9
Yhä useampi kasvihuone lämpiää hakkeella
Kasvihuonetuotanto on yksi maa- ja puutarhatalouden intensiivisimmistä tuotantomuodoista. Tuhatkunta kasvihuoneyritystä viljelee puutarhakasveja vajaan 400 hehtaarin alalla. Viime vuonna kasvihuoneyritykset kuluttivat noin 1 600 gigawattituntia energiaa, josta sähköä kolmannes. Lämmitysenergiaa tuotettiin eniten polttohakkeella. TEPPO JOHANSSON/KOTIMAISET KASVIKSET RY
Osa kasvihuonetuotannosta on kausiviljelyä, kuten kesäkukkia ja avomaavihannestentaimia. Silti yli seitsemän kuukautta käytössä olevaa lämmitettävää alaa oli viime vuonna 270 hehtaaria. Tästä lähes ympärivuotisessa vihannesviljelyssä, eli viljelyaika yli kymmenen kuukautta, oli 85−90 hehtaaria. Viljelyssä oli lähinnä tomaattia, kasvihuonekurkkua ja ruukkuvihanneksia. Tämän lisäksi oli Kauppapuutarhaliiton arvioiden mukaan valotettua koristekasvituotantoa neljästä viiteen hehtaarin alalla. Kaikkein aktiivisimmin viljellyn kasvihuonealan voidaan siten arvioida olevan noin 90 hehtaaria. ÖLJYKATTILAT OVAT VAIHTUNEET KIINTEISIIN POLTTOAINEISIIN Kasvihuoneyritysten energian kulutusta on seurattu pitkään osana puutarhatilastointia. Entisajan kauppapuutarhoissa kasvihuoneiden kattilat lämpenivät haloilla. Öljykattilat helpottivat lämmitystyötä ja suuret kasvihuoneyritykset lämpenivät raskaalla polttoöljyllä sekä jopa kivihiilellä. Maakaasua otettiin käyttöön siellä, missä kaasulinja oli sopivasti saavutettavissa. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana siirtyminen öljystä kiinteisiin polttoaineisiin on ollut merkittävää. Muutosta ovat tuke-
Kasvihuonekurkun talviviljely edellyttää lisävaloa.
neet öljyn hinnan nousu, lisääntynyt ympäristötietoisuus ja investointituet. Raskasta polttoöljyä käytti vuonna 2014 enää 150 yritystä, kun vuonna 2006 sitä käyttäviä yrityksiä oli reilusti tuplaten. Vielä merkityksellisempää on ollut raskaan polttoöljyn käyttömäärän väheneminen 46 miljoonasta litrasta kahdeksaan miljoonaan litraan.
2006
Uusiutumaton Sähkö
2008
Turve 2011
Puu-ja peltoenergia
KOLMANNES LÄMMITYSENERGIASTA PUUPOHJAISTA Kasvihuoneiden lämmityksessä käytettävän polttohakkeen määrä, 281 gigawattituntia, ohitti vuonna 2014 palaturpeen käytön, joka oli 185 gigawattituntia. Puun ja puupelletin käyttö oli selvästi hakkeen käyttöä vähäisempää. Toisaalta kiinteän polttoaineen laitoksissa on mahdollista polttaa hakkeen ohella esimerkiksi turvetta ja peltoviljelyn sivutuotteita, kuten viljan lajittelujätettä. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN MUUTTAMISEN HAASTEET Kiinteän polttoaineen, kuten hakkeen, käyttöön liittyy myös taloudellisia haasteita. Vaikka itse energia olisikin öljyä halvempaa, on kattilan vaihtaminen suuri investointi.
Jos kasvihuoneissa ei viljellä ympäri vuoden, lämmön tarve on vähäinen tai yrityksen jatko on epävarma, ei investoinnin kannattavuus ole välttämättä riittävä. Esimerkiksi monet kesäkukkaviljelmät ovat sellaisia, joissa ei ole vaihdettu lämmitystapaa. Lisäksi kasvihuonetuotannossa tarvitaan varajärjestelmä kovien pakkasten ja käyttöhäiriöiden varalle. Se on usein öljypoltin. Lisätietoja: stat.luke.fi Anna-Kaisa Jaakkonen, Luke Lisätietoja: anna-kaisa.jaakkonen@luke.fi Puh. 029 532 6787 ANNA-KAISA JAAKKONEN/LUKE
Kaukolämpö
2014
GWh 0
200
400
600
800 1000 1200 1400 1600 1800
Kasvihuoneyritysten energian kulutus Suomessa vuosina 2006, 2008, 2011 ja 2014.
2006 Uusiutumaton 2008
Sähkö Turve
2 01 1
Puu-ja peltoenergia Kaukolämpö
2014 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kasvihuoneyritysten energian kulutuksen jakautuminen Suomessa energiamuodoittain vuosina 2006, 2008, 2011 ja 2014. Viljelykasvi Viljat Peruna Tomaatti Kasvihuonekurkku Satovertailut.
Sato, t/ha 10 70 800 1900
1 GWh = 1 000 MWh = 1 000 000 kWh
Polttohake on tärkein lämmönlähde kasvihuonetuotannossa.
Kasvihuoneiden valotuksen tehostamisessa vielä tehtävää Kasvihuoneiden lämmityksessä on siirrytty selvästi ja pysyvästi pois öljystä, mutta valotukseen liittyvissä kysymyksissä on vielä paljon tekemistä. Tehostunut ympärivuotinen viljely vaatii lisävalojen käyttöä, mutta perinteisten suurpainenatriumlamppujen teho on huono. Merkittävä osa näiden lamppujen energiasta muuttuu lämmöksi kasveille käyttökelpoisen valon sijaan.
Kun kolmannes kasvihuoneiden energiankulutuksesta tulee sähkön käytöstä, on erityisesti valotukseen liittyvät parannukset tärkeä osa kasvihuonetuotannon tehostamista. Joissakin kasvihuoneyrityksissä on myös omaa sähköntuotantoa tuulimyllyistä tai vesivoimasta, mutta hajautettu sähköntuotanto on Suomessa vielä lapsenkengissä.