Ässä-kenraali 70 vuotta
Sida 1 av 2
Ässä-kenraali 70 vuotta
SANDVIKEN. Urheilu, erityisesti suunnistus ja juoksu, ovat vieläkin Jorma Heinosen, Lövängsvägen 33, sydäntä lähellä. 70-vuotta heinäkuun ensimmäisenä täyttäneen Jorman liikunta on tosin vähentynyt työperäisen keuhkovamman takia mutta jokapäiväinen lenkki koiran kanssa kuuluu pakollisena arkirutiineihin. Ässäkenraalina tunnettu, Jämsässä syntynyt, Jorma sai myös paikkansa Gästriklannin urheiluhistoriaa käsittelevässä kirjassa, jossa Jorman ideoimasta Ässä-juoksusta/hiihdosta on kirjoitettu oma erikoiskappale. Kaikki alkoi 50-luvun lopulla kertoo Jorma Rapuvuoren mökissään. Rapuvuori, Kräftberget, sijaitsee Lingbossa, 60 km Sandvikenista pohjoiseen ja on aviopari Heinosen päämaja kun mökkeilyhermo on muistuttanut olemassaolostaan. --Palvelin tuolloin varusmiehenä Lappeenrannan tykistössä, joka oli kuuluisa sotilasliikunnastaan. Varsinkin suunnistus oli suosittua, mikä myös jatkui Jorman kohdalla aliupseerikoulussa. Ruotsiin muutto tapahtui Jorman kohdalta 1961 Hoforsiin, jonne Sirkka-vaimo seurasi vuotta myöhemmin. Hoforsin kuulaakeritehtaalta löytyi työpaikka apuseppänä. Vaimolle ei kuitenkaan löytynyt paikkakunnalta töitä, joten muuttokuorma suunnattiin Sandvikeniin, josta aviopuolisoille löytyi työpaikka Järbon kutomosta automaattikoneen hoitajana. 60-luvun puoliväli oli Suomesta lähtenyttä muuttoaaltoa, jolloin myös Sandvikeniin muutti paljon suomalaisporukkaa. Suomi-seura perustettiin 1967 ja seura panosti erityisesti urheiluun: yleisurheilun lisäksi tietenkin suunnistukseen mutta myös hiihtoon ja painonnostoon. Keskusliitto RSKL:n ensimmäisissä suunnistusmestaruuskisoissa Kopparbergissa Sandvikenin SS teki puhdasta jälkeä: esimerkiksi Sirkka-vaimo voitti naisten sarjan. Muita hyviä sijoituksia sai seura kaikissa alkuaikojen liittomestaruuskisoissa, mistä seuran palkintokaappi on nykypolvien todisteena. Sandviken Suomi-seuran nimissä pidettiin myös hiihto/yleisurheilumestaruuskilpailuja, joista aikaa myöten syntyi ajatus valtakunnallisiin, kaikille avoimiin mestaruuskisoihin. Näin oli Ässäjuoksun/hiihdon syntysanat lausuttu. Nimi sinänsä johtuu Sandvikenin Suomi-seuran nimen lyhennyksestä: (S)andvikenin (S)uomi-(s)eura eli SSS, Ässä-Ässä-Ässä. Ässä-juoksu Jotta ruotsalaiset valiourheilijat saataisiin mukaan oli pakko perustaa Ess-loppet (Ässä-juoksu)yhdistys, mainitsee Jorma. --Bosön, valtakunnan urheiluliiton leirikeskuksen, kautta saimme näin yhteyksiä ympäri maailmaa ja Ässä-juoksun osanottajalistalle saatiin olympianimiä. Jorma kävi myös aktiivisesti markkinoimassa Ässää Suomen lisäksi Virossa. Toimittaja Kaj Annebrantin urheiluhistorikissa (Hundra spännande år - Sata jännittävää vuotta) kerrotaan kuinka Jorma Heinonen sai tunnustusta ansiokkaasta työstään Ässä-juoksun parissa. Sandvikenin kunnanneuvos Inga Hagström jopa vetosi Jormaa jatkamaan mutta "Ässä-kenraalin" päätös oli lopullinen Jorman kohdalla: --20-vuotta sai riittää puolestani, totesi Jorma. Jorma tähdentää, ettei hän yksin pystynyt Ässä-kuvaa luomaan. Osaava ja luotettava Suomi-seuran toimihenkilökunta oli onnistumisen edellytys. Jorma Heinonen mainitsee suurnimistä mm Juha Miedon ja Matti Kuoskun, Marjo Matikaisen ja Meeri Bodelidin hiihtäjinä sekä juoksijoista Matti Vainion. Jorma Heinonen pääsi myös maailmanpolitiikan kiemuroihin mukaan kun hän 1992 otti vastaan venäläishiihtäjän ja olympiavoittajan Jelena Välben. Juoksukilpailua edeltävänä yönä sai Jelena sähkeen maansa urheiluliitolta. Ässä-juoksuun osallistuminen ei tullut kyseeseen. Tämä asia kaivaa vieläkin Jorman mieltä. Miksi? Jorman tilastojen mukaan afrikkaislaisjuoksijat rakastivat Sandvikenia ja tulivat aina joukolla mukaan. Viimeiset työvuotensa Jorma teki Sandvik Ab:n palveluksessa. Tittelini oli langanvetäjä, kertoo Jorma lisäten, että Sandviken tarjosi 60-vuotta täyttäneille "ukoille" eläkeputkeen siirtymistä, jonka Jorma hyväksyi 350 muun työläisen kanssa. Hoitopaketti "Eläkeaika" antoi Jormalle enemmän aikaa syventyä suomalaiseen etujärjestötyöhön Ruotsissa. Sirkka-vaimonsa kanssa hänestä tuli tulisielu suomalaisen hoito-osaston saamiseksi Sandvikeniin. --Rapuvuori on aina asian tiimoilta hälytysvalmiudessa. Ulkopuolinen löytää tarvittaessa paikan, koska sotilaallisen esikuvan mukaan suunniteltu mökkialue on yksityiskohtaisesti kartoitettu. Rakennuksilla on esimerkiksi omat nimet, eli alueelta löytyy
http://www.sandvikeninsuomiseura.se/assa.htm
2009-09-19
Ässä-kenraali 70 vuotta
Sida 2 av 2
"Päämaja" mutta myös tarvittaessa hätää kärsivälle "Huusi". --Oli vähän oma lehmä ojassa, kun sitä itsekukin tulee vanhaksi ja raihnaiseksi, on elämän laadun kannalta elintärkeää, että saa olla suomenkielisessä ympäristössä, jossa hoitajat myös ymmärtävät suomea. Ei tarvitse hyljättynä huudella kenenkään kuulematta "äitiä" jonkun ruotsalaisen hoitoosaston sivutiloissa. Kukaan ei kuule eikä valitä säilöttynä olevasta hoitopaketista! --Siksi onkin tärkeää, että suomalaiset vaativat suomenkielistä hoito-osastoa. Sandviken on jo sitovasti antanut ymmärtää, että kun kuusi suomenkielistä tulee asukeiksi niin suomenkielinen hoitoosasto on samalla valmis. Jorma markkinoi eri paikkakunnilla, että suomalaiset ymmärtäisivät oman asiansa tärkeyden ja vaatisivat kunnilta omakielistä hoito-osastoa. Dementiaosasto kuuluu elämään luonnollisena, antaa Jorma ymmärtää, eikä asiassa ole mitään hävettävää. Sandvikenin Suomi-seura muutti vuosi sitten nimensä Vanamoiksi. Nimenmuutos oli piristeruiske. Jäsenmäärä kohosi reilusti ja talous on nyt vankalla pohjalla. Jorma on erinomainen kynäilijä ja hänen kannanottojaan jäsenet ovat saanet lukea Viri-lehdestä. Jäsenlehti on saanut tunnustusta myös Sandvikenin ulkopuolella. Suomenkielisistä hoito-osastoista Jorma toteaa: Asia on hoidettava nyt. Muutaman vuoden kuluttua eivät nämä ruotsalaishoito-osastoilla lojuvat enää tarvitse apua! Näiden rivien kirjoittaja nostaa hattua ja toivottaa paljon onnea mutta myös paljon uusia ideoita totuttuun tapaan Sandvikenin suunnasta kaikkien ruotsinsuomalaisten hyväksi. OLAVI SUONSYRJÄ
http://www.sandvikeninsuomiseura.se/assa.htm
2009-09-19