PEDUCALEHTI 1/2014
PEDUCALEHTI 1/2014 3
Pääkirjoitus
5
Puheenjohtajalta
6
Peducan hallitus 2014
8
Peduca 40 vuotta
10
Peducan lyhyt ja ytimekäs historia
12
Miltä näyttää kasvatustieteen tulevaisuus?
14
Mikä työ?
18
Harjoittelu myötä- ja vastoinkäymisissä
20
Susirajan sankarit
22
Tapahtumajaos AKTI
23
Näin liityt Peducaan
Peduca ry:n jäsenlehti 1/2014 // Julkaisija Peduca ry, Oppimiskeskus Minerva, Siltavuorenpenger 5 A, PL 9, 00014 Helsingin yliopisto // Päätoimittaja Mona Bergman // Toimitus Mona Bergman, Anssi Tony Harju, Tytti Huttunen, Jussi Järvinen, Eeva-Sofia Lassinharju, Petra Raivonen, Tiina Saarela, Minna Suorsa // Kuvat s. 1, 3, 5, 22–23 Riikka Helminen // Taitto Netta Metsäaho // Painopaikka Kopijyvä Oy // Painos 100 kpl // Lehti saa HYYn lehtitukea.
Pääkirjoitus Hei me juhlitaan! Kiiltävät kengän kärjet, hulmuavat hameenhelmat, siististi kammatut hiukset, korkojen kopinaa ja hymyjä, joihin vastataan hymyillä. Siis juhlaa. Elämä ei aina ole tanssia, laulua, kauniita vaatteita ja hyvää ruokaa. Arkeen kuuluu myös myslipussi, joka kaatuu juuri pahimmassa kiireessä ennen töiden alkua ja liian lämmin talvisää, jonka takia sukat kastuvat, vaikka tuskin ehtii edes näyttämään nenän päätään ulkona. Arkeen kuuluu petaamaton sänky, joka ärsyttää vielä illallakin ja myyjä, joka ei vastaa tervehdykseen kaupan kassalla. Ainakin minun arkeeni kuuluu. Tällä viikolla meillä on kuitenkin erityinen syy juhlaan. 40-vuotias ainejärjestömme Peduca saa arvoisensa juhlat, kun pitkän suunnittelun, sitäkin pidemmän valmistelun ja pienen joukon kovan työpanoksen ansiosta Ostrobotniassa vietetään varmasti ikimuistoista iltaa 14.3.2014. Tähän lehteenkin halusimme teeman mukaisesti koota juttuja, jotka avaavat hieman sitä historiaa, mikä Peducalla on takanaan sekä työtä, mikä tulevien juhlien eteen on tehty. Juhlaviikot ja -päivät ovat luksusta, mutta ei tavallisen arjenkaan tarvitse olla vain bad hair daytä ja tonnikalaa pakastepurkista liian lyhyiden yöunien jälkeen. Kun olin viimeksi flunssaisena vilttiin käpertyneenä,
päätin kihartaa hiukseni ja sytytin kynttilän ruokapöydälle. Uskokaa tai älkää, mutta tuota pikaa minulla oli oma pieni juhlahetki keskellä työviikkoa. Ei juhlamieli riipu päivästä tai syystä, vaan se riippuu meistä itsestämme. Haastan teidät kaikki tekemään tästä viikosta juhlaviikon. Itse aioin aloittaa hymyllä, johon toivottavasti vastataan hymyillä. Tiedossa on siis viikko arjen juhlaa. Ihanaa juhlaviikkoa kaikille
Mona
Peducan j채senmaksu vain seitsem채n euroa seitsem채n vuotta.
Puheenjohtajalta Hyvät ystävät! Kuten varmasti olet huomannut, Peduca täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Se enteilee vuosijuhlia, joiden suunnittelu on aloitettu jo vuosi sitten. Tästä lehdestä löydät pieniä väläyksiä siitä, millaista vuosijuhlien järjestäminen on ollut. Koko komeus paljastuu vuosijuhlien osallistujille Ostrobotnia-salissa. Muut saavat jälkikäteen valokuvien välityksellä nähdä miten 40-vuotiasta Peducaa juhlittiin. Vuosi 2014 sisältää muutakin kuin vuosijuhlat. Tapahtumajaoksemme AKTI on uudistunut, ja tänä vuonna tapahtumat tulevat olemaan entistä monipuolisempia. Huomasitko alkuvuodesta yhteissitsit kadettien kanssa, AVEKKI-koulutuksen tai peducalaisten ryhmän Naisten Kymppiin? Luvassa on muun muassa perinteikkäät ratikkabileet sekä paljon uutta ja erilaista, pysy kuulolla! Jos sinulla on mielessäsi idea huikeasta tapahtumasta, liity AKTIin. Pääset ideoimaan tapahtumia muiden tapahtumajärjestelyistä kiinnostuneiden kanssa ja järjestämään peducalaisten näköisiä tapahtumia! Yhteisistä ihanista opiskelijatapahtumista huolimatta arki yliopistolla ei välttämättä aina ole ruusuilla tanssimista. Peducan hallituslaiset tapaavat säännöllisesti sekä yleisen ja aikuiskasvatustieteen että luokanopettajakoulutuksen henkilökuntaa koskien kehittämiskohteita kummassakin kouluksessa. Jos kurssilla jolle osallistut esiintyy ongelmia, ja koet että et pysty itse
ottamaan yhteyttä kurssin vetäjään tai et pysty vaikuttamaan asioihin yksin, ota meihin yhteyttä! Yleensä selviää, ettet ole ainoa kyseistä asiaa pohtiva opiskelija. Edunvalvontavastaavamme vastaavat kysymykseen kuin kysymykseen, ja jos eivät vastausta tiedä, he ottavat selvää. Ajankohtaisista asioista pysyt perillä seuraamalla Peducan Facebook-sivua, nettisivuja osoitteessa peduca.wordpress.com sekä liittymällä Peducan sähköpostilistoille. Älä missaa tulevaa, vaan pysy kuulolla! Juhlahumuisin sekä keväisin terveisin
Minna
PEDUCAN HALLITUS KUVAT MINNA VASARAINEN, PAULA PARTANEN
MINNA SUORSA puheenjohtaja
HANNA PALMÉN rahastonhoitaja, edunvalvontavastaava (yleinen ja aikuiskasvatustiede)
VISA JÄÄSKELÄINEN edunvalvontavastaava (luokanopettajaopiskelijat)
NETTA METSÄAHO varapuheenjohtaja
SANNI SAARINEN sihteeri
TUUKKA SALMINEN Specia-yhteyshenkilö, työelämä- ja ekskursiovastaava, edunvalvontavastaava (yleinen ja aikuiskasvatustiede)
JOUNI VAINIO yhdenvertaisuusvastaava, edunvalvontavastaava (yleinen ja aikuiskasvatustiede)
TYTTI HUTTUNEN viestintävastaava
MINNA VASARAINEN edunvalvontavastaava (luokanopettajaopiskelijat)
US 2014
MARIKA TUOMINEN fuksi- ja tuutorvastaava (luokanopettajaopiskelijat)
PAULIINA TURUNEN fuksi- ja tuutorvastaava (yleinen ja aikuiskasvatustiede)
MARIKA HOLMBERG AKTIn puheenjohtaja, tilavastaava
MONA BERGMAN Peduca-lehden päätoimittaja, alumniyhteyshenkilö
JOANNA LUKKARILA kansainvälisyysvastaava, vuosijuhlavastaava, SOOL- ja LOL-yhteyshenkilö
PAULA PARTANEN kansainvälisyysvastaava, fuksi- ja tuutorvastaava (luokanopettajaopiskelijat)
EEVA-SOFIA LASSINHARJU AKTIn varapuheenjohtaja, liikuntavastaava (toimihenkilö)
MIMMI MÖNKKÖNEN AKTIn kulttuurivastaava (toimihenkilö)
JASMINE GUSTAFSSON tarjoiluvastaava, AKTIn ympäristövastaava (toimihenkilö)
Peduca
40
vuotta TEKSTI TYTTI HUTTUNEN
8 PEDUCALEHTI
Viiden vuoden odotus on vihdoin päättynyt. Peduca ry täyttää 40 vuotta ja on aika juhlistaa Helsingin yliopiston kasvatustieteilijöiden yhteisen ainejärjestön taivalta asiaankuuluvin menoin. Vuosijuhlia ei järjestetä yhdessä yössä, eikä edes yhdessä kuukaudessa. Mitä kaikkea Peducan vuosijuhlien 2014 järjestämiseen on kuulunut? Aika on kulunut hämmentävän nopeasti. Vuosi sitten maaliskuussa, kun vuosijuhlatiimi kokoontui ensimmäistä kertaa, häämöttivät Peducan 40-vuotisjuhlat vielä jossakin hamassa tulevaisuudessa. Vuoden aikana on tapahtunut paljon. On kierrelty potentiaalisissa juhlapaikoissa, vertailtu hintoja, tarkasteltu budjettia, ja taas vertailtu hintoja.
ristä tahmeat sormet ja paperista haavoille viilletyt kädet eivät tuntuneet missään, kun ympärillä parveili joukko toimeliaita käsiä ja liedeltä kantautui jouluinen glögin tuoksu. Askartelijoiden suurin työ ajoittui alkuvuoteen, kun koristelut oli saatava valmiiksi, oli sitten yö tai päivä. Jotta vuosijuhlassa voitaisiin katsella muutakin kuin avecinsa naamaa toisella puolella pöytää, oli juhlaan haalittava esiintyjiä ja puhujia. Onneksi peducalaisten joukosta löytyi muun muassa lahjakkaita muusikoita, joiden esityksiä odotammekin jo innolla. Valokuvaajien haalimista, haalarimerkin suunnittelua, laululäsyn taittamista, silliksen suunnittelua, e-lomakkeen tekemistä ja tämän kaiken lisäksi yleistä säätämistä on
Sponsorien metsästäminen on ollut yksi tärkeimmistä vuosijuhlatiimin tehtävistä. Välillä epätoivo on vallannut järjestäjien mielet, kun tehokas sähköpostipommitus mahdollisten tukijoiden suuntaan ei ole tuottanut tulosta. Toisaalta onnistumisen ilo on ollut sanoinkuvaamaton, kun joku taho on näyttänyt vihreää valoa opiskelijoiden vuosijuhlien arvokkaalle tukemiselle. Askartelut aloitettiin jo joululomalla kutsuvieraiden korttien näpräämisellä. Erikeeppe-
mahtunut Peducan 40-vuotisjuhlien järjestelyihin. Suurin koitos on vuosijuhlatiimillä kuitenkin vielä edessä, kun perjantaina 14. maaliskuuta Ostrobotnian juhlasalissa vietetään viiden vuoden hiljaiselon jälkeen Peducan vuosijuhlia 2014. Mitä voidaan vielä mokata? Kuka kompastuu helmaansa lavalla? Kenen avec ei osaa käyttäytyä? Tätä ja muita huikeita juonenkäänteitä jäämme odottamaan mielenkiinnolla..
PEDUCALEHTI 9
Peducan lyhyt ja ytimekäs historia TEKSTI ANSSI TONY HARJU
1974
Opettajankoulutus uudistuu. Peduca making of vujut perustetaan opettajaopiskelijoiden ja kasvatustieteilijöiden yhteiseksi ainejärjestöksi.
1984
Peduca 10 vuotta! Tutkintouudistus herätti närää Peduca-lehdessä. Puheenjohtajana Jarmo Virtanen.
1985
”Sun täytyy tehdä se, mitä sun sydämes huutaa.”
1990
Peduca jatkaa vakuuttavaa ainejärjestötoimintaa lamasta huolimatta.
1994
Peduca täyttää kunnioitettavat 20 vuotta.
2000
Vuosituhat vaihtuu – Peduca pysyy.
10 PEDUCALEHTI
2003
Peducan ensimmäiset sähköiset kokouspöytäkirjat.
2004
Peduca siirtyy keski-ikäiseksi täyttämällä 30 vuotta.
2007
Peducan toimintaa kasvatustieteilijöiden ainejärjestönä kritisoidaan Elo-lehdessä. Se herätti keskustelua kasvatustieteilijöiden asemasta, vaikka itse kritiikki on aiheetonta.
2012
Minä itse astun Peducan siipien alle. Nykyisen 700 jäsenen avulla Peduca ajaa tehokkaasti opiskelijoidensa etuja.
2014
Peduca täyttää kunnioitettavat 40 vuotta. Vuosijuhlat tulevat olemaan vuoden kohokohta niin Peducalle kuin opiskelijoillekin. Nykyistä Peducan hallitusta luotsaa luokanopettajaopiskelija Minna Suorsa. PEDUCALEHTI 11
TEKSTI JUSSI JÄRVINEN
Miltä näyttää
kasvatustietee
Kasvatustieteiden koulutuksessa on pohdittu maisterivaiheen uudistamista. Uudistusta ideoimaan perustettiin viime vuoden alussa Kasvatustieteen tulevaisuus -niminen työryhmä. Työryhmän esitystä on nyt käsitelty kahdessa oppiainekokouksessa ja laitosneuvostossa. Vielä on epäselvää, mitä uudistuksia tullaan tekemään ja millä aikataululla. Haastattelin työryhmän opiskelijajäsen Teemu Vaalasmaata aiheesta. Käyttäytymistieteiden laitoksen johtaja Jussi Saarinen asetti Kasvatustieteen tulvaisuus -työryhmän kehittämään kasvatustieteiden koulutusta ja erityisesti pohtimaan maisterivaiheen rakenteellista uudistamista.
TYÖRYHMÄN JÄSENET "Työryhmään kuului alun perin itseni lisäksi professori Sari Lindblom-Ylänne, professori Hannele Niemi, professori Yrjö Engeström, tutkijatohtori Kristiina Brunila, lehtori Fritjof Sahlström, dosentti Nina Santavirta ja jatko-opiskelija Juhana Rantavuori. Nyt työryhmää ollaan laajentamassa ja lopullisesta kokoonpanosta ei ole vielä varmuutta." 12 PEDUCALEHTI
UUDISTUKSEN LÄHTÖKOHDAT Työryhmä on tehnyt esityksen maisterivaiheen rakenteellistamisesta uudistamisesta oppiainekokoukselle. Mitkä olivat uudistuksen lähtökohdat ja pääajatus? "Lähtökohtana työryhmälle oli kartoittaa kasvatustieteiden maisterivaiheen nykytilannetta ja miettiä sen pohjalta uudistuksia, joilla voitaisiin vastata ongelmiin. "Esimerkiksi maisterivaiheeseen haluttiin tuoda mahdollisuus profiloitua opintojen ja graduryhmän kautta johonkin Helsingin yliopiston kasvatustieteiden vahvuusalueeseen. "Tämä toimisi samalla myös houkuttimena ulkopuolelta hakeville opiskelijoille. Samalla mietittiin keinoja edistää kansainvälistymistä pohtimalla opetuksen järjestämistä mahdollisuuksien mukaan taisesti kolmella kielellä, suomeksi, ruotsisiksi ja englanniksi. "Kaiken takana oli ajatus erityisesti kasvatustieteiden profiilin nostamisesta."
MITÄ MUUTOKSIA TULOSSA? "Keskeiset muutokset toteutuessaan toisivat enemmän englanninkielistä opetusta sekä mahdollisesti uudistuksia seminaarien
een tulevaisuus rakenteeseen. Samalla olisi tarkoitus tuoda ajankohtaista ja opiskelijalähtöisempää opetusta erityisesti maisterivaiheeseen."
TYÖRYHMÄN SEURAAVA VAIHE Sanoit, että työryhmää ollaan laajentamassa. Mikä on työryhmän seuraava vaihe? "Mukaan otetaan ainakin lisää edustajia henkilökunnasta. Sitten luultavasti on tarkoitus löytää niitä konkreettisia asioita, joista muutos kannattaa aloittaa, eli esimerkiksi ruotsinkielisen koulutuksen tilanne ja toisaalta markkinointi, joka on tällä hetkellä olematonta!"
OPISKELIJAT MUKAAN Olisiko syytä ottaa myös opiskelijat vahvemmin mukaan? "Ehdottomasti ja toivonkin, että saataisiin perustutkinto-opiskelijoiden lisäksi mukaan myös jatko-opiskelijoita, koska opiskelijoilla on järjestelmästä paljon "hiljaista" tietoa, joka katoaa valmistumisen myötä."
MITÄ MUUTTAISIT? Jos saisit itse päättää uudistuksesta, mitä itse muuttaisit? Mikä olisi tärkeintä?
"Lopullisena päämääränä varmaan kansainvälistyminen, mutta se edellyttää lopulta paljon ruohojuuritason muutoksia aina opetuksesta ja sisällöistä lähtien. "Samalla ehkä jonkinlainen yhteistyö työelämän kanssa muun muassa tutkimuslaitoksiin tutustumista viimeistään maisterivaiheessa. Lisäksi gradujen tekeminen pitäisi tuoda lähemmäksi tutkimusryhmiä."
AIKATAULU Millä aikataululla muutoksia voi odottaa ja miten arvioit muutosten menevän läpi? "Varmaan aikaisintaan seuraavaan tutkintorakenteeseen voidaan tehdä rakenteellisia muutoksia. Uudistusten läpivienti on mielestäni paljon kiinni siitä, miten niihin riittää resursseja ja toisaalta riittääkö niihin henkilökuntaa. "Pitäisin kielipolitiikkaa ainakin haastellisena ratkaistavana. Löytyykö opettajakunnasta motivaatiota vaihtaa osaa kursseista englanninkielisiksi ja miten hyvin niille riittää kysyntyää, on ainakin sellasia joita tullaan miettimään paljon." Teemu kannustaa myös opiskelijoita aktivoitumaan ja vaikuttamaan koulutuksensa tulevaisuuteen.
PEDUCALEHTI 13
TEKSTI TIINA SAARELA
MIKÄ Y T Ö 14 PEDUCALEHTI
?
Työ on pyörinyt mielessäni tänä syksynä. Sen lisäksi, että käyn vanhaan tapaan osaaikaisesti töissä opintojen ohessa, olen vienyt opiskelijoitamme työelämäekskursiolle, järjestänyt Peducan, Didactan ja AKK:n yhteistä alumnitapahtumaa ja osallistunut HY:n Urapalveluiden Opinnot ja ura -kurssille. Olen myös tehnyt kanditutkielmaani työpaikalleni mistäpä muustakaan aiheesta kuin työstä – ja sen muutoksesta. Kandi- ja maisterivaiheen liitoskohdassa olen joutunut pohtimaan itseäni opiskelijana, luomaan opinto- ja urasuunnitelmia tulevaisuutta varten ja tekemään tilannekatsausta siitä, kuka oikein olen ja mihin olen menossa. Onneksi yliopisto tarjoaa välineitä näihin pohdintoihin, jos vaan itse menee rohkeasti mukaan juttuihin. Toki kaikkein parhaat pohdiskelutuokiot voivat syntyä vaikkapa omien opiskelukaverien kanssa glögikupposen ääressä.
TEVERE OY Kun lähdin suunnittelemaan Peducan tämän syksyistä työelämäekskua, otin yhteyttä amanuenssiimme Tuomo Aaltoon ja pyysin häneltä listaa organisaatioista, joihin opiskelijamme ovat menneet viime vuosina suorittamaan työharjoitteluitaan. Valmennusyritys Tevere Oy oli yksi yrityksistä Tuomon listalla, ja heidän luokseen Espooseen saimme mennä tutustumaan marraskuun alussa. Teveressä meitä yrityksen toimintaan tutustutti kolme kasvatustieteilijää: toinen yrityksen perustajista ja osakkaista, työnohjaaja ja coach Päivi Kupias, kehittämisasiantuntija ja valmentaja (Teveren entinen työharjoittelija) Mia Koski sekä yleistä ja aikuiskasvatustiedettä meillä vielä opiskeleva työharjoittelija Frida Helminen.
Tevere perustettiin vuonna 2010, kun Kupias kehityspalvelut ja Johtamisluotsi yhdistivät voimansa. Tevere tarjoaa valmennusta, koulutusta, coachingia ja työnohjausta koulutus- ja ohjaustyötä tekeville työelämässä jo toimiville henkilöille. Teveren asiakkaat ovat siis esimiehiä, mentoreita, perehdyttäjiä, kouluttajia ja muita, jotka ohjaavat toisia työssään. Palveluita tarjotaan myös kokonaisille työyhteisöille kerrallaan. Asiakkaat ovat valmennuksissa hyvin aktiivisessa roolissa, heitä kannustetaan yhteistoiminnallisuuteen ja ongelmanratkaisuun. Kupias näkee valmennusyritysten välisessä kilpailussa Teveren vahvuutena nimenomaan kasvatustieteellisen osaamisen ja näkemyksen. Kasvatustieteilijä osaa valmentajana vaihtaa käyttämiään menetelmiä asiakkaan ja tilanteen mukaan - eikä yritä soveltaa samaa kaavaa kaikkialla, pohtii Kupias. Kun asiakkaina on vaativia asiantuntijoita, on palvelutarjoajan oltava varma omista kyvyistään. Välillä eteen tulee myös epämukavia tilanteita. Coachingissa ja työnohjauksessa asiakkaan alakohtaista substanssia ei tarvitse tuntea. Ohjaajalla itsellään olisi hyvä olla mahdollisimman avoin ja tyhjä mieli, ja osallistujat pitäisi saada toimimaan ennakkoluulottomasti, innokkaasti ja ratkaisuja hakien. Kupias korostaa, ettei asiakasta kannata neuvoa liikaa, vaan pitää ennemmin pyrkiä vahvistamaan henkilön omia voimavaroja. Olennaista on tarjota ihmisille aika ja paikka kehittämisasioiden miettimiseen, ja työyhteisöjen ollessa kyseessä saada ihmiset keskustelemaan keskenään. Palvelut räätälöidään asiakkaille asiakaskohtaisesti. PEDUCALEHTI 15
Teverellä on jo mukavasti vakiintunutta asiakaskuntaa, uusia asiakkaita saadaan useimmiten puskaradion avulla. Tevereen kannattaa pyrkiä harjoitteluun, sillä pienen yrityksen etuja on, että kaikki tekevät kaikkea. Frida on tehnyt asiakkaille tarjouksia, kyselyitä ja yhteenvetoja, hän on päässyt osallistumaan valmennuksiin ja koulutuksiin ja jopa hiukan kouluttamaan. Työllistyäkseen Teverelle pidempiaikaisesti on henkilöllä oltava paloa ja halua ohjaamistyöhön, sanoo Kupias. Hän kehottaa valmennusalasta
Eniten vastavalmistuneiden työllistymiseen vaikuttavat tutkimusten mukaan oma aktiivisuus, henkilökohtaiset ominaisuudet, esiintymis- ja vuorovaikutustaidot, organisointikyky ja pääaine.
kiinnostuneita opiskelijoita kuitenkin ensin pohtimaan omaa persoonaansa ja temperamenttiaan, nauttiiko ihmisten kanssa työskentelystä ja esillä olemisesta, vai onko enemmän suunnitteluun ja taustatyöhön taipuvainen luonne. Alalle kuitenkin kaivataan lisää innokkaita tulijoita, joilla on uskallusta ja halua kohdata ihmisiä – eikä itseään saa ottaa liian vakavasti, nauraa Kupias.
URAPALVELUT Helsingin yliopiston Urapalvelut järjestää säännöllisin väliajoin opiskelijoilleen työnhakukoulutusta. Osallistuin viime syksynä kolmen iltapäivän mittaiselle kurssille parinkymmenen muun opiskelijan kanssa. Eniten ryhmässämme oli teologeja ja elintarviketeknologian opiskelijoita. Kurssilla pyrittiin erilaisten ryhmä- ja yksilötehtävien avulla selvittämään omia vahvuuksia, osaamista, tavoitteita, persoonaa, 16 PEDUCALEHTI
kiinnostavia työnantajia, työtä koskevia toiveitamme, työllistymisen edellytyksiä, asiantuntijuuden olemusta ja niin edelleen. Harjoittelimme ryhmissä työhaastattelun eri rooleja ja toimme CV:mme muiden kommentoitavaksi. Erityisen kiinnostavaa oli keskustella työnhausta hyvink eri-ikäisten ja -taustaisten henkilöiden kanssa, ja nähdä konkreettisesti ihmisten oikeita ansioluetteloja, mitä asioita he niissä painottavat. Kurssin toteutuneena tavoitteena itsetuntemukseni kasvoi, perehdyin vielä lisää oman alani työnantajiin ja tekijöihin sekä erilaisiin some-foorumeihin, joissa kasvatustieteilijät ver-
kostoituvat. Kurssin loputtua pitää kurssin ohjaajalle palauttaa oma vapaamuotoinen uratoimintasuunnitelma aikatauluineen, yksi perinteinen CV ja toinen erilainen CV (esim. video- tai visuaalinen CV) ja halutessaan saa palauttaa myös oman työhakemuksen kommentoitavaksi. Näistä töistä tulemme saamaan ohjaajalta vielä kirjallista palautetta ja kehitysehdotuksia. ”Erilaisen” CV:n tekeminen tuntuu haastavalta, itse ajattelin nauhoittaa oman ”hissipuheeni” eli kiinnostuksen herättävän ja myyvän mutta lyhyen esittelyn siitä, kuka oikein olen ja mitä etsin. Oletan, että joutuessani katsomaan itseäni puhumassa näistä asioista, voin hyödyllisesti havainnoida esimerkiksi omaa kehonkieltäni ja kiinnittää siihen huomiota tulevissa työhaastatteluissa. Kurssin ansiosta muistin, etten ole vielä-
kään tehnyt LinkedIn-profiililleni muuta kuin avannut sen. Opin, että työhaastattelussa heikkoudet paljastava rehellisyys voi kannattaa, mutta myöhästyminen ei, koska siinä voivat mennä omat pasmat sekaisin, ja itseluottamusta haastatteluissa tarvitaan. CV:stäni sain palautteena kuulla muun muassa, että omasta mielestäni hymyilevä kuva onkin jonkun toisen mielestä vakava, minun kannattaisi nostaa opintotaustani työkokemukseni edelle sekä avata IT-taitojeni tasoa tarkemmin. Kaiken kaikkiaan oli antoisaa pähkäillä työnhakuasioita yhdessä muiden kanssa ja saada ihan niitä käytännön vinkkejä oman työnhaun edistämiseksi. Keväällä on taas uusi samanmoinen kurssi tulossa, suosittelen lämpimästi!
myös Specia tarjoaa ura- ja työnhakupalvelua jäsenilleen, jos oma urapolku tuntuu olevan vielä hakusessa. Eniten vastavalmistuneiden työllistymiseen vaikuttavat tutkimusten mukaan oma aktiivisuus, henkilökohtaiset ominaisuudet, esiintymis- ja vuorovaikutustaidot, organisointikyky ja pääaine. Samoin ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen on merkittävässä roolissa työuran muotoutumisessa, tutkintotodistuksen arvosanoja ei sen sijaan tiiraa kukaan. Alumniemme tarinoista minulle jäi erityisesti mieleen Promenade Research Groupin Junior Account Managerin Ida Husbergin vaikuttavan määrätietoinen tarina siitä, kuinka hän esimerkiksi hankkiutui Trainers’ House:n myyntikoulutukseen ja tapaamisbuukkariksi oppiakseen myymään, koska se taito hänen mielestään useimmilta kasvatustieteilijöiltä puuttuu, vaikka sitä kuitenkin yritysmaailmassa tarvitaan. Hän on myös ahkerasti opiskellut töidensä ohella pitkin matkaa ja korostikin, että ihmisen pitää itse löytää itselleen uusia väyliä kehittymiseen, koska työnantaja ei aina niitä tarjoa samassa tahdissa kuin mitä henkilöllä itsellään olisi intoa ja tarvetta. Husberg antoi meille puheenvuoronsa lopuksi neuvoja työnhakuun, tässä niistä suosikkini: Hanki ympärillesi tukijoukko, joka haastaa sinua käyttämään potentiaalisi ja kannustaa sinua matkan varrella. Muodosta mielessäsi oman urasi punainen lanka ja lähde seuraamaan sitä. Ole rohkea ja aktiivinen. Ja ennen kaikkea, luota omaan intuitioosi. Eihän näillä vinkeillä voi kuin onnistua!
Opiskelijoita saapui mukaan tilaisuuteen niin paljon, että saimme Athenan ison salin teitä täyteen!
TYÖELÄMÄTAPAHTUMA Marraskuun puolivälissä järjestimme yhteisvoimin Didactan ja Aikuiskasvatuksen killan kanssa työelämätapahtuman kampuksellamme. Paikalle tulivat puhumaan Simon Huldén kasvatustieteilijöiden ammattijärjestöstä Speciasta sekä kuusi alumnia, jotka toimivat työelämässä tällä hetkellä HR-, valmennus-, kehitys- ja myyntitehtävissä yritysmaailmassa sekä korkeakouluhallinnossa. Kaikki alumnit olivat 20–30-vuotiaita, ja siksipä oli erityisen mielenkiintoista kuulla, miten he olivat napanneet ensimmäiset alan työpaikkansa ja monet päässeet jo siitäkin eteenpäin. Mahtavaa oli myös se, että opiskelijoita saapui mukaan tilaisuuteen niin paljon, että saimme Athenan ison salin teitä täyteen! Specian Simon Huldén muistutti, että
PEDUCALEHTI 17
TEKSTI PETRA RAIVONEN
HARJOITTELU MYÖTÄ- JA VASTOINKÄYMISISSÄ Mia ja minä astumme harjoitteluluokkaan ensimmäisenä päivänä pienen jännityksen vallassa. Mitäköhän tästä tulee vai tuleeko mitään? Kolmosluokka, jossa on 26 oppilasta, ja joista 16 on kaiken lisäksi poikia. Vaikka ei sillä, näinä tasa-arvoisuuden aikoina pojat ja tytöt ovat yksi ja sama asia. Poikien ja tyttöjen suhde ei tietenkään muuta luokan dynamiikkaa millään tavalla, kuten varmasti moni koulussa opettanut tietää. Luokka tuijotti meitä uusia harjoittelijoita ihmeissään. "Oot sä Batmän", kysyy joku fiksu oppilas.
18 PEDUCALEHTI
"En ole", vastaan ja kadun heti vaatevalintaani. T-paitaani komistaa laiskanlinnassa istuva, työhönsä kyllästyneen näköinen Batman. Vähän niin kuin minä harjoittelun jälkeen, oppilaat varmaankin tuumavat. "No saako sua kuitenkin sanoa Batmaniksi", toinen fiksu oppilas jatkaa. "Ei saa ja asia on loppuunkäsitelty. Meillä on nyt matikan tunti", vastaan hieman kireällä äänellä. Harjoittelun alku on jäänyt mieleen hauskana, mutta vaativana jaksona, jolloin minun ja Mian piti voittaa epäilevän luokan luottamus.
myötätuulta, mutta opimme pitämään luokasta ja luokka meistä. Välillä jouduimme kuuntelemaan lämminhenkistä kiukuttelua, mutta huumorilla selvisi lähes kaikesta.
Vastoinkäymisiä taisi olla enemmän kuin
”Vau, siistit pääkallokengät!” ”Ai sulla on silmälasit, näytät paremmalta niiden kanssa!” ”Sä oot käyny kampaajalla, sopii sulle kivasti noi hiukset.”
Eräällä tunnilla toruin poikaa, joka puhui muiden päälle. Kutsutaan poikaa Viliksi. "Vili hei, onko tuo nyt ihan järkevää toi-
Koska olimme Mian kanssa huolissamme, olivatko pikku oppilaamme oppineet mitään muuta kuin lempivärimme ja vaatekokomme
mintaa", kysyn pojalta, joka istuu tekemättä mitään ja hölöttää vierustoverilleen, vaikka kuvistyön olisi pitänyt olla jo valmis. "Mitä? Mitä mä muka tein. En tehny yhtää mitää!" Vili kuittaa. "Aivan, joten alapa toimia." Vili katsoo minua hetken ja aikoo sanoa jotain nasevaa, mutta purskahtaakin nau-
päätimme tehdä Yleisnimiräpin yleis- ja erisnimistä. Räppi sanoitettiin muutamassa kymmenessä minuutissa ja kuvattiin tunnissa. Meillä oli asianmukaisesti päällämme naamarit, jotta oppilaat voisivat kuvitella, että räpin oli tehnyt esimerkiksi Cheek tai Robin. Oppilaita ei ollut helppo huijata luulemaan
ruun. "Äh, sä sait mut ansaan", Vili sanoo ja suureksi ihmeekseni hän alkaa maalata kuvistyötään.
meitä miespuolisiksi idoleiksi, ja paljastuimme videon tekijöiksi suuren naurunremakan saattelemina. Vaivannäkömme palkittiin kuitenkin viimeisillä tunneilla, jolloin näytimme videon toistamiseen. Melkein kaikki oppilaat tanssivat videon mukana ja lauloivat kuorossa ”Se on yleisnimi” ja ”Ne on erisnimii”. Tunnelma oli niin täynnä lasten riemua ja iloa, että se olisi saanut paatuneimmankin Batmanin kyynehlehtimään. Ja ”paatuneinkin” oppilas taisi oppia eris- ja yleisnimet.
Pienet ”voitot” tekivät harjoittelusta siedettävän, joskus jopa nautinnollisen kokemuksen. Välillä kuitenkin tuntui, että oppilaiden huomio kiinnittyi enemmän siihen, mitä meillä oli Mian kanssa päällä, kuin itse opetukseen: ”Ihana paita, saaks mä sen?”
PEDUCALEHTI 19
TEKSTI EEVA-SOFIA LASSINHARJU KUVA TALVIPÄIVÄT 2014 JULISTE
Joensuussa kookontui 1700 opeopiskelijaa viettämään perinteisiä SOOLin talvipäiviä 21.–23.2. Mitä muistat talvipäivistä 2014? Vai muistatko enää mitään? Tähän on listattu mitä kaikkea kivaa helmikuun vikana viikonloppuna tapahtui. 20 PEDUCALEHTI
/ Smartiesmaalaulu, joka opittiin bussissa menomatkalla ja sitä laulettiin pitkin viikonloppua useamman kerran. / Kaikki Helsingin opeopiskelijat majoittautuivat paikallisen koulun liikkasaliin. / Ilosaaressa alkoi bileet virallisella talvipäiväbiisillä. / Bileet Kimmelissä paikallisessa yökerhossa. / Kimmelissä oli hiekkaranta! Aitoa hiekkaa ja uimapatja. / Kunkku Idea eli Kuningas Idea viihdytti meitä. / Rento ja mahtava meininki. / Lauantaina aamupalan ja aamupäivälepäämisen jälkeen oli talvirieha. / Talviriehassa hyvä meno ja hyvää musiikkia. / Peduca sai hopeata talvirehan norsupalloturnauksessa. HYVÄ ME! / Kopeda voitti silitysrautacurlingin. / Lauantai-iltana etkot majoituskoulun liikkasalissa. Katsottin Suomi-USA pronssiottelu. Tunnelma oli katossa! / Lauantai-iltana bileet taas Kimmelissä, esiintymässä Roope Salminen & Koirat. / Jatkot yritettiin pitää aamuyöllä majoituskoulun liikkasalissa. / Sunnuntaiaamuna oli tiukkaa herätä. Aamupalan jälkeen koitti kotimatka. / Tunnelma ja fiilis oli alusta loppuun asti mahtava. / Viikonlopun aikana tuli yhteensä nukuttua 8 tuntia. / Oli ihanaa taas huomata kuinka ihania opiskelukavereita meillä on. / Hauskaa ja ikimuistoista oli. Naurua ja hauskanpitoa riitti. // Ensi vuonna TURKUUN!
PEDUCALEHTI 21
TAPAHTUMAJAOS AKTI AKTIssa on tapahtunut uuden hallituskauden myötä muutoksia. Suurin muutos lienee kaikkien tapahtumien, siis myös kulttuuri-, liikunta- ja ympäristötapahtumien, keskittäminen AKTIlle. AKTI järjestää suunnittelukokouksen noin kerran kahdessa kuukaudessa ja kaikki tapahtumien järjestämisestä kiinnostuneet ovat tervetulleita kokoukseen ideoimaan uusia, entistäkin mielenkiintoisempia ja yhä erilaisempia tapahtumia. Tänä vuonna AKTI on järjestänyt jo sitsit yhdessä kadettien kanssa. Luvassa on vielä monta muutakin tapahtumaa: // Maaliskuu ssa Club Vegestylez -kokkausilta, Megazone // Huhtikuu ssa Club Vegestylez -ilta, Ratikkabileet, Vapun kossurieha // Toukokuussa Naisten kymppi , Club Vegestylez -ilta // Syksyksi on jo suunnitteilla koulunaloitusbileet luistelua, leffailta, Halloween-bileet ja tietysti pikkujoulut. Tule rohkeasti kokouksiin tai ota yhteyttä AKTIn toimijoihin! // Marika Holmberg, AKTIn puheenjohtaja // Eeva-Sofia Lassinharju, AKTIn varapj ja liikuntavastaava // Jasmine Gustafsson, ympäristövastaava // Mimmi Mönkkönen, kulttuurivastaava 22 PEDUCALEHTI
NÄIN LIITYT PEDUCAAN Ainejärjestön varsinaiseksi jäseneksi voi päästä jokainen Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatus) tai luokanopettajan koulutusohjelmassa opiskeleva henkilö. Verkkopankin kautta liittyminen tapahtuu seuraavasti: Maksun saaja: Peduca IBAN: FI1 1 6601 0003 3663 41 BIC: AABAFI22 Viestikenttä: Jäsenmaksu, oma nimi, kotipaikka, laitos (IBS/OKL), opintojen aloitusvuosi Summa: 7 euroa
NÄIN LIITYT PEDUCAN SÄHKÖPOSTILISTOILLE Listoille liitytään lähettämällä sähköpostia osoitteeseen majordomo@helsinki.fi. Jätä otsikkokenttä tyhjäksi. Kirjoita ensimmäiselle riville subscribe listan-nimi. Peduca-lista on Peducan varsinainen sähköpostilista. Listalla Peduca tiedottaa ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Peduca-sijaislista on tarkoitettu opettajansijaisuuksista ilmoittamiseen. Peduca-kv on kansainvälisille opiskelijoille suunnattu sähköpostilista. Lisätiedot http://peduca.wordpress.com/.
"Meidän tulee viljellä ja puolustaa erityisyyttä, yksilöllisyyttä ja epäsäännöllisyyttä – siis elämää." Octavio Paz