Uudet seututyömallit äkillisestä väestörakennemuutoksesta johtuvien työvoimaongelmien ratkaisussa
Loppuraportti
Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ ............................................................................................................................ 3 1. RAPORTOINTIKAUSI ........................................................................................................ 5 2. PROJEKTIN PERUSTIEDOT ............................................................................................. 5 3. PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT .............................................................................. 6 4. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT ................................................................................. 6 5. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET ..................................... 6 6. PROJEKTIN TOTEUTUKSEN JA YHTEISTYÖN ONNISTUNEISUUS.............................. 7 7. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN .................................................................................... 7 8. ONGELMAT JA SUOSITUKSET ........................................................................................ 8 9. PROJEKTIN TOIMINTA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN ..................................... 8 9.1 TYÖNANTAJAKARTOITUKSET ................................................................................. 8 9.2 KOULUTUKSET .......................................................................................................... 9 9.2.1 YRITTÄJÄKSI! – TYÖVOIMAKOULUTUS ............................................................... 9 9.2.2 YRITYSKOHTAISET KOULUTUKSET ................................................................... 10 9.2.3 ALOITTAVAN YRITTÄJÄN KOULUTUS OMISTAJUUDENVAIHDOKSESSA ..... 10 9.3 TÄYDEN TYÖPANOKSEN HYÖDYNTÄMINEN ........................................................ 11 9.3.1 OSA-AIKATÖIDEN YHDISTÄMINEN ..................................................................... 11 9.3.3 SENIORIYRITTÄJYYS............................................................................................ 12 9.4 URATORI - TAPAHTUMAT ....................................................................................... 12 9.5 MESTARI KISÄLLI – MALLI ..................................................................................... 12 9.6 PIELISEN KARJALAN VAHVAT KLUSTERIT.......................................................... 13 9.7 NUORTEN UUDET SEUTURAT ................................................................................ 13 9.8 KASVUYRITTÄJYYS ................................................................................................. 17 9.9 PIELISEN KARJALAN VI TULEVAISUUSFOORUMI ”JUURET JA SIIVET” .......... 17 10. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS .................................................................................. 17 11. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET ................................................................... 18 12. HYVÄT KÄYTÄNNÖT ................................................................................................... 18 13. RAHOITUS JA KUSTANNUKSET ................................................................................ 19 14. TOIMINNAN JATKUVUUS ............................................................................................ 19 15. LOPUKSI ....................................................................................................................... 20 16. LIITTEET ....................................................................................................................... 20
Uusi SeutUra -hanke 2011 -2013
2
TIIVISTELMÄ Pielisen Karjalan alue kohtaa eri indikaattorein mitattuna lähivuosien aikana merkittävän työvoiman rakennemuutoksen. Ikärakennemuutoksesta johtuen työvoiman poistuma nopeutuu ja pelkona on, että uuden työvoiman lähteet eivät pysty kompensoimaan muutosta. Tässä tilanteessa korostuu tarve löytää uusia työn tekemisen toimitapoja ja kannusteita, jotka tehostavat olemassa olevien ja uusien työvoimaresurssien käyttöä seutukunnan työssäkäyntialueella. Kuvatussa muutoksessa alueen työllisyys ja elinvoimaisuus voi heiketä, jos suuri osa alueen aiemmin kokoaikaisista ja vakituisista työpaikoista täytetään osa-aikaisilla, mahdollisesti ketjuuntuvilla työsuhteilla. Tämä ”osa-aikaisuuskierre” heikentää alueen taloutta, kun kuvattuihin työsuhteisiin työllistyneiden ansiotaso jää alhaiseksi, tarve sosiaalitukiin kasvaa, eivätkä ihmiset voi rakentaa elämää pitkäjänteisesti. Pahimmillaan seurauksena on itseään ruokkiva ilmiö, verotulojen merkittävä väheneminen ja seutukunnan elinvoimaisuuden taantuma. Tähän demografiseen haasteeseen oli projektin tavoitteena löytää vastauksia mm. osa-aikatöitä yhdistämällä. Projektin tuloksena huomattiin, että aluetalouden kannalta tavoiteltava tehdyn työn määrän lisääminen ei näyttäydy yksilötasolla samanlaisena. Osaaikatöiden yhdistäminen osoittautui haasteelliseksi erilaisten syiden vuoksi, joita olivat mm. asenteet, työpaikkojen vähäinen kokonaismäärä, omavaraisuus, edulliset asumiskustannukset (vähemmälläkin tulee toimeen) ja tekemistä riittää vaikka töitä ei olisikaan koko vuodeksi. Uusi SeutUra- projektissa lähdettiin kartoittamaan ensin alueen työnantajien pariin tilannetta ja selvittämään, miltä rakennemuutos näyttää työnantajien silmin katsottuna. Havaittuja ilmiöitä Pielisen Karjalassa ovat mm. työntekijöiden ja yrittäjien ikääntyminen sekä nuorten lähteminen muualle opiskelemaan ja töihin. Näihin havaittuihin muutoksiin lähdettiin kehittämään projektissa malleja, joilla voitaisiin osaltaan ehkäistä edellä mainittua elinvoimaisuuden taantumaa. Osa malleista oli sellaisia, että niitä voitiin kokeilla jo projektin toiminta-aikana ja osa on ehdotuksia, joita on mahdollista ottaa käyttöön tulevaisuudessa. Seutukunnan elinvoimaisuuden taantuman estämiseksi löydettiin projektin aikana vastauksia. Tällaisia isoja asioita ovat mm. seutukunnan nuorten kannustaminen palaamaan töihin ja yrittäjäksi omalle seutukunnalle sekä olemassa olevien yritysten kasvun ja kehityksen tukeminen. Avoinna oleviin työpaikkoihin ovat työnantajat saaneet työntekijöiksi mm. paluumuuttajia, mutta joissakin tapauksissa ovat työnantajat huomanneet, että osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman tarjonta on vähentynyt ja he ovat ”heränneet” muuttuneeseen tilanteeseen. Työnantajat ovatkin projektin yhteistyön myötä lähteneet kouluttamaan olemassa olevaa henkilöstöä uusiin tehtäviin tai täydentämään heidän ammattitaitoaan ja markkinoimaan aktiivisemmin avoinna olevia tai tulevia työpaikkoja. Työntekijöinä projektissa ovat toimineet projektipäällikkönä Tiina Köngäs-Siira ja yritysneuvojana Marja Hietala vuosina 2011 - 2012. Marja siirtyi vuoden 2013 alusta lukien Pikesin yritysneuvojaksi hänen tilallaan työskenteli hanketyöntekijänä Ritva Kurkinen vuoden 2013 ajan. Vuoden 2013 tammikuussa projektiin tuli lisäksi mukaan osa-aikaisena hanketyöntekijänä Anna Kähkönen. Ohjausryhmään nimettiin edustajat alueen kuntasektorilta, yrittäjäjärjestöistä ja ammattijärjestöistä sekä työ- ja elinkeinotoimistosta. Ohjausryhmän kokoonpanoa jouduttiin muuttamaan valitettavan kuolemantapauksen, eläkkeelle ja toisiin tehtäviin siirtymisten vuoksi. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana yhteensä kahdeksan kertaa.
Uusi SeutUra -hanke 2011 -2013
3
Projektin keskeiset toimenpiteet ja niiden toteutus 1. ”Uusi Seutura” työpaikkojen kartoitus ja työnantajayhteydet, Pielisen Karjalan työvoiman tarvekartoituksen ja rekrytointisuunnitelman 2011 – 2015 laatiminen. Projektipäällikkö ja hanketyöntekijä (yhdessä Pielisen Karjalan TE- toimiston vastuuhenkilöiden kanssa), 3/2011 – 3/2012 - Työnantajayhteydet ovat olleet mukana projektin alusta lähtien ja kehittämistyötä työnantajien kanssa on tehty koko ajan. Rekrytointitarpeita ei voi ennustaa yhden työntekijän tarkkuudella, koska eläkkeelle jäämistä ei voi tietää tarkasti etukäteen joustavan työeläkeiän vuoksi ja rekrytointitarpeeseen vaikuttaa mm. kulloinenkin taloudellinen tilanne ja tehdyt investoinnit. On tärkeää kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä niin, että viesti tulevista koulutus- ja työntekijätarpeista tavoittaa ammatillisen koulutuksen järjestäjät, täydennyskoulutuksen tarjoajat, Maakuntakorkeakoulun, työvoimahallinnon ja yrittäjyyskoulutuksen. Myös rekrytointitapahtumat ja nuorisoyhteistyö on tulevaisuudessa tärkeää. Eli yksittäisten työpaikkojen ennustamisen sijaan on tärkeää viedä viestiä tulevista tarpeista koulutusten järjestäjille. Projektissa on tehty Pielisen Karjalan vahvat klusterit selvitystyö (liitteenä). 2. Tunnistetaan ja määritetään kartoitusten perusteella uudet "SeutUrat", projektipäällikkö ja hanketyöntekijä (yhdessä Pielisen Karjalan TE- toimiston vastuuhenkilöiden kanssa), 2011 2013 - Osa-aikaisten työpaikkojen yhdistäminen: eri työnantajien välillä on käyty keskusteluja töiden yhdistämisestä. Järjestetty osuuskuntakoulutusta osuuskuntamuotoisen yritystoiminnan edistämiseksi ja usean työpaikan yhdistämisen mahdollistamiseksi, Maaseudun Innoriihi – koulutuksessa on työstetty malli ”Elinkaari-pihasta”, jossa yhtenä ajatuksena osa-aikaisten töiden yhdistäminen. 3. Työvoiman kartoitus ja kontaktointi, Pielisen Karjalan TE - toimisto, 2011 - 2013 4. Kehitetään, täydennetään ja tarkennetaan ”Uusiin SeutUra” -työpaikkoihin työvoimaa ohjaava yhteistyösuunnitelma työvoiman kartoitus ja kontaktointi, Pielisen Karjalan TE - toimisto, 2011 5. Työvoiman rekrytointi, ohjaus ja koulutus ”Uusiin SeutUra” -työpaikkoihin laadittujen tarvekartoituksen, rekrytointisuunnitelman ja yhteistyösuunnitelman mukaisesti projektipäällikkö ja hanketyöntekijä sekä Pielisen Karjalan TE- toimisto 2011 - 2013 - Uratori -messut, hankkeen järjestämät koulutukset ja muiden tahojen järjestämät koulutukset, joihin projekti on ollut ohjaamassa koulutettavia henkilöitä. Yritysmahdollisuuksien markkinointi työllistymisvaihtoehtona. 6. Uusien ennakoivien työllistymisratkaisujen analysointi, kehittäminen, tuotteistaminen, kuvaaminen ja hyödyntäminen osana sidosryhmien pysyvää toimintaa, 2012 - 2013. - tehdään ”Yhteisen seututyöpöydän = hankkeen ohjausryhmän” työnä hyödyntäen hankkeen ja sidosryhmien kokemuksia, toteuttavien tutkimusten tuloksia, jo käytössä olevien yhteismallien tuloksia (mm. SYP-yhteistyö, PROTO – toimijayhteistyön kehittämishankkeesta saadut tulokset)
Uusi SeutUra -hanke 2011 -2013
4
-
Yrittäjäksi! – koulutus, yhteensä 27 koulutettavaa vuosina 2012 ja 2013 Mestari - Kisälli – mallin kehittäminen Nuorten ja työelämän välisen yhteistyön lisääminen SYP-yhteistyöryhmän toimintaan osallistuminen
MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET:
TOT.
Hankkeeseen osallistuvat kuntatyönantajat
3
3
Hankkeeseen osallistuvat kuntien omistamat yhteisöt
(4-8)
4
Hankkeeseen osallistuvat valtionhallinnon työnantajat
(4)
Hankkeeseen osallistuvat yritykset
60
86
Hankkeen työllistämisvaikutukset
10
2
Hankkeen tuloksena perustetut yritykset
10
4
Hankkeen kautta koulutukseen ohjattujen henkilöiden tutkintojen määrä
20
Hankkeeseen yhteistyötahoina osallistuvien organisaatioiden määrä
40
26
Työnantajatahoille laaditut analyysit ja henkilöstötarvekartoitukset
76
87
Yrityksiin tulevaisuuden henkilöstötarvenäkökulmista laaditut kehittämissuunitelmat
60
80
Hankkeeseen osallistuneet henkilöt
150
91
Hankkeeseen osallistuneiden henkilöiden koulutus- ja työpäivät
300
90
1. RAPORTOINTIKAUSI 1.1.2011 – 31.12.2013 2. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi
Uusi SeutUra - Uudet seututyömallit äkillisestä väestörakennemuutoksesta johtuvien työvoimaongelmien ratkaisussa
Ohjelma
Manner-Suomen ESR-ohjelma
Ohjelman osio
Itä-Suomen suuralueosio
Uusi SeutUra -hanke 2011 -2013
5
Toimintalinja
2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen
Projektityyppi
Projekti, jossa henkilöitä mukana
Vastuuviranomainen
Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Aloituspäivämäärä
1.1.2011
Päättymispäivämäärä
31.12.2013
3. PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi
Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy
Projektin vastuuhenkilö
Minna Heikkinen
Sähköpostiosoite
minna.heikkinen@pikes.fi
4. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi
Tiina Köngäs-Siira
Sähköpostiosoite
tiina.kongas-siira@pikes.fi
5. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET Projektin lähtökohtana on ollut varautuminen ikääntymisen kautta tapahtuvaan työvoiman rakennemuutokseen Pielisen Karjalan alueella. Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle ja uusia nuoria työntekijöitä tulee työmarkkinoille vähemmän kuin sieltä poistuu väkeä. Tavoitteena on myös ollut löytää uusia työn tekemisen tapoja ja kannusteita, jotka tehostavat olemassa olevien ja uusien työvoimaresurssien käyttöä. Tehostuneen ja lisääntyneen työllistämisen kautta turvataan Pielisen Karjalan alueen palvelujen ja yritysten elinkelpoisuutta. Tavoitteena oli, että projektissa laaditaan Pielisen Karjalaan työvoiman tarvekartoitus ja rekrytointisuunnitelma 2012 - 2015 ja sen mukaisiin havaittuihin ”Uusii SeutUra” -työpaikkoihin työvoimaa ohjaava yhteistyösuunnitelma. Työvoiman tarvekartoituksessa projektin työnantajille laaditaan analyysi, jossa kuvataan niissä seuraavan viiden vuoden aikana vapautuvat työpaikat (”Uudet SeutUrat”) ja niiden osaamistarpeet. Lisäksi arvioidaan onko eläköitymisen kautta vapautuva työsuhde kokoaikainen vai osa-aikainen. Projektin kautta löydettäviin, eläköitymisen kautta vapautuviin osa-aikaisiin työsuhteisiin kehitetään käytäntöjä, joiden kautta useampaa, työvoiman rakennemuutoksen kautta osaaikaisena avoimeksi tulevaa työsuhdetta yhdistämällä luodaan pitempiaikaisia ja kokoaikaisia työpaikkoja. Laaditut henkilöstötarvekartoitukset sovitetaan kuntien ja valtion tuottavuusohjelmatoimenpiteisiin. Yritystyönantajille laaditaan tulevaisuuden henkilöstötarpeisiin reagoivat kehittämissuunnitelmat.
Uusi SeutUra -hanke 2011 -2013
6
Työvoimaa ohjaavalla yhteistyöllä tarkoitetaan toimintatapaa, jolla hankkeen laatiman tarvekartoituksen ”Uusiin SeutUra” -työpaikkoihin ohjataan työvoimaa. Työvoiman ohjaus tehdään hankkeen ohjausryhmän, alueellisen SYP-ryhmän ja TE-toimikunnan yhteistyöllä. Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projekti kuului ESR-ohjelman toimintalinjan 2 projekteihin. Toimintalinjan tavoitteena on alentaa rakenteellista työttömyyttä. Työvoiman ikärakenteen aiheuttama muutos antaa tähän hyvät mahdollisuudet. Sosiaalirahaston toimenpiteitä tullaan suuntaamaan erityisesti pitkittyneen työttömyyden ja sen seurausvaikutusten lievittämiseen. Syrjäytymistä ehkäistään edistämällä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien erityisen vaikeasti työllistettävien työllistymistä. Väestön ikärakenteen ja samalla pienentyvien ikäluokkien murroksessa on erityishuomiota kiinnitettävä sekä ikääntyvien että nuorempien ikäluokkien työmarkkinoille kiinnittymisen turvaamiseen. Nuorten osalta tavoitteena on myös koulutuksen keskeyttämisen alentaminen. Tuetaan osaltaan työllisyysastetavoitteen saavuttamista. ESR-rahoituksen avulla kehitetään uusia palvelumuotoja ja edistetään verkostomaista yhteistyötä hyviä käytäntöjä levittämällä ja hyödyntämällä. Työmahdollisuuksia lisätään ja mm. kolmannen sektorin ja sosiaalisten yritysten roolia työllistävässä toiminnassa vahvistetaan. Tavoitteena on myös kohderyhmälle suunnatun toiminnan avulla edistää segregaation purkua sekä lisätä tasa-arvoa ja vähentää syrjintää koulutuksessa, työelämässä ja pääsyssä työmarkkinoille
6. PROJEKTIN TOTEUTUKSEN JA YHTEISTYÖN ONNISTUNEISUUS Projektin alkuvaiheessa aloitettiin kartoitustyö yritysten ja julkisen sektorin kanssa työvoimatilanteen selvittämiseksi. Hyvin monissa työpaikoissa eläköitymisaalto on tulevina vuosina kasvava ja projekti otettiin hyvin vastaan. Suurin tarve henkilöstötilanteen kartoituksiin on ollut henkilöstömäärältään melko suurissa yrityksissä (huom. Pielisen Karjalan keskimääräinen yrityskoko) ja mikroyrityksissä, joissa omistaja haluaa jäädä eläkkeelle. Sosiaali- ja terveysalalla palvelurakenne on muuttumassa ja alalle on tullut viime vuosina useita uusia yrityksiä. Näiden yritysten henkilökunta on nuorta, eikä siellä puolella tarvetta kartoituksiin juurikaan ole. Projektin alusta alkaen on panostettu voimakkaasti yhteistyöhön myös muiden projektien ja eri organisaatioiden kanssa sekä paikallisesti Pielisen Karjalassa että maakunnallisesti Pohjois-Karjalassa. Näkyvimpiä yhteistyön muotoja ovat olleet yhteiset yrityskäynnit, uusien palveluiden kehittäminen ja Uratori-tapahtumien järjestäminen sekä seudulliseen yrityspalveluryhmään osallistuminen. 7. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektin alkuvaiheessa laadittiin viestintäsuunnitelma, jota on pyritty noudattamaan. Projekti on ollut esillä seutukunnan lehdissä. Projektia on esitelty erilaisissa tilaisuuksissa ja seminaareissa yrittäjäjärjestöille, kunnille, yhteistyökumppaneille, opiskelijoille, työnhakijoille ja koululaisille.
Uusi SeutUra -hanke 2011 -2013
7
Projektille on suunniteltu logo, tehty esite sekä roll-up-mainokset ja julisteita. Nettisivut ovat Pikes Oy:n nettisivujen yhteydessä (www.pikes.fi). Esimerkkejä tilaisuuksista ja tapahtumista, joissa Uusi SeutUra on ollut mukana: Oppia ja Työtä -messut Joensuussa vuosina 2012 ja 2013, Marrasmessut Valtimolla 2011 - 2013, Pielisen Messut 2011 - 2013, Hämärän kaupan Ilta Lieksassa 2013, Senaatintorin tapahtuma Helsingissä 2013, Oma Mökki – messut Helsingissä 2013, Potakkajuhlat Nurmeksessa 2013 ja Elonkerjuutapahtuma Valtimolla 2013.
8. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Projektin tavoitteisiin kuuluivat myös lukumääräisesti suuret henkilöasiakkaiden työllistämis- ja koulutustavoitteet. Uusi SeutUra ei kuitenkaan ollut suoranainen työllistämisprojekti, minkä vuoksi käytettävissä ei ollut työvoimapoliittisia toimenpiteitä työnhakijoiden suoraan kohtaamiseen tai keinoja ja määrärahoja heidän työllistämiseensä. Hankesuunnitelmassa tavoitteena olikin, että Uusi SeutUra ei järjestä omia erillisiä työvoimapoliittisia koulutus- tai tukitoimenpiteitä, vaan työvoiman koulutus- ja tukitoimenpiteissä nojaudutaan jo valmiisiin Pielisen Karjalan TE-toimiston ja ELY-keskuksen palveluihin sekä tehostetaan niiden käyttöä. Pielisen Karjalan TE-toimisto kuitenkin lakkasi toimintansa TEtoimistouudistuksen vuoksi projektin toiminta-aikana ja Pohjois-Karjalaan jäi vain yksi, Pohjois-Karjalan TE-toimisto, mikä osaltaan vaikutti siihen, että projektin ja TE-toimiston kesken ei saatu kehitettyä toimintamallia henkilöasiakkaiden ohjaamiseksi. Tämän vuoksi Uusi SeutUra - projektiin osallistuneiden henkilöiden määrä jäi huomattavasti alhaisemmaksi kuin ns. tavanomaisissa työllisyyttä edistävissä hankkeissa. Projektisuunnitelmaan tehtiinkin muutoksia koskien nimenomaan osallistuvia henkilöasiakkaiden lukumääriä ja heidän koulutus- ja työpäiviään. Projektisuunnitelman muutokset hyväksyttiin toukokuussa 2012.
9. PROJEKTIN TOIMINTA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 9.1 TYÖNANTAJAKARTOITUKSET Heti projektin alkuvaiheessa aloitettiin työnantajien parissa kartoitukset henkilöstötilanteen selvittämiseksi. Näissä kartoituksissa esille tulleita henkilöstön koulutustarpeita vietiin eteenpäin etsimällä kulloiseenkin tarpeeseen sopivia tarjolla olevia valmiita koulutuksia. Näitä olivat mm. oppisopimus- ja Elykeskuksen järjestämä TäsmäKoulutus sekä eri tahojen järjestämät lyhytkoulutukset. On kuitenkin huomattava, että projektin tuloksiin näihin koulutuksiin osallistuneita henkilöitä tai heidän koulutuspäiviään ei voitu kirjata. Tulevaisuuden henkilöstötarpeita tai eläkkeelle jäävien tilalle palkattavia uusia työntekijöitä työnantajat eivät useinkaan pystyneet nimeämään. ”Eletään tilanteen mukaan” tai ”palkataan jos tarvetta on” tyyppiset vastaukset tulivat haastatteluissa usein esille. Toisia työnantajia projekti onnistui herättelemään tulevaisuuteen varautumisen suhteen. Aikaisemmin asiaan ei välttämättä ollut kiinnitetty ollenkaan huomiota. Jos työvoimaa on ollut hyvin saatavilla ja poislähtevien tilalle on aina saatu helposti palkattua uusia henkilöitä, niin työvoiman mahdollinen tuleva saatavuusongelma ei ole välttämättä käynyt edes mielessä.
Uusi SeutUra -hanke 2011 -2013
8
Toisilla työnantajilla tulevaisuutta eläkkeelle jäävien osalta oli mietitty ja asiaan oli esimerkiksi varauduttu palkkaamalla uusia työntekijöitä oppimaan jo ennen ikääntyvien työntekijöiden eläkkeelle siirtymistä. Joissakin tapauksissa lähdettiin täydentämään Uusi SeutUran käynnin myötä olemassa olevien työntekijöiden osaamista sellaiseksi, että vanhemman työntekijän jäädessä eläkkeelle nuoremmilla on sellaista osaamista, että organisaatio selviää muutostilanteen yli joustavasti. Useissa työpaikoissa oli haastatteluhetkellä töissä määräaikaisia tai osa-aikaisia työntekijöitä. Ajatukseen, että yksi työntekijä tekee työtä kahdelle tai useammalle työnantajalle suhtauduttiin pääosin myönteisesti. Lähinnä rajoittavaksi asiaksi nousi kilpailijalla työskenteleminen. Monet työnantajat näkivät asiassa myös hyviä puolia mm. ansiotason nousun ja sitä kautta paikkakunnalle sitoutumisen parantumisen. Eli osa- tai määräaikaisilla työntekijöillä ei ole tarvetta lähteä parempien ja kokoaikaisten ansioiden perässä muualle töihin. Monesti kausi- ja osa-aikatyöntekijät ovat kuitenkin työnantajalle välttämättömiä, esimerkkinä matkailuala, joka elää sesonkien mukaan. Osa-aikatöiden yhdistämisen vaikeuksiksi nousivat mm. työpaikkojen vähäinen kokonaismäärä, kausitöiden samanaikaisuus ja asenteet. Jos koetaan, että lisätyöstä hankittu ansio joudutaan maksamaan vain veroina, ei se motivoi työntekijöitä hakeutumaan useamman työnantajan palvelukseen. Toisaalta Pielisen Karjalassa elinkustannukset ovat matalammat kuin monessa muussa paikassa, niin ihmiset tulevat toimeen pienemmälläkin palkalla. Asunnot ovat edullisia, harrastuksiin pääsee monesti suoraan kotiovelta ja vapaa-aika käytetään hyödyksi esimerkiksi polttopuita tekemällä yms. Yhtenä esimerkkinä pienellä palkalla toimeentulosta ovat koulunkäyntiavustajat. He ovat koulujen loma-aikoina joko työnhakijoina tai lomautettuna, mutta halukkuutta muihin tehtäviin lomautus-/tai työttömyysaikana ei yleensä ole. 9.2 KOULUTUKSET 9.2.1 YRITTÄJÄKSI! – TYÖVOIMAKOULUTUS Yrittäjyyttä harkitseville on Pielisen Karjalassa ollut tarjolla erimittaisia yrittäjyyskoulutuksia TEtoimiston järjestämänä. Yrittäjyyskoulutus tai muutoin hankitut yrittäjävalmiudet ovat myös edellytykset starttirahan myöntämiselle aloittavalle yrittäjälle. Ongelmia näissä koulutuksissa on ollut useita. Sopivan ajankohdan löytäminen, niin että mahdollisimman moni yrittäjäksi aikova voisi koulutukseen osallistua, on vaikeaa. Toisaalta koulutuksia ei voida järjestää kovin monia vuodessa, koska uusia yrittäjäksi aikovia on lukumääräisesti melko vähän. Tästä johtuen valitaan koulutuksiin usein henkilöitä, joilla yrittäjäksi ryhtyminen ei ole ajankohtaista sillä hetkellä. Tästä syystä yrittäjäkoulutusten vaikuttavuus on jäänyt melko huonoksi eli koulutukseen osallistuneista vain muutama on perustanut yrityksen koulutuksen päätyttyä. Kaikki uudet yrittäjät eivät myöskään ole työttömiä, vaan he siirtyvät yrittäjiksi toisesta työstä tai opiskelusta, jolloin esim. kolmen viikon täysipäiväinen opiskelu ei tule kysymykseen. Näitä yrittäjäkoulutuksen haasteita pyrittiin ratkaisemaan kehittämällä Uusi SeutUra -projektissa uudentyyppinen yrittäjäkoulutus, jossa yhdistetään verkko-opiskelua, itsenäistä työskentelyä ja henkilökohtaista ohjausta. Koulutukseen on myös ollut joustava hakuaika, mikä on mahdollistanut opiskelun aloittamisen silloin, kun itselle parhaiten sopii. Koulutuksen kesto on ollut 120 päivää. Yrittäjäksi! koulutuksen rahoitus on tullut Työvoima 2013+ -hankkeen kautta.
Uusi SeutUra -hanke 2011 -2013
9
Yrittäjäksi! -koulutukseen on hakeuduttu TE-toimiston kautta normaalin työvoimakoulutuksen tapaan ja työttömillä on ollut mahdollisuus hakea koulutuksen ajaksi työvoimakoulutusetuuksia. Koulutusvalinnat on tehty TE-toimistossa muutamien kuukausien välein. Kohderyhmänä ovat olleet yrittäjyyttä vakavasti harkitsevat tai yrittäjyyden hiljattain aloittaneet henkilöt. Koulutuksen joustava toteutusmalli on mahdollistanut yrittäjinä toimiville henkilöille kouluttautumisen yrittäjyyden ohella ja samalla koulutukseen osallistuja on saanut koulutuksesta parhaan mahdollisen hyödyn pystyessään kehittämään koulutuksen aikana omaa liiketoimintaansa. Työvoimakoulutuksena toteutettuun Yrittäjäksi! -koulutukseen osallistuneita ei niin ikään ole voitu laskea Uusi SeutUran tuloksiin mukaan, koska henkilöt ovat jo kertaalleen yhden ESR-projektin, Työvoima 2013+ -hankkeen, tuloksissa. Yrittäjäksi! -koulutukseen on osallistunut vuosina 2012 ja 2013 yhteensä 27 henkilöä ja he ovat suorittaneet yhteensä 2880 koulutuspäivää. Eli mikäli koulutukseen osallistuneiden koulutuspäivät olisi voitu laskea projektin tuloksiin mukaan, olisivat myös alkuperäiset tavoitteet (yhteensä 2500 koulutuspäivää) ylittyneet kirkkaasti. Koulutukseen osallistuneet ovat olleet tyytyväisiä koulutuksen henkilökohtaisuuteen ja joustavuuteen. Useat osallistuneista ovat olleet jo toimivia yrittäjiä. 9.2.2 YRITYSKOHTAISET KOULUTUKSET Yrityskäynneillä tuli esiin, että yrittäjillä on usein tarvetta lyhytkestoisille koulutuksille, joihin esimerkiksi Ely-keskuksen TäsmäKoulutus -tuote ei sovellu, koska ne ovat kestoltaan alle kymmenen päivää. 2012 tehdyn projektisuunnitelman muutoksen myötä tuli mahdolliseksi järjestää yrityskohtaisia koulutuksia, joista Uusi SeutUra- projekti maksoi 80 % ja loput 20 % jäi yrityksen/yritysten itsensä maksettavaksi. Useammalle yritykselle yhteisesti järjestettyjä koulutuksia olivat sosiaalisen median hyödyntäminen markkinoinnissa koulutukset 2012 ja 2013 Lieksassa ja Nurmeksessa sekä Matkailualan turvallisuuspassikoulutus Nurmeksessa 2012, Lieksassa ja Kolilla 2013. Lisäksi järjestettiin yrityskohtaisia koulutuksia joihin osallistui vain yhden yrityksen työntekijöitä yhteensä kolmelle yritykselle. 9.2.3 ALOITTAVAN YRITTÄJÄN KOULUTUS OMISTAJUUDENVAIHDOKSESSA Uusien yrittäjien saaminen jo valmiisiin yrityksiin joko sukupolvenvaihdoksen kautta tai yrityskaupalla on tavoitteena yhä useammassa Pielisen Karjalan yrityksessä, jossa yrittäjän ikääntymisen vuoksi etsitään toiminnalle jatkajaa. Uusi SeutUra kehitti ”Aloittavan yrittäjän koulutus omistajuudenvaihdoksessa” nimisen koulutuksen, jolla oli tarkoitus tukea uutta yrittäjää omistajanvaihdoksessa. Valmennustyyppistä koulutusta kokeiltiin vuonna 2013 ja koulutuksen kautta oltiin tukemassa neljän yrityksen omistajanvaihdosprosessia. Saadun palautteen perusteella koulutukseen osallistuneet yrittäjät olivat siihen tyytyväisiä.
Uusi SeutUra -hanke 2011 -2013
10
9.3 TÄYDEN TYÖPANOKSEN HYÖDYNTÄMINEN 9.3.1 OSA-AIKATÖIDEN YHDISTÄMINEN Projektin tavoitteena oli kehittää käytäntöjä useamman osa-aikatyön yhdistämiseen niin, että yhden työntekijän työpanosta voitaisiin hyödyntää tehokkaammin väestön ikääntymisen ja työikäisten henkilöiden vähenemisen vuoksi. Tavoitteen taustalla ovat mm. Pielisen Karjalan heikko työssäkäyntiaste ja maan keskiarvoa selkeästi pienempi bruttokansantuote. Palkkasumma on Pielisen Karjalan työssäkäyvillä monesti niin pieni, etteivät he maksa lainkaan kunnallisveroa. Eli jos osa-aikatyötä tekevä henkilö ottaa vastaan toisen osa-aikatyön tai kausityöläinen löytää toisen kausityön, niin hänen saamansa palkkatulo ja sen mukana maksamansa vero lisääntyy. Useilla työnantajilla oli asiaa kohti kiinnostusta, mutta käytännön toteutukset jäivät vähäisiksi. Yhdessä tapauksessa henkilö, joka työskenteli kokoaikaisesti yhden työnantajan palveluksessa, siirtyi tekemään osa-aikatyötä uudelle työnantajalle. Samaan aikaan henkilö jatkoi myös entisen työnantajansa palveluksessa osa-aikatyössä. Tapauksessa käytiin neuvottelut yhdessä molempien työnantajien, työntekijän ja Uusi Seutura -projektin kesken. Molemmat työnantajat kokivat, että tarvetta erilliselle työnantajien väliselle sopimukselle ei ole. Tapaamisen ja toisen työnantajan edustajaan sekä työpaikan käytäntöihin tutustumisen he kokivat hyödylliseksi. Tapaaminen ja tutustuminen työnantajien kesken voisi olla hyödyllistä myös muissa tapauksissa. Vapaaehtoisella kanssakäymisellä voidaan saavuttaa luottamusta työnantajien välillä ja helpottaa toimintaa mahdollisissa ongelmakohdissa. Projektin aikana projektihenkilöstö osallistui Maaseudun Innoriihi -koulutukseen, jossa työstettiin malli ”Elinkaari-pihasta”, jossa yhtenä ajatuksena osa-aikaisten töiden yhdistäminen. Projektin tuloksena huomattiin, että aluetalouden kannalta tavoiteltava asia ei näyttäydy yksilötasolla samanlaisena. Vaikka yhteiskunnan tasolla näyttäisi siltä, että työssäkäyvät ovat pienituloisia ja he hyötyisivät suuremmasta palkasta, niin yksilötasolla tilanne näyttää erilaiselta. Pielisen Karjalassa asumiskustannukset ovat edulliset, minkä vuoksi pienemmälläkin palkalla tulee toimeen. Vapaa-aikaa myös arvostetaan ja se käytetään hyödyksi omavaraistalouteen tai harrastuksiin. Myös työpaikkojen suhteellisen pieni kokonaismäärä vaikeuttaa useamman osa-aikatyön yhdistämistä. Vaikka työnantajalla tai työntekijällä olisikin halua löytää toinen työ, ei tarjolla välttämättä sellaista työtä mikä sopisi yhteen aikaisemman työn kanssa. Suuremmissa kaupungeissa ei esimerkiksi ole ollenkaan harvinaista, että yksi työntekijä tekee töitä useammalle työnantajalle. 9.3.2 OSUUSKUNTAYRITTÄJYYS Yksi keino useamman työnantajan palveluksessa työskentelemiseen on osuuskuntayrittäjyys. Osuuskunnan kautta työskenteleminen sopii esimerkiksi henkilöille, joilla on jo jokin työpaikka, mutta sen lisäksi he tekevät useammalle työnantajalle lyhytaikaisia toimeksiantoja tai työskentelevät osaaikaisina yrittäjinä päätoimen ohella. Uusi SeutUra -projekti järjesti Lieksassa ja Nurmeksessa osuuskuntakoulutusta keväällä 2012 yhteistyössä Yhdessä Yrittämään - Itä-Suomi projektin kanssa. Alueella toimivista osuuskunnista Nurmekseen vuonna 2012 perustettu osuuskunta Makasiini on monialainen osuuskunta, jonka jäsenet toimivat monilla eri aloilla. Lisäksi Makasiini osuuskunta perusti lähiruokamyymälän syyskuussa 2013.
Uusi SeutUra -hanke 2011 -2013
11
9.3.3 SENIORIYRITTÄJYYS Eläkkeelle siirtymisen jälkeen voi yrittäjyys tulla mahdollisuudeksi työskennellä osa- tai jopa kokopäiväisesti. Senioriyrittäjyys voi olla aivan toisen alan yrittäjyyttä, kuin mitä henkilö on työssäoloaikanaan tehnyt. Yrittäjyys eläkeiässä voi perustua esimerkiksi henkilön harrastuksiin tai muihin mielenkiinnon kohteisiin. Ihmisten eliniän pidentyessä ja työn muuttuessa, ovat eläkeiässä olevat henkilöt usein hyväkuntoisia, mikä mahdollistaa usein työskentelyn jossakin mittakaavassa. Uusi SeutUra -projekti järjesti yhdessä Aalto-yliopiston Seniorina yrittäjäksi hankkeen kanssa senioriyrittäjyys työpajan Nurmeksessa helmikuussa 2012. Työpajaan osallistui mm. eläkeiässä yrittäjäksi ryhtyneitä henkilöitä. 9.4 URATORI – TAPAHTUMAT Projektissa järjestettiin vuosina 2012 ja 2013, yhteishaun ja kesätöiden hakemisen alla, koulutustoimijoiden, työnantajien ja opiskelijoiden sekä työnhakijoiden kohtaamiseksi Uratori-tapahtumat. Ensimmäinen vuoden 2012 tapahtuma järjestettiin Lieksassa ammattiopisto Lieksan tiloissa ja toinen vuoden 2013 tapahtuma Nurmeksessa PielisAreena -liikuntahallissa. Nurmeksessa Pielisen Karjalan nuoret saivat messuosastollamme testata uutta työnhaun menetelmää ja nauhoittaa video - CV:nsä. Uratoritapahtumien yhteistyökumppaneina olivat molempina vuosina alueen ammatilliset oppilaitokset. Yhteistyötä tehtiin ennen kaikkea messujärjestelyiden ja -rakentamisen osalta. Oppilaitokset myös esittelivät omaa toimintaansa tapahtumissa. Saadun palautteen perusteella tapahtumien järjestämistä pidettiin hyvänä, mutta työnantajien mielestä opiskelijat olisivat voineet kysellä rohkeammin tarjolla olevista ja tulevista työpaikoista. Uratori-tapahtumissa n. 500 kävijää ja nelisenkymmentä yrittäjää ja työnantajaa kohtasi. Uratori-tapahtumia voisi jatkossa järjestää Pikes yhdessä alueen oppilaitosten, yrittäjäjärjestöjen ja TEtoimiston kanssa. Mikäli resursseja messutyyppisen tapahtuman järjestämiseen ei ole, voisi tapahtuman järjestää pienimuotoisempana esim. opiskelija-työnantajasensseinä. 9.5MESTARI KISÄLLI – MALLI Projektissa lähdettiin kehittämään Pielisen Karjalan neljännen Tulevaisuusfoorumin ja Tulevaisuustyöpajan myötä marraskuussa 2011 mallia, jota voitaisiin esittää valtakunnalliseksi kokeiluksi Pielisen Karjalan alueelle. Tavoitteena oli, että projektissa luodaan malli, jonka avulla alueella tehdyn työn määrää saadaan lisättyä eri keinoja käyttämällä. Aluksi mallissa oli mukana monta eri osa-aluetta, mutta kehittämistyön seurauksena päädyttiin siihen, että keskitytään osaamisen siirtymisen edistämiseen. Tavoitteena on saada helpotettua uusien työntekijöiden työhöntuloa sekä omistajuudenvaihdoksia pienyrityksissä, joissa liiketoiminta nojaa yrittäjän osaamisen varaan. Samalla halutaan helpottaa eläkkeelle siirtyvien työntekijöiden ja yrittäjien työtaakkaa heidän käyttäessään osan työajastaan kisällien ohjaamiseen. Tavoitteena on, että ohjauksen aikana saadaan siirrettyä hiljaista tietoa mestareilta eteenpäin.
Uusi SeutUra -hanke 2011 -2013
12
Projekti teetti Mestari – Kisälli -mallin taloudellisten vaikutusten arvioinnin, jonka tekijäksi valikoitui kilpailutuksen jälkeen Diakonia-ammattikorkeakoulu. Tämän raportin liitteenä on Mestari – Kisälli mallin taloudellisten vaikutusten arviointi sekä suunnitelma Mestari – Kisälli -mallin käytännön toteutuksesta. Mestari – Kisälli -mallia on mahdollista lähteä esittämään esimerkiksi kokeiluhankkeeksi alueelle ja siitä saatavien kokemusten perusteella mahdollisesti laajempaan käyttöön koko valtakunnan alueelle. 9.6PIELISEN KARJALAN VAHVAT KLUSTERIT Projektin yhtenä tavoitteena oli tehdä suunnitelma Pielisen Karjalan eläkkeelle siirtyvistä ja heidän työpaikkojensa täyttämisestä ja vaadittavasta osaamisesta. Käytännössä tällaista suunnitelmaa on kuitenkin mahdotonta tehdä, koska työnantajat eivät useinkaan pysty sanomaan työntekijöiden tarkkaa eläkkeelle siirtymisaikaa tai sitä täytetäänkö kyseinen työpaikka. Työpaikan täyttämiseen vaikuttaa paljon kulloinenkin taloudellinen tilanne ja kysynnän vaihtelut ym. Kuntasektorilla mahdolliset kuntien yhdistymiset tulevat vaikuttamaan myös kuntien työntekijöiden määrään. Projektissa tehtiinkin selvitys Pielisen Karjalan vahvoista klustereista. Selvityksessä on tarkasteltu Pielisen Karjalan alueen suurimpiä yritystyönantajia, taloudellista tilannetta ja työttömyystilannetta alueen tulevaisuuden kuvaajina. Pielisen Karjalan vahvat klusterit selvitys löytyy tämän raportin liitetiedostona. 9.7 NUORTEN UUDET SEUTURAT Pielisen Karjalassa haasteena on työikäisen nuorisoväestön poismuutto, mikä vaikuttaa koko seudun elinvoimaisena säilymiseen, työvoiman riittävyyteen ja yrittäjyyskentän uusiutumiseen. Pienissä ikärakennemuutoskunnissa yrittäjien keski-ikä on korkea ja nuorten aikuisten poismuutosta johtuen seudulla ei ole vahvaa perinnettä nuorten yrittäjyydestä. Pielisen Karjalan työmarkkinoilta puuttuvat ne lyhytkestoiset kausi-, keikka-, ilta- ja viikonlopputyömahdollisuudet, jotka kartuttaisivat nuorten työelämäosaamista jo koulu- ja opiskeluaikana. Kynnys ensimmäiseen työpaikkaan on korkea ja nuorten keskuudessa vallalla on negatiivinen ”ei täältä kumminkaan saa töitä”-asenne. Kesätöihin pääsyä helpottavia ”kesätyöseteleitä” jaetaan alle 19-vuotiaille, jolloin ne eivät ole vastavalmistuneiden nuorten aikuisten saatavilla. Yhtäaikaisesti korkean nuorisotyöttömyyden kanssa puhutaan nuorten heikoista työelämävalmiuksista. Lisäksi nuorten yrittäjyysasenteita selvittäneiden tutkimusten mukaan nuorilla on usein epärealistinen kuva yrittäjyyden riskeistä. Nuorten yrittäjyyden edistämisellä on vahva yhteys nuorisolain tavoitteeseen tukea nuorten kasvua aktiivisiksi kansalaisiksi. Yrittäjä- ja kansalaistaidot ovat työelämän metataitoja (viestintätaidot, ongelmanratkaisukyky, kyky neuvotella ja ottaa osaa julkiseen keskusteluun, vastuullinen toiminta) ja yrittäjämäinen asenne, oma-aloitteisuus, kantaa maailmassa, jossa työuria tulee olemaan yhden sijasta monta. Nuoret tarvitsevat käytännön tietoa yrittäjyydestä, kiinnostavia esimerkkejä nuorten yrittäjyydestä sekä paikallisten yrittäjien urapoluista. Nuoret tekevät päätökset paikkakunnalta lähtemisestä työn perusteella, joten nuorista on ”pidettävä kiinni” opiskeluaikana ja nuorille on avattava yhteyksiä paikalliseen työ- ja yrityskenttään sekä omaehtoiseen työllistymiseen. Tavoitteen saavuttamiksi on tärkeää madaltaa kynnystä paikallisten nuorten ja työnantajien, yrittäjien välillä ja välittää nuorille työelämätietoa, mitä nuorisotoimi tai oppilaitokset
Uusi SeutUra -hanke 2011 -2013
13
eivät pysty välittämään. Nuorten kiinnittymiseksi kotikunnan työelämään on elinkeinoelämän yhteistyötä nuorisotoiminnan (kunnat, järjestöt, nuorisokeskukset) kanssa lisättävä. Em. johtuen Pielisen Karjalassa nousi esiin tarve sekä madaltaa kynnystä nuorten pääsemiseksi työmarkkinoilla että välittää nuorille positiivista kuvaa yrittäjyydestä ja yrittämisestä tulee tehdä nuorille vaihtoehto ja mahdollisuus itsensä kotiseudulle työllistämiseen, esim. yhteisyrittäjyyden kautta. Lisäksi haluttiin selvittää uusia nuorten työllistymisen mahdollisuuksia, tehostaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä vapautuvien työpaikkojen analysoinnissa ja työvoiman ohjauksessa ja osallistaa nuoret mukaan keskusteluun yhdessä yrittäjien, työnantajien, nuorisotoimijoiden, oppilaitosten ja kuntapäättäjien kanssa. Panostamalla elinkeinoelämän ja nuorisoväestön kohtaamiseen ja kannustamalla yrityksiä nuoren työntekijän palkkaamiseen, nuorten alueelle sitoutuminen ja työmahdollisuudet lisääntyvät. Kun vähenevistä nuorista yhä useampi osallistuisi työelämään ja jäisi paikkakunnalle tai palaa paikkakunnalle töihin tai yrittäjäksi, lisääntyy myös seudulla tehdyn työn määrä ja varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus ja vielä omalta seudulta. Tästä johtuen Young People- ja Uusi SeutUra -hankkeiden yhteistyötä tiivistettiin vuonna 2013 ja Uusi SeutUra -hankkeessa vahvistettiin nuorten ja työelämän kohtaamista. Esimerkkejä haettiin muualta benchmarkkaamalla ja tutustumalla erilaisiin malleihin, kuten Nuorten yrittäjien voimala / Savon yrittäjät, Yrityskylä-oppimisympäristö, Nuorten yrittäjyystalo Innola, Muurame ja The Pop-Up Company, bisnesmaailman pika-treffit ja matchmaking. Tutustumisvierailujen antia tuotiin seudun hyödyksi viemällä paikallisia kuudesluokkalaisia Yrityskylään oppimaan, testaamalla Innolan- ja The Pop up Companyn viitoittamaa toimintaa PESTI&BISNES-pilotissa ja nuorten 24h yrittäjyysleirillä sekä järjestämällä seutukunnan vuotuinen huipputapahtuma Pielisen Karjalan tulevaisuusfoorumi nuorten yrittäjyys ja kasvuyrittäjyysteemalla, jossa jolloin sparrattiin nuorisoyrittäjyyttä ja rohkeaa yrittäjyysilmapiiriä konkreettisin esimerkein meiltä ja muualta. Yrityskylä-toimintaympäristö Huhti-toukokuussa 2012 Uusi SeutUra-hanke tarjosi kyytejä kuutosluokille Yrityskylään. Yrityskylä on jossa itse tekemällä opitaan yhteiskunta-, talous- ja työelämätaitoja. Yrityskylä on valtakunnallinen konsepti, jota toteuttaa Taloudellinen tiedotustoimisto TAT paikallisten yrittäjien kanssa. Pielisen Karjalasta Yrityskylä-päivään osallistui n.145 oppilasta ja 10 opettajaa Lieksasta, Nurmeksesta ja Valtimolta. Oppilaiden kommentit: ”täällä oppii paremmin kuin koulussa, kannattaa tulla”. Opettajien kommentit: ”oppilaat innostuneita”, ”Opetussuunnitelmaa voi tulkita niin monella tavalla, yrittäjyyskasvatus opettajan motivaatiosta ja kontakteista kiinni - uudet ideat yrittäjyyden edistämiseksi tervetulleita” PESTI&BISNES – pilotti Pielisen Karjalan nuorilta puuttuvat mahdollisuudet työkokemuksen ja työelämäosaamisen kartuttamiseen lyhytjaksoisissa vuokratyöpaikoissa tai keikkatöillä, kesätöitä ei riitä kaikille halukkaille. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on elintärkeää kiinnittää nuoret työelämään kotiseudulleen jo opiskeluaikana. Tarvitaan nuorten ja paikallisten työnantajien kohtaamista. Lisäämällä nuorten työelämään osallistumista vastataan seudun demografisiin haasteisiin.
Uusi SeutUra -hanke 2011 -2013
14
Työelämävalmiudet kehittyvät omakohtaisten työelämäkokemusten kautta. Työelämä on muuttunut, perinteisiä ”lautapoikien/apukuskien/toimistoapulaisten” pestejä ei enää ole ja kiristyvä kilpailu vaikeuttaa nuorten työmarkkinoille pääsyä ja kiinnittymistä. Nuorille on tarjottava mahdollisuuksia harjoitella työelämän vaatimuksia ongelmanratkaisua ja oma-aloitteisuutta, sillä vain positiiviset ja innostavat kokemukset työelämästä motivoivat ja saavat nuoret kiinnostumaan omasta tulevaisuudestaan. Lyhyet kausi-, keikka-, ilta- ja viikonlopputyöt eri aloilla ja erilaisten työnantajien alaisuudessa kartuttavat parhaiten nuorten työkokemusta. Nykyään rekrytoidaan ”hyviä tyyppejä” tai sanotaan, että ’asenne’ on kaikista tärkein, kaikki muu voidaan opettaa työssä. Työelämässä metataidot tarkoittavat mm. sitä, että lähes kaikissa tehtävissä pärjää samoilla taidoilla, jos on valmis oppimaan uutta. Alakohtaisen ammattiosaamisen lisäksi tarvitaan vuorovaikutustaitoja, oma-aloitteisuutta ja itseohjautuvuutta, luovuutta sekä ongelmanratkaisutaitoja. Valmennusten ydintä ovatkin positiivisten työelämä- ja yrittäjyyskokemusten mahdollistaminen ja nuorten omaehtoisuuden palkitseminen. PESTI&BISNES oli uudenlainen mahdollisuus nuorten työllistymiseen kotiseudulla. Kokeilulla etsittiin lyhyitä, aputyövoimatyyppisiä pestejä, joihin ei tarvita tutkintoa tai erityisosaamista. Pestit olivat apua kiireiselle yrittäjälle tai kotitaloudelle pikku hommiin. Tavoitteena oli lisätä alueella tehtävän työn määrää, lisäämällä nuorten työelämään osallistumista jo opiskeluaikana. PESTI&BISNES -kokeiluun liittyi mahdollisuus testata yrittäjyyttä pienimuotoisesti, POP UP -yritysten mallilla. PESTI&BISNES oli 8 kuukautta kestänyt pilotti, joka perustui nuorten oma-aloitteisuuden tukemiseen. Pilotti oli ns. paikallista henkilöstövuokrausta, uusi työn tekemisen ja nuorten rekrytoinnin muoto, jolla lisättiin nuorten osallistumista työelämään kotiseudullaan ja etsittiin mallia väestön rakennemuutoksesta johtuvan työvoimaongelman ratkaisemiseen. Yhdessä nuorten kanssa etsittiin Pielisen Karjalaan sopivia keinoja nuorten työelämään osallistumisen lisäämiseen ja kokeiltiin yrittäjyyttä pienimuotoisesti idea ja innostus edellä. Toiminta-alustana nuorten keikkatöille ja kokeiluyrittäjyydelle toimii yhteistyö 4H-järjestön kanssa, Pesti&Bisnes toimi työvoimavuokrauksen tapaan. Malli kannustaa nuoria omaehtoiseen työllistymiseen ja sitoo heitä työelämään kotiseudulleen. PESTI&BISNES -pilotilla lisättiin elinkeinoelämän ja nuorisotoiminnan yhteistyötä sekä nuorten vapaaaikaan asemoituvaa ja so. oma-aloitteiseen osallistumiseen perustuvan työ- ja yrittäjyysohjauksen määrää. Pilotissa testattiin mallia, jossa nuorten voivat osallistua paikalliseen työelämään vuokratyöfirmatyyppisesti, nuorten työringin kautta, olemassa olevan 4H toiminnan pohjalta. Ohjaaja ja nuoret etsivät yhdessä työllistymismahdollisuuksia yritysten, yhdistysten ja yksityisten parista sekä markkinoivat aktiivisesti osaamistaan ja työhalukkuuttaan. Lisäksi nuoret voivat perustaa myös pieniä yrityksiä, jolloin ohjaaja toimii yritystoiminnassa tukena. Uusi SeutUra -hanke toimii ohjaajan linkkinä seutukunnan yrityksiin päin. Pilotti toteutettiin yhteistyössä 4H-järjestön kanssa, jolloin nuoret ovat työsuhteessa oman kunnan 4Hjärjestöön ja voimassa ovat 4H:n vakuutukset. Mallissa testattiin 4H-toiminta-alustaa ja selvitettiin sen toimivuutta nuorten, yrittäjien, kotitalouksien ja järjestön kannalta pysyvämmin.
Uusi SeutUra -hanke 2011 -2013
15
Toiminta perustui nuorten vapaaehtoisuuteen ja etsivä työ-tyyppiseen nuorten kohtaamiseen, jossa pestivalmentaja tapasi nuoria iltaisin ja viikonloppuisin nuorten vapaa-aikana ja nuorten omilla reviireillä sekä sosiaalisessa mediassa. Mallilla selvitettiin millaisia / miltä aloilta pieniä piilotyöpaikkoja kussakin kunnassa olisi tarjolla ja miten nuorten osaaminen ja työelämävalmiudet vastaavat seudun työvoimatarpeeseen. Pilotti oli mukana seudullisissa tapahtumissa, mm. Pielisen Messut Lieksassa, Valtimon kesäpäivät, Potakkajuhlat Nurmeksessa, Elonkerjuu-tapahtuma Valtimolla ja Hämäränkaupanilta Lieksassa. PESTI&BISNES nuorille: • työelämäkokemukset jo opiskeluaikana helpottavat työuran alkupäätä • keikkatyöt mahdolliseksi yksittäisille nuorille, ns. ”nuorten työvoimavuokrausta” • harmaan talouden kitkeminen pikku pesteistä • ”työ kannattaa”-asennekasvatus • innostavia esimerkkejä työelämästä nuorille • työ- ja elinkeinoelämän viesti nuorille: ”töitä on” / ”yrittäjyyskin on vaihtoehto työllistymiseen” • NOTE! perustuu vapaaehtoisuuteen, ei tukipalvelu, ei kohdenneta haasteellisessa elämäntilanteessa oleville / syrjäytyneille, vaan tuetaan työhalukkuutta • ohjausta ilta- ja viikonloppuaikaan • freelancemainen työtapa auttaa työelämässä markkinoimaan osaamistaan (” keksi itse pestisi”) PESTI&BISNES työnantajalle: • nuorten työllistäminen helpoksi yrittäjille, työnantajille, kotitalouksille / yksi lasku, vähän byrokratiaa • Yrityksille ja kotitalouksille Pesti&Bisnes on helppo tapa palkata nuori vaikka vain tunniksi. • Usea yritys/kotitalous voi palkata saman nuoren yhdessä • ”asennekasvatus yrittäjälle”: nuoren palkkaaminen ja kouluttaminen on sijoitus tulevaisuuteen • (vrt. ”eläkeläinen halvempi palkata, ei TEL-maksuja”) • ”nuorisokasvatusta yrittäjille” (tulkataan nuorten työelämäarvoja, -odotuksia ja -asenteita työnantajille) • ns. piilotyöpaikat esiin: yrittäjillä ”tekemätöntä työtä ja pikku hommia”, joihin ei voi palkata pitkäaikaisesti • Yrittäjäyhteistyö, yrittäjän kommentti: ”nuoret hakevat marketteihin, eivät oikein osaa kysyä” / ”rohkeus ei riitä kysyä pienemmistäkin yrityksistä” Nuorten 24h yrittäjyysleiri Työmarkkinoilla yrittävä käyttäytyminen on valttia. Työelämässä vaaditaan ongelmanratkaisukykyä, kommunikaatiotaitoja tai yrittäjämäistä asennetta - oma-aloitteinen perusote elämässä kantaa pitkälle. Yrittäjämäinen toimintatapa on osallistumista, vaikuttamista ja omien unelmien ja tavoitteiden pohjalle rakentuvaa ”oman jutun” tekemistä. Asennetta, jota ei mitata kouluarvosanoilla, vaan johon motivoidutaan omakohtaisten kokemusten kautta. Yrittäjyyskasvatus ei ole yritystoiminnan opetusta, vaan edistää nuorten yrittäjyysasenteita ja työelämätaitoja. Lokakuussa toteutettu nuorten 24h yrittäjyysleiri oli ns. miniyrittäjyyskurssi, jossa pienryhmässä mietittiin yrittäjyyttä uravaihtoehtona ja kotiseudulle työllistymisen vaihtoehtona. Leirillä etsittiin omien kiinnostusten, vahvuuksien, arvojen ja asenteiden yhteyttä yrittäjyyteen ja tuotekehittelyyn. Uusi SeutUra -hanke 2011 -2013
16
Leirillä nuorten kanssa käytiin läpi yrittäjyyteen liittyviä ennakkoluuloja ja pelkoja. Läpi yön jatkuneiden luovien ja toiminnallisten tehtävien kautta sukellettiin yrittäjyyteen liittyviin odotuksiin, ennakkoluuloihin ja yrittäjyyden vaatimaan asenteeseen. Leiri huipentui yön bisnespari- ja matchmaking tekniikoilla työstettyihin uusiin tuote- ja palveluideoihin sekä paikallisen yrittäjän kertomaan yrittäjätarinaan. Yrittäjyysleirillä tavoiteltiin yrittäjyyttä harkitsevia nuoria ja leirin täyttyminen ennätysvauhtia ylipaikoille saakka kertoo, että tarvetta ao. kohderyhmälle suunnatulle toiminnalle, yrittäjyyskasvatuksen suuntaamiselle myös muille kuin ammattiin opiskeleville on. Lisäksi huomionarvoista on, että valtaosa osallistujista oli seutukunnan lukioissa opiskelevia ja ammattiin jo valmistuneita työnhakijoita. 9.8 KASVUYRITTÄJYYS Nuorten kannustamisen lisäksi projektissa haluttiin panostaa kasvuyrittäjyyden tukemiseen, koska kasvun kautta olemassa olevat yritykset voivat uusiutua ja palkata uutta työvoimaa. Kasvun tukeminen on osaltaan kurjistumisen kierteen katkaisemista. Projekti järjesti Lieksassa ja Nurmeksessa syksyllä 2013 ensin kaikille avoimet herättelytilaisuudet, joihin osallistui yritysten lisäksi mm. kuntapuolen ihmisiä ja projektien henkilöitä. Jatkoksi järjestettiin yrityskohtaista koulutusta kuudelle yritykselle. Yritykset olivat alihankinta-, elintarvike-, tekstiili- ja hoiva-alan yrityksiä. Koulutuksessa yrityksille ennestään vieraat ”myllärit” eli kouluttajat sparrasivat yrityksiä kasvun tielle. Osallistuneet yritykset olivat erittäin tyytyväisiä tähän koulutukseen. 9.9 PIELISEN KARJALAN VI TULEVAISUUSFOORUMI ”JUURET JA SIIVET” Pielisen Karjala tarvitsee nuoriaan niin työntekijöinä kuin uusina yrittäjiä ja jatkajina yrityksille, joiden omistajat ikääntyvät. Nuoret aikuiset ovat Pielisen Karjalan tulevaisuuden kriittinen tekijä. Se, missä laajuudessa ja minkä laatuisena nuorten poismuutto jatkuu, vaikuttaa seudun elinkeinoelämän monipuolisuuteen ja kehittymiseen. Osaava työvoima, olemassa olevien yritysten säilyminen sekä yritysten uusiutuminen omistajan- tai sukupolvenvaihdosten kautta vaikuttavat myönteisesti koko seutukunnan kilpailukykyyn ja kehitykseen. Onnistuneesta yrittäjyyskasvatuksesta ja nuoriso- ja kasvuyrittäjyysmyönteisestä ilmapiiristä hyötyvät niin seudun asukkaat kuin kunnat, seutukunta ja yrityksetkin. Pielisen Karjalan tulevaisuusfoorumi vuonna 2013 toteutettiin nuorten yrittäjyys ja kasvuyrittäjyysteemalla, tulevaisuusfoorumissa sparrattiin nuorisoyrittäjyyttä ja rohkeaa yrittäjyysilmapiiriä konkreettisin esimerkein meiltä ja muualta. Tulevaisuusfoorumin alustajina olivat the Pop-Up Companyn Kari Aalto, ravintola Mortonin tarinan kertonut Jarna Kaplas sekä Duudsonit-ryhmän luoja ja jäsen Jarno Laasala. 10. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projektissa kehitettiin useita uusia palveluita ja tuotteita, joita osaa kokeiltiin käytännössä ja osalle on kehitetty teoreettinen malli, jonka mukaan toteutus on mahdollista. Pisimmälle toteutuksen suhteen päästiin Yrittäjäksi! -työvoimakoulutuksen kanssa, joka ensin suunniteltiin projektissa ja jota toteutettiin työvoimakoulutuksena vuosina 2012 ja 2013. Yrittäjäksi! koulutuksen toteutusmalli osoittautui toimivaksi ja sille on todennäköisesti luvassa jatkoa Pielisen Karjalassa ja mahdollisesti laajemminkin Pohjois-Karjalassa.
Uusi SeutUra -hanke 2011 -2013
17
Uratori-tapahtumat olivat alueella uudentyyppinen rekrytointi- ja koulutuksen esittelytapahtuma, joka kokosi yhteen alueen koulutustoimijat, opiskelijat, työtä etsivät ja työntekijöitä tarvitsevat. Osa-aikaisten töiden yhdistämiseen olisi haluttu kehittää enemmänkin malleja, mutta aihe osoittautui sen verran haastavaksi, ettei hyvin innovatiivisia malleja saatu aikaan. Osa-aikaisten töiden yhdistämisessä ehkä suurin saavutus on ollut, että asiaa on ”herätelty” ihmisten mielissä. Pesti&Bisnes -pilotointi oli uudenlainen kokeilu nuorten työllistymisen edistämiseksi. Aloittavan yrittäjän koulutus omistajuudenvaihdoksissa, oli lyhytkestoista valmennustyyppistä koulutusta aloittavan yrittäjän yritysuran alkuvaiheeseen. Koulutusta päästiin kokeilemaan kaikkiaan neljässä tapauksessa ja siitä saatu palaute oli positiivista. Koulutuksen rahoitus jakautui, niin että koulutukseen osallistunut yrittäjä maksoi 20 % ja projekti 80 % koulutuksen hinnasta. Koulutus soveltuisi täydentämään Kehittämisyhtiöiden omistajuudenvaihdospalveluita jatkoksi omistajanvaihdosneuvonnalle, sen jälkeen kun yrityskauppa tai sukupolvenvaihdos on yrityksessä tapahtunut. Mestari-Kisälli -mallille, missä tavoitteena on vanhempien työntekijöiden ja yrittäjien osaamisen siirtäminen uusille työntekijöille ja yrittäjille, luotiin malli ja yksinkertaistettu taloudellisten vaikutusten arviointi. 11. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projektin toimenpiteisiin osallistui sekä naisia että miehiä. Lyhyissä koulutuksissa osallistuneissa oli enemmän naisia kuin miehiä, mutta Yrittäjäksi! -koulutukseen osallistuneista 27 henkilöstä 21 oli miehiä ja 6 naisia. Yrittäjäksi! -koulutusta toteutettiin vuosien 2012 ja 2013 aikana ja esimerkiksi vuonna 2012 perustettiin 37 uutta yritystä Pielisen Karjalaan, jotka olivat Pikes Oy:n asiakkaita. Näistä yrityksistä oli naisten perustamia 12 kappaletta ja miesten perustamia 23 kappaletta, lopuissa 2 yrityksessä perustajissa oli sekä miehiä että naisia. Nuorten 24H-yrittäjyysleirille osallistuneista nuorista 11 oli naisia ja joukossa oli yksi mies. Näyttäisikin siltä, että naiset osallistuvat miehiä innokkaammin lyhytkoulutuksiin. Perustetuista yrityksistä miesten perustamia on lähes puolet enemmän kuin naisten perustamia. Yrittäjäksi! -koulutukseen osallistuneista kuitenkin vain vähän yli 20 % oli naisia. Ehkä osallistuneiden naisten määrä kasvaisi, jos koulutusta järjestettäisiin useampana vuotena. Nyt tarkasteltu ajanjakso on kuitenkin aika lyhyt. 12. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hyvänä käytäntönä voidaan pitää projektin yhteistyötä muiden projektien ja organisaatioiden kanssa. Esimerkiksi Uratori -tapahtumat järjestettiin vuonna 2012 Lieksassa ja 2013 Nurmeksessa yhteistyössä paikallisten ammattioppilaitosten kanssa. Tavoitteena on, että tapahtuma jatkuisi myös projektin päättymisen jälkeen. Pikes Oy:n muiden projektien ja yritysneuvonnan kanssa tehtiin myös paljon yhteistyötä käytännön tasolla esimerkiksi yrityskäyntien osalta ja yritysten koulutustarpeisiin vastaamalla.
Uusi SeutUra -hanke 2011 -2013
18
Yrittäjäksi! -koulutus on osoittautunut toimivaksi tuotteeksi Pielisen Karjalan alueella joustavuutensa vuoksi. Yleensä 12 opiskelijapaikkaa riittää alueelle vuodeksi, mutta yrittäjien/yrittäjäksi aikovien tarpeet koulutuksen aloitukseen vaihtelevat. 13. RAHOITUS JA KUSTANNUKSET Projektin hallinnoijana ja toteuttajana toimii Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy. Projektin kesto on 1.1.2011 – 31.12.2013 ja budjetti 511.184 euroa. Projekti saa 80 prosenttia rahoituksesta Euroopan Unionin sosiaalirahastosta ja loput 20 % rahoittavat Pikesin omistajakunnat. Ajalta 1.10 - 31.12.2013 lopulliset kustannukset selviävät vasta projektin päättymisen jälkeen. Näyttää siltä, että projektin budjetti tulee toteutumaan aika tarkasti suunnitellun mukaisesti. Palvelujen ostoon on käytetty enemmän rahaa kuin budjetissa on arvioitu, mutta toisaalta muissa kustannuslajeissa tullut säästöä.
Kustannus
1.10Aikaisemmin jätetyt Kustannukset Hyväksytty projekti31.12.2013 maksatushakemukset yhteensä suunnitelma kustannukset yhteensä (arvio) (arvio)
1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2. Henkilöstökustannukset 3. Palvelujen ostot 4. Matkakustannukset 5. Muut kustannukset Yhteensä
14 400,00
8 170,16
450,00
8620,16
341 384,00 89 700,00 36 000,00 29 700,00 511 184,00
292 908,03 89 569,55 27 020,64 22 649,85 440 318,23
34000,00 29500,00 4000,00 2900,00 70850,00
326908,03 119069,55 31020,64 25549,85 511 168,23
14. TOIMINNAN JATKUVUUS Yrittäjäksi! -työvoimakoulutuksena toteutettu yrittäjyyskoulutus tulee todennäköisesti jatkumaan Pielisen Karjalassa ja mahdollisesti laajemminkin Pohjois-Karjalassa. Koulutuksen rahoitus tulisi jatkossa työ- ja elinkeinohallinnon työvoimakoulutuksiin varatusta rahoituksesta. Uratori- tapahtumia voisi Pikes järjestää tulevaisuudessa yhdessä TE-toimiston, yrittäjäjärjestöjen ja alueen ammatillisten oppilaitosten kanssa. Osa-aikaisten työsuhteiden yhdistäminen sopii luontevasti osaksi TE-toimiston työtä. Mestari–Kisälli -mallia voisi hyödyntää Pielisen Karjalan omistajuudenvaihdosten vauhdittajana ja mahdollistajana. Aloittavan yrittäjän koulutus omistajuudenvaihdoksissa olisi sen tyyppinen palvelu, joka soveltuisi kehittämisyhtiöiden omistajuudenvaihdosneuvonnan jatkoksi omistajanvaihdostilanteissa. Koulutuksen rahoitukselle toivoisi löytyvän valmiuksia esim. Ely-keskukselta. Pesti&Bisnes -pilotin jatkojalostamiseen kannattaisi ottaa mukaan pop-up companyn mukainen mahdollisuus työllistyä yrittäjämäisesti tai muuten kokeilla nuorisoyrittäjyyden edistämistä. Mukana olleilta Uusi SeutUra -hanke 2011 -2013
19
toimijoilta tuli myös palautetta, että tämän tyyppiseen nuorten työllistymisen edistämiseen pitäisi olla pidempikestoinen projekti. Projektissa huomattiin, että yritykset osallistuvat koulutuksiin mielellään silloin, kun käsiteltävä aihe on ajankohtainen ja siitä koetaan saatavan hyötyä. Yrityksillä on kuitenkin harvoin mahdollisuus osallistua kovin pitkäkestoisiin koulutuksiin ja koulutusten hinta voi muodostua kynnyskysymykseksi, jos siihen ei saa tukea. Koulutuksen merkitys yritysten kehittämiselle ja jatkuvuudelle on tärkeä ja toivottavasti jatkossa on käytettävissä TäsmäKoulutuksen kaltaisia työkaluja, mutta myös lyhyempiä koulutusmahdollisuuksia, joihin on saatavissa tukea.
15. LOPUKSI Uusi Seutura -projektin alaotsikko ”Uudet seututyömallit äkillisestä väestörakennemuutoksesta johtuvien työvoimaongelmien ratkaisussa” kuvaa hyvin projektin tavoitteita ja toimintaa. Vaikka alkuperäisiä tavoitteita jouduttiin muuttamaan, saatiin projektissa kehitettyä uudenlaisia malleja työvoimaongelmien ratkaisemiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Osaa malleista päästiin jo kokeilemaan pienimuotoisesti käytännössä ja osaa voidaan kokeilla toivottavasti erilaisten hankkeiden tai rahoitusmallien kautta tulevaisuudessa. Uusi Seutura -projektin ulkoisessa arvioinnissa todetaan, että ulkopuolelta katsottuna parasta onnistumista on ollut erilaisten tapahtumien järjestäminen. Osa-aikaisten työpaikkojen yhdistämiselle kokoaikaisiksi on ollut tarvetta aluetalouden näkökulmasta, mutta kohderyhmän suunnalta sille ei ollut varsinaista tilausta. Toimintalinja 2 todetaan mm. ” Väestön ikärakenteen ja samalla pienentyvien ikäluokkien murroksessa on erityishuomiota kiinnitettävä sekä ikääntyvien että nuorempien ikäluokkien työmarkkinoille kiinnittymisen turvaamiseen.” Erityisesti tätä nuorempien ikäluokkien työmarkkinoille kiinnittymisen turvaamista haluamme korostaa. Syrjäytyneelle nuorelle on olemassa hinta, Raimo Sailaksen mukaan hän maksaa yhteiskunnalle miljoonan. Onko kuitenkin käynyt niin, että kun kaiken keinoin yritetään estää nuoria syrjäytymästä, unohdetaan samalla suurin osa nuorista? Kannustamalla tavallisia nuoria yrittäjyyteen he voivat tehdä miljoonan liikevaihdon joka vuosi. Ei siis ainoastaan takerruta tähän heikoimpaan ja samalla pienimpään osaan vaan myös suureen enemmistöön nuoria. Johtopäätöksenä voidaan sekä nuorten että aikuisten osalta todeta, että aluetalouden ja kohderyhmän intressit kohtaavat parhaiten joustavien, paikallisten ”urien”, koulutusten ja yrittäjyysmallien kautta. Nuorten näkökulmasta tämä tarkoittaa nuorisoyrittäjyyden edistämistä sekä vahvaa viestiä nuorille siitä, että kaikenlaisten työpestien tekeminen kannattaa. Työtä lyhyiden työpestien ja osaaikaisuuksien markkinoimiseksi kannattaa jatkaa. Keskeistä on myös yrittäjyysilmapiiriin vaikuttaminen yleensä.
16. LIITTEET 1. Pielisen Karjalan vahvat klusterit -selvitys
Uusi SeutUra -hanke 2011 -2013
20