ProAgria Itä-Suomi 02/2017

23. vuosikerta 2/2017

6 14 16 26

Leanilla mutkat suoriksi Lietelanta ja biojalostamon mädäte viljan oraslannoitteena Peltosalaojitus pähkinänkuoressa Sientenviljelystä maaseudun sivuelinkeino

ProAgria

2

Hyödynnä hyvät hankkeet ja palvelut Hanketoiminnalla on nykyisin merkittävä rooli maatalouden ja maaseudun kehitystyössä. ProAgria Itä-Suomi -lehden mukana olevassa Itä-Suomen Ely-keskusten tuottamassa liitteessä on esitelty tällä hetkellä meneillään olevia EU-osarahoitteisia kehittämishankkeita. Kehittämishankkeet tuovat yrittäjille monipuolisen ja runsaan koulutus- ja kehittämistoimenpiteiden tarjottimen, josta jokainen voi poimia omansa. Keskeisiä teemoja hankkeissa ovat mm. maatilayrityksen johtaminen, talous, investoinnit, ympäristö, bioenergia sekä tuotantoprosessien kuten peltoviljelyn ja kotieläinten ruokinnan kehittäminen.

Kevään ja kesän lähestyessä ajankohtaisia ovat kasvukauteen ja maatilojen tukijärjestelmiin liittyvät asiat. Tänä vuonna ProAgria panostaa valtakunnallisesti maatilojen Tukiturva -palveluun. Tukiturva antaa maatilalle helppoutta ja varmuutta tukivalvontaan valmistautumisessa. Tukiturva -palvelu myös muistuttaa viljelijää tukien kannalta tärkeistä päivämääristä ja tekemisistä. Palvelun hinta on edullinen ja mm. syysilmoitus kuuluu hintaan. Palvelusta kannattaa kysyä omalta EU-tukiasiantuntijalta.

Kasvukauden ajalle on syytä sopia yhteisiä tapaamisia asiantuntijoiden kanssa mm. liittyen kasvustohavaintoihin sekä niistä johdettaviin toimenpiteisiin. Viljelijän kannattaa huomioida myös Neuvo 2020 mukainen palveluvalikoima ja tilakohtaisen Neuvorahan nousu 7000 euroon/tila. Tätä voidaan kesän ja syksyn aikana käyttää esim. maan rakenteen ja pellon kasvukunnon arviointipalveluun. Palvelussa mitataan maan rakennetta ja tiivistymistä sekä arvioidaan pellon vesija ravinnetaloutta. Kannattaa muistaa, että pellon kasvukunnolla on erittäin suuri vaikutus pellon tuottavuuteen ja viljelyn kannattavuuteen. Uutena palveluna Neuvoon on kesällä tulossa ns. talousneuvo eli maatilan nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen -palvelu. Tätä voidaan osaltaan käyttää myös haasteellisen taloustilanteen kehitystoimien selvittämiseen ja laskelmien laatimiseen.

Suomalainen maaseutu ja elintarvikeketju esittäytyvät Farmari maatalousnäyttelyssä Seinäjoella 14.-17.6.2017. Etelä-Savossa järjestämme viljelijöille suunnatun Peltopäivän Mikkelissä Luken Karilan toimipisteessä 10.8.2017. Peltopäivässä on tarjolla runsaasti tietoa mm. viljelytekniikasta, uusista lannoitusvaihtoehdoista, viljelykasveista ja lajikkeista. Tapahtumat kannattaakin merkitä kalenteriin jo nyt!

Heikki Pahkasalo toimitusjohtaja ProAgria Etelä-Savo

Yhteistyö tiivistyy

Kuvassa allekirjoittajat vasemmalta Tarja Tervo, Katri Kostamo, Juha Eskelinen ja Kari Piironen ProAgriat Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo tiivistävät yhteistyötään ja uudistavat organisaatioitaan yhteisellä toimitusjohtajalla. Järjestely toteutetaan kokonaisuudessaan vuoden 2018 kesään mennessä.

Tiivistyvän yhteistyön tavoitteena on varmistaa asiakkaiden tarvitsemat asiantuntijapalvelut koko alueella. Monipuolisia asiantuntijaverkostoja halutaan kehittää mahdollisimman lähelle asiakasta. Yhteistyö mahdollistaa asiantuntijoiden osaamisen kehittämisen paremmin alueen maatalouselinkeinon ja maaseudun vaativiin tarpeisiin. Toimintojen yhtenäistämisen ja kustannustehokkuuden parantamisella valmistaudumme toimintaympäristön ja asiakasrakenteen muutoksiin.

Uutena toimitusjohtajana kyseisissä ProAgrioissa aloittaa vaiheittain nykyinen ProAgria Pohjois-Savon toimitusjohtaja Katri Kostamo. ProAgria Kainuun johtaja Osmo Tiikkainen siirtyy eläkkeelle kesällä 2017, jolloin toimitusjohtaja Katri Kostamo ottaa vastuu ProAgria Kainuun johtamisesta. Perehtyminen tehtävään alkoi maaliskuussa. ProAgria Pohjois-Karjalan osalta Kostamo osallistuu vuoden 2018 toiminnan suunnitteluun. Vastuu ProAgria Pohjois-Karjalan johtamisesta siirtyy kesällä 2018 toimitusjohtaja Eero Parviaisen jäädessä eläkkeelle. Kaikki kolme ProAgria keskusta jatkavat toimintaansa itsenäisinä yhdistyksinä.

Lisätietoja: ProAgria Kainuu Anssi Sirviö hallituksen puheenjohtaja p. 044 5863724

ProAgria Pohjois-Karjala Kari Piironen hallituksen puheenjohtaja p. 040 5670022

ProAgria Pohjois-Savo Juha Eskelinen hallituksen puheenjohtaja p. 0400 968502 Katri Kostamo toimitusjohtaja p. 043 8251218

Tutustu uusiin Webinaareihimme Osaamisesi ja taitojesi kehittäminen on yksi tärkeimmistä investoinneistasi. Haluamme tarjota sinulle uusia mahdollisuuksia, menetelmiä ja välineitä uuden oppimiseen. Edelläkävijätietojen ja -taitojen avulla saat arjen sujumaan yrityksessäsi paremmin ja uudet asiat nopeammin haltuun ja hyödyksesi.

Lehden julkaisija: ProAgria Pohjois-Karjala Torikatu 9A, PL 5 80101 Joensuu Lehti ilmestyy v. 2017: nro ilmoitukset paino 3. 28.8. 15.9.

4.

6.11. 24.11.

Toimitus: Päätoimittaja Eero Parviainen p. 040 301 2435 Toimitussihteeri Anu Pesonen p. 040 301 2436 anu.pesonen@proagria.fi

Ilmoitusmyynti: T:mi Jorma Viitanen p. 045 122 5305, jorma.viitanen@kotiposti.net Sivunvalmistus: ProAgria Pohjois-Karjala / Marko Natri p. 040 301 2427 marko.natri@proagria.fi Etusivun kuva: Anna Liimatainen

Luettavissa sähköisenä https://issuu.com/proagriapk

Webinaarit ovat helppo ja nopea tapa kehittää omaa osaamistasi. Voit osallistua etänä missä tahansa, tarvitset vain tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen ja toimivan nettiyhteyden.

Jos webinaarissa on keskusteluosuus, tarvitset lisäksi mikrofonin ja kuulokkeet tietokoneeseesi. Keskusteluun voit osallistua myös chatin kautta.

Webinaarin voit kuunnella myös tallenteena, jos online-webinaarin aika ei sinulle sovi. Mainitse tästä ilmoittautuessasi niin saat kuuntelulinkin sähköpostiisi webinaarin jälkeen.

Tutustu uuteen ja jatkuvasti täydentyvään webinaaritarjontaamme ja ilmoittaudu mukaan!

www.proagria.fi/webinaarit

3

Isoja asioita liikkeellä Maailmanpolitiikka ei näytä tasaantumisen merkkejä. Euroopassa mm. Ranskan presidentinvaalit ja Iso-Britannian neuvottelut EU-erosta sekä Venäjän pakotekiistan jatkuminen pitävät yllä epävarmuutta. Yhdysvaltain presidentin toimia ei uskalla kukaan ennustaa. Suomessa kuntavaalit ja ensi vuoden maakuntavaalit ovat erittäin merkittäviä maaseudun kannalta. Maakuntauudistuksen myötä luottamushenkilöiden rooli korostuu entisestään, kun valtio siirtää päätösvaltaa maakuntiin.

Maakuntauudistuksen kolme kärkeä Maatalousyrittäjille maakuntauudistuksessa keskeisiä asioita on kolme: maaseutuhallinto, lomitusjärjestelmä ja eläinlääkintä. Nämä kaikki tulevat olemaan maakuntien vastuulla. Maakuntauudistuksen rahoituksessa on huolehdittava, että eläinlääkintähuoltoon ja lomitukseen on riittävät resurssit. Virkaeläinlääkärijärjestelmä on paras tapa turvata tuotantoeläimille ja pieneläimille palvelut sekä niiden kohtuullinen hintataso. Uudistuksessa on huolehdittava eläinlääkintäpalvelujen saatavuudesta myös maakuntien reuna-alueilla.

Päivystysalueet eivät saa olla liian suuria ja päivystäjiä on oltava riittävästi. Vaikka kotieläintilojen määrä laskee, ei resursseja voida samassa suhteessa vähentää, koska myös tilakoot sekä tilojen etäisyydet kasvavat. Tilamäärän väheneminen ei myöskään suoraan vähennä lomituspalvelujen

tarvetta. Maakuntauudistus on hyvä kohta myös korjata osalle tiloista laaditut liian alhaiset työajan mitoitukset, mikä tarkoittaa, ettei lomittaja pysty suoriutumaan vaadituista tehtävistä annetussa ajassa.

Lisää kotimaista energiaa Koneyrittäjien ja MTK:n teettämän selvityksen mukaan valtaosa kuntavaikuttajista tiedostaa, että kuntien energiavalinnoilla on suuri merkitys alueen elinvoimaisuuteen. Lähes 70 % vastanneista kuntapäättäjistä toivoi puun käytön lisäämistä ja muun bioperäisen raaka-aineen käytön lisäämistä halusi yli 50 % vastanneista. Ongelmaksi on muodostunut, että kunnista puuttuu energiastrategia ja sen myötä omistajaohjausta, jolloin aluetalous- ja työllisyysvaikutukset ovat jääneet päätöksenteossa liian pienelle painoarvolle. Uusien valtuutettujen ensimmäisiä tehtäviä on laittaa energiastrategiat ajan tasalle. Kunnissa, joissa energiastrategia on laadittu, sen koetaan ohjaavan hankintoja kotimaisiin polttoaineisiin. Selvityksen mukaan kuntien luottamusjohto kokee vaikutusmahdollisuutensa energiakysymyksiin pienemmiksi kuin viranhaltijat.

Muutos tähän on uusien valtuutettujen käsissä.

Tuottajan aseman parantaminen vastatuulessa Työ- ja elinkeinoministeriön

asettama työryhmä esitti lukuisia muutoksia nykyiseen kilpailulakiin, mutta ei halunnut parantaa maatalousyrittäjän asemaa elintarvikeketjussa. Tämä oli pettymys varsinkin, kun hallitusohjelman mukaan juuri tähän epäkohtaan luvattiin tarttua. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on omissa selvityksissään todennut, että suomalaisessa elintarvikeketjussa esiintyy epäreiluja kauppatapoja. Mitään toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi ei kuitenkaan ole tehty. Hallituksella on vielä hetki aikaa korjata nykyiset epäkohdat, jossa kaupalla on käytännössä sanelijan asema, mitä myydään ja, millä hinnalla.

Eläinsuojelulain uudistuksessa ongelmia Eläinsuojelulain uudistuksessa vastakkain ovat nk. eläinsuojelujärjestöjen vaatimukset ja kotieläintuotannon järkevät toimintaedellytykset. Yksittäinen suurin ongelma on lakiin ehdotettu kirjaus eläimen itseisarvosta. Lakiin kirjattuna eläimen itseisarvon määrittelisi viime kädessä oikeuslaitos. Käytännössä tämä tarkoittaisi oikeusprosesseja minkä tahansa eläimen osalta, jos jokin taho tällaisen prosessin laittaa liikkeelle. Mikäli itseisarvo tulisi lakitasolle, voitaisiin joutua tilanteeseen, jossa oikeuslaitos päättää vaikkapa seuraavista asioista: saako tuottamattoman lypsylehmän poistaa teuraaksi, saako koiraa käyttää metsästyksessä, saako ylipäätään lemmikkiä pitää omistajansa ”viihdykkeenä”, saako riistaa metsästää tai kalo-

ja kalastaa loukkaamatta niiden itseisarvoa? Erilaisista hevosten käyttötarkoituksista puhumattakaan. Saattaa kuulostaa kaukaa haetulta, mutta Suomessa on tahoja, jotka ajavat eläimen itseisarvoa eläinsuojelulakiin juuri näistä syistä. Tavoite ei lähde eläinsuojelusta vaan filosofiseettisestä ideologiasta, jossa ihminen ei ole missään tilanteessa eikä millään tavoin oikeutettu ”hyötymään” eläimestä. Näille ihmisille lasillinen maitoa tai siivu pekonia ovat rikos eläimen itseisarvoa kohtaan.

Jotain positiivistakin Positiivisina asioina voi nostaa esille maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen ja tuotantoeläinten lannan polttamisen sallimisen. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus mahdollistaa olemassa olevaan maaseutuyritykseen kuuluvan maa- ja metsätalouden tai sen liitännäiselinkeinon harjoittamista varten tarpeellisen rakennuksen rakentamisen pelkällä rakennusluvalla.

Liitännäiselinkeinolla tarkoitetaan maa- ja metsätalouden harjoittamisen ohella harjoitettavaa, siihen kiinteästi liittyvää sivuelinkeinoa, kuten maaseutumatkailuun, hevostalouteen tai kiertotalouteen liittyvää toimintaa. Tuotantoeläinten lannanpolttoa koskevan EU:n ase-

Pääsyliput ennakoon www.lipputoimisto.fi

www.farmari.net Etelä-Pohjanmaa

tusmuutoksen myötä tuotantoeläinten lannanpoltto sallitaan jatkossa ilman jätteenpolttolupaa. Vaikka polton vaatimukset lieventyvät, ne ovat jatkossakin melko tiukat. Lähivuodet sisältävät edellä nostettujen lisäksi monia muita maaseudun elinvoimaisuuteen vaikuttavia asioita. Niihin vaikuttaminen maaseudun kannalta myönteisellä tavalla on kaikkien maaseudun toimijoiden yhteinen asia.

Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo vesa.kallio@mtk.fi

 aito ja oikea maatalousnäyttely: koneita, eläimiä, palveluja  ammattilaisten kohtaamispaikka, paljon uutta tutustuttavaa  suomalaisen maatalouden ja maaseudun näyteikkuna  hyvällä paikalla Seinäjoen keskustassa.

AVOINNA KESKIVIIKKONA JA TORSTAINA 10–18, PERJANTAINA 10–19, LAUANTAINA 10–17

4

EU- Tukihaku 2017 Viljelijöiden päätukihaku avautuu tänä keväänä kahdessa osassa. Huhtikuun alusta lähtien Vipu-palvelussa on mahdollista tehdä lohkomuutoksia ja ilmoittaa kasvulohkotietoja. Varsinaisen tukihakemuksen lähetysaikaa viljelijöillä on toukokuun alkupuolelta kesäkuun puoliväliin.

Viljelijän kannattaa tehdä lohkomuutokset eli peruslohkojen jakamiset, yhdistämiset ja uusien peruslohkojen perustamiset jo huhtikuun aikana, jotta kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ehtivät käsitellä muutokset. Tällöin lopulliset peruslohkot ovat viljelijän käy-

Muita tärkeitä päivämääriä ovat: • Ympäristökorvauksen koulutusvaatimus tai tentti on oltava tehtynä ja kirjattuna 30.4.2017 mennessä.

• Peltomaan laatutesti on toimitettava kuntaan viimeistään 30.4.2018. Peltomaan laatutesti kannattaa tehdä jo kasvukaudella 2017, jolloin on mahdollista tehdä havainnot peltomaasta ja kasvustojen kunnosta.

• Uuden luomusitoumusta hakevan tilan on hakeuduttava luonnonmukaisen tuotannon valvontaan jo 2.5.2017

tettävissä jo hakemusten lähetysvaiheessa. Peruslohkomuutokset tehtyään viljelijä voi ilmoittaa kasvit kasvulohkoille. Jos peruslohkolla on useampi kuin yksi kasvulohko, viljelijän on piirrettävä kasvulohkojen rajaviivat.

Päätukihakemuksen viljelijät voivat palauttaa Vipu-palvelun sähköisessä asioinnissa toukokuun alkupuolelta lähtien, jolloin käytettävissä ovat myös Vipuneuvojan tarkisteet. Tarkisteet ovat käyttämistä varten ja jos tukihakemuksen teon yhteydessä Vipu- tarkisteen keltainen kolmio esiintyy, niin silloin on syytä tarkistaa, mikä asia on korjattava. Tukien hakuaika päättyy 15.6., joka on myöhäisin EU:n sallima hakupäivä.

Vuokrasopimusten uusimisen yhteydessä muistettava aina tehdä tukioikeuksien hallinnan siirto vuokralaiselle, mikäli tukioikeudet ovat maanomistajan omistuksessa. Tukioikeuksien siirrot on tehtävä 15.6. mennessä ja siirrossa tarvitaan lomakkeet 103 A ja 103 B ja mahdolliset tarvittavat liitteet. Varantohaku on edelleen mahdollista 15.6. mennessä (lomake 289).

Tukioikeuksia vastaanottajan tulee täyttää aktiiviviljelijän määritelmän tukihakuvuonna.

Mavi postittaa tiloille keväällä huhtikuun puolivälissä yhteenvetotulosteen, jossa on hakijan tiedot, voimassa olevat sitoumukset ja sopimukset, osallistumisil-

moitukset, nuoren viljelijän tuen tiedot sekä lohkotiedot. Yhteenvetotulosteen tiedot perustuvat vuoden 2016 tietoihin. Mavi lähettää myös tukihakumuistutuksen kaikille edellisenä vuonna tukea hakeneille. Tukihakuopas on luettavissa ja ladattavissa www. mavi.fi/hakuopas. Mavin sivuilla ovat päivitettyinä myös mm. Täydentävien ehtojen opas, Ympäristökorvauksen sitoumusehdot ja EHK:n sitoumusehdot.

Ympäristösitoumuksista ja sopimuksista vuonna 2017 Vuonna 2017 ei voi hakea kokonaan uutta ympäristösitoumusta. Uusia luomusitoumuksia ja ympäristösopimuksista voi hakea maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maisemanhoito- ja kosteikkojen hoitosopimusta. Näitä sopimuksia vastaavat ei- tuotannolliset investoinnit ovat myös haussa. Lisäksi voidaan hakea alkuperäiskasvilajikkeiden ylläpitosopimusta.

Ympäristösopimuksista ei voi hakea alkuperäisrotujen kasvattamissopimusta, mutta näihin sopimuksiin voi hakea lisäyseläimiä. Jos sopimus on alkanut vuonna 2015 on nyt viimeinen mahdollisuus hakea siihen lisäyseläimiä. Vuonna 2016 alkaneeseen sopimukseen voit hakea eläinmäärän lisäystä tänä ja ensi

vuonna (2017 ja 2018). Myöskään kurki- hanhi- ja joutsenpeltosopimuksia ei voi hakea vuonne 2017.

Hyödynnä Neuvo2020 palvelu tilallasi Neuvo2020 – palvelu on edelleen viljelijöiden käytettävissä.

Neuvonnan tilakohtainen määräraha kaksinkertaistui nyt keväällä, joten jokaisella tukioikeudet omaavalla tilalla on nyt käytettävissään 7000 euroa Neuvo2020 palvelun hyödyntämiseen. Suurin osa alueemme tiloista on vielä Neuvo2020- palveluiden ulkopuolella, joten nyt, jos koskaan kannattaa tämä mahdollisuus hyödyntää.

Kokonaan uutena osiona Neuvo2020 – palveluun on tulossa suunnitelma maatilan nykyaistamisesta ja kilpailukyvyn parantamisesta. Tässä toimenpitees-

sä asiantuntija tekee tilalla tilannearvion tilan toiminnasta ja sen kannattavuudesta. Asiantuntija laatii laskelmat tilan eri kehittämisvaihtoehdoista esim. tuotantosuunnan tai yritysmuodon muutokset. Viljelijä harkitsee, miten tilaansa kehittää. Tarvittaessa on mahdollista tehdä myös seurantakäynti. Neuvontatapahtuma voi olla myös yksilöidympi, jolloin käynnillä keskitytään vain esim. investointiin tai sukupolvenvaihdokseen. Erityisen tärkeänä nähdään velkaisten ja taloudellisessa ahdingossa olevien tilojen neuvonta.

Itä-Suomen alueella järjestetään kevään 2017 aikana useita EU- tuki- infoja. Niihin kannattaa osallistua ja päivittää tukiasioiden osaaminen.

Marja Pulkkinen Tiedolla tuloksia tiedonvälityshanke ProAgria Pohjois-Karjala

Parannuksia maatilan investointitukiehtoihin Maatilojen energiainvestointeihin on saatavissa ennätysmäisen korkeaa, 40 prosentin investointitukea. Tukiprosentti on ollut näin korkea jo kesästä 2016 lähtien, mutta tuen perusteeksi hyväksyttävät yksikkökustannukset ovat olleet riittämättömiä erityisesti biokaasulaitoksille yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa (CHP). Kohdennetussa investointituessa ei mainita liikennebiokaasun tuotantoa ja tyypillisesti sen tuotanto onkin kannattamatonta vain tilan omaan käyttöön, mikä maatilan investointituessa on keskeisenä tuen ehtona.

Aurinkopaneelien hintataso markkinoilla on jo pidempään mahtunut hyväksyttyjen yksikkökustannusten rajoihin ja investointi onkin kannattava, mikäli sähkön käyttö tilalla tuotantotarkoituksiin on riittävä. Koska tuen minimimäärä rakentamisinvestointina on 7000 euroa, kokonaisinvestoinnin tulee olla vähintään 17500 euroa, mikä nykyisillä markkinahinnoilla tar-

koittaa aurinkopaneeleina noin 15 kWel tehoa.

Uuden asetuksen (1559/2016) myötä lantaa, nurmimassaa tai muita biomassoja hyödyntävän CHP-laitoksen tehoon kytketty yksikkökustannus nousi lähes kaksinkertaiseksi. Myös puuta hyödyntävän CHP-laitoksen investointituen perusteeksi hyväksyttäviin yksikkökustannuksiin tuli korotuksia. Uusilla tuen perusteeksi laskettavilla kustannuksilla on mahdollista päästä lähelle realistista hankintahintaa, ainakin suurehkon maatilan tyypillisillä materiaalivirroilla ja kohtuuhintaisella laitosinvestoinnilla.

Lisätietoa investointituista Energiatehokkaasti.fi >rahoitus >Investointituet energiasta maaitiloille, jonne on koottu tietoa keskeisistä

Tukiprosentti ennallaan, muutoksia hyväksyttäviin yksikkökustannuksiin Korotus koskee alle 250 kW laitoksia. Ylittävältä osin tuen pe-

rusteeksi laskettava yksikkökustannus on pienempi. Maatilakokoluokassa jo alle 200 kW laitoksilla rajoittavaksi tekijäksi voi nousta riittävä oma kulutus, sillä maatilojen investointitukia ei ole tarkoitettu markkinoille energiaa tuottaville laitoksille. Panostäytteinen kuivamädätyslaitos muodostaa tästä poikkeuksen, kun tuotanto voidaan kohdentaa paremmin esimerkiksi lämmityskauden ajalle. Yksityisen kulutuksen osuus ei ole tukikelpoista, mutta suurissa yksiköissä sen osuus on muutenkin pieni. Asetusteksti liitteineen Energiatehokkaasti.fisivustolla.

Esimerkki muutoksen vaikutuksesta Biokaasulaitoksessa, jossa käytetään 200 lehmän ja vasikan lannat sekä oljet tai 3-4 hehtaarin nurmimassa, laskennallinen energiapotentiaali jatkuvatoimisessa laitoksessa on sähköteholtaan 41 kWel ja lämpöteholtaan 67 kWth. Tällainen biokaasulai-

tos tuottaisi vuositasolla energiaa melko lähelle tilan energiatarpeita vastaavan määrän ja kesäaikaan ylijäämälämmölle olisi hyvä löytää käyttökohteita. Aikaisemman asetuksen mukaan tuen piiriin olisi hyväksytty noin 200 000 euron investointi, kun päivitetyssä asetuksessa se on noin 370 000 euroa. Mikäli laitosinvestointi olisi 400 000 euroa, investointitukea kohdentuisi 37 prosentille koko

investoinnista. Käytännössä laitosinvestoinnin hinta vaihtelee erittäin paljon tekniikasta ja toimittajasta riippuen.

Maarit Kari kehityspäällikkö ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla -hankkeen projektipäällikkö

400 000 EUR investointi UUSI Tueton osuus

30 448

Tuki

147 821

Tuetun osuuden omavastuu

221 731 400 000

VANHA Tueton osuus Tuki Tuetun osuuden omavastuu

201 527 79 389 119 084 400 000

5

Rakenna tai remontoi – ideasta toteutukseen ProAgria Pohjois-Karjalan rakennussuunnitelussa on vuosikymmeniä suunniteltu rakennusprojekteja perusmaatalouden tarpeisiin, ja siinä rinnalla myös uudempaan maaseudun yritystoimintaan, asumiseen ja vapaa-aikaan.

Suunnittelussa käytetään 3Dsuunnitteluohjelmia. Luonnosvaiheesta alkaen voidaan havainnollisesti tarkastella suunnitelmien toimivuutta, ja nähdä miten tulevat rakennukset sopivat ympäristöön. Rakennusarkkitehti Markku Raitomäki on tehnyt useita yksilöllisiä asuinrakennusten uudis- ja peruskorjaussuunnitelmia ainutlaatuisiin ja vaativiinkin maisemaympäristöihin.

Navetan suunnittelussa mallintamisesta on apua toiminnallisessa suunnittelussa. Myös asuinrakennusten, hoitokotiyritysten, matkailuyritysten ja elintarviketilojen suunnittelussa mallintaminen on toimiva työkalu.

Mallintamalla voidaan eliminoida kalliita virheratkaisuja jo suunnitteluvaiheessa.

Suunnitelman havainnekuvien ja 2D-piirustusten lisäksi asiakas saa mukaansa myös bimX-tiedoston, jonka avulla pääsee rauhassa tutkimaan suunnitelmaa omalla tietokoneella tai mobiililaitteella ”kulkemalla” mallin sisä- ja ulkopuolella.

ProAgria Rakennuttajapalvelut Joensuusta rakentajan kumppaniksi Maatila investoi tuotantorakennuksiin ehkä vain kerran sukupolvessa. Uusien tuotantotilojen rakentaminen tai peruskorjaus on merkittävä investointi. Onnistuminen on tärkeä työssä viihtyvyyden, jaksamisen, tilan kannattavuuden ja jatkuvuuden kannalta.

Merkittävä investointipäätös ei synny hetkessä, ja suunnitteluun kannattaa varata aikaa vähintään vuosi tai puolitoista vuotta.

Alkuvaiheessa kokonaisuus hahmottuu Raimo Saarelaisen kehittämän tilaohjelma- ja tavoitehintalaskelman avulla. Se pohjautuu viime aikoina toteutuneisiin kustannustasoihin ja yleisesti käytettyihin rakennusten kustannusarvioiden lähdetietoihin.

Tuloksena saatu tavoitehinta on ”raami” jolla rakennussuunnittelu vaiheessa hanketta ohjataan toteuttamiskelpoiseen suunnitelmaan. Näin saadaan kokonaiskuva, jota on kätevää käyttää pohjana rahoitussuunnittelussa ja -neuvotteluissa.

säksi tarvitaan nimittäin alan sopimuskäytäntöjen ja kustannustietouden hallintaa.

Rakennuttajakonsultin tulee olla mukana jo hankkeen alusta jotta hän pystyy viemään hankinnat ja rakentamisen kustannustehokkaasti maaliin. Näin asiakas voi keskittyä oman toiminnan tärkeisiin tehtäviin myös rakentamisen aikana.

Tilitoimistossa on mahdollista hoitaa rakennusprojektiin liittyvät laskut, palkat, verotilitykset ym maksut ja maksatushakemukset asiantuntemuksella ja ajallaan.

Johtaminen ratkaisee onnistumisen

ProAgrian rakennusammattilaiset ovat päivittäin mukana rakentamisen eri vaiheissa. Kustannustietous on kohdillaan ja tietoa on markkinoilla tarjolla olevista materiaaleista. Kustannusarviot ja tarvikeluettelot laaditaan sopivaksi rakentajan kukkarolle ja rahoittajien vaatimuksiin sopiviksi.

Rakennusasiantuntijat tekevät myös selvityksiä tuotanto- ja asuinrakennusten energiatehokkuudesta ja teknisestä käyttöarvosta sekä arvonmäärityksiä omistajan vaihtumisen yhteyteen. Soile Tervakangas on rakennussuunnittelun lisäksi erikoistunut NEUVO 2020 energiasuunnitteluun.

Rakentamisen asiantuntijat voivat toimia yrittäjän kumppanina rakennusprojektissa monella tavoin. Suunnitteluvaiheen alussa palkattu pääsuunnittelija voi ottaa vastuun suunnittelun kokonaisuudesta, suunnitelmien yhteensovittamisesta ja aikataulusta. Hän toimii linkkinä suunnittelun yhteistyökumpppaneihin, kuten sähkö- ja LVI –suunnittelijat sekä kaluste- ja tarviketoimittajat.

Heti alkuvaiheesta lähtien mukana kulkeva pääsuunnittelija voi tuoda merkittävää kustannussäästöä, kun suunnittelu on tarkkaa ja yhteensopivaa. Toiminnallisten ja teknisten ratkaisujen li-

Rakennusten arvioinnit asiantuntemuksella

NEUVO 2020 -laajennus on tulossa – talousneuvontaa pian saatavilla Neuvo 2020 -palveluun on kesän aikana tulossa odotettu laajennus talouden puolelle. Tuetun neuvonnan uusi aluevaltaus on maatilan nykyaikaistamisessa ja kilpailukyvyn parantamisessa, mikä tulee näkymään myös ProAgria Keskusten palvelutarjonnassa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että neuvoja tekee tilannearvion tilan toiminnasta ja sen kannattavuudesta sekä mahdollisesti laatii laskelmia tilan eri kehittämisvaihtoehdoista. Kokonaisvaltaisen kartoituksen sijaan neuvontakäynnillä voidaan keskittyä johonkin ennalta sovittuun asiaan, esim. investointiin tai sukupolvenvaihdokseen. Varsinaisia investointilaskelmia tai liiketoimintasuunnitelmia ei tä-

män hetkisten tietojen mukaan kuitenkaan voida tehdä Neuvo2020-palveluna.

Erityisen tärkeänä Mavi näkee velkaisten ja taloudellisessa ahdingossa olevien tilojen neuvonnan. Neuvo 2020 -palvelun laajennuksen kautta talousneuvontaa voidaan helpommin tarjota entistä isommalle osalle tiloista.

Talousneuvonta on joka tapauksessa hyödyllinen lisä ihan jokaiselle maatilalle.

Uudistuksen myötä maaseutuohjelmasta rahoitettava tuen määrä samalla kaksinkertaistuu, joten kukin maatilayritys saa kuluvalla neuvontakaudella käyttää Neuvo-palveluita jopa 7 000 euron edestä. Maatalousyrittäjille jo tutuksi tullut Neuvo 2020 toteutuu talouspalveluiden osal-

ta samalla periaatteella kuin aiemmatkin osiot. Asiakas maksaa palvelusta vain arvonlisäveron ja tuen hakeminen jää neuvojan huolehdittavaksi.

Uuden Neuvo2020 piiriin kuuluvat palvelut tarkentuvat kesän aikana, joten kannattaa seurata tiedotteita asiasta. ProAgrian talousasiantuntijoihin voi kuitenkin ottaa yhteyttä jo saman tien, mikäli mielenkiinto heräsi. Näin voimme taata riittävät resurssit syksylle, kun palvelu lähtee kunnolla käyntiin.

Leena Eskelinen talousasiantuntija Sanna Mäkelä talousasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

Ota yhteyttä: Markku Raitomäki p. 040 301 2440, markku.raitomaki@proagria.fi Asuin- ja korjausrakentaminen, rakennusten käyttötarkoituksen muutos mm. ravintola - ja majoitustilat, uudet matkailurakennukset Soile Tervakangas p. 040 301 2450, soile.tervakangas@proagria.fi Rakennussuunnittelu, energiasuunnitelmat, Neuvo2020 Raimo Saarelainen p. 040 301 2447, raimo.saarelainen@proagria.fi Kustannusoptimointi, rakennuttamispalvelut, kustannusarviot S- Ä I EH U N N R V E I S JA K I IKO PAN R E M JA K A

Kuulkaa!

Hyvä tarjous!

K tilaat Kun il 1 000 kg

rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla

Kaupan p päälle

3M™ PELTOR™ WorkTunes™ Pro

-FM-radiokuulonsuojaimet

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusentahtirehut.fi

Kampanja-aika 13.3.–31.5.2017 Saat halutessasi edun alennuksena.

Myynti: maatalouskaupat

6

Leanilla mutkat suoriksi – tehokkuutta ja hukan poistoa Alatalon tilalla

Alatalon tilalla, Joroisissa, lean-johtamisjärjestelmän oppeihin perehtyminen starttasi viime syksynä tilan isännän Petri Natusen innostuttua aiheesta tarkemmin. – Erityisesti navetan ja säilÜrehun teon tyÜmenetelmissä olevan hukan poisto, tyÜprosessien tehostaminen ja leanin käyttÜ johtamisen apuvälineenä kiinnostivat, kertoo Petri ja jatkaa: - LähtÜkohtaisesti tilan tavoitteena on, että tyÜmäärän kanssa pärjättäisiin nykyisellä henkilÜstÜllä ilman isompia lisäkustannuksia.

Opintomatka avartaa Menesty Maidolla ja Lihaa Etelä-Savosta -hankkeet tarjosivat eteläsavolaisille maito- ja lihatiloille opintomatkan MaitoManageri-hankkeen loppuse-

Alatalon tila

Joroinen, Etelä-Savo Tilan omistajat Petri ja Pirkko Natunen TyÜntekijät 1 karjanhoitaja 2 konemiestä Päätuotantosuunta maidontuotanto 2 kpl Lely Karjan keskituotos 2016 10 877 kg Keskilehmäluku 125

minaariin Kalajoelle, joka toimi myÜs oman maakunnan lean-pilotin kick-off-tilaisuutena. Ennen opintomatkaa pidettiin matkaan osallistuville ennakkopäivä, jossa orientoiduttiin johtamisteemaan leanin näkÜkulmasta. Antoisalta opintomatkalta Petri toi tullessaan paljon uusia ideoita ja jopa jotain mullistavaakin heidän tilalleen. – Vierailutilojen lean-käytännÜt, kuten henkilÜstÜn selkeä sitouttaminen tilan toimintaan ja tavoitteisiin valkotaulupalaverien avulla, jäivät vahvasti mieleen sekä ns. vasikkamysli – savolaisella twistillä – otettiin saman tien käyttÜÜn. Näin saatiin vasikoiden ruokinnan ajankäyttÜä tehostettua hyvät päiväkasvut huomioiden, toteaa Petri. Matkan jälkeen laitettiin homma kunnolla käyntiin syventymällä leanin oppeihin pilottiryhmässä, joka koostuu sekä tilakohtaisista että yhteisistä päivistä.

Yhdessä kohti tavoitteita Natusten tilalla jatkettiin leantreeniä koko tilan henkilÜstÜn kanssa. Toimintatapaan sitouttamiseksi ja tilan kehittämiskohteiden kartoittamiseksi käytiin jokaisen kanssa aluksi yksilÜkeskustelut. Näiden keskustelujen yhteenveto purettiin yhdessä ryhmäkeskustelussa. – Hyväntuulisen ryhmäkeskustelun aikana saatiin tehokkaasti selville, mit-

Savolaisella reseptillä valmistettu "vasikkamysli" maistuu Alatalon tilan vasikoille ja sen myÜtä vasikoiden ruokintatyÜ tehostui lean-tyyliin. kuva: Mervi Ukkonen kä ovat meidän tilan tärkeimmät kehittämiskohteet ja parannusta vaativat prosessit koko porukan mielestä, kertoo Petri. Tuotantoprosessien tehostaminen, hukkatyÜn ja turhien kulujen karsiminen, tyÜn standardointi laatua vaalien sekä henkilÜstÜn sitoutuminen yhteiskehittämiseen ja tavoitteisiin olivat esiin tulleita laajempia kehittämisalueita.

Lean tyĂśkaluilla tuloksiin

taminen ja kulujen karsiminen, joita tuotiin leanin menetelmin näkyvimmiksi. – Viikoittaiset valkotaulupalaverit otetaan tänä keväänä käyttÜÜn arkijohtamisen apuvälineeksi, toteaa Petri jämäkästi ja jatkaa: – Valkotaulua odotetaan jo. Lisäksi tilan toiminnan vuosikello laitettiin näkyville navetan kahvitilaan jatkuvan kehittämisen, kehittymisen sekä ennakoinnin tueksi. Kehittämiskohteita myÜs tarkennettiin ja aikataulutettiin leanin priorisointija vastuutaulujen avulla.

Tilan toiminnan tavoitteiksi nousivat tuottavuuden tehos-

LAATUA TILAN JALOSTUSTYÖHÖN Kestävyysjalostuksen tavoitteena on lehmä, joka pysyy terveenä ja lypsää korkeita tuotoksia vuodesta toiseen.

Semexin eläinaineksen avulla parannat karjasi kannattavuutta.

Terveet ja tuottavat lehmät tuovat hyvinvointia myÜs hoitajille.

Finnmilk Oy:n osakkaat Ari Teppo ja Juhani Korkiamäki ovat tyytyväisiä Semexin sopimusasiakkuuteen.

ZZZ VHPH[ À

6HPH[ )LQODQG 2\ _ 9LLNDWHWLH /LPLQND _ SXK _ VDUL DOKDLQHQ#VHPH[ À

Sparrausta ja jatkosuunnitelmia Yhteisessä lean-päivässä Juvalla helmikuussa sovittiin sparrauskäynnistä toisen pienryhmässä olevan maitotilan kanssa, joka toteutettiin maaliskuussa 2017.

Natusten tilalta päivään osallistui isäntäpari ja karjanhoitaja. – Tällaiset vierailut antavat molemmille tiloille paljon vertailupohjaa, uusia ideoita ja innostusta oman tilan kehittämiseen, sanoo Petri.

Lean-pilottiryhmä jatkuu Etelä-Savossa syksylle 2017 saakka.

Pienryhmän päätÜstilaisuus on seminaari, jossa vedetään yhteen tiloilla pienryhmän aikana opitut lean-menetelmät ja niiden käytännÜn sovellukset. Eikä tässä vielä kaikki! Euroopan maaseuturahaston ja Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittamissa kehittämishankkeissa on tarkoitus aloittaa kuluvan vuoden aikana toinenkin lean-pienryhmä, johon kaikki asiasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita.

Mervi Ukkonen maidontuotannon asiantuntija Lihaa Etelä-Savosta hankevastaava ProAgria Etelä-Savo

7

LEAN oppia Tanskasta Pääsin tutustumaan menestyneiden tanskalaisten maitoyritysten johtamiskäytänteisiin kolmen päivän ajan maaliskuulla. Tanskalaiset tunnetaan suhteellisen suurista maitoyrityksistä ja siitä, että tiloilla työskentelee tämän vuoksi ulkopuolista työvoimaa usean henkilön verran. Työn tekemisen tulisi olla mahdollisimman tehokasta ja tuottavaa tilalle. Tämän vuoksi tarvitaan uusia johtamisen työkaluja ja menetelmiä ”turhan” saapastelun karsimiseksi. Tähän apua tanskalaiset ovat saaneet LEAN-työkaluista.

LEANin tavoitteena on vaihtelun vähentäminen sekä työtapojen ja -menetelmien vakiinnuttaminen eli LEANin avulla pyritään minimoimaan ”ei arvoa tuottavat toiminnot” ja keskittymään niihin toimintoihin, jotka todellisuudessa tuovat hyötyä yritykselle.

LEAN sisältää hyviä työkaluja; viikkosuunnitelma, valkotaulukokous, 5S ja SOP-työohjeet.

Näistä Tanskassa hyvin omaksuttu työkalu on valkotaulukokous, jonka avulla voidaan määritellä kunkin henkilön työt viikkosuunnitelmaan, sijoitetaan oikea tekijä oikeaan paikkaan. Kuka tekee, milloin, mitä ja missä? Tällä saa-

daan karsittua pois päällekkäiset työt sekä ristiin työskentely toisten kanssa. Vastuualueet ja työt määritellään henkilöittäin ja töitä hallitaan viikkosuunnitelman avulla. Henkilöittäin määritellyt työt tuovat vastuuta ja suunnitelmallisuutta työhön. Vähentynyt hukka vapauttaa aikaa sellaisten asioiden parissa työskentelyyn, joka luo yritykseen arvoa.

Valkotaulu viikkokokouksissa Valkotaulukokouksen eräs suuri hyöty on se, että jokainen saa tiedon samalla tavoin, kun ollaan yhtä aikaa paikalla. Kokous pidetään kerran viikossa ja sen kesto on noin viisitoistaminuuttia. Alkuun valkotaulukokoukseen voi mennä kauemmin aikaa, kun omaa tekniikkaa haetaan mutta muutaman viikkopalaverin jälkeen alkaa tekniikka olla tutumpaa, jolloin palaverit menevät jo näppärämmin. Aikaa myöten opitaan hiomaan tekniikkaa sujuvammaksi, jolloin mukana ovat ne asiat, jotka on todettu olevan oleellisemmat yrityksen johtamisen kannalta.

Valkotaulukokous aloitetaan

aina edellisen viikon onnistumisilla, kukin kertoo jonkin positiivisen asian / onnistumisen edelliseltä viikolta. Tämän jälkeen taululla otetaan esille ne asiat, jotka olisi voinut tehdä toisin tai mitkä asiat voisivat sujua paremmin ja niihin panostetaan sitten tulevalla viikolla uudella tavalla. Näiden lisäksi käydään tulevan viikon tärkeimmät työt ja asiat läpi, jotka täytyy rutiinitöiden lisäksi huomioida. Lisäksi valkotaululla tehdään näkyväksi saavutetut tuotannon tulokset. Työntekijöillä on hyvä olla koko ajan tieto siitä millaisia tuotannolliset tulokset ovat viikoittain. Tieto siitä millä tasolla tuotanto on, motivoi työntekijöitä tekemään työtä yhteisten tavoitteiden eteen eli tämä sitouttaa työntekijät yhteiseen tavoitteeseen vahvemmin.

Silloin kun mukaan otetaan koko henkilöstö suunnittelemaan ja kehittämään tilan prosesseja motivoi ja kannustaa se aivan toisella tavalla tekemään sekä panostamaan tavoitteelliseen työskentelyyn.

Yrityksellä on asetettuja tavoitteita, jotka tulee olla kirkkaana kaikille tilalla työskenteleville. Yrityksen johdon pitää huolehtia,

että yrityksen tavoitteet ovat selkeät kaikille ja, että kaikki työskentelevät yhteisen tavoitteen eteen. Yksittäisillä parannettavilla projekteilla yritys menee kohti asetettuja tavoitteita. Yrityksen erilaisia projekteja ja prosesseja pitää pystyä parantamaan ja kehittämään eteenpäin kaiken aikaa. Sillä jo Albert Einsteinin mielestä oli silkkaa hulluutta tehdä työt samalla tavoin mutta odottaa kuitenkin erilaista lopputulosta.

Otetaan myös meillä Suomessa LEANin työkaluja käyttöön ja lähdetään suunnittelemaan tuottavaa tapaa työskennellä tehokkaammin. Valkotaulupalaveri starttiin saa apuja asiaan valmentautuneilta asiantuntijoilta.

Aija Hentilä Valtakunnallinen huippuosaaja Maitoyrityksen johtaminen p. 043 825 4984 aija.hentila@proagria.fi

Valkotaulukokouksesta apuja seuraaviin asioihin: • Työprosessit ja rutiinit tasapainoon (työ- ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan) • Tekemiseen ei katkoja • Resurssit oikeassa paikassa oikeaan aikaan • Tavarat ja asiat ovat kiireisiä, ei työntekijät • Sitouttaminen, yhteishenki ja motivointi • Jatkuvan parantamisen työkalu – yhdessä etsitään parannuksia viikon ajalta • Tekee parannukset ja johtamisen näkyväksi kaikille – toisten töiden arvostus • Tiedon jakamisen tapa/kanava • Helpottaa johtamista – strategian jalkautus

Mitä mittaat, sitä voit parantaa Lypsylehmien tuotosseurannassa käytettävien maitomittareiden testausväli muuttui 2015 vuoden alusta siten, että niiden mittaustarkkuus on testattava kahden vuoden välein. Tämä on edellytyksenä sille, että suomalaiset tuotosseurannan tulokset ovat kansainvälisen tuotosseurantajärjestön ICAR standardien mukaiset.

Mittaustarkkuuden testaus vaikuttaa tuotosseurantatiedon luotettavuuteen jota mitataan laatupisteillä. Tuotosseurantaa ei tehdä ainoastaan tuotostietojen vuoksi, vaan tuloksia hyödynnetään maidon laadun seurantaan ja tasapainoisen ja taloudellisen ruokinnan toteutukseen. Oikein mitatut ja lehmäkohtaiset, mahdollisimman todenmukaiset maidon pitoisuudet vaikuttavat näin myös ruokinnan ohjaukseen ja sitä kautta paremman taloudellisen tuloksen saavuttamiseen.

Yleisimmät syyt maitomittarin virhenäyttöön Testauksen yhteydessä havaitut yleisimmät syyt virheelliseen mittaukseen ovat mittarin kuoren ilmavuoto (halkeama), kuluneet/likaiset tiivisteet ja osat, kuivikepuru/ rehu / heinä ilma-

nottoventtiilissä ja heikosta pesutuloksesta syntyneet ns. maitokivijäämät.

Korjauta rikkoontunut mittari Rikkoontunutta mittaria ei kannata käyttää vaan korjauttaa mahdollisimman pian. Virheellisestä mittauksesta ei ole mitään hyötyä, ja rikkinäinen mittari on riski maidon hygieeniselle laadulle. ProAgrian maitomittarin testaajilla on jatkuvasti käytössä yleisimpiä mittareiden varaosia, ja he voivat korjaamisen yhteydessä aina varmistaa että mittari näyttää oikein myös korjaamisen jälkeen.

Testaukset tallennetaan ProAgria pitää yllä maitomittarirekisteriä verkkopalvelussa, johon testauspäivämäärät tallennetaan. Jos olet epävarma mittarin testausaikataulusta, testaajat ja tuotosseurannan asiantuntijat voivat asian tarkistaa. Pyrimme myös muistuttamaan testaustarpeesta hyvissä ajoin. Verkkopalveluun tallennetaan myös lypsyasemien ja robottien mittareiden kalibroinnit, muistathan ilmoittaa päivämäärän tuotosseurantaan.

Käytettyjä/testattuja mittareita välitetään Maitomittareita välitetään testauksen kautta tilojen kesken.

Uusien mittareiden hinnat ovat yleensä reilu 400e/ kpl. Käyttökelpoisen käytetyn mittarin voi saada reilusti halvemmalla.

Hyväksytyt mekaaniset mitt a r i t : T T H I , T T F V, T T W B , MK2=MM5, MM6, Waikato ja uusin TT-EZITEST. Näistä 37-50 kg näyttö: TTWB, TTEZItest, MM6 ja Waikato. Kuvat mittareista löytyvät ProAgrian nettisivuilta: maitomittarit -> ICAR:n hyväksymät maitomittarit.

Ota yhteyttä ja kysy lisää, jos jokin mittariasia askarruttaa Ritva Tuononen Maidontuotannon asiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Mittarit vasemmalta oikealle: TTHI, MK2, TTFV ja TTWB

Maitomittareiden testauksista vastaavat:

sähköposti: etunumi.sukunimi@proagria.fi

Etelä-Savo: Piiparinen Jarmo p. 040 678 4212 Pohjois-Karjala: Tuononen Ritva p. 040 301 2451 Pohjois-Savo: Päivärinta Minna p. 040 509 1511 ( ei tukihakuaikaan), sijainen Hujanen Tuija 040 765 0650 , myös lypsyasemat

8

Navettarasteilla Investointia maidontuotantoon suunnitteleville tarjoiltiin tiivis katsaus tehokkaisiin navetan johtamismenetelmiin ja investointiratkaisuihin ensin tilavierailukohteissa ja toisena päivänä seminaarissa Siilinjärvellä Kunnonpaikassa. Tilakohteiksi valikoitui tuottajia, jotka ovat onnistuneet Navettarastit-tapahtuman teemoissa kuten kustannustehokas rakentaminen, tehokkaat johtamismenetelmät ja tuottavuus.

Ideoita hakemassa

Tietoa tankkaamassa

Etelä-Savosta olimme matkassa mukana tiiviillä porukalla. Maidon siilotankkiin ja mm. vanhojen tilojen hyÜdyntämiseen kurkistimme 4 robotin tilalla Pohjois-Savossa. Pohjois-Karjalassa tutustuimme luomutilan edullisesti toteutettuun ilmeisen hyvin toimivaan hiekkaparsipihattoon. Ennakkoajatuksena saattoi olla, että noinkohan vierailukohteista saa ideoita oman tilan kehittämiseen? Lehmän lähiympäristÜ on joka tapauksessa sama, oli lehmiä sitten 10, 50 tai 500, joten eri kokoisilta ja erilaisilta tiloilta kannattaa poimia avoimella mielellä hyviä toimintatapoja tai ratkaisuja! Tilakäyntien jälkeen todettiin, että maitoa on mahdollista ja kannattavaa tuottaa monella tapaa ja omannäkÜisillä ratkaisuilla.

Yhteistä tulevaisuuden maidontuottajille on tehokkuusvaatimus, jolloin toiminnan laatu korostuu entisestään. Eläinten ja tuottajien hyvinvointi on iso osa tehokkuutta. Pienempäänkin maidontuotannon kokoluokkaan kannattaa soveltaa tehokkuuden ajattelua ja tyÜtapoja, yksinkertaisuutta ja satsauksia eläinten hyvinvointiin. Hyvinvoiva eläin on yleensä vähätÜinen. Yksittäistä navettatyyppiä ei ole, jolla tehtäisiin muita parempaa tulosta.

Ratkaisevaa on, että navettaa �käytetään oikein�, oli se millainen tahansa.

Seminaaripäivässä ItäMaidon Tero Kanala kertoi investointeihin liittyvistä realiteeteista ja havainnoistaan hyvin käytännÜllisellä otteella. Maitomäärä on avainasemassa ja sen lisäämiseen on paljon tehtävissä, koska �lehmä palkitsee� paremmista olosuhteista, rehuista, vedestä tai vaikkapa raikkaasta ilmasta tuotoksella ja terveydellä. Investointia miettiessä Kanala kehottaa pohtimaan mm. seuraavaa kysymystä: millaisen elämän haluan 10 vuoden päästä?

Marjo Posio 4DBarnilta kertoi tyÜn tehostamisesta ja suunnittelun merkityksestä. TyÜminuuteista muodostuu vuoden mittaan tunteja, joten ei ole lainkaan merkityksetÜntä, kuinka monta minuuttia tyÜaikaa kuluu lehmää tai vasikkaa kohden päivässä. Vaihtelu on todella suurta, mutta normaaleihin päivittäisiin tÜihin kuluu pihatossa noin 40 sekuntia lehmää kohden. Hyvällä eläinliikenteen ja porttien suunnittelulla esimerkiksi lypsylle haettavien eläinten (joita maksimissaan 5 % karjasta) käsittelyyn kuluvaa aikaa voidaan lyhentää.

TTS TyÜtehoseuran Veli-Matti Tuure kertoi sujuvien ja tehokkaiden tyÜrutiinien tunnuspiirteistä. Jotta homma sujuu, tulee sen tekemisen prosessi olla mietitty alun perinkin toimivaksi, tekijÜillä täytyy olla selkeä kuva mitä ja miksi ollaan tekemässä, kaikil-

Etelä-Savolaisia tutustumassa MTY Konttiniemen hiekkaparsipihattoon Polvijärvellä. Kuva Liisa Heinonen

la tulee olla yhtenäinen tyÜtapa.

Lisäksi perehdytys tyÜhÜn tulee olla hyvin tehtynä sekä tiedon täytyy kulkea. Suurin osa tyÜtapaturmista tapahtuu valitettavasti silloin kun tyÜnkulussa on tullut jokin poikkeama normaalista. Iso osa maataloustyÜssä sattuneista vahingoista juontaa juurensa puutteelliseen ohjeistukseen tai toimintaan.

Vaalalainen Arvolan Karjapiha Oy:n maitoyrittäjä Jukka Määttä kertoi hyvistä kokemuksistaan lean-johtamismenetelmien käyttÜÜnotosta. Mitään ihmeellistä lean ei lopulta ole, Määttä kuvaili leanin �tuotteistetuksi maalaisjärjeksi� ja kannusti muitakin virtaviivaistamaan toimintatapojaan ja kirkastamaan tavoitteitaan.

Tavoitetta kohden pääsee pienin askelin etenemällä ja pohtimalla palveleeko tänään tehty ratkaisu myÜs huomista? Arvolan Karjapiha oli parantanut viimeisim-

mäksi vasikoiden, umpilehmien ja poikimista odottavien tiloja ja olosuhteita, jolloin saatiin myÜs automaattilypsyn kapasiteetti täysimääräiseen käyttÜÜn. Jukka Määttä kannusti kuulijoita miettimään eri prosessit huolella läpi ja tekemään tyÜt aina samalla sovitulla tavalla, jolloin poikkeamat ja niistä johtuvat virheet vähenevät.

Tilalla käytetään valkotaulupalavereja tiedon siirron parantamiseen ja Määttä kokee ne hyÜdyllisenä, oli tilalla 1 tai 7 tyÜntekijää.

Kaikki ovat silloin samalla tiedolla varustettuja esimerkiksi viikon tÜistä ja tapahtumista. Samalla tavoitteisiin pääsemistä voidaan seurata ja koota parannusehdotuksia.

Puurakentaminen maataloudessa on ollut nykyisin melko vähäistä, vaikka potentiaalia olisi selkeästi enemmän. Maatalouden puurakentamisen mahdollisuuksia Navettarasteilla esitteli-

HAE TUETULLE LOMALLE! Järjestämme lomia perheille, ikääntyneille, tyÜttÜmille sekä eri potilas- ja vammaisryhmiin kuuluville henkilÜille!

OTA KUMPPANIKSESI ASIANTUNTIJA LYHYET KULJETUKSET JA NOPEAT NOUDOT – ILMAN LISÄKULUJA

HKScan tarjoaa maitotiloille markkinoiden parhaat kokonaisratkaisut. Lehmien ja vasikoiden nopeat noudot ja lyhyet kuljetukset takaavat joustavan, laadukkaan palvelun. Kiirenaudat noudamme aina ilman lisäkuluja.

Tuetut lomat on tarkoitettu henkilÜille, joilla ei muuten ole mahdollisuutta päästä lomalle!

Hakuajat lomille päättyvät 3 kk ennen loman alkamispäivää! Haettavissa on vielä runsaasti lomia tälle vuodelle!

Tutustu lomiin ja täytä sähkÜinen hakemus sivuilta ZZZ PWOK ¿ WDL WLODD HVLWH S ORPDW#PWOK ¿

Ota yhteyttä paikalliseen asiantuntijaan!

ZZZ KNVFDQDJUL Ä&#x;

HUOM! Osallistumme näytteilleasettajina Farmari 2017 -näyttelyyn 14.-17.6.2017 Seinäjoella Tule käymään osastollamme ja kuulemaan lisää toiminnastamme!

vät ProAgria Kainuun Esa Heikkinen ja Alppisalvoksen Meinrad Rohner. Nykyaikaisilla tekniikoilla päästään puumateriaaleilla lähemmäs metallirakentamisen tehokkuutta, mittatarkkuutta ja voidaan mm. toteuttaa elementtejä ja tehdä sarjoina täysin samanlaisia kappaleita. Vastikään on perustettu puurakentamisen edistämisyhdistys Vuoliainen ry.

Atrian Janne Kiljala toi ajatuksia Maitopihatto-konseptista.

Konseptiajattelu lähti liikkeelle lihanautakasvattamoista ja toimintatapaa on laajennettu viimeisimmäksi lypsykarjarakennuksiin. Siinä rakentaja ostaa valmiiksi mietityn ja kilpailutetun uuden navetan, jonka kustannus ja aikataulu ovat varmasti tiedossa. Kustannukset pitävät ja rakennuttajatÜiden jäädessä vähemmälle yrittäjälle jää enemmän aikaa tuotannon kehittämiseen ja vaikkapa eläinten hankintaan.

Maito on edelleen Itä-Suomen maatalouden kulmakivi, pienilläkin parannuksilla ja maitomäärän lisäyksillä on merkitystä! Ensi keväälle on suunniteltu vastaavantyyppistä tapahtumakokonaisuutta. Navettarastit-tapahtuman järjestivät Itä-ja KeskiSuomen maitoalan koulutus- ja kehittämishankkeet Pro Navetta, Tulosta maidosta, MaiNuLi, Maatalouden rakennusinvestoinnit, Menesty Maidolla ja MEKA. Hankkeita rahoittavat Euroopan maaseuturahasto ja alueiden ELY-keskukset.

Liisa Heinonen Maidontuotannon asiantuntija Menesty maidolla -hanke ProAgria Etelä-Savo

9

Helpota työtäsi – Hyödynnä aktiivisuusmittausta!

Suomessa ollaan menossa kovaa vauhtia isompiin tilakokoihin. Parsinavetat vähenevät ja enemmistö uusista navetoista on pihatoita. Nämä asiat yhdessä tuovat yrittämiseen omia helpotuksiaan, mutta myös haasteitaan. Yhtenä merkittävänä kannattavuuteen vaikuttavana haasteena voidaan pitää kiimantarkkailua ja hedelmällisyyden hallintaa. Kiimantarkkailulla on suuri merkitys tuotannon jatkuvuuteen. Tuplaussiemennykset ja kiiman uusimiset pidentävät lehmän tuotoskautta ja tuovat lisäkustannuksia. Olipa maidonhinta millainen tahansa, aina on järkevää tietää mikä asia lisää tilan tuottoa ja mikä taas ei. Kiimantarkkailun helpottamiseksi ja ajansäästämiseksi on kehitetty erilaisia aktiivisuusmittausjärjestelmiä.

Opinnäytetyö Opinnäytetyössäni Savonia Ammattikorkeakoululle tutkin sitä, miten tilalliset Pohjois-Savossa hyödyntävät aktiivisuusmittausjärjestelmää kiimantarkkailussa ja siemennysajankohdassa. Työssä toimeksiantajana toimi NHKdairy Oy:lta neuvontapäällikkö Anne Pyhälammi.

Työssäni tutkin NHKdairy Oy:n myymää Lelyn Qwes H-aktiivi-

suusmittausjärjestelmää. Tutkimus on muodoltaan laadullinen, jossa tiedon kerääminen on toteutettu teemahaastatteluina.

Työn teoriaosiossa perehdytään lehmien kiimakäyttäytymiseen, hedelmällisyyden tunnuslukuihin, kiimantarkkailuun ja Lelyn Qwes H-aktiivisuusmittausjärjestelmään.

Mittauksilla varmuus ajankohtiin Tutkimuksessa selvisi, että 3/4 tiloista käyttävät aktiivisuusmittausjärjestelmää päivittäin hyväkseen. Nämä tilat kokivat, että laitteistosta on apua epäselvien kiimojen kohdalla. Lehmän yhden huudon perusteella ei voida monestikaan vannoa, että lehmä on kiimassa. Kuitenkin jos tämän huudon lisäksi laitteisto antaa ilmoituksen aktiivisuudesta, huutoa voidaan pitää yhtenä kiimanoireena ja aktiivisuutta toisena, ja näin lehmä voidaan siementää. Yhtä vaille kaikki laitteistoa käyttävät tilat kokivat, että aktiivisuusmittauksesta on apua hiljaisten lehmien kohdalla. Pelkästään veret näyttävällä lehmällä voi olla nähtävissä kuitenkin selvä aktiivisuuspiikki, vaikka sen ei nähdä muuten olevan kiimainen (Kuva 1.) Suurin osa kiimoista sattuu juuri yöajalle ja tämän ta-

kia onkin tärkeä, että navetassa on joku joka kerää tiedot yöllisistä riehujista. Aktiivisuusmittauksen avulla kiimantarkkailua tehdään 24/7.

Aktiivisuuslistojen lisäksi on muitakin huomiolistoja, jotka voivat antaa viitteitä kiimasta.

Kiimainen lehmä voi antaa poikkeavan arvon myös lypsyviiveissä, maidonlaadusta ja -määrästä. Ne tilat, joilla on käytössään myös märehtimisaktiivisuustunnistimet, sanoivat lehmän märehtimisen vähenevän kiiman aikana. Ilman aktiivisuusmittausta pelkkien muiden huomioiden perusteella ei voida olla täysin varmoja lehmän kiimasta, sillä muut huomiot voivat olla myös oireita utaretulehduksesta.

Laitteistosta on apua myös

siemennysajankohdan määrittämiseen. Tutkimuksessa nousi esille, että ne tilat, jotka käyttävät optimaalista siemennysajankohtakuvaajaa hyödykseen siemennyksen ajoittamisessa omasivat paremmat siemennyksiä/ poikiminen ja siemennyskausi – tunnusluvut. Laitteiston käyttämisellä voidaan siis päästä parempiin hedelmällisyyden tunnuslukuihin. Puolestaan reitinohjaus ja lehmän eristäminen muista kiiman aikana heikentävät siemennysajankohdan luettavuutta, sillä lehmää estetään käyttäytymästä sen lajinomaisella tavalla.

Tutkimustiloista kaksi eivät hyödyntäneet aktiivisuusmittausjärjestelmää. Syitä tähän olivat kiimojen helppo havaittavuus muuten, rutinoitunut kiiman-

Kuva 1. Laitteiston ilmoittamat aktiivisuuspiikit kertovat lehmän kiimoista.

Biotaloutta kehitetään ERDI -hankkeessa kansainvälisesti ERDI- Empowering Regional Development and Innovatons – hanke käynnistyi vuoden 2016 alussa ja kestää vuoden 2018 loppuun. Rahoitus tulee EU-komission hallinnoimasta Erasmus + Knowledge Alliance ohjelmasta. Hanketta koordinoi Kareliaammattikorkeakoulu. Hankkeessa on mukana 15 korkeakoulu-, kehittäjäorganisaatio- ja yrityskumppania Hollannista, Kanadasta, Slovakiasta, Tsekistä ja Unkarista. Hankkeessa toteutetaan tänä keväänä Kareliassa kansainvälisiä ja monialaisia kursseja, jossa opiskelijat ovat paneutuneet aluekehittämiseen, ympäristöasioihin, biotalousyritystoimintaan, sosiaaliseen yritystoimintaan sekä projektisuunnitteluun luennoilla, digitaalisesti, ryhmätöitä tekemällä, yritysvierailuilla sekä työharjoittelussa. Opiskelijoita on ollut hankemaiden lisäksi mm. Venäjältä, Vietnamista, Burkina Fasosta ja Haitista.

Yhteisenä pyrkimyksenä on ke-

hittää koulutusta vastaamaan biotalouden tulevia yhä kansainvälisempiä tarpeita alueiden kilpailukyvyn ja talouden, ympäristön, biotalouteen pohjautuvan yritystoiminnan ja yrittäjyyden sekä osaamisen osalta.

toiminnan ja yrittäjyyden vahvistaminen jakamalla liiketoimintamalleja ja innovaatioita kansainvälisellä ja paikallisella tasolla

Hankkeella on viisi tavoitetta:

ERDI toimijat kokoontuivat Hollannissa 27.28.4.2017 Hertogenboschissa

- monitieteisen, opiskelijalähtöisen ja työelämän taitoja palvelevan koulutuksen kansainvälistäminen - koulutuksen saavutettavuuden helpottaminen digitaalisia oppimisympäristöjä hyödyntäen - biotalousalan asiantuntijan ydinosaamisen määritteleminen ottaen huomioon työelämän vaatimukset - yhteisen tiedontuottaminen vahvistaminen työelämän toimijoiden kanssa perustamalla alueellisia ja kansainvälisiä tietoalliansseja - biotalouteen perustuvan liike-

Yhteisen tapaamisen tiiviissä ohjelmassa ensimmäinen päivä kului Hertogenboschissa ammattikorkeakoulussa hankkeen käytännön kokemusten jakamisessa, miten ERDI prosessi on edennyt eri alueilla, miten osaaminen ja yhteistyö on edistynyt sekä mitä uusia yritystoimintamahdollisuuksia löydetään. Toisena päivänä tutustuimme maatalouteen Hollannissa Dennenburgin alueella, joka on vahvaa maidontuotantoaluetta. Vierailimme Reuseldalissa maidontuotantotilalla, jossa oli 220 lehmää ja 50 ha peltoa Natura 2000 alueen

vieressä. Maatilalla oli huomioitu mm. linnusto rakentamalla levähdyspaikkoja ja perhe osallistui paikalliseen ympäristöyhteistyöhön viljelijän sanojen mukaan saadakseen olemassa olon oikeutuksen. Toisena kohteena oli Free range sianlihantuotanto, jossa tuottaja myös myi itse suoraan tuotantonsa.

ERDI hankkeessa yritysyhteistyökumppaneina toimivat: ProAgria Pohjois-Karjalasta Anna Liimatainen ja Marja Pulkkinen ProAgria Pohjois-Savosta Marjatta Räsänen

tarkkailutyö sekä suuri ajankäyttö navetalla. Näillä tiloilla, jotka tekevät kiimantarkkailun ilman aktiivisuusmittausjärjestelmää meni kuitenkin noin puoli tuntia aikaa kiimakierrokseen. Siispä aktiivisuusmittaus säästää myös aikaa. Omalle työlleen pitää osata antaa arvonsa, joten ajan käyttöön navetalla pitää kiinnittää huomiota. Suureen ajankäyttöön navetalla ei kannata pyrkiä.

Tutkimuksen ja omien kokemuksienikin mukaan ei laitteistoa kannata olla hyödyntämättä, jos sellaisen on tilalleen asentanut.

Sanna Rönkkö Ruokinnan ja tuotannonohjauksen asiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

10

Biokaasun tuotanto maatiloilla Biokaasun tuotanto maatiloilla on vasta alkutekijöissään maassamme. Kiinnostusta on olemassa, mutta tuotannon kannattavuudessa on ollut ongelmia. Maatilalla biokaasutuotannon kannattavuus edellyttää sitä, että tuotetulla biokaasulla voidaan korvata tilalle ostettavaa sähkö- ja lämpöenergiaa. Maatiloilla on käytettävissä syötteinä pääosin lantaa ja nurmea, jotka kaasutetaan biokaasulaitoksessa biokaasuksi. Maatilalla biokaasulla tuotetaan polttomoottorissa (CHP) sähköä ja lämpöä.

Biokaasu voidaan käyttää myös polttimon avulla pelkästään lämmitykseen. Maitotilalla saadaan usein sähkö käytettyä kokonaan, mutta syntyvän lämmön hyödyntäminen on ongelma. Lisäksi talven ja kesän aiheuttama sähkön ja lämmön kulutuksen vaihtelu vaikeuttaa biokaasulaitoksen järkevää suunnittelua.

Aiheesta lisää https://www.motiva. fi/files/6958/Biokaasun_tuotanto_ maatilalla.pdf Maatilojen investointituen tasoa biokaasulaitoksille on korotettu tänä vuonna ja on nyt 40 %. Tuen edellytyksenä on että

biokaasu käytetään tilan omassa maataloustuotannossa. Avustusta ei siis saa sille osalle biokaasun tuotantoa, joka käytetään yksityistaloudessa tai myydään tilan ulkopuolelle. Lisätietoa löytyy Mavin sivuilta hakusanalla investointituet.

ulkopuolelle. Esimerkiksi Mikkelin, Jyväskylän ja Oulun seuduilla avataan kaasun jakeluasemia lähiaikoina. On varsin todennäköistä, että jakeluasemaverkosto kasvaa lähivuosien aikana sekä valtateiden 4 ja 5 ja 6 varsille etelästä lähtien.

Biokaasu liikennepolttoaineena

Miksi ostaa kaasuauto

Tällä hetkellä paras hinta biokaasulle saataisiin, jos se jalostetaan biometaaniksi, joka myytäisiin kuluttajille henkilöautojen polttoaineeksi. Ongelmana on se, ettei eteläistä Suomea lukuun ottamatta liikennebiokaasulle ole vielä kysyntää. Kun ei ole kysyntää ei ole myöskään tarjontaa. Tällä hetkellä liikennekaasua saa tankattua maakaasuverkon yhteydessä olevilta pääosin Gasum Oy:n jakeluasemilta ja joillakin maakaasuverkon ulkopuolisilla jakeluasemilla. Gasum Oy:n asemilla kuluttaja voi valita haluaako tankata maakaasua (metaania) vai biokaasua (biometaania).

Kaasun jakeluverkko on nyt laajenemassa maakaasuverkon

Kuluttajalle täytyy olla selvä kannustin hankkia kaasuauto.

Tällä hetkellä kaasua voi tankata bensiinilitraa vastaavan energiamäärän maakaasuna noin 0,75 EUR/litra ja biokaasuna noin 0,95 EUR/litra. Gasum Oy tarjoaa kampanjaetuna yksityisasiakkaille kiinteään kuukausihintaan biokaasuna 89 EUR kuussa ja maakaasuna 69 EUR kuussa.

Uuden kaasuauton hinta ei juuri poikkea vastaavan bensiiniauton hinnasta. Suomessa myydään myös lähinnä Ruotsista tuotuja käytettyjä autoja.

Useiden eri lähteiden (mm.

Työ- ja elinkeinoministeriö TEM) mukaan Suomessa tar vitaan sekä sähkö- että kaasuautoja korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Taustalle ovat EU:n Suomelle asettamat tavoitteet leikata päästökaupan ulkopuolisten hiilidioksidipäästöjä vuosina 2021–2030. Kaasukäyttöisten henkilöautojen määrän ennustetaan kasvavan, mutta pitkällä aikavälillä siirryttäneen sähköautoiluun. Raskaassa liikenteessä siirrytään pitkällä aikavälillä biopolttoaineiden käyttöön, jollei tapahdu merkittävää teknologian kehittymistä muiden käyttövoimien osalta.

Kaasuautojen etuna sähköautoihin verrattuna on niiden saatavuus ja huomattavasti pidempi toimintasäde. Kaasuauto on normaali bensiiniauto, johon on lisätty kaasutankki. Polttoaine riittää kaasutankillisen verran pidemmälle matkalle (300 - 400 km), joka on merkittävä tekijä pitkien etäisyyksien maassa. Uusissa autoissa kaasutankki on sijoitettu auton rakenteisiin ja näin se ei vie paljoa tavaratilaa. Polttoaineen saannin varmistavana

tekijänä on siis nykyinen fossiilisen polttoaineen jakeluverkosto.

Lisätietoa löytyy https://www. gasum.com/yksityisille

Biokaasun tuotanto yhteisyrityksissä Toinen biokaasun tuotannon kannattavuuteen vaikuttavana tekijänä ovat laitoksen investointikustannukset. Biokaasulaitoksen kokoa suurentamalla voidaan alentaa investoinnin suhteellista kustannusta tuotettuun biokaasumäärään verrattuna.

Suuremmassa yksikössä on myös mahdollista investoida edellä kuvattuun biokaasun jalostusyksikköön, joka sekin maksaa joitakin satoja tuhansia euroja. Biokaasu tuotetaan perinteisesti ns. märkämädätystekniikalla. Nyt Suomessa on kehitetty jatkuvatoimisia kuiva- ja kiintomädätystekniikoita, jotka mahdollistavat maatilojen yhteisten biokaasulaitosten toteutuksen.

Lisätietoa: Biokaasuteknologiaa maatiloilla 1: Biokaasulaitoksen hankinta, käyttöönotto ja operointi - käytännön kokemuksia MTT:n maatilakohtaiselta laitokselta Lietelanta separoidaan maatilalla ja separoitu kiintoaines kuljetetaan yhteiseen biokaasulaitokseen jopa kymmenien kilometrin päähän. Separoinnin toteuttaa urakoija, joka palauttaa maatilalle vastaavan määrän mädätettä (biokaasulaitoksessa syntyvä lopputuote) meno/paluu

kuljetuksena. Maatiloille hyöty tulee suoraan alentuneina lietteen levityskustannuksina ja ravinteiden hyväksikäyttö tehostuu.

Esimerkiksi tiloilla separoitu nesteosa voidaan levittää suurempina määrinä lähipelloille. Biokaasulaitokselta palautuva mädätysjäännös voidaan ohjata suoraan etäpelloille varastoon.

Ympäristön kannalta mädäte on lähes hajutonta, jolloin sen levitys ei aiheuta hajuhaittoja samalla tavalla kuin lannan levitys. Mädätteessä on mukana kaikki lannan ravinteet ja esim. typen osalta ravinteiden käyttöarvo paranee.

Merkittävin hyöty tulee separoinnin kautta kun ravinteiden kierrätys takaisin peltoon paranee.

Maatilojen yhteiset laitokset olisivat 10 -20 karjatilan yhteislaitoksia. Kun tiedetään maatilojen nykyinen heikko kannattavuus ja toisaalta liikennekaasun kasvun ennusteet, on oletettavaa että tällaisia yhteislaitoksia syntyy vasta parin vuoden päästä.

Nyt on hyvä aika suunnitella näitä yhteishankkeita, jotta ne olisivat lähes valmiina kun tuottajahinnat lähtevät selvään nousuun ja maatiloilla on mahdollisuus investoida tällaisiin hankkeisiin.

Juhani Paavilainen ProAgria Pohjois-Savo

ProAgria Pohjois-Savossa toimii KierRe / Biokaasu – hanke Lisätietoja juhani.paavilainen@proagria.fi, p. 0400 172 386 ja marjatta.rasanen@proagria.fi, p. 0400 124 897 ProAgria Etelä-Savossa toimii Yhteistyöllä synergiaa ja kannattavaa energiantuotantoa – YSKE –hanke Lisätietoja panu.jouhkimo@proagria.fi, p. 043 827 0633 ja jukka.sairanen@proagria.fi, p. 0400 165 414

11

Olemme mukana Farmari-näyttelyssä.

Tule tapaamaan meitä kotieläinosastolle!

Faba on tulevaisuuden tekijä eläinten jalostuksessa, lisääntymisessä ja terveydessä.

Modernit työkalut ja asiantunteva palvelu helpottavat karjanomistajan arkea. www.faba.fi

12

Laidunnuksen uusia tuulia Vaihtelua ja hyvinvointia Laiduntaa voi hyvin monella tapaa ja aina se ei ole ongelmatonta. Lehmät eivät ehkä tuota odotetusti tai hiehot karkailevat.

Laiduntaminen ei ole välttämätöntä, mutta se on maidontuotantoelinkeinolle kasvava imagokysymys. Olosuhteiden ollessa kunnossa laiduntaminen on lehmien hyvinvoinnille eduksi ja oikein toteutettuna vähentää rehukustannuksia. Nuorkarjalle laidunnus on erityisen sopiva hoitoja ruokinta-muoto. Laiduntaminen tuo vaihtelua elämään sekä ihmisille että lehmille!

Laitumen riittävyyttä ja tarvetta mitataan ruokinnassa kuivaainekiloina, mikä täytyy muuntaa käytännössä laitumen pintaalaksi. ”Lehmä syö maksimissaan puolet tarjolla olevasta laidunmassasta”, kertoo Auvo Sairanen Lukesta. Jos laidunta tarjotaan liikaa kerralla, on syöttöjälki huono, ja laitumen kierron tehokkuus kärsii. Laidunkierron ensimmäinen syöttökerta voidaan ajatella laidunpankin kerryttämisenä ja viimeinen kierros pankin tyhjentämisenä. Suomen kasvilajeilla toimii yleensä parhaiten kaista- tai lohkosyöttö, jolloin laidun pääsee viimeistään muutaman päivän syötön jälkeen lepäämään seuraavaa kierrosta varten. Auvo Sairanen muistuttaa, että laidun on tuoretuote, jonka jemmaaminen seuraavalle laidunkierrokselle ei onnistu, joten suunnitelmallisuus ja tilanteen seuranta palkitsevat. Jos laitumelta halutaan hyvä sato, on niitä lannoitettava samoin kuin muitakin nurmia tasausniittoa unohtamatta.

Tutkimuksissa Maaningalla havaittiin, että osa-aikalaiduntavilla lehmillä säilörehun määrää voi hiukan rajoittaa, jotta ne hyödyntävät laitumen täysimääräisesti. Jos lehmät syövät säilörehua reilusti navetassa, ne käyttävät laidunta mukavana lepopaikkana. Rehun kokonaisriittävyyden näet maitotankista. Hyvin tehdyt ja pysyvät perusaitaukset

sekä hyväpohjaiset pääkulkureitit ilman teräviä kiviä tai mutavelliä helpottavat laiduntamista ja palvelevat myös talviulkoilussa.

Teknisiä apuvälineitä laidunnukseen on melko vähän, mutta esimerkiksi kellolla tai kauko-ohjauksella avautuva laidunportti voi vähentää askelia. Syöttökaistojen vaihtoon on myös saatavilla joko itsestään liikkuvia tai helposti siirrettäviä kevyitä aitausjärjestelmiä, joihin kannattaa tutustua.

Suunnitellen ja koiran avulla Heikki Teittinen Juvan Muumaasta kertoi Laidunnuksen uusia tuulia -webinaarissa tilan laidunnus-käytännöistä. Heillä 120 luomulypsylehmän karja laiduntaa navetan ympäristössä ja muu karja noin viiden kilometrin säteellä tilakeskuksesta. Osassa laitumia on pysyviä High-Tensile -aitoja samoin kuin ympäri vuoden käytössä olevissa aitauksissa. Eläinten siirtoja laitumelta toiselle on kesäisin 1-2 kertaa viikossa joko kävelyttämällä tai kuljetusvaunulla. Eläinten käsittelyssä ja siirroissa tilalla käytetään paljon paimenkoiria, jotka oikein koulutettuina ovat loistavia laidunnuksen työkavereita. Juvan Muumaassa laitumien käyttöä suunnitellaan ja seurataan taulukkolaskentaohjelmalla. ”Laitumen vaihdoissa on oltava koko ajan hereillä”, kertoo Heikki Teittinen.

Tehokas laidunnus perustuu lehmien ruohonhimoon Nurmentuotannon huippuosaaja Anu Ellä kertoi webinaarin osallistujille kuulumisia ja ideoita laidunnuksen huippumaista Uudesta-Seelannista, Irlannista, Iso-Britanniasta ja Kanadasta, ja monesta suusta tullut viesti on ”Keep it simple” eli pidä asiat yksinkertaisena. Tehokkaissa laidunnusmaissa syönti perustuu lehmien ruohonhimoon (jolloin väkirehuja syötetään melko niu-

kasti).

Lehmille tulee tarjota usein uusi tai ”muka uusi” laidun, jolloin etenkin ensimmäisten tuntien syönti on innokasta. Laitumien sadon määrän kehittymistä mitataan tarkasti esim. kävelemällä laitumet kerran viikossa läpi mittalaitteen kanssa tai kirjaamalla mittahavainnot ns. saappaanvarsimitasta ylös. Mikäli nurmen laidunkorkeus ollaan vaarassa ylittää eikä lohkoja ehditä syöttää suunnitellusti, korjataan lohko säilörehuksi. Lohkon sadon määrä on oleellisin tieto, koska ilman sitä laidunnuksen rytmin suunnittelu on hyvin epävarmalla pohjalla. Veden etsimiseen tai lypsylle kulkemiseen ei ulkomaisten huippulaiduntajien mukaan saa kulua aikaa, koska se on pois syömisajasta eli maitomäärästä. Ulkomailla laitumien kulkureitit ovat hyvin perustettuja ja laidunlohkolta seuraavalle ei juuri koskaan mennä toisen lohkon läpi kulkien.

Monipuolisuus tuo varmuutta Anu Ellä kertoo laidunsiemenseosten olevan seuraavan tyyppisiä ulkomailla: ”Kaikki kestävät tallausta. Aina joku seoksen lajeista/lajikkeista on sillä hetkellä lehtevimmillään, aina joku on erityisen jälkikasvuinen ja joku kestää kuivuutta”. Suomeen sopivia laidunkasveja ovat esim. koiranheinä (jos nopea kiertonopeus), englanninraiheinä (jos talvehtii), timotei, nurminata, rainata (jos talvehtii ja nopea syöttönopeus), niittynurmikka, valkoapila, täydennyskylvetty persianapila, täydennyskylvetty italianraiheinä sekä uudempina ehdokkaina mahdollisesti myös rehukattara, rehumailanen/sinimailanen ja alsikeapila.

Isäntä Irlannista oli todennut: ”Vihaan koneita, raha tulee nimittäin maidosta”. Ulkomailla tilat osallistuvat paljon erilaisiin keskustelu- ja vertailupienryhmiin oppiakseen ja vertaillakseen tekemisiään kasvukauden aika-

Laidunnuksen peruskaava ulkomailta: * Aina nuorta, tiheää ja lyhyttä nurmea, jota syödään tehokkaasti * Uusi laidun 1-2 kertaa/päivä, syöttökorkeus 10-20 cm * Vesi aina lähellä (aikaa syömiselle) * Sujuvat kulkureitit, jotta ei kulu paljoa aikaa lypsylle siirtymiseen * Terveet ja kestävät eläimet * Taloudellinen optimi tuotot-kulut määrää tuotantotavan

nakin jopa viikoittain.

Kuinka sitten voisimme täällä Suomessa hyödyntää oppeja tehokkaista laidunmaista, joissa laidunkausikin on pidempi? Anu Ellän mielestä laidunnurmi voisi olla meilläkin nuorta ja tiheää, lohkon vaihtorytmi voisi olla nopeampi. Kasvilajivalinnat voisivat olla tilanteeseen sopivampia ja kulkureitit sujuvampia. Laitumen satotason tulisi olla vähintään säilörehulohkojen tasoa muistaen että maidon- sekä naudanlihantuotannossa ”Nurmi on kuningas!”.

Emolehmätuotannossa laidunnurmella on suurin potentiaali!

Laitumen tiheys, nuorekkuus, nopea kierto ja sujuvat aitaukset, kulkureitit ja vesi ovat oleellisia, kuten maitotiloillakin. Emolehmien laidunkautta on mahdollisuus pidentää jopa kuukaudella, kun nurmi saa lepokautensa, ei tallaudu pilalle, on tiheää ja kasvilajeiltaan laidunnukseen tarkoitettu + 1-vuotiset laitumet lisänä. ”Mieti mitä maksaisi kuukauden säilörehut, joita ei tarvitsisi tehdä kun laidunkausi pitenee? Kun lihanaudat saavat ruokinnallisesti laadukasta laidunta, väkirehun tarve on olematon.” Anu Ellä kannustaa.

Suunnittele ja seuraa Oletko selvittänyt korjuuaikanäyttein mitä laidun oikeasti sisältää? Usein alkukesän haasteena on nuori vahvasti kasvanut niukasti kuitua ja paljon valkuaista sisältävä nurmi, jossa pötsi ja kivennäistasapaino ovat tiukoilla. Loppukesää kohden laitumien riittävyys ja nurmen sulavuus alkavat vaatia enemmän seurantaa täydennyksen suhteen.

Mikäli olet valinnut eläinten hyvinvointikorvauksessa (EHK) toimenpiteeksi ruokinta ja hoito, on laidunkaudelle oltava erillinen ruokintasuunnitelma lehmille sekä nuorkarjalle. Päivitä karjasi laidunkauden ruokinnan suunnittelu ruokinnan asiantuntijasi kanssa ja varmista hyvät maitotuotokset ja eläinten terveys!

Artikkeli perustuu Laidunnuksen uusia tuulia ja mahdollisuuksia -webinaariin, joka järjestettiin maaliskuussa Lihaa Etelä-Savosta ja Menesty Maidolla-hankkeiden yhteistyönä ProAgria EteläSavossa. Asiantuntijoina toimivat Auvo Sairanen, Luke, Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi ja Heikki Teittinen, Juvan Muumaa.

Seuraa hankkeiden tulevia tapahtumia: etela-savo.proagria.fi/tapahtumat facebook.com/groups/lihaaetelasavosta facebook.com/groups/menestymaidolla

13

Säilörehusatojen satotasot ja ravinnetaseet Ravinnerenki hankkeessa havainnoitiin ja punnittiin säilörehusatoja kolmelta Pohjoissavolaiselta havaintomaatilalta kasvukauden 2016 aikana. Kehikkonäytteiden avulla on kolmesta eri muuttujasta (pelto, päiste ja renkaanjälki) silmämääräisesti arvioitu nurmen aukkoisuus ja rikkakasvit, lisäksi jokaisesta muuttujasta on punnittu kehikon satomäärä. Ajoneuvovaa´alla olemme punninneet jokaisen säilörehukuorman ja ottaneet sadosta ravinneanalyysit, ravinnetaselaskelmia varten.

Kehikkonäytteiden ja havaintojen avulla selvitimme vaikuttaako peltoliikenteen aiheuttama tiivistymä nurmen satotasoeroihin pellon, renkaanjäljen ja päisteiden välillä. Tulosten perusteella on selvää, että päisteiden satotaso eroaa pellon ja renkaanjäljen sadosta. Päisteistä saatava sato voi olla jopa 5-6 kertaa pellon satotasoa pienempi. Päisteissä havaittiin myös eniten aukkoisuutta, jonka seurauksena rikkakasvit täyttivät aukkopaikat.

Pellon ja renkaanjäljen välisissä satotasoissa ei ollut nähtävissä selvää eroa. Tilan kokonaispintaalasta päisteet voivat muodostaa yllättävän suuren alan.

Suomessa säilörehusatojen keskisato on noin 6000 kg ka/ ha, havaintomaatiloilla säilörehusadot vaihtelivat 6000 kg ka/ ha ja 9 000 kg ka/ha välillä. Ravinnetase kertoo pellolle lannoitteiden mukana annettujen ja sadon mukana poistuneiden ravinteiden erotuksen. Mitä lähemSatopunnituksia

pänä nollaa tase on, sitä taloudellisempi lannoitus on ollut ja ympäristökuormituksen riski on vähäisempi.

Taulukosta 1. on esitetty ensimmäisen sadon aikana lisätyt ravinteet, sadon mukana poistuneet ravinteet sekä näiden erotuksena laskettu ravinnetase.

Ensimmäinen sato on lannoitettu typpilannoitteella (200kg/ ha) ja lietteellä (25 tn/ha), satotaso on 3837 kg ka/ha, lohkolla on toisen vuoden timotei, nurminata ja ruokonata seos ja lohkon maalaji hietamoreeni. Typen hyötysuhde on 93 % ja ravinnetase 8 kg. Keväällä nurmen kasvu on voimakasta ja ravinteiden tarve suuri. Nurmi on pystynyt hyvin hyödyntämään myös karjanlannan typpeä heti keväällä. Fosforin hyötysuhde on yli 200 % ja ravinnetase – 6 kg. Tämä tarkoittaa, että nurmi on hyödyntänyt yli puolet ottamastaan fosforista maanreserveistä. Kaliumin hyötysuhde on 250 % ja ravinnetase – 68 kg. Säilörehuanalyysissä kaliumpitoisuus on korkea 29.5 g kg/ka, mikä voi viitata kaliumin luksusottoon.

Taulukosta 2. on esitetty toisen sadon ravinnetiedot. Toinen sato on lannoitettu typpilannoitteella (200 kg/ha) ja satotaso on 4092 kg ka/ha. Yleensä ensimmäisen sadon satopotentiaali on suurin, mutta alkukesän kuivuus saattoi vaikuttaa siihen, että toisen sadon satotaso on parempi.

Toisen sadon typen hyötysuhde

on 103 % ja ravinnetase - 3 kg.

Fosforilannoitusta ei toiselle sadolle annettu ollenkaan ja ravinnetase on – 10 kg ja kaliumin ravinnetase – 108 kg. Kaliumia ja fosforia näyttäisi poistuvan sadon mukana sitä enemmän, mitä suurempi satotaso on.

Taulukossa 3. on esitetty kolmannen sadon ravinnetiedot.

Lannoitteena on annettu NK-lannoite (100 kg/ha) ja satotaso oli 1145 kg ka/ha. Typen hyötysuhde on hyvä 115 % ja ravinetase -4 kg. Fosforin ravinnetase on – 3 kg. Kaliumin hyötysuhde on 420 % ja ravinnetase -26 kg. Kolmas sato jäi vaatimattomaksi ja ravinteiden ottokin oli vähäisempää, kuin kahdessa aiemmassa sadossa.

Taulukosta 4. on yhteenveto kokonaissadon ravinnetaseista.

Kokonaisuudessaan typen hyötysuhde on 99.5 % ja ravinnetase 1 kg. Typen ravinnetaseet karjanlannan osalta on laskettu liukoisen typen osalta, Jos laskelmassa käytetään kokonaistyppeä, ravinnetase on 26 kg. Monivuotiset nurmikasvit hyödynsivät ravinteita tehokkaasti, ainoastaan karjalannan kokonaistypen osalta tulos on positiivinen. Typpilannoitus painotetaan useimmiten kahdelle ensimmäisellä sadolle. Kolmannen sadon satopotentiaali pidetään yleensä pienimpänä ja maksimilannoitusmäärät rajoittavat kolmannen sadon lannoitusta. Mutta syyssatoonkin kannattaa panostaa, sillä se on sula-

vampaa kuin toinen sato.

Fosforin hyötysuhde on 494 % ja ravinnetase – 20 kg. Fosforin lisääminen ei todennäköisesti olisi nostanut satotasoa, koska maan viljavuusfosfori on luokassa hyvä ja fosforilannoituksen lisäämisellä ei ole todettu olevan vaikutusta satoon viljavuusluokissa tyydyttävä ja korkeampi. Liika fosforilannoitus ei kannata, koska fosforilannoite on arvokasta ja fosforin huuhtoutuminen kasvaa fosforiluokan noustessa. Vesien kannalta fosforia pidetään haitallisimpana ravinteena. Tärkeämpää onkin huolehtia maan pH:sta, koska happamassa maassa fosfori sitoutuu kasveille käyttökelvottamaan muotoon.

Kaliumin hyötysuhde on 485.5% ja ravinnetase -204 kg.

Tällä lohkolla viljavuuskalium on luokassa hyvä, todennäköisesti maassa on myös reservikaliumia, koska nurmen kaliuminotto on niin runsasta. Säilörehuanalyysin mukaan sadon kaliumpitoisuus on 27-29.5 g/kg ka. Runsaan typpilannoituksen sekä karjanlannan käytön on todettu lisäävän kasvin kaliuminottoa. Kaliumlannoitus kannattaa suunnitella säilörehuanalyysin ja reservikalium määrityksen mukaan.

Nurmi kärsii kaliumin puutteesta, jos kaliumpitoisuus on alle 20 g/kg ka, kriittinen raja on 16 g/ kg ha. Naudan ruokinnan kannalta säilörehun kaliumpitoisuuden yläraja on 30 g/kg ka. Reservikalium on matala, jos se on alle 500 mg/l ja korkea jos se on yli 1000 mg/l.

Kasvua Pellosta 3.3.

Kitee, Koulutie 3, Maissipäivät

Lisätietoja: Henna Hyttinen p. 040 301 2444

Hankeinfot, koulutukset, tapahtumat

Taulukko 1

Taulukko 2

Taulukko 3

Taulukko 4

Tiina Hyvärinen Kasvintuotannon asiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

VILJELIJÄ

Tervetuloa!

14 TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA MAATILASI HYVÄKSI

Lietelanta ja biojalostamon mädäte viljan oraslannoitteena Ravinnepiika-teema: Lannan hyötykäyttö ja ravinteiden kierron tehostaminen

Typpilannoituksen kasvukauden aikaisella jakamisella pyritään edistämään kasvien typen saantia ja typen riittävyyttä kasvilajien kasvurytmin ja tarpeen mukaan. Viljoilla tavoitteena on sadon määrän ja laadun parantaminen, viljelyn kannattavuuden lisääminen ja ravinnehävikkien vähentäminen.

Viljat typen käyttäjinä Viljoilla ennen korrenkasvuvaihetta ja korrenkasvuvaiheessa annettu typpi lisää ja ylläpitää jyväaihioiden kehitystä. Tällöin jyvien lukumäärä lisääntyy. Lippulehtivaiheessa saatavilla oleva typpi lisää edelleen jyvien lukumäärää, mutta selvästi myös jyvien painoa. Tähkälle tullessa yhteyttämistuotteiden kertyminen jyviin on vilkkaimmillaan.

Jyvä täyttyy ja jyvien paino kasvaa, mikäli typpeä on riittävästi saatavilla. Viikon kahden päästä tähkälle tulosta viljan käytettävissä oleva lisätyppi lisää jyvien valkuaista. Myös sakoluku kehittyy tässä vaiheessa.

Lietelannan ja mädätteen typpi Kasvukaudella tehtävään oraslannoitukseen on totuttu käyttämään sekä rakeistettuja väkilannoitteita että lehtilannoksia, joiden typpi on kokonaan helppoliukoisessa muodossa. Orgaanisten lannoitteiden, kuten karjanlannan ja biojalostamon mädätteiden typestä noin 60 % on liukoisessa, kasveille suoraan käyttökelpoisessa muodossa. Loppuosa typestä on sitoutunut orgaaniseen ainekseen ja tulee kasvien käyttöön usein vasta useiden viikkojen kuluttua levityksestä.

Kasvukauden olosuhteet, kuten lämpötila ja sademäärä sekä maan mikrobiologinen aktiivisuus, vaikuttavat merkittävästi lannan orgaaniseen ainekseen sitoutuneen typen vapautumiseen.

Lietelannan ja mädätteiden käyttö viljan oraslannoitukseen on ollut melko vähäistä eikä tutkimusten ja kokeilujen tuloksia ole paljon käytettävissä. Multaimilla nestemäinen liete ja mädäte saadaan sijoitettua muutaman sentin syvyyteen. Kasvustoon levittäminen purkaa myös kevään työruuhkaa sekä vähentää ammoniakin haihtumisriskiä ja lietteen hajuhaittoja. Mädäte ei hai-

se, mikä helpottaa sen levittämistä asutuksen lähelle.

Oraslevityksen tilahavaintotoimintaa ProAgria Etelä-Savon ja Maatalouden tutkimuskeskuksen, nykyisen Luonnonvarakeskus Luken yhteishankkeessa ”Tuloksia ja laatua kasvituotantoon” osallistuneilla tiloilla Juvalla ja Mikkelissä tehtiin mädätteen ja naudan lietelannan viljojen oraslevityksiä vuosina 2014-2015.

Juvalla ohran (Streif) ja kauran (Peppi) oraslevityksiin käytettiin Bioson Oy:n nestemäistä mädätettä, jonka syötteinä olivat naudan lietelanta, kananlanta ja kasvijätteet. Mikkelissä kevätvehnän (Anniina) oraslevitykseen käytettiin maidontuotantotilan lietelantaa. Kaikilla havaintokentillä liete ajettiin kasvustoon multainvaunulla. Tallautumisen ja pyöränjälkien vaikutusta satoon ei mitattu Juvan ohra- ja kaurakokeissa. Mikkelissä kevätvehnän koeala puitiin tilamittakaavan leikkuupuimurilla, jolloin pyöränjäljet ja lietteen multaimen aiheuttama tallaus olivat satoalassa mukana. Viljavuusanalyysien perusteella pellot olivat hyvässä kasvukunnossa. Maalaji oli kaikissa kokeissa runsasmultaista hietamoreeni (rm HtMr) ja pH keskimäärin 6,4. Kasvustoanalyysien perusteella selviä ravinnepuutoksia ei esiintynyt.

Ohra Ohra kylvettiin 20.5.2014 ja oraslannoitus tehtiin 6.6. kasvuston ollessa versoutumisen alussa.

Streif on melko aikainen lajike.

Kasvusto oli niin varhaisessa kehitysvaiheessa, että se toipui nopeasti pyöränjälkien aiheuttamasta stressistä. Kasvusto kärsi kuitenkin kuivuudesta. Kylvön yhteydessä ja varhaisessa orasvaiheessa annettu mädäte ehti luovuttaa ravinteita ohralle, mutta kasvusto ei saanut riittävästi typpeä sadonmuodostukseen. Ohra puitiin 18.8. ja satotaso jäi alhaiseksi. Nollaruudun jyväsato oli 1880 kg/ha ja muiden käsittelyjen keskimäärin 2330 kg/ ha. Näissä oloissa mädäte ylsi lannoitusvaikutukseltaan käytännössä samaan lopputulokseen kuin salpietari, mutta sekä hehtolitrapaino että tuhannen jyvän paino jäivät keskimääräistä pienemmiksi (Taulukko 1).

Kaura Kevään sateisuus aiheutti kylvön viivästymisen ja kaura päästiin kylvämään vasta 14.6.2014.

Lämmin sää sai kauran räjähdysmäiseen kasvuun ja sen korrenkasvu oli jo alkanut, kun mädätteen oraslevitys tehtiin 18.7.

Traktorin ja levitysvaunun pyörät jättivät kasvustoon jäljet, jotka näkyivät aina sadonkorjuuseen saakka (Kuva 1). Kaura oli valmista puitavaksi 18.9. Salpietari tuotti odotetusti suurimman sadon 5810 kg/ha, mutta kylvölannoituksena salpietaria ja oraalle mädätettä saanut kaura tuotti 5430 kg/ha (Kuva 2). Myöhäinen kylvö huomioiden satotaso oli hyvä, mutta hehtolitrapaino jäi alhaiseksi kertoen riittämättömästä typestä nopean kasvun vaiheessa orastumisvaiheessa.

Kasvukauden loppupuolella valkuaisen muodostumisen aikaan typpeä oli jälleen ollut käytettävissä, koska sekä salpietaria että mädätettä saaneiden kasvustojen valkuaispitoisuus oli keskimäärin 15,2 % (Taulukko 1).

Kevätvehnä Kevätvehnälle tehtiin kolme lannoituskäsittelyä; 1. Normaali väkilannoite kylvön yhteydessä.

2. Naudan lietelanta kylvön yhteydessä. 3. Starttityppi salpietarina ja oraslannoitus lietelannalla. Lietteen oraslevitys tehtiin 24.6. Anniina tunnetaan aikaisena lajikkeena. Lietelannan liukoinen typpi kilpaili tasaväkisesti väkilannoitteen typen kanssa.

Kuva 1. Mädätteellä 18.7. oraslannoittettu (lietteen multainvaunu) Peppi kaura Juvalla 28.8. (yllä) ja 17.9.2014 (alla). Kuvat R. Savikurki.

Taulukko 1.

Oraslannoituksen vaikutus jyväsadon ominaisuuksiin.

HLP kg

TSP g

Valkuainen

Jyväsato

%

HLP kg

kg/ha

Streif ohra

Valkuainen TSP g

%

kg/ha

Peppi kaura

Keskimääräiset arvot

68,1

49,7

11,8

56,2

35,9

14,1

Nollaruutu

66,1

44,9

11,0

178

46,3

33,3

13,9

393

Salpietari kylvö

66,2

41,7

10,3

Salpietari kylvö + salpietari oras

65,7

40,2

13,2

190

49,1

37,7

16,2

701

198

48,2

37,1

15,1

754

Salpietari kylvö + mädäte oras

64,1

41,7

11,7

156

48,0

37,4

16,1

752

Mädäte kylvö + salpietari oras

65,7

Mädäte kylvö + mädäte oras

63,4

46,7

13,2

429

48,4

34,4

13,8

564

41,2

11,8

247

45,8

36,5

14,8

610

Anniina kevätvehnä Keskimääräiset arvot

78,5

33,1

14,9

Liete keväällä

78,8

32,2

13,4

488

Starttityppi + Liete oraalle

78,6

32,8

13,8

519

Väkilannoite keväällä

78,6

33,1

13,0

472

15

Kaikkien lannoitusvaihtoehtojen sato vastasi toisiaan, keskimäärin 4270 kg/ha (Kuva 3). Hehtolitrapaino ja tuhannen jyvän paino olivat normaalilukemissa, joten alkukaudesta typpeä oli ollut riittävästi vehnän saatavilla. Valkuaisen muodostumisen aikaan typensaanti oli alkanut niuketa, sillä valkuaispitoisuus oli keskimääräistä vähän alhaisempi, noin 13,4 % (Taulukko 1).

Oppia ikä kaikki Oraslannoituksen hyötyyn vaikuttavat muun muassa lajike, maan kasvukunto ja orgaanisen aineen määrä. Lisätyppi on annettava riittävän ajoissa, jos halutaan vaikuttaa sadon määrään.

Teknisesti lannan multaaminen oraskasvustoon onnistui hyvin.

Kasvustovaurioiden välttämiseksi lietelannan ja mädätteen oraslevitys on tehtävä ajoissa jo kasvuston versoutumisvaiheessa ennen korrenkasvun alkua. Tällöin lannan liukoinen typpi on kasvuston käytettävissä versou-

tumis- ja korrenkasvuvaiheessa ja lannan orgaaniseen ainekseen sitoutunutta typpeä ehtii vapautua kasvuston käyttöön, kun jyvien valkuaispitoisuus muodostuu kasvukauden loppupuolella.

Levitysmäärän tarkkuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta määrä vastaa lanta-analyysin pohjalta suunniteltua typen määrää. Näin toimien oraslevitys antaa lisäaikaa lannan levitykseen ja mahdollistaa täysimääräisen ympäristösitoumusehtojen mukaisen lannoituksen. Myös ravinnehävikkien riskiä voidaan pienentää.

ETELÄ-SAVON PELTOPÄIVÄ 2017 torstaina 10.8. klo 10-16 Luonnonvarakeskuksen Karilan tutkimuspelloilla, Karilantie 2, 50600 Mikkeli Tapahtumassa havaintoruutuja, koneita ja laitteita, työnäytöksiä sekä asiantuntijoiden ja näytteilleasettajien jakamaa tietoa.

Riitta Savikurki Kasvintuotannon ja talouden asiantuntija ProAgria Etelä-Savo riitta.savikurki@proagria.fi Päivi Kurki Tutkija Luonnonvarakeskus, Mikkeli paivi.kurki@luke.fi

Pellolta pöytään, tavanomaisesti ja luomusti • Tapaa elintarvikkeiden tuottajia ja jalostajia • Tutustu ostajiin • Erikoiskasvit vaihtoehtona viljakasveille • Kysy luomusta

”Montulla” tavataan

Työnäytöksiä

• Opi arvioimaan maan rakennetta ja kasvukuntoa • Viherlannoitusvaihtoehtoja • Syväjuuriset kasvit/ matalajuuriset kasvit

• Paimenkoiranäytös, aidaton laidunnus • Digitaaliset mahdollisuudet peltoviljelyssä • Peltoviljelykoneita toiminnassa • Nelikopterin hyötykäyttö

Tutustu nurmien sekä viljojen satoa ja laatua parantaviin tekijöihin • Havaintoruutuja nurmilajeista ja -seoksista, viljalajikkeet Etelä-Savoon • Kenttäkokeet orgaanisista maanparannusaineista

Innostu maisemanhoidosta

Ravinteiden kierrätystä paikallisesti Kuva 2. Kauran jaettu kylvö- ja oraslannoitus (multain) liukoista typpeä 40 kg/ ha/levitys salpietarina (S) tai Bioson Oy:n mädätteenä (M) MTT:n ja ProAgria Etelä-Savon tilahavaintokokeessa Juvalla 2014.

• Esittelyssä uusia biokaasuajoneuvoja ja koeajomahdollisuus • Tutustu alueen biokaasulaitosten toimintaan ja rooliin osana alkutuotantoa

• Ilmoita kiviaitasi mukaan kampanjaan • Koko perheen vinkkisuunnistus

Tapahtuman oheiskohde Uusinta kuivuritekniikkaa Yrjö Ehrnroothin Pellosniemen tilalla Tapahtuma on yleisölle maksuton. Ruokailumahdollisuus alueella.

Bussikuljetus Heinävedeltä Savonlinnan kautta.

Seuraa ilmoittelua osoitteessa etela-savo.proagria.fi/tapahtumat Lisätietoja: Riitta Savikurki, p. 040 680 6820, riitta.savikurki@proagria.fi etelä-savo.proagria.fi/tapahtumat

Kuva 3. Kevätvehnän oraslannoitus naudan lietelantana (multain) tilahavaintokokeessa Mikkelissä 2015.

Järjestäjät: Ravinnepiika, Kilpailukykyä kasviyrityksiin KIPAKKA, Unelmakauppa – elintarvikkeesta euroja, Lihaa Etelä-Savosta, Menesty Maidolla, Katras, ProYritys, Tunne asiakkaasi – palvele kilpailukykyisemmin, Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ, Yhteistyöllä synergiaa ja kannattavaa energiantuotantoa YSKE, Työllistävä maaseutu, Peltohavainto - ravinnekiertoa ja peltoviljelyn uusia avauksia, Resurssitehokas vihannestuotanto (REVI) ja Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke (VILMA).

Hankkeiden päärahoittajat ovat Euroopan maaseuturahasto, Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

16

Peltosalaojitus pähkinänkuoressa – suunnittelusta toteutukseen

Tehokkaan viljelyn edellytyksenä on hyvin toimiva kuivatus.

Suomessa peltojen kuivatus on välttämätöntä lähes kaikilla pelloilla, koska MMM:n arvion mukaan vain 10 % pelloistamme voidaan viljellä ilman ojitusta.

Lisäksi suuri osa Suomen peltojen salaojituksista on yli 40 vuotta vanhoja ja niiden täydennysja uusintaojituksen tarve on monin paikoin merkittävä. Salaojitus on pitkäaikainen investointi, joten se kannattaa suunnitella ja toteuttaa huolellisesti.

Salaojituksen tarve Salaojitus tulee yleensä ajankohtaiseksi, kun aiemmin salaojitettu pelto on liian märkä tai avo-ojissa oleva pelto halutaan salaojittaa. Yleinen syy märkyyteen on pellon pintavesiongelmat, jotka yleensä johtuvat maan tiivistymisestä, pellon puutteellisesta muotoilusta ja liian harvasta ojavälistä. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan monesti täydennys- tai uusintaojitusta.

Salaojittajan muistilista 1. Tehdään päätös peltosalaojituksen toteuttamisesta.

2. Tilaaja ottaa yhteyttä ammattitaitoiseen salaojateknikkoon

a. Salaojayhdistys ylläpitää salaojasuunnittelijoiden pätevyysjärjestelmää 3. Tilaaja antaa suunnittelijalle tarvittavat lähtötiedot. Suunnittelija tekee maastotyöt, mitoittaa ja laatii suunnitelmaasiakirjat sekä paperisarjana että sähköisessä muodossa.

4. Tilaaja huolehtii hankkeen rahoituksesta ja hakee tarvittaessa hankkeelle valtion investointitukea alueelliselta ELY-keskukselta.

5. Tilaaja tekee tarvittaessa vesilain mukaisen ilmoituksen ojituksesta alueelliselle ELY-keskukselle vähintään 60 päivää ennen ojitusta 6. Tarvittaessa salaojituksen toteutus kilpailutetaan, valitaan urakoitsija ja laaditaan urakkasopimus

a. Salaojayhdistys ylläpitää salaojaurakoitsijoiden pätevyysjärjestelmää 7. Suoritetaan tarvikkeiden kilpailutus, valinta ja tilaus. Yleensä tilaaja hankkii salaojasoran ja urakoitsija muut tarvikkeet.

8. Tilaaja tilaa salaojateknikolta suunnitelman maastoon merkitsemisen. Paalutus tulee tilata yleensä vähintään kaksi viikkoa ennen toteutusta. Salaojateknikko ja tilaaja tai muu henkilö apumiehenä suorittavat yhdessä työmaapaalutuksen maastoon.

9. Avo-ojat täytetään tilaajan tai muun tahon toimesta juuri ennen ojitusta.

10. Urakoitsija toteuttaa salaojituksen suunnitelman ja työmaapaalutuksen mukaisesti.

11. Salaojakaivannon täyttö tehdään salaojasoralla tai osin ruokamullalla yleensä urakoitsijan toimesta. Lopuksi pellon pinta tasoitetaan viljelijän toteuttamana.

12. Työn valvojana toimii yleensä viljelijä tai hänen edustajansa.

Suunnittelija laatii valmistumistodistuksen, jos hankkeelle on haettu valtion rahoitusta.

13. Tilaaja hakee rahoituksen maksatusta alueelliselta ELY-keskukselta.

14. Salaojitetun pellon viljelijä huolehtii salaojituksen kunnossapidosta. Salaojat kannattaa huuhdella säännöllisesti.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Viljelijän kannattaa osallistua salaojituksen suunnitteluun yhdessä salaojateknikon kanssa, koska hän tuntee peltonsa ja muut suunnitteluun vaikuttavat tekijät hyvin. Pätevä suunnittelija huomioi suunnittelussa kuivatuksen kokonaisvaltaisen tarkastelun, jossa salaojituksen lisäksi selvitetään peruskuivatuksen parantamisen tarpeet ja vesiensuojelutoimenpiteet osana ojitusta. Suunnittelun tekee salaojateknikko, joka suorittaa maastossa GPS-mittaukset ja maaperätutkimukset sekä laatii suunnitelma-asiakirjat.

Salaojittaminen toteutetaan kuivana aikana Salaojituksen toteutus on parasta tehdä hyvissä olosuhteissa, että työ voidaan suorittaa ilman maan tiivistymistä ja muita

haittoja. Jos toteutuksessa joudutaan poikkeamaan suunnitelmasta, tulee urakoitsijan sopia asiasta suunnittelijan kanssa.

Salaojitustyön toteuttamisen valvonta jakautuu tekniseen valvontaan ja paikallisvalvontaan.

Tekninen valvonta ei ole aina välttämätöntä. Teknisenä valvojana toimii yleensä suunnittelija.

Paikallisvalvojana toimii työn tilaaja tai hänen valtuuttamansa henkilö. Paikallisvalvojan tehtävänä on säännöllisesti valvoa työn toteutusta ja ilmoittaa tekniselle valvojalle, jos työn laadussa ilmenee huomauttamista.

Salaojituksen kustannukset ja tuet Salaojituksen kustannukset ovat yleensä 2500-4000 euroa/ ha. Kustannuksiin vaikuttavat eniten maalaji, mutta myös pellon koko, muoto, korkeussuhteet ja kivisyys. Myös salaojasoran saatavuus vaikuttaa kustannuk-

siin. Salaojitukseen voi hakea investointitukea alueelliselta ELYkeskukselta. Rahoitusmuotona on avustus ja sen suuruus on 35 % salaojitukselle ja 40 % säätösalaojitukselle. Tuki voidaan myöntää viljelijälle hänen omistamansa tai vuokraamansa pellon salaojittamiseksi.

Salaojituksen kunnossapito Salaojitus vaatii hyvin suunniteltuna ja toteutettuna melko vähän kunnossapitoa. Merkittävin salaojien huoltoa aiheuttava tekijä on ruostesaostumat putkessa ja putken rei’issä. Näitä haittoja torjutaan huuhtelemalla salaojat säännöllisesti. Huuhtelulla voidaan poistaa salaojaputkesta myös sinne kertynyttä maa-ainesta. Myös laskuaukot ja kaivot kannattaa tarkastaa 1-2 kertaa vuodessa.

Salaojateknikko tutuksi Kuka olet ja missä toimit?

Olen salaojateknikko Jouko Heiskanen ja asun Savonlinnassa. Toimin Maveplan Oy:n salaojasuunnittelijana Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan alueella.

Mitä kuuluu työsi vastuualueisiin?

Maastotutkimukset ja suunnittelutehtävät mm. kuivatus-, vesihuolto- ja vesiensuojeluhankkeissa. Myös salaojien korjaussuunnittelu ja valvonta kuuluvat työtehtäviini esimerkiksi Gasumin, Ratahallintokeskuksen ja Liikenneviraston kohteissa, tällä hetkellä työskentelen Valtatie 6 peltosalaojien korjausurakoinnissa välillä Lappeenranta-Luumäki.

Minkälaisia haasteita työhösi liittyy ja mikä työssäsi on mielenkiintoisinta?

Uudet työtehtävät, mittaustekniikat ja suunnitteluohjelmat ovat oma haasteensa. Samalla ne tekee työstä myös mielenkiintoista. Mielenkiintoa tuo myös monipuoliset työtehtävät ja uudet asiakassuhteet.

Mitä harrastat vapaa-aikanasi?

Vapaa-aikaan kuuluu kalastusta, uintia ja monipuolista hyötyliikuntaa.

Minkälaisia terveisiä haluaisit lähettää?

Muistakaa huoltaa salaojituksia, ne itse toteutettuna tuottaa hyvän taloudellisen hyödyn. Kiinnittäkää kaikin puolin huomiota pellon hyvään kasvukuntoon ja pyrkikää välttämään turhaa pellon tiivistämistä. Varatkaa riittävästi aikaa (noin yksi vuosi) salaojitushankkeen läpi viemiseen.

17

Luomulisäysaineiston hankintaan tarkennuksia ja muutoksia Luomutuotannossa on käytettävä ensisijaisesti luonnonmukaisesti tuotettua lisäysaineistoa sekä luomulohkoilla ja myÜs siirtymävaihelohkoilla. Tämä koskee tänä keväänä myÜs uusia luomuvalvontaan siirtyviä tiloja. Aloittava luomutila ei voi saada enää ELY:n poikkeuslupaa tavanomaisen siemenen käytÜlle perusteella, että tavanomainen siemen on hankittu ennen luomuvalvontaan liittymistä.

Lisäysaineistoa voi hankkia tavanomaisena ilman lupaa, jos tarvittava lisäysaineisto on Eviran yleisessä luvassa (tarkista tilanne nettisivuilta Evira-

>Luomukasvit->Siemenet ja taimet) tilauspäivänä tai hankintahetkenä.

Lupaa voidaan myÜntää siemenille, siemenperunoille, sipulin pikkuistukkaille ja muulle kasvulliselle lisäysaineistolle. Taimille voidaan lupaa hakea vain uuden lisäysaineiston tuottamiseen kuten emokasvien tuotantoon.

Jos tilallasi on edellisvuosien varastoa tavanomaisesta siemenestä tarkista, että sinulla on lupa käyttää sitä tänä vuonna.

Jos tavanomainen ylivuoteinen siemen ei ole ollut Eviran yleisessä luvassa 1.10.2016-31.3. 2017 kertaakaan, siemenelle tarvitaan

ELY:n lupa ennen käyttÜä (kooste Eviran yleisten lupien voimassaoloajat lÜytyy Eviran sivuilta).

Lupaa käytÜlle tarvitaan myÜs, jos tilallesi on jäänyt ylivuoteista ELY:n viljelijäkohtaisella luvalla hankittua siementä.

Viljelijäkohtaisia lupia on haettava viimeistään 1.5.2017 ELYkeskukselta lomakkeella 9 c, joka on päivitetty tänä keväänä. Poikkeuksellisen syyn takia lupaa voi hakea myÜhemmin, kuitenkin ennen kylvÜä.

Lisää tietoa: ProAgrian luomuneuvojat ELY-keskukset

Tavanomaiselle siemenen käytÜlle voi myÜs hakea viljelijäkohtaista lupaa seuraavin perustein * viljeltävästä lajista ei ole rekisterÜity yhtään lajiketta lisäysaineistorekisteriin * myyjä ei pysty toimittamaan lisäysaineistoa ennen kylvÜä tai istutusta, vaikka tilaus on tehty hyvissä ajoin * luomuna saatavia lajikkeita ei ole riittävästi tarjolla, esim. jos eräkoko on liian pieni tai joudutaan tilamaan samaa lajia usealta toimittajalta * lisäysaineiston erittäin korkea hinta, esim. jos saatavilla on vähän tarvittavaa siementavaraa ja hinta on noussut paljon * lajiketta, jota halutaan viljellä ei ole rekisterissä, eikä rekisterin lajikkeet sovellu haluttuun tuotantoon, esim. jos halutaan viljellä elintarvikekauraa eikä sopivaa lajiketta ole luomuna saatavilla, voi luvan saada tavanomaiselle lajikkeelle * tutkimuskäyttÜä varten * tavanomaista siementä käytetään tilan omaan siementuotantoon

Puhdas kauran tuotanto kärsivällisen viljelijän leipälaji Keliaakikoilla ruokavalio perustuu gluteenittomaan ruokavalioon, jossa ei käytetä lainkaan ohraa, ruista tai vehnää. Keliakia on ikävä sairaus, jossa ohutsuolen limakalvo vaurioituu edellä mainittujen viljojen valkuaisaineen, gluteenin takia. Jopa pienimäärä kyseisiä viljoja ruuassa voi aiheuttaa reaktion. Nykyään on helppo saada valmiita gluteenittomia tuotteita ja ruuan laitossa voidaan käyttää viljojen sijaan muun muassa maissia, tattaria, riisiä ja gluteenitonta kauraa.

Huolellisuutta viljelijältä Kotimaisen gluteenittoman kauran eli puhdas kauran viljely vaatii huolellisen viljelijän. Puhtaankauran tuotannossa koko

tuotantoketjun täytyy olla vapaa muista viljoista, jotta voidaan varmistaa puhdas viljelykierto ja sato. Viljelyyn soveltuvia kaura lajikkeita ovat muun muassa Riina, Meeri, Peppi ja Niklas.

KylvÜsiemenen on oltava lajipuhdasta kauran siementä. Tilan viljelykierrossa voi olla muun muassa nurmea, Üljykasveja, palkokasveja ja erikoiskasveja kuten esimerkiksi avomaavihanneksia. Kaura kasvuston kitkeminen on tärkeä toimenpide kasvukaudella, lajipuhtauden säilymisen kannalta.

Sadonkorjuun aikaan tyÜkoneet ja varastot täytyy puhdistaa huolella, esimerkiksi ilmanpaineella ja imurilla. Mieluiten puhdas kauran tuotannossa tulisi olla omat tyÜkoneet ja varastot.

Kitkeminen ja huolellinen puh-

distus varmistavat laadukkaan sadon saamisen, sillä myllyillä kilon näytteessä saa olla enintään kuusi jyvää muita lajeja.

Toinen tärkeä laatuun vaikuttava tekijä on punahome, joka muodostaa hometoksiineja. Punahomeen esiintymiseen vaikuttavat sääolosuhteet kauran kukinnan aikaan, mutta viljelyteknisillä menetelmillä kuten monipuolisella viljelykierrolla ja kasvijätteen huolellisella muokkaamisella voidaan vähentää riskiä. Puhdas kauran tuotanto vaatii tarkkuutta ja kärsivällisyyttä, mutta ruoka-allergioiden lisääntyessä tuotantoa tullaan tarvitsemaan.

Henna Hyttinen Kasvinviljelyn asiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

VILJAVUUSTUTKIMUKSEN

TULOKSET KOLMESSA VIIKOSSA ilman lisämaksua

Tutustu markkinoiden kattavimpaan analyysitarjontaan kotisivuillamme WWW VILJAVUUSPALVELU l

Puh. 015 320 400 t PL 500 (Graanintie 7) t 50101 Mikkeli

Uusimmat lajikkeet kevään kylvÜille RGT PLANET

Nostaa ohran viljelyn uudelle tasolle! Harvinaisen satovarma ja laadukas menestyjä ympäri Euroopan.

KAARLEBOR

Monitahoisten ohrien kunkku! Korkea satopotentiaali, hyvä korrenlujuus ja erinomainen taudinkestävyys.

/63.*4&0,4*" -""+" 7"-*,0*." .N VVUVVT 36#*/*" UJNPUFJ.

PYHĂ„SELĂ„N PAKKAAMO

p. 0500 923 294, jouko.laukkanen@tilasiemen.fi

18

NPK lyhyt oppimäärä Peltojen ravinnetaseet vaihtelevat maalajin, viljelykasvin, satotason, lannoitushistorian ja sääolojen mukaan. Nurmien ravinteidenotto on erilaista kuin esimerkiksi viljojen, koska nurmi ottaa ravinteita koko kasvukauden ajan. Monivuotiset nurmikasvit kasvattavat tiheän ja syvälle ulottuvan juuriston. Juuristonsa avulla nurmi pystyy hyödyntämään ravinteita myös maan ravinnereserveistä, jotka eivät näy viljavuustutkimuksissa. Ravinnereservien määrään maassa vaikuttavat maan kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet, kuten esimerkiksi maalaji, maan happamuus ja kosteus.

Typpi Kasvi ottaa typen ammonium(NH4+) tai nitraattitypen (NO3) muodossa. Mineraalilannoitteissa typpeä on sekä ammonium- että nitraattimuodossa.

Lannoitteiden typpi on pääosin nitraatti- eli helppoliukoista typpeä, joka on heti kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Nitraattityppi ei sitoudu maahan, siksi se on alttiimpi huuhtoutumaan, kuin ammoniumtyppi, joka voi

sitoutua hiukkasten tai humuksen pinnoille. Bakteeritoiminnan seurauksena ammoniumtyppi muuttuu lopulta nitraattitypeksi.

Suurin osa karjanlannan typestä on ammoniumtyppeä (NH4+), lisäksi karjanlannassa on myös orgaanista liukenematonta typpeä, joka on harvoin kasveille käyttökelpoista. Lannan ammoniumtypen joutuessa kosketuksiin ilman kanssa, se muuttuu ammoniakiksi ja haihtuu. Typen haihtumista lisäävät levityshetken lämmin sää ja ilmavirtaukset. Lannan nopea imeytyminen maahan ja viileä sää vähentävät haihtumista. Bakteerit muuttavat myös karjanlannan ammoniumtypen nitraattitypeksi.

Lisäksi typpeä vapautuu pieneliötoiminnan seurauksena maan eloperäisestä aineksesta ammoniumtyppenä tai ammoniakkina.

Palkokasvit pystyvät juurinystyröiden rhizobium-bakteerien avulla sitomaan ilmakehän typ-

Katelaskurilla

selvyyttä kasvivalintaan Kasvinviljelyyn katelaskurilla lasketaan eri kasvien katetta edelliseltä kasvukaudelta. Laskurissa vertaillaan tuottojen ja muuttuvien kulujen erotusta.

Muuttuvien kulujen ja tuottojen arvioiti eri kasveille on kohtuullisen helppoa ja nopeaa. Tietoina tarvitaan viljelykasvin satomäärä, hinta ja ostopanosten määrät ja hinnat. Laskennan pohjalta on helpompi pohtia kasvinviljelyn Leikkauskuva laskurin taulukosta, kehittämistä ja kasvivalintaa tu- jossa kuvattuna esimerkki luomutilan levalle kasvukaudelle. Laskentaa katetuotto A:sta. voidaan tehdä neuvopalveluna myös tiloille, jota tekevät itsenäisesti viljelysuunnittelun.

Turvallisuutta tilakauppaan metsäammattilaisilta

Minna Canthinkatu 11 B, Kuopio puh. 044 977 3767 www.metsatilat.fi/jarvisuomi

Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa

peä ammoniummuotoon. Biologinen typensidonta edellyttää hyvärakenteista lämmintä maata ja riittävän korkeaa pH:ta

Fosfori Maassa olevan fosforin määrään vaikuttaa maan maalaji ja sen lähtömateriaali, eivätkä kaikki maan fosforivarat ole kasveille käyttökelpoisessa muodossa.

Käyttökelpoisuuden mukaan fosforiravinteet on jaettu kolmeen luokkaan. Aktiiviseen eli liukoiseen, labiiliin eli helposti mobilisoituvaan ja stabiiliin eli huonosti käytettävissä olevaan.

Maa ylläpitää maanesteessä tiettyä tasapainoa fosforipitoisuudessa. Kasvin ottaessa fosforia maanesteestä oksidien pinnoilta vapautuu maanesteeseen uutta fosforia. Jos lannoituksen seurauksena maanesteen fosforipitoisuus nousee, osa annetusta fosforista sitoutuu. Savespitoi-

sessa maassa on enemmän raudan ja alumiinin oksideja, jotka toimivat fosforin pidätyspintoina. Kivennäis- ja turvemaissa rauta- ja alumiinioksideja on vähän, minkä seurauksena fosforin huuhtoutumisen riski kasvaa.

Näin ollen hienojakoisimmissa savimaissa luontainen fosforipitoisuus on korkeampi.

Kalium Maassa olevan kaliumin määrään vaikuttaa maalaji ja sen lähtömateriaali. Suomen maaperän kaliumpitoisuus on keskivertoa suurempi, koska Suomen maaperä on suhteellisen nuori ja sisältää kaliumin luontaisina lähteinä olevia savimineraaleja. Maassa kaliumia esiintyy neljässä eri muodos-

sa: maanesteessä, vaihtuvana kaliumina, vaikeasti vaihtuvana kaliumina sekä mineraalien rakenteissa olevana kaliumina.

Myös kaliumin määrä maanesteessä on vakio. Jos maanesteen kaliumpitoisuus nousee liikaa, osa sitoutuu mineraaleihin. Jos kaliumia on maassa runsaasti, kasvi ottaa sitä enemmän kuin se tarvitsee. Tätä kutsutaan luksusotoksi. Luksusoton seurauksena säilörehun kaliumpitoisuus voi nousta haitalliselle tasolle eläimen kannalta. Kasvin kaliumin oton lisääntyessä, muiden ravinteiden kuten kalsiumin ja magnesiumin otto häiriintyy.

Tiina Hyvärinen Kasvintuotannon asiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

Lisätietoa osoitteista: http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/485102/mttraportti165.pdf http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/485486/Lietteen%20syyssijoitus.pdf?sequence=1

Viljelysuunnittelun mahdollisuudet monipuolistuu WebWisussa on ollut jo jonkin aikaa käytössä kasvillisuuskartta, jolla voidaan karkeasti haarukoida biomassan vaihtelua lohkoilla edelliseltä kasvukaudelta eri kasvukauden vaiheissa. Parhaiten satovaihtelut näkyvät viljakasveilla.

Kasvillisuuskarttaa voidaan hyödyntää esim. pellon ongelmakohtien ja satovaihteluiden kartoitukseen. Havaintojen jälkeen kannattaa tarkemmin tutkia, mistä havaitun alueen heikko kasvu voi johtua.

Syitä voi olla esim. ojituksen puutteet, mahdolliset tiivistymät, ravinnepuutteet yms. Yksinkertaisimmillaan syy voi olla esim. salaojan tukkeuma, joka voi selvitä tutkailemalla rinnakkain saman lohkon salaoja- ja kasvillisuuskarttaa.

Alla olevassa WebWisun kasvillisuuskarttakuvassa on kauralohko kuvattuna 26.6.16. Vaaleammissa alueissa oli kosteus- ja tiivistymisongelmia. Näitä lähdetään korjaamaan tulevana keväänä salaojien huuhtelulla, lisäsalaojituksella ja ajamalla myyräsalaoja-auralla ”haamuojia” imuojiin nähden poikittain.

Pasi Hartikainen Asiantuntija, Luomu ProAgria Pohjois-Karjala

Leikkauskuva WebWisun kasvillisuuskartasta

Sama lohko kuvattuna 19.7.2016 lentokoneesta. Kuva: Niko Nyrhinen

19

Peltokäynneiltä tukea tilan kasvintuotannon kehittämiseen

Peltomaan laatutestin opastus NEUVO2020 -korvauksella tehtävällä maan rakenneasioihin painottuvalla peltokäynnillä, tutustutaan peltomaan laatutestiin käytännönläheisesti tilan peltolohkoilla. Opastuksen aikana tutustutaan lohkojen kasvukuntoon sekä viranomaisten vaatimuksiin.

Peltomaan laatutestiin pohjautuvan opastuskäynnin perusteella voidaan laatia esimerkiksi pellon

peruskunnostussuunnitelma. Havaintoja voidaan käyttää apuna eri lohkojen viljelysuunnittelussa ja viljelykiertosuunnitelmaa tehdessä. Peltomaan laatutesti on ympäristökorvauksen vaatimuksena ja se tulee palauttaa kuntaan viimeistään 30.4.2018.

Opastuskäynnit tuleekin tehdä jo kasvukauden 2017 aikana!

jelijä toivoo saavansa apua esimerkiksi rikkakasvien tunnistukseen ja kasvinsuojeluaineen valintaan kannattaa ajankohdaksi valita alkukesä. Keskikesällä kasvustohavainnot painottuvat usein satopotentiaaliin ja pellon kasvukuntoon. Nurmien tiheyttä ja kuntoa voidaan seurata läpi kasvukauden tehtävillä pelto-

käynneillä. Syksyllä voidaan arvioida nurmien täydennyskylvöjen ja päättämisen tarve. Nämä havainnot tarkentuvat kevään peltokäynnillä mahdollisten talvituhojen tultua esiin.

Elina Keski-Soini ProAgria Pohjois-Karjala

Etelä -ja Keski-Savon pakkaamot Hy v än D

NUU -arvo rmi T TI BOR n se

-nu

Yrjö Ehrnrooth Mikkeli 0400-824 731 www.peltosiemen.fi

Nurmen tiheyttä arvioidaan neljäsosaneliökehikon avulla.

Tästä kuvasta nurmen tiheys on helppo arvioida.

Peltokäyntien tavoitteena on tukea tilan kasvintuotannon kehittämistä. Tilasokeus voi helposti yllättää kokeneemmankin viljelijän. Välillä on hyvä kutsua paikalle ulkopuoliset silmät arvioimaan yhdessä pellon kuntoa, maan rakennetta sekä viljelyteknisten toimien vaikutusta sadonmuodostukseen. Kasvusto viestii kasvuolosuhteista, kuten tiivistymistä, ojituksen heikkoudesta, ravinnetilanteesta tai kylvön onnistumisesta.

Kasvuston kuntoon painottuvia peltokäyntejä tehdään niin viljoille, nurmille kuin puutarhakasveille. Pellolla tehtyjen havaintojen sekä pellon historiatietojen perusteella saadaan käsitys tilan peltojen ja kasvustojen tilanteesta. Niiden pohjalta voidaan muodostaa yhdessä viljelijän kanssa tilan kasvintuotannon kehittämiskohteet. Peltokäynnin aihe voi vaihdella ajankohdan sekä viljelijän toiveiden mukaan.

Peltokäynnillä on mahdollista pohtia lohkojen soveltuvuutta myös uusille viljelykasveille.

Kasvustosta havainnoidaan esimerkiksi kylvöjälkeä, tiheyttä, satopotentiaalia, mahdollisia rikkakasveja tai tauteja ja tuholaisia. Nurmilla ja seoskasvustoilla tarkastellaan kasvilajikoostumusta ja verrataan sitä käytettyyn kylvösiemenseokseen. Mikäli vil-

Juha Rytkönen Joroinen 0400-178 711

et

Viljat, palko- ja heinäkasvit, apilat & seokset Katso tarkempi lajikevalikoima netistä

Matti Teittinen Joroinen 050-560 3559

R_]UV>> e__RRV bV ` S>Sa]V_=VV `VVR >W >>S Marja Pulkkinen tutustuttaa viljelijöitä peltomaan laatutestiin ja maan rakenteeseen.

oks

20

Ravinteet kiertoon

Ravinnerenki hankkeen järjestämässä Ravinnehuoltopäivässä Kiteellä käytiin läpi vaihtoehtoisia lannoite- ja maanparannusaineita. Kiinnostus asiaan on kova viljelijöillä ja teema kuuluu myös hallituksen kärkihankkeisiin.

Tilaisuudessa käytiin läpi Ravinnerengin havaintokoetta liittyen järviruo´n peltokäyttöön. Tavoitteena siinä on palauttaa pelloilta järveen menneitä ravinteita takaisin peltoon ja lisätä samalla

humusta. Tätä koetta jatketaan vielä kesällä 2017 ja 2018.

Ecolanilta Mikko Räisänen kertoi lihaluujauhon käytöstä. Koetulosten mukaan lihaluujauheen lannoitevaikutus on verrattavissa väkilannoitteisiin. Tänä keväänä on lihaluujauheesta kuitenkin saatavuusongelmia mutta syyskylvöille sitä taas on tarjolla.

Soilfoodin Juuso Joona kertoi satoa rajoittavista tekijöistä.

Kaiken perusta on toimiva vesi-

talous, mikä on monella lohkolla retuperällä. Seuraavaksi tärkein on tasapainoinen lannoitus ja pH:n hallinta. Tärkeään on myös viljelykierrosta huolehtiminen eli monivuotiset kasvit kierrossa. Rääkkyläläinen luomuviljelijä Tero Tolvanen kertoi omista kokemuksistaan lihaluujauheen, tuhkan ja biotiitin käytössä. Terolla tulee kokeiluun myös puukuituja. Kun lihaluujauhe oli edullista, niin sitä levitettiin kal-

kinlevityskärrillä peltoon ja Tero onnistui jopa ylilannoittamaan sillä peltojaan. Biokympiltä Mika Juvonen kertoi laitoksen nykyisistä ja uusista kierrätyslannoitteista. Luomuhyväksyttyjä tuotteita ovat nestemäinen LuomuKymppiA ja kiinteä LuomuKymppiB. Lisäksi on tavanomaiseen tuotantoon PeltoKymppiA. Tulossa on rakeistettu AmmoniumMagnesiumFosfaatti sekä Typpi liuos.

Terho Hukka kertoi tuhkasta

RavinneRenki RavinneRenki tarjoaa kesän aikana parastaan Savo-Karjalan maatalouden ammattilaisille peltojen pientareilla.

Kaikki tilaisuudet ovat maksuttomia ja niissä tarjotaan kahvit.

TULETHAN SINÄKIN MUKAAN!

5.5.

Salaojahuutelunäytös, Pemo Iisalmi

8.6.

Rantalaidunnus, separointi, nestejakeen levitys, Pemo Iisalmi

3.7.

Maan rakenne, jankkurointi ja rikkakasvien niitto, Pielavesi

24.8.

Peltomaan laatutesti, pellon kunnostaminen, rantalaitumet, Polvijärvi

6.9.

Täsmäviljely ja kasvintuotannon uudet teknologiat, mm. kopteri, Nurmes

Ravinnerenki on mukana Silva-näyttelyssä Joensuussa 1.-2.9. ja Kynnön SM-kisoissa Liperissä 29.-30.9.

Tulossa myös salaojitusnäytöksiä ja järvenkunnostuksen teemapäivä!

Seuraa RavinneRengin ilmoittelua: ravinnerenki.savonia.fi Tykkääthän RavinneRengistä myös Facebookissa!

www.pohjois-karjala.fi

peltokäytössä. EU:n tiukat rajat kadmiumin osalta rajoittaa tuhkien käyttöä. Tuhka toimii maassa pH:n nostajana ja hivenlannoitteena varsinkin mangaanin osalta. Ongelmana on lähinnä peltokäyttöön soveltuvan tuhkan pieni saatavuus.

Kaisa Matilainen Ravinnerenki-hanke ProAgria Pohjois-Karjala

21

Kasvua pellosta kohti kesää Kasvua pellosta -koulutushankkeen tarkoituksena on parantaa kasvintuotannon kannattavuutta, lisätä tietoa uusista mahdollisista kasveista, teknologiasta ja markkinoista.

Tässä vaiheessa kevättä käynnissä muutama pienryhmä: 5 tonnia luomukasviryhmä (Liperi ja Nurmes), 6 tonnia viljaryhmä (Joensuu ja Tohmajärvi) ja Viljasta elintarvikkeeksi ryhmä (Nurmes). Näihin ryhmiin viljelijät ovat lähteneet innokkaasti mukaan. Pienryhmiä ja teemapäiviä järjestetään sekä tavanomaiselle, että luomu puolelle.

Opintomatkat kotimaassa ja ulkomailla Tarjolla taitoa kasvinviljelyyn koti- ja ulkomailta! KASVI-Taito -hanke järjestää kaksi mielenkiintoista opintomatkaa kesällä ja syksyllä 2017:

Tulossa Tulevana kesänä hanke järjestää Pohjois-Karjalassa erilaisia pellonpiennar tapahtumia, joita kannattaa seurata pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat tai ajuri.fi –sivuilta Toukokuu: Maissin kalvokylvönäytös yhteistyössä Bernerin kanssa Kesäkuu: Viikolla 25 tai 26 Avomaavihannes pellonpiennar Liperissä Syyskuu: ke 6.9.2017 Pellonpiennarpäivä Nurmeksessa yhdessä Ravinnerenki-hankkeen kanssa: täsmäviljely, kasvintuotannon uudet teknologiat mm. kopteri

Peltopäivä Inkoossa heinäkuussa Valtakunnallinen kasvinviljelyn ammatti- ja erikoisnäyttely Peltopäivä pidetään Inkoossa Västankvarnin koetilalla 6.7., nyt jo kuudennen kerran. Luvassa on tiivis paketti ammattiasiaa.

Peltopäivän teema on Satotasot kasvuun kannattavasti. Näyttelyn järjestäjät ja näytteilleasettajat panostavat maan hyvään kasvukuntoon ja sadontuottokykyyn vaikuttaviin asioihin. Havainnolliset lajike- ja demoruudut mielenkiintoisine uutuuksineen, uusin viljelyteknologia ja koneuutuudet sekä kasvintuotannon ta-

lous ovat tapahtumana tärkeintä antia. Työnäytösten määrää on lisätty edelliskerroista.

Tyytyväisiä kävijöitä Kaksi vuotta sitten Peltopäivässä vieraili noin 3 700 kävijää, pääosin viljelijöitä. Laaja koekenttä ja mahdollisuus vertailla lajikkeita sekä kasvinsuojelutoimien vaikutuksia keskenään saivat kävijöiltä erityistä kiitosta.

Myös työnäytökset vetivät hyvin väkeä. Kävijätutkimuksen perusteella 97 prosenttia suosittelee

Peltopäivää kollegoilleen.

Viime kerralla Inkoon Peltopäivässä esitteli toimintaansa 70 näytteilleasettajaa. - Tämänvuotiseen Peltopäivään odotetaan vähintään saman verran alan toimijoita. Uusiakin on jo ilmoittautunut, näyttelypäällikkö Hannu Mikkola toteaa.

Peltopäivän järjestävät ProAgria Etelä-Suomi ja Nylands Svenska Lantbrukssällskap. www.peltopaiva.fi www.faltdag.fi

25.-27.7. Kesäretki Etelä-Pohjanmaalle

Opintomatka sisältää tilakäyntejä ja vierailuja kasvinviljelyn tutkimuskohteissa. Ohjelmassa myös muuta kasvinviljelyn ammattiasiaa. Matkan hinta tarkentuu kevään aikana.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Hannu Mäkipää, ProAgria Pohjois-Savo hannu.makipaa@proagria.fi, p. 040 563 8759

10.-13.11. Opintomatka Saksaan

Sachsen-Anhalt, Ala-Saksi & Hannover Ohjelmassa on tutustumista muun muassa täsmäviljelyyn, useamman tilan kasvinviljely-yhtiöön, perinteisiin perheviljelmiin sekä Agritechnica-messuihin. Matkan alustava hinta noin 1100 EUR sisältää näyttelyliput, käyntikohteet (suojavarusteet, tulkkaus, vierailumaksut) ruokailut ja kuljetukset ohjelman mukaan sekä hotellimajoituksen.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Jukka Ruotsalainen, Savonia-ammattikorkeakoulu jukka.ruotsalainen@savonia.fi, p. 044 785 6637

Siementuotantoon!

Teemme siemenviljelysopimuksia nurmikasveista

Ota heti yhteyttä!

www.savonsiemen.com

p. 044 591 6400 / antti.sarvela@savonsiemen.com

60 v. kokemuksella!

SIJOITA METSÄSI KASVUUN JOPA 15 % TUOTOLLA Kasvatuslannoitus on yksi taloudellisesti kannattavimmista puuntuotannon investoinneista. Lannoitus lisää metsän tuottoa ja parantaa metsätalouden kannattavuutta. Vuosituotto lannoitusinvestoinnille voi olla jopa 15 %, ja lannoituskustannukset saa tyypillisesti noin kaksin-kolminkertaisina takaisin päätehakkuutuloina.

Kasvatuslannoitus kannattaa tehdä hyvässä kasvussa oleviin mänty- ja kuusimetsiin. Paras ajankohta lannoitukselle on 1–4 vuotta harvennuksen jälkeen.

Kysy lisää ja pyydä tarjous omalta metsäasiantuntijaltasi tai soita 010 7770.

KUOPIO (017) 465 3011 LAPINLAHTI (017) 731 234 JUANKOSKI (017) 613 999 PIELAVESI (017) 465 3021 SUONENJOKI (017) 465 3031 METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

22

Kasvinsuojeluruiskujen testausvelvoite laajeni

Kangasniemi 29.5. K-maatalous piha Mikkeli 30.5. Osk Tuottajain Maito piha Juva 31.5. Osk Itämaito piha

(vanha meijerin piha) Savonlinna 12.6. Hankkija piha Joroinen 13.6. Kimmo Ihalaisen tila (Vättiläntie 1451, Joroinen) Kasvinsuojeluruiskun tulee olla ehdottomasti pestynä ja siinä tulee olla 200 litraa puhdasta vettä säiliössä.

Hinta ja lisätiedot: Yhteistestaus 120 EUR + alv 24 %. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Tuomas Ruottinen p. 043 826 7888 Testaus tilalla 140 EUR + alv 24 % + tilakäyntimaksu.

Lisätiedot ja tilaus: Olli Pitkänen p. 0400 126 208 etela-savo.proagria.fi

Kasvinsuojeluruiskujen testausvelvoite on aiemmin koskenut vain maatalouden ympäristökorvauksen piiriin kuuluvia levitysvälineitä. Jatkossa, pääsääntöisesti kaikki ammattikäytössä olevat kasvinsuojeluruiskut on testattava (MMM asetus 4/2016).

Testausvelvoite laajeni mm puutarhoihin, kasvihuoneisiin, puistoihin ja kiinteistökohteiden hoitoon. Myös puimureissa, junissa ja lentokoneissa olevat levitysvälineet sekä teolliset siementen peittauslaitteet on testattava.

Testauksesta ovat vapautettuja pienet levitysvälineet, mm reppuruiskut. Jos kasvinsuojeluruiskua käytetään vain nestemäisten lannoitteiden levitykseen, niin ruiskua ei tarvitse testata.

Testausaikatauluryhmä 1: Ryhmä 1 eli isompiin levitysvälineisiin kuuluvilla, testausväli on tällä hetkellä viisi vuotta. Nämä ruiskut olisi pitänyt olla testattuina jo 26.11.2016 mennessä, jonka jälkeen testausväli on viisi (5) vuotta vuoteen 2020 saakka. Vuonna 2020 testausväli lyhenee kolmeen vuoteen.

A. Vaakasuoralla ruiskutuspuomilla varustetut levitysvälineet, mukaan lukien kylvökoneeseen asennetut kasvinsuojeluruiskut ja riviruiskut, joiden puomi on yli 3 metriä B. Levitysvälineet pensaiden ja puiden ruiskutukseen C. Kiinteästi asennetut ja osaksi liikuteltavat levitysvälineet, joissa ruiskun säiliö ≥ 25 l tai käyttöpaine on ≥ 15 bar tai puomi on yli 3 metriä leveä D. Puimuriin asennetut levitysvälineet, yli tai alle 3 metriä E. Junaan asennetut levitysvälineet F. Ilma-alukseen asennetut levitysvälineet G. Kylvökoneeseen asennettu jauhepeittain H. Muut välineet

Testausaikatauluryhmä 2.

Ryhmän 2 ruiskuilla on testausaikaa testaus ensimmäisen kerran 26.11.2026 mennessä, jonka jälkeen testausväli on kymmenen (10) vuotta I. Vaakasuoralla ruiskutuspuomilla varustetut levitysvälineet, mukaan lukien riviruiskut, joiden puomi on korkeintaan 3 metriä leveä J. Kiinteästi asennetut ja osaksi liikuteltavat levitysvälineet, joissa ruiskun säiliö on alle 25 l ja käyttöpaine on alle 15 bar ja puomi on korkeintaan 3 metriä leveä K. Paikalliskäyttöön tarkoitetut sumuruiskut ja kuumasumutuslaitteet (kylmä- ja kuumasumuruiskut), pois lukien kannettavat ja käsikäyttöiset L. Siementen teolliset peittauslaitteet M. Sivelylaitteet, pois lukien kannettavat ja reppuruiskutyyppiset sivelylaitteet

Testauksesta vapautetut levitysvälineet: N. Kannettavat levitysvälineet ja reppuruiskut O. Viljaruuviin asennetut peittauslaitteet P. Perunanpeittauslaitteet varastossa tai istutuskoneessa, pois lukien puomiruiskutyyppiset perunanpeittauslaitteet R. Juurikäävän torjunta-aineen tai vastaavan torjunta-aineen levittämiseen metsässä käytettävät levitysvälineet

Ma 29.5. Kesälahti – Kitee Ti 30.5.

Tikkalan kuivuri aamupvä,

Tohmajärvi – Kitee Ke 31.5.

Liperi tori – Rääkkylä To 1.6.

Outokumpu – Viinijärvi Pe 2.6.

Polvijärvi Ma 5.6.

Ohvana P. Kuusela aamupvä

- Joensuun seutu Ti 6.6.

Kevään viimeinen

Kasvinsuojelukoulutus Joensuu Ke 7.6.

Vuonisjärvi O.Piipponen – Kontiolahti To 8.6.

Ilomantsi – Eno Pe 9.6.

Nurmes meijeri – Valtimo – Juuka Ma 12.6.

Lieksa Hinta: 137 EUR + alv Ilmoittautuminen pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat tai p. 040 301 2415 / Ilpo Kiviranta.

Sivulla ohjeet testaukseen tuleville.

Kartoita maatilasi maiseman ja luonnon arvokohteet Neuvo 2020 -palvelulla Mietitkö, onko tilallasi maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito- sopimukseen soveltuvia kohteita? Neuvo-palvelua hyödyntäen voit kysyä maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntijoilta, soveltuuko kohde ympäristösopimukseen. Maastokartoituksessa yhdessä tilan väen kanssa perehdytään siihen, millaisia maisema- ja luontokohteita tilalta löytyy ja miten niitä hoidetaan. Kartoitus ei edellytä suunnitelman tai muun palvelun tilaamista. Suunnitelman voi käynnin jälkeen tilata erikseen tai suunnitelman voi tehdä myös itse.

Ympäristösopimusten hakuaika on nyt!

Neuvo2020 – palvelu: Maisema- ja luontokartoitus • Alkukartoitus tilan arvoista • Neuvonnallinen maastokäynti yhdessä viljelijän kanssa • Ehdotukset hoidon kohteiksi, ilmakuvaan tai karttaan.

Neuvo 2020 -palvelun käynti ja matkat ovat maksuttomia. Palvelun laskennallinen tuntihinta on 63 EUR/h ja 0,41 EUR/km. Siitä laskutetaan vain alv:n osuus, jonka voi vähentää verotuksessa.

www.proagria.fi/neuvo2020

Viime vuosikymmenten aikana maaseudun luonnon monimuotoisuus on vähentynyt. Ympäristösopimuksilla voit saada tukea maatalousluonnon ja maiseman hoitoon.

Tilallasi voi olla mahdollisuus hakea ympäristösopimusta, joka koskee perinnebiotooppien ja muiden luonnon monimuotoisuus- sekä maisemakohteiden hoitoa. Maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntijat tun-

nistavat arvokohteet sekä selvittävät mahdollisuudet ympäristösopimuksiin ja neuvovat hakemuksen tekemisessä. Siinä voidaan usein hyödyntää Neuvo 2020 -palvelua. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan hoitosuunnitelma, jonka voit tilata Maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntijoilta.

Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito -ympäristösopimus voidaan tehdä mm. perinnebiotoopeista, luonnonlaitumista, reunavyöhykkeistä, metsäsaarekkeista, mui-

naismuistokohteista ja maaseudun muun kulttuuriperinnön hoitamisesta.

Ympäristösopimus tehdään viideksi vuodeksi. Hoidettavan lohkon tulee olla vähintään 0,05 ha ja koko sopimusalueen yhteensä vähintään 0,3 ha. Sopimuksia haetaan vuonna 2017 päätukihaun yhteydessä 15.6.2017 mennessä. Sopimustaso on kiinteä 450 EUR/ha/v. Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaasta perinnebiotooppista korvausta saa 600 EUR/ha.

23

Laidunpankki uudistui – mukana myös paimenlomakohteet

Laidunpankki.fi-sivuston kautta voi löytää lisälaidunta eläimille tai etsiä laidunnusta tarvitseville kohteille eläimiä maisemanhoitajiksi. Nyt uutuutena sivuilta voi etsiä myös lähialueen luonnonhoidon palveluntarjoajia, kuten apua aidanrakennukseen, eläinten valvontaan tai niittoon ja raivaustöihin. Lisäksi palvelusta löytyvät karjatuotteiden suoramyyntitilat sekä erilaiset karjatiloihin liittyvät matkailupalvelut, kuten paimenlomat ja tilavierailukohteet. Laidunpankki on siis erinomainen kanava myös matkailuyrittäjille omien palveluidensa markkinointiin. Palvelun käyttäminen ja oman ilmoituksen jättäminen on maksutonta.

Paimenlomiin liittyen Juvalla

järjestettiin maaliskuussa infotilaisuus matkailuyrittäjille ja lampureille. Paimenlomat voisivat olla uusi houkutin Itä-Suomen matkailulle. Metsähallituksen tarjoamista Paimenviikoista on jo saatu erinomaisia kokemuksia esimerkiksi Etelä-Savossa Mikkelin Neitvuorella ja Pohjois-Karjalassa Kolilla. Paimenviikkojen hurja kysyntä osoittaa, että matkailijoilla on kiinnostusta matkailuun, jossa lomailuun yhdistyy eläinten hoitaminen.

KYNÄ-, ProYritys- ja Katrashankkeiden järjestämässä tilaisuudessa jaettiin tietoa ja innostettiin matkailuyrittäjiä ja lampureita yhteistyöhön, jotta alueelle saataisiin myös yksityisiä paimenlomakohteita vastaamaan

Ei-tuotannolliset investoinnit perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaukseen ja aitaamiseen haussa

avulla. Investoinnin jälkeen alueelle haetaan 5-vuotinen ympäristösopimus. Korvaussumma vaihtelee 754-1862 EUR/ha riippuen alueen kokoluokasta. Hakuaika 15.6.2017 mennessä. Lisätietoja ei-tuotannollisesta investointikorvauksesta sekä hoitosuunnitelmat Maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntijoilta.

Käytöstä poistunut perinnebiotooppi tai muu luonnonlaidun, kuten esimerkiksi linnustollisesti arvokas rantaniitty tai luonnonsuojelualue, voidaan aidata ja raivata laidunkäyttöön ei-tuotannollisen investointikorvauksen

kysyntään. Lammaspaimenlomissa yhdistyvät kaikkien kolmen hankkeen tavoitteet: KYNÄhankkeessa pyritään edistämään perinnemaisemien hoitoa ja maiseman tuotteistamista, ProYrityshanke edistää maaseudun yrittäjien innovatiivisuutta ja verkostoitumista ja Katras-hanke kouluttaa alueen lammastiloja.

Parhaimmillaan matkailutilalla laiduntavien eläinten avulla matkailuyrittäjä voi saada uusia asiakkaita ja karjanomistaja taas helpotusta omalle työlleen, kun matkailijat valjastetaan huolehtimaan eläinten valvonnasta. Samalla laiduntavat eläimet hoitavat maisemaa, pitävät yllä luonnon monimuotoisuutta ja tarjoavat matkailijoille elämyksiä.

Mikäli olet kiinnostunut kehittämään tilallasi lampaisiin liittyvää matkailutoimintaa, ota yhteyttä paikallisiin ProAgrian ja Maa- ja Kotitalousnaisten asiantuntijoihin. Toivottavasti tulevina kesinä yhä useammalla kiinnostuneella olisikin mahdollisuus päästä tutustumaan perinteiseen maalaiselämään paimenlomien kautta!

Teksti ja kuva: Eeva Puustjärvi

Ota yhteyttä: KYNÄ-hanke, Etelä-Savo Eeva Puustjärvi maisema- ja ympäristöasiantuntija p. 043 826 7890 eeva.puustjarvi@maajakotitalousnaiset.fi ProYritys-hanke, Etelä-Savo Tarja Pajari yritysasiantuntija p. 0400 183 064 tarja.pajari@proagria.fi Katras-hanke, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu Sari Heltelä lammastuotannon erityisasiantuntija p. 040 593 7528 sari.heltela@proagria.fi

Hae sopimusta 15.6.2017 mennessä

Kysy lisää: Maa- ja kotitalousnaiset/ProAgrian maisema-asiantuntijat: Etelä-Savo, Saara Ryhänen p. 040 486 8237 (myös kosteikot) Pohjois-Karjala, Päivi Jokinen p. 040 301 2409 Pohjois-Savo, Sinikka Jokela p. 0400 571 643 sähköposti: etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi

Hyödynnä rahanarvoiset Neuvo 2020 – palvelut Neuvo 2020 -maatilojen neuvontajärjestelmä • Tilakohtainen neuvontakorvauksen määrä nousi 3 500 eurosta 7 000 euroon.

• Neuvonta on maksutonta viljelijälle.

• Tarjolla neuvontaa koko ohjelmakauden ajan vuoteen 2020 saakka.

• Neuvonta on luottamuksellista ja erillään tarkastuksista.

• Palvelua viljelijöille rahoittaa Maaseuturahasto

Maaseudun luonnon monimuotoisuuden voimakkaan vähenemisen taustalla ovat monet maatalouden ja yhteiskunnan muutokset. Vielä 1950-luvulla niittyjä oli lähes 300 000 hehtaaria, nyt reilut 50 vuotta myöhemmin jäljellä on enää noin 20 000 hehtaaria arvokkaita niittyjä, hakamaita tai metsälaitumia. Kuva: Sinikka Jokela

24

Juvalla tuotetaan laadukkaita marjoja Kotimaiset Kasvikset ry ja Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ovat valinneet Vuoden 2016 hedelmän- ja marjantuotannon laatutuottajiksi Teittisen marjatilan yrittäjät Jarkko Teittisen ja Maarit Syrjälä-Teittisen Juvalta.

Tunnustus julkistettiin HML:n Talviluentopäivien yhteydessä Hämeenlinnassa maaliskuun puolivälissä.

Teittisen marjatila panostaa tuotteiden korkeaan laatuun ja myyntiin suoraan kuluttajille.

Tuotevalikoima on monipuolinen: mansikkaa, vadelmaa, pen-

sasmustikkaa, aroniaa, herukoita, perunaa, muita vihanneksia sekä jatkojalosteita marjoista.

Tuotteita voi kesällä ostaa suoraan tilalta sekä Mikkelin ja Anttolan toreilta. Syksyllä kierretään lähialueen markkinoita jatkojalosteiden kanssa.

– Marjayrittäjän on oltava sitkeä ja rohkea. Yrittäjyys antaa kuitenkin vapauden tekemiseen, toteavat Teittiset. – Alueen marjayrittäjien yhteistyö toimii hyvin ja parhaat vinkit viljelyyn saakin vertaisiltaan, sanovat yrittäjät, jotka osallistuvat ahkerasti alan kou-

Tervetuloa Marjamaat-hankkeen pellonpiennarpäiviin!

Kesäkuun pellonpiennarpäivissä tehdään kasvustohavaintoja sekä perehdytään marjojen kasvinsuojeluun ja oikeaan ruiskutustekniikkaan. Mukana mm. marjantuotannon asiantuntija Harrie Pijnenburg Hollannista.

Pellonpiennarpäivät:

8.6.2017 Kesälahdella 9.6.2017 Kangasniemellä Tarkempi ohjelma julkaistaan: www.proagria.fi/tapahtumat Lisätiedot: ProAgria Pohjois-Karjala Päivi Turunen, p. 040 301 2452, paivi.turunen@proagria.fi

lutuksiin ja muihin tiedonvaihtotapahtumiin. – Mikäli aikoo alalle, kannattaa vierailla tiloilla tutustumassa erilaisiin ratkaisuihin tuotannossa, he sanovat.

Savon suunnasta ja olemme kehitelleet sitä omalle tilalle sopivaksi, Teittiset kertovat.

Pitkä satokausi avomaalla

D.O. Saimaa – merkki alkuperästä

Mansikan satokausi on tilalla jopa kolme kuukautta pitkä, koska lajikevalikoima on laaja.

Kauden avaa ja lopettaa jatkuvasatoinen Ria-lajike, jota Maarit kuvaa hyvänmakuiseksi, mutta persoonallisen näköiseksi. Kaikki marjat viljellään tilalla avomaalla. – Sääolot aiheuttavat joskus haasteita, mutta emme ole harkinneet tunneliviljelyn aloittamista. Avomaalla marjojen maku ja väritys kehittyvät mielestämme parhaiten, sanovat Teittiset.

Teittisten työ suoramyynnin parissa on synnyttänyt vakiintuneita asiakassuhteita. – Itsepoiminta on elpynyt viime vuosina.

Nyt perheet tulevat yhdessä viettämään päivää marjatilalle, sanovat Teittiset. Osa kävijöistä on erityisen viehättynyt tilalla käytössä oleviin poimintakärryihin, jotka mahdollistavat poiminnan istuen ja säästävät poimijan selkää. – Idea tuli aikoinaan Itä-

T ilan tuotteiden korkeaa laatua ja alkuperää korostaa myös Etelä-Savon maakuntaliiton myöntämä D.O. Saimaa -merkin käyttöoikeus. Merkin voi saada, jos tuote Maarit Syrjälä-Teittinen ja Jarkko Teittinen. tai sen raaka-aina Kuva: Marjo Marttinen on tuotettu, käsitelty ja jalostettu Saimaan alueella. Lisäksi tuotannon tulee täyttää yhteiskuntavastuulliset ja gastronomiset kriteerit. D.O. eli designation of origin -merkintä tunnetaan muualla Euroopassa ja alueen toimijat uskovat sen kiinnostavan myös matkailijoita.

Mirja Tiihonen Puutarhatuotannon asiantuntija ProAgria Etelä-Savo

ProAgria Etelä-Savo Mirja Tiihonen, p. 0400 638138, mirja.tiihonen@proagria.fi

www.proagria.fi/marjamaat

Ehdota Pohjois-Savon maistuvinta maaseutuyritystä Mikä antaa elämyksiä? Mistä tulee hyvä mieli? Mikä tuo ihmisiä yhteen? Mikä kruunaa hetken omien ajatusten kanssa? Tietysti hyvä ja maistuva ruoka, joka on tehty isolla sydämellä ja laadukkaista raakaaineista! Etsimme ehdotuksia kylien ja kuntien maistuvimmista ruokayrityksistä, tuottajista, jalostajista, ruokapalveluyrityksistä ja muista ruokaelämyksiä tarjoavista toimijoista. Tehdyistä ehdotuksista valitsemme Pohjois-Savon Maistuva maaseutu 2017 yrityksen.

Valinnassa painotetaan mm. seuraavia tekijöitä:

Maatalouden pankki- ja vakuutuspalveluiden asiantuntija

• Tuotteiden ja palvelun maistuvuus, elämyksellisyys sekä innovatiivisuus • Yrityksen halu kehittyä ja uudistua • Yrityksen kyky verkostoitua ja tehdä yhteistyötä • Yrityksen toiminnan vaikutukset maaseudun ja ympäröivän yhteisön elinvoimaisuudelle ja näkyvyydelle Odotamme vapaamuotoisia ehdotuksia sähköpostitse viimeistään 30.6.2017 mennessä osoitteeseen: marja.niskanen@maajakotitalousnaiset.fi Tunnustuksen saajan valitsee maaseudun yritystoimintaa ja toimintaympäristöä tunteva asiantuntijaraati.

Palkinnon saava yritys julkistetaan 26.8.2017 Kuopiossa Elonkorjuujuhlilla.

Lisätietoja: Marja Niskanen ruoka- ja yritysasiantuntija ProAgria/Pohjois-Savon maaja kotitalousnaiset p. 0400 905 782 marja.niskanen@maajakotitalousnaiset.fi

;ėįįėøjÞÎÎÄġçÞġÙjjÙÙ ġøjĐjėġÙjjĤjÐçį ÞġøjÞÎÎÄÃġÍjġĻjÎįįĤįėøjÐĻ ÐįÄ ÞġçėjjÍjþġ5 ÄÐĤoġ ėjjĤġjėÄjÞĤįÞĤÄÍjÃjøįjġÎjÄÎÄėėjġÙjjĤjÐçį ÞġĐjÁçÄĤįėjėÄçÄėėj ġøjÞÎÎÄøjÐĻ ÐįÄėėjġė Îoġ ĻjÎįįĤįÎėÄėėjþġ ėĤįġėÄÄėġĤįĤĤįįÞġÐoÁÄÎçÞĤĤçĐÄÄėÄġÍjġĤçĤ jġÄĤė ġėjjĤġÐjjÍjÞġĤjĐÍçÞÞjÞġÎjÄÎÄėĤjġ °ÞjÞėėÄøjÐĻ ÐįÄėĤjġė ÎoġøjĐÁjjÞġjėÄjÞĤįÞĤ ÙįÎė ÞġÃġjÄÞjġøjÄÎjÐÐÄė ėĤÄþġQjĐÍçÞĤjjÙÙ ġÎįįÐįĻjĤġ ÙÙþġÙjÎėįÐÄÄÎ ġĐjÁçÄĤįė ġĻjĐjÄÞÁçÄĤç ġĻjÁÄÞÎçĻjÎįįĤįÎė Ĥ ġÐjÄÞçøÄÐÐÄė ĤġøjÐĻ ÐįĤġė Îoġ Á ÞÎÄÐêĻjÎįįĤįÎė Ĥþġ ġ QįÐ ġÎoĿÙooÞġ;ėįįėøjÞÎÄėėjġĤjÄġÐį ġÐÄėooġçėçÄĤĤ ėĤjġçøþ°ĠÙjjĤjÐçįėþġ

bÁ ėėoġÁĿĻoġĤįÐ þġ

Kuva: TimoViljakainen

Jari Kauhanen toiminnanjohtaja MTK Pohjois-Savo p. 040 505 6718 jari.kauhanen@mtk.fi

25

Green Care kiinnostaa Monipuoliset palvelut

Green Karelia-hankkeen projektiasiantuntija Katri Palpatzis ja yritysasiantuntija Johanna Rinnekari Pohjois-Karjalan Green CareGreen Karelia-hankkeeseen ilmoittautunut jo yli 50 yritystä Green Care-Green Kareliahankkeen tavoitteena on valtakunnallisen Green Care-laatu- ja johtamisjärjestelmän käyttöönotto hankkeeseen osallistuvissa pohjoiskarjalaisissa hyvinvointi-

palvelualan yrityksissä. Hankkeen tuloksena Green Care laatujärjestelmä-yritykset ovat oikeutettuja käyttämään valtakunnallista Green Care-laatumerkkiä (Luonto Hoiva & Luonto Voima), jolla osoitetaan hyvinvointipalveluyritysten tuottamien palveluiden laatu asiakkaille.

distys, joka perustettiin vuonna 2015. Verkostoitumista tapahGreen Care-yritysten palveluita tuu palvelujen tuotteistamisessa ovat esim. sosiaalipedagoginen ja toteuttamisessa (esim. yhteiset eläintoiminta, eläinavusteinen palvelupaketit), osaamisen keterapia, tavoitteellinen luontolii- hittämisessä ja markkinoinnissa. kunta, luontoavusteinen elämys- Verkostoon lähtee mukaan yritpedagogiikka ja ekopsykologia, täjien lisäksi palvelujen ostajia ja puutarhaterapia, kuntouttava ja toimialan kehittäjiä.

Green Care-Green Karelia-hankosallistava työ maatilalla ja metkeessa järjestetään käytännönsässä. läheisiä teemoitettuja työpajoja, valmennuksia mm. seuraavista Tullaan tutuksi ja opiaihealueista: Eläinavusteiset metaan yhdessä netelmät green care palveluissa, Green Care-toimintaa ja -yri- luontoavusteiset menetelmät green tyksiä tehdään tunnetuksi erilai- care-palveluissa, gc-palvelut maasissa teematilaisuuksissa, mes- tilaympäristössä, puutarhaterapia, suilla, tutustumisretkillä, green luonnontuotteet tutuksi, luonnoncare-yritysten avointen ovien päi- materiaalit-taitotyöpaja, gc-yritysvillä, tiedotus- ja markkinointi- ten ruokapalvelut, kulttuuriympäjulkaisuilla ja sosiaalisessa me- ristön tuotteistaminen (”tarinoita diassa. Toiminnalle jatkuvuutta yritystä ympäröivästä luonnosta, haetaan Green Care-verkostoyh- kasvillisuudesta, geologiasta, kultteistyöllä, jonka ytimenä toimii tuurihistoriasta, nykypäivästä”), Green Care Itä-Suomi alueyh- Portaat yrittäjyyteen-valmennus.

Green Karelia-hankkeen verkosto tavoittelee toimintansa piiriin 60 yritystä.

Green Care-Green Karelia-hanketta toteutetaan yhteistyössä ProAgria Pohjois-Karjalan Maaja kotitalousnaisten ja Karelia Ammattikorkeakoulun kanssa.

Hanketta rahoittaa ELY-keskus, EU:n sosiaalirahasto, Josek, Keski-Karjalan maaseutupalvelut ja yritykset. Hankkeen (v. 20172018) budjetti on 344 457 EUR. Lisätiedot: Johanna Rinnekari johanna.rinnekari@proagria.fi p. 040 301 2441 Katri Palpatzis katri.palpatzis@karelia.fi p. 050 405 9986

Haastamme teidät tekemään

maisematekoja

Maa- ja kotitalousnaiset järjes- tms. voi olla kilpailussa mukana. kylä-Lehtolaan Keski-Suomeen ja Vuonna 2016 valtakunnallinen vuonna 2015 kilpailun voitti Kutävät kolmannen kerran Vuoden maisemateko -kilpailun. Suomi Vuoden maisemateko -tunnustus ninkaanlähteen puhdistus SataProAgria Pohjois-Savo on hakenut yhdessä Kuopion kaupungin 100 -juhlavuoden kunniaksi kilpai- myönnettiin Saarijärven Kosken- kunnassa. ja Savonia ammattikorkeakoulun kanssa European Region of Gast- lun teema on ”Itsenäisyyden merkit ronomy –tunnustusta vuodelle 2020.Tunnustus tuo alueelle näkyvyyt- maisemassa”. Maatalous- ja ymtä, arvostusta sekä ennen kaikkea uutta liiketoimintaa, uusia matkai- päristöministeri Kimmo Tiilikainen Kilpailuohjeet lijavirtoja, uusia tapahtumia ja se kehittää maataloutta, koulutusta toimii kilpailun suojelijana. Kilpai• Kilpailuaika päättyy 30.9.2017 (Pohjois-Karjalassa 10.9) ja yrittäjyyttä. Tunnustusta haetaan osana ProAgria Pohjois-Savon / lussa myönnetään maakunnallisia • Lähetä kuvailu maisemateosta, työn tekijöistä ja perustelut maa- ja kotitalousnaisten RuokaSavo-hankkeen toimenpiteitä.

Vuoden maisemateko -tunnustuktyön merkityksestä piirikeskusten maisema-asiantuntijoille (yhsia, joista valitaan valtakunnallinen teystiedot alla).

Vuoden maisemateko.

• Liitä mukaan valokuvia ja mahdollisia lehtileikkeitä. tumia, maataloutta, koulutusta European Region of • Alueelliset maisemateot valitaan loka-marraskuussa 2017 ja yrittäjyyttä. Tunnustusta hae- Kerro maisemastasi Gastronomy -verkosto • Valtakunnallinen voittaja julkistetaan Maa- ja kotitalousnaistaan nyt Suomessa ensimmäistä - ehdota oman ten keskuksen varsinaisessa kokouksessa 23.11. ja status kertaa ja virallisina hakijatahoina maakuntasi kohteita European Region of Gastrono- toimivat ProAgria Pohjois-Savo my -verkosto on eurooppalaisten ry, Kuopion kaupunki ja Savonia Maisematekoon voi osallis- Kysy lisää: Maa- ja kotitalousnaiset/ProAgrian maisema-asiantuntijat: alueiden yhteistyöverkosto, joka ammattikorkeakoulu. tua sekä pienet että suuret teot Etelä-Savo: Saara Ryhänen, puh. 040 486 8237 Arvostettua tunnustusta hae- ja kohteet. Teko voi nostaa esil- Pohjois-Karjala: Päivi Jokinen, puh. 040 301 2409 edistää monialaista yhteistyötä ruokakulttuurin, matkailun ja tai- taan kirjamuotoisella, maakun- le paikallisen kulttuuriympäristön Pohjois-Savo: Sinikka Jokela, puh. 0400 571 643 teen alueilla. Kyseessä on osaa- nan ruoka-, matkailu- ja kult- arvoja, historiaa, tapahtumia ja sähköposti: etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi misverkosto, jossa paitsi tutkitaan tuuritoimintaa esittelevällä ha- ominaispiirteitä, lisätä yhteisölajankohtaisia ruokakulttuuriin ja kemuksella. Hakemuskirja laa- lisyyttä tai edistää kohteen säilysiihen liittyvän matkailun ilmiöitä, ditaan kevään 2017 aikana ja mistä myös tuleville sukupolville. myös edistetään alueiden tunnet- kansainvälinen raati tulee arvioi- Maisemateko voi olla esimerkikmaan Pohjois-Savon hakemuk- si rakennusten tai rakennelmien tuutta ja aluetaloutta.

Verkostolta voidaan hakea sen kesäkuussa. kunnostusta tai kulttuurihistoriLisätietoja: allisesti keskeisen alueen hoitoa tunnustusta, joka myönnetään Ilona Sares tai hoidon suunnittelua, esim. tietylle alueelle vuodeksi kerralkv-koordinaattori muistomerkkialueen hoitoa. Killaan. Tätä tunnustusta voidaan ProAgria Pohjois-Savo ry pailuun voi osallistua myös työverrata esimerkiksi kulttuuripääilona.sares@proagria.fi näytöksellä, kuten maalinkeitto-, kaupunki -titteliin sillä erotukp. 043 8251216 päre- tai niittotalkoilla tai kiviaisella, että tunnustus kehittää ruokakulttuuriin liittyviä tapahdankorjausnäytöksellä. Teko voi olla myös uuden kasvillisuuden istuttamista esimerkiksi itsenäiEuroopan alueiden tiedonvälitysohjelma myöntää ERG -palkinnon vuosittain. syyden kunniaksi. Myös kulttuuMaisemateko voi nostaa esille paikallisen kulttuuriympäristön Vuoden 2017 gastronomisia alueita ovat Århusin alue Tanskassa, Lombardian riympäristöön liittyvän piirteen arvoja, historiaa, tapahtumia ja ominaispiirteitä, lisätä yhteisöllialue Italiassa ja Riga-Gaujan alue Latviassa. Ohjelmaa koordinoi kansainväli- ja perimätiedon esille tuominen syyttä tai edistää kohteen säilymistä myös tuleville sukupolville. nen gastronomian, kulttuurin, taiteen ja turismin instituutti IGCAT esimerkiksi kirjoitus, artikkeli, esiKuva: Saara Ryhänen (www.igcat.org). tys, juttusarja, valokuvanäyttely

26

Sientenviljelystä maaseudun sivuelinkeino Sientenviljely voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään. Helpoin ja rahallisesti tuottavin on Pakurin passiivinen viljely, jossa ymppäys tehdään kerran ja luonto huolehtii kasvusta. Aktiivinen viljely on sisätiloissa, missä tahansa biomassassa (olki,sahanpuru,kahvinpuru) tapahtuvaa viljelyä, jossa kasvuolosuhteita pitää tarkkailla ja sato on korjattava ajallaan. Puoli-aktiiviseksi viljelyksi laskisin ruokasienien pölkky- ja kantoviljelyn, jossa viljelijä huolehtii, ettei puutavara pääse ymppäyksen jälkeen kuivumaan ja sato kerätään syys-sateiden tai vesiupotuksen jälkeen ajallaan. Hidaskasvuisen, maailman tunnetuimman lääkesienen, lakkakäävän sadonkorjuu on helpompi ja pitempiaikainen. Maaseudun asukkaan tulisi valita viljelytekniikka oman ajankäytön mukaan.

Lääkesienten käyttäjämäärät ovat nousussa kehittyneissä maissa ja erityisesti kaukoidässä. Nykyinen maailmanmarkkinakoon arvio on 18-24 miljardia dollaria. Suomen lähimmät kohdemarkkinat ovat terveydestään huolehtivat kuluttajat ja jatkojalostajat Euroopassa. Laajoille markkinoille on pystyttävä tarjoamaan lavottain raaka-ainetta, johon luonnossa esiintyvä pakuri ei riitä. Sadonkorjuuvaiheessa organisoitu keruu sekä keskitetty jalostus aina vientiin asti on useiden yritysten, organisaatioiden ja jopa valtion intressejä.

Ruokasienten viljelymahdollisuudet

Filosofian tohtori ja biologi Jouni Issakainen on kirjoittanut Ely-keskuksen rahoittaman Turun Ammattikorkeakoulun julkaisun Pakurin viljely Syötävien lahottajasienten vilPakurikasvain syntyy puun pin- jely maatalouden sivuelinkeinotaan puun ja sienirihmaston yh- na raportin, jossa päästään sateisvaikutuksesta. Pakuria pide- maan lopputulokseen mihin Kiitään lääkesienten kuninkaana nan sienten kasvatuksen huima tulehdusten ja kipujen hoidossa, kasvu perustuu: pienimuotoisen immuniteetin tasapainottami- matalan teknologian sientenviljesessa sekä vatsa- ja suolistovai- lyyn. Issakaisen mukaan on hyvä voissa. Yleisimmät pakurin käyt- aloittaa ulkoviljely omalla tilallla tömuodot ovat pitkään pienellä tai naapureiden kanssa kimpasliekillä keitetty tee, alkoholiuute sa pienillä panostuksilla. Alkuun ja ulkoisesti käytettävä melaniini- pääsee helposti ostamalla valmiin ympin esimerkiksi Nordic pitoinen ihorasva.

Luonnonvarakeskuksen maan- Fungilta. Aluksi viljellään omaan laajuinen yli 30 metsätilan paku- tarpeeseen ja kun osaaminen keri-viljelyhanke Rahaa Rääseiköstä hittyy, voi pikkuhiljaa siirtyä suuantaa erittäin lupaavia todisteita rempaan mittakaavaan.

Vanhojen navettojen hyödynjo nyt siitä, että viljelymenetelmä tämisestä sientenviljelyyn Issatoimii.

Pakurinviljely soveltuu yli 10- kainen toteaa, että sienten kas15 cm halkaisijalta oleviin eläviin vun optimi olosuhteet eivät ole koivuihin, sekä turve- että kan- samat kuin lehmän. Kylmän nagasmaille, ollen taloudellisesti vetan seinisjärkevintä erityisesti vähempiar- tä voi valua voisissa koivikoissa. Koivuihin kondensaatiporataan reikiä, joihin sienirih- ovettä liikaa, maston peittävät suomalaisen al- puurakenkuperän omaavat pakuripuutapit t eet voivat ympätään ja lopuksi tappi sulje- homehtua taan haavanhoitoaineella. Ymp- ja ilmanvaihpäyshetkestä 6-10 vuoden pääs- to ja lämpötä voi odottaa jo ensimmäistä tila ei vältsatoa. Luonnonvarakeskuksen tämättä ole maanlaajuinen yli 30 metsätilan optimi. Issapakuri-viljelyhanke ”Rahaa Rää- kainen paiseiköstä” antaa erittäin lupaavia nottaa kuitodisteita jo nyt siitä, että viljely- tenkin, että pienimuotoimenetelmä toimii.

Pakuri tuottaa useamman sa- sia säädettydon ja yhdestä puusta saa use- jä, eristettyjä amman kilon pakuria, jonka jäl- sisäkasvatuskeen koivu kelpaa vielä poltto- tiloja (teltpuuksi. Tällä hetkellä kuivatun ta, eristetty pakurin kilohinta 33-50 EUR vä- huone) voi lillä. Pölkky- ja kantoviljelyyn so- rakentaa naveltuvalla Lakkakäävällä on vielä vetan sisään.

Suomen kovempi markkinahinta, mutta Luken maanlaajuinen tieteelli- sienten ulkonen tutkimus on vasta käynnissä. viljelyn pioPohjoisimmat Suomen sieniseu- neerin Issaran lakkakääpähavainnot ovat kaisen pääpointti on, Pellosta.

Lankinen talkoilemassa Erkki Pöytäniemen permakultuurifarmilla. Erkin shiitakeviljelystä voi lukea iso-orvokkiiitty blogista. että on edettävä pienestä isoon. ja tieteellisiä ja kaupallisia uusioMarkkinat, verotus ja elinkeino käyttöideoita kaivokseen Open on järkevä selvittää ennen isom- Call -menettelyn kautta. pia investointeja.

Ruokasienten viljelyyn saa helpoiten näppituntumaa kahvinpuruviljelyllä. Helsieni myy OsteriviSieniä kaivoksessa nokas grow-kittejä. OsterivinokPyhäsalmen vanhasta kaivok- kaasta saa nopeasti myös satoa sesta löytyy tuhansittain tunne- oljella. Puhdas olki pilkotaan pieleita, joissa vakaa lämpötila vaih- neksi, jonka jälkeen se upotetaan telee syvyysmetrien mukaan il- veden alle vanhaan öljytynnyriin mankosteuden ollessa 90%. Nor- viikoksi. Aerobiset bakteerit kuodic Fungi on tehnyt kaivoksessa levat tällä kylmäpästorointimepienimuotoisen tukkiviljelyko- netelmällä. Tämän jälkeen olki keen, joka antoi lupaavia tulok- nostetaan vedestä, sekoitetaan sia. Pyhäsalmen kaivoksen pro- sahanpuruymppiin ja pakataan jekti- ja kunnonvalvontainsinööri muovipusseihin, juuttisäkkeiRisto Mäkeläisen mukaan tällä hin tai vaikka vanhoihin farkkuihetkellä Callio Labin (https://calli- hin johon tehdään viillot ilmalle. olab.com/) alla etsitään toimijoita Kun puristat olkea sormien välis-

sä on hyvä jäädä hieman kosteutta sormiin, mutta vettä ei saa valua sormista. Rihmasto kolonisoi biomassaa 2-4 viikkoa, jonka jälkeen ensimmäiset sienet tulee viilloista näkyviin.

Christian Lankinen, Artikkelin kasaaja on Nordic Fungin perustaja, ekometsätalouden insinööri ja permakulttuurisuunnittelija.

Nordic Fungi myy pakuri- ja muita lahottajasieniymppejä, järjestää sientenviljelykursseja ja konsultoi sientenviljelyn aloituksessa.

Christian haastatteli Jounia 45 minuuttia sientenviljelystä, joka on kuultavissa osoitteessa https://soundcloud.com/nordic-fungi.

27

Vuoden Maa- ja kotitalousnainen Annetaan kunnia sille, jolle se kuuluu.

Onko yhdistyksessäsi toimijaa, joka ansaitsisi tulla valituksi Vuoden Maa- ja kotitalousnaiseksi? Maa- ja kotitalousnaisten johtokunta valitsee ehdotusten pohjalta Pohjois-Savon vuoden Maa- ja kotitalousnaisen vuosittain.

Vuoden Maa- ja kotitalousnaisen valinnan kriteerejä ovat: - edistää alueellaan Maa- ja kotitalousnaisten toimintaa - toimii alueellaan aktiivisesti Maa- ja kotitalousnaisten hyväksi - innostaa ja kannustaa muita naisia toimintaan mukaan

Etelä-Savo Tuoreimmat tapahtumat löydät: www.maajakotitalousnaiset.fi/es sähköposti: etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi tai etunimi.sukunimi@proagria.fi Toukokuu 8.5. Gluteenittomat herkut kevään juhliin –leivontakurssi, Kerimäki 20.5. Retki Sulkavan linnavuorelle, Makuja muinaismaisemassa Kesäkuu 13.6. Kymmenen villiä vihannesta – ruokakurssi, Sulkava Syyskuu 26.8.-1.9.2017 Ruskamatka Lofoottien lumoon Lisätiedot: Mervi Kukkonen, puh. 040 842 3549

Ehdotuksia vuoden Maa- ja kotitalousnaiseksi voivat tehdä yhdistykset sekä yksityiset henkilöt.

Ehdotus palautetaan Pohjois-Savon Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskukseen 15.10. 2017 mennessä.

Pohjois-Karjala Tuoreimmat tapahtumat löydät: www.maajakotitalousnaiset.fi/pk, pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat sähköposti: etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi tai etunimi.sukunimi@proagria.fi Huhtikuu 28.4. Green Care laatu- ja johtamisjärjestelmän valmennustyöpaja, Karelia AMK Toukokuu 2.-4.5. Green Care-opintomatka Lappiin 12.5. Paikallisten tuotteiden kauppatapahtuma, Prisma 13.5. Kukkolan Kevätkiekaus, Kukkola Joensuu - P-K:n Maa- ja kotitalousnaisten virkistyspäivä Kevätkiekauksessa 26.5. Paikallisten tuotteiden kauppatapahtuma, Prisma 30.5. Villivihannekset tutuksi-valmennus, Maukkulan Mustikkamäki Ilomantsi Kesäkuu 2.6. Paikallisten tuotteiden kauppatapahtuma, Sokos 7.6. Luontoavusteiset menetelmät Green Care-palveluissa, Puhoksen Lastu Kitee 11.6. Impi saunoo-tapahtumia ympäri Pohjois-Karjalaa Elokuu 24.8. Portaat yrittäjyyteen-valmennus, Kukkolan tila Joensuu Syyskuu 1.-2.9. Karelia à la carte-Ravintolamaailma Maistuva maaseututeemalla & Green Care-yritysten esittäytyminen, Silva Metsänäyttely Joensuun Laulurinne 9.9. Koivikon Elomarkkinat-Maistuva maaseutu, Puhos Kitee 15.9. Syyssatoa Kukkolassa & Maistuva maaseutu-kekrijuhla, Kukkola Joensuu.

20.9. Eläinavusteiset menetelmät Green Care-palveluissa, Ollilan tupa & Hyvinvointia Heiskalan Hoppalasta, Liperi Lisätiedot: Johanna Rinnekari, p. 040 301 2441

Pohjois-Savo Huhtikuu 27.4. Kuopio klo 17-20. Yhdistysten luottamushenkilöiden ilta ProAgrian tiloissa Puijonkatu 14.

Ilmoittautumiset Sanna Louna p. 0400 571 642 sanna.louna@ maajakotitalousnaiset.fi 29.4. Lapinlahti. Maijan maukkaat kasvisruuat –kurssi. Miltä maistuvat lehtikaali-perunaohukaiset tai kasvis-Mifupaistos Maijan tapaan? Tiedätkö, miten idätys onnistuu? Ilmoittautumiset Sirkka Toivainen p. 040 0523292 tai sirkka.toivainen@pp.inet.fi.

Toukokuu 3.5. Iisalmi klo 17-20. Yhdistysten luottamushenkilöiden ilta ProAgrian tiloissa Päiviönkatu 22. Ilmoittautumiset Marja Niskanen p. 0400 905 782 marja.niskanen@maajakotitalousnaiset.fi 6.5. Varpaisjärvi. Gluteeniton leivonta-kurssi. Koulutie 1. Ilmoittautumiset Mervi Hiltuselle 050 3306 562.

Ruoka- ja puutarhamatka Kainuuseen 5-6.8 Lähde kanssamme makujen matkalle Kainuuseen.

Samalla tutustumme Kainuun luontoon ja puutarhoihin. Matka suuntautuu Kuhmon, Paltaniemen ja Kajaanin seudulle. Matkalla pääsemme tutustumaan erilaisiin ruokapaikkoihin ja puutarhoihin. Yövymme mielenkiintoisessa hotelli Kalevalassa Kuhmossa.

Siellä saamme nauttia maittavasta ateriasta ja kauniista luonnosta, sekä halutessaan omakustanteisesti hellivistä hoidoista.

Sunnuntaina tutustumme Paltaniemeen; kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti ainutlaatuinen maisemakokonaisuus Eino Leinon jalanjäljillä. Oulujärven jyrkät hiekkatörmät, museotien ikivanhat männyt, paanukattoinen kuvakirkko 1700-luvulta ja koko tunnelma.

LAUANTAI 5.8 Lähtö Kuopiosta klo 8.00 Lounas klo 12 Vuokatissa Vuokatin huippu ja maisemien ihailu Huuskolan kotijäätelö, Vuokatti Puutarhakohde, tarkentuu myöhemmin Kaesan kotileipomo, Kuhmo Majoittuminen Hotelli Kalevala tutustumista luontoon ja yhteinen illallinen SUNNUNTAI 6.8

Matkan ohjelma on vielä alustava, koska kaikki matkakohteet eivät ole vielä varmistuneet.

Lopullinen matkan ohjelma ja hinta päivitetään nettisivuille ja järjestötiedotteeseen ennen toukokuun loppua.

Lisätietoa Sinikka Jokela p.0400 571 643 sinikka.jokela@maajakotitalousnaiset.fi tai Sanna Louna p.0400 571 642 sanna.louna@maajakotitalousnaiset.fi

Kuhmon kotiseutumuseo Puutarhakohde, tarkentuu myöhemmin Pekka Heikkisen leipomo, Kajaani lounas Paltaniemen maisema-alue ja kuuluisa puukirkko sekä lähtökahvit Kuopiossa n. klo 19

28

Tapahtumakalenteri Lisätiedot ja Ilmoittautumiset: ProAgria Etelä-Savo p. 0400 261 094 tai www.proagria.fi/tapahtumat sähköposti: etunimi.sukunimi@proagria.fi ProAgria Etelä-Savo • Kasvinsuojeluruiskujen yhteistestaus: 29.5.Kangasniemi K-maatalous piha, 30.5.

Mikkeli Tuottajain Maito piha, 31.5. Juva ItäMaito meijerin piha, 12.6. Savonlinna Hankkija piha, 13.6. Joroinen Kimmo Ihalaisen tila (Vättiläntie 1451, Joroinen) (kts. ilmoitus sivulla 22).

• Etelä-Savon maakunnallinen peltopäivä 10.8. Mikkeli, Luke, Karilantie 2.

Järjestäjinä: ProAgria Etelä-Savon, Maa- ja kotitalousnaisten, Luonnonvarakeskuksen, Luomuinstituutin ja Helsingin yliopisto Ruralia-instituutin kehittämishankkeet.

Marjamaat

• Pellonpiennarpäivä 8.6.2017 Kesälahti • Pellonpiennarpäivä 9.6.2017 Kangasniemi • Luomutyöpajat syksyllä Muutokset mahdollisia. Lisätiedot Mirja Tiihonen, puh. 0400 638 138.

Kipakka-hanke

• Potkua öljy- ja valkuaiskasvien viljelyyn -pienryhmä, aloitus 28.4.2017. Onnistumisen avaimet rypsin, rapsin, herneen ja härkäpavun viljelyyn. Ryhmään voi vielä tulla mukaan.

• Satotasot nousuun! / Tuloksentekijät -koulutus, aloitus 29.5.2017 klo10.

Nosta satotasoa, sadon laatua ja viljelyn kannattavuutta.

• Sopimustuotannon teemapäivä 29.9.2017 Lisätiedot Mirja Tiihonen, puh. 0400 638 138 ja Tuomas Ruottinen, puh. 043 826 7888.

Menesty maidolla/Lihaa Etelä-Savosta -hankkeet

• Emolaidun pienryhmän aloitus 27.4.2017, Ryhmään voi vielä tulla mukaan.

Lisätiedot: Iina Haikarainen, puh. 043 8270 632 • Eläinkuljettajakoulutus 8.5.2017 klo 9-15, Mikkeli • Etelä-Savon Karjakerhon karjapäivä 15.8.2017, Jaana ja Juha Häkkisen tila, Kangasniemi • Nautojen kipu-teemapäivä 27.9.2017, Ann-Helena Hokkanen luennoi • Lean-seminaari 5.10.2017 • Lypsylehmät onnistuneesti loppukaudella umpeen, pirteinä poikimaan ja herumaan -webinaari-sarja 3 pv, syksy 2017, ajankohta tarkentuu myöhemmin • Lean-opintomatka Tanskaan loka-marraskuussa 2017

Katras-hanke

Pienryhmät • Pellosta potkua -peltoryhmä, Ravinnepäivä 8.5; Peltopäivät touko-kesäkuu.

• Opi ruokkimaan -pienryhmä, aloitus 4.5.2017 WebEx-koulutuksena, myös lähipäiviä.

Perustietoa lampaan ruokinnasta eri tuotantovaiheissa.

• Katras kuntoon Käytännön jalostusryhmä, aloitus 5.6.2017. Opetellaan kehittämään eläinainesta suunnitellusti.

• Liikuta lampaita, käsittele katrasta kesäkuu 2017 • Panosta paimeneen, tehokas koiran käyttö kesäkuu 2017 • Markkinointiryhmä elokuu 2017

Teemapäivät • Eläinkuljettajakoulutus 8.5.2017, klo 9-15 Mikkeli • Lampurit laitumien laitamilla, Rantasalmi 17.-18.5.2017 • Villa/talja-päivä kesäkuu 2017 • Sähköisen markkinoinnin teemapäivä 30.6. Varkaus • Pässihuutokauppa 8.-9.9.2017 Juva • Hinnoittelupäivä, syyskuu 2017 • Ruhon paloittelupäivä, syyskuu 2017 Opintomatka Ruotsiin, marraskuu 2017 Lisätiedot Sari Heltelä. puh. 040 593 7528 ja www.proagria.fi/katrashanke

Kynä -hanke

• Retki Sulkavan linnavuorelle 20.5.2017, Makuja muinaismaisemassa • Perinnebiotooppiretki Harjun tilalle Hartolaan 27.6.2017 Lisätiedot Eeva Puustjärvi, puh. 043 8267 890 http://etela-savo.maajakotitalousnaiset.fi/tapahtumat-ja-ajankohtaista/tapahtumakalenteri

Tunne asiakkaasi – palvele kilpailukykyisemmin • Tuotekortin laadinta, hinnoittelu -teemapäivä 30.8.

Työllistävä maaseutu -hanke

• Johtamistaitovalmennus Itsensä johtamisen taidot: 6.10. ja 20.10.2017 Muutosvalmennus: 3.11. ja 17.11.2017 Esimiesvalmennus: 1.12. ja 15.12.2017 Lisätiedot: Niina Koponen, puh. 043 826 7883

Unelmakauppa – elintarvikkeesta euroja hanke Valmennukset oman tilansa tuotteita jalostaville, myyville tai sitä suunnitteleville maaseutuyrittäjille • Kuka suosii lähiruokaa – lähiruuan kuluttajaprofiilit 9.5. klo 18.30 – 20.30 Juva/ WebEx Kuinka asiakkaan ja asiakastarpeiden tunnistaminen voi vauhdittaa lähiruuan menekkiä.

• Lihalle hinta – lampurin hinnoittelukoulu toteutetaan kesäkuussa webex-koulutuksena. Käydään perusteellisesti läpi lihan hinnoitteluun vaikuttavia asioita ja tehdään esimerkkilaskelmia. Ohjattuna oppimistehtävänä oman tilan hinnoittelulaskelma.

• Lisäarvoa leikkuusta – lampaan liha elokuussa. Kuinka vastata leikkuulla eri asiakasryhmien toiveisiin ja erilaistaa tuotetarjontaa? Yhteinen koulutus lihan tuottajille ja jalostajille.

• Paikallisen ruuan ”pyöreä pöytä” kokoontuu 4.9. klo 16.00 SpaHotel Casino, Savonlinna. Työstämme asiakkailta saatuja ideoita lähiruokaketjua kehittäviksi toimenpiteiksi. Pöydän ympärillä tuottajat, jalostus, kauppa, asiakkaat ja kehittäjät.

Lisätiedot: Kirsi Mutka-Paintola, p. 043 826 7882 Seuraa päivityksiä ja lue lisää tapahtumista ProAgrian verkkosivuilla www.proagria.fi/tapahtumat

Hevosalan ammattilaisille Suosittu Hevosen ruokinta ja hoito -kirja on ilmestynyt Kirjassa sovelletaan ratkaisulähtöisesti uusinta hevosalan tietoa perusasioita unohtamatta. Kirja perehtyy hevosen hyvinvoinnin, ruokinnan ja terveyden ajankohtaisiin kysymyksiin. Yrittämisen ja talouden näkökulma on mukana korostaen hyvinvoivan hevosen ja tyytyväisen omistajan yhteiseloa.

Kirjoittajat ovat arvostettuja hevosalan asiantuntijoita; hevosten ruokinnan erikoistutkija, MMM, Markku Saastamoinen, eläinlääkäri Seppo Hyyppä ja yritysasiantuntija Auli Teppinen.

Lisätiedot kustantajalta ProAgria Keskusten Liitto. www.proagriaverkkokauppa.fi Kuva: Pixhill.com

29

Eukonkanto laajenee opiskelijoiden pariin Eukonkannon Appro: Campus Cup Sonkajärven 22. Eukonkannon MM – kisassa ensi kesä-heinäkuun vaihteessa aikana nähdään uusia tuulia. Yksi suurimmista uudistuksista on täysin uusi tapahtumakonsepti, jonka kohderyhmänä toimivat ensisijaisesti kuopiolaiset korkeakouluopiskelijat.

Eukonkannon Appro: Campus cup Uusi Eukonkannon Appro: Campus cup -tapahtuma on kaksivaiheinen tapahtumakokonaisuus. Kuopiossa opiskelijat ottavat ensiksi mittaa toisistaan torilla 26.5. järjestettävässä osakilpailussa, josta 10 parhaiten suoriutunutta joukkuetta voittaa finaalipaikan sekä matkat ja majoituksen Sonkajärvelle. Fi-

naali opiskelijoiden välisesti Eukonkannon herruudesta käydään Sonkajärven MM-kisojen yhteydessä 30.6.

Uuden tapahtumakonseptin suunnittelu on yhdistänyt syksyn ja kevään aikana myös sonkajärveläisiä sukupolvia. Tapahtumaa on ideoitu ja kehitetty yhdessä tapahtuman ”isän” Eero Pitkäsen ja nuorten innokkaiden sonkajärveläisnuorten kanssa. Uuden konseptin idean taustalla on ProAgria Pohjois-Savo ry:n Premium-hanke. ”Minusta Eukonkannon MMkisat ovat huikean hieno tapahtuma. Sonkajärvellä tapahtumaviikonlopun aikana on mahtava tunnelma ja se on kiistatta Pohjois-Savon top 5 kiinnostavimmista kesämatkailuelämyksistä.

Uusi tapahtumakonsepti on luotu innostamaan uusia kohderyhmiä Eukonkannon hulluttelun pariin. Ja ketkäpä ei hulluttelusta innostuisi, jos ei opiskelijat! Tapahtuman kautta osallistetaan Eukonkannon kehittämis- ja ideointityöhön myös sukupolvia yli kuntarajojen – ja sillä tavoin Appro on myös osaltaan turvaamassa tapahtuman jatkuvuutta myös tulevaisuudessa” kertoo ProAgrialla Premium-hankkeessa toimiva tapahtumatuottaja Jarkko Kääriäinen.

Vastikään opiskelujen perässä Kuopioon muuttanut sonkajärveläisnuori Saara Närä on ollut keskeisenä osana tapahtuman suunnittelutöissä. ”Kuopion yliopiston opiskelijayhteisössä tapahtumaidea on saanut valta-

van hyvän vastaanoton! Meillä on tässä mukana hyvä tiimi, jossa on mukana kokemusta, intoa ja kykyä luoda uutta virtaa Eukonkannon pariin. Tänä vuonna järjestämme pilottitapahtuman Kuopiossa, mutta jo tulevana vuonna tavoitteenamme on mennä saman konseptin kanssa ympäri Suomen!”

Yhteistyökumppanien löytäminen tapahtuman osaksi on ollut vaivatonta – opiskelijat tapahtuman kohderyhmänä ovat kiinnostaneet niin kaupunkia kuin yrityksiäkin.

Yhteistyökumppaneina Eukonkannon Appro: Campus cupissa vuonna 2017 toimivat Kuopion kaupunki, Bar Nousu, Viking Line ja Pohjolan matkat.

Eukonkannon Appro: Campus

Cup. Osakilpailu 26.5. Kuopion torilla. Osallistumismaksu 20 EUR / joukkue. Jokainen ilmoittautuja saa Eukonkannon Appro: Campus cup -haalarimerkin sekä Viking Linen risteilylahjakortin. Palkintojenjako ja jatkot Bar Nousussa (Kauppakatu 18, Kuopio). 10 parasta joukkuetta palkitaan matkoilla Kuopiosta Sonkajärvelle ja takaisin, sekä majoituksella kisakylässä 30.6.-2.7.

Finaali järjestetään Sonkajärvellä 30.6.2017 klo 19.00 Lisätietoja: Jarkko Kääriäinen tuottaja-tiedottaja Proagria Pohjois-Savo p. 043 8267 690 jarkko.kaariainen@proagria.fi

SATOA goes WILD – ruokafestivaali villillä twistillä - Kesäkuussa Kuopio tanssii, soi ja syö!

SATOA goes WILD -ruokafestivaali valloittaa Kuopion kaupunkikeskustan kadut 16.-17.6.2017 klo 12-20. Ruokafestivaali tekee yhdeksi viikonlopuksi Kuopion keskustasta festivaalialueen, jossa mukana olevat 10 paikallista ravintolaa hemmottelevat kulttuurikulinaristeja pohjoissavolaisilla villiruokaherkuilla sekä monipuolisilla ohjelmasisällöillä.

Vuoden 2017 SATOA goes WILD ravintolat ovat: Lounaskahvila Houkutus, Konttiravintola Morton, Musta Lammas, Isä Camillo, Kummisetä, King’s Crown, Intro, Thai Samruai, VS ravintolat sekä lounasravintola Voltti, jotka tänä vuonna tarjoavat mm. muhennettua juuripersiljaa paahdetun kesäkurpitsan ja maahumalan kera, luomuporkkanakeittoa ja jauhosavikkapiirakkaa, järvikala-spelttitacon villiyrtti salsa verdellä tai villiyrttijäätelöä, marjoja ja vaniljakermavaahtoa kuusenkerkkävoissa paistetun kotipullan kera.

Ruokaseikkailu keskustassa Satoa goes WILD on ruokaseikkailu Kuopion keskustan alueella, jossa oppaana toimii erikseen ostettava festivaalipassi ja sen sisältämä kartta. Festivaalireitin muodostavat eri puolelle kaupunkia sijoittuvat kivijalkaravintolat sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet, joiden yhteyteen tapah-

tuma tuo teltallisia pop-up -ravintolapisteitä. Pop-up ravintoloita vuonna 2017 ovat VS ravintolat VB-valokuvakeskuksella, lounasravintola Voltti korttelimuseon pihapiirissä ja Thai Samruai Snellmaninpuistossa. Tapahtuman kautta asiakas tutustuu niin paikalliseen ruokaan, ravintoloihin, taiteilijoihin ja muusikoihin sekä kulttuurihistoriallisiin paikkoihin – ja liikkumalla ympäri kaunista Kuopion kaupunkikeskustaa, tulevat asiakkaalle tutuksi myös Kuopion kaupunkikeskustan kauniit kadut.

Käytännössä tapahtuma toimii näin: Asiakas ostaa SATOA goes WILD -festivaalipassin. Passi oikeuttaa kymmeneen villiruokaannokseen, joihin pääsee käsiksi vain festivaalipassia näyttämällä. Jokaisesta ravintolapisteestä asiakas saa annoksen, ja festivaalipassiinsa leiman merkiksi ravintolapisteessä vierailemises-

ta. Annokset voi nauttia omassa tahdissaan 2 päivän aikana klo 12-20 välillä haluamassaan järjestyksessä. Tänä vuonna festivaalipassi toimii myös pääsylippuna Kuopion museon ja korttelimuseon näyttelyihin!

Ruokaa ja ohjelmaa Ruoan ohella SATOA goes WILD tuo kaupunkiin festivaalireitin varrelle runsaasti kaikille avointa, maksutonta ja monipuolista ohjelmasisältöä: tanssia, musiikkia ja taideinstallaatioita. Ohjelman osalta yhteistyötä on vahvistettu Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin kanssa. ”Tuotamme yhdessä tanssiesityksiä torilavalle mutta myös eri puolille kaupunkia. Tänä vuonna mm. Ballet Finland -tanssiryhmä Helsingistä esiintyy SATOA goes WILD -festivaalireitin varrella. Tämä erinomainen ryhmä on

vieraillut Kuopiossa aiemminkin, mutta eri ympäristöissä nähtynä teokset näyttäytyvät katsojalleen erilaisina.” vihjaa Kuopio tanssii ja Soi -festivaalin toiminnanjohtaja Anna Pitkänen. Tiivistä tanssillista yhteistyötä SATOA goes WILD tekee tänä vuonna myös Itäisen tanssin aluekeskuksen Paikallisliike -nykytanssifestivaalin kanssa, jonka paikalliset tanssitaiteilijat tulevat yllättämään myös ruokafestivaalin asiakkaita. Tapahtumapisteissä saatat nähdä myös Hupimaisteri Juha Jylhänsalmen, joka hauskuuttaa asiakkaita omalla persoonallisella otteellaan festivaalireitin varrella viikonlopun molempina päivinä.

Ennakkomyynti alkaa 20.4.

SATOA goes WILD -festivaalipassin ennakkomyynti aloitetaan

20.4. osoitteessa www.satoa.fi.

Festivaalipassin hinta on 35 euroa, ja se oikeuttaa 10 ruoka-annokseen sekä sisäänpääsyyn mm.

Kuopion museoon.

Tapahtuman tuottaa ProAgria Pohjois-Savo / RuokaSavo -hanke. SATOA -tapahtumat ovat ylpeästi pohjoissavolaisia ruokafestivaaleja. RuokaSavohankkeen tavoitteena on tehdä Pohjois-Savosta tunnettu ruokamaakunta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti vuoteen 2020 mennessä.

Lisätietoja: Jarkko Kääriäinen tuottaja-tiedottaja ProAgria Pohjois-Savo ry / Ruokasavo-hanke jarkko.kaariainen@proagria.fi p. 043 8267 690

30

Silva 2017 tarjoaa monipuolista nähtävää Ohjelmaa metsätiedosta kulttuuriin

Silva Metsänäyttely järjestetään Joensuun Laulurinteellä 1.2.9.2017. Silvan järjestäjinä ovat ProAgria Pohjois-Karjala ja Suomen metsäkeskus. Näyttelyyn odotetaan 200 näytteilleasettajaa ja yli 20 000 kävijää. Näyttelyalueen vieressä sijaitsevan Joensuun Raviradan paikoitusalueet ovat Silvan käytössä, joten näyttelyyn on helppo tulla.

Silvan teemana on ”Metsä kutsuu huomiseen!” Teeman mukaisesti Silvan näyttelyosastoilla, ohjelmissa ja tilaisuuksissa näkyvät mm. digitaalisuus, nuoret, tulevaisuuden työpaikat metsäsektorilla ja biotalouden mahdollisuudet. Silva Metsänäyttely on yleisölle pääsymaksuton tapahtuma.

Silvan näyttelypaikkojen kysyntä on edennyt vilkkaana. Näytteilleasettajien tarjonnasta on tulossa monipuolinen ja mielenkiintoinen läpileikkaus metsätoimialan palveluista satavuotiaassa Suomessa. Niin metsänomistaja, metsäammattilainen kuin kuluttajakin löytää Silvasta monenlaista nähtävää. Kotiinviemisiksi löytyy Sadonkorjuupalstalta maakunnan tuottajien raikas sato elintarvikkeissa ja käsitöissä. Näyttelyalueen ruoka-ja kahvipisteet tarjoavat herkkuja moneen makuun. Tietoa hakeville on tarjolla Tietoisku-teltta, jossa

näytteilleasettajat tarjoavat tiiviitä tietopaketteja ajankohtaisista aiheista. Metsäkulttuuria on tarjolla tukkilaisten osastolla sekä Juhlalavan esityksissä. Maaseututoimijat ovat näyttävästi esillä, Tulevaisuuden Kuusi -osastolla 4h-nuoret myyvät juhlavuoden taimipaketteja ja Bioaika-kiertueen rekka tarjoaa nuorille ikkunan tulevaisuuden biotalouteen.

HevosWoimaa Viereisellä Joensuun Raviradalla hirnutaan molempien Silvapäivien ajan, sillä siellä pääosiin pääsevät Suomenhevoset HevosWoimaa-tapahtumassa. Pohjois-Karjalan Hevosjalostusliitto juhlistaa 110-vuotiasta Suomen6

23 9

9

6

hevosta mm. työnäytöksillä, hevosnäyttelyillä, poniagilityllä sekä muulla iloisella hevostelulla.

Green HUB ja Bioaika- rekka Green HUB esittäytyy Silvassa luomalla paikan päälle metsäisen virtuaalitodellisuuden. Green HUB on osaajayhteisö, jossa alueemme parhaat asiantuntijat ratkovat yhdessä yritysten liiketoiminnan haasteita. Jos ongelma ei omin voimin ratkea, voidaan apua hakea maailmalta. Kyse on innovaatioprosessin fasilitoinnista, jossa systemaattisesti haetaan ratkaisua liiketoiminnan ja kehittämisen haasteisiin.

Mukana Green HUB:issa ovat Joensuun Tiedepuiston lisäksi Luonnonvarakeskus LUKE, ItäSuomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy, Suomen ympäristökeskus SYKE, Suomen metsäkeskus ja Euroopan Metsäinstituutti EFI. Bioaika-tapahtumakiertue pysähtyy Silvaan. Se on metsäsektorin yhteinen lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja Suomen nuorille.

Bioaika-rekassa oleva tiedekeskus on noin 50 m2 laajuinen vuorovaikutteinen kokonaisuus, jossa biotaloudesta innostutaan havainnollisesti kokemalla ja tekemällä. Yksittäisiä tiedekeskus-

JOENSUU kohteita näyttelyrekassa on noin 25 erilaista. Rekan vaunun sisätilat laajenevat tapahtumapaikoilla hydraulisesti kyljistä aukeavien levikekasettien ja kattoterassin avulla.

Bioaika -rekassa megatrendit, kehitystä aikaansaavat tekijät, kuten väestönkasvu, ilmastonmuutos ja uusitutumattomien luonnonvarojen kulutus, esitellään erilaisin mittarein. Virtuaalitodellisuuden avulla tai vain katsomalla ympärilleen, kävijä voi itse myös nähdä, mikä on Suomen vahvuus biotaloudessa - kestävästi käytettävät metsät!

Bioajan kannalta hyviä ja huonoja uutisia on mahdollista arvioida - tai vain lähteä pohtimaan tulevaisuuden uusia ammatteja.

Tuleeko sinusta tulevaisuuden bioinnovaatioassistentti?

Bioaika-rekan tuottaa Metsähallituksen Tiedekeskus Pilke yhdessä Tiedekeskus Tietomaan kanssa. Kiertueen päärahoittajia ovat Suomen Metsäsäätiö ja Metsämiesten Säätiö. Kiertue on virallinen Suomi100 -hanke.

Lisätietoja: https://www.bioaika.fi/ https://www.tiedepuisto.fi/innovaatioympariston_kehittaja/green_ hub

Jäähalli

6 Ajo-opastus Paikoitus henkilöautoille Paikoitus linja-autoille

Tervetuloa mukaan iloiseen Suomen juhlavuoden Silva-tunnelmaan!

yleisö

laulurinne JOENSUU

kirkko

yleisö

Silvan valmistelujen etenemistä voit seurata netissä www.silvafair.fi Facebook: Silva metsänäyttely Lisätiedot: Anu Pesonen p. 040 301 2436, Näyttelyn johtaja Leila Laukkanen p. 0500 245 513, Näyttelypäällikkö

Kevään viimeinen kasvinsuojelukoulutus ja -tutkinto 6.6.

Koulutus on vapaaehtoinen, mutta tutkinto on pakollinen mikäli käyttää kasvinsuojeluaineita, ostaa ammattimaisia aineita tai jos tekee päätöksen aineen käytöstä.

Mikäli tilalla on täyden palvelun urakoitsija, niin silloin ei tutkintoa tarvita vaan viljelijällä pitää olla urakoijan 6.6. Joensuu, Sanomalehti Karjalaisen auditorio, Kosti Aaltosentie 9 Koulutuksen ohjelma klo 10-14.30 : 10.00 Kasvinsuojeluaineita koskeva lainsäädäntö ja valvonta, kasvinsuojeluaineiden käyttökirjanpito 10.30 IPM viljely, laittomiin tai väärennettyihin kasvinsuojeluaineisiin liittyvät riskit ja tunnistamismenetelmät 11.15 Kasvinsuojeluaineiden aiheuttamat riskit ympäristöön ja työterveyteen 12.00 Lounastauko 12.45 Bernerin puheenvuoro, Asko Seppänen 13.30 Kasvinsuojeluaineiden turvallinen käsittely ja varastointi, kasvinsuojeluaineiden levitysvälineet, pistekuormituksen vähentäminen, ruiskun testaus 14.15 – 14.30 Tentti Kurssi + tutkinto maksaa 68 € +alv ja yksittäin tilattu tenttitilaisuus on 85 €+alv Yksityinen tutkinnon suorittaminen: Materiaali on linkissä: Tukes: http://www.tukes.fi/kasvinsuojelu/story.html Yksittäisen tilatun tutkinnon voi suorittaa ProAgrian toimistoilla, hinta 85e+alv: Joensuun toimisto Torikatu 9 A / Elina Keski-Soini p. 040 301 2461 Liperin toimisto/ Keskustie 8 / Kaisa Matilainen p. 040 301 2423

kevään kylvöille

Ohrat

Kuva: Leena Lahdenvesi-Korhonen

Siemenet

31 YHTEINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖMME ESILLE– KYNÄ JÄTTÄÄ JÄLJEN

WOLMARI , ELMERI , KAARLE , STREIF BOR

Kaurat

BOR

BOR

AKSELI , VENLA , ROOPE , MATTY BOR

BOR

Kevätvehnät

BOR

ANNIINA , WELLAMO

MAKUJA MUINAISMAISEMASSA

Herneet ja härkäpavut

Retki Sulkavan linnavuorelle la 20.5.2017

BOR

BOR

- sekä vihanta että puitavat

Monipuoliset nurmisiemenet Luonnollisesti myös luomuna!

Pohjois-Karjalan Siemen

p. 044 534 6914 osmo.koponen@tilasiemen.fi www.pksiemen.fi

Tervetuloa elämykselliselle retkelle tutustumaan Sulkavan linnavuoren historiaan, maisemiin ja muinaisten suomalaisten elämään!

Hyppää mukaan bussiin Mikkelistä tai Juvalta tai saavu linnavuorelle omin neuvoinesi. Retki on kaikille avoin ja maksuton. Linnavuorella on mahdollisuus ostaa muinaisteemainen lounas. Varaudu säänmukaisilla varusteilla. Huomio, että linnavuoren maasto on osin vaikeakulkuista.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset 15.5 mennessä www.etela-savo. maajakotitalousnaiset.fi/tapahtumakalenteri tai puh. 0400 261094 Retken järjestää Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke. Hankkeen toiminta-aika on 1.9.2015-31.8.2018. Hanke toimii Etelä-Savon ja KeskiSuomen maakuntien alueilla. Hanketta toteuttavat alueiden ProAgriat ja Maa- ja kotitalousnaiset. Hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä Etelä-Savon ja Keski-Suomen ELYkeskukset. maajakotitalousnaiset.fi/kynahanke facebook > Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ

Maatalousalan perustutkinto ELÄINTENHOITAJA

Lisätiedot: Eeva Puustjärvi, puh. 043 826 7890 eeva.puustjarvi@maajakotitalousnaiset.fi

y Eläintenhoitajaksi, tilatyöntekijäksi, lomittajaksi, yrittäjäksi

Maatalousalan perustutkinto

MAASEUTUYRITTÄJÄ (Maatalousteknologia) y Yrittäjäksi, työntekijäksi, maatalouskaupan palveluun

Maatalousalan perustutkinto

MAASEUTUYRITTÄJÄ (Maatilatalous) y Spv-tilanteeseen, maaseutuyrittäjäksi, maaseutuyrityksen työntekijäksi

Puutarhatalouden perustutkinto | PUUTARHURI y Yrittäjäksi, työntekijäksi puutarhalle, myyjäksi puutarha- tai kukkakauppaan

Viljelypuutarhurin ammattitutkinto

y Kasvintuotannon, myynnin tai jatkojalostuksen parissa toimiville tai yrittäjäksi aikoville y Aloitus 1.6.2017, haku 12.5. mennessä y Opiskelumaksu 300 € + tutk.maksu 58 €

Kaikista perustutkinnoista jatko-opintokelpoisuus. Perustutkintoon valmistava koulutus alkaa 23.8.2017 ja se on maksutonta.

Opetushallitukselle tilitettävä tutkintomaksu on 58 €.

Koulutukseen haetaan 30.4. mennessä: www.pkky.fi/aiko > Koulutuskalenteri, jossa myös lisätietoja koulutuksesta.

Jo ensimmäisellä puukaupalla Tähtiasiakkaaksi

Pohjoista kasvua

Hoida metsääsi yhdessä Stora Enson metsäasiantuntijan kanssa. Olipa kyse sitten hakkuista tai metsänhoitotöistä, suoritetaan ne ammattitaidolla ja jämptisti sovitun mukaisesti. Tämän helpommaksi metsäasioiden hoito ei voi mennä.

Stora Enso Metsä p. 02046 1478 ZZZ VWRUDHQVRPHWVD Ƅ www.facebook.com/StoraEnsoMetsa

Valitsemalla kasvuoloihimme hyvin soveltuvan ja huolella testatun lajikkeen tiedät varmasti mitä viljelet – ja varmistat parhaan sadon myös tulevina vuosina. Kilpailukykyiset, kotimaiset lajikkeemme on helppo tunnistaa BOR-merkistä. Se kertoo, että kyseessä on laatulajike suomalaisiin oloihin.

Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi www.farmit.net

Hyödynnä lajikehakukoneemme kauden lajikevalinnoissa www.boreal.fi/lajikehakukone

METSÄOPIT VALTIMOLTA Metsässä on reilu meininki!

alalle tusta metsä lu u o k is u ik A ön ammattilaiselle!

Hyvä työpaikka käytänn Järjestämme metsäalan aikuiskoulutusta seuraavasti:

Metsäkoneenkuljettaja Metsäalan perustutkinto

y 5.9.2017–30.11.2018 Valtimolla y Lisätietoja: Ossi Heikkinen, p. 050 374 8424 24

Metsäkoneasentaja

Metsäalan perustutkinto

y 5.9.2017–29.5.2019 Valtimolla y Lisätietoja: Ossi Reis, p. 050 364 1116

Metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto ki y 1.8.2017–6.4.2018 Valtimolla y Lisätietoja: Ville Ovaskainen, p. 050 365 7141

Puutavaran autokuljetus Metsäalan perustutkinto

y 1.8.2017–6.4.2018 Valtimolla y Osatutkintona, sis. tutkinnon osat puutavaran autokuljetus ja kuljetusalan perustason ammattipätevyys y Lisätietoja: Tapio Ruutinen, p. 050 383 8962

Lisätietoja ja haku koulutukseen:

www.pkky.fi/aiko > Koulutuskalenteri Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo p. 013 244 3100 | www.pkky.fi/valtimo