2
Tarkempaa työtä GPS:n avulla GPS-paikannusta hyödynnetään traktoreiden ajo-opastimissa, automaattiohjauksissa ja täsmäviljelyssä. Laitteet ja vähentävät päällekkäistä työtä. hetkellä se, ettei palvelun saatavuutta ja laatua voida varsinaisesti taata. Palvelun käyttöönotto ei vaadi paikannuslaitteistolta kummoisia, mutta läheskään kaikki laitteistot eivät sitä tue. Vanha DGPS-kalusto saattaa toimia ilman ongelmia ja jotkut laitteistot saattavat vaatia versiopäivityksen.
Ilman avustavia järjestelmiä pelloilla tehdään paljon turhaa työtä. MTT:ssä tutkimme kokeneiden kuljettajien peltoajojen tarkkuutta neljän vuoden ajalta. Tulokset olivat yksiselitteisiä: esimerkiksi neljän metrin kylvöurien mukaan tehdyn 16-metrisen ruiskutustyön lopputuloksessa oli keskimäärin 15 prosenttia päällekkäistä aluetta. Tästä kolmannes tapahtui päistealueella ja loput pellon suorilla ajo-osuuksilla, eli käytännössä traktorilla ajettiin keskimäärin 1,5 metriä liian lähellä edellistä ajolinjaa. Vastaavan kokoisella pintalevittimellä päällekkäistä työtä oli puolet vähemmän, sillä aukkopaikkoja ei tarvitse varoa yhtä paljon. Kylvölinjat vuorostaan olivat nekin keskimäärin 30 cm päällekkäin. Resursseja menee koko ajan hukkaan.
Kiinnostaako maatalous diginatiivia? Digitalisoituminen tulee mullistamaan elämäämme enemmän kuin sähkö. Sähköiset asiointipalvelut ja mobiililaitteet ovat vasta ensiaskelia tässä kehityksessä. Älypuhelin kädessä syntyneillä diginatiiveilla on aivan toisenlaiset valmiudet omaksua älyteknologia osaksi työntekoa kuin edellisillä sukupolvilla. Maatalouteen älyteknologia on jo rantautunut erilaisina mittaus- ja automaatiosovelluksina, jotka siirtävät viljelijää kuormittavaa työtä koneille, säästävät aikaa ja vähentävät maatalouden ympäristökuormitusta. Itämeri kiittää täsmäviljelijää, jonka työkone päättelee ensin kasvin ravinteiden tarpeen ja sen perusteella annostelee sopivan määrän lannoitetta. Toinen suuri käynnissä oleva muutos on fossiilisiin luonnonvaroihin nojaavan yhteiskuntamme siirtyminen biotalouden aikaan. Maatalous on metsien ohella merkittävä biotalouden raaka-ainevarojen tuottaja. Digitaaliset järjestelmät tuovat uusia mahdollisuuksia myös yksittäisille yrittäjille päästä osaksi biotalouteen rakentuvaa liiketoimintaverkostoa. Tieto on valtaa, sanoo vanha viisaus. Kuka siis omistaa maatalouskoneiden keräämän tiedon ja kuka siitä hyötyy? Toisaalta, vain jaettu tieto voi jalostua. Jos vaikkapa kymmenen tomaatinviljelijää jakaa kasvihuoneissaan kertyvän tuotantotiedon, jonka tutkija analysoi ja koodari muuttaa digitaalisiksi tuotannon ohjausohjelmiksi, voi hyöty tulla viljelijälle mo-
ninkertaisena takaisin. Tiedon omistamisen ja käytön pelisäännöistä on kuitenkin sovittava. Tieto jalostuu tietämykseksi ja ymmärrykseksi tutkijan päässä. Tutkimusraporttiin kirjoitettuna tämä ymmärrys ei täysin siirry viljelijän käyttöön. Tieto on muutettava koodeiksi ja ohjelmiksi ja tuotava helppokäyttöisinä sovelluksina älypuhelimiin ja muihin mobiililaitteisiin. Digitaalinen tiedonsiirto mahdollistaa myös ruisleivän jäljittämisen jyvästä kaupan hyllylle. Matkaan mahtuu monenlaista tietoa – miten ja missä vilja viljeltiin, kuka leipoi leivän, paljonko kului luonnonvaroja. Tämä tieto voidaan liittää leipäpakkaukseen, jolloin kuluttaja voi valita ostoksensa oman arvomaailmansa mukaan. Tulevaisuuden maatalous näyttää melko erilaiselta kuin tänään. Traktori ohjaa itseään, ja tieto siirtyy koneiden välillä viljelijän päätöksenteon tueksi reaaliaikaisesti. Ihan kaikkea ei digitekniikka kuitenkaan muuta. Vilja kasvaa ja multa tuoksuu kuten ennenkin. Kyllä, uskon maatalouden kiinnostavan myös diginatiivia. Sanna Marttinen Tutkimuspäällikkö Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista sanna.marttinen@mtt.fi Puh. 029 531 7499
TOIMITTANUT: Niina Pitkänen, MTT
Liite 3/2014
71. vuosikerta ISSN 1796-8763 (painettu) ISSN 1796-8771 (verkko) www.mtt.fi/julkaisut/ maaseuduntiede/haku.html
Yhteistyössä:
Tarkista laitteiden yhteensopivuudet Mikäli laitteen ohjekirjasta löytyy RTCMlyhenne ja GPS-laitteessa on mahdollisuus kahteen sarjaporttiliitäntään, on melko todennäköistä, että tätä ilmaista palvelua voi hyödyntää. Egnos, WAAS ja SBAS eivät tässä hyödytä, vaan lyhenteet viittaavat satelliittivälitteisiin korjaustietoihin, joiden toimintavarmuus Suomen leveysasteilla on ollut epävarmaa. Mikäli yhteensopiva kalusto löytyy, voi palvelua käyttää ilman investointeja hyödyntäen kännykän dataliittymää, kannettavan tietokoneen sarjaporttiliitäntää ja esimerkiksi ladattavissa olevaa ilmaista NTRIP Client -ohjelmaa. Android-laitteella tietokoneen voi pudottaa välistä pois. Tarkoitukseen on myös olemassa kokonaan omia käytössä kestäviä laitteita. Valitettavasti ilmaisia peltonavigointiohjelmistoja ja laitteita ei vielä ole saatavilla. Lisätietoja korjauspalvelusta: http://euref-fin.fgi.fi/fgi/fi/paikannuspalvelu/dgnsspalvelu
Ilmainen GPS-korjauspalvelu verkossa GPS-laitteistojen hankinta on tasapainottelua kertainvestoinnin ja vuosittaisten kulujen sekä saavutettavan tarkkuuden kanssa. Edullisillakin GPS-laitteilla voi päästä parempaan lopputulokseen. MTT:n peltotesteissä edullisen Garmin 19x:n keskihajonta on ollut alle kahden metrin luokkaa ilman mitään korjauksia. Sen sijaan ilman apuja tehty ruiskutustyö oli kymmenen ajolinjan jälkeen ajautunut keskimäärin jo 15 metriä. Geodeettinen laitos on tänä vuonna avannut kehitteillä olevan ilmaisen GPSkorjauspalvelun, joka perustuu koko maan kattavaan FinnRef-verkkoon. Korjausdata saadaan GPS-laitteeseen internetin välityksellä. Tämän palvelun haittapuolena on tällä
Jere Kaivosoja, MTT Lisätiedot: jere.kaivosoja@mtt.fi Puh. 029 531 7295
Korjauspalvelu oikaisi virheitä MTT:llä Vihdissä testattiin pelto-olosuhteissa Geodeettisen laitoksen korjauspalvelun nykytilaa. Ilman korjausta testatun Trimble 5700 -vastaanottimen paikannusvirheen keskiarvo oli 90 cm ja keskihajonta 46 cm. Geodeettisen laitoksen avoimen differentiaalikorjauksen kanssa virheen keskiarvo oli 60 cm luokkaa ja keskihajonta 20 cm luokkaa. Koekäytössä olevalla RTK-tasoisella korjauksella virhe ja keskihajonta olivat enää tuuman tasolla. Käytössä ei ollut kahden päivän testien aikana katkoksia.
Pellon ruiskutus Pellon reunaviivat Kerran ruiskutettu Päällekkäinen ruiskutustyö Kolminkertainen ruiskutus Työn määrä 1,13
0
50
100 m
Toteutunut pellon ruiskutuskartta, jossa 13 % on päällekkäistä.
TOIMITUSKUNTA: MTT: Jyrki Aakkula, Sanna Marttinen, Juha-Matti Katajajuuri, Niina Pitkänen, Harri Huhta, Hilkka Vihinen Maaseudun Tulevaisuus: Tiina Taipale
MAASEUDUN TIEDE Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Humppilantie 9 A 31600 Jokioinen 029 5300 700 www.mtt.fi
MTT on johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta ja kilpailukykyä kehittävä tutkimuskeskus. Maaseudun Tiede -liite kertoo MTT:n ja sen yhteistyötahojen uusimmista tutkimuksista. Liite ilmestyy neljä kertaa vuodessa.