Nuorisoseurat 3/2014 by Suomen Nuorisoseurat

2014 • 3

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

Nuorisoseuroissa tapahtuu Nuorisoseura toimii maalla ja kaupungissa Hissihumppaa Lasten Kalenoissa

Sisällysluettelo 24

Paukkula: tulossa huikea vuosi

3 Alakerta

Kansalaisfoorumilta tukea nuorisoseuratoimintaan

Nuorisoseura toimii maalla ja kaupungissa

MarrasQ täydentää nuorten teatteritapahtumia

Luova lava

Nysällä kansainvälisiä vapaaehtoisia – jo kolmatta kertaa

Puheenjohtajalta

Lasten Kalenat

Järjestöuutisia

Folklandia risteillään Baltic Queenilla

Minun Nuorisoseurani

”Miksi sä tykkäät olla täällä Jälkkärissä”

Nuorisoseura on nuorten tasavalta

Satakunnan H-kiltaa ei pysäytä mikään

15 Levyarvosteluja

Lasten ja nuorten kansantanssiluokittelut

Yli kymmenen vuotta laniperinnettä

Nuorisoseura kuntouttaa – rempparyhmä kunnostaa

Ihmispyramidin tukipilari

Martikkalan nuorisoseurantaloa remontoitiin

17 #HupparikansanPuolella

Teatteriagentit valloittavat Suomen

Vauvaperheet tahtovat tanssia ja sirkustella

Kansantanssin kääntöpiiri

Nuorisoseuroissa tapahtuu

Kolumni: Tavoitteena välittämisen kansanliike

Lyhyesti

44 Kasvatusnäkemys

Pääkirjoitus

Lasten Kalenat matkaa ympäri maailmaa ensi kesänä Lappeenrannassa

2014 • 3

Julkaisija:

Suomen Nuorisoseurat ry

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Päätoimittaja:

Antti Kalliomaa puh. 040 547 7157

info@nuorisoseurat.fi

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

Nuorisoseuroissa tapahtuu Nuorisoseura toimii maalla ja kaupungissa Hissihumppaa Lasten Kalenoissa

Toimitussihteeri: Pia Matilainen

Vuosikerran hinta 12 e.

Toimituskunta:

Hannu Ala-Sankola, Elina Järvelä, Joonas Pokkinen

Aikauslehtien Liiton jäsen.

Taitto:

Mainostoimisto Jukka Kaminen

Aineisto ja ilmestymispäivät 2014:

Yhteystiedot:

Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa, www.nuorisoseurat.fi

Aineisto lähetetään osoitteella:

Painopaikka:

Esa Lehtipaino Oy, Lahti

nuorisoseuralehte@nuorisoseurat.fi

ISSN 1458-6479

Nro 4, ilmestyy 16.12.

Kannen kuva:

Jussi Kaijankangas

Pääkirjoitus

Järjestö on jäseniään varten N

uorisoseurajärjestö on kohtaamisia ja yhteistä tekemistä. Se on harrastamista ja onnistumisen kokemuksia. Joskus se on uuden yrittämistä, takaiskuja ja vaikeuksien voittamista. Järjestö on aina myös kokouksia ja organisaatiota. Mutta nuorisoseurajärjestö on ennen kaikkea ihmisiä - lapsia, nuoria ja aikuisia. Olemme koonneet tähän lehteen tarinoita erilaisista nuorisoseuroista, monipuolisesta toiminnasta sekä ihmisistä, jotka seuroissa harrastavat. Lehden sivuilla nuorisoseuralaiset kertovat, mikä on parasta omassa nuorisoseurassa ja mitä he toiminnalta toivovat. Näissä tarinoissa kulkee punaisena lankana tekemisen riemu, yhteisöllisyys sekä halu toimia lasten ja nuorten hyväksi. Seuroja on maaseudulla ja kaupungeissa. Niissä järjestään laneja, toteutetaan kansainvälisiä projekteja ja hurmataan tanssilla, teatterilla ja sirkuksella. Toiminta on aina tekijöidensä näköistä, ja järjestö jäseniään varten.

Ensi kevään aikana kokoamme yhteen nuorisoseuralaisten toiveita siitä, mitä nuorisoseurajärjestössä tehdään tulevina vuosia. Toimintaa ideoidaan ja suunnitellaan yhdessä koko nuorisoseuraväen kanssa seuratapaamisissa, tapahtumissa ja kokouksissa. Internetin kautta koko jäsenistöllä on mahdollisuus osallistua. Kutsun Sinut mukaan suunnittelemaan ja ideoimaan nuorisoseurojen tulevaisuutta. Kerro mitä sinä toivot nuorisoseuratoiminnalta? Millainen on sinun nuorisoseurasi – nyt tai tulevaisuudessa? Osallistu osoitteessa www.nuorisoseurat.fi/minun-nuorisoseurani. Antti Kalliomaa pääsihteeri Suomen Nuorisoseurat antti.kalliomaa@nuorisoseurat.fi

Alakerta

Kiitos Mökö ja Luru!

eikki on lapsen elämän perusta. Se on kehittymistä, oppimista, tunteiden ja asioiden käsittelyä. Ei ole sattumaa, että YK:n lapsen oikeuksien sopimus, joka on Suomea oikeudellisesti sitova ihmisoikeussopimus, toteaa (artikla 31): ”Sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin.” Aikuinen, joka ei lapsen leikkiä tue, tekee väärin. Hän loukkaa ja vaarantaa lapsen kasvua ja kehitystä. Leikki on vakava asia. Suomalaisten lasten leikki loppuu varhain. Unicefin tutkimusten mukaan noin 12-vuotiaista suomalaisista puolet kokee, että leikkiminen loppuu lapsilla liian varhain. Mikä leikin lopettaa, kuka leikin keskeyttää? Uskallan tiivistää tekijät

kahteen - meihin aikuisiin ja lasten kokemiin aikuistumisen paineisiin. Me aikuiset emme tue leikkiä riittävästi. Ääripäässä ovat häirikköaikuiset, jotka häiriintyvät lasten leikistä. Menneenä kesänä lapsiasiavaltuutetun toimistolle tuli useampia yhteydenottoja lasten äänekkäästä leikistä. Huono käytös on eri asia kuin leikistä syntyvä lapsen kiljahdus tai pomppiva pallo. Kun aikuisten pinna kiristyy leikistä, on aikuisella peiliin katsomisen paikka, ei lapsella. Surullista oli kuulla tapauksista, joissa lasten leikkipaikalta toivottiin poistettavan keinut, jotta aikuisten rauha olisi täydellinen. Lapsen oikeutta leikkiin on puolustettava. Meidän jokaisen. Olen erityisen ylpeä niistä kiinteistöalan toimijoista, jotka uskaltavat pihoillaan puolustaa lapsen oikeuksia. Esimerkiksi käy VVO-yhtymä, joka teki asukastiedotteen, jossa

todettiin: ”Lasten leikkiminen taloyhtiön leikkipaikalla ja piha-alueella on täysin sallittua. Kiinteistönomistaja edellyttää, että lasten pelottelu ja heille huutaminen sekä tarpeeton leikkeihin puuttuminen eivät enää jatku. Terveisin VVO-kotikeskus” En voi kuin ihailla sitä suoraselkeistä ja ryhdikästä ammattilaista, joka puolusti leikkiä. Aikamme aikuisilta tuntuu unohtuneen, että ilman lasten leikin ääntä ei Helsingin Kruunuhaassa kirjailija Jalmari Finne olisi saanut sytykettä meidän toivottavasti kaikkien tuntemaan Kiljusen Herrasväkeen. Mökön ja Lurun leikki sallittiin. Kirjailija avasi ikkunan, ei sulkenut sitä. Entäpä sitten ne paineet? Suomessa lapset astuvat aikuisten maailman varhain. Lapset ja nuoret, sekä tytöt että pojat, kokevat paljon ulkonäköpaineita. Tästä kertovat sekä järjestöjen, kuten Suomen Unicefin ja Mannerheimin Lastensuoje-

luliiton, että valtion rahoittamat tutkimukset, kuten Nuorisobarometrit. Päihdekulttuurikin on meillä varhaisen aikuistumisen ilmiö - lasten kännääminen on yleistä, vaikka raittiiden osuus on ollut viime vuosina kasvussa. Toivon, että leikki säilyy myös harrastuksissa. Osalle lapsista harrastaminen käy työstä. Lapsi tarvitsee usein aikuisen ohjaamista ja vähintään kannustusta harrastamisessa. Harrastamisen ilo ei saisi silti muuttua pakkopullamaiseksi harjoitusohjelman suorittamiseksi. Kun jo pienet lapsukaiset jaetaan tasoryhmiin, ovat leikki ja yhdessä kasvaminen kaukana. Leikki on lapsen oikeus. Leikki voi pelastaa maailman. Tuomas Kurttila lapsiasiavaltuutettu

Nuorisoseura toimii K

uoreveden Suinulan kylään kuuluu noin parisataa kotitaloutta. Lähimpään taajamaan, Halliin, on matkaa 9 km, Mänttään 15 km. Kylän koulu lakkautettiin keväällä 2006. Pääelinkeino on maanviljely. Siltamäki on helsinkiläinen lähiö, jossa asuu noin 7 600 asukasta. Näistä iso osa on lapsiperheitä. Alueelta löytyykin kolme alakoulua ja yläkoulu sekä kaikki palvelut. Helsingin keskustaan on matkaa 15 km. Lähtökohdat ovat täysin erilaiset, mutta molemmissa paikoissa toimii todella aktiivinen nuorisoseura.

noo Sinikka, jolla on kokemusta nuorisoseuran pyörittämisestä jo 36 vuoden ajalta. Ryhmien ohjaajat ovatkin palkattuja ammattilaisia. – Kilpailu on varmasti paljon rajumpaa kuin pienemmällä paikkakunnalla. Tuossa muutaman kilometrin päässä toimii esimerkiksi Vantaan tanssiopisto, ja jos meidän tanssiryhmissä ei olisi kunnon vetäjät, niin eihän tänne kukaan tulisi, Sinikka arvelee. – Sääli, että Burleski-tanssin opettajien hinnat ovat niin kovat, muuten meilläkin olisi burleskiryhmä, Sinikka harmittelee.

Kaupungissa panostetaan laadukkaaseen toimintaan

Maaseudulla on aktiivisia vapaaehtoisia

Siltamäen entisen lähiökaupan eli nykyisen nuorten toimintakeskuksen ovi käy, ja joku huutaa Sinikkaa. Jumppakerho on alkamassa, ja toiminnanjohtajaa kaivattaisiin antamaan stereot. Ja vaikka tulija ei saakaan vastausta, hän astuu sisään kuin kotiinsa. Pian Sinikka pyörähtää jostakin esiin rätti kädessään – hän on ollut luuttuamassa jumppasalin lattiaa. Talolla vallitseekin varsin kodinomainen tunnelma: siellä jutellaan ja vaihdetaan kuulumiset eikä kenenkään tarvitse turhia pingottaa. Harrastajatkin ovat tämän huomanneet. – Moni kiittelee, ettei jumpissa ole sellaista suurten liikuntasalien tuntua, sanoo Siltamäen nuorisoseuran toiminnanjohtaja Sinikka Putkonen. Siltamäen nuorisoseura tarjoaa toimintaa joka ikiselle päivälle, viikoittain vähintään 150 lapselle ja nuorelle. Toiminta on liikuntapainotteista, kuten tanssia, zumbaa, jumppaa ja kahvakuulaa, mutta myös kädentaitoja, draamaa ja senioriklubin toimintaa. Ideat eri ryhmiin syntyvät milloin mistäkin. – Jokunen vuosi sitten kuulin, miten joku kehui, että ”kahvakuulatreeni se sitten on hyvää, kun siinä tulee treenattua koko kroppa”. Ja heti ajattelin, että tuo otetaan meidänkin tarjontaan. Toiset ideat lähtevät käyntiin paremmin, toiset huonommin. Sen, millaista toimintaa Siltamäessä tarjotaan, määrittelee lopulta kysynnän ja tarjonnan laki. –Toiminta on todella laadukasta, sillä muuten ihmiset äänestävät nopeasti jaloillaan, sa-

On torstain alkuilta, ja Suinulan nuorisoseuran talolle alkaa kerääntyä ihmisiä jo puoli viiden paikkeilla. Kuuden aikaan salissa alkaa bingo, jolloin väkimäärä on jokaviikkoiseen tapaan 80, tai jopa 100 henkeä. Paikalle tullaan kuitenkin jo hyvissä ajoin vaihtamaan kuulumisia ja nauttimaan nuorisoseuran tarjoamista pullakahveista. Bingo vetää väkeä paitsi kylältä, niin myös Multialta, Jämsästä ja Mäntästä. – Tärkeä osa bingotoimintaa on yhteisöllisyys, jota viikoittaiset tapaamiset edistävät, arvioi Kuoreveden nuorisoseura Nysän taloudenhoitaja Irja Rämö. Myös Nysän talolla toimintaa on viikon jokaisena päivänä. On jumppaa, lasten ilmaisutaidon kerhoa, liikuntakerhoa ja ukkokerhoa. Lisäksi vuoden mittaan järjestetään lukuisa määrä erilaisia tapahtumia, kuten laturetki laavulle, itsenäisyyspäivän juhla ja Hermannin ajot. Ehkä huikein juttu Nysän toiminnassa lähivuosina on kuitenkin ollut kolmena kesänä järjestetyt, eurooppalaisten 18-30 -vuotiaiden nuorten vapaaehtoisprojektit. Nuoret ovat kunnostaneet vanhoja rakennuksia, purkaneet kesäteatterilavasteita sekä tänä kesänä valmistaneet juliste- ja valokuvanäyttelyn Nysän tulevia 95-vuotisjuhlia varten. Osallistujia oli tänä kesänä Portugalista, Bulgariasta, Unkarista, Italiasta ja Turkista. Uskomattoman monipuolisen toiminnan pyörittämiseen luulisi tarvittavan palkattua henkilöstöä. Ja vaikka tällä hetkellä Nysällä onkin yksi työllistetty Leipää ja kulttuuria -hank-

Nysän kesäteatterissa pyöri tänä vuonna Peppi Pitkätossu, joka keräsi 1700 katsojaa. (Kuva: Veijo Pietiläinen)

Kesän 2014 kansainvälinen projekti Nysällä kantoi nimeä SuperSuinula. Viiden eri maan nuoret tekivät vapaaehtoistyötä lähes kolmen viikon ajan. Kuvassa Gabriele Rosina Italiasta ja Tolga Kizilay Turkista purkavat kesäteatterilavasteita. (Kuva: Irja Rämö)

keessa, niin pelkällä rahan voimalla toiminta ei pyöri. – Kaikki toimii vapaaehtoisten varassa, jotka jaksavat pyörittää toimintaa viikosta toiseen, Irja kertoo. – Kylällä asuukin mukavia ja avoimia ihmisiä, jotka ovat erittäin aktiivisia ja aina valmiita auttamaan, Irja jatkaa.

Eroja toiminnan pyörittämisessä Kaupungissa puolestaan juuri vapaaehtoiset toimijat ovat kortilla. – Aina välillä oikein ärsyttää se, miten vanhemmat kyllä tulevat tänne vaan istumaan ja odottamaan lasten vapautumista harrastuksesta, mutta eivät kuitenkaan ole valmiita osallistumaan toiminnan pyörittämiseen. – Kerrankin minun piti lähteä talolta ajoissa teatteriin, ja olisin tarvinnut jonkun aikuisen

valvomaan talolle siksi aikaa, kun jumppakerho loppui. – Oli se vaikeaa, Sinikka tuhahtaa. Muitakin eroja maaseudun ja kaupungin välille mahtuu. Siinä, missä Siltamäen nuorisoseuran toiminta hiipuu kesän ajaksi, kun harrastajia ei ole, Nysän toiminta ei ainakaan vähene. Kesäisin Nysä pyörittää kesäteatteria, jonka katsojamäärät ovat parina viime kesänä olleet 2000 hengen paikkeilla. Tänä kesänä ohjelmistossa oli Peppi Pitkätossu, edellisenä Tankki täyteen. – Lisäksi kylän asukasmäärä kasvaa kesäisin kolmanneksella, joten kesää ei voi mitenkään hiljaisena pitää, Irja kertoo. Nysän haasteena on puolestaan nuorten saaminen mukaan toimintaan – kylällä kun ei ole koulua, ja nuoret käyvät koulua Hallissa, jonne myös nuorten harrastukset keskittyvät. – Eikä täällä ole helppoa löytää vakituista ja pätevää ohjaajaakaan nuorille, Irja harmittelee.

Siltamäen Nuorisoseuran johtokuntaa ja muita seuralaisia viinimatkalla Ranskassa. Seura on tehnyt muitakin ulkomaan matkoja, mm. Islantiin.(Kuva: Siltamäen nuorisoseuran kuva-arkisto)

maalla ja kaupungissa Kumpikin nuorisoseura on kuitenkin palkittu toiminnastaan omalla alueellaan. Sinikka on valittu vuoden Siltamäki-Suutarila-Töyrynummi–alueen asukkaiden toimesta vuoden Sisukkaaksi vuonna 2013. Palkinnolla haluttiin kiittää Sinikkaa alueen ja erityisesti sen nuorison hyväksi tehdystä työstä. Nysä valittiin puolestaan vuonna 2013 Euroopan kansalaiseksi. Palkinnon kriteerinä on edistää kansalaisten keskinäistä ymmärrystä ja tiiviimpää yhdentymistä tai helpottanut rajat ylittävää tai kansainvälistä yhteistyötä Euroopan unionissa. Palkinto jaettiin ensin kansallisesti syyskuussa 2013 Helsingissä, ja kuukautta myöhemmin kansainvälisesti Brysselissä. – Kyllähän se hyvältä tuntui, kun Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulz sanoi, että ”vaikka te toimitte pienessä yhteisössä, niin te teette suurta työtä – edistätte suvaitsevaisuutta ja rakennatte maailman rauhaa”, Irja kertoo tapahtumista Brysselissä.

Nuorisoseuralaisuuden ydin

ZumbaKids-ryhmä kumartaa kiitokseksi aplodeista Siltamäen kevätmatineassa. Ryhmän ohjaaja Auli Fagerström-Karhunen edessä. (Kuva: Siltamäen nuorisoseuran kuva-arkisto)

– Onneksi kuitenkin vappudisco ja Halloween-juhlat vetävät nuoria Nysän talolle, hän jatkaa. Yksi suurimpia eroja Nysän ja Siltamäen toiminnan pyörittämisessä lienee kuitenkin se, miten toiminnasta tiedotetaan. Suinulassa kaikki tuntevat toisensa ja kommunikointi on helppoa. – Puskaradio toimii tehokkaasti ja sanan saa vietyä kylällä helposti eteenpäin, Irja hymähtää. Toisin on Siltamäessä. Vaikka Nuorisoseura jakaa vuosittain alueellaan 6 000 talouteen mainokset toiminnasta, löytyy aina niitä, jotka eivät koskaan ole kuulleetkaan nuorisoseuratoiminnasta. Toisaalta se ei ole hidastanut siltamäkeläisten toimintaa, vaan tiedotus on hyvin suunniteltua ja tehokasta. Viikko-ohjelma aina näkyvissä talon ovessa, Facebook-ryhmä on aktiivisessa käytössä, nettisivut ajan tasalla ja lehti-ilmoitteluakin harrastetaan jonkin verran.

Yksi tehokkaimmista viestintäkanavista on kuitenkin sähköpostilista, jolla on yli 300 ihmistä, jotka haluavat tietää ensimmäisten joukossa, mitä Siltamäen nuorisoseurassa tapahtuu. – Kun joku tulee toimintaan mukaan, kysymme aina, haluatko liittyä sähköpostituslistalle, Sinikka kertoo. Ja valtaosa haluaa. – Juuri laitoin kyselyn, että jos joku haluaa erota listalta, niin sekin onnistuu. – Lista on kyllä näppärä apuväline monessa tilanteessa, vaikka kun tilaan teatterilippuja, niin laitan kyselyn listan kautta, että kuinka moni on kiinnostunut lähtemään teatteriin.

Vaikutus omaan alueeseen Vaikka Sinikka ja Irja ovat selvästi ylpeitä oman seuransa toiminnasta, niin kumpikin on varovainen arvioimaan seuran vaikutusta omaan

Siltamäen nuorisoseuran zumba-ryhmä treenaamassa. Seura on saanut paljon kiitosta siitä, että talolla pääsee liikkumaan erilaisissa puitteissa kuin kuntosaleilla. (Kuva: Siltamäen nuorisoseuran kuva-arkisto)

yhteisöön ja lähiympäristöön. – Oikeastaan me haluammekin pysyä erossa politiikasta, Sinikka aloittaa, mutta jatkaa: – Olemme me ottaneet kantaa yhteen suojatieasiaan, ja tietysti olemme mukana Siltamäki-päivässä. – Ja kai sekin jotain kertoo, kun saamme vanhemmilta palautetta, että ”on hirveän kiva, kun lähellä on harrastus, johon voi turvallisin mielin tuoda lapsensa”, Sinikka jatkaa. Irja uskaltaa sentään myöntää, että Nysän toiminta piristää kylän toimintaa, varsinkin kun vanhemmilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta edes lähteä kauemmas harrastusten perään. Nuorisoseuran toiminta ajaa samalla myös lähimmäisten huolehtimisen asiaa. – Jos joku ei tulekaan jumppaan, niin heti mietitään, että mikä sillä on, että onko kaikki kunnossa, Irja kuvailee. – Ja kyllähän kaikki meidän toiminta on hurjan sosiaalista, hän jatkaa.

Nuorisoseuralaisuudessa parasta Sinikan mukaan on se, että voi tehdä melkein mitä vaan – että toiminta on tekijöistä kiinni. – Mottoni onkin, että nuorisoseura on mahdollisuus, Sinikka sanoo. – Täällä me saadaan tehdä, toimia, olla ja viihtyä, hän kuvailee. Myös maaseudulla ollaan samoilla linjoilla. – Hienoa on, kun toiminnasta syntyy elämäntapa. Nysässä olemme olleet onnekkaita, kun olemme saaneet idearikkaan ja toiminnan kehittämisestä innostuneen puheenjohtajan, Inkeri Ojasen. Inkeri on toiminut nuorisoseuroissa jo 40 vuoden ajan. Se kuvaa mielestäni hyvin sitä, miten hauskaa ja mielekästä toiminta on. – Parasta on yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys, Irja toteaa. Sama sydämellisyys toiminnan ytimessä on nähtävissä myös Siltamäessä. – Paras palaute, mitä ikinä olen saanut, on että ”teet tätä suurella sydämellä, et tunteja laskien!”, Sinikka sanoo. Minna Wallenius

Bingo on paitsi mukavan yhteisöllistä, niin myös tärkeä osa Nysän varainhankintaa. Bingon pyörittämiseen tarvitaan viisi vapaaehtoista viikoittain. (Kuva: Irja Rämö)

atko u l a

arr

A A T T AU asta m

Tue nuorisoseurojen toimintaa! Ohjaajakoulutusta, kerhotoimintaa sekä lasten ja nuorten tapahtumia.

Kerätyt varat käytetään Nuorisoseurojen tekemään kulttuuriseen lapsi- ja nuorisotyöhön ja niillä mahdollistetaan vähävaraisten nuorten osallistuminen toimintaan. Varoilla tuetaan Suomen Nuorisoseurojen kenttätoimintaa ja koulutusta sekä hankitaan harrastusvälineitä ja -materiaalia. Keräyslupa: POL-2014-4176 • Myönnetty 5.6.2014 • Keräysaika: 5.6.2014-31.5.2015 • Koko Suomi pl. Ahvenanmaa

Lahjoita nuorelle hyvä harrastus! Saajan IBAN tilinumero • Helsingin Osuuspankki:...................................FI17 5780 5520 0409 02 Mottagaren • Aktia:...................................................................FI59 4055 0011 7877 08 kontonummer

TILISIIRTO GIRERING

Saaja Mottagare Maksaja Betalare

Allekirjoitus Underskrift

Tililtä n:o Från konto nr

• Nordea:...............................................................FI62 1555 3000 1188 29

BIC OKOYFIHH HELSFIHH NDEAFIHH

Suomen Nuorisoseurat ry.

Lahjoita nuorelle harrastus haluamallasi summalla  5 euroa

 10 euroa

 20 euroa

 50 euroa

 muu summa: ___________

• Keräyslupa: POL-2014-4176 • Myönnetty 5.6.2014 • Keräysaika: 5.6.2014-31.5.2015 • Koko Suomi pl. Ahvenanmaa

Sydämellinen kiitos tuestasi! Viitenro Ref.nr

18814

Eräpäivä Förf. dag Maksu välitetään saajalle maksujenvälityksen ehtojen mukaisesti vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella. Betalningen fömedlas till mottagaren enligt villkoren för betalningsförmedling och endast till det kontonummer som betalaren angivit.

Lämmin kiitos tuestasi – sillä on merkitystä!

Työkokeilussa nuorisoseuroilla K

esällä 2013 olin valmistumassa muusikoksi ja astelin Teatteriyhdistys Kulissista minulle tutun Aimo Walamiehen (projektikoordinaattori, Leipää ja kulttuuria –hanke) puheille rakkaan latoteatterimme pihassa. Samaisessa teatterissa oli aiemmin kesällä järjestetty kaksi lasten kulttuurileiriä kahden ystäväni toimesta ja tiesin, että leiritoiminnalle on tulossa jatkoa. Aimon ja työllistämishankkeen projektipäällikön Riina Kylmälahden myötä Nuorisoseurat oli avautunut minulle järjestönä, jossa innokkaat ja tekevät nuoret saavat toiminnalleen tukea helposti lähestyttävällä tavalla (Kulissin nuorisoteatterihanke EMPTY – Ei Mitään Postmodernia Taideshaissea –Yhteisö). Kysyin Aimolta mahdollisuutta tulla valmistumisen jälkeen Nuorisoseuroille työkokeiluun, ja helmikuussa 2014 aloitin tuotantoassistenttina Luova lava lapsille –kesäleiriprojektissa. Syksyn aikana projektista oli tullut muutaman jyväskylä-

läisen kulttuuriyhdistyksen yhteistyöprojekti, jonka tavoitteena oli sekä järjestää alakouluikäisille mielekästä ja kulttuurista kesäleiritoimintaa että työllistää kulttuurialan nuoria alansa kesätöihin. Työni tuotantoassistenttina oli mielekästä ja haastavaa, ja vastuuta annettiin paljon. Minut otettiin heti mukaan työyhteisöön. Musiikki- ja teatterialan epäsäännöllisiä keikka- ja produktioluonteisia töitä tehneelle toimiston arki, työporukan lounaat ja säännöllinen työrytmi olivat hyviä kokemuksia. Luova lava lapsille –projektissa vastuulleni kuului mm. leiritoiminnan suunnittelu ja suunnittelun koordinointi sekä markkinointi ja viestintä. Vastasin toiminnan koordinoinnista melko itsenäisesti, mutta sain jatkuvasti arvokasta ohjausta työnohjaajiltani Riinalta ja Aimolta. Joka tapauksessa, harvoin puolen vuoden jakson aikana tuli mieleen, etten itse asiassa ollut virallisesti järjestössä töissä, vaan TE-toi-

Luova lava lapsille -leiriläiset pihaleikeissä Keljon Tapiolan nuorisoseurantalolla. (Kuva: Riku Mäkelä)

miston työkokeilijana. Uskon, että nuorille ja nuorille aikuisille Nuorisoseurat voi tarjota mahtavia työkokeilu- ja työharjoittelupaikkoja, joissa ei vain keitellä ”oikeille työntekijöille” kahvia, vaan joissa pääsee ottamaan oikeata vastuuta, näyttämään olevansa luottamuksen arvoinen sekä ylittämään itsensä ja selvittämään työelämässä tulevia haasteita. Vastavalmistuneet työtä hakevat sekä oppilaitoksissa opiskelevat nuoret aikuiset ovat Nuorisoseuroille valtava käyttämätön resurssi: heidän mukanaan tulee sellaista tämän päivän tietotaitoa, intoa ja innovatiivisuutta, mitä 130-vuotias järjestö kaipaa. Riku Mäkelä

Luova lava lapsille tarjoaa päiväleiritoimintaa koulujen loma-aikana, nuorille kulttuurialan töitä sekä lapsille mahdollisuuksia tutustua luovaan ja kulttuuriseen harrastustoimintaan, osallistua kerhotoimintaan ja päästä esiintymään erilaisiin tapahtumiin.

Riku Mäkelän mielestä Nuorisoseurat voivat tarjota nuorille ja nuorille aikuisille mahtavia harjoittelupaikkoja. Hän itse toimi tuotantoassistenttina Luova lava –kesäleiriprojektissa. (Kuva: Katariina Ruuska)

Luova lava -päiväleirejä ensi kesäksi

Luova lava lapsille -leiriläiset Palokan Pelimannitalolla Hetki taiteilijana -yhteisesityksen jälkeen. (Kuva: Aimo Walamies)

Tanssi, teatteri ja musiikki villitsivät päiväleirin osallistujia viime kesänä Keski-Suomessa. Luova lava -päiväleirit tarjosivat paitsi turvallisen kesälomanviettopaikan myös tilaisuuden päästä esiintymään leirin päätteeksi. Ensi kesänä tarkoituksena on kokeilla konseptia myös muualla Suomessa.

Mukaan lähteville järjestäjille tarjoamme valmiin konseptin ja materiaalit sekä tukea ja sparrausta kevään aikana. Mikäli olette kiinnostuneita järjestämään luova lava -päiväleirejä ensi kesänä, ole yhteydessä lokakuun loppuun mennessä vs.toimialajohtaja Iija Fileniin: ilja.filen@nuorisoseurat.fi

Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto Kansanopistolinjat Lyhytkurssit Majoitus- ja ravintolapalvelut Leirikoulut Riuttalanhovin juhla- ja elĂ¤myskeskus Saimaan rannalla Paukkula Mikkeli â&#x20AC;˘ www.paukkula.fi â&#x20AC;˘ facebook.com/Paukkula

Puheenjohtajalta

Järjestöuutisia

Kaikilla aisteilla! K

un lapsemme aloittivat koulun, se oli suuri ja ihmeellinen asia. Niin se oli minullekin, ja uskoakseni myös sinulle, aikoinaan. Kuin huomaamatta muutaman vuoden kuluttua lapsemme olivatkin jo teini-iän kynnyksellä valmiina kapinoimaan, kyseenalaistamaan ja ehkäpä myös uhmaamaan ohjeitamme. Kuitenkin kaikista kiukutteluista huolimatta, he halusivat kuulua perheyhteisöömme. Uskoakseni jokainen haluaa kuulua johonkin ryhmään, olla osa jotain isompaa kokonaisuutta. Moottoripyöräilijät ja karavaanarit heilauttavat kättä toisilleen kohdatessaan maantiellä, purjeveneilijät seilatessaan järvillä ja merillä. Jokainen näistä kädenheilauttajista tuntee yhteenkuuluvaisuutta omaan ryhmäänsä. Myös meillä nuorisoseuraihmisillä on oma riittimme, me halaamme usein toisiamme tavatessamme ja sekin on merkki yhteenkuulumisesta. Meillä on jotain yhteistä, joka yhdistää meitä. Nuorisoseurajärjestöllä on tärkeä rooli luotsatessa lapsia kohti aikuisuutta. Jokaista lasta on arvostettava omana itsenään. On uskottava, että vaikka tänä päivänä kaikki asiat eivät

onnistuisikaan odotusten mukaisesti, tulevat ne onnistumaan jonakin toisena päivänä. Jos ei tänään tai huomenna, niin kenties ylihuomenna. Meidän aikuisten on muistettava, että mekin olimme joskus nuoria ja huimapäisiä. Jos meidän lapsuutemme aikuiset eivät olisi luottaneet meihin ja uskoneet kykyihimme, emme varmaan tekisi niitä asioita, mitä teemme tänä päivänä. Emme luultavasti olisi nyt toimijoina Nuorisoseuraliikkeessä, tuskin missään muussakaan luottamustoimessa, pelkkä pyr kyryys ei olisi riittänyt. Meistä aikuisista on kiinni nuortemme tulevaisuus, se mihin he luottavat ja minkä eteen he haluavat panostaa. Olkaamme heille apusilminä, apukorvina ja tarvittaessa tukevina olkapäinä. Jos me luotamme nuoriin, myös nuoret luottavat meihin aikuisiin ja luottamuksen kautta annamme heille mahdollisuuksia toteuttaa omia unelmiaan. Anita Jämsén Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston varapuheenjohtaja

Veikkausvoittovarat nuorisotyön tukena

”Nuorisoseuratoiminta on paljon enemmän kuin hyvän harrastustoiminnan mahdollistamista. Se on toimintaa, joka antaa osallistujille siivet kasvaa ja kehittyä. Se on myös tekemisen riemua. Siitä saa iloa ja eväitä elämään. On hienoa, että meillä Suomessa rahapelien tuotoilla tuetaan Nuorisoseurojen ja muiden järjestöjen tekemää nuorisotyötä. Nuorisoseuroissa Veikkauksen tuki kohdistuu esimerkiksi ohjaajakoulutuk-

Nuorisotyölle, taiteelle tieteelle ja liikunnalle miljoonaa euroa vuoden jokaisena viikkona.

seen, lasten ja nuorten tapahtumiin sekä nuorten toimintaan liittyviin hankkeisiin. Pelkästään Nuorisoseurojen kautta Veikkauksen tuotoista saa iloa elämäänsä sadat tuhannet tapahtumakävijät ja kymmenet tuhannet harrastajat niin maalla kuin kaupungeissakin.”

Antti Kalliomaa pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry

Lokakuun Nuorisoseuralehti kaikkiin jäsentalouksiin Nuorisoseura-lehti esittelee nuorisoseurojen toimintaa sekä kulttuurisen nuorisotyön ilmiöitä eri puolilta Suomea. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Nuorisoseura-lehti jaetaan kaikkien nuorisoseurojen puheenjohtajille ja sihteereille sekä seuroissa toimiville ohjaajille. Numero 3/2014 jaetaan poikkeuksellisesti kaikkiin jäsentalouksiin. Aiemmat numerot voi lukea osoitteessa www.nuorisoseurat.fi

2014 • 3

Suomen merkittävin

kulttuurisen lapsi-

ja nuorisotyön toimij

Nuorisoseuroissa tapahtuu Nuorisoseura toim ii maalla ja kaupun gissa Hissihumppaa Last en Kalenoissa

Mobiilijäsenkortti tulossa

uorisoseurojen jäsenrekisterissä oleville jäsenille toimitetaan ensi vuoden alusta mobiilijäsenkortit. Jotta kortit voidaan toimittaa jäsenille, pitää nuorisoseuran jäsenrekisteritiedot olla ajan tasalla. Kortit toimitetaan rekisterin perusteella henkilöille, joilla on voimassa oleva jäsenyys jossakin nuorisoseurassa sekä puhelinnumero, johon latauslinkki toimitetaan. Näiden tietojen lisäämiseen, tarkastamiseen ja päivittämiseen on siis loppuvuosi aikaa. Mobiilikortin käyttöönotto edellyttää siis matkapuhelimen ja liittymän omistamista. Mobiilijäsenkortti toimii normaalin jäsenkortin tapaan jäsenyyden tunnistamisen välineenä. Lisäksi siinä on erilaisia viestintäominaisuuksia, jolla voidaan viestiä asioita suoraan jäsenille. Jäsenkorttiin neuvotellaan myös valtakunnallisia jäsenetuja, jotka saa käyttöön kortin myötä. Ensimmäiset jäsenedut on jo neuvoteltu ja niistä kerrotaan lisää myöhemmin.

Etsimme Suomen parasta nuorisoseuraa

ikä on Suomen paras nuorisoseura ja minkä takia? Onko omassa maakunnassanne nuorisoseura, joka on primus inter pares – paras vertaistensa joukossa? Onko se kenties oma seurasi? Vaikeita kysymyksiä, eikö totta?! Jos mieleesi kuitenkin pälkähti kuva aktiivisesta ja ajanhermolla olevasta seurasta, niin nyt on korkea aika ilmiantaa Suomen paras nuorisoseura! Tee esitys Vuoden Nuorisoseuraksi 14.11.2014 mennessä osoitteessa www.nuorisoseurat.fi/vuoden-nuorisoseura. Esiraati valitsee tehtyjen esitysten perusteella 3-5 nuorisoseuraa, jotka nostetaan finaaliin ja yleisöäänestykseen. Finaaliin valitut Vuoden Nuorisoseura -ehdokkaat esitellään Nuorisoseura-lehdessä, nuorisoseurat.fi-sivulla sekä sosiaalisessa mediassa. Vuoden Nuorisoseura 2015 julkistetaan Nuorisoseurapäivänä 22.3.2015 Iisalmessa.

Kärkihankkeet – askelmerkkejä tulevaisuuteen

uorisoseurajärjestön visiona on, että Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen nuorisotyön toimija vuonna 2020. Nuorisoseurakokous linjasi, että lapset ja nuoret ovat kaiken nuorisoseuratoiminnan keskiössä. Tavoitteena on, että kulttuurinen harrastustoimintamme on arvostettua, ja nuorisoseurat tunnetaan laadusta ja turvallisuudesta. Järjestön eri tasoilla tehdään työtä näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Vuosien 2013-2015 kärkihankkeet ovat askelmerkkejä visiomme mukaiseen tulevaisuuteen. Kärkihankkeiden toimenpiteet ovat konkreettisia ja tavoitteellisia. Ne antavat päivittäiselle toiminnallemme suuntaviivoja ja ohjaavat päätöksentekoa sekä resurssien kohdentamista. Vaikka tavoitteet ovat valtakunnallisia, on ne laadittu niin, että niistä löytyy virikkeitä myös paikallisen ja alueellisen toiminnan kehittämiseen. Kärkihankkeet 2013–2015 -kolmivuotisohjelma on kirjoitettu yhdessä nuorisoseuraväen kanssa ja se hyväksyttiin Nuorisoseurakokouksessa Jyväskylässä syksyllä 2012. Nuorisoseurat 2020 –strategian ja kärkihankkeet löydät osoitteesta www.nuorisoseurat.fi/strategia

Ehdota vuoden ohjaajaa ja vuoden teatteritekoa 21.10. mennessä

uomen Nuorisoseurat palkitsee vuosittain järjestöstään Vuoden ohjaajan ja jakaa lisäksi Esko-patsaan palkinnoksi vuoden teatteriteosta. Ehdotukset pyydetään 21.10. mennessä, palkitseminen tapahtuu syksyn aikana. Vuoden ohjaajan nimityksen tavoitteena on nostaa ohjaajan työn arvostusta tuomalla esiin henkilöitä, jotka

nuorisoseuraliikkeessä hoitavat eri‐ikäisten harrastustoimintaa. Valinnassa painotetaan ohjaajan pitkäjänteistä työtä kasvattajana, lasten ja nuorten toiminnan osaamista ja työn merkitystä nuorisoseuratoiminnan kehittäjänä. Esityksiä pyydetään henkilöistä, jotka voivat olla tanssin, teatterin, liikunnan, kädentaitojen yms. harrastusalojen ohjaajia. Esko-patsas jaetaan vuoden

teatteriteolle. Teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Näitkö kesällä poikkeuksellisen teatteritapauksen? Saitko ennenkokemattoman tunteen? Ehdotusten pohjalta nimetään muutama kandidaatti esittelyineen yleisöäänestykseen. Teatteriteon valinnassa painotetaan kulttuurista lapsi- ja

nuorisotyötä. Sekä vuoden ohjaajaa että vuoden teatteritekoa ehdotetaan sähköpostitse kulttuurisen nuorisotyön koordinaattorille Pasi Saariselle. Ehdotusten tulee perusteluineen olla perillä 21.10. mennessä. Sähköpostiosoite on pasi.saarinen@ nuorisoseurat.fi

eksitkö selityksen kuva-arvoitukseen? Lähetä se ja yhteystietosi (nimi ja osoite) 15.11. mennessä osoitteeseen info@nuorisoseurat. fi. Oikein arvanneiden kesken arvomme 3 kpl Nuorisoseurat-tuubihuivia. Voittajien nimet ja vastaus julkaistaan lehtemme seuraavassa numerossa.

Minun Nuorisoseurani Kysyimme nuorisoseuralaisilta: 1. 2. 3. 4.

Nimi, ammatti, nuorisoseura, paikkakunta, ikä Mitä teet tai harrastat nuorisoseurassa? Mikä on parasta omassa nuorisoseurassa? Mitä odotat tai mitä toivot tulevalta syksyltä/keväältä nuorisoseuratoiminnassa?

1. Eila Lindberg, eläkeläinen, Porlammin Nuorisoseura Soihtu, Lapinjärvi, 66 2. Toimin puheenjohtajana. Olen myös mukana Iloisessa Kyläteatterissa, joka esittää 1-2 näytelmää vuosittain. Osallistun tietysti kaikkiin kylän yhteisiin, eri yhdistysten järjestämiin tapahtumiin. 3. Mukavat ihmiset ja hyvä vapaa-ajan vietto sekä oman kylän vireänä pitäminen. 4. Että saisimme lisää nuoria joukkoihimme ja hyviä jatkajia meidän eläkeikäisten tilalle. Että keksisimme uusia toimintoja ja tapahtumia nimenomaan nuoria ajatellen, niin että kylä pysyisi elävänä ja viihtyisänä.

1. Vellamo Virtanen, koululainen, Nuorisoseura Rajan Nuoret, Lappeenranta, 10 2. Kansantanssia Keikaus-ryhmässä. 3. Noo yhteishenki ja se että pidetään hauskaa. 4. En mä oikein tiiä tapahtumia ja kannustamista.

1. Esko Marttila, hitsaaja, Kiuruveden Nuorisoseura, Kiuruvesi, 57 2. Johtokunnassa, harrastan seurassa lentopalloa ja osallistun talkoisiin. 3. Yhdessäolo ja porukan henki. 4. Lentopallon harrastuskauden alkua ja turnauksia, mm. Nuorisoseurojen SM-lentiskisoja Iisalmessa keväällä 2015.

1. Jenny Ahl, koululainen, Pukkilan Nuorisoseura, Pukkila, 13 2. Uin, käyn nuokulla, olin kesäleirillä apuohjaaja, osallistun tapahtumiin ja retkiin. 3. Retket, kun pääsee erilaisiin paikkoihin. 4. NS-talo tulee valmiiksi ja uudet nuorisotilat valmistuu.

1. Tiia Niskanen, opiskelija, Nuorisoseura Nuori Iisalmi, Vieremä, 16 2. Harrastan kansantanssia EURO-ryhmässä, jota ohjaa Päivi Herd. Olen osallistunut moniin yhteisiin talkoisiin: marketeissa kassien pakkaamiseen, siivouksiin sekä Limuset ja Rokkiset -tapahtumien järjestelytalkoisiin. 3. Voi ilman pelkoa vapaasti kertoa mielipiteensä ja kommentoida oman harrastusryhmän toimintaa. Mukava porukka, jossa on turvallinen ilmapiiri. 4. EURO-ryhmän toiminta saa jatkoa ja päästään ensi kesänä reissuille Ranskaan sekä Lahden Dääns-leirille. Lisäksi toivon, että pystyisimme harjoittelemaan säännöllisesti kaksi kertaa viikossa.

1. Senni Saksola, eskarilainen, ISOn Tanhuujat ry, Laukaa/Jyväskylä, 6 2. Kansantanssia. 3. Tanhussa on parasta, kun on kivoja tansseja ja kiva opettaja. 4. Odotan mukavia tanssitunteja, juhlia ja esityksiä.

Nuorisoseura on nuorten tasavalta

Tekstit: Petri Görman

– kuuluuko ääni, näkyykö kuva? Nuorisoseuroissa ja seurantaloilla harrastetaan tanssia, teatteria ja musiikkia, askarrellaan kerhoissa, tehdään talkoita ja tapahtumia. Toiminnassa on yhteisöllisyyttä ja iloa. Siitä saa oppia elämään. Kaiken tämän toiminnan voi niputtaa yhden käsitteen alle – nuorisoseuroissa tehdään kulttuurista nuorisotyötä.

anteri Alkio sanoi jo yli sata vuotta sitten, että nuorisoseura on nuorten tasavalta. Tämä on totta vielä tänäänkin, sillä nuorisoseuroissa lapset ja nuoret ovat mukana ideoimassa, suunnittelemassa ja toteuttamassa toimintaa. Nuorisoseura on monelle lapselle ja nuorelle paikka, jossa voi turvallisten ai-

kuisten tukemana kasvaa ja kokeilla siipiään. Ryhmässä harrastaminen rakentaa itsetuntoa ja minäkuvaa tekemisen ja toiminnan kautta. Nuorisoseuraliike on ainutlaatuinen myös siinä, että toiminta yhdistää eri sukupolvet kasvattavaksi yhteisöksi.

Yhteisöllisyyttä ja liikunnaniloa

appeenrantalainen Aino Pesonen oli 3,5-vuotias, kun hän lähti mukaan Nuorisoseura Rajan Nuoriin lasten kansantanssiryhmään. Nyt 19-vuotias nuori neiti istuu jo vaikuttamassa oman nuorisoseuran johtokunnassa. Nuoriseuraharrastusten kautta olen löytänyt paljon kavereita ja ystäviä. Ystävyyssuhteet ovat tämän toiminnan suola, Aino sanoo. Johtokunnassa Aino kertoo oppi-

Lappeenrantalainen Aino Pesonen vaikuttaa tällä hetkellä Nuorisoseura Rajan Nuorten johtokunnassa. - Minun mielestäni nuorisoseuratoiminnalla on Suomessa valoisa tulevaisuus.

neensa kokoustekniikkaa ja yhdistystoiminnan talouden perusasioita. - Meidän seurassa nuoria sitoutetaan vastuunkantajiksi jo varhain. Se on minusta erittäin hyvä asia. Nuoren naisen ajatuksissa nuorisoseuratoiminta muuttuu aina uuden ikäpolven ottaessa toiminnallisen vastuun seuratoiminnasta. Uusi sukupolvi tuo aina omat juttunsa mukaan harrastustoimintaan. Meillä on esimerkiksi Lappeenran-

nassa innostuttu erittäin paljon FolkJamista. Se on suomalaiseen kansantanssiperinteeseen pohjautuvaa tanssiliikuntaa, jota voi harrastaa myös yksin. Tässä harrastuksessa ei tarvitse paria. - Olen ohjannut FolkJamia Lappeenrannassa jo reilun vuoden ajan ja olen ollut tähän mahdollisuuteen todella tyytyväinen. Se tuntui hyvältä, että minuun luotettiin ja annet-

tiin näin vastuullinen tehtävä hoidettavaksi. En usko, että muualla olisin päässyt näin nuorena ryhmäliikuntaa johtamaan. Aino suosittelee nuorisoseuratoimintaa niille, jotka haluavat tehdä yhdessä ryhmän kanssa kaikkea mahdollista. - Olen tavannut paljon samanhenkisiä kansantanssijoita erilaisilla festivaaleilla. Myös useat ulkomaanmatkat ovat olleet tämän harrastuksen

parasta antia. Se on ollut myös hauskaa, kun omat pikkuveljet ovat esiintyneet kanssani samassa ryhmässä. Moni harrastus ei suo tähän samanlaisia mahdollisuuksia. Nuorisoseurassa Aino on oppinut erilaisia suomalaisia tanssilajeja. - Kansantanssin avulla olen oppinut paljon oman kehon hallinnasta. Sen huomasin muutama vuosi sitten, kun harrastin myös toista tanssilajia nuorisoseuran ulkopuolella.

Nuorisoseurasta oppia elämään

-N

uorisoseuratoiminnassa parasta ovat erilaiset ihmiset. Samanhenkisten kanssa on mukavaa viettää vapaa-aikaa, Oravasaaren Nuorisoseuran puheenjohtaja Perttu Kemiläinen sanoo. Santeri Alkio lanseerasi aikoinaan termin Nuorten tasavalta. Hän tarkoitti sillä sitä, että nuorisoseuraliikkeessä annetaan nuorille mahdollisuus vaikuttaa ja löytää harrastustoiminnan kautta matkaeväitä omalle elämänpolulle. - Koen asian samalla tavoin kuin Santeri Alkio jo 100 vuotta sitten. Nuoret ovat meidän toimintamme keskiössä nyt ja aina. Vastuuttamalla heitä mahdollisuuksien mukaan kasvatamme samalla rehellisiä ja yhteiskuntavastuullisia tulevaisuuden aikuisia. Oravasaaren Nuorisoseura on perinteinen ja pieni suomalainen nuorisoseura Keski-Suomessa. - Organisoimme kerhotoimintaa, iltamia ja pikkujouluja. Silloin, kun toiminnassamme on mukana aktiivisia kulttuuri-ihmisiä, niin teatteritoimintammekin on ollut vilkasta. Oravasaaren Nuorisoseuran puheenjohtajan mielestä nuorisoseuratoiminnan tule-

vaisuus on haasteellinen. - Nuorisoseuratoiminnalle on olemassa selkeä tilaus. Konsepti on hieno ja edullinen. Ja se on terveellisellä aatteellisella pohjalla. Suomalainen kansalaistoiminnan ongelmat ovat joka puolella samanlaiset. Ihmisiä on vaikea saada mukaan vapaaehtoistoimintaan työskentelemään muiden hyväksi. - Tämän haasteen parissa painimme myös suomalaisessa nuorisoseuraliikkeessä. Kemiläinen uskoo siihen, että 10 vuoden päästä nuoriseurat ovat kovassa huudossa. - Jokainen yksilö pääsee osallistumaan nuorisoseurassa. Henkilökohtaisesti voin todeta, että olen oppinut nuorisoseurassa monia sellaisia asioita, jotka ovat vieneet minua eteenpäin omassa kasvuprosessissa aikuisuuteen ja myös työelämässä. Kemiläinen itse on tutustunut suomalaisen kulttuurin monivivahteisuuteen nimenomaan nuorisoseuratoiminnan kautta. - Voin suositella nuorisoseuratoimintaa kaikille suomalaisille lapsille ja nuorille. Moni paikallinen seura tarjoaa toimintaa myös varttuneemmalle väestönosalle.

- Silloin nuorten osallisuus saa näkyviä muotoja. Tämä on meidän yhteisö, johon on mukava kuulua. Suomalaisissa nuorisoseuroissa tämä muoto on ollut aina toiminnallinen lähtökohta. Haapasen kokemuksen mukaan nuorisoseuran ytimenä tulee olla aina sen elinvoima eikä hallinto. - Kerrostalojen kerhohuoneet ja kaupunkien lähiöt ovat sitä maaperää, johon suomalaisella nuorisoseuraliikkeellä olisi tällä hetkellä erittäin paljon annettavaa. Nuorisoseuraliikkeen on myös löydettävä itse tämän päivän tekijät ja paikalliset innostajat. - Sillä on arvoperusta, joka kantaa myös pitkälle tulevaisuuteen. Sosiaalinen voimaantuminen ja kulttuurisen osallisuuden arvot ovat niitä, joiden puolesta on taisteltava myös tulevaisuudessa.

Sinikka Haapanen näkee, että nuorisoseuratoiminnalla on mahdollisuus estää nuorten syrjäytymistä. - Kun olet osallinen jossain yhteisössä, niin silloin tuskin syrjäydyt. Osallisuus vie nuorta aina eteenpäin.(Kuva: Satu Nyström)

Kysyimme nuorisoseuralaisilta: 1. 2. 3. 4.

1. Arto Liekola, asuntolaohjaaja, Pudasjärven Nuorisoseura, Pudasjärvi, 52 2. Tulin nuorisoseuraan 15 vuotta sitten ensin paritanssikurssille ja sitten kansantanssiryhmään sekä ohjaamaan rivitanssia. Nyt olen toiminut jo 10 vuotta nuorisoseuran puheenjohtajana ja ohjaan edelleen pientä rivitanssiryhmää. 3. Yhteisten asioiden hoito, joukossa toimiminen ja olla osa seuran yli 100-vuotista historiaa. 4. Viime vuonna nuorisoseuramme täytti 110 vuotta juhlallisuuksineen, joten tänä vuonna vedämme henkeä, pidämme edelleen tanssikursseja ja korjaamme hieman Koskenhovin taloa. Haasteena on löytää lasten ryhmään ohjaaja, jotta saisimme sen toimimaan myös tulevaisuudessa.

- Nuorisoseuratoiminnalla ehkäistään parhaiten nuorten syrjäytymiskehitystä, Oravasaaren Nuorisoseuran puheenjohtaja Perttu Kemiläinen sanoo.

Nuorisoseuraliikkeen ytimenä on sen elinvoima inikka Haapanen teki 35 vuoden työuran Helsingin kaupungin nuorisotoimessa. Lapsuudenmaisemissa Petäjävedellä hänelle syttyi myös liekki nuorisotyötä kohtaan paikallisessa nuorisoseurassa. - Olen ollut koko elämäni ajan kulttuuriorientoitunut persoona. Kaikki ilmaisun osa-alueet ovat olleet elämäni jossain vaiheessa harrastustoiminnassani esillä. Kansantanssit, teatteritoiminta sekä runous ovat olleet minun mielenkiinnon kohteita. Haapanen muistuttaa, että nuorisotyössä nuori on aina kohdattava tasavertaisesti. - Nuorille on annettava tilaa toimia. Heidän on myös saatava tuoda omat näkemyksensä esiin. Nuorisoseuratoiminnassa upeinta on se, että ihminen elää ja kasvaa eri sukupolvien välisessä yhteydessä. - Nuorten elämänvoima ja ilo tuo virtaa myös varttuneimpiin jäseniin. Suomalainen nuorisoseura liike ei saa luopua siitä voimasta, joka on ylläpitänyt sitä vuosikymmenten ajan. - Kaikki tutkimukset kertovat, että taide- ja kulttuuritoiminta kiehtovat suomalaisia nuoria yhä edelleen. Näemme sen joka puolella yhteiskuntaa, että kädentaitojen arvostus kasvaa erityisesti nuorten keskuudessa jatkuvasti. Ulkopuolisesta kuluttajasta tulee sisäpuolinen vaikuttaja, kun hän huomaa, että omilla näkemyksillä on merkitystä.

Minun Nuorisoseurani

1. Paula Vuokila, päiväkotilainen, Siltamäen Nuorisoseura, Helsinki, 5 2. Tanssin lasten tanssia, osallistun esityksiin ja retkiin mm. Legoland ja Kolmården. 3. Seuran puheenjohtaja (oma mummo) antaa tehdä tietsikalla. Kaikki on parasta. 4. Koko ajan sais mennä viltin alle tanssitunnilla (mahdoton nauru päälle).

1. Soila Vahela, projektipäällikkö, Suttilan Nuorisoseura, Huittinen, 39 2. Olen Satakunnan Nuorisoseurojen Liiton johtokunnassa ja omassa nuorisoseurassa muun muassa tapahtumatoimikunnan tiedottamistehtävissä. Talkoissa olen mukana. 3. Pitkäikäisyys ja jatkuvuus. Nuorisoseura on ollut osa elämääni 4-vuotiaasta, kun aloitin kansantanssin. Nuorisoseuratoiminta on elämäntapa minulle. 4. Olisi mukava tehdä vielä enemmän konkreettista työtä nuorten kanssa.

1. Ella Ikonen, opiskelija, Kuusan Nuorisoseura, Laukaa, 20 2. Olen mukana nuorisoseurassa talkoolaisena. Erityisesti teatterin väliaikamyynnissä, mutta tapahtumasta riippuen myös erilaisissa työtehtävissä. 3. Erityisesti pidän meidän nuorisoseuran yhteishengestä. Meillä ei kenenkään tarvitse joutua ulkopuoliseksi, ja jos haluaa osallistua, mukaan pääsee aina! 4. Odotan erityisesti tulevaa näytelmäämme: ”Eikä yksikään pelastunut”, joka saa ensi-iltansa marraskuussa. Keväästä en osaa vielä tarkemmin sanoa, mutta eiköhän sinnekin jotain mukavaa toimintaa ole tiedossa! :)

1. Pinja Pietola, koululainen, Palonurmen Nuorisoseura, Nilsiä, 14 2. Olen talkoolainen, varmaan joskus ohjaajakin. 3. No ku siel on kivoja ihmisii ja hauskoja ideoita. 4. Että tulisi uusia harrastuksia ja kaikkee! Ois kiva jos sinne tulis joku sähly taas tai sellasii discoja isommillekkin. Mutta nii, Palonurmen nuokku on kiva!

Nuorisoseurojen suuri varainkeräyskampanja Aktivoi oma nuorisoseurasi mukaan valtakunnalliseen keräykseen: • lipaskeräys • listakeräys • päivätyökeräys Keräyksen tuotto käytetään nuorisoseuratyöhön koko Suomessa. Valtaosa kerätyistä varoista suoraan oman nuorisoseuran hyväksi. Kaikki työkalut (lippaat, listat yms.) varainkeruuta varten vain yhden yhteydenoton päässä  soita minulle ja kysy lisää: Antti Kalliomaa, puh. 040 547 7157 tai lähetä sähköpostia: antti.kalliomaa@nuorisoseurat.fi

Levyarvosteluja

Minun Nuorisoseurani

Arvostelijana: Maarit Saarelainen, musiikin suurkuluttaja

Kysyimme nuorisoseuralaisilta: 1. 2. 3. 4.

1. Sara Maunu, opiskelija, Tervolan Nuorisoseura, Tervola, 17 2. Olen Tervolan nuorisoseuran johtokunnan jäsen ja sihteeri. Kuulun myös nuoriso-, kulttuurija seurantalotoimikuntaan. Teen paljon talkootyötä tapahtumissa ja vuokratilaisuuksissa. 3. Loistava nuorisotoimikuntamme! Meillä on hyvä ja iso porukka, jonka kanssa on mukava touhuta ja kehitellä tapahtumia. Saamme paljon aikaan hyvän tukiverkoston avustamana ja yhteishenkemme on loistava. 4. Toivon tapahtumarikasta syksyä ja kevättä. Toivon myös saavamme lisää ihmisiä tehokkaaseen porukkaamme ja paljon yhteisiä muistoja. Odotan myös innolla mahdollisesti tulevaa KNoppi-koulutusta.

Kuva: Hanna Koikkalainen

Levy – Puhti: Pahan laulu

Anne-Mari Kivimäki, haitarit, laulu, harmoni, Kumaja, Reetta-Kaisa Iles, laulu, Kumaja Sävellykset: pääosin Anne-Mari Kivimäki, myös Matti Laitinen, Reetta-Kaisa Iles Sovitukset: Eero Grundström, Matti Laitinen, Kimmo Pohjonen, Samuli Volanto Lyriikka: Tommi Kainulainen, Reetta-Kaisa Iles, Anne-Mari Kivimäki, SKS:N kansanrunousarkiston tallentajat 1957-1961

Lempo soikoon! Musiikki on koostettu ja sovitettu Suistamo-sarjan toisesta konsertista Pahan laulu, jonka ensi-ilta oli syksyllä 2013. Sarja on osa taiteellista tohtorintutkintoa, jota Anne-Mari Kivimäki tekee Sibelius-Akatemian

kansanmusiikin aineryhmään otsikolla Suistamo – Perinnelaboratorio. Ympäri maailmaa on kerrottu tarinoita siitä, että missä haitari soi, siellä piru liikkuu. Tällä levyllä paholainen on ottanut levyntekijät valtaansa. Musiikissa maistuu yöllinen

metsä, ylinen ja alinen. Se on synkkävireinen, demoninen ja hypnoottinen. Välillä ylös nousee hutjakka, tanssillinen meno, joka saa jalan vipajamaan. Heti perään kouraisee ankara poljento Jumala rankaisee biisin muodossa. Kappaleissa on raakaa voimaa ja hulluut-

ta. Karjalainen perinne ja hurtti huumori lyövät kättä. Siinä on häivähdys Ismo Alankoa ja Kimmo Pohjosta. Tämä levy ei ole taustamusiikkia. Se on oma maailmansa, jossa vanha vihtahousu saattaa viedä sinut minne tahansa.

Levy – Piia Kleemola: Pirun ja papin polska Viulut, kanteleet ja laulu

Polskan rytmi ja valitus Muusikko, musiikin tohtori Piia Kleemola, on säveltäjä, sovittaja ja opettaja. Eri taiteenalojen yhdistäminen on aina kiinnostanut Kleemolaa, ja hän onkin työskennellyt paljon muun muassa tanssin ja teatterin parissa. Kleemola on klassisen koulutuksen saaneen viulistin ja kyläpelimannin mainio risteytys. Taito, kokemus ja monipuolisuus kuuluvat soitossa.

Kleemolan musiikissa on menevä poljento, jota on miellyttävä kuunnella. Tunnistan kappaleissa kaukaa tuttuja melodioita, joiden päällä polveilee uusia sävelpolkuja ja kulkuja. Välillä paistaa autuas aurinko ja vilkkaa hameen helma. Kun nimikappaleessa piru ja pappi lyövät kättä, kaivaa seuraavassa hetkessä Karhun valitus sydämestä kyyneleitä ja haikeutta. Maanläheisestä poljennosta noustaan lyyriseen kaihoon. Levy kestää useita kuunte-

Kuva: Antti Ekola lukertoja, sillä joka kerralla siitä löytyy uusia kerroksia ja aineksia, jotka ensimmäisellä

kerralla jäävät huomaamatta. Musiikkiin keskittyminen kannattaa ja tekee sielulle hyvää.

1. Jesse Pihkanen, opiskelija, Tampere, 18 2. Harrastan teatteria Tampereen poikateatterissa, jossa olen ollut mukana perustamisesta (syksy 2012) lähtien. Tällä hetkellä teatterimme koostuu 15 lukiota käyvästä miehenalusta sekä ohjaajastamme. Olen myös ollut talkoolaisena erilaisissa tapahtumissa, kuten Folklandialla, Pispalan Sottiisissa ja SottiisiMovesissa. 3. Tutustua uusiin ihmisiin, ja uusia tuttavuuksia löytyy nyt esimerkiksi Hyvinkäältä ja Imatralta. Talkootöiden ansiosta on tullut nähtyä muutakin kuin teatteria, esimerkiksi musiikkia ja tanssia riitti Folklandialla yömyöhään asti. 4. Lisää energisiä tapahtumia, joissa nuorisoseuran kautta teatterimme voi olla mukana järjestämässä mieleisiä tapahtumia kaikille ikäryhmille. Uudet kokemukset ja elämykset ovat aina tervetulleita. 1. Topi Huttunen, opiskelija, Valkeisten Nuorisoseura, Vieremä, 10 2. Harrastan kanteleen soittoa sekä kaikenlaista urheilua 4H-toiminnan lisäksi. 3. Saan harrastaa sellaista, josta itse pidän ja lisäksi saan sieltä hyviä kavereita. 4. Kehityn kanteleen soitossa niin, että se kuulostaa hyvältä ja pääsen paljon esiintymään sekä osallistumaan syksyllä lasten Kultturelliin Iisalmessa. Lisäksi toivon, että ensi kesänä hyppään pituutta neljä metriä! 1. Jaana Tarkkonen, kehitysvammaisten ohjaaja, Honkalammen Nuorisoseura, Liperi, 48 2. Olen Honkalammen Nuorisoseuran puheenjohtaja ja kansantanssiryhmien ohjaaja. Harrastajana olen seurassa saappaanheiton, patikoinnin ja kaiken muun mukavan osalta. 3. Mukavat, hyväntuuliset ja innostuneet ihmiset sekä erilaisten asioiden yhdessä tekeminen. 4. Että uudet ”viritelmät” käynnistyvät mukavasti ja tuovat nuorisoseuratoimintaan mukaan uusia kasvoja. Mukavaa syksyä kaikille! 1. Eveliina Latvala, Lapuan Haapakosken Nuorisoseura, 15 2. Toimin lasten sählyn ohjaajana sekä askartelukerhon apuohjaajana. 3. Nuorisoseura on lähellä omaa kotiani, mukavat lapset ja aikuiset sekä kivaa tekemistä. 4. Hauskaa touhuilua lasten kanssa.

Yli kymmenen vuotta laniperinnettä Konsta Mustonen pelasi 24 muun nuoren kanssa Parkkilan Nuorisoseurantalolla koko elokuisen viikonlopun.

Yli kahtakymmentä näppäimistöä naputetaan kiivaasti ja ääni kiihtyy tiukan pelipaikan huipentuessa. Kuvaruudut heijastavat valoa keskittyneen pelaajajoukkueen kasvoille. Parkkilan Nuorisoseuralla on käynnissä lanit!

ähiverkkotapahtuma eli arkikielessä lanit tarkoittaa tapahtumaa, jossa yhteen tilaan kokoontuu ihmisiä harrastamaan omien tietokoneidensa kanssa. Tapahtuman koko voi vaihdella muutamasta osallistujasta jopa tuhansiin osanottajiin. Mediassa näkyvin tapahtuma on kiistatta Suomen suurin verkkopelitapahtuma Assembly, joka on järjestetty jo peräti 18 kertaa. Parkkilan Nuorisoseuralla Honkalinnassa mukana on kuitenkin hyvän-

kokoinen kaveriporukka. ”Alkunsa lanit ovat saaneet meidän kohdalla, kun erään kaverimme isoveli osallistui suurempaan lanitapahtumaan ja innostuimme kuulemastamme niin, että meidänkin piti päästä joukolla pelaamaan”, kertoo Eemeli Viljakainen (25). Eemeli järjestää lanitapahtumaa Parkkilan Nuorisoseuralla yhdessä veljensä Tapani Viljakaisen (23) kanssa. Aluksi lanitapahtumaan kokoontui alle kymmenen kaverusta ja tapahtu-

Auto on pakattu: lanit voivat alkaa!

mat järjestettiin milloin kenenkin kotona. ”Peleinä meillä oli aikansa klassikkoja kuten Quake II ja Command & Conquer: Red Alert 2” Eemeli muistelee. Nykyään porukka on lisääntynyt ja toiminta kehittynyt. Mukaan ovat tulleet veljet kavereineen, kavereita uusista piireistä sekä oman kylän nuorempaa pelaajapolvea. Suurimmissa laneissa kokoontui jopa 25 hengen ryhmä. Toiminta on muutenkin kehittynyt vuosien ajan. Kotioloista siirryttiin jo kahdeksan vuotta sitten Parkkilan seurojentalolle, jossa on myös osattu huomioida pelaajien erityistarpeet. Parkkilan Nuorisoseuralle hankittiin pelien helpottamiseksi esimerkiksi videotykki sekä muutamia muita laitehankintoja kuten kytkimiä ja verkkopiuhoja. Tietysti myös pelattavat tietokonepelit ovat päivittyneet uutuuspeleihin. Eemeli tuulettaa myös perinteisiä käsityksiä tietokoneella pelaamisesta ja laneista. Lanit eivät nimittäin ole enää pelkästään tietokoneen ruudun ääressä istumista. Mukaan ovat tulleet pelikonsolit, lautapelit sekä korttipelit ja onpa sitä joskus käyty pelaamassa lähikentällä pesäpalloakin! Monet saattavat myös luulla, että pelitapahtuma silkkaa ”äijämeininkiä” ja ettei tyttöjä päästetä mukaan ollenkaan. ”Hyvillä mielin voin sanoa että ei, sillä muutamia naisia on yleensä aina ollut mukana”, Eemeli vakuuttaa.

Lanit eivät myöskään ole mikään roskaruoka- ja karkinsyöntitapahtuma. ”Syömme ihan äidin tekemää ruokaa, meillä ei ole juurikaan mikropitsoja harrastettu.” Energiaa saadaan paitsi hyvästä ravinnosta, myös silkasta ilosta nähdä kavereita. ”Lanit ovat oiva mahdollisuus nähdä kavereita ”in real life” ja tehdä silti sitä mitä kotosallakin tehdään.” Toisaalta energiavarastot saattavat osallistujilla olla viikonlopun jälkeen vähän hiipumaan päin, sillä laskeskellessaan edellisen peliviikonlopun unitunteja Eemeli tekee sen vain yhden käden sormilla. Toistaiseksi intoa tapahtumanjärjestämiseen on unen vähyydestä huolimatta riittänyt ja viimeisimmässä tapahtumassa mukana oli useita uusia kasvoja. Tapahtuma pidettiin 22. -24. elokuuta totutusti Parkkilan Nuorisoseurantalolla Honkalinnassa. Mukana oli kaksikymmentäviisi 12-28 -vuotiasta nuorta pelaajaa. Tapahtuma aloitettiin perjantaina jo kahdentoista aikaan, mutta pelaajaporukka ottaa kuitenkin hyvin rennosti tapahtuman suhteen ja osa saapuu paikalle vasta muiden velvollisuuksien päätyttyä iltapäivällä. Viikonloppu sujuu hauskoissa tunnelmissa yhdessä pelaten ja mukavaa aikaa viettäen. Lanit päättyvät sunnuntai-iltana tietokone- ja piuhaviidakon kasailuun ja kaikki siivoavat yksissä tuumin. Lanien tulevaisuutta maalailles-

saan Eemeli on toiveikas. ”Toivottavasti laniperinnettä saadaan ylläpidettyä vielä ainakin toiset yli kymmenen vuotta. Se ei näytä mahdottomalta, sillä tietokonepelien ystäviä löytyy nuoremmistakin sukupolvista, eivätkä vanhemmatkaan pelurit osoita hiipumisen merkkejä.” Seuraavia laneja ei tapahtumamaestron tarvitse onneksi odottaa vuottakaan, sillä seuraavat lanit häämöttävät jo puolen vuoden sisällä. Teksti: Eemeli Viljakainen Kuvat: Taneli Viljakainen www.parkkila.org www.laniklubi.net

Nimi: Eemeli Viljakainen Nimimerkki: Lion Lempipelit: Mount & Blade: Warband, Terraria, Left 4 Dead Lempihetkeni edellisillä laneilla: Voitto lautapelissä Star Wars: X-wing miniatures game Laniunelma: Päästä järjestämään noin 100 henkilön lanitapahtuma Mikkelissä

Minun Nuorisoseurani Kysyimme nuorisoseuralaisilta: 1. 2. 3. 4.

1. Sari Parkkinen, lastentarhanopettaja, Karjalan Nuoret, Helsinki, yli 40 2. Harrastan kansantanssia tanssijana ja ohjaajana. Tällä hetkellä en ole seuran johtokunnassa, mutta talkoisiin osallistun tarpeen mukaan esim. kahvituksiin ja ompelutalkoisiin. Olen Stadin Nuorisoseurojen johtokunnan varapuheenjohtaja. 3. Mukavat ihmiset, joiden kanssa on kiva toimia. 4. Seuran mukavaa joulujuhlaa. Esiintyminen on tärkeä osa sirkusta. Johanna Kohosen päälaji sirkuksessa on tasapainoilutikkaat.

Ihmispyramidin

tukipilari

kkonen jyrisee ja taivas vuotaa tuhatta ja sataa. Haarajoen Jussilanmäellä sijaitseva pelto värisee harmaana kesäiltapäivässä ja ammottaa tyhjyyttään. Keskellä peltoa töröttää ainoastaan yksi värinpilkahdus – sirkusteltta. Teltan reunuksia pitkin pulppuavan vesiputouksen takaa pilkistää pojan kasvot. Hän vilkuttaa ja viittoo sisälle. Sirkusteltassa meno on makeimmillaan. Yksi harjoittelee jongleerausta, toinen pitää teltan reunaan viritetystä kaiteesta kiinni ja koettaa ajaa yksipyöräisellä. Ovatko kaikki ilma-akrobatiaryhmäläiset tehneet trapetsilla papukaijan ja sormuksen? Johanna Kohonen, 23, tarkkailee riemukkaasti temppuilevia sirkusleiriläisiä, kertoo heille välillä vinkkejä ja toimii tarvittaessa tukipilarina. – Sirkus kehittää monipuolisesti sekä fyysistä että teknistä osaamista. Sirkusta voi tehdä joko yksin, pareittain tai ryhmässä. Ryhmäharjoittelussa kehittyvät sosiaaliset taidot. Esimerkiksi ihmispyramidit kasvattavat luottamusta toisiin ihmisiin ja opettavat kontaktin ottamista.

Sirkuskerhot ovat nousseet viime aikoina suureen suosioon. Yksi sirkustoiminnan mahdollistajista on kulttuurista toimintaa tuottava Suomen Nuorisoseurat, jonka keskeisimpiä harrastusaloja ovat tanssi, teatteri ja liikunta. Suomen yli 700 nuorisoseurassa toimii lähes 2 000 harrastusryhmää ja viikoittain toimintaan osallistuu yli 20 000 harrastajaa. Myös Johannan taival sirkusartistiksi ja -ohjaajaksi alkoi kymmenvuotiaana Ohkolan nuorisoseuran Sirkus Siriuksen yksipyöräsählyjoukkueesta. Jo 13-vuotiaana hän ohjasi ensimmäisiä sirkusryhmiään. Sirkusura oli sinetöity, kun hänelle selvisi, että Lahdessa Koulutuskeskus Salpauksessa voi opiskella sirkusammattilaiseksi. – Pienissä kylissä ei ole yhtä paljon harrastusmahdollisuuksia kuin pääkaupunkiseudulla. Täällä se on iso juttu, kun nuorisoseura järjestää toimintaa. Ohkolan Sirkus Siriuksen tunneille tulee oppilaita aina Mäntsälän sivukyliltä ja Järvenpään seudulta asti. Nuorisoseuralle tulee myös esiintymispyyntöjä. Nuorisoseurat järjestävät vuoden aikana 4 800 tapahtumaa ympäri Suomen ja niissä on yhteensä

420 000 osallistujaa. Sirkusalan ammattilaisena, esiintyjänä ja sirkusopettajana Johanna on ymmärtänyt, miten tärkeää nuoriseurojen toiminta ja sen tukeminen on. Harrastuksesta tuli hänelle ammatti. – Nuorisoseuroissa on paljon yhteisöllisyyttä ja talkoohenkeä. On hienoa, että pystymme antamaan harrastusmahdollisuuksia myös niille, joilla ei ole paljon rahaa, Ohkolan lisäksi myös Pornaisten Pohjoisen ja Mallusjoen nuorisoseuroissa sirkusta opettava Johanna kertoo. Johannan sirkuskerhoissa nuoret ovat tärkeitä tiedonlähteitä. Heiltä kysytään vuosittain palautetta ja mielipiteitä toiminnan kehittämiseen. Näin nuorisoseurat voivat välittää tietoa kentältä ylöspäin päättäjille saakka. – Päättäjät eivät mitenkään voi tietää kaikkea. Täällä saa käydä myös tutustumassa, hän vinkkaa. Teksti: Pauliina Toivanen / Onnenrumpu Oy Kuvat: Jaana Moilanen / Onnenrumpu Oy

Nuorisotyön viestintäkampanja – #HupparikansanPuolella

ohanna Kohosen tarina on osa Nuorisotyön viikkoa ja viestintäkampanjaa. Kertomus on julkaistu myös kampanjan tueksi kootussa päättäjäaineistossa. • Nuorisotyön viikkoa vietettiin 29.9.–5.10.2014. Nuorisotyön viikon toteutti Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry yhdessä jäsenjärjestöjensä ja kunnallisen nuorisotyön toimijoiden kanssa. • Viikon tarkoituksena oli herättää keskustelua nuorisotyön arvosta ja merkityksestä yhteiskunnassa sekä

muistuttaa, että kuntien ja järjestöjen nuorisotyö tarvitsee resursseja toimiakseen. • Tärkeän työn tueksi koottiin päättäjäaineisto, jossa kerrottiin erilaisia tarinoita ja henkilökuvia nuorisotyön kentältä. • Kampanjointia voi jatkaa vaikka koko syksyn ajan! Päättäjäaineisto käy järjestöjen, kuntien ja seurakuntien nuorisotyön materiaaliksi ja toiminnan esittelyn tueksi. Aineistoa voi tilata ilmaiseksi Allianssilta. • Nuorisotyön viestintäkampanja

haastoi olemaan #HupparikansanPuolella eli osoittamaan tukensa nuorille, nuorisotyölle ja nuorisotyön rahoitukselle. Facebook-ryhmä Hupparikansan haaste täyttyi jo ennen kampanjaviikkoa huppari-selfieistä, joita jaettiin tuhansia sosiaalisessa mediassa. Tilaa päättäjäaineistoa ja lue lisää osoitteesta www.alli.fi/nuorisotyonviikko Hupparikansan haaste myös Facebookissa!

1. Pekka Salmi, koululainen, Vehmasmäen Nuorisoseura, Kuopio, 12 2. Olen kolmatta vuotta mukana lasten teatterikerhossa ja lasten näytelmissä. 3. Näytteleminen ja harjoittelu. 4. Että lapset pääsisivät itse tekemään käsikirjoituksen tulevaan näytelmään.

1. Sanni Koistinen, koululainen, Nuorisoseura Motora, Joensuu, 10 2. Harrastan kansantanssia. 3. Hyvät ohjaajat sekä se, että saa uusia kavereita. 4. Että opettelemme uuden tanssin, käymme esiintymässä ja leireillä sekä totta kai Lasten Kalenoihin osallistumista. Viime kerta oli niin mukava reissu!

1. Veera Laaksonen, opiskelija, Matit ja Maijat, Hollola, 16 2. Olen kansantanssin harrastaja ja toimin myös apuohjaajana oman seuran 4-11 -vuotiaiden ryhmissä. 3. Kokeneet ja mukavat tanssinopettajat, tanssi, kaverit, jotka ovat tuttuja jo monien vuosien ajalta ja seuran omat perinteet, tapahtumat ja esiintymismatkat. 4. Toivon oppivani uusia tansseja ja askeleita sekä tutustuvani uusiin ihmisiin esim. Dääns-leirillä. On mukava toivoa myös pääsevänsä vielä ulkomaan festarimatkalle.

1. Mervi Rönkä , monitoiminainen (mm. seuran taloudenhoitaja), Tuovilanlahden Nuorisoseura, Maaninka, 41 2. Nuorisoseuran toiminta on minulle elämäntapa ja on luonnollista tehdä seurassa erilaisia tehtäviä, talkootöistä kesäkahvilan pitämiseen. 3. Työ on hauskaa ja innostavaa. Yksi parhaista asioista nuorisoseurassa on yhdessä tekemisen ilo! Nuorten kanssa työskentely ja uusien suunnitelmien toteuttaminen ovat myös palkitsevia. Tässä työssä saa tutustua myös uusiin ihmisiin ja osallistua kylän kehittämiseen. Nuorisoseuratyö on haastavaa ja monipuolista kehitystyötä, jossa pitää ottaa huomioon käyttäjien toiveet ja saada talkoohenkisiä mukaan toimintaan. 4. Saimme kyläläiseltä lahjoituksena kesällä 2014 uuden kiinteistön ja sen osalta kehitystyö jatkuu. Olemme innoissamme, kun saimme lisätiloja toiminnan kehittämiseen ja saamme vihdoin ottaa huomioon myös matkailijat! Toivon että saisimme rahoitukset kiinteistön kunnostamiseen ja Tuovilanlahden kylän matkailusuunnitelman tehtyä niin, että myös yrittäjät ja muutkin yhdistykset innostuisivat yhteistyöstä.

Temppuilun,

musiikin ja leikin hurmaa

Vauvaperheet tahtovat

tanssia ja sirkustella Kulttuuri- ja liikuntaharrasteet vetävät 2010-luvun pikkulapsiperheitä Nuorisoseuran taloille, kerhotiloihin ja toimintakeskuksiin. Nuorimmat harrastajat ovat vain muutaman kuukauden ikäisiä. Harrastus on lapsen ja vanhemman yhteinen ilon hetki, kertoo Oulun Nuorisoseura Vilikaksen Tempoa Tenaviin -päiväryhmien ohjaaja Heli Honkalampi.

Sirkusteluun kuuluvat myös erilaiset jännittävät välineet, joita ei jokaisen kotoa löydy. (Kuva: Jussi Hynninen)

onkalampi on aloittanut ohjaajan uransa kymmenen vuotta sitten Oulunsalossa. Ryhmien ohjaaminen on kasvanut harrastuksesta elämäntavaksi ja nyt hoitovapaata viettäessään hän ohjaa Nuorisoseura Vilikaksessa lapsi-vanhempi -päiväryhmiä. Ammatiltaan Heli Honkalampi on erityisluokanopettaja, mutta hän on jo kymmenen vuoden ajan ohjannut erilaisia ryhmiä päätyönsä ohella. Tempoa Tenaviin -ohjaajakoulutuksen Honkalampi kävi vuonna 2010. Tempoa Tenaviin -musiikkiliikunta on lasten ja aikuisten yhteisiä kohtaamisen paikkoja, jossa temppuilun, musiikin ja leikin hurma yhdistyvät. Vanhempi-lapsi -ryhmissä unohdetaan kunnianhimoiset harrastuspolut ja keskitytään tanssillisiin liikkeisiin ja leikkeihin. ”Parasta on, kun vanhemmat oivaltavat olevansa

parhaita asiantuntijoita oman lapsensa kanssa. Alussa toiminta saattaa jännittää, mutta pian perheet rentoutuvat ja uskaltautuvat hurjempiinkin temppuihin pienten kanssa.” Pieniä harrastajat totisesti ovatkin. Kysyttäessä minkä ikäinen on ollut nuorin harrastaja Honkalampi nauraa ylpeänä, että pienin vauva on ollut vain kaksi viikkoa vanha, vaikka toki vauvan isosisko oli tuolloin perheen varsinainen harrastaja. Tämä kahden viikon ikäisenä harrastuksensa aloittanut Kalle-vauva on edelleen mukana ryhmässä. ”Nyt puolen vuoden ikäisenä hän selkeästi nauttii musiikin tahtiin liikkumisesta ja toisten lasten seurasta” kertoo Kallen äiti Suvi Jokinen. ”Tulimme mukaan toimintaan reilu vuosi sitten, koska kaipasimme vaihtelua kotiarkeen. Olimme kuulleet toiminnasta paljon hyvää. Ky-

Minun Nuorisoseurani Kysyimme nuorisoseuralaisilta: 1. 2. 3. 4.

1. Aliina Vuento, koululainen, Ulvilan Nuorisoseura, Ulvila 8 2. Harrastan kansantanssia Tervaset-ryhmässä. 3. Se kun saa nauraa toisen kanssa harjoituksissa ja tanssiminen tietysti. 4. Odotan sitä, että päästään esiintymään ja opitaan uusia tansseja.

Alussa toiminta saattaa jännittää, mutta pian perheet rentoutuvat ja uskaltautuvat hurjempiinkin temppuihin pienten kanssa. (Kuva: Jussi Hynninen)

1. Anneli Lattu, perhepäivähoitaja, Lemin Nuorisoseura, Lemi, 58 2. Hallintoa ja nuorisoseuratalon kunnossapitoa. 3. Monipuolisuus, toimintamahdollisuuksia on eri-ikäisille. Nuorisoseuratoiminnalla on mahdollisuus vaikuttaa omaan elinympäristöön. 4. FolkJamin alkamista ja lasten ryhmien käynnistymistä. (Tempoa tenaviin -toiminta alkoi nuorisoseurassa 22.9.)

1. Piia Järvinen, lastensuojelun perhetyöntekijä, Jyväskylän seudun Nuorisoseura, Jyväskylä, 2. Johtokunnan jäsen ja talkoolainen. 3. Nuorisoseuramme tarjoaa paljon erilaista harrastustoimintaa kaikenikäisille harrastajille ja hieno nuorisoseurantalomme Tapiola on erittäin aktiivisessa käytössä. 4. Upeita ja mahtavia majoja!! (oma poika kun osallistuu majanrakennuskilpailuun ;) )

Temppuilun päätteeksi on Kallen ja Saimin loppurauhoittumisen hetki. (Kuva: Heli Honkalampi)

seessä ei ollutkaan ”aivan tavallinen muskari”, kertoo 2-vuotiaan Saimin ja 6-kuukauden ikäisen Kallen äiti. ”Temppuja opetellessa on löytynyt ihan uusia tapoja liikkua lapsen kanssa, mitä ei varmasti olisi tullut kotona kokeiltua” Jokinen kiittää. Oulun Nuorisoseura Vilikaksessa toimii viikoittain seitsemän ryhmää eri-ikäisille lapsille. Vanhempi-lapsi -ryhmiä on kaksi. Vauva- ja pikkulapsiperheille tarjotaankin koko ajan enemmän erilaisia harrastuksia, sillä kysyntää on vaikka millä mitalla. ”Harrastusten suosio on kasvanut ohjausvuosieni aikana. Nykyään on niin paljon tarjontaa, että jokainen voi valita oman suosikkinsa” päiväryhmätoiminnan ohjaaja arvelee. Honkalampi on itse reilun vuoden ikäisen Taavi-pojan äiti ja Taavi kiertää äidin kanssa ohjaamassa päiväryhmiä maanantaisin ja keskiviikkoisin. ”Taavi on innokas ohjaaja, vaikka touhuaa kaikkein mieluiten oman äidin sylissä.”

Sirkuksessa virtaa riemu ja hiki Helsingin Munkkivuoren Nuorisotalolla riittää vipinää aamupäivisin. Kolme vauvasirkusryhmää vauvoille temppuilee tilois-

sa saman aamupäivän aikana ja ryhmät vaihtuvat salissa tiuhaan tahtiin. Suomen Nuorisoseurojen vs. kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimialajohtaja Iija Filén sanoo sirkustelun suosion olevan jatkuvassa nousukiidossa. Tarjontaa saisi olla jopa enemmän, sillä puskaradion markkinointikyky on vertaansa vailla. ”Uusimaa on jatkuvasti kasvava, muuttovoittoinen alue. Pääkaupunkiseudulla tulee tavoittaa perheet jo varhain, jotta lapset vanhempineen löytävät Nuorisoseuran tarjoamat, monet harrastusmahdollisuudet myöhemminkin.” Sirkuksen vahvuus on lajin monipuolisuus. Temppuilu on hauskaa liikuntaa, jossa riemu ja hiki virtaavat. Vauvasirkus on houkutellut kiitettävästi myös isiä mukaan harrastusten pariin. ”Nykyvanhemmat eivät vain tahdo jäädä kotiin lapsen kanssa, vaan harrastus on keino tavata muita perheitä”, Filén sanoo. Sirkus on oiva keino ottaa paitsi kontaktia muihin perheisiin, mutta myös tapa harjoittaa vauvan ja vanhemman välistä vuorovaikutusta lisäten läheisyyttä ja naurua perheen arkeen. Elina Järvelä

Vauvaperheiden harrastuksia Nuorisoseuroissa - Vauvasirkus on liikunnallista temppuilua vauvan ehdoilla ja se sopii vasta-alkajille kuin myös sirkusta aiemmin harrastaneille - Tempoa Tenaviin -musiikkiliikunta on lapsen ja aikuisen välisen vuorovaikutuksen tukemista musiikin ja liikunnan keinoin - Toiminnan käynnistäminen ja ohjaajana toimiminen edellyttävät Tempoa Tenaviin -ohjaajakoulutuksen suorittamista sekä tuotemerkkisopimuksen tekemistä Suomen Nuorisoseurojen kanssa

Lue lisää: www.nuorisoseurat.fi

1. Amon Luka Matias Kurvinen, päiväkotilainen, Sirkus Taika Aika, Rovaniemi, 1v 9kk 2. Olen Viikarit-ryhmässä Sirkus Taika-Aika koulussa. Pidän kovasti erilaisista leikeistä, joissa saan viilettää ympäri sirkussalia kiipeillen, hyppien, pomppien ja etsien ratkaisuja ongelmiin. Seikkailen iskän ja äitin kanssa patjojen lomassa tehden kuperkeikkoja ja käsillä seisontaa. Laulamme ja loruttelemme yhdessä ohjaajien kanssa joka kerta, joka on myös erittäin mukavaa. 3. Mukavat ja ystävälliset ohjaajat, jotka osaavat ottaa taitoni huomioon ja antaa minulle kivoja leikkejä leikittäväksi. Todella hauskoja ovat myös suuret patjat, joita on kiva kiipeillä iskän koettaessa pysyä perässäni. Tykkään myös kiivetä puolapuita, vaikka iskää se kovasti pelottaakin. 4. Lauluja, leikkejä ja kaikkea mukavaa tekemistä.

1. Vinsentti Koivula, opiskelija, Teatteri Ulpu, Ulvila, 22 2. Olen näyttelijänä mukana Ulpun eri projekteissa. Olen myös osallistunut erilaisille teatteriin liittyville kursseille. 3. Olen aina tykännyt siitä, että on ollut tekemisen meininki hommassa. Rento ote hommaan ja hyvä jengi. Sinne on ollut aina hyvä mennä. 4. Loppuvuodesta tulee näytelmä Vadelmavenepakolainen, jossa näyttelen. Toivon että saisin uusia kokemuksia näyttelijänä ja kehittyisin siinä.

Nuorisoseuroissa Hollo ja Martta -festivaali XI Hollolan kansainvälinen kansantanssija -musiikkifestivaali 26.10.-2.11.2014

Hollo ja Martta -festivaali on vuoden välein Hollolassa ja eteläisessä Suomessa järjestettävä kansantanssin ja -musiikin kansainvälinen festivaali. www.hollojamartta.fi

Pyhäinpäivä Soitot

1.11.2014 klo 13:00, Karijoen koulu, Karijoki Soitoissa esiintyvät Teijo ja Anneli Aho, Harmooni Siskot, Marttilan PiiloPelimannit, Roikastajat ja 2015 Speli -yhtye lisätietoja: Kari Peltoniemi puh. 0400 911 091

Kallava Teatterifestivaali 14.-15.11.2014, Kuopio

15. juhlavuoden kunniaksi on luvassa maailman ensi-ilta ja uusia avauksia. www.kallava.net, FB – Kallava Teatterifestivaali 2014

Lasten- ja nuorten Kultturelli

15.11.2014, Iisalmen Kulttuurikeskus, Iisalmi Kultturelli on avoin kaikille 7-16v. kulttuurin nälkäisille nuorille ja siihen osallistutaan joko yksilönä tai joukkueen mukana. Joukkuekilpailu on tarkoitettu nuorisotyötä tekeville yhdistyksille, kouluille ja seuroille. Lajit ovat: laulu, lausunta, soitto ja ryhmäesitykset. www.yla-savo.nuorisoseurat.fi

Stadin Nuorisoseurat ry 40-vuotisjuhlat

15-16.11.2014 Munkkivuoren nuorisotalo, Helsinki Luvassa työpajoja, toimintaa, ulkoilua ja disco. www.uudenmaannuorisoseurat.fi

MarrasQ

28.-30.11.2014, Mikkeli Nuorisoteatterifestivaali. Tarjolla nuorille teatteriharrastajille loistava mahdollisuus syventää osaamistaan työpajoissa teatterin eri osa-alueilta ja nähdä toisten työskentelyä. www.paukkula.fi

www.nuorisoseurat.fi Tapahtumia, toimintaa ja tekemisen riemua! Muutokset ajankohdissa mahdollisia. Katso tarkemmat tiedot tapahtumien sivuilta tai tapahtumakalenterista osoitteessa www.nuorisoseurat.fi

Kansantanssiryhmien luokittelut toimivat foorumina kansantanssia harrastavien ryhmien kohtaamiselle, yhdessä tekemiselle ja yhdessä oppimiselle.

Folklandian 20. juhlaristeily 9.-10.1.2015, Helsinki-Tallinna

Folklandia on Suomen suurin folkloren talvitapahtuma kansanmusiikin ja -tanssin ystäville M/S Baltic Queenillä. www.sottiisi.net

Tanssin riemua -hankkeen kansantanssikonsertit 2015

• su 25.1. klo 15 Jaakkiman opiston Ruokolahtisali, Ruokolahti • su 15.2. klo 15 Kangasvarren koulu, Luumäki • su 22.3. klo 15 Simpeleen Työväentalo, Rautjärvi • su 12.4. Saimaan harjun koulu, Taipalsaari Tervetuloa nauttimaan kansantanssin riemusta! www.saimaannuorisoseurat.net

Tanssimyräkkä 2015 21.2.2015, Joensuu

Kolmatta kertaa järjestettävä eri tanssilajit ja alueen harrastajat kokoava tanssikatselmus nostaa lapset ja nuoret yhteiselle estradille. http://pohjois-karjala.nuorisoseurat.fi/tanssimyrakka

Kansantanssiryhmien luokittelut 24.-26.4.2015, Tampere

Kansantanssitoiminnan keskeinen tapahtuma- ja koulutusviikonloppu, jossa ryhmät esiintyvät ja saavat esiintymisestään palautetta tanssin ja musiikin ammattilaisilta. www.nuorisoseurat.fi

Ramppikuume

24.-26.4.2015, Kankaanpää Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät kokoaa yhteen satoja nuoria erilaisten esitysten ja työpajojen ääreen. www.ramppikuume.net

Lasten Kalenat

4.-7.6.2015, Lappeenranta Kansainvälinen lastenkulttuuritapahtuma, joka tarjoaa osallistujille esiintymistilaisuuksia sekä mahdollisuuden tutustua uusiin taiteenaloihin ja kulttuureihin. www.lastenkalenat.fi

Valtakunnallinen Nuorisoseurajuhla

22.3.2015 Iisalmen Kulttuurikeskuksen SäisäSali, Iisalmi Vuoden nuorisoseura 2015 julkistamisjuhla, jossa Ulmalan Nuorisoseuran harrastusryhmät esittävät kavalkadissa kilpatanssia, bailatinoa, balettia ja kansantanssia. www.ulmala.org

Kalena-katti on Lasten Kalenoiden oma maskotti. Kalenoissa alusta mukana ollut katti kaappasi viime tapahtumassa pohjoisia vieraita Rovaniemeltä kainaloonsa.

tapahtuu

Minun Nuorisoseurani Kysyimme nuorisoseuralaisilta: 1. 2. 3. 4.

1. Saku Lipsanen, opiskelija, Vuoksenniskan Nuorisoseura, Imatra, 16 2. IRTI-teatteria – maanantaisin harrastan itse, keskiviikkona ohjaajan Pippureita (lasten teatterikerho) ja olen mukana teatteritoimikunnassa. 3. Jaa… itessään teatterissa on parasta yhteisöllisyys. Tänne on aina kiva tulla, hyvä yhteishenki ja mukavat ihmiset. 4. Näytelmäharkat on menossa. Ensi viikon torstaina on Rämälä-esityksen ensi-ilta. Ensi keväälle ohjaan ja käsikirjoitan ensimmäisen kerran oman näytelmän. Sitä odotan. Ja koulutukseen osallistumista (TeaKas – teatterikasvatuksen perusteet osio).

Folklandia on 22 tunnin tehoristeily Itämeren aalloilla. Laiva on lastattu täyteen pelimanneja, laulajia ja tanssijoita.

Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen maakuntajuhlat 8.-14.6.2015, Oulu

Uutta ja perinteistä, railakasta ohjelmaa torilla ja turuilla. www.pohjois-pohjanmaa.palvelee.fi

Jutajaiset Folklorefestival 24.-28.6.2015, Rovaniemi

Monikulttuurinen ja -taiteinen musiikkitapahtuma, jossa keskiyön aurinko yhdistää lappilaisen pelimannihengen, kotimaisen nykyfolkin huippunimet ja maailmanmusiikin värikkääksi festivaaliksi. www.jutajaiset.fi

Nordlek

14.-19.7.2014, Viborg, Tanska Yhteispohjoismainen kansantanssija musiikkitapahtuma. www.nordlek2015.dk

”Kallava 2013”: Woimisteluseura hämyn ”muikkuperformanssi” syksyn 2013 Kallavasta. (Kuva: Tuija Mehtonen)

Kansainvälinen Nuorisovaihto Saksaan 18.-31.7.2015, Saksa

Keski-Suomen Nuorisoseurojen pitkäaikainen saksalainen yhteistyökumppani järjestää nuorisoleirin Hannesriedin kylässä Kaakkois-Saksassa, noin 130 km Nürnbergistä itään. Mukaan mahtuu 14 leiriläistä ja kaksi ohjaajaa. keski-suomi@nuorisoseurat.fi

Tanssimania

1.-4.10.2015, Tampere Tanssimania on uuden kansantanssin ja -musiikin konsertti- ja koulutustapahtuma. Kurssitarjonnan lisäksi esitellään suomalaisen kansantanssin uusimmat produktiot. www.sottiisi.net

Nuorisoseurakokous 2.-4.10.2015, Tampere

Nuorisoseurojen ylin päättävä elin kokoontuu joka 3. vuosi päättämään järjestön tulevaisuuden suuntaviivoista. www.nuorisoseurat.fi

The Chosen Ones -yhtye Sonkajärveltä voitti Lasten- ja nuorten Kultturellin joukkuekilpailun viime vuonna.

1. Tuulikki Laitala, pääkirjanpitäjä, Teuvan Nuorisoseura, Teuva, 62 2. Vastaan Teuvan Nuorisoseuran elokuvateatteri Kino-Kuvan toiminnasta talkootyövoiman avulla. Varaan elokuvat, teen mainokset, työvuorolistat ja kassatilitykset. Lisäksi olen johtokunnan jäsen, tällä hetkellä varapuheenjohtaja, ”bingomasiinan” pyörittäjä, silloin kun bingoa meillä pelataan ja tietenkin mukana muissakin talkoohommissa tarpeen mukaan. 3. Elokuvatoiminnan osalta digitoinnin mukanaan tuoma mahdollisuus esittää ensi-iltaelokuvia myös meillä pienen paikkakunnan teatterissa. Lisäksi monenlaista muuta toimintaa, vuosittain ilmestyvä Teuvan Joulu (nyt 30. vuosi). Parasta on se, että talkoolaisia aina löytyy näihin päivittäisiin toimintoihin. 4. Hyviä ja yleisöä kiinnostavia elokuvia, jokaiselle jotakin, niin vauvasta vaariin -periaatteella. Teuvan Joulu 2014 -lehden ilmestymistä marraskuussa, joulumyyjäisiä sekä keväällä 2015 nuorisoseuran näyttelijöiden esittämä ”Kaikki mulle heti”-näytelmä, josta harjoitukset ovat nyt syksyllä alkaneet.

1. Ida-Kaisa Karppila, Raudanmaan Nuorisoseura, Kangasala, 7 2. Olen käynyt nuorisoseuran uimakoulussa ja oppinut uimaan! 3. Vappudisco. 4. Toivon heppakerhoa.

1. Riina Lindberg, tanssija ja fysioterapeutti, Jutarinki, Sodankylä, 30 2. Toimin seurassa ohjaajana ja johtokunnan puheenjohtajana. 3. Innokkaat harrastajat ja toimelias johtokunta. 4. Iloista menoa ja uusia harrastajia toimintaan. 1. Matti Hernberg, koululainen, Huttukylän Nuorisoseura, Kiiminki, Oulu, 11 2. Käyn säännöllisesti joka viikolla pelaamassa nuorisoseuratalolla erilaisia pelejä seuran järjestämässä nuorille tarkoitetussa peliperjantai illassa. osallistun seuran erilaisiin tempauksiin, retkiin ja kilpailuihin sekä esiinnyn seuran erilaisissa juhlissa soittaen koskettimia. 3. Voi käydä lähellä olevassa nuorisoseuratalossa kaverien kesken pelailemassa, askartelemassa, laulamassa karaokea sekä esiintymässä juhlissa. 4. Että toiminta seurassa jatkuisi vireänä nykyiseen malliin panostaen etenkin nuorisoon unohtamatta varttuneempia jäseniä. Esiintymällä eri tilaisuuksissa saisi lisää esiintymiskokemusta.

• Lyhyesti • Lyhyesti • Lyhyesti • Lyhyesti • Lyhyesti • Lyhyesti • Lyhyesti • Lyhyesti •

Kansantanssin riemuvuosi 2016

ei, sinä kansantanssija ja kansanmuusikko! Ympyröi kalenteriisi vuosi 2016 paksulla tussilla, sillä silloin tulee kuluneeksi 150 vuotta ensimmäisestä suomalaisesta kansantanssiesityksestä. Riemuvuoden kunniaksi Pispalan Sottiisi järjestää kaikkien aikojen tanssija musiikki-ilotulituksen Tampereella 8.-12.6.2016. Olethan valmiina hyppäämään mukaan iloisen poppoon kyytiin. Valmistautuminen alkaa nyt!

NORDLEK kutsuu ensi heinäkuussa Tanskaan – yhteisohjelmat tilattavissa

ORDLEK järjestetään 14.-19.7.2015 Tanskan Viborgissa. NORDLEK on kaikenikäisten kansantanssin ja -musiikin harrastajien yhteispohjoismainen tapahtuma, joka kerää taitajat ympäri Pohjolaa yhteen. NORDLEK-kenttäohjelma on tänä vuonna kansantanssin aikuisten yhteisohjelmana. Tanssit on koreografioinut Eero Hietanen. Yhteisohjelma tuotetaan yhdessä Suomalaisen Kansantanssin Ystävien/Kansantanssinuorten Liiton kanssa. Ohjelman musiikit ja videotallenne (DVD) ovat tilattavissa Kansantanssinystävien toimistolta sähköpostilla osoitteesta suom@kansantanssinyst.fi. CD maksaa 20 euroa, DVD 15. Kirjalliset ohjeet ja tanssien nuotit voit taasen tilata sähköpostitse osoitteesta info@nuorisoseurat.fi Lisätietoja tapahtumasta: www.nordlek2015.dk

Jutajaiset-festivaali juhli kaksikymppisiään

eilu nelikymppinen Folklorefestivaali Jutajaiset juhli 24.-28.6.2014 Rovaniemelle tulonsa 20-vuotistaivalta. Vuoden 2014 ohjelmistokattauksessa oli tarjolla monivivahteista ohjelmaa kolmessakymmenessä eri tilaisuudessa. Ohjelmatarjonta rakentui perinteisen kaavan mukaan, mutta myös uusia muotoja kokeillen. Jutajaisten uutta traditiota ilmentänyt avajaispäivän monikulttuurinen kohtauspaikka, Jutabasaari ja Mahdollisuuksien tori keräsivät ohjelmaa pursuavalle areenalle kymmenittäin rovaniemeläisyhteisöjä esittelemään tuotteitaan ja toimintaansa. Kinos – kasa pohjoista tanssia oli niin ikään kelpo konseptilla onnistuneesti toteutettu uusi ohjelmakokonaisuus. Samoin kuin Kansalaisfoorumin kanssa yhteistyönä rakennettu monikulttuurinen Runokammi, joka oli yksi festivaalin vaikuttavimmista tilaisuuksista. Suurimpina yleisövetonauloina olivat odotetusti lauantai-illan esiintyjävieraat. Jutajaisten tämänvuotinen kahdeksan tuhannen kävijämäärä oli olosuhteisiin nähden kohtuullinen, vaikkei tavoitteeseen päästykään. Kova kilpailu suomalaisessa, ja väkimäärältään muutenkin vähäisemmässä lappilaisessa festivaalikentässä sekä taloudellisesti vaikeat ajat verottavat sääoloja rankemmin yleisömääriä.

Tenorit valloittivat Jutajaiskansan. (Kuva: Marko Junttila) Ensi vuonna Jutajaisia vietetään samaan aikaan, juhannuksen jälkeisellä viikolla, jolloin varsinaisia tapahtumapäiviä ovat 24.-28.6.2015. Tulevan tapahtuman suunnittelussa otetaan huomioon Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskuksen lanseeraamaa valtakunnallista aihetta mukaillen kaikki pelaa -teema. Pelaamisella tässä yhteydessä tarkoitetaan Jutajaisille muutenkin ominaista

Hollo ja Martta -festivaali: tanssia, iloa ja kauniita pukuja

Ahti Pekkala 1924-2014

auantain myöhäisilta 23.8. toi koskettavan suru-uutisen: hyvin tuntemamme nuorisoseura- ja valtiomies Ahti Pekkala oli nukkunut pois. Hän varttui pohjoispohjalaisessa Haapaveden pitäjässä Mieluskylällä, jonka nuorisoseuraan monet hänen varhaiset muistonsa lämpimällä tavalla liittyivät. Hän korosti usein nuorisoseuratyön merkitystä esim. sosiaalisuuden ja itsetunnon vahvistajana. Myös omassa elämässään hän uskoi näiden asioiden olleen kantavana voimana, kun elämä vei vastuullisiin tehtäviin eduskunnassa ministerinä ja puhemiehenä sekä myöhemmin maaherran roolissa. Arvostamaansa nuorisoseuraliikettä hän tuki koko elämänsä ajan. Hänet on valittu valtakunnan tasolla vuoden Hermanniksi sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunta-Hermanniksi. Hän oli ensimmäinen kiltaneuvoston puheenjohtaja eli valtakunnan Ukko-Hermanni ja myös Pohjois-Pohjanmaan Hermannikillan johtokunnan jäsen. Eläkepäivilleen hän palasi synnyinmaisemiinsa Haapavedelle, jossa he Liisa-vaimon kanssa viettivät maanläheistä elämää luonnossa liikkuen ja puutarhassa puuhastellen. Moniin nuorisoseura- ja kulttuuritapahtumiin hän vielä puhujan roolissa osallistui voimiensa mukaan. Viimeisen puheensa Ahti Pekkala piti kotiseutunsa taidetapahtumassa 89-vuotiaana. Puheen päätyttyä sydän petti ja näin siitä tuli hyvästijättö rakkaalle kotiseudulle, sen ihmisille ja ympäröivälle maakunnalle. Jäämme muistelemaan häntä lämmöllä ja kiitollisuudella, muisto elää ja velvoittaa. Liisa Hautamäki Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liiton Hermannikillan puhemies

yhteisöllistä meininkiä erilaisissa arjen, vapaa-ajan ja juhlan kulttuurisissa elämismaailmoissa. Tulevana suvena Jutajaisissa muistetaan myös kansallissäveltäjä Jean Sibeliusta, jonka syntymästä tulee kuluneeksi ensi vuonna 150 vuotta.

Kuvassa HACETTEPE UNIVERSITY’n nuorten kansantanssiryhmä Ankarasta, Turkista. (Kuva: Hollo ja Martta arkisto)

ervetuloa kansantanssiin keskittyneelle Hollo ja Martta -festivaalille! Tämän vuoden festivaaleilla näyttämölle pääsevät sekä suomalaiset että

kansainväliset lasten ja nuorten kansantanssiryhmät. Loka-marraskuun vaihteessa järjestettävälle festivaalille on kutsuttu viisi kansainvälistä tanssiryh-

Majanrakennuskilpailuun ehtii osallistua lokakuun loppuun asti

altakunnallinen majanrakennuskilpailu kerää jälleen pienten rakentajien kättenjälkiä. Kilpailuun voivat osallistua kaikki alle 16-vuotiaat lapset ja nuoret. Kilpailun tavoitteena on lisätä lasten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Lisäksi se toimii mainiona ympäristökasvatuksen välineenä. Kilpailuun

osallistutaan majasta otetuin valokuvin pienen tarinan kera. Katso tarkat ohjeet, vinkit valokuvaamiseen ja majaleikit internetistä: www.majanrakennus.fi

Majanrakennustyyliä vuodelta 2012: Menninkäisen metsäsauna

mää. Upeita koreografioita on mahdollista nähdä Kirgisiasta, Latviasta, Tsekeistä, Turkista ja Valko-Venäjältä. Tämän lisäksi Hollo ja Martta -festivaali tarjoaa yli 1000 kotimaiselle kansantanssijalle ja -muusikolle esiintymisareenan Lahden kaupunginteatterin Juhani-näyttämön kahdessa pääkonsertissa. – Jokaiselle suomalaiselle kansantanssinystävälle ja nuorisoseuralaiselle Hollo ja Martta -festivaali on ainutlaatuinen retkikohde. Nämä kansantanssikonsertit on pakko kokea henkilökohtaisesti, festivaalipäällikkö Aimo Hentinen sanoo. Hollo ja Martta -festivaaleilla ei ole koskaan ollut vieraana kansantanssijoita Keski-Aasiasta. - Olen tosi iloinen siitä, että saimme kirgisialaisen, erittäin taitavan lapsiryhmän ensimmäistä kertaa Suomeen. Festivaalin konsertit ovat aina olleet elämyksellisiä tapahtumia, joista katsojat poistuvat hymy huulessa. Olisi mukava nähdä kaupunginteatterin konserteissa myös paljon nuorisoseuralaisia eri puolilta Suomea. www.hollojamartta.fi

Minun Nuorisoseurani Kysyimme nuorisoseuralaisilta:

Klikkaa itsesi osoitteeseen:

nuorisoseurat.fi/puoti Puoti on Nuorisoseurojen verkkokauppa, josta voit tilata tuotteita niin harrastusryhmällesi, itsellesi tai lahjaksi.

Puodissa asioidessasi tuet Nuorisoseurojen tekemää kulttuurista lapsi- ja nuorisotyötä. Juomapullo Lasi Muki Tuubihuivi

10 € / kpl 10 € / kpl 10 € / kpl 6 € / kpl

tai 6kpl 50 € tai 12 kpl 60 € tai 12 kpl 60 € tai 12 kpl 50 €

Hintoihin lisätään toimituskulut.

Katso myös uudet tekstiilit ja treenivaatteet! Harrastusryhmille tilattaviin tekstiileihin saat halutessasi myös oman ryhmäsi tai seurasi logon.

1. Reetta-Mari Kellokoski, musiikkipedagogi, Varpasalon Nuorisoseura, Rääkkylä, 23 2. Toimin nuorisoseurassa johtokunnan jäsenenä ja ohjaan nuorten musiikkiryhmää. Osallistun tietysti myös nuorisoseuran tapahtumiin ja niiden järjestämiseen. 3. Hyvä yhteishenki ja yhteisöllisyys. Musiikin harrastuneisuus on vahvaa. Nuorisoseuran juhlat ovat kyläläisille tärkeitä tapahtumia, joissa pääsee näkemään tuttuja. 4. Odotan innolla nuorisoseuran nuorten musiikkiryhmän harjoitusten alkamista, saa nähdä minkälaista musiikkia saadaan tällä kertaa aikaan. Varpasalon nuorisoseurassa on pitkästä aikaa tarjolla myös kansantanssin opetusta ja aionkin lähteä mukaan tanssimaan. 1. Hanna Parikka-Willandt, sairaanhoitaja/ensihoitaja, Tampereen Nuorisoseura ja Sottiisi Fun Club, Tampere, 31 2. Kaikkea mahdollista on tullut kokeiltua ja tehtyä, tanhusta, teatteriin ja kesäleireihin, ohjaamista, puheenjohtajuutta, johtokuntaa joka tasolla, mutta nykyään otan rauhallisemmin ja harrastan talkoilua tapahtumissa ja tanhuhöntsyjä. 3. Tampereen Nuorisoseurassa parasta on panostus lasten harrastustoimintaan ja SFC:ssä tietysti maanantain tanhuhöntsyt! :D 4. Mukavia tapahtumia ja tanssimista. 1. Malla Kätkä, Lahden Tanhuujat, Lahti, 4,5 2. Tanhuan Lahden Tanhuujissa, Tanhutateissa. Meitä on ryhmässä 12 ja iältämme olemme 4-6 -vuotiaita. Me ollaan osan kanssa tanssittu yhdessä jo melkein kaksi vuotta. Minun perheestäni Lahden Tanhuujissa tanhuaa myös isosiskoni ja kanssani kuvassa oleva 2-vuotias pikkusiskoni Saana. 3. Keskiviikkoa odotan aina innolla, kun on harkkapäivä. Silloin näkee kavereita ja pääsee tanssimaan. Tykkään meidän tanhuope Riiasta. Tykkään myös päästä esiintymään isolle lavalle, kun silloin saan pukea päälle oman ihanan fereesin. 4. Me oltiin kesäkuussa Tampereella SottiisiMoves -festivaaleilla ja siellä oli tosi kivaa! Toivon, että meidän ryhmä lähtisi myös tulevana vuonna reissuun yhdessä.

a u m e i r n Tekemise nuorisoseurat.fi/puoti

1. 2. 3. 4.

Nuorisoseuralaisille tunnustusta nuorisotyöstä Nuorisotyön viikolla lokakuun alussa myönnettiin Nuori Toimija -tunnustuksia kiitokseksi ja kannustukseksi nuorille sekä omalla toiminnallaan nuorten asemaa edistäneille aikuisille. Myönnetystä 17 tunnustuksesta kaksi annettiin nuorisoseuratoimijalle: Milla Sorsalle, joka vastaa Nuorisoseura Harmonikan kansantanssitoiminnan ohjauksesta sekä Elna Hirvoselle, joka on tehnyt huikean 20-vuotisen uran Tampereen yliopiston lehtorina nuorisotyön parissa sekä toimii aktiivijäsenenä Ylöjärven nuorisoseurassa. Katso kaikki palkitut Allianssin sivuilta: http://bit.ly/ZaXM40.

ahvistusta alavalinnalle. Pohjaa jatko-opintoja varten. Vuosi lisää mietintäaikaa. Kaikki hyviä syitä valita vuosi kansanopistossa. Kansanopistolinjat eivät johda tutkintoon, mutta voivat merkittävästi lisätä valmiuksia jatko-opintoihin. Sisustustekstiiliartesaaniksi valmistunut Maria Muukkonen muutti Helsingistä Mikkeliin opiskelemaan liikunnanohjausta Suomen Nuoriso-opistoon. Opinnot kestävät lukuvuoden. Viime keväänä hain Vierumäen urheiluopistoon ja aion hakea ensi vuon-

materiaalit ja täysihoidon eli opiskelijatasoisen majoituksen sekä aamiaisen, lounaan ja päivällisen arkisin. 20-vuotias Rötkö ei pidä koulutuksen hintaa kalliina. Hinta pitää miettiä sijoituksena loppuelämää varten, Rötkö muistuttaa. Sitä paitsi asuntolassa asuminen on halpaa: on kalustetut kämpät, ruoka kolme kertaa päivässä, monipuoliset liikuntamahdollisuudet, liikunta- ja kuntosalit. Opiskeluhan on käytännössä ilmaista, Rötkö huudahtaa. Opiskelu kansanopistolinjalla oikeuttaa opintotukeen ja opintoihin

Tulossa huikea vuosi na uudelleen. Tärkeää on nyt kerryttää lisää kokemusta ja osaamista liikunta-alalta. Opintoja voi suorittaa opistossa asuen tai halutessaan kotoa käsin. Muukkonen valitsi asuntolan Paukkulan kampuksella. Tulossa on huikea vuosi! Meillä on tosi hyvä ja samanhenkinen porukka. Yhteisöllinen asuminen mahdollistaa sen, että halutessaan on koko ajan seuraa ja voi keksiä yhteistä tekemistä, 23-vuotias Muukkonen iloitsee. Saman vahvistavat Muukkosen opiskelijatoverit Aapo Rötkö ja Emmi Jokela. Yhteishenki on tosi hyvä ja koko porukka hengaa paljon yhdessä. Savitaipaleelta kotoisin oleva 27-vuotias Jokela on työskennellyt ravintola-alalla yhdeksän vuotta. Nyt suunnitteilla on alan vaihto. Opiskeluvuosi Paukkulassa oli ratkaisuna Jokelan mukaan helppo. Koulutuksen sisältö vaikutti monipuoliselta. En edes miettinyt muita vaihtoehtoja. Tässä pääsee aika turvallisesti kokeilemaan, mitä mahdollisuuksia liikunta-ala voisi tarjota. Keväällä sitten mietin, jatkanko entisessä työssäni vai viekö liikunta-ala mukanaan, Jokela pohtii.

Opistovuosi on sijoitus tulevaisuuteen Opiskelu kansanopistossa on maksullista. Hinta sisältää opetuksen, opinto-

voi hakea myös opintoseteliavustusta. Sitä voivat hakea peruskoulun päättäneet, vailla jatkokoulutuspaikkaa olevat nuoret, työttömät, alhaisen pohjakoulutuksen omaavat, oppimisvaikeuksia kokevat ja maahanmuuttajat.

Media-ala vaatii moniosaamista Tammikuussa Paukkulassa käynnistyy videojournalismin peruskurssi, joka kestää kevätlukukauden. Koulutus soveltuu kaikille median ja viestinnän osaamisesta kiinnostuneille. Kurssilla opitaan kevyt, videojournalismiin soveltuva videotuotantomalli ja eri vaiheissa käytettävän kaluston käyttö sekä toimintakäytäntöjä käytännön harjoitusten kautta. Videoilmaisua käsitellään journalismin näkökulmasta. Videoklippejä myös tuotetaan todellisten asiakkaiden tarpeisiin. Netti- ja digisisältöjen merkitys on kasvamassa ja niitä käytetään yhä useammassa mediassa, mutta osaamista ei silti välttämättä ole. Videokuvakerronta edellyttää käsikirjoituksen tajua, linjan vastaava opettaja Pertti Hänninen painottaa. Videoilmaisun lisäksi kurssilla perehdytään valokuvaukseen ja kuvankäsittelyyn sekä radiotyöhön ja videobloggaukseen.

Maria Muukkonen, Emmi Jokela ja Aapo Rötkö odottavat antoisaa vuotta kansanopistossa.

Teksti ja kuvat: Jatta Juhola

Emmi Jokela kiipesi Olhavan seinämää Tommi Närhen varmistuksessa Repoveden kansallispuistossa syyskuussa. Leiriviikko oli osa liikunnanohjauksen peruskurssia.

Suomen Nuoriso-opiston eli Paukkulan kampus on vain reilun kilometrin päässä Mikkelin keskustasta.

Videojournalismi (20 ov) 12.1. – 29.5.2015 sisällöt: • käsikirjoittaminen ja dramaturgia

• videokuvaus ja editointi

• journalismi

• valokuvaus ja kuvankäsittely

• verkkotoimittaminen

• radiotyö

• videobloggaus

Kansalaisfoorumilta

tukea nuorisoseuratoimintaan Kansalaisfoorumi tukee yhdistyksissä tapahtuvaa koulutusta ja oppimista. Tuotamme tietoa ja aineistoja yhdistystoimijoiden ja ohjaajien käyttöön. Nuorisoseurat ovat Kansalaisfoorumin jäsenpalvelujen piirissä. Osaamista ja tietoa luottamushenkilöille Valmiiden oppimisohjel miemme avulla seuran luottamushenkilöt voivat perehtyä johtokunta- ja kokoustyöskentelyyn tai syventää viestintäosaamistaan ja sosiaalisen median taitojaan. Järjestökoulutusta voidaan tarvittaessa räätälöidä nuorisoseuran omien ajankohtaisten haasteiden pohjalta.

Lisäpotkua harrastusryhmien ohjaajille Harrastusryhmien ohjaajat voivat täydentää osaamistaan niin omassa taide- tai taitoaineessaan kuin ryhmän ohjaamiseen ja innostamiseen liittyvissä taidoissa. Uusimpia ohjaajakoulutussisältöjämme ovat luova muistelutyö, identiteettityö, yhteisöllinen musisointi ja sirkuskerhojen ohjaaminen. Nuorisoseuroissa toimivat ohjaajat ovat lämpimästi tervetulleita ohjaajien keskinäiseen sparraukseen ja kokemusten vaihtoon perustettuun verkkoyhteisöön osoitteessa vertaisfoorumi.ning. com.

Rahallista tukea opintokerho- ja kurssitoimintaan Nuorisoseurassa voi oppia monenlaisia innostavia asioita. Oppimisen vauhdittamiseksi yhdistyksellä ja sen harrastusryhmillä on käytettävänään kaksi vaihtoehtoa. Opintokerho on pienryhmä, joka opiskelee itsenäisesti ja tavoitteellisesti ryhmän jäsenille tärkeitä asioita.

Opintokerhojen ideana on vertaisoppiminen, joten kerho ei välttämättä tarvitse erillistä ohjaajaa. Kansalaisfoorumi järjestää koulutusta oppivan ryhmän toiminnan kehittämiseen. Kerholla on mahdollisuus saada rahallista tukea kuluihin (esim. tilavuokrat tai oppimateriaalit). Kurssin ideana on syventää ryhmän toimintaa aihealueeseen perehtyneen ohjaajan tukemana. Kansalaisfoorumilta saa apua koulutussuunnitteluun sekä taloudellista tukea, jolla saadaan katettua osa ohjaajan palkkioista ja muista kuluista. Kurssi- ja kerhotoimintaa seuran yhteyshenkilö voi hallinnoida kätevästi verkossa SkafNet-palvelussa.

Julkaisuista virikkeitä Kansalaisfoorumi julkaisee järjestötoimijoille ja ohjaajille suunnattuja oppimateriaaleja edulliseen hintaan. Uusin julkaisumme on Piritta Seppälän kirjoittama Kuuntele ja keskustele – Näin järjestösi toimii tavoitteellisesti sosiaalisessa mediassa. Julkaisuja voit tilata verkkosivuiltamme. Nuorisoseuratyön taustalla olevia arvoja voi pohdiskella Aaro Harjun ja Jaakko Rantalan toimittaman Sivistymisen idea – Vapaan sivistystyön eetosta etsimässä -kirjan äärellä. Monista aikaisemmista julkaisuistamme löytyy ideoita eri harrastusalojen ohjaajien työkalupakkiin.

Hankkeet uusien ideoiden hautomona Kehittämishankkeet antavat mahdollisuuden kokeilla uu-

sia toimintamuotoja. Onnistunut hanketoiminta näkyy esimerkiksi uusina järjestötoiminnan työkaluina, ohjaajakoulutuksina ja verkkopalveluina.

Verkossa tapahtuu Aktiivisesta kansalaisuudesta ja demokratiaan liittyvistä kysymyksistä kiinnostuneiden kannattaa käydä tutustumassa kaikkien opintokeskusten yhdessä ideoimaan osallistu. fi-verkkopalveluun. Sen tarkoituksena on kannustaa kansalaisjärjestöjä hyödyntämään omat mahdollisuutensa lähidemokratian edistämisessä ja oman toimintaympäristönsä kehittämisessä. Palvelu on toteutettu osana Järjestöt lähidemokratian tukena ESR-hanketta. Toinen tutustumisen arvoinen sivusto on suuren suosion saanut kansalaisyhteiskunta.fi. Sivustolta löytyvät mm. Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti, hankerahoitushakemisto ja järjestötoiminnan tietopalvelu.

Yhes Lahes Tule mukaan Yhes Lahes -ohjaajatapahtumaan Lahdessa 8.11.2014. Päivän teemoina ovat identiteetin ja itsetunnon tukeminen sekä vaikuttaminen taidelähtöisesti ja toiminnallisesti. Aiheista kuullaan alustus ja niitä työstetään fyysisen kirjoittamisen, yhteisöllisen taidekasvatuksen ja yhteisöllisen musisoinnin työpajoissa. Lue lisää ja ilmoittaudu verkkosivuillamme www.kansalaisfoorumi.fi.

Ota meihin yhteyttä Kansalaisfoorumin palvelupisteet löytyvät Vantaalta, Lahdesta, Tampereelta, Rovaniemeltä, Oulusta ja Lapinlahdelta. Yhteystietomme sekä lisää tietoa palveluistamme löytyy osoitteesta www.kansalaisfoorumi.fi. Meille voi myös lähettää sähköpostia osoitteeseen info@kansalaisfoorumi.fi tai soittamalla numeroon 09-5840 6250. Tämän lisäksi meidät löytää facebookista osoitteesta www.facebook.com/Kansalaisfoorumi Tuula Hyystinmäki ja Jaakko Rantala

MONTA SYYTÄ HYMYILLÄ. SILJALLA. Lue lisää: silja.fi/uutta

20141001_Silja-uudistuu_Nuorisoseurat_128x180.indd 1

29.9.2014 15.58

Nyt luetaan nuorisoseurojen historiaa – meidän historiaamme! Viisiosainen Yhteisön voima -historiasarja on ainutlaatuinen kunnianosoitus nuorisoseuralaisten elämäntyölle. Teossarjan on kirjoittanut ministeri Jaakko Numminen Koko sarjan hinta on nuorisoseurojen jäsenille 120 euroa. (Kustantajan myyntihinta 280 euroa.) Tilauksen voi maksaa joko kertasuorituksena tai 30 euron erissä (4 kpl, pankkisiirrot toimitetaan). Suomen Nuorisoseurat maksaa toimitusmaksun. Kun ostat kirjasarjan, tuet nuorisoseuratyötä ja pääset palaamaan uudelleen ja uudelleen mielenkiintoiselle aikamatkalle oman kirjasi parissa.

Näin tilaat Yhteisön Voima -historiasarjan: Viisiosainen Yhteisön Voima kuvaa monipuolisesti nuorisoseuraliikkeen yli satavuotista taivalta. Runsaasti kuvitettu kirjasarja johdattaa lukijan etenkin paikallisseurojen ja aluetason toimintaan niin arjessa kuin juhlassa. Seurojen tekemisen kirjo on ollut laaja ja niiden rooli kansalaiskavattajana keskeinen. Nuorisoseuraliikkeen historia on nivoutunut oman aikansa tapahtumiin, mutta liike on ollut myös muokkaamassa sitä Suomea, jossa tänään elämme.

Tilaustapa 1: Täytä ja postita alla oleva lomake (postimaksu maksettu)

Tilaustapa 3: Lähetä sähköpostia osoitteeseen yhteisonvoima@nuorisoseurat.fi

Tilaustapa 2: Klikkaa itse osoitteeseen nuorisoseurat.fi/puoti

Tilaustapa 4: Soita numeroon: (09) 5840 610

Suomen Nuorisoseurat ry:n Yhteisön Voima -historiasarjan tilauslomake Tilaan _________ sarjaa. Haluan maksaa kirjasarjani  yhdessä erässä, 120 euroa / sarja  4 erässä, kukin erä 30 euroa / sarja Tilaajan nimi:________________________________________________________________

Postimaksu maksettu

Toimitusosoite:______________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ Laskutusosoite, jos muu kuin toimitusosoite:_____________________________________

Suomen Nuorisoseurat ry

___________________________________________________________________________

Tunnus 5003539

Puhelin:____________________________________________________________________

00003 VASTAUSLÄHETYS

Sähköpostiosoite:____________________________________________________________ Nuorisoseura, jossa jäsenenä:_________________________________________________ Päiväys:____________________________________________________________________ Allekirjoitus:________________________________________________________________

MarrasQ täydentää nuorten teatteritapahtumia Suomen Nuoriso-opiston opiskelijat ovat vahvasti mukana tapahtuman järjestelyissä ja odottavat nuorten esityksiä Artium-saliin.

ahtavat kokemukset Paukkulan kampuksesta teatteritapahtuman järjestämispaikkana. Tähän tiivistyy kulttuurituottaja Jatta Juholan mukaan tahto järjestää nuorisoteatteritapahtuma Mikkelissä 28. – 30. marraskuuta. MarrasQ -nuorisoteat terifestivaali järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Paukkulassa on kuitenkin kokemusta vastaavan tapahtuman järjestämisestä. Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät Ramppikuume toteutettiin Mikkelissä menestyksekkäästi kaksi kertaa, vuosina 2012 ja 2013. – Tapahtuman konsepti mukailee Ramppikuumeen henkeä, on katselmus ja esittävän taiteen työpajoja. Painotus on kuitenkin enemmän pedagogisessa lähestymistavassa. Katselmuksessa teatterialan ammattilaiset antavat palautteen esityksen jälkeen julkisesti, jolloin yleisökin kuulee ammattilaisten arvion esityksen vahvuuksista ja kehittämisen kohteista. Katselmus on yleisöllekin oppimiskokemus. Voiko hedelmällisempää oppimisen paikkaa enää ollakaan, Juhola iloitsee. Juholan mukaan tapahtuma toimii myös sparrauksena esi-

merkiksi muille teatterifestareille hakeville esityksille. – MarrasQ:ssa on loistava mahdollisuus hakea esitykseen loppusilausta tai hioa esitystä edelleen. Useinhan esityksen kehityskaari päättyy festareilta saatuun palautteeseen, jolloin esityskausi on jo ohi, eikä vinkkejä ja huomioita enää saada käyttöön. MarrasQ-tapahtuman katselmuksessa ansioituva ryhmä palkitaan stipendillä valtakunnallisille nuorisoteatteripäiville Ramppikuumeeseen Kankaanpäähän. – MarrasQ ja Ramppikuume pyrkivät täydentämään toisiaan. Mikkelistä voi hakea vauhtia esityksen valmistamiseen Kankaanpään festareille, Juhola painottaa. Tapahtumia suunnitellaankin yhteistyössä. Katselmukseen voi hakea mukaan joko valmiilla tai vielä keskeneräisellä esityksellä 30.9. mennessä. Katselmukseen valitaan 4-6 esitystä. Hakea voivat kaikki 13-21 -vuotiaiden ryhmät. Kokoonpanosta 1/3 voi poiketa mainitusta ikärajasta. Luvassa on stipendi Ramppikuume-teatteripäiville Kankaanpäähän huhtikuussa 2015 ja tietysti ammattilaisten palaute esityksestä. Katselmukseen haetaan lähettämällä taltiointi esityk-

sestä tai kohtauksesta sekä kuvaus ryhmästä ja ryhmän työtavasta postitse osoitteeseen: MarrasQ, Paukkulantie 22, 50170 Mikkeli. MarrasQ-teatterifestivaaliin ovat tervetulleita kaikki teatterin ystävät ja harrastajat. Työpajat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen tapahtumaan ja työpajoihin päättyy 7.11. Hinta luokkamajoituksessa 75 €/ hlö (pe-su). Osallistumismaksu sisältää majoituksen, ruokailut, koulutuksen, esitykset ja muun ohjelman. Tapahtuman toteuttaa Suomen Nuoriso-opisto yhteistyössä Suomen Nuorisoseurojen, Nuori Kulttuuri -säätiön ja Ramppikuume-tapahtuman kanssa.

Lisätietoja: • www.paukkula.fi  tapahtumat • jatta.juhola(at)sno.fi • p. 044 416 2425 MarrasQ on myös Facebookissa: MarrasQ - nuorisoteatterifestivaali

Nysällä kansainvälisiä vapaaehtoisia – jo kolmatta kertaa Elokuisena perjantai-iltana Kuoreveden Nuorisoseura Nysän seurantalossa penkkirivit täyttyvät. Alkamassa on eurooppalaisten vapaaehtoisnuorten järjestämä kansainvälinen ilta. Reilun kahden tunnin ajan suinulalaiset oppivat asioita muista kulttuureista, tanssivat suosittua turkkilaista häätanssia ja pääsevät syömään muiden maiden perinneruokia. Tähän huipentuu SuperSuinula2014.

Vieras Korvatunturilta yllätti SuperSuinulassa.

uperSuinula2014-projektissa 18-30 -vuotiaat nuoret Bulgariasta, Italiasta, Portugalista, Turkista ja Unkarista kokoontuivat kahdeksi viikoksi Nuorisoseura Nysän ja Suinulan kyläyhdistyksen hoteisiin. Kustakin maasta saapui Suomeen kaksi vapaaehtoista. Vierailun aikana osallistujat työskentelivät Nysän ja Kyläyhdistyksen määrittämissä tehtävissä ja tutustuivat suomalaiseen luontoon ja kulttuuriin vapaa-ajallaan. Projekti vastasi nuorten odotuksia. Unkarilainen János Nagy kertoi hakeutuneensa vapaaehtoistyöhön, jotta saisi käyttää aikansa hyödyksi. ”Ihmiset ovat lämpimiä ja ystävällisiä. Parasta on ollut työt, joita on saanut tehdä”, Nagy kertoo. Kuluneiden kahden viikon aikana nuoret ovat muun muassa kunnostaneet nuorisoseurantaloa, järjestäneet teatterin pukuvarastoa ja tehneet halkoja kyläyhdistykselle. Lisäksi osa nuorista on saanut erikoisempia tehtäviä: esimerkiksi Nagy sai suunnitella Nysälle onnittelukortit. Työnteon ohessa nuoret taltioivat projektia ja päivittivät kokemuksiaan kuvablogiin. Nuoret nimesivät bloginsa Super-V:ksi supervapaaehtoisten mukaan. Ryhmä muodostui tiiviiksi yksiköksi, ja vapaaehtoiset saivat paikallisilta työnohjaajilta kiitosta hyvästä ja reippaasta työskentelyn asenteesta. Työpäivien päätteeksi ja viikonloppuisin vapaaehtoisille oli järjestetty vapaa-ajan ohjelmaa. Ohjelman painotuksena oli paikallisuus, luonto ja suomalainen

kulttuuri. Nuoret nauttivat luonnosta kalastaen ja marjoja poimien, pelasivat suomalaista pesäpalloa ja kyykkää sekä vierailivat Mäntässä taidemuseossa. Lisäksi sauna oli usealle osallistujalle unohtumaton kokemus: savusauna ihastutti niin, ettei osa nuorista olisi halunnut poistua sieltä lainkaan. Projektin huipennuksena supervapaaehtoiset järjestivät kansainvälinen illan. Illan ohjelmassa nuoret esittelivät oman maansa kulttuuria videoiden, esitelmien ja toiminnallisten ohjelmanumeroiden kautta. Kulttuurien välistä vuorovaikutusta todistettiin, kun vapaaehtoiset esittelivät karttuneita taitojaan kanteleensoiton parissa. Ohjelmanumerojen jälkeen nuoret tarjosivat osallistujille maistiaisia omien maidensa ruokakulttuureista. Suinulassa projektien järjestämisestä on kertynyt jo aiemmin kokemusta. SuperSuinula2014 on jo kolmas SuperSuinula-projekti kylän historiassa. Nuorisoseura Nysän aktiivijäsenet Irja ja Pekka Rämö ovat olleet mukana kaikissa kolmessa EVS-projektissa suunnittelusta toteutukseen. Lisäksi projektissa riitti talkootöitä useille nysäläisille ja kyläyhdistyksen jäsenille. Projektin sisältöä koordinoi jo edelliskesänä mukana ollut Elisa Laukkarinen ja mentorin tehtävissä nuorten vapaa-ajanvietosta huolehti Sanna-Kaisa Korppila. Projektin tavoitteena oli elävöittää Suinulan kylän toimintaa ja tarjota osallistuville nuorille mahdollisuus tutustua uu-

siin kulttuureihin, oppia työskentelemään eri-ikäisten kanssa moniammatillisessa ryhmässä sekä vahvistaa omia sosiaalisia taitojaan. Suinulalaisten panos aktiiviseen kansalaisuuteen ei ole jäänyt huomaamatta. Ensimmäinen vapaaehtoisprojekti toi Nuorisoseura Nysälle Euroopan kansalaisen palkinnon vuonna 2013. Palkinto on jaettu vuodesta 2008 lähtien kansalaisille tai järjestöille, jotka ovat edistäneet parempaa kansalaisten keskinäistä ymmärrystä ja tiiviimpää yhdentymistä tai helpottaneet rajat ylittävää tai kansainvälistä yhteistyötä Euroopan unionissa. SuperSuinulan toteutuksen mahdollisti EVS eli Eurooppalainen vapaaehtoisohjelma. EVS on osa Euroopan unionin Erasmus+ Youth in Action -ohjelmaa. Suomessa EVS-vapaaehtoistyövaihtoa hallinnoi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO.

Lisää aiheesta SuperSuinulan blogi ”Super V” tumblrissa: http://supervolunteers.tumblr.com/ SuperSuinulan sivu Facebookissa: SuperSuinula - kansainvälinen EVS-projekti 2014 Teksti ja kuvat: Tuomas Tirkkonen

Kanteleensoitto tuli vapaaehtoisille tutuksi.

Illan aikana koettiin ruokamatka vapaaehtoisten kotimaihin.

2•2

014

irton um

3 • 2014

ero 8

1•

Irtonumero 8 €

€

irto

Juu

arka

ri&J

uur i Ki rja va t

isen V Aht ääkareuod , kan i Sonn en san inen nsllä säve – a , Fest lmän3000 nm s. 6 ivaa u mie KAN like SAN s, s. siik MUSII sä Ton KKI kiy ehkä 10 •2• 201 o-dsillä 4 ht Ar ye uo , s. 1 t t so u lla 6 rm Ra s KA ,MUsKANA PE iin jala ata NS ANs. 6 kontrasteista harmoniaa, . 1 LIMANNI las MU ka s SIIK ts oit is 0 -LIITE KI sa om ta •1 Paavo Helistön kaksi kesää • 20 ,s at a p 14 ta olk . 6 Konstan talossa, s. 17 1 ,s k Kelttifestareilla Galiciassa, s. 14 MUKANA PELIMANNI-LIITE. 12 aa

Juurakko

KANSANMUSIIKKI • 3 • 2014

LIM

NI-

LII

w. ww

Vapaaehtoisten valmistamat ruoat maistuivat suinulalaisille.

liit to.fi

ka i nsa kk nmusii

8€

Lasten Kalenat on kansainvälinen Nuorisoseurojen tuottama lastenkulttuuritapahtuma, jota on järjestetty jo vuodesta 1999. Seuraavan kerran Kalenat on vuonna 2015. Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin ja Saimaan Nuorisoseurojen kanssa.

(yllä) Sirkustyöpajassa opit uusia temppuja. (oikealla) Lasten Kalenoiden pääjuhla on juonellinen esitys, jonka toteuttaa noin 600 tanssin, teatterin ja sirkuksen nuorta taitajaa. Kuvassa klaukkalalaisia sirkustaiteilijoita. (alla) Lasten Kalenat on kansainvälinen tapahtuma. Vuonna 2013 vieraita oli muun muassa Unkarista.

Hissihumppa haltuun

Matkataan ympäri maailmaa

Vuoden 2015 Kalenatanssi on Paula Ketun ja Linda Kuhan koreografioima metka ja helposti haltuun otettava Hissihumppa. Se kannattaa opetella hyvissä ajoin, sillä sitä humpataan Kalenoissa kaikissa mahdollisissa paikoissa. Hissihumppa sopii kaikenikäisille.

Vuoden 2015 Lasten Kalenoiden yhteisohjelmissa matkataan maailman ympäri. Koreografit ovat Paula Kettu, Susanna Kivinen ja Linda Kuha. Musiikin on säveltänyt Kaisa Ristiluoma. Kiertomatkalla ympäri maailmaa tutustutaan monenlaisiin elämäntapoihin ja käydään avaruudessa saakka. Leikkiohjelmassa lapset pääsevät ääntelemään, ryömimään ja luikertelemaan. Perusajatus on, että meitä on monenlaisia ja voimme nukahtaa sammaleen alle koivun lehti peittona. Avaruuteen ja takaisin -koreografiassa tanssijat kutsutaan Kuumailma pallomatkalle kohti avaruutta ja seikkailua. Humoristisella otteella toteutettavaksi tarkoitetulla Turistimatkalla reissataan, ihastellaan maisemia ja otetaan muistoksi valokuvia matkan varrelta.

Tilaa nyt Lasten Kalenat 2015 vuosiohjelmat Vuoden 2015 yhteisohjelmapaketti valmistuu syyskuun aikana ja on tilattavissa Suomen Nuorisoseurojen puodista. Vuosiohjelmapaketti sisältää ohjeet, nuotit, CD:n ja DVD:n.

www.nuorisoseurat.fi/puoti Hinnat: • • • •

Vuosiohjelmien tanssien ohjeet ja nuotit 25 € Vuosiohjelmien CD 30 € Vuosiohjelmien DVD 30 € Vuosiohjelmien koko paketti 75 €

Yhteisohjelmista vaativin sisältää Lännenpolskan ja Kantripolkan. Kantripolkassa ajetaan karjaa ja paukutellaan pistoolia. Lännenpolska on triolipolska ja koreografit painottavat, että triolipolskan rytmin ja oikeanlaisen jouston löytyminen saattaa viedä aikaa. Opetusvideolta löytyy pari esimerkkiä kuinka niitä voi harjoitella. Ja mitä tarkoittaakaan hokema: ”Kameli Keijo käveli kuussa”. Mielenkiintoisiin, hauskoihin ja haasteellisiin ohjelmiin kannattaa varata aikaa. Aloita siis N-Y-T!

Esityksiä lapsilta lapsille Kalenoiden tarkoituksena on edistää lasten kulttuurista harrastustoimintaa. Se tarjoaa osallistujille esiintymistilaisuuksia sekä mahdollisuuden tutustua uusiin taiteenaloihin. Lasten Kalenoissa lapset esiintyvät lapsille. Tapahtumien ohjelma on monikulttuurinen, taiteidenvälinen ja avoin kaikille kulttuurisesta harrastus-

Hintoihin lisätään postikulut.

toiminnasta kiinnostuneille lapsille ja nuorille. Osallistujista pääosa on 7-12 -vuotiaita lapsia eri puolilta Suomea. Kalenoihin kutsutaan myös kansainvälisiä esiintyjäryhmiä ympäri Eurooppaa, erityisesti Pohjoismaista ja Baltiasta. Ohjelma sisältää tanssi-, teatteri- ja sirkusesityksiä, konsertteja ja yhteisiä illanviettoja ja tapahtuman kruunaavan pääjuhlan. Tärkeä osa Kalenoita on osallistujille järjestettävät tanssi-, teatteri-, musiikki- ja kädentaitotyöpajat. Työpajojen ohjaajina toimivat alan ammattilaiset. Lasten Kalenoiden pääjuhla on juonellinen esitys, jonka toteuttaa noin 600 tanssin, teatterin ja sirkuksen nuorta taitajaa. Teksti: Maarit Saarelainen Kuvat: Jussi Kaijankangas

Seurantaloa pitäisi remontoida, ohjaajia palkata ja esiintymismatkaa varten säästää?

Kerää HELPOSTI RAHAA nuorisoseuralle tai harrastusryhmälle! Jokaisesta koodilla ostetusta liittymästä maksamme 50 € palkkion seuralle! Esimerkki: 20 harrastajaa, joiden kaikkien lähipiiristä hankitaan/vaihdetaan 3 liittymää 20 x 3 x 50 = 3000 €!

Tutustu ja lähde mukaan:

Toimi näin:

Tehkää maksuton varainhankintasopimus osoitteessa varainhankinta.tele.fi. *

Saatte seurallenne oman varainhankintakoodin.

Jakakaa koodia ahkerasti perheille ja sukulaisille.

4. Ihmiset ostavat ja vaihtavat liittymiä Tele Finlandille verkkokaupassa. * Jos oma seuranne ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, voitte kääntyä oman piirijärjestönne puoleen ja toteuttaa varainhankinnan sitä kautta.

varainhankinta.tele.fi

Folklandia risteillään

Baltic Queenilla

9.–10.1.2015

Folklandia-risteily Helsingistä Tallinnaan siirtyy kuninkaalliselle alukselle eli Tallink Siljan Baltic Queenille. Sottiisin tapahtumatoimiston väki kävi tutustumassa uuden laivan tiloihin elokuun lopussa.

Starlight Palace tarjoaa upeat puitteet tanssiesityksille ja bändeille. Yleisö pääsee nauttimaan esityksiä kahdessa kerroksessa.

Tutustuimme keulan Tango Loungen äänentoistoon, valoihin, tanssilattiaan ja tunnelmaan.

oppukesän torstaiaamuna Sottiisitoimiston väki suuntasi matkansa kohti Helsinkiä jo kello neljältä. Matkan kohteena oli Baltic Queen ja keskustelut Folklandia-laivan vaihdon mukanaan tuomista mahdollisuuksista. Baltic Queen on Tallink Siljan uusin alus. Vuonna 2009 valmistuneeseen kuningattareen astuessa havaitsee heti valoisan aulan, värikkyyden ja siisteyden. Laivan rakenne on selkeä, sillä ravintoloita ja tapahtumapaikkoja on kansilla 6 ja 7. Kokoustilat ovat kannella 5. Hyttikäytävät ja hytit ovat hyväkuntoisia ja siistejä. Seuraavalla risteilyllä ei kenenkään tarvitse suunnata matkatavaroidensa ja soitintensa kanssa autokannen alapuolelle kuuntelemaan jäiden kolinoita, sillä hytit ovat kansilla 5, 8 ja 9. Laivaan astutaan kannelta 5, ja tällä kannella laivan keulassa on houkuttelevan näköiset kokoustilat. Tänne Folklandialla on mahdollista rakentaa toimittajille tiedotustoimisto, kokoustiloja ja muuta toimintaa. Neljä isoa seminaarihuonetta saadaan yhdistettyä yhdeksi tilaksi, johon voitaisiin luoda esimerkiksi folkmusiikin keskittymä, jamiklubi. Soitinnarikaksi soveltuva valvottu tila on myös sisääntulokannella. Laivan infon läheisyyteen kannella 6 on tutusti mukava sijoittaa Folklandian oma info-piste, jossa asiakkaita palvellaan monella tapaa. Laivan keulassa on tanssille sopiva ravintola Tango Lounge ja perässä suuri Starlight Palacen estradi tanssija musiikkiesityksille, ”tanhua

ja törinää”. Keulan ja perän välissä helposti tavoitettavissa ovat Parfymeria, Boutique ja Supermarket. Kansi 7 on musiikin, tanssin ja herkuttelun keskuskatu, Folkkatu. Starlight Palacen menoa voi seurata myös kannelta 7, sillä ravintolassa on tilaa kahdessa kerroksessa. Ravintolat Sea Pub ja Sevilla Bar ovat hyviä esiintymispaikkoja pienille folkkokoonpanoille ja mm. Manhattan Piano Bar soveltuisi esimerkiksi vapaan soitannan paikaksi, pelimannien tai yhteislaulajien kokoontumispaikaksi. Mukavat soinnut voitaisiin laulaa ja soittaa myös Cigar Clubilla vastakkaisella puolella käytävää. Sielun ja korvien lisäksi tarvitaan vatsan ravinnetta, jota saadaan useissa ravintoloissa. Valita voi gourmet-ravintolan, grillin tai vaikka buffetin antimet. Ibiza Disco sijaitsee kannella 10. Täällä Folklandialla eivät kuitenkaan syki diskobeatit vaan folksykkeet. Tämäkin paikka osoittautui mielenkiintoiseksi esiintymispaikaksi, jossa merinäköalat antavat uutta näkökulmaa kansanmusiikin ja -tanssin horisonttiin. Paluumatkalla Baltic Queenin tutustumiskierrokselta ideat lentelivät etuja takapenkin välillä vilkkaasti. Kahdeskymmenes juhla-Folklandia risteillään arvoisellaan aluksella mielenkiintoisen ohjelman viedessä osanottajat uudelle folkkymmenelle. Teksti: Sari Ortju Kuvat: Jussi Kaijankangas

Sea Pub on sopiva paikka jammailuun, hullutteluun ja miksei revittelyynkin.

Kokoustilojen aula houkutteli istumaan ja keskustelemaan.

Sottiisin väki keskustelee tiloista, aikatauluista, tekniikasta ja monista muista asioista matkatoimiston ja laivayhtiön väen kanssa.

”Miksi sä tykkäät olla täällä Jälkkärissä?” T

uon ja monia muita mielenkiintoisia kysymyksiä ja kommentteja olen saanut kuulla lasten suusta kevään, kesän ja alkusyksyn kuluessa iltapäivätoiminnassa Normaalikoulun Jälkkärissä Jyväskylässä. Olen saanut olla mukana mm. askarteluhetkissä, lasten näytelmän harjoituksissa, läksyjen teossa, välipala- ja pihakeskusteluissa. Minulle on opetettu, miten jotakin peliä pelataan tai leikkiä leikitään, miten hyppykepillä hypitään, miten kierrätysmateriaalista voi askarrella, varsinkin hyvällä mielikuvituksella, melkein mitä vain tai miten tehdään pihan telineellä erilaisia kieppejä. Erityisen antoisaa on ollut, kun tutustumisen jälkeen lapsi on tullut kertomaan asioistaan tai halunnut vaikkapa kertoa vitsin. Kontaktin saaminen suoraan kohderyhmään tuo paitsi elämänmakua työhön, myös tarpeellista tietoa ja kokemusta. Aloitin työni iltapäivätoiminnan suunnittelijana ja mallintajana huhtikuun alussa, ja tähän mennessä olen tutustunut Nuorisoseurojen toimintaan ja erityisesti iltapäivätoimintaan täällä Jyväskylässä. Olen osan työviikosta Norssin Jälkkärissä, mallintamassa ja suunnittelemassa iltapäivätoimintaa sekä ohjaamassa ja valmentamassa alalle suuntaavia ohjaajia. Toki olen mukana myös lasten ohjaamisessa Jälkkäri-päivinäni. Muun työajan vietän Nuorisoseurojen Keski-Suomen aluetoimistolla mallintamis- ja suunnittelutyön merkeissä. Tehtäviini kuuluu vahvasti tuo mallintaminen eli kerään tietoa olemassa olevasta nuorisoseurojen iltapäivätoiminnasta ja kokoan siitä mallia, josta voi hahmottaa, mitä on tämänhetkinen nuorisoseurojen iltapäivätoiminta ja miten sitä voisi järjestää myös uusissa alkavissa ryhmissä. Tarkoitus onkin jatkaa tätä syksyn kuluessa Nuorisoseurojen muiden iltapäivätoimintaryhmien osalta. Samalla myös eri puolella Suomea olevat iltapäivätoiminnan ohjaajat ja koordinaattorit tulevat tietoiseksi toistensa tekemästä työstä. Jälkkäristä sen verran, että jälkkäri tarkoittaa Jyväskylän seudulla muutakin kuin jälkiruokaa tai jälki-istuntoa. Se on alueen aamu- ja iltapäivätoimintaa, joka on suunnattu 1.-2. luokan oppilaille ja erityisopetukseen siirretyille 1.-5. luokan oppilaille. Jyväskylässä kaupungin omien Jälkkäreiden lisäksi toimintaa järjestävät palveluntuottajat, joista Nuorisoseurat vastaa tällä hetkellä Normaalikoulun Jälkkärin toiminnasta. Norssilla Jälkkäri toimii kahden ryhmän voimin, ja toimintaa on

iltapäivisin klo 11-17. Tarjolla on turvallista aikuisten läsnäoloa sekä monipuolista tekemistä: ulkoilua, läksyjen tekoa, lepo- ja välipalahetkiä, askartelua ja piirtämistä, harrastekerhoja sekä leikkejä ja pelejä kavereiden kanssa – siinäpä tavanomaisen Jälkkäri-päivän aineksia. Perusopetukseen kuuluvasta iltapäivätoiminnasta vastaavat siis kunnat, jotka voivat järjestää toimintaa omin resurssein tai palveluntuottajia käyttäen. Iltapäivätoiminnassa on raameja, jotka tulevat lainsäädännön sekä alueellisten verkostojen kautta, mutta toiminnan sisällön maustamisessa ja painotuksissa nuorisoseurat palveluntuottajina voivat tarjota omaa kulttuurista osaamistaan ja vahvuuttaan. Iltapäivätoiminnassa on suhteellisen helppoa yhdistää harrastekerhojen muodossa lasten turvallinen ja virikkeellinen iltapäivä sekä teatterin, tanssin tai sirkuksen kokeileminen ja harrastaminen. Vaikka haasteensa onkin nuorisoseurojen harrastajien ja ohjaajien sekä iltapäivätoiminnan kohtaamisessa, uskon yhteistyöstä voivan tulla antoisaa molemmin puolin ja samalla nuorisoseurojen toiminnan tulevan tutummaksi sekä iltapäivätoiminnassa oleville lapsille kuin myös heidän perheilleen. Tutustuessani nuorisoseurojen toimintaan työni alkaessa huomasin Young Art -toiminnan kuvauksissa itseäni kiinnostavia lauseita matalan kynnyksen paikasta, jossa voi tutustua taiteen harrastamiseen. Samoin minua innosti Luova lava -leirien ajatus tarjota lapsille turvallinen ympäristö luoviin kokeiluihin. Jotain samaa voisi olla myös nuorisoseurojen iltapäivätoiminnan mallissa: tilaa lapsen luovuudelle, ilmaisulle ja erilaisille kokeiluille, virikkeitä mielikuvitukselle ja turvallisia tilanteita kohdata epäonnistumisia. Tätä on toki jo ollutkin, mutta kokemusten koostaminen ja vakiinnuttaminen vahvistaisi jo olemassa olevaa toimintaa sekä rohkaisisi toimintaa aloittavia. Meistä kaikista, lapsista puhumattakaan, löytyy yllättävän paljon luovuutta, ideoita ja potentiaalia, kun se kaikki saa tilaa, aikaa ja rohkaisua. Iltapäivätoiminnassa ohjaajat luovat osaltaan sitä ympäristöä, josta luova tekeminen saa pohjaa: turvallisuutta, avoimuutta, rohkaisua, luovia leikkejä, askartelua, tarinoita. Eiköhän niitä luovien taitojen harrastajia, opiskelijoita ja ammattilaisia löydy, jotka voivat antaa perustaan lisävirikkeitä ja -opetusta. Eeva Pyykkönen

Satakunnan H-kiltaa ei pysäytä mikään

Kesäretkeltä 2013 kaljaasi Ihanalla. (Kuva: Aila Sookari)

Satakunnan nuorisoseuroissa on ehkä eletty muutamat viime vuodet hieman hiljaisempaa eloa, mutta yhteen asiaan hiljaiselo ei koskaan ole yltänyt: H-kilta toimii aktiivisesti ja voi hyvin. Jäseniä killalla on 140 henkeä, joista noin 100 osallistuu vuosittain johonkin toimintaan.

H Valtakunnallinen H-kilta kokouksen jälkeen illallisella Luvian Tasalassa 2009. (Kuva: Aila Sookari)

Pikkujouluista Karviassa 2013. (Kuva: Aila Sookari)

Kesäretkeltä 2010 Raumalle. (Kuva: Aila Sookari)

aastattelua tehdessä kilta on juuri tehnyt kesäretken Harjavaltaan ja Kokemäelle, ja sekä killan puheenjohtaja Irmeli Virtanen että sihteeri-taloudenhoitaja Aila Sookari ovat innoissaan. – Vierailtiin Cedercreutzin museolla, Henrikin kappelissa, seuratalolla ja ruokailtiin Peipohjan Asemapäällikön huushollin tilausravintolassa, Irmeli kertoo. – Mukana oli tällä kertaa vain 12 henkeä, mutta päivä oli oikein onnistunut, Aila jatkaa. Killan toimintaan kuuluu vuosittain ainakin musikaali helmikuussa, vuosikokous huhtikuussa, kesäteatterireissu heinäkuussa, usein toinenkin kesäretki sekä pikkujoulut. Teatterireissuja saattaa toki olla useampiakin vuoden aikana. – Ajatuksena on vierailla eri puolilla Satakuntaa varsinkin vuosikokousten yhteydessä.

Ja teatterireissut kohdistuvat aina nuorisoseurojen teattereihin, vaikka olisihan paljon muutakin kiinnostavaa tarjolla, Irmeli miettii. – Vaikka toisaalta teatterireissut ovatkin melko lailla vakiintuneet Luvian musikaaliin ja Kuivalahden kesäteatteriin, Aila sanoo. – No se johtuu siitä, että ne vetävät aina varmasti väkeä paikalle. Kun ollaan järjestetty reissu muualle, niin porukka ei aina innostu lähtemään mukaan, Irmeli jatkaa.

Samanhenkiset ihmiset ovat toiminnan liima Koko killan yhteisten tapahtumien lisäksi kiltaneuvosto kokoontuu vähintään pari kertaa vuoden aikana. Neuvosto koostuu puheenjohtajan lisäksi kuudesta jäsenestä sekä sihteeri-taloudenhoitajasta. Ikähaitari on 59 ja 86 välillä. – Meillä on kyllä hyvä neuvosto: Kaijakin huristeli kesäretkelle mukaan omalla autollaan, vaikka ikää on jo 86 vuotta, Irmeli kehuu. Kiltaneuvosto muistaa jäseniään silloin, kun nämä täyttävät pyöreitä vuosia. Syntymäpäiväsankaria muistetaan vierailulla tai vähimmillään onnittelukortilla. Ja aktiivisia jäseniä muistetaan vuosittain. H-killan tärkeimmäksi tehtäväksi naiset kuvaavat sellaisen toiminnan järjestämisen, jossa jäsenet pääsevät tapaamaan toisiaan. – Monet ovat tavanneet toisensa joskus tanhukursseilla tai laulujuhlilla, ja yhteisissä tapaamisissa he pääsevät vaihtamaan kuulumisia. Ihmiset ovat ystäviä vuosikymmenten takaa, Irmeli kertoo.

– Niin, tärkeää on päästä viettämään aikaa samanhenkisten ihmisten kanssa, Aila jatkaa. Toinen hyvin tärkeä tehtävä on toimia mentoreina nuoremmille nuorisoseuralaisille. Asiaa on pitänyt esillä erityisesti nykyinen Ukko-Hermanni Jorma Aro, ja satakuntalaiset ovat täysin samaa mieltä. – Kyllä siinä perää on. Ei ole Luviallakaan sellaista nuorisoseuran puheenjohtajaa, joka ei olisi jotakin aikaisempaa asiaa tai päätöstä minulta kysellyt, että mitä kyseisessä päätöksessä on ollut taustalla, Irmeli kertoo. – Ja kyllä siinä käytännön asioiden lisäksi siirtyy sitä nuorisoseura-aatettakin eteenpäin, arvelee Aila.

Yhteistyössä on voimaa Missä sitten piilee Satakunnan H-killan aktiivisuuden salaisuus? Ison osan tekevät tietenkin aktiiviset toimijat, mutta ehkä toinen merkittävä asia on asennoituminen yhteistyöhön. Sitä nimittäin tehdään monien eri tahojen kanssa. – Tärkein yhteistyötaho on tietenkin Satakunnan Nuorisoseurojen Liitto. Sieltä saamme apuja erilaisissa toimistoasioissa ja vastauksia kysymyksiin – ja toisaalta olemme auttaneet keskusjärjestöä aina tarpeen mukaan, Aila selvittää. – Ja aina, kun liikumme vaikka vuosikokousta tai pikkujoulua pitämässä eri puolilla maakuntaa, niin paikallinen nuorisoseura järjestää tilat ja tarjoilut – useimmiten ohjelmankin. Kai se sitten kertoo siitä, että yhteistyö pelaa myös eri seuroihin päin, Irmeli arvelee.

– Niissä tapahtumissa on hienointa vanhojen ja nuorten välinen kanssa käyminen, Aila jatkaa. Yhteistyötä tehdään myös valtakunnan tasolla, muiden H-kiltalaisten parissa. Satakuntalaiset olivat aikoinaan perustamassa valtakunnallista H-kiltaa, ja käyvät edelleen vuosittain 3-5 hengen porukalla valtakunnallisilla H-kiltapäivillä.

Ihanalla purjehdittiin hurjassa sumussa Vuosien varrelta mieleenpainuvimpia muistoja ovat olleet muun muassa valtakunnallisten kiltapäivien järjestäminen Porissa sekä kolmipäiväinen retki Itä-Suomeen vuonna 2003. – Edelleen retkellä mukana olleet muistelevat, miten onnistunut reissu se oli, Irmeli kertoo. Yksi hieno tilaisuus oli myös kesällä 2013, kun H-kilta kävi risteilemässä Luvialla kaljaasi Ihanalla. Laivan rakentaminen talkoovoimin ja lopulta sen saaminen vesille kun oli monelle luvialaiselle kunnia-asia. – Eikä edes haitannut, vaikka risteilyn aikana nousi niin kova sumu, ettei kapteeni pystynyt näkemään merimerkkejä. – Silloin mentiin kyllä ihan tutkalla, Aila nauraa muistolle. Muutenkin retki teki vaikutuksen paitsi mukana olleisiin H-kiltalaisiin, niin myös laivalla olleeseen toiseen porukkaan. – Meillä oli mukana haitaristi Satu Salmenah, ja Hermanni Kaarlo Randell veti yhteislaulua laivan kannella. Musiikkihetki taisi olla kaikille melkoinen elämys, Aila tuumii. Minna Wallenius

Satakunnan voimanainen, Irmeli Virtanen, 73:

”Kai tämä vissi sit elämäntapa o” I

rmeli Virtanen syntyi Luvialla vuonna 1941, esikoisena kahdeksanlapsiseen perheeseen. Irmeli ei voi sanoa yhtä hetkeä, jolloin hän olisi lähtenyt mukaan nuorisoseuratoimintaan, vaan nuorisoseuralaisuus siirtyi hänelle äidinmaidossa. – Isä ja äiti olivat molemmat nuorisoseuralaisia, ja muistan jo 40-luvulla olleeni Tasalan nuorisoseuran talolla iltamissa, Irmeli kertoo. Jo pikkutyttönä hän kävi Tasalassa tanhussa ja voimistelussa, vähän myöhemmin näytelmäkerhossa. Laulujuhlille osallistuttiin tietenkin koko perheen voimin. Vuonna 1956 Irmeli kävi Eurajoella tanhuohjaajakurssin, ja ohjasi itse vuosien ajan tanhu- ja voimisteluryhmiä. Erityisen kiireistä aikaa oli laulujuhlien alla vuonna 1958, kun kaikkien eri ryhmien harjoitukset piti saada käytyä läpi. – Isä pruukas sanno, et siin misä muil riittä seittämä ehtot viikos, ni meijä flikal tarttis ol 12 ehtot, et se kaik kerkkeis, Irmeli nauraa. Aktiivinen nuori nainen ohjasi, näytteli, kirjoitti näytelmiä itsekin ja ryhtyi Luvian nuorisoseuran sihteeriksi vuonna 1960. – Siihen aikaan elin sellaista viikko-ohjelmaa, joka rytmittyi nuorisoseuran toiminnan mukaan.

Kolmelapsinen perhe, työ ja nuorisoseura Jossain kohtaa 50-60-lukujen taitteessa Irmeli

tapasi – tansseissa, missäs muuallakaan – Virtasen Kain, ja häitä juhlittiin vuonna 1962. Samana vuonna syntyi heidän esikoisensa Auli ja reilun vuoden päästä siitä Ari. Silloin pidin parisen vuotta taukoa aktiivisimmista nuorisoseuratouhuista, Irmeli väittää. Toisaalta nuori perhe asui 1963-66 Tasalan nuorisoseuran talolla ja toimi sen talkkareina, siis päivätöiden ohella. Lasten vähän kasvettua nuorten ryhmien ohjaaminen jatkui, ja toki Irmeli kävi myös päivätöissä. Vuosina 1966-72 Irmeli toimi Luvian, Nakkilan ja Porin alueen 4H-neuvojana, ja huiteli työnsä puolesta pitkin maakuntaa. Vuonna 1972 syntyi vielä kolmas lapsi, Ami. Pitkään Irmeli ei jaksanut pelkästään kotiäitinä, vaan palasi töihin -73, tällä kertaa K-kaupan myyjäksi. Vähän myöhemmin nainen oli perustamassa Satakunnan Kansan varhaisjakelua, ja jakoi lehteä 15 vuoden ajan. Pisimmän rupeaman hän teki kuitenkin postimiehenä, josta hän jäi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 1993. Kädet menivät silloin sen verran huonoon kuntoon, että työnantaja haki minulle eläkkeen. Siihen aikaan kun ei vielä tarvittu samaan tapaan puhetyöläisiä kuin nykyisin, Irmeli muistelee. Aktiivisen ohjaustoiminnan lisäksi Irmeli on ottanut ahkerasti vastuuta nuorisoseurojen hallinnollisissa tehtävissä. Luvian

Irmeli tunnetaan myös lempinimellä Komentaja Virtanen. Komentajalla on kuitenkin nauravainen elämänasenne. Sihteeri-taloudenhoitaja Aila Sookari on kolmannen polven nuorisoseuralainen. (Kuva: Minna Wallenius) nuorisoseuran puheenjohtajana Irmeli toimi vuodet 1987-96 ja Satakunnan Nuorisoseurojen Liiton johtokunnassa yhteensä 12 vuoden ajan. Vuonna 2000 hän siirtyi Satakunnassa H-killan puolelle, ja on siitä lähtien toiminut Satakunnan H-killan puheenjohtajana. Myös valtakunnallinen toiminta on Irmelille tuttua: hän oli muun muassa mukana perustamassa valtakunnallista H-kiltaa ja on toiminut sen kiltaneuvos-

ton jäsenenä vuodesta 2002. Ansioistaan hänet on palkittu nuorisoseurojen kultaisella ansiomerkillä vuonna 2009 sekä valtakunnallisella Vuoden Hermanska -arvonimellä vuonna 2010.

Tekijänaisen takana on mies Kaiken tämän lisäksi Irmeliltä on riittänyt virtaa vielä mm. kunnallispolitiikkaan ja kyläyhdistyksen perustamiseen ja toimintaan. Miten ihmeessä yksi nainen on voinut olla näin monessa mukana? Jossei mul olis tämmöst puoliso, hän viittaa kohti Kai-

ta, ni en olis voin täl taval elä, Irmeli herkistyy. Kai tämä vissi sit elämäntapa o, hän sitten arvelee. Aviomies on ollut korvaamaton tuki paitsi arjen pyörittämisessä lasten kanssa, niin myös Irmelin sairasteluiden aikana. Nainen on kokenut astman, fibromyalgian, polvileikkaukset ja ties mitä muuta, mutta sairaudet eivät ole naista lannistaneet. Kerra mul sanottinki, ettes sä mittä kippi ol, ko naurakki ain nii paljo, Irmeli muistelee. Ja muistaa elävästi, mitä hän väittäjälle vastasi: ”Emmää siit sen tervemmäks tul, vaik kui paljo parkuisi”, tahtonainen täräytti. Nykyisin Irmelin päivät täyt-

tää – nuorisoseuratoiminnan ohella – harrastukset, joista rakkaimpia ovat mökkeily ja kankaankudonta. Lapissa Virtaset käyvät pari kertaa vuodessa marjastamassa ja hiihtämässä. Ja toki nyt on aikaa lapsen lapsille – ja tulipa Irmelistä tänä vuonna iso-isoäitikin. Irmelillä on yksi selkeä viesti tämän päivän nuorisoseuralaisille: Harrastakka! Harrastuksist saa ittelles nii paljo. Eik koskan ol liia vanh oppiakses jottai uut, hän kehottaa. Minna Wallenius

Ehdota Vuoden Hermannia Suomen Nuorisoseurat ry:n hallitus nimeää vuosittain Vuoden Hermannin arvonimen saajan. Nimityksen saa henkilö, joka esimerkillisellä tavalla edesauttaa nuorisoseuratoiminnan kehittämistä omalla alueellaan tai valtakunnallisesti. Vuoden Hermanni -arvonimi voidaan myöntää sekä miehelle että naiselle. Arvonimen saaja julkistetaan vuosittain keväällä järjestettävillä valtakunnallisilla H-kiltapäivillä.

Nuorisoseuran tanhu- ja voimistelukurssilaisia Luv ian Tasalassa 1959. Irmeli tenkin kurssilla mukana, oli tieja kuvassa kauhan varres sa.

Ehdota vuoden Hermannia osoitteessa www.nuorisoseurat.fi/vuoden-hermanni

35 ryhmää välitti tanssin hurmaa lasten ja nuorten kansantanssiluokitteluissa TULOKSET: L asten ja nuorten kansantanssiluokittelut järjestettiin keväällä Rovaniemellä ja SottiisiMovesin yhteydessä Tampereella kesäkuussa. Tanssijoita oli päälle 300 ja ryhmiä 35. Lasten ja nuorten luokittelut järjestetään joka toinen vuosi. Luokitteluiden ydin ei ole luokitustuloksessa, vaan ammattitaitoinen arviointiraati antaa ryhmille palautteen tavoitteellisen kansantanssitoiminnan tukemiseksi. Tänä vuonna raadeissa palautekynää heiluttivat tanssinopettajat (AMK) Tiina Lind

blad, Viljami Pekkala, Niina Susan Vahtola ja Jutta Wrangén. Musiikista palautetta antoivat Jarmo Romppanen ja Jarno Tastula. Raatien sihteereinä olivat Elena Penttilä ja Pirita Laiho. Kansantanssiluokittelut kietoutuvat luokittelukonserttien ympärille, jossa ryhmät esittävät valmiiksi harjoitellun kokonaisuuden. Tanssiesityksen maksimipituus on sarjoittain määritelty säännöissä ja sen tulee ilmentää ryhmän osaamista. Kansantanssiryhmät luokitellaan ikäkau-

sittain kulta-, hopea-, pronssi- ja harrastussarjoihin. Luokitustulos on voimassa aina kaksi vuotta, seuraavaan luokittelutapahtumaan saakka. Seuraavan kerran lasten ja nuorten luokittelut järjestetään kansantanssin riemuvuonna 2016. Ensi vuonna on vuorossa kansantanssiluokittelut aikuisille. Teksti: Joonas Pokkinen Kuvat: Petri Kivinen

KULTA

10 vuotta ja nuoremmat sekaryhmät: • PikkuOttoset II, Kaustisen Nuorisoseura 13 vuotta ja nuoremmat tyttöryhmät: • Kimara, Nuorisoseura Rajan Nuoret 13 vuotta ja nuoremmat sekaryhmät: • Kipehnet, Saarenkylän Nuorisoseura/Siepakat 16 vuotta ja nuoremmat tyttöryhmät: • Mattien ja Maijojen Junnulikat, Matit ja Maijat

HOPEA 10 vuotta ja nuoremmat tyttöryhmät: • Kikatus, Oulunsalon Nuorisoseura • Pisarat, ISOn Tanhuujat 10 vuotta ja nuoremmat sekaryhmät: • Vinhakat, Nuorisoseura Motora 13 vuotta ja nuoremmat tyttöryhmät: • Kepposet, Oulunsalon Nuorisoseura • Jutatokka, Jutarinki • Pauha, ISOn Tanhuujat

tuulahduksen toi Tampereelle ä m yh . i-r tt an Kimur ri-esityksellään Rajan Nuorten nelmaa Trakto un ut ut se aa m a eteläkarjalaist

13 vuotta ja nuoremmat sekaryhmät: • Hilipakat, Alavuden Nuorisoseura • PikkuOttoset I, Kaustisen Nuorisoseura 16 vuotta ja nuoremmat tyttöryhmät: • Trilli, Nuorisoseura Katrilli 16 vuotta ja nuoremmat sekaryhmät: • Kimurantti, Nuorisoseura Rajan Nuoret • Mattien ja Maijojen Juniorit, Matit ja Maijat • Kipakat, Nuorisoseura Motora • Minirimppa I, Lapin Kansantanssiyhtye Rimpparemmi

PRONSSI 10 vuotta ja nuoremmat tyttöryhmät: • Kisurat, Saarenkylän Nuorisoseura/Siepakat 10 vuotta ja nuoremmat sekaryhmät: • Minirimppa II, Lapin Kansantanssiyhtye Rimpparemmi • Hyrrä, Nuorisoseura Vilikas • Nopsakat, Nuorisoseura Motora 13 vuotta ja nuoremmat tyttöryhmät: • Liipukat, Nuorisoseura Motora • Viirkantti, Nuorisoseura Nuori Iisalmi Motora

n N o p sa

koiden ”hattut e

mppu”.

13 vuotta ja nuoremmat sekaryhmät: • Kirpakat, Lahden Tanhuujat 16 vuotta ja nuoremmat tyttöryhmät: • Jutarinki, Jutarinki • Eurot, Nuorisoseura Nuori Iisalmi • JunioriOttoset, Kaustisen Nuorisoseura • Raika, Kinnulan Nuorisoseura • Siepat, Saarenkylän Nuorisoseura/Siepakat

HARRASTUSSARJA 10 vuotta ja nuoremmat tyttöryhmät • Kipunat, Saarenkylän Nuorisoseura/Siepakat • Monotokka II, Jutarinki • Kikatus, Nuorisoseura Rajan Nuoret 13 vuotta ja nuoremmat tyttöryhmät • Keikaus, Nuorisoseura Rajan Nuoret • Vinksa, Kinnulan Nuorisoseura ISOn Tanhuujien Pisaroiden Tanhukone-esitys laittoi jalat lentämään.

16 vuotta ja nuoremmat sekaryhmät • Ripakat, Lahden Tanhuujat

Loma kuten haluat

Piristystä syksyyn kylpylälomalla! Kylpylä, ravintolat, hemmotteluhoidot, keilaus, Angry Birds Activity Park… Holiday Club -lomalla on aina hyvä sää ja edulliset hinnat.

Valitse lomakohteesi ja nauti. Saimaa, Tampereen Kylpylä, Katinkulta, Kuusamon Tropiikki ja Saariselkä Hinnat alkaen 49–69 €/hlö sis. majoituksen jaetussa 2 hh, aamiaiset, kylpylän vapaan käytön. Tarjous koskee vain uusia varauksia. Huomio isot perheet! Katso tilavien perhehuoneiden ja loma-asuntojen syyslomatarjoukset holidayclub.fi

€ 9 4 hlö alk./

Varaa paras syysloma netistä holidayclub.fi tai soita puh. 030 68 600 ma–pe 8–18, la 10–15

Puheluiden hinnat: lankapuh: 0,0828 €/puh + 0,07 €/min., matkapuh: 0,0828 €/puh + 0,17 €/min.

Nuorisoseurat 102014.indd 1

2.10.2014 16.10

Nuorisoseura kuntouttaa – rempparyhmä kunnostaa On rakennettu parvekekaide, aita ja portti sekä tehty lisää pihakiveystä. Tanssisalin lattia on hiottu ja vahattu uudestaan ja liukuovetkin toimivat paremmin. Näyttämövalaistus on uusittu ja kahvion penkit kunnostettu, kertoo Oulunsuun Nuorisoseura ry:n varapuheenjohtaja Markku Loponen. Rempparyhmä on Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen liiton avustus paikallisseuralle parhaasta päästä!

ohjois-Pohjanmaan Nuorisoseuroissa pienehköjä, mutta paikalliselle nuorisoseuralle suuria kohennustöitä toteuttaa Rempparyhmä. Rakennusalan ammattilaisista koostuva 5-8 hengen ryhmä liikkuu eri puolilla Oulua nuorisoseurataloilla tekemässä erilaisia remontteja ja korjaustöitä kahden ohjaajan johdolla. Ryhmä kulkee kimppakyydein remonttikohteesta toiseen. Palkoista paikallisseuran ei tarvitse huolehtia, mutta työkalut, tarvikkeet, matkakulut ja talkookahvit tulee seuran puolesta tarjota. Rempparyhmä on kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttavassa työtoiminnassa pyritään vahvistamaan elämän ja arjen hallintaa sekä ylläpitämään työ- ja toimintakykyä. Ryhmässä on motivoituneita, rakennusalasta kiinnostuneita jäseniä. Pitkään työttömänä olleille kuntouttava työtoiminta on hyvä mahdollisuus päästä mukaan takaisin työelämään. Huttukylän Nuorisoseuroissa Rempparyhmän apu on tullut tarpeeseen. Huttukylän seurantalon kylkeen nousee Rempparyhmän voimin uusi varasto. Sitä ennen ryhmän voimin on ehditty tehdä parvekekaide, aita, port-

ti sekä tehty pihakiveystä. Myös tanssisalin lattia on saanut uuden pinnan ja liukuovetkin toimivat paremmin. Rempparyhmän ohjaaja Mikko Pulkkinen kuvailee rakennusprojekteja monipuolisiksi. Työtehtävät muuttuvat ja vaihtuvat koko ajan projektin edetessä. Rempparyhmässä Pulkkinen on saanut harjaannuttaa esimiestaitojaan ja Huttukylän seurantalon kylkeen kohoava varastorakennus on hänen suunnittelema ja piirtämä. Tutuksi on tullut paitsi esimiestaidot myös rakennuslupakäytännöt. Pulkkisen apuna työssä ovat olleet sähkömiehen ja metallialan ammattilaiset, ja kaikki ovat saaneet arvokasta työkokemusta rakennusprojektista. Uusia taitojakin on opittu hyvällä porukalla. Rempparyhmästä on muodostunut kiinteä ryhmä, jossa vallitsee hyvä yhteishenki. Limingan nuorisoseuran puheenjohtaja Jukka Lipsanen kiittelee Rempparyhmän työskentelyä ja näkee ryhmässä tapahtuvan kuntouttavan työtoiminnan erittäin arvokkaaksi. Rempparyhmä on käynyt tänä vuonna kaksi kertaa kunnostustoimissa Limingan Nuorisoseurantalolla. Ryhmä kävi seurantalolla muun muas-

sa uusimassa lattioita, maalamassa seiniä ja korjaamassa ikkunoita. Lipsanen kertoo, että Limingan Nuorisoseurojen taloa ylläpidetään edelleen talkoovoimin, joten Rempparyhmän apu on erittäin tervetullutta täydentämään talkooväen työtä. Rempparyhmässä ja Oulun seudun nuorisoseurantaloilla kysyntä ja tarjonta kohtaavat mainiosti, sillä Rempparyhmässä on taitajia monilta eri aloilta, ja nuorisoseurantaloilla riittää tekemistä ja kaikille sopivaa työtä taitojen ja mieltymysten mukaan. Näin myös arvokkaat, vanhat rakennukset saavat arvoistansa kohtelua ja eri alojen ammattilaiset saavat mahdollisuuden tehdä oman alansa työtä hyvässä seurassa. Rempparyhmän kuntouttavan työtoimintatavan on ideoinut Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen liiton toiminnanjohtaja Timo Nevanperä. Teksti: Jaana Tolonen Kuva: Mikko Pulkkinen

Remonttireiskat villoittamassa uutta varastoa Huttukylän nuorisoseurojen talolla.

Uusi ulkovuoraus ja peltikatto

Martikkalan nuorisoseurantaloa remontoitiin

Seurantalon reunuksia siivoamassa vas. Toni Haapakorpi ja Antti Valta ja taaempana Leo Lappalainen.

artikkalan nuorisoseuran talolla kävi syyskuun viimeisenä sunnuntaina kova kuhina, kun seuran talkooväki siivosi omaa seurantaloaan niin pihamaalta kuin sisätiloista. Kaiken kaikkiaan porukkaa oli aurinkoisena päivänä talkoissa yli 20 henkeä. Taloremonttia aloiteltiin kesäkuun alkupuolella ja suurimpia urakoita olivat talon ulkovuoraus, peltikaton ja ulkoverannan uusiminen sekä uusien ikkunoiden vaihtaminen. Tärkeistä remonttikohteista nuorisoseura halusi selvitä ripeää tahtia, niinpä suurin työvastuu korjauksista annettiinkin rakennusurakoitsijalle. Nuorisoseurojen talkooporukka huolehti vanhan purusta ja rakennussiivouksesta. Talon kunnostusta jatketaan ensi kesänä. Suurimpana urakkana on talon ulkomaalaus, mutta myös sisätiloissa tehdään korjauksia ja ehostuksia, joihin on haettu avustusta Kotiseutuliitolta. Kun ja jos talo saadaan ensi syksyksi hyvään kuntoon, pidetään oikein räväkät, koko kylän ohjelmalliset seurantalon avajaisjuhlat, johon kaikki ovat tervetulleita!

Kansantanssiryhmä Kurpposet Aikuisten kansantanssiryhmä Kupposet on viime vuosina ollut Martikkalan nuorisoseuran näkyvin harrastusryhmä. Markku Ryynäsen ohjaama ryhmä on osallistunut aktiivisesti valtakunnallisiin nuorisoseuratapahtumiin, kuten Folklandia-risteilylle ja Pispalan Sottiisiin sekä Ylä-Savossa Talvipäiville ja Maakuntajuhlille.

Vanhoja ik

amassa vas. Ha kunapokia kant

rri Kokkonen ja

Pekka Hyrkäs.

Martikkalan nuorisoseura tarjoaa kyläläisille ja harrastajilleen monipuolista toimintaa ja yhteisitä tapahtumia ympäri vuoden: myyjäisiä, kirpputoria, tansseja, kesällä perinteinen juhannuskokko ja joulun alla puurojuhla, jossa nuorisoseura tarjoaa puuron ja torttukahvit. Myös kyläkoulun kanssa tehdään yhteistyötä etenkin lasten harrastustoiminnan hyväksi. Seuran puheenjohtajana toimii Tuula Lappalainen ja sihteerinä Mari Kokkonen. Teksti ja kuvat: Kyösti Marin

Teatteriagentit valloittavat Suomen T

eatteriagenttien tehtävälistalla on monta tärkeää tavoitetta kuten mm. Teatterin osaamiskeskuksen kehittäminen ja Teatterilaivan uusi tuleminen. Teatterin osaamisverkostosta on tarkoitus kehittää kaikkia teatteritoimijoita (SHL, TNL jne.) ja harrastajateattereita palveleva tukiverkosto, josta löytyy apua teatterintekijöiden pulmiin. Telakalla vuoden ollut Teatterilaiva on tarkoitus laskea jälleen vesille 2015 syksyllä yhdessä uusien yhteistyökumppanien kanssa. Ensimmäinen tehtävä on kartoittaa tilanne. Missä toimitaan, ketkä toimivat ja miten toimitaan. Alueellisesti kattavassa teatteriverkostossa teatteriagentit ovat linkkinä piirien toiminnanjohtajien ja muiden toimijoiden välillä. Agentit ovat aktiivisia monien eri alojen osaajia ja yhteyshenkilöitä, jotka tietävät missä nyt mennään. He ovat harrastajia ja ammattilaisia; ohjaajia, näyttelijöitä, käsikirjoittajia, kouluttajia, lavastajia ja ”jokapaikan” höyliä.

Nuorisoseurojen Teatteriagentit 2014 Anumaaria Tulla Jyväskylästä (Suomen Nuorisoseurat), Emmi Tanskanen Kokkolasta (Länsi-Suomi), Joonas Autio Kauhavalta (Länsi-Suomi), Kati Pipinen Ulvilasta (Lounais-Suomi), Liisa Penttilä Rovaniemeltä (Lappi), Matti Kivinen Kuopiosta (Itä-Suomi), Merja Danso Kuusamosta (Pohjois-Suomi), Sanna-Maija Karjalainen Oulusta (Pohjois-Suomi), Sami Sivonen Imatralta (Etelä-Suomi), Silja Mustonen Kuusamosta (Pohjois-Suomi), Tarja Hiltunen Porvoosta (Etelä-Suomi), Tero Sarkkinen Joensuusta (Itä-Suomi), Timo Järvelä Tampereelta (Sisä-Suomi), Tiina Puljujärvi Kittilästä (Lappi), Tuomas Tirkkonen Jyväskylästä (Sisä-Suomi).

Viihdekirjallisuudessa agentilla tarkoitetaan usein salaista tiedustelijaa, joka suorittaa annettua erityistehtävää. Nuorisoseurojen vastavalittua 15 teatteriagenttia eivät ole salaisia, mutta ovat kyllä luvanneet soluttautua teatterikentälle aktiivisiksi toimijoiksi.

Me olemme teitä varten! Yhteistä valituille teatteriagenteille on valtava innostus. He luovat kontakteja ja pyrkivät auttamaan parhaansa mukaan. Teatteriagenttien tehtävä on rohkaista teatterin tekijöitä tarttumaan haasteisiin ja kehittää teatterikulttuuria omalla paikkakunnalla. Haastattelut: Maarit Saarelainen

Nyt lähikuvassa on kolme teatteriagenttia eri puolilta Suomea 1. Mikä sinua teatterissa kiehtoo? 2. Miten pitkään olet harrastanut teatteria ja mitä kaikkea olet teatterissa tehnyt? 3. Mikä on tällä hetkellä sinun alueesi teatteriharrastuksen tilanne? 4. Mikä on suurin unelmasi teatterin saralla?

Tiina Puljujärvi, Kittilä, Lappi Olen seikkaillut 10 vuotta erilaisissa taideoppilaitoksissa Limingan Taidekoulusta TaiKiin. TaiKista valmistuin muotoilun linjalta kandiksi 2006, mutta palo syntysijoille erämaan kupeeseen oli niin kova, että orastava ura vaatesuunnittelijana sai hautautua kaupungin pölyihin. Kittilässä ajauduin teatterin pariin aivan vahingossa. ”Työ tekijäänsä opettaa” on oiva lause kohdallani, kun teen päätoimisesti työtä, johon minulla ei muutamia kursseja lukuun ottamatta ole ammatillista koulutusta.

Tiina seikkaili ympäri Suomen, palasi synnyinseudulleen Kittilään ja ajautui vahingossa teatterin taikapiiriin. (Kuva: Esa Reivo)

1. Teatteri on minulle elämäntapa. Se edustaa mahdollisuuksien maailmaa, loputtoman luovuushanan huudatusta. Paikkaa, jossa jokainen on arvokas, rakastettu ja hyväksytty sellaisena kuin on. Elämä itsessään on kiehtovaa, mutta maailma, jossa nyt elämme ei kannusta elämän pienten ihmeiden tarkasteluun. Minua ärsyttää turha byrokratia, sääntöviidakot, ulkokultaiset normit ja edellä mainittuja asioita rakastavat aikuiset. Teatterissa kiehtoo se, miten kaikella pöhköllä voi pyyhkiä lattiaa, tai sen voi halutessaan nostaa pöydälle uuteen tarkasteluun.

2. Olen toiminut ohjaajana erilaisille ryhmille neljä vuotta. Nuorisoryhmien kanssa olemme tehneet useita produktioita, joiden kanssa olemme kiertäneet esiintymässä mm. Staalon Teatterifesteillä, Tampereella Murros-festivaaleilla ja Posion Teatterihelinöissä. Seuraava suuri projektimme on valtakunnallinen Nuori Näyttämö -hanke. 3. Kittilässä innostus teatteriin on kasvanut lasten ja nuorten keskuudessa mukavaan tahtiin. Toimitilan remontti on likimain valmis. Kunnan kannattaisi myöntää lisäresursseja teatteritoiminnan kehittämiseksi ja vakiinnuttamiseksi paikkakunnallam-

me. Muutama (palkallinen) tunti lisää ohjaustyöhön ei olisi pahitteeksi. Maksetut ohjaustunnit ovat vain jäävuoren huippu työmäärään nähden....vinks vinks! 4. Toivon, että saan elää loppuelämäni teatterin ja teatteria rakastavien ihmisten parissa. Tekemisen muoto ja tavoitteet voi vaihdella elämäntilanteiden mukaan. Haluan oppia, kehittyä, antaa ja saada, luoda, kokea, haltioitua, onnistua ja epäonnistua hamaan loppuun saakka. That´s it.

Kati on pitkän linjan teatteriharrastaja ja Teatteri Ulpun perustajajäsen. Hän toimii myös muissa Satakunnan harrastajateattereissa. (Kuva: Maija Junko)

Samin seuraava ohjaus Lemin Nuorisoseuralle on Pastori Jussilainen, ja näyttämöllä hänet nähdään Teatteri Imatran Hobitissa. (Kuva: Ilpo Ilves)

Kati Pipinen, Ulvila/Pori, Lounais-Suomi

Sami Sivonen, Imatra, Etelä-Suomi

Olen teatteriaktiivi Ulvilasta, päivätyöt teen kirjastossa kirjavinkkarina. Olen yksi Teatteri Ulpun perustajajäsenistä ja samassa teatterissa toimin yhä. Teatteriharrastukseni on alkanut n. 25 vuotta sitten ja olen ollut mukana myös muissa Satakunnan harrastajateattereissa.

Olen kaksoisagentti akselilla Tampere-Imatra, teatteri-ilmaisun ohjaaja & esiintyjä, Saimaan Nuorisoseurojen varapuheenjohtaja. Tulossa ohjaustyönä Lemin Nuorisoseuralle Pastori Jussilainen ja näyttelijäntyönä “Thorin Tammikilpi” Teatteri Imatran Hobitissa. Kiersi kesällä 2014 Etelä-Karjalaa ja Etelä-Savoa musiikillisella näytelmällä Yksinäinen saarnipuu.

1. Teatterissa minua kiehtoo mahdottoman mahdolliseksi tekeminen, visuaalisuus, tarinat ja erilaisten ihmisten kanssa työskentely. Luova hulluus. 2. Olen harrastanut teatteria n. 25 vuotta tehden lähes kaikkea. Olen näytellyt, tanssinut (tanssiteatteri), ohjannut, tehnyt koreografioita, suunnitellut ja ajanut valoja, ajanut ääniä, maskeerannut, rakentanut lavasteita ja ommellut pukuja, ollut lipunrepijänä, kahviossa ja ovimiehenä.

Olen siivonnut, puunannut ja tuunannut. 3. Meillä Satakunnassa on yhä useita aktiivisia harrastajateattereita. Teatterit ovat hyvin monenlaisia rakenteeltaan ja tavoitteiltaan. Teatterissa tarvittava talkootyö on täällä selvästi vähentänyt suosiotaan, siihen tarvittaisiin varmasti lisää motivaatiota. Lisäksi alueemme teatterit voisivat vielä enemmän hyödyntää yhteistyön erilaisia mahdollisuuksia.

Mitä minun pitää tehdä, jos nyt kiinnostuin teatterista ja sen harrastamisesta? Ole itse aktiivinen. Kysy koulussa, kaveripiirissä tai sosiaalisessa mediassa, missä voisit alkaa harrastaa teatteria. Uusia tekijöitä tarvitaan aina ja sopiva ryhmä löytyy varmasti jokaiselle. Ellei alueellasi ole vielä toimintaa, ota rohkeasti yhteyttä teatteriagenttiin. Hän voi opastaa sinut eteenpäin. Teatteriagenttien yhteyshenkilö on kulttuurisen nuorisotyön koordinaattori Pasi Saarinen, tel. +358 50 408 0366, pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi Ota rohkeasti yhteyttä!

4. Suurin unelmani olisi pystyä elättämään itseni ja perheeni teatterin tekemisellä.

1. Teatteri on tilana täynnä mystiikkaa. Parhaat esitykset kaappaavat mukaan maailmaansa jo sillä hetkellä, kun esirippu aukeaa. Lisäksi vuosi vuodelta teatterin aitous ja realistisuus kiinnostaa, tässä ja nyt. Ja silti kaikki on leikkiä, yhteinen sopimus yleisön kanssa, me esitämme ja te katsotte. 2. Teatteriharrastukseni alkoi 2002, ja vuodesta 2006 eteenpäin olen tehnyt ohjauksia työkseni, pääasiassa Etelä-Karjalassa, näyttelijän

työtä niin harrastaja- kuin ammattiteattereissa. Isoimpina roolitöinä voisin mainita Röllin sekä Meganin tarinan Bean ja ohjaustöistä Öbaut Seitsemän veljestä. 3. Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alueella on reilut kymmenen aktiivista teatteriryhmää ja lisäksi epäsäännöllisemmin toimivia varmaan toinen mokoma. Improliiga on tällä hetkellä hyvin harrastajateattereita yhdistävä toiminto, mutta isommalle produktiolle olisi myös kysyntää. Tärkeää oli-

si saada tekijät kohtaamaan toinen toisiaan. 4. Olen saanut toteuttaa monta unelmaa jo tähän mennessä, joten niitä tulee jatkuvasti lisää, mutta on pari projektia, joiden toivoisin toteutuvan. Milloin ja missä, sitä en tiedä, mutta aika näyttää!

Kansantanssin kääntöpiiri toi tanssitoimijaverkoston yhteen 5.–6.9.2014 - Teatteriagenttien verkoston tavoin toimiva, kansantanssialan jäsenkenttää palveleva tanssiverkosto Kansantanssin kääntöpiiri aloitti toimintansa tänä syksynä. - Kansantanssin kääntöpiiri tapasi Tampereella ensimmäisen kerran 5.–6.9.2014 - Kansantanssin kääntöpiiriin osallistui 35 henkeä; mukana on ammattilaisia ja harrastajia. - Tanssin verkoston tapaamisten tavoitteena on kuulla tanssikenttää ja sopia tulevista kehittämistoimenpiteistä seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. - Verkoston tapaamisessa keskusteltiin alueellisista tapaamisista nousseista asioista ja sovittiin yhteisistä, valtakunnallisista tavoitteista.

- Tanssiverkosto määritteli tulevan vuoden tavoitteeksi edesauttaa kansantanssin yhteisesitysten arvostusta, kehittää tanssin vuosiohjelmien materiaaleja sekä palautteenantokulttuuria ja pohtia lasten kansantanssiluokitteluiden kriteerejä uudelleen. Verkosto paneutuu myös Kansantanssin riemuvuoteen 2016. - Kansantanssin kääntöpiiri kokoontuu tämän jälkeen vuosittain. Tanssin harrastuskenttää kuullaan myös alueittain ja tapaamiset järjestetään Kansantanssin kääntöpiirin jäsenien kanssa yhteistyössä.

Kolumni

Tavoitteena välittämisen kansanliike H

elsingin Diakonissalaitos (HDL) tarjoaa ennakkoluulottomille kaupunkilaisille mahdollisuuksia omaehtoiseen, varsin monipuoliseen va paaehtoistoimintaan. Vapaaehtoisen toiveet, osaaminen ja omat ideat toiminnan muodoista huomioidaan aina ja otetaan mielekkääseen käyttöön vapaaehtoisen elämäntilanteen mukaisesti. Vapaaehtoinen saa HDL:llä perehdytyksen, valmennusta ja vakuutuksen vapaaehtoistoimintaansa. Vapaaehtoistoiminnan tiimi tarjoaa myös työnohjausta, jatkuvaa tukea sekä virkistystä erilaisten retkien ja tempausten muodossa. Eräs suosituimmista vapaaehtoistoiminnan muodoistamme on mentorointi. Mentori toimii neuvonantajana ja tukee elämän pulmatilanteissa ja arjen asioissa. Tapaamisten sisällön ja ajankohdan mentoriparit voivat miettiä vapaasti yhdessä. Vapaaehtoiset valmennetaan tehtävään Helsingin Diakonissalaitoksen kehittämän yhteisökasvatuksellisen

mentorointimallin pohjalta ja heille tarjotaan myös räätälöityä tukea mentorointiprosessin eri vaiheissa. Vapaaehtoinen voi toimia Amigo-mentorina nuorille tai SAIMIT-mentorina Thaimaasta Suomeen muuttaneille naisille. Vapaaehtoisena voi toimia myös hoivakodeissa, lasten iltapäiväkerhossa, suomen kielen keskusteluryhmän ohjaajana sekä nuorten parissa – vaihtoehtoja toimipisteistä on kymmeniä. Diakonissalaitoksen vapaaehtoistoiminnan ydintehtävänä on luoda aitoja, lähimmäisestä välittämiseen perustuvia kohtaamisia ihmisten välille – näin synnytetään pikku hiljaa välittämisen kansanliikettä. Näissä kohtaamisissa korostuu omaehtoisuus, yhdenvertaisuus sekä vastavuoroisuus. Tärkeintä vapaaehtoisten koordinoimisessa on siis heidän omien ideoidensa kuuleminen ja niiden yhdistäminen olemassa oleviin toiveisiin ja tarpeisiin, mitä organisaatiostamme kumpuaa. Hyvänä esimerkkinä voisi olla vaikkapa senioritalomme asukkaiden toive sunnun-

taikahveista osana talon toimintaa sekä vapaaehtoinen, joka toivoo tekemistä viikonlopuille. Tässä esimerkissä molemmat osapuolet ”voittavat”. Tärkein viesti, minkä organisaatio voi vapaaehtoistoimintaan mukaan haluavalle ihmiselle antaa on se, että hänen aikansa on hyödyllistä ja että jokainen on tarpeellinen. Kaikissa pienissäkin organisaatioissa, vaikkapa sitten paikallisessa nuorisoseurassa, löytyy varmasti monenlaista puuhaa uusille vapaaehtoisille. Paras tapa päästä osaksi yhteisöä on tulla mukaan itse toimijaksi. Lämmin vastaanotto, yhteinen ideointi toiminnan muodoista sekä porukkaan kuulumisen tunne ovat sellaisia elementtejä, joissa jokainen voi kantaa kortensa kekoon. Olettehan jo miettineet, miten teillä otetaan uudet toimijat vastaan?

Annina Laaksonen kirjoittaja työskentelee Helsingin Diakonissalaitoksen vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina ja on itse toiminut Nuorisoseuroissa vapaaehtoisena mm. Teatterilaiva-tapahtumassa.

Tupsahda mukaan valloittavien tanssien ja musiikkien pariin! Täpinää tassuihin -aineisto Täpinää Tassuihin on uusi lasten leikki- ja tanssikasvatuksen materiaalipaketti, joka on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten kanssa työskenteleville päiväkodin henkilöstölle ja harrasteryhmien ohjaajille. Lapsille mieluisia tansseja voi käyttää osana musiikkiliikunta- tai tanssitunteja. Tanssien avulla opitaan luovuuden ohessa muun muassa kehon hahmottamista ja yhdessä tanssimista sekä äänten, liikkeiden ja rytmien merkitystä. Nämä kaikki tukevat lapsen tasapainoista kasvua ja kehitystä ja innostavat lapsia liikkumaan. Ohjeiden lukemista helpottavat askeleiden ja otteiden selitykset, laulujen sanat, rakenneja tahtiosien merkinnät sekä tanssikohtaisesti merkityt taito-osat. Musiikit ja tanssit ovat ammattimuusikoiden, tanssinopettajien ja koreografien tekemiä.

Materiaalipaketti sisältää 34 tanssia, jotka ovat luokiteltu kolmeen eri vaikeustasoon. Jokaiseen tanssiin löytyy levyltä oma musiikki. Täpinää Tassuihin -aineisto on koottu Suomen Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten Liiton tuottamista vuosiohjelmista ja aineistoista ensimmäisen kerran yksiin kansiin.

Päästä lumoavat tanssit ja musiikit ilostuttamaan niin pieniä kuin vähän isompiakin!

30 € (sis. ohjevihko ja cd-levy) 20 € ohjevihko 15 € cd-levy Hintoihin lisätään postikulut!

Nyt omassa verkkokaupassa myös muut materiaalipaketit!

Klikkaa itsesi osoitteeseen: nuorisoseurat.fi/puoti

Meillä on kunnia kutsua Sinut liittymään Suomen Nuorisoseurat ry:n Matti Yrjönpoika Sippola -seuran kunniajäseneksi Matti Yrjönpoika Sippola (s. 17. lokakuuta 1848 Kauhava – k. 28. heinäkuuta 1908 Kauhava) oli Suomen ensimmäisen nuorisoseuran perustaja. Ammatiltaan hän oli maanviljelijä, lehtimies ja metallinkaivertaja. Sippolalla oli kokemusta myös opettajana, monipuolisena kirjoittajana sekä kädentöiden taitajana. Sippola perusti Suomen ensimmäisen nuorisoseuran Kauhavalla Kalan torpassa juhannuksena 1881 ja seuraavana vuonna maakunnallisen Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran, jonka kautta aate levisi muihinkin maakuntiin.

Suomen Nuorisoseurat ry:n Matti Yrjönpoika Sippola -Seura Matti Yrjönpoika Sippolan 165-vuotisjuhlapäivänä 17.10.2013 1 §

Seuran nimi on Matti Yrjönpoika Sippola -seura, ruotsiksi Matti Yrjönpoika Sippola-Samfundet. Matti Yrjönpoika Sippola -seura on osa Suomen Nuorisoseurat ry:tä ja sen toimintaa.

2 §

Seuran tarkoituksena on vaalia ja tehdä tunnetuksi Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintaa ja tarkoitusta ensimmäisen nuorisoseuran perustajajäsenen Matti Yrjönpoika Sippolan hengessä. Seura tukee nuorisoseurojen toimintaa ja rakentaa nuorisoseurojen kautta suomalaisen sivistysyhteiskunnan perustaa, uskoa ihmisen haluun kasvaa yksilönä ja yhteisön jäsenenä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Seura järjestää kokous-, esitelmäja keskustelutilaisuuksia, harjoittaa julkaisuja tutkimustoimintaa, jakaa Matti Yrjönpoika Sippola -palkintoja ja tukee Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintaa ja tunnetuksi tekemiseen tähtääviä toimenpiteitä.

Seuran juhlapäivä on perustajajäsen Matti Yrjönpoika Sippolan syntymäpäivän mukaan 17.10. Matti Yrjönpoika Sippola syntyi vuonna1848.

3 §

Matti Yrjönpoika Sippola -seuran jäseneksi hyväksytään kaikki kunniajäsenmaksun maksaneet henkilöt, yhteisöt ja yritykset. Seuran elinikäinen kunniajäsenmaksu on 380 euroa, jonka voi maksaa yhdellä kerralla tai 20 euroa 19 kuukauden aikana.

Seuran jäseneksi liityttyään jäsen saa Matti Yrjönpoika Sippola -seuran tunnuspinssin, seuran kunniakirjan ja Suomen Nuorisoseurat ry:n historiasarjan Yhteisön Voima; osat 1-5.

Saman perheen toisen jäsenen kunniajäsenmaksu on 100 euroa, josta jäsen saa seuran pinssin ja kunniakirjan.

Suomen Nuorisoseurat ry ylläpitää jäsenluetteloa Matti Yrjönpoika Sippola -seuran jäsenistä, joista koostuvaa kunniataulua säilytetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimiston kunniapaikalla. Kunniatauluun merkitään jäsenen nimi, paikkakunta ja liittymispäivä. Jäsenet numeroidaan liittymisjärjestyksessä.

4 §

5 §

Seuran toimintaa johtaa ja valvoo Suomen Nuorisoseurat ry:n hallitus ja valtuusto. Seuran puheenjohtajina toimivat Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat ja sihteerinä Suomen Nuorisoseurat ry:n pääsihteeri. Seuran taloudesta vastaa Suomen Nuorisoseurat ry. Seuran tilaisuuksissa puheoikeus on jokaisella jäsenmaksunsa maksaneella jäsenellä.

Matti Yrjönpoika Sippola -seuran ensimmäisinä kunniajäseninä ovat Suomen Nuorisoseurojen johtavat luottamushenkilöt ja työntekijät: • • • •

Joonas Jernberg, valtuuston puheenjohtaja Anita Jämsén, valtuuston varapuheenjohtaja Esko Ahonen, hallituksen puheenjohtaja Anni Kelkka, hallituksen varapuheenjohtaja

• • •

Jorma Aro, Ukkohermanni, valtakunnallinen H-kilta Antti Kalliomaa, pääsihteeri Ulla Konttinen, toimialajohtaja

Me kutsumme kaikki mukaan tukemaan nuorisoseurojen lapsi- ja nuorisotyötä! Seuran jäsenmaksu on 380 euroa. Jäsenyyden voi maksaa joko kertasuorituksena tai 20 euron erissä (19 kpl, pankkisiirrot toimitetaan). Jäsenyys on ikuinen. Jäsenmaksutuotto käytetään nuorisoseuratyöhön. Kunniajäsen saa: • Yhteisön Voima -kirjasarjan • kunniakirjan • pinssin • nimensä Suomen Nuorisoseurojen tiloissa olevaan kunniatauluun Lisäksi seura järjestää vuosittain korkeatasoisia tilaisuuksia seuran jäsenille. Voit liittyä jäseneksi joko viereisen sivun lomakkeella, puhelimitse tai verkkokauppamme kautta: www.nuorisoseurat.fi/puoti

Näin liityt Matti Yrjönpoika Sippola -seuran kunniajäseneksi: Tilaustapa 1: Täytä ja postita alla oleva lomake (postimaksu maksettu)

Tilaustapa 3: Lähetä sähköpostia osoitteeseen sippola@nuorisoseurat.fi

Tilaustapa 2: Klikkaa itse osoitteeseen www.nuorisoseurat.fi/sippola

Tilaustapa 4: Soita numeroon: (09) 5840 610

Suomen Nuorisoseurat ry:n Matti Yrjönpoika Sippola -seuran kunniajäsen liittymislomake Haluan maksaa jäsenyyteni

 yhdessä erässä, 380 euroa  19 erässä, kukin erä 20 euroa

Nimi:______________________________________________________________________________ Osoite:____________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________ Puhelin:___________________________________________________________________________ Sähköpostiosoite:___________________________________________________________________ Nuorisoseura, jossa jäsenenä:________________________________________________________ Allekirjoitus:_______________________________________________________________________

Suomen Nuorisoseurat ry Tunnus 5003539 00003 VASTAUSLÄHETYS

Postimaksu maksettu

Kasvatusnäkemys Nuorisoseuratoiminnassa kasvaa osallistuvaksi, avoimeksi ja yhteistyökykyiseksi ihmiseksi.

YKSILÖ

TOIMINTA

• Itsetunnon kehittyminen • Sosiaalinen vahvistuminen • Tekemällä oppiminen • Tietojen ja taitojen karttuminen • Onnistumisen ilo • Osallisuus

• Harrastukset kasvun tukena • Monipuolinen ja laadukas harrastustarjonta • Koulutetut ja osaavat ohjaajat • Aidosti avoin toiminta

PERHE

YHTEISÖ

• Yhteinen tekeminen • Vuorovaikutussuhteiden vahvistaminen • Kasvatustyön tukeminen • Kulttuuri arjessa

• Ystävät • Eri-ikäiset yhdessä • Yhteisöt yhdessä • Turvallinen ja suvaitsevainen ympäristö

Toiminta-ajatuksenamme on, että kasvatus- ja harrastustoimintamme edistää lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua sekä aktiivista ja vastuullista kansalaisuutta. Eri-ikäisten yhdessä toimiminen vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta sekä lisää hyvinvointia.

LÄP

I ELÄ

MÄ N

KUL

KE V A IT

SEK

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

ASV ATU S