaseudusta maistuvien makujen ja elämyksien lähteenä sekä lisätään kiinnostusta maakuntien ruokaperinteitä ja raaka-aineita kohtaan. Tavoitteena on myös lisätä alueellista ja paikallista yhteisöllisyyttä sekä luoda uusia perinteitä yhteisöllisyyden tukemiseksi.

rastuksen antimia. Juhlissa myös laulettiin, leikittiin, tanssittiin ja ennustettiin tulevaa. Kekristä voi koostaa omanlaisensa tapahtuman, mutta usein keskiössä on ruoka ja vuoden sato, yhteinen tekeminen ja juhliminen. Syksyn aikana Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskukset ja yhdistykset järjestävät yhteensä yli 100 tapahtumaa Maistuva maaseutu Kekri on -teeman alla. Tervetuloa mukaan sadonkorjuun juhla kekrijuhliin ja makumuistoja taKekriä vietettiin ennen sadon- pahtumiin! Maistuva maaseutu on osa korjuun päätyttyä, yleensä pyhäinpäivän tienoilla lokakuun lo- Syödään yhdessä -kokonaisuutta pulla. Kekripidoissa pöydät not- ja siten juhlavuoden virallista ohkuivat sadonkorjuun ja syysteu- jelmaa.

Tuo omenasi Sorsasaloon maaja kotitalousnaisten mehuasemalle - puristamme sinulle terveellistä omenamehua. Varaa aika www-sivujen kautta kirjautumalla osoitteeseen https://proagriapohjoissavo.avoinna24.fi tai soita 7.8. alk. ma-to klo 9-13 p. 020 747 3686 Osoite mehustamolle on Puikkarintie, Sorsasalo. Mehustuksen hinta on: pastöroitu 1,50 EUR/kg pastöroimaton 1,20€EUR/kg Ajanvarauksella varmistamme omenillesi sopivan ja riittävän pituisen mehustusajan. Ilman ajanvarausta omenia ei voi tuoda mehustukseen. Mehustusta ei alussa ole joka päivä, mutta sadon kypsyessä mehuasema toimii useampana päivänä. Mehuasema sijaitsee Kuopion Sorsasalon raviradan tallikahvion päädyssä. Mehuaseman käynnistyttyä opasteet ohjaavat paikalle.

Seurantalojen korjausavustusten haku on alkanut - jaossa myös erillisavustus kuntokartoituksiin. Hakemukset on toimitettava Suomen Kotiseutuliittoon viimeistään 30.9.2017. Seurantalojen korjausavustukset vuodelle 2018 ovat nyt haettavana. Seurantalojen korjausavustus on tarkoitettu seurantalojen kunnostamiseen, käytettävyyttä parantaviin korjauksiin sekä talojen kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämiseen. Avustusta voi hakea yhteisö, joka omistaa vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Seurantalojen korjausavustusta haetaan sähköisessä verkkopalvelussa.

Erillisavustus kuntokartoituksiin Tänä vuonna on haettavana lisäksi seurantalojen kuntokartoituksiin tarkoitettu erillisavustus, jota jaetaan vähintään kahden seurantalon omistavan yhteisön muodostamille ryhmille. Erillistä avustusta kuntokartoituksiin haetaan Suomen Kotiseutuliiton

sivuilla olevalla tulostettavalla lomakkeella. Avustusten jakamisessa kiinnitetään huomiota talon kulttuurihistorialliseen arvoon sekä kansalaistoiminnan kokoontumistilojen tarpeeseen alueella. Ratkaisevassa osassa avustuksia myönnettäessä ovat hyvät korjaussuunnitelmat. Vuonna 2017 korjausavustusta myönnettiin 168 seurantalon omistavalle yhteisölle yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Hakijoina oli 261 eri yhteisöä. Seurantalojen korjausavustus on valtionavustus, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Avustusten myöntämisen edellytyksenä on,

että opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa tarvittavat määrärahat. Avustusten myöntämisestä päättää Suomen Kotiseutuliiton hallitus Seurantaloasiain neuvottelukunnan lausunnon perusteella helmi-maaliskuussa 2018. Määräraha avustuksiin varataan valtion talousarviossa veikkausvoittovaroista. Lisätietoja: Sanna Käyhkö tiedottaja-hankesihteeri, Suomen Kotiseutuliitto p. (09) 612 63223 sanna.kayhko@kotiseutuliitto.fi www.seurantalot.fi twitter: @seurantalot

Seurantalojen korjausavustusten hakeminen: www.kotiseutuliitto.fi/seurantaloavustukset

Kolmisopen Maa- ja kotitalousseura Ry vietti 20.8. 2017 70-vuotisjuhlaa. Juhla vietettiin entisellä Kolmisopen koululla. Juhlassa syötiin Kekri-teemalla lähilihasta tehtyä keittoa, nähtiin ohjelmaa ja kuultiin musiikkiesityksiä mm. maaja kotitalousnaisten laulu. Juhlapuheen piti ProAgria Pohjois-Savon hallituksen varapuheenjohtaja Sirpa Lintunen. Juhlassa palkittiin pitkään yhdistyksen luottamistehtävissä olleet henkilöt. Hopeiset järjestömerkit, kuvassa vasemmalta Aino Hartikainen, Raija Penttinen, Eila Väänänen, Suoma Väänänen. Pronssinen Koti peltojen keskellä –mitali: Kalervo Penttinen ja Arto Väänänen Kolmisopen Maa- ja kotitalousseuran historiikin kirjoitti Raija Penttinen.

TAPAHTUMAKALENTERI Lisätiedot ja Ilmoittautumiset: ProAgria Etelä-Savo, p. 0400 261 094 tai www.proagria.fi/tapahtumat sähköposti: etunimi.sukunimi@proagria.fi

Menesty maidolla/Lihaa Etelä-Savosta -hankkeet

Pienryhmät • Toimisto ja paperit järjestykseen 28.9. Juva • Investointia suunnittelevien sparrausryhmä 3.10. Mikkeli • Lean -pienryhmä II 18.10. • Sopimuskumppanuudesta varmuutta rehuyhteistyöhön -pienryhmä 13.10. • Mahtavat mammat ja vankat vasikat -emolehmäpienryhmä aloittaa 19.10., Juva, Atria yhteistyö • Potrat pojat ja topakat tytöt -loppukasvatuspienryhmä aloittaa 20.10. Juva, Atria yhteistyö Teemapäivät • Nautojen kivun tunnistaminen ja hoito (ELT Ann-Helena Hokkanen) 27.9. Mikkeli/etä • Eväitä arjen johtamiseen - Lean avuksi maatalouteen -seminaari 5.10. Pieksämäki • Vahvat vasikat -teemapäivä maitotiloille 2.11. (huippuosaaja Minna Norismaa) alustavasti Juvalla/etä Opintomatkat/Muut tapahtumat • Lean opintomatka Tanskaan 23.-26.10. Lean-pienryhmien maito- ja lihatiloille Lisätiedot Liisa Heinonen, p. 043 824 9506 ja Mervi Ukkonen, p. 040 728 7263 www.proagria.fi/lihaaeteläsavosta ja www.proagria.fi/menestymaidolla

Marjamaat -hanke

www.bam54.se

• Herukkatyöpajat 5.10. (talous) ja 8.11. (tuoreherukan viljely), paikka ilmoitetaan myöhemmin. • Luomumarjatyöpajat, syksy 2017 • Uutta mansikan- ja vadelmanviljelyyn -info, lokakuu 2017 • Tutustumisretki Keski-Suomeen, marraskuu 2017 Muutokset mahdollisia. Lisätiedot Mirja Tiihonen, p. 0400 638 138 ja www.proagria.fi/marjamaat

Katras-hanke

Pienryhmät • Nou hau käsittelyryhmä, sisäruokintakausi, lokakuu 2017 • Talousryhmä, loka-marraskuu • Uhkeat uuhet, uusi ryhmä ja edellisen ryhmän yhteenveto, syksy 2017 Teemapäivät • Kerintäkoulu, Pohjois-Karjala Opintomatkat • Ruotsi 6.-9.11. ajankohta ja ohjelma tarkentuvat lähempänä Lisätiedot Sari Heltelä. p. 040 593 7528 ja www.proagria.fi/katrashanke

Ravinnepiika

• Salaojitus -teemapäivä ja salaojien huuhtelunäytös 21.9. klo 10-14 Mikkeli, Karilan tutkimusasema Lisätiedot Saara Ryhänen, p. 040 486 8237

Kipakka-hanke • Sopimustuotanto -teemapäivä 18.10. • Sopimuskumppanuudesta synergiaetua kasvitiloille ja karjatiloille pienryhmä, alkaa sopimustuotanto-teemapäivässä 18.10. • Luomuviljan sopimustuottajat pienryhmä, alkaa sopimustuotanto -teemapäivässä 18.10. Lisätiedot: Tuomas Ruottinen p. 043 8267888 ja Iina Haikarainen p. 043 8270632

Tunne asiakkaasi – palvele kilpailukykyisemmin • Opintomatka ELMA-messuille Helsingin Messukeskukseen 11.11. Lisätiedot: Suvi Korhonen, p. 043 824 9505

Työllistävä maaseutu -hanke

• Aamupalakoulutukset työllistäville ja työllistämistä suunnitteleville yrityksille, á 30 euroa + alv 24 Työnantajan työkalupakki – vastuut, velvollisuudet, asiakirjamallit, ohjeet 3.10.2017 Tuottavan työntekijän löytäminen – onnistunut rekrytointi 17.10.2017 Työhaastatteluvalmennus 14.11.2017 Työsuhteen haasteet ja ongelmatilanteet 28.11. • Johtamistaitovalmennus, kokonaisuus 400 euroa + alv 24 tai 150 euroa + alv 24 / teema Teema 1: Itsensä johtamisen taidot – Potentiaali peliin! 6.10. ja 20.10. Teema 2: Muutosvalmennus – Muutoksella menestykseen 3.11. ja 17.11. Teema 3: Esimiesvalmennus – Yrittäjästä esimieheksi 1.12. ja 15.12. Lisätiedot: Niina Koponen, p. 043 826 7883

Unelmakauppa – elintarvikkeesta euroja hanke

satoa Cresco®maanparannuskalkeilla Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkealuokkaista satoa pidempään.

• Unelmaleiri -opintomatka 10. -11.10. Pohjanmaalle oman tilan tuotteita jalostaville, myyville tai sitä suunnitteleville maaseutuyrittäjille. • Seuraa syksyn koulutustarjontaa: facebook.com/groups/unelmakauppahanke Lisätiedot: Kirsi Mutka-Paintola, p. 043 826 7882

Startti -hanke

• Startti-valmennus pienyrittäjille, kokonaisuus 500 euroa+ alv 24% Valmennuksen teemat: Yrityksen kehittämisen työkalut, oman työn organisointi, hinnoittelu, talouden suunnittelu ja seuranta, myynti- ja markkinointi, tilinpäätös, työntekijän palkkaaminen, tuotekehitys Valmennus sisältää lisäksi 1-2 yrityskohtaista ohjauspäivää. Aloituspäivä 26.9. Lisätiedot: Jukka-Pekka Keronen, p. 043 826 7885 Seuraa päivityksiä ja lue lisää tapahtumista ProAgrian verkkosivuilla www.proagria.fi/tapahtumat

Alueesi tapahtumat, koulutukset, infopäivät ja ilmoittautumiset helposti

Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com

etela-savo.proagria.fi/tapahtumat pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat pohjois-savo.proagria.fi/tapahtumat

Kun Suomi täyttää 100 vuotta, kohtaavat kyntömestarit Liperissä Pohjois-Karjalan suurin, vuoden 2017, maatalousalan tapahtuma Aika: 29.-30.9.2017, klo 9:00 – 16:00 molempina päivinä Kuva: Harri Leppala

Paikka: Liperissä, käynti tapahtuma-alueelle Keskustieltä Kalliolantien kautta Traktorikyntö on ollut vuodesta 1953 alkaen kilpailumuoto, jonka avulla suomalaiset viljelijät ovat pystyneet näyttämään omaa ammattitaitoaan niin omalle ammattikunnalleen kuin maatalouden ulkopuolisellekin väestölle. Pohjois-Karjalassa traktori-

kynnön suomen mestaruuskilpailut on järjestetty viimeksi Kiteellä vuonna 1997. Vuoden 2017 traktorikynnön SM-kilpailut järjestetään Liperissä 29.- 30.9.2017. Kilpailujen paikallisena järjestäjänä toimii PohjoisKarjalan Agrologit ry, yhteistyössä

SM-Kyntö ry:n kanssa. SM-kyntö ry on perustettu vuonna 2014 vastaamaan kynnön kilpailutoiminnasta ja edistämään kyntöharrastusta. Kynnön Suomen Mestari edustaa maatamme MM –kisoissa joulukuussa 2017 Keniassa. Kilpailusarjoja on neljä: yleinen

Näytteilleasettajat

Ohjelma Perjantai 29.9.

9:10 Traktoriparaati 9:30 Traktorikynnön SM-kilpailujen avaus, Liperin kunta 10:30 – 14:00 Sänkikyntö kilpailu 15:30 Tulosten julkistaminen MTK:n polkutraktoreiden luovutus Liperin päiväkodeille, lapsille oma testiajorata sekä koululaisten leipäpäivään liittyvä rastitehtävä.

Lauantai 30.9.

9:10 Traktoriparaati 9:30 Toisen kilpailupäivän avaus, Ministeri Anu Vehviläinen 10:30 – 14:00 Nurmikyntö kilpailu 15:30 Tulosten julkistaminen ja palkintojen jako

Oheisohjelmaa mm:

Vanhojen koneiden kyntönäytös / tule ja kokeile itse kyntämistä. Marttojen ravintolassa myynnissä keittoa, kahvia ja grillimakkaraa. Vain käteismaksu.

Ajo-ohje: Kuopion ja Varkauden suunnasta tulevat: VT 9 Käsämän Teboilin kohdalta oikealle tielle nro 482, seuraa opasteita Joensuun suunnasta tulevat: VT 9 Ylämyllyn Shellin kohdalta vasemmalle tielle nro 476, seuraa opasteita Huomioi liikennejärjestelyt, henkilöautojen ajo kilpailualueelle Keskustieltä Kalliolantien kautta. Ryhmäbussien pysäkki on koulukeskuksen pihassa, josta nonstop katujunakuljetus kyntöalueelle. Liperin tori toimii ryhmäbussien parkkialueena Ilmainen linja-autokuljetus vain lauantaina Joensuusta Liperiin Ylämyllyn Shellin kautta. Lähtö Joensuusta Siltakadun matkailijapysäkiltä klo 8:15, 9:30 ja 10:45. Paluukyydit klo 13:00, 14:30 ja 16:15. Maksuton sisäänpääsy. Tapahtuma on nurmipintaisella pellolla, joten huomioi oikeanlaiset jalkineet. Kartta tapahtuma-alueesta www.sm-kynnot.fi

Arla Oy, Itä-Suomi Autotalo Laakkonen Oy Berner Oy, Viljelijän Berner Biokymppi Oy Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Faba osk Finnlacto HKScan Juuan Dolomiittikalkki Oy Koneveijarit Oy Lihakunta, Atria ja A-Tuottajat Liperin Höyläämö Oy Maaseudun tukihenkilöverkko Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela MaKoSa Oy Maveplan Meltex Oy Plastics Metallipalvelu Hartikainen Oy MTK Pohjois-Karjala MTK Pohjois-Karjala / Vipuvoimaa viljelijälle -hanke Osuuskunta ItäMaito Osuuskunta Maitomaa Pohjois-Karjalan Siemen ProAgria Pohjois-Karjala ry Salaojaurakointi Eero Lappalainen Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry UMS-Palvelu Oy Uponor Suomi Oy Yara Suomi Oy

sarja sekä sarka- että paluuauroille, nuorten sarja sarka-auroille ja veteraanikoneiden sarja sarkaauroille. Lisäksi tänä vuonna on mukana uutena sarjana farmisarja, ns. jokamiesluokka. Farmisarja on suunnattu kilpailijoille, jotka haluavat kokeilla taitojensa riittä-

Maatalouskoneiden työnäytökset Agritek ja LH-Osa Oy Konekesko Oy NHK-Keskus Oy Ravinnerenki -hanke Valtra ja Pel-tuote Oy

vyyttä kilpakynnössä omalla käytettävissä olevalla kalustolla. Sekä farmisarjan että veteraanikoneiden sarjan kilpailut ovat yksipäiväisiä ja kisataan sängellä. Muissa sarjoissa kilpaillaan kahtena päivänä; perjantaina sänkikynnössä ja lauantaina nurmikynnössä.

Yhteystiedot: Jukka Heikkinen Pohjois-Karjalan Agrologit ry puh. 044 558 2049 email: jukka.heikkinen@gmail.com Arto Ruuska Pohjois-Karjalan Agrologit ry puh. 040 513 1191 email: arto.ruuska@hotmail.com Juhani Kivistö, SM-Kyntö ry puh. 044 020 9227 email: juhani.kivisto@phnet.fi

Kynnöstä leipään 100 vuotta -viikonlopun muu ohjelma MTK 100 vuotta, Elämän eväitä -seminaari perjantaina klo 13:00 Tähkä-museolla Liperin Leipäpäivä -tapahtuma koulukeskuksessa

Ismo Näkki, SM-Kyntö ry puh. 044 022 0727 email: nakki.ismo@gmail.com www.sm-kynnot.fi Facebook.com/smkynnot Twitter @SMkynnot2017 email: smkynnotliperi@gmail.com

Koneita ja kohtaamisia – KoneAgria Tampereella lokakuussa KoneAgria-näyttely pidetään 12. - 14.10. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Näyttelyyn on tulossa kattava läpileikkaus kotimaisesta maatalouskone- ja tarviketarjonnasta. Näyttelystä on tulossa monipuolinen, sillä paikkamyynti on käynyt vilkkaana. Koko lähes kolmen hehtaarin näyttelyalue on myyty loppuun. Mukana ovat kaikki keskeiset toimijat niin kone- kuin tuotantopanoskaupastakin. Näytteilleasettajat ovat lisäksi ahkerasti ilmoittaneet tuotteitaan näyttelyn uutuustuotekisaan, joten uusia ratkaisuja on luvassa, sanoo näyttelypäällikkö Marko Toivakka.

Tule ja osallistu Tänä vuonna näyttelyn painopiste on viljassa sekä sika- ja siipikarjataloudessa. Seminaarit ja tietoiskut täydentävät näyttelyn ammatillista antia. Seminaareissa käsitellään mm. luomuun siirtymistä, maan peruskuntoa, aurinkoenergiaa, maatilan yhtiöittämistä, täsmävil-

jelyä ja digitalisaatiota sekä pihvilihan hintaa. Tule ja osallistu keskusteluun seminaareissa ja näyttelyosastoilla. Konekaupan ja tuotannon asiantuntijat ovat valmiina kohtaamaan maaseudun ammattilaiset kasvotusten.

Kuva: Janne Parri

Liput kätevästi sähköisestä lippukaupasta Pääsyliput saat kätevimmin sähköisestä lippukaupasta osoitteesta www.koneagria.fi. Sieltä saa mukavasti myös ryhmäliput. Tänä vuonna Matkapojat järjestää bussikuljetuksia näyttelyyn. Lisätietoa Matkapoikien sivuilta osoitteesta www.matkapojat.fi/koneagria

Farmari 2019 järjestetään Mikkelissä uudistuneella näyttelyalueella Seuraava Farmari -maatalousnäyttely järjestetään Mikkelissä 2019. Tapahtuman järjestämisestä vastaa ProAgria Etelä-Savo. Farmari rakentuu Mikkelissä täysin uudistuvalle näyttelyalueelle. Talvella 2018 Kalevankankaan alueelle valmistuu uusi liikunta- ja messuhalli Saimaa Stadiumi, joka tuo lisää tilaa näyttelyn sisäosastoille ym. palveluille. Tämän lisäksi Farmarin järjestämistä palvelevat ravirata, kaksi jäähallia, raviradan valjastusalue talleineen ym. erin-

omaiset puitteet. Alueelle rakennetut uudet laajat päällystetyt pysäköintialueet toimivat Farmarissa ulko-osastojen alueena ja tuovat säävarmuutta tapahtuman järjestämiseen. Uusi näyttelyalue sijaitsee raviradan välittömässä tuntumassa. Alue kokonaisuutena on erinomainen isojen tapahtumien järjestämiseen. Se on kompakti urheilupuistomainen kokonaisuus ja etäisyydet ovat lyhyet. Mikkelin keskustasta alueelle on vain kaksi kilometriä.

Itä-Suomessa elintarvike-, metsä- ja biotalouden merkitys on suuri

matkailijat ja saada heidät tutustumaan näyttelyssä suomalaiseen nykyaikaiseen maaja elintarviketalouteen, metsätalouteen sekä maaseudun yritystoimintaan.

Farmari on alan kohtaamispaikka

Farmari -maatalousnäyttely on aito ammattinäyttely, joka tarjoaa uutuuksia, asiaa ja elämyksiä. Farmari on alan ammattilaisten Farmari on maatalouden ja maaja kuluttajien kohtaamispaikka. seudun suurkatselmus. Aiheiltaan Ruokasektori, metsävarojen hyö- Farmari koostuu kokonaisuuksisdyntäminen ja biotalous kokonai- ta: ammatti, tieto, taito, maku, suutena kehittyvät tällä hetkellä vapaa-aika ja tori. Farmarin ehhuimaa vauhtia ja Farmari esitte- dottomia vetonauloja ovat konelee alan kehityssuunnat ja uutuu- osasto ja sen uutuudet, ammatdet. Mikkelissä Farmarin on mah- tilaisten koostama näyttävä kotidollista saavuttaa myös alueen eläinosasto ja vahvat tieto-osaslukuisat vapaa-ajanasukkaat ja tot. Ruoka ja erityisesti suomalai-

IS - UNÄR E H N V E I S JA K I IKO PAN R M E JA K A

Saapas nyt

erinomaiset erinom rinomais i mais iset set k kiv kivennäiset v

Kun tilaat K 1 000 kg

rakeisia rake kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä tai 2 000 kg muita jauheisia kiv kivennäisiä venn ennäis äisiä iä kerralla kerral ker ralla la

Kaupan päälle

Nok Nokian kian Jalkineiden Kontio-klassikkosaappaat Kontio-kla kl

Ne aidot ja alkuperäiset, alkupe jotka on suunniteltu meidän suomala suomalaisten jjalkoihin. Saapas on jämäkkä, ryhdikäs ryhdikäs ja erittäin laadukas. Värivaihtoehtoinaa kampanjassa kamp kamp panjassa musta tai punainen.

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusentahtirehut.ﬁ

Kampanja voimassa 31.10.2017 asti Saat halutessasi edun alennuksena. Myynti: maatalouskaupat

RAVINNETASAPAINO KUNNOSSA? SELVITÄ PELTOJESI TILANNE VILJAVUUSTUTKIMUKSILLA Tutustu markkinoiden kattavimpaan analyysitarjontaan kotisivuillamme www.viljavuuspalvelu.fi

Puh. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli Puh. 044 5885262 • Sammonkatu 8 • 90570 Oulu

Avoinna: to - pe klo 9 -17 la klo 9 - 16 Liput: 18,- / 13,-

nen ruoka on aina tärkeällä sijalla Farmarissa. Itä-Suomessa myös metsällä eri osa-alueineen on Farmarissa keskeinen rooli. Farmari järjestetään nykyisin joka toinen vuosi. Tänä vuonna Farmari järjestettiin Seinäjoella ja tapahtumassa vieraili 94.000 kävijää.

Näyttelypaikkojen varaaminen käynnistyy syksyllä 2018 Farmari -maatalousnäyttelyn kehittymisen varmistamiseksi ProAgria Keskusten Liitto ja Keskukset ovat päättäneet, että Farmarille valitaan valtakunnallinen näyttelyjohtaja, joka vuoden 2019 Farmarista alkaen osallistuu Farmari -näyttelyjen järjestelyihin. Tehtävään on nimitetty Henri Honkala, joka on toiminut monissa Farmari -näyttelyissä näyttelypäällikkönä. Hänellä on vahva osaaminen ja kokemus näyttelytapahtumien organisoinnista ja toteutuksesta. Farmari 2019 näyttelypäälliköksi on nimetty Kirsi Mutka Paintola ProAgria Etelä-Savosta. Farmari 2019 -maatalousnäyttelyn valmistelut ovatkin jo käynnistyneet. Näyttelypaikkojen varaaminen avautuu syksyllä 2018. Farmariterveisin Heikki Pahkasalo toimitusjohtaja ProAgria Etelä-Savo Ota yhteyttä Farmari 2019 liittyen: Heikki Pahkasalo, näyttelyn toimitusjohtaja p. 040 583 4890 heikki.pahkasalo@proagria.fi Henri Honkala näyttelyjohtaja p. 040 827 7100, henri.honkala@proagria.fi Kirsi Mutka-Paintola, näyttelypäällikkö p. 043 826 7882 kirsi.mutka-paintola@proagria.fi

HenkilĂśstĂśuutiset ProAgria: etunimi.sukunimi@proagria.fi Maa- ja kotitalousnaiset: etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi

EtelĂ¤-Savo

Pohjois-Savo

METSĂ&#x201E;OPIT VALTIMOLTA MetsĂ¤ssĂ¤ on reilu meininki!

Marko Nissinen aloitti tyĂśt elokuun lopulla ProAgria Pohjois-Savon talousasiantuntijana. TyĂśtehtĂ¤viin kuuluvat Likwi-laskelmat, budjetit, tilinpĂ¤Ă¤tĂśkset sekĂ¤ muu talousneuvonta. Toimipaikkani sijaitsee Iisalmessa. Markon tavoittaa numerosta 043 824 7615.

Talouden ja omistajanvaihdosten asiantuntijaksi on nimetty 15.5. alkaen Tiia Tamlander, KTM ja oikeustieteen tohtoriopiskelija. Toimialueena on koko EtelĂ¤-Savo, toimipiste MikkelissĂ¤. Puhelimitse Tiian tavoittaa numerosta 043 826 7881.

a metsĂ¤alall

tust Aikuiskoulu

Ăśn ammattilaiselle!

HyvĂ¤ tyĂśpaikka kĂ¤ytĂ¤nn

MetsĂ¤koneenkuljettaja y Harvesteri tai ajokone y 9.1.2018â&#x20AC;&#x201C;29.3.2019

Kaivinkoneenkuljettaja y MetsĂ¤nparannustyĂśt y 9.1.2018â&#x20AC;&#x201C;27.10.2018

Pohjois-Karjala

Puutavara-autonkuljettaja y 9.1.2018â&#x20AC;&#x201C;27.10.2018

MetsĂ¤koneenasentaja y 9.1.2018â&#x20AC;&#x201C;31.5.2019 y Monimuoto-opiskelu

LisĂ¤tietoja ja haku koulutukseen:

www.koulutuskalenteri.fi Opetus, ruoka ja majoitus ovat maksuttomia. Opetushallitukselle tilitettĂ¤vĂ¤ tutkintomaksu on 58 â&#x201A;Ź.

Marita JĂ¤Ă¤skelĂ¤inen aloitti tyĂśt syyskuun alussa ProAgria Pohjois-Savossa nurmiasiantuntijana. TyĂśtehtĂ¤viin kuuluvat viljelysuunnitelmat, tukihaut, Neuvo2020-palveluista ympĂ¤ristĂś ja kasvinsuojelu sekĂ¤ nurmipienryhmĂ¤t ja muut nurmentuotantoon liittyvĂ¤t tehtĂ¤vĂ¤t. ToimipisteenĂ¤ on Kuopion toimipiste ja hĂ¤net tavoittaa numerosta 042 825 1210.

Terhi Tammela on aloitti kirjanpitĂ¤jĂ¤nĂ¤ tilitoimistossamme Joensuussa 14.8. Terhi on toiminut aiemmin mm. maitotilayrittĂ¤jĂ¤nĂ¤. Terhin tavoittaa sĂ¤hkĂśpostitse ja puhelimitse 040 301 2443.

www.pkky.fi/valtimo

%CCP; GCEb JCNbb FOJ;OEM?HM;

Suomen Rehu kivennĂ¤iset kehityksen kĂ¤rjessĂ¤ jo 90 vuotta!

KuumakĂ¤sittelyĂ¤ kestĂ¤vĂ¤ elĂ¤vĂ¤ hiiva

â&#x2014;?

/HKPlQ SlLYl DQQRV YDLQ J SY

â&#x2014;?

6F &1&0 ,

$QQRVWHOX WDVDLVHVWL UHKXXQ VHNRLWHWWXQD HVLP UHKXWHKWDDQ NLYHQQlLVHQ YDOPLVWDMDQ WDL UDKWLP\OOlULQ DYXV WXNVHOOD

â&#x2014;?

3;CEONOMN;J;

y 6lLO\WWll S|WVLQ S+ Q

RSWLPDDOLVHOOD WDVROOD

y 9lKHQWll KDSDQS|WVLQ ULVNLl

y 6XRVLL PLNURELHQ XXGLVNDVYXD

LisĂ¤tietoja, ota yhteyttĂ¤ Oy Farmika Ab 08700 Lohja S LQIR#IDUPLND IL

/HVDIIUHQ MDORVWDPD KLLYDNDQWD 1&<& /DDGXNDV SURELRRWWL HGLVWlPllQ HOlLQWHVL WHUYH\WWl

%Sr>SN

y 3|WVLQ WRLPLQWD WHKRVWXX

MD HQHUJLDD V\QW\\ HQHPPlQ OLKDVWHQ MD XWDUHHQ Nl\WW||Q y /LVll PDLGRQ PllUll y 3DUDQWDD NDVYXD MD WHKRVWDD UHKXQ K\YlNVLNl\WW|l y .\V\ HOlYll KLLYDD $FWLVDILD

UHKXQ WRLPLWWDMDOWDVL

HANKI NYT KIVENNĂ&#x201E;ISET SUOMALAISELLA DESIGNILLA! Suomen Rehu kivennĂ¤iset ovat vuosien saatossa kehittyneet suomalaisten tilojen tarpeiden ja uusimman tutkimustiedon mukana. 100-vuotiaan Suomen juhlan kunniaksi yli 1200 kg Suomen Rehu kivennĂ¤isiĂ¤ 1.9.-13.10.2017 tilanneille kaupan pĂ¤Ă¤lle upea, kotimainen luontohenkinen Miikon design lahjapaketti! (arvo 100 â&#x201A;Ź)

Lahjapaketti sisĂ¤ltĂ¤Ă¤ virallisen Suomi 100 -tunnuksella varustetun koivuvanerisen KuusimetsĂ¤-leikkuulaudan, koivuvanerisen Hirvi-pannunalusen sekĂ¤ kĂ¤tevĂ¤n ja tyylikkĂ¤Ă¤n patalapun, joka on valmistettu pohjoismaisesta hirvennahasta ja villahuovasta. Miiko lahjatuotteet valmistuvat vastuullisesti suomalaisten ammattilaisten kĂ¤sissĂ¤. Tuotteissa villi pohjoisen luonto kohtaa skandinaavisen muotokielen vastustamattomalla tavalla.

Lahjavinkki isĂ¤lle 12.11.

Valmistaja

Tuotteet tilattavissa myĂśs verkkokaupasta www.hankkÄła.fi Maailman johtava hiivatuotteiden valmistaja

3UR$JULD ,WDĹ´ 6XRPL OHKWL QUR B B [ LQGG

Silva Metsänäyttely kiittää! Syyskuun alkupäiville siirretty Silva Metsänäyttely sai n. 26 000 vierailijaa. Metsä kutsuu huomiseen! –teeman kutsu kuului laajalle kävijäjoukolle. Erityisesti lapset ja nuoret löysivät opettajien ja ohjaajien keralla Silvan. Tulevaisuuden päättäjät ja maaja metsätilojen omistajat marssivat iloisina alueella, tutustuen kiinnostuneena näyttelyn tarjontaan.

Ratsastajapoliisit johdattivat Silva-kulkueen kaupungin halki näyttelyalueelle. Mukana Ratsumieskillan rakuunat, lotta, suomenhevoset, metsäalanopiskelijoita, tukkilaisia ja hyppäsipä näyttelyn johtokin matkan varrelta lantakärryjen kyytiin. Näytteilleasettajat saivat kiitosta kävijöiltä monipuolisista osastoista ja kiinnostuneita asiakkaita riittikin molempina päivinä runsaasti.

Laulurinne tarjosi hyvät puitteet tapahtumalle, ja käytössä oli taustalla näkyvä iso ”sateenvarjo” Laulurinne. Koululaiset nauttivat välillä eväitään varjon suojassa.

Maatalouden pankki- ja vakuutuspalveluiden asiantuntija

;ėįįėøjÞÎÎÄġçÞġÙjjÙÙ ġøjĐjėġÙjjĤjÐçį ÞġøjÞÎÎÄÃġÍjġĻjÎįįĤįėøjÐĻ ÐįÄ ÞġçėjjÍjþġ5 ÄÐĤoġ ėjjĤġjėÄjÞĤįÞĤÄÍjÃjøįjġÎjÄÎÄėėjġÙjjĤjÐçį ÞġĐjÁçÄĤįėjėÄçÄėėj ġøjÞÎÎÄøjÐĻ ÐįÄėėjġė Îoġ ĻjÎįįĤįÎėÄėėjþġ ėĤįġėÄÄėġĤįĤĤįįÞġÐoÁÄÎçÞĤĤçĐÄÄėÄġÍjġĤçĤ jġÄĤė ġėjjĤġÐjjÍjÞġĤjĐÍçÞÞjÞġÎjÄÎÄėĤjġ °ÞjÞėėÄøjÐĻ ÐįÄėĤjġė ÎoġøjĐÁjjÞġjėÄjÞĤįÞĤ ÙįÎė ÞġÃġjÄÞjġøjÄÎjÐÐÄė ėĤÄþġQjĐÍçÞĤjjÙÙ ġÎįįÐįĻjĤġ ÙÙþġÙjÎėįÐÄÄÎ ġĐjÁçÄĤįė ġĻjĐjÄÞÁçÄĤç ġĻjÁÄÞÎçĻjÎįįĤįÎė Ĥ ġÐjÄÞçøÄÐÐÄė ĤġøjÐĻ ÐįĤġė Îoġ Á ÞÎÄÐêĻjÎįįĤįÎė Ĥþġ ġ QįÐ ġÎoĿÙooÞġ;ėįįėøjÞÎÄėėjġĤjÄġÐį ġÐÄėooġçėçÄĤĤ ėĤjġçøþ°ĠÙjjĤjÐçįėþġ

Kiitos kaikille kun olitte mukana ja tavataan taas! Anu Pesonen näyttelynjohtaja

bÁ ėėoġÁĿĻoġĤįÐ þġ

SILOMIX®

— TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN SILOMIX WET S

S Sisältää nopeasti ja tehokkaasti pH:ta alentavia maitohappobakteereita, jotka a ttoimivat kosteassa rehussa.

SILOMIX FERM S

Valitsen Yaran lannoitteet siksi, että niissä on seleeniä ja laatu kunnossa.

Homma vain toimii,

kun lähdetään pellolle. Mikko Elovaara, Lampelan tila, Kiuruvesi

Mikko ja Antti Elovaara Kiuruvedellä luottavat Yaran seleenipitoisiin lannoitteisiin. Näin karja saa rehusta tasaisesti ja turvallisesti tärkeää seleeniä. He arvostavat myös lannoitteiden hyvää laatua. Niillä onnistuu tasainen levitys.

www.yara.ﬁ

SILOMIX® MURSKE • Erikoisvalmiste murskeviljan biologiseen säilöntään kosteuden ollessa 25-40 %. • Estää hiivojen ja homeiden kasvua, jälkilämpenemistä ja ravintotappioita. • 1 pussi 25 viljatonnin säilöntään.

Perustuote, jolla suurin osa rehusta säilötään. Sisältää sekä pH:ta tehokkaasti alentavia että jälkilämpiämistä estäviä maitohappobakteereja.

SILOMIX DRY Sisältää maitohappobakteereja, jotka estävät jälkilämpiämistä sekä hiivojen ja homeiden kasvua kuivassa rehussa.

SILOMIX ENTSYYMI Entsyymiseos kaikkiin yhdistelmiin.

KYSY LISÄÄ ALUE-EDUSTAJALTASI: WWW.VILOMIX.FI/EDUSTAJAT Vilomix Finland Oy puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

ProAgria

Vastuullisia valintoja - tilalta haarukkaan

Seuraa meitä:

@HKScanAgri

Unelmiesi navettaa ei ole olemassa – Sinun täytyy luoda se! Suunnittele robottinavettasi ja valmentaudu sen töihin yhdessä 4dBarn-tiimin kanssa.

UUTT A!

Yhteystiedot: www.4dbarn.com www.facebook.com/4dbarn/ sähköposti: info@4dbarn.com

Faba onnittelee 220-vuotiasta ProAgriaa!

www.faba.ﬁ

ProAgria

Parhailla analyyseilla paras sato • Uusi Pötsipuntari- tulkinta märehtijöiden rehuanalyysille • NIR- rehuanalyysin tulokset 3-4 päivässä Mikkelistä • Näytetarvikepaketit maatalouskaupoista ja toimipisteistämme

Laaja analyysivalikoima, nopeat tulosten toimitusajat, sähköiset palvelut: Tilaus- ja Tuloslaari Seuraa meitä

UUTTA OSAAMISTA

- ammattilaiseksi rinta rottingilla - Hevosyrittäjille suunnattu yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, 1.11. - Highland Cattle naudanlihantuotannossa, 6.10. - Tuotantoeläinten tilasiemennys omassa navetassa, joustava aloitus - Sorkkahoitokoulutus karjanomistajille ja -hoitajille, 11.-12.10. - Kosteikon suunnittelu, 29.9.-

Puh. 015 320 400 PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli • www.viljavuuspalvelu.fi Sammonkatu 8 • 90570 Oulu • www.suomenymparistopalvelu.fi

Hakeutuminen: www.seduaikuiskoulutus.fi, p. 0201 458 00 Lisätiedot: Leena Ojala p. 040 830 4116, leena.ojala@sedu.fi Sedu Aikuiskoulutus | Ilmajoentie 525 | Ilmajoki | aikuiskoulutus@sedu.fi

Onnittelut 220-vuotiaalle ProAgrialle!

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry PL 510, 00101 Helsinki (vaihde) 020 4131 faksi 020 413 2409 etunimi.sukunimi@mtk.ﬁ

Onnittelemme lämpimästi 220-vuotiasta ProAgriaa! Boreal jalostaa tuottavia peltokasvilajikkeita pohjoisiin oloihimme vankalla kokemuksella ja ammattitaidolla. Tutustu toimintaamme ja lajikkeisiimme!

mtk.fi kasvutarinoita.fi

www.boreal.fi

ProAgria

ÂĄÂ&#x201C;Â¤Â&#x17D;ÂĄÂ&#x2122; Â&#x153;Â&#x161;Â&#x161;Â&#x201C;Ĺ´Â&#x17D;Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x17D; ÂĄÂ&#x153; Â&#x2018;Â˘Â&#x201C;Â&#x160;Â&#x160; Â&#x201D;ÂŚÂ&#x2019;Â&#x2014;Â&#x160;Â¨ÂŚÂ&#x153;Â?Â&#x17D;Â&#x161; Â&#x201D;Â&#x153;Â&#x2019;Â?Â&#x153;ÂŁÂ¤Â&#x160;á&#x20AC;&#x2DC; Tutustu biolĂ¤mmitysjĂ¤rjestelmiimme OSOITTEESSA WWW ARITERM Ă&#x161;

Onnea

ProAgria 220 v. www.tilasiemen.fi

KANTRI

MAATILAN VAKUUTUS Turvallisuutta ja mielenrauhaa maatiloille. Kolme hyvĂ¤Ă¤ syytĂ¤ ottaa LĂ¤hiTapiolan Kantri maatilan vakuutus 1. Saat kĂ¤yttĂśĂśsi parhaat maaja metsĂ¤talouden vakuutusasiantuntijoiden palvelut sekĂ¤ uuden johtavan maatilan vakuutuksen, Kantrin. 2. Parhaat ja laajimmat henkilĂśvakuutusratkaisut ovat kĂ¤ytĂśssĂ¤si. 3. TekemĂ¤llĂ¤ turvallisuustekoja voit vaikuttaa vakuutuksesi hintaan. .DWVR WDUNHPPLQ ODKLWDSLROD Č´ PDDWLODW

Palveluntarjoajat: LĂ¤hiTapiola KeskinĂ¤inen VakuutusyhtiĂś, LĂ¤hiTapiolan alueyhtiĂśt, LĂ¤hiTapiola KeskinĂ¤inen HenkivakuutusyhtiĂś, LĂ¤hiTapiola Varainhoito Oy (LĂ¤hiTapiolan rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy).

ProAgria

Kotimaista, laadukasta muovituotevalmistusta Meiltä:

Rummut Salaojaputket Suodatinkankaat Jätevesijärjestelmät Kaivot

ROTOMON OY | Hallitie 26, Kangasniemi

0405 440 637, 0440 343 350, 0440 544 084 rotomon@rotomon.ﬁ | www.rotomon.ﬁ | Facebook: Rotomon Oy

Onnea ProAgria! Ensiluokkainen suomalainen maataloustuotanto pohjautuu pitkäjänteiseen kotimaiseen osaamiseen. Suurkiitos tuloksellisesta yhteistyöstä ja menestystä myös seuraaville vuosikymmenille.

AIV.FI

ProAgria

Osuuskunnat Os

Vahva toimija maidontuotannon tarvikekaupassa 33 myymĂ¤lĂ¤Ă¤, 7Â osuuskunnan alueella. Valmakaupat ovat kĂ¤ytettĂ¤vissĂ¤ kaikillee viljelijĂśille ja myĂśs kuluttajille!

LisĂ¤infoa alueesi Valmakaupoista: - EvijĂ¤rvi p. 0400 852 036 - HĂ¤rmĂ¤n Seudun Osuusmeijeri p. 06 484 9030 - ItĂ¤Maito p. 050 384 1005 - LĂ¤nsi-Maito p. 050 398 1059 - Maitosuomi p. 050 384 0709 - Pohjolan Maito p. 050 398 7070 - Tuottajain Maito p. 050 384 1392

1. 2. 3. 4. 5. 6. 6 7.. 7

EEvijĂ¤rven vijĂ¤rven Osm. Osm. HĂ¤rmĂ¤n Seudun Osm. HĂ¤rrmĂ¤n Seu uduun O sm. Osk. Osk.. IItĂ¤Maito tĂ¤Maitoo Osk. Osk.. LĂ¤nsi-Maito LĂ¤nsi-Maito Osk.. M Maitosuomi aitosuomi Osk. Pohjolan Maito Osk. Pohj h olann M aiito Osk. Maito k. TTuottajain uotttajain M aitoo

Valmakauppa V onnittelee 2 220-vuotista ProAgriaa

OULU

KESTILĂ&#x201E;

KUHMO KAJAANI

HAAPAVESI

VIEREMĂ&#x201E;

TOHOLAMPI

NURMES EVIJĂ&#x201E;RVI VOLTTI

REISJĂ&#x201E;RVI

KIURUVESI LAPINLAHTI PIELAVESI

NILSIĂ&#x201E;

SEINĂ&#x201E;JOKI

LIEKSA

POLVIJĂ&#x201E;RVI

ILOMANTSI

JOENSUU VARKAUS

JYVĂ&#x201E;SKYLĂ&#x201E;

RANTASALMI

KITEE

JUVA TAMPERE

SYSMĂ&#x201E;

MIKKELI

SĂ&#x201E;RKISALMI

LAPPEENRANTA RIIHIMĂ&#x201E;KI

KOUVOLA

LAATUA TILAN JALOSTUSTYĂ&#x2013;HĂ&#x2013;N KestĂ¤vyysjalostuksen tavoitteena on lehmĂ¤, joka pysyy terveenĂ¤ ja lypsĂ¤Ă¤ korkeita tuotoksia vuodesta toiseen. Semexin elĂ¤inaineksen avulla parannat karjasi kannattavuutta. Terveet ja tuottavat lehmĂ¤t tuovat hyvinvointia myĂśs hoitajille. Finnmilk Oy:n osakkaat Ari Teppo ja Juhani KorkiamĂ¤ki ovat tyytyvĂ¤isiĂ¤ Semexin sopimusasiakkuuteen.

ZZZ VHPH[ Ă&#x20AC;

6HPH[ )LQODQG 2\ _ 9LLNDWHWLH /LPLQND _ SXK _ VDUL DOKDLQHQ#VHPH[ Ă&#x20AC;

ProAgria

Etumatkaa nopeasta bonuskertymästä

Tutustu liikennevakuutukseemme: op.ﬁ/auto Vakuutuksen myöntää OP Vakuutus Oy.

ProAgria

DeLaval VMSTM Paljon enemmän kuin lypsyrobotti DeLaval juhlii 20-vuotista taivalta robottilypsyssä

ja onnittelee 220 -vuotiasta ProAgriaa! Kiitos hyvästä yhteistyöstä! 20-vuotista robottilypsyä juhlitaan Avoimin Ovin. Katso kaikki Avoimet Ovet täältä: www.delaval.ﬁ/20vuottarobottilypsya

ProAgria 220 vuotta Juhlalehti.indd 1

2.8.2017 12:58:38

Maaseudun Tulevaisuus

220

onnittelee -vuotiasta ProAgriaa!

Asiallista uutisointia ja maalaisjärkeä vuodesta 1916.