OtaSanomat 2/2013

OtaSanomat 2/2013

1

Sisältö Sisältö Lehden toimitus Minä, te, me Kyläyhdistyksen kuulumisia OtaTietoa Luurankoja, kalmokahvia ja ällöämpäreitä Asemakaava Ot 12 on valmisteluvaiheessa ja asemakaava Ot 18 valmisteluaineisto tulee keväällä nähtäville Härkälän Hakan toiminnan ja tapahtumien täyteinen kausi Räppäri OGE_ Otalammen Oselotit ja Oravat Maailmaa valloittamassa Mitä kuuluu tänään….Sipori Mitä peruskoulun jälkeen?

Iloinen tervehdys naapurikylästä - Toimintateatteri Selki esittäytyy Hirvijahdissa Harmaanorjanhirvikoira Jekku Otalammen lenkkirinki Tuohilammen kylä Marttailua Otalammella Otalammella Vihdin ensimmäinen luontoesikouluryhmä OtaGallup — Mitä harrastat talvella Otalammella?

2 2 3 4 5 6 8 10 13 14 16 17 20 22 24 25 26 28 30 32

Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa 2014 Kannen kuva: Esa Passi ja Jekku-koira hirvimetsällä. Lue lisää sivuilta 22–24, kuva Sanna Ihatsu.

Lehden toimitus Sari Metsäkivi Sanna Ihatsu (taitto) Anni Laitinen (mainosliitteen taitto, mainosmyynti) Riitta Morko (mainosmyynti) Mari Tolpo

Juttuvinkkejä ja palautetta toimitukselle voi lähettää osoitteeseen sanna.ihatsu@ otalampi.net.

2

OtaSanomat on Otalammen alueen kyläyhdistyksen julkaisema, talkoovoimin tehty lehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Lehden paino- ja postikulut katetaan mainosvaroin. Levikki on noin 960kpl ja lehti jaetaan kaikkiin talouksiin 03300 postinumeroalueella, lukuunottamatta mainoskielto-talouksia. Lehti ilmestyy myös www.otalampi.net-sivustolla.

OtaSanomia on julkaistu vuodesta 2004.

Minä, te, me Mukavia ihmisiä, yhteisiä harrastuksia, yhdessä tekemistä, yhteisiä tapahtumia, leikkipaikkoja, turvallisuutta, luonto, rauha, kiire, stressi, kiusaaminen, ilkivalta, välinpitämättömyys.

Tätä listaa voisi laajentaa ja karsia.

Osaa asioista soisi olevan enemmän, osaa vähemmän tai ei laisinkaan.

Jokaisen elämään kuuluu varmasti ainakin yksi edellä mainituista asioista, monille useampi. Jotkut ovat muuttaneet Otalammelle päästäkseen eroon joistain asioista, jotkut saavuttaakseen joitain. Suurimmalla osalla on kuitenkin toiveissa vähintäänkin jonkun asian parantaminen tai jostain eroon pääseminen.

ollen kyläyhdistys ei aio ruikuttaa kunnalta rahaa vaan pyrkii valjastamaan otalammen suurimman voimavaran käyttöönsä.

En yksin minä, et yksin sinä vaan me yhdessä, me otalampelaiset päätämme minkälaisessa ympäristössä asumme. Onko se mukava, viihtyisä ja turvallinen vai rikottu, rähjäinen ja turvaton?

Lehden välissä on kyläyhdistyksen jäseneksi liittymiskaavake. Siitä on helppo aloittaa.

Miltä sinun Otalampesi näyttää ja miksi kyläyhdistyksen puheenjohtaja kirjoittaa tällaista?

Kyläyhdistys on profiloitunut suurimmalle osalle Otalampi-päivän ja muutaman muun tapahtuman organisaattorina sekä kädessäsi olevan OtaSanoman julkaisijana. Kyläyhdistys tekee myös paljon muuta, mutta voisi tehdä vielä paljon enemmän.

Mitä muuta?

Jokainen hiemankin mediaa seuraava ei ole voinut välttyä huomaamasta, että Vihdin kunta toimii alijäämäisellä taloudella. Vähät rahat käytetään välttämättömien toimintojen ylläpitoon eikä ylimääräistä juurikaan ole. Näin

kuva ja teksti Matti Patoluoto, Otalammen kyläyhdistyksen pj.

Toimituksen kynästä 3

Kyläyhdistyksen kuulumisia toivoen että voin vaikuttaa kasvavan kylämme positiiviseen kehitykseen erityisesti perheiden, lasten ja nuorten näkökulmasta.”

Helena Torpo

Hannu Viitanen

Kyläyhdistyksen hallitus sai syyskokouksessa kaksi uutta jäsentä, Helena Torpon ja Hannu Viitasen.

Helena Torpo kertoo itsestään: ”Muutimme Otalammelle perheen kanssa jouluna 2009. Maallemuutto Helsingin Ruoholahdesta oli jo pidempään ollut toiveenamme, kun sitten lopulta kotimme löytyi juuri täältä.

Hyvin olemme viihtyneet koko perhe; Hilma 9v. on kolmannella luokalla ja mieheni Olli on jo ehtinyt kunnostautua Otalammen Metsänpojissa ja myös paikallisen Työväenyhdistyksen toiminnassa. Olli on vanhana otalampelaisena tutustuttanut minut kylään ja sen asukkaisiin. Kyläläisiin olen tutustunut myös osallistumalla paikallisiin tapahtumiin ja toimimalla koulun vanhempaintoimikunnassa. Näen yhteisöllisen toiminnan kehittämisen tärkeänä tehtävänä joka parantaa meidän kaikkien viihtyvyyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia yleisemminkin.

Lähden mukaan kyläyhdistykseen 4 Kyläyhdistyksen kuulumisia

Hannu Viitanen taas kertoo: ”Olen 36 vuotias perheen isä. Perheeseeni kuuluu vaimo ja 3 lasta.

Otalammelle meidät aikanaan ajoi kohtalo, sillä etsimme omakotitaloa ensisijaisesti Espoosta / lähiseudulta. Sopivaa taloa ei oikein tuntunut löytyvän. Tästä turhautuneena laitoin kerran etuoveen hakusanaksi Uusimaa ja tadaa Otalammelta löytyi talotehtaan esittelyasunto, muutoin valmis paisi pihat tekemättä. Tätä lähdimme vaimoni kanssa katsomaan vuonna 2008 ja sillä tiellä nyt olemme.

Otalammella on ollut mukavaa asustella, joka johtunee myös siitä, että lähinaapuristossamme asuu paljon samanlaisessa elämäntilanteessa olevia perheitä.

Kyläyhdistykseen minut sai houkuteltua naapurini, olin kyllä asiaa aiemminkin ajatellut, kun olemme perheeni kanssa käyneet mm. Otalampipäivillä. Tapahtumassa minulle valkeni kuinka pienellä organisaatiolla koko päivä viedään vuosi vuodelta läpi.

Monikin on kyllä valmis kertomaan loistavia kehitys ideoita, mutta kun apua tarvitaan niin monelle tulee aina yllätten muuta menoa. Minä päätin ottaa haasteen vastaan, katsotaan miten pojan käy.”

OtaTietoa Koululle rahalahjoitus Otalammen Keskustan paikallisyhdistys lahjoitti metalliromukeräyksen tuoton 350€ Otalammen koululle.

Vanhempainyhdistys päätti yhdessä koulun kanssa, miten lahjoitus on parasta käyttää. Yläkoulun yhteiskuntaopin tunneille on tulossa vierailija kertomaan rahaan ja sijoittamiseen liittyvistä periaatteista, ja summalla katetaan vierailukuluja. Alaluokille taas hankitaan mm. elokuvalisenssi.

Lisäksi paikallisyhdistys jätti osan tuotosta stipendirahastoon, josta ensi keväänä lahjoitetaan koulun oppilaille stipendejä.

Metalliromukeräys on tarkoitus järjestää seuraavan kerran ensi keväänä.

Sari Metsäkivi

Kyläyhdistyksen kaavatoimikunnan asioita Kaavatoimikunta on kommentoinut kesän ja syksyn aikana jätevesiviemärin asennusta Otalammen pohjaan toivomalla hankkeen perusteellisempaa ympäristövaikutusten selvitystä.

Toimikunta on kommentoinut myös Ot 12 kaavaa ja toivonut mm. että kaavan toteuttamisen pääpaino olisi itä-länsisuuntaisen kevyenliikenteenväylän toteuttamisessa sekä junanradan alitusta uimarannan kohdalle.

Kaavatoimikunnan dokumentit löytyvät kyläyhdistyksen www-sivuilta

Koko kylä kasvattaa Otalammella partiorinki Partiorinki päivystää vapaaehtoisvoimin Otalammen kylällä ja puuttuu mahdollisiin epäkohtiin.

Viime kesän ja syksyn aikana on kylällämme tapahtunut valitettavan paljon ilkivaltaa.

Erityisesti koulujen pihoilla on rikottu pihavaloja, sotkettu pihaa ja kivitetty ikkunoita rikki. Tämä on ikävä asia ja siksi olemme nyt koonneet partioryhmän, joka pyrkii partioimaan kylällä viikonloppuisin ilta-aikaan. Ideana on toimia samalla tavalla miten Yöjalka partio Nummelan keskustassa viikonloppuisin.

Partion tarkoituksena on kierrellä Otalammen kylällä hyvässä hengessä ja käydä juttelemassa nuorten kanssa.

Jos tarve vaatii, niin ilkivallasta on tietysti otettava yhteys viranomaisiin.

Ajatus on kuitenkin tukea nuorten hengailua, kuunnella heitä ja auttaa tarvittaessa.

Liisa Komulainen

Jos kiinnostuit tästä toiminnasta ja haluat liittyä siihen mukaan yhteystiedot ovat: Facebook-ryhmä Koko kylä kasvattaa partioryhmä tai Liisa Komulainen, liisakomulainen1@ gmail.com / 050 5439362.

Matti Patoluoto ja Sanna Ihatsu

OtaTietoa 5

Luurankoja, kalmokahvia ja ällöämpäreitä Koko kylän Halloween-juhlaa vietettiin 26.10. Työväentalolla. Jo useampana vuonna aiemminkin on vietetty koko kylän yhteistä Halloweeniä.

Juhla on ollut suosittu ja nytkin väkeä oli reilu sata henkilöä.

Paras puku Juhlissa palkittiin ansioikkaimmat puvut. Tämän vuoden parhaan puvun palkinnon voitti lasten sarjassa Meri Inki ja aikuisten sarjassa Sanna Friberg. Muut palkitut olivat Neorah Airiola, Sampo Ihatsu ja Mai Friberg.

Näin voittajat kertoivat pukuvalinnoistaan: Meri: ”Äidin kanssa katsottiin netin naamiassivustoilta pukuja. Äiti keksi tämän mallin ja ompeli itse sen minulle. Puku on toista kertaa päällä, kaverin naamiaisissa tuli myös voitto tällä puvulla.”

Sanna: ”Tämä enkelipuku on oikeastaan minun hääpukuni. Ajattelin, että tämä sopii hyvin myös tämän illan puvuksi ja on siis toista kertaa päälläni.”

Pikku Mailla on valloittava valkoinen pupupuku, joka oli löytö kirppikseltä.

Neorah: ”Tykkään kissoista. Valitsin sen puvun mikä tuntui itsestä kivalta.”

Sampo: ”Halloweenin pelottavin luuranko-puku. Puku on nyt eka kertaa käytössä.” Sampon luurankotanssi oli myös omintakeinen ja vakuuttavaa katsottavaa.

6 Kylänraitilta

Muumion käärintää ja muita kilpailuja Juhlissa järjestettiin muumion käärintäkilpailu, joka käytiin pareittain.

Toinen kääri parinsa wc-paperilla muumioksi. Joka onnistui peittämään parhaiten parinsa, oli voittaja. Voittajaparin nimet hävisivät muumiokääreisiin. Ällöämpäreissä oli teksti: ”Kokeile jos uskallat sokkona.” Ämpäreihin oli kätketty esineitä ällöttävään mönjään.

Esineet olivat muki, pieni kuminukke, muovinen hämähäkki ja juomapullon korkki. Arvauksia illan aikana tuli 34 ja parhaiten tiesivät esineet Kiia, Jenni ja Iivari.

Myös kauhutarinoita oli tarjolla kauhukammiossa. Ne oli tarkoitettu vain yli 3. luokkalaisille. Pimeässä huoneessa sai kuulla kammottavan kauhutarinan luurankorouvan kertomana.

Pakkopullan painikkeeksi lepakkolimua Puffetista sai ostaa iltaan sopivaa purtavaa; hexkexejä, kauhukakkua, silmämunia, kalmokahvia, terrorteetä, haamuhampurilaisia, hirviöhodareita, lepakkolimua, pakkopullaa ja iljettäviä irtokarkkeja.

Paikalla oli tietysti dj Denkku, joka soitti discomusaa aina yhdeksään saakka.

Ilta oli jo pimentynyt kun omituiset otukset hipsivät kotiinsa ympäri Otalampea. Ensi vuonna uudestaan, huokaili moni.

Juhlan järjestelyistä vastasivat Kyläyhdistys, Otalammen työväenyhdistys ja T:mi Piia Lapinniemi.

Teksti: Riitta Morko Kuvat: Sanna Ihatsu

Kylänraitilta 7

Asemakaava Ot 12 on valmisteluvaiheessa ja asemakaava Ot 18 valmisteluaineisto tulee keväällä nähtäville Ot 12:n suunnittelualue kattaa rautatien itäpuolisen taajama-alueen Härkälän koululle saakka ja on osa perinteistä, mäkitupien värittämää, pientalovaltaista ja reheväpuustoista, rautatien ympärille kasvanutta kylätaajamaa. Suunnittelualueeseen kuuluu lisäksi Otalammen lomaasutusalueet.

Kunnanhallituksen hyväksyminä kaavan tavoitteina ovat mm. taajaman eheyttäminen, korkealaatuisen ja omaleimaisen pientaloalueen kehittäminen, pienkerrostalojen toteuttaminen senioriasumiseen, lomaasuntoalueiden pientaloalueiksi muuttamisen tutkiminen sekä liikenneyhteystarpeet sekä uusien liikennetarpeiden huomioiminen. Tavoitteet tarkentuvat kaavaprosessin aikana.

Kaavan vireilletulovaiheessa hyväksytään osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä perusselvitykset ja tavoitteet. Raportit ja muut kaava-aineistot löytyvät kunnan kaavoituksen kotisivuilta http://www. vihti.fi/palvelut/kaavoitus/ajankohtaista_kaavoituksesta/prime119.aspx Kunnanhallitus on 22.10.2012 § 196 liite 1, hyväksynyt maapoliittisen ohjelman tarkistukset ja soveltamisohjeet. Maankäyttö- ja rakennuslain 91 a §:n mukaan maanomistajan, joka saa merkittävää hyötyä asemakaavoituksesta, on osallistuttava yhdys8

OtaTietoa

kuntarakentamisen kustannuksiin.

Kunnanhallituksen päätös liitteineen on saatavissa Vihdin kunnan kirjaamosta.

Kaavan valmisteluvaihe Nyt käynnissä olevassa kaavan valmisteluvaiheessa tarkennetaan tavoitteita, laaditaan tai täydennetään selvityksiä, suunnitellaan kaavaratkaisun periaatteet ja vaihtoehdot sekä selvitetään niiden vaikutuksia.

Kaavoitus- ja tekninen lautakunta asetti alueelle valmisteluaineistoksi laaditun kaavarunkotasoisen kokonaissuunnitelman nähtäville 23.9.-22.10.2013. Vuorovaikutuksen käymiseksi pidettiin Otalampitalolla 1.10.2013 asukastilaisuus, jossa esiteltiin valmisteluaineistoa ja annettiin mahdollisuus mielipiteen esittämiseen. Nähtävillä olon aikana käytiin myös neuvotteluja useiden maanomistajien kanssa. Valmisteluaineistosta pyydettiin myös lausuntoja eri viranomaistahoilta ja yhteisöiltä, jonka lisäksi on käyty neuvotteluja kunnan eri toimialojen kanssa.

Lisäselvityksiä tehdään Nähtävillä olon aikana saatiin lausuntoja kaikkiaan 14 kpl ja mielipiteitä 17 kpl. Jatkosuunnittelussa tullaan huomioimaan myös osallisten kanssa käytyjä neuvotteluja. Lausuntojen perusteella tullaan alueelle tekemään ainakin arkeologinen

muinaisjäännösinventointi arkistotutkimuksineen sekä päivitetään tehdyt rakennusinventoinnit. Lisäksi alueelle laaditaan hulevesiselvitys ja -suunnitelma. Selvitysten tuloksien sekä tarkennettujen tavoitteiden perusteella tullaan laatimaan tarkennettu valmisteluaineisto, joka tullaan asettamaan nähtäville ja josta pyydetään lausuntoja ja mielipiteitä.

Korjatun kaavan valmisteluaineiston jälkeen kaava etenee pienempinä kokonaisuuksina asemakaavaksi yhteistyössä maanomistajan kanssa.

Tarvittaessa laaditaan asemakaavoituksen käynnistämissopimukset.

Kunnanhallitus asettaa asemakaavan julkisesti nähtäville 30 vrk ajaksi ja siitä pyydetään lausunnot eri viranomaisilta. Lopullisen asemakaavan hyväksyy Vihdin kunnanvaltuusto.

Myös Helminharjun asemakaava Ot 18 etenee Otalammen taajama tulee laajenemaan Helminharjun asemakaavan ja asemakaavan muutoksen (Ot 18) myötä myös pohjoiseen, Hanko–Hyvinkää-radan ja Siippoontien rajaamalle alueelle. Pääosa suunnittelualueesta on kunnan omistuksessa. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty 28.2.2012. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä keväällä 2013. Kaavatyötä jatkaa ehdotusvaiheeseen Tarja Johanssonin sijaisena marraskuussa työnsä aloittava Harald Arlander.

Teija Hallenberg, maankäyttöteknikko, Vihdin kunta teija.hallenberg@vihti.fi p. 09 4258 3136.

Lokakuun asukastilaisuudessa esiteltiin kaavarunko ja kuultiin mielipiteitä, kuva Sanna Ihatsu

OtaTietoa 9

Härkälän Hakan toiminnan ja tapahtumien täyteinen kausi Niin lajien kuin harrastajienkin määrä Härkälän Hakassa on kasvanut mukavasti kuluneen vuoden aikana.

Perinteiset lentopallo ja salibandy pyörivät edelleen. BMX-pyöräilyssäkin on jo kolmas kausi menossa ja lähenemässä loppuaan.

Parkouria talvikaudella ja BMXpyöräilyä kesäkaudella Viime talvena uutena lajina aloiteltiin parkour. Monille lajista tulee mieleen talojen katoilta toisille hyppelevät nuoret, mutta aivan siitä ei kuitenkaan ole kysymys. Parkour on Ranskasta lähtöisin oleva liikuntamuoto, jossa on tarkoitus edetä mahdollisimman jouhevasti yli esteiden jatkuvalla liikkeellä.

Laji kehittää erityisesti koordinaatiokykyä, kehon hallintaa ja yleiskuntoa.

Otalampi-talon liikuntasali monipuolisine voimisteluvälineineen antaa loistavat mahdollisuudet rakentaa erilaisia ja eritasoisia esteitä turvallisesti. Kun tänä syksynä harjoitukset taas alkoivat, ovella oli yli kolmekymmentä innokasta lasta ja nuorta tulossa treeneihin.

BMX-pyöräilyn harrastajia seuran harjoituksissa on parhaimmillaan ollut kolmisen kymmentä. Myös tässä lajissa harrastajien määrä on kasvanut lähes puolella viime vuoteen verrattuna. Osa harrastajista kiertää BMX racing -kisoissa, joskin suurin 10 Härkälän Hakan kuulumisia

Parkouria Otalampi-talolla. Kuva Pentti Kivistö.

osa harrastaa temppu-, eli freestyle -pyöräilyä.

Haka järjestää treenejä Ruskopirtin skeittiparkissa ja Ojakkalan dirtillä, eli hiekkahyppyreillä. Vanhempien kuskien kanssa on kuvattu OtisBMX-video, joka esitettiin Otalammen koululla. Linkki videoon löytyy edelleen esimerkiksi Härkälän Hakan facebook-sivujen kautta.

BMX racing kausi täynnä menestystä Lajin historian toisten SM-kisojen lisäksi Hakalaiset kiersivät BMX Suomen Cupin osakilpailuja ahkerasti. Suomen Cupissa hakalaiset saalistivat kaikkiaan kaksi cupin kokonaiskisan voittoa ja neljä muuta palkintosijaa.

Voitot veivät Raine Kärkkäinen miehet yli 30-vuotiaiden luokassa ja Jari Asp yli 40-vuotiaiden cruiser-luokassa. Juho Kärkkäinen 14-vuotiaiden sarjassa, Jukka Pekkilä yli 30-vuotiaiden cruiser-luokassa ja Joona Pekkilä

10-vuotiaiden luokassa, sijoittuvat toisiksi. Salla Salmi sijoittui 6-vuotiaiden luokassa kolmanneksi.

Lajin historiassa toiset SM-kilpailut kisattiin Helsingin Kivikossa Pyöräkrossiparkin uudella radalla. Edellisistä SM-kisoista olikin ehtinyt kulua jo parisen kymmentä vuotta. Hakalaisille SM-kisoista kertyi kolme mitalia ja useampi finaalipaikka. Kultaa ajoi Joona Pekkilä edelleen 10-vuotiaiden luokassa. Juho Kärkkäinen sijoittui hopealle 14-vuotiaissa ja Jukka Pekkilä pronssille yli 30-vuotiaiden cruiser-luokassa.

Hakan Kisakuskit Helsingin Suomen cup-osakilpailussa. Ylhäältä vasemmalta: Juho Kärkkäinen, Raine Kärkkäinen, Jukka Pekkilä, Jari Asp ja Jarkko Puolakka. Alarivissä: Joona Pekkilä, Jaakko Kärkkäinen, Joel Asp, Salla Salmi ja Lumi Asp, kuva Nina Asp.

Härkälän Hakan kuulumisia 11

Ylläpidetään ja luodaan liikunnan harrastamisen mahdollisuuksia Aina ei liikunnan tarvitse olla ohjattua, joskus mahdollisuuksien luominenkin riittää. Kun katsoo ympärilleen, Otalammen alueellakin vastaan tulee valtava joukko nuoria potkulaudoilla, BMX-pyörillä ja joukossa on muutamia skeittaajiakin.

Veeti Ojasalo taituroi Ruskopirtillä, kuva Markus Forsström.

Haka ylläpitää yhdessä Ruskelan Riennon kanssa skeittiparkkia Ruskopirtin pihassa. Taitaapa se olla tällä hetkellä kaiken lisäksi ainut skeittiparkki Vihdin kunnan rajojen sisällä.

Kunnan kannalta tilanne ei ole erityisen mairitteleva, kun ajatellaan että nuorten liikuntaa tulisi lisätä erityisesti koulun ja ohjattujen harrastusten ulkopuolella. Harrastajia kuitenkin riittäisi. Esimerkiksi ruuhkaisimpana päivänä Ruskopirtin pihassa oli liki viisikymmentä harrastajaa.

Uuden pump trackin lisäksi tänä kesänä osa Ruskopirtin parkin rakenteista kunnostettiin lähinnä kierrätysja lahjoitustarvikkein. Osa rakenteista alkaa kuitenkin olla auttamatta käyttöikänsä päässä. Muun muassa skeittaajien suosima miniramppi on toivottoman loppuun kaluttu ja tavoitteena uusia tulevana kesänä. Tällä hetkellä mietimmekin eri vaihtoehtoja, kuinka saamme kerätyksi rahoitusta ja tarvikkeita, kuten vesivaneria kunnostusta varten. Ehdotuksia ja ajatuksia otetaan mielellään vastaan. Tavoite on säilyttää jatkossakin turvallinen ja monipuolinen harrastuspaikka.

Jarkko Puolakka, Härkälän Haka, Puheenjohtaja

12 Härkälän Hakan kuulumisia

Räppäri OGE_ Nimi, ikä ja missä asut?

Otto Seuranen, 14 vuotta, Otalammella Mistä taitelijanimesi tulee?

Koska tykkäsin sanoo ”oge” koko ajan 11-vuotiaana ja alaviiva tulee siitä ku OGE on jo keksitty ni laitoin _:n perää :D Minkälaista musaa esität/teet?

Teen vähä kaikenlaista räppii/hiphoppii.

Oletko pitkään harrastanut musiikkia?

3,5 vuotta.

Teetkö omia riimejä, jos teet, niin laita joku esimerkki?

Kyllä keksin lähes joka riimin itse, mutta kaikista biiseistä ei saa selvää koska mikrofoni on rikki. Olen hankkimassa uutta.

Tässä esimerkki miten ”En tiiä susta”biisi alkaa: ” Vähä respektii oon vasta neljätoista, ja keksin monta riimii otalammen kaduista.

Niinku Br sano: maailma muuttuu ja massa sen mukana, minä ja roop3 kuljetaan sen jutun takana niin ku musta lakana ”

OGE_ räppää rennoissa kuteissa. Kuva OGE_n albumista.

Miksi juuri räppi kiinnostaa?

Ku siin on mukava tempo/rytmi ja tykkään räppää. :D

Kuvaile millaiset esiintymiskuteet vedät keikalle päälle?

Jotkut rennot, tai hienot ja siistit.

Mitkä ovat esikuviasi?

Esikuvani ovat: Cheek, Mikael Gabriel ja Eminem.

Luettelehan vielä missä kaikkialla olet esiintynyt?

Koulun 5-vuotisjuhlissa, serkun syntymäpäivillä, ja viime vuonna joku 5 kertaa musiikinluokassa.

Räppäri OGE_a haastatteli Sanna Ihatsu

Otalammen osaajia 13

Otalammen Oselotit ja Oravat Maailmaa valloittamassa Uudenmaan Partiopiirin Maailman valloitus 2013 -partiotaitokisat järjestettiin Lohjalla lauantaina 28.9. Mukana kisaamassa oli yhteensä yli 300 lasta. Otalammelta kisaan osallistui kaksi sudenpentulaumaa, Oselotit ja Oravat.

Mangolassia ja vedensuodatusta Kisa oli tarkoitettu sudenpennuille ja seikkailijoille, eli 7–12-vuotiaille partiolaisille. Teemana oli maailmanympärimatka, jonka varrella tehtiin erilaisia tehtäviä, kuten nikkaroitiin matkapassi laudoista ja nahasta, kokattiin mangolassia ja suodatettiin vettä omatekoisella vedenpuhdistimella.

Alottelevien sudenpentujen sarjassa kilpaili Otalammelta Oselotit. Kim Viitanen, Joona Sillanpää, Sampo Ihatsu, Maija Kuusinen ja Eemeli Kivistö muistelivat kisaa jälkeenpäin. Kimin mukaan: ”Maailman valloitus oli aika kuraista hommaa, saappaat tulivat kuraan. Silti se oli kivaa ja metsä tuoksui hyvältä. Tehtävät olivat kivoja ja erityisesti suodattimen rakentaminen.

Siinä sai käyttää erilaisia tarvikkeita ja likaisempaa vettä, ja lopputulos oli puhdasta vettä.”

Joona muisteli, että: ”siellä oli rasti, jossa tehtävänä oli arvata missä maassa ollaan. Rastilla esitettiin kysymyksiä ja minä kysyin, ajetaanko siellä formulakisoja? Siitä oli sitten helppo arvata mikä maa saattaa olla kyseessä. Oikea vastaus oli Japani.”

14 Partion kuulumisia

Oselottien Kim rakentaa vedensuodatinta ja Eemeli neuvoo vieressä.

Sampo kuvaili ensiapurastilla annettua ensiapua: ”Kim oli potilas ja sillä oli jalka vähän niinku loukkaantunut.

Me laitettiin potilaan jalka kiven päälle ja laitettiin sille side ja sellanen kylmäpussi kans.”

Eemeli kertoi, että: ”Kivaa oli. Parasta oli kirjan tekeminen. Saatiin tikkarit ja merkit. Ruokana oli jotain keittoa, se oli hyvää. Reitti oli vähän liian pitkä, mutta jaksoin silti. Päivän jälkeen väsytti ja kotona onneksi oli sauna lämmitettynä.”

Maijasta ”oli kiva tehdä solmuja” ja hän hallitsikin ne erinomaisesti!

Oravat kilpailivat kokeneempien sudenpentujen sarjassa. Oravien Roope Kivistö kertoi, että: ”kivaa oli. Kaikki tehtävät oli kivoja. Saatiin kans ainakin tikkarit, merkistä en oo varma. Oli ruokarasti, piti tehdä jotain keltasta kiisseliä. Ensiapurastilla piti sitoa jonkun jalka siteellä. Rasteja oli yhteensä 7 ehkä. Rankka, mutta mukava päivä.”

Reipasta partiohenkeä!

Oselottien sudenpentulauman vetäjä ja kisassa rastimiehenä toiminut Salla Paajanen kuvaili kisamenestystä seuraavasti: ”Tosi upeasti meni kaikilla Vihdin joukkueilla ja parastahan on yhdessä tekemisen oppiminen.”

Pienet unohdukset paikattiin kekseliäisyydellä ja naapurijoukkueista

saatiin hyvässä partiohengessä apua.

Sallan tyttären seikkailijalaumanvetäjät eivät olleet muistaneet hankkia laumalleen yhtään vartiokohtaista tavaraa. ”Se ei heidän joukkueen kisaintoa laimentanut. Mangolassin tekoon soveltui 1 dl mitan sijaan 2 dl tyhjäksi juotu pillimehupurkki ja ruokailuastioista löytyi kulhot sun muut jälkkärin tekoon tarvittavat välineet.

Rakentelutarvikkeet he saivat lainaan vierusryhmiltä. Varsin reipasta partiohenkeä!”

Aloittelevien sudenpentujen sarjassa Lohjalla kilpailleet Otalammen Oselotit voittivat ja kokeneempien sudenpentujen sarjassa kilpailleet Otalammen Oravat sijoittuivat sarjassaan kahdeksanneksi.

Kuva ja teksti Sanna Ihatsu

Oselottien Sampo, Joona, Maija ja Eemeli hoitavat Kim-potilasta.

Partion kuulumisia 15

Mitä kuuluu tänään….Sipori Otasanomissa 2/2007 kerrottiin Otalammella asuvasta maailman nopeimmasta suomenhevosoriista Siporista.

Tuolloin Mirka Lehtisen ja Mika Mäkelän tallissa, Laurissa, elettiin aikaa, jolloin Siporin etujalassa oleva koteloitunut paise, oli tarkoitus leikata.

11-vuotiaan Siporin tulevaisuuden suunnitelmat olivat kiinni leikkauksen onnistumisesta. Etujalan leikkaus tehtiin, mutta se ei valitettavasti parantunut toivotusti, joten raviura keskeytyi Siporin osalta siihen.

Nyt 17-vuotias virkeän oloinen Sipori, viettää mukavia eläkepäiviä kotitallissaan siitosoriina. Seuranaan toisten hevosten lisäksi on kolme tallikissaa.

Siitosoriinakin Sipori on menestynyt, sillä jälkeläisiä on jo yli kaksisataa.

Aikaisemmassa jutussa kerrottiin myös Siporin jälkeläisistä Heporista, Gillporista ja Dilporista, jotka olivat aloittelemassa ikiensä puolesta kilpailu-uriansa.

Hepori saikin lupaavan alun, mutta joutui hetkellisesti pois radoilta. Neljä vuotta sitten, Hepori joutui vakavaan auto-onnettomuuteen matkalla kuninkuusraveihin, josta selvisi kuitenkin, kuin ihmeen kaupalla hengissä. Onnettomuus vei Heporin pois radoilta pariksi vuodeksi. Tauon jälkeen He-

16 Mitä kuuluu tänään

porin onnistui kuitenkin nousta taas suomenhevosten huipulle.

Gillpori myytiin, ja on menestynyt kisoissa hyvin. Ensimmäiset varsat ovat syntyneet tänä kesänä.

Dipori ei lähtenyt isänsä jalanjäljille, mutta hänestä tuli kuitenkin kelpo ratsu.

Kuva ja teksti Mari Tolpo

Mitä peruskoulun jälkeen?

Otalammen koulusta lähdetään maailmalle: Joka vuosi yli 70 alueemme nuorta miettii jatko-opintojaan ja tekee oman valintansa perheen, kaverien ja koulun tuella.

Taustatietoa Vihdissä on vuosittain vajaa 400 peruskoulun päättöluokkalaista, joista 70–80 nuorta käy Otalammen koulua.

Joka syksy kunnan sivistyskeskukseen taulukoidaan, miten kustakin kunnan peruskoulusta on lähdetty jatkoon. Vuosittain eri kouluihin lähtevien osuuksissa on pientä vaihtelua, mutta mitään selvää eroa eri yläkoulujen välillä ei ole. Keskimäärin ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin jatketaan yhtä suurin prosenttiosuuksin, ja ammattistarteille ja 10.-luokille jokaisesta koulusta lähtee 5–10 % nuorista.

Keväällä 2013 Otalammen koulun 73:sta peruskoulunsa päättäneestä jatkoi lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin aivan sama prosenttiosuus eli 45,2 % kumpaankin. Ammatillisilla ammattistarteilla ja perusopetuksen lisäopetuksen luokilla jatkoi vajaa reilut 9 %, mikä on edellisvuosia suurempi osuus. Nämä nuoret haluavat vielä miettiä ammatillista alaansa tai korottaa perusopetuksen arvosanoja ensi kevään uutta hakua varten.

lähteneistä. Arkadian yhteislyseossa aloitti neljä ja Viherlaakson lukiossa kaksi nuorta. Muihin lukioihin meni vain yksittäisiä otalampelaisia.

Edellisvuosina joitakin hakijoita ja sisäänpäässeitäkin on ollut mm. Kallion ilmaisutaidon lukioon, Helsingin kuvataidelukioon, vantaalaiseen Vaskivuoren lukioon, Munkkiniemen lukioon…

Ammatillisista oppilaitoksista suosituin on Vihdin ja Lohjan alueella toimiva Länsi-Uudenmaan ammattiopisto Luksia. Sen eri opintoaloille v.

2013 jatkoi 21 nuorta eli 64 % kaikista ammatilliselle puolelle jatkaneista.

Keski-Uudenmaan ammattiopisto Keuda sai kuusi ja Vantaan ammattiopisto Varia kaksi opiskelijaa Otalammen alueelta. Muihin lähialueiden ammatillisiin kouluihin meiltä jatkoi vain yksittäisiä opiskelijoita (Stadin ammattiopisto, Kanneljärven opisto, Luther-opisto).

Aikaisempina vuosina on haettu myös mm. Hyriaan, Mercuriaan, Suomen Liikemiesten Kauppaopistoon, SKYopistoon.

Suosituimpia ammatillisia linjoja olivat v. 2013 haussa logistiikka, talonrakennus, turvallisuusala, hotelliravintola-ala sekä tieto- ja viestintätekniikka.

Vihdin lukioon v. 2013 jatkoi 25 nuorta eli lähes 76 % kaikista lukioon

Nuorten kuulumisia 17

16-vuotias valmis maailmalle?

Kuten muissakin yläkouluissa, myös Vihdissä peruskoululaisia kannustetaan jatkamaan toisen asteen koulutukseen.

Suoraan töihin ei kukaan vihtiläisistä ole yhteishaun tulosten aikaan lähtenytkään. Aina on varmempaa hankkia ammatillinen tai lukiokoulutus, jonka varaan tulevaisuuttaan rakentaa. Alan vaihtaminen perustutkinnon saavuttamisen jälkeen on kuitenkin hyvin mahdollista, jopa todennäköistä, mutta se ensimmäinen perusasteen ammatillinen tutkinto on kullanarvoinen.

päivittäiset kulkemiset keskuksissa sijaitseviin oppilaitoksiin eivät aina ole ihan ongelmattomia. Tässä kohtaa koko perheen ja lähipiirin tuki on tärkeää; miten löytää keinot päästä lähimmälle bussipysäkille tai jopa koko matkan uuteen kouluun? Joskus viikkoasuminen koulun asuntolassa on paras ratkaisu. Näitä asioita toivoisin kotien miettivän yhdessä nuoren kanssa jo hyvissä ajoin ennen kevättalven yhteishakua.

Oppisopimukseen hakeutuminen suoraan peruskoulun jälkeen on ollut viime vuoden aikana runsaasti esillä kansallisesti, ja sen toteutumiseen on löydetty monia ratkaisuja. Mikään suora ja helppo reitti ammatillisen tutkinnon rakentamiseksi oppisopimus ei kuitenkaan ole. Nuoren on tällöin löydettävä hyvä ja vastuullinen työpaikka… ja tiedettävä tarkalleen, mille alalle haluaa kouluttautua ja ponnistella melko itsenäisesti sitä kohti.

Kaiken pohdinnan, ja jopa ahdistuksen, helpottamiseksi pitää muistaa, ettei kenenkään oleteta tekevän loppuelämänsä uravalintaa 16-vuotiaana. Siinä kohtaa riittää, että pysähtyy hetkeksi ajattelemaan, missä toivoo kehittyvänsä ja kohtuudella viihtyvänsä seuraavien kolmen vuoden ajan.

Jos jokin ammatillinen ala vetää jo kovasti puoleensa, sinne sitten hakemaan… tai jos opiskelu on maistunut peruskoulussa ainakin kohtuullisesti eikä mitään tiettyä ammatillista haavetta ole näköpiirissä, kannattaa lukiovaihtoehto ottaa mietintään.

Tärkeää on jo nyt 9. luokan aikana tällöin prepata kotiopiskelutaitojaan: lukiossa tehdään läksyjä!

Nuoren päättäessä peruskoulunsa hän on noin 16-vuotias. Siinä iässä on yleensä varminta ja helpointa jatkaa kotona asumista, ja kulkea opiskeluihin tutusta ympäristöstä. Otalammen ja haja-asutusalueen Vihdistä

Kaikki, jotka oikeasti haluavat, saavat jatko-opiskelupaikan. Tämä on helpottava tosiasia. Päätöksenteon pohjaksi on tarjolla tietoa ja kokemuksia.

Toisen asteen oppilaitosten tutustumispäiviä pitää hyödyntää täysillä!

18 Nuorten kuulumisia

Niistä oppii ja saa näkemystä paljon enemmän kuin vain nettiä selailemalla tai opon ja kaverien kertomuksia kuunnellen.

Mainostan nyt yhtä tärkeää tietolähdettä oppilaille ja huoltajille: koulun Wilma! Siellä opo tiedottaa ja kannustaa tutustumismatkoille tulevaisuuteen! Laittakaa opolle viestejä, soittakaa, tulkaa käymään koululla, kun on vähänkin kysyttävää tai kerrottavaa koulunkäynnistä ja jatko-opinnoista.

Viisi tärkeintä ohjetta ysiluokkalaisten vanhemmille 1. Puhu nuorellesi opiskelun merkityksestä myönteiseen sävyyn, se on kaiken perusta. Kannusta kotitehtävien tekemiseen (älä ns. paasaa).

2. Kysele, mitä hänelle kuuluu, miten koulu sujuu, tarvitseeko hän apua.

Ole lähellä, anna nuorelle tilaa.

3. Kuuntele tulevaisuushaaveita, punnitse niitä yhdessä nuoren kanssa 4. Jos olit Jatko-opintoillassamme 7.11., hyvä! Jos ne jäivät väliin, ole asiassa nyt erityisen aktiivinen. Lähde mukaan oppilaitosten tutustumistilaisuuksiin.

5. www.opintopolku.fi on UUSI ja tärkeä tietopankki ja kaikkiin opiskeluihin hakeutumisen ”kuuma piste”.

Päätös jatkaa oppivelvollisuutta vuodella…

Hallituspuolueet ovat tehneet alustavan päätöksen, että oppivelvolli-

suutta jatkettaisiin vuodella. Tuolla jatkoajalla olisi tarkoitus varmistaa entistä suuremman nuorten osuuden kiinnittyminen peruskoulun jälkeisiin opintoihin. Tavoitteessa ja keinoissa on paljon hyvää, mutta kokonaisetuja ei tietenkään vielä voi tietää. Vuodenmittainen seuranta toisi ainakin koulutusten ulkopuolelle jättäytyvien nuorten tiedot helpommin etsivän nuorisotyön käyttöön; nuoriin saataisiin nopeammin yhteys ja ohjauksen tarjoaminen nopeutuisi. Fakta on, että mitä kauemmin nuori on koulutuksen ulkopuolella, sitä vaikeampi hänen on sinne jatkossakaan kiinnittyä.

Hei aikuiset! Puhutaan nuorille aikuisen elämästä mukavia asioita, kerrotaan, miksi aikuiseksi kannattaa kasvaa, vaikka nuoruudessakin on paljon upeita asioita.

Aiheesta lisää mm. näissä: http:// www.vihti.fi/palvelut/nuoriso/prime112aspx (Vihdin Vimma) www.nuorisotakuu.fi http://nuorillenyt.yle.fi Yhteistyöterveisin Airi Sundvall-Huhtinen Oppilaanohjaaja Otalammen koulu ja etsivä nuorisotyö Vihdin Vimma airi.sundsvall-huhtinen@vihti.fi puh. 0440421148

Nuorten kuulumisia

19

Iloinen tervehdys naapurikylästä - Toimintateatteri Selki esittäytyy Hei kaikille! Olemme Vilma MertaMartinkauppi ja Anja Oravala ja tammikuussa 2013 per ustimme luovantoiminnan yrityksen nimeltä Toimintateatteri Selki. Syyskuussa kävimme Otalammen Ruskopirtillä BMX-pyöräilytapahtumassa kertomassa toiminnastamme ja pitämässä pientä maalaustyöpajaa. Tällöin ilmaan jäi ajatus, että voisimme järjestää luovantoiminnan kerhoja tai tapahtumia myös Ruskopirtillä. Nyt kysymmekin, että onko lähialueen asukkailla ideoita ja toiveita esim. tapahtumista tai kerhoista, joita voisi Ruskopirtillä järjestää ja jossa haluaisivat olla mukana?

Toimintamme Selissä ja lähialueilla Toimintateatterin kotipaikka on Linnunlaulun tila Selin kylässä (entinen Selin seisake rakennuksineen ja pihapiireineen). Nyt talvella tila on yksityiskäytössämme, vaan kesän tullen pihapiirissä taas leikitään, musisoidaan, näytellään ja harjoitetaan kädentaitoja erilaisten ryhmien kanssa. Viime kesänä pihapiirissämme mm. pidettiin teatterileiri lapsille ja Täti Monikan musapäiviä, joissa mm. tehtiin itse helppoja rytmisoittimia, maalattiin musamaalausta ja laulettiin lastenlauluja Toimintateatterin oman Täti Monika -orkesterin tahdissa.

Ympäri vuoden meitä voi pyytää ohjaamaan ja toteuttamaan esim. ilmaisutaitokerhoja, kädentaitokerhoja, 20 Naapurikylän kuulumisia

Kesän musapäivillä tehtiin myös hassuja hurjia namioita. Kuva V.Merta.

laulukerhoja lähialueille. Myös Toimintateatterin oma lastenmusiikkiorkesteri Täti Monika ja Tädin orkesteri on tilattavissa musisoimaan vaikkapa lastenjuhliin.

Mitäs naisia sitä ollaan?

Vilma on koulutukseltaan puuartesaani ja hän on harrastanut ja opiskellut lapsesta lähtien musiikkia ja laulua.

Teatteriopintoja Vilma on opiskellut Tampereen Teatteriopistossa ja lasten ja nuorten teatteriryhmiä hän on ohjannut monen vuoden ajan mm.

Veikkolassa että Vihdissä.

Anja on koulutukseltaan nuorisotyönohjaaja ja sosionomi (amk).

Anja on erikoistunut teatterilähtöisten menetelmien käyttöön, johon hän on saanut koulutuksen Teatterikorkeakoulusta. Anja on toiminut lasten ja nuorten teatteriryhmien ohjaajana eripuolilla Suomea ja nykyään hän on myös Luovan muistelutyön ohjaaja.

Toimintateatterissa toimii tarvittaessa myös muita taidealan ja kasvatus -ja hoitoalan ammattilaisia, joten roh-

keasti ideat jakoon ja luovuus valloilleen! Meihin saa yhteyden alla olevilla sähköpostiosoitteilla, puhelimitse ja meidät löytää myös facebookista nimellä toimintateatteri Selki.

Ystävällisin terveisin Anja Oravala ja Vilma Merta-Martinkauppi www. toimintateatteri.fi anja.oravala@toimintateatteri.fi vilma.merta@toimintateatteri.fi p 0503294264/ Anja p 0503776690/Vilma

Vilma Merta-Martinkauppi alias Täti monika ja Anja Oravala,Tädin basisti. Orkesteriin kuuluu myös viulisti-Eeva ja hanuristi-Elina. Kuva J. Merta.

Naapurikylän kuulumisia 21

Hirvijahdissa Pääsin Otalammen alueella toimivan metsästysseurueen hirvijahtiin Esa Passin ja hänen koiransa Jekun matkaan. Hirviporukka koostuu alueen maanomistajista ja metsästysalueen koko on 4000 ha. Tällä kertaa mukana oli toistakymmentä miestä, joista nuorin oli 5-vuotias ja vanhimmat eläkeikäisiä.

lähdimme sovittuun aloituspaikkaan.

Jekku ei meinannut pysyä nahoissaan, sillä niin innokkaasti se odotti pääsyä ajohommiin. Jekku-koira on varsinainen konkari, sillä se on ajanut lähes sata hirveä kaadolle.

Nytkin se alkoi heti haistella ilmaa ja sai vainun lähistöllä olevista hirvistä.

Määrätietoisesti se lähti kulkemaan hajujälkiä pitkin.

Asiantuntevan oppaan matkassa Kokoonnuimme aamuhämärissä Ruskopirtille, missä ensin vertailtiin hirvihavaintoja, käytiin läpi tuulen suuntaa, tehtiin päivän suunnitelma ja jaettiin passipaikat. Varsinaisia ajomiehiä ei tarvittu, sillä Jekku-koira hoitaisi ajamisen. Metsästystä johti seurueen varajohtajana toimiva Esa Passi.

Jekulla on hirvimetsällä kaulassaan sateliittipanta, jonka avulla sen liikkeitä voi seurata älypuhelimen näytöltä. Siitä näkee koiran kulkeman reitin, kulloisenkin nopeuden ja haukkutiheyden. Niiden tietojen perusteella voi päätellä koska koira on löytänyt hirviä ja ovatko hirvet liikkeessä vai paikoillaan.

Esa Passi toimii metsästysseurueen varajohtajapestin lisäksi suurpeto-yhdyshenkilönä, joka kirjaa havaintoja suurpedoista Riistan- ja kalantutkimuksen Tassu-järjestelmään. Lisäksi hän toimii SRVA eli suurriistavirka-apu yhdyshenkilönä, joka tarvittaessa antaa poliisille virka-apua esimerkiksi kolareissa loukkaantuneiden hirvien tai karhujen jäljestämisessä. Passi toimii myös metsästyksen valvojana Karkkila-Vihti alueella. Siis varsin asiantuntevan oppaan olin hirvijahtiin saanut!

Äänettömästi liikkuvia hirviä Hämmästyttävän nopeasti - vain vartissa - Jekku löysi hirviä metsästä. Sen tiesi katsomalla puhelimen näytöltä, että koira kiertää vauhdilla kehää ja haukkuu tiheästi. Nyt jännitimme, että olisiko hirvissä mukana vasoja, sillä vain niitä tällä kerralla sopisi kaataa. Seurueella on tänä vuonna lupa kaataa viisi hirveä ja kuusi vasaa. Turvallisinta on kaataa aluksi vasoja, jotta hirvikiintiö ei ylity, jos joku vasoista osoittautuisikin aikuiseksi.

Porukka jakaantui ripeästi passipaikoille samalla kun Esa, Jekku ja minä

Radiopuhelimen avulla Esa ilmoitti passipaikoille koiran löytäneen

22 Metsästysseurueen kuulumisia

hirviä ja pian selvisi, että hirviä oli neljä ja niistä osa vasoja. Hiivimme lähemmäs hirviä ja pääsimme vain reilun sadan metrin päähän niistä, mutta sitten hirvet kuulivat meidät ja lähtivät etenemään kohti passipaikkoja. Minusta oli käsittämätöntä, että vaikka tiesimme hirvien olevan todella lähellä, ne pystyivät etenemään täysin äänettömästi ja näkymättömästi metsässä. Toisin kuin minä. Vaikka kuinka yritin sovittaa jalkani maassa lojuvien risujen väliin, lähes joka askeleellani kuului rasahdus.

Metsästykseen kuuluu myös riistanhoito Hetken kuluttua kuulimme laukauksen ja saimme radiopuhelimen kautta tiedon, että vasa oli kaadettu ja koira otettu kiinni. Lähdimme kaatopaikalle, mistä kaadettu vasa kuljetettiin auton lavalle.

metsästystä sekä nuolukivien järjestämistä ohjailemaan hirvien liikkumista pois teiden varsilta. Oli myös hienoa nähdä koiran ja ryhmän työskentelyä ja päästä liikkumaan kylän metsissä asiantuntevan erämiehen ja koiran kanssa!

Kuva ja teksti, Sanna Ihatsu

Kovin kauas tiestä hirveä ei voi kaataa, koska muuten sen kuljettaminen pois metsästä on mahdotonta.

Koska päivä ei ollut vielä puolessa, jahtia päätettiin jatkaa. Koira päästettiin kahdesti uusille jäljille, mutta molemmilla kerroilla vedimme vesiperän. Ensin koira löysi mullikan eli nuoren uroshirven, jollaista emme olleet metsästämässä ja seuraavassa jäljityksessä taisimme olla turhan kaukana hirvistä.

Opin, että metsästys on varsin monipuolista. Siihen kuuluu riistanhoitoa, kuten peurojen ruokintaa, Suomen luontoon kuulumattoman supikoiran

Metsästysseurueen kuulumisia 23

Harmaanorjanhirvikoira Jekku Jekku on rodultaan harmaanorjanhirvikoira. Kuten nimikin sanoo, rotu on peräisin Norjasta ja sitä käytetään suurriistan metsästyksessä.

Jekku asuu ulkotarhassa, jossa on lämmitetty koppi. Paksun turkkinsa ansiosta sitä ei helposti palella. Lämmitystä tarvitaan lähinnä syksyisin, jotta turkki kuivuisi. Talvisin Jekku loikoilee ihan mielellään lumihangessakin. Jekku tekee pitkiä lenkkejä ja pitää talon isännän ja emännän hyvässä kunnossa.

Jekku on syntynyt helmikuussa 2003 ja sillä on nyt menossa yhdestoista vuosi hirvimetsällä. Sen tehtävänä hirvimetsällä on jäljittää hirvet ja seurata niitä sekä haukkumalla herättää hirvien huomio. Jekun ansiosta hirvijahdissa ei tarvita ajomiehiä, koska koira voi hoitaa niiden homman.

Jekku osaa ottaa hajuja sekä ilmasta, että jäljittää maasta.

Jekku on hommassaan aika taitava.

Vuonna 2005 se valittiin hirvihaukuissa rotunsa parhaaksi. Se on haukkunut kaadolle kohta sata hirveä.

Lisäksi sillä on kovat työhalut. Hyvästä hirvihaukusta palkinnoksi saatu makkara saattaa jäädä syömättä, kun työt ovat kesken. Työhaluista huolimatta Jekku antaa ottaa itsensä kiinni kesken ajon, sillä niinkin joudutaan tekemään, jos ajossa on väärä hirvi tai jos hirvi on menossa väärään suuntaan. Se kyllä harmittaa.

24 Otalammen osaajia

Otalammen maastot Jekku tuntee läpikotaisin. Se osaa valita helppokulkuisemman reitin ryteikön sijaan.

Lisäksi se osaa varoa autoja. Kun Jekku on töissä, se ei ala seurustella muiden koirien kanssa, vaan kulkee määrätietoisesti ohi haukkuvien kylän koirien.

Lähiaikoina Jekku saattaa saada seurakseen nuoremman koiran, oman lapsenlapsensa. Jekku on jo moninkertainen vaari.

Kuva ja teksti, Sanna Ihatsu

Otalammen lenkkirinki Kaipailetko lenkkiseuraa? Yksin ei ehkä tule liikkeelle lähdettyä, mutta hyvässä seurassa juokseminen voisi maistua? Tätä varten on perustettu facebookin välityksellä pyörivä Otalammen lenkkirinki.

Oman lenkkiringin idean taisivat ensimmäisenä heittää ilmoille Mari ja Katri. Viime kevään rantatalkoissa asiasta innostui useampikin ja jo samana iltana sivu oli luotu facebookiin.

Sen jälkeen se on ollut aktiivisessa käytössä.

Ideana on se, että kuka tahansa voi ilmoittaa ryhmän seinällä kaipaavansa seuraa lenkille tiettynä ajankohtana ja kuka tahansa ryhmän jäsen voi näille lenkeille lähteä mukaan. Parhaimmillaan innokkaita juoksijoita on ollut yhteisellä lenkillä jopa seitsemän. Kesän ja syksyn mittaan on juostu lähinnä 6-10 kilometrin lenkkejä ja muutama pidempi vajaan 15 kilometrin lenkki.

Hienointa lenkkiringissä on ollut se, että sen kautta on päässyt tutustumaan useisiin uusiin ihmisiin. Aktiivisesta juoksijajoukosta vain osa on tuntenut toisensa ennestään. Pitkillä lenkeillä juttu luistaa kuitenkin railakkaasti ja kilometrit karttuvat hyvässä seurassa aivan huomaamatta. Kun lenkki on sovittu etukäteen, tulee lähdettyä liikkeelle varmemmin kuin yksin. Kunto kasvaa ja lenkeiltä palaa kotiin tyytyväisiä liikkujia.

Jäseniä on tullut ryhmään koko ajan lisää ja mukaan ovat kaikki tervetulleita. Ryhmä löytyy facebookista nimellä Otalammen lenkkirinki. Nähdään lenkillä!

Päivi Brace

Lenkkiringissä voi treenata vaikkapa OtaHölkkää varten, kuva Sanna Ihatsu.

Myös pidemmille lenkeille joukosta löytyy juoksuseuraa. Viime aikoina on useimmin suunnattu Salmen ulkoilualueen kympille, mutta reittejä on aina vaihdeltu joukon kokoonpanon, sään ja fiiliksen mukaan. Porukassa on eri tasoisia juoksijoita, joten mukaan voi tulla vähemmänkin juossut.

Pääasiassa yhteislenkit ovat olleet rauhallisia peruskuntolenkkejä. Muutaman kerran on saatu kokoon myös kävelylenkkiporukka eli ryhmä ei ole vain juoksijoita varten!

Kylänraitilta 25

Tuohilammen kylä

Tuohilammen kylä sijaitsee Tuohilampi-nimisen järven ympärillä, Otalammen alueen pohjoispuolella. Järven eteläpuolella kulkee Tuohilammentie, ja sen varrella järven eteläpuolella on Tuohilammen rustholli vanhoine peltoalueineen.

Varhaisin löytö kivikaudelta Tuohilammen Syrjälästä on löydetty yksittäinen kivikautinen reikäkirves, mutta varhaisin tunnettu asutus on sijoitettu 1500-luvulle: Tuohilammen rannalla sijaitsevalla matalalla selänteellä oli kolme taloa. Yksi taloista autioitui 1500-luvun loppupuolella, ja loput kaksi yhdistettiin noin 1630.

Näin muodostui Tuohilammen rustholli eli ratsutila.

Järven itäpuolella on ollut Myllymäen tilan mailla myllypaikka, ja kylässä onkin mainittu olleen jalkamylly.

Maakirjassa on 1840-luvulla mainittu myös jauhomylly, joka oli Tuohilammesta Härkälänjokeen laskevan puron varrella.

26 Pala historiaa

Tuohilammen kartano Tuohilammen kartanoksi kutsuttu tila on siis entinen ratsutila. Ratsutilasta tuli sekä aatelisten että säätyläisten asuma tila. Vihdin kirkkoherra Georgius Mathiae Forsius omisti tilan 1623–1640, ja hänen jälkeläisensä vuoteen 1735 saakka. Tämän jälkeen kartanolla on ollut monta omistajaa, ja osa rakennuksista on tuhoutunut tulipaloissa. Isonvihan aikaan (1721) venäläinen partio poltti talon riihen ja luuvan, ja vuonna 1739 ratsutilan talous- ja asuinrakennuksista paloi 18 rakennusta.

Vuonna 1900 Tuohilammen kartanolla oli 10 torppaa. 1900-luvun alkupuolella kartanosta erotettiin useita tiloja ja torppia mm. Riikolan tila ja Kivimäen torppa. Pientilojen erottamisen jälkeen Tuohilammen kartanon maa-alue oli noin 330 hehtaaria. 1900-luvun alussa kartanon omistajaksi tuli Kaarlo Oskari Juho Kauppila, ja hän myi kartanon agronomi Aarne Cederbergille.

Cederberg kunnostaa kartanoa Cederberg rakennutti uuden päärakennuksen valmiiksi 1922. Päärakennuksen suunnitteli arkkitehti Kyösti Routio. Hän suunnitteli myös tilan kivimakasiinin, karjarakennuksen ja todennäköisesti muiden rakennusten kunnostuksen. Uuden päärakennuksen tieltä purettiin vanha päärakennus. Puutarhan suunnitteli puutarha-arkkitehti Bengt Schalin.

Nykyisin suurin osa puutarhasta on hävinnyt.

Vuonna 1966 Cederberg lahjoitti tilan Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiölle. Orion-yhtymä Oy osti Tuohilammen tilan ja lammen 1968 lääketehtaan koe-eläintuotantoa varten. Nykyisenlainen kurssikeskustoiminta käynnistyi 1970-luvulla.

Professori Bengt Lundsten suunnitteli vuonna 1979 päärakennuksen laajennuksen sekä toisen laajennuksen, joka valmistui v. 1985. Nykyisin tila on pinta-alaltaan noin 270 hehtaaria ja vesipinta-alaa on noin 30 hehtaaria.

Vuodesta 2004 lähtien omistaja on ollut Regulus Oy. Teksti: Sari Metsäkivi

Lähde: Vihdin rakennuskulttuurisäätiö (2012): Vihdin asutushistoriaa, kulttuurimaisemaa ja vanhaa rakennuskantaa Kuvat: Orionin kuva-arkisto

Pala historiaa 27

Marttailua Otalammella Yhdistystoiminta kokoaa erilaisia ihmisiä yhteen. Yhdessä toimiminen rakentaa ja kasvattaa ihmistä, kasvattaa luottamusta ja kiinteyttää yhteisöä.

Miksi olla martta?

Otalampi on nopeasti kasvanut ja edelleen kasvava ja muuttuva kylä.

Kun muutin muutama vuosi sitten Otalammelle, en tuntenut uutta asuinaluettani enkä sen mahdollisuuksia entuudestaan. Marttayhdistys oli väylä oppia tuntemaan kyläläisiä ja saada yhteys otalampiseen elämänmenoon.

Kuva Marttojen 21.9 järjestämästä sieniillasta. Kuva Kaisa Häkkälä.

Emmin, josko olisin riittävän marttahenkinen. Onnekseni saanut havaita, että martoissa on monenlaisia naisia.

Yhdistys on löytänyt tehtävänsä tämän ajan ja tämän alueen naisten tarpeista ja erilaisten naisten näkemykset ja kokemukset rikastavat meitä kaikkia.

Miten Otalammen martat toimivat?

Marttailuun kuuluu yhteisten kokemusten ja hyväksi havaittujen kodin arjen niksien jakaminen, siis elämän helpottaminen. Osa marttojen toiminnasta on jäsenten keskeistä, osa suuntautuu yhdistyksestä ulospäin – kohti kyläläisiä. Tapahtumia on keskimäärin kerran kuukaudessa.

Jäsenten kesken pohdimme elämänmenoa ja jaamme omia kokemuksiamme sekä valmistelemme avoimia tilaisuuksia. Otalammen martoilla on ollut tapana järjestää mm. seuraavia kyläläisiä palvelevia toimintoja: Vaatekeräys huhtikuussa.

Kyläläiset ovat tuoneet tarpeettomiksi käyneitä kodintavaroita Otalampitalon pihaan, josta ne on kuljetettu Hämeenlinnaan jatkokäsiteltäviksi.

Sininauhaliiton vaikeasti työllistyvät työntekijät lajittelevat vaatteet myytäviin ja kierrätettäviin.

Kasvien vaihtoilta toukokuussa.

Kaikille pihan kasveista kiinnostuneille. Viime vuosina kasvit ovat

28 Marttojen kuulumisia

vaihtaneet omistajia Härkälän koulun parkkipaikalla. Tämä on oiva tapa tutustua uusiin kasveihin ja niiden kasvattajiin sekä saada kasvatusvinkkejä: kasveille syntyy tarinoita!

palstoja ja jäsenten keskeisiä sähköpostiviestejä tiedottamiseen. Julkisten tapahtumien alla jaamme myös tiedotteita alueen postilaatikkoihin.

Tervetuloa mukaan!

Käsityöstipendi koulun päättöluokan oppilaalle opettajien valinnan mukaan koulun päättyessä.

Aini Kimpimäki

Otalampipäivä elokuussa on ollut myös Otalammen martoille tärkeä tilaisuus. Silloin on mahdollisuus tavata paljon kyläläisiä. Otalampipäivään onkin tarpeen koota kaikki alueen yhdistykset. Yhteisöllisyys lisää koko kylän hyvinvointia.

Sienien hyödyntäminen on syksyn ykkösaihe. Tänä syksynä kutsuimme Otalammen työväentalolle Marttaliiton sienineuvojan sekä pyysimme kyläläisiä tuomaan omia löytöjään.

Sieni-illassa tapahtuikin oivalluksia, joilla voimme rikastaa tulevien vuosien sieniretkiä.

Jouluvalojen sytyttämistilaisuudessa martat jakavat glögiä ja pipareita kyläläisille.

Miten Otalammen marttoihin voi liittyä?

Martat löytyvät esimerkiksi yllä mainituissa tilaisuuksissa. Myös Marttaliiton www-sivujen kautta voi tutustua marttailuun ja liittyä yhdistykseen.

Käytämme paikallislehtien järjestö-

Marttaniksi jouluksi: Sieni-punajuurisalaatti 400 g suolasieniä 1 sipuli 400 g etikkapunajuuria 1 herkkukurkku 2 päärynää 2-3 valkosipulinkynttä ½ tl sitruunapippuria ½ tl oreganoa 2 dl kevytmajoneesia ruohosipulisilppua 1. Hienonna liotetut suolasienet 2. Kuutioi etikkapunajuuret, herkkukurkku ja päärynä 3. Pane pilkotut ainekset kulhoon.

Hienonna joukkoon valkosipulin kynnet ja mausteeksi hiukan sitruunapippuria ja oreganoa.

4. Lisää majoneesi ja sekoita kaikki aineet.

5. Koristele salaatti ruohosipulilla.

Marttojen kuulumisia 29

Lu

on

to

es ka rin

log

o

Otalammella Vihdin ensimmäinen luontoesikouluryhmä

Elokuussa Otalammen päiväkodissa aloittanut luontoeskariryhmä on eri toimijoiden ja talkoolaisten yhteistyön tulos.Upea sää on antanut toiminnalle loistavan aloitussyksyn. Niin lapset kuin vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä tähän uuteen toimintaympäristöön. Luontoeskariryhmiä toimii mm. Hämeenlinnassa, Tammelassa, Vantaalla ja Sipoossa. Tämä on Vihdin ensimmäinen luontoryhmä.

Luovia ratkaisuja ulkoiluun Otalammen päiväkodin askeettinen piha on saanut henkilökunnan miettimään luovasti kaikkia lähiympäristöstä löytyviä ulkoilupaikkoja. Päiväkotiryhmät käyttävät lähimetsää viikottain ulkoiluun. Lähikunnista kuultujen kokemusten pohjalta aloimme miettiä mahdollisuutta toteuttaa luontoryhmä Otalammelle.

Yhteistyö antoi siivet hankkeelle Kyselimme, mistä saisimme yhteistyökumppaneita hankkeellemme.

Paikallinen urheiluseura Otalammen 30 Luontoeskarin kuulumisia

Metsänpojat oli halukas osallistumaan laavun rakennusprojektiin, Tekninen keskus halusi ojentaa auttavan, osaavan kätensä tarvikkeiden; soran, nuotiorenkaan yms. hankinnassa, paikallinen sahayritys lahjoitti puutavaraa laavun penkkeihin.

Hihat heilumaan Kesäkuun alussa talkooryhmä kaatoi puut, karsi ja kuori ne kuivumaan.

Lomakausi pysäytti työt, mutta heti heinäkuun lopussa alkoi taas tapahtua. Kaivuri siirsi perustuskiviä, tukit siirrettiin rakennuspaikalle. Sitten alkoivat sahat soimaan. Sitä kesti lähes viikon verran lähes tauotta kaikkina iltoina. Viimeinen rutistus oli katonteko. Viisi miestä ahersi katolla puoli kymmeneen, mutta hommaa ei jätetty kesken. Väsyneet talkoolaiset poistuivat vähin äänin umpiväsyneinä koteihinsa. Sitkeys palkittiin, valmista oli elokuun 8. päivänä kun eskari alkoi.

Sää suosii Luontoeskariryhmän nimi on Liitooravat; olemmehan aika harvinaisia, pidämme luonnosta, eikä meitä pieniä sovi kiusata. Lapsia ryhmässä on 13 reipasta eskarilaista. Aamuisin klo 9 lähdemme päiväkodin pihasta reput iloisesti selässä keikkuen laavulle.

Siellä istumme hetkeksi aamutuokiolle juttelemaan päivän toiminnasta. Kierrämme oman Pikkumetsän alueen ja teemme päivän hommia;

rakennamme majoja, opettelemme oikeiden työkalujen käyttöä, laulamme, leikimme ryhmäleikkejä, liikumme urheilukentällä ja lähialueen metsissä. Erityisen kiinnostuneita lapset olivat syksyllä marjojen ja sienten poimimisesta.

Laavun edessä on nuotiopaikka, jossa olemme paistaneet makkaraa ja tikkupullaa. Meillä on sama eskarikirja kuin kahdella muulla eskariryhmällä Otalammen päiväkodissa. Sitä teimme alku syksystä metsäpöytien ääressä, samoin ruokailimme ulkona ja ruoka haettiin maitokärryillä keittiöltä.

Ilmojen kylmetessä ruokailu ja kirjatehtävien teko siirrettiin sisätiloihin.

Nyt palaamme laavulta päiväkodille lounasaikaan.

Laavun omistaa Vihdin kunta, se on koko kylän yhteinen kokoontumispaikka. Se sijaitsee lähiliikuntapaikan yläpuolella olevassa metsässä lenkkipolun (talvella ladun) varressa.

Käyttösäännöt ovat yksinkertaiset: tuo puut tullessasi, siisti jäljet lähtiessäsi ja vie roskat mennessäsi.

Mukavia hetkiä luonnossa! t: Otalammen päiväkoti Otalammen Metsänpojat ry Riitta Morko

Talkootyönä rakennettu laavu palvelee luontoeskarilaisia ja kaikkia kyläläisiä. Kuva Riitta Morko.

Luontoeskarin kuulumisia 31

OtaGallup — Mitä harrastat talvella Otalammella?

Ritva Sippola: -musiikkia, karaokea kotona ja joskus muuallakin -luistelua lähiliikuntapaikalla

Eila Wilen: -hiihtoa Salmessa -kävelyä -ryhmäliikuntaa Otalammen koululla

Louna Hatula, 6v.: -luistelua lähiliikuntapaikalla -hiihtoa kodin ympäri -pulkkamäessä naapurin pihalla

Anna Hellgren, koululainen: -luokan kanssa hiihtoa ja luistelua lähiliikuntapaikalla -kotona luen ja katson telkkaria -käyn kavereiden luona

Sirpa Suvanto: -rivitanssia torstaisin klo 18.45–20.15 työväentalolla -zumbaa silloin tällöin sunnuntaisin Härkälän koululla -kahvakuulaa satunnaisesti keskiviikkoisin Härkälän koululla

Venla Hatula: -hiihdän pururadalla ja kävelyteillä -lenkkeilen -luistelen lähiliikuntapaikalla - retkeilen lähiympäristössä lasteni kanssa -käymme pulkkamäessä lähiliikuntapaikalla

32