Kapitaali 3/10 by Anssi Heinonen

Kapitaali 3/10

16 s. 18

s. 22 Miten tätä maata pitäisi puolustaa?

Professori Kultti kommentoi parisuhdemarkkinoita

s. 30 Pankkiiri kertoo kuulumisia Saksasta

s. 34 Haalarimerkkikilpailun satoa

3 Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajan palsta 5 Opintosihteerin palsta 6 Edaripalsta 7 Paavo presidentiksi 8 Vieraskynä 9 Uutisbarometri 10 Kvartaalikatsastus 12 Rakas tieteiden kuningatar 15 Numeroiden nujertamia vai lukujen lumoama 16 Kilpailun rajoittaminen 18 Rakastajatesti 22 Mitä vapaus maksaa 26 Provokaattori 28 Tyhjät Nobelit 30 Banker in Deutschland 33 Rakkausrunoja 34 Haalarimerkkikilpailun satoa 35 Kapitaali-lifestyle 37 Doupeimmat superfoodit 38 Puuhanurkka 2

Pääkirjoitus Mutta niukin niistä on rakkaus Kansantaloustieteen usein käytetty määritelmä on aiheeseen perehtyneelle erityisen tuttu – tieteenhaara tutkii taloudellisten toimijoiden päätöksentekoa niukkuuden vallitessa. Niukkuutta on kaikesta, mutta erityisen suurien ongelmien kanssa painitaan rakkausasioissa. Kautta aikain rakkautta on yritetty ostaa rahalla. Nippu kylmää käteistä on livahtanut pöydän alitse kerran jos toisenkin järjestetyissä avioliitoissa, jotka ovat pitäneet pintansa arvostelusta huolimatta. Toisaalta kahisevalla saa ehkä houkuteltua ja voitettua unelmien poikamiestytön tai poikamiehen puolelleen, mutta sitä tuskin voi vielä rakkaudeksi kutsua. Rakastumisen tunteen synnyttävät biokemialliset reaktiot harvemmin käynnistyvät kolikoiden kilinästä ja seteleiden havinasta, ja valuutan vahvistamassa parisuhteessa kyse on kaiketi ennen muuta taloudellisesta riippuvaisuudesta.

Jaakko Meriläinen päätoimittaja 3/10

Rakkaus on kiistatta niukoista niukin. Vaikka rahaa olisi kuinka paljon, se ei ole käypää valuuttaa oikeilla parisuhdemarkkinoilla. Kumppani saattaa kyllä löytyä, mutta tunteet eivät kuulune hintaan.

Talousajattelu sopii rakkauden pohtimiseen monella muullakin tapaa. Odotukset kannattaa pitää rationaalisina ja tietämys tulee maksimoida. Koreimmankin ulkokuoren alle saattaa kätkeytyä jotain petollista, joten vajain tiedoin liikkeellä olevalle saattaa käydä köpelösti. Parisuhteessa sijoituksen tuoton pitäisi olla vähintään yhtä suuri kuin sijoituksen: jos saat huomattavan pituisen periodin aikana osoittamaasi rakkautta vähemmän takaisin, peräänny. Pitkäaikaisissa romanttisissa suhteissa voitto on tietysti suurempi monopolin tapauksessa. Useamman rakastajan pitäminen kun tuppaa koitumaan turmioksi. Joskus ehkä kohtaat parhaiten preferenssejäsi vastaavan henkilön, kun rajoitteena ovat hänen omat mieltymyksensä. Siitä voi alkaa jopa elon ehtooseen saakka jatkuva yhteinen taival – ja niin niukkuus on nujerrettu. Rakkauden lisäksi suurta puutetta tuntuu nykyään olevan rauhasta. Syksyn ensimmäinen Kapitaali ottaa yliotteen rauhan ja rakkauden vähyydestä – niiden määrä olkoon ylitsevuotavaista niin kauan kuin joku tässä maailmassa näitä sivuja selaa.

Päätoimittaja: Jaakko Meriläinen Sisältö: Jaakko Meriläinen, Nina Ahola, Mira Hoffström, Olli Hyytiäinen, Matti Mitrunen, Tapio Melgin, Eero Haapalehto, Urho F. Lehmäpoika, Klaus Kultti, Samuli Harala, Provo, Jani Valtonen, Julia Müller, Topi Hulkkonen Taitto: Juhana Pihlajamaa Julkaisija: KTTO ry Paino: Picaset oy , Helsinki

Painosmäärä: 100

i aal t i Kap

.fi O T KT : ssa o k er v 0 3/1

Puheenjohtajan palsta PJ puhuu asiaa! Taas on syksy. Joillekin fuksisyksy, tuutorisyksy tai ihan vaan tavallinen opiskelusyksy. KTTO:n hallitus on lähtenyt syksyyn taas järjestellen monenlaista ohjelmaa. Fuksien ohjelmasta pitivät huolen tuutorit, mutta KTTO järjestää myös paljon ihan kaikille avointa ohjelmaa. Kuten jo vaalikokouksessa viime vuonna lupasin, on tänä vuonna ollut tarkoituksena panostaa erityisen paljon suhteisiin muihin järjestöjen kanssa, sekä urheilu-, ja kulttuuritoiminnan lisäämiseen. Tässä onkin tähän mennessä onnistuttu oikein hyvin! Kesäkorista pelattiin kesäkuusta elokuuhun lähes viikottain, yhteensä yhdeksän kertaa. Osallistujia oli useammasta ainejärjestöstä, ja kävipä paikalla kerran kansantaloustieteilijä Arizonastakin! Tämän lisäksi on pelattu jalkapalloa, sekä yliopistoliikunnan sarjassa Median kanssa, että kesällä Yyterissä Beach futiksen SM-kisoissa. Todettakoon tähän vielä että Yyterissä naisvoittoinen joukkueemme ei edes hävinnyt kaikkia pelejään, ja joukkueen henki oli koko turnauksen ajan mahtava! Kultturitapahtumista ensimmäisiä olivat speksit. Näiden jälkeen keväällä käytiin katsomassa myös stand uppia, jota suuren suosion vuoksi pyritään järjestämään vielä syksylle. Tähän liittyy myös uusi yhteistyöprojekti, koska KTTO ei ainakaan hyvin pitkään aikaan ole järjestänyt mitään kehitysmaatutkimuksen opiskelijoiden kanssa. Koska kulttuuria on monenlaista, on syksylle järjestetty myös excu Disco Ensemblen keikalle. Olemme siis pyrkineet järjestämään vähän jokaiselle jotakin.

Yhteistyö muiden valtsikan järjestöjen, sekä Kannunvalajien kanssa on ollut laajaa. Uusia yhteistyökumppaneita on löydetty kesäsitsien merkeissä tilastotieteilijöistä, kulttuurin parissa kehitysmaatutkijoista, sekä KTTO-retoriikan myötä myös yhiksestä (talous- ja sosiaalihistorian opiskelijat, sekä poliittisen historian opiskelijat). Myös uusien kansantaloustieteilijöiden kannattaa pitää mielessä, että myös muut valtsikalaiset ovat ehdottomasti tutustumisen arvoisia! Näin rauha ja rakkaus -teemaan liittyen täytyykin siis todeta, että KTTO:n hallitus on säilyttänyt rauhan järjestöjen välillä valtsikassa, mutta toisaalta pyrkinyt myös vaalimaan rakkautta sitä omaa pääainetta kohtaan. Myös fukseilla on tänä syksynä mahdollisuus panostaa järjestöjen väliseen yhteistyöhön. Kannunvalajien ensimmäistä kertaa perustama fuksitoimikunta koostuu lähes kaikkien ainejärjestöjen edustajista. Toivottavasti tämä auttaa tutustuttamaan fukseja toisiinsa yli ainejärjestörajojen. On myös hienoa, että fuksit saavat itse olla hankkimassa niitä kauniita punaisia haalareita itselleen! Näin kaikki toivottavasti saavat ne jo reilusti ennen laskiaista. Marraskuun lopussa on taas vuosijuhlan vuoro. KTTO täyttää tänä vuonna 51. vuotta, ja synttäreitä juhlitaan Upseerikerhon tiloissa Suomenlinnassa lauantaina 20.11. Jos näiden juhlien järjestäminen (esimerkiksi fukseja) kiinnostaa, niin yhteyttä kannattaa ottaa vuosijuhlavastaava Jasminaan! Fuksit ovat toki isossa roolissa myös KTTO:n syksyssä. Perinteisesti legendaaristen pikkujoulujen järjestäjät löytyivät tälläkin kertaa fuksiaisten voittajajoukkueesta. Odotamme innolla, mitä tänä vuonna on luvassa. Pikkujoulut järjestetään tänä vuonna joulukuun 9. päivä torstaina Alina-salissa. Syksyisin ja jokseenkin flunssaisin terveisin, Nina Ahola KTTO:n puheenjohtaja

Opintosihteerin palsta

Sanotaan että pitäisi katsoa eteenpäin eikä jäädä murehtimaan menneitä. Kuitenkin ajoittain, etenkin pimeinä syysiltoina, tämän toteuttaminen on hankalaa. On huomattavasti helpompi tarttua menneeseen ja pohtia miksi tähän tilanteeseen päädyttiin ja mitä oikeastaan tulikaan tehtyä. Jälkipyykki on paitsi hyödyllistä, myös hyvää terapiaa. On itse kullekin terveellistä pohtia miten asiat olisi pitänyt hoitaa ja miksei niin käynyt. Kuitenkaan menneisyyteen ei pidä jäädä, vaan virheet pitää analysoida ja ottaa niistä opikseen. Tulevina ekonomisteina meitä varmasti kiinnostavat menneet taloudelliset ja poliittiset kriisit sekä niiden yhteydessä tehdyt päätökset. Olisi silkkaa tyhmyyttä toistaa vanhoja virheitä, jolloin kehitys kiertäisi ympyrää ja sukupolvi toisensa jälkeen toistasi samoja kaavoja. Uudistaessamme yhteiskuntaa onkin tärkeää ensin ymmärtää, minkä takia tähän asti on toimittu näin ja onko muutos mahdollinen.

Viime vuonna KTTO:n hallitus järjesti ensimmäisen kerran Töitä ja Kaljaa -illan. Tämä ilta menestyksekkäästi elvytti jo hiukan kadonneita yhteyksiä laitoksemme ja oppiaineemme alumneihin. Tänä syksynä tapahtuma saa jatkoa. Tule kuulemaan, millaisiin tehtäviin laitokseltamme valmistuvat maisterit oikeastaan työllistyvät, ja selvittämään, mitä meistä oikeasti tulee isona. Tervetuloa Töitä ja Kaljaa -iltaan Mannerheimsaliin Uudelle ylioppilastalolle 11.11. Muistakaa myös Kansisklinikka! Klinikalla on vastaanotto 13.09.-13.12.2010 joka maanantai Economicumin neljännessä kerroksessa huoneessa B416 klo 15-18. Klinikka tarjoaa mahdollisuuden esittää taloustieteen opintoihin liittyviä kysymyksiä. Nämä voivat koskea esimerkiksi luennolla tai laskuharjoituksissa esitettyjä asioita (esimerkiksi kurssien KA1 ja KA4 asioita) tai joitain talouteen liittyviä asioita, jotka ovat muuten vain askarruttaneet mieltäsi. Tarkempia tietoja osoitteesta https://wiki.helsinki.fi/display/KatalKlinikka. Kynttilät palamaan, punaviinit laseihin ja nauttimaan pimenevistä syysilloista! Terveisin, Mira Hoffström opintosihteeri

Syksy on alkanut vauhdikkaasti ja tapahtumat ovat täynnä uusia kasvoja. On suunnistettu, mökkeilty, pelattu ja vain ylipäätään vietetty (kosteaa) iltaa yhdessä käyden toinen toistaa mielenkiintoisempia keskusteluita opinnoista ja yhteiskunnasta. Kannattaa siis lähteä rohkeasti mukaan kaikenlaiseen toimintaan. Varsinkin ensimmäisenä vuonna. Myöhemmin kynnys kasvaa, kun halutaan miellyttää valtiota, ja ehkä vähän laitostakin, ja yritetään valmistua 23-vuotiaina maistereina.

”Muistakaa myös Kansisklinikka! Klinikalla on vastaanotto 13.09.-13.12.2010 joka maanantai!”

Edaripalsta Terveisiä HYYstä ja edustajistosta Syksy on tuonut vauhdikkuutensa myös politiikan maailmaan ja edustajiston ankara urakka on käynnistynyt. Tämä syksynä ajankohtaisia teemoja ovat organisaation kehittäminen sekä omistajastrategia. Asumiseen liittyvä linjapaperi hyväksyttiin jo aiemmin tänä vuonna. Organisaation kehittämisen pohjana käytettiin Tommi Laition laatimaa raporttia, jossa säästöjä esitettiin rankalla kädellä toteutettaviksi. Edustajisto hyväksyi lopulliset organisaation kehittämistoimenpiteet kokouksessaan 30.9.2010. Tietenkään leikkuri ei heilunut tarpeen edellyttämällä tavalla. Kuitenkin paljon selvityslinjauksia mahdollisista säästökohteista saatiin aikaiseksi. Asumisen linjapaperi linjaa HYYn kaupunkivaikuttamista sekä HYYn edustajia HOASilla. Linjapaperi hyväksyttiin pitkälti hallituksen esityksen mukaiseksi ja oppositiota siitä jäi kaivertamaan erityisesti talonvaltauksen laillistamiseen pyrkiminen sekä täydellinen esteettömyys opiskelija-asunnoissa. Opposition edustajana täytyy vielä esteettömyyden vastustamista perustella sillä älyttömyydellä että osassa uusista opiskelija-asunnoissa kylpyhuone tulee olemaan puolet asunnon kokonaispinta-alasta. Eikö yksi täysin esteetön WC joka käytävällä sekä tietty kiintiö täysin esteettömiä asuntoja olisi riittänyt? HYYn surkea taloustilanne on pitkälti pohjana organisaation kehittämisen tarpeisiin. Vaikka rahat eivät konkreettisesti kesken voikaan loppua, kertoo tilanteen vakavuudesta varsin paljon 90-luvulla perustetun “puskurirahaston” noin 13 miljoonan kaventuminen noin 3 miljoonaan. Tämä liki kymmenen miljoonaa elettiin ylivarojen viimeisen viiden vuoden aikana. Koska leikkauksia ei osata tehdä, johtaa tämä melko varmasti jälleen tuleviin jäsenmaksukorotuksiin.

Omistajastrategia on sitten seuraava haaste, jossa pitäisi löytää jonkinlainen yhteisymmärrys. Kuinka vapaat kädet Unicafelle pitää antaa toimintaansa? Tarkempaa valvontaa luomutuotteiden valinnassa? Tietynlaista omistajaohjausta HYYssä tullaan tarvitsemaan, sillä kyse on jäsenille palveluita tuottavista yrityksistä. Toisaalta HYY-Yhtymältä tarvitaan poikkeuksellisen vahvaa tulosta jotta HYYn talous saataisiin jotenkin raiteilleen. Erityisen haasteen omistajastrategiassa tuottaa Unicafe, sillä yliopiston tilat kilpailutetaan uuden yliopistolain mukaisesti ja suinkaan varmaa ei ole Unicafen voitto. Voikin olla että tulevaisuudessa mupellamme päärakennuksella Amican tai Sodexon hernaria.

Eero Haapalehto HYY:n edustajiston varajäsen sekä KansY:n varapuheenjohtaja eero.haapalehto@kansy.fi

Paavosta koko kansan presidentti Heti aluksi lienee syytä tarkentaa tämänkertaisen kirjoitukseni otsikointia: Paavo Lipponen, en tarkoita sinua, joten voit lopeta toki tämän tekstin lukeminen ja ajan joutava haaskaaminen. Vielä veistä haavassa pyöräyttääkseni ja vähän suolaa siihen heittääkseni tarkennan tarkoittavani sitä toista, parempaa Lapin miestä, Paavo Väyrystä. Kertaan aluksi hieman Keskustan viimeaikaisia käänteitä, jos ne jollekin ovat vielä epäselviä. Toisin kuin olisi ollut keskusta-aatteelle parasta, maalaisliittoväki ei nostanut sankari-Paavoa johtohahmokseen ja Suomen pääministeriksi. Keskustalaiset pyöräyttivät vettä lasissa niin lujaa, että aallot löivät reunojen yli. Tunteet menivät järjen edelle, ja älykkään konkarin sijasta valittiin helsinkiläistynyt ja perikeskustalaisuudesta vieraantunut äkkityttö Mari Kiviniemi (tekivätpä keskustalaiset toisenkin ison virheen ministerivalinnoissaan – Kepun pitkospuut veivät luokse Töllin harmaan sen sijaan, että olisi sievästi nimetty alue- ja kuntaministeriksi Antti Rantakangas – mutta se on jo toinen tarina). Se oli hyvin epäkeskustalainen päätös, jota ei voi missään määrin kunnioittaa. Virheet on kuitenkin vielä mahdollista paikata tekemällä oikeita siirtoja. Jos maailmassa on vähääkään oikeudenmukaisuutta, Keskustapuolueen tulisi nimetä Paavo Väyrynen presidenttiehdokkaakseen. Mielellään näin hyvissä ajoin, jotta kansalaiset voisivat jo varhaisessa vaiheessa lyödä lukkoon äänestyspäätöksen Paavon hyväksi ja Suomen parhaaksi. On selvää, että esimerkiksi Sauli Niinistön kaltaiset pyrkyrit eivät tosisuomalaisia innosta. Johtajaksi halutaan kokenut mies, joka tietää kaikesta kaiken. Lisäksi Paavolla on työssään taivaallisen parlamentin tuki: ”Jumala on valinnut minut johtamaan Suomen kansaa”, totesi Paavo erään kerran. Sanoissaan tuskin erehtyen.

Paavo Väyrynen pyrki presidentin pallille ensimmäistä kertaa vuonna 1988 ja 1994. Tuolloin pyrkimys jäi yrityksen tasolle, mutta se johtui vain kansan tyhmyydestä. Nykysuomalainen on älykäs, ja ymmärtää, ketä kannattaa äänestää. Toisaalta vanha suomalainen sananlaskukin sen tietää: kolmas kerta toden sanoo. Keskustalaisen presidentin aika on nyt ja kansan oma Paavo saa tulla. Demareita on katseltu presidentinlinnassa jo liian kauan, ja kokoomuslaisilla sinne ei ole asiaa. Jotkut ovat yrittäneet tuputtaa valtakunnanjohtajan paikalle vihreää Pekka Haavistoa, mutta eihän kukaan edes tiedä, kuka Pekka Haavisto on! Muutenkin vihreiden miesten paikka on avaruudessa, ei Suomen hallinnossa. Vuoden 2012 vaaleissa Paavo saa – jos järki vie tällä kertaa voiton – valtakunnan omakseen. Silloin Suomi nousee Kekkosen ajan veroiseen kukoistukseen ja kansa ylistää ikiomaa suurmiestään, kultapoikaansa. On selvää, että vain yksi mies voi viedä Suomen oikeaan suuntaan, ja se mies on koko kansan presidenttisuosikki Paavo Väyrynen. Urho F. Lehmäpoika vapaa toimittaja, politiikan asiantuntija

Vieraskynä

Riikka Leinonen

Rakkauslista Arkkitehdit tuntevat kaikki. Kenellekään ei jää tässä yhteiskunnassa epäselväksi keitä ovat nuo linjakkaasti mustaan pukeutuneet, rakennustyömaalla työskentelevien ihmisten kiroamat yksilöt ovat. Selvää on, että arkkitehdit suunnittelevat rakennuksia, mutta muuten sivistyneeltä olemukseltaan he ovat vähän kummajaisia, jotka eivät tiedä ollako taiteen vai tekniikan rakastajia. Otaniemen arkkitehtuurin laitoksella parveilee toinenkin olemukseltaan epämääräinen, mutta hyvin rakastettava joukko: maisema-arkkitehdit. Toisinaan heitä on vaikea erottaa arkkitehtien joukosta, mutta kerran sellaisen tavattuaan tietää kyllä, kumman ammattikunnan edustajan kanssa juttelee. Maisema-arkkitehdeilla – olennoilla, jotka parhaimmillaan luovat tilaa muuttuvasta vihreästä massasta – on havaittavissa useita erilaisia suuntauksia. Tiettyjä maailmallisesti yleispäteviä ominaisuuksia on kuitenkin löydettävissä. Maisema-arkkitehdit rakastavat valtavaa määrää erinäisiä asioita. Suorimman tien maisemaarkkitehdin sydämeen löydät tutkailemalla seuraavaa listaa.

Maisema-arkkitehtien TOP 20 rakkauden kohteet: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.

Puiden essentia ja habitus Puut yleensä (etenkin riippajalava) Ilmaiset maksaruohomatot Vuodenajat (huom. pensaiden syysväritys) Polkupyörät Elokuvaillat Viski Oikea voi (ja kerma) Berliini Melonta

Tänä kylmänä, pimeänä rakkauden syksynä suosittelen maisema-arkkitehtina (eli maisuna), että sinäkin teet oman rakkauslistan. Kaiken kiireen ja päättömän menon keskellä on vaikea muistaa, miltä tuntui priorisoida asioita – tehdä sitä, mitä rakastaa ja nähdä ihmisiä, joita rakastaa! Rakastettavaa syksyä toivottaen, Riikka Leinonen Kirjoittaja on maisema-arkkitehtiopiskelija Aalto-yliopistossa

11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20.

Kukkakummut Tove Jansson Sisäpihat Matala ja tiivis asuminen Interaktiivinen ympäristö Julkinen liikenne Luomumaito Akvarellit Kaupunkitilaa käyttävät ihmiset Pentti Alanko (löytyy kirjastosta)

Uutisbarometri

1) Ruotsin kielen asemasta kouluissa on puhjennut kova riita. Kapitaalin haastattelema asiantuntija ehdottaa toisen kotimaisen korvaamista latinalla, joka ilman muuta on tulevaisuuden kieli. On vain ajan kysymys, milloin aikamatkailu keksitään, ja voi olla vaikea löytää muinaisten roomalaisten kanssa muuta yhteistä kieltä.

2) Taannoin kerrottiin selvityksestä, jonka mukaan iPhonen käyttäjät saavat eniten seksiä. Nimettömänä pysyttelevä tutkija moittii selvityksen tulosta täysin vääräksi vedoten siihen, että varsin moni kansantaloustieteen opiskelija omistaa Applen älypuhelimen.

3) Joukko venäläisiä journalistiopiskelijoita Moskovan yliopistosta julkaisi silmää kovin miellyttävän tyttökalenterin pääministeri Vladimir Putinin syntymäpäivän kunniaksi. Kapitaali rohkaisee Helsingin yliopiston viestintätyttöjä ottamaan mallia naapurimaan kollegoistaan. Kalenterin julkaisun voisi ajoittaa sopivasti vaikkapa ex-pääministerimme Matti Vanhasen syntymäpäivän tienoille (4. marraskuuta).

4) Laadukas uutisointi valtasi jälleen koko suomalaismedian, kun Big Brother -sarjan kuudes tuotantokausi käynnistyi taannoin. Koska BB-kilpailijat eivät tunnu ymmärtävän mitään etiikasta, saati sitten taloudesta, Kapitaali kannustaa Vesa Kanniaista muuttamaan BB-taloon.

Kvartaali Olli Hyytiäinen

Myös Suomi seuraa Kiinaa Viime vuonna näytti siltä, että Kiinan kasvu vetää maailmantalouden pois taantumasta. Maailma kuitenkin muuttuu nopeasti. Vuoden aikana idän uudessa ihmemaassa rahapolitiikka on kiristynyt ja tehdasteollisuus notkahtanut. Vaikutukset näkyvät myös USA:ssa ja Euroopassa. Romahdusta Kiinassa tuskin päästään todistamaan, sillä hallitus pitää huolta lähes 10 prosentin BKT-kasvusta. Kehittyneet teollisuusmaat kasvavat hitaammin, joten katseita on käännettävä entistä enemmän kehittyville markkinoille. Maailmantalouden toipuminen edellyttää, että kehittyvien markkinoiden kotimainen kysyntä pysyy vahvana. Mutta kuinka käy Suomen ja miksi rajuja kasvulukuja voidaan pitää hämäävinä?

Aurinko nousee edelleen idästä Kiinan vaikutus maailmantalouteen vahvistuu jatkuvasti. Globaali toipumisprosessi on paljolti Kiinan finanssi- ja rahapoliittisten elvytysten ansiota. Markkinoiden aktiivisuus on kuitenkin laantunut sen jälkeen, kun Kiinan keskuspankki loppuvuodesta 2009 ryhtyi painamaan jarrua. Samanlaisia aikoja koettiin 2004, jolloin keskuspankki ajoi aggressiivisella rahapolitiikallaan talouden jyrkkään alamäkeen. Asuntojen hintojen nousu katkesi toisella vuosineljänneksellä ja tuotantosektorin ostopäällikköindeksi putosi lähelle kriittistä 50:n rajaa. Aasian kasvutalouksien tuonti kasvoi yli 60 prosenttia joulukuusta 2008 maaliskuuhun 2010. Näissä olosuhteissa Japanin, Euroopan ja USA:n vientiteollisuus sai otollisen kasvupohjan. Toisen neljänneksen aikana Aasian kehittyvien mai-

den tuonti hiipui kuitenkin olemattomiin. Samaan aikaan metallin hinta ja rahtikustannukset romahtivat. USA:n tehdasteollisuuden viimeaikainen notkahdus noudattelee samaa kaavaa. Tarkasteltaessa Kiinan ja USA:n kehitystä viimeisten 15 vuoden aikana silmiin pistävää on, että Kiinan tehdasteollisuuden suhdanne ennakoi Yhdysvaltoja eikä toisinpäin. USA kulkee muutaman kuukauden Kiinan perässä. Euroalueella Kiinan vaikutus ei vielä näy niin vahvana, mikä noudattaa myös pitkän aikavälin kehitysmallia: Saksa seuraa Kiinaa noin 6–9 kuukauden viiveellä, joten kehittyvän Aasian tuotantonotkahdus tuntuu aikanaan myös Saksan vientiteollisuudessa. Ja Suomen.

USA:n viennissä ja kehittyvän Aasian tuonnissa korrelaatiota Lähteet: Reuters Ecowin, CPB Netherlands

Suomessa huikea vienti- ja teollisuusbuumi – vai onko? Vienti. Sen merkitystä Suomen talouteen ei voida liioitella. Kysyntä on vahvistunut maailmalla ja luottamus sitä mukaa. Tämän seurauksena myös Suomen vienti on piristynyt huomattavasti pohjaluvuista. Matala korkotaso on lisännyt asuntokauppaa ja kestokulutushyödykkeiden myyntiä. Myös työttömyys on saavuttanut huippunsa ja kääntyy nyt laskuun. Kaikki ei ole kuitenkaan niin kuin uutiset antavat ymmärtää. Median kautta kuulee näinä päivinä huikeita lukuja talouden ja erityisesti teollisuustuotannon ja viennin elpymisestä. Näiden lukujen ei pidä antaa hämätä liikaa. Tilastoja tulkitaan useimmiten vuosimuutoksena, eli verrataan vuoden takaiseen.

Jos syöksyimme pohjalle viime vuonna, ja nyt nousu on ollut huikeaa, mutta emme itse asiassa ole lähelläkään kahden vuoden takaista tasoa, josta lasku alkoi. Esimerkkinä, viennin ja teollisuustuotannon kasvuennusteet Suomessa tänä vuonna ovat kummatkin olleet yli 10 prosenttia. Huikeita lukuja, mutta 2009 lasku oli kummassakin noin 20 prosentin luokkaa! Siksi mahtavasta kasvuvauhdista innostuneille pitäisi laittaa jäitä hattuun. Sitä mukaa kun tämä pohjavaikutus tasaantuu, eli vuoden takaiset tasot ovat korkeammat, on suuria kasvuprosentteja vaikeampi saada aikaan. Loppuvuodesta ja ensi vuoden puolella tullaan jo näkemään paljon vaatimattomia lukuja, eikä siis pelkästään Aasian notkahduksen seurauksena.

Teollisuustuotanto nousee pohjalta Lähde: Reuters Ecowin

Vastuuvapauslausekkeet - Kvartaalikatsastus ei halua olla bearish. Emme tavoittele tuomion tohtorin virkaa - Nouriel Roubini saa jatkaa tehtävässään. - Kvartaalikatsastus on vastuussa tästä raportista. - Väitteet on perusteltu mielestämme luotettavien lähteiden perusteella. - Sanoudumme irti kaikesta vastuusta, mikä liittyy alkuperäisaineiston luotettavuuteen. - Raportti ei sisällä sijoitussuosituksia.

Rakas tieteiden kuningatar

Jaakko Meriläinen

Ihmiskunnan kanssakäyminen matematiikan kanssa on ollut vihan ja rakkauden sävyttämää kautta lukujen pitkän historian. Matemaatikoista etevimmäksi kutsuttu Carl Friedrich Gauss nosti matematiikan 1700-luvulla tieteiden kuningattaren valtaistuimelle. Matematiikka on kiistatta säilyttänyt paikkansa tiedemaailman huipulla, ja mitä pidemmälle tieteenalalla on edetty, sitä suuremmaksi on rakkauden roihu käynyt. Ihan jokaiselle lukumaailma ei aukea, mutta moni heilastelee matematiikan kanssa mielellään. Kapitaali otti selvää muun muassa siitä, mikä matematiikassa niin kovin ihastuttaa.

Rakkauden kampuksella Missään muualla ei ehkä näe niin laajalle levittynyttä ja suurta tunteen paloa omaa tieteenalaa kohtaan kuin Helsingin yliopiston matematiikan laitoksella Kumpulassa. Neljättä vuotta matematiikkaa opiskeleva Paula Kantola tietää, että useat matematiikan opiskelijat viihtyvät matemaattisessa ympäristössä aamukahdeksasta iltakahdeksaan – siihen saakka, että heidät häädetään tiloista ulos. Kuhertelu todistusten ja numerokiemuroiden kanssa jatkuu joskus tämänkin jälkeen, ajoittain jopa yön pikkutunneille saakka. ”Tässä voi toki olla taustalla rakkauden sijasta myös pakokauhu kurssien läpäisemisestä”, Kantola lisää. Erityislaatuista on monien opiskelijoiden intohimoinen suhtautuminen opinalaansa, mutta matematiikan laitoksen opettajat ja tutkijat ovat oma lukunsa. Kantolalla on laitosväen innokkuudesta lukuisia mainioita esimerkkejä. ”Muistan ensimmäiseltä vuodeltani, kun kandituutorimme tuli esittelemään itseään opettajatuutoritapaamiseen. Häntä pyydettiin kertomaan lyhyesti, mitä hän sillä hetkellä tutkii. Siitä seurasi puolen tunnin, yhtään liioittelematta, mutinaluento, paljon taululle piirtelyä ja lopputulos oli se, että kukaan meistä ei ymmärtänyt sanaakaan, eikä ainakaan tiennyt, mitä hän nyt tutkii. Jotain jännittäviä asioita kai”, Kantola mainitsee. ”Tutkijat tuntuvat siis olevan hyvin innostuneita tutkimusaiheistaan, mutta niinhän heidän pitääkin olla. Heistä tulee kyllä helposti sellainen vaikutelma, että päälaen kalju on tullut päätä jatkuvasti raavittaessa pohdittaessa. Ja matemaatikot ovat harvoin pulskia, mikä johtuu tietenkin siitä, että he syventyvät niin matemaattisiin ongelmiinsa, että unohtavat syödä.” Kantola tietää kokemuksesta kertoa, kuinka useat matemaatikot voivat olla hyvinkin kiintyneitä tutkimusaiheisiinsa. Luennoitsijat kertovat niistä kuulijoilleen mielellään, olivatpa nämä kiinnostuneita tai eivät. ”Eräs luennoitsija alkoi kerran kertoa aivan täpinöissään n-ulotteisista kuutioista ja niiden ominaisuuksista. Kaikkein hauskintahan tässä on se, että n-ulotteisia kuutioita ei esiinny kolmeulotteisessa maailmassamme”, Kantola sanoo. Mutta olipa aihe mikä hyvänsä, aina luentojen kuulijakunnasta löytyy niitä, jotka innostuvat maallikoille vaikeista aiheista. Kaunis teoria saattaa saada kars-

keimmankin matemaatikon sydämen sykähtämään pari ylimääräistä kertaa.

Toisaalta monet sitoutuvat matematiikkaan niin tiukasti, että elämässä ei juurikaan jää sijaa muulle. Aiheeseen sopii hyvin anekdootti matemaatikon ja hänen vaimonsa keskustelusta. Vaimo tiedustelee, rakastaako hänen miehensä häntä yhtä paljon kuin matematiikkaa. Matemaatikkopuoliso vakuuttelee vaimolleen suunnatonta rakkautta, jolloin vaimo vaatii siipaltaan todistusta. Matemaatikko suostuu ja aloittaa: ”Olkoon R kaikkien rakastettavien olioiden joukko...”

Mikä matikassa viehättää? Matematiikan viehkeyttä kuulee usein kehuttavan. Todistukset saattavat jonkun mielestä olla silmää hivelevän hienoja tai ihan yksinkertaisten pulmien ratkaisut elegantisti muotoiltuja. Joskus ongelmanratkaisusta tulee eksoottista seikkailua, toisinaan pelkkä tavanomaisuus saattaa olla jännittävää. ”Matematiikassa viehättää minua se, että asiat joko ovat tai eivät ole. Mikään tältä väliltä ei siis ole mahdollista. Mitään ei tarvitse arvailla, jolloin kaikki on yksinkertaista, eikä virhearviointeja tule”, Kantola toteaa. Moni matematiikkaihminen on taatusti hänen kanssaan samoilla linjoilla. ”Tavallisten matemaatikkojen elämästä ja suhtautumisesta matematiikkaan en silti kovinkaan paljon tiedä, mutta heidän ajattelunsa täytyy kulkea jossain niin korkealla, etten osaa uneksiakaan siitä.” Parhaimmillaan matematiikka on onnistumisen iloa ja uusia ulottuvuuksia, Kantola arvelee. ”Se voi olla

hauskaa. Looginen päättely ja ongelmanratkaisu ovat arkipäivän parasta matematiikkaa.” Matematiikan laitoksen tarjonnassa yksi on hänen mielestään ylitse muiden: ”Oma suosikkini yliopistomatikassa on ollut logiikan kurssilla käytetty luonnollinen päättely -menetelmä. Se antoi minulle koko kolmivuotisen

muotoisen öljysäiliön sisältämän öljyn määrän selvittämiseen sekä erään tilan akustiikan tutkimiseen. Silloin tällöin hän ratkoo japanilaisia ristikkoja, metsästää alkulukuja ja etsii tarkkaa ratkaisua erilaisille jännittäville ongelmille. ”Mutta älä kuvittele, että teen niitä aina, en todellakaan. Joskus harvoin vain, minulla on myös elämä.”

Seurustelua matematiikan kanssa

opiskelijaurani parhaat onnistumisen riemut tähän mennessä. Logiikan kurssille vaan kaikki, se on matematiikkaa parhaimmillaan ja kauneimmillaan.” Inhokkejakin löytyy. ”Ja kyllä, on olemassa matematiikan ala, jota en voi sietää: todennäköisyyslaskenta. Syy on ihan yksinkertainen. Heti, kun siirrytään klassisen todennäköisyyden ulkopuolelle, kaikki lauseiden todistukset menevät niin hurjalle tasolle, että ne sivuutetaan oppikirjoissa. Usko siinä sitten, että ne pätevät”, Kantola lataa. Myös käytännönläheisyys on Kantolalle tärkeä asia. Hän listaa käyttäneensä matematiikkaa apukeinona muun muassa kyljellään makaavan ympyrälieriön

Sankka joukko Kumpulan matematiikanopiskelijoista on antanut matematiikalle pikkusormen ja menettänyt sen seurauksena koko kätensä. Joukossa on kuitenkin myös niitä, jotka opiskelevat matematiikkaa olosuhteiden pakosta. Kantola opiskelee matematiikan laitoksella kuitenkin puhtaasta mielenkiinnosta. Matematiikka häntä on kiinnostunut aina, ja isona hän haluaa yläasteen matematiikan opettajaksi. Lukiossa hänellä oli useita uravaihtoehtoja takataskussa, mutta onnenpyörän viisari päätyi lopulta osoittamaan matematiikan suuntaan. Mikä sitten tarkalleen ottaen on Kantolan suhtautuminen matematiikkaan? ”Matematiikka on parhaimmillaan kaunista, kai minä sitä rakastankin ihan pikkuisen. Matematiikka on jännittävää ja erilaista kuin kaikki muu. Se saa minut innostumaan ja rohkaisee käyttämään aivojani. Olen matikan kanssa vasta siinä kiinnostuneessa seurusteluvaiheessa, en ole korviani myöten rakastunut ja suunnittele naimisiinmenoa”, hän vastaa. Tieteiden kuningatar on suuri ja mahtava, joten maltillinen eteneminen suhteessa lienee turvallinen ratkaisu. Muidenkin kannattaa pitää pää kylmänä, jos ihastus matematiikkaan alkaa yltyä kovin suureksi.

Numeroiden nujertamia vai lukujen lumoamia Tänä syksynä talousopintonsa aloittaneiden keskuudessa pakolliset matematiikan opinnot on otettu vastaan vaihtelevin tuntein. Jotkut kansantaloustieteen tuoreista opiskelijoista ovat jääneet numeroiden nujertamiksi, joihinkin lukujen lumo taas tuntuu uppoavan varsin mainiosti. Aino Kalmbach myöntää olevansa innoissaan matematiikan sivuaineopinnoista. ”Tuntuu, että vihdoinkin päästään asiaan”, Kalmbach toteaa ja jatkaa: ”Ongelma on vain se, että ainakin tähän mennessä analyysin kurssilla on menty aika hurjaa vauhtia eteenpäin ja ero lukion opetustyyliin ja lukiossa käytettyihin merkintöihin on aika valtava. Välillä on todella vaikeaa pysyä kärryillä. Liniksen kurssi taas on tuntunut helpommalta.” Kalmbach sanoo aina pitäneensä matematiikasta, vaikka suhde numeroiden kanssa onkin silloin tällöin ollut vaarassa ajautua karille. ”Välillä voisin sanoa rakastavani matematiikkaa ja välillä taas vihaan sitä, lähinnä silloin, kun hommat eivät onnistu enkä ymmärrä joitakin asioita.”

Jaakko Meriläinen

Analyysin peruskurssin ja Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I -kurssin lisäksi kansantaloustieteen opiskelijoiden on suoritettava jatkokurssi analyysissa, jotta kokoon kertyy tutkintoon vaadittava 25 opintopisteen perusopintokokonaisuus. Useimmat jättävät tieteistä eksakteimman opinnot tähän, ja vain muutama urhea lähtee tarpomaan syvemmälle matematiikan maailmaan, vaikka matematiikan laitoksen kurssivalikoimassa olisikin tarjolla paljon taloustieteilijöille hyödyllisiä työkaluja.

Kaikille matematiikka ei ole niin mieluista. Tuuli Tähtinen arvelee, että matematiikan perusopinnot ovat ”välttämätön paha” kansantaloustieteen opiskelijoille. Hän itse aloitti yliopisto-opintonsa matematiikan parissa ja ehti suorittaa kansantaloustieteilijöillekin pakolliset kurssit jo viime vuoden aikana. ”Jälkeenpäin voin sanoa, että ne olivat ihan jees”, Tähtinen toteaa, mutta painottaa, että täysin vaivatta opintopisteet eivät irronneet. ”Viime syksynä analyysi oli aika lailla uskon asia, siihen piti suhtautua hartaudella.” Analyysin peruskurssi on toiminut tänäkin syksynä mainiona yhteishengen nostattajana, Kalmbach kertoo. ”Kaikki stressaavat yhdessä laskuharjoituksia, joista kukaan ei tajua mitään. Yhdessä niitä sitten ratkotaan.”

Sarjakuva: Jaakko Meriläinen

Kilpailun rajoittaminen Monopolivoiman hankkiminen on monesti vaivattominta pyrkimällä kilpailun rajoittamiseen joko lainsäädännön tai sopimuksenluontoisten normien avulla. Vaivalloisempi keino on kilpailijoita paremman tuotteen kehittäminen ja tarjoaminen. Kilpailun rajoittaminen johtaa kuluttajan, tai tuotteen käyttäjän, kokeman hyödyn alenemiseen tuotteen kehnouden tai korkean hinnan muodossa.

Helsingin kerjäläisongelma on ollut viime aikoina kuuma keskusteluaihe. Yksi viime aikojen törkeimmistä ja kenties vähiten huomioiduista kilpailunrajoitustapauksista liittyy kerjäämiseen. Alkusyksystä niin sanottuun pheissaukseen osallistuvat yhteisöt kertoivat valtakunnan päälehden sivuilla luoneensa järjestelmän, jossa voidaan sopia pheissausvuoroista suosituimmilla paikoilla ja jakaa paikat jonkinlaisen rotaatiojärjestelmän perusteella. Haastateltu kertoi, että suosituimmilla paikoilla on saattanut olla niin paljon pheissaajia, että ohikulkijat ovat voineet hyvillä mielin ja uskottavasti kävellä kaikkien heidän ohitseen. Tässä manifestoituu kilpailun suotuisa vaikutus. Mahdolliset asiakkaat pääsevät käsiksi kaikkein korkeimpaan laatuun pheissaustuotteissa mahdollisimman alhaiseen hintaan, kun eivät joudu edes pysähtymään.

Klaus Kultti

On varmaa, että kilpailun rajoittaminen johtaa usean asiakkaan osalta päinvastaiseen tulokseen. Lisäksi on varmaa, että huonolaatuisista tuotteista ja korkeista hinnoista joutuvat kärsimään yhteiskunnan vähäosaiset; ne joiden itsetunto- ja muut ongelmat tekevät heistä alttiita kanssaihmisen lähestymispyrkimyksille. Viranomaisten ja poliitikkojen passiivisuus pheissareiden kuluttajaa vahingoittavia kilpailunrajoituspyrkimyksiä kohtaan on hämmästyttävää, kun vertaa sitä aktiivisuuteen, jota he ovat osoittaneet niin sanottua perinteistä kerjäämistä kohtaan. Perinteisen kerjäämisen harjoittajat näyttävät jakaneen parhaat paikat kollusiivisesti päätelleen siitä, että kerjäläistiheys on perin vaatimaton. Kaunis tulkinta olisi, että juuri tämän haitallisen kolluusion takia poliitikot ja virkamiehet ovat aktiivisia. Mutta passiivinen suhtautuminen pheissareiden kolluusiopyrkimyksiin ei tue näkemystä, että poliitikot ja virkamiehet haluaisivat edistää kilpailullisuutta kerjäämisen saralla. Yksi tärkeimpiä perusteita perinteisen kerjäämisen vastustamiselle on, että sitä harjoittavat muut kuin vakinaisesti Suomessa asuvat. Pelätään, että myönteinen tai salliva suhtautuminen kerjäämiseen innostaa lisää ulkomaisia kerjäläisiä tulemaan Suomeen. He eivät tule yksin ja pelätään, että kerjäämisen myötä esimerkiksi ihmiskauppa ja prostituutio lisääntyvät. Erityisesti prostituutio on paha asia, koska ulkomaalaiset prostituoidut tuppaavat olemaan naisia, mikä vähentää kantaväestöön kuuluvien naisten monopolivoimaa pariutumis- ja avioliittomarkkinoilla. Ja kuten kilpailunrajoitustapauksissa tyypillistä on, asia on puettu muotoon, jossa kilpailusta ei puhuta mitään vaan jostain paljon ylevämmästä. Tässä tapauksessa mainitaan usein ihmisoikeudet ja tasa-arvo. Kuten tasa-arvoon, suomalaiset on indoktrinoitu uskomaan yksiavioisuuteen. Yksiavioisuus on erittäin tehokas kilpailunrajoitus avioliitto- ja pariutumismarkkinoilla, joilla kullakin osallistujalla on yksikön kokoinen tarjonta ja vähintään yksikön kokoinen kysyntä. Kiinnostavaa on, onko kyseessä miesten

vai naisten edun mukainen kilpailunrajoitus. Suoraviivaisin lähestymistapa on pohtia asiaa kysyntätarjonta-kehikossa. Kilpailun rajoittaminen on sen osapuolen edun mukaista, josta on ylitarjontaa. Lukumääräisesti pariutumisikäisiä miehiä ja naisia on suurin piirtein yhtä paljon, mutta kun biologisia pohjamutia kaavitaan, päädytään väistämättä siihen, että kiinnostava muuttuja on pariutumisvalmius- tai alttius. Tässä suhteessa naiset ovat kyenneet erittäin uskottavasti sitoutumaan kilpailunrajoituksiin. Kenties hieman alakanttiin arvioiden lisääntymisikäiset naiset ovat pariutumisvalmiusmielessä poissa pelistä noin yhdeksäsosan ajasta kuukautisten vuoksi. Näin tarjolla on koko ajan yli kymmenen prosenttia enemmän miehiä kuin naisia. Kun mukaan otetaan naiset, jotka ennen ja jälkeen raskauden ovat poissa pelistä voidaan arvioida, että miehistä on noin 15% jatkuva ylitarjonta. Näin joudutaan päättelemään, että yksiavioisuus on miesten salaliitto ja kolluusio naisia vastaan. Tämän kanssa on konsistenttia se, että moniavioisuuskielto ei näytä yhteiskunnan poliittista ja virkamieseliittiä huolettavan; suurin osa siitä koostuu miehistä.

että naiset jäisivät ilman miestä, laki yksiavioisuudesta toimisi vakuutuksena naisille. Kiinnostavaa olisi tutkia, miten voidaan empiirisesti selvittää onko laki yksiavioisuudesta pohjimmiltaan vakuutuksenomainen vai onko sen tarkoitus rajoittaa kilpailua. Minkälaisella empiiriseen aineistoon perustuvalla tutkimuksella saadaan selville, toimiiko vakuutus miesten vai naisten eduksi, tai jos kyseessä onkin kilpailunrajoitus rajoittaako se kilpailua miesten vai naisten eduksi. Kerjääminen ja vastaava toiminta pariutumismarkkinoilla pitäisi kuitenkin kieltää, koska se on ihmisarvoa alentavaa.

Moniavioisuuden salliminen johtaisi kenties siihen, että yhdellä naisella olisi useita aviomiehiä. Näkyvimmät esimerkit moniavioisuudesta ovat kuitenkin sellaisia, jossa yhdellä miehellä on useita vaimoja. Edellisessä tapauksessa jotkut naiset jäisivät ilman miestä, kun taas jälkimmäisessä jotkut miehet ilman vaimoa. Koska miehistä on ylitarjontaa näyttäisi jälkimmäinen vaihtoehto, hieman paradoksaalisesti, olevan tasapainotulema moniavioisuuden sallivassa yhteiskunnassa. Miesten kolluusion tavoite on siis estää naisia lyöttäytymästä yhteen attraktiivisimpien miesten kanssa. Kilpailulainsäädännön näkökulmasta suopeampi tulkinta on, että kyseessä on vakuutus. Miehet eivät tiedä nuorena ketkä heistä, eivätkä heidän isänsä tiedä ketkä heidän pojistaan, ovat loppujen lopuksi attraktiivisimpia. Laki yksiavioisuudesta takaa, että vahingon sattuessa (siis miehen ollessa epäattraktiivinen) miehelle silti riittää vaimo. Jos moniavioisuuden sallivan lain tasapainotulema johtaisi siihen,

Rakastajatesti

Julia Müller

Facebookiin on perustettu ryhmä ”Miksi ekonomistia kannattaa deittailla”. Syitä sivustolla on mainittu monia: meillä on kokemusta malleista ja teemme kaiken optimipisteessä. Taloustieteilijät ovat yksinkertaisesti kuumia, sen olemme itsestämme jo todenneet. Se, mikä saa vastakkaisen (tai miksei samankin) sukupuolen edustajan haluamaan ja hikoilemaan vuoksemme, luonnollisesti vaihtelee. Jotkut meistä ovat kuumia puhtaasti kokeilunhaluisen luonteensa tähden. Jos hyppäät tällaisen avarakatseisen ekonomistin matkaan, et koskaan voi ennakoida mihin leikkiin tällä kertaa ryhdytte. Toiset taas keräävät ihailijoita, koska ovat niin turvallisen tasapaksuja. Tältä pehmeältä nallekarhun ihmisversiolta tiedät saavasi rakkautta pidemmälläkin aikavälillä. Toki joukostamme löytyy myös niitä, joiden huomio on pääosin muualla kuin pariutumisessa ja mikä onkaan sen kuumempaa kuin välinpitämättömyys?! Testaa, nuori ekonomisti, mihin kategoriaan itse kuulut. 1. Mitä näet kuvassa? a. Epämuodostuneesti piirretyn sydämen puolikkaan. b. Ottolainauksen reaalisen BKT:n heilahtelua kuvaavan käyrän vuosina 85–90. c. Pystyssä sojottavan miehen elimen.

2. Heräät Juha Partasen ja opiskelijaravintolan keittäjättären välistä. Mitä on tapahtunut? a. Laitosillalliset hieman venähtivät. Yksi asia johti toiseen, ja… b. Partanen uskoi ratkaisseensa yhden Clay-instituutin seitsemästä Millenium-ongelmasta ja tahtoi esitellä vastaustaan juuri sinulle. Tapaaminen venyi pikkutunneille, mutta dosentti oli miettinyt kaiken valmiiksi. Keittäjätär oli palkattu huolehtimaan ruokapuolesta. c. Helsinkiä alettiin tulittaa ilmateitse. Väestönsuojassa Partasen ja keittäjättären välistä löytyi vapaa paikka.

3. Olet ensimmäistä kertaa uuden ihastuksesi kanssa kahden ja olette pääsemässä toiselle pesälle. Yhtäkkiä rakastajasi kaataa punaviinilasin mustekynällä kirjoitetuille laskareillesi. Miten reagoit? a. Irrotat otteesi kullastasi ja huomiosi siirtyy välittömästi lemmenjuomassa lilluviin entisiin laskareihisi. ”Etkö osaa juoda lasiasi tyhjäksi”, tivaat syylliseltä. Sinulta ei ainakaan heru enää tämän jälkeen. b. Katseesi kääntyy partneristasi märkiin koulupapereihin. Yritätte yhdessä kuivattaa papereita ja siten minimoida aikaansaadun tuhon. Konseptit ovat kuitenkin jo pilalla ja pohdit miten toimia. Päätät olla rationaalinen. Kausi on ollut niin kuiva, että se vaikuttaa jo koulutöihisi. Jatkatte siitä mihin alun perin jäittekin! c. Huomaat viinilasin kaatuvan vaivoin laskemiesi tehtävien päälle. Sinua ottaa päähän, muttet halua pilata tunnelmaa siirtämällä huomiosi toisaalle. Sitä paitsi silmäteräsi voisi ajatella, että välität enemmän laskareista kuin hänestä.

Pistee: 1. a = 2, b = 3, c = 1; 2. a = 1, b = 3, c = 2; 3. a = 3, b = 1, c = 2; 4. a= 2, b = 1, c = 3; 5. a = 2, b = 1, c = 3; 6. a = 1, b = 2, c = 3

5. Missä tekisit tai teet sen mieluiten? a. Vanhempiesi sängyssä. b. Economicumin isossa luentosalissa ennen oppituntia. c. Et ole ajatellut asiaa näin syvällisesti.

4. Olet Aleksandriassa opiskelemassa, muttet pystyä keskittymään, koska... a. ...pariskunta viereisessä pöydässä on niin ärsyttävän hellyttävä. He muistuttavat sinua siitä kuinka lemmenkipeä oletkaan. b. ...yksi vahtimestareista riitelee naisopiskelijan kanssa. Nainen ei suostu poistumaan kello kahdeksalta vaikkei omistakaan kulkukorttia. Vahtimestarin ylpeä olemus ja opiskelijan peräänantamattomuus muistuttavat sinua eräästä fantasiastasi. c. ...kumppanisi lähettelee sinulle jatkuvasti tuhmia tekstiviestejä. Eikö hän ymmärrä, että opiskelulle on omistauduttava. Laitat kännykkäsi äänettömälle ja mietit hetken naapurin setää kylpytakissa saunan jälkeen. Olet selättänyt himosi.

6. Sinusta lemmessä parasta on: a. Kovat otteet. Jos sinua viedään, niin parasta olisi, että kunnolla! b. Läheisyys. Kivaa, kun toinen osaa puristaa parhaasta paikasta. c. No pitääkö tätä nyt eritellä. Eivät ihmisten preferenssit loppujen lopuksi juurikaan eroa muista nisäkkäistä tässä asiassa. Pääasia, että homma saadaan loppuun asti hoidettua.

6–10 pistettä Kokeilunhaluinen rakastaja Olet selvästi hyvin varma seksuaalisuudestasi. Uskallat kokeilla uusia asioita lakanoiden välissä, pelkäämättä leimatuksi tulemista. Sängyssä olet suorasanainen, etkä pelkää kertoa partnerillesi mitä haluat. Tämä on kiehtonut useimpia rakastajiasi, mutta jotkut ovat saattaneet kokea sinut liian dominoivaksi. Hyvä asia kuitenkin on, että teet toiselle varhaisessa vaiheessa selväksi pitäväsi villimmästä menosta. Näin konservatiivisemmat ihailijasi ovat menettäneet kiinnostuksensa jo varhaisessa vaiheessa. Sinulle seksuaalisuus on asia, josta tulee voida puhua avoimesti. Kannatat muutenkin liberaalia seksikulttuuria ja mielestäsi on tärkeää, että kaikki voivat nauttia kehostaan omalla tavallaan. Olet myös aina ollut niitä, jotka haluavat bileissä ensimmäisinä mennä alasti saunaan. Koet olosi ilkosillaan vapautuneeksi eikä siinä sinusta välttämättä ole mitään seksististä. 11–15 pistettä Hellä hempeilijä Kuulut selvästi niihin, jotka ihastuvat ja sitten harrastavat seksiä, eikä toisinpäin. Tarvitset tunteen ennen kuin voit nauttia. Tämä ei tarkoita sitä, että hyppäisit sänkyyn ainoastaan ollessasi jo parisuhteessa. Sinussa elää romantikko, joka saattaa päästä valloilleen myös kosteana baari-iltana. Yhden illan säädöt eivät kuitenkaan ole sinun juttusi, koska jos homma todella lässähtää ensimmäiseen yöhön, otat sen niin raskaasti. Sinua pidetään kuumana, sillä rakastajasi tietävät, että olet huomioon ottava sängyssä. Toisen nautinto ja kemia ovat sinulle äärimmäisen tärkeitä. Tämän hyveen ansiosta ympärilläsi pörrää ihailijoita, jotka ensisijaisesti kaipaavat läheisyyttä. Joskus sinua saatetaan kuitenkin käyttää hyväksi, koska sinut on helppo valloittaa kauniilla sanoilla. Muista, että lemmenleikit ovat aina kahden kauppa ja on tärkeää, että kerrot kumppanillesi mitä haluat. Jos se on läheisyyttä ja rakkautta pitkällä aikavälillä, vaadi sitä. Näin saat sitoutumiskammoiset juoksemaan häntä koipien välissä pakoon jo alkuvaiheessa. Kaikki säästyvät suuremmalta draamalta ja jäljelle jäävät vain ne kaltaisesi kultajyvät. 16–18 pistettä Matemaattinen nero Mikäli kuulut tähän kategoriaan, pidät todennäköisesti hyvin paljon matematiikasta. Erilaiset yhtälöt saattavat pyöriä mielessäsi niin päivin kuin öisinkin. Kärsit jonkinlaisesta taiteilijasyndroomasta. Olet niin innoissasi omasta kiinnostuksen kohteestasi, että läheisesi kokevat joskus kilpailevansa tuon abstraktin intohimosi kanssa. Jos elät parisuhteessa, pidät mahdollisesti kultaasi itsestäänselvyytenä ja suhteenne on tasapaksu. Rakkaimpasi ei kuitenkaan vaadi muutosta, sillä intohimosi johonkin niin käsittämättömään kuin matematiikka on yksi syy siihen, miksi hän sinuun alun perin ihastui. Joskus sinun sietäisi kuitenkin palata älyllisen rikkaista sfääreistäsi maan pinnalle. Jos sinulle on suotu tuollaiset aivot, niin jatka sukua, hyvä ihminen!

Jassu

Mitä vapaus maksaa?

Matti Mitrunen

Risto Siilasmaan johtama työryhmä palautti taannoin paljon puhutun raporttinsa, joka suosittaa yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä kustannussyistä. Kyseisessä raportissa lasketaan puhtaalla lyhyellä matematiikalla kuinka paljon nykyistä järjestelmää kalliimpi palkka-armeija olisi ja miksi Suomella ei ole siihen varaa. Asiat kuitenkin harvoin ovat näin yksinkertaisia. Kustannuksia on muuallakin kuin budjetissa. Vaikka yleinen asevelvollisuus maksaakin vähemmän rahaa veronmaksajille, usein unohtuu, että onhan armeijakin veroa – veroa joka veloitetaan aikana. Armeija on verona myös äärimmäisen epäoikeudenmukainen: se kerätään vain nuorilta miehiltä. Entinen professorimme Panu Poutvaara on yksi asevelvollisuuden ankarista kriitikoista. Hän on usein tuonut esiin armeijan piilotetut kustannukset, jotka näkyvät työurien lyhentymisenä ja menetettyinä ansioina. Jos nämä piilotetut kustannukset lasketaan mukaan, nykyinen pakkoon perustuva maanpuolustusjärjestelmä ei välttämättä olekaan se kaikkein halvin. Tällainen kulujen kartoittaminen on syy sille, miksi kansantaloustiedettä opiskellaan ja rakastetaan. Tässä asiassa kysymys ei kuitenkaan todellisuudessa ole siitä mikä tulee halvemmaksi – eikä edes siitä mikä vaihtoehto on parempi – vaan siitä, mikä on oikein. Nykyään monissa hyvinvoinnin mittareissa korostetaan ihmisen vapautta. Vapautta puhua, vapautta ajatella ja vapautta nälästä. Ehkä vapaus on juuri se asia jolle hyvinvointivaltio perustuu. Talouskasvu on tärkeää juuri siksi, että se lisää vapauttamme. Vapaus sodista on esimerkiksi Euroopan taloudellisen integraation ja kasvun tärkein saavutus. Mielestäni Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa tulisi olla myös vapaus pakkotyöstä. Jos maa on puolustuksensa ansainnut se sen myös saa.

Kansalaisen tulisi vain saada valita, että maa on puolustamisen arvoinen.

Mikä on halvin tapa rahallisesti ja piilotettuina kuluina?

Maanpuolustus on yksi tärkeimmistä kansalaisvelvollisuuksista, sitä ei käy kieltäminen. Nykyisen puolustuksen uskottavuudesta voi olla montaa mieltä, mutta selvää on, että vahva armeija on hyvä rauhan tae. Suomen puolustus tulisi kuitenkin perustaa vapaaehtoisuudelle. Uskon, että tässä maassa armeijakulttuuri on niin vahva, että luotettavia ja motivoituneita vapaaehtoisia löytyy aina tarpeeksi.

Budjetissa näkyvät kulut ovat pienempiä pakkoon perustuvassa järjestelmässä, koska silloin osa kuluista jää palvelukseen määrättyjen kannettavaksi ilman, että se näkyy budjetissa. Jos tarkastellaan kansantaloudellisia kokonaiskuluja, vapaaehtoisuus on edullisempaa. Yleisen asepalveluksen piilotetut kulut voidaan jakaa staattisiin ja dynaamisiin. Staattisia rahallisia piilotettuja kuluja ovat palvelusaikana menetetyt ansiot, ja ei-rahallisia kuluja epämukavuus siitä, että joutuu olemaan palveluksessa, jos sitä ei ole halunnut. Dynaamisia piilotettuja kuluja ovat opintojen ja työkokemuksen karttumisen viivästyminen ja siitä tulevina vuosina seuraava matalampi ansiotaso.

Adam Smithin mielestä valtion tehtävät ovat maanpuolustus, sisäisen turvallisuuden takaaminen ja sellaisten hyödykkeiden tuottaminen, joita markkinat eivät tuota tehokkaasti. Ihmisten turvallisuuden takaaminen on tärkeä valtion tehtävä, mutta mielestäni valtion tärkein tehtävä on kuitenkin kansalaisten hyvinvoinnin lisääminen. Selvää on, että jos valtiolla on mahdollisuus näin oleellisesti parantaa kansalaistensa oloja ja perusvapauksia, kyse ei ole kustannuksista. Maanpuolustus pitäisi järjestää uskottavasti, mutta myös kansalaisille toimivalla tavalla. Aina kyse ei ole rahasta, ei edes taloustieteessä. Kapitaali haastatteli aiheesta julkistalouden professorina toiminutta Panu Poutvaaraa. Miten Suomen puolustus tulisi järjestää? Tehokas ratkaisu olisi, että armeijaan hakeutuisi vapaaehtoispohjalta se osa miehistä ja naisista, joille armeijan antamista valmiuksista on eniten hyötyä, ja jotka ovat palvelukseen parhaiten motivoituneita. Heille on oikeudenmukaista maksaa tästä kohtuullinen korvaus, joka rahoitetaan kaikilta kansalaisilta perittävillä veroilla. Samalla tehottomasta ja sukupuolisyrjivästä siviilipalveluksesta voitaisiin luopua. Asepalvelusta suorittamattomat nuoret saataisiin nopeammin työelämään ja maksamaan veroja, joista myös maanpuolustus rahoitetaan. Armeijaan vapaaehtoispohjalta hakeutuvat sitoutuisivat samalla reserviin, eli vapaaehtoisuus ei sulje pois reservejä.

Millaisin menetelmin tällaisia piilotettuja kuluja pystytään tutkimaan ja mittaamaan? Imbens ja van der Klaauw (Journal of Business and Economic Statistics, 1995) tarkastelivat asevelvollisuuden vaikutuksia Alankomaissa 1980- ja 1990-luvuilla poikkeuksellisen hyvässä koeasetelmassa. Siellä osa ikäluokasta joutui palveluun aika sattumanvaraisesti, osa vapautui siitä. He vertasivat palvelukseen joutuneiden ja siitä vapautettujen myöhempiä ansioita. Heidän arvionsa mukaan asevelvollisuuden suorittaminen voi laskea keskimääräisiä elinkaariansioita jopa viidellä prosentilla. Uskotko, että asepalvelukseen olisi vielä hakijoita jos se olisi vapaaehtoinen? Kyllä, jos siitä maksettava korvaus on kohdallaan. Mitä mieltä olet jonkinlaisesta arvontajärjestelmästä kutsunnoissa? Tämä olisi yhtä epäeettistä kuin verotaakan jakaminen arpomalla. Se ei myöskään huomioi suhteellista etua. Eli en kannata.

Onko palkka-armeija mielestäsi yhtä luotettava kuin kutsunnoilla saatu? Kyllä, jos rekrytointi tehdään järkevästi. Jo nyt upseerit rekrytoidaan vapaaehtoispohjalta. Vapaaehtoisarmeijan luotettavuutta epäileviltä voi kysyä: ovatko suomalaiset upseerit ja rauhanturvaajat mielestäsi vähemmän luotettavia kuin suomalaiset miehet keskimäärin? Pystyykö yksilön hyötyä arvioimaan luotettavasti tässä asiassa?Mitä jos armeija on ihmisille hyväksi, mutta he eivät ymmärrä sitä? Läntisissä demokratioissa lähtökohtana on, että ihmiset valitsevat itse minne haluavat opiskelemaan ja mistä etsivät työtä tai asuntoa. Toki ihmiset tekevät virheitä, mutta siitä ei seuraa, että tilanne olisi parempi jos ihmiset eivät voisi itse tehdä valintojaan. Voisiko sanoa, että yleinen asepalvelus on veroa miehenä olemisesta? Onko muita samankaltaisia veroja? On perusteltua sanoa, että asepalvelus on vero miehenä olemisesta. Muuten verotuksessa pyritään vahvasti sukupuolineutraalisuuteen.

Onko yleinen asepalvelus mielestäsi orjuutta? Ehkä orjuus on liian vahva sana ainakin demokratioissa, koska asevelvollisilla on kuitenkin rajatut kansalaisoikeudet jäljellä, ja palvelus on kestoltaan rajattu, kun taas orjuus ei ole. Mutta asevelvollisuuden voi perustellusti tulkita pakkotyöksi. Uskotko, että piilotettujen kustannusten lisäksi armeijalla on jonkinlaisia piilotettuja yhteiskunnallisia hyötyjä? Voivatko nämä hyödyt kääntää kokonaisuuden plussan puolelle? Osalle miehistä ja naisista armeijan antamista valmiuksista on hyötyä työelämässä, eli heille vaikutus on positiivinen. Osalle vaikutus on negatiivinen. Imbensin ja van der Klaauwin tutkimukseen viitaten, keskimääräinen kokonaisvaikutus näyttää olevan negatiivinen. Panu Poutvaara toimi Helsingin yliopiston julkistalouden professorina. 1. lokakuuta hän aloitti Münchenin yliopiston professorina ja Ifo Institute for Economic Research. Poutvaara haluaa kiittää kansantaloustieteen opiskelijoita kuluneista vuosista ja toivottaa hyvää jatkoa opintoihin.

               

PROVOKAATTOR

PROVOKAATTORI

PROVOKAATTORI Näkökulma maanpuolustukseen Panu Poutvaara argumentoi asevelvollisuutta vastaan aina yhtä vakuuttavasti, mutta eiväthän upseerit tai poliitikot meidän kansantalousjargonia kovin hyvin ymmärrä. Jotta asevelvollisuudesta luovuttaisiin, on kiinnitettävä huomiota aivan toisenlaisiin näkökulmiin. Puolustusvoimien yksinkertainen ja idioottivarma logiikka on tämä: Meille annetaan tehtävä ja budjetti sen toteuttamiseen. Tehtävä on luoda uskottavat puolustusvoimat koko Suomen puolustamiseen. Itsestään selvä viitekehys tälle on, että ainoa uhka tulee idästä. Tämän tehtävän puolustusvoimat hoitaa erinomaisesti annettujen rahojen puitteissa ja asevelvollisuus lienee tehokkain keino tämän tehtävän toteuttamiseen. Ongelma siinä, että koko Suomen puolustaminen on vanhentunut ja idioottimainen oletus. Tapaamani Ruotsin armeijan majuri kertoi minulle kokemuksistaan Tshadin rauhanturvaoperaatiossa näin: ”Näen tumman miehen aavikolla kilometrien päästä. Voin ampua häntä kun hän on neljänsadan metrin päässä. Hän voi ampua minua vasta sadanviidenkymmenen metrin päästä. Aavikkosodankäynti riippuu nykyään niin paljon teknologiasta, että italialaisillakin on mahdollisuus pärjätä.” Tarina on helppo soveltaa myös Suomen olosuhteisiin. Suomen sotilasdoktriini perustuu jatkosotaan. Otetaan 350000 sotilaan armeija ja laitetaan ne poteroihin itärajalle. Sitten toivotaan että nämä neljän metrin välein olevat miehet ja suomalainen sisu riittävät. Ryssän ei kuitenkaan enää tarvitse iskeä päätään Karjalan mäntyyn kun hänellä on välineet niiden ylittämiseen. Venäjällä on tälläkin hetkellä neljä maahanlasku-

tai laskuvarjodivisioonaa toimintavalmiudessa. Eli 40000-60000 sotilasta, panssariajoneuvoja ja tykkejä, jotka tiputetaan minne tahansa lentokoneista. Kun näitä joukkoja jahdataan ja motitetaan Etelä- ja Länsi-Suomessa, loput maajoukot saapuvat itärajalle. Vaikka Suomen puolustus on semi-uskottava, maamme ilmavoimat ja ilmatorjunta eivät ole. Edellä mainitut vaativat valtavia investointeja ja vain vähän koulutettua työvoimaa niiden ylläpitämiseen. Puoli vuosisataa sitten sotilaalle riitti kun hän osasi ampua kiväärillä ja kaivaa poteron. Sotilasteknologian kehityksen myötä sotiminen, tai kansataloustieteen jargonilla maanpuolustuksen julkishyödykkeen tuottaminen, on muuttunut työvoimaintensiivisestä pääomaintensiiviseksi. Tarvitsemme yhä kalliimpia laitteita, joiden käyttäjien pitää olla korkeasti koulutettuja ja työtään jatkuvasti harjoittavia, jotta puolustus olisi uskottava. Suomella ei ole tarvittavia rahallisia tai väestöresursseja koko alueensa puolustamiseen. Kukaan ei havittele alueita Lapista, eikä kukaan tule sinne hyökkäämään. Ainoat syyt Suomen valloittamiseen olisivat geopoliittiset ja tätä ei tultaisi toteuttamaan koko maata miehittämällä, vaan valloittamalla suuret väestökeskukset ja asettamalla nukkehallitus. Väestökeskusten puolustaminen onnistuu paremmin hyvinvarustetulla palkka-armeijalla. Toinen Suomen puolustukseen liittyvä, toisesta maailmansodasta opittu oletus, on että sodan uhatessa Suomella on aikaa mobilisoida asevelvollisuuden avulla tuotettu reservi, jakaa varusteet, järjestää kertauskoulutus ja asettaa miehet puolustusasemiin sillä välin kun poliitikot neuvottelevat ja vaihtavat nootteja. Georgian sodassa 2008 molemmat osapuolet olivat täydessä taistelukosketuksessa alle vuorokauden

konfliktin eskaloitumisesta. Vaikka yhteenotto olikin todennäköisesti Venäjän puolesta suunniteltu, antaa se paremman kuvan konfliktien nykyisestä kehittymisvauhdista kun Euroopan tilanteen kiristyminen 1936-1939. Asevelvollisuusarmeija on liian hidasliikkeinen nykyajan kriiseihin. Lopuksi on vielä ymmärrettävä, mitä ”uskottava puolustus” tarkoittaa. Se ei tarkoita sitä, että Suomi pystyisi yksin puolustamaan itseään ylivoimaista vihollista vastaan ja sotilaalisen menestyksen seurauksena sopimaan hyväksyttävät rauhan ehdot. Uskottava

puolustus tarkoittaa samaa mitä se tarkoitti Talvisodassa: Suomen puolustus piti pintansa tarpeeksi kauan, jolloin Iso-Britannia suunnitteli omien joukkojen lähettämistä ja Neuvostoliiton öljykenttien pommittamista Mustaltamereltä käsin. Suomella on EU:n perustuslain turvallisuustakuut ja se on osallistunut useampaan sotaharjoitukseen ja kriisinhallintaoperaation NATO-maiden kanssa. Voimme huijata vain itseämme sanomalla, että olemme puoluettomia. Tai sitten voimme liittyä NATO:on ja siirtyä tehokkaasen palkka-armeijaan näin hankkien oikeasti uskottavan puolustuksen halvemmalla.

PROVOKAATTO PROVOKAATTO

PROVOKAATTO 27

Rauhan ritarit ja tyhjät Nobelit

Samuli Harala

Kapitaalin neliosaisessa sarjassa tarkastellaan ihmisiä, joille on myönnetty yhteisöllisyyden korkein tunnustus, Nobelin rauhanpalkinto. Sarjan toinen rakkauden ja rauhan lähettiläs yritti ensin lahdata kiistakumppaninsa keinoja kaihtamatta, jonka jälkeen hän teki parhaansa tukahduttaakseen tulitauon palestiinalaishuivilla. Palkinnoksi hän sai mitalin Alfred Nobelin muistoksi. Mohammed Yasser Abdel Rahman Abdel Raouf Arafat al-Qudwa al-Husseini jakoi rauhan ja rakkauden tunnuspalkinnon elinikäisten vihollistensa kanssa. Israelilais-palestiinalainen kolmikko sai mitalit työstään rauhan paaluttamiseksi Lähi-itään. Arafatilla oli neuvotteluissa miesalivoima, mutta käsitteellinen yliote. Kolmikko neuvotteli rauhasta, joka Arafatin omien sanojen mukaan vielä jokunen vuosi aikaisemmin tarkoitti Israelin tuhoamista. Neuvottelut alkoivat eteläiseen tyyliin lämpimissä tunnelmissa. Olihan PLO:n nokkamies tovi sitten julistanut varautuvansa täydelliseen sotaan, joka kestää useita sukupolvia. Ihan sodaksi Palestiinan ja Israelin nujakointia ei voi enää nykyisin kutsua. Perusteelliset erimielisyydet ja väkivalta tulevat kuitenkin jatkumaan - Arafatin ennustusta mukaillen - todella kauan. Eikä vähiten herran itsensä tekemän pohjatyön ansiosta.

Jasser Arafat - rauhan mies vai terroristi? Vuonna 1994 Brasilia voitti totutusti jalkapallon maailmanmestaruuden ja Norjan suurkäräjien nimittämä Nobel-komitea arpoi yhtä totutusti kyseenalaisen rauhannobelistin. Mitali ja kunniakirja ilmestyivät ruudintuoksuisen Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n johtajan Jasser Arafatin bunkkerin nurkkaan pyytämättä ja heppoisin perustein. Palkintojenjakotilaisuudessa Oslossa Arafat hymyili kohteliaasti Israelin pääministerin Yitzhak Rabinin ja ulkoministeri Shimon Peresin rinnalla. Osittain harmaantunut parta peitti virnistyksen luomat hymykuopat ja huulet pysyivät tiukasti yhdessä. Arafat jos kuka tiesi, että mitalin ja kolmasosan palkintopotista tuonut rauhanprosessi terrorisoitaisiin ennalta tunnistamattomaan kuntoon muutamassa vuodessa.

Kaikin keinoin Palestiinalaisvaltion puolesta Virallisten tietojen mukaan haikara toi rauhasta haaveilevalle maailmalle lahjaksi Jasser Arafatin kahta kuukautta ennen Wall Streetin pikimustaa torstaita 24.8.1929. Rauhanneuvottelijan uransa alussa Arafat hankki tarvittavaa kenttäkokemusta käymällä sissisotaa Britanniaa, Ranskaa ja tietysti Israelia vastaan Suezin kriisin aikana. Herra innostui tussaridiplomatiasta siinä määrin, että perusti Palestiinan kansallisen vapautusliikkeen Fatahin vielä ennen 50- ja 60-lukujen taitetta. Fatahin sovittelevat järjestöaktiivit nojasivat kiväärinpiippuihin ja organisaatio vannoi aseelliseen voimaan Israelin kysymyksen ratkaisukeinona. Fatah oli alusta alkaen valmis toimimaan ainoastaan palestiinalaisvoimin, ilman ympäröivien arabivaltioiden tukea (toisin sanoen muiden neuvoja kuuntelematta). Ja niin se tekikin.

Egyptiläissyntyinen maa- ja vesirakennusinsinööri osasi koulutuksensa puolesta laskea ja rakentaa melkeinpä mitä vain. Laskelmointi meni kuitenkin jossain määrin yli, sillä Lähi-idän rauhan harjakaisia ei harrastuksenomaisesta nikkaroinnista huolimatta ole vieläkään päästy juhlimaan.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana vapautusliikkeen päämaja vaihtoi paikkaa tiuhaan tahtiin. Isra-

elissa Fatahia ei luonnollisesti suvaittu, joten järjestö piti tulisadetta ensin Kuwaitissa ja sitten Jordaniassa, jossa Arafatista möyhennettiin myös Palestiinan vapautusjärjestö PLO:n johtaja. Palestiinan joukkojen ylipäällikkö Arafatista tuli vuonna 1971, jolloin juoksuhautoja kaivettiin jo Libanonissa. Vuosikymmenen jälkeen pesäpaikka vaihtui taas. Tällä kerralla Arafatin, Fatahin ja PLO:n uudet osoitteet löytyivät Tunisiasta. Arafat johti vuosikymmenten mittaista kainostelematonta ”rauhanprosessia” ulkopuolelta käsin. Israelilaisten ja palestiinalaisten ystävyyttä hierottiin raketein ja tienvarsipommein. Siviileitä meni siinä sivussa. Kun Israelkaan ei länsimaiden pönkittämää voimaansa säästellyt, Arafatin rauhantiellä taivaalta satoi tulta. PLO:n ja Arafatin tavoitteena oli tuhota Israel ja perustaa Palestiinalaisille oma valtio. Israelin pyyhkiminen osoittautui kuitenkin ennakkokaavailuja vaikeammaksi tehtäväksi. Siispä Arafat jousti päämäärän aikataulusta ja toteuttamisjärjestyksestä. PLO julisti vuonna 1988, että se on perustanut itsenäisen Palestiinan valtion. Järjestön oli tarkoitus hoidella Israel joskus myöhemmin. Tavoitteet kuitenkin lykkääntyivät, sillä Arafat hyppäsi tietämättään liukuportaisiin

kohti Oslon mitalipallia. Reaalimaailman laivanupotus loppui hetkeksi ja Jasser istui neuvottelupöytiin. Huivi pysyi suunnanmuutoksesta huolimatta sentään päässä. Salaiset tunnustelut PLO:n ja Israelin välillä käytiin kuin sattumalta Norjassa. Lähi-idän riitapukarit väänsivät kättä oslolaisen tutkimuslaitoksen Fafon tiloissa. Palkinnoksi siitä, että Arafatin, Rabinin ja Peresin nimet komeilivat samassa vuonojen maassa työstetyssä paperissa, objektiiviset norjalaistuomarit ojensivat herroille Alfred Nobelin diplomit vuotta myöhemmin. Rauhaa rakastavat ystävykset lähtivät kotimatkalle samaan suuntaan - Israelin valtion rajojen sisäpuolelle - mitalit kaulassa, tarkasti vartioituina ja eri reittejä pitkin. Ei ihme, sillä pommit pamahtelivat samoilla seuduilla vielä samana vuonna. Arafat kuoli sairauden uuvuttamana Pariisissa vuonna 2004. Palestiinalaiset pitävät Jasser Arafatia esimerkillisenä vapaustaistelijana. Israelilaiset sanovat, että hän oli kylmäverinen terroristi. Norjan Nobel-komitean mukaan Arafat oli paras valinta rauhanpalkinnon saajaksi vuonna 1994.

Pankkiiri yliarvostelee in Deutschland

Jani Valtonen

Weißbier Saksa, tuo tehokkuuden ja jämptiyden perikuva, on nyt kotini. Kesän rahoitusalan tehtävät ovat jäämässä taaksepäin ja uusi opiskeluvuosi sarastaa. Matkani tänne Kieliin Itämeren rannalle kulki koko maan halki. Autobahn-reissun aikana juhlimme Münchenin Oktoberfesteillä, uimme itävaltalaisessa alppijärvessä, kävimme katsastamassa Frankfurtin pääkonttorit sekä nautimme lukuisista oluista ja schnitzeleistä. Perinteinen palstani jatkuukin nyt siis musta-puna-keltaisin aihein jakaessani kokemuksiani ja mielipiteitä täältä Keski-Euroopasta. Saksa on Euroopan talouden veturi, puuskuttaa eteenpäin vaikka väkisin. Vientivetoinen talous on säilyttänyt kilpailukykynsä maailmantaloudessa tiukan taloudellisen kurin sekä ammattitaidon avulla. Tämä myös näkyy arjen elämässä. Infrastruktuuri on kunnossa: Autobahneilla saa ajaa kovaa ja teiden varsilla on savuttavia piippuja sekä jättimäisiä tuulimyllypuistoja. Eritasoliittymät ovat navigaattorin näytöllä kauniin symmetrisiä sekä rautatiet luotisuoria. Ennen kaikkea kuitenkin ihmiset ovat mukavia, sosiaalisia ja siistejä keskieurooppalaisia. Saksa on myös ennen kaikkea oluiden maa. Täällä oluita arvostetaan ja niitä nautitaan sivistyneesti. Maan noin 1300 panimoa pitävät huolen kilpailusta; oluita ei ylihinnoitella ja laatu pysyy hyvänä. Paikalliset panimot ajavat suvereenisti globaalien jättien ohi. Juomakulttuurin tutustuessa ymmärtää myös, että täällä alkoholijuomia voidaan myydä kaupoissa paljon vapaammin, sillä niihin suhtaudutaan kuin muihinkin elintarvikkeisiin. Niiden yletön nauttiminen ei ole itseisarvo. Olutkulttuurin huippu on syksyiset elonkorjuujuhlat, joista suurin on Münchenin Oktoberfest tämän vuoden seitsemän miljoonan juodun litran maailmanennätyksellään. Oluita on monenlaisia aina Oktoberfestien juhlaoluista dobbelbockeihin, pilsneristä weißbieriin. Kuten monet jo tietänevätkin, ovat weißbieret omia suosikkejani. Nämä vehnäoluet ovat pääsääntöisesti täyteläisiä, makeita ja mukavia. Muut oluttyypit jäävät suoraan alem-

kistävää vaihtelua. Tuopin äärellä nautimme vilkkaasta katukuvasta, iloisesta ilmapiiristä ja kävimme läpi kulttuurien eroja. Olut oli pehmeää ja tarjoiltiin ihanan viileänä, niin kuin ne kuuluu. Weißbieret eivät ole tyypillisiä pelkästään Saksassa, vaan myös saksankielisissä Alppimaissa. Edellispääsiäisenä ollessani Söldenin jäätiköillä laskettelemassa kohtasin yhden konkreettisimmista eroista . Siellä paikallinen Edelweissen puolenlitran tuoppi maksoi 3,70€ kahden ja puolen kilometrin korkeAitoa baijerilaista juhlatunnelmaa Paulanerin olutteltassa. udessa olevassa ravintolassa mille hyötykäyrille, sillä henkilökohtaisesti en pidä jäätikön reunalla, saman siis mitä ”alhaalla” itse kykatkerista runsaasti humaloiduista oluista. Anek- lässä. Nauttiessani tuoppia paitasillani auringonpaisdoottina lisättäköön tosin, että kaikki paikalliset teessa mietin, että tuoppi Levin alarinteillä sesongin oluet lyövät kaikki kotimaiset mennen tullen. Vaikka ulkopuolella maksanee sen 7€. Kotimaista litkua, Alkosta muutamia hyviä weisseja löytyykin, on nii- muovituopista. Tähän benchmarkkiin verrattuna den hintataso täältä katsoen karmiva. Näitä kuiten- oli olut skaalan toisesta kin tuli esimerkiksi nautittua viime kesänä jokaisen päästä. Tämä oli niitä Nationalmannschaftin tekemän bühren (ks. Studio tuoppeja, joka sai minut Julmahuvin Ratkaisijat) jälkeen. Mikään ei kuiten- pysyvästi tykästymään kaan voita paikanpäällä nautittua olutta, sillä usein weißbiereihin, vaikka maistellessa miljöö, sää ja seura vaikuttavat merkittä- itse olut ei ehkä ollut västi kokonaisuuteen. kaikkein täyteläisimpiä nauttimiani weisseja. Pari viikkoa sitten Münchenissä oli täysi Oktoberfesthumu päällä. Kaupunkiin saapui mukanamme vii- Kaikkein paras weißbier meisiä helleaaltoja ja joka puolella oli karnevaalimais- löytyi kuitenkin Füsseta hilpeyttä ilmassa. Tämä ei selittyne pelkästään nin historiallisesta kysillä, että baijerilaiset muutenkin ovat lupsakoita. lästä, joka on samassa Katukuvan lukuisat dirndlit ja lederhosenit puhuivat laaksossa Ludvigin satuomaa kieltään. Ensimmäisen päivän harjoituskierros linnojen Neuschwansjohti siihen, että seuraava päivä meni asianmukais- teinin ja Hohenschwanten asujen hankintaan. Lederhosenien shoppailu on gaun kanssa. Brauhaus yllättävän janottavaa puuhaa, joten päädyimmekin Allgräuerin Hefeweizen tuopille raatihuoneen aukiolle. Oktoberfestien juh- oli täyteläinen kokonailaoluita pari päivää nauttineena tilaamamme litran suus, jonka jokainen osaHacker-Pschorrin weißbier oli uskomattoman vir- alue täytti kaikki kritee-

rit ja toiveet. Pehmeä ja tuhti olut sopi täydellisesti tilaamani puolikkaan siankyljen kanssa. Otin toisen jälkiruuaksi ja se maistui ehkä jopa vielä paremmalta. Lisäksi pääsimme taas ihastelemaan paikallista hintatasoa. Vanhan kaupungin keskellä olevassa laadukkaassa ravintolassa reilujen tippien kanssa tämä kokonaisuus kustansi vain sen 16€. Flensburger Weizen on maan pohjoisin weisse: Plopfrisch und prickelnd. Tanskan rajalta tuleva olut on raikas, ohuehko ja kesäisen kevyt. Olut tarjoillaan somissa kolmanneslitran pulloissa, joissa on popautettavat korkit. Ääni, joka lähtee tuosta mummonmehumaisesta korkista, on vähintään yhtä vangitseva kuin kotimaan vastaavat. Olut on kätevä nauttia mukavasta pullostaan, mikä sinänsä on iso ero verrattuna kotimaisiin tölkkeihin, jotka pilaavat maun kuin maun. Kevyempänä weissena tämä olut toiminee kesän kuumina hellepäivinä mainiosti. On kuitenkin huomioitava, että tämä keveys ei näy oluen vahvuudessa: 5,1 %.

täällä verrattain naurettavan halpaa, kolmen euron sijasta pullo maksaa 80 senttiä, niin ihmiset juovat kohtuullisemmin. Lisäksi esimerkiksi vessatkin ovat kokoajan siistejä. Täällä ei sikailla läheskään niin paljon kuin Suomessa. Keskieurooppalaista tapaa kuvaakin hyvin müncheniläisen ystäväni kommentti: ”On aivan normaalia, että päivän päätteeksi juodaan muutama tuoppi hyvässä seurassa, kunnes alkaa väsyttämään ja lähdetään kotiin.”

Vastuuvapauslauseke Tekstin tarkoituksena ei ole aiheuttaa kenellekään alkoholiongelmaa, vaan kannustaa lukijoita ja palstan faneja vastuulliseen keskieurooppalaisempaan juomakulttuuriin. Jos otat, ota tyylillä.

Yleisesti ottaen täällä ollaan oluiden kanssa paljon korkeammalla tasolla kuin Suomessa. Kaikki vertailussa mukana olleet oluet ovat olleet erittäin hyviä ja ikimuistoisia kokemuksia, lähes täydellisiä oluita, mutta kyllä Allgäuerin olut maistui jo ensimmäisellä siemaisulta siltä, että suosikki oli löytynyt. Anekdoottina vielä mainittakoon, että vaikka olut onkin

Viele Grüße! Tyyli

Hinta/laatu

Hyöty

Hacker-Pschorr

Edelweiss

Allgräuer

Flensburger

Rakkausrunoja Tämän vuoden fuksiaisissa nuoret kansantaloustieteilijänalut pääsivät muun muassa vuodattamaan paperille kauniita rakkauden sanoja runomuodossa. Mietinnän tuloksena syntyi lukuisia hienoja suomenkielisiä runoja ja jopa pari kiinaksi rustattua haikua. Tuutorit auttoivat runopoikia ja -tyttöjä keksimällä muutamia sanoja, jotka värssyihin oli piilotettava. Kapitaali julkaisee rakkausteeman kunniaksi runoista kaksi parasta. Loput runot olivat julkaisukelvottomia.

Olet kurvikas kuin tangentti. Tahdon hyväillä piisi desimaaleja. Huulesi kuin heksagoni. Haluan olla sun. Olet nimittäjäni nolla, sinua en jaa. Joten tule ja ruoski minua kuin Indiana Jones.

Oi Tauno Palo, sä oot mun elämäni valo. Meidän suhde on kuin hyperbeli eli ylös, alas ja välillä takas. Avioliitto sun kaa on kuin negatiivinen äärettömyys positiivisessa mielessä, mutta jokin on pielessä. Eilen avaruusolio rakasteli minua 27 kielellä. Nyt olen yksin kuin jakojäännös.

Me rk

it v ä

ri l l i

sinä

Haalarimerkkikilpailun satoa

K ap itaa

lin

net ti

vers ioss a

Kapitaali pyöräytti viime numerossaan käyntiin haalarimerkkikilpailun, joka keräsi runsaan osallistujajoukon. Arvostetuista asiantuntijoista koostuva raati valitsi kilpailuun osallistuneista kolme parasta merkkiä jatkoon. Nyt on teidän vuoronne vaikuttaa ja äänestää, minkä haalarimerkin Kapitaali tuottaa. Äänestää voit 1.12.2010 saakka postikortilla (Economicum/Arkku, Arkadiankatu 7, 00100 Helsinki). Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan äänestyksen voittanut haalarimerkki.

Merkkikandidaatit:

1) Riistäjäsika KTTO:n viime vuoden puheenjohtaja Paul Stenbäck totesi, että kansantaloustieteen opiskelijat eivät halua samaistua riistäjäsioiksi. Ex-puheenjohtajan toteamus innoitti haalarimerkin tekoon, kertoo porsasmerkin suunnittelija.

3) I<3KTTO Perinteinen NY-henkinen merkki, jota käytetty jo lukuisissa asiayhteyksissä. Sisällöstä huokuu se, minkä me kaikki itseämme kunnioittavat valtsikkalaiset haluamme sanoa.

2) Poutvaara Julkistalouden professori Panu Poutvaara on vanhempien opiskelijoiden keskuudessa tuttu ja suosittu luennoitsija. Tänä syksynä hän lähtee professoriksi Saksanmaalle Münchenin yliopistoon. Poutvaara-merkin kehittäjä halusi haalarimerkillään muistaa professorin työtä Helsingin yliopiston kansantaloustieteen oppiaineen parissa.

4) Pursimo presidentiksi Monessa kansantaloustieteenopiskelijassa on presidenttiainesta. Tämän merkin suunnittelija haluaisi, että tuutorinakin mainetta niittänyt Juho Pursimo nostettaisiin tasavallan presidentin pallille – tai ainakin KTTO:n puheenjohtajaksi.

Kapitaali-lifestyle Wikipedia: ”A lifestyle is a characteristic bundle of behaviors that makes sense to both others and oneself in a given time and place, including social relations, consumption, entertainment, and dress. The behaviors and practices within lifestyles are a mixture of habits, conventional ways of doing things, and reasoned actions.”

Jaakon ja Matin keittiössä

Nämä muffinssit maistuvat erinomaiselta lämpimänä vaniljajäätelön kanssa nautittuna!

Syksyiset omenamuffinsit Sekoita rasva, munat ja maito keskenään. Lisää joukkoon kuivat aineet. Kuori ja kuutioi omenat pieniksi kuutioiksi ja lisää taikinaan. Annostele taikina muffinssivuokiin ja paista 175 asteessa noin 20-25 minuuttia. Anna jäähtyä hetki, ja koristele sen jälkeen esimerkiksi tomusokerikuorrutteella ja karkeilla. Ohjeen taikina riittää noin kahteentoista muffinssiin.

4¾ dl vehnäjauhoja 2¾ dl sokeria 3 tl leivinjauhetta 1½ tl kanelia ½ tl kardemummaa 80 g voita 2 kpl kananmunia 1¾ dl maitoa

Hassu hattu

”Opin tänään, että hassu hattu voi viedä pitkälle sosiaalisessa kanssakäymisessä - mutta empiirisesti todettuna vain vastakkaisen sukupuolen suhteen.” -(Nimettömän henkilön tilapäivitys Facebookissa)

Doupeimmat superfoodit Tehotuotannon, torjunta-aineiden ja kemikaalien vastustus ruoantuotannossa on synnyttänyt viime vuosina Suomeenkin rantautuneen trendi-ilmiön – superfoodit. Mahdollisesti koomiselta kuulostava nimitys on kuitenkin vain brändätty nimitys kaikelle ruokatuotteille, joiden ravintoarvot ovat poikkeuksellisen korkeat ja jotka voidaan usein myös määritellä luomuksi. Ruokavalioltaan lähes yksinomaan luomuun ja superfoodeihin siirtynyt Jani kertoo superfoodeista: “Niistä saa vaan ihan älyttömän hyvän olon ja positiivista energiaa. Kaikki antioksidantit, adaptogeenit, mineraalit, vitamiinit ja muut pitää kropan kunnossa, enkä ole saanut flunssaakaan pariin vuoteen”.

Maca:

Tapio Melgin

Superfoodeille vihkiytyneiltä sivustoilta löytyy väitteitä muun muassa paremmasta muistista, lisääntyneestä stressinsietokyvystä, paremmasta libidosta ja kasvaneesta immuniteetista. Voisiko opintojaan ja hyvinvointiaan siis doupata ruoka-ainella? Skeptisimmät leimaavat koko ilmiön hippien hypetykseksi, ja harvalle väitteelle löytyy kattavaa tieteellistä tutkimusta. Ravintoarvot ovat kuitenkin tuotteissa hyvät, ja Jani monesti mainostaakin niitä kavereilleen: “Esimerkiksi gojissa on appelsiiniin verrattuna 500 kertainen C-vitamiinimäärä, 14 prossaa proteniinia ja kymmenen kertaa enemmän antioksidantteja kuin mustikkassa.” Vaikka luvut eivät olekaan kohdallaan, voi superfoodeilla selvästi täydentää ruokavaliotaan. Alla on listattuna muutamia superfoodeja, ja väitteitä niiden vaikutuksista.

Maca-kasvin juuresta jauhettu kellertävä jauhe -korkea proteiini- ja aminohappopitoisuus -lisää suorituskykyä, keskittymiskykyä, libidoa, ja lievittää stressiä

Goji-marja:

Spirulina:

Kuivattu, usein Aasiassa kasvava punainen marja -vähentää väsymystä ja uniongelmia -lisää vastustuskykyä, stimuloi kantasolutuotantoa -korkea aminohappo-, kivennäisaine-, ja C-vitamiinipitoisuus

Mikroskooppinen pieneliö, kuivattuna vihreää jauhetta -auttaa poistamaan haitallisia myrkkyjä kehosta -mahdollisesti maailman proteiinipitoisin organismi (65-71% painosta) -muun muassa NASA käyttää spirulinaa astronauttien ravinnossa

Raakakaakao: Myydään esimerkiksi kaakaomassana, kaakaovoina ja kokonaisina papuina -ei ole käynyt läpi ravintoaineita tuhoavaa teollista prosessia -kuusi kertaa enemmän antioksidantteja, kuin normaalissa tummassa suklaassa -myös muut ravintoarvot huomattavasti tavallista kaakaota korkeammat

PuuhaNurkka 5+1 kysymystä 1. Mikä paikkakunta? 5 pistettä: Tässä kunnassa asuu 8461 ihmistä ja väestöntiheys on 10,3 asukasta/km². 3 pistettä: Suomen pääministeri ja entinen KTTO:lainen Mari Kiviniemi on täältä kotoisin. 1 piste: Kunnan nimi on kaksiosainen. Ensimmäinen osa viittaa kenkämerkkiin, toinen vesistöön. 2. Mikä luku? 5 pistettä: Juutalaisen mystiikan mukaan tämä luku on pyhä. 3 pistettä: Luku on jaollinen luonnollisista luvuista vain itsellään, mutta ei kuitenkaan alkuluku. 1 piste: Päättymätön jaksollinen desimaaliluku 0,999... vastaa tätä lukua. 3. Mikä juoma? 5 pistettä: Kuuluisa pianisti Vladimir de Pachmann tapasi kastaa sormensa tähän juomaan ennen konserttia. 3 pistettä: Tämän juoman alatyyppejä ovat muun muassa armanjakki ja calvados. 1 piste: Juoman nimi tulee hollannin kielen sanasta brandewijn, joka tarkoittaa poltettua viiniä. 4. Mikä valuutta? 5 pistettä: Vuodesta 1976 tämän valuutan arvo on ollut kiinnitetty siten, että yhdellä Yhdysvaltain dollarilla saa 2,7 yksikköä tätä rahaa. 3 pistettä: Tämä raha kelpaa kaupoissa muun muassa Antigualla ja Barbudalla sekä Saint Lucialla. 1 piste: Valuuttaa merkitään joko symbolilla $ tai EC$. Tällä rahalla maksetaan useissa Itä-Karibian maissa. 5. Mikä ammattikunta? 5 pistettä: Monet tätä ammattia harjoittavat työskentelevät virtausyhtälöiden ja termodynamiikan ongelmien parissa. 3 pistettä: Anekdootissa kerrotaan ekonomistien ammattikunnan syntyneen, jotta tämän ammatin edustajilla olisi edes jonkinlainen ammattiylpeys. 1 piste: Muun muassa Pekka Pouta on tunnettu ammattikunnan edustaja. 6. Mikä vuosiluku? Oikea vuosi: 5 pistettä ± 1 vuosi: 3 pistettä ± 2 vuotta: 1 piste 1. tammikuuta – Suomen traktorit oli rekisteröitävä. 21. elokuuta – Yhdysvaltain lippuun lisättiin yksi tähti, kun Havaiji liittyi osavaltioiden joukkoon. 9. joulukuuta – Puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö, eversti Kalle Lehmus tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa veronkavalluksesta neljän kuukauden vankeuteen. Vastaukset: 1. Jalasjärvi, 2. 1, 3. brandy, 4. Itä-Karibian dollari, 5. meteorologit, 6. 1959

Broaden your perspective Apply for International Internship in Spring and Summer 2011! To learn more about our work, people, and career options visit www.mckinsey.fi. With any questions, please contact

The program is intended for students with more than 150 credits and the application period ends on October 22, 2010.

To apply, please visit www.mckinsey.fi and select Helsinki Recruiting

Entrusted (detail). Vesa Pesonen.

This is not practice – it’s real. Join an international consulting team for 8-12 weeks. Work with exceptional people and learn from them. McKinsey’s International Internship gives you the chance to challenge yourself. This is not just another internship – it’s the start of your career!

Merja Kolehmainen, merja@mckinsey.com or +358 40 508 1094.