OtaSanomat

OTALAMMEN UIMAPAIKAT 10 +1 SALAPERÄINEN MIRTELLI NESTE SIIPPOO 50 V.

1/2019

1

Sisältö Sisältö Lehden toimitus Kiulu – Ilman kiuluu ei oo löylyy Kyläyhdistyksen hallitus OtaTietoa – Joukkoliikenteeseen pieniä parannuksia Toiminnantekijät ry syntyi tahdosta tehdä Otalammen lukupiirin kuulumisia Historian havinaa Otalampi ja 10 muuta uimapaikkaa OtaVoima – osallistavaa palvelutarjontaa Vihdin kunnan nuorisopalvelut uudistui ja uudistaa Vihdin kunnan nuorisopalvelut Kunnanjohtaja vieraili Otalammella Kahvila Pohjoinen Pirtti Neste Siippoo – vauhdissa mukana jo 50 vuotta Uudenlainen Wine in the Woods -elämys lanseerattiin Otalammella Kati Jukaraiselta ilmestyi iki-ihana Kepparikirja Akupunktio- ja shiatsuhoitoja

Kannen kuva: Sanna Ihatsu

2 2 3 4 8 10 12 14 18 21 22 25 26 28 30 32 33 34

Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

Seuraava lehti ilmestyy talvella 2019.

Lehden toimitus Kaija Laaksonen (mainokset) Sanna Ihatsu (taitto) Riitta Morko Sari Metsäkivi Raine Kärkkäinen Ville-Veikko Nissinen (kuvat)

Juttuvinkkejä ja palautetta toimitukselle voi lähettää osoitteeseen sanna. ihatsu@otalampi.net.

2

Sisältö

OtaSanomat on Otalammen alueen kyläyhdistyksen julkaisema, talkoovoimin tehty lehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Lehden paino- ja postikulut katetaan mainosvaroin.

Levikki on noin 960 kpl ja lehti jaetaan kaikkiin talouksiin 03300 postinumeroalueella, lukuunottamatta mainoskielto-talouksia. Lehti ilmestyy myös www.otalampi.net-sivustolla.

OtaSanomia on julkaistu vuodesta 2004.

– Ilman kiuluu ei oo löylyy Tätä kirjoittaessani jo kevään lämpimät päivät saavat ajatukseni tulevaan kesää.

Tuossa tuokiossa on jo toukokuu, eskarilaiset ihmettelevät vuoden nopeaa kulkua ja pian loppuva eskarivuosi saa mielen haikeaksi, koululaiset pakertavat viimeisiä kokeitaan ja uudet ylioppilaat suunnittelevat juhliaan.

Vapaus ja loma antavat positiivisen vireen tulevaan kesään.

Kyläyhdistyksen toimia on johtanut saunan rakennushanke. Kovin paljon muuta ei ole ollut voimavaroja tehdä.

Hirsikehikkoa on veistetty ylös lähes joka viikonloppu kevään aikana. Työ on hidasta ja välillä on mietittävä miten seuraava hirsi saadaan asettumaan omalle paikalleen. Työ muistuttaa vuosia sitten ilmestyneen Antti Hyryn ”Uuni”-kirjan kuvausta uunin muurauksesta. Työ etenee kirjassa tiili tiileltä, aikaa kuluu, välillä katsotaan ikkunasta tuulessa heiluvaa heinää, sitten taas jatketaan ja linjalankaa nostetaan seuraavaan varviin.

Näkemys valmiista työstä saa jatkamaan.

Nyt haastankin joka ikisen otalampelaisen mukaan yhteiseen saunahankkeeseen. Takuulla jokaiselle löytyy sopivaa hommaa. Tule rakentamaan hirsikehikkoa tai opettelemaan veistoa, perustusten tekoa, kaivuuta, tekemään talkooruokaa ja kahvinkeittoa, juomaveden kantamista, rakennusympäristön siistimistä, vasaran ja kirveen kiikuttamista.

Varmasti rakentamiseen tulee muutaman viikon kesätauko, mutta takuulla kesälläkin tapahtuu. Rakennushankkeen koordinaattorit ovat Helena Torpo, Raine Kärkkäinen ja Tapio Pulkkinen.

Muistakaa myös levätä ja viettää mukavia lomapäiviä jokainen omalla parhaalla tavallanne. Ja kiitos kaikille kylän väelle mukavista kohtaamisista, positiivisuudesta ja elämänilostanne.

Se nimittäin tarttuu.

Hyvää Kesää! t: Riitta Morko, puh.joht. sekä koko kyläyhdistyksen hallitus

Samalla tavalla visio valmista kylän yhteisestä rantasaunasta saa rakentajat jatkamaan päivä toisensa jälkeen rakennustyötä. Kuinka upeaa onkaan istua hirsisaunan löylyissä ja pulahtaa välillä Otalampeen.

Kyläyhdistyksen kynästä

3

Mukaan kylätoimintaan Otalammen kyläyhdistys kaipaa riveihinsä lisää aktiivisia kyläläisiä. Kyläyhdistyksen toimintaan on mahdollista osallistua oman kiinnostuksensa ja voimavarojensa mukaan. Jos saamme riveihimme lisää innostuneita tekijöitä, voimme toimia entistä aktiivisemmin kyläläisten hyväksi. Erityisesti kaivataan apua hallitustyöhön, kylän kehitystoimintaan, OtaSanomien toimitukseen ja Kiulu-saunan rakentamiseen. Myös uusille aluevaltauksille on tilaa. Ajankohtaisimpana kanavana kehitystyölle on kyläsuunnitelman päivitys, jonka tiimoilta on meneillään kyläkysely (www.otalampi.net).

Otalammen alueen kyläyhdistys ry:n hallitus ja vastuualueet 2019: Riitta Morko (puh.joht., tiedotus, lehdistö, saunaprojekti) Johanna Niinimäki (varapuh.joht., tiedotus, lehdistö, nuoret, fb-sivut) Kaija Laaksonen (hallituksen sihteeri, jäsensihteeri, www-sivut) Raine Kärkkäinen (rahastonhoitaja, OtaSanomat, nuoret, saunaprojekti) Pia Lapinniemi (tapahtumat, nuoret) Anette Kivistö (tapahtumat) Tapio Pulkkinen (saunaprojekti) hallituksen sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@otalampi.net 4

Kyläyhdistyksen kynästä

Kaija Laaksonen, hallituksen uusi sihteeri ”Aloitin uutena hallituksen jäsenenä vuoden alussa ja sain heti sihteerin pestin. Asun Tuohilammen kylässä mieheni kanssa hänen synnyin kodissaan. Lapsemme ovat jo muuttaneet omilleen. Tämä on ollut kotini jo kolmisenkymmentä vuotta. Vaikka olenkin syntyjään Karkkilasta, ovat juureni Ruskelan kylästä.

Kyläyhdistyksen toiminnassa minua kiinnostaa kylän kehittäminen ja sen yhteisöllisyyden parantaminen.

Minusta olisi tärkeää saada lähelle lisää palveluja ja toisaalta myös lisätä tietoisuutta nykyisistä palveluista.

Olisi tärkeää, että kaiken ikäisten olisi helppoa asua Otalammella. Esimerkiksi ikäihmisten pitää voida asua laadukkaasti kotiseudullaan. Myös nuorille pitää saada mielekästä tekemistä.

Mielestäni kyläyhdistyksen tehtävänä on olla kokoajana ja tukemassa eri organisaatioiden toimintaa. Loistavana osana kyläyhdistyksen toimintaa pidän OtaSanomia.”

Riitta Morko ja Kaija Laaksonen

Uusia rivitaloasuntoja suunnitteilla Otalammelle OikeaKoti Asunnot suunnittelee kolmen rivitalon rakentamista Otalammen keskustaan osoitteisiin Simssikuja 1 ja Oikotie 2. Simssikuja 1:een tulisi 10 yksitasoista asuntoa kooltaan 40m2-84m2 kahteen rivitaloon ja Oikotie 2:een 6 kaksitasoista 64 m2-asuntoa yhteen rivitaloon.

OikeaKoti Asunnot www.oikeakoti.fi tarjoaa laadukkaita vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa keskittyen 1-2 kerroksisiin puurunkoisiin nykyaikaisiin rakennuksiin. OikeaKodista on nopeasti tullut Nummelan toiseksi suurin vuokranantaja ja sille on valmistunut kahden vuoden aikana 117 uutta asuntoa Huhdanmäkeen ja Enärantaan. Otalammen kohteet täydentäisivät tarjontaa ja ne tarjottaisiin vuokra-asunnoiksi arviolta 600-1200 e/kk – vuokratasolla.

Otalammelle suunnitellut asunnot ovat energiatehokkaita, niissä on oma piha, sauna ja autopaikka sekä maalämmöllä toteutettu vesikiertoinen lattialämmitys.

Kohteiden mahdollistamiseksi OikeaKoti haki ja sai poikkeamisluvan rivitalojen toteuttamiseksi paritaloille kaavoitetuille tonteille. Hankkeelle on haettu rakennuslupaa huhtikuun alussa 2019. OikeaKodin tavoitteena on rakentamisen aloittaminen loppuvuodesta 2019, jolloin asunnot valmistuisivat vuoden 2020 aikana. Asunnot tulevat varattaviksi www.oikeakoti.fi –sivun kautta noin 6 kk ennen valmistumista.

Santeri Leijola, rakennuttaja, OikeaKoti Asunnot

OikeaKodin kohde Ritalantie 12, Nummela. Etualalla oleva rivitalo on samankaltainen Otalammelle suunniteltujen kanssa.

OtaTietoa

5

Ot18 Helminharju etenee hitaasti mutta varmasti Helminharjun kaava on ollut vireillä vuodesta 2012, ja seuraavaksi se vihdoinkin etenee hyväksymiskäsittelyyn.

– Ensin on kuitenkin saatava tehtyä siihen liittyvät sopimukset, kertoo kaavasta vastaava kaavasuunnittelija Tarja Johansson. – Uskoisin, että nämä saadaan hoidettua tässä kevään aikana.

Johanssonin mukaan kaavatyö on venynyt monesta syystä. Alue on ollut haasteellinen suunniteltava muun muassa pohjavesialueen, maaperäolosuhteiden, voimalinjan sekä junaradan aiheuttaman melun ja tärinän vuoksi. Lisäselvityksiä on tehty moneen otteeseen.

Helminharjuun tulee omakotitaloja, paritaloja ja mahdollisesti myös yhtiömuotoisesti toteutettavia erillistaloja sekä yksi pientalotontti, jonka yhteydessä voi olla esimerkiksi työtiloja.

6

OtaTietoa

Helminharjun suunnittelualue on melko suuri: sen pinta-ala on noin 32 hehtaaria. Se sijoittuu aivan Otalammen taajaman pohjoisosaan, Siippoontien pohjoispuolelle siten, että se rajautuu idässä Hanko–Hyvinkää-rautatiehen.

Helminharjun alue on pääosin rakentamaton, mutta sen alueella on Honkalan tilakokonaisuus (entinen Riikola), joka on peräisin 1920-luvulta. Alueella on myös luontoarvoiltaan tärkeä paikallinen kohde: lehtopurolaakso.

Lähde: Sähköpostikeskustelu kaavasuunnittelija Tarja Johanssonin kanssa. https://www.vihti.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/asemakaavoitus/ vireilla-olevat-asemakaavat/5057-2/ ot-18-helminharjun-asemakaava-jaasemakaavamuutos/ Teksti: Sari Metsäkivi

Nopeusrajoituksen alentaminen Hanko-Hyvinkää-kehätiellä Siippoon risteyksessä Sosiaalidemokraattien valtuustoryhmä ja valtuutettu Pentti Pulkkinen esittivät aloitteessaan Hanko–Hyvinkään kehätiellä Sippoon risteyksen kohdalla nopeusrajoituksen alentamista 60 km/t.

Risteysalueen liikenne on vilkasta ja näkemäalue Hanko–Hyvinkäätielle liityttäessä puutteellinen. Tällä hetkellä nopeusrajoitus on 80km/t.

Tekninen johtaja Matti Kokkinen on valmistellut aloitteeseen seuraavan vastauksen: ”Hanko-Hyvinkää-kehätie eli valtatie 25 on ELY-keskuksen hallinnoima väylä. ELY-keskus päättää tienpitoon liittyvistä järjestelyistä sekä teillä käytettävistä nopeusrajoituksista. ELYkeskuksella on parhaillaan käynnissä

valtatie 25:n kehittämisen suunnittelu.

Tavoitteena on parantaa valtatien liikenneturvallisuutta sekä liikenteen sujuvuutta.

Infra- ja tukipalvelut on esittänyt valtuustoaloitteen ELY -keskukselle tienpitäjän kannan selvittämiseksi ja aiheena olevan tieosan liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteiden valmistelemiseksi.”

Valtuusto hyväksyi aloitteen vastauksen kokouksessaan 25.3.2019 Lähde: http://vihti02.oncloudos.com/cgi/DREQUEST. PHP?page=meeting&id=20191027 Teksti: Sari Metsäkivi Kuva: Ville-Veikko Nissinen

OtaTietoa

7

OtaTietoa – Joukkoliikenteeseen pieniä parannuksia Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti syksyllä 2018 joukkoliikenteen palvelulupauksesta. Palvelulupauksen myötä kunta ostaa kaikille avointa vuoroliikennettä edellisiä vuosia enemmän.

Kokonaisuuden suunnittelu on parhaillaan käynnissä, ja tarjouskilpailu avattiin maaliskuussa 2019. Uusien yhteyksien liikennöinti alkaa elokuussa 2019. Myös otalampelaisille on tulossa pieniä parannuksia.

Kaksi uutta vuoroa välille Otalampi–Nummela–Otalampi Palvelulupauksessa taataan Otalammelta yhteydet Nummelaan klo 6, 7 ja 8 sekä paluuvuorot klo 16 ja 17.

Uusia vuoroja ovat Otalammelta klo 6 Nummelaan lähtevä vuoro sekä sekä paluuvuoro Nummelasta klo 17.

Vihti ostaa edelleen yhteishankintana Karkkilan ja ELY-keskuksen kanssa Helsinkiin suuntauvat aamuvuorot klo 6 ja 7 sekä paluuvuorot iltapäivisin klo 16 ja 17. Näiden työmatkayhteyksien lisäksi kunta ostaa yhdessä ELY-keskuksen kanssa osan Otalammen koululaisia palvelevista linja-autovuoroista. Näitä vuoroja ovat seuraavat: 7:50

Saarijärvi - Otalampi

8:20

Lauri - Otalampi

14:25

Vihti - Otalampi - Helsinki

8

OtaTietoa

Muut vuorot ovat markkinaehtoisia vuoroja ja säilyvät vain, jos matkustajia on riittävästi.

Syöttöliikennettä ja avoimia koululaisvuoroja?

Keskustan valtuustoryhmä ja valtuutettu Sari Metsäkivi tekivät aloitteen syöttöliikennevuorojen kokeilusta Helsingin suuntaan. Asia on ajankohtainen senkin takia, että Helsingin ja Otalammen välisten työmatkayhteyksien sekä Otalammen koululaisia palvelevien ostovuorojen sopimus päättyy toukokuussa 2020.

Vihdin kuljetusasiantuntija Kaisa Suonperä kertoo aloitevastauksessaan, että ennen sopimuksen päättymistä tarkastellaan Helsinkiin suuntautuvien yhteyksien eri toteuttamisvaihtoehtoja.

Samassa yhteydessä tarkastellaan syöttöliikennettä sekä selvitetään, onko työmatkaliikenteen yhdistäminen Otalammen koululaisia palvelevaan avoimeen vuoroliikenteeseen joiltakin osin mahdollista.

– Työmatkaliikenteen ja koululaisliikenteen yhdistäminen Otalammella voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kunta suunnittelee linja-autovuoron, joka veisi työmatkalaisia liitäntäyhteydelle Helsingin suuntaan ja toimisi takaisin tullessaan Laurin/Saarijärven suunnan oppilaille vuorona Otalammen koululle. Tai se voisi tarkoittaa

linja-autovuoroa, joka ajaisi iltapäivällä koululaisille suunnattua linjaa, ja sen jälkeen muutaman liitäntävuoron työmatkalaisille, Suonperä selventää.

– Tässä on kuitenkin paljon aikataulullisia haasteita. Vaaditaan vielä tarkempia selvityksiä, onko toteuttaminen mahdollista.

– Kouluautokuljetukset ovat jatkuvasti muuttuva kokonaisuus, jonka täytyy olla joustavasti muokattavissa. Uuden oppilaan paikkakunnalle muutto, lukujärjestysmuutokset tai esimerkiksi tapaturma- ja tilapäiskuljetukset aiheuttavat kuljetuksiin nopeita muutostarpeita.

Viikoittain muuttuvan kokonaisuuden yhdistäminen säännöllisin aikatauluin kulkevaan vuoroliikenteeseen on erittäin haastavaa, Suonperä muistuttaa.

Palveluliikenne pysyy ennallaan – Joitakin kouluautoja on mahdollista hyödyntää kunnan muihin kuljetuksiin aamun ja iltapäivän koulukuljetusten välissä. Tätä mahdollisuutta hyödyntäen kunnan palveluliikenne on järjestetty vuodesta 2017 lähtien kahdella autolla, jotka ajavat aamulla ja iltapäivällä koulukuljetuksia sekä niiden välissä palvelulinjan päiväkohtaisia reittejä, Suonperä kertoo. – Ajo- ja lepoaikaasetus huomioiden työmatkaliikenteen lisääminen kouluautoille ei kuitenkaan merkittävässä määrin ole mahdollista.

Otalammen alueelta pääsee keskiviikkoisin ja perjantaisin palveluliikennevuorolla Nummelaan ja takaisin.

Palveluliikenne on kaikille kuntalaisille tarkoitettua joukkoliikennettä. Kaikilla reiteillä kuljettajalla on mahdollisuus kutsusta poiketa hakemaan kotoa tai viemään kotiin matkustajia aikataulun sallimissa rajoissa. Poikkeaminen on asiakkaille maksutonta. Kuljetus tilataan soittamalla suoraan palveluliikenteen autoon.

– Palveluliikenne ajaa Otalammen linjaa myös kesällä keskiviikkoisin ja perjantaisin, Suonperä lisää.

Palveluliikenten aikataulut löytyvät osoitteesta https://www.uudenmaanjoukkoliikenne.fi/fi/vihti/aikataulut Valtuusto hyväksyi vastauksen aloitteeseen 25.3.2019

Lähteet: http://vihti02.oncloudos.com/cgi/DREQUEST. PHP?page=meeting&id=20191027 Sähköpostikeskustelu Kaarina Suonperän kanssa Teksti: Sari Metsäkivi

OtaTietoa

9

Toiminnantekijät ry syntyi tahdosta tehdä Toiminnantekijät ry, eli ToiTeki ry järjestää erilaisia tapahtumia. Yhdistyksen tärkein tavoite on aktivoida erilaisia ryhmiä aina vauvasta vaariin.

– Käytännössä järjestämme monenlaista ohjelmaa, tällä hetkellä pääasiassa Härkälän Monitoimikeskuksella, mutta satunnaisesti myös muuallakin, kertoo Toiminnantekijät ry:n puheenjohtaja Heidi Hulkko.

Yhdistys sai alkunsa siitä, että Härkälässä järjestetyt tapahtumat keräsi ympärille järjestelyistä kiinnostuneita ihmisiä. Tapahtumien järjestämistä ja niiden tulevaisuutta pohdittiin Härkälässä useampaan otteeseen. Tapahtumien järjestäminen vaatii aina erilaisia vastuita, jotka aiheuttavat kustannuksia ja työtä, joka tekee tapahtumien järjestämisestä pienellä voluumilla haasteellista ja taloudellisesti kannattamatonta.

Viranomaisluvat, Teosto- ja Gramex maksut, tiedottaminen ja monet muut huomioonotettavat seikat, sekä erilaiset turvallisuusnäkökulmat pitää aina huolehtia pienissäkin tapahtumissa.

Kokoonnuimme porukalla useamman kerran ja kun joukosta löytyi useampi aktiivinen, joilla oli tahtoa ja paloa olla mukana tekemässä erilaisia tapahtumia ja olla osana niiden järjestelyitä syntyi jossain vaiheessa ajatus yhdistyksestä.

– Ajatus hautui aikansa, taisi mennä puolitoista vuotta ensimmäisestä tapaamisesta ennen kuin yhdistys lopulta 10 Otalammen osaaja

perustettiin. Siinä välissä ehdittiin järjestämään jokunen tapahtumakin ja toimintamallit, sekä ajatukset hioituivat uomiinsa, kertoo yhdistyksen perustamisessa mukana ollut Härkälän Monitoimikeskuksen edustaja Heidi Nordman.

Päivätansseista koirakursseihin Toiminta käynnistyi keväällä 2018 ja sen jälkeen on jo järjestetty monet päivätanssit, erityisryhmien disco, syysmarkkinat, koirakursseja ja Hyvä kiertoon -tempauspäivä. Toimintasuunnitelmassa on vuoden jokaiselle kuukaudelle jotain, kertoo Nordman.

Yhdistyksen tarkoituksena on luoda hyvän ja aktiivisen elämän edellytyksiä maaseudulle. Painottamalla toiminnassaan fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitoa, virikkeellistä toimintaa ja kanssakäymistä, uusien asioiden oppimista, kokemista ja erityisesti yhteisöllistä osallistamista. Tavoitteena on ehkäistä yksinäisyyttä, aktivoida ihmisiä, kyliä ja erityisesti näiden alueiden eristyisryhmiä. Tavoite on tietenkin pitää myös Härkälän Monitoimikeskus aktiivisena paikkana johon on helppo tulla ja osallistua toimintaan. Jokainen yhdistyksen jäsen pääsee halutessaan vaikuttamaan siihen millaisia tapahtumia järjestetään.

Yhdistyksen kaikki tilaisuudet ja tapahtumat ovat kaikille avoimia. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä noin 30.

Jäsenetuina on edullisempi osallistuminen Toiminnantekijöiden järjestämiin koulutuksiin ja tapahtumiin. Jäseneksi voivat liittyä kaikki luonnolliset henkilöt, yritykset ja muut yhdistykset.

Halutessa yhteyttä voi ottaa toiminnantekijat@gmail.com

Teksti: Toiminnantekijät ry Kuvat: Sanna Ihatsu

Toiminnantekijät ry järjestää Rompetorin vuosittain toukokuussa. Aukeman kuvat ja etukannen kuva tämän vuoden Rompetorilta.

Otalammen osaaja 11

Otalammen lukupiirin kuulumisia Lukupiirimme kokoontui ensimmäisen kerran Salmen väentuvassa eli kahviossa joulukuussa 2006. Ohjelma oli tuolloin mitä paikallisin, sillä tilaisuudessa karkkilalais-otalampelainen kirjailija Hannu Niklander – Salmen alueen kausiasukas – kertoi uusimmasta romaanistaan Kuu jättää jäljen. Uteliaita kuulijoita paikalla oli 14. Mainittu teos oli juuri ilmestyneen romaanitrilogian kolmas osa. Ensimmäisestä, vuonna 1999 ilmestyneestä Auriko katsoo taakseen romaanista, Niklander sai Kirjallisuuden valtionpalkinnon. Sarjan toinen osa Radan varrella varjo ilmestyi vuonna 2003. Sarja on mielenkiintoinen sekä kirjailijan sukutarinana että Otalammen alueen kehityskuvauksena yksityiskohtineen erityisen mielenkiintoinen.

Matkakirjoista ensimmäisenä voin mainita teoksen Tuokiokuvia Euroopasta (1990).

Cultura Oy:n kustaman kirjan takakannesta lainaan osia ytimekkäästä esittelystä: ”Niklanderin matkakertomukset liikkuvat tarinan ja esseen rajamailla.

Hupaisat ja vakavat yksityiskohdat antavat tilaa kulttuurihistorialliselle pohdiskelulle. Kirjailija vaeltaa paitsi tilassa niin myös ajassa. Huumorin ohella Niklanderin vahvinta antia on oivaltava paneutuminen ensinäkemältä vähäpätöisiin arkihavaintoihin. Pintaa tutkimalla tulkitaan syvyyttä.”

Kirjailijana Hannu Niklander on monipuolinen. Romaaneja, novelleja, runoteoksia ja matkakirjoja on ilmestynyt jo alun kolmattakymmentä.

Mainioita matkakirjoja Hannu Niklanderin julkaisuista noin viidennes on matkakirjoja. Ne ovat omaleimaisia, oivaltavia, uusia näköaloja avaavia, humoristisia ja opettavaisia. Aihealueen tuotannossa hän tyystin sivuuttaa tyypilliset turistikohteet ja niiden viihdetarjonnan.

12 Lukupiirin kuulumisia

Hannu Niklanderin kirjoja, kuva Riitta Morko.

Useita matkoja Kanadaan tehnyt kirjailija on perehtynyt maan kaksikieliseen ja monikulttuuriseen ilmeeseen, johon liittyy muun muassa runsas siirtolaisuus. Lukunautinnoksi suosittelen Pohjosen kustantamaa teosta Vaahteranlehti ja vaakunalilja (1996). Kirjaan liittyy muun muassa selkeä Kanadan kartta sekä laaja kirjallisuusluettelo.

Tuoreinta Hannu Niklanderin tuotantoa edustavat Luon katseen luoteeseen.

Matkakertomuksia Pohjolasta (2014), Kolmelta mantereelta. Matkakertomuksia maailmalta (2016) ja Euraasian muistot. Matkaesseitä (2018). Nämä on kustantanut karkkilalainen Robustos.

Uusin teos vie lukijansa halki Euroopan aina Kaukoitään ja Intiaan saakka. Kirjailija tekee enimmät osat matkoistaan junalla. Kustantaja luonnehtii, että kirjailija tarjoaa lempeän huumorin säestämää sivistävää lukemista kulttuurista, historiasta ja ihmisistä.

Kirjailija, filosofian maisteri Hannu Niklanderin vahvuuksiin eritoten matkakirjailijana kuuluu monipuolinen kielitaito ja kaikessa kirjoittamisessaan huoliteltu suomenkieli.

Menossa 13. lukukirjavuosi Salmen kahvilan jälkeen lukupiiri on kokoontunut mm. vanhassa Pirkolassa, yksityiskodeissa, Otalampitalon tiloissa ja sittemmin Härkälän Monitoimikes-

kuksen Lukutuvassa. Olemme vierailleet myös kirjastoissa sekä Virkistyskoti Päivölässä. Kokoontumiskertoja on takanamme jo lähes 120.

Piirissä on esitelty kaikkiaan noin 250 teosta. Jokaisesta ”istunnosta” on kirjattu läsnäolijat, käsitellyt kirjat ja useita vuosia on ollut sellainen käytäntö, että annamme romaaneista ”tykkäyspisteitä” koulunumerojen tapaan. Kirjavalinnoissa pyrimme monipuolisuuteen ja ajankohtaisuuteen. Esimerkiksi Finlandia-palkitut ovat olleet lukukohteina, samoin monet Nobel-palkittujen kirjailijoiden teokset. Eniten olemme kuitenkin lukeneet kotimaista kaunokirjallisuutta, historiaa ja elämäkertoja.

Lukupiirissä käy keskimäärin kymmenkunta henkilöä, mutta silloin tällöin käyneiden yhteismäärä kohonnee noin viiteenkymmeneen.

Tätä kirjoittaessani seuraava lukupiiri kokoontuu 24. huhtikuuta. Teemana on Minna Ganth, hänen tekstejään ja hänestä kirjoitettuja teoksia. Piirimme lukuvuosi päättyy toukokuussa perinteiseen tapaan Päivölässä pidettävään tapaamiseen.

Agricolan päivänä 9.4.2019 Pentti Kurunmäki

Lukupiirin kuulumisia 13

Historian havinaa Koululaisten keväthommia 1920-luvulla Otalammen Kortejoen koululaiset joutuivat huolehtimaan monenlaisista koulun tehtävistä, esimerkiksi siivouksesta. Yksi rankimmista oppilaiden töistä oli koulun sisäikkunoiden eli tuplien vaihto.

Keväisin pojat irrottivat ikkunat, ja tytöt pesivät ne. Sen jälkeen poikien tehtävänä oli kantaa tuplat jyrkkiä portaita myöten ullakolle. Syksyn tullen oli ikkunat taas haettava alas ja laitettava paikoilleen.

Mies oli iloisen ja auttavaisen miehen maineessa.

Mirtelli oli puolikuuro ja kulki kylillä työntäen vanhoja lastenrattaita, joissa säilytti soitintaan. Hän väänsi posetiivistaan suloisia säveliä, mutta soitin oli jo vanha, ja kaikkia ääniä ei enää kuulunut. Mikäli aparaatista ei sopivaa melodiaa tullut, lauloi hän itse puuttuvat

Lähde: Pertti Ihalaisen materiaali, tekstin muokannut Sari Metsäkivi

Salaperäinen posetiivari Alessandro Mirtelli 1900-luvun alkupuolella kylällämme vieraili erilaisia viihdealan ammattimiehiä ja kansantaiteilijoita: taikureita, silmänkääntötemppujen tekijöitä, posetiivareita ja viisujen esittäjiä. Erityisesti muistetaan vanha italialainen posetiivari, joka puhui huonosti suomea.

Posetiivari oli Otalammella tuttu näky 1930–1950-luvuilla, mutta hänen henkilöllisyydestään ei tiedetty juuri mitään. Salaperäinen posetiivari tunnettiin nimillä Passar bra eli Vallan hyvä, Italian äijä, Myrko, Jeeramont, Vaal Mont, Vald Mond ja Vaalmont. Hän saapui Otalammelle polkupyörällään yleensä kesäisin, usein juhannuksena.

14 Pala historiaa

Passikuva. Kuva Mirtellin pariskunnan viimeiseksi jäänyt yhteisestä passista vuodelta 1948. Heidän kuollessaan passi oli edelleen voimassa, ja siinä oli jopa työlupa soittajan ammattiin.

Kuva: Markku Karvosen kokoelma.

Mirtellin erikoinen soittoasenti: hän asettui posetiivinsa viereen vasen polvi maassa ja tuki oikeaa kättään oikeaan polveensa. Vasemmalla kädellä hän tarjosi laatikosta onnenlehtiä.

Kuva: Markku Karvonen.

Tyrväntö-Seuran kuvakokoelma. Aika ja paikka eivät ole tiedossa.

kohdat. Tosin kuulijat kuvailivat laulua jonkinlaiseksi ulinaksi ja voimakkaaksi möläykseksi. Välillä laulu onnistui melko hyvin, mutta huonokuuloisuuden vuoksi kävi joskus niin, että hyräily sattui väärään kohtaan.

Syynä sotakarkuruus vai rakkaus?

Mirtellin soittoasento oli epätavallinen: Hän piti soittimen maassa ja veivasi sitä kyyhöttäen toisen polvensa varassa.

Soitinkaan ei ollut tavanomaisin pilliposetiivi eli harmonipan, vaan edullisempana pidetty meloton-tyyppinen soitin, jossa pillien sijaan äänen muodostivat värähtelevät metallikielet.

Tuloaan posetiivari ei koskaan mainostanut, mutta kansaa kerääntyi silti kuuntelemaan ja katselemaan ulkomaan ihmettä. Rahaa annettiin taiteilijalle vapaaehtoisesti. Mirtelliä pidettiin rikkaana miehenä, joka piilotteli omaisuuttaan. Tarinoiden mukaan hän muun muassa omisti talon Helsingissä.

Miretellistä liikkui kansan keskuudessa monia huhuja. Yhden tarinan mukaan posetiivari oli tullut Suomeen, koska hän ei tahtonut mennä sotaan Italiassa.

Toinen yhtä sitkeä ja vakuuttava huhu oli rakkaus, mustasukkaisuus ja sen aiheuttama murha. Lopullinen totuus jäänee ikuiseksi salaisuudeksi.

Pala historiaa 15

Merkillinen Mirtelli -kirjanen löytyy Vihdin kirjaston kotiseutukokoelmasta sekä Vihdin museolta.

Italian äijä kauppasi Onnenlehtiä markalla tai viidelläkymmenellä pennillä.

Kuva: Markku Karvosen kokelma.

Mirtellin pariskunnan jäämistö.

16 P Pala l h historiaa i t i

Hyvä on, vallan hyvä Mirtelli kulki maaseudulla talosta taloon ja sai usein yösijankin paikallisilta asukkailta. Yöpymispaikat olivat enimmäkseen samoja tuttuja taloja.

Posetiivarin tapana oli viljellä puheessaan sanontaa ”hyvä on, vallan hyvä”.

Joku arveli vakiovastauksen johtuneen soittajan huonosta kuulosta, toinen huonosta kielitaidosta.

Erään kerran posetiivari oli saanut luvan yöpyä eräässä Aholan Kallen talossa Jokipellon suunnalla. Samaisen talon emäntä oli äskettäin kuollut. Posetiivari ei sitä tiennyt, joten aamulla hän ihmetteli, kun ei nähnyt emäntää hellan ääressä hääräilemässä. Kun isäntä kertoi posetiivarille surullisen uutisen, posetiivari lausahti huomaamattaan tapansa mukaan: ”Hyvä on, vallan hyvä.” Siitäkös Kalle tietysti kimpaantui ja käski posetiivarin ottamaan soittovehkeensä mukaan, painumaan ovesta ulos ja pysymään poissa niiltä kulmilta.

Vihtiläisen kaskukirjan mukaan Vihdissä olikin aikoinaan yleinen sanonta ”Valla huva, sanoi posetiivari”.

1950-luvulla vanha Mirtelli joutui hylkäämään vanhan ja huonokuntoisen posetiivinsa, koska ei enää jaksanut työntää sitä lastenvaunuissa. Viimeisillä käynneillään Mirtellillä oli mukanaan pieni soittorasia ja siinä kolme levyä, joita hän soitti maksusta.

Todennäköisen tiedon nurkka: - Alexander Mirtelli syntyi Italiassa, Parmassa 15.4.1876 ja kuoli Helsingissä17.2.1960.

- Mirtelli oli Suomessa todennäköisesti jo 1800-luvun lopussa. Hän kierteli aluksi pitkin Etelä-Suomea, mutta keskittyi vanhemmiten pienelle alueelle Uudenmaan ja Hämeen rajamailla.

- Mirtelli avioitui 48-vuotiaana 35-vuotiaan Ida Wilhelmina VähäVahtiston kanssa.

- Vähä-Vahtisto kuoli v. 1964.

- Pariskunta oli lapseton.

- Ainakin vaimolla oli aina vakinainen asuinpaikka, ilmeisesti ainakin Riihimäellä ja Helsingissä.

- Mirtelli kuului Helsingissä katoliseen seurakuntaan.

Lähteet: Pertti Ihalaisen materiaali Toimittaja ja posetiivari Markku Karvosen julkaisemattoman käsikirjoituksen Mirtelliä käsittelevä osa.

Teksti: Karvosen ja Ihalaisen teksteistä muokannut ja koostanut Sari Metsäkivi

Pala historiaa 17

Otalampi ja 10 muuta uimapaikkaa Otalammen alue kuuluu Nuuksion järviylänköön. Jääkausi muovasi tänne valtavan määrän pieniä järviä ja lampia, jotka rytmittävät maisemaa kallioselänteiden välissä. Valtaosa vesistä on puhtaita, joskin usein tummavetisiä.

Hiljaisen metsälammen pintaa lipuessa tuntee olevansa luonnossa, veden sylissä. Se on kiehtovaa ja tyynnyttävää.

Metsälammen rauha tarttuu ja kulkee usein mukana kotiin asti.

01 Otalampi Otalammen uimarannalla Rantatiellä on iso hiekkaranta, pari bajamajaa ja kunnon laituri hyppypaikkoineen.

Vaikka paikan käyttö on runsasta, veden laatu on pysynyt kesäisin hyvänä ja levää on harvoin. Rantaa ylläpitää Otalammen kyläyhdistys.

Otalammen uimaranta lienee liki kaikille tuttu. Pienen ajo- tai patikkamatkan päästä löytyy monta muutakin uimapaikkaa. Minne siis mennä?

Ennen kuin lähdet uusille vesille, muista, että avovedessä uinti on erilaista kuin uimahallissa pulikointi. Tumma vesi ja avaruus voivat pelottaa ja vedessä panikointi on vaarallista. Tarkkaile siis alussa omaa olotilaasi. Pienikin pulahdus riittää. Jos haluat, uintimatkaa voi kasvattaa hissukseen.

Itse nautin uintireissuista myös pilvisellä ja viileällä säällä. Pieni kävely lämmittää nopeasti uinnissa viilenneen ihon. Älä koskaan hyppää luonnon rannoilta veteen. Älä ponnista edes voimakkaaseen liukuun. Veden alla voi olla isoja kiviä tai hakopuita. Ui pintaa pitkin ja ole valppaana. Uintikaveri on hyvä ottaa mukaan.

18

Kylänraitilta

02 Salmijärvi Salmijärven uimapaikalle pääsee Salmentietä. Kurvaa loppumatka kävellen Pohjoisen Pirtin nurkalta alaspäin. Vesi on tässä rannassa joskus vähän savista, ja loppukesästä voi olla levää. Auringonpalvojille on kuitenkin mukavasti nurmikkoa tarjolla.

03 Poikkipuoliainen Kun ajaa aivan Paratiisintien loppuun asti, alhaalla nurmikentän takana siintää Poikkipuoliainen. Rantaan sukelletaan suurten leppien välistä ja pieneltä hiekkarannalta pääsee hyvin uimaan. Tämä ei ole maailman hienoin uimapaikka, mutta matalarantainen, ja muita ihmisiä näkee perin harvoin.

04 Iso-Parikas Paratiisintien lopusta jatketaan matkaa ulkoilureittiä pitkin kävellen. Ensimmäinen vastaan tuleva järvi on Iso-Parikas. Helsingin kaupungin ylläpitämän tulipaikan alapuolella on oikein hyvä, hiekkainen ja matala ranta, josta pääsee kivasti uimaan. Jos tuuli käy järven selältä, tässä voi olla aika tuulista.

05 Pikku-Parikas Salmen 10 km ulkoilureitin varrella on myös metsän ympäröimä Pikku-Parikas. Uimaan pääsee pieneltä töyräältä laskeutumalla tai muutaman kiven välistä pujahtamalla. Vesi on tummaa ja paikka rauhallinen. Upea uintipaikka!

Täällä on myös ylläpidetty tulipaikka ja vessa.

06 Saarijärvi Saarijärven uimarannan parkkipaikka on Vanhan Porintien (tie 120) poskessa, Helsinkiin päin mennessä vasemmalla, rantaa vastapäätä. Tienylitys on kurja, sillä näkyvyyttä on vähän ja sylissä usein kaikenlaista uimarompetta. Saarijärvellä on pukukopit ja vessa. Ranta on todella pitkälle matala ja varpaan alla aavistuksen pehmoinen. Loistava paikka pienten vesileikeille! Rantaviivaa vartioivat jyhkeät männyt, joiden juurakoiden väliin voi asetella pyyhkeensä.

Paikka ei ole paras köllöttelijöille, koska tasaista ei juurikaan ole.

07 Enäjärvi Konsulintien päässä on Ojakkalan uimaranta. Kaislikko vartioi molemmilla puolilla Enäjärven tasaisesti, mutta melko nopeasti syvenevää rantaa.

Enäjärvessä on usein ollut loppukesästä levää, mutta paikka sopii niin oleskeluun kuin uimiseenkin. Pukukoppikin löytyy.

08 Syvä-Antias Tunnelmaltaan upea metsäjärvi, jonne on suunnistettava kartan kanssa. Polku poukkoilee rannan tuntumassa ja sukeltaa toisinaan aivan veden äärelle.

Hiljaisuus ja rauha ovat läsnä. Hyvää paikkaa veteen pääsylle on ehkä vaikea löytää, mutta täällä olen lipunut pienessä tihkusateessa aivan hiljaa yhdessä kuikan kanssa.

Kylänraitilta 19

09 Kämmenlampi Kämmenlammelle patikoidessa auto kannattaa jättää Saarijärven kohdalle (tie 120) parkkiin. Opasteita ei ole, mutta luonnonpolkuja sitäkin enemmän. Tarvitset siis jonkinlaisen kartan ja taidon lukea sitä. Matkalla on tosi kauniita järviä! Kämmenlammella on melko kaukana vesirajasta oleva laavu ja tulipaikka. Veteen pääsee pientä laituria pitkin. Varo, se on aika hutera!

Tunnelma muuta maastoa alempana olevassa Kämmenlammessa on huikea.

Vesi on tummaa ja luonto vahvasti läsnä. Veteen pulahtaminen muuttaa ihmisen roolin katselijasta osaksi luontoa.

10 Averia Averian uimapaikka sijaitsee Vakolantien päässä. Järvi on melko ravinteikas ja vesi vähän savista. Leveällä laiturilla on joskus ollut onkijoita ja siinä on mukava myös istuskella. Uikkareiden vaihto onnistuu kopissa. Uimapaikan edessä järvi on melko leveä – täällä on ison järven tuntu.

11 Suolikas Suolikas on Vanhalta Porintieltä katsottuna Saarijärven takana. Sinnekin johtaa vain merkitsemättömiä luonnonpolkuja ja tassua pitää laittaa toisen eteen jonkin verran. Suolikkaan ja Sarkkisen välisellä kannaksella on upea paikka! Suolikas on pitkä ja syvä, uimaan pääsee silokallioilta taiteilemalla ja iho kuivuu kallioilla köllimällä.

Jutussa käytetyt paikannimet löytyvät Google Mapsista.

Katso : www.luontoon.fi/avovesiuinti sekä verkosta hakusanalla ”Salmen kartta” pdf Kuvat: Salmijärvi, Marjo Dubeck. Muut kuvat Anne Rautiainen.

Teksti: Anne Rautiainen

20 Kylänraitilta

– osallistavaa palvelutarjontaa OtaVoima osk on yhteisetuosuukunta, mikä tarkoittaa sitä, että siihen voi liittyä sekä palveja haluavat että niitä tuottavat. Osuuskunnan on mahdollista toteuttaa erilaisia aluetta kehittäviä toimia osallistavana yrityksenä, palveluntuottajana ja -tarjoajana.

Osuuskunta on edennyt jo vuoden ikään. Toiminta on käynnistynyt mukavasti vaikka tärkeintä tavoitetta ei vielä ole saavutettu – tyhjillään olevaa entisen S-marketin kiinteistöä kyläpalvelujen keskuspaikaksi. Hankinta kiikastaa rahoituksen puutteesta. Jos löytäisimme ratkaisun kiinteistön hankkimiseen, avaisi se aivan erityiset mahdollisuudet Otalammen kehittämiseen luoden tilat muun muassa kuntosalille, kahvilalle sekä monille muille palveluille ja harrastuksille. Olemme avoimia vaihtoehdoille, jotka mahdollistaisivat tämän toteutumisen. Yhteisetuosuuskuntamallilla toteutettuna tämä olisi merkittävä imagotekijä.

Monialaisena yrityksenä OtaVoima voi toimia erilaisten palvelujen mahdollistajana. Yhtenä palvelumuotona on työosuuskuntana toimiminen. Jos sinulla on taito ja halu toimia yrittäjähenkisesti, mutta emmit yrityksen perustamista, voi osuuskunnasta löytyä ratkaisu sinulle.

Nuorelle kesätöitä OtaVoima päätti laittaa oman kortensa kekoon nuorten kesätyöpaikkojen tar-

joamisessa palkkaamalla kaksi nuorta kesätöihin. Palkkakustannuksista osa katetaan kunnan kesätyösetelin avulla.

Nyt toivomme kyläläisiltä työtilauksia näille nuorille. Tehtävät voivat olla nurmikon leikkuuta, pieniä pihatöitä, lomavahtipalvelua, lastenhoitoa, eläinten hoitoa ja ulkoilutusta sekä muita pikku askareita. Nuoremme ovat vielä polkupyöräiässä, joten töiden olisi hyvä löytyä Otalammen keskustan tuntumasta.

Koska kunnan tuki on vain osaan palkkaa, veloitamme työstä 12 €/h (tai sopimuksen mukaan). Palkasta maksetaan kaikki lakisääteiset maksut ja siihen sisältyy arvonlisävero. Työstä voi saada kotitalousvähennyksen.

Akupunktio ja shiatsuhieronta – Katsuva Osana OtaVoima osk:ta toimii myös Katsuva, joka tarjoaa akupunktiota ja shiatsuhierontaa OtaHieronnan tiloissa Härkälän Monitoimikeskuksessa pääsääntöisesti kaksi kertaa viikossa.

Kati Suvannon taitavista käsistä voi hakea apua monenlaisiin vaivoihin.

Katin haastattelun löydät toisaalta tästä lehdestä.

Jos osuuskunta herättää kiinnostusta, ota yhteyttä: info@otavoima.fi tai 040 8293 953

Kaija Laaksonen

Otalammen osaajia 21

Vihdin kunnan nuorisopalvelut uudistui ja uudistaa

Vihdin kunnan nuorisopalveluissa on puhaltanut viime kesästä asti uudet tuulet. Nuorisopalvelut sai muutaman vuoden tauon jälkeen oman esimiehen, kun nuorisopäällikkö Sampo Anttila aloitti työt elokuun alussa. Elokuun jälkeen nuorisopalveluissa on aloittanut yhteensä kuusi uutta työntekijää.

Uuden henkilöstön myötä koko palvelutarjotinta on lähdetty arvioimaan ja uudistamaan. Uudistukset jatkuvat ensi syksynä, kun Vihdin kirkonkylälle avataan uusi Campus-keskuksessa sijaitseva nuorisotila.

Nuoria varten Kunnallinen nuorisotyö on ollut pidemmän aikaa murroksessa; aikaisemmin toimintansa nuorisotilojen hämyiseen tunnelmaan itsensä piilottanut nuorisotyö on alkanut saavuttaa ammatillista itsetuntoa, jonka kasvun myötä uusien toimintaympäristöjen löytyminen kouluilta, kaduilta, kauppakeskuksista ja muista nuorten suosimista paikoista on mahdollistunut.

Nuorisotyö ei enää pyytele olemassaoloaan anteeksi. Nuorisotyöhön pätevöittävä koulutus on monipuolistunut ja kehittynyt sisältäen eritasoisia alalle pätevöittäviä tutkintoja. Kehittämistyö, arviointi mittareineen ja verkostot ovat nykyään osa nuorisotyötä. Ja hyvä niin, koska sellaista toimintoa on helpompi resursoida riittävästi, joka pystyy perustelemaan olemassaoloaan vaikuttavuuden ja tuottavuuden mittarein.

22 Nuorisotyö

Tärkein asia nuorisotyössä on kuitenkin säilynyt samana; työn keskiössä oleva nuori. Kaikki asiat, mitä Vihdin kunnan nuorisopalveluissa tehdään, on palautettavissa suoraan tai välillisesti nuoreen omine tarpeineen, haasteineen ja elämäntilanteineen.

Mitään ei enää tehdä siitä syystä, että näin on aina totuttu tekemään. Kaiken tekemisen ja toiminnan taustalta on löydyttävä kolmikanta; Nuorisolaki, Vihdin kunnan strategia sekä nuorten tarve. Nuoret osallistetaan toiminnan suunnitteluun heti alusta alkaen, sillä ovathan he oman elämänsä kokemusasiantuntijoita.

Nuorisotyötä taustoittaa oma lainsäädäntö, Nuorisolaki. Siellä todetaan pykälässä 8, että nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin ja että kunnan tulee paikalliset olosuhteen huomioon ottaen luoda edellytyksiä nuorisotyölle ja -toiminnalle järjestämällä nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa. Toisin sanoen nuorisotyön järjestämis- ja toteuttamisvastuu lepää kunnan harteilla.

Lisäksi Nuorisolain samaisessa pykälässä todetaan, että Kunnan tulee kyseistä tehtävää hoitaessaan olla tarpeen mukaan yhteistyössä muiden nuorille palveluja tuottavien viranomaisten sekä nuorten, heidän perheidensä, nuorisoalan järjestöjen, seurakuntien ja muiden nuorisotyötä tekevien tahojen

Toiminta on laadullisesti, eettisesti sekä inhimillisesti arvioiden vastuullista.

Ohjaajat ovat koulutettuja, ketään ei syrjitä eikä kiusata ja jokaiselle annetaan tilaa olla ja toimia omana itsenään.

3. Kaiken taustalla on yhdessä tekeminen, joka toteutuu usealla eri tasolla.

Palveluja ja toimintoja järjestetään yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Nuorille luodaan ja rakennetaan erilaisia yhteisöllisyyttä tukevia ryhmiä ja kaikessa toiminnassa on huomioitu yhdessä tekemisen ja osallisuuden tulokulma.

Nuoriso-ohjaajat Noora Korpela (edessä) ja Hannamari Merra

kanssa. Toisin sanoen laki ei ainoastaan mahdollista nuorisotyön toteuttamista yhteistyössä vaan se myös velvoittaa yhteistyöhön.

Vihdin kunnan strategiassa korostetaan asiakaslähtöisyyttä, vastuullisuutta ja yhteisöllisyyttä. Strategia haastaa meitä kunnan toimijoita arvioimaan toimintaamme myös mahdollistajan roolista; olemme täällä kuntalaisia varten tehtävänämme mahdollistaa hyvä ja asiakaslähtöinen palvelukokemus, aito osallisuus sekä aktiivinen elämä. Nuorisopalvelujen näkökulmasta tämän voi konkretisoida kolmeksi lauseeksi: 1. Nuoret ovat kiinteästi mukana toiminnan suunnittelussa, valmistelussa ja toteuttamisessa. Mitään ei tehdä ennen kuin nuorten mielipide on selvitetty. 2.

Yhteistyössä on voimaa Maantieteellisesti laajana kuntana Vihti haastaa palveluntarjoajia miettimään uudenlaisia ratkaisuja palvelujen järjestämiseksi. Asutus on keskittynyt isompiin ja pienempiin taajamiin sekä laajoille haja-asutusalueille. Nuorisopalvelujen yhtenä keskeisenä tavoitteena on olla kaikkien vihtiläisten nuorten saavutettavissa. Tällä hetkellä tämä tavoite on vielä saavuttamatta; pienemmissä taajamissa ja haja-asutusalueilla asuu suuri joukko nuoria, joilla ei ole käytännössä mahdollisuuksia osallistua vaikkapa nuorisotilatoimintaan vapaaajallaan.

Kenenkään yksittäisen toimijan ei ole helppoa eikä edes mahdollista tarjota kattavasti palvelujaan joka puolella Vihtiä. Tästä syystä tiivis yhteistyö nuoriin keskittyvien tahojen kesken aloitettiin

Nuorisotyö 23

viime syksynä. Tällä hetkellä tähän epäviralliseen yhteistyöverkostoon kuuluu nuorisopalvelujen lisäksi Seurakunnan nuorisotyö, Yöjalka ry, paikallinen 4H, Vihdin vanhemmat sekä joukko muita toimijoita ja vapaaehtoisia.

Yhteistyöverkosto on avoin ja sen rakentuminen on perustunut yksittäisiin tapaamisiin ja oikeanlaiseen tahtotilaan. Tämä on tärkeää mainita, ettei kukaan toimija koe jääneensä verkoston ulkopuolelle tietoisen valinnan kautta.

Verkostoon pääsee mukaan kuka tahansa vihtiläisille nuorille suunnatun toiminnan järjestämisestä kiinnostunut taho tai henkilö. Konkreettista toimintaa vasta suunnitellaan, mutta kerran ollaan jo päästy kokeilemaan nuorisokahvilan pitoa Ojakkalassa.

Ensi kesänä tullaan kokeilemaan osin yhteistyössä toteutettavaa Pop Up -nuorisotyötä. Ajatuksena on viedä kesäkuukausina nuorisotyötä ympäri Vihtiä. Nuorille on jo toteutettu kysely, jossa tiedusteltiin esimerkiksi sitä, missä toiminnalle olisi tarvetta sekä sitä, mitä toiminta voisi pitää sisällään. Näyttäisi siltä, että tulemme pakkaamaan lainaperäkärryn täyteen erilaisia pelivälineitä ja liikkumaan ympäri Vihtiä. Sosiaalista mediaa tullaan hyödyntämään kommunikaatiokanavana nuorten suuntaan; Sen avulla pystymme tiedottamaan, missä ja milloin ohjaajat järjestävät nuorille suunnattua toimintaa. Somen kautta 24 Nuorisotyö

Nuoriso-ohjaajat Janne Partanen (vas) ja Jussi Uusitalo

ohjaajien on myös mahdollista kuulla nuorten toiveita ja ajatuksia siitä, missä toiminnalle olisi kysyntää.

Ensi kesä ja tuleva lukuvuosi 20192020 tulevat olemaan uuden opettelua ja kokeilujen mahdollistamista Vihdin kunnan nuorisopalveluissa. Pyrimme löytämään tasapainon palvelujen sisällön, järjestämissijainnin, järjestämistiheyden sekä käytettävissä olevien resurssien välille. Mitä enemmän saamme yhteistyökumppaneita, sitä enemmän toimintaa pystymme yhdessä tuottamaan.

Sampo Anttila, nuorisopäällikkö, Vihti

Vihdin kunnan nuorisopalvelut Vihdin kunnan nuorisopalveluissa työskentelee tällä hetkellä 6 nuorisoohjaajaa, 2 erityisnuorisotyöntekijää, nuorisokoordinaattori sekä nuorisopäällikkö. Palveluvalikoimasta löytyy esimerkiksi seuraavia toimintoja: Etsivä nuorisotyö • Erityisnuorisotyöntekijöiden toteuttamaa • Nuoret ohjautuvat pääasiassa oppilaitosten, koulujen, armeijan tai nuorten sekä heidän perheidensä ilmoittamina palvelun piiriin • Palvelu on tavoiteorientoitunutta: Keskiössä on löytää nuorelle joko työpaikka, opiskelupaikka tai muu palvelu, jonka tarpeessa hän on • Perustuu vapaaehtoisuuteen Avoin nuorisotilatyö • Nuoriso-ohjaajien toteuttamaa • Toimintaa sekä Nummelassa että Vihdin kirkonkylällä • Matalan kynnyksen toimintaa, jonne kaikki kohderyhmään kuuluvat nuoret ovat tervetulleita (tällä hetkellä 5lk. – 17 v.)

• Turvallista, päihteetöntä ja kasvatuksellista Koulunuorisotyö • Yhteistyössä seurakunnan kanssa toteutettua • Saavutettavuus huomattavasti suurempi kuin missään muussa toiminnossa • Keskiössä nuorten avoin kohtaaminen

•

Tullaan laajentamaan lukuvuonna 2019 – 2020

Pop Up –nuorisotyö • Yhteistyössä kaikkien halukkaiden toimijoiden kanssa • Tarkoituksena kohdata nuoria erilaisissa toimintaympäristöissä ja viedä nuorisotyötä pienempiin taajamiin ja haja-asutusalueille • Keskiössä kiva yhdessä tekeminen ja turvallinen aikuiskontakti • Turvallista, päihteetöntä ja kasvatuksellista Pienryhmätoiminta • Pitää sisällään sekä kohdennetut pienryhmät (kasvatuksellisesti tavoitteellisia, yhteistyössä oppilashuollon kanssa) että harrasteryhmät (nuorten omien ideoiden ja kiinnostuksen kohteiden pohjalta) • Keskiössä kiva yhdessä tekeminen, ryhmätoiminnallisten ja sosiaalisten taitojen kehittyminen sekä osallisuuden kokeminen Jalkautuminen • Alkuvaiheessa keskittyy sellaisten juhlapyhien yhteyteen, jolloin nuoret oleskelevat ulkona (Vappu, koulujen lopetus, koulujen aloitus, uusivuosi) • Keskiössä nuorten kohtaaminen ja tarvittaessa avun tarjoaminen • Perustuu vahvasti yhteistyöhön muiden viranomaisten ja toimijoiden/vapaaehtoisten kanssa • Jalkautuminen Vappuna.

Sampo Anttila, nuorisopäällikkö, Vihti

Nuorisotyö 25

Kunnanjohtaja vieraili Otalammella Otalampelaiset saivat Vihdin tuoreen kunnanjohtajan Erkki Eerolan huhtikuun lopulla vieraakseen. Kyläyhdistys järjesti tapaamisen Härkälän monitoimitalolla. Paikalle oli saapunut runsas joukko kyläläisiä.

Ennen tilaisuutta Eerolalle esiteltiin kylää kiertoajelulla. Tutuiksi tulivat niin Koukun ympyrä, vanhan rautatieaseman rakennukset, Työväentalo, Otalammen ranta kuin Salmen Nuuksion Pohjoinen Portti ja Ruskopirttikin. Reitti kulki myös Laurin mutkien kautta Rinnekodille ja sieltä Vanhaa Porintietä halki Ollilan ja Ruskelan.

Lisäksi ajettiin Helminharjun kautta — alue on Otalammen kasvulle tärkeä ja sen kaava pitää saada hyväksymiskäsittelyyn nopeasti.

Monta kiinnostavaa kohdetta jäi vielä kiertämättä, käsittäähän Otalammen alue useita kyliä, joissa asuu yhteensä noin 2400 asukasta.

Kahvittelun jälkeen Heinolassa syntynyt Erkki Eerola kertoi itsestään sekä kunnan kuulumisia.

Kunnan alijäämäinen taloustilanne tuo haasteita kehittämistoimille. Erityisesti Karviaisen talous lohkaisee ison osan kunnan tuloksesta, ja Karviainen on ylittämässä budjettinsa tänäkin vuonna.

Tilanteeseen on puututtu, ja tarvittavia toimenpiteitä ollaan selvittämässä. Eerolan mukaan kunnan uusi strategia ja 26 Otalammen osaaja

Kunnanjohtaja Erkki Eerola.

organisaatio antavat hyvät suuntaviivat kunnan kehittämiselle ja talouden tasapainottamiselle. Strategiassa korostuu asukaslähtöisyys, ja asukkaita on tärkeää kuunnella ja toiveita huomioida, Eerola painotti. Hän kehottikin kyläläisiä olemaan aktiivisia ja käyttämään vaikutusmahdollisuuksiaan muun muassa kunnan Osallistava budjetointi -toimintamallin kautta.

Tiestön tila ja tietoliikenne Tärkeäksi kehittämiskohteeksi nostettiin hyvät tietoliikenneyhteydet ja valokuidun saaminen kylälle. Asiasta on käyty tarjouskilpailu ja tällä hetkellä etenemistä jarruttaa toisen tarjoajan tekemä valitus. Käsittelyn aikana asiassa ei päästä etenemään.

Otalammen teiden kunto puhutti tilaisuudessa. Teiden pinnoitteet ovat monin paikoin erittäin huonossa kunnossa, ja Vanha Porintie erittäin

Paikalla oli runsaasti kyläläisiä.

vaarallinen kevyelle liikenteelle. Rekkaliikenne tiellä on lisääntynyt viime aikoina erityisen paljon. Tie on myös kapea ja piennaralue olematon. Kevyen liikenteen väyliä kaivattiin sekä Nummelan että Helsingin suuntiin.

Joukkoliikenne puhutti Huonot joukkoliikenneyhteydet puhuttivat runsaasti paikalla olijoita. Parannusta kaivattiin sekä Helsinkiin että Nummelaan suuntautuviin matkoihin.

Helsinkiin pääsee arkena kahdella vuorolla aamuisina ja iltapäivällä kahdella vuorolla takaisin. Vuorojen vähyyden takia joudutaan turvautumaan omaan autoon, mikä osaltaan vähentää julkisen liikenteen käyttöä. Useat kokivat työaikojen sovittamisen hankalaksi bussivuoroihin. Esimerkiksi päiväkodin aukioloajat eivät sovi bussiaikataulujen kanssa yhteen. Myös vanhusten on vaikea päästä palveluiden ääreen.

Nummelan suuntaankin kaivattiin lisää vuoroja. Kaksi uutta vuoroa toteutuukin ensi syksystä lähtien. Tuli myös ilmi, että vuorojen aikatauluissa olisi korjattavaa: lukiolaiset joutuvat

lähtemään tunnilta aikaisemmin, jotta ehtivät bussille. Keskustelua herätti myös HSL:ään liittyminen, josta käydyt neuvottelut kariutuivat korkeisiin kustannuksiin. Tietoa olemassa olevista bussivuoroista joutuu myös hakemaan useista lähteistä - kaikkia ei löydy matkahuollon sivuilta. Eerola lupasi viedä terveiset joukkoliikenneasiantuntija Kaisa Suonperälle.

Hyvä paikka asua Luonto, sijainti ja rauhallisuus koettiin Otalammen vahvuuksiksi. Otalammella on hyvät mahdollisuudet ulkoiluun, mutta panostusta muihin liikunta- ja harrastusmahdollisuuksiin kaivattiin.

Lasten olisi helppo jäädä harrastuksiin koululle vaikkapa heti koulupäivän jälkeen, jos esim. urheiluseurat pystyisivät järjestämään kerhoja. Toivottiin myös, että uimahalliin pääsisivät kouluaikana muutkin kuin vain ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat. Puutteista huolimatta Otalampea pidettiin hyvänä ja turvallisena asuinpaikkana.

Kaija Laaksonen ja Sari Metsäkivi Kuvat: Kaija Laaksonen

Otalammen osaaja 27

Kahvila Pohjoinen Pirtti Ihastuttava vanha hirsirakennus, 1800-luvulla rakennettu väentupa on osa entisaikojen kartanomiljöötä ja sen ikkunoista siintää Salmijärvi. Paikka on tunnettu aiemmin nimellä Salmen Tupa ja se sijaitsee Salmen ulkoilualueella.

Tunnelmallinen hirsirakennus palvelee kahvilana pääasiassa viikonloppuisin ja tilaa voi vuokrata erilaisiin tapahtumiin. Uudet yrittäjät aloittivat Pirtillä toiminnan elokuussa 2018, kun viiden yrittäjän rypäs sai vuokrattua Nuuksion Pohjoisen Portin alueen käyttöönsä.

Pirtti sijaitsee vain 30 minuutin ajomatkan päässä Helsinki-Vantaan lentokentältä ja alle tunnin päässä Helsingin keskustasta, Nuuksion järviylängön reunalla. Pirttiin mahtuu n. 80 henkilöä istumaan ja siellä on myös kaksi pienempää huonetta, Emännän kammari sekä Peräkammari pienempien ryhmien käyttöön. Tiloissa voi järjestää kokouksia ja koulutuksia, juhlia ja tapahtumia. Kauttamme saa myös vinkit majoituksiin.

Pohjoisen Pirtin kotoisa sisätila. Kuva Marjo Dubeck.

28 Otalammen osaajia

Kahvilassa tarjoamme suolaiset ja makeat herkut kahvin ja kotimaisista luonnonyrteistä haudutetun yrttijuoman kera. Meiltä saa myös aina itse tehtyjä paikan päällä leivottuja laktoosittomia ja gluteenittomia herkkuja. Käytämme valmistuksessa pääasiassa kotimaisia raaka-aineita sekä luonnon omia herkkuja. Kahvilasta voi ostaa mukaan leivonnaisia, erilaisia kotimaisia luonnontuotteita, kirjallisuutta, Nuuksion karttaa, luonnontuotteita ja muuta itselle tai lahjaksi.

Pirttiä voi varata erilaisiin tilaisuuksiin, kuten häihin, syntymäpäiväjuhliin, rippijuhliin, ristiäisiin/nimiäisiin, lakkiaisiin ja muihin valmistujaisiin, polttareihin, sukujuhliin, kerhojen ja yhdistysten kokoontumisiin ja tietysti yritysten kokouksiin ja virkistyspäiviin. Yhteistyökumppaneinamme on luontopalveluiden ja muiden vapaaajan palveluiden ammattilaisia ja siksi voikin valita aktiviteetin useista eri vaihtoehdoista. Kesäkuun alusta meiltä voi vuokrata inkkarikanootteja omatoimiseen melontaan Salmijärvellä.

Ensin tulee kuitenkin suorittaa käsittelykurssi, jos ei omaa aikaisempaan kokemusta melonnasta inkkarikanootilla.

Järjestämme myös erilaisia kursseja, tapahtumia ja muuta aktiivista toimintaa alueella, kannattaa seurata meitä Facebookissa (Pohjoinen Pirtti) tai nettisivuilla www.luonnonhelmassa.fi .

Catering-palvelustamme voi tilata valmiit ruoat ja herkut tilaisuuksiin.

Laadimme herkulliset menut teidän toiveidenne mukaisesti ja valmistamme ne laadukkaista raaka-aineista paikan päällä. Suosimme lähiruokaa, joten hankimme mahdollisimman paljon tuoreksia lähituottajilta. Käytämme runsaasti luonnosta saatavia villiyrttejä, marjoja ja sieniä lähes kaikissa ruuissamme. Pirtillä on myös anniskeluoikeudet.

Järven rannalta löytyy viihtyisä vuokrattava rantasauna, jossa voi nautiskella pehmeistä löylyistä. Saunassa on pukuhuoneen lisäksi mukava oleskelutila ja pukuhuoneesta pääsee vilvoittelemaan katetulle kuistille, joten pieni sadekaan ei saunomista haittaa. Tilauksesta saa myös paljun, jossa voi nauttia upeasta näkymästä järvelle. Saunaa voi vuokrata ja sinne on mahdollista ostaa erilaisia saunapaketteja. Saunaan voi myös tilata saunottajan, joka opastaa vihtomista, saunaperinteitä ja herättää löylynhengen tuomaan rentouttavan saunatuokion.

Pirtillä toimii kaksi yrittäjää, Miia Konttila, jonka yritys vastaa kahvila-ravintola-catering-toiminnasta ja Marjo Dubeck, jonka yritys vastaa tapahtumista ja ohjelmapalvelukokonaisuuksista sekä Pirtin myynnistä ja markkinoinnista.

Tervetuloa tutustumaan!

Marjo Dubeck

Otalammen osaajia 29

Neste Siippoo – vauhdissa mukana jo 50 vuotta Liisan päivänä, vuonna 1969 avasivat Niilo Kivistö ja Kalle Vihtkari huoltoasemansa ovet ensimmäisen kerran.

Silloinen Union-asema tunnettiin tuttavallisemmin Nipan Unionina.

Tämä nimitys on säilynyt kanta-asiakkaiden kesken tähän päivään saakka.

Vuonna 1992 huoltoasema koko ison muutoksen. Aseman myymälään laajennettiin ja Unionin liput vaihtuivat Nesteen lippuihin. Otalammen pääpostin lakkauduttua siirtyivät postin palvelut Nesteelle 1990-luvun puolivälissä.

Vuonna 2008 palvelut lisääntyivät Kotipizzan saapuessa Otalammelle.

Vuodesta 2009 Nestettä ovat luotsanneet Nipan poika Pentti vaimonsa Aneten kanssa. 2010 Neste Markkinointi Oy rakensi huoltoaseman pihalle oman mittarikentän muuttaen mittarikentän täysin itsenäisesti toimivaksi Express-automaattikentäksi.

Tämän hetkiset palvelut ovat aikojen saatossa muuttuneet vastaamaan asiakkaiden toiveita. Siippoon Nesteellä ja muillakin huoltoasemille on muutamia vuosia sitten jouduttu tarkastelemaan uudelleen omaa tuotevalikoimaa kauppojen aukiolojen vapautuessa. Siinä oli itsetarkistelun paikka, mitä enää kannattaa pitää valikoimassa Pentti ja Anette tuumaavat.

Nesteeltä löytyy tällähetkellä monenlaisia palveluita; veikkauspiste, Kotipizza, 30 Otalammen osaaja

lounas, maukkaat tuoreet sämpylät ja muut vitriinituotteet sekä maistuva kahvi. Sisältä löytyy myös myymälän puoli, josta löytyy tarpeellista autoille sekä ihmisille. Pääsääntöisesti tämänhetkinen valikoima on tehty liikkuvalle ihmiselle. Nopeat syötävät ja take a way kahvit palvelevat nykyajan ihmistä parhaiten. Pihalta löytyy myös nestekaasu esimerkiksi grilleihin ja asuntovaunuihin ja lisäksi täältä voi ostaa myös kukkamullat kotiin ja mökille Pentti lisää.

Samalla pihalla toimii peräkärrytarvikkeita myyvä ja peräkärryjä huoltava Vaunushop.fi, peräkärryjä vuokraava Vaunuvuokralle.fi ja Autopesulle.fi autopesula.

Viime vuoden syksyllä Nesteelle rakentui uusi katettu terassi tuplaten asiakaspaikkojen määrän isoimman osan vuodesta. Terassilla voi nauttia vaikkapa oluen herkullisen pitsan kyljessä, sillä Nesteeltä löytyy myös anniskeluoikeudet.

Otalammen Kyläyhdistyksen jäsenenä saa meiltä Nesteen voituluaineista ja pienkone bensiinistä 10% alennuksen. Omia kyläläisiä on aina ilo palvella, toteavat kauppiaat yhdessä.

Vuodesta -69 matka on ollut pitkä tähän päivään saakka. Monesta on selvitty eikä vauhti ole hidastumassa vieläkään.

Nähdään Siippoon Nesteellä!

Anette Kivistö

Union elokuussa 1974, kuvaaja Niilo Kivistö. Kuva Kivistön perhealbumista, jälkikäsittely Ville-Veikko Nissinen.

Neste nykyisin, kuva Ville-Veikko Nissinen.

Otalammen osaaja 31

Uudenlainen Wine in the Woods -elämys lanseerattiin Otalammella Viinitasting on monelle tuttu, mutta Tervetuliaismaljana on kuohuviiniä, kuka on maistellut viiniä luonnossa? jolla makuaisti kalibroidaan. SommeRetkipaikka-retkeilysivuston perusta- lieeri kertoo valitsemistaan, ympäröijan ja Metsien kätkemä -televisiosarjan vään luontoon sopivista, viineistä ja isän, vihtiläisen Antti Huttusen ansiosta tarjoaa viinejä vahvistavia makuja ja se on nyt mahdollista Nuuksion Pohjoi- tuoksuja Suomen luonnosta. Leppoisa sella Portilla. tilaisuus kestää pari tuntia.

Wine in the Woods lähtee liikkeelle entisen kartanon pihasta. Lyhyen kävelyretken aikana keskitytään rauhoittamaan mieltä ja syventämään näkö-, kuulo-, haju- ja tuntoaistia erilaisten harjoitusten kautta. Sen jälkeen vuorossa ovat makuelämykset Wine in the Woods -metsäviinibaarissa. Metsän siimeksessä odottavat viinipöytä, pehmustetut penkit ja nuotio.

32

Otalammen osaaja

Wine in the Woods on ainutlaatuinen kokemus niin viinin- kuin luonnonystäville. Elämyslipun itselle, ystävälle tai ryhmälle voi ostaa osoitteessa retkipaikka.johku.com.

Kuva ja teksti: Anni Laitinen

Kati Jukaraiselta ilmestyi iki-ihana Kepparikirja Otalampelainen pihasuunnittelija ja puutarhatoimittaja Kati Jukarainen on julkaissut äitinsä Eevaliisan kanssa Kepparikirjan. Kati pyörittää työnsä ohessa Hirnuvillan kepparikauppaa, ja kirja oli sille luonnollinen jatkumo. Monet harrastajat tekevät itse keppareita, mutta kaavoja ei ole ollut juuri tarjolla.

– On aina mukavaa, kun kustantajalta löytyy luottoa idealle, Kati iloitsee.

Varmimmin Kepparikirjaa löytää kirjakaupoista, mutta sen voi myös tilata Hirnuvillan nettikaupasta www. hirnuvilla.fi.

Kuva ja teksti: Anni Laitinen

Kati kertoo, että kirjan tekoon vierähti puolisen vuotta.

– Teimme kaavat ja kirjan rungon yhdessä. Lisäksi minä kuvasin. Koko paletin pyörittäminen oli hauskaa, hermoja kiristävää ja unohtumatumatonta.

Kaavojen testaaminen ja tarkastaminen oli yksi työläimmistä vaiheista. Keppareiden kuvaaminen tuntui aluksi vieraalta, mutta tyyli ja tapa esittää asiat löytyivät pian.

Kirjassa on useita eri kepparimalleja.

Joukossa on pieniä ja isoja, helppoja ja vaikeita. Myös kokeneemmalle ompelijalle on tarjolla työläämpiä keppareita.

Jokaiselle hevoselle on myös ohjeet varusteisiin. Kirjan kaavoilla syntyy loimia, suitsia ja riimuja. Kirjassa on myös ohjeet keppariesteiden nikkarointiin.

Kustantaja Kepparikirjalle löytyi helposti. Kati on aiemmin tehnyt puutarhakirjoja Readme.fille, joten yhteistyötä oli luontevaa jatkaa.

Otalammen osaaja 33

Akupunktio- ja shiatsuhoitoja Kati Suvanto on entinen Haimoolainen, joka asuu nykyään Takkulassa. Hän työskentelee Otahieronnassa ja kuuluu OtaVoiman prustajiin Otalammella antaen ihmisille akupunkitio- ja shiatsuhoitoja.

Tapasin Katin ensimmäisen kerran vuodn 2018 keväällä. Vanha koirani kärsi nivelvaivoista. Eräänä päivänä jouduin jättämään koiran kesken lenkin lyhtypylvääseen kiini ja hakemaan sen autolla kotiin. Nivelrikkoon oli kokeiltu erinäisiä lääkkeitä, tuloksetta. Huoli koirasta oli suuri ja lopettamistakin mietittiin, koska kärsimystä ei haluttu katsoa. Huomasin Katin ilmoituksen, jossa kerrottiin shiatsuhoidosta koiralle. Kiinnostuin, otin yhteyttä ja siitä alkoivat koiran hoidot ja tuttavuutemme.

Miksi olet kiinnostunut akupunktiosta ja shiatsusta?

Akupunktiosta kiinnostuin aikanaan ihan oman kokemuksen kautta, vaikea atooppinen ihoni ja allergiat saatiin akupunktiolla kuriin, kun niihin ei mikään muu ollut auttanut.

Nymanin Johan kävi myös hoitamassa hevosiamme ja siitä se sitten lähti.

Shiatsu tuli eteeni ystävän opiskelujen kautta, lupauduin ”treenipotilaaksi” ja se poiki opintojen aloittamisen. Nämä kaksi kun sopii hyvin yhteen samanlaisen filosofiansa kautta.

34

Otalammen osaaja

Mitä akupunktio ja shiatsu tarkoittaa lyhyesti kerrottuna?

On vaikea selittää lyhyesti mitä akupunktio tarkoittaa, sen perustana on Kiinassa tuhansia vuosia sitten alkunsa saanut lääketiede joka perustuu taolaiseen maailmankuvaan. Siinä keskiössä ovat sekä ihmisen, luonnon vuorovaikutuksen että planetaaristen ilmiöiden havainnointi. Qi-energian ajateltiin ilmenevän samojen lainalaisuuksien mukaan niin ihmisessä kuin kaikkialla hänen ympäristössäänkin.

Varhaisimmat löydökset akupunktiovälineistä ovat yli 5000 vuoden takaa ja kirjallista materiaaliakin on yli 3000 vuoden ajalta. Klassinen akupunktio edustaa vanhaa, ns. viiden vaiheen ja kuuden liikkeen (wu yun liu qi) koulukuntaa, jossa otetaan huomioon vuodenaikojen, vuoden, päivän ja vuorokaudenajan vaihtuvat energialaadut ja niiden vaikutus sairauden alkamiseen ja hoitoon. Taudinmäärityksessä käytetään pulssidiagnostiikkaa, joka antaa tietoa kehon ja sisäelinten tilasta ja mahdollistaa tarkan ja yksilöllisen hoidon. Kuten usein sanon, klassisen koulutuksen saaneet miettivät enemmän ja käyttävät neuloja vähemmän.

Shiatsu tulee Japanista ja nimi tarkoittaa sormella painamista (shi = sormi, atsu = painaa). Sitä on harjoitettu jo noin tuhannen vuoden ajan. Shiatsu tukee ja vahvistaa kehon luontaista kykyä parantaa itsensä. Siinä käsitellään käyt-

täen sormia, käsivartta, kyynärpäätä ja polvia kehossa sijaitsevia pisteitä, ”tsuboja”, jotka varsin pitkälle vastaavat akupunktion käyttämiä pisteitä. Shiatsu on hyvin kokonaisvaltainen hoitomuoto ja samalla kun lihasjännitteet avautuvat, myös mieli rauhoittuu ja stressitaso laskee.

Minkälainen koulutus sinulla on?

Akupunktio koulutukseni sain International schoool of Acupuncture -ISA:ssa vuosina 2012-2016, opettajinani toimivat alan kansainväliset huiput Hollannista, Israelista, Englannista, Saksasta ja Suomesta.

Shiatsun aloitin 2016 ja tällä hetkellä opiskelen kolmatta, ns, klinikkatasoa, joka kestänee vielä vuoden. Tasoja on neljä. Opettajanani on Galit Shaviv Israelista.

Molemmat alat ovat jatkuvasti kehittyviä, joten jatkokoulututan itseäni säännöllisesti.

Miksi hoidat myös eläimiä ja mitä eläimiä?

Totta kai hoidan myös eläimiä, jotka ovat minulle lähellä sydäntä. Eläimet on mukavia hoitaa, vastaavat hoitoon yleensä hyvin, eikä niillä ole ennakkoodotuksia hoidosta.

Hoidan pääasiassa koiria ja hevosia, mutta myös muita kotieläimiä, kuten kissoja, lehmiä, lampaita ja kanoja.

Miten saat eläimen luottamaan itseesi?

Ensimmäisellä hoitokerralla tutustumme eläimen kanssa ensin. Jokainen niistäkin on yksilö ja reagoi asioihin omalla tavallaan. En koskaan ”hyökkää” suoraan hoitamaan, vaan ensin keskustellaan hetki omistajan ja eläimen kanssa. Vasta kun eläin on tutustunut minuun voi hoidon aloittaa. Jokainen hoitokerta on erilainen, myös eläimillä on hyviä ja huonoja päiviä, on käynyt niinkin, ettei jonain kertana olekaan hoidettu, koska eläin on ollut sitä mieltä ettei tänään tarvita hoitoa.

Otalammen osaaja 35

Miten hoidot vaikuttavat, anna esimerkki?

Hoidot vaikuttavat yleensä nopeasti, usein jo hoidon aikana, toisinaan parin päivän sisällä. Akupunktioneulojen vaikutusaika on kymmenen päivää, joten sinä aikana tapahtuu muutoksia. Yksi nopeimmista reagoinneista oli kana, jolla oli muna jumissa. Olisiko mennyt viittä minuuttia neulan poisoton jälkeen, kun muna tuli ulos ja kotkotus jatkui entisellään. Shiatsussa etenkin koirat tuppaavat välillä ottamaan pienen venyttelylenkin ja hetken liikuttuaan tulevat takaisin jatkamaan hoidon loppuun. Monet koirat nukahtavat hoidon aikana.

Ovatko eläimet kiitollisia?

Kyllä eläimet ovat kiitollisia. Yleensä sen huomaa viimeistään seuraavalla kerralla. Tai jos tavataan jossain, niin tulevat vaatimaan hoitoa, eli kävelevät suoraan luokse ja vielä näyttävät missä tällä kertaa on lihasjumi. Yleensä häntä heiluen tullaan vastaan. Tai kuten tänään, perheen koira tuli vaatimaan myös hoitoa, vaikka varsinaisena hoidettavana oli isäntä.

Miten eläin- ja ihmishoito eroaa toisistaan?

Eläimet ja ihmiset on varsin erilaisia hoitaa. Eläin ottaa hoidon vastaan mutkattomasti, pohtimatta muita murheita.

Ihmisillä usein on eilisen ja huomisen 36 Otalammen osaaja

mietteet mielessä, joten niistä pitää ensin päästää irti ja sen takia hoito voikin tuntua vasta seuraavien päivien aikana. Molempia on ihana hoitaa, eläinten kanssa tulos vaan näkyy usein nopeammin.

--Koirani olo parani reiluksi puoleksi vuodeksi säännöllisten hoitojen ansiosta. Koira jopa odotteli Katia ja kun Kati saapui meille, koira meni valmiiksi kyljelleen odottamaan käsittelyä.

Muutkin koirat saavat meillä hierontaa hyvinvointinsa edistämiseksi.

Marraskuussa 2018 tuli hetki, jolloin sekä koira että Kati totesivat, että koiran on aika lähteä.

Kuva ja teksti: Sirkku Rekomaa-Niskanen