Sittenkään turvallista?
Glyfosaatti
herättää kysymyksiä teksti: Minna Nurro
Kasvinsuojeluaine glyfosaatin turvallisuus mietityttää tiedeyhteisöä. Viime kesänä aine nousi otsikoihin, kun Euroopan komissiota arvosteltiin sen haitallisten vaikutusten pimittämisestä. MTT tutkii glyfosaatin ympäristövaikutuksia. Glyfosaattia käytetään Suomessakin reippaasti. Tukesin kasvinsuojeluaineiden myyntitilastojen mukaan herbisidejä myydään vuosittain tehoaineena ilmaistuna noin 1 000–1 500 tonnia: tästä noin puolet on glyfosaattia. Aine on markkinoiden tehokkain monivuotisten rikkakasvien torjunnassa, ja esimerkiksi juolavehnän torjunta perustuu meillä 90-prosenttisesti sen käyttöön. Turvallista vai ei? Erikoistutkija Kari Tiilikkala MTT:stä kertoo, että glyfosaatin turvallisuus on mietityttänyt kansainvälistä tiedeyhteisöä jo kymmenisen vuotta. Valtaosa aineen riskinarvioinneista on sitä valmistavien yritysten tekemiä, ja riippumattomalle tutkimukselle on maailmalla ollut vaikea saada rahoitusta. Kesällä nousseen kohun taustalla on vuonna 2010 julkaistu argentiinalaistut-
Glyfosaattia myydään Suomessa 36 eri tuotenimikkeellä. Sitä käytetään sekä ammattiviljelmillä että kotipuutarhoissa.
kuva: MTT:n kuva-arkisto
kimus, jonka mukaan glyfosaatti aiheuttaa epämuodostumia sammakkoeläinten alkioille. Tulokset jätettiin huomiotta, kun Euroopan komissio taannoin pyysi saksalaisviranomaisilta arviota aineen turvallisuudesta. – Saksalaiset käyttivät lausunnossaan verranteena yleisesti saatavilla olevaa ekotoksisuusdataa eivätkä glyfosaatilla tehtyjen kokeiden verrannedataa, koska sitä ei ole julkisesti saatavilla. Aineen pitkäaikaisvaikutuksia on tutkittu vain vähän, Tiilikkala taustoittaa. Earth Open Source -järjestö julkaisi asiasta raportin, jossa komissiota moitittiin tieteellisen tiedon pimittämisestä. Raportin mukaan sekä kasvinsuojeluaineita valmistava teollisuus että EU-viranomaiset ovat tienneet jo pitkään glyfosaatin vaarallisuudesta. Jäämiä analysoidaan MTT pureutuu glyfosaatin ympäristövaikutuksiin kolmessa tutkimuksessa. Niistä tuorein on tänä vuonna alkanut GlyFos-hanke, joka selvittää aineen huuhtoutumista pelloilta vesistöihin ja sitoutumista maahan. Tutkija Jaana Uusi-Kämppä MTT:stä kertoo, että hankkeessa kehitetään glyfosaatille ja sen hajoamistuotteel-
le AMPA:lle räätälöidyt jäämämenetelmät, jotka huomioivat yhdisteiden eriasteiset vuorovaikutukset maa-aineksen kanssa. – Glyfosaatti kilpailee fosforin kanssa sitoutumisesta maahan, ja jos fosforia on paljon, glyfosaattia saattaa huuhtoutua vesistöihin sekä veteen liuenneena että eroosioainekseen sitoutuneena. Meitä kiinnostaa myös glyfosaatin mahdollinen kulkeutuminen syvemmälle maaperään, hän tarkentaa. Pidättymistä selvitetään Viime vuonna alkanut Pesticide Life -hanke etsii uusia keinoja kasvinsuojeluaineiden käytön ja huuhtoutumisen aiheuttamien riskien vähentämiseksi. Tutkija Sanni Junnila MTT:stä kertoo, että hanke tarkastelee muun muassa erilaisten suojavyöhykkeiden tehoa glyfosaatin pidättämiseksi sekä aineen vaikutusta viljan rikkakasveihin ja satoon. VTT:n, MTT:n ja Helsingin yliopiston yhteisessä Biohiili-hankkeessa tutkitaan biohiilien tehoa pintavalumavesien glyfosaatin ja myös ravinteiden pidättämisessä. Biohiili on hapettomasti kuumentamalla valmistettua hiilijauhetta. Kari Tiilikkalan mukaan hankkeen alustavat tulokset ovat varsin lupaavia.
MTT ELO asiakaslehti
9