Peducalehti 1_2012 by Peducalehti

PEDUCALEHTI 1/2012

PEDUCALEHTI 1/2012 3

Pääkirjoitus

Peducan hallitus esittelyssä

Puheenjohtajalta

Edunvalvontapalsta

14 Teetä yhdelle 17 Kasvatustieteilijä työelämässä: Anna Fogdell 20 Kirjojen kirous 22 Elämä tiedeyhteisössä 24 Lopunajan juhlat 27 Petri Murtu 28 Vaihtarikuulumisia: Terveiset (lähes) päiväntasaajalta! 30 Ihmisiä ympärillämme

Pääkirjoitus Linnunlaulusta ja auringonpaisteesta huolimat-

ahdinkoon: vuoden aikana tulisi suorittaa noin 60

ta kevät on usein opiskelijalle yllättävän rank-

opintopistettä, tienata hieman ylimääräistä tasku-

kaa aikaa: suoritusmerkinnät odottavat vielä vii-

rahaa ja pysyä mukana kursseilla, joilla pitää olla

meisiä roikkumaan jääneitä esseitä ja väsymys,

läsnä 85 % opetuksesta.

sekä stressi kesätöiden löytämisestä voi käydä ylitsepääsemättömäksi. Viime kesänä tienatut ke-

Stressistä huolimatta monet opiskelijat jaksavat

sätyörahat alkavat olla finaalissa tai jo kauan sit-

olla positiivisia ja osallistuvat toimintaan opinto-

ten loppuneet, eikä opintolainaakaan viitsisi enää

jen ulkopuolella. Opinnot ovat toivon mukaan ly-

nostaa.

hyt välivaihe matkalla kohti kivaa duunia ja raha on loppujen lopuksi vain rahaa.

Opintotuen riittämättömyys ja asuntojen hintavuus ovat valtavia ongelmia etenkin pääkaupunkiseudulla asuville opiskelijoille. Finnair-pomojen kannustuksia ei viitsitä periä takaisin, mutta opiskelijaa Kela muistuttaa, mikäli tukikuukausien aikana on tullut tienattua muutama ylimääräinen euro.

Stressittömiä ja pitkiä kevätaamuja,

Heidi PS. Kulunut kevät on ollut myös Peducalle pienen myllerryksen aikaa. Erityisesti on pyritty panosta-

Kenellä todellisuudessa on varaa elää alle 500

maan Peducan viestintään, mikä on näyttäytynyt

eurolla kuukaudessa? HOAS:lta on käytännössä

jäsenistölle muun muassa uudistuneen Peduca

katsoen mahdotonta saada asuntoa nopealla ai-

foorumin, viestintäkyselyn ja nyt myös hieman

kataululla ja jopa 10 neliön komero soluasunnos-

päivittyneen lehden muodossa. Kiitos kaikille

sa Mellunmäessä saattaa maksaa pahimmillaan

peducalaisille antamastanne palautteesta!

lähes 300 euroa. Kun pakollisiin menoihin kuuluu vähintään puhelinlasku, netti sekä matkakortin lataaminen, saattaa rahaa jäädä ruokaan vain muutama hassu kymppi. Yliopistoille maksetaan vain valmistuneista maistereista, joten esimerkiksi monialaisia suorittamaan tulleet opiskelijat aiheuttavat yliopistolle usein vain kuluja. Ongelmaan pyritään etsimään ratkaisua mm. avaamalla omia kiintiöitä pelkkien monialaisten suorittajille sekä pohtimalla keinoja miten opiskelija saisi kerättyä lukuvuoden aikana kasaan vielä enemmän opintopisteitä. Vaikka tarkoitus on hyvä, se ajaa monia opiskelijoita

esittelyssä

Anna-Maija Riekkinen Anniksen lempeän hymyn ja koiranpentukatseen ei pidä antaa hämätä: hän on tarvittaessa tiukkasanainen opiskelijoiden oikeuksien puolustaja, väsymätön lo-edunvalvoja. Taannoinen Barcelonan-matka ja joku Messi tuntuvat lievästi sekoittaneen naisen pään (tästä voimme syyttää myös Eijaa), mutta muuten Annis on tosi fiksu. Anniksen kanssa maailmanparantaminen viinilasin ääressä pelastaa paskemmankin päivän!

Arttu Unkari "Arttu osaa yhden biisin kitaralla ja yhden taikatempun” – nimetön lo-opiskelija Kyseisiä taitoja 2000-luvun Tauno Palo on aina valmis esittelemään milloin missäkin juhlissa seuranaan tietysti rakas St. Elmo -pullo (tai kaksi). Kotiisämäisen charmin, idearikkauden, loistavan delegointikyvyn ja kyseenalaisen huumorintajun vuoksi Arttu on yliopistoamme piristävä opiskelukaveri ja hyvä Aktin pj.

Eija Hannula ”Eijalla on hyvän kokoiset tissit ja kaunis naama” – nimetön lo-opiskelija Eija on Peducan massikeisari. Omista rahoistaan hän ei kykene pitämään kiinni, mutta Peducan rahakirstua hän vartioi ansiokkaasti. Eija harrastaa pesäpalloa ja viulunsoittoa, koska hän on Kälviältä, eikä siellä ole muuta tekemistä. Eija on kiva ja ystävällinen, hyvin suurella todennäköisyydellä mukavampi tyyppi kuin sinä. 4

Elina Mukala Elina on iloinen ja sosiaalinen hallituslainen. Elinan kanssa on helppo keskustella asiasta kuin asiasta, ja hän on hallituskaverina reilu ja mukava. Elina on pelannut monta vuotta jalkapalloa, ja hän on harrastuksestaan ja hallitustoiminnastaan huolimatta ehtinyt edetä opinnoissaan ja tehdä vielä siinä sivussa töitäkin.

Heidi Koskinen Heidi on hallituksemme tehotyttö! Varapuheenjohtajamme, Peducalehdestämme vastaava Heidi on kieron mielensä ja suuren sydämensä takia täydellinen lisä hallitukseemme, johon tarvitaan aina loistavia persoonia! Hän hoitaa minkä tahansa tilanteen heidimäiseen tyyliinsä taidokkaasti ja ajallaan, muumimammamainen lempeys ja kannustus tehokeinoinaan! Heidistä löytyy myös asennetta, eikä ole epäilystäkään, etteikö Heidistä vielä isona tule Suomen presidenttiä!

Henriikka Mäkinen Hallituksen järjestäytymiskokoukseen tullessaan Henriikka oli pohtinut, että liikunta-, kulttuuri- tai ympäristövastaavan homma voisi olla mielenkiintoinen. Eipä hän osannut arvata, että päätyisi hoitamaan kaikkia kolmea! Hende on kuitenkin pistänyt heti hihat heilumaan ja yhdessä vastuupariensa kanssa ehtinyt ideoida ja järjestää kaikenlaisia tapahtumia ja toimintaa. Henriikka on opiskellut aikaisemmin Turussa, mutta järjestötoiminta on hänelle kuitenkin uutta. Omien sanojensa mukaan nyt oli korkea aika (ja aikaa) lähteä mukaan. Hende on myös aktiivisesti mukana muissa opiskelijariennoissa, hän ikään kuin elää fuksivuotta uudestaan. :) Jos kokous Rexissä (tai siis kokouskaljat Petessä) venyy yömyöhäiseen, ei hätä ole tämän näköinen! Aina voi kömpiä nukkumaan Henriikan lukaaliin, joka sijaitsee varsin sopivasti aivan Rexin naapurissa. Sydämellinen Henriikka auttaa varmasti tilanteessa kuin tilanteessa!

Iiris Niinikoski Iiris on Peducan Suuri Johtaja. Iiris käyttää paljon aikaa ja vaivaa yhteisten asioiden hoitamiseen ja vaikuttaa niin Peducassa, HYYssä kuin tiedekunnassamme hallopedinakin. Iiris on huipputehokas ja aikaansaava ja pitää hyvää huolta siitä, että Peducalla on kaikki hyvin. Iiris on taitava luistelija ja ahkera opiskelija, jota on tenttivastauksen perusteella pyydetty lastenvahdiksi, eli ei mikään turha henkilö!

Irene Auer Ireneen, tuohon pieneen, punaiseen ja pippuriseen ilmestykseen törmää yleensä Siltiksellä Peduca-vauvan kanssa. Kokouksissa Irene on järjen ääni ja ehdottoman mukavaa seuraa kokousjatkoilla!

Jasmine Gustafsson Jasminea ei tarvitse houkutella mukaan menoon, sillä hän on ymmärtänyt, että opiskelijatapahtumista on otettava kaikki irti. Tämä hyvän ruuan ja erityisesti hyvän viinin ystävä on valmis lähtemään tarpeen vaatiessa (tai ilmankin) vaikka Ouluun. Jasmine onkin kouluttanut itseään ahkerasti SOOLin järjestökursseilla ympäri Suomea. LOL-yhteyshenkilön, edunvalvojan ja ympäristövastaavan tehtäviä toimittavan Jallun tunnistaa ihanista, itsetehdyistä korviksista ja pirteän värikkäistä vaatteista. :)

Joanna Lukkarila Joanna on kaikkien opiskelijapoikien märkien päiväunien kohde, nimittäin Peducan sihteerikkö. Joannan kuulee yleensä jo Liisankadulle asti, sillä sympaattisen sekretäärimme hersyvä nauru ja roisit jutut tulevat todella voimakkaalla volyymillä. Oikeasti Joanna on valloittavan sydämellinen tyyppi ja koiramami, joka välittää opiskelukavereistaan ja yhteiskunnallisista asioista.

Jussi Järvinen Jussi on kroonisen iloinen joka paikan aktiivi, johon et voi olla ennemmin tai myöhemmin törmäämättä jossakin yhteisessä tapahtumassa. Jussilla on Siltavuorenpenkereen kovin meno päällä, ja tämä jätkä saa taatusti muutkin innostumaan, oli kyseessä sitten bilefiiliksen nostattaminen tai syvällinen keskustelutuokio. Jussilla riittää virtaa, kaikkeen ja aina.

Liisa Kokkoniemi Liisa pitää Peducan hallituksen toisena tutorvastaavana huolen syksyn 2012 tutoreista ja tutorina katsoo myös omien fuksiensa perään. Liisa on hirrrveen fiksu, nätti ja lahjakas, Liisa tietää asioista ja on sellainen kaikkien kaveri. Liisa on myös tosi fitti, koska se joogaa. Talvisin Liisan tekee pahaa kulkea junalla, kun sen käy niin sääliksi Eläintarhanlahden sorsia, jotka joutuu hengaamaan siinä pienessä kylmässä lätäkössä.

Lotta Karlsson Lähes Objektiivinen ja Tiettävästi Toverillinen Akrobaatti eli hallituksemme vanha jäärä, emeriittapuheenjohtaja Karlsson on tunnollinen kv-vastaava ja uusien aktiiviemme tukija. Kannattaa aina kokousjatkoja ja on ihailtavasti onnistunut säilyttämään sosiaalisen elämän HYY- ja järjestötoiminnan ohella.

Minna Karvonen Ihana lo-puolen fuksi- ja tuutorvastaavamme Minna on yksi Järvenpään suurista lahjoista tiedekuntaamme. Ex-jumppapupusta ”Kikestä” löytyy iloa ja energiaa vaikka muille jakaa. Näin yläkerran naapurina voin kertoa, että Minna on loistava juttukaveri, mahtavaa kävelyseuraa kotimatkalla aamuöisin ja ehdotonta parhaimmistoa bilettämisessä. Minna on nuoresta iästään ja hiustenväristään huolimatta sanavalmis ja terävä ajattelija, joka hoitaa hommansa huolella ja tunnustaa turkoosia tunteella.

Mira Günther Mira on Peducan hallituksen tämän vuoden tasa-arvovastaava. Luvassa on siis terävää kommenttia sekä rohkeaa kannanottoa. Kyseessä on nimittäin erittäin fiksu ja sanavalmis nainen, joka on aina valmis puolustamaan arvojaan ja tärkeinä pitämiään asioita. Siitäkin huolimatta tai juuri sen takia Mira on parasta seuraa kahville tai oluelle. Tämä myös sen takia, että hän on luotettava ja hyvä kuuntelija sekä mahtava tyyppi.

Pekka Syrjänen Pekka on filosofinen pohdiskelija ja valveutunut edunvalvoja hallituksessamme. Vapaa-ajallaan Pekka soittelee kitaraa ja osallistuu opiskelijarientoihin. Pekka on hallituskaverina rento ja luotettava.

Susanna Jokimies Suski on ensimmäistä vuotta luokanopettajaksi kasvatuspsykologia pääaineenaan opiskeleva järjestöaktiivi, joka toimii niin Peducan kuin Phenomenankin hallituksessa. Näiden lisäksi Susanna on eksynyt erinäisiin työryhmiin. Suski tarttuukin tehokkaasti tuumasta toimeen ja hoitaa hommat. Oli asia sitten mikä tahansa niin Suskia voi aina mennä nykimään hihasta ja alkaa juttelemaan aina SOOL-asioista elämän tarkoitukseen. Suski on tosi kiva! :)

Tiina Saarela Tiina on oma-aloitteisesti ja ripeästi lähtenyt ajamaan itseään kiinnostavia asioita Peducan hallituksessa. Vuonna 2012 hän toimii kulttuuri- ja Speciavastaavana. Tiina on innostunut elokuvista, näytelmistä, kirjoista, keikoista sekä näyttelyistä. Kyseessä on siis varsinainen kulttuurihai. Tiinaa on helppo lähestyä ja se jaksaa kuunnella tyhmiäkin juttuja. Tiinaan voi luottaa, koska sen hoitamat asiat toteutuu aina ja ajoissa. Tiina tykkää kivoista ja söpöistä koirista, koiranpennuista ja lapsista! Huipputyyppi, joka voisi joskus ottaa enemmän kunniaa tekemisistään. 8

Puheenjohtajalta Vuosi on Peducan hallituksessa lähtenyt käyntiin

kä esimerkiksi tarttuu

vauhdikkaasti: olemme järjestäneet sekä kulttuu-

opiskelijoiden aloittees-

ritapahtumia että liikuntaa, kokkailua ja edunval-

ta kursseilla ilmenneisiin

vontaa, kouluttaneet tulevia tuutoreita ja räiskineet

epäkohtiin.

Megazonessa. Laskiaisena järjestimme intiimiä pulkkailua Koffissa ja yhdessä AKK:n kanssa Si-

Koulutuspoliittisia pää-

vuaineillan. Jäsenistöä olemme pommittaneet

töksiä tehdään Yliopis-

kahdella kyselyllä, joissa on mm. voinut antaa pa-

ton, tiedekunnan ja laitosten tasolla päivittäin.

lautetta viestinnästä ja toivoa erilaisia tapahtumia

Opiskelijat ovat osa Yliopistoyhteisöä ja jo lainkin

ja toimintaa. Vaikka vastausaika on umpeutunut,

mukaan opiskelijoita on kuunneltava eri toimieli-

otamme mielellämme vastaan villejä ideoita ja toi-

missä aina valmistelusta päätöksentekoon. Pedu-

veita siitä, minkälaista toimintaa juuri sinä haluai-

can opiskelijamafia on levittynyt laajalle: peduca-

sit. Sähköposti on hyvä keino tavoittaa koko halli-

laisia on kaikissa yliopiston hallintoelimissä aina

tus ja lisäksi ilmoitustaululla on pieni kirjelaatikko

kehittämisryhmästä yliopistokollegioon, valiokun-

johon voi käydä tiputtamassa palautetta, toiveita

nista ja jaostoista edustajistoon sekä SOOL:n,

– ja rakkaudentunnustuksia.

HYY:n ja SYL:n hallituksen. Opiskelijoilla on valtaa ja ääni. Aktiivien edustus erilaissa elimissä ei

Vuoden ensimmäisen Peducalehden teemana on

kuitenkaan riitä. Me tarvitsemme tavallisia opis-

edunvalvonta. Tämä on se osa toimintaamme, jo-

kelijoita ja heidän kokemuksiaan koulutuspoliitti-

ka vie ehkä kaikkein eniten aikaa ja samalla nä-

sista ongelmista, silmiä ja korvia kertomaan mikä

kyy kaikkein vähiten tavalliselle peducalaiselle.

mättää. Haluammekin kutsua kaikki opiskelijam-

Yhtenä tämän vuoden tavoitteitamme on panos-

me edunvalvontatalkoisiin! Aloita pienestä: kerro

taa edunvalvonnan tuomiseen lähemmäs opis-

kaverille, hallopedille tai hallituslaiselle ongelmis-

kelijan arkea ja näyttää mihin kaikkeen voimme

tasi opinnoissa, kurssitarjonnassa tai epäreilusta

vaikuttaa. Hallopedeja tulee tänä vuonna työllis-

arvostelusta. Innostu ja lähde mukaan rakenta-

tämään esimerkiksi tavoiteohjelmien ja toimin-

maan parempaa yliopistoa.

tasuunnitelmien valmisteleminen tiedekunnissa ja laitoksissa uuden Yliopistostrategian tiimoilta.

Toivon, että tämä lehti herättää sinussa uusia aja-

Syksyllä siirrytään uusin tutkintovaatimuksiin mo-

tuksia ja oivalluksia ja tekee työstämme taas hie-

lemmilla laitoksilla. Peduca on tehnyt paljon työ-

man ymmärrettävämpää. Edunvalvonnan lisäksi

tä yhdessä henkilökunnan kanssa, jotta nivelkoh-

järjestämme toki edelleen lukuisia tapahtumia ja

ta olisi mahdollisimman joustava ja tarkkailemme

bileitä: Viiniä&Valitusta aivan uusilla vierailijoilla,

tilannetta aktiivisesti! Opintojen rajauslaki näkyy

legendaaristen Ratikkabileiden paluu ja tuuto-

ensimmäistä kertaa tänä vuonna käytännössä ja

reiden organisoimat kevään päättävät sitsit 5.5.

yhdessä Conduksen kopo-jaoston sekä HYY:n

huipputeemalla! Tervetuloa jokainen!

kanssa valvomme, ettei kenenkään tutkinto-oikeutta evätä perusteetta. Opintotuen ja tutkintojen kaksiportaisuus puhututtaa taas, ja tilannetta seurataan tarkasti. Peduca on myös aktiivisesti mukana palautejärjestelmän kehittämisessä se-

Ihanaa kevättä ja kesän odotusta,

Iiris 9

edunvalvon

Jussi Järvinen

Edunvalvojan sana Vuoden 2012 Peducan edunvalvontavastaavat ovat ottaneet tavoitteekseen parantaa tiedotusta koulutuspoliittisista asioista. Tilaustakin tuntuu löytyvän. Silmäiltyäni alustavasti Peducan hiljattain keräämän jäsenkyselyn vastauksia huomasin, että edunvalvonta tuntuu jäävän jäsenille hieman etäiseksi. Kenen etuja Peduca valvoo? Mitä edunvalvonta oikeastaan on? Mitä edunvalvojat konkreettisesti tekevät? Näihin kysymyksiin ja tähän tarpeeseen vastaa Peducalehden uusi edunvalvontapalsta. Peduca valvoo ainejärjestönä jäsentensä etuja opintoasioissa. Tätä varten Peducan hallituksessa on omat edunvalvontavastaavat, joiden puoleen voi kääntyä, kun jokin tökkii opinnoissa. Kyseessä voi olla vaikka huonosti järjestetty kurssi, tutkintorakennemuutoksen aiheuttamat epäselvyydet kurssivalinnoissa tai epäasiallinen kohtelu kurssin opettajalta. Juuri alkukeväästä kävimme viemässä yleisen ja aikuiskasvatustieteen oppiainevastaavalle terveiset fukseilta erään kurssin opetusmenetelmistä. Edunvalvonta on ainejärjestöjen ydintoimintaa. Useinkin tärkeintä on pelkästään se, että edunvalvoja on olemassa. Toisen kasvatustieteiden edunvalvojan, Pekan, sanoin edunvalvontaa voidaan verrata kaupan vartijan työhön. Useinkaan ei tapahdu mitään isompaa, mihin olisi tarpeen puuttua. Kuitenkin on tärkeää, että vartija on paikalla ja näkyy, jotta mitään ei tapahtuisi – jotta opiskelijan yli ei käveltäisi. Peducalehden edunvalvontapalstalta löydät juttuja edunvalvontavastaavilta sekä hallopedeilta, noilta useille hieman vierailta mutta sitäkin tärkeämmiltä tiedekunnan ja laitosten hallinnossa vaikuttavilta opiskelijaedustajilta. Pyrimme tuomaan näkyvämmäksi edunvalvonnan lisäksi myös hallinnon päätöksentekoa. Peducan ja Phenomenan hallituksissakin istuva tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsen Susanna Jokimies on kirjoittanut tähän lehteen halloped-kirjoituksen. Palstalta löydät myös juttua hiljattain järjestetystä Viiniä ja valitusta -illasta sekä muutamasta tiedekuntaneuvostossa puhuttaneesta aiheesta.

Viiniä, valitusta ja leikkejä Tänä vuonna edunvalvontasektorin teema on siis

Tiedekuntaneuvostossa kuultua

tuoda edunvalvontaa lähemmäs jäsenistöä. Tarkoituksenamme on kääntää opintoasiat helpommin ymmärrettävälle kielelle, jotta ne avautuvat muillekin kuin koulutuspoliittisissa piireissä pyöriville. Tämän kevään Viiniä ja valitusta -ilta järjestettiinkin juuri tällä kantavalla teemalla.

Tutkintorakenneuudistukset Tiedekuntaneuvostossa on hyväksytty

Iltaan kuului normaalin viinin juomisen ja opinnois-

kevään aikana tutkintorakenneuudistuk-

ta (tai muuten vaan elämästä) valittamisen lisäk-

set kaikkien tiedekunnan pääaineiden

si leikki, jossa opiskelijat selvittivät kuvitteellisia

osalta. Uudet tutkintorakenteet tulevat

ongelmia edunvalvojien tietoja hyväksi käyttäen.

voimaan 1.8.2012 ja koskevat syksyllä

Nämä ongelmat eivät kuitenkaan olleet mitään

tai myöhemmin opiskelunsa aloittanei-

harvinaislaatuisia tapauksia, joita tulee vastaan

ta sekä mahdollisesti myös aikaisemmin

vain yhdelle tuhannesta opiskelijasta, vaan aivan

aloittavia kesken olevien opintokokonai-

tavallisia pieniä tai isoja mutkia, jotka aiheuttavat

suuksien osalta. Lisätietoa uusista tutkin-

stressiä, pahaa oloa ja/tai opintojen viivästymis-

torakenteista löydät Almasta.

tä. Kuka meistä ei olisikaan joskus edes pelännyt jäävänsä pois kurssilta, koska ei meinaa mahtua opetusryhmään? Lisäksi tutkintorakenneuudistus koskee varmasti suurinta osaa meistä edes jollain tasolla.

Minervan kirjaston tiloista Osa Minervan kirjastosta siirtyy tiedekun-

Kun viinitonkat pikkuhiljaa tyhjenivät lisää, alkoi

nan käyttöön vuoden 2012 aikana uuden

varsinainen valittaminenkin. Esiin nousi mm. epä-

Kaisa-kirjaston valmistumisen myötä. Ti-

yhtenäinen käytäntö kurssien sallittujen poissa-

laan on tulossa "Minervan tori" -työnimel-

olojen määristä ja korvaavista tehtävistä ilmoitta-

lä kulkeva uutta teknologiaa hyödyntävä

misesta kasvatustieteiden kursseilla.

oppimisympäristö. Hanke on osa World Desing Capital 2012 -hanketta. Tilamuu-

Nimestään huolimatta valittamisesta jäi jälleen

tokset koskevat osaa kirjaston K-2 -ker-

hyvä fiilis, ja ilta jatkui keskustelun merkeissä vie-

roksesta. Tiedekunta on luvannut järjes-

lä pitkään. Tosin viinillä oli varmasti osuutensa

tää kirjastolta poistuvien ryhmätyötilojen

asiaan.

tilalle korvaavia työtiloja Siltavuorenpenkereelle.

ta edunvalv11on

edunvalvon

Susanna Jokimies

Kuka mitä häh? Kokemuksia hallopedeilystä

Elokuun kolmanneksi viimeisenä päivänä se al-

nähneeni julisteen tulevista halloped-vaaleista.

koi. Istahdin Porthanian auditorion neljännen rivin

Ensimmäisenä ajattelin tietenkin ruokaa: olin juu-

reunapenkille. Aloitin luokanopettajan opinnot ja

ri äänestänyt HYY:n edarivaaleissa ja palkkiona

sukelsin syvälle tiedeyhteisömme syöveriin.

tästä puoli minuuttia elämästäni vievästä hetkestä olin saanut ilmaisen lounaan Unicafeessa. Sai-

Olin tuiki tavallinen fuksi, joka ihmetteli auditori-

sikohan halloped-vaaleistakin ateriakuponkeja?

on edessä pukuun ja kravattiin pukeutunutta dekaania ja hänen puheitaan. Sillä hetkellä en olisi

Ruokaa seuraava ajatus oli kuitenkin ihmettely.

osannut kuvitellakaan kuinka kävisi. Viiden kuu-

Mikä ihmeen halloped? Termi pureskeltuna auki

kauden päästä istuin tuon saman miehen sekä

sanoiksi ”hallinnon opiskelijaedustaja” ei sekään

muutamien professorien kanssa suunnittelemas-

vielä soittanut kelloja fuksin päässä. Pieni tutkiva

sa tiedekuntamme seuraavaa tavoiteohjelmaa.

mieleni halusi selvittää tämän mysteerin, ja läh-

(”...laadukasta opetusta, aikaa tutkimukselle, si-

din etsimään selityksiä yliopiston ja Conduksen

toutuneita opettajia ja opiskelijoita...”)

nettisivuilta, Almasta, tutorien aivoista ja kaikista muista mahdollisista tietopankeista.

Eikä siinä vielä kaikki. Tällä hetkellä tällä tavis fuksilla on luottamus- ja edustustehtäviä niin tie-

Jostain

maailmankaikkeudelle

tuntemattomasta

dekuntaneuvostossa, laitosneuvostossa, luokan-

syystä päädyin muutamien mutkien kautta hake-

opettajakoulutuksen kehitysryhmässä kuin kah-

maan itse hallopediksi. En uskonut fuksina pääse

den ainejärjestön hallituksessakin.

väni, mutta yrittänyttä ei laiteta ja se ei pelaa, joka pelkää sekä muiden sanontojen saattelemana lähe-

Mitä tapahtui?

tin hakemukseni. Niin ja lopunhan te jo tiedättekin.

Syksyllä sähköpostiini tulvivien viestien joukosta

Ei tullut vaaleja eikä ruokakuponkeja, vaan osa

poimin ilmoituksen: ”haetaan hallopediä”. Muistin

hallopedeista jouduttiin etsimään lähes kivien ja

kantojen alta. Kummastelin tilannetta. Mutta olin

päätöksiä opiskelutovereilleni sekä pääsen osal-

myös tyytyväinen ja innoissani omasta tulevaisuu-

listumaan tiedekuntamme päätöksentekoon. Siel-

destani. Opiskelijoiden edustaminen alkakoon!

lä tavoiteohjelman suunnitteluiltapäivässä äänestäessämme minun ääneni oli nimittäin aivan yhtä

Mitä teen nyt?

suuri kuin dekaanimme ääni.

Yksipuolisesti asiat näkevä ihminen sanoisi, että

Häh?

istun tällä hetkellä liikaa kokouksissa. Myönnän, että kalenterini toisinaan pursuilee ja vuorokau-

Hallopedinä toimiminen on kaiken kaikkiaan ai-

desta tuntuvat loppuvan tunnit kesken, kun ar-

ka huikeata. Se on kaukana ydinfysiikasta, eikä

keni soppa muodostuu kokousten lisäksi opiske-

vaadi mitään ennakko-osaamista. Tavis fuksina

luista, töistä, urheilusta ja sosiaalisesta elämästä.

minäkin olen pärjännyt ihan hyvin. Halu tietää

Ja tunnustan, että ihanat opiskelijaystäväni ovat

asioista sekä vaikuttaa yliopistomme toimintaan

toisinaan joutuneet jopa muistuttamaan minua

riittää. Me hallopedit muodostamme kirjavan yh-

riittävästä nukkumisesta. Satunnaisesta kiireestä

teisön, joka yhteistyön voimalla osallistuu meidän

huolimatta en missään nimessä luopuisi edustus-

kaikkien opiskelijoiden paremman huomisen ke-

tehtävistäni.

hittämiseen.

Miksi?

Käyttäytymistieteellisen tiedekuntamme henkilö-

Pidän oikeasti hallopedina toimimisesta. Tuntuu

dän opiskelijoiden ääntä, joten miksi jättäisimme

hyvältä, kun olen edes jotenkin perillä tiedekun-

äänemme käyttämättä? Siispä selvitä sinäkin,

nassamme tapahtuvista asioista, tunnen henkilö-

keitä kaikkia meitä hallopedeja neuvostoissa is-

kuntaa ja opiskelijoita ympäri tiedekuntaa, pää-

tuu ja tule jututtamaan. Haluamme välittää myös

sen välittämään opiskelijoita koskevia tietoja ja

sinun ääntäsi.

kunta on oikeasti erittäin halukas kuulemaan mei-

ta edunvalv13on

Tiina Saarela

TEETÄ YHDELLE Conduksen 8. speksi Teetä yhdelle on 1930-luvun

kokee traagisen myrkytyskuoleman. Nokkela

murhamysteeri, musikaali-ilottelu ja improvisaatio

Peugeot (uskomaton Anu Heikkilä) ja tohelo Er-

teatteria parhaimmillaan. Tarinassa Lady Marga-

nestiina alkavat selvittää Margaretin murhaa, kun

ret McQueen ottaa ensimmäistä kertaa vuosiin

pian myös Pierre Lebrun kohtaa loppunsa kar-

kartanossaan vieraita vastaan seuraneitinsä Eli-

tanon puutarhassa. Onko murhaaja Margaretin

sen ja hovimestarinsa Alfred Penniarvon avus-

rahoja havitteleva henkseleitään paukutteleva ja

tuksella. Vieraiden joukossa ovat lipevä suku-

Bella Ramazottia lähentelevä Dick, kummallisen

laispoika Dick, Margaretin vanhat ystävät Yorkin

usein muiden seuraa välttelevä Bella, arvoval-

herttuapari Camilla ja Philip, keikistelevä amatso-

tainen herttuapari tai kenties Margaretin uskottu

ni Bella Ramazotti, vanha Pariisin ystävä Pierre

palveluskunta? Vastauksen tiedätte te, ketkä kä-

Lebrun, Sherlock Holmesia ainakin tuplasti pa-

vitte katsomassa yhtä Conduksen speksiporukan

rempi salapoliisitar Peugeot sekä hänen apurinsa

kuudesta esityksestä.

Ernestiina. Tunnelmaa kartanolla sekä Circuksen salissa ovat virittämässä myös kuusi hemaisevaa

Esityksiä varten näyttelijät olivat harjoitelleet jo

tanssijatarta sekä 10-hengen virtuoosimainen

syksystä lähtien, alkaen kolmen kuukauden mit-

bändi.

taisella improvisaatioharjoittelulla. Kävin esitysten välillä haastattelemassa kahta luokanopetta-

Margaretin näyttelijää sekä yhtä käsikirjoittajis-

jaopiskelijaamme: Pierre Lebrun:ia näytellyttä ja

ta, näytelmän varmoin ottein käyntiin polkaissut-

viime vuoden speksin ohjannutta Sami Sillma-

ta Katri Rockasta jää kaipaamaan, kun Margaret

nia sekä Philipin herttuana erityisesti musiikki-

näytelmän ensimmäisen kolmanneksen jälkeen

ja improvisaatiokohtauksissa loistanutta Ernest

Lawsonia. Samilla on tausta harrastajateatterissa

Samin mielestä näyttelijän ei ole niinkään tärkeää

ja työpaikka aitiopaikalla Kansallisteatterin vah-

miettiä hahmonsa menneisyyttä kuin tulevia pää-

timestarina. Myös Erkku oli speksissä mukana

määriä. Lopputuloksena saimme tutustua hiukan

toista kertaa, mutta aiempaa näyttely- tai laulu-

Pirates of the Caribbean kapteeni Jack Sparrow-

kokemusta hänellä ei ollut, vahva musiikkitausta

ta muistuttavaan takaperoiseen mutta lämminsy-

kylläkin. Sami kertoi minulle speksin rakentumis-

dämiseen koikkelehtijaan Pierre Lebruniin, jonka

prosessista. Syksyn improvisaatioharjoitteluun

elämään Pariisissa katsoja tutustuisi mielellään

pääsevät mukaan kaikki näyttelijäksi pyrkivät,

lähemmin vaikka kokonaisen näytelmätrilogian

joista ohjaaja lopuksi valikoi sopivat henkilöt so-

verran. Yorkin herttua Philipin vakava hahmo ei

piviin osiin, saatuaan käsikirjoitustiimiltä käsikir-

mahdollistanut Erkulle yhtä paljon fyysistä leikitte-

joituksen. Joululomalla kiinnitetty esiintyjäkunta

lyä, vaan hahmo piti rakentaa toisella tavalla.

saa käsikirjoituksen luettavakseen. Keväällä harjoitukset jatkuvat, treenejä oli sekä viikolla että vii-

Omstart! -huudot ovat olennainen osa speksi-

tenä viikonloppuna, jolloin harjoitukset saattoivat

kulttuuria. Katsoja voi siis huutaa omstart! ja vielä

revetä jopa kolmeentoista tuntiin päivässä.

jonkin tarkennuksen siihen perään, jolloin lavalla olevat näyttelijät joutuvat toistamaan edellisen

Näyttelijä saa itse työstää speksihahmoansa, oh-

kohtauksen uudelleen tavalla, esimerkiksi oms-

jaaja hyväksyy tai hylkää versioita luomisproses-

tart! Viidakon tähtöset tai omstart! Paavo Väyry-

sin aikana. Sami lähti tänä vuonna rakentamaan

sen vaalikampanja.

hahmoaan ulkoapäin, fyysisistä elementeistä, mutta kiinnitti myös huomiota syvän ystävyyssuh-

Kysyn Samilta, miten hän vertaisi Conduksen

teen merkitykseen Pierren ja Margaretin välillä.

speksiä muiden tiedekuntien spekseihin. Sami

toteaa improvisaation olevan meillä vielä koros-

kanssa heti speksin päättymisen jälkeen. Erkku

tetummassa roolissa kuin muissa tiedekunnissa,

on myös innostunut ottamaan sivuaineekseen

jokaiseen omstartiin pyritään reagoimaan. Oms-

draamakasvatuksen, jotta hän voisi tulevassa

tart on Samin sanoin palkinto näyttelijälle, osoi-

työssään opettajana vahvistaa oppilaidensa itse-

tus yleisön myötäelämisestä. Erkulle jäi tämän

ilmaisua eri oppiaineiden sisällä. Erkku kertoo eh-

vuoden omstarteista erityisesti mieleen omstart!

tineensä tehdä hektisen kevään aikana muutakin

nukkumatti, jota yleisö eräässä esityksessä pyy-

kuin speksiä, mutta toisaalta speksiä on ollut niin

si Erkulta useammassakin kohtauksessa. Lopulta

mukava tehdä, ettei vuorokaudessa ole ollut sii-

nukkumatti-hahmolle kehittyi oma juonikaari var-

hen kuitenkaan tarpeeksi tunteja. Yleisön edusta-

sinaisen näytelmän sisälle. Katsojana en voinut

jana kiitän koko Conduksen speksiryhmää aivan

kuin ihmetellä esiintyjien heittäytymiskykyä ja po-

mahtavasta urakasta ja olen ylpeä siitä, millainen

pulaarikulttuurin tietämystä, niin mahtavia vetoja

lahjakkuus ja kulttuurille omistautuminen tiede-

he omstarteista saivat aikaan. Sami kieltää jännit-

kunnastamme löytyy. Hiljaiseksi vetää… vai ei

tävänsä esityksiä suuremmin, Erkku puolestaan

kuitenkaan: OMSTART! UUDESTAAN!

kertoo jännityksen jatkuvan läpi esityksen. Viimeistä näytöstä esiintyjät jännittävät siksikin, että tapana on silloin järjestää kavereille pieniä källejä, joita yleisö ei saisi kuitenkaan huomata.

Kuvat: Timo Säämänen

Sekä Sami että Erkku aikovat jatkaa esiintymisen

Timo Säämäsen salainen haave on kuvata kaikki

parissa, Sami teatteriharrastusta ja Erkku läh-

Conduksen jäsenten häät ensi kesänä, ota

tee levyttämään ep:tä bändinsä Lack of Guestin

yhteys timo.saamanen@helsinki.fi.

Tiina Saarela

Anna Fogdell HR4 SOLUTIONS OY SENIOR CONSULTANT & PARTNER

KASVATUSTIETEILIJÄ TYÖELÄMÄSSÄ Tapasin Anna Fogdellin työpaikallani turvatek-

na opiskelijat pääsivät tutustumaan silloin vielä

niikan alan yrityksessä Niscayah Oy:ssä, jossa

pohjoismaissa uuteen kasvatustieteen ilmiöön

hän on työskennellyt viimeiset puolitoista vuotta

Montessoripedagogiikkaan. Helsingin yliopiston

väliaikaisena henkilöstöpäällikkönämme. Hänen

dosentti Siv Their oli lisäksi järjestänyt opiskelijoil-

varsinainen emotyöpaikkansa on laadukkaaseen

leen useita tutustumisvierailuja tanskalaisiin yri-

henkilöstöjohtamiseen ja -konsultointiin keskitty-

tyksiin, jotka avasivat Annan silmät aikuiskasva-

vä vuonna 2005 perustettu yritys HR4 Solutions

tuksen kentän laajuuteen ja mahdollisuuksiin.

Oy, jossa Anna toimii konsulttina ja partnerina. Anna on Didactan perustajajäseniä ja toimi järAnna kasvoi Inkoossa yrittäjäperheessä. Lukion

jestön sihteerinä. Yhtenä hauskana kokemukse-

jälkeen Anna ei tiennyt, mihin hakea jatko-opin-

na Didactan toiminnasta nousee Annalle mieleen

toihin, mutta päätti ystävän suosituksesta hakea

lääketieteellisen opiskelijoiden kanssa Suomen-

lukemaan kasvatustieteitä Helsingin yliopistoon

linnassa järjestetyt Bellman-piknikit, joihin osallis-

ja pääsikin sisään ensi yrittämällä vuonna 1983.

tujat pukeutuivat aina juhlaviin valkoisiin vaattei-

Silloinkin Helsingin yliopistossa oli oma koulutus-

siin. Didactassa toimineet opiskelijakaverit ovat

linja äidinkielenään ruotsia puhuville kasvatustie-

Annan parhaita ystäviä vielä tänäkin päivänä.

teen opiskelijoille, heitä otettiin sisään vuosittain noin 10–12 henkilöä. Aluksi opiskeltiin Fabianin-

Sivuaineinaan Anna opiskeli silloista tiedotusop-

kadulla pienissä tiloissa, joissa toimii nykyään

pia (nykyinen viestinnän oppiaine valtiotieteelli-

oppimiskeskus Alexandria, myöhemmin siirryttiin

sessä), teki perusopinnot sosiologiasta sekä otti

Bulevardille.

ensimmäisten opiskelijoiden joukossa JOO-opintoja Helsingin yliopiston ulkopuolelta, Hankenilta.

Anna oli haltioissaan opiskelijakulttuurista ja itse-

Hankenilla Anna opiskeli markkinointia sekä hal-

näisestä vapaasta elämästä Helsingissä. Hän oli

linto- ja liikkeenjohtoa. Erityisesti Hankenin opin-

myös aktiivinen järjestötoiminnassa. Hän muiste-

not olivat Annan mielestä loistavaa käytännöllistä

lee lämmöllä esimerkiksi Peducan ja OKL:n jär-

vastapainoa kasvatustieteiden teoreettisuudelle

jestämää opintomatkaa Tanskaan. Matkan aika-

ja antoivat käsitystä työelämän tarpeista. Anna 17

pitää valinnanmahdollisuuksien laaja-alaisuutta

päätti ottaa työstään puolitoista vuotta virkava-

ehdottomana kasvatustieteilijän vahvuutena tä-

paata ja saada opintonsa päätökseen. Häntä pe-

män opinnoissa.

lotti kuinka opinnot lähtisivät sujumaan niin pitkän väliajan jälkeen, mutta virkavapaan aikana

Anna teki opintojensa aikana myös paljon töitä.

hän suoritti viimeiset tenttinsä ja kirjoitti gradun-

Hän toimi esimerkiksi Tjäreborgin matkaoppaa-

sa siitä, miten hoitohenkilökunta voi tukea niitä

na ulkomailla yhden kesän ja yhden talven ajan.

omaisia, jotka tekevät saattohoitotyötä potilaan

Matkaoppaan työtä hän piti erinomaisena koulu-

kotona. Gradun aihe Annalle oli valjennut oman

na erilaisten ihmisten kanssa toimimisen ja näistä

äidin sairastumisen ja menehtymisen myötä. Tut-

vastuunottamisen opetteluun. Kandityönsä Anna

kimus tarkasteli aihetta nimenomaan omaisten

teki Tiedemanin tupakkatehtaalla Norjassa, missä

näkökulmasta, heidän tarpeistaan käsin. Gradu

hän tutki sitä, millaista tukea naispuoliset toimis-

hyväksyttiin vuonna 2002 erinomaisella arvosa-

totyöntekijät saivat osaamisensa kehittämiseen.

nalla E ja annettiin Länsi-Uudenmaan sairaalaan kotihoidon hyödynnettäväksi. Anna piti gradunsa

Annan opinnot keskeytyivät perhesyistä. Isänsä

tiimoilta joitakin luentoja, ja hänen graduohjaa-

sairastuttua Anna otti silloisen poikaystävänsä eli

jansa Camilla Kovero pyysikin Annaa jatkamaan

nykyisen miehensä kanssa vetovastuun perheen

tutkimusta yliopistolla. Lupaavasta tutkijanurasta

kauppapuutarhayrityksestä Gripans Ab:stä. An-

huolimatta Anna halusi lähteä kokeilemaan siipi-

na työskenteli yrityksessä erityisesti myynnin ja

ään elinkeinoelämään, jonka työmahdollisuuksis-

tuonnin puolella sekä huolehti yrityksen kolmes-

ta hän oli kuullut paljon hyvää vanhoilta opiskelu-

takymmenestä työntekijästä kahdeksan vuotta

tovereiltaan.

puutarhan sulkemiseen saakka. Noiden vuosien aikana Anna sai myös kolme lasta.

Sanottuaan näkemiin sekä työlleen Sydvästissä että yliopistomaailmalle Anna haki vuonna 2006

Perheyritysvuosien jälkeen Anna meni töihin Yr-

kuukausien ajan erilaisia HR-paikkoja assistentin

keshögskolan Sydvästin eli nykyisen Novian

tehtävistä alkaen, muttei päässyt edes haastatte-

Tammisaaren toimipisteeseen koulutussuunnitte-

luihin. Anna alkoi vaipua jo epätoivoon, kunnes

lijaksi. Siellä hän suunnitteli esimerkiksi ammatti-,

pääsi IDO Kylpyhuone Oy:lle haastatteluun hen-

ja erikoisammattitutkintoon tähtääviä koulutuksia

kilöstöpäällikön paikasta. Hän ei kuitenkaan tul-

käsityöalojen opiskelijoille. Koulu teki erityises-

lut valituksi, vaan työttömyysaika jatkui. Sangen

ti keramiikka-alan koulutusohjelman osalta yh-

pian sama IDO:n henkilöstöpäällikön paikka tu-

teistyötä IDO kylpyhuonetehtaan sekä Arabian

li kuitenkin auki tällä kertaa äitiyslomasijaisuute-

kanssa. Koulutussuunnittelijan työpaikan Anna

na. Anna haki paikkaa uudelleen ja tällä kertaa

sai käymällä Sydvästin avoimessa seminaarissa,

pääsi henkilöstöpäälliköksi tähän noin 300 hen-

jonka jälkeen hän jäi paikan päälle juttelemaan

gen yritykseen. Tuolloin hän oppi, että HR-työssä

järjestäjien kanssa, tarjosi itseään töihin ja pääsi.

tärkeää on kyky ja kiinnostus sukeltaa mahdolli-

Anna työskenteli Sydvästissä yhteensä kahdek-

simman nopeasti kyseisen yrityksen bisnesalan

san vuotta ja pääsi sinä aikana tekemään myös

lainalaisuuksiin, jotta yrityksen johdon tukeminen

projektikoordinaattorina EU-projekteja, joissa py-

tulee mahdolliseksi. Anna kävi silloin työn ohella

rittiin lähentämään koulun ja ympäröivän yhteis-

erilaisissa koulutuksissa (mm. työsuhdejuridiikka

kunnan välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä.

ja rekrytointi), jotka tukivat hänen uutta työnkuvaansa. Hän saattoi myös hyödyntää henkilöstö-

Keskenjääneet opinnot olivat kuitenkin jääneet

johtamiskokemustaan Gripansilta sekä Sydvästil-

pahasti kaihertamaan Annan mieltä, joten hän

lä kehittynyttä taitoa prosessien kehittämisestä.

Anna viihtyi IDO:lla hyvin ja olisi mielellään jää-

Anna on viihtynyt HR4 Solutionsilla erinomaisesti.

nytkin sinne, mutta äitiyslomasijaisuuden loput-

Yrityksessä toimii yli 60 henkilöstöalan ammatti-

tua hänelle ei ollut siellä sopivia töitä tarjolla.

laista, ja kollegat tukevat toisiaan. Joka kuukausi

Työskenneltyään projektiluontoisesti Sydvästissä

pidetään ”What’s on -päivä”, jolloin kaikki työnte-

ja tehtyään sijaisuuden IDO:lla Anna oli päättänyt

kijät tulevat toimistolle, käyvät ajankohtaisia asi-

seuraavaksi hankkia vakituisen työpaikan. IDO:n

oita läpi ja lopuksi pitävät ”klinikoita", joissa ku

työkokemuksen ansiosta hän pääsi jo huomat-

ka tahansa voi heittää keskusteluun ongelman

tavasti paremmin haastatteluihin, mutta mikään

tai haasteen omaan työhönsä liittyen. Kollegat

paikka ei tuntunut oikealta, kunnes vanha liiketut-

etsivät pulmaan ratkaisua sparraamalla toisiaan

tava antoi Annalle vinkin avoimesta paikasta lää-

ja jakamalla omaa tietämystään ja osaamistaan

keyritys AstraZenecalla. Kyseessä oli jälleen äi-

haasteen esittäjälle.

tiyslomasijaisuus, mutta koska lääkeala kiinnosti, yrityksessä tuntui olevan hyvä ihmisläheinen ilma-

Annan mielestä parasta hänen työssään on toi-

piiri, ja Anna tuli loistavasti toimeen AstraZenecan

miminen asiakasyrityksen toimitusjohtajan rinnal-

henkilöstöjohtajan kanssa, päätti hän ottaa pai-

la ja se, että pääsee kommunikoimaan yrityksen

kan vastaan, kun hänelle sitä tarjottiin. Hän työs-

kaikkien työntekijöiden ja osastojen kanssa. HR-

kenteli vuoden verran AstraZenecalla HR Busi-

työhön vaadittavina vahvuuksinaan Anna näkee

ness partner -nimikkeellä. Aika AstraZenecalla oli

kiinnostuksensa ihmistä kohtaan, rohkeuden tart-

Annalle loistava jatkokoulutus HR:n maailmaan,

tua asioihin ja aktiivisen elämänasenteen. Myös

sillä yrityksessä toimi HR:n puolella loistotiimi,

kielitaito on tärkeää, Leirakselle hänet valittiin

joka halusi jakaa toisilleen osaamistaan. Annan

muun muassa ruotsin osaamisen ansiosta. Haas-

työsarkaan kuului muun muassa henkilöstön ke-

tavinta työssä ovat ne tilanteet, joissa henkilöstöä

hittämisen suunnittelu sekä rekrytointi.

joudutaan vähentämään. Irtisanomistilanteissa on tärkeää nähdä henkilö yksilönä ja kunnioittaa

Määräaikaisen pestin loputtua oli Anna jälleen

tämän tarpeita. HR4 Solutionsille palkataan ulos-

työnhaussa ja löysi tiensä vuonna 2008 nykyisen

päinsuuntautuneita, vahvoja ammattilaisia ja roh-

työnantajansa HR4 Solutions Oy:n luo. Sen pal-

keita tuloksentekijöitä.

veluihin kuuluvat konsultointi, ulkoistus, resurssointi, rekrytointi, järjestelmät, valmennukset ja neu-

Anna pitää työstään paljon, vaikka välillä onkin

vonta. Palvelu räätälöidään aina asiakasyrityksen

hektistä ja haastavaa vastata kolmeen työpuhe-

tarpeiden mukaan. Anna on toiminut alusta asti

limeen ja pysyä perillä kolmen erilaisen yrityksen

ulkoistuksessa, mikä on yrityksen ainutlaatuinen

tapahtumista vastuullisesta asemasta käsin. Oma

valtti HR-markkinoilla Suomessa ja tehnyt heistä

perhe pitää Annan maanpinnalla ja saa unohta-

markkinajohtajan. Asiakasyritykset voivat siis os-

maan työasiat. Vapaa-ajallaan Anna nauttii esi-

taa HR4 Solutionsilta itselleen rautaisen ammat-

merkiksi purjehtimisesta, laskettelusta ja matkus-

tilaisen osa-aikaiseksi tai määräaikaiseksi henki-

tamisesta.

löstöpäälliköksi tai ulkoistaa koko HR-toimintansa HR4 Solutionsille. Anna aloitti samana päivänä

Nyt Anna on saanut tehtävänsä Niscayah Oy:ssä

työnsä sekä HR4 Solutionsilla että lääkeyritys Lei-

päätökseen, hänen yritykseemme tuoma hen-

ras Oy:n henkilöstöpäällikkönä, ja hiukan myö-

kilöstön tarpeiden korostaminen on saanut joh-

hemmin hänen toimenkuvaansa lisättiin henkilös-

tomme palkkaamaan meille vakituisen henkilös-

töpäällikön tehtävät myös Niscayah Oy:ssä. HR4

töpäällikön. Anna ei vielä tiedä, minkä pestin hän

Solutionsilla Anna toimii esimiehenä kuuden hen-

tulee saamaan Niscayahin tilalle, mutta hän jo

gen tiimille.

odottaa uutta haastetta innolla ja uteliaisuudella. 19

Jaakko Miettunen

Kirjojen kirous Olemme pienestä asti ympäröity tiedolla, joka

mitään ja joka harvoin kohtaa hänen tapaansa jä-

pursuilee kirjoista. Koulussa opettaja opettaa kir-

sentää maailmaa. Yksinkertaisesti omat elämän-

jasta ja tenttaa kirjaa. Jos tulee epäselvyyksiä,

kokemukset eivät kohtaa koulun puisevaa, sirpa-

vastaukset löytyvät toisesta kirjasta.

leista tiedonantotapaa.

Kaikki on valmista ja oppilaan tehtäväksi jää au-

Istun kirjastossa. Hyllymetreittäin kirjoja ympäriöi

kaista kirjat ja löytää vastaukset. Oppilas on kyvy-

minua. Lukeeko kukaan koskaan näitä kirjoja?

tön, tietämätön, tyhmä ja mitätön. Hänen päänsä

Tietääkö kukaan niiden olemassaolosta mitään?

on kaaos, joka ei toimi niin kuin kirjaston tiedon-

Mikä on niiden tehtävä tässä maailmassa? Suuri

hakujärjestelmä. Opettajat taas edustavat kirjoja,

osa on kehnosti kirjoitettuja, joissa viljellään lat-

yhteiskuntaa ja järjestystä. He ovat kaikkitietäviä

teuksia ja kuivakkaa virkakieltä. Rohkeampi kie-

ja ohjaavat oppilasta jättämään typeryyden, lei-

lenkäyttö voisi vaikuttaa enemmän. Kuka jaksaa

kit, huumorin ja muun asiaan kuulumattoman. He

lukea harmaata, neutraalia hymistelyä? Osa kir-

vaativat oppilasta keskittymään tärkeään eli val-

joista on varmaankin jo unohdettu ja päätyy kir-

miiseen tietorakenteeseen, josta hän ei ymmärrä

jaston aulaan puoli-ilmaiseksi poistomyytäväksi.

Vain hyvin harva kirja säästyy unohdukselta ja saa jonkinlaisen klassikon aseman. Ympäröivät tuhannet kirjat saavat minut tuntemaan oloni tyhmäksi. Ne ahdistavat ja hyllyt kaatuvat niskaan. Ne tietävät mitä elämä on ja minä en. Vai tietävätkö? Nauramme esi-isiemme tietämättömyydelle ja pidämme heitä tyhminä. Miten tietämättömiä he olivatkaan, kun luulivat ihmisen periytyvän karhusta tai hirvestä. Miten taikauskoisia he olivatkaan, kun ajattelivat, että kaikki elävät olennot ovat osa samaa henkimaailmaa. Shamaanit olivat luonnonkansan maailmankuvan muodostajia. He välittivät ihmisille tietoa ja tulkitsivat heidän kokemuksiaan. Me taas luemme tietomme kirjoista. Uskomme sen mitä meitä viisaammat ja perehtyneemmät ovat kirjoittaneet. Luotamme järjestelmäämme. Nauravatko tulevaisuuden ihmiset meidän typeryydellemme? Ehkä meidän pitäisi itse nauraa typeryydellemme ja muodostaa enemmän omaa tyhmää, intuitiivista tietoa. Ainakin se olisi omaamme. Aina kun kaverini kävelee Penkereeltä ratikkapysäkille vilahtaa spåra nenän edestä, oli kello mitä tahansa. Tällaisille tiedoille meidän täytyisi antaa myös ar-

Näin liityt Peducaan Maksa verkkopankissa ja täytä lomake mallin mukaan: Maksun saaja: Peduca ry Tilinumero: 660100-3366341 Viestikenttä: Jäsenmaksu, nimi, kotipaikka, laitos (ktl/okl) ja aloitusvuosi Summa: 6 euroa Maksukuittia vastaan saat jäsentarran opiskelijakorttiisi. Jäsenmaksun voit hoitaa myös Peducan tapahtumissa suoraan kassaan.

Näin liityt peducan sähköpostilistoille Peduca-lista on tarkoitettu Peducan ja muiden opiskelijajärjestöjen tiedotteille sekä tapahtumamainoksille. Lista pyrkii tiedottamaan ajankohtaisista opiskelijan elämään, opintoihin ja ainejärjestötoimintaan liittyvistä asioista.

voa, koska ne ovat henkilökohtaisia tietoja ja ovat aivan samanarvoisia kuin kirjojen tiedot, joihin olemme oppineet luottamaan. Ovatpahan hauskempiakin. Onneksi olkoon Te, jotka olette säilyttäneet uteliaisuuden elämään läpi kouluvuosien. Koulu tahtomattaan tukahduttaa uteliaisuutta ja omaksuttaa asenteen: ”Älä unelmoi vaan keskity asiaan. Katso kirjasta!” Kirjat ja ”tieto” ovat kuitenkin välineitä. Meidän omat kokemuksemme ja tietomme ovat merkityksellisempiä ja tekevät meistä eläviä. Emme ole niin puisevia, rationaalisia ja asiallisia kuin kirjatieto. Olemme myös luovia, intuitiivisia ja tunteellisia. Annetaan sillekin arvoa!

Peduca-tiedottaa -lista on kevyempi versio Peducalistasta. Sille välitetään ainoastaan Peducan ajankohtaisia tiedotteita, kokouskutsuja ja tapahtumamainoksia. lista löytyy myös blogin muodossa osoitteesta peducatiedottaa.blogspot.com. PEDUCA-SIJAISLISTAlla tarjotaan lyhyitä luokanopettajan sekä jonkin verran myös aineenopettajan sijaisuuksia. Listoille liitytään Kirjoittamalla ensimmäiselle viestiriville subscribe peducalista / subscribe peduca-tiedottaa / subscribe peduca-sijaislista ja lähettämällä viesti osoitteeseen majordomo@helsinki.fi. jätä otsikkokenttä tyhjäksi. 21

Marjaana Kaunis

Elämä tiedeyhteisössä Elina aloitti yleisen ja aikuiskasvatustieteen opin-

sanoja, jotka osaltaan vakuuttivat hänet siitä, että

tonsa syksyllä. Hän oli syystäkin innostunut, oli-

hän toimi oikein.

han hän päässyt yhteen maailman parhaimmista oppilaitoksista ja tulisi varmaan saamaan huip-

Hänestä silti tuntui siltä kuin jokin olisi pielessä.

putason koulutusta. Ennen opintojen alkua hän

Hän oli tullut yliopistoon, elävän väittelyn ja kriit-

mietti miten hän tulisi pärjäämään. Mitä jos muut

tisyyden Mekkaan, jossa piti ratkoa tärkeitä yh-

tietäisivät paljon enemmän kuin hän? Mitä jos hän

teiskunnallisia kysymyksiä. Näin ainakin väitettiin.

ei ujoudeltaan saisi sanottua ajatuksiaan? Hän

Hänestä tuntui siltä, että pienetkin yhteisöllisyy-

toivoi, että hänelle ei naurettaisi ja että keskuste-

den ilmaukset dumattiin. Hän joutui olemaan lu-

lut sujuisivat kannustavassa yhteishengessä.

ennolta pois muutaman kerran töiden takia ja kysyi viimeisellä luennolle vierustoveriltaan voisiko

Ensimmäisten kurssien aikana Elina tunsi olonsa

hän tehdä valokopiot tämän muistiinpanoista.

hieman hämmentyneeksi. Luentosalissa hän istui

Nuori nainen jolta hän kysyi suhtautui asiaan pe-

hiljaa niinkuin muutkin, harvoin joku kysyi mitään

rin nuivasti. Hän ei selkeästi halunnut jakaa oman

järkevää tai kyseenalaisti luennoitsijan. Elina ajat-

työnsä hedelmiä Elinan kanssa. Hän ei nähnyt

teli, että on järkevämpää istua hiljaa kuin avata

velvollisuudekseen palvella "yhteistä hyvää" vaan

suu ja paljastaa tietämättömyytensä. Hän kysyisi

näki Elinan mahdollisena kilpailijana, joka yritti sii-

jos jotakin todella tärkeää jäisi vaivaamaan. Ky-

peillä ja käyttää hyväksi hänen ahkeruuttaan.

symättä ja keskustelemattakin hän sai hyviä arvo-

Erään toisen luentosarjan yhteydessä opiskelijoil-

tai esseessä, hän oli oppinut nämä taidot jo pie-

le määrättiin melkoinen määrä lukemista. Kaik-

nestä pitäen. Häntä kuitenkin harmitti, koska hän

ki olivat teoksista hämillään, piti lukea useampi

oli luullut, että yliopistossa siirryttäisiin korkeam-

englanninkielinen kirja ja kirjoittaa niistä lukupäi-

malle tasolle opiskelussa.

väkirja. Elina kuuli filosofiaa opiskelevalta ystävältään, että heillä oli tapana kokoontua lukupiireiksi

Elina päätti, että hänen oli otettava aktiivisempi

ja käydä kirjoja läpi yhdessä, samalla keskustel-

rooli oman oppimisensa suhteen. Hän oli aivan

len ja pohdiskellen. Elina yritti ehdottaa vastaa-

yhtä älykäs kuin muutkin ja hän tulisi parhaansa

vanlaista järjestelyä erään luennon päätteeksi

mukaan osallistumaan ja myös tekemään aloittei-

mutta kukaan ei vaikuttanut järin kiinnostuneelta.

ta keskusteluissa. Miten hänestä voisi tulla todelli-

"Mitähän siitäkin tulee, liian vaikea järjestää, kyllä

nen asiantuntija jos hän teeskentelisi osaavansa?

mä nämä yksinkin luen."

Hänen täytyi todistaa se ennen kaikkea itselleen. Muut saattaisivat pitää häntä pyrkyrinä mutta hän

Elinasta tuntui siltä, että hän luki kirjoja ja suoritti

tiesi minkä takia toimi ja minkä takia hän oli tul-

opintoja tasaiseen tahtiin. Kuitenkin häntä jäynäsi

lut yliopistoon. Hän ei halunnut vain opetella ul-

tunne siitä, että hänen todelliset taitonsa oppijana

koa kurssikirjallisuutta, hän halusi oppia osallistu-

olivat jääneet vaisuiksi. Hän ei perusopintojensa

maan ja laittamaan itsensä likoon. Ensimmäinen

aikana ollut kertaakaan käynyt kunnollista kriit-

opetus oli, että muiden mielipiteet eivät kuuluneet

tistä keskustelua kurssinsisällöistä muiden fuk-

hänelle. Elinan kehittymisessä oli loppujen lopuk-

sien kanssa. Kursseja kohtaan suunnattu kritiikki

si kyse rohkeuden löytämisestä: jos hän antaisi

kohdistui pääosin luennoitsijoihin, kuka milloinkin

meikkejään kohentelevien burberrypissisten nau-

puhui epäselvästi tai tylsästi, kenellä oli rumat

rujen häiritä häntä, hän alistuisi. Sosiaalisen pai-

kengät tai omituiset hiukset. Elina koki olevansa

neen aiheuttama vaivaantunut hiljaisuus oli hä-

pikemminkin näyttelijä kuin opiskelija. Hän osasi

nestä sietämätön olotila. "Ajatelkoot mitä vaan,

toistaa tarvittaessa pakolliset asiasisällöt tentissä

minä tulin tänne osallistumaan." 23

SOOLin Talvipäivät 24.–26.2.2012

Klo 8: Pois alta opettajat tulloo!

Mona Bergman

Lopunajan juhlat

Ruokailu paikallisessa Rossossa alkoi hyvin pian perille saavuttuamme, joten monet suunnistivat

Lopunajan tunnelmasta ei ollut vielä tietoakaan,

tyynynsä pöyhittyään kohti ravintolaa. Tarjolla oli

kun valuimme turkooseissa haalareissamme

seisovasta pöydästä pastaa lisukkeineen, joilla

suuria kapsäkkejä kantaen kohti Kiasman edes-

iloisten opiskelijoiden vatsat saatiin täyteen. Hie-

sä odottavia busseja perjantaiaamuna. Vaikka

man kävi sääliksi ravintolaan leppoisaa perjantai-

opiskelijalle aamu oli vielä aivan liian varhainen,

iltaa viettämään tulleita ihmisiä, joille ei ilmeisesti

vaikuttivat ihmiset pirteiltä haalareissa, karvaha-

ollut muistettu mainita, että pian haalarijengiä tul-

tuissa ja aurinkolaseissa, pulkkien, patjojen ja

vi jo ulos ovista ja ikkunoista.

muiden oheistarvikkeiden kanssa. Määränpäästä itse tiesin lähinnä sen, että matkaa pohjoisille lakeuksille oli runsaasti, ja sitä varten matkaan

Klo 20: Lopun virallinen avaus

oli syytä varautua huolella. Monet kaivoivatkin

Keskustan torilla alkoivat viralliset avajaiset, jos-

ensimmäiset eväät laukuista Helsingin keskus-

sa saimme ensi kosketuksen siihen, mitä viikon-

tan vasta jäädessä taakse. Eikä matkaa onneksi

loppu tulisi tuomaan mukanaan eri paikkakun-

tarvinnut taittaa täydessä hiljaisuudessa, sillä ai-

nilta tulleiden opiskelijoiden ensimmäistä kertaa

nahan opettajista muutama taitava kitaristi löytyy,

kokoontuessa yhteen. Koska opettajakoulutus on

jotka laulattivat yhtä taitavia kanssamatkustajia.

päättymässä Kajaanissa, vietettiin siellä viimeisiä

Pysähdykset Kuortin ja Kuopion ABC:illä lisäsivät

Talvipäiviä loppua enteilevässä tunnelmassa. Vii-

yllättävästi huoltoasemien pizzan kulutusta, kos-

katemies muistutti riemukasta opiskelijajoukkoa

ka rankka matka vaati tietysti rankat eväät.

teemasta koko viikonlopun ajan. Onneksi tämä selkäpiitä karmiva mies ei ollut tullut telottamaan

Klo 16: Viimeinkin Kajaanissa

juhlakansaa, vaan päinvastoin. Herttainen viika-

Yliopiston päärakennus näytti ensisilmäyksellä

tulleille opettajille karamelleja ja suostui ilomielin

enemmän kyläkoululta kuin tieteen harjoittamis-

yhteiskuvaankin.

temies kaivoi viittansa uumenista jutustelemaan

paikalta, niin sympaattinen se oli talvisessa asussaan. Päärakennukseen meidät Peducalaiset

Päivä kääntyi varsin pian illan puolelle ja oli aika

majoitettiin luokkiin, joihin loimme kotoisan tun-

lähteä suunnistamaan Kajaanihallille, jossa opet-

nelman levittämällä tavaramme luvattoman no-

tajia tanssittivat ensin Dicks with the Chick ja he-

peasti hujan hajan lattioille ja sijaamalla valmiiksi

ti perään suomirockcoveryhtye Joku paikallinen

vuoteemme. Useimmat meistä olivat ymmärtä-

bändi. Tunnelma oli iloinen, kun lahkeet vipattivat

neet retkielämän syvimmän olemuksen, makuu-

ja laulu raikasi suomisuosikkien tahdissa yön pik-

alustojen ja makuupussien mukanaan tuoman

kutunneille saakka.

tunnelman, toisten täyttäessä parisängynlevyisiä ilmapatjoja vieressä. 24

Klo 9: Hyvää Huomenta Kajaani

Klo 16: Ruokaa ja sirkushuveja

Olo tunnin tai muutaman tunnin yöunien jälkeen

Nälkä pitkän päivän, futiksen ja Onnelassa pi-

oli virkeä ja energinen kuten kuvitella saattoi. Ho-

kaisesti pyörähdeltyjen päivätanssien jälkeen oli

tellitason aamiainen tarjoiltiin päärakennuksen

varmasti kaikilla mammuttimainen, kun viimeinkin

aulassa siten, että jokainen sai kerätä pakaste-

tuli Peducan vuoro istua jälleen Rosson tarjoilujen

pussiin sämpylän, juusto- ja makkaraviipaleen,

äärelle. Tutustuimme Kainuulaiseen perinneruo-

voinapin ja jogurtin, ja kantaa eväänsä sinne,

kaan, Kainuun rönttöseen, päivällisen yhteydes-

mistä juuri sillä hetkellä sattui istumapaikka löyty-

sä, ja yleissivistyksen yksi aukko tuli kokemuksen

mään (esimerkiksi käytävän lattialle). Aurinkoinen

myötä jälleen täytettyä. Kyllä kotimaamatkailu

päivä näytti kahvin jälkeen entistäkin aurinkoi-

avartaa!

semmalta, ja siksipä pulkanlasku ei kuulostanut ollenkaan hassummalta idealta. Olimmehan sen-

Joku voisi luulla, että opettajilla jo virta loppuisi

tään TALVIpäivillä.

ja hymy hyytyisi, mutta mitä vielä. Seuraavaksi oli vuorossa pubikierros pienen lepohetken (= pu-

Klo 12: Voimistelukelpailujen perinnettä kunnioittaen: HANKIFUTIS

bikierroksen etkot kera sipsien ja karkkien) sekä

Kun Talvipäivät pidettiin ensimmäisen kerran

kinnon arvontaa, kun taas toiset nauttivat lähinnä

vuonna 1947, silloinkin Kajaanissa, kuului ohjel-

tunnelmasta muutamassa paikassa tehtäviä suo-

maan muun muassa monenlaista urheilua ko-

ritellen ja karaokea laulellen.

ehostuksen jälkeen. Ahkerimmat kiertelijät keräsivät tarvittavan määrän leimoja ja osallistuivat pal-

ripalloturnauksesta aina miesten voimistelukilpailuun asti. Kokonaan ei urheiluperinnettä ollut unohdettu tänä vuonnakaan, vaikka monilta osin

Klo 20: Kotibileet on parhaat bileet

Talvipäivien ohjelma onkin kokenut mullistuksia

Paras tunnelma löytyi lopulta varmaankin makuu-

vuosien varrella.

saleista, joissa laulettiin, pelailtiin ja juteltiin en-

Ilonen talviriehakulkue lähti liikkeelle jälleen keskustasta tarjoten paikallisille asukkaille hieman sirkusta rauhalliseen lauantaiaamuun. Kaupunginlammella pidetty rieha piti sisällään mäenlaskua, tandemhiihtoa, makkaransyöntiä sekä tietenkin spektaakkelimaisen, arvostetun ja uskomattoman HANKIFUTISTURNAUKSEN. Sekä Peducan joukkueesta että mahtavista kannustusjoukoista voidaan olla ylpeitä pitkään, vaikka ihan kirkkainta mitalia ei tällä kertaa saavutettu. Taistelu oli kuitenkin kovaa ja yhteishenki mitä mainioin kylmästä tunnottomiksi muuttuneista sormista ja varpaista huolimatta. Otteluiden välissä Peducalaiset pitivät huolta yhteishengestä tanssimalla ja leikkimällä, ja meininki meillä olikin varmasti riehan paras.

nen viimeisiä iltapippaloita. Artun kitarakoulussa

Klo 11.00 Lopulliset hyvästit

syntyi illan aikana tähtioppilaita, taitavaakin taitavampia sävellyksiä kokoonnuttiin kuuntelemaan

Kajaani rauhoittui hiljalleen sunnuntaina, kun

soitto- ja laulutaitoisten ympärille, ja haalarit sai-

haalariväki lähti busseillaan kotia kohti. Luvassa

vat koristuksikseen uusia haalarimerkkejä ja teks-

oli jälleen pitkä matka, joka tällä kertaa sujui huo-

tejä. Koko viikonlopun ehdoton hittibiisi taisi olla

mattavasti uneliaammissa merkeissä kuin muuta-

Frontside ollie, joka raikui aina illalla viimeisenä

ma päivä aikaisemmin.

kitarasäestyksen tahtiin yliopiston käytävillä. Vaikka Talvipäivät 2012 lähenivät loppuaan, jälki-

Klo 00: 80´s show

keskustelua mukavasta viikonlopusta käytiin vie-

The Rockstar ja Disco Inferno tanssittivat pitkän

Kainuun sanomien keskustelupalstalta, jossa ol-

päivän päätteeksi Kajaanihallissa juhlijoita 80-lu-

tiin jopa hieman kauhuissaan siitä, kuinka kan-

vun tyyliin. Krepatut sivuponnarit kruunasivat vie-

sankynttilöilläkin voi olla 2000-luvulla hauskaa.

lä tunnelman. Odotettu tieto ensi vuoden Talvipäi-

Tähän kaikki Talvipäivillä olleet voivat varmasti

vien järjestyspaikasta julkaistiin, ja suuntahan on

vastata, että opiskelu on yksi elämän parhaim-

siis kohti Raumaa! Mitä tiedän tällä hetkellä Rau-

mista ajoista, ja silloinhan kuuluukin olla hauskaa.

masta on lähinnä se, että matkaa on ainakin hie-

Toivottavasti ensi vuonna saadaan matkaan pal-

man vähemmän kuin Kajaaniin. Onneksi on vuosi

jon lisää Peducalaisia, kun lähdetään valloitta-

aikaa valmistautua ja ottaa selvää.

maan Raumaa ja kokemaan jälleen unohtumaton

lä pitkään. Keskustelua pystyi myös seuraamaan

viikonloppu huippuseurassa.

Lauri Ronkainen

Jossain kaukana taustalla soi musiikki, mutta kentällä on hiirenhiljaista. Ihmisjoukko seisoo jähmettyneenä ympärillä ja seuraa jännittyneenä tilannetta. Joukon keskellä mies sykähtää liikkeeseen. Muutaman varman askeleen jälkeen tapahtuu kosketus palloon. Kosketus on täydellinen. Suoritus on toistettu harjoituksissa tuhansia kertoja. Pallon suuntautuessa alakulmaa kohti lähtee maalivahti liikkeeseen. Turkoosien haalareiden sisällä polvet lähtevät koukistumaan valmiina tuulettamaan. Reaktio on kuitenkin ennenaikainen. Viime hetkellä kuin tyhjästä ilmaantunut tuulenvire tarttuu palloon ja kuljettaa sen hiuksenhienosti maalitolpan väärälle puolelle. Maalinedusta täyttyy juhlivasta väkijoukosta, mutta yksi mies ei juhli vaan romahtaa polvilleen maahan. Peduca on ulkona finaalista. Petri Murtu. Vaatimattomista lähtökohdista on ennenkin noustu suurtekoihin, mutta harva tarina on yhtä vaikuttava. Varasijalta Helsingin OKL:ään vuoden 2011 syksyksi noussut Petri Murto pelasi Kajaanin talvipäivillä itsensä lopullisesti suomalaisen lumijalkapallokansan sydämiin. Päällepäin katsottuna turnauksen maalikuninkuus vaikuttaa todelliselta tuhkimotarinalta. Kolikolla oli tällä kertaa kuitenkin myös kääntöpuoli. ”Hyvän ja huonon pelaajan erottaa toisistaan se tapa millä käsittelee vaikeuksia, sama pätee myös elämään”, toteaa uupunut Murto paluumatkalla Helsinkiin. Peducan joukkue pysyi yhtenäisenä koko pitkän turnauksen ajan ja selvisi yhdessä vaikeistakin tilanteista. Välieräpaikka oli joukkueen nuoreen runkoon nähden hyvä saavutus. Joukkuepelaajana Petri antaa avokätisesti tunnustusta taustajoukoille: ”Peducalla on Suomen parhaat fanit, siksi tänne kouluun kai haetaan”, tuumii Murto mietteliäänä. Myös tapahtumajärjestäjät ja paikallinen kisaväki saavat Petriltä puhtaat paperit: ”Rossossa tarjoilu pelasi ja annoskokoa sai itse säädellä mikä sopi mulle tosi hyvin. Kaduilla sai kävellä rauhassa ilman että jatkuvasti tullaan häiritsemään. Helsingissä se ei ole mahdollista”. Vuoden 2013 Talvipäivät järjestetään Raumalla. Kysymys ensi vuoden turnauksesta saa poikamaisen hymynkareen nousemaan Petrin kasvoille. ”Jos kutsu tulee niin lähden edustamaan Peducaa, nyt aion keskittyä koulunkäyntiin ja viettää aikaa perheen kanssa”, summaa Murto. Peduca nousee vielä. Petri Murtu, mutta palaset kerättiin talteen.

Epäonnensoturi Petri Murto 22 laukomassa ratkaisevaa rangaistuspotkua

Peducalehti 1/2012 Julkaisija Peduca ry (Siltavuorenpenger 5 A, Helsingin yliopisto) Päätoimittaja Heidi Koskinen kuvat Mona bergman, Heidi Koskinen, Jaakko Miettunen, Timo Säämänen Taitto Irene Auer Painopaikka Kopijyvä Oy tämän lehden julkaisemiseen on saatu hyy:n lehtiavustusta

Petri Murtu

Terveiset (lähes) päiväntasaajalta! Kahdeksan kuukauden kokemuksella voin tode-

Kahden kuukauden kuluttua pakkaan laukkuni ja

ta, että onhan Singapore aika eri mesta. Täällä ei

palaan takaisin kotikaupunkiini Helsinkiin. Ehkä

voi maksaa euroilla ja kaikilla on mustat hiukset.

on hyvä hieman pohtia mitä kaikkea olen kokenut

Matka luentosalille kuumuuden ja kosteuden ke-

sitten heinäkuun 2011 kun laskeuduin Gessnalla-

ra vie mehut kehosta ja lopuksi kierot apinat pöllii

ni Changin lentokentälle. Paitsi, että moinen ke-

vesipullosi. Lunta ei näy missään, paitsi tietenkin

laaminen on aika hankalaa. Miten tiivistää kaikki

kauppakeskusten luisteluradoilla. Väittävät, että

ihanat ihmiset, kokemukset, reissut ja opitut asiat

Dubaissa on hommat vedetty överiksi. Minä sa-

yhteen kyyhkysen toimittamaan kirjeeseen Pedu-

non Majulah Singapura ja toivotan sinut tervetul-

calehden toimitukselle? Aloitetaan siitä mikä teitä

leeksi Aasian rikkaimpaan maahan Singaporeen.

kaikkia kiinnostaa eniten: opiskelusta. Akateemi-

Kokoa Helsingin verran, kööriä Suomen verran.

nen vuoteni National University of Singaporessa on ollut raskas. Tämä Aasian arvostetuimmista yliopistoista on vaativa, mutta samalla palkitseva. Professorit ovat ympäri maailmaa, opetus todella korkealaatuista ja sisältö mielenkiintoista. Historian pitkää sivuainettaan suorittava Karri Juhani on istunut kirjastossa lukemattomia tunteja ja vääntänyt liian monta esseetä. Itseasiassa en ole ikinä opiskellut näin paljoa. Vaikka olen oppinut hurjasti, on suoritukseni mitätön verrattuna paikallisiin robotteihin. Yliopiston kirjasto joutui viime lukukauden lopussa kieltämään makuupussit tiloissaan. Kaksi viikkoa

ennen lopputenttejä lukuisat opiskelijat muuttivat

hommat skulaa. Samalla Singaporea vaivaa suu-

kirjastoon nuudeleiden ja kirjojen kera. Singapo-

ri identiteettikriisi: mitä on olla Singaporelainen ja

resta on humboldtilaisuus kaukana.

mitä Singapore on? Onko se pilvenpiirtäjiä ja durian-hedelmiä? Iki-ihanalla hallituksella on tästä

Opiskelut smokiskelut ja sitten asiaan. Mä oon

toki oma mielikuvansa, mutta singlishin ohella yh-

matkustellut melkein koko Kaakkois-Aasian läpi!

distävä tekijä puuttuu. Joskus oltiin osa Brittiläis-

Homma menee jotenkin näin: viikolla kivaa Sin-

tä imperiumia, sitten hetki Malesiaa ja kuusikym-

gaporea ja ohessa opiskelua. Sitten perjantaina

mentäluvulta lähtien oma itsenäinen valtio. Nuori

metro lentokentälle ja viikonloppureissu Male-

kansakunta etsii itseään ja tämän kaiken keskel-

siaan, Vietnamiin, Myanmariin, Thaimaahan, Fi-

lä Karri etsii itseään. Laita U2:n The Joshua Tree

lippiineille, Indonesiaan, Kambodžaan, Laosiin,

C-kassu dekkiin, kelaa kakkosstygen kohdalle ja

Borneoon, Bruneihin ja lista jatkuu. Joskus on tie-

paina play.

tysti pakko tehdä hieman pidempi reissu. Silloin olen joutunut käymään Japanissa, HongKongissa, Macaossa ja Kiinassa. Viime viikonloppuna kiipesin Borneon korkeimmalle huipuille Mount Kinabalulle (4095m) ja ensi viikonlopun ajattelin

Nähdään pian, mulla on ikävä teitä!

Karri Mehtälä

viettää telttailen maailman vanhimmassa sademetsässä Malesiassa. Lukuloman vietän kirjastossa, paitsi että en vietä, sillä lähden Koreaan. Tajusitte varmaan pointin: mä oon onnellinen! Hei kerroinko mä nyt yhtään mitään Singaporesta? Ystäväni ovat kysyneet, mikä on hienointa Singaporessa. Usein huomaan kyvyttömyyteni vastata yhtään mitään. Älä ymmärrä väärin, Singapore on hieno paikka elää ja olen viihtynyt todella hyvin. Maailman parasta ruokaa, oikeasti monikulttuurinen yhteiskunta, messevät kelit läpi vuoden ja toisin kuin muualla Kaakkois-Aasiassa, täällä ns.

ihmisiä ympärillämme For the moon never beams, without bringing me dreams Of the beautiful Annabel Lee; And the stars never rise, but I feel the bright eyes Of the beautiful Annabel Lee (Edgar Allan Poen runosta “Annabel Lee”)

Tunsin kerran tytön, jonka nimi oli Annabel. Hän-

ja meillä oli koko elämä edessä. Joskus Anna ei

tä kutsuttiin usein Annaksi. Hän oli erilainen kuin

tullut kouluun, ja kun kysyin, missä hän oli, hän

minä, mutta samanlainen kuin monet muut. Hän

sanoi olevansa kotona koska oli kipeä. Aloin ol-

oli hyvin sydämellinen, ja kuuntelin mielelläni hä-

la huolissani. Soitin hänelle vain kysyäkseni, mitä

nen puhettaan, sillä siinä oli viisaita sanoja. Jo

hänelle kuuluu ja mikä häntä painaa. Hän sanoi

lapsena tapasin häntä usein. Hänellä oli tapana

kaiken olevan hyvin ja nauroi, sanoi että älä sinä

keksiä mielikuvitusihmisistä tarinoita, joita hän in-

höpsö murehdi, me ollaan liian nuoria sellaiseen.

noissaan sepitti minulle. Minusta hänestä olisi pi-

Sitä paitsi hänen piti saada oma kummilapsi, kun

tänyt tulla kirjailija, niin hienoja hänen tarinansa

hänen siskonsa lapsi syntyisi. Hän sanoi kaiken

olivat. Kerran tipuin keinusta, kun hän kertoi jän-

olevan kunnossa, ja minä uskoin.

nittävää tarinaa mielikuvitusihmisistä, jotka löysivät metsästä luolan täynnä vanhoja rahoja, koruja

Jossain vaiheessa Anna alkoi kertoa, miltä hä-

ja muita aarteita. Eläydyin tarinaan niin, että suljin

nestä tuntui. Hän sanoi, ettei hän saanut nukut-

silmäni ja unohdin, missä olin. En muistanut pi-

tua, ja että lukion kurssien suorittaminen tuntui

tää keinun kettingeistä kiinni, ja mätkähdin maa-

ylivoimaiselta. Silti hän kävi tunneilla melkein joka

han. Minuun ei sattunut. Näytin silti hassulta. An-

päivä. Hän sanoi, ettei mikään tuntunut miltään.

na nauroi ja ojensi kätensä minulle. Muistan sen

En ymmärtänyt, mitä se tarkoitti, mutta kuuntelin

paremmin kuin eilisen. Toivon, että voisin palata

häntä. Aluksi minä vielä kuuntelin häntä ja yritin

ajassa taaksepäin ja olla taas lapsi yhdessä An-

piristää, viedä häntä joka paikaan ja järjestää te-

nan kanssa. Haluaisin tavata hänet vielä.

kemistä. Se ei auttanut.

En vieläkään oikein tiedä, milloin ja miten asiat

Kun parin vuoden päästä aloin saada keskellä

muuttuivat, mutta ne muuttuivat. Anna ei enää

yötä tekstiviestejä, joissa Anna sanoi ottaneensa

nauranut, tai jos hän nauroi, se kuulosti väkinäi-

lääkkeitä ja jotka aina loppuivat siihen, että Anna

seltä ja kolkolta. Sen huomasin ensimmäisek-

sanoi, ettei hän jaksanut enää, olin sairaana huo-

si, mutta en tiennyt, mistä se johtui. Luulin, että

lesta. Soitin Annan äidille Annan ehdottomista

kaikki olisi ollut hyvin, olimmehan me 15-vuotiaita

kielloista huolimatta, ja siitäkin huolimatta, ettei

Sonja Lammi

vät he jostakin syystä olleet kovin läheisiä. Annan

nyt jo tarpeeksi. En aikonut ikinä hylätä Annaa,

äiti sanoi juttelevansa tyttönsä kanssa. Anna oli

mutta jokin sai minut tuntemaan, että olin tehnyt

vähän aikaa vihainen. Hän kertoi, että häntä oli

jo oman osuuteni, enemmän kuin muut. En silloin

riepoteltu kolmen eri psykiatrin vastaanotoilla, ja

tiennyt, että se oli viimeinen kerta, kun Anna luki

että he kaikki olivat vuoron perään ohjanneet hä-

viestini. Se oli viimeinen kerta, kun hän ajatteli mi-

net muualle. Kukaan ei ottanut vastuuta, koska

nua, tai mitään ylipäänsä. Se oli viimeinen kerta,

hän ei kuulemma ollut tarpeeksi sairas kenelle-

kun hän veti ilmaa keuhkoihinsa, viimeinen kerta,

kään. Sain Annalta lähes viikoittain viestejä, jotka

kun hänen sydämensä löi. Se oli viimeinen kerta,

osasin jo ulkoa. Vastasin jokaiseen viestiin, mutta

kun sain sanoa hänelle enää yhtään mitään. Ja

minusta alkoi tuntua, ettei minulla ollut enää mi-

minä käskin hänen mennä nukkumaan.

tään uutta sanottavaa. En olisi voinut olla huojentuneempi, kun Annassa alkoi vastoin odotuksiani

Mietin silloin, kenen vastuulla kaikki oli, ja vastaus

näkyä piristymisen merkkejä. Hän ei enää lähe-

oli selvä. Tapahtunut oli minun vastuullani, kun

tellyt minulle pelottavia viestejä, vaan puhui ta-

en enää jaksanut hätääntyä toistuvista viesteis-

vallisista asioista. Hän ei soittanut minulle usein,

tä, ja niiden Annan ystävien vastuulla, jotka lakka-

mutta hän saapui aina paikalle, kun kutsuin hänet

sivat pitämästä hänen yhteyttä, kun hän ei ollut-

jonnekin, luokseni, kahville tai vain ulos kävelylle.

kaan enää pelkästään iloista seuraa. Tapahtunut

Kuulin Annan joskus myös nauravan. Hän sanoi

oli niiden opiskelijoiden vastuulla, jotka Annan

voivansa paremmin, ja siltä minustakin näytti. Us-

kouluissa antoivat Annan viettää ruokatuntinsa ja

koin Annaa ja annoin itselleni luvan olla vähem-

välituntinsa yksin ilman, että heistä kukaan olisi

män huolissani.

kertaakaan kysynyt, miksi Anna oli viime aikoina muuttunut niin hiljaiseksi. Tapahtunut oli myös nii-

Sain vielä muutaman synkän tekstiviestin joinakin

den opettajien vastuulla, jotka näkivät Annan jos-

öinä, mutta aina seuraavana päivänä Anna sanoi

kus itkevän eivätkä sanoneet mitään. Vastuu on

kaiken olevan hyvin, ja ettei mitään hätää oikeas-

yhä vieläkin meidän harteillamme, ja se painaa

ti ollut. Olin alkanut hyväksyä tilanteen sellaisena

paljon. Vastuu ei ole yksin kenelläkään meistä,

kuin se oli. Annan synkät viestit olivat arkea, eikä

mutta se on yhdessä meillä kaikilla.

tilanne ollut vuosiin muuttunut selvästi huonompaan, vaikkei myöskään parempaan. Eräänä ilta-

Tämä tarina ei ole siinä mielessä totta, että tapah-

na sain taas samanlaisen viestin, jossa Anna sa-

tumat kertoisivat yhdestä ihmisestä, jonka olen

noi, ettei hän jaksa enää. Heräsin viestiin, ja mietin

joskus tuntenut. Siinä mielessä tämä on kuitenkin

vähän aikaa, mitä vastaisin. Olin väsynyt. Tätä oli

enemmän kuin totta, että näitä asioita tapahtuu

jatkunut jo kauan. Olin sopinut tapaavani Annan

koko ajan, eikä vain yhdelle ihmiselle. Tätä tapah-

vielä samalla viikolla. ”Käy nukkumaan, jooko.

tuu ihmisille, joita minä tunnen, ja ihmisille, joita

Sä olet väsynyt. Puhutaan huomenna”, vastaisin

sinäkin luultavasti tunnet.

viestiin. Olin alkanut jotenkin ajatella, että olin teh31

”Meidän tulee viljellä ja puolustaa erityisyyttä, yksilöllisyyttä ja epäsäännöllisyyttä – siis elämää” Octavio Paz