ProAgria Itä-Suomi 02/2016

22. vuosikerta 2/2016

5 7 14 18

Ruokintakartoitus - enemmän maitoa vähemmällä rahalla?

Kustannussäästöjä tehokkaalla peltologistiikalla ja palkokasvien käytöllä Kasvinsuojeluruiskujen testaus Ehdota maakuntasi vuoden maisematekoa

2

Osaamisella turvaa ja varmuutta, sähköisyydellä helppoutta Kuluvan vuoden aikana olemme kehittäneet palvelujamme asiakastarpeen pohjalta. Jatkossa pidämme asiakkaistamme entistä paremmin huolta. Uusien palvelujen tavoitteena on antaa asiakkaalle mielenrauhaa ja siksi puhumme usein huoleton palveluista.

Esimerkiksi Tukihaun TurvaPalvelua on mahdollista tukihakemuksen täytön lisäksi laajentaa mahdollisen tukitarkastuksen varalle sekä syysilmoituksen tekemiseen.

Myös vakuutusturvamme on muihin toimijoihin nähden kattavampi. Toki asiantuntijoidemme osaamisen ylläpito on ensisijaista vahinkojen välttämiseksi.

Varmistamme asiantuntijoiden osaamisen koulutusten lisäksi tukihakutentillä, jonka kaikki tukihakua tekevät asiantuntijamme suorittavat.

Tuleva tukikausi tuo haasteita ajankohdan muuttuessa kasvukaudelle muiden maatilojen kiireisten töiden keskelle. Nyt jos koskaan kannattaa varata aika tukihakuun ajoissa. Joustavimmin tukihaku onnistuu ensin asiat yhdessä kasvotusten tai webexillä sopien ja päivityksen kevättöiden edetessä asiantuntijoille soittaen tai sähköisesti toimittamalla. Kiireisessä sesongissa, joka on nyt niin pelloilla kuin tukihaussa samaan aikaan, sähköiset työkalut tuovat luvattua helppoutta ja ajansäästöä, joka kannattaa hyödyntää. Sähköiseen palaveriin asiantuntijaa pääsee tapaamaan kotikoneen ääreltä vaikka haalarit päällä ilman toimistolla käyntiin kuluvaa matka-aikaa. Kokousyhteyden muodostamisessa asiantuntijamme auttavat mielellään. Kuvayhteyden toimiessa on ääniyhteys tarvittaessa mahdollista ottaa myös puhelimella.

Olemme vuosian ajan panostaneet asiakastiimityöhön. Nyt voimme sanoa, että toiminnan vaikutukset näkyvät toimintaan sitoutuneiden asiakkaidemme tuloksissa. Asiakastiimit tuovat tuloksia niin kriisinhallinnassa, investointitilanteessa kuin myös määrätietoisessa pitkäjänteisessä kehitystyössä. Tärkeintä toimintatavassa on asiantuntijoiden ja asiakkaan yhteinen sitoutuminen asiakkaan tavoitteisiin ja sen toteuttamisen edellyttämiin toimenpiteisiin. Onnistumisten kautta motivaatio yhteiseen tekemiseen lujittuu tiimissä ja innostus tarttuu. Jos ei ole valmis muuttamaan toimintatapoja ja kyseenalaistamaan nykyisiä tapoja tehdä asioita, ei voi saada muutosta aikaiseksi.

Katri Kostamo toimitusjohtaja ProAgria Pohjois-Savo

Lehden julkaisija: ProAgria Pohjois-Karjala Torikatu 9A, PL 5 80101 Joensuu Lehti ilmestyy v. 2016 seuraavaksi viikolla 37 ja 47 Toimitus: Päätoimittaja Eero Parviainen p. 040 301 2435 Toimitussihteeri Anu Pesonen p. 040 301 2436 anu.pesonen@proagria.fi

Ilmoitusmyynti: T:mi Jorma Viitanen p. 045 122 5305, jorma.viitanen@kotiposti.net Sivunvalmistus: ProAgria Pohjois-Karjala / Marko Natri p. 040 301 2427 marko.natri@proagria.fi Etusivun kuva: Anna Liimatainen

Ohjelmakaudesta on kaksi vuotta mennyt, silti

Vielä on hyvää ”peliaikaa” jäljellä Haastava ohjelmakauden alku EU ohjelmakauden alku on ollut monella rintamalla katsottuna haastavaa aikaa tuotantosuunnasta riippumatta. Maidontuottajat ovat kokeneet vuoden 2015 aikana saman tiukan talouden pidon haasteen, johon lihantuottajat ja peltoviljelijät ovat saaneet tottua jo pidemmän aikaa.

Ohjelmakauden aloittaminen on ollut haasteellista myös hallinnon uusien tietojärjestelmien käyttöönoton suhteen. Hyrrä on pyörinyt hyvin vain puisella versiolla. Vuoden 2015 lopulla saatiin kuitenkin korkattua jo ensimmäiset maatalouden investointitukipäätökset. Vuoden 2016 aikana on varmaan jo lupa odottaa järjestelmän sujuvampaa toimintaa.

Tiukassa taloudellisessa tilanteessa jämäkät suunnitelmat Investointituet ovat tällä ohjelmakaudella hyvällä tasolla. Avustusprosentit ovat nousseet edelliseltä ohjelmakaudelta esimerkiksi tuotantorakennusinvestoinneissa 25 prosentista 35 prosenttiin. Nyt on hyvä aika tehdä suunnitelmia tällä ohjelmakaudella toteutettavista investoinneista. Tukijärjestelmä suosii samaan aikaan haettavia investointipaketteja. Avustus on 5 % korkeampi, kun haetaan yhtä aikaa esim navettainvestoinnin kanssa myös laakasiilojen, lietesäiliöiden ja rehuvarastojen investointitukea. Pitää muistaa, että ohjelmakauden tässä vaiheessa on vielä mahdollista toteuttaa investointeja neljä vuotta hakemalla lisäaikaa hankkeen toteuttamiselle.

Monella tilalla on nyt edettävä pienin askelin kohti tavoitteita, koska taloudellinen liikkumavara on pieni. Nyt on hyvä laittaa vaikka peltoviljelyä kuntoon. Mm Neuvopalvelujen avulla on mahdollista saada apua edullisesti, kun tilalla lähdetään parantamaan satotasoa.

Hyvä tuotannon lisäyssuunnittelu vaatii tällä tuotannon kannattavuustasolla vahvaa ennakkosuunnittelua. Hyvissä ajoin on syytä selvittää investointien kustannusarvio ja koko tuotannon lisäämiseen sitoutuva pääoma.

Huonetilaohjelmalla ja kustannusennusteella sekä likvi laskelman ensimmäisellä versiolla voidaan jo käydä hyvin pankkineuvotteluja investointien toteuttamisesta.

Yhteistyössä on voimaa ja kustannusten säästömahdollisuuksia Investointeja suunnitellessa kannattaa katsoa myös avoimesti ympärilleen. Tilan oman investoinnin vaihtoehtona voi olla esimerkiksi maidontuotannon yhteinen osakeyhtiö tai maamiesseuran yhteinen kimppakuivuri. Aina kannattaa miettiä sijoitanko omaan yhden robotin navettaan omia pääomia/vakuuksia noin 1,2 milj EUR, vai sijoitanko oman pääoman ehtoista rahoitusta yhteisnavettaan 100 000-200 000 EUR. Molemmilla vaihtoehdoilla saan yhden robotin verran, joko osuutta yhteisnavetassa tai oman navetan. Yhteisnavetassa on vielä olemassa tehokkuusetu ja useamman ammattilaisen näkemys tuotannon kehittämisestä.

Antero Sted Investointipalveluiden asiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

3

Ei viljelijöitä, ei ruokaa!

Halpa ruoka on Euroopan Union maatalouspolitiikan tavoitteita. Tämä tavoite on toteutunut, jopa ylittynyt esim. Suomessa kulutusmenoista ruokaan käytetään enää vain hieman reilu 10 % kotitalouksien tuloista.

Maatalouspolitiikan tavoitteena on turvata viljelijöille riittävä tulotaso. Maanviljelijöille annetaan korvausta EU:n maataloustukijärjestelmästä, jotta halpaa maailmanmarkkinahintaista ruokaa pystytään tuottamaan. Tukijärjestelmän pitäisi myös antaa tuotannon edellytykset heikoimmille viljelyalueille kuten Suomelle. Näissä tavoitteissa EU:n maatalouspolitiikka on epäonnistunut. Maatilojen taloustilanne on heikoin vuosikymmeniin, joka on seurausta maataloustuotteiden markkinahintojen jyrkästä laskusta, Venäjän viennin romahduksesta ja EU-maatalouspolitiikan muutoksista. Uuden ohjelmakauden toimeenpanon epäonnistuminen mm. tukien maksuissa ovat pahentaneet tilannetta vielä lisää.

Viljelijät ovat lähteneet joukolla liikkeelle. Iskulauseita; ei viljelijöitä, ei ruokaa on näkynyt banderolleissa viime aikoina niin Brysselissä kuin Helsingissäkin.

Viimeksi viljelijät marssivat traktoreiden kanssa Ruotsissa. Koko eurooppalainen maatalous on kriisissä. Pahin tilanne on heikoimmilla viljelyalueilla ja maissa joihin Venäjän pakotteet iskivät eniten, eli Suomessa ja Baltian maissa.

Kassavirrat on selvitetävä Kriisi on tiedotettu, mutta miten se voitetaan ja mitä itse

voimme tässä tilanteessa tehdä? Yhtä oikeaa vastausta ei ole.

Tärkeintä on tahto selviytyä ja omasta toimintakyvystä huolehtiminen.

Yrittäjä voi itse vaikuttaa oman yrityksensä ratkaisuihin. Siksi oma panos on hyödyllisintä käyttää juuri oman yrityksen asioiden järjestämiseen. Nyt, jos milloin on käytävä läpi kustannukset ja tuotanto. On selvitettävä voiko kuluja karsia niin, että tuotanto ei kärsi ja onko omassa tuotannossa tehostamisen varaa. Voiko investoimalla parantaa vielä tehokkuutta ja sitä kautta kannattavuutta? Omille näkemyksille on hyvä hakea vahvistusta asiantuntijoiden kautta. Pohjois-Karjalassa niin kuin Pohjois-Savossakin voi tilanpidon kehittämiseen saada taloudellista tukea kuntien myöntämän maaseudun kehittämisrahan kautta. Maaseudun kehittämisrahasta voi kysyä omasta maaseutupalveluyksiköstä. Myös kehittämishankkeet ovat vähitellen käynnistymässä ja tuovat uutta resurssia kehittämistyöhön.

Maksuvalmius kuntoon, mistä tingitään Kannattavuuskriisissä ensin pitää hoitaa maksuvalmius kuntoon. Heikko kannattavuus on imenyt tilojen rahavarat kuiviin ja laskujakin on alkanut jäädä rästiin. Maksamattomat laskut ovat iso henkinen rasite yrittäjälle, kun yrittäjä voi huonosti voi myös yritys huonosti. Maksuvalmiuden kuntoon laittaminen lähtee oman tilan tilanteen kartoittamisella sekä hyvin ja rehellisesti laaditun rahavirtalaskelman tekemisellä. Lasketaan tu-

lot ja menot, sen jälkeen tehdään päätökset mitä maksuvalmiuden eteen tulee tilatasolla tehdä. Kysyimme Pohjois-Savon MTK:n jäseniltä miten he ovat toimineet maksuvalmiuden säilyttämiseksi.

Eniten oli tingitty yksityistalouden menoista, toiseksi eniten oli lisätty puun myyntiä ja kolmannella tilalla oli tuotantopanosten hankintojen lykkääminen.

Laskujen eräpäivien siirto ja lainajärjestelyt olivat seuraavilla sijoilla. Useimmilla oli käytössä nämä kaikki vaihtoehdot. Kaikki ratkaisut ovat aina tilakohtaisia.

Kassabudjetti oli vain 15 % vastanneista tiloista käytössä, mikä on yllättävän pieni määrä. Budjetointi antaa omalle toiminalle ja päätöksenteolle vakaamman pohjan ja ehkä myös selvemmän näkemyksen kuinka tulevaisuudessa pärjätään. Pankkien kanssa rahoituksen järjestelyt olivat sujuneet pääsääntöisesti hyvin, vain 5 % vastanneista oli ollut ongelmia pankin kanssa. Tämä on rohkaiseva tieto. Pankeilla on vielä luottamusta maatalouttamme kohtaan.

Lainarahoituksen turvin emme kuitenkaan voi jatkaa loputtomiin. Maatalouden kannattavuuteen on saatava pysyvä käänne parempaan. Suurimmat rahavirrat tulee jatkossakin markkinoilta. Tuottajien asemaa markkinoilla on vahvistettava. Se on poliittisen päätöksen teon vallassa.

Kaupan ja kuluttajien on kannettava myös vastuunsa. Tässä tilanteessa näistä kahdesta kiitos kuluu kuluttajille, kaupan pitää vielä lukea läksynsä uudelleen.

Tuottajien omistamien yritysten toiminta on kehitettävä niin, että ne pärjäävät niin koti- kuin vientimarkkinoilla ja kykenevät tilit-

tämään korkeimpia tuottajahintoja. Tänä vuonna emme juuri pääse korkeimpiin tuottajahintoihin, käänne parempaan kestää useamman vuoden. Hintoja tulevaisuudessa nostaa ruuan kasvava kysyntä maailmalla.

Koska markkinoiden kautta tuottajien taloustilanteen korjaaminen vie aikaa tarvitaan myös muita keinoja. Lainarahoitus on tarpeen akuutin maksuvalmius ongelman hoitamiseen. Olemme esittäneet korkotukilainojen lyhennysvapaita ja vakauttamislainoituksen järjestämistä. Vakauttamislainoituksen takaaja olisi valtio. Vastaavia toimia on tehty mm. Italiassa.

Tukien uudelleen kohdentamista Tukien määrä ei ole nousussa, mutta kohdentamalla tuet nykyistä paremmin itse tuotantoon saisimme tukieroille merkittävästi parempaa vastinetta kuin nykyisessä tukijärjestelmässä. Nämäkin asiat ovat poliittisten päätösten takana ja korjausta voidaan jo odottaa 2017 kun tehdään välitarkastusta nykyiselle ohjelmakaudelle. Tärkein yksit-

täinen asia tukipuolella on saada tukimaksuille eräpäivät ja maksut viljelijän tilille annettuna eräpäivänä.

MTK vaatii valtiolta vähintään 100 miljoonan euron kriisipakettia maatalouden pelastamiseksi talousahdingosta. Paketin pääosa on EU:n myöntämä oikeus kansalliseen tukeen. Sen lisäksi paketti pitää sisällään maataloustukien leikkausten perumisia, kiinteistöveron alennuksen, polttoaineveron palautuksen korottamisen, tukea lomitukseen ja jaksamiseen sekä erilaisia keinoja rahoituksen järjestämiseksi ja velkojen hoidon keventämiseksi.

Lisäksi MTK edellyttää hallitukselta toimia, joilla parannetaan kotimaisen ruuan asemaa julkisissa hankinnoissa ja kaupassa sekä vähennetään byrokratiaa.

Ymmärryksen ja myötätunnun sijaan viljelijät tarvitsevat nyt päätöksiä, jotka näkyvät suoraan rahana viljelijän pankkitilillä.

Näillä päätöksillä on kiire.

Jari Kauhanen toiminnanjohtaja MTK Pohjois-Savo

KoneAgria jälleen Jyväskylässä KoneAgria-näyttely pidetään tänä vuonna 6.- 8.10. Jyväskylän Paviljongissa. Jyväskylässä näyttelyn painopiste on karja- ja nurmitaloudessa. Esillä ovat koneiden ja laitteiden lisäksi erilaiset maatalouden tarvikkeet, tuotantopanokset sekä palvelut.

- Ennakoitavissa on, että tämänkin syksyn näyttelystä on tulossa yksi vuoden tärkeimmistä maatalouden ammattitapahtumista, sanoo näyttelypäällikkö Marko Toivakka.

Näyttely on säilyttänyt arvostuksensa maatalouden ammattilaisen keskuudessa. Viime vuon-

na Tampereella pidetyn näyttelyn kävijätutkimukseen (Tietoykkönen Oy) vastanneista 96 % oli valmis suosittelemaan näyttelyä muillekin.

KoneAgria on koneiden ja laitteiden erikoisnäyttely maatalouden ammattilaisille. Sen järjestävät ProAgria Keski-Suomi ja ProAgria Länsi-Suomi. Tämän vuoden näyttely on järjestyksessään kahdestoista.

Tule sinäkin Jyväskylään!

Viime vuonna KoneAgria pidettiin ensimmäistä kertaa Tampereella. Tänä vuonna näyttelypaikkana on jälleen Jyväskylä.

Kuva: Janne Parri.

4

Kevään tavoitteelliset maksuajankohdat: (mavi) Maaliskuu: - Luonnonhaittakorvaus 2. erä (15 %) - Nuoren viljelijän tuki EU 1. erä (90 %) - Yleinen hehtaarituki, nuorten viljelijöiden tuki (kansallinen)

Huhtikuu: - EU:n lammas- ja vuohipalkkio - Eläinten hyvinvointikorvaus (=eläinten hyvinvoinnin tuki - Kansalliset kotieläintuet, lopullinen tuki ja ennakot vuodelle 2016

Kesäkuu: - Perustuki 2. erä 20 % (+ viherryttäminen ja nuoren viljelijän tuki á 10 %) - Ympäristökorvaus 2. erä (vähintään 20 %) - Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus kokonaan - Luonnonmukainen tuotanto 2. erä (vähintään 20 %) + kotieläinkorotus - EU:n lypsylehmäpalkkio 2. erä - EU:n nautapalkkio 2. erä

Muutoksia kevään 2016 tukihaussa: • päätukihaun arvioidaan tänä keväänä alkavan huhtikuun puolessa välissä ja olevan auki 15.6.2016 asti.

• Erillistä kylvöalojen muutosilmoitusta ei tänä keväänä ole käytössä vaan mahdolliset muutokset tehdään lähettämällä korjattu tukihakemus uudelleen. VIPU- palvelu helpottaa muutosten tekemistä • Peruslohkojen yhdistämiset ja jaot kannattaa tehdä valmiiksi hyvissä ajoin, jotta tukihaun avautuessa uudet peruslohkotunnukset olisivat käytössä • Yhteys tukiasiantuntijaan kai-

kissa muutostilanteissa minimoi virhemahdollisuudet • Ympäristösitoumusten korvaustasoihin tulee muutoksia.

Saneerauskasvien ilmoittaminen on rajattu 25%, kerääjäkasvien 25%, lietelannan sijoittaminen 60% sekä ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen 60%.

• Talviaikaisen kasvipeitteisyyden prosenttiosuutta eivät nosta suojavyöhykkeet, monivuotiset ympäristönurmet, luonnonhoitopellot, viherlannoitusnurmet, saneerauskasvit, monimuotoisuuspellot ja

katetut puutarha-alat.

• Uusia suojavyöhykkeitä ei tänä keväänä voi enää ilmoittaa, jo ilmoitetuilla on 5 vuoden säilyttämisvelvoite.

• ympäristökor vauksen mukaisiin kesannoitujen alojen (luonnonhoitopellot, suojavyöhykkeet, viherlannoitusnurmet ja monivuotiset ympäristönurmet) nurmivuosien laskenta muuttuu. Nämä kasvit eivät katkaise nurmivuosien laskemista, vaan uuden tulkinnan mukaan vain keskeyttävät nurmivuosien laskennan edeltävälle tasolle.

Tuotannon ohjauksesta apuja arkeen Maidontuotantotilojen kilpailukyky kasvaa vuosi vuodelta, jonka vuoksi yrittäjän on pysyttävä tilanteen tasalla. Säännöllisesti tulisi pysähtyä tarkastele-

maan tehdyn työn tuloksia. Käytettävissä on paljon tietoa tuotannon tilasta, jota pitää osata analysoida, tulkita ja muuttaa mahdolliset epäkohdat raporteil-

ta korjaaviksi toimiksi arjen askareisiin. Tuotannon ohjaus palvelussa sukelletaan raportteihin ja etsitään mahdolliset pullonkaulat tuotannosta, jotta tuotannolla olisi selkeät suunnat tarvitaan tavoitteita sekä päämääriä. Tuotannolle asetetut tavoitteet ohjailevat konkreettisia toimia jokapäiväisessä työssä ja tavoitteiden mukaan valikoituvat myös työkalut joilla edistymistä seurataan ja joiden avulla tavoitteet ovat saavutettavissa.

Kuljetaan yhdessä yrittäjän rinnalla arjessa; ennaltaehkäisemme, ratkaisemme ongelmia, mietimme sujuvampia tai toimivampia tapoja hoitaa muun muassa navetan töitä. Yhteistyössä on voimaa!

Ota yhteyttä alueesi ProAgriaan.

Tiedolla Tuloksia

- tiedonvälitystä maaseudulle ja maaseudusta EU:n maatalouspolitiikan uudistus, muuttuneet säännökset maatalousyritysten investointituissa vuonna 2015 ja tulevat muutokset SPV toimenpiteissä vaikuttavat merkittävästi pohjois-karjalaisten maatalousyrittäjien arkeen. Lisäksi yhä kallistuvat tuotantokustannukset ja alenevat tuotteiden hinnat pakottavat maatalousyrittäjät miettimään tilanpidon strategioita uudella tavoin. Tiedon tarve toiminnan kehittämismahdollisuuksista on huutava. Maataloustukijärjestelmillä (EU-tuet, spv, investointi) on ratkaiseva merkitys maataloutta harjoittavien tilojen kannattavuudelle. Maatalousyrittäjien kannalta tukijärjestelmissä tapahtuvat muutokset, tukivaatimusten tulkinta ja niiden yhteensovittaminen sekä käytännön tuotantotoimintaan soveltaminen sekä tietojen päivittäminen on erittäin haasteellista.

Pohjois-Karjalaisen maaseudun tuottavuus ja elävyys edellyttää myös sukupolvenvaihdoksia ja muita maatilayrityksen omistuksensiirtoja, ellei jatkajaa ole olemassa omasta takaa. Investoinneilla on suuri merkitys tilojen tuottavuuteen ja elinkeinon houkuttelevuuteen. Kannattava tuotanto, onnistunut investointitai yrittäjänvaihdosprosessi varmistavat yrityksen jatkuvuuden ja sitä kautta pitää yllä elävää ja tuottoisaa maaseutua. Maatilat

ja maaseutuyritykset ovat osa yhteiskuntaa, jolloin vuorovaikutus paitsi tavarantoimittajien ja jalostajien, niin myös viranomaisten ja kuluttajien kanssa on tärkeää. Nämä aiheet taustoittavat tammikuussa 2016 käynnistettyä Tiedolla Tuloksia – tiedonvälityshanketta.

Hanke järjestää info tilaisuuksia, toteuttaa sähköistä tiedotusta eri muodoissa ja ideoi tietoiltamia tuottaja-kuluttaja suhteiden edistämiseksi.

Hanketta rahoittaa Euroopan maaseuturahasto, valtio sekä kunnat ja hanketta hallinnoi ProAgria Pohjois-Karjala ry ja sitä toteutetaan yhteistyössä kuntien, ELY:n ja MTK:n kanssa.

Marja Pulkkinen hankevastaava ProAgria Pohjois-Karjala

Lähtötietoina ta rv

Päivän maitotuot itaan: os ja pitoisuude t Päivän rehut

Ruokintakartoitus

Tuloksena saad aa

– enemmän maitoa vähemmällä rahalla?

Miksi?

Karjan rehukustannukset ovat suurin maidontuotannon menoerä ja ruokinnan onnistuminen vaikuttaa koko tilan tulokseen.

Ruokinnan taloudellisuus kannattaa siksi varmistaa aika-ajoin.

Oleellisinta on saada maitotuottoa ylös ja rehukustannusta alas. Hyvä seurattava mittari on oman karjan maitotuotto-rehukustannus. Se kertoo heti, miten taloudellisesti karja muuntaa rehut maidoksi. Säilörehujen märkyys sekä alentuneet valkuais- ja kivennäispitoisuudet vaativat aiempaa enemmän ruokinnan toteutukselta. Kotoisten rehujen analysoinnin merkitys ja ruokinnan seurannan tärkeys ovat kuluneen talven aikana korostuneet.

Ruokintakartoituksella saadaan nopeasti ja helposti reaaliaikainen tieto ruokinnan oikeellisuudesta ja taloudellisuudesta ja mahdollisille ongelmille voidaan löytää syitä. Riippumaton näkökulma ruokinnasta sekä vertailu muiden yritysten tunnuslukuihin antavat hyvän pohjan jatkotoimenpiteille. Eläinten terveys ja

tuotos paranevat ja rehut käytetään tehokkaasti ja kustannustehokkaasti maidon tuottamiseen.

putulemana selviää, onko käytössä oikeanlainen täydennysrehu niin hinnaltaan kuin koostumukseltaan ja tuleeko säilörehun hyvä laatu hyödynnetyksi parhaalla mahdollisella tavalla.

Milloin?

Ruokintakartoitus kannattaa tehdä, jos vähänkin miettii, onko ruokinta tasapainossa. Jos karjassa on tavanomaista enemmän tai yllättäen lannan löysyyttä, lehmät eivät kulje normaaliin t apaan robotilla, tankkimaidon määr ä tai pitoisuus heilahtelevat totuttua enemmän tai lehmät eivät voi hyvin. Ruokintakartoitus antaa vastaukset, mitä ravintoaineita lehmät saavat tarpeeseensa nähden sopivasti ja mistä mahdollisesti on puutetta. Lop-

5

Mitä tehdään?

Uudessa Ruokintakartoituksessa tehdään Päivälaskelma, joka on saanut hyvää palautetta asiakkailta.

KarjaKompassilla tehtävänPäivälaskelman kehittämiseen osallistuivat neuvonnan lisäksi suomalaiset kotieläintutkijat ja meijerit. Nopeasti tehtävä Päivälaskelma antaa reaaliaikaisen tiedon ruokinnan biologisesta oikeellisuudesta ja kannattavuudesta. Maitoyrit-

n: Ravintoaineiden saanti Ravintoaineiden hy Maidontuotann väksikäyttö on talous

täjälle se tarjoaa luotettavan pohjan ruokinnan suunnittelulle ja toteutukselle karjassa ja varmuuden sen toimivuudesta. Ruokintakartoitus ei sisällä ruokinnan suunnittelua, joten palvelu soveltuu erinomaisesti yrittäjille joille ruokinnan suunnittelun tekee yrittäjä itse tai esimerkiksi rehuvalmistaja.

Lähtötiedoiksi tarvitaan karjan tuotos- ja rehujen kulutustiedot yhden päivän ajalta. Laskelman tuloksia vertaamme tilakäynnillä karja- ja rehuhavaintoihin. ProAgrian ruokinta-asiantuntijoiden kokemus ja tietotaito ovat käytettävissäsi sekä rehujen hyväksikäyttöä, tuotoksia että ruokinnan kannattavuutta pohdittaessa.

Tuottoa ja hyvinvointia RuokinnanOhjaus –palveluiden avulla!

Kysy lisää: ProAgria Pohjois-Karjala Minna Norismaa minna.norismaa@proagria.fi p. 040 301 2431 ProAgria Etelä-Savo Liisa Heinonen liisa.heinonen@proagria.fi p. 043 824 9506 ProAgria Pohjois-Savo Eveliina Turpeinen eveliina.turpeinen@proagria.fi p. 040 523 0932

Jos miettii, maksaako liikaa karjan ruokinnasta vai pitäisikö vaihtaa ruokintamuotoa kokonaan, kannattaa ottaa yhteyttä ProAgrian asiantuntijoihin tai antaa suoraan nettisivuilla tiedot Päivälaskelmaa varten ja tilata palvelu lähettämällä lomake. Ruokintakartoituksesta enemmän osoitteessa www.proagria.fi/ruokintakartoitus.

Ruokintakartoitusta laajemmassa Ruokinnan ohjaus -palvelussa, jossa ruokintaa suunnitellaan ja seurataan sovituin määräajoin, voidaan mahdollisiin poikkeamiin reagoida nopeasti ennen tuotosnotkahduksia.

Emolehmätilojen laidunnus tehokkaaksi ja tuottavaksi Laidunkartoituksen hinta on 300 EUR + ALV ja hintaan sisältyy laitumien kartoitus tilakäynnillä sekä toimenpide-ehdotukset laitumien tuoton parantamiseksi.

Seuraavat henkilöt tekevät emolehmätilojen laidunkartoituksia alueellasi

Kuva XXX

ProAgria keskuksissa aloitti vuoden 2016 alussa seitsemän emolehmä- ja lihanautatiloihin erikoistunutta asiantuntijaa. He keskittyvät toiminnassaan palveluiden tuottamiseen emolehmä- ja lihanautatiloille. Heidän kauttaan voi tilata palveluita ruokinnan, viljelyn ja talouden osalta.

Ensi kesäksi emolehmätiloille tulee uutena palveluna laidunkartoitus. Jos emolehmätilaa askarruttaa, saako se laidunnuksesta kaikki tehot irti, niin kannattaa olla yhteydessä oman alueen lihanauta-asiantuntijaan. Laidunkartoituksessa käydään tilalla arvioimassa laitumien kasvustoja ja tehdään toimenpidesuunnitelmaa laidunnuksen kehittämiskohteista nykytilan arvioinnin kautta.

Laidunrehu on kuitenkin suurimmalle osalle emolehmätiloista tärkein rehu, jonka avulla vasikoiden vieroituspainot saadaan hyväksi.

Huonosti tuottava laidunrehu aiheuttaa vasikoiden alhaisen päiväkasvun ja matalan vieroituspainon ja näistä aiheutuva rahallinen menetys voi olla tuhansia euroja. Kannattaa siis käydä asiantuntijan kanssa läpi, onko omalla tilalla laidunnus toteutettu taloudellisesti järkevimmin.

Saatko kaikki tehot irti laitumesta?

Varmista asia uuden Laidunkartoituksen avulla

Pohjois-Karjala Helena Kämäräinen p. 044 362 7846 (pohjoisosat) Jaana Piippo p. 043 825 2682 (eteläosat) Pohjois-Savo Jaana Piippo p. 043 825 2682 Etelä-Savo Outi Kiesilä p. 0400 693 090 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@proagria.fi

Palvelussa keskitymme laiduntavien emolehmätilojen laitumien kunnon ja tuottavuuden varmistamiseen.

Laiduntamisen onnistuminen näkyy välitystilillä euroina.

Taloudellisinta on tehostaa toimintaa jo pellolla.

Yhdessä ProAgrian asiantuntijan kanssa tehtävä kasvustokäynti on hyvä keino varmistaa hyvä laidun. Pohditaan yhdessä laidunnuksen parhaat käytännöt ja tehdään toimenpidesuunnitelma sujuvaan laiduntamiseen!

Ota yhteyttä tai lue lisää osoitteesta

www.proagria.fi/laidunkartoitus

ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti.

Näin hyödyt ➜ Hyvät ja tasaiset viero tusp

ainot ➜ Varmistat laadukka an laidunrehun riittävyyden ➜ Suunnittelulla huolettom uutta laiduntamiseen ➜ Saat selkeät toimenpi deohjeet laiduntamisen kehittämi seen

Laidunkartoituksen hinta on 300 € + alv. Hintaan sisäl tyy asiantuntijan käynti tilallasi sekä kirjallinen raportti toimenpide-ehdot uksineen.

6

Kainuunharmas kantakirjaan – lampureiden ja lammastoimialan odottama päätÜs ProAgria Keskusten Liitto on hyväksytty kainuunharmas-lammasrodun kantakirjaa pitäväksi yhteisÜksi Elintarviketurvallisuusviraston Eviran päätÜksellä. Hyväksyntä tuli voimaan 29.2.2016 ja se on voimassa toistaiseksi.

ProAgria Keskusten Liitto pitää kirjaa jalostukseen käytettävien puhdasrotuisten lampaiden jalostusarvon määrittämisessä saa-

duista tuloksista sekä eläinten perinnÜllisistä erikoispiirteistä ja -virheistä. – Kantakirjatiedoista ajetaan yksilÜkohtaisia, tilakohtaisia, alueellisia ja valtakunnallisia yhteenvetoja. Tiedot auttavat lampureita kehittämään omaa eläinainestaan sekä toimintaansa ja parantamaan yrityksen tulosta, kertoo palveluryhmäpäällikkÜ

%CCP; GCEb JCNbb FOJ;OEM?HM;

â—?

/HKPlQ SlLYl DQQRV YDLQ J SY

â—?

â—?

3;CEONOMN;J;

y 6lLO\WWll S|WVLQ S+ Q

RSWLPDDOLVHOOD WDVROOD

y 9lKHQWll KDSDQS|WVLQ ULVNLl

y 6XRVLL PLNURELHQ XXGLVNDVYXD

Lisätietoja, ota yhteyttä Oy Farmika Ab 08700 Lohja S LQIR#IDUPLND IL

/HVDIIUHQ MDORVWDPD KLLYDNDQWD 1&<& 6F &1&0 ,

$QQRVWHOX WDVDLVHVWL UHKXXQ VHNRLWHWWXQD HVLP UHKXWHKWDDQ NLYHQQlLVHQ YDOPLVWDMDQ WDL UDKWLP\OOlULQ DYXV WXNVHOOD

Yksi kolmesta alkuperäisrodusta Kainuunharmas -lampaiden kantakirjaus pohjautuu rodun omaan ohjesääntÜÜn. Eläin katsotaan puhdasrotuiseksi, jos sen vanhemmat ovat vähintään kahdessa suoraan takanevassa polvessa kainuunharmaksia. Puhdasrotuinen kainuunharmas voidaan hyväksyä varsinaiseen kantakirjaan sen täyttäessä yleisvaatimukset. â&#x20AC;&#x201C; Lampaalla tulee olla hyväksyttävä rakenne, pässin on oltava siitoskykyinen ja uuhen on ainakin kerran karitsoinut. Tällä hetkellä tuotosseurannan rekisteriin on merkitty 731 kainuunharmas uuhta. Kantakirjaus helpottaa myĂśs pässin valintaa, sanoo lammastuotannon asiantuntija Kaie Ahlskog ProAgria EteläSuomesta.

Jalostuksella pyritään säilyttämään itse rotu, sen seitsemän pässilinjaa (A, I, L, M, P, R ja T) ja rodunomainen väritys sekä hyvät maisemanhoito-ominaisuudet. Lisäksi jalostuksessa py-

ritään ylläpitämään hyviä hedelmällisyysominaisuuksia ja parantamaan lihantuotantokykyä sekä villa- ja turkisominaisuuksia niin, että kaikkien alkutuotteiden laatu vastaisi sekä niitä jalostavan teollisuuden, että kuluttajien toiveita. â&#x20AC;&#x201C; Tavoitteisiin pyritään tekemällä tarkkailua seuraavista ominaisuuksista hedelmällisyys, emo-ominaisuudet, kasvunopeus, teurasominaisuudet, terveys, rakenne, villan määrä ja laatu sekä turkiksen laatu. Vain parhaat yksilĂśt pääsevät kantakirjan arvoluokkiin (I, II ja III). ProAgria asiantuntijat tekevät ominaisuuskohtaisia arvosteluja tuotosseurantatiloilla. Jalostuseläinten myynti voi tuoda huipputiloille tärkeän tulomuodon, kertoo Ahlskog.

KäyttÜominaisuuksiltaan monipuolinen Kainuunharmas on suomalainen alkuperäisrotu, joka kuuluu pohjoismaiseen lyhythäntäiseen tyyppiin. Se on kooltaan keskikokoinen ja voi olla joko sarveton tai sarvellinen. Edustajat ovat monivärisiä, mutta tyy-

pillisimmillään ne syntyvät lähes mustina ja vaalenevat ensimmäisten elinvuosien aikana.

Rotu on hedelmällisyysominaisuuksiltaan erinomainen ja emoominaisuuksiltaan hyvä. Ruhojen teuraslaatu on tyydyttävä. â&#x20AC;&#x201C; Harvinaisten värien ansiosta villat ja taljat ovat hyvin kysyttyjä. Kainuunharmas soveltuu hyvin myĂśs maisemanhoitoon. Ne viihtyvät hyvin pusikoissa ja metsissä uteliaan luonteensa sekä ketterän liikkuvuutensa ansiosta, kuvailee Ahlskog monipuolista kainuunharmasta.

Lisätietoa Henna Mero palveluryhmäpäällikkÜ ProAgria Keskusten Liitto p. 040 589 6202 henna.mero@proagria.fi Kaie Ahlskog lammastuotannon asiantuntija ProAgria Etelä-Suomi p. 0400 731 811 kaie.ahlskog@proagria.fi

lähtÜkuopissa Pohjois-Karjalassa

Kuumakäsittelyä kestävä elävä hiiva

â&#x2014;?

Henna Mero ProAgria Keskusten Liitosta.

/DDGXNDV SURELRRWWL HGLVWlPllQ HOlLQWHVL WHUYH\WWl

%Sr>SN

y 3|WVLQ WRLPLQWD WHKRVWXX

MD HQHUJLDD V\QW\\ HQHPPlQ OLKDVWHQ MD XWDUHHQ Nl\WW||Q y /LVll PDLGRQ PllUll y 3DUDQWDD NDVYXD MD WHKRVWDD UHKXQ K\YlNVLNl\WW|l y .\V\ HOlYll KLLYDD $FWLVDILD

UHKXQ WRLPLWWDMDOWDVL

Valmistaja

Maailman johtava hiivatuotteiden valmistaja

Maakunnassa on alkamassa EU:n maaseuturahaston, valtion, alueen kuntien ja meijereiden tuella kolmivuotinen koulutushanke maitotilayrittäjille ja yrittäjäkumppaneille. Pääteemoja koulutuksissa ovat navettainvestointien edistäminen, tuottavuuden parantaminen navetoissa ja pelloilla, yrittäjien yhteistyÜn lisääminen ja talouden hallinta tiloilla. Maakunnassa asetettu maidontuotantotavoite on 150 miljoonaa litraa maitoa, jonka saavuttamista tuetaan hankkeen toimilla.

Luvassa monimuotoisia koulutuksia Koulutushanketta hallinnoi ProAgria Pohjois-Karjala ja osatoteuttajina ovat TTS TyÜtehoseura, Karelia ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan aikuisopisto, joiden asiantuntijoiden kaikki tieto ja taito ovat hankkeen käytettävissä. Oppia oste-

taan myÜs muilta alan ammattilaisilta kotimaasta tai ulkomailta. Koulutuksista pääosa toteutetaan ryhmissä eri puolilla maakuntaa paitsi koulutustiloissa myÜs tuotantopaikoissa tiloilla, pellonpientareilla ja navetoissa.

Ohjelmassa on myÜs sähkÜisiä luentoja ja koulutuksia, joihin voi osallistua kätevästi kotikoneilta tai mukana kulkevista laitteista. Vertailutietoa, oppia ja kokemuksia haetaan lisäksi muutamilta opintomatkoilta kotimaassa ja ulkomaille.

Ryhmissä tieto jalostuu uudelle tasolle Teema- ja seminaaripäivien lisäksi tietoa taotaan pienryhmissä, jotka toimivat pienemmillä tai isommilla alueilla aiheesta riippuen. Ryhmissä asiantuntijatiedon ja käytännÜn kokemusten vaihto sujuu tehokkaammin ja voidaan paneutua myÜs yksityiskohtiin. Pieni oppimisryhmä liik-

kuu helpommin, jos tulee tarve käydä hakemassa tietoa ja mallia käytännÜssä vaikkapa aperuokinnasta, nurmen täydennyskylvÜstä tai yhtiÜnavetan arjesta.

Osallistu ja hae uutta tietoa Hankkeen toimintaa on aloiteltu hiljalleen, mutta varsinainen toiminta, ohjelmat ja aikataulutukset näkyvät paremmin vasta tuonnempana. Kannattaa tarttua mukaan ja ottaa ajankohtainen tieto omaan käyttÜÜn.

Anna Liimatainen hankevastaava ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012421

7

Kustannussäästöjä tehokkaalla peltologistiikalla ja palkokasvien käytöllä Tilakoon kasvattaminen peltoja vuokraamalla johtaa monesti hajanaiseen tilusrakenteeseen.

Lohkoja on paljon ja aikaisemman viljelyhistorian pohjalta jokaisella uudella vuokra-alueella on eri-ikäisiä nurmia ja erilaisille viljoille sopivia lohkoja. Hajanaista tilusrakennetta voidaan kuitenkin parantaa luomalla viljelykokonaisuuksia. Viljelykiertosuunnitelma on erinomainen apuväline kokonaisuuksien hahmottamiseen. Esimerkiksi lypsykarjatila, jossa säilörehunurmien ikä on 3-4 vuotta ja viljavuosia 1-2 vuotta tarvitsee viidestä seitsemään alueellista viljelykokonaisuutta. Yhtenäisillä kokonaisuuksilla siementen ja lannoitteiden jakelu sekä muokkaukset saadaan tehtyä yhdellä kertaa ja samalla voidaan vähentää koneiden vaihtoon ja välien ajoon käytettävää aikaa. Myös puinnit ja säilörehun korjuut rytmittyvät paremmin, kun työt tehdään aluekohtaisesti.

Itä-suomessa peltokuviot sirottuvat vesistöjen ja mäkien lomaan. Esimerkiksi kuvan 1 tilalla lohkoista puolet sijaitsee varsin lähellä tilakeskusta, mutta kaukaisimmalle lohkolle tulee matkaa jo 14 kilometriä. Kesän aikana esimerkkitilan lohkoille viedään yli 80 tn väkilannoitteita ja 6700 m3 lietettä ja kuljetetaan noin 4 miljoonaa tuorekiloa säilörehua tilakeskukseen sekä urakoidaan ajosilppurilla säilörehua myös muille tiloille. Miten aika riittää?

Kuljetuksissa on hallittava 102 peruslohkoa.

(Kuva 1) Kuvan tilalle muodostuu 10 viljelyalueen kokonaisuutta, jossa kussakin nurmet uusitaan samassa rytmissä.. Lannoitus voidaan nyt suunnitella paremmin maan- ja kasvin tarpeita vastaavaksi. Lannoituksessa voidaan käyttää järkevästi myös muita lannoitteita kuin salpietaria ja lietettä. Tällä tilalla korjuuaikastrategia on suunniteltu perinteisesti kahdelle korjuulle mutta rytmitetään lypsylehmien ja hiehojen tarpeen mukaan kahteen jaksoon. Väliin urakoidaan rehua naapuritiloille. Huonosti korjuurytmiin soveltuvat alat palataan..

Tehokkaat koneet vaativat leveät liittymät ja hyvät tiet. Säilörehun korjuussa kuormien väli voi olla 5-10 min, mutta kapeat tiet, jossa ohittaminen ei onnistu, voivat kolminkertaistaa ajan. Liittymien ja teiden kuntoon laitto onkin ollut tilan ensimmäisiä toimia uusilla vuokralohkoilla. Lisäksi nur-

men uusimisen yhteydessä lohkoja ojitetaan ja yhdistetään. Näin heikkosatoisten päisteiden osuus pinta-alasta pienenee ja koneiden kasvaneet työleveydet saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä.

Aluekokonaisuuksien ja peltoliikenteen sujuvuuden lisäksi tilalla on panostettu työn sujuvuuteen. Esimerkiksi reilun 50 ha viljojen kasvinsuojelu tai syksyllä lopetettavien nurmien ruiskutus on mahdollista hoitaa yhden työpäivän aikana. Viidenkymmenen hehtaarin ruiskutukseen tarvittava noin 10000 l vesimäärä onkin saata ruiskuun joutuisasti. Tilalle urakoiva ruiskuttaja onkin erityisen tyytyväinen 90 mm putkesta 5 bar paineella tulevaan täyttöveteen sekä selkeisiin lohkokohtaisiin aineluetteloihin, jotka helpottavat ajojärjestyksen suunnittelua. Tilan laskelmien mukaan lietteen siirto yli 7 km päähän lisää kustannuksia reilu 80 €/ha.

Onkin tärkeää, että etäisyyden kasvaessa työt saadaan tehostettua sekä vuokratasoa kohtuullistettua. Lietteen siirtoa on tehostettu siirtovaunulla ja kontilla.

Kesällä 2015 lietettä levitettiin esimerkkitilan hallinnassa oleville pelloille reilu 3600 m3. Pisimmille matkoille käytettiin levittävän vaunun lisäksi siirtovaunuja ja konttia. Siirtovaunun koko oli 28 m3 ja toisen, siirtoon käytetyn lietevaunun koko 10 m3.

Kontin koko oli 58 m3 ja kontista täytettiin urakoitsijan 16,5 m3 sijoittava lietevaunu. Tehokkaimmillaan siirtovaunu-kontti ketju toimi neljän kilometrin matkaan.

Pidemmällä 10 km matkalla

Kuva 2

Kuva 1 myös 16,5 m3 vaunu teki siirtoajoa. Tilalla on vain kaksi lietteenajosesonkia, keväällä viljoille ja ensimmäisen säilörehun jälkeen nurmille. Vuonna 2015 nurmialan lieteen ajettiin neljään päivään.

Siirtovaunu ja siirtokontti työssään.

(Kuva 2) Kasvilajivalikoimalla voidaan tukea viljelykokonaisuuksien rakentamista viljelykiertoon. Epäyhtenäisille maalajeille seoskasvustot antavat paremman sadon kuin puhdaskasvustot. Epäedullisimmilla viljelyalueilla, kuten

alavilla pelloilla, kannattaa hyödyntää luonnonhoitopeltoja, kesantoja ja erilaisia maisemasopimuksia. Näin epäedulliset pellonkohdat eivät määrää liiaksi viljelytoimien ajoitusta tai kasvivalintaa.

Esimerkkitilalla otetaan tulevana kesänä kokeiluun myös hernevilja vihantakasvustoja. Herneen käytöllä saadaan kokoviljasäilörehua paremmin sulaa ja valkuaispitoisuudeltaan lypsylehmien ruokintaan sopivaa säilörehua.

Kylvöaika on valittava niin, että kasvusto ehtii valmistua korjuukuntoon yhdessä toisen säilörehun kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa kahden korjuun stra-

tegiassa vihantakasvuston kylvöä kesäkuun alkupuolella, jos kasvuun varataan n. 60 päivää. Vihantaherneillä kasvuston korjuu onnistuu parhaiten, kun vihantaherne on kukalla ja vilja taikinatuleentumisasteella. Jos seoksessa käytetään ruoka-tai rehuherneitä joihin muodostuu palkoja, korjuu on parasta aloitta palkojen täytyttyä. Jos herne ei ole seoksessa menestynyt, niin korjuu ajoitetaan ruoka- ja rehuhernekasvustoissakin viljan taikinatuleentumisasteeseen.

Arja Mustonen nurmiviljelyn erityisasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

8

Tehokas ja riittävä kuivatus on peltoviljelyn onnistumisen perusedellytys

Peruskuivatuksen ja salaojituksen tuet vuonna 2016 Toimenpide

Suomen vaihtelevat ilmastoolosuhteet aiheuttavat maanviljelykselle omat haasteensa. Aikaisin suoritet-tavat kevättyöt vaativat lumen sulamisvesien ja kevätkosteuden nopeaa poistamista. Kasvukaudella on johdettava ojaverkoston kautta ylimääräinen sadevesi pois. Myös ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt vai-kuttavat kuivatustarpeeseen, kun esimerkiksi rankkasateiden lisääntyessä sadonkorjuu vaikeutuu. Tällöin maan kantavuus voidaan tehokkaan salaojituksen avulla pitää korjuukoneille riittä-

vänä. Salaojitus edellyttää kuitenkin toimivaa peruskuivatusta.

Peruskuivatus kuntoon Nykyinen konekanta ja aktiivinen maanviljely edellyttävät maan vesitaloudesta huolehtimista. Kunnossa oleva peruskuivatus on toimivan paikalliskuivatuksen ja hyvän peltoviljelyn edellytys, että pellolle sijoitetut tuotantopanokset yhdessä oikean viljelytekniikan kanssa tuottavat hyvän sadon.

Peruskuivatuksen kunnostus

Tukitaso enintään

Tukimuoto

Valtaojan kunnostus tai putkitus

40 %

Makeran avustus

Valtaojan kunnostus sisältäen vesiensuojelutoimenpiteet Uoman kunnostus, luonnon mukainen peruskuivatus

60 %

Makeran avustus

11 669 e/ha

Ei-tuotannolliset investoinnit tuki

Salaojitus

35 %

Investointituki

Säätösalaojitus

40 %

Investointituki

voi olla perinteiseen tapaan tehty valtaojan perkaus tai luonnonmukaisen vesistörakentamisen periaatteiden mukaan tehty uoman kunnostus. Peruskuivatushankkeissa suositellaan nykyisin luonnonmukaista peruskuivatusta, jonka tarkoituksena on parantaa sekä peltojen kuivatustilaa että uomien ja niiden lähiympäristön monimuotoisuutta.

Luonnonmukaisesti peruskuivatettava uoma perataan harkitummin ja ympäristöystävällisemmin muun muassa eroosiosuojauksien, tulvatasanteiden ja loivempien luiskien avulla. Sen tavoitteena on vähentää myös kunnossapitotarvetta ja kustannuksia myöhemmin.

tyy vesiensuojelutoimenpiteitä, tuki vesiensuojelutoimenpiteille voi olla jopa 100 %. Vaihtoehtoisesti myös ei-tuotannolliset investoinnit tukea (11 669 e/ha) voi hakea uomien kunnostukseen, kun se tehdään luonnonmukaisen vesistörakentamisen periaatteiden mukaan.

Itä-Suomessa valtaojien kunnostukseen on haettu peruskuivatusavustuksia erittäin vähän.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalan alueelle varatut määrärahat ovat jääneet useana vuonna käyttämättä.

Tukea peruskuivatuksen kunnostukseen

Hyvin suunnitellulla ja toteutetulla salaojituksella saadaan aikaan monia hyötyjä. Hyvä kuivatus tuottaa paremman sadon, vähentää maan tiivistymisriskiä, ylläpitää maan hyvää rakennetta, helpottaa peltotöiden ajoittamista, edistää tuotantopanosten tehokasta käyttöä rahaa säästäen ja vähentää huuhtoutumia vesistöihin.

Salaojitukseen voi hakea ELYkeskuksesta investointitukea, jonka suuruus vuonna 2006 on salaojitukselle 35 % ja säätösalaojitukselle 40 %. Tuki on 5 % korkeampi kuin viime vuonna. Tuki

Peruskuivatuksen parantamiseen muun muassa valtaojan perkaukseen tai putkitukseen voi hakea tukea ELY-keskuksesta. Rahoitus on Maatilatalouden kehittämisrahaston tukea ja sen suuruus on 40 % hyväksyttävistä kustannuksista. Tuettavan peruskuivatushankkeen tulee olla yhteisojitus ja tuen hakijana voi olla ojitusyhteisö tai maanomistajat osakkaiden keskinäisellä sopimuksella.

Jos uoman kunnostukseen liit-

Salaojituksen investointituki noussut vuodelle 2016

myönnetään viljelijälle hänen omistamansa tai vuokraamansa pellon salaojittamiseksi.

Tilusjärjestelyllä kehitetään maaseudun maankäyttöä Tilusjärjestelyn tarkoituksena on järjestellä tiluksia uudelleen, että saadaan hajallaan olevia peltotiluksia koottua paremmin yhteen. Tilusjärjestely säästää viljelijän aikaa, vähentää maatalousliikennettä ja viljelykustannuksia. Maanomistajat voi hakea tilusjärjestelyä maanmittauslaitokselta. Valtio tukee tilusjärjestelyjä ja niihin liittyviä mukauttamistoimia, kuten salaojitusta, valtaojien kunnostusta ja teiden rakentamista. Maanmittauslaitos selvittää valtion tukipäätöksen ennen kuin hankkeen aloittamisesta päätetään. PohjoisKarjalassa on parhaillaan toimitusvaiheessa Värtsilän tilusjärjestely. Alueella on vaihtuvia peltoja noin 230 ha. Tavoitteena on, että tilukset vaihtuisivat syksyllä 2016. Alueella mukauttamistoimia on tarkoitus tehdä vuosina 2016-2018.

Petri Kurki salaojateknikko Maveplan Oy

9

Kahden korjuun tilalle apilaa nurmiseoksiin Apiloiden käyttö nurmiseoksessa sopisi kahden korjuun tilalle erittäin hyvin ja tässä olisi vielä mahdollisuus saada lannoitussäästöjä (taulukko) ja parannusta maan rakenteeseen. Varovasti laskien apilanurmen ensimmäisenä nurmivuonna typpilannoitusta voidaan keventää ensimmäisessä lannoituksessa 20 typpikilolla ja toista 50 typpikilolla ja apilan käytöllä voitaisiin näin saada reilun 90 EUR säästö/ha/v. Toisena satovuonna säästö voisi olla noin 25 EUR/ ha, mutta kolmantena vuonna

lannoitusta tuskin voi enää juurikaan keventää. Apilan osuus ensimmäisessä sadossa on usein vähäisempi kuin toisessa ja sen määrä vähenee satovuosien mukana, erityisesti jos täydennyskylvöä ei tehdä. Jotkut apilalajikkeet katoavat jo ensimmäisen viljelyvuoden jälkeen. Lajiketuntemusta siis tarvitaan.

Siilo- ja aumarehussa kosteampi apilarehu saadaan hyvin tiivistettyä. Jos apilaa on runsaasti, on umpilehmille ja hiehoille hyvä varata apilatonta rehua. Apilakasvustosta saa tasaisemman jos se-

oksessa käyttää kaikkia kolmea apilaa; puna-, alsike- ja valkoapilaa. Puna-apila viihtyy jäykemmillä ja paremman pH:n alueilla ja alsike alhaisemman pH:n alueilla ja runsasmultaisilla kohdilla. Valkoapila tuo tallauksenkestävyyttä pyöränjälkiin ja laitumiin. Lietteen sijoittaminen ja kolme korjuukertaa rasittavat apilanurmia. Apilaa on kuitenkin suhteellisen helppo saada onnistumaan täydennyskylvöissä. Rikkakasvitorjuntaan sopivia aineita on kuitenkin apilalle vain vähän tarjolla. Kovassa rikkapaineessa ja lietteen sijoittavaa

multausta käytettäessä täydennyskylvettyäkään apilanurmea ei kannata pitää kolmea vuotta pidempään, jotta nurmen tiheys ja satotaso säilyisi riittävänä.

Arja Mustonen nurmiviljelyn erityisasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

Apilan vaikutus typpilannoitukseen.

Apilapitoisuus %

N kg/ha/lannoituskerta

0-10

100

10-20

80

20-40

50

40-60

30

60-100

0

Kaikki hyöty irti Neuvo2020 palveluista!

Neuvo 2020-järjestelmän kautta on mahdollista saada apua myös täydentävien ehtojen mietintään niin ympäristö- kuin kotieläinpuolella ja siten saada varmuutta, että kaikki tarvittavat asiakirjat löytyvät ja tukien vaatimat kirjausvelvoitteet tulee täytettyä. Toimintaa on hyvä tarkastella myös peltoviljelyn näkökulmasta, että asiat tulee hoidettua oikein ja oikeaan aikaan.

Tukipuntareita tehtiin keväällä 2015 tukihaun aikana, ja tukipuntarista on edelleen hyötyä tilan tukipuolen rahavirtojen ennakoimisessa esimerkiksi jos tuki-

en maksuaikatauluja on tarvetta arvioida budjetointia varten.

Ympäristökorvaukseen uudistuksessa mukaan tuli uusia asioita, joista yksi on peltomaan laatutesti. Peltomaan laatutesti on tehtävä jokaiselta yli 0,5ha:n peruslohkolta 3. sitoumusvuoden loppuun mennessä. Laatutestiin on mahdollista käyttää Neuvo 2020-palveluita ja pohtia samalla pellon kasvukuntoon liittyviä asioita ja ongelmallisia kohteita yhdessä Neuvo 2020-valtuutetun asiantuntijan kanssa. Peltomaan laatutestin kautta on hyvä miettiä viljelyyn liittyviä ”pullonkaulo-

ja”. Ympäristöpuolelle Neuvosta kannattaa valita myös kasvinsuojelusuunnitelmat, joiden avulla on mahdollista miettiä kasvinsuojelutoimenpiteiden oikea ajankohta ja saada apua oikean aineen valintaan.

Kotieläinpuolella Neuvoa on mahdollista hyödyntää myös esimerkiksi uuden Minun Maatilani ohjelman opastuksessa: Ammu&Elmer ohjelma poistuu tämän hetkisen tiedon mukaan vuoden 2016 lopussa ja Minun maatilani korvaa nämä ohjelmat.

Lisäksi Neuvon kautta voidaan päivittää tilan omavalvontakuvaus,

Pohjanmaan peltopäivä Ylistarossa heinäkuun lopussa Pohjanmaan Peltopäivä järjestetään Ylistarossa 28.7.2016. Toista kertaa järjestettävä Pohjanmaan Peltopäivä on ProAgria Etelä-Pohjanmaan järjestämä kasvinviljelyn ammattilaistapahtuma. Tapahtuma kerää yhteen ison joukon alan ammattilaisia. Edellisellä kerralla tapahtumassa vieraili 1 500 henkilöä. Näyttelyssä on esillä viljan, erikoiskasvien ja perunan lajikkeet, lannoitus sekä kasvinsuojelu.

Näytteilleasettajapaikkojen myynti on parhaillaan käynnissä.

Näytteilleasettajien kiinnostus tapahtumaa kohtaa on ollut edelliskertaista vilkkaampaa, kertoo näyttelypäällikkö Henri Honkala.

Pohjanmaan Peltopäivä pidetään Luke Ylistaron ja Perunantutkimuslaitoksen ympäristössä ja viereisellä pellolla. Tapahtu-

man takana on ProAgria EteläPohjanmaa yhteistyökumppaneinaan Berner Oy ja Boreal Kasvinjalostus Oy. Lisätietoja: näyttelypäällikkö Henri Honkala p. 040 827 7100 www.pohjanmaanpeltopaiva.fi

päivittää eläinten hyvinvointikorvaukseen kuuluva varautumissuunitelma, käydä läpi navetan olosuhteet ja arvioida, mitä olosuhteitten parantamiseksi voitaisiin tehdä.

ProAgria Pohjois-Savo Mikko Saastamoinen Neuvo2020 ympäristö p. 040 480 7272 mikko.saastamoinen@proagria.fi Paula Antikainen Neuvo2020 kotieläimet ja ympäristö p. 040 6739465 paula.antikainen@proagria.fi

10

Marjanviljelyn ajankohtaispäivä Joensuussa helmikuussa Kuva Liisa Pietikäinen

Perinteeksi muodostunut Hedelmän- ja marjanviljelijä liiton järjestämä Marjaviljelypäivä 18.2. sai puutarhaviljelijät liikkeelle sankoin joukoin Joensuussa. Päivä oli järjestyksessään jo 35. marjanviljelypäivä PohjoisKarjalan alueella, mutta toinen HML Itäisten piirien yhteinen.

Päivä järjestettiin yhteistyössä ProAgrian, Hankkija Oy:n, Kou-

lumaa Oy:n, Pakkasmarjan, Eurofins Viljavuuspalvelun, Peuraniemen taimitarhan, Marjoniemen taimitarhan ja Kuolaniementaimitarhan että Marja-Suomen Taimituontannon kanssa.

Paikalla olleet yritykset kertoivat omista jo tutuiksi tulleista tuotteistaan että uutuuksistaan. Kotimaisia mansikantaimia on saatavilla kevätistutuksen lisäk-

si myös syysistutuksiin kuten myös ulkomaisia taimia. Syysistutus kannattaa. Räkättirastaat ja muut haitalliset linnut pysyvät poissa kasvustoista ja rakennuksista Koulumaan BirdGard äänilaitteiden avulla. Pakkasmarja näkee kotimaisen marja-alan kasvavan ja kysynnän pysyvän edelleen hyvänä. Kasvavan kysynnän takia Pakkasmarja kaipaa lisää kotimaista marjaa.

Marjoilla on kysyntää Päivän alustuksen suorittivat HML:n Kuopion piirin puheenjohtaja Seppo Helminen ja HML:n Pohjois-Karjalan ja HML liiton puheenjohtaja Ismo Ruutiainen. Alustuksissaan he kertoivat olevansa iloisia kotimaisen marjan kysynnän ja kulutuksen lisääntymisestä. Ilahduttavaa oli heidän mielestään myös se, että uusia nuoria viljelijöitä on aloittanut marjaviljelyn muun muassa sukupolvenvaihdosten kautta.

Kiitokset päivän mahdollistamisesta saivat mukana olevat yritykset että tietysti paikalle tulleet viljelijät. Loppusanoikseen Ruutiainen painotti marjaviljelijöiden työn tärkeyttä suomalaisille kuluttajille. Kotimainen marja on tärkeä osa suomalaisuutta!

Talvivauriot esillä Hannu Salo Hedelmä- ja marjanviljelijäin liitosta kertoi tulevan kauden työvoimaan liittyvistä asioista, joihin ei suuria muutoksia aiempiin vuosiin ole tullut. Salo kertoi myös talvivaurioiden olevan mahdollisia koko suomen alueella menneen syksyn ja talven takia ja niihin on syytä varautua. Syysharsojen käyttöä tulevina syksyinä voi olla kunkin viljelijän hyvä miettiä.

Lisäksi Salo kertoi viime kauden tunnusluvuista sekä juuri tulleesta tiedosta liittyen kausihuoneviljelyn tukipolitiikkaan. Tulevaisuudessa kausihuoneviljelyyn ei ole saatavissa peltoviljelyn tukia, jos viljeltävän kasvin juuret eivät ole maakosketuksessa. Viljelykasvin juurilla katsotaan olevan mahdollisuus päästä maaperään, jos pellon pinnalla on vettä läpäisevä kangas, jonka päällä viljelykasvit ovat esimerkiksi astioissa, joissa on reiät pohjassa.

Lannoituksesta uutta tietoa Päivässä käytiin läpi fosforilannoituksen tarvetta mansikan viljelyssä Luken vanhemman tutkijan Kalle Hoppulan johdolla. Luennon aiheena oli: Onko fosforilannoitus tarpeen? Luken Sotkamon yksikön viime kesän kokeiden perusteella fosforin lisälannoitus ei ole tarpeen. Mansikka ei hyötynyt fosforin lisälannoituksesta vaan päinvastoin. Samantyyppisiä tuloksia on saatu maailmalla myös vihanneksilla.

Mikä lie muiden viljeltävien kasvien tilanne? Liika fosfori aiheutti sadon menetyksiä. Nämä tulokset ovat yhdeltä vuodelta, yhdellä maalajilla ja yhdellä lajikkeella tehtyjä ja vaativat vielä lisätutkimuksia. Jos tutkimustulokset jatkossa antavat vastaavanlaista tietoa, saammeko nähdä tulevaisuudessa muuttuneita lannoitussuosituksia. Mielenkiintoista!

Tuleeko Drosophila Suzukii Suomeen Uudesta, kenties Suomeenkin tulevasta tuholaisesta, Drosophila Suzukiista (SWD), kertoi ProAgrian puutarha-asiantuntija Liisa Pietikäinen. Tämä ikävä pieni

tuholainen voi aiheuttaa suuria taloudellisia kustannuksia sekä sadon menetyksiä. Tätä hedelmäkärpästä ei ole vielä tavattu suomalaisilla tiloilla, joskaan sitä ei ole osattu järjestelmällisesti etsiä. Euroopassa ja pohjoismaista Tanskassa ja Ruotsissa kyseinen hedelmäkärpänen tekee jo tuhojaan. Todennäköisin ensimmäinen varmistettu havainto Suomessa tullee ulkomaisista tuontimarjoista. Jos kohtaat epäilyttävän kirsikan tai marjan, laita se rasiassa pakkaseen ja muutaman päivän kuluttua tiedät, oliko siinä SWD munia/toukkia.

Muuta ajankohtaista Ajankohtaisista EU-tukiasioista, Neuvo2020 –järjestelmästä sekä hakuvaiheessa olevasta Marjamaat-hankkeesta kertoi puutarhatuotannon asiantuntija Päivi Turunen ProAgria Pohjois-Karjalasta. Hankkeessa hallinnoijana olisi ProAgria Pohjois-Karjala ja se olisi ylimaakunnallinen, jossa toimisivat ProAgria Keski-Suomi, ProAgria Etelä-Savo ja Luke, Sotkamon yksikkö. Rahoittajana toimii Manner-Suomen maaseuturahasto. Hankkeessa välitettäisiin uusinta kotimaista ja ulkomaista tietoa sekä hyviä viljelykäytäntöjä kohdealueen marjan- ja hedelmänviljelijöille sekä muille alan toimijoille. Hankkeen lopullinen kohtalo selviää lähikuukausien aikana ja siitä tullaan sitten tiedottamaan laajasti.

Päivi Turunen Puutarhatuotannon asiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

11

Ympäristösopimukset haettavana myös 2016 Luonnon monimuotoisuuden ja maisemanhoidon ympäristösopimus sekä kosteikon hoidon ympäristösopimus ovat jälleen haettavana. Hakuaika poikkeaa totutusta siten, että haku on tukihaun yhteydessä päättyen 15.6. Muuten sopimus ja sen hakeminen ovat ennallaan. Sopimusta haetaan 5-vuotisena, sopimuskausi alkaa 1.5.2016 ja kokonaan uusilla 1.5.2017. Hakemukset toimitetaan alueelliseen ELY-keskukseen ja hakemuksen liitteeksi tarvitaan hoitosuunnitelma.

Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoidon sopimuksen voi saada laidunnetulle tai raivaamalla hoidettavalle kohteelle.

Laidunkohde voi olla perinnebiotooppi tai muu luonnonlaidun, esimerkiksi linnustollisesti arvokas ranta-alue tai monimuotoinen maisemametsikkö. Raivauskohde voi olla esimerkiksi pellolla sijaitseva metsäsaareke, monimuotoinen reunavyöhyke esimerkiksi pellon ja vesistön välissä, puukuja tai vaikkapa maatalousympäristössä sijaitseva muinaisjäännös.

Sopimustaso on kiinteä 450EUR/ha/v. Mikäli kyseessä on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi, korvausta saa 600 EUR/ha. Pienin haettava sopimusala on 0,3 ha, joka voi koostua useammasta vähintään 0,05 ha lohkosta.

Hoitosopimuksen ja investointikorvauksen edellyttämän suunnitelman perinnebiotoopeille ja muille luonnon monimuotoisuuskohteille sekä Neuvo2020 luonto- ja maisemakohteiden kartoituksen voit tilata Maa- ja kotitalousnaisten maisema- ja ympäristöasiantuntijoilta. Neuvomme myös kosteikkoasioissa:

Onko suunnitelmissasi hakea ympäristösopimusta tai ei-tuotannollista investointitukea?

Nyt kannattaa toimia, sillä voi olla, että jatkossa haku ei ole enää mahdollista!

Tiesithän: Neuvo2020-palveluun sisältyvän luonto- ja maisemakohteiden kartoituksen avulla voit löytää mahdolliset uudet sopimuskohteet.

Lisätietoa: maajakotitalousnaiset.fi, Neuvo2020

Ei-tuotannolliset investointikorvaukset Myös ei-tuotannolliset investointikorvaukset ovat haettavana ELY-keskuksissa ja hakuaika päättyy 15.6.2016. Haettavana on ei-tuotannollinen investointikorvaus perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaamiseen ja aitaamiseen sekä kosteikon rakentamiseen. Ei-tuotannollinen investointikorvaus edellyttää hankesuunnitelmaa ja kustannusarviota. Tukitaso määritellään todellisten kustannusten perusteella ja tukimaksimi kosteikolla on 11 669 EUR/ha ja perinnebiotoopilla tai luonnon-

laitumella kohteen koosta riippuen 754 – 1862 EUR/ha. Investointihankkeen valmistuttua sen jatkoksi on haettava 5-vuotinen hoitosopimus.

Ympäristösopimuksen ja ei-

tuotannollisen investointikorvauksen hakijalta ei edellytetä ympäristösitoumusta. Viljelijän lisäksi hakijana voi toimia rekisteröity yhdistys ja kosteikkokohteilla lisäksi vesioikeudellinen yhtiö.

Etelä-Savo:

Saara Ryhänen saara.ryhanen@maajakotitalousnaiset.fi p. 040 4868 237 Leena Lahdenvesi-Korhonen leena.lahdenvesi-korhonen@maajakotitalousnaiset.fi p. 0400 875 326

Pohjois-Karjala:

Päivi Jokinen paivi.jokinen@maajakotitalousnaiset.fi p. 040 3012409

Pohjois-Savo:

Sinikka Jokela sinikka.jokela@maajakotitalousnaiset.fi p. 0400 571 643

Vuonna 2015 haetut ympäristösopimukset Jos hait vuonna 2015 ympäristösopimusta kosteikkojen hoidosta, maatalousluonnon monimuotoi-suuden ja maiseman hoidosta tai kurki-, hanhi- ja joutsenpelloista, et välttämättä ole ehtinyt saada päätöstä edellä mainituista sopimuksista ennen tukihaun alkamista.

Voit varmistaa sopimuksen hy-

kuva: Saara Ryhänen

väksymisen ELY-keskuksestasi ja alkaa toteuttamaan ko. sopimuksen toimenpiteitä 1.5.2016 lähtien siinä tapauksessa, jos sopimushakemus tullaan hyväksymään.

Hae kaikille ympäristösopimuksille maksua vuosittain Vipupalvelussa tai lomakkeella 101 B viimeistään päätukihaun viimeisenä palautuspäivänä.

VALTRA TAKUUKONEET

JOUSTAVI N MAKSUEHDOI N!

ja satoja muita vaihtotraktoreita löydät www.valtra.fi Tai kysy meiltä: AGCO Suomi OY IISALMI Markku Laajalahti, 0400 343 924 JOENSUU Jukka Lemmetyinen, 0400 153 656 KUOPIO Mika Ahonen, 040 575 9739 MIKKELI Janne Jakobsson, 040 778 1959 SAVONLINNA Seppo Kuutti, 040 847 9303 VARKAUS Marko Puumalainen, 040 670 7929

YOUR WORKING MACHINE

12

Rannat kuntoon -hankkeessa tapahtuu Rantoja kunnostetaan kuudella alueella Maa- ja kotitalousnaisten hankkeessa. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriön Ravinteet kiertoon -ohjelma. Hanke alkoi viime vuonna ja jatkuu tämän vuoden loppuun. Tavoitteena on kehittää toimintamalli rantojen kunnostamiseen. Hankkeen kaksi kohdetta on Itä-Suomessa.

Rautavaara – Kuopio, Nurmesjärven Kangaslahti Nurmesjärvi sijaitsee Rautavaaran kunnan ja Kuopion kaupungin rajalla. Nurmesjärvi on rehevä humusjärvi ja sen Kangaslahti on kasvanut paikoitellen melkein umpeen. Maatalouden

Kangaslahden vesikasvillisuus odottaa niittoa. Kuva: Sinikka Jokela

Liperin Riihilammella järviruoko-kasvustot ovat levinneet rannoilla. Ruovikkoa tullaan poistamaan mm. tästä Kuusikkolan rannasta. Kuva: Päivi Jokinen

osuus kohteen kuormituksesta on korkea. Pellot ympäröivät erityisesti järven pohjoisosaa Kangaslahdessa.

Nurmesjärveen kohdistuvat tarvittavat ja välittömät toimet liittyvät lähinnä vesistöön, mutta luonnollisesti myös rantojen hoidolla on suuri vaikutus vesistön laatuun pitemmällä tähtäimellä. Alustavasti kylällä on ollut halukkuutta vesistön ruoppauksiin. Hankkeen aikana on tullut esille, että sen lisäksi, että ruoppaus on kallis toimenpide, vastaavia vesistöjä parantavia vaikutuksia on mahdollista saada aikaan muilla keinoilla. Hankkeessa on selvitetty vesikasvien niiton mahdollisuutta, kannattavuutta ja vaikuttavuutta. Vesikasvien voimakas ja toistuva niitto, yhdistettynä hoitokalastuksiin on tehokas toimenpide. Järven vesipinnan vakiinnuttamisella on vaikutusta vesikasvillisuuteen ja se vaikuttaa myös rantojen kasvillisuuden hoitoon. Rantavyöhykkeellä järkevä rantalaiduntaminen, rantojen suojavyöhykkeet ja kosteikot halutaan liittää kokonaisuuteen. Kestävä hyöty vaatii oikeita ratkaisuja hoidolle. Sekä vesi- että ranta-alueen hoitaminen tukevat toisiaan. Alueiden hoitaminen vaatii pitkäjänteistä toimintaa, joka edellyttää alueiden asukkaiden yhteistä näkemystä kylämaiseman arvoista ja asumisviihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä. Toimenpiteiden suun-

TILAN OMA SEOS Valikoimissamme myös:

Sikuri Valkomesikkä Rohtomesikkä

Keltamaite Rehukaali Hunajakukka

Liperi, RiihilampiReilampi Liperin kirkonkylän kupeessa sijaitseva Riihilampi ja Rääkkylään menevän tien varrella oleva Reilampi ovat vedenlaadultaan välttäviä. Lampiin on yhteys Saimaan vesistöstä. Riihilammen rannoille on kasvanut viime vuosikymmenien aikana järviruokokasvustoa ja Reilampi on lähes umpeenkasvanut lintujärveksi.

Tulevalle kesälle on suunniteltu järviruovikon niittoa, jotta Saimaan vedenpinnan ollessa korkealla, vettä virtaisi salmia myöten Reilampeen ja Riihilampeen.

Ruovikkoa niitettäisiin myös Kuusikkolan rannasta sekä Liperintien varrelta. Niittotyötä tehtäisiin kolmena peräkkäisenä vuotena, jolloin järviruoko-kasvustot vähenevät. Ruokomassat kompostoidaan ja viimeistään kahden vuoden jälkeen levitetään peltoon.

Yleisötilaisuus pidetään ti 19.4. klo 18 Liperissä Penttilä-salissa.

Tilaisuudessa käydään läpi siihen asti esille tullutta, kuten niittokohteita ja miten rantakiinteistönomistajat voivat osallistua niittoon mukaan omassa rannassa.

Lisätietoja: Rautavaara - Kuopio, Nurmesjärven Kangaslahti Sinikka Jokela ProAgria Pohjois-Savo Maa- ja kotitalousnaiset sinikka.jokela@maajakotitalousnaiset.fi p. 0400 571 643 Seuraa Facebookissa: Rannat Kuntoon Nurmesjärvi.

Liperi, Riihilampi-Reilampi Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala Maa- ja kotitalousnaiset paivi.jokinen@maajakotitalousnaiset.fi p. 040 301 2409 Seuraa Facebookissa: Rannat Kuntoon Riihilampi-Reilampi.

Kasvatuslannoituksen kirittämä kasvu

Monipuoliset nurmiseokset

Haluatko tilasi tarpeisiin optimoidun seoksen? Onnistuu! Käytössäsi laaja piensiemenvalikoimamme.

nittelu vaatii tietoa ja osaamista.

Hoidetut rannat ja hyväkuntoiset vesialueet yhdessä ympäröivien pelto- ja metsäalueiden kanssa muodostavat tavoittelemisen arvoisen maisemakokonaisuuden.

Työ palkitsee tekijänsä.

Jopa

10–20 %

vuotuinen tuotto investoinnille!

TILAA NYT METSÄLANNOITUS ENSI SYKSYYN!

Metsälannoitus on yksi taloudellisesti kannattavimmista puuntuotannon investoinneista. Jos metsässäsi on tehty harvennushakkuu 2011–2015, kannattaa tänä vuonna tehdä kasvatuslannoitus. Näin saat entisestään parannettua puuston kasvua. Metsälannoitusta tehdessämme huomioimme vesistöjen suojavyöhykkeet ja pohjavesialueet.

Tilaa paikalliselta metsäasiantuntijaltamme tai soita 010 7770. Kysy myös terveyslannoituksesta, johon on mahdollista saada Kemera-tukea.

Pyhäselän pakkaamo

p. 0500 923 294

METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

13

Ravinnepiika välittää tietoa ravinteista ympäristön ja maatilojen hyväksi Etelä-Savossa toimintansa aloittanut Ravinnepiika-hanke välittää tutkittua ja ajankohtaista tietoa viljelymenetelmistä ja ympäristön ja vesien tilan parantamisesta. Tiedotushanke keskittyy etenkin maatalouden ravinteiden kiertoon, peltomaan rakenneasioihin ja valumavesien hoitoon. Teemoja käsitellään monipuolisesti infotilaisuuksissa, pellonpiennarpäivissä, julkaisuissa ja internetissä.

Etelä-Savossa on runsaasti erinomaisessa tai hyvässä tilassa olevia vesistöjä, joiden puhtauden turvaamiseksi on ensiarvoisen tärkeää toteuttaa toimivia ja kustannustehokkaita toimenpiteitä. Maatalouden osalta vesienhoidon keskeisiä toimia ovat ravinnekierron tehostaminen ja ravinnehuuhtoumien vähentäminen. Maatiloja kannustetaan toteuttamaan toimivia ja kustan-

nustehokaita toimenpiteitä.

Keskustelu ja vuorovaikutteinen tiedonvälitys ovat tärkeitä, jotta ajantasainen ja käyttökelpoinen tutkimustieto voidaan ottaa käyttöön sekä tiloilla että viranomaisten päätöksenteossa. Suurelle yleisölle halutaan välittää oikeaa tietoa mm. viljelyn ja ruuantuotannon menetelmistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön.

Hankkeen toiminta-aika on 31.3.2018 asti. Maa- ja kotitalousnaisten, ProAgria Etelä-Savon ja Luonnonvarakeskuksen yhteishanketta rahoittavat EU:n maaseuturahasto ja Etelä-Savon ELYkeskus. Ravinnepiika tekee tiivistä yhteistyötä mm. Etelä-Savossa aloittaneen Resurssitehokas Maanosaaja-hankkeen sekä Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa toimivan Ravinnerenki-hankkeen kanssa.

TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA MAATILASI HYVÄKSI

kuva (Anna-Maria Kokkonen): Hia Sjöblom Lisätietoa hankkeen verkkosivuilta https://etela-savo.maajakotitalousnaiset.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041 sekä: hankevastaava Saara Ryhänen, saara.ryhanen@maajakotitalousnaiset.fi , p. 040 4868 237 Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiika myös Facebookissa: facebook.com/Ravinnepiika/

Rannat kuntoon –kohdetta etsitään Etelä-Savosta Ota kumppaniksesi asiantuntija

Kaipaako kylärantanne kunnostusta?

Onko lähilampi kasvamassa umpeen? Peittyvätkö parhaat vesistönäkymät pusikoiden taakse? Rannat kuntoon on muunneltava toimintamalli asukkaille ja kyläläisille, jotka haluavat parantaa lähivesistönsä tilaa.

Tarkoituksena on toteuttaa yhteistyönä vesistökunnostushanke, jossa mahdollisina yhteistyötahoina voivat toimia kyläyhdistykset, vesiensuojeluyhdistykset, metsästysseurat, osakaskunnat ym. paikalliset tahot.

Toimintamalli pitää sisällään suunnittelun ja neuvonnan, rahoitusmahdollisuuksien kartoittamisen, talkoo-ohjauksen ja myös hoidon jatkuvuuden suunnittelun.

Tarkasteltavia asioita ovat esimerkiksi vesistönäkymät, ruovikko ja muu vesikasvillisuus, ruoppaus, uimapaikka, veneranta, rakenteet, virkistyskäyttö, rantaniitty, suojavyöhyke ja kosteikko.

Ravinnepiika etsii Etelä-Savosta yhtä kohdetta, joka toteutetaan hankkeessa pilottina. Kohde sijaitsee mielellään seuraavien Etelä-Savon vesienhoidon painopistealueisiin kuuluvien vesistöalueiden vaikutuspiirissä: Puula, Kyyvesi, Mikkelin eteläpuolinen Saimaa, Joroisselkä ja Raudanvedet.

Ilmoittakaa oma ehdokkaanne 30.4. mennessä: perustelkaa, miksi kohde kaipaa kunnostusta ja kertokaa, keitä toimijoita toimintaan tulisi mukaan.

KIIRELEHMILLE NOPEAT NOUDOT ILMAN LISÄKULUJA HKScan investoi Itä-Suomeen. Outokummun teurastamon navettainvestointi toi lisää joustoa teurasnoutoihin. Kesän aikana uudistui myös osa teuraslinjasta ja leikkaamosta.

Noudamme teuraat nopeasti, kiirenaudatkin ilman lisäkuluja. Ota yhteyttä paikalliseen kenttäedustajaamme ja kysy lisää!

Kuvat: Paula Salomäki

Yhteydenotot: Saara Ryhänen Ravinnepiika-hankevastaava Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo p. 040 4868 237, saara.ryhanen@maajakotitalousnaiset.fi

Osmo Könönen

Herkko Tynnyrinen

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

040 831 4475

0400 373 581

14

Ammattikäytössä olevat kasvinsuojeluaineiden levitysvälineet on testattava Normaali testausaikataulu (ryhmä 1). Nämä levitysvälineet on testattava ensimmäisen kerran 26.11.2016 mennessä ja sen jälkeen viiden vuoden välein (vuodesta 2020 lähtien kolmen vuoden välein).

A. Vaakasuoralla ruiskutuspuomilla varustetut levitysvälineet, mukaan lukien kylvökoneeseen asennetut kasvinsuojeluruiskut ja riviruiskut, joiden puomi on yli 3 metriä B. Levitysvälineet pensaiden ja puiden ruiskutukseen C. Kiinteästi asennetut ja osaksi liikuteltavat levitysvälineet, joissa ruiskun säiliö ≥ 25 l tai käyttöpaine on ≥ 15 bar tai puomi on yli 3 metriä leveä D. Puimuriin asennetut levitysvälineet, yli tai alle 3 metriä E. Junaan asennetut levitysvälineet F. Ilma-alukseen asennetut levitysvälineet G. Kylvökoneeseen asennettu jauhepeittain (Huom!

Nämä siirtyvät ryhmään 2, vuoden 2016 aikana) H. Muut välineet Poikkeava testausaikataulu (ryhmä 2). Nämä levitysvälineet on testattava ensimmäisen kerran 26.11.2016 mennessä ja sen jälkeen kymmenen vuoden välein.

I. Vaakasuoralla ruiskutuspuomilla varustetut levitysvälineet, mukaan lukien riviruiskut, joiden puomi on korkeintaan 3 metriä leveä (käyttö vähäistä) J. Kiinteästi asennetut ja osaksi liikuteltavat levitysvälineet, joissa ruiskun säiliö on alle 25 l ja käyttöpaine on alle 15 bar ja puomi on korkeintaan 3 metriä leveä K. Paikalliskäyttöön tarkoitetut sumuruiskut ja kuumasumutuslaitteet (kylmä- ja kuumasumuruiskut), pois lukien kannettavat ja käsikäyttöiset L. Siementen teolliset peittauslaitteet M. Sivelylaitteet, pois lukien kannettavat ja reppuruiskutyyppiset sivelylaitteet Testauksesta vapautettavat levitysvälineet N. Kannettavat levitysvälineet ja reppuruiskut O. Viljaruuviin asennetut peittauslaitteet P. Perunanpeittauslaitteet varastossa tai istutuskoneessa, pois lukien puomiruiskutyyppiset perunanpeittauslaitteet Q. Metsäkoneen hakkuupäähän ja taimikonhoitolaitteeseen asennetut levitysvälineet Tukes on riskien arvioinnissa tarkastellut myös kastelulaitteet ja lannoiterakeiden levitykseen tarkoitetut raelevittimet, joilla levitetään joskus kasvinsuojeluaineita. Nämä laitteet eivät ole lain määritelmän mukaisia kasvinsuojeluaineiden levitykseen tarkoitettuja laitteita, joten niitä ei tarvitse testata.

Siementuotantoon!

Teemme siemenviljelysopimuksia nurmikasveista

Ota heti yhteyttä!

www.savonsiemen.com

p. 044 591 6400 / antti.sarvela@savonsiemen.com

60 v. kokemuksella!

Kasvinsuojeluaineista annettu laki (1563/2011) tuli voimaan 1.1.2012. Tämän lain mukaan kasvinsuojeluaineita saa levittää vain tähän tarkoituksen sopivilla, hyväkuntoisilla ja turvallisilla välineillä. Ammattimaiseen kasvinsuojeluaineiden levitykseen saa käyttää vain levitysvälinettä, joka on virallisesti testattu viiden vuoden sisällä. Vuodesta 2020 lähtien testausväli lyhenee kolmeen vuoteen.

Testauksen saa tehdä vain Tukesin hyväksymä testaaja. Testattu laite merkitään hyväksytty –tarralla.

Testauspöytäkirja on säilytettävä viisi vuotta testauksesta.

Pääsääntöisesti kaikki ammattikäytössä olevat ruiskut on testattava, myös ympäristökorvausjärjestelmän ulkopuolella olevat ruiskut. Lain ja asetusten mukaisen siirtymäsäännöstön mukaan levitysvälineen ensimmäinen testaus on tehtävä 26.11.2016 mennessä. Testausvelvoite koskee myös juna- ja ilma-alusten levitysvälineitä. Ympäristökorvauksen ehtojen mukaisesti testattu ruisku on testattava, kun edellisestä testauksesta on kulunut viisi vuotta.

Uudet kasvinsuojeluaineiden levitysvälineet täyttävät lain ja

asetuksen mukaiset vaatimukset.

Näiden uusien laitteiden kohdalla ensimmäinen testaus on voimassa viisi vuotta laitteen hankinnasta. Jos kasvinsuojeluaineiden levitysväline on testattu toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa ja testaus täyttää laissa asetetut vaatimukset testauksesta, hyväksytään tämä testaus myös Suomessa.

Ilpo Kiviranta Pirita Hahtonen Ruiskuntestaajat ProAgria Pohjois-Karjala

Kasvinsuojeluruiskujen testaus 2016 Pohjois-Karjalassa Keski-Karjala 23.5. Kesälahti – Kitee 24.5. Kitee 25.5. Tohmajärvi – Värtsilä Joensuun seutu 30.5. Liperi, tori 31.5. Liperi – Rääkkylä 1.6. Joensuun seutu – Pyhäselkä 2.6. Eno – Ilomantsi 3.6. Polvijärvi Pielisen-Karjala 6.6. Lieksa 7.6. Nurmes, meijeri ja Valtimo 8.6. Juuka – Kontiolahti Viinijärvi – Outokumpu: päivä sovitaan erikseen ilmoittautuneiden kesken Testausvuorossa ovat vuonna 2011 tai aiemmin testatut ruiskut, joita ei ole testattu. Testaus-

Pohjois-Savossa velvoite koskee kaikkia ammattikäytössä olevia ruiskuja. Varaa testausaika mahdollisimman pian. Yhteistestauspaikat suunnitellaan testaukseen ilmoittautuneiden levitysvälineiden mukaan.

Testaukseen tulevat ruiskut on oltava puhtaita. Täytä säiliö puhtaalla vedellä noin puolilleen.

Ruiskuissa tulee olla mukana vähintään 15 litran vetoinen puhdasvesisäiliö, jossa on auki pysyvä hana.

Varaa testausaika: Ilpo Kiviranta p. 040 301 2415 ilpo.kiviranta@proagria.fi Lisätietoja myös: Pirita Hahtonen p. 040 301 2464 pirita.hahtonen@proagria.fi

9.5. Kiuruvesi 10.5 Iisalmi Lisätietoja ProAgria Pohjois-Savo: Arvo Piippo p. 0400 380 203 Eero Laakkonen p. 0400 907 047

15

Kesäkuussa Kuopio tanssii, soi ja syö uusi ruokatapahtuma Kuopion kesään!

Ravinnehuoltopäivä luomutiloille - ajankohtaista asiaa luomusta Aika: Keskiviikkona 20.4.2016 klo 10-14 Paikka: Karjalaisen auditorio, Kosti Aaltosen tie, Joensuu

Kuopiossa järjestetään 17.18.6.2016 uusi SATOA goes WILD -ruokatapahtuma. Kesän satokauden avaava uudenlainen ruokafestivaali nostaa lautaselle villiruokaa, kuopiolaista ravintola- ja kahvilakulttuuria, kaupunkimaisemaa sekä pohjoissavolaisen kulttuurielämän sen kaikessa monimuotoisuudessaan.

SATOA goes WILD Kesäkuussa nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä SATOA goes WILD on syksyisen SATOA Kuopio Food Festivalin villi pikkusisko. SATOA Kuopio Food Festivalissa ravintolat saapuvat Kauppakadulle maistiaisannosten kanssa, mutta SATOA goes Wild tuo kuopiolaiset ravintolat ja kahvilat kuluttajille tutuksi myös ”telttaa syvemmältä”. Tapahtuman keskiössä on kuvataiteilija Katri Suonion maalaama taideteos Kuopion keskusta-alueesta. Kartta

johdattelee kuluttajat Kuopion keskusta-alueen läpi maukkaiden maisteluannosten ja kauniin kuopiolaisen kaupunkimaiseman lomassa. Matkan aikana pysähdytään reitin varrelle rakennetuissa karttapisteissä, jotka voivat sijaita ravintolan terassilla, satamassa, puistossa tai torilla – ja nautitaan mukana olevien yritysten tarjoamista makupaloista. Reitillä sijaitsevat yllätykset tuovat piristysruiskeita ruoan nauttimisen oheen, kun ravintolaan astuessa tai seuraavaan pisteeseen suunnistaessa voi kohdata odottamattomia musiikkiesityksiä tai joutua osaksi taideperformanssia.

SATOA goes WILD -tapahtumaan mukaan ovat jo ilmoittautuneet mm. Musta Lammas, Isä Camillo, Intro, Kummisetä, VS ravintolat, Savo, Leijona Catering sekä kahvilat Salacavala ja Houkutus. Tavoitteena on rakentaa toukokuu-

hun mennessä tapahtumakokonaisuus, joka muodostaa monipuolisen kattauksen savolaisesta kulttuurielämästä ja villiruokateemalla valmistetuista leivoksista, pääruoista, jälkiruoista ja juomista.

Lopullinen kartta tulee myyntiin viikolla 20. Tapahtuman kehittymistä voi seurata internetissä osoitteesta www.satoa.fi tai Facebookista /satoakuopiofoodfestival Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin kanssa. SATOA goes WILD -festivaalin tuottaa ProAgria Pohjois-Savo ry / RuokaSavohanke.

Lisätietoja: Jarkko Kääriäinen tuottaja-tiedottaja ProAgria Pohjois-Savo ry p. 043 8267 690 jarkko.kaariainen@proagria.fi

Ohjelma: 9.45 Kahvit 10.00 Päivän avaus, hankkeen esittely, Kaisa Matilainen, ProAgria PohjoisKarjala 10.15 Ajankohtaista asiaa luomusopimuksista ja Eviran ehdoista, LuomuNeuvo palvelut, Ulla Turunen, ProAgria PohjoisKarjala 11.00 Biokaasulaitoksen mädätyslannoitteet luomutilalle, Mika Juvonen, Biokymppi 11.30 Tuhka lannoitteena, Terho Hukka, Hakutuhka 11.45 Luomutilan ravinnehuolto, Tero Tolvanen, ProAgria Pohjois-Karjala 12.15-12.45 Lounas 12.45-14.00 Luomutilan ravinnehuolto jatkuu, Tero Tolvanen ProAgria PohjoisKarjala Tilaisuus on osallistujille maksuton, lounas omakustanteinen Koulutuksen järjestää Ravinnerenki -hanke Ilmoittautuminen viimeistään 13.4.: pohjois-karjala.fi/tapahtumat tai kurssipuhelimeen 040 301 2401 Lisätietoja Kaisa Matilainen p. 040 301 2423

L ġQ U6 6

ġ .

U6 ġ L%

Q ġ 0 ;.

L $ Q

^

Q ġ F

% . ;% 0 0

6 þ þ þ ġ

Kevään viimeinen

kasvinsuojelukoulutus Kasvinsuojelulainsäädäntö uudistui 2015 alkaen: Kasvinsuojeluainelaki edellyttää, että kaikkien kasvinsuojeluaineita ammattimaisesti käyttävien henkilöiden pitää suorittaa kasvinsuojeluainetutkinto. Aikaisemmat, ympäristötukeen liittyvien kasvinsuojelukoulutusten todistukset täyttävät tutkintovaatimuksen todis-

tusten päättymispäivään ProAgriat järjestävät kasvinsuojelukoulutus- ja tutkintotilaisuuksia, joiden koulutusohjelma on Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymä. Todistuksen saaminen edellyttää tutkinnon suorittamista hyväksytysti.

Tilaisuus on klo 10 -14 to 9.6. Joensuu, Sanomalehti Karjalaisen auditorio, Kosti Aaltosentie 9 Hinta: 68 euroa+ alv. 24% , sisältäen koulutuksen, luentoaineiston ja tentin.

Ilmoittautuminen: viimeistään 7 päivää ennen koulutusta: * pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat tai * puh/ tekstiviesti p. 040 301 2401 * sähköpostilla kirsi.peuhkurinen@proagria.fi Ilmoittautumisen yhteydessä kysytään laskutusosoite sekä tila- ja y-tunnus. Lisätiedot koulutuksesta: Kaisa Matilainen, p. 040 301 2423, kaisa.matilainen@proagria.fi Koulutusmateriaaliin voi tutustua ennakkoon osoitteessa www.tukes.fi/kasvinsuojelu

0

% 6

à ġ 6

U^ ;Q Q

0 UQ ġ . ;Q % L;$ ^

0 Q

ġ ç ø þ °Ġ Ļ

Đ Î Î ç Þ

į Ļ ç ĤĤ Ð į ġ

16

Nimisuojalla nostetta matkailuun ProAgria Pohjois-Savolla on meneillään RuokaSavo -hanke, jonka yhtenä tarkoituksena on kartoittaa perinteisiä savolaisia ruokatuotteita joille voisi hakea EU:n nimisuojaa. Tällä hetkellä Suomessa on kymmenen nimisuojattua tuotetta, joista kalakukko (aito perinteinen tuote) tulee savosta. Muita kotimaisia suojan saaneita tuotteita ovat mm. Kainuun rönttönen, karjalanpiirakka ja Lapin Poron liha.

Nimisuojajärjestelmää hyödynnetään erityisesti eteläisessä Euroopassa ja sieltä löytyy suurin osa järjestelmän suojatuista tuotteista. Tunnetuimpia lienee Feta-juusto, Parman kinkku ja Gorgonzola-juusto. Tuotteita hyödynnetään näkyvästi paikkakuntien ruokamatkailussa ja suuret joukot ihmisiä matkustavat gastronomisten elämysten perässä mielenkiintoisiin ruokamaakuntiin.

Yhtenä hankkeen tavoitteena on edistää Pohjois-Savon houkuttelevuutta ruokamaakuntana. Pohjois-Savosta löytyy usei-

ta mielenkiintoisia suojattavia tuotteita. Monella herahtaa vesi kielelle, kun aletaan puhumaan mustikkakukosta, mansikoista tai tuoreesta ruisleivästä, savolaista talkkunaa unohtamatta.

sa. “Kiinnostus ruokaan ja puhtaisiin raaka-aineisiin innosti minua etsimään lopputyön aihetta ruokatuotteiden parista. Olin oikeaan aikaan liikkeellä, koska hankkeen suunnittelu oli juuri menossa, kun tiedustelin yhteisNimisuojatuilla tuotteil- työmahdollisuuksista ProAgrian kanssa. Olen kotoisin Pohjois-Sala on painoarvoa vosta, Kaavilta, joten paikalliset Nimisuojatut tuotteet ovat tuotteet ovat jo lähtökohtaisesti etusijalla EU:n menekinedistä- tuttuja. On hienoa päästä työsmisrahoja jaettaessa, joten suo- kentelemään mielenkiintoisen aijasta on selkeästi hyötyä markki- heen parissa ja odotan innolla noinnissa sekä näkyvyyden edis- että pääsen itsekin maistelemaan tämisessä. Hakuprosessi on il- näitä herkullisia tuotteita.”

Yhteistyötä tehdään myös Helmainen ja hankkeessa ProAgria Pohjois-Savo on hakijana yhteis- singin yliopiston Ruralia -instityössä sidosryhmien ja tuottajien tuutin “Nimisuojasta kilpailukykanssa. Yhteistyöllä varmistetaan kyä “ -hankkeen kanssa.

Hankkeen tiimoilta on tarkoiettä suojan sisältö on kaikille toimijoille sopiva, eikä rajoita lii- tus järjestää kesäkuussa Kuopio kaa esimerkiksi tuotekehitystä tai Tanssii ja Soi – festivaalin aikaan tilaisuus Kuopiossa, jossa mahtuotantotapojen muutoksia.

Lapin yliopistossa teollista dolliset suojattavat tuotteet olimuotoilua opiskeleva Jarno Rä- sivat kansainvälisen yleisön maissänen on hankkeessa mukana tettavana. ja hän tekee aiheesta pro graJarno Räsänen du tutkielman palvelumuotoilun hyödyntämisestä hakuprosessis-

Aito perinteinen tuote (APT) Traditional Speciality Guaranteed (TSG) Aito perinteinen tuote (APT) vastaa tuotanto- tai jalostusmenetelmän tai koostumuksen osalta periteistä käytäntöä kyseisen tuotteen tai elintarvikkeen kohdalla. Se valmistetaan perinteisesti käytetyistä raaka-aineista tai ainesosista.

Suomalaisia APT – tuotteita: sahti, karjalanpiirakka ja kalakukko.

Suojattu alkuperäisnimitys (SAN) Protected Designation of Origin (PDO) Suojatulla alkuperänimityksellä (SAN) tarkoitetaan nimeä, joka on peräisin tietyltä alueelta, tietystä paikasta tai poikkeustapauksissa tietystä maasta. Sen laatu ja ominaisuudet johtuvat olennaisesti tai yksinomaan tietystä maantieteellisestä ympäristöstä luontoineen ja inhimillisine tekijöineen. Tuotteen kaikki tuotantovaiheet tapahtuvat rajatulla maantieteellisellä alueella.

Suomalaisia SAN – tuotteita: Kitkan viisas ja Lapin Poron liha.

Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) Protected Geographic Indication (PGI) Suojatulla maantieteellisellä merkinnällä (SMM) tarkoitetaan nimeä, joka on peräisin tietyltä alueelta, tietystä paikasta tai maasta. Sen tietty laatu, maine tai muu ominaispiirre juontuu pääosin sen maantieteellisestä alkuperästä. Tuotteen tuotantovaiheista ainakin yksi tapahtuu rajatulla maantietellisellä alueella.

Suomalaisia SMM – tuotteita: Kainuun rönttönen ja Puruveden muikku.

17

KYNÄ-hanke tuo yhteistä kulttuuriympäristöä esille

Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ -hankkeessa tartutaan nopeasti ajankohtaisiin teemoihin.

Kulttuuriympäristö ei yksin ole näkyviä rakenteita vaan rakennuksiin ja paikkoihin liittyy myös paljon näkymätöntä ja kirjoittamatonta historiaa. KYNÄ-hanke koostaa kahta julkaisua: rakennusten

ja rakennelmien uudesta elämästä, niiden kunnostamisesta sekä vanhojen rakennusten esimerkillisestä hyödyntämisestä mm. yritystoiminnassa, esimerkiksi matkailussa. Julkaisuissa esitellään hyviä esimerkkejä erikokoisista rakennusprojekteista sekä Keski-Suomesta että Etelä-Savosta.

Kynä koostaa myös julkaisua kiven monista perinteisistä käyttötarkoituksista ja kivirakenteiden hoidosta. Onko sinulla kivirakenteisiin liittyvää tarinaa? Ota rohkeasti yhteyttä KYNÄ-toimijoihin ja ehdota kohteita ja tarinoita julkaisuihin.

Hankkeen toimintaa ja tapahtumia voi seurata hankkeen kotisivuilla: maajakotitalousnaiset.fi/kynahanke ja facebook-sivuilla: Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ.

Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hankkeen toiminta-aika on 1.9.2015-31.8.2018. Hanke toimii Etelä-Savon ja Keski-Suomen

maakuntien alueilla. Hanketta toteuttavat yhteistyössä alueiden ProAgria, MKN Maa- ja kotitalousnaiset (ELY -keskukset ole mukana tässä hankkeessa) Hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ja Keski-Suomen Ely-keskukset.

Lisätietoa hankkeesta: hankevastaava Leena LahdenvesiKorhonen p. 0400 875 326, leena.lahdenvesi-korhonen@ maajakotitalousnaiset.fi ja Saara Ryhänen p. 040 486 8237 saara.ryhanen@maajakotitalounaiset.fi

Turvallisuutta tilakauppaan metsäammattilaisilta

T ] PT ^ ^ Q c _ ] T

S T [ T ] P] ^ T T _

Minna Canthinkatu 11 B, Kuopio puh. 044 977 3767 www.metsatilat.fi/jarvisuomi

Maatiloilla on paljon turvattavaa: Ihmiset, eläimet, rakennukset, irtaimisto, metsä, tuotannon jatkuvuus, sato...

Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa

LähiTapiolasta saat asiantuntevaa palvelua kaikissa maatilan vakuutustarpeissa.

Kysy meiltä, miten riskeihin kannattaa varautua!

Etelä- ja Keski-Savon palvelevat maatilapakkaamot

www.lahitapiola.

www.peltosiemen.fi

Yrjö Ehrnrooth Mikkeli 0400-824 731 Juha Rytkönen Joroinen 0400-178 711 Matti Teittinen Joroinen 050-560 3559

UU EifeTUUDE l, T T Obe& Seveoria lix & ri BOR Riin B a OR

Viljat, palko- ja heinäkasvit, apilat sekä seokset

18

Ehdota maakuntasi

Vuoden maisematekoa

Vuoden maisemateko on tunnustus vapaaehtoisesta maisematyöstä.

Kilpailussa etsitään pientä tai suurta maisematekoa, joka on muuttanut maisemaa paremmaksi.

Kilpailussa valitaan ehdotusten perusteella maakuntien Vuoden maisemateot, jotka kilpailevat valtakunnallisesta tunnustuksesta.

Maise Vuoden maisemateko -tunnustus myönnetään toista kertaa.

- näky mateko v Vuonna 2015 kisaan saatiin 45 ehdotusta, josta valittiin 16 aluo m eellista voittajaa. Valtakunnallisen Kilpailun voitti Köyliön Kan- raiv ien aukais i olla a e a mista kaanpään Kuninkaanlähteen puhdistustyö. Kyläläiset puhdisti- rake mista n vat liejuisen joutoalueen puhdasvetiseksi lähteeksi, koko kylän nu tamist sten tai ra upeaksi virkistysalueeksi. a k

Tunnustus vapaaehtoisille

1. Ottakaa maisemasta valokuvia ennen ja jälkeen maisemateon 2. Kuvailkaa maisemateon tulokset. Kertokaa, mitä teitte ja ketkä teon tekivät. Perustelkaa, miksi juuri teidän tekonne olisi vuoden maisemateon arvoinen.

3. Lähettäkää kuvailu syyskuun loppuun mennessä oman piirikeskuksenne maisema-asiantuntijalle: Etelä-Savo: leena.lahdenvesi-korhonen@maajakotitalousnaiset.fi

Pohjois-Karjala: paivi.jokinen@maajakotitalousnaiset.fi

Pohjois-Savo: sinikka.jokela@maajakotitalousnaiset.fi

Vuoden 2015 Vuoden maisemateko tunnustuksen sai -

- -

Etelä-Savossa Etelä-Rantasalmen kylät – kyläyhdistys Rantasalmen Parkumäen kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeän alueen kunnostuksesta ja hoidosta yhteistyöllä Pohjois-Karjalassa Pro Kesälahti ry Kesälahden kirkonkylän ympäristön suunnitelmallisesta hoidosta Pohjois-Savossa Tervon maa- ja kotitalousnaiset Monipuolisista erilaisista ympäristötöistä Tervossa

kiksi

ennelm - luon ien ku non m nnosonimu - rant o ojen h toisuu den li - kylä o säämi maise itoa stä m - tai muita an parant am mitä m onimu ista otoisim pia te koja

Kilpailun tavoitteena on nostaa esille maiseman eteen tehty vapaaehtoistyö. Monet yhdistykset, talkooporukat ja yksittäiset henkilöt tekevät paljon merkittävää työtä kotimaisemansa parantamiseksi. Kilpailulla halutaan myös muistuttaa siitä, että maisema ei säily viihtyisänä, avoimena ja kauniina ilman hoitoa.

Maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntijat valitsevat yhdessä asiantuntijaraadin kanssa ehdotuksista maakuntien parhaat maisemateot loka-marraskuussa 2016.

Näistä voittajista valitaan Suomen Vuoden maisemateko, joka julkistetaan joulukuussa 2015. Valtakunnallisen valinnan tekee Maa- ja kotitalousnaisten Keskus yhdessä valtakunnallisen raadin kanssa.

Kilpailu on osa Vihervuosi 2016 -teemavuotta.

Toimintaohjeet

esimer

Rantasalmella Parkumäen kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeää aluetta kunnostettiin yhteistyöllä. Kuvat: Leena Lahdenvesi-Korhonen ja Susanna Nuutinen.

19

ProAgria Etelä-Savo ry:n

VUOSIKOKOUS

torstai 28.4.2016 klo 11.00 Wanha Rokkalantalli, Ratamonkatu 5, Mikkeli

Ohjeet vieraska svien poistoon löytyvät nettisi vuilta www.maajakotit alousnaiset.f i/im pinpaiva

Impin päivä 11.6.2016 Rukkaset käteen ja vieraskasveja vähentämään!

Haitalliset vieraskasvit valloittavat luontoamme ja tukahduttavat oman kasvilajistomme. Kasveista pidetään vahingollisimpana jättipalsamia, jättiputkea ja lupiinia.

Impin päivä 11.6 sopii ajallisesti erinomaisesti jättipalsamin ja lupiinin poistotalkoisiin! Valitkaa kohde, jossa lupiini tai jättipalsami on valloittanut tai on valloittamassa kasvutilaa niittykasveiltamme. Haastakaa talkoisiin mukaan muut kylällä toimivat yhdistykset. Yhteiset talkoot saavat luonnonkasvimme jälleen kukoistamaan!

Kokousedustajien ilmoittautuminen, valtakirjojen tarkastus ja kokousruokailu klo 10.00 alkaen.

Kokouksessa käsitellään ProAgria Etelä-Savo ry:n sääntöjen 9 §:n vuosikokoukselle määräämät asiat.

Kokousesitelmä: Sote-uudistus ja maakuntahallinto Etelä-Savossa, maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Tervetuloa!

ProAgria Etelä-Savo

Kevään kylvöille!

Ohra

WOLMARI

BOR

Kaura

YK on nimennyt kuluvan vuoden palkokasvien vuodeksi. Joko teidän yhdistyksenne on varannut oman Potkua pavuista ja palkokasveista -kurssin?

Kekri – perinteistä sadonkorjuun juhlaa -kurssi tai luento johdattaa kekrin perinteisiin ja makujen maailmaan. Saatavilla toukokuussa – tilaa omasi hyvissä ajoin syksyä silmällä pitäen!

Ota yhteyttä alueesi Maa-ja kotitalousnaisten piirikeskuksen ruoka-asiantuntijaan.

Kuva: Timo Viljakainen

Maahanmuuttajien kotouttaminen Etelä- ja Pohjois-Savon Maaja kotitalousnaiset vapaaehtoistoimijoineen ovat mukana maahanmuuttajien kotouttamistyössä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Valtakunnallisessa kotouttamishankkeessa koordinoidaan ja tuetaan maa- ja kotitalousnaisten paikallisyhdistysten kotoutumista tukevan vapaaehtoistoiminnan alkamista ja vahvistumista. Tavoitteena on pyrkiä muuttamaan asenteita myönteisemmäksi maahanmuuttajia kohtaan tuomalla esiin hyviä kokemuksia maahanmuuttajista sekä lisäämällä yhteisöllisyyttä paikkakuntalaisten ja maahanmuuttajien välillä.

Hanketta toteutetaan kahdeksan maa- ja kotitalousnais-

ten piirikeskuksen alueella ja kotouttamiseen liittyvät toimintatavat vaihtelevat piirikeskuksittain.

Joissakin piirikeskuksissa opastetaan maahanmuuttajia puutarhapalstojen tekemiseen ja hoitamiseen. Toisissa maa- ja kotitalousnaisten jäsenet opettavat maahanmuuttajille suomalaiseen ruokakulttuuriin liittyviä asioita, ja maahanmuuttajat puolestaan avaavat oman ruokakulttuurinsa saloja meidän jäsenillemme. Joissakin piirikeskuksissa maahan-

muuttajat otetaan mukaan kylätalkoisiin, marjaretkille ja Impin päivän toimintaan. Etelä-Savossa hankkeen toiminta on alkanut Juvalla ja Mikkelissä mm. suomalaisiin kasviksiin tutustumalla ja yhteisillä yrttien istutustalkoilla.

Mikäli yhdistyksenne haluaa kantaa kortensa kekoon ja olla mukana maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvässä vapaaehtoistoiminnassa, ottakaa yhteyttä oman alueenne keskuksen yhteyshenkilöön:

Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Mervi Kukkonen, p. 040 842 3549, mervi.kukkonen@maajakotitalousnaiset.fi Pohjois-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Heli Sulola, p. 040 672 0597, heli.sulola@maajakotitalousnaiset.fi

Ohra UUTUUS!

KAARLEBOR Kaura

AKSELI Uutuuksia ruokakurssitarjottimella

Hallitus

VENLABOR

BOR

Peitatut

Laadukkaat

RYPSIN siemenet

NURMISEOKSET

Haemme uusia luomusiementuottajia!

Pohjois-Karjalan Siemen

p. 044 534 6914 osmo.koponen@tilasiemen.fi www.pksiemen.fi

S- ÄI HU N N SR E A E I J V K I IKO PAN R M E A JA K

Korjaa kivennäispitoisuudet – kaupan päälle hylsysarja Varmista kivennäispitoisuudet Kinnusen Myllyn monipuolisilla ja laadukkailla rakeisilla ja jauheisilla kivennäistäydennyksillä.

Kun tilaat kerralla 1 000 kg rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä, saat kaupan päälle laadukkaan 24-osaisen ½ tuuman BAHCO S240 -hylsysarjan.

Halutessasi saat edun alennuksena.

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

Voimassa 31.5.2016 asti

Myynti: maatalouskaupat

20

Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten ruskamatka 10.–16.9.2016

Etelä-Savon maa-ja kotitalousnaiset vievät ensi syksynä matkalaiset ihailemaan ruskaa itäiseen Lappiin. Ruska-ajan värikäs luonto, pohjoisen ihmisten vieraanvaraisuus ja välittömyys ja pohjoiset nähtävyydet Suomen Lapissa ja Norjan rannikolla odottavat monipuolisissa vierailukohteissamme.

Ensimmäisenä tutustumme Posion ja Kemijärven seutuihin. Majoitumme viikonlopuksi Suomutunturin uudistettuun hotelliin. Sunnuntain opastetulla retkellä Napapiirin retkeilyreitillä tulevat tutuiksi myös Sallan ja Suomun väliset kylät ja Vilman erämaa. Suomutunturin maisemista siirrymme maanantaina keskelle Saariselän tunturikylää, jossa majoitumme kolmeksi yöksi Lapland Hotel Riekonlinnaan. Saariselällä yhdistyvät ainutlaatuisesti vilkkaan tapahtumakeskuksen palvelut ja toisaalta koskematon, upea tunturiluonto.

Saariselältä on mahdollisuus lähteä koko päivän opastetulle Jäämeren kierrokselle ja Norjan Bykeijaan sekä tehdä lyhyempiä retkiä mm. Inariin.

Sekä Suomutunturin että Saariselän alue tarjoavat hyvät mahdollisuudet ja reitit patikointiin. Viimeisen yön vietämme Kuusamon keskustassa, järven rannalla, lenkkipolkujen äärellä Sokos Hotel Kuusamossa.

Matkan kesto on seitsemän päivää. Linja-auto lähtee Mikkelistä lauantaina 10.9.2016 (liityntäkuljetus järjestetään Savonlinnasta, jos ilmoittautuneita reitin varrelta on yli 10) Hinta: 690 EUR/henkilö. Matkan hinta sisältää matkat hyvätasoisella tilausajobussilla, matkanjohtajan palvelut, majoitukset hotelleissa jaetussa kahden hengen huoneessa, aamiaiset, kolme lounasta ja kuusi päivällistä ja elämyksellistä ohjelmaa (Huom. Opastettu Jäämeren kierros eri maksusta)

Majoitukset:

2 yötä Hotelli Suomutunturissa 3 yötä Lapland Hotel Riekonlinnass a Saariselällä 1 yö Original Sokos Hotel Kuusamossa .

Matkalaiset otetaan ilmoittautumisjär jestyksessä. Paikkoja on rajoitetusti!

Matkaohjelma päivitetään Etelä-Sav on maa- ja kotitalousnaisten nettisivuille: https://etela-savo.maajakotitalousnaiset .fi/tapahtumat-ja-ajankohtaista/tapahtumakalenteri Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset ruskamatkalle 13.6.2016 mennessä Mervi Kukkonen, Etelä-Savon maa - ja kotitalousnaiset. puh. 040 842 3549, mervi.kukkonen@m aajakotitalousnaiset.fi

Maa- ja kotitalousnaisten tapahtumat 2016 Etelä-Savo Syyskuu

Tuoreimmat tapahtumat löydät: www.maajakotitalousnaiset.fi/es sähköposti: etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi tai etunimi.sukunimi@proagria.fi

Huhtikuu 16.4. Superruokaa Pohjolasta -ruokakoulutus, Juva 16.4. Ruokavaliot ruoanvalmistuksessa –ruokakoulutus, Rantasalmi 19.4. Superruokaa Pohjolasta –ruokakoulutus, Anttola 23.4. Superruokaa Pohjolasta –tapahtuma, Rantasalmi Toukokuu 7.5. Superruokaa Pohjolasta –ruokakoulutus, Kangasniemi 14.5. Ruisleipäkurssi, Sulkava 21.5. Superruokaa Pohjolasta –tapahtuma, Mikkelin Otava 21.5. Kynä –hanke toimii, lammasaitatalkoot perinteisin menetelmin, Mikkelin Anttola, Hiidenmaan tila Lisätiedot: saara.ryhanen@maajakotitalousnaiset

Kesäkuu 11.6. Impinpäivän vieraslajitalkoot, Pieksämäki 12.6. Impinpäivän vieraslajitalkoot, Juva Heinäkuu 9.7. Superruokaa Pohjolasta –tapahtuma, Juva

10.-16.9. Ruskamatka itäiseen Lappiin

Ruoka-asiantuntija, järjestövastaava

Lisätiedot: Mervi Kukkonen, p. 040 842 3549 mervi.kukkonen@maajakotitalousnaiset.fi

Pohjois-Savo Huhtikuu Kasvisaarteen arvoitus- tapahtumia päiväkoti-ikäisille 12.4 Siilinjärven srk 26-27.4 Neulamäen päiväkoti Syö hyvää- ikääntyneet 14.4. Nilsiän leivontuvalla.

Tiedustelut: Viivi Valutie p. 0400 571 642 Syö hyvää – lapsiperheet 21.4. Vuorelan perhekerho.

Tiedustelut: Viivi Valutie p. 0400 571 642 28.4 Leppäkaarteen perhekerho.

Tiedustelut: Viivi Valutie p. 0400 571 642 Muut tapahtumat 11.4. Iisalmi Sushia kahteen makuun ruokakurssi.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Marja Niskanen p. 0400 905 782 16.4. Lapinlahti Ruokalahjat kevään juhliin

Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Viivi Valutie p. 0400 571 642 16.4. MAKUJA SAVOSTA –lähiruokaseminaari

19.4. Iisalmi Puheenjohtajien ja sihteerien ym. luottamushenkilöiden tapaaminen 23.4. Superruokaa Pohjolasta- kurssi Vieremän ylä-asteen opetuskeittiössä klo 11-15. Ilmoittautumiset 20.4. mennessä Marja Niskanen p. 0400 905 782 21.4. Kuopio Puheenjohtajien ja sihteerien ym. luottamushenkilöiden tapaaminen 23.4. Ostosmatka Marimekon Sulkavan Outletmyymälän ostosmyyntiin

Hinta 50 EUR/jäsen ja 60 EUR/ei jäsen (sis. matkan, Marimekon ystävämyynnin, lounaan Järvisydämessä ja kahvin Marimekolla). Ilmoittautumiset: to 14.4. mennessä Sinikalle p. 0400 571 643 tai sinikka.jokela@maajakotitalousnaiset.fi 25.4. Kalaruoka- kurssi Pielavedellä SRK-talolla klo 10. Ilmoittautumiset Marketta Raatikainen p. 0400 440 426 27.4. Varkaus Sushia kahteen makuun ruokakurssi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Viivi Valutie p. 0400 571 642 Toukokuu 11.5. Superruokaa Pohjolasta- kurssi Haajaisten Koulukievarilla klo 18 alkaen. Ilmoittautumiset 9.5. mennessä Marja Niskanen p. 0400 905 782 14.5. Siilinjärvi Gluteiiniton leivonta ruokakurssi. Ilmoittautumiset: Marja Niskanen p. 0400 905 782 21.5. Siilinjärven Kolmisoppi Sushi ruokakurssi.

Ilmoittautumiset: Raija Penttiselle: raija.penttinen12@luukku.com tai p. 044 250 4508

21

Henkilöstöuutisia

Tule mukaan Marimekko

-matkalle

Asiantuntijoiden sähköpostit ProAgriassa ovat etunimi.sukunimi@proagria.fi ja Maa- ja kotitalousnaisilla etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi

Lauantaina 23.4.2016 keväinen Marimekko –matka Saimaan rannalle Sulkavalle.

Tutustumme Marimekon Sulkavan Outlet - myymälän ystävämyyntiin. Luvassa on löytöjä edullisilla hinnoilla. Marimekon Sulkavan myymälä sijaitsee historiallisessa miljöössä, luonnonkauniissa ympäristössä, Saimaan rannalla. Poikkeamme menomatkalla lounaalla Rantasalmen Porosalmessa Hotel&Spa Resort Järvisuomessa (www.jarvisydan.com).

Linja-auto lähtee Iisalmesta klo 9.00, ajo Kuopion ja Varkauden kautta. Otamme lähtijöitä mukaan myös matkan varrelta.

Paluu Iisalmeen klo 20.30 mennessä. Ilmoittautuneille lähetämme tarkemman aikataulun.

Matkan järjestää Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset / ProAgria. Matkanjohtajana toimii maisemasuunnittelijamme Sinikka Jokela.

Hinta: 50 EUR/jäsen ja 60 EUR/ei jäsen (sis. matkan, Marimekon ystävämyynnin, lounaan Järvisydämessä ja kahvin Marimekolla).

Ilmoittautumiset to 14.4. mennessä Sinikalle puh. 0400 571 643 tai sinikka.jokela@maajakotitalousnaiset.fi Tervetuloa mukaan jäsenet ja kaikki muutkin Marimekon ystävät.

Pohjois-Savo MMM Katri Kostamo palasi äitiyslomalta toimitusjohtajan tehtäviin maaliskuussa. Katrin tavoittaa puh. 043 825 1218

MMM Tuomo Rissanen siirtyi vt. toimitusjohtajan tehtävästä Kuopion seudun palvelupäälliköksi Milja Heikkisen äitiysloman sijaisuuden ajaksi. Tuomon puh. 040 563 8749

Tuottaja-tiedottajana RuokaSavo ja Premium – hankkeissa aloitti Restonomi AMK Jarkko Kääriäinen 4.1. Jarkon työpiste on Kuopion toimistolla.

Jarkon tavoittaa puh. 043 8267 690

Pohjois-Karjala

Kuva: Lassi Kujala, Plugi

Tuotannonohjauksen asiantuntija, agrologi AMK Paula Koivistoinen aloitti 8.2. Hänen työpiste sijaitsee Kuopiossa. Paulan puh. 040 749 8430

Agronomi Tapani KeskiSoini aloitti 4.4. talousasiantuntijana. Sijoituspaikka on Joensuu. Tapanin puh.

040 301 2429

GEOKÄTKÖILY KYLÄMAISEMASSA

KUOPIO (017) 465 3011 LAPINLAHTI (017) 731 234 JUANKOSKI (017) 613 999 PIELAVESI (017) 465 3021 SUONENJOKI (017) 465 3031

Kertokaa kylänne upeista maisemakohteista ja historiasta geokätköilyn avulla!

Geokätköily on hauska ulkoiluharrastus, jossa etsitään ja piilotetaan geokätköjä kiinnostaviin kohteisiin. Kätköjä etsitään satelliittipaikannusta hyödyntävän GPS-laitteen, esimerkiksi älypuhelimen tai kartan avulla. Geokätköilyä voidaan kutsua nykyaikaiseksi aarteenetsinnäksi.

Jokaisen kätkön kuvauksessa on kerrottu koordinaattien tai karttapaikan lisäksi kätkörasian koko sekä vihjeitä, jotka helpottavat kätkön löytämistä. Kätkön koko voi vaihdella filmipurkin ja parin litran pakastusrasian välillä.

KUULE JA KERRO KYLÄMAISEMASTA Samalla kun suunnittelette geokätköjen paikkoja, opitte itse lisää omasta kotimaisemastanne. Voitte laittaa kätkörasiaan esimerkiksi tietoa kätkön lähialueen historiasta, vanhoja valokuvia paikasta ym. kiinnostavaa asiaa. Lokikirja ja kynä varmistavat sen, että löytäjä saa oman puumerkkinsä kätköön.

Geokätköily kuuluu jokamiehenoikeuksien piiriin. On hyvä kysyä tarvittaessa maanomistajan lupa kätkön piilottamiseen.

Tarkat ohjeet geokätköilyn toteuttamiseen löytyvät sivuilta www.maajakotitalousnaiset.fi/geokatkoily

TOIMINTAIDEA YHDISTYKSILLE Geokätköily kylämaisemassa sopii yhdistysten toimintaan, perheiden yhteisiin luontoretkiin ja kylän koululaisille.

Se on oiva tapa tutustua tarkemmin omaan kotimaisemaan. Kätköjen etsintään voi yhdistää esimerkiksi eväshetken löytöpaikalla tai näköalan ihailemisen.

VINKKI! Haastakaa alueen muut järjestöt ja koululaiset etsimään geokätköjä.

Geokätköjä voivat hyödyntää myös kylän matkailuyrittäjät.

OKSA - metsä- ja maatalousmessut

Outokumpu 5–6.8.2016

Paljon nähtävää kaikille koneista ja metsä- ja maataloustöistä kiinnostuneille • Uusia näytteilleasettajia • Koneuutuuksia ja työnäytöksiä • Ohjelmaa ja messutarjouksia • Metsä- ja maatalouskoneita • Klapikoneita • Lämmityslaitteistot • Kysy ryhmätarjousta • Liput 10 €, alle 18 v. ilmaiseksi

A VARA SI A PAIKK SA! AJOIS

www.oksamessut.fi Järjestäjä: Bio-Expert Oy Tiedustelut: Tuula Heikkilä, 045 1122 444, palvelu@lammitusjarjestelmat.com

22

Parhailla analyyseilla paras sato t Perustutkimukseen on lisätty laskennallinen kationinvaihtokapasiteetti

Pohjoista kasvua

t Uusi Laaja ravinnetilatutkimus, Soilfood t Hehkutushäviö maaperän multavuuden varmistamiseen t Lanta-analyysiin sisältyy fosforimääritys

Laaja analyysivalikoima, nopeat tulosten toimitusajat, sähköiset palvelut: Tilaus- ja Tuloslaari

YKSI OSOITE KAIKILLE NÄYTTEILLE! Seuraa meitä

Puh. 015 320 400 PL 500 (Graanintie 7) t 50101 Mikkeli t www.viljavuuspalvelu.fi

Valitsemalla kasvuoloihimme hyvin soveltuvan ja huolella testatun lajikkeen tiedät varmasti mitä viljelet – ja varmistat parhaan sadon myös tulevina vuosina. Kilpailukykyiset, kotimaiset lajikkeemme on helppo tunnistaa BOR-merkistä. Se kertoo, että kyseessä on laatulajike suomalaisiin oloihin.

Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi www.farmit.net

Hyödynnä lajikehakukoneemme kauden lajikevalinnoissa www.boreal.fi/lajikehakukone

Lähde Semexin sopimusasiakkaaksi!

Saat alennuksia siemenannoksista ja monia muita etuja Semexin jalostussuunnitelman ja eläinaineksen avulla parannat karjasi kannattavuutta.

Terveet ja tuottavat lehmät tuovat hyvinvointia myös hoitajille.

Isossa yksikössä tarvitaan tyypiltään yhtenäinen eläinaines.

Liisa ja Juha Vuorela Koskenojan tilalta ovat tyytyväisiä Semexin sonnien tyttäriin.

Paranna lehmiesi vastustuskykyä Immunity-sonneilla!

Semex Finland Oy | Viikatetie 3, 91900 Liminka | puh. 040 550 7643 | sari.alhainen@semex.fi | www.semex.fi

23

le l i o j i k u l e l l i k i a k ä ä s e , n Hyvää k o v a S ä el t E t a v a t t toivo a j n a l a j r a K s i o j h o P a j t a i r g A ro P n o v a S t Pohjoise s i a n s u o l ta i t o k a j Maa

-JTĂ&#x160;IBLV

MEILTĂ&#x201E; VALMISTUU OSAAJIA Kokki Merkonomi Lähihoitaja Levyseppähitsaaja Automaatio- ja sähkĂśasentaja Talonrakentaja Maaseutuyrittäjä Eläintenhoitaja

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee, Savikontie 13, 82500 Kitee puh. 013 244 3262. Lisätietoja opinto-ohjaaja Elina Hokkanen puh. 013 244 3269.

Tähtitilillä metsävarallisuutesi kasvaa.

Stora Enson TähtitililläŽ saat puukaupparahoillesi 3,5 % kiinteän koron jopa viideksi vuodeksi ilman kuluja.

Ota yhteyttä, kerromme lisää!

Stora Enso Metsä p. 09 8860 2102 ZZZ VWRUDHQVRPHWVD Ć&#x201E; www.facebook.com/StoraEnsoMetsa

Arvostan työtäni, siksi MYEL-työtulonikin on kohdallaan!

Säästöpankki on viljelijän luotettava kumppani kaikissa maatilan raha-asioissa.

ASIANTUNTIJAMME AUTTAVAT SINUA MM.

Puh. hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min

• Sijoittamisessa ja säästämisessä • Sukupolvenvaihdoksissa, investoinneissa, kiinteistökaupoissa • Rahoitusasioissa

OTA YHTEYTTÄ, KARTOITETAAN YHDESSÄ SINULLE SOPIVIMMAT RATKAISUT!

IISALMI, Savonkatu 15, puh. 029 041 2540 JOENSUU, Kauppakatu 27 B 3, puh. 029 041 2690 KIURUVESI, Kiurukatu 1, puh. 029 041 2600 KUOPIO, Kauppakatu 22, puh. 029 041 2650 LAPINLAHTI, Juhani Ahontie 2, puh. 029 041 2610 RAUTAVAARA, Savontie 17, puh. 029 041 2560 SONKAJÄRVI, Lyseotie 1, puh. 029 041 2570 VARPAISJÄRVI, Kauppatie 25, puh. 029 041 2580 VIEREMÄ, Ponssentie 2, puh. 029 041 2590 NILSIÄ, Nilsiäntie 71, puh. 029 041 2580

saastopankki.fi/optia

/saastopankkioptia