Rakennamme maakunnan menestystä

Pohjois-Savon Maakuntasuunnitelma vuoteen 2030 Maakuntaohjelma vuosille 2014–2017

1

2

Pohjois-Savon liiton julkaisu A:79 Kuopio 2014 Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247, 7010 Kuopio Puh. (017) 550 1400 Sähköposti: kirjaamo@pohjois-savo.fi ISBN 978-952-5759-82-2 ISBN (pdf) 978-952-5759-83-9 ISSN 1797-4402

Sisällys Maakuntasuunnitelma vuoteen 2030

5

Johdanto

Maakuntasuunnitelman toimintalinjat

Väestö- ja työpaikkatavoitteet

Pohjois-Savon taloutta uudistavat innovaatiokärjet Koneteknologia Energiateknologia

Puunjalostus ja biojalostus Elintarvikkeet Terveysklusteri

Vesi ja ilma

7 9 10 13 13 14 15 16 17 18

Maakuntaohjelma vuosille 2014–2017

23

Toimintalinja 1: Talouden uudistuminen

Metsäteollisuus, biojalostus ja puun uusi käyttö

Kone ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla Vahvistuva terveysklusteri Elintarviketuotanto

Laajasti sovellettava teknologia ja osaaminen

25 25 26 28 30 31

Toimintalinja 2: Työvoiman riittävyys ja osaaminen

Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus

Kuopion kasvu työvoiman saatavuuden veturina Työurien pidentäminen

Maakuntaan muuton edistäminen

Toimintalinja 3: Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi

Elämäntavat ja kansansairauksien ennaltaehkäisy

Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet

Toimintalinja 4: Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus

Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne

Saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet Liikennejärjestelmän toimivuus

Skenaariotarkastelu tavoitteiden toteutumisesta Liitteet

33 33 34 34 35 37 37 37 38 40 40 41 43 44 46

3

POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN 2030

4

5

Maakuntasuunnitelma vuoteen 2030

Maakuntasuunnitelma • pitkä aikaväli • visio, strategia ja kehittämistavoitteet • toiminta ja alueidenkäyttö

6 Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet

ALK

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Maakuntaohjelma • keskipitkä aikaväli • toiminnallinen kehittämisohjelma • keskeiset hankkeet

Maakuntakaava • pitkä aikaväli • alueidenkäytön periaatteet • aluevaraukset ja yhteystarpeet

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma • lyhyt aikaväli, valmistellaan vuosittain • lähiajan kehittämisen painopisteet • maakunnan esitykset valtion budjettiin

Maasuunnitelma ja maakuntaohjelma ovat lakisääteisiä aluekehitysohjelmia.

Asiakirjat laaditaan valtuustokausittain. Maakuntaohjelmaa toteutetaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmalla, millä kohdennetaan rahoitukset toimijoittain.

Nämä tehdään vuoden tai kahden välein. Viranomaisten tulee lain mukaan ottaa maakuntaohjelmat toiminnassaan huomioon ja edistää niiden toteutumista.

MRL

Johdanto Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma vuoteen 2030 ja Pohjois-Savon maakuntaohjelma vuosille 2014–2017 on koottu samaan asiakirjaan. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt suunnitelman ja ohjelman 11.11.2013.

Maakuntasuunnitelmassa käsitellään Pohjois-Savon väestö- ja työpaikkatavoitteet sekä kehittämisen tärkeimmät strategiset valinnat, innovaatiokärjet. Suunnitelmassa kuvataan innovaatiokärkien tavoitteet ja osoitetaan kärkien osaamis- ja kehittämisresurssit. Maakuntaohjelmaosan toimintalinjoilla esitellään kärkiin kohdistettavia kehittämistoimia.

Innovaatiokärjet ovat vastaus Euroopan komission ja työ- ja elinkeinoministeriön maakunnille esittämiin toiveisiin nimetä alueiden älykkään erikoistumisen alat pohjaksi rakennerahastojen tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoimien suuntaamiseen. Maakuntaohjelman kaudella 2014–2017 valittujen innovaatiokärkien kehittämistä aktivoidaan erillisillä teemaohjelmilla, mistä päättää maakunnan yhteistyöryhmä.

Lue lisää sivulta 13.

Maakuntaohjelmassa esitetään linjaukset ja toimintakokonaisuudet tavoitteiden saavuttamiseksi neljällä toimintalinjalla (TL1–4).

7

Liitteissä ovat ohjelman valmisteluprosessin kuvaus, tavoitteiden ja seurannan indikaattorit, maakunnan nykytilan kuvaus, yhteenveto arvioidusta rahoituksesta sekä tiivistelmä maakuntaohjelman ympäristövaikutuksista.

Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 Strategiset valinnat = toimintalinjat Väestö- ja työpaikkatavoitteet Innovaatiokärjet = älykäs erikoistuminen

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2014–2017 TL 1 TL 2 TL 3 TL 4

Aluetalouden uudistuminen Työvoiman riittävyys ja osaaminen Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus

Arvio tavoitteiden toteutumisesta ja seurantaindikaattorit

POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN 2030

Kuva: Mauri Leivo

Maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman toimintalinjat

Aluetalouden uudistuminen

TL 1

8 Sisäinen paine • Niukkeneva työvoiman tarjonta • Vanheneva ikärakenne • Julkisen talouden kestävyysvaje

Ulkoiset paineet • Kansainvälinen kilpailu • EU:n taloudellinen epävakaus • Suhdannejaksot • Kustannus- ja osaamispaineet • Keskittyvä ja hidastuva kasvu • Talouden rakennemuutokset • Energia- ja raaka-aineet • Ilmastonmuutos

Työvoiman riittävyys ja osaaminen

TL 2

Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi

TL 3

Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus

TL 4

Maakuntasuunnitelman toimintalinjat Toimintalinja 1

Pohjois-Savoon, Suomeen ja koko Eurooppaan kohdistuvat ulkoiset paineet pakottavat talouden jatkuvaan uudistamiseen innovoinnin, osaamiskeskittymien ja tuottavuuden avulla. Tällaisia paineita ovat mm. koveneva kustannus- ja innovaatiokilpailu, uusien osaamiskeskusten ja kasvualueiden nousu, uusien teknologioiden ja liiketoimintatapojen käyttöönotto sekä suhdannevaihteluiden kiihdyttämät ja markkinoiden kysynnän aiheuttamat rakenteelliset muutokset. Suomi on kymmenen vuoden ajan menettänyt asemaansa metsä- ja elektroniikkateollisuudessa ja myös suomalaisen puuraaka-aineen kilpailukyky kemiallisessa metsäteollisuudessa on uhattuna.

Globaalit muutokset tarjoavat myös mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan ja pohjoissavolaisen osaamisen ja raaka-aineiden hyödyntämiseen. Tällaisia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi ilmaston muutoksen torjunta ja vesiteknologia, uudet puuhun perustuvat biopohjaiset raaka-aineet ja bioenergia sekä elintarvikkeet, uudet lääkkeet ja hoitoteknologiat.

Teknologiateollisuudesta on noussut vastavirtastrategia osoituksena siitä, että valmistavassa teollisuudessa ja sen palveluissa voidaan oikeilla toimintatavoilla ja osaamisella pärjätä myös Kauko-Idän kilpailun kanssa. Teollisuuden kilpailukykyä nostetaan tuottavuutta lisäämällä sekä uusia tuotteita, palveluja ja tuotantomenetelmiä nopeasti innovoimalla.

Toimintalinjat 2 ja 3

Sisäiset paineet Pohjois-Savossa, kuten koko Itä-Suomessa, kohdistuvat työvoiman määrään ja osaamiseen, koulutusresurssien riittävyyteen sekä

ihmisten nyt puutteellisen hyvinvoinnin ja terveyden tason nostamiseen ja hyvinvointipalvelujen kykyyn vastata väestön ikääntymisen myötä kasvaviin määrällisiin ja laadullisiin tarpeisiin. Tulevina vuosina työikäisten määrä tulee vähenemään pohjoissavolaisen väestön ikärakenteen vuoksi. Vähenemisen lisäksi työikäisten joukko painottuu aikaisempaa enemmän vanhempiin ikäluokkiin. Työvoiman tarjontaa on monin tavoin lisättävä, mm. työperusteisellä maahanmuutolla. Yksi tärkeimmistä keinoista on väestön hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen. Hyvinvoinnin nosto on tärkeä osa työvoiman riittävyyden turvaamisessa. Pohjois-Savossa työhön osallistuvuus on keskimääräistä alhaisempi. Tärkeä keino on lisätä kaiken ikäisen työvoiman osaamista ja saada kaikki nuoret opiskelemaan ja työhön.

Toimintalinjat Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi syksyllä 2009 maakuntasuunnitelman toimintalinjoiksi : 1. Aluetalouden uudistuminen 2. Työvoiman riittävyys ja osaaminen 3. Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi 4. Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus

9

POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN 2030

Toimintalinja 4

Aluerakenne ja saavutettavuus vaikuttavat maakunnan vetovoimaan, siihen missä yritykset saavat hyvät perusedellytykset toiminnalleen ja miten väestö sijoittuu ja muuttaa. Yritykset ja työntekijät tarvitsevat nopeaa ja joustavaa saavutettavuutta liikenteessä ja tietoliikenteessä.

Liikenteellistä saavutettavuutta parantavat Savon radan kunnostus ja nopeutus, maakunnan pitkittäis- ja poikittaistieyhteydet (VT5 ja VT9), kilpailun säilyttäminen lentoliikenteessä sekä logististen kustannusten alentaminen. Maito- ja metsätalouden sekä matkailun tarvitsemat tieyhteydet ovat maaseudun kehitykselle merkittäviä.

Maakunnan ulkoisen saavutettavuuden hoitaminen edellyttää usean maakunnan keskinäistä yhteistyötä, työssäkäyntialueiden saavutettavuus riippuu enemmän maakunnan ja kuntaryhmien ratkaisuista. Energian kallistuessa ja ilmaston muutosta torjuttaessa sellainen aluerakenne on vetovoimainen, missä yritysten, asukkaiden ja palvelujen hakijoiden on tehokasta liikkua ja joukkoliikenne on palvelukykyinen. Energiatehokas ja hyvin saavutettavissa oleva aluerakenne ei vähennä viihtyisän asuinympäristön merkitystä.

10

Kaikkia toimintalinjoja koskettavia tavoitteita ovat Kuopion kasvu ja onnistuminen maakunnan t&k:n ja väestön veturina, maakunnan kansainvälistyminen sekä Itä-Suomen kyky puolustaa aluekehityksessä tarvittavia resursseja. Maakunnan kehittämistavoitteilla edistetään laajasti kestävää kehitystä.

Väestö- ja työpaikkatavoitteet Pohjois-Savon

uusi väestötavoite vuoteen 2030 on 250 000 asukasta. Edellisen maakuntaohjelman tavoite vuodelta 2009 oli 248 000 asukasta. Tavoitetasoa on nostettu, koska tällä hetkellä maakunta on aikaisemmalla tavoiteuralla ja Kuopion kaupungin viime vuosien väestönkasvu on yltänyt tavoitetason ylätasolle. Maakunnan väestömäärä kääntyi hitaaseen kasvuun vuonna 2011. Mikäli Kuopio säilyttää saavuttamansa kasvutason noin 1000 asukasta vuodessa ja muu maakunta yltää Tilastokeskuksen ennusteen tasolle, toteutuu 250 000 asukkaan määrä vuonna 2030. Tavoite on kuitenkin kunnianhimoinen, kaikkien keskusten ulkopuolisenkin kuntien muuttoliikkeen tulee olla tasapainossa vuoden 2020 jälkeen.

Keskiura vastaa Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen 246 000 asukkaan tasoa. Katastrofiuraksi on nimetty epäon-

nistuminen tavoitellussa kehittämisessä ja aluetaloudessa.

Tästä seurauksena olisi 240 000 asukkaan määrä maakunnassa.

Pohjois-Savon maakuntaohjelman tavoiteuran toteutuminen edellyttää talouden rakenteiden uudistumista. Maakunnan teollisuuden avaintoimialojen tulee kehittää kilpailukykyä, jotta tavoitteiksi asetetut työpaikkatavoitteet saavutetaan. Teknologiateollisuuden vuoden 2030 tavoite 5 200 työpaikkaa on vain 200 alhaisempi kuin nykytaso. Muun teollisuuden työpaikat tulisivat kasvamaan hieman. Alkutuotannon työpaikkakehitys tulee heikkenemään valtakunnallisesti rakenteellisen muutoksia kautta. Kokonaistyöpaikkatavoite vuodelle 2030 on 98 000 työpaikkaa, joka vastaa lähes nykytasoa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden volyymi kasvaa palveluiden

rahoituskyvyn mukaisesti. Kyseinen työpaikkamäärä edellyttää noin 250 000 väestömäärää, joka on asetettu tavoitteeksi.

Valmisteltava kaupan kaavalla tuetaan kaupan kasvun tavoitteita.

Ikärakenteesta johtuva kuolleisuus tulee säilymään korkealla tasolla, joten väestötavoitteen saavuttaminen edellyttää noin 500 henkilön muuttovoittoa koko maakunnassa vuosittain vuoteen 2030. Yli puolet tästä muuttovoitosta olisi maahanmuuttoa, mutta myös maan sisäisen muuttoliikkeen tulee olla muuttovoittoista.

Tavoiteuralla työvoimaa olisi käytettävissä noin 103 000 henkeä, mikä on noin 7 000 vähemmän kuin vuonna 2012. Työvoimaosuuden nousee samalla 74 %:iin. Tavoiteurassa oleva 500 asukkaan vuotuinen muuttovoitto ei yksin riitä nostamaan työvoiman tarjontaa riittävän suureksi. Työvoiman tarjontaa on nostettu kaikissa ikäluokissa lähelle Pirkanmaan nykyistä tasoa. Tämä lisää työvoiman tarjontaa Pohjois-Savossa noin 6 000 hengellä. Työttömyysaste laskee tavoiteuralla alle puoleen nykyisestä 12 %:sta, jolloin työllisyysaste nousisi 71,1 %:iin.

Tavoiteuran väestömäärä muut talouden luvut pitäisivät taloudellisen huoltosuhteen varsin siedettävällä nykytasolla, eli

1,6 huollettavaa jokaista työllistä kohti.

Maakuntaohjelman keskiura on varsin lähellä tavoiteuraa.

Keskiuralle asetettujen tavoitteiden toteutuminen ei olisi vielä maakunnan taloudelle ja elinvoimalle katastrofi. Keskiurassa työpaikkoja olisi 94 600 eli noin 3 000 nykyistä vähemmän.

Suurin muutos suhteessa tavoiteuran työpaikkoihin olisi teknologiateollisuudessa, rakentamisessa ja kaupassa, sillä keskiuralla em. toimialat menettäisivät 700–800 työpaikkaa.

Keskiuran väestötavoitteena on 246 000 asukasta. Kyseinen väestömäärä on lähellä tilastokeskuksen ennustetta.

Tilastokeskuksen ennusteessa kaikki Pohjois-Savon kunnat muuttuisivat muuttovoittoisiksi vuoteen 2030 mennessä.

Keskiuralla muuttovoitoksi vuositasolla on asetettu 300 henkeä, mikä muodostuu pelkästään maahanmuutosta. Keskiuran toteutumisessa säilytetään nykyiset rakenteet ja alueella on heikko riskinottokyky. Lisäksi talouden uudistuminen onnistuu vain osittainen eivätkä työmarkkinat toimi tehokkaasti.

Palvelut eivät vastaa kysyntää ja ne ovat keskittyneet.

Katastrofiuran toteutuminen ajaisi maakunnan vakavaan kriisiin ja pysähtyneisyyden tilaan. Työpaikat romahtaisivat noin 87 000:een ja talouden uudistuminen epäonnistuu. Perus-

Pohjois-Savon väestötavoitteet vuoteen 2030 260 000

255 000

250 000

Uusi väestötavoite

2013 Väestötavoite 2009 Tilastokeskuksen ennuste (keskiura)

245 000

240 000

1990

Katastrofiura

2000

2010

2020

2030

11

POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN 2030

tuotanto on menettänyt kilpailukykynsä ja tuotanto siirtynyt ulkomaille. Maakuntaa vaivaa yhtä aikaa työttömyys ja työvoimapula. Lisäksi palvelujärjestelmä on kriisissä, hyvinvointierot kasvavat ja hyvinvointi heikkenee. Kuntien toimintakyky ja alueen vetovoima on heikko sekä väestökato olisi runsasta.

Väestömäärä olisi laskenut 240 000:een. Tämänkin väestömäärän saavuttaminen edellyttää pientä muuttovoittoa, koska väestön ikärakenne johtaa luontaiseen väestön vähenemiseen. Maakunnan kehittämistavoitteissa on onnistuttava.

Maakunnan väestötavoitteiden toteutumista on verrattu kehittämisstrategian onnistumiseen (ks. sivulla 44).

Pohjois-Savon väestötavoitteet vuoteen 2030 Toteuma Tavoiteura Keskiura Katastrofiura 2000 2005 2010 2012 2020 2030 2020 2030 2020 2030

12

Muuttoero kes uosi (ml.siirtolaisuus)

-1401 -595 -189 500 475 500 300 300 55 60

Maassamuuttoero keskim./vuosi

-1496 -720 -502 -51 175 200 0 0 -145 -140

Nettosiirtolaisuus keskim./vuosi

95 125 313 551 300 300 300 300 200 200

Syntyneet-kuolleet keskim./vuosi

15 -156 -250 -362 -285 -512 -327 -583 -389 -674

Väestö 31.12. (henkeä)

253 759

250 064

247 943

248 233

249 353

250 003

248 027

246 030

245 217

239 976

Työvoima (henkeä)

114 862

112 537

112 354

110 531 *

105 025

102 863

103 991

99 795

101 430

93 183

Työvoimaosuus (% 15–64 -vuotiaista)

68,7

68,6

69,5

69,4 *

71,1

74,0

70,7

73,0

69,7

70,1

Työpaikat

94 359

96 138

97 581

96 409 *

97 700

98 000

96 390

94 600

91 740

86 600

Työttömät (henkeä)

19 475

15 230

13 777

12 360

7325

4863

7601

5195

9690

6583

Työttömyysaste (%)

17,0 13,5 12,3 10,7 7,0 4,7 7,3 5,2 9,6 7,1

Työllisyysaste (työlliset % 15–64 -vuotiaista) 57,1 Taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät/työlliset)

59,5

61,3

61,4 *

66,6

71,1

66,1

69,8

63,6

65,7

1,7 1,6 1,5 1,5 1,6 1,6 1,6 1,6 1,7 1,8 * arvio 2012

Pohjois-Savon työpaikkatavoitteet elinkeinoittain vuoteen 2030 Toteuma

Tavoiteura

Keskiura

2010 2020 2030 ero% 2010 2020

2030

Katastrofiura ero% 2010 2030

2020

ero% 2010

Alkutuotanto

7280 6300 5600 -23 6200 5300 -27 5800 4900 -33

Metsäteollisuus

2699 2370 2100 -22 2370 2000 -26 2050 1800 -33

Teknologiateollisuus

5434 5310 5200 -4 5200 4700 -14 4650 3750 -31

Muu teollinen toiminta

5560 5720 5700 3

5620 5500 -1

Rakentaminen ja rakennusaineteollisuus

7007 6760 6700 -4

6610 6300 -10 5850 4900 -30

Kauppa ja majoitus

13 697

13 900

1400

2

13 400

12 900

-6

12 600

11 500

-16

Liik.+rah.+liike-el.palv.

11 206

11 200

11 300

1

11 150

11 200

0

11 050

10 950

-2

Julkiset palvelut

37 458

38 730

39 900

7

38 430

39 200

5

37 300

37 200

-1

Muut

7240 7410 7500 4

7410 7500 4

7290 7190 -1

Työpaikat yhteensä

97 581

96 390

91 740

97 700

98 000

0

94 600

-3

5150 4410 -21

86 600

-11

uudet nousevat alat

nykyiset vahvat alat

Pohjois-Savon taloutta uudistavat innovaatiokärjet innovaatiokärki

kehittämistavoitteet

Kone- ja energiateknologia

Tuottavuutta nostavat teknologiat, energiatehokkuus

Puun- ja biojalostus

Uusi puutiede, puun uudet käyttömuodot

Elintarvikkeet

Maitotalouden tuottavuus ja tuotantomäärän nostaminen

Terveyttä edistävät elintarvikkeet

Terveysklusteri

Terveyden teknologia

Terveyden edistäminen, ruokavalio

Vesi ja ilma

Energian tuotannon ja liikenteen hiukkaspäästöt

Asiakaslähtöiset palvelukonseptit ja projektiosaaminen

PK-yritykset osana globaalia toimitusketjua

Uudet puutuotteet, tuottavuus, puurakentaminen

Terveyden palvelukonseptit, palveluvienti

Kaivosten, teollisuuden ja maatalouden vesiprosessit ja suljetut kierrot

2014

Pohjois-Savossa on tunnistettu viisi ominaista innovoinnin aluetta, missä tieteen, teknologisen kehittämisen ja osaamisen avulla voidaan edistää yritystoiminnan uusiutumista ja kilpailukykyä. Nämä innovaatioresurssien kohdentamisalat ovat puunjalostus ja biojalostus, kone- ja energiateknologia, elintarvikkeet, terveysklusteri sekä veden ja ilman prosessit.

Maakunnan aluetalous on tällä hetkellä kone- ja energiateknologian, puunjalostuksen ja elintarviketuotannon varassa.

Näiden nykyisten vahvojen alojen pärjääminen on maakunnalle elintärkeää ja näiden alojen osaamiseen, uudistumiseen ja työvoiman saatavuuteen panostetaan. Palvelujen ja rakentamisen toimintaedellytykset ovat suurelta osin seurausta aluetalouden avainalojen ja viennin kehityksestä.

Terveysklusteri sekä veden ja ilman prosessit ovat uusia nousevia aloja, joita kehittämällä Pohjois-Savo haluaa myös riskiä

Tuoteinnovaatiot, yksilölliset tuotteet ja time to profit

Biopolttoaineet ja biojalostus

Innovatiiviset lääkkeet ja henkilökohtainen lääketiede Vesiprosessien ja ilman teknologiakeskittymä

2020

ottamalla nostaa uusia kasvualoja.

Kuviossa (yllä) esitetään viisi innovaatiokärkeä ja niiden tärkeimmät kehittämistavoitteet sekä kuvitteellinen arvio tavoitteiden toteutumisen aikahorisontista.

Koneteknologia

Nykyinen vahva ala

K

one- ja energiateknologiateollisuus on kasvanut taloudelliselta merkitykseltään suurimmaksi teollisuuden alaksi Pohjois-Savossa. Alan yritysten liikevaihto on ilman palvelujen ostoa ja kerrannaisvaikutuksia 1,4 Mrd €.

Suomessa (mm. VATT) ja Euroopassa kone- ja konepajateollisuus on tuomittu monissa arvioissa elektroniikkateollisuuden tavoin siirtymään halvempien tuotantokustannusten ja kasvavien markkinoiden maihin.

13

POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN 2030

Koneteollisuuden kehittämisen resurssit Pohjois-Savossa

14

Pohjois-Savossa koneteollisuuden kärkiyritykset näkevät jatkossakin hyviä menestys- ja kasvumahdollisuuksia, mikäli yritysten perusresurssit (työvoima, infrastruktuuri ja yhteydet) pidetään kunnossa ja yritykset itse parantavat jatkuvasti tuottavuuttaan ja innovointia. Kyseistä uudistuvaa ja tuottavaa tuotannon strategiaa nimitetään Pohjois-Savossa vastavirtastrategiaksi.

Vastavirtastrategian toteuttaminen tarvitsee työkaluja ja toimintatapoja innovoinnin, tuottavuuden ja palvelun parantamiseen. Valmistuksen tehokkuutta lisätään automaatiolla. Hitsausta, koneistusta, pinnoitusta ja kokoonpanoa pitää automatisoida. Suunnittelun ja valmistusprosessien digitalisointi on automatisoinnin ja tehokkaan verkostossa tehtävän suunnittelun ja valmistuksen edellytys. Tuotetiedon hallinta (PDM), tehtaan ja toimitusverkon toiminnanohjauksen (ERP), asiakastiedon hallinta (CRM) ja elinkaarihallinnan tietojärjestelmät (PLM) ovat edellytys tehokkaalle tuoteräätälöinnille, konseptoinnille ja palveluliiketoiminnalle. Yhä suurempi osa konepajayritysten liikevaihdosta ja tuloksesta saadaan asiakkaille tarjotuista palveluista (palveluliiketoiminta), koulutuksesta ja laitteiden huollosta.

Tehokkaasti reagoiva palveluliiketoiminta auttaa myös nopeuttamaan tuote- ja palveluinnovointia, mihin tulee kytkeä

mukaan tuotantoprosessien kehittäminen. Tulevaisuus tuo tullessaan yllätyksiä. Yksi alue, mistä niitä voi ehkä odottaa ovat uudet pikavalmistusteknologiat.

Pohjois-Savosta puuttuu yliopiston tekninen tiedekunta, mutta se ei ole este edellä kuvatussa kehittämisessä. Oheisessa kuviossa esitellään eri organisaatioiden osaamista, minkä varassa yritysten kehittämishankkeet ja teknologian siirto voidaan toteuttaa. Kehittämistyön veturi ja verkostojen koordinaattori on Savonia ammattikorkeakoulu, minkä lisäksi se erikoistuu hitsausautomaatioon ja digitaaliseen tuotantoon.

Savonian ympärillä on erikoistunutta osaamista ja tutkimusta useista yliopistoista ja toisista ammattikorkeakouluista. Osa tietokanavista on kansainvälistä yhteistyötä. Ammatilliset oppilaitokset ja alueelliset kehittämisyhtiöt ovat mukana yritysten kehittämishankkeissa.

Energiateknologia

V

Nykyinen vahva ala

arkaudessa toimii kaksi maailman kolmesta johtavasta polttoon perustuvasta energialaitosten valmistajista.

Energiateknologian osuus viennistä on merkittävä. Viimeisten vuosikymmenten aikana teknologia on laajentunut maalämpöön, jätteenpolttoon, biokaasuun ja akkuteknologiaan.

Energia-alan kehittämisen resurssit Pohjois-Savossa

Kärkiyritykset ovat nykyisin keskittyneet suunnitteluun, markkinointiin, projektitoimituksiin ja huoltoon. Ympärillä on valmistusta ja tukipalveluja tarjoavia yrityksiä. Valmistuksesta yhä suurempi osa on siirtynyt kasvavien energiamarkkinoiden maihin, mm. Kauko-Itään.

Kärkiyritykset ovat kehittäneet teknologiaa biopohjaisten energialähteiden polttoon. Energiamarkkinat ovat jälleen epäselvän tulevaisuuden edessä uusien löydettyjen energiavarojen ja erilaisen uusiutuvan energian sekä monissa maissa halvan kivihiilen, maakaasun ja ydinvoiman kilpaillessa keskenään. Kuitenkin Suomen kaltaisessa runsaiden bioenergiavarojen maassa uusiutuvalla bioenergialla uskotaan olevan kasvava kysyntä.

Pohjois-Savo on hyvä kehitysympäristö energiatekniikalle ja bioenergialle. Energiatekniikassa kärkiyritykset ovat teknologian vetureita ja ne käyttävät maailman johtavia tutkimuslaitoksia kumppaneinaan. Pohjois-Savossa on osaamista palamisen hiukkas- ja ympäristövaikutusten tutkimuksessa, materiaaleissa ja korroosiossa, mittaus- ja säätötekniikassa, automaation kehittämisessä sekä konesuunnittelussa ja konepajatyössä.

Savonia ammattikorkeakoulu kouluttaa energiatekniikan

energiainsinöörejä sekä kone-, laite- ja automaatiosuunnittelijoita. Näiden alojen yritysten kasvua ja markkinoiden monipuolistumista tulee edistää. Varkaudessa rakennetaan energia-alan tutkimuslaboratoriota Savonian yhteyteen ja mukana toiminnassa ovat Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), UEF ja Navitas Kehitys Oy sekä yritykset. Leppävirralle rakennettava, jätteitä polttava ekovoimalaitos on myös teollisen mittaluokan tutkimusympäristö.

Puunjalostus ja biojalostus

Nykyinen vahva ala

M

ekaanisen puunjalostuksen ja sellun ja paperin liikevaihtotasot vaihtelevat vuosittain melko paljon suhdanteiden mukaan. Vuonna 2010 Pohjois-Savossa saha- ja puusepäntuotteiden liikevaihtotaso ylitti kemiallisen puunjalostuksen tason. Euroopassa tämä muutos tapahtui jo aikaisemmin. Vuonna 2012 sahatavaran, puutuotteiden ja puusepäntuotteiden liikevaihto oli Pohjois-Savossa 530 M€ ja sellun ja paperin 381 M€.

Mekaaninen puunjalostus on kyennyt löytämään uusia markkinoita ja kehittämään myös uusia tuotteita sekä nostamaan jalostusastetta. Sekä kemiallinen että mekaaninen puunjalostus voivat tarjota hyvän kasvualustan myös puupohjaiselle

15

POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN 2030

Puunjalostuksen ja biojalostuksen kehittämisen resurssit Pohjois-Savossa

16 biojalostukselle. Puuta Pohjois-Savon metsissä riittää, hakkuumahdollisuuksista ja puun uusista käyttömahdollisuuksista käytetään vain osa. Metsien kestävä kasvu huomioiden ainespuun hakkuita voidaan Pohjois-Savossa lisätä 38 % ja energiapuun korjuuta 163 %.

vuoden kuluttua. Yksi mahdollinen tapa edetä biojalostuksen kehittämisessä on käynnistää biojalostuksen kehittämishankkeita kannattavissa puuta jalostavissa yrityksissä, missä on tarjolla sopivaa raaka-ainetta ja kykyä kantaa taloudellisesti useiden vuosien mittaisia kehittämishankkeita.

Biojalostus tarkoittaa useita uusia mahdollisuuksia hyödyntää bioraaka-aineita, joista ehkä merkittävin on puu.

Pyrolyysillä voidaan tuottaa nopeassa korkean lämpötilan prosessissa energiaöljyä. Hitaassa ja säädetyssä alhaisen lämpötilan pyrolyysiprosessissa haetaan lukuisia puun molekyylejä. Niistä voidaan tehdä useita tuotteita, kuten pinnoitteita, lääkeaineita, torjunta-aineita ja myrkkyjä ja elintarvikkeiden lisäaineita. Pyrolyysissä saadaan samalla hiiltä, mitä voidaan käyttää sellaisenaan tai jalostaa esimerkiksi kaasuttamalla synteesikaasuksi. Kolmas pyrolyysin tuote on kaasu, mitä voidaan käyttää mm. lämmön tuotannossa. Yksi mahdollinen biojalostamo on sellutehdas, mikä voidaan muuttaa valmistamaan sellun sijaan myös muita tuotteita.

Itä-Suomen yliopiston (UEF) Kuopion toimipaikan eri fysiikan ja kemian tutkimusalat antavat hyvän perustan puuhun pohjautuvien molekyylien tuotantotekniikoiden kehittämiseen.

Mikrobiologia, toksikologia, lääkekemia ja farmasia sekä ravitsemustiede ovat hyödyllisiä tutkimusaloja, kun haetaan biojalostuksella tuotetuille molekyyleille sovellusaloja.

Biojalostuksen ja uusien biotuotteiden kehittäminen on vuosien mittainen, monitieteinen projekti. Ilmeisesti ensimmäisiä tuotteita (polttoaineet ja pinnoitteet) voidaan odottaa parin

Pohjois-Savon muilla tiedeyhteisöllä (THL, VTT, MTT, Metla ja Savonia) on annettavaa biojalostuksen kehittämiselle. Yhteistyötä on tarve tehdä myös muiden yliopistojen kanssa.

Elintarvikkeet

P

Nykyinen vahva ala

ohjois-Savo on Suomen vahvimpia maidontuotannon ja maito-osaamisen alueita. Maidontuotantoon ja -jalostukseen liittyvän osaamisen lisäksi maakunta on profiloitunut

Elintarviketeollisuuden kehittämisen resurssit Pohjois-Savossa

17 marja- ja erikoiskasvituotantoon, juomien valmistukseen ja melko uutena avauksena kalanjalostukseen. Pohjois-Savossa elintarvikeklusterin kehittämisestä tukee monipuolinen koulutus-, tutkimus- ja innovaatioverkosto.

Ammatilliset oppilaitokset tarjoat perustan vahvalle maatilayrittäjyydelle ja tuotantoprosessien kehittämiselle. Opetus- ja kehittämistoiminnassa korostetaan tuottavuuden nostamista myös panostamalla eläinten terveyteen ja hyvinvointiin. Savonia-AMK vastaa kokonaisvaltaisesti maitoalan kehittämisestä ja tarjoaa osaamista myös koko elintarvikeketjun kehittämiseen. Ympäristö- ja energiakysymykset ja niiden kokonaisvaltainen hallinta ovat nousseet uusiksi mahdollisuuksiksi. Edellä mainituissa asiakokonaisuuksissa verkostoituminen ja tiivis yhteistyö MTT:n, VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston (UEF) kanssa luo innovatiivisen toimintaympäristön.

Maidon valkuaisaineet, marjat, kasvikset ja kalat ovat terveellisen ravinnon lähteitä. Niiden terveysvaikutuksista hyödynnetään vasta osa ja ravitsemus-, elintarvike- ja lääketieteen tutkimuksella on vielä paljon annettavaa elintarvikkeiden kehittämiseen.

UEF:n vahvuudet elintarvikepuolella liittyvät ravitsemustieteeseen ja elintarvikekehitykseen. UEF:n roolia alan kehittämisessä tulee vahvistaa ja erityisesti tiivistää yhteistyötä yritysten kanssa. Tämä koskee myös muita tutkimuslaitoksia. Elintarviketuotannossa ja -jalostuksessa veden käyttö ja valumat vesistöihin ovat runsaita, mikä edellyttää eri tutkimuslaitosten (VTT, GTK, UEF, THL ja amk) vesiosaamisen ja -teknologioiden hyödyntämistä. Tulevaisuudessa kasvava merkitys elintarvikejalostuksen kilpailukyvyn nostosta tulee eri alojen välisistä teknologia- ja osaamisvirroista. Niiden avulla voidaan mm. tehostaa veden, energian ja ravinteiden käyttöä, parantaa prosessien mittausta ja ohjausta, lisätä terveysvaikutuksia ja ruokaturvallisuutta ja saada uusia ideoita tuotekehitykseen.

Seudullisilla kehittämisyhtiöillä on omat profiilinsa alueiden vahvojen elintarviketuotteiden ja jalostuksen kehittämisessä ja osaamisen vahvistamisessa. Ylä-Savossa vahvuus on maidontuotanto, Sisä-Savossa marjat ja Varkaudessa kalanjalostus.

POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN 2030

Terveysklusterin kehittämisen resurssit Pohjois-Savossa

18 Terveysklusteri

Uusi nouseva ala

L

ääketiede on Kuopion vahvimpia tieteenaloja, jolla on tunnistettu profiili. Kuopion lääketieteen kansainväliset kärkialat ovat keskushermostotaudit, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, syöpä sekä tuki- ja liikuntaelinten taudit. Alan teknologian vahvuuksia ovat kuvantaminen, ihmisen mittaaminen ja terveydenhuollon informaatioteknologia. Yritystoiminnassa kasvuala on ollut tutkimus- ja lääkekehityspalvelujen sekä lupaprosessien palvelujen myynti. Kuopio on vahva myös ravitsemuksen terveysvaikutusten arvioinnissa ja terveellisen ravitsemuksen ja elintarvikkeiden kehittämisessä.

Näillä aloilla hoitojen ja lääkkeiden sekä terveysvaikutteisten ja turvallisten elintarvikkeiden maailmanmarkkinat kasvavat nopeasti.

Lisäksi Kuopiossa tehdään merkittävää ympäristön terveysvaikutusten arviointi- ja torjuntatyötä. Ympäristöterveysongelmien havaitsemiseen ja torjumiseen tähtäävät laitteistot ja menetelmät on maailmanlaajuisesti kasvava ala.

Terveysklusterissa Kuopiossa on koko lääkealan tutkimus- ja

kehitysketju: lääketieteen ja farmasian perusopetus, hoitoteknologia, hoitotiede, biotieteet, geeniteknologia ja kemia, lääketutkimus, eläinkokeet, hoitokokeet yliopistollisessa sairaalassa, lääketuotanto myös biolääkkeiden vaatimissa puhdastiloissa sekä lääkevalvonnan ja lupien viranomaistoimet ja terveydenhuollon vaikuttavuuden tutkimus.

Terveysklusteri ja sen kehitysresursseja Kuopiossa kuvataan oheisessa kuviossa. Esitettyjen resurssien lisäksi osaamista haetaan lukuisista kotimaisista ja ulkomaisista tutkimusyhteyksistä ja -hankkeista.

Vesi ja ilma

Uusi nouseva ala

P

ohjois-Savossa, pääosin Kuopiossa, on monipuolinen, monitieteinen ja usean organisaation ja yritysten muodostama vesiosaamisen ja ilmaosaamisen keskittymä. Vesi- ja ilmaosaamisessa keskitytään prosessien riskienhallintaan, tehokkuuteen ja puhtauden kehittämiseen, ympäristöturvallisuuteen ja ihmiseen kohdistuviin terveysvaikutuksiin.

Ilmansuojelun kriittisimmät kohteet ovat nopeasti teollistuvat maat sekä kasvavan energiantuotannon ja liikenteen pääs-

Vesialan kehittämisen resurssit Pohjois-Savossa töjen hallinta. Vesiteknologian tarve kasvaa niin Suomessa kuin globaalisti. Teollisuudessa suljettu vesikierto tulee lisääntymään, mikä vaatii uusia vesiprosesseja. Ajankohtainen ongelma ovat kaivosvedet ja mineraalien jalostuksen vedet.

Teollisuuden tarpeiden lisäksi maailma on ajautumassa pulaan puhtaasta juomavedestä. Oheisessa kuviossa esitetään vesialan osaajat Kuopiossa.

Ilmaosaamisen kehittämisen resurssit Pohjois-Savossa

Vesialan perinteiset vahvuudet ovat vesihygieninen turvallisuus eli vesimikrobiologia (THL ja UEF), vesikemia (UEF), pohjavesi- ja kaivosvesiosaaminen (GTK) ja vedenpuhdistustekniikat ja sekä monitorointiosaaminen (Savonia). Puutteena vesialalla on edelleen vedenjakelun reaaliaikaisen mittauksen kehittymättömyys. Tähän haetaan Kuopiossa ratkaisuja uutta mittaus- ja analyysitekniikkaa kehittämällä sekä yhdis-

19

POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN 2030

telemällä teollisuudessa käytettäviä sovelluksia vesialan tarpeisiin. Kuopiolla on vahva osaamispohja yleisen vesiturvallisuuden parantamisessa.

MINTECin mineraalilaboratorio. Vesitutkimusta tekee näissä yksiköissä jo nyt yli 40 tutkijaa ja asiantuntijaa ja määrä on kasvussa.

Kuopion erityinen vesialan vahvuus on mineraalialan vesiosaaminen eli mineraalien louhinnan ja jalostuksen vesi- ja ympäristöriskien tutkimus sekä ymmärrys mineraalien liukenemisesta luonnonvesiin. Kaivosten ympäristöturvallisuus, prosessikierto ja vedenpuhdistusteknologiat ovat vesiteknologian kehittämisen ydinalueet.

Vastaavaa osaamiskeskittymää ei löydy muualta Suomesta ja se antaakin alueen toimijoille ainutlaatuiset mahdollisuudet kehittää uusia innovaatioita, uusia sovelluksia ja uutta yritystoimintaa vesialalle sekä kaivosturvallisuuteen. Osaamista on mahdollista soveltaa lisäksi muillekin vesi-intensiivisille teollisuuden aloille, kuten sellu- ja paperiteollisuuteen sekä kemianteollisuuteen.

Monitieteinen tiedeyhteisö tarjoaa uusia mahdollisuuksia sekä analyysi-, mittaus- että puhdistustekniikan kehittämiseen. Mittaamisessa, mallintamisessa, prosessien säädössä ja puhdistustekniikoissa on mahdollista päästä suuriin harppauksiin uusien menetelmien avulla. Lisäksi kemiantutkimuksen alalta (vesikemia ja farmasian tutkimuksen sivutuotteena syntyneet uudet vedenpuhdistuskemikaalit yms.) on löydettävissä uusia sovelluksia mm. raskasmetallien parempaan hallintaan teollisuudessa, erityisesti kaivosten vesipäästöissä.

20

Kuopiossa sijaitsevalla GTK:n Itä-Suomen yksiköllä on vastuu ympäristö- ja vesikysymyksistä GTK:ssa (kaivosympäristötutkimusryhmä), mitä yksikön alainen Outokummun MINTEK kaivos- ja mineraalilaboratorio tukee. Itä-Suomen yliopisto panostaa lisää vesialan biokemialliseen tutkimukseen ja yhdessä THL:n kanssa sillä on vahva pohja arvioida myös veteen liittyviä terveys- ja ympäristöriskejä. Lisäksi yliopistolla aloittaa vuoden 2014 alusta uusi vesiprofessuuri, jonka aihepiirinä on vesikemian tutkimus mm. kaivosteollisuudessa.

Yliopiston farmasian laitoksen tutkimuksesta on löydetty uusia avauksia kaivosvesien, erityisesti raskasmetallien puhdistukseen tehokkailla uusilla vedenpuhdistuskemikaaleilla. Yliopiston fysiikan laitoksen ja VTT:n uudet mittaus- ja mallintamismenetelmät, uudet kemikaalit sekä ammattikorkeakoulun puhdistustekniikat ja valmius pilotoida uusia innovaatioita tulevat parantamaan vesiteknologiaa kaivos- ja mineraalialalla, teollisuudessa sekä kunnallisissa vesi- ja jätevesilaitoksissa. Mittaus- ja säätöteknologiaa kehitetään myös yrityksissä kaupallisina tuotteina. Yksi mittaus- ja kuvantamistekniikan sovellusalue on vesi.

Vesitutkimuksessakin on useita laboratorioita, suurimpia ovat ammattikorkeakoulun, GTK:n ja THL:n puhtaan veden ja jäteveden laboratoriot sekä siirrettävät tutkimus- ja puhdistuskontit, THL:n ja ylipiston mikrobiologian, kemian ja farmasian laboratoriot, yritysten tutkimuspalvelulaboratoriot ja

Ilmatutkimuksessa on vesitutkimuksen ja -teknologian kaltainen monitieteinen toimintaympäristö Kuopiossa: Itä-Suomen yliopiston monet tieteenalat, Ilmatieteenlaitos, VTT, THL ja yritykset. Tutkimuksessa keskitytään energiantuotannon hiukkaspäästöihin, erityisalueena bioenergian ja uusien energialähteiden päästöt sekä energiantuotannossa syntyvien nanohiukkasten terveysvaikutusten tutkimukseen.

Ilman päästöjen terveysvaikutusten tutkimuksessa Kuopion tutkimusryhmä on Suomen vahvin ja vahva myös kansainvälisesti. THL:n sisäilmatutkimusryhmä on kosteusvaurioiden ja niiden terveysvaikutusten tutkimuksessa Suomen vahvin ja merkittävä myös kansainvälisesti.

Ilmatutkimuksen tieteellisesti vahvimmat alat ovat aerosoli- ja pienhiukkastutkimus, ympäristötoksikologia, aerosolifysiikka, ympäristöepidemiologia ja ympäristömikrobiologia. Ilmatutkimusta tekee Kuopiossa useita suurehkoja tutkimusryhmiä.

Tekesin rahoittamissa hankkeissa on mukana parikymmentä yritystä. Tärkeä osa tutkimusta on energian- ja lämmöntuotannon päästöjen sekä kosteusvauriorakennusten tutkimus sekä terveysvaikutusten arviointi. Tutkijat ovat mukana mm. polttoprosessinen kehittämisessä sekä ilmansuodatus- ja mikrobivaurioiden toteamistekniikoiden kehittämisessä.

21

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017

22

23

Maakuntaohjelma 2014–2017

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017

Pohjois-Savon kehittämisen painopisteet esitetään neljällä toimintalinjalla (TL)

Talouden uudistuminen

Työvoiman riittävyys ja osaaminen

• Metsäteollisuus, puun uusi käyttö ja biojalostus • Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla • Vahvistuva terveysklusteri • Elintarviketuotanto

24

• Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus • Kuopion alueen kasvu työvoiman saatavuuden veturina • Työurien pidentäminen • Maakuntaan muuton edistäminen

Läpileikkaavat teemat • Elinkeinoelämän kansainvälistyminen • Mittaustekniikan sovellukset ja kehitysympäristöt • Vesi- ja kaivosturvallisuuden kehittämisympäristö sekä ilmatutkimus

Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi • Elämäntavat ja kansansairausten ennaltaehkäisy • Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa • Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet

Toimiva ja taloudellinen palveluja kuntarakenne + saavutettavuus • Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne • Saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet • Liikennejärjestelmän toimivuus

TL1

Toimintalinja 1

Talouden uudistuminen Metsäteollisuus, biojalostus ja puun uusi käyttö Mekaaninen puunjalostus • Puurakentaminen, puutuotteiden käyttö ja markkinointi pilot-alueiden avulla • Kasvuyrittäjyys, uudet tuotteet, tuottavuus ja vienti • Puuenergian käytön lisääminen ja kustannustehokkuus • Puun saatavuus, harvennus ja energiapuu • Luonnonvarakeskus (mm. Metla) hyödyntäminen

P

uualalla kehitetään mekaanista puunjalostusta, biopolttoaineiden tutkimusta ja tuotantoa sekä biojalostusta sekä muuta puun uutta käyttöä. Puun uusien käyttömuotojen, kuten biojalostuksen, kehittäminen perustuu suurelta osin olemassa olevan teollisuuden kannattavan teollisuuden pääomiin ja sivutuotteiden raaka-aineisiin, mutta myös uutta yrittäjyyttä tarvitaan. Tuotannon uudistamiseen tarvitaan uusia pääomia.

Mekaanisen puunjalostuksen kehittämishaasteita ovat uusi kasvuyrittäjyys, uusien tuotteiden kehittäminen, tuottavuuden nosto (mm. kone- ja osaamisinvestoinnit, yrityskohtainen kehittäminen), tuotantomäärien lisääminen ja pääoman käytön tehostaminen, viennin lisääminen sekä puutuotetekniikan koulutusosaamisen nosto. Kehittämishaasteisiin vaikutetaan yrityskohtaisella investointi- ja kehittämisrahoituksella. Tuotteiden ja tuotannon laadun kokonaisvaltainen parantaminen on yritysten sisäinen kysymys. Rahoitus suunnataan pääosin yritysten kehittämishankkeisiin.

Puulle on löydettävissä uusia tuotemahdollisuuksia mm. rakentamisesta, puuelementeistä ja komposiiteista, sahateollisuudesta ja energiajakeista. Puun ekologisuus raaka-aineena tulee hyödyntää. Puuta on mahdollista käsitellä puusta saa-

duilla uusilla biotuotteilla entistä kestävämmäksi ja helppohoitoisemmaksi. Oppilaitokset ja tiedeyhteisöt osallistuvat teknologian kehittämiseen. Kuopio suunnittelee puukerrostalokorttelia uudelle Savilahden tiedeyritys-asuinalueelle. Pienpuutalojen pilot-alueita voi tulla muitakin.

Sahojen toiminnassa yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon (CHP) merkitys kasvaa osana Suomen bioenergiaohjelmaa. Puun jalostuksen sivutuotteille voi löytyä energian ohella muitakin uusia käyttökohteita.

Metsätalouden kannattavuuden edellytyksenä on metsänhoidon oikea-aikaisuus ja liiketaloudellisen ajattelun ymmärtäminen. Metsänhoito monipuolistuu, luonnonmukaisuus ja energiapuun rooli lisääntyy. Nuoren puuston ensiharvennusta (25-30 -vuotiaat puut) on tarve lisätä pelkästään metsän kasvun turvaamiseksi, samalla saadaan merkittävästi lisää energiapuuta ja myöhemmin parantuneen metsänkasvun ansiosta lisää tukkeja.

Sahapuun vakaa saatavuus on varmistettava osapuolten yhteistyönä. Metsänomistajien, metsäkeskuksen, metsänhoitoyhdistysten ja puuta ostavien yritysten on yhdessä varmistettava puumarkkinoiden toiminta sekä tehtävä markkinoiden toimivuutta parantavia esityksiä niin veropolitiikkaan kuin kilpailun edistämiseen liittyen.

Metlan Suonenjoen yksikön osaamisalat ovat metsänuudistamisen biologia ja teknologia sekä metsänhoidon teknologia ja logistiikka. Suonenjoen tutkimusasema kehittää mm. uutta puun biojalostus- ja energiakäyttöä tukevaa metsänhoitoa. Metla tuottaa valtakunnallisesti maakuntatason tietoa metsävaroista.

Metsäkeskus tuottaa tietoa maakunnan yksityismetsien hoitotarpeista ja hakkuumahdollisuuksista metsänomistajille ja metsäalan toimijoille, kasvavassa määrin sähköisten palvelujen kautta. Metsävaratieto parantaa puuraaka-aineen saatavuutta.

25

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017

Pohjois-Savossa ainespuuta on hakattu vuosina 2007–2011 keskimäärin 4,8 milj m3, kestävästi on hakattavissa 1,8 milj m3 enemmän (+ 38 %). Energiapuuta on samaan aikaan käytetty 0,8 milj m3 vuodessa, kestävästi olisi käytettävissä 1,3 milj m3 enemmän (+ 163 %). Metsiin kertynyt hakkuu- ja harvennusreservi huomioiden voitaisiin Metsäkeskuksen mukaan metsäenergian käyttö Pohjois-Savossa moninkertaistaa (ja metsähakkeen käyttö jopa kymmenkertaistaa). Myös puuta jalostavilla tehtailla on käytettävissä tuotannossa syntyviä sivuvirtoja.

Mahdollisuuksia bioenergian käytön lisäämiseen ainakin puuraaka-aineen riittävyyden näkökulmasta on runsaasti.

Bioenergian ohella kasvaa hajautettu aluelämpö- ja kylmätekniikka. Molemmissa voidaan hyödyntää maalämpöä ja maakylmää.

26

Metsäenergian käytön lisääminen työllistää korjuu- ja kuljetusyrityksiä ja vähentää tuontienergian tarvetta. Puuenergian kustannustehokkuutta ja saatavuutta lisätään kehittämällä energiapuun korjuuketjuja yhdessä harvennuksen kanssa, halpaa kuivausta, puukuormien energiamäärää ja urakoitsijoiden yhteenliittymiä, myös erillään selluteollisuudesta.

Puu-energian tärkeimmät lähteet ovat ensimmäiset harvennushakkuut, päätehakkuut, sahojen sivutuotteet ja kemiallisen metsäteollisuuden sivuvirrat.

Savon koulutuskuntayhtymälle tulee myöntää metsäkoneen kuljettajan tutkinnonanto-oikeus, joka sisältyy kuntayhtymän koulutuksen järjestämislupaan. Koulutusta annetaan Toivalan kampuksella.

Puusta voidaan erottaa suuri määrä erilaisia molekyylejä, joista osa on erittäin vaikeaa ja kallista tuottaa synteettisellä kemialla. Puun molekyyleille on löydettävissä käyttökohteita energian lisäksi esimerkiksi pinnoituksesta, torjunta-aineista, elintarvikkeiden lisäaineista, lääkeaineista ja vedenpuhdistuksesta. Biojalostuksessa tarvitaan monitieteistä osaamista. Kuopion tiedeyhteisöt tarjoavat monipuolisen osaamisen biojalostuksen kehittämiseen. Eri pyrolyysitekniikoilla ja kaasutuksella tuotettuja yhdisteitä erotellaan ja niiden ominaisuuksia määritellään suhteessa asetettuihin tarpeisiin (karakterisointi). Erilaisissa käyttötarpeissa toivottujen molekyylien löytyminen ja ominaisuuksien tutkiminen sekä erityisesti käytön hyväksyttävyyden saaminen vie eripituisia aikoja. Pisimmät ajat tarvitaan elintarvikkeissa ja lääkeaineissa.

Maatilojen lietteiden ja muiden jätteiden käyttö biokaasuksi, lämmöksi ja sähköksi on yksi erityiskysymys, millä yritetään ratkaista maatalouden ympäristön kuormitusta. Biokaasua tutkitaan mm. Savoniassa yhteistyössä MTT:n Maaningan yksikön biokaasulaitoksen kanssa.

Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla Uudet teknologiset ja tuotannolliset menetelmät • Tuottavuuden, innovatiivisuuden ja laadun nosto = vastavirtastrategia ja usko menestymiseen • Metalliteollisuuden osaamiskeskittymä: automaatio, hitsaus, koneistus, pinnoitus, digitaalinen valmistus, tuote- ja asiakastieto, tuotantoverkoston hallinta • Uudet tuotteet ja tuotekehityksen nopeuttaminen • Materiaalitehokkuus ja energiatehokkaat innovaatiot • Palveluliiketoiminnan yrityskohtainen kehittäminen: tuotteistaminen, moniosaajat sekä tehdasta ja huoltoa palveleva yritysyhteistyö

Suomessa metsäpolitiikka on pidettävä kansallisena politiikan alana eikä annettava siinä päätäntävaltaa ylikansallisille toimielimille.

Biojalostus • Biopolttoainetuotannon lisääminen • Uudet biotuotteet ja bioöljyn jatkojalostus (pinnoitteet, lisäaineet elintarvikkeisiin, lääkeaihiot, biomateriaalit, torjunta-aineet jne.)

• Biojalostuksen t&k:n markkinalähtöinen lisääminen • Maatilojen biokaasu- ja muu energiayrittäjyys laitoskeskittymillä

K

oneteollisuuden kansainvälisessä kilpailukyvyssä ratkaisevia tekijöitä ovat tuottavuus ja sen jatkuva korottaminen, jatkuva tuoteinnovointi sekä asiakkaiden tarpeita vastaava palveluliiketoiminta. Hyvä tuottavuus voi ratkaista sen, kuinka paljon teknologiateollisuutta Suomessa jatkossa on ja

osaltaan myös sen, pärjätäänkö niukkenevalla työvoimalla.

Tähän kärkiyritykset uskovat ja kutsuvat tätä strategiaa vastavirtastrategiaksi.

Alan teknisten asiantuntijoiden ja yritysten näkemysten mukaan tuottavuutta voidaan huomattavasti korottaa kehittämällä ja ottamalla käyttöön uutta tietotekniikkaa ja siihen liitettyä valmistustekniikkaa. Nopea ja kustannustehokas tuoteinnovointi parantaa samalla valmistettavuutta ja tuotantoprosesseja, mitkä yhdessä nopeuttavat uusien tuotteiden kannattavuuden saavuttamista.

Teknologiateollisuuden tuottavuutta nostavien välineiden kehittämiseen rakennetaan vahva osaamiskeskittymä. Ydinalat ovat 1) teknologiateollisuuden kehittämisen koordinointi, 2) hitsausautomaatio, 3) pintakäsittely, 4) digitaalinen tuotanto, automaatio, 5) toimitusverkon hallinta ja hajautettu T&K&I, 6) massaräätälöinti, 7) erp, 8) lean ja muut toiminnanohjausmenetelmät, 9) palveluliiketoiminnan ja elinkaarihallinnan kehittäminen.

Uusia digitaalisia, teknisiä ja organisatorisia työkaluja kehitetään osaamiskeskittymän ja alan tuotantoverkostojen kärkiyritysten ja niiden tuotantoverkostojen tarpeisiin. Uudet työvälineet otetaan käyttöön kärkiyritysten lisäksi niiden tuotanto- ja palveluverkoissa. Ammattikorkeakoulu vastaa tutkimusverkoston koordinoinnista ja yhteisten tavoitteiden asettamisesta. Nopea tuotekehitys ja samanaikainen tuotantoprosessin kehittäminen (ns. time to profit) on keskeinen valmistavan teollisuuden kilpailutekijä.

Palveluliiketoiminnan perusta on hyvä tuotetieto ja asiakastieto, niiden varaan voidaan rakentaa globaalisti toimivat jälkimarkkinapalvelut. Palveluita kehitetään yritys- ja tuotekohtaisesti tuotebrändin omistajan vetämänä. Alihankkijoiden rooli on palvella tehokkaasti kärkiyritystä ja sen palveluketjua.

Julkisten toimijoiden rooliksi on tunnistettu ainakin vaativaan palveluun soveltuvien moniosaajien kouluttaminen tai kouluttamisessa mukana oleminen sekä valmistavaa tehdasta ja sen huoltoa tukevan yritysyhteistyön kehittäminen.

Kehittämistyössä tähdätään tuottavuuden lisäksi ympäristöystävälliseen valmistukseen ja tuotteiden korkeaan laatuun sekä tuotantoprosessien että valmistettavien koneiden ja laitteiden energiankulutuksen vähentämiseen ja hybridi-ratkaisuihin. Energiatehokkuuden merkitys kilpailutekijänä kasvaa.

Sensoritekniikkaa hyödynnetään mm. liikkuvissa koneissa.

Osaamiskeskittymän ydin on Savonia-ammattikorkeakoulus-

sa, joka verkottuu yritysten, yliopistojen ja muiden korkeatasoisten osaajien kanssa. Yritysten tarpeisiin luodaan yliopistojen, ammattikorkeakoulun ja ammatillisen toisen asteen yhteinen tutkimusohjelma. Se painottuu materiaali- ja pinnoitustekniikkaan, digitaaliseen koneenrakennukseen ja painelaitteisiin. Laatu- ja innovaatiojohtamista kehitetään osana insinööriopintoja ja taloustieteen perusopetusta. Ammatilliset oppilaitokset osallistuvat käytännön kehittämishankkeisiin ja yliopistot erityisesti tutkimukseen ja teknologian siirtoon. Savonia ja ammatilliset oppilaitokset suunnittelevat opetus- ja kehitystyön ja konekannan kokoamista toiminnallisesti yhteen, tavoitetta kutsutaan koulutuskonepajaksi.

Yksi viime vuosien harvoista kasvuyrityshankkeista on litium-ioni-akkutehdas Varkaudessa. Se on osa sähkö- ja bioenergian kehittämisen kokonaisuutta. Akkutehdas on tätä kirjoitettaessa vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa. Akkuteknologialle on haettava uusia sovelluskohteita ja kysynnän mukaan kehitettävä sähköverkkojen ohjattavuutta ja hajautettua energiantuotantoa.

Energiateknologia • • • • •

Projektiosaaminen ja painelaiteteknologia Pk-yritysten kasvu markkinointia vahvistamalla Aluelämpö- ja aluekylmätekniikka Uusiutuva energia ja jätteenpoltto Amk:n energiatekniikan koulutusohjelma ja T&K-kehitysympäristö yhdessä LUTin ja UEF:n kanssa

Energiateknologian kärkiyritysten osaamisaloja ovat kattilaja laitossuunnittelu, paineenalaiset laitteet, laitosautomaatio, projektitoimitukset ja erilaisten polttoaineiden soveltuvuus sekä korroosion kestävyys. Monet koneteollisuuden kehittämistoimet ovat sovellettavissa myös energiateknologiassa.

Teknologiaosaaminen ohjelmisto-, elektroniikka- ja automaatioyrityksissä ja konepajajoissa on vahvaa. Pk-yritysten kasvua ja markkinointia on erityisesti tarve vahvistaa tuotteistuksen, kaupallistamisen ja markkinoinnin avulla.

Ammattikorkeakoulun Varkauden toimipaikassa on vuodesta 2010 alkaen koulutettu energiatekniikan insinöörejä. Yritykset tarvitsevat jatkuvasti uusia energiainsinöörejä sekä kone- ja tuotantotekniikan ja sähkötekniikan insinöörejä, jotta alue säilyy yrityksille vetovoimaisena sijaintipaikkana. Energia-,

27

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017

kone- ja ympäristötekniikan koulutuksen ja kehittämisen välistä vuorovaikutusta tiivistetään.

Varkauden energiatekniikan koulutusalan vetovoima ei ole riittävä. Vetovoimaa lisätään markkinoinnin ja yritysyhteistyön lisäksi energia-alan kehitys- ja tutkimuslaboratorion kehittämisellä yhdessä UEF:n, LUTin ja Navitaksen kanssa. Laboratorio mm. testaa jätteenpolton, pyrolyysiöljyn ja korroosion torjunnan vaihtoehtoja ja tekee kehitysprojekteja pk-yritysten kanssa. Laboratoriota on tuettu rakennemuutosrahoituksella.

Varkauden ja Leppävirran rajan lähelle rakennettava jätettä polttava energialaitos tulee toimimaan myös jäte-energian käytön tutkimusympäristönä.

Suomen tavoitteena on lisätä uusiutuvan bioenergian käyttöä. Pohjois-Savossa uusiutuvan energian osuus on nyt 38 %, mutta koko Itä-Suomessa se on 56 %. Esimerkiksi Keski-Suomessa metsähaketta käytettiin vuonna 2012 lämpölaitoksissa 1.000.000 m3 vuodessa ja Pohjois-Savossa 440.000 m3. Koko maassa metsän vuotuisesta kestävästä hakkuumahdollisuudesta hyödynnetään vain 74 % (kasvu vielä suurempi) ja erityisesti vajausta on metsän kasvulle tärkeiden ensiharvennusten määrässä ja niistä saatavan puuenergian käytössä.

28

Sovellukset yritys-oppilaitosverkoissa • Yritysverkostojen ja tuotantojärjestelmien kehittäminen • Oppilaitosten, korkeakoulujen, kehitysyhtiöiden ja yritysten kehitysympäristö sekä koulutuskonepajat • Digitaalisten verkostotyökalujen hyödyntäminen

Tuottavuuden nostamisen ensimmäinen vaihe on ottaa käyttöön teollisuuden kärkiyritysten vetämänä edellä kuvattuja työkaluja. Tuottavuus nousee uudelle tasolle, kun nämä uudet työkalut otetaan käyttöön koko tuotanto- ja palveluverkoissa.

Tuotantoverkostoon sovellettuna koko verkoston tuote- ja tuotantosuunnittelun, tuotannon ja palvelun tehokkuus ja tuottavuus kasvavat oleellisesti. Tämä vähentää ulkomaisen halpakilpailun kielteisiä vaikutuksia myös alihankinnassa.

Yritysverkostojen kehittämisessä painotetaan digitaalisten tuoteprosessien ja tuotannon tietojärjestelmien kehittämistä amk:n vetämänä ja yhteistyössä yliopiston sekä ammatillisen II-asteen kanssa. Matalan byrokratian verkostoja edistetään päähankkijoiden vetämänä.

Tuotannon simulointipalvelujen oppimisympäristöjä kehitetään amk:ssa. Liiketalouden ja tekniikan yhteistyötä tiivistetään. Teknologiateollisuuden kehittämisen osaamisverkostoa kuvattiin aiemmin innovaatiokärkien esittelyn yhteydessä.

Vahvistuva terveysklusteri Lääkekehitys • • • • •

Palveluliiketoiminnan kehittäminen T&K-ympäristöjen vahvistaminen Hoitoteknologian ja lääkkeiden kehitys Elintarvikealan sovellukset Bio-osaamisen uudet mahdollisuudet

I

tä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen ympärille on muodostunut merkittävä lääkealan ja terveyden osaamiskeskittymä. Itä-Suomen yliopisto on Kuopiossa profiloitunut terveys- ja luonnontieteisiin. Lääketutkimuksella on pitkät perinteet, molekyylilääketiede, biotekniikka ja lääketutkimus muodostavat vahvan monitieteisen tutkimuskeskittymän yliopistossa. Tiedeyhteisö kattaa koko lääkekehityskaaren: uusien lääkeaineiden kehittämisen, synteesin, formuloinnin, kliiniset kokeet, toksisuuskokeet, laadunvarmistuksen ja lääkehoidon vaikuttavuuden arvioinnin.

Viime vuosina on nopeimmin kasvanut lääketutkimuksen, lääkekehityksen, väestökokeiden, lääkelupien ym. palvelututkimus ja asiantuntijapalvelut. Kuopion lääkekehityksen erikoistumisala on biolääkkeet. Perimän ohella lääkkeiden yhteisvaikutukset ja potilaiden ikä vaikuttavat lääkkeiden vaikutuksiin yksilötasolla ja antavat samalla mahdollisuuksia aikaisempaa paremmin eri potilasryhmissä toimivien lääkkeiden kehittämiseen. Iäkkäiden lääkehoidon optimointiin keskitytään Geriatrisen lääkehoidon keskuksessa (Gerho).

Lääkealan kehittämisen painoalueet ovat 1) lääkekehitys, erityisesti neurologia (muisti ja keskushermosto), sydäntaudit, syöpätaudit ja diabetes – odotukset kohdistuvat varsinkin geenihoitolääkkeisiin, 2) biolääkkeet ja geeniperimän perusteella personoitu lääkehoito, 3) bio-osaamisen ja biojalostuksen uudet mahdollisuudet sekä lääketieteen osaamisen soveltaminen elintarvikekehitykseen, 4) tutkimuspuitteiden vahvistaminen, 5) yritystoiminnan kehittäminen tutkimuksessa, palveluliiketoiminnassa ja lääkevalmistuksessa.

Kuopiossa toimii useita lääkealan organisaatiota. Valtakunnallisen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean perustamisen myötä toiminta kattaa myös kaikki lääkevalvonnan osa-alueet, mukaan lukien lääkehoidon vaikuttavuuden arvioinnin.

Monipuolista lääkealan toimintaympäristöä ml. viranomaistoiminnot käytetään hyväksi lääkealan volyymin lisäämisessä.

Viranomaisvalvontaa ja -yhteistyötä käytetään mm. lääketurvallisuuden ja lääkkeiden vaikuttavuuden kehittämisessä.

KYS:ssa ja yliopistossa tehdään vuosittain kymmeniä lääketutkimuksia faasi 1-3. kokeissa sekä suomalaisten että ulkomaisten lääkeyritysten (Eurooppa ja USA) ja tutkimusryhmien kanssa. Yksi kasvava mahdollisuus on yhteistyö ja tutkimuspalvelujen myynti tukemaan venäläistä lääkekehitystä, lääkehuoltoa ja lääkkeiden valmistusta.

Lääkekehitykseen sisältyy omat riskinsä, tuotekehitys vaatii aikaa ja pääomia. Kuopio on jo osoittanut olevansa vetovoimainen lääkekehityksen yritystoiminnan alue. Kuitenkin Kuopiota voitaisiin alan yritysten mielestä markkinoida nykyistä tehokkaammin lääkekehityksen sijaintipaikkana.

Tavoitteena on kehittää edelleen lääkevalmistuksen palveluliiketoimintaa, prosesseja sekä analytiikkaa. Lääkekehityksen yritystoiminnan tutkimus- ja toimintapuitteita vahvistetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Yrityksiä, tutkimusryhmiä ja yliopistosairaalaa tuetaan pääomahuollossa ja kehitysympäristön varustamisessa.

Lääkevalmistus • Palveluliiketoiminnan kehittäminen

Tutkimuksen ja julkisen lääkealan kehityksen lisäksi Kuopion alueella on n. 30 lääke- ja bioalan yritystä, joissa on yhteensä vajaa 400 työntekijää. Lääketieteellisessä teknologiassa, ohjelmistotekniikassa ja mittaustekniikassa yritystoiminta on varsinaista lääkekehitystä suurempaa.

Kuopio on terveydenhuollon ohjelmistojen ja tietojärjestelmien vahva keskittymä. Kuvantamistekniikat ja ihmisten mittaustekniikat ja niihin perustuva yritystoiminta ovat uusia kasvualoja. Näiden alojen teknologiat ovat suurelta osin geneerisiä eli niitä voidaan soveltaa lääketieteen lisäksi monilla muilla asiakasaloilla. Vastaavasti lääkevalmistuksen proses-

sien tehostamiseen tuodaan tekniikkaa muiden tuotantoprosessien aloilta.

Yliopistollinen sairaala on merkittävä innovaatioiden ja teknologian siirron mahdollisuus yhdessä yliopiston, tutkimussuuntautuneiden yritysten ja muun tiedeyhteisön kanssa. Osa teknologiayrityksistä tarvitsee yliopistosairaalaa ja muita terveysteknologian käyttäjiä kumppaniksi tai ensimmäiseksi asiakkaaksi kehittämishankkeilleen. Sairaaloiden mahdollisuudet osallistua kehitystyöhön ovat tiukentuneen julkisen talouden aikana heikentyneet. Osa yrityksistä tekee kehittämistyötä suoraan vapaasti kilpailtujen ja ulkomaisten asiakkaiden projekteissa.

Viranomaisvalvonta ja yhteistyö • Lääketurvallisuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen • KYSin hyödyntäminen T&K:ssa

Ravitsemusosaaminen ja ravitsemuksen terveysvaikutusten tutkimus on yksi Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen vahvuusaloja. Alan tutkimus ja palveluliiketoiminta on jatkuvasti kasvanut myös alan yrityksissä. Ihmisten ravitsemuksen parantaminen ja henkilökohtainen ravitsemuksen suunnittelu ovat tärkeitä osia ihmisten terveyden yleistä kohentamista.

Ravitsemustieto sekä elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden terveysvaikutusten tutkimus ovat kansanterveyden lisäksi kasvava mahdollisuus elintarvikejalostukselle.

Biojalostus tarjoaa kiinnostavia mahdollisuuksia perinteiselle lääketieteelliselle osaamiselle ja uusille sovelluksille mm. elintarvikkeiden kehittämisessä. Sovellusmahdollisuuksia on mm. uusiin puuperäisten aineiden lääkekäytössä, elintarvikkeiden lisäaineina ja elintarvikkeiden älykkäissä ja säilyttävissä pakkauksissa.

29

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017

Elintarviketuotanto Maitotalous ja kehittäminen • Tuotantoinvestoinnit, yritysverkostot • Liiketalous-, ympäristö- ja energiaosaaminen tiloilla • Osaamisen kehittäjäverkosto

P

ohjois-Savosta kehitetään Suomen vahvin maitotalousalue tuotantoa ja prosesseja uudistamalla sekä investointeja ja kehittämisosaamista lisäämällä. Maidontuotannon, jalostuksen ja maitotalouden osaamisen kehittämisen ydinalue on Ylä-Savo. Maidontuotanto tukee myös lihantuotantoa.

Maitotilojen tilakoko kasvaa nopeasti investointien ja tuottavuusvaateiden myötä. Ympäristövaatimusten ratkaisu, mm. lietteen järkevä käsittely, tilaenergian tarjoamat mahdollisuudet ja suurten eläinmäärien terveydestä huolehtiminen tuovat uusia haasteita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä vaatii uudistuvaa osaamista maitotalouden kehittämisessä.

30

Osaavin maitotalouden kehittämisen vetäjä on Savonia-ammattikorkeakoulun luonnonvara-ala Iisalmessa yhdessä Ylä-Savon ammattiopiston, Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston, MTT:n ja Työtehoseuran sekä elinkeinojen kehittämisyhtiöiden kanssa. Oppilaitos hallitsee myös ympäristö- ja energia-alojen osaamisen. Savonian Iisalmen toimipisteen säilyminen Pohjois-Savon, keskisen Suomen ja Itä-Suomen maitotalouden kehittäjänä on erittäin tärkeää.

Maidontuotannon tason säilyttäminen nykyisessä 310 miljoonassa litrassa edellyttää jatkuvia investointeja. Maaseutuohjelmassa tavoitteena on nostaa vuosituotanto 340 miljoonaan litraan, mikä vaatii tilainvestointien lisäämistä.

Maitotalouden kehittämiskohteita ovat 1) maitotilojen tuotantoprosessien hallinta ja kustannustehokkuus tilakoon kasvaessa, 2) maitoketjun uudet, energiatehokkuutta ja ympäristöä huomioivat teknologiat, maitotilojen energia- ja ympäristöratkaisut, ict, teknologian siirto tiloille, 3) elintarvikejalostuksen kehittäminen, 4) tuottajien hyvinvointi, työvoiman saatavuus, ja eettinen toiminta, 5) eläinterveyden ja eläinten hyvinvoinnin lisääminen, 6) kärkiosaamisen ja teknologian siirtäminen ja soveltaminen kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Maidossa, varsinkin maidon proteiineissa, on paljon hyödyntämättömiä terveellisiä ominaisuuksia. Elintarvikealan yritykset tarvitsevat eri alojen tutkijoilta ja tutkimuspalveluyrityksiltä apua tuotekehitykseen. Ongelma on sovittaa yhteen yritysten tarve saada nopeasti markkinoille yltäviä tuotteita tutkimuksen rajallisten resurssien määrittämiin aikatauluihin. Hyödyllisiä tutkimusaloja ovat mm. ravitsemustiede, lääketiede, terveystiede ja kemia.

Elintarviketeollisuuden tehokkuutta ja ruokaturvallisuutta voidaan lisätä teknologian siirrolla muilta toimialoilta. Esimerkkejä ovat jätteiden ja sivuvirtojen käyttö energiana, vedenpuhdistuksen ja kierron tehostaminen, online mittauksen kehittäminen, tuotantoprosessien mittaus ja mallinnus, pakkausmateriaalien kehittäminen ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden osien hyödyntäminen.

Elintarvikejalostusosaaminen ja yritysten kasvu • Maito, marjat, kala ja bioaktiiviset tuotteet • Terveysvaikutukset ja ravitsemus, ruokaturvallisuus • Liiketoiminnan ja tuotantoprosessin kehittäminen, kuluttajalähtöisyys, yrittäjyys • Lähiruokamarkkina, luonnontuotteet ja erikoiskasvit

Pohjois-Savossa on kasvanut ilman yhteistä kehittämisstrategiaa terveyttä tukevan ravitsemuksen raaka-aineiden tuotanto. Tärkeimmät maatalouden tuotteet ovat maito ja marjat.

Viljellyistä mansikoista maakunnan osuus on ollut noin kolmasosa, myös herukasta merkittävä osa. Sipulin, vihannesten ja kalan tuotanto on kasvussa. Raaka-aineiden puolesta terveyttä edistävien ja bioaktiivisten elintarvikkeiden kehittämiselle ja lähiruualle on Pohjois-Savossa hyvät edellytykset.

Uusi ravitsemustutkimus korostaa pohjoismaisen perusravinnon (marjat, juurekset, ruis, kaura, kala, maidon proteiinit ja bakteerit sekä puhtaat raaka-aineet) terveyttä ylläpitävää vaikutusta. Ravitsemustutkimuksella on hyödyllistä tietoa elintarvikkeiden tuotekehitykselle. Terveellisissä raaka-aineissa on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Vaikeasti hyväksyttävää terveysväittämää voidaan välttää esimerkiksi hyödyntämällä aikaisemmin hyväksyttyjä terveysväittämiä tai yleisesti tiedossa olevaa terveellistä ominaisuutta ja hyvää tuotteen makua.

Lääketieteen ja ravitsemustieteen avulla on mahdollista myös

määritellä eri-ikäisille tai sairaustyyppien mukaan terveellinen ruokavalio yksilötasolla. Tulevaisuudessa tämä on mahdollista tehdä myös ihmisten geneettisen perimän pohjalta.

Luonnonvara-alan sisällä on uusia mahdollisuuksia synergiaan. Tällaisia ovat esimerkiksi kalantuotannon hukkaravinteiden käyttö kasvinviljelyssä, vedenpuhdistuksen ja energian talteen oton tehostaminen elintarviketeollisuudessa, puun pyrolyysituotteiden käyttö säilyvyyttä edistävissä pakkauksissa, torjunta-aineina ja myöhemmin myös elintarvikkeiden lisäaineina, uusien ilmaston muutosta kestävien jalosteiden kehittäminen. Lääketieteessä käytettyä molekyylien mallinnusta voitaisiin käyttää myös elintarvikkeiden tuotekehityksessä.

Teknologiayrityksiltä voidaan omaksua tuotantoprosessien mallinnusta, tehostamista, mittausta, säätöä ja energian käytön tehostamista.

Ihmiset tekevät elintarvikevalintoja hinnan ja tiedon lisäksi tunteiden perusteella. Kuluttajien käyttäytymisen tutkimusta voidaan tehostaa ihmisten tiedostamattomien reaktioiden mittauksella ns. neurosensing laboratoriossa. Näitä tuloksia voidaan hyödyntää myös elintarvikkeiden viennissä. Elintarvikeyritykset hyötyvät liiketoiminnan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä: tuotantoprosessin, investointien, työhyvin-voinnin, arvoketjun, markkinoinnin ja kansainvälistymisen parantamisesta.

Teurastamon lopetus Kuopiossa on viime vuosien suurin elintarvikealan menetys maakunnassa. Suurin puute on nautateurastuksesta. Suurten teurastamojen etäisyys on ongelma ainakin osalle maitotiloja ja erikoistuneille lihan-tuottajille.

Naudat kuljetetaan pääasiassa Outokumpuun, Jyväskylään ja Nurmoon.

Lihanjalostajien ja lihankasvattajien lihalogistiikkaa on tarve kehittää. Pienteurastamoiden perustamista tulee helpottaa mm. lainsäädäntöä ja lupakäytäntöjä keventämällä.

Laajasti sovellettava teknologia ja osaaminen

M

ittaus- ja sensoritekniikka on väline, millä lisätään prosessiteollisuuden tuottavuutta ja ohjattavuutta.

Mittaus- ja sensoritekniikan soveltamista laajennetaan uusille hyödyntämisaloille teknologiateollisuuteen, ympäristötekniikkaan, elintarviketuotantoon, vesihuoltoon, hyvinvointiin ja lääkekehitykseen.

Mittaamista, mallintamista ja laskennallisia menetelmiä kehitetään yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja VTT:llä.

Korkeaan osaamiseen perustuvien teknologioiden ja liiketoimintamallien kehittämisessä hyödynnetään mittaamista ja laskennallista osaamista kuten kuvankäsittelyä ja prosessiohjausta (mm. simulaattorit), konenäköä, hahmontunnistusta, älykkäitä järjestelmiä, virtauslaskentaa ja mallintamista (mm. energiansäästö).

VTT:n, ammattikorkeakoulun sekä yliopiston Kuopion kampuksen fysiikan kehittämistoiminnassa ja soveltavassa tutkimuksessa tarvittavia kehitysympäristöjä varustetaan ja vahvistetaan. Fysiikassa painotus on lääketieteellisessä, laskennallisessa ja ilmastofysiikassa. Fysiikan kehittyneen käänteislaskennan ja kuvantamisen osaamisen pohjalle Kuopioon on perustettu muutamia spin-off yrityksiä, jotka ovat vetäneet tänne mm. Outotecin kehitystoimintoja.

Vesi- ja kaivosturvallisuuden kehittämisympäristö sekä ilmatutkimus • Veden puhdistusteknologia, monitorointimenetelmät, prosessien mallintaminen ja prosessivedet, uudet kemikaalisovellukset • Energiantuotannon hiukkaset ja terveysvaikutukset, bioenergian päästöt, nanohiukkaset • UEF, GTK, VTT, amk, THL, Ilmatieteen laitos ja veturiyritykset

Pohjois-Savoon on kehittynyt monipuolinen vesialan tutkimus- ja analyysiosaaminen, mikä on monipuolistumassa mittaukseen perustuvaan prosessien säätöön ja puhdistusteknologiaan.

Mittaustekniikan sovellukset ja kehitysympäristöt • Erityisesti hyvinvointi-, ympäristö-, lääke- ja elintarviketeknologiaan sekä energian monipolttoon, konenäkö, anturointi, älykkäät koneet • EMC-laboratorio, mittaustekniikka, 3D, materiaalitutkimus

Vesitutkimusta ja -tekniikkaa kehitetään yliopistossa, Savonia amk:ssa, GTK:ssa ja THL:ssa. Yhdessä yritysten kanssa ne vahvistavat prosessivesien tutkimusta, mallinnusta ja puhdistustekniikkaa. Kuopioon rakennetaan yksi Suomen vahvimmista vesiteknologian keskittymistä.

31

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017

GTK:n Itä-Suomen toimipaikalla Kuopiossa on GTK:n sisäisessä työnjaossa ympäristö- ja vesiosaamisen vastuu. Kuopion yksikkö on erikoistunut pohjavesiin, kaivosten prosessivesiin sekä mineraalien ja luonnonvesien vuorovaikutukseen. Savonialla ja yliopistolla on yhteinen vesilaboratorio, mikä on myös muiden tutkijoiden käytettävissä. Savonian erikoistumisalat ovat puhdas- ja jätevesitekniikka, veden puhdistus ja monitorointi. Yliopisto on erikoistunut vesihygieniaan, vesikemiaan ja vesibiologiaan. Se vahvistaa omaa vesitutkimustaan.

Yliopiston monitieteisyys, mm. lääkekemia ja farmasia, tarjoavat uusia mahdollisuuksia vaikeiden vesien (esim. uraani) puhdistukseen. Fysiikka ja sen laskenta- ja kuvantamismenetelmät ja VTT:n mittausmenetelmät tarjoavat ajan mittaan ratkaisuja reaaliaikaisen veden mittaus- ja ohjausmenetelmien puutteeseen.

Edellä kuvattujen organisaatioiden yrityksiä palvelevaa vesitutkimusta ja sen tarvitsemaa tutkimuspuitteita tulee jatkossakin kehittää.

Elinkeinoelämän kansainvälistyminen

32

• Ulkomaiset investoinnit maakuntaan • Pääomarahoitus

Kansainvälistyminen ja sen lisääntyminen nähdään läpileikkaavana teemana koko maakuntaohjelman toteuttamisessa.

Elinkeinoelämän kansainvälistymisen perusedellytyksiä ovat hyvät liikenneyhteydet, osaavan ja kielitaitoisen työvoiman saatavuus sekä toimiva palvelurakenne, joka sitoo ja houkuttelee alueelle osaavaa ja parhaassa työiässä olevaa väestöä perheineen. Tätä kautta kansainvälistyminen koskee myös hyvinvointia ja sen palvelurakenteita.

Viennin eri kohdealueiden havaitseminen ja hyödyntäminen on keskeistä kansainvälistymisen onnistumiselle. Kansainvälistymisessään onnistuneet kasvuyritykset mainitsevat useasti keskeiseksi onnistumisen edellytykseksi oikean ajoituksen markkinoille menemisessä. Tähän vastataan markkinointi-, tuonti- ja palveluliiketoimintaosaamisen kehittämisellä sekä yritysten kansainvälistymistä tukevien neuvontapalveluiden kehittämisellä. Kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisohjelma Itä-Suomen yliopistossa ja Savonia-amk:n opetuksessa on yksi kokonaisuutta toteuttavista ja tukevista toimenpiteistä.

Itä-Suomen ammattikorkeakouluyhteistyön ja yliopistoyhteistyön tuomien hyötyjen ja vahvuuksien hyödyntäminen tukee läpileikkaavasti myös elinkeinoelämän ja alueen kansainvä-

listymistä. ELY kehittää edelleen kansainvälistymispalvelujaan.

Yritysyhteenliittymät kv-markkinoinnissa ja toimituksissa ovat tärkeitä ja niihin on luotava myös rahoituksellisia kannustimia. Tämän lisäksi alueellisten pääomarahastojen rahoitusmahdollisuuksien turvaaminen sekä kannustus riskinottoon tarjoavat onnistuessaan keinoja myös ulkomaisten pääomien houkuttelemiseen alueelle kv-markkinoilta. Pohjois-Savossa on havaittu tarve lisätä yritysten pääomarahoitusta, missä tulisi olla kyky ottaa riskiä ja edistää yritysten kasvua ja markkinoille pääsyä.

Projektivienti erityisesti perusinfrastruktuuria kehittävien energia- ja ympäristöteknologian, puu- ja muun rakentamisen sekä puhtaan veden osaamisen kautta muodostavat hyviä ja houkuttelevia liiketoimintamahdollisuuksia alueen yrityksille.

Aiemmin esiteltiin lääketutkimuksen ja -valmistuksen hankkeita yhdessä venäläisten lääkeyritysten kanssa.

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi ja osittain myös niitä tukeviksi toimenpiteiksi ulkomaisille opiskelijoille on tarjottava opiskelupaikkoja, harjoittelua ja työtä alueen yrityksissä.

Tämän tavoitteen ja toimenpiteen toteuttamisessa elinkeinoelämän organisaatiot ovat keskeisessä asemassa.

Kansainvälisesti suuntautunut teollisuus sijoittuu Pohjois-Savossa laajasti myös Kuopion työssäkäyntialueen ulkopuolelle.

Kansainvälistymistä merkittävästi edistävä asia on pohjoissavolaisten ja vielä laajemmin koko Itä-Suomen keskinäinen yhteistyö sekä asiantuntijoiden, kehitysorganisaatioiden, elinkeinoelämän ja eri kehitysrahoitusta myöntävien organisaatioiden yhteistyö ja verkottuminen käytännön kehittämis- ja tutkimustoiminnassa.

TL2

Toimintalinja 2

Työvoiman riittävyys ja osaaminen Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus Koulutuksen kysyntälähtöisyys • Työvoimatarpeen ennakointi • Työvoiman saatavuus kriittisillä aloilla • Yrittäjyyden edistäminen ja opiskelijoiden johtamismentorointi

T

alouden uudistamisessa keskeinen tekijä on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Koulutuksen kysyntälähtöisyyttä varmistetaan kehittämällä ennakointijärjestelmää ja -menetelmiä tiiviillä yhteistyöllä oppilaitosten, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen, ELY-keskuksen ja maakuntaliiton sekä ministeriöiden ja Opetushallituksen välillä. Koulutusresursseja ja työmarkkinahankkeita kohdennetaan työvoimaa tarvitsemille aloilla huomioiden yrittäjyys- ja johtamisosaaminen.

Näköpiirissä on työvoimatarpeen kasvu erityisesti sosiaali- ja terveysaloilla. Kasvavan poistuman vuoksi uutta työvoimaa tarvitaan esimerkiksi perusteollisuudessa, logistiikassa, rakentamisessa, myyntityössä sekä metsä- ja maataloudessa.

Toimialojen osaamistarpeiden muutokset tunnistetaan ja ne huomioidaan koulutuksen suunnittelussa ja sisällöissä.

Toimiva koulutusketju • Taataan koulutuspaikka, estetään koulupudokkuus • Oppilaitosten erikoistuminen, työnjako ja tulevien ja lähtevien opiskelijoiden nivelvaihe oppilaitosten välillä • Työssä oppiminen, oppisopimus ja avoin ammattiopisto, koulutusalojen väl. joustavuus • Jatkettu työssä oppiminen ja työpajojen opinnallistaminen • Opiskelijoiden ohjaus ja oppilashuolto

Pohjois-Savon koulujärjestelmän tavoite on toimiva koulutusketju, minkä toteuttamiseksi panostetaan nuorisotakuun toteutumiseen ja joustavaan etenemiseen eri koulutusasteiden välillä. Tämä edellyttää riittävien koulutusresurssien lisäksi eri asteen oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä, erikoistumista sekä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa koulutuksen kehittämisessä sekä työssäoppimis- ja harjoittelupaikkojen saamisessa. Lisäksi rakennetaan eri koulutusasteiden yhteisiä oppimis- ja kehittämisympäristöjä.

Koulupudokkuutta vähennetään ja syrjäytymistä ehkäistään nivelvaiheen toiminnan selkeyttämisellä ja tehostamisella.

Sektoreiden välistä yhteistyötä, ohjausta ja oppilashuoltoa kehitetään. Kehitetään toimintatapoja syrjäytymisvaarassa olevien tunnistamiseen ja ohjaamiseen oikean palvelun piiriin.

Nuorten sijoittumista työmarkkinoille tuetaan tarjoamalla jatkettua työssä oppimista. Koulutusalojen välistä joustavuutta parannetaan ja otetaan käyttöön uusia opetusmuotoja ja menetelmiä. Työpajatoiminnan opinnollistamista jatkokehitetään.

Aikuiskoulutus • Työvoiman tarjonnan lisääminen työllistäville aloille • Henkilöstön lisäkoulutus ja vastaaminen työelämän tarpeisiin • Oppilaitosten yhteistyö, riittävät resurssit • Omaehtoinen aikuiskoulutus, joustava koulutustarjonta

Aikuiskoulutuksen koordinointia ja suunnitelmallisuutta parannetaan. Tämä edellyttää oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä. Aikuiskoulutuksella työvoiman tarjontaa lisätään työllistäville aloille. Joustava omaehtoinen aikuiskoulutus mahdollistaa oman osaamisen päivittämisen vastaamaan työmarkkinoiden vaatimuksia jo työelämässä oleville kuin alan vaihtajille. Työntekijöitä valmennetaan työmarkkinoiden

33

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017

murroksissa uusiin työtehtäviin.

Lisätään työelämän joustoja, mikä auttaa ikääntyvien työntekijöiden pärjäämistä työssä. Työnantajien henkilöstökoulutuksessa oppilaitosten reagointikykyä parannetaan ja otetaan huomioon pk-yritysten tarpeet.

Kuopion kasvu työvoiman saatavuuden veturina Kuopion ulkoinen kasvu tukee koko maakuntaa • Kasvua vahvistava elinkeino-politiikkaa, riittävä rakentaminen (800-1000 asuntoa) ja palvelut • Pohjois-Savon markkinointi yritys-, työ- ja opiskelu-ympäristönä • Varkaus-Kuopio-Iisalmi 5-tien kehityskäytävä ja rata-, bussiyhteys- ja paikallisliikenne

kaavoituksessa huomioidaan Kuopion työssäkäyntialueen ja 5-tien kehityskäytävän kasvun tarpeet. Tavara- ja henkilölogistiikkaa kehitetään.

Tiede-, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden innovaatiotoimintaa tukevia toimintapuitteita vahvistetaan. Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampusta kehitetään määrätietoisesti kokonaisvaltaiseksi innovatiiviseksi oppimisympäristöksi (Kampus 2020). Kampus 2020 yhdistää tiedeyhteisön, yliopistosairaalan, opiskelijat, elinkeinoelämän ja asumisen. Kampukselle rakentuu yli 30.000 työntekijän, opiskelijan ja asukkaan keskittymä. Uusia asuntoja alueelle rakennetaan 6.000 asukkaalle.

Elinkeinopolitiikan tarpeet huomioidaan aluerahoituksen suuntaamisessa. Edunvalvonnassa huomioidaan yliopistokaupungin mahdollisuudet.

Työurien pidentäminen Varhainen puuttuminen

K 34

ehittyvä maakunta tarvitsee dynaamisen keskuksen. Pohjois-Savon väestö- ja työpaikkatavoitteiden saavuttamiselle on ratkaisevaa Kuopion työssäkäyntialueen 2000-luvun alkua merkittävästi nopeampi kasvu. Pääosa kasvun edellyttämästä muuttovoitosta on saatava maakunnan ulkopuolelta.

Kasvukeskusta tukee 5-tien kehityskäytävä (Varkaus-Kuopio-Iisalmi). Kuopion alueen kasvua mahdollistavaa elinkeinopolitiikkaa tuetaan.

Kuopiota markkinoidaan tutkimus- ja teknologiaympäristönä, yritys-, työ- ja opiskeluympäristönä sekä kansainvälisten kongressien ja kokousten pitopaikkana. Pohjois-Savoa markkinoidaan kokonaisuutena tukeutuen eri alueiden omiin vetovoimatekijöihin ja elinkeinoelämän vahvuuksiin.

Kasvun mahdollistaminen • Tutkimus- ja innovaatiopuitteiden vahvistaminen • Kampus 2020 Suomen innovatiivisin oppimisympäristö: Kuopion tiede-, sairaala-, opiskelija- ja yrityskampus • Kasvutilaa ja joustavuutta antavat kaavat • Edunajaminen

Kuopiota tuetaan kasvua vahvistavassa elinkeino-, kaavoitus-, asunto-, palvelu-, kulttuuri- ja työvoimapolitiikassa. Maakunta-

• Ennaltaehkäisevä ote työkyvyn ongelmiin, aktiivinen työkyvystä huolehtiminen • Elämänhallinnan kehittäminen • Terveys- ja sosiaalitoimen ja työnantajien yhteistyön lisääminen

T

yövoiman hyvinvoinnin ja työkyvyn nostolla pidennetään ihmisten työuria, lisätään työvoiman tarjontaa ja työyhteisöjen tehokkuutta. Ihmisten työkyvyn ongelmiin puututaan riittävän varhain.

Työuria pidennetään myös uran alussa lyhentämällä opiskeluaikoja ja tukemalla valmistuvien nuorten työllistymistä Pohjois-Savossa. Työllistymistä auttavia toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti ammattiin valmistuneisiin nuoriin, joilta puuttuu työkokemusta. Pyritään ehkäisemään varhaisessa vaiheessa työmarkkinoilta syrjäytyminen.

Sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen ennalta ehkäisevällä työotteella ja ohjauksella puututaan jo orastaviin työkyvyn ongelmiin ennen vaikeuksien kärjistymistä. Toimintatapoja voidaan tarvittaessa kehittää projekteilla.

Terveys- ja sosiaalitoimen sekä työnantajien yhteistyötä lisätään, millä saadaan lisää vaikuttavuutta ja kattavuutta toimenpiteisiin.

Ongelmia ennaltaehkäistään kokonaisvaltaisen elämänhallinnan lisäämisellä (voimaantuminen) esim. kouluyhteisöissä ja työorganisaatioissa. Kulttuuripalveluja voidaan käyttää apuna tarjoamassa ihmisille elämyksiä, uusia näköaloja ja tietoja sekä myönteisiä onnistumisen kokemuksia.

Maakuntaan muuton edistäminen Kotoutumisen tukeminen • • • •

Työelämän laadun kehittäminen • Työilmapiirin, organisaation yksinkertaistaminen ja johtamisen kehittäminen, huomioidaan koulutuksessa • Joustava työ • Seniori- ja junioriohjelmat • Ikääntyvien valmennus • Eläköitymisen kasvaessa henkilöstösuunnitelmat

Työelämän laatua ja työssäjaksamista edistetään työpaikoilla joustoilla ja johtamistapoja uudistamalla. Ikääntyviä työntekijöitä valmennetaan uusiin työtehtäviin työmarkkinoiden murroksissa.

Kokonaisprosessi viranomaisten kesken kuntoon Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille Pätevöitymiskoulutus ja suomen kielen koulutus Kotouttamisohjelmat

E

distetään maan sisäistä työperäistä maahanmuuttoa Pohjois-Savoon. Työperäistä maahanmuuttoa pyritään kohdistamaan toimialoille, joissa on suurin työvoimatarve. Maahanmuuttajille järjestetään laadukkaat kotouttamispalvelut ja kotoutumisohjelmat saatetaan loppuun. Tarjotaan riittävät ja joustavat työelämälähtöiset kotouttamiskoulutukset. Mahdollisuuksien mukaan kotouttamiskoulusta järjestetään jo lähtömaassa. Viranomaisten neuvonta- ja ohjauspalveluiden yhteneväisyyttä ja toimivuutta parannetaan.

Opiskelijoiden työllistyminen alueelle Senioriohjelmat laaditaan kaikilla työpaikoilla ja osa-aikatyötä lisätään työorganisaatioissa (työnsuunnittelu, mentorointi, osaamisen kehittäminen).

Väestön voimakkaan eläköitymisen seurauksena organisaatioiden henkilöstösuunnitteluun panostetaan riittävän ajoissa.

Työ- ja tuotantoprosesseja kehitetään ja uudistetaan työuupumuksen ehkäisemiseksi erityisesti työurien loppupäässä, mutta myös uusien työmahdollisuuksien lisäämiseksi eri väestöryhmille. Työelämän laatu eri toimialoilla on vetovoimatekijä osaavan työvoiman saatavuudessa.

Opiskelijoiden terveyskäyttäytymistä parannetaan sekä puututaan aktiivisesti alkaneisiin terveys- ja käytösongelmiin. Tarvittavia oppilaiden terveydenhuollon voimavaroja lisätään.

Maatalouden työ- ja tuotantoprosessien kehittäminen • Investointien, työtapojen kehittäminen ja järkevä työkuorma • Verkottuminen, tilojen työnjako

• Työharjoittelulla kiinnitetään maakuntaan, oppilaitokset ja yritykset yhdessä • Ulkomaisten opiskelijoiden työllistyminen

Pohjois-Savossa opiskelevien sijoittumista työhön maakuntaan lisätään tarjoamalla opiskelijoille aktiivisesti työharjoittelua paikallisista työpaikoista. Luodaan uusia joustavia malleja toteuttaa työharjoittelua myös opiskelupaikkakunnan ulkopuolella.

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymistä alueelle ja alueella jo asuvien maahanmuuttajien työharjoittelumahdollisuuksia edistetään. Maahanmuuttajien osaaminen tunnistetaan ja hyödynnetään työpaikoilla ja koulutuksessa.

Koulutuksen vetovoiman lisääminen • Imagon ja tunnettavuuden kehittäminen • Tiiviit elinkeinoelämäyhteydet

35

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017

Pohjois-Savon vetovoimaa opiskelualueena lisätään. Maakunnan opiskelutarjontaa markkinoidaan aktiivisesti nuorten käyttämissä medioissa. Tietoa välitetään hyvistä koulutuksen tuloksista ja toimintatavoista.

Koulutuksen vetovoimaa lisätään tiivistämällä oppilaitosten elinkeinoelämäyhteyksiä koulutuksen markkinoinnissa, koulutuksen sisällön suunnittelussa, opetuksessa, harjoittelussa sekä työllistymisessä.

36

TL3

Toimintalinja 3

Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi Elämäntavat ja kansansairauksien ennaltaehkäisy Varhainen puuttuminen • Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy sekä perhetyö • Ikääntyneiden itsenäisen suoriutumisen tukeminen • Matalan kynnyksen palvelut

T

uetaan perheitä lasten ja nuorten hyvinvoinnissa ennaltaehkäisevästi ja oikea-aikaisesti. Aktivoidaan ikääntyviä ja jo ikääntyneitä henkilöitä itsenäiseen suoriutumiseen.

Ennakoidaan mahdollisten sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien syntyä havainnoimalla ja puuttumalla mahdollisimman varhain epätoivottavaan kehityssuuntaan. Lasten ja nuorten osalta ongelmia tulisi ehkäistä jo neuvola- ja päiväkoti-iässä.

Lisätään matalan kynnyksen toimintaa, esim. hyvinvointikioskeja, jotta palvelut ja asiakkaiden omaehtoista edistävä neuvonta ovat helposti saatavilla.

Terveellisiä elämäntapavalintoja ja terveyttä edistävät käytännöt • Liikunta, kulttuuri, monipuolinen ravitsemus • Tupakoinnin ja alkoholin kulutuksen vähentäminen • Kuntoutus • Kansalaisyhteiskunnan ja osallisuuden vahvistaminen • yhdyskuntasuunnittelu, kaavoitus, infrastruktuuri, palvelut

Lisätään julkisia, yksityisiä ja järjestöjen palveluja tukemaan väestön terveellisiä elämäntapoja ja siten ehkäisemään kansansairauksia.

Vahvistetaan kouluterveydenhuoltoa ja oppilas-huoltoa. Erityistä tarvetta on toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, koska kouluterveyskyselyn mukaan nuorten terveyskäyttäytyminen heikkenee tällöin ratkaisevasti. Myös neuvolatoiminnassa ja päiväkotitoiminnassa edistetään hyvinvointia.

Kehitetään ja toteutetaan uusia, vaikuttavia terveyskasvatuksen muotoja. Vaikutetaan pitkäjänteisesti asenteisiin. Painotetaan kuntoutusta.

Lisätään työpaikoilla ja työterveyshuollossa tapahtuvaa ennaltaehkäisevää toimintaa. Erityinen huomio on mielenterveys- ja tuki- ja liikuntaelinterveysasioissa. Terveyttä ja hyvinvointia edistetään kunnissa laajemmin kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen avulla: liikkumista edistetään kaavoituksen ja infrastruktuurin avulla ja suunnitellaan hyvinvointia edistäviä asuinympäristöjä. Koulupalveluissa ja kansalaisopistoissa tuetaan hyvinvointia.

Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa Monituottajamallit, palveluyrittäjyys ja järjestöt • Yritykset ja järjestöt täydentävät julkista palvelutuotantoa, tätä toteuttavat strategiat ja palvelutuottajien yhteistyö • Paikallista yrittäjyyttä tukevat kilpailutus- ja hankintakäytännöt • Yrittäjyysosaaminen

37

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017

P

alvelustrategioilla ja puitesopimuksilla kunnat ja kuntayhtymät tai muut järjestämisvastuussa olevat julkiset toimijat määrittelevät, mitä järjestämisvastuullaan olevia palveluja tuotetaan itse ja mitä täydentäviä palveluja palveluyritykset ja yhdistykset tuottavat. Suunnittelu voidaan tehdä yhdessä yritysten kanssa. Palvelustrategiat laaditaan pitkäjänteisesti ottaen huomioon mm. väestön ikärakenteen muutoksen.

Palvelujen osto- ja myyntiprosessit edellyttävät kustannusten ja palvelujen laadun läpinäkyvyyttä.

Lisätään koulutuksella ja verkostoitumalla hyvinvointialan yritysten palvelu-, liiketoiminta- ja kilpailutusosaamista. Palvelusetelitoimintaa laajennetaan edelleen. Pienten yritysten verkottumista vahvistetaan. Julkisia kilpailutuksia ja hankintoja kehitetään.

Alueellisen yrittäjyyden ja vaihtoehtoisten palvelujen säilymisen vuoksi on tärkeää, että myös pienten ja verkostoituneiden yritysten tarjoamat palvelut huomioidaan kilpailutuksissa.

työhyvinvoinnissa.

Asiakkaan omaa vastuuta sekä asiakaslähtöisyyttä palvelujärjestelmässä lisätään. Väestön ikääntyessä tuetaan rakenteellisia ja menetelmällisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat asumisen omassa kodissa mahdollisimman pitkälle.

Uusia, tehokkaita palvelumuotoja kehitetään, esimerkiksi etähoitoon, etäkonsultaatioon sekä liikkuviin palveluihin. Uusissa palvelumuodoissa ja palvelurakenteita uudistettaessa tulee väestön tarvitsemat lähipalvelut turvata.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet Perusterveydenhuollon vahvistaminen • Perusterveydenhuollon , erikoissairaanhoidon ja soveltuvan sosiaalihuollon integraatio • Vahvat terveyskeskukset • Julkisten palvelujen tuotteistaminen ja hintavertailu

Otetaan yhdistykset aiempaa vahvemmin julkisten toimijoiden yhteistyötahoksi. Myös vapaaehtoistoiminnan roolia vahvistetaan.

38

Palveluprosessit ja ohjaus • SOTE-palveluprosessien koordinointi asiakaskeskeisyydellä, digitaalisoinnilla ja saumattomilla hoitoketjuilla • Yhteensopivat tietojärjestelmät ja sähköiset palvelut (eHealth) • Omassa kodissa asumisen tukeminen • Lähipalvelujen turvaaminen mm. liikkuvat palvelut • Oma- ja etähoito

Sosiaali- ja terveyspalveluprosessien koordinaatiota ja suunnittelua tarvitaan, jotta asiakkaat hyötyvät ja palveluprosessin kustannusvaikuttavuus tehostuu.

Parannetaan sähköisiä palveluja, palveluprosessien digitaalista suunnittelua, optimointityökaluja ja asiakaspalautejärjestelmiä. Tuetaan palveluprosesseja parantavien tietojärjestelmien yhteensopivuuden kehittämistä.

Asiakkaille luodaan saumattomat hoitoketjut eri sektorit huomioiden. Oleellinen osa hoitoketjun kehittämistä on moniammatillinen yhteistyö, joka on tärkeää myös alan sisäisessä

T

erveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon palvelujen yhteistyötä kehitetään ja samalla terveyskeskusten perustason toimintaa vahvistetaan. Samalla kehitetään riittävä yhteistyö terveyspalveluiden ja sosiaalihuollon välille.

Terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa tarvitaan nykyistä parempaa hintatietoa julkisesti ja yksityisesti tuotetuista palveluista, jotta pitkällä aikavälillä peruspalvelut voidaan järjestää tehokkaasti.

Hyvinvointiosaamisen vahvistaminen • Kuopio huippuosaajana hyvinvointipalvelujen kehittäjänä • Hyvinvointiteknologian ja palveluinnovaatioiden kehittäminen • Tutkimustiedon jalkauttaminen

Pohjois-Savo on jo nyt profiloitunut hyvinvointiosaamisen keskittymänä. Kehitetään ja vahvistetaan edelleen maailmanluokan huippuosaamista Kuopiossa.

Kuopiossa sijaitsevan terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskittymän keskinäistä yhteistyötä vahvistetaan edelleen.

Hyvinvointiteknologia nähdään kustannusvaikuttavuutta lisäävänä, samoin innovaatiotoiminta. Ne myös kehittävät alueen hyvinvointialan yritystoimintaa.

Tutkimustietoa jalkautetaan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen sekä päätösten tueksi.

Henkilöstön riittävyys ja hyvä organisaatiojohtaminen • Henkilöstörakenteen tarkoituksenmukaisuus • Työolojen kehittäminen, työhyvinvointi • Maahanmuuttajien erityistarpeet, monikulttuurisuus

Hyvinvointiorganisaatioiden toimintaa kehitetään erityisesti hyvällä johtamisella. Hyvä organisaatiojohtaminen edistää saumattomia hoitoketjuja ja työhyvinvointia.

Toimintalinjalla 2 kuvataan laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeisiin vastaamista. Palvelujen kysynnän kasvuun ei voida vastata pelkästään alan työvoiman määrää lisäämällä, koska julkiset resurssit ja koulutusikäluokka eivät tähän yksin riitä.

Maahanmuuttajien asema korostuu sekä asiakkaina että työntekijöinä. Kotoutumisessa ja koulutuksessa tuodaan esille kulttuurisia eroja.

39

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017

TL4

Toimintalinja 4

Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne • Nopeat laajakaistayhteydet ja verkkopalvelut • Varkaus-Kuopio-Iisalmi -kehityskäytävän työssäkäyntialueiden maankäytön suunnittelu • Itä-Suomen yhteistyö liikennejärjestelmän kehittämisessä • Kirkonkylien kehittäminen • Täydennysrakentaminen taajamissa • Vesistön vetovoiman hyödyntäminen • Hajarakentamisen ohjaaminen liikenneyhteydet ja -palvelut huomioiden

40

I

isalmen, Kuopion ja Varkauden työssäkäyntialueiden ja asiointialueiden ylikunnallisen maankäytön suunnittelun, maapolitiikan ja energiatehokkuuden parantamisen yhteistyötä on tiivistettävä. Kyseisten kaupunkien muodostama kehityskäytävähanke tukee edellä mainittuja päämääriä. (katso liite 2, missä on esitetty Pohjois-Savon aluerakenteen vahvuusalueet) Kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä aluerakenne ja saavutettavuus ovat koko maakunnan kehittymistä edistäviä tekijöitä.

pääliikenneyhteyksien kehittäminen, korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen volyymien kehittäminen, metsäteollisuuden rakennemuutos, ilmastostrategia, Vuoksen vesistöalueen kestävä hyödyntäminen ja matkailumarkkinointi sekä Venäjä-yhteistyö, koskevat laajasti koko Itä-Suomea. Eri maakunnissa näissä yhteisissä kysymyksissä edellytetään erilaisia toimia.

Maakuntien yhteisistä liikennehankkeista ja niihin liittyvästä työnjaosta sekä muista yhteisistä edun-valvontakysymyksistä sovitaan toteuttamissuunnitelmissa.

Kokonaisvaltaisesti edistetään kasvukeskusten joukkoliikenteen toimivuutta. Kirkonkylien ja kylien asutusta vahvistetaan mm. kaavoituksella, täydennysrakentamisella, liikennesuunnittelulla, loma-asutuksen tiivistämisellä ja ympärivuotistamisella, vesihuollolla ja uusilla energiaratkaisuilla.

Elinympäristön vetovoimaa ja matkailua edistävät ympäristöhankkeet • Toimintaympäristön investoinnit • Kulttuuriympäristön hyödyntäminen matkailussa ja elinkeinojen kehittämisessä • Rautalammin reitin – Etelä-Konneveden kansallispuisto • Vesien tilan parantaminen Ylä-Savossa hankkeiden vaikuttavuutta lisäämällä • Luontomatkailun reitistön kehittäminen

Pohjois-Savon liitto käynnisti 2009 valtakunnallisen Laajakaistaa kaikille -hankkeen Pohjois-Savossa. Hankkeen tavoitteena on, että vuoden 2015 loppuun mennessä 99 % haja-asutusalueen väestöstä ja julkishallinnon ja yritysten toimipaikoista ovat vähintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 megabitin yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta.

Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä vahvistetaan toimitiloihin liittyvillä investoinneilla. Kaavoituksella ennakoidaan yritysalueiden kehittymistä.

Maakuntien välinen yhteistyö on entistä merkittävämpää alueiden kehittämisessä. Suuret itäsuoma-laiset kysymykset,

Luontomatkailun resursseja (vesistöt, reitit, kalakannat, palvelut, kulttuurimaisemat) parannetaan matkailuvyöhykkeillä.

Tässä huomioidaan kansainvälisen matkailun tarpeet. ELY:n ympäristövastuualue parantaa ympäristön tilaa, mm. vesihuolto- ja vesistöjen kunnostushankkeilla. Alueen runsaat vesistöt ovat merkittävä vetovoimatekijä. Vesistöjen tilan parantamiseen panostetaan huomioiden rakentaminen ja elinkeinoelämä.

Savojen yhteistä ilmastostrategiaa toteutetaan.

Matkailu-keskittymien kasvu • Tahko-Kuopio-alue matkailun kasvun kärkenä • Investoinnit, palvelut, tuotteistaminen ja markkinointi

Pohjois-Savon matkailua markkinoidaan yhtenä kokonaisuutena: Tahko ympäristöineen on ykköskohde lomailussa. Matkailun markkinointia kehitetään koko maakunnan yhteisvoimin.

Matkailuyrittäjille muodostetaan toiminta-alue suurten matkailukeskusten verkostosta: Tahko ja Kuopio ovat kärkiä. Vahvat keskukset hyödyntävät ympäröivää aluettaan ja toisia keskuksia tarjoamalla asiakkaille monipuolisen palvelukokonaisuuden esimerkiksi Lapin tavoin.

Laaditaan Tahkon maankäytön ja reitistöjen yleissuunnitelmat ja toteutetaan ne. Kehitetään uusia palvelukokonaisuuksia ja aktivoidaan tuotteistamista. Hankitaan tarvittavat matkailun strategiset kumppanit lisäämään osaamista ja palvelemaan asiakkaita, esimerkiksi lentoliikenteen, matkaketjujen ja matkailupalvelujen keskinäinen kehittäminen. Keskeistä on lisätä Tahkon alueen yksityisiä investointeja sekä tarvittavia kunnallisteknisiä investointeja.

Yritykset yhdessä kehittäjäorganisaatioiden kanssa parantavat kansainvälisillä markkinoilla vetovoimaisia matkailupalveluja ja tuotteita. Palvelukokonaisuudet koostuvat suurten ja pienten yritysten toisiaan täydentävistä palveluista.

Saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet Maakunnan ulkoiset ja sisäiset yhteydet • Nopea junayhteys Helsinkiin ja Pietariin • Savon radan perusparantaminen • Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki –radan parantaminen ja sähköistäminen • 5-tien tason nosto ja turvallisuuden parantaminen, älyliikenteen kehittäminen • VT 9:n parantaminen Jyväskylä-Kuopio-JoensuuNiirala • VT 23 Varkaus-Viinijärvi perusparannus • Lentoyhteyksien kehittäminen: riittävä vuorotiheys, suorien kansainvälisten yhteyksien lisääminen ja Kuopion lentoaseman alueen palvelujen kehittäminen • Elinkeinoelämän kannalta tärkeän vähäliikenteisen tieverkon kehittäminen • Vesiliikenteen hyödyntäminen logistiikassa

M

aakunnan kehitykselle ovat elintärkeitä sujuvat tie- ja ratayhteydet erityisesti pääkaupunkiseudun suuntaan (VT5, Savonrata). Jatkossa tulevat korostumaan myös yhteydet Jyväskylän ja Tampereen sekä Joensuun suuntaan (VT9, Pieksämäki-Tampere -rata) sekä Venäjän Karjalan (VT9) ja Pietarin alueelle. Helsinki-Pietari-yhteys linjataan Kouvolan kautta.

Pääkaupunkiseudulle ja ulkomaille suuntautuvissa yhteyksissä Kuopion lentoasemalla on vahvasti kasvava koko Itä-Suomea palveleva merkitys. Barentsin alueen elinkeinoelämän ja logistiikan kehitystä seurataan huomioiden elinkeinoelämän tarpeet.

Ratahankkeet Savon rata on yksi maamme tärkeimmistä pohjoiseteläsuuntaisista pääradoista ja kuuluu LVM:n asettaman työryhmän esityksen mukaan nopeille junille parannettavaan runkorataverkkoon etelästä Kuopioon saakka ulottuvana sekä raskaan tavaraliikenteen verkkoon koko pituudeltaan. Savon radan nopeuttamista ja tasoristeyksien poistamista on rahoitettu EAKR-varoilla ja hanke Pohjois-Savon raja-Suonenjoki valmistui vuoden 2013 alussa.

Pieksämäki-Kuopio rataosan perusparannus valmistuu Liikenneviraston toteuttamana vuonna 2014. Hankkeen kustannus-

41

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017

arvio on 70 M€.

Alemman tieverkon kunnossapitoon tarvitaan Pohjois-Savoon perusväylänpitoon vuotuinen 20 M€ lisäys.

Kuopio-Iisalmi -rataosan nopeuttamiseen varaudutaan nostamalla suunnitteluvalmiutta. Radan tasoristeysten yleispiirtei- Lentoliikenne nen poistamissuunnitelma valmistui v. 2011. Sen mukaan rataosalla olevien 49 tasoristeyksen poistaminen ja korvaaminen Tavoitteena on Kuopion lentoyhteyksien kehittäminen paino18 eritasoristeyksellä tulisi maksamaan noin 18 M€. pisteenä hyvä vuorotiheys ja sujuvat matkaketjut aamulla ja illalla ulkomaan lennoille ja vahva kasvu erityisesti charter Iisalmi-Ylivieska -rata palvelee sekä tavara- että henkilöliiken- – in- lentotoiminnassa sekä Varkauden-Joroisten lentokentän nettä. Radan merkitys on kasvanut Talvivaaran kaivoksen kul- lentoliikenteen jatkuminen niin kauan kuin sille on riittävä jetusten vuoksi. Radan sähköistys alkaa 2015. kysyntä.

Tiehankkeet Mineraalialan liikennetarpeet VT5:n välityskykyä ja turvallisuutta on nostettava välillä Varkaus-Kuopio. Kiireellisin osuus on Palokangas- Humalajoki -väli. Arvio Varkaus-Kuopio -välin rakentamiskustannuksista on 90 M€. Tiesuunnitelma laaditaan välille Siilinjärvi-Pöljä.

VT5:n Kuopio-Iisalmi -väli suunnitellaan kytkeytyen Savonradan tasoristeysten poistamissuunnitelmiin.

42

VT9 on Suomen tärkein poikittaisyhteys, joka yhdistää keskisen Suomen tärkeimmät kasvukeskukset Turun, Tampereen, Jyväskylän ja Kuopion sekä yhdistää ne Joensuun ja Niiralan kautta Venäjälle. VT9 parannetaan välillä Jyväskylä-Kuopio-Joensuu-Niirala. VT9:lle laaditaan yleissuunnitelma ja tiesuunnitelma välille Vehmasmäki-Keski-Suomen raja. VT9 välille Tuusniemi-Ohtaansalmi laaditaan tiesuunnitelma.

VT23:n liikenneturvallisuutta parannetaan (mm. ohituskaistat) välillä Varkaus-Viinijärvi. Arvio kustannuksista on 43 M€. Kiireisimmät osat hankkeesta (n. 5M€) toteutetaan jo syksyllä 2013 alkavana hankkeena.

Iisalmi-Kuopio-Varkaus -pitkittäisyhteyttä palvelee VT5. Pääteiden kehittäminen tukee pitkämatkaista työssäkäyntiä ja palvelujen käyttöä sekä Iisalmi-Kuopio-Varkaus kaupunkien kehittämisvyöhykkeitä.

Maakunnan vilkkain poikittaistieyhteys on VT 9. Yhteyden merkitys Suonenjoki/Rautalampi-Kuopio-Siilinjärvi-Koillis-Savo tulee kasvamaan lisääntyvän Kuopiossa työssäkäynnin vuoksi.

Biopolttoaineiden sekä raakapuun kasvavat kuljetukset sekä maidonkuljetus edellyttävät alemman tieverkon ympärivuotista liikennöitävyyttä. Myös kuntakeskusten välisten ja matkailua palvelevan tieverkon kunnossapidon varmistaminen on itäsuomalaisessa edunvalvonnassa tärkeä asia.

• Luikonlahden rikastamon tieyhteydet • Talvivaaran eteläiset yhteydet • Yaran eritasoliittymä ja radan sähköistys

Siilinjärvellä ja Luikonlahdella kaivostoiminnan ja jalostuksen liikenneyhteydet vaativat pikaista korjausta sekä liikenneturvallisuuden että kuljetusten tehokkuuden ja kustannusten vuoksi. Maanteiden 502 ja 573 rakennetta on parannettava ja levennettävä Kylynlahden ja Maarianvaaran (5-6 M€) sekä Luikonlahden (6,5 M€) välillä. Luikonlahdelta lähtevät rikastekuljetukset on mahdollista siirtää rautateille rakentamalla pistoraide Luikonlahdelta Siilinjärvi-Viinijärvi -radalle (2-3 M€).

Siilinjärvellä Yaran tehtaan ja kaivoksen välille kantatielle 75 tarvitaan eritasoliittymä (3,8 M€). Savon radasta erkaneva Siilinjärvi-Viinijärvi -rata on tärkeä tavaraliikenteen yhteys. Se palvelee Yaran kuljetuksia ja transitioliikennettä. Tavoitteena tulee olla Siilinjärvi-Joensuu -radan sähköistys. Ensi vaiheessa tulee kuitenkin sähköistää Yaran tehtaiden ja Savonradan välinen noin 5 km:n rataosuus (n. 2 M€), mikä mahdollistaa Yaran lähtevien kuljetusten siirtämisen sähköjunaliikenteellä hoidettaviksi.

Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki -radan toiminnallisuutta parannetaan sähköistämällä Iisalmi-Ylivieska -väli sekä rakentamalla kolmioraide Iisalmeen Talvivaaran kuljetustarpeisiin v. 2015 mennessä, arvio kustannuksista on 90 M€. Hankkeen toteutus käynnistyy Liikenneviraston mukaan v. 2015.

Liikennejärjestelmän toimivuus Henkilö- ja tavaraliikenteen terminaalit • Itä-Suomen yhdistettyjen kuljetusten terminaali (Matkus) • Kuopion matkakeskus – Kuopion henkilö- ja tavararatapiha

K

uljetusyritykset ja niiden terminaalit sijoittuvat nykytilanteessa hajanaisesti eri puolille Pohjois-Savoa. Tämä aiheuttaa ylimääräistä liikennettä kuten huoltoajoja ja alueen sisäisiä tavaransiirtoja verrattuna siihen tilanteeseen, että yritykset olisivat keskittyneet alueellisesti. Vastaavasti henkilöliikenteen puolella puutteellinen terminaalitilanne vaikeuttaa liikennemuotojen yhteistyön kehittämistä.

Yhtenäisen logistiikka-alueen tarve on noussut esille erityisesti Kuopion seudulla. Kuopion seudulle on mm. maakuntakaavassa osoitettu alueita tavaraliikenteen terminaalien tarpeisiin. Näistä merkittävin on Itä-Suomen yhdistettyjen kuljetusten keskus Kuopion Matkuksessa, joka toteutuessaan tulisi sisältämään myös yhdistettyjen juna-autokuljetusten terminaalin.

Henkilöliikenteen puolella merkittävin hanke on Kuopion matkakeskuksen rakentaminen, joka käynnistynee syksyllä 2013.

Matkakeskuksen rakentaminen on osa laajempaa juna-asema- ja linja-autoasema-alueen käsittävää liike- ja toimistorakennusten korttelialueen rakentamista. Hankkeen yhteydessä parannetaan myös henkilöliikenteen ratapiha nykyiselle junakalustolle soveltuvaksi ja mm. nykyiset esteettömyysvaatimukset täyttäväksi. Korttelialue toteutetaan osin EU-rahoitteisena hankkeena. Ratapihan saneerauksesta vastaa Liikennevirasto.

Henkilöliikennepalvelut ja liikenneturvallisuus • Edullinen ja palvelukykyinen julkinen liikenne sekä kaupungin osien yhdistäminen • Julkisen liikenteen kehittäminen erityisesti pääväylillä ja joukkoliikennealueilla • Bussiliikennetarjonta opiskelijoille Kuopiossa • Kuopio-Tahko –yhteyden kehittäminen • Lentoasemien liityntäyhteydet ja charter-lennot • Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen • Liikenneturvallisuus

Laaditaan joukkoliikenteen työssäkäyntialueiden palvelutasosuunnitelmat ja organisoidaan alueellinen liikenneturvallisuustyö. Edistetään haja-asutusalueen kyytitakuun toteutumista.

Selvitetään kaukoliikenteen saavutettavuus. Matkailukeskusten saavutettavuutta parannetaan sovittamalla eri liikennemuotojen palvelut tarjoamaan matkailijoille joustavat liityntäyhteydet eli matkaketjut.

Liikennejärjestelmien suunnittelussa ja kehittämisessä huomioidaan turvalliset kevyen liikenteen väylät.

43

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017

Skenaariotarkastelu tavoitteiden toteutumisesta Taulukossa tarkastellaan maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman tärkeimpien tavoitteiden toteutumista.

Tavoitteiden toteutumisaste on hahmotettu maakunnan kolmen kasvutavoitteen kuvitteelliseen toteutumaan.

Tarkastelulla kuvataan tavoitteiden saavuttamisen tai epäonnistumisen merkitystä aluetaloudelle.

Kehittämisstrategia

Väestötavoite 250 000

Metsäsektorin uudistaminen ja biotalous

Uudet puutuotteet ja lisääntynyt puurakentaminen, uudet biotuotteet eri sovellusalueilla ja niiden pääsy markkinoille, bio-osaaminen vahvaa ja monipuolista, palveluiden vienti kasvanut, puun energian käyttö kasvaa, liikevaihto 1,5 mrd. € (ilman metsätaloutta), metsiä uudistetaan ja käytetään kestävästi sekä tehokkaasti

Kone- ja energiateollisuuden kilpailukyky

Kilpailukyky parantunut, tuotanto säilynyt ja kumppanuusverkosto monipuolistunut, kehitetty uusia tuotteita ja palveluita, palveluliiketoiminnan osuus liiketoiminnasta kasvanut, vahva ja vetovoimainen kone- ja energiateollisuuden osaamisverkosto, energiateknologian kotipesät vahvistuneet, liikevaihto 2,2–2,5 mrd. €.

Maatalous ja elintarviketuotanto

Suuret, tehokkaat ja kannattavat tilat, 500–600 maitotilaa, tuotantomäärä 320 000 litraa, tilat energiatehokkaita ja ympäristökuormitus pientä, uudet tuotteet, vienti kasvanut, markkina-asema vahvistunut, lähiruoka ja pienjalostus kasvaneet, marjan ja kasvisten tuotanto säilynyt ja jalostus monipuolistunut, terveellisellä ruualla merkittävä markkinaosuus, elintarvikeosaaminen ja innovaatiot uudella tasolla, tutkimus- ja kehitystyö valtakunnallista ja kansainvälistä kärkeä.

Uudet kasvualat (terveysklusteri)

Kuopiosta tullut vahva biolääkkeiden kehityksen ja liiketoiminnan keskus, lääke-, hyvinvointiteknologia- ja ohjelmistoalan yritystoiminta vahvassa kasvussa, biojalostuksen avulla löydetty uusia lääkeaihioita, Venäjä noussut uudeksi merkittäväksi alueeksi. Talouden uudistuminen onnistuu, perustuotannon kilpailukyky vahvistuu, toimintakykyinen palvelujärjestelmä, väestön hyvinvointi paranee, riittävä työvoiman tarjonta, vahvistuva vetovoima ja toimiva aluerakenne, 3 vahvaa keskusta, Kuopio kasvun veturi, EU:n talous vakautuu ja kasvaa.

Uudet kasvualat (vesi, ilma)

Vahva prosessiteollisuuden ja luonnonvara-alojen vesiteknologia, -mittaus ja -tutkimus, alan yritystoiminta on kasvanut, teknologian vientiä, ilmatutkimus tukee uutta energiateknologiaa, onlinemittaus- ja seuranta vesilaitoksissa, vesiteknologian ja turvallisuuden vienti, suljettu vesikierto teollisuudessa.

Työvoiman saatavuus ja osaaminen

Toimivat työmarkkinat ja koulutusketjut, koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus laskenut merkittävästi (4 %), työllisyysaste on noussut ja työurat pidentyneet, rakenteellinen työttömyys vähäistä, työperusteinen maahanmuutto onnistunut

Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi

Toimivat palvelurakenteet, sairastavuus vähentynyt, paikallinen palveluyrittäjyys kasvanut, julkiset ja yksityiset palvelut täydentävät toisiaan, palveluiden laatu ja saatavuus parantunut, riittävästi henkilökuntaa, sektoreiden välinen yhteistyö toimii

Maakunnan vetovoima

Kuopio kasvaa voimakkaasti (1000-1200 henk./vuosi), kasvu ruokkii koko maakuntaa, reuna-alueilla nettomuutto tasapainossa, maakunta houkuttelee työvoimaa muualta Suomesta, vetovoimainen asuin-, matkailu ja opiskeluympäristö.

Saavutettavuus ja aluerakenne

Saavutettavuus hyvä kansallisesti ja kansainvälisesti (lento- ja junayhteydet), toimiva liikennejärjestelmä, haja-asutusalueiden yhteydet ja tiestö kunnossa, tehokas työssäkäyntialueiden kattava aluerakenne ja joukkoliikenne.

44

Väestötavoite 246 000

Väestötavoite 240 000

Perinteinen metsäteollisuuden uudistuminen tapahtuu olosuhteiden pakosta, biojalostus toteutunut vain bioöljyn osalta, perinteinen metsäteollisuus säilynyt nykyisellään, kemiallinen ei ole uudistunut, puurakentaminen perinteistä pientalorakentamista, vähän uusia puutuotteita, metsien käyttö nykytasolla, liikevaihto 1 mrd. €.

Kemiallinen puunjalostus loppunut, biojalostuksen kehittäminen epäonnistunut, mekaaninen puunjalostus perinteistä ja menettänyt markkina-asemaansa, metsien käyttöaste alhainen, liikevaihto 0,5 mrd. €.

Ei suuria tuotannollisia ja teknologisia uudistuksia, kilpailukyky säilynyt, nykyinen markkina-asema säilynyt, kasvava osa valmistuksesta ja suunnittelusta ulkomailla, liikevaihto 1,5 milj. €.

Tuotanto siirtynyt ulkomaille, palveluliiketoiminta vähäistä, kehittämisaktiivisuus ja -osaaminen heikentynyt, energia-alan suunnittelu- ja projektitoiminta pääosin ulkomailla, alan vetovoima hiipunut, liikevaihto 800 milj. €.

Suurtuotantoa ja perinteistä pienviljelyä, tuotantomäärä 280 000 litraa, lähiruokaja pienjalostus kasvattaneet vähän markkinaosuuttaan, vienti kasvanut hitaasti, uusia tuotteita ja innovaatioita syntyy hitaasti, marjan ja kasvistentuotanto nykytasolla, tutkimus- ja kehitystyössä ei riittävästi resursseja.

Menettänyt asemansa maidontuotantoalueena, tuotantomäärä 250 000 litraa, tutkimus- ja kehitystyö heikkoa, tilojen rakennemuutos ei toteutunut, tuotanto heikosti kannattavaa, ei uusia tuotteita, jalostus ja vienti hiipunut, tuonti kasvanut voimakkaasti, marjan ja kasvisten tuotannon määrä laskenut eikä uusia tuotteita, ympäristön kuormitus jatkunut, terveysvaikutteiset ruuat eivät markkinoilla.

Kuopion asema säilynyt vahvana kärkialojen tutkimuksessa, tutkimuksesta ei päästy liiketoimintaan, yrityspohja ei monipuolistunut, pääoman saatavuus rajoittaa kasvua. Säilytetään nykyiset rakenteet, heikko riskinottokyky, uudistuminen onnistuu osittainen, työmarkkinat eivät toimi tehokkaasti ja eristyneet alueellisesti, vetovoima ei riittävä, palvelut eivät vastaa kysyntää, väestö vähenee hitaasti, eriytyvä aluerakenne, EU:n sisäinen eriytyminen.

Tutkimuksesta ei päästy liiketoimintaan, teknologia- ja ohjelmistoyritykset ulkoistaneet toimintansa, lääkekehitykseen ei saada pääomia, Kuopion tieteellinen painoarvo heikentynyt, biojalostuksesta ei uusia avauksia. Uudistuminen epäonnistuu, perustuotanto menettää kilpailukykynsä, tuotanto siirtyy ulkomaille, työttömyys ja työvoimapula, Kuopio menettää asemansa, palvelujärjestelmä kriisiytynyt, hyvinvointierot kasvavat ja hyvinvointi heikkenee, kuntien toimintakyky heikko, väestökato runsasta, EU menettänyt markkina-asemansa.

Vastataan vain akuutteihin ongelmiin paikallisesti, tutkimus ei tue riittävästi teollisuuden prosesseja, toiminta teknologiasiirron varassa, tutkimusyhteistyössä on päästy liikkeelle, yritystoiminta aktivoitunut.

Jääty tutkimuksen asteelle, tutkimus ei tue teollisia prosesseja eikä noussut kansallisesti merkittäväksi, yritystoiminta vähäistä, teollisissa prosesseissa veden käyttö ei tehostunut, tutkimustoiminta hajanaista organisaatioiden kesken.

Työvoiman saatavuusongelmia paikallisesti, työvoiman riittävyys ongelmana pienissä kunnissa erityisesti eläköitymisen seurauksena, keskusalueilla teollisuuden ja muiden avaintoimialojen tarpeeseen työvoimaa riittävästi, rakennemuutoksiin sopeutuminen hidasta, perusosaaminen riittävää.

Koulutusta ei riittävästi elinkeinoelämän tarpeisiin, koulutuksen resurssit vähentyneet merkittävästi, koulupudokkuus kasvanut ja sen seurauksena syrjäytyminen, voimakas rakennetyöttömyys, osaamisen taso heikko, osaava työvoima muuttanut alueelta pois.

Palveluja saatavilla mutta keskittyneet, työvoiman saatavuusongelmia paikallisesti, palveluketjut parantuneet, paikallinen palveluyrittäjyys ei merkittävässä asemassa.

Palveluiden saatavuus epätasa-arvoista, julkiset palvelut rahoituskriisissä, yksityinen palveluntuotanto kansainvälisten yritysten hallussa, sairastavuus lisääntynyt, työvoiman saatavuus heikkoa, palvelut pirstaloituneet.

Kuopion kasvu maltillista mutta vetovoima vielä kohtuullinen, reuna-alueiden väestön väheneminen nykytasolla, keskuksilla omat kasvustrategiat, maakunta ei houkuttele riittävästi osaavaa työvoimaa, matkailun kehittämisessä ei uusia avauksia.

Kuopio kasvu hiipunut, vetovoima heikko koko maakunnassa, ei yhteistä kehittämispolitiikkaa, voimakas väestökato ja työvoima muuttanut muualle, reuna-alueiden väestökato runsasta eikä muuttoliike ole kääntynyt positiiviseksi, matkailijamäärät laskeneet voimakkaasti.

Saavutettavuudessa puutteita, liikennejärjestelmä toimii vain keskusten välillä mutta ei haja-asutusalueilla, aluerakennesuunnittelu puutteellista eikä huomioi maakunnan sisäisiä eroja, infrastruktuuri rapautunut syrjäseuduilla.

Liikennejärjestelmä ei toimi eikä tue elinkeinoelämää eikä henkilöliikennettä, aluerakenne pirstaloitunut ja puutteellista, edunvalvonta epäonnistunut, infrastruktuuri rapautunut, alueen saavutettavuus heikko.

45

Liitteet Liite 1. Maakunnan nykytila ja kehitysarvio

46

Liite 2. Pohjois-Savo aluerakenteen ja liikennej채rjestelm채n kehityskuva (Pohjois-Savon maakuntakaava)

47

Liite 3. Maakuntaohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014–2017 valmistelu on jatkoa syksyn 2009 aikana valmistuneelle maakuntasuunnitelmalle ja 2010 valmistuneelle maakuntaohjelma 2011-2014. Uuden maakuntaohjelma 2014-2017 valmistelu käynnistyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuuluttamisella alueellisissa pääsanomalehdissä, Pohjois-Savon liiton Internet-sivuilla ja virallisessa lehdessä helmikuussa 2013.

Maakuntaohjelman päivitystä varten tehtiin yli 70 haastattelua, joissa tavattiin noin 80 henkilöä. Suurin osa haastatteluista oli yrityksiä, mutta mukana oli myös laaja joukko aluekehittäjiä, koulutus- ja tutkimuslaitoksia, kuntia ja muita eri alojen asiantuntijoita. Edellisellä maakuntasuunnitelman ja -ohjelman valmistelukierroksella tapaamisia kertyi noin 100 kappaletta, joten haastatteluissa on saatu monipuolista näkemystä.

Maakunnassa toimivat elinkeinoyhtiöt ja yrityspalvelut ovat käsitelleet ohjelman luonnosta useissa kokouksissa. Valmistelun linjauksia on tehty myös aluekehittäjien yhteisessä strategiaryhmässä. Maakunnan kehittämislinjauksista on keskusteltu useasti tärkeimpien tutkimus-, kehittämis- ja rahoitusorganisaatioiden sekä yritysjohtajien kesken.

Maakuntavaltuusto ja -hallitus sekä maakunnan yhteistyöryhmä linjasivat valmistelua seminaarissa 10.6.2013.

Maakunnan yhteistyöryhmä keskusteli kokouksessaan 16.9.2013 ohjelmien linjauksista.

Maakuntahallitus käsitteli luonnosta 30.8.2013 ja asetti maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja ympäristöselostuksen nähtäville ja lausunnoille 4.9 – 3.10.2013.

48

Maakuntaohjelmasta annetuissa 37 lausunnossa tuettiin maakunnan kehittämisen linjauksia ja valintoja. Ympäristöselostuksesta saatiin seitsemän lausuntoa. Lausunnoissa esitetyt täsmennykset on huomioitu maakuntasuunnitelman ja -ohjelman sekä ympäristöselostuksen valmistelussa.

Maakuntahallitus käsitteli lausuntojen perusteella muokattuja suunnitelmia 28.10.2013.

Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 sekä maakuntaohjelman ympäristöselostuksen kokouksessaan 11.11.2013.

Liite 4. Maakuntaohjelman arviointi ja seuranta Maakuntaohjelman toteutumista arvioi ulkopuolinen asiantuntija alueiden kehittämislain (2009/1651) § 29:n mukaisesti vähintään kerran ohjelmakaudessa. Tämän lisäksi maakuntaohjelman edistymistä seurataan ohjelman liitteessä 2 määriteltyjen seurantatietojen ja tavoiteindikaattorien perusteella. Näitä tietoja tarkistetaan toteuttamissuunnitelman (TOTSU) laadinnan yhteydessä.

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 arvioinnin toteutti MDI. Arviointi toteutettiin vuoden 2012 loppupuoliskolla. Arvioinnin mukaan maakuntaohjelma näyttänyt maakunnalliselle kehitykselle suuntaa ja valintojen tekemisen lisäksi saattanut yhteen alueellisia toimijoita.

Kokonaisuudessaan talouden uudistumisen toimintalinjaan on kohdistunut merkittävä osa rahoituksesta ja sen piiristä on noussut esille myös merkittävimmät onnistumiset. Hyvinvointi- ja hyvinvointipalveluiden toimintalinjan tavoitteiden saavuttaminen on ollut heikointa kaikista toimintalinjoista. Toisaalta maakuntaohjelmalla on ollut vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa kehitykseen.

Maakuntaohjelman läsnäolo näkyy myös muussa alueellisessa strategiatyössä. Lisäksi maakuntaohjelman fokus on parantunut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Jatkossa on huolehdittava, että ohjelma on tulevaisuuteen katsova ja uusiutumiseen pyrkivä.

Pohjois-Savon liiton oman rahoitusseurannan mukaan kauden 1.8.2010-31.12.2012 kokonaisrahoitusvolyymi on ollut noin 237 milj. €. Yleisesti todetaan, että rahoituksen suuret volyymit kohdistuvat toimintalinjaan 1. Kyseiseen talouden uudistamiseen tähtäävän toimintalinjaan on kohdistunut noin 57 % seurantakauden rahoituksesta (134 milj. €). Myönnetty rahoitus on kohdistunut hyvin maakuntaohjelman valituille kärkialoille ja niiden kehittämistavoitteiden tukemiseen, sillä noin 9 % viranomaisten hyväksymästä rahoituksesta ei tarkastelun perusteella toteuta maakuntaohjelman tavoitteita.

49

0,19 27,6 24,0

Pohjois-Savo

Koko maa

Vanhushuoltosuhde (65 vuotta täyttäneet 15-64 vuotiaista, %)

-0,05

Koko maa

24,8

28,5

0,21

-0,07

256 0,10

126 0,05

-658 -0,26

-0,42

-0,16

-0,37 -1059

-402

-933

-0,23

-577

-1051 -0,42

4,7

249 498

2006

4,8

250 064

2005

Pohjois-Savo

Luonnollinen väestönkasvu (%-osuus väestöstä)

Pohjois-Savo; henk.

Pohjois-Savo; %-osuus väestöstä

Nettosiirtolaisuus

Pohjois-Savo; henk.

Pohjois-Savo; %-osuus väestöstä

Kuntien välinen nettomuutto

Pohjois-Savo; henk.

Pohjois-Savo; %-osuus väestöstä

Kokonaisnettomuutto

Pohjois-Savo; %-osuus väestöstä

Kokonaisväestönmuutos

P-Savon osuus koko maasta %

Pohjois-Savo

Väkiluku

MUUTTOLIIKE JA VÄESTÖ

Liite 5. Maakuntaohjelman seuranta- ja tavoiteindikaattorit

50 24,8

28,5

0,18

-0,16

0,12

292

-0,20

-511

-0,09

-219

-0,25

-628

4,7

248 872

2007

25,2

28,9

0,20

-0,10

0,14

340

-0,23

-583

-0,10

-243

-0,20

-487

4,7

248 423

2008

25,6

29,3

0,20

-0,08

0,13

311

-0,15

-374

-0,03

-63

-0,10

-254

4,7

248 182

2009

26,5

30,2

0,19

-0,09

0,15

368

-0,16

-385

-0,01

-17

-0,10

-248

4,6

247 943

2010

27,7

31,5

0,17

-0,11

0,21

516

-0,03

-73

0,18

443

0,07

182

4,6

248 130

2011

28,9

32,6

0,14

-0,19

0,24

586

-0,01

-29

0,22

557

0,04

103

4,6

248233

2012

2014

2017

39,8 34,5

31,0

-0,12

36,0

-0,11

300 0,12

300 0,12

60 0,02

30

0,14

0,13

0,01

360

330

0,02

59 0,03

4,4 69

248530

tavoite

4,5

248370

tavoite

5,4

140,9

Koko maa

49,1 49,8

- Pohjois-Savon teollisuuden viennin osuus liikevaihdosta (%)

- koko maan teollisuuden viennin osuus liikevaihdosta (%)

213

Koko maa

Pohjois-Savo Koko maa

Valtion menot/asukas

129

Pohjois-Savo

Kuntien vuosikate euroa/asukas

2005

14 862

Koko maa

TALOUDEN TASAPAINO

13 668

Pohjois-Savo

Väestön tulotaso (käytettävissä olevat tulot/as)

1452

Pohjois-Savn teollisuuden vienti milj.€ (Tilastokeskus, asiakaskoht. suhdannepalv.)

Viennin osuus liikevaihdon määrästä (teollisuus)

Pohjois-Savon osuus koko maan kasvuyrityksistä %

Pohjois-Savo, kasvuyritysten osuus yrityskannasta %:na

Kasvuyritysten määrä

126,6

Pohjois-Savo

Aloittaneet yritykset %:na lopettaneista yrityksistä

6,6

Koko maa

78,1

23 444

2005

Pohjois-Savo

Liikevaihdon kasvu (%)

Pohjois-Savo; koko maa=100

Pohjois-Savo; €/asukas

Bkt/asukas €/asukas, käyvin hinnoin)

KILPAILUKYKY

6892 6365

327

233

2006

15 396

14 285

51,3

46,3

1392

147,5

152,2

10,6

4,2

77,4

24 360

2006

51

28 106 80,4 9,1 6,4 116,1 128,1

1723 45,2 50,8 16 147 17 588

2008

292 363

26 445 77,8 10,4 8,2 129,0 152,1

1521 44,5 51,0 15 214 16 245

2007

202 382

7521 6997

2008

2007

3,4

2,3

340

278

2009

17 877

16 271

49,2

45,9

9104 7856

461

370

2010

18 783

17 028

49,6

47,7

1392

3,7

2,8

1251

154,9

139,1

9,4

6

81,1

27 039

2010

120,4

112,3

-16,2

-16,9

79,0

25 502

2009

384

316

2011

49,2

49,5

1573

132,8

122,7

7,8

6,9

2011

2012

49,3

51,3

1682

123,0

107,0

1,6

3,1

2012

6

2

tavoite

2014

17963

52

1

tavoite

2017

18500

55

4

130

80

115

30800 80

tavoite

2017

28700

tavoite

2014

101,0

100,0

2005

ALUEEN SISÄISET EROT

18,1 16,0

Koko maa

2,69

464

Pohjois-Savo

Yli 65-vuotiaiden osuus

Pohjois-Savo

Väestön ikärakenteen keskihajonta

Pohjois-Savo

Tulotason keskihajonta alueen kunnissa (seutukunnissa)

116

16,5

18,6

2,82

425

2006

101,7

100,0

100,0

105 101,0

104 100,0

116

26,0

20,7

100,0

26,3

Työpaikat (työlliset 1000 henk.,työvoimatutkimus) Pohjois-Savo;1000 henk.

Pohjois-Savo; indeksi 2005=100 Koko maa; indeksi 2005=100 Työvoima (työvoimatutkimus) Pohjois-Savo Pohjois-Savo; indeksi 2005=100 Koko maa; indeksi 2005=100

20,5

10,8

11,3

Koko maa

11,8

Pohjois-Savo

Pitkäaikaistyöttömyys (% työttömistä, TEM:in tilastot)

Koko maa

Pohjois-Savo

13,3

92,6

93,1

Nuorten työttömyys (% työttömistä, TEM:in tilastot)

Pohjois-Savo: ind. koko maa=100

68,9

63,3 68,0

63,8

127,3

7,7

9,8

2006

Koko maa

119,0

8,4

10,0

2005

Pohjois-Savo

Työllisyysaste (työvoimatutkimus)

Pohjois-Savo: ind. koko maa=100

Koko maa

Pohjois-Savo

Työttömyysaste (työvoimatutkimus)

TYÖLLISYYS

52 16,5

18,6

2,93

346

2007

102,1

98,3

114

103,8

99,0

103

24,0

19,8

10,4

11,3

89,4

69,9

62,5

142,0

6,9

9,8

2007

16,7

18,9

3,00

528

2008

103,1

99,1

115

105,4

101,9

106

21,4

19,1

11,0

11,7

91,6

70,6

64,7

121,9

6,4

7,8

2008

17,0

19,1

3,04

1170

2009

102,2

99,1

115

102,3

98,1

102

26,6

15,3

23,1

14,2

91,1

68,3

62,2

131,7

8,2

10,8

2009

17,5

19,6

3,08

1020

2010

101,9

100,9

117

101,9

101,0

105

20,4

20,9

13,0

13,7

94,0

67,8

63,7

119,0

8,4

10,0

2010

18,1

20,2

3,12

2011

102,3

100,0

116

103,0

100,0

104

23,4

23,9

12,3

12,8

92,7

68,6

63,6

132,1

7,8

10,3

2011

18,8

20,8

3,17

2012

102,6

100,0

116

103,4

101,9

106

24,2

25,7

12,7

12,6

94,8

69,0

65,4

106,5

7,7

8,2

2012

2014

2017

24 21,4

20,0

tavoite

22,5

tavoite

112

100

114

104 99

26

11

67

7

2017 tavoite

103

26

12,5

65

9

2014 tavoite

Yritysten osuus P-Savon t&k-menoista %

Pohjois-Savon osuus koko maasta % 38,0

2,4

28,1

T&k-rahoitus

33,6

35,6

2,3

27,8

33,3

45,8

45,3

Koko maa

44,8

14,7

14,3

44,8

13,4

Pohjois-Savo

Julkisen sektorin osuus työpaikoista %

Koko maa

Pohjois-Savo

TOL 2002

Koko maa (teoll.+ terv. ja sos.palv.+kauppa)

Pohjois-Savo (terv. ja sos.palv.+teoll.+kauppa)

TOL 2008

Kolmen suurimman toimialan osuus työpaikoista (%)

Koko maa

Pohjois-Savo

64,1

63,3

2006

13,4

63,4

Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25-29 vuotiaat (% osuus koko ikäluokasta)

62,5

Koko maa

2005

Pohjois-Savo

Tutkinnon suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneistä (%)

OSAAMINEN

53

65,0 65,5

13,8 15,9

44,8 43,6

64,2 64,8

13,7 15,3

44,4 43,6

2,2

27,5 2,1 41,6

2,4 39,0

37,0

28,6

32,6

27,3

33,7

42,8

43,7

16,2

14,2

66,2

65,9

2009

32,5

46,0

45,5

2008

2007

34,4

2,3

28,4

33,1

42,4

43,8

16,3

13,8

67

66,8

2010

35,8

2,1

16,5

13,5

67,7

67,7

2011

2012

2,5 42

40

33

45

12

72

2017 tavoite

2,3

33

45

12,5

70

2014 tavoite

11 081 619 161

Pohjois-Savo:Kokonaistyppi (kg/vuosi)

35,6

2005

Pohjois-Savo: Kokonaisfosfori (kg/vuosi)

Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistöihin

Koko maa

Pohjois-Savo

Uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta

Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Maaseudun paikalliskeskukset Kaupungin kehysalue Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu

Pohjois-Savo

Väestön määrän muutos erityyppisillä alueilla (aluetypografian 6 luokkaa) Lähde: SYKE

Maaseutuväestön 1) osuus koko väestöstä Pohjois-Savossa

ELINYMPÄRISTÖN LAATU JA ALUERAKENNE

616 151

9 983

35,4

2006

54 613 038

9 217

35,2

2007

618 163

12 311

28

38,3

34,9

2008

571 044

8 185

34,6

2009

2012

15 476 51 310 30 136

15 850 52 277 31 067

608 105

6 642

27

655 963

10 334

15 673

15 194

6 742

16 667

15 657

615 670

64 322

61 745

37,9

52 595

246 179

31,1 (Nilsiä lask.

Kuopioon) 33,7 (Nilsiä lask.

34,1 maaseutuun)

2011

54 069

245 859

34,4

2010

40

-3,0

-1,8

-2,4

3,2

6,5

4,2

-2,7

0,1

Muutos kaudella 20102012

33,6

tavoite

2014

tavoite

2017

TL 1 2014

x

1,8

Manner-Suomen ESR-ohjelma (Valtio)

13,3 9,9 4,4 27,6

x

13,3 9,9 4,4 27,6

55,6

1,8

2,4

8,2

x

13,3 9,9 4,4 27,6

56,2

1,8

2,4

8,2

10,9

40,3

15,9

2016

x

13,3 9,9 4,4 27,6

59,3

1,8

2,4

8,2

10,9

40,9

18,4

2017

x

3,4 2,6 0,9 6,9

32,5

2,0

2,7

0,5

0,7

x

3,4 2,6 0,9 6,9

34,0

2,0

2,7

0,5

0,7

31,0

2,0

31,5

1,0

0,0

2015

1,0

TL 2 2014

x

3,4 2,6 0,9 6,9

34,0

2,0

2,7

0,5

0,7

31,0

2,0

1,0

2016

x

1,7 1,3

2,4 1,8 0,6 4,8

2,7 2,0

3,4 2,6 0,9 6,9 x

0,5

24,3

0,7

x

2,4 1,8 0,6 4,8

24,2

1,3

1,7

0,5

0,7

5,2 19,0

5,2

0,5

34,0

2015

19,1

TL 3 2014

0,7

31,0

2,0

1,0

2017

Suunnitelmassa ei ole mukana Finnveran lainoitusta eikä yksityistä rahoitusta.

Hallinnonaloittaisiin lukuihin lasketaan kehittämis- ja investointityyppiset varat, ei perus- ja toimintarahoitusta EU-rahoitus: EAKR, ESR ja maaseudun ja kalatalouden kehittämisrahoitus on suunnitelmassa kokonaan EU-ohjelman toteutukseen sitoutuva kuntien rahoitus on arvio

Yhteensä * arvio

Yksityinen rahoitus*

Julkinen rahoitus yht.

Rahoituslähteittäin: EU-rahoitus Valtio Kunnat*

56,8

2,4

Manner-Suomen ESR-ohjelma (EU)

Yhteensä

8,2

10,9

39,7

39,4

10,9

15,9

2015

17,4

EAKR-toimenpideohjelma (Valtion)

EAKR-toimenpideohjelma (EU)

*ohjelmiin sitomaton *INKA

Maakunnan kehittämisraha:

milj. € SM OKM MMM LVM TEM (ei sis. Finnveran rah.)

STM / kunnat YM

MAAKUNTAOHJELMAN 2014-2017 RAHOITUSSUUNNITELMA Ohjelman rahoitus toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain (valtio ja EU): Rahoitussuunnitelma on suuntaa-antava ja tarkentuu vuosittain.

Liite 6. Maakuntaohjelman rahoitus

55

x

2,4 1,8 0,6 4,8

23,7

1,3

1,7

0,5

0,7

19,0

4,7

2016

x

2,4 1,8 0,6 4,8

23,7

1,3

1,7

0,5

0,7

19,0

4,7

2017

x

2,2 1,6 0,5 4,4

46,1

0,0

0,0

1,6

2,2

4,1

3,8

2,2 1,6 0,5 4,3

x

2,2 1,6 0,5 4,3

0,0

0,0

1,6

2,2

4,1

3,8

35,9

2,0

2016

43,1 45,8

0,0

0,0

1,6

2,2

4,8

3,8

2,6 31,9

1,6

x

2015

36,7

TL 4 2014

x

2,2 1,6 0,5 4,3

0,0

44,7

0,0

1,6

2,2

4,3

3,8

35,9

0,7

2017

x

21,3 16,0 6,4 43,7

x

21,3 16,0 6,4 43,6

x

21,3 16,0 6,4 43,6

x

21,3 16,0 6,4 43,6

x

85,2 63,9 25,5 174,6

TL:t yhteensä+TL erittelemätön 2014 2015 2016 2017 Yhteensä 1,0 1,0 1,0 1,0 4,0 0 2 2 2 6,0 19,0 18,5 17,9 19,1 74,5 36,7 31,9 35,9 35,9 140,4 79,9 79,7 79,8 80,4 319,8 19,1 19,0 19,0 19,0 76,1 4,1 4,8 4,1 4,3 17,3 0,55 0,55 0,55 0,55 2,2 0,35 0,35 0,35 0,35 1,4 0,2 0,2 0,2 0,2 0,8 14,5 14,5 14,5 14,5 58,1 10,9 10,9 10,9 10,9 43,6 6,8 6,8 6,8 6,8 27,1 5,1 5,1 5,1 5,1 20,3 240,1 201,7 99,9 96,6 638,3

Liite 7. Todennäköisesti merkittävät ympäristövaikututukset

Yleistä

Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljän toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittävät maakuntaa kokonaisuutena, mutta painotus on ennen kaikkea talouden uudistumisessa, jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm. kuntatalouden vahvistamiseen, kehittämis- ja investointihankkeisiin sekä väestön elinolojen parantamiseen.

Ilman talouden resurssipohjaa vaikeutuu maakunnan kehittämistyö. Maakuntaohjelman toimintalinjat pyrkivät osuvuuteen aluekehityksen kannalta.

Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2011–2014 painopisteet on valittu siten, että ne noudattavat maakuntavaltuuston hyväksymää maakuntastrategiaa. Tarkempi ja yksityiskohtaisempi maakuntaohjelman ympäristöselostus julkaistaan erillisenä julkaisuna.

Vaikutusten arviointi toimintalinjoittain

56

Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 §:n ympäristövaikutusten määrittelyn jaottelulla. Ympäristövaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen (= elinympäristö); b) maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen (= ympäristön tila); c) yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyödyntämiseen (= luonnonvarat).

Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiä maakuntaohjelman toimenpiteitä eri toimintalinjoilla ja niiden vaikutuksia Pohjois-Savon ympäristön merkittäviin osa-alueisiin. Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 20112014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017, arvioinnissa on hyödynnetty edellisen ohjelman arviointia, jota on täydennetty niiltä osin kuin ohjelmaa on tarkistettu. Ohjelma painottaa edellistä enemmän nousevina aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa. + myönteinen vaikutus, - kielteinen vaikutus, 0 neutraali, + - sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia.

TL1:Talouden uudistuminen

TL2 Työvoiman riittävyys ja osaaminen

Elinympäristö a) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Tl:n kaikki alat vaikuttavat myönteisesti elinympäristöön Koulutuksella ja työhyvinvoinPuunjalostuksen, energiateollitia lisäävillä toimenpiteillä on suuden ja lääkealan kehittämimyönteinen vaikutus terveynen sekä uudistuvat tuotannolteen. (+) liset innovaatiot vahvistavat Osaamispohjaisten elinkeinotyöllisyyttä ja sitä kautta vaikujen kehittämisellä lisätään tus elinoloihin on myönteinen. työpaikkoja ja siten paranne(+) taan elinoloja. Mm. maakunTalouden vahvistuminen lisää nan energia- ja ympäristöviihtyvyyttä maakunnassa.(+) osaamiseen perustuvat elinVahva talous luo resursseja keinot ovat kasvuala.(+) terveyden edistämiseen. (+) Ympäristö- ja ympäristöHyvin hoidetut yritysten ympäterveysvaikutuksiin liittyvän ristöasiat parantavat elinympäriskin arvioinnin tietotaito väristöä paikallisesti. (+) hentää haitallisia ympäristöTalouden rakennemuutos voi vaikutuksia (+) aiheuttaa työttömyyttä.(-) Mittaus- ja sensoritekniikka. osaamisen soveltaminen mm. ympäristötekniikkaan ja vesihuoltoon lisää ympäristömyönteisiä elinkeinoja ja siten parantaa ympäristön tilaa. (+)

TL3: Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi

TL4: Saavutettavuus ja aluerakenne

Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen uudistamalla palvelurakenteita ja palveluprosesseja edistää ihmisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä. (+) Käyttäjälähtöinen palvelujen kehittäminen parantaa asiakastyytyväisyyttä. (+) Ihmisen terveelliset elämäntapavalinnat lisääntyvät. (+) Palvelurakenteen keskittyminen voi heikentää palvelujen saavutettavuutta reunaalueilla. (-) Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta edistää hyvää elinympäristön tilaa. (+)

Nopeutuvat yhteydet parantavat elinolosuhteita.

Liikenneturvallisuustoimenpiteet ehkäisevät onnettomuuksia. (+) Ylikunnallinen maankäytön suunnittelu lisää vetovoimaisuutta ja viihtyvyyttä. (+) Meluhaitat lisääntyvät liikenneväylien läheisyydessä. (-)

Yleinen ympäristön tila Innovaatiotoiminnalla sekä uusien teknologioiden käyttöön otolla päästään ympäristön kannalta kestävämpiin tuotteisiin ja menetelmiin. (+) Ympäristöyritystoiminta edistää myönteisiä ympäristövaikutuksia. (+) Siirtyminen massatuotannosta eriytyneempään tuotantoon parantaa ympäristön tilaa. (+) b1) maaperään, vesiin, Bio- ja energiajätteiden hyötykäytöllä vähennetään kaatopaikalle sijoitettavaa jätettä, säästetään energiaa ja vähennetään päästöjä. (+) Vesi- ja kaivosalan t&kyhteistyö parantaa ympäristön seurantamenetelmiä (+) Jätteenpoltto vähentää kaatopaikkajätettä ja korvaa muita energialähteitä. (+) Maatalouden vesistöjen kuormituksen vähentämistoimenpiteet parantavat vesistöjen tilaa. (+) Lietelantaongelman ratkaisut, mm. metaanikaasun tilakohtainen talteenotto, vähentävät ongelmia. (+) Vesiteknologian, mittauksen ja puhdistusmenetelmien kehittäminen vähentää teollisuuden ja kaivostoiminnan ympäristön kuormitusta (+) b2) ilmaan, ilmastoon, Metsän kasvu sitoo hiilidioksidia, ja siten ehkäisee ilmastonmuutosta. (+) Metsien käytön tehostaminen (hakkuutähteet) vähentää metsien merkitystä hiilivarastona.

(-) Uusiutumattomien energialähteiden korvaaminen biopolttoaineilla parantaa hiilitasetta. (+) Jätteenpoltto vähentää kaatopaikkajätettä ja -kaasuja ja korvaa muita energialähteitä. (+) Puurakentamisessa hiilen varastoituu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteollisuus mahdollistaa mm. ilman laadun kannalta myönteisten sähköautojen kehittämisen ja käyttöönoton. (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tukee ilmastoa säästävää energiateknologian kehittämistä. (+)

Ympäristöalan osaamisen lisääntyminen parantaa välillisesti ympäristön tilaa. (+) Koulutustason nousu edistää luonnon ja ympäristön arvostusta. (+)

Maakunnan aluerakenteen eheytyminen ja saavutettavuuden parantuminen ovat myönteisiä maakunnan ympäristön tilan kannalta. (+) Asumisen ja tuotannon keskittyminen vähentää ympäristökuormitusta paikallisesti. (+)

Osaaminen, jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdistaa, vaikuttaa maaperän tilaan myönteisesti. (+) Haja-asutusalueen jätevedenpuhdistusmenetelmien käyttöönotto lisää vesien puhtautta. (+)

Yhdyskuntien jätevesien johtaminen ja keskitetty käsittely yhteispuhdistamoissa mahdollistaa tehokkaamman puhdistuksen. (+) Pintavesien kunnostus vaikuttaa myönteisesti kalastoon ja muuhun vesieliöstöön ja virkistyskäyttömahdollisuuksiin (+)

57

Ilman laatuun liittyvä osaaminen mm. Itä-Suomen yliopiston ja Savoniaammattikorkeakoulun piirissä edistää hyvää ympäristöä. (+)

Sähköisten palvelujen kehittäminen vähentää asiointiliikennettä ja liikennepäästöjä. (+) Hyvinvointipalvelujen keskittäminen ja palveluyrittäjyyden sijoittumisratkaisut lisäävät liikkumistarvetta ja siten liikennettä. (-)

Lisääntyvät liikennemäärät lisäävät paikallisesti päästöjä ja melua. (-) Kuljetuslogistiikan parantaminen vähentää energian kulutusta ja liikenteen päästöjä. (+ ) Raideliikenteen parantaminen siirtää maantiekuljetuksia ja henkilöliikennettä rautateille. (+) Tietoliikenteen lisääminen vähentää fyysisen liikkumisen tarvetta ja päästöjä (+)

Polttoprosessien parempi hallinta parantaa hengitysilmaa. (+) b3) kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen

58

Tuotantomenetelmien tehostuminen vähentää kielteisiä vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. (+) Metsien käytön tehostuminen voi heikentää tai parantaa metsien monimuotoisuutta. (-/+) Luontomatkailun kehittämisen edellytys matkailuvyöhykkeillä on mm. vesistöjen ja kalakantojen hoito. (+) Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen, Kuopion aseman vahvistaminen keskittää maakunnan sisäistä aluerakennetta, mutta luo edellytyksiä koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja hajaasutuksen säilymiselle. (+ - ) Täydennysrakentaminen tiivistää yhdyskuntarakennetta ja laskee yhdyskuntakustannuksia (+)

Avoimet oppimisympäristöt ja etäopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vähentävät päivittäisiä matkoja ja liikenteen haitallisia ympäristövaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen opetustoimen palvelurakenteen säilymistä. (+)

Terveyttä edistävät elämäntapavalinnat kuten luonnossa liikkumien lisäävät luonnon arvostusta. (+)

Suunnitelmallinen maankäyttö kaupunkiseuduilla vaikuttaa myönteisesti luonnon monimuotoisuuteen. (+) Luonnon monimuotoisuus voi heiketä luonnontilaisia alueita rakennettaessa (-)

Uudet hyvinvointipalvelurakenteet muokkaavat alue- ja yhdyskuntarakennetta ja kuntarakennetta. ( 0) Etäpalveluihin ja liikkuviin palveluihin perustuvat toimintatavat hyvinvointipalveluissa voivat osaltaan tukea kotona asumista. (+)

Tieverkon kehittäminen ja alemman tieverkon kunnossapito edistävät tasapainoisen aluerakenteen kehittämistä. (+) Ylikunnallinen, mm. työssäkäyntialueiden maankäytön suunnittelu eheyttää yhdyskuntarakennetta. (+)

c2)rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön Talouden uudistuminen edellyttää uusinvestointeja tuotannollisiin laitoksiin ja siten muuttaa rakennettua ympäristöä. ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja rakennusperintö voi olla muutoksissa uhattuna. (-)

d) luonnonvarojen hyödyntämiseen Puunkäyttö vähentää uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä. (+) Uudentyyppisillä tuotantomenetelmillä ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden käyttöä tehostaa, jolloin jätettä tulee prosesseissa vähemmän ja luonnonvarojen hyötykäyttö paranee. (+) Biojalostuksen kehittäminen vähentää riippuvuutta öljystä. (+)

Uudet osaamisen rakenteet kuten Itä-Suomen yliopiston kehittäminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsortio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myönteiseen suuntaan. (+)

Osaamisen kehittäminen luo uusia tapoja hyödyntää ja käyttää maakunnan luonnonvaroja kestävällä tavalla. (+)

Palvelurakenteiden muutokset ja uusien hyvinvointiyritysten synty uudistaa jossain määrin investointien kautta rakennettua ympäristöä ja kaupunkikuvaa. (+)

Tiestön parantamistoimet tapahtuvat nykyisissä linjauksissa ohjelmakaudella, joten muutokset ympäristöön ovat vähäiset. ( 0 +) Uuden asutuksen ohjaaminen kyliin tukee paikallisen kyläkulttuuriperinnön säilymistä. (+) Kaupunkialueiden kasvu laajentaa rakennettua ympäristöä. (+ -)

Väylärakentaminen lisää uusiutumattomien luonnonvarojen (sora, kallio) käyttöä. (-)

59

Näissä olemme jo hyviä Pohjois-Savossa.

60

kone- ja energiateknologia

puunjalostus ja biojalostus

elintarvikkeet

Näillä aloilla meistä tulee entistä vahvempia.

Kovaa osaamista – pehmeää elämää Pohjoissavolainen osaaminen ja runsaat luonnonvarat tarjoavat loistavia mahdollisuuksia yritysten kasvuun ja uudistumiseen sekä innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.

terveysklusteri

vesi ja ilma