Keski-Suomen Yrittäjäsanomat 3 / 2014 by Mediasepät Oy

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT • YRITTÄJÄSANOMAT • JÄSENLEHTI • YRITTAJAT.FI/KESKISUOMI

PUHEENJOHTAJAEXTRA.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT RY:N JÄSENLEHTI 3/2014

KUVA: KERTTU PYLVÄNÄINEN

Rakkaudesta yrittäjyyteen

Henkilö: Jari-Pekka Koponen ehdolla Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

Säästöpankki Optiasta saat myös rahoitusyhtiöpalvelut:

Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta?

Voimme tarjota yrityksellesi kohdevakuudellista osamaksu- ja leasingrahoitusta. Ota yhteyttä – kartoitetaan yhdessä yrityksesi tilanne ja räätälöidään yrityksellesi sopivat rahoitusratkaisut.

Finnvera voi rahoittaa yrityksen perustamista, kasvua ja kansainvälistymistä sekä vientiä. Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 tai katso www.finnvera.fi.

Tiina Heikkinen rahoituspäällikkö 029 041 2679 044 705 2679

Juha-Matti Kujala rahoituspäällikkö 029 041 2672 044 090 2672

Markku Hakola sijoituspäällikkö 029 041 2681 044 726 2681

Tapio Purontakanen konttorinjohtaja 029 041 2671 050 561 4402

Palvelemme ma-pe 10.00-16.30 Kauppakatu 23, 40100 Jyväskylä Puh. 029 041 2670

Jyväskylän-toimipiste Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä

www.saastopankki.ﬁ/optia Puhelun hinta: lankapuh. 0,0835 € + 0,0691 €/min, matkapuh. 0,0835 € + 0,1669 €/min

SUMMASSAAREN PIKKUJOULUT

aren lavalla!

Suosikkiartistit Summassa

Jää yöksi – alennus jopa La 22.11. . . . . . . . . La 28.11. . . . . . . . . La 6.12. . . . . . . . . . La 13.12. . . . . . . . .

20 %!

Anita Hirvonen Meiju Suvas Lea Laven Kake Randelin

Pe 21.11., 28.11., 5.12. ja 12.12. Teatteri Eurooppa Neljä – ”Illallinen yhdelle”

Hinta alk. 32 €/hlö Ota yhteyttä

608 50 tai030 myynti@summassaari.ﬁ

Lanka 0,0835 €/puh + 0,032 €/min. Gsm 0,192 €/min. Sis. alv 24%. K Y L P Y L Ä H O T E L L I • S P A H O T E L

Summassaarentie 180, Saarijärvi • www.summassaari.ﬁ

BMW 3-SARJAN SEDAN BMW 3-SARJAN TOURING BMW 3-SARJAN GRAN TURISMO BMW 5-SARJAN SEDAN BMW 5-SARJAN TOURING BMW X3

BMW xDrive

www.bmw.fi

Ajamisen iloa

ÄLYKÄS BMW xDRIVE-NELIVETO. NYT 490 €. NELINKERTAINEN ELÄKÖÖN. BMW 320i TwinPower Turbo Limited xDrive Edition alk. 42.124,04 €. Autoveroton hinta 31.400,00 €, arvioitu autovero 10.124,04 €, toimituskulut 600 €. EU-yhdistetty kulutus 6,4 l/100 km, CO2-päästöt 149 g/km. BMW 320i Gran Turismo TwinPower Turbo Limited xDrive Edition alk. 47.441,93 €. Autoveroton hinta 34.960,00 €, arvioitu autovero 11.881,93 €, toimituskulut 600 €. EU-yhdistetty kulutus 6,6 l/100 km, CO2-päästöt 154 g/km. BMW 520d TwinPower Turbo Limited xDrive Edition alk. 51.247,87 €. Autoveroton hinta 40.630,00 €, arvioitu autovero 10.017,87 €, toimituskulut 600 €. EU-yhdistetty kulutus 4,7 l/100 km, CO2-päästöt 124 g/km. BMW X3 20d TwinPower Turbo Limited xDrive Edition alk. 56.831,39 €. Autoveroton hinta 43.640,00 €, arvioitu autovero 12.591,39 €, toimituskulut 600 €. EU-yhdistetty kulutus 5,2 l/100 km, CO2-päästöt 138 g/km. Tarjous on voimassa 1.9.–31.10.2014 ja se koskee uusia asiakastilauksia.

Laakkonen JYVÄSKYLÄ Palokankaantie 20, 40320 Jyväskylä Vaihde 010 214 8400

Samuli Piiroinen puh. 010 214 8420 Ari Räsänen puh. 010 214 8419

Puheluhinnat 010 yritysnumeroon: Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min. Matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %.

PUHEENJOHTAJAEXTRA

JÄSENLEHTI 3/2014

Päätoimittaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho puh. 010 425 9202 sähköposti: tuulikirsikka.pirttiaho@yrittajat.ﬁ Lähetä uutisvinkki: ksy@yrittajat.ﬁ

Aiheita: HENKILÖ 4

Yrittäjät on yhteinen asiamme

oista vuotta sitten jalkautetussa järjestömme brändiuudistuksessa astui voimaan yksi yhteinen nimittäjämme: YRITTÄJÄT. Brändiuudistustamme pidetään joka puolella maata onnistuneena ja yhteistä sanomaamme vahvistaneena uudistuksena. Tänä syksynä järjestömme on hyväksynyt YRITTÄJILLE uuden strategian, mission ja vision – ja jopa uudistuneet arvot.

Uudistamista ei tehdä vain uudistumisen innostuksesta, vaan jotta voisimme toimia vielä tehokkaammin ja paremmin Suomen pk-yrittäjien puolesta. Tehtävämme on parantaa yrittäjien asemaa ja yrittämisen olosuhteita. Näemme myös, että yrittäjyyden vahvistaminen lisää kaikkien kansalaisten hyvinvointia. Yrittäjien aseman parantaminen on edelleen järjestön toiminnan keskiössä. Kyse on sekä jäsenille tarjottavista palveluista että päätöksentekoon vaikuttamisesta.

”

Yrittäjien arvot ovat nyt rohkeus, luotettavuus ja uusiutumiskyky.

ympäristön kannustavuudessa. Suomen on ymmärrettävä tämä ja tehtävä politiikkaa, jolla huippuluokan toimintaympäristö yrittäjille saavutetaan. Juuri nyt on vaikutettava vahvasti. YRITTÄJÄT on laatinut vaikuttavaa tavoiteohjelmaa maamme uuteen hallitusohjelmaan. TUULI KIRSIKKA PIRTTIAHO Työmarkkinoiden toimitoimitusjohtaja/ mattomuus on suurin päätoimittaja kasvun ja hyvinvoinnin este, niitä on uudistettava. Paikallisessa ja alueellisessa politiikassa vaikutamme SOTE-ratkaisuihin. Pk-yritysten rahoituksen toimivuuteen ja yksinyrittäjien elämän helpottamiseen on löydyttävä uusia toimivia ja kasvuun kannustavia ratkaisuja.

Työtä siis riittää yrittäjyysyhteiskunnan rakentajille. Onneksi meillä on järjestössä osaamista ja toimintakykyä juuri nyt.

Tavoitteitamme edistämme rohkeasti; toimien Järjestölle haetaan nyt uutta valtakunnallista puheenjohtajaa Mikko Simolinnan seuraajaksi. Puheenjohtajaehdokkaamme Jari-Pekka Koponen on vahva arvojohtaja. Vaikeissa ja kiperimmissä kysymyksissä, kun vastausta ei tule kuin kaupan hyllyltä, on Jari-Pekan mukaan ratkaisujen perustuttava arvoihin. Ehdokkaamme on myös moderni tiimijohtaja ja pelinrakentaja, joka on tottunut kuulemaan asiakastaan tai yrittäjäämme herkällä korvalla.

Visio kantaa vuoteen 2020. Tavoitteemme ei ole vähäisempi kuin parhaat yrittäjyyden olosuhteet Suomeen. Maailman maat kilpailevat keskenään yrittäjyys-

YRITTÄJIEN johtajan odotetaan myös tuovan pöytään

RAKKAUDESTA YRITTÄJYYTEEN JA JÄRJESTÖTYÖHÖN

PAREMPI JOHTAA HYVIN 6 7

| |

PAREMPI JOHTAA HYVIN ARJESSA SYNTYNYT LUOTTAMUS

NUORI YRITTÄJÄ 8

SAVENIUS TAITAA SALPOJEN SALAT

ARJESSA 10

YRITTÄJÄT PUHUIVAT, PÄÄMINISTERI KUUNTELI

AJANKOHTAISTA 12 13

| |

VILJELIJÄLTÄ SUORAAN ASIAKKAALLE HANKINTA-ASIAMIES TUKENA LÄHIRUOKAPROJEKTISSA

TARINOITA 14 15

| |

YRITTÄJÄNPÄIVÄN BRUNSSILLA RAKENTAVAA KESKUSTELUA

KASVU 16 17

| |

OMALLE IDEALLE UUSIA KONTAKTEJA YRITTÄJÄT TALKOISSA

UUSI JÄSEN 17

”PIDÄN TÄSTÄ HOMMASTA HIRVEÄSTI”

INNOVOINTI 18

aloitteellisesti ja rakentavasti. Emme siis pelkää arvostelua, vaikka se usein kohdistuukin rohkeaan uudistajaan. Luotettavuutemme perustuu tosiasioihin perustuviin kannanottoihin ja yhteiskunnallisen kokonaisuuden huomioimiseen. Uusiutumiskykymme edellyttää myös että tarjoamme jäsenyrittäjillemme tarpeiden mukaisia palveluita toimintaympäristön muuttuessa.

MAAILMA MUUTTUI VIIMEKSI TÄNÄÄN

OPISKELU 19

YRITTÄJYYTTÄ OMILLA EHDOILLANI

UUTISET 20

KESKI-SUOMEN PK-YRITYSBAROMETRI

JÄRJESTÖ 21 23

| |

täysin uusia ratkaisuja ja valoa tunnelin päähän.

MUURAMEN YRITTÄJILLE ANSIOMERKKEJÄ UUSIA HYVIÄ TYYPPEJÄ PALVELUKSESSASI SUOMEN YRITTÄJISSÄ

Petrikki Tukiainen

Yrittäjät tarvitsevat rohkeita johtajia Seuraavien kuukausien aikana

Kolumni PETRIKKI TUKIAINEN Keski-Suomen Yrittäjät ry puheenjohtaja

”

Rohkea johtajuus on rakkautta uudistuvaan yrittäjyyteen.

Suomen Yrittäjät ja osa alueellisista ja paikallisista yrittäjäyhdistyksistä valitsevat itselleen uuden puheenjohtajan.

Puheenjohtaja ei ole pelkästään kasvot yrittäjien laajalle ja monipuoliselle joukolle. Johtaminen on monipuolinen palvelutehtävä, missä on kuunneltava herkällä korvalla yksittäisten yrittäjien ajatuksia ja toisaalta johdettava näkemyksellisesti uudistuvaa Yrittäjät-brändiä ja sen edustamaa yrittäjyyden asiantuntijuutta Suomessa.

Puheenjohtajalta vaaditaan rohkeutta tarkastella yrittäjyyttä, edunvalvontaa ja järjestön kehittämistä muutoksen silmälasein. Yrittäjät on saavuttanut historiallisen aseman arvostettuna järjestönä. Meitä kuunnellaan ja perusteltuja näkemyksiämme pohditaan valtioneuvostossa ja kuntien hallituksissa.

tajuudesta, joka muuttaa yhteiskunnan päätöksentekokulttuuria yrittäjyydelle suotuisammaksi. Rohkea johtajuus luo työkaluja poliittisille päätöksentekijöille murtaa teollisuusyhteiskunnan aikaiset kestämättömät rakenteet työehtosopimuksissa, säädösten ja virkamiesten ylivallassa sekä yrittäjien epätasa-arvoisessa kohtelussa esim. sosiaaliturvan osalta.

Yrittäjien johtavien luottamushenkilöiden tärkein tehtävä on mielestäni

Rohkea johtajuus on rakkautta uudistu-

omalla persoonallaan auttaa yksittäistä yrittäjää kehittämään omaa toimintaansa. Tämä on seurausta vahvasta arvojoh-

vaan yrittäjyyteen ja intohimoa yrittäjyysyhteiskunnan luomiseen tuhoamalla lempeästi byrokratiayhteiskunnan jäänteitä.

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

HENKILÖ

ää Asiakkaita pitin, palvella hyv yös am mutta muista rusasia: e yrittämisen p oltava ﬁrman on en. kilpailukykyin

25 vuotta yrittäjyyttä Jari-Pekka Koponen, 49, yrittäjä, toimitusjohtaja Jari-Pekka Liikenneasemat Hartola, Hankasalmi, Joroinen Koulutus: autoteknikko/insinööri, öljyalan diplomikoulutus Perhe: vaimo Hanna-Maija kauneudenhoitoalalla, lapset Veera, Noora ja Saara opiskelijoita, Jere-Pekka koululainen Ajan: yrittäjyyden arvostusta, vapautta ja uudistamista Johtajuusarvoja: ihmisläheisyys, jaetun johtajuuden periaate, rehellisyys Tärkein luottamustoimi: Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja 2012–

Rakkaudesta yrittäjyyteen – intohimosta yrittäjyysyhteiskuntaan KARI JA TARJA RUUSKA, tekstit KARI RUUSKA, kuvat

ari-Pekka Koponen on matkalla Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi tehdäkseen joukkueensa kanssa yhä enemmän maaleja yrittäjyysyhteiskunnalle. Nyt on aika yhä voimakkaammin pelata tärkeissä paikoissa. Niitä ovat mm. useat työnantajien velvoiteasiat, kuten pekkaset, lomarahat, sairausajan

karenssit. Yrittäjävähennys on luettelossa merkittävimpänä – sillä saataisiin 170 000 yksinyrittäjälle kannustavammat olot. Sadan miljoonan panostuksella pelastettaisiin Suomelle useita miljardeja.

– Rakkaus yrittäjyyteen tarkoittaa myös kiitollisuutta niitä yrittäjiä kohtaan, jotka 1960–80-luvulla eivät saaneet arvostusta vaikka nostivat Suomen maailman

kartalle, ja joiden luomalle perustalle me nuoremmat olemme voineet rakentaa. Rakkaus yrittäjyyteen on Jari-Pekalle myös unelmaa, sillä yrittäjyys on hänelle itselleen tuonut kaiken sen mitä hän on halunnutkin. Nyt JP kertoo haluavansa tehdä töitä yrittäjyysyhteiskunnan moottorin virittämiseksi – jotta Suomi voi kasvaa, pitää yrittäjyyden epäkohtia päästä korjaamaan.

– Suomen Yrittäjien koko järjestön ja sen johtotiimin tulee yhdessä olla vahva, vastuullinen, visionäärinen ja rohkea kannoissaan ja liikkeissään. SY pystyy vastaamaan jäsenistönsä ja laajan valtakunnallisen organisaation turvin yhteiskunnan haasteisiin ja olemaan yhteiskunnan uudistaja ja uuden pelin rakentaja. Jari-Pekka kertoo johtajana itse toimivansa enem-

män tekojen kuin puheiden kautta.

Yli kaksikymmentä vuotta Jari-Pekka on yhdistänyt yritystoiminnassaan vaativien liiketoimintojen kehittämisen ja järjestötyön yrittäjäjärjestössä. Ratkaisut ovat aina löytyneet oikeiden henkilöiden kautta. – Meillä toimii yrityksessämme hyvin luottamus- ja uskollisuusstrategia. Minun ei tarvitse olla, enkä voikaan

olla, tässä yhtälössä joka paikassa läsnä, kun luottamus tiimiin toimii. Muutamasta avainhenkilöstä voisin sanoa, että haluaisin pitää heidät ikuisesti meillä.

Kolmen pysähdyksen Jari-Pekka. Jari-Pekka Oy:n liiketoiminta on hyvässä kasvussa. Yrityksellä on kolme Jari-Pekka -liikenneasemaa, kaikki ovat vilkkaiden valtaväylien varressa. Hanka-

PUHEENJOHTAJAEXTRA

JÄSENLEHTI 3/2014

Puhuminen ei riitä, tarvitaan tekoja.

On puhuttava niin että asia ymmärretään. Vaikkapa ”joustoturva-tes” tarkoittaa sitä, että työpaikoilla voitaisiin sopia hyvin tehdystä työstä maksettavan normaalitasoa enemmän hyvinä aikoina ja, että vaikeina aikoina voitaisiin paikallisesti sopia mm. erilaisista työaika- ja lomaasioista, työehtosopimuksen palkkaasioita polkematta.

Kansainvälisyys on osa arkea. Olen nähnyt 48 maata ja niistä paluulennon Suomeen tehnyt aina mitä parhaimmalla mielellä.

Toimistusjohtaja joutuu tankkaamaan tiuhaan.

salmi Jyväskylä – Kuopio- ja Jyväskylä – Pieksämäki-teiden risteyksessä, Hartola nelostien varressa ja kaksi vuotta sitten avattu Joroinen vahtimassa viitostien liikennettä. Liikenneasemastatuksen rinnalla yritys on panostanut tunnettuihin brändeihin liikenteen pysäyttämiseksi. Kaikilla asemilla on KotiPizza ja Hesburger, Joroisissa ja Hartolassa Subway-ravintolat, Hankasalmelle Subway-sämpylät saattavat tulla jo talven aikana. – Minulla oli haave saada kolme Jari-Pekka -asemaa. Ehtona oli, että niiden pyörittämiseksi ei tarvitse muuttaa pois kotoa. Molemmat asiat ovat nyt toteutuneet, Jari-Pekka sanoo. Arvoituksellisesti hän kuitenkin kertoo loppukuusta menevänsä katsomaan parinsadan kilometrin päässä olevaa asemanpaikkaa. Hän on luvannut kuitenkin vain konsultoida kutsun lähettänyttä kuntaa, ei lähteä itse paikkakunnalle yrittäjäksi. Aika näyttää? – On mietittävä myös sitä, kuka näitä asemia minun

tai meidän jälkeemme pyörittää. Omat ja veljien lapset ovat vuorollaan olleet täällä töissä. Itselläni on neljä lasta, edesmenneellä Timolla kolme ja Tenholla neljä. Myös muut veljet ovat olleet yrityksessä mukana, mutta nykyisin ovat muualla. Kunniapuheenjohtaja, 74-vuotias isä käy edelleen hallituksen kokouksissa. Hesburger- ja Subway-valojen välke ei ole tappanut kaikkea perinnettä Jari-Pekka -asemien tarjonnassa. 24,5 vuotta sitten äiti toi Säkinmäestä taikinajuuren, josta Jari-Pekan ruisleivät on tähän saakka leivottu, omissa leipomoissa. – Joroisissa leipomo on toisen yrityksen, mutta toimii samoissa tiloissa meidän kanssa. Vein juuren sinne kaksi vuotta sitten, mutta he saavat leipoa siitä vain meidän myytäväksi, Jari-Pekka Koponen korostaa. Numerollisesti kolme Jari-Pekka -asemaa ovat kuin veljeksiä. – Minullekin oli yllätys, että liikevaihdon volyymi on kaikissa lähes sama, 6–7 miljoonaa. Joroinen

myy eniten ruokaa, kahvia Hankasalmi ja Hartola. KotiPizzan Hesburgerin myynnissä Hankasalmi on ykkönen, Subwaysta ei vielä ole kokemuksia. Bensaa myydään eniten Joroisissa, dieseliä Hankasalmella. Yritys tarjoaa työtä noin sadalle hengelle, heinäkuun huippuviikkona palkkakirjanpidossa oli jopa 150 nimeä. Jari-Pekassa suuri osa työntekijöistä on ollut pitkään. – Siinä oppii tuntemaan ihmisiä hyvin iloineen ja murheineen. Näkemään asioita toisen silmin.

Jari-Pekka Koponen on ehdolla Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi. Puheenjohtaja valitaan virallisessa liittokokouksessa Tampereella 24.10.

Kilpailu on kovaa. Maailma muuttuu nopeasti. Innovaatioita ja luovia juttuja on synnyttävä joka vuorokauden aikana. Suomalaisen yrittäjän on yhä paremmin pystyttävä huolehtimaan yrityksensä vaurastumisesta, jotta voimme vastata kovaan kilpailuun.

Jotta jaksaisi yrittää, on jätettävä myös vap vapaa-ajalle aikaa.

Suomea pitää kasvattaa, ei vain kantaa. Vientiä ja työllisyyttä on lisättävä ja luotava yhdessä mahdollisuuksia.

6 PAREMPI JOHTAA HYVIN

Parempi johtaa hyvin

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

Kysyimme muutamilta vaikuttajilta mitä mieltä he ovat johtamisesta juuri nyt. Saimme runsaasti vastauksia. Tässä ohjeita vaikkapa Suomen Yrittäjien tulevalle puheenjohtajalle.

Parempi johtaa hyvin on keskisuomalaisten yritys- ja yrittäjäyhteisöjen sekä julkisten toimijoiden yhteinen kehittämisteema, jolla pyritään ”parempaan suoritukseen”. Parempaan johtamiseen pyrkivät yritykset, organisaatiot ja yhteisöt ovat kilpailukykyisempiä, tuottavampia ja vetovoimaisempia. Parempi johtaa hyvin nostaa esiin johtamisen tarinoita, manifesteja, kannustuksia, työelämän esimerkkejä eri toimialoilta ja erikokoisilta toimijoilta. Vuoden 2014 toiminnassa on painotettu työnantajien ja opiskelijoiden kohtaamisia ja heidän johtamisosaamistensa keskinäistä ”sparrausta”.

1. Tunneälykäs ihmisten ja asioiden johtaminen. Visiointia, tavoitteita, innostamista sekä ja näkymien luomista johdettavien kanssa. Johtamisessa tarvitaan: vastuuttamista, motivointia, delegointia sekä rohkaisua, toteutusta tehokkaasti, valvontaa ja kannustavasti analyyttistä mittaamista. Eikä unohdeta kiittämistä, palkitsemista, oppimista sekä kuuntelua ja lepoakin välillä. 2. Hektisessä ja muuttuvassa toimintaympäristössä asioita ei viedä loppuun asti, kun jo tulee uusia haasteita. Linjakkuus

Paremman johtamisen piirteitä?

Johtamisen haasteita juuri nyt?

Johtamisen mottosi?

Miten kannustaisit muita johtajia?

puuttuu ja muutos ilmenee muoti-ilmiöiden seuraamisena eikä oman linjan toteutuksena. 3. Muista palkata itseäsi pätevämpiä niin osaaminen lisääntyy. Vapauta itsesi toistuvista rutiineista, ettei suunta hämärry. Kohdista voimiasi tulevaisuuden suunnitteluun. 4. Hae vaikutteita voimaannuttavista tilaisuuksista. Yksinyrittäjänäkin johtamisen asiat pätevät: visioi, ota vastuu, toteuta jämäkästi, lepää välillä, kiitä ja ole kiitollinen.

JORMA NOKKALA, Nokka-Yhtiöt, Muurame

1. Parempi johtaminen vaatii vastuullisuutta ja ihmisten asettamista keskiöön. 2. Omien tunteiden johtaminen on haaste, kun pitää johtaa alhaalta ylös. 3. Vallan ja vastuun linkki ei saa olla rikki. 4. Kehittämishalulla ja siitä viestimisellä saat ihmiset puolellesi. ALEKSI GRAF, LVI Elektro, Jyväskylä

ongelmien tunnistamiseen. Epäviralliset tilanteet ovat osa johta1. Heittäytymistä ja haasteiden vastaanottamista, osallistumista mista, vaikka tämä tahtoo asiantuntijaorganisaatioissa unohtua. pienienkin tekojen ja uudistusten kautta. Itsensä likoon laittamisRaskaat prosessit ja säännöt hidastavat mahdollisuutta kokeilla ta ja jatkuvaa kehittämistä. Kaikki alkaa itsensä johtamisesta ja uutta: liiaksi pelätään riskejä ja epäonnistumisia. omien kehittymisalueiden tuntemisesta. Tulevaisuuden visiointi ja osallistamisen merkitys kasvaa, kun ratkotaan monimutkaisia ongelmia. Monialaisten tiimien rakentaminen, avoin vuoropuhelu 3. Kyky ajatella toisin auttaa uudistumaan. ja yhteisön luominen kuuluvat parempaan johtamiseen. 4. Uudistuminen vauhdittuu, kun johtaminen uudistuu ja on osallistuvampaa. Vain johtamiskulttuuria uudistamalla voidaan uudis2. Monimutkaistuvat ongelmat, liiketoimintaympäristön jatkuva taa organisaatiokulttuuria. Osallistumalla, oppimalla ja vuoropumuutos ja tiedon määrä edellyttävät keskittymistä oleelliseen helulla motivoidut ja innostut myös itse. Näin on mahdollisuus, ja valintojen tekemistä. Jos kalenteri on täynnä kokouksia on että muutkin innostuvat. haastavaa osallistua ”etulinjassa” vuoropuheluun ja oikeiden PEKKA JÄÄSKÖ, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

1. Hyvin johdettu organisaatio saavuttaa tavoitteensa tai tuloksensa tehokkaasti ja samalla myös henkilöstö voi hyvin. 2. Tällä hetkellä omana haasteenani on johtaa ELY-keskuksessa menossa olevat YT-neuvottelut kaikkien kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. 3. Johtajana pärjää kun ymmärtää erilaisia ihmisiä, antaa vastuuta ja luottaa ihmisiin. 4. Investointi parempaan johtamiseen näkyy organisaation tuloksissa ja bonuksena myös johtaja voi paremmin. Juha S. Niemelä, Keski-Suomen ELY-keskus

Mitä yhteistä on huippu-urheilulla ja johtamisella? Tätä kysytään Aki Hintsalta, joka on toiminut pitkään mm. F1-kuljettajien suorituskyvyn parantamista valmentavana erikoislääkärinä. Hintsan kokemuksen mukaan vaativissa olosuhteissa ihmisen on yhä enemmän vahvistettava omaa hyvinvointiaan. Hänen mukaansa johtajan henkilökohtaisesta hyvinvoinnista seuraa yhä parempi suorituskyky. Hänen holistisesta ﬁlosoﬁastaan julkaistaan ensi keväänä myös kirja. Tampereen Yrittäjäpäivillä on mahdollisuus kuulla huipputason, kuusi elämän osa-aluetta käsittävästä, valmennuksesta.

Erikoislääkäri Aki Hintsa on kehittänyt ﬁlosoﬁan, jonka pohjalta tehty holistinen ohjelma palvelee vaativissa olosuhteissa suorittavia henkilöitä. Hintsa-ohjelma on edesauttanut keskeisesti eri lajien olympia- ja MM-mitalien sekä kahdeksan F1-mestaruuden saavuttamisessa. Ohjelmia tuottaa Hintsa Performance AG.

PUHEENJOHTAJAEXTRA

JÄSENLEHTI 3/2014

Arjessa syntynyt luottamus KERTTU PYLVÄNÄINEN, teksti KIA KARLBERG, kuva

uomalaiset tuntevat Ari Vatasen ralliautoilijana ja europarlamentaarikkona, mutta Jari-Pekka Koposelle hän on ennen kaikkea ystävä. – Olen tuntenut Jari-Pekan jo pikkupojasta saakka. Ajoin rallia samoilla kulmilla, jossa hän lapsuudessaan asui, taustoittaa Vatanen ystävyyden alkuaikoja. Vuodet ovat vierineet ja molemmille miehille on kertynyt huima määrä kokemusta sekä elämästä että johtajuudesta. – Rallikuljettajalle tärkeintä on se, että tiimi toimii. Yhtään kisaa ei voi voittaa yksin. Täsmälleen sama merkitys tiimillä on liike-elämässä, Vatanen kuvaillee. Hyvä johtaja rakentaa jokaiselle merkityksellisen roolin yhteisössä ja saa ihmisen tuntemaan itsensä tärkeäksi. Tällöin kukaan ei ole vain töissä, vaan työyhteisössä tehdään parhaansa ja koetaan henkistä omistajuutta työhönsä. Tämä syntyy vain arvostamalla ihmisiä. Vatanen arvostaa Koposen inhimillisiä ominaisuuksiaan, kuten kykyä olla läsnä ja jakaa vastuuta. – Koko Jari-Pekan perhe on hyvin yritteliäs, kaikki on tehty ja rakennettu itse. Autoilijana ja matkailijana huoltoasemat ovat tulleet tutuiksi. Jari-Pekka-liikenneasemia ei erota muista tekniikka tai puitteet, vaan se henki, joka siellä vallitsee. Inhimillisyys on läsnä.

Hyvä johtaja ei ole laumasielu. Ari Vata-

Ari Vatanen • Syntynyt v. 1952 • Neljä lasta. Asuu vaimonsa Ritan kanssa Ranskan Aix-en-Provencessa. • Ralliautoilun maailmanmestari vuodelta 1981 • Euroopan parlamentin jäsen 1999–2009. • Viron autourheiluliiton puheenjohtaja (2013–)

nen vakavoituu ja hänen puheenrytminsä hidastuu, kun häneltä kysytään hyvän johtajuuden teesejä. Nyt on menossa haastavat ajat, hän aloittaa. Hyvä johtajuus on sitä, että tarvittaessa osaa myös vastavirtaan. Toiminta rakentuu omien arvojen pohjalle, sillä hyvä johtaja ei ole myytävissä tai ostettavissa.

Albert Einstein on sanonut: ”Maailmaa eivät tuhoa ne, jotka tekevät pahaa, vaan he, jotka näkevät sen, mutta eivät reagoi.” – Hyvä johtaja ei ole laumasielu, sillä aito johtajuus on totuuden puolustamista. Politiikassa se voi tarkoittaa sitä, että äänestää omaa ryhmää vastaan, omaa sydäntään kuunnellen. Liike-elämässä tarvitaan rohkeita päätöksiä ja kykyä nähdä kauemmaksi. – Johtajuuteen kuuluu myös tarvittaessa kurssin muuttaminen ja anteeksi pyytäminen, sanoo Vatanen. Sellaista johtajaa, joka on aina oikeassa, ei ole olemassakaan. – Rallimaailmassa näki kuljettajia, joiden alkukausi oli mennyt huonosti. Ajovirheet rassasivat ja koko 150 hengen tiimin työ kärsi. Tallipäälliköillä oli kahdenlaista taktiikkaa tilanteen hoitamiseen. Toinen uhkasi potkuilla, jos suoritukset eivät loppukauteen mennessä parane. Toinen valoi uskoa ja sanoi: ”Luotan sinuun, tee parhaasi. Jatketaan sopimusta ensi kaudella.” Veitsi kurkulla harva loistaa ja onnistuu, mutta luottamuksen saanut ihminen haluaa olla sen arvoinen. Menestys syntyy kannustamisen kautta.

Suomen Yrittäjien puheenjohtajavaali Esittelemme Keski-Suomen ehdokkaan lisäksi kaksi muuta puheenjohtajaksi pyrkivää, Paula Aikio-Tallgrenin ja Jyrki Mäkysen. Varapuheenjohtajavaaliin on ilmoittautunut tähän mennessä useita ehdokkaita. Puheenjohtajaehdokkaat ovat toteuttaneet vaalikampanjoitaan laadukkaasti ja ahkerasti kenttää yhdessä kiertäen tentattavina ja hiillostettavina alueiden hallituksissa ja työvaliokunnissa. Tässä vaiheessa on syytä kiittää ehdokkaita upeasta vaalityöstä YRITTÄJYYDEN ETEEN. Liittokokouksesta tulee varmasti jännitysnäytelmä ja vaalikampanjan huipentuma.

Paula Aikio Tallgren 50, Lapin Yrittäjät, Tornio Yritys: Revontuli-Valaisimet Oy ja Virvatuli-Valaisimet Oy, valaisimien maahantuontia, vähittäisja verkkokauppaa Torniossa ja Kemissä. Lapin Yrittäjien puheenjohtaja, SY:n hallituksen ja työvaliokunnan jäsen. Paula kertoo olevansa kansainvälinen tyyppi, nopea päätöksentekijä sekä kuunteleva ja osallistava johtaja. Hän on mukana monessa, mm. maakunnallisissa vaikuttamistehtävissä sekä Tornion kaupunginvaltuustossa.

Jari-Pekkaa tukemassa. Etelä-Ranskassa asuva Vatanen seuraa Suomen Yrittäjien puheenjohtajavaalia mielenkiinnolla. – Jari-Pekka on aito ja rehti, tosin joskus puhuu liikaa tai liian nopeasti, naurahtaa Vatanen. Vuosikymmenten kokemuksella voin sydämestäni sanoa, että hän on lähtenyt puheenjohtajavaalissa luontevalle polulle. – Hän tietää mistä hän puhuu, sillä hän on itse kohdannut ja ratkonut kaikki ongelmat omassa arjessaan ja yritystoiminnassaan. Jari-Pekkaa voi parhaiten kuvailla sanalla ”yrittäjä”. Eikös juuri sellaista persoonaa haeta yrittäjäjärjestön johtoon?

Jyrki Mäkynen 50, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, Seinäjoki Yritys: Oy HM Proﬁili Ab, toimistotilojen ja julkisten tilojen kalustaminen ja siihen liittyvät palvelut Seinäjoella, Vaasassa ja Pietarsaaressa. Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja. Jyrki kertoo olevansa rohkea, osaava ja positiivinen henkilö sekä pitkän järjestöuran kulkenut aktiivi. Hän on koulutukseltaan ekonomi ja hän on mukana lukuisissa luottamustehtävissä sekä paikallisessa politiikassa.

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

NUORI YRITTÄJÄ Savenius taitaa salpojen salat TARJA RUUSKA, teksti ja kuvat

eski-Suomen Vuoden 2014 nuori yrittäjä on toimitusjohtaja Jari Savenius Keski-Suomen Lukko Oy:stä Äänekoskelta. Jari on palkitsemisesta hämmentynyt ja kiitollinen. Yritys on 30-vuotias, Jari 34 vuotta. Miehellä ei sujahda sormi suuhun, kun asennetaan ja huolletaan lukkoja, avaimia tai kassakaappeja. Yrittäjäperheessä lapsuutensa viettäneenä hän tunnistaa myös yrittämisen haasteet, onnet ja epäonnet.

– Olen pyörinyt yrityksemme nurkissa pikkupojasta saakka Erkki-isän, Juha-veljen ja Liisa-äidin tukena ja joskus tielläkin eli ainakin yhtä kauan kuin on yrityksen ikä. Työhommissa olin kouluikäisenä kesä-, syys- ja talvilomat, vuodesta 1997 tiiviimmin. Opiskelin oppisopimuksella lukkosepäksi. Työjaksot suoritin yrityksessämme, teorian Porvoossa. Toimitusjohtajan titteliä olen kantanut vuodesta 2011. Isä kuoli syksyllä 2012 ja isoveli seuraavan vuoden joulukuussa. Molemmat sairastelivat, joten tulevaa oli hieman ehditty pohtia. Silti viime vuosiin mahtuu paljon surua, Jari miettii. Äiti jatkaa vielä yrityksessä laskutuksessa, työtilausten vastaanotossa sekä monissa hallinnollisissa tehtävissä. Kirjanpito on tilitoimistolla. Liisa Savenius on ollut yrityksessä vuodesta 1989.

Pienessä yrityksessä on oltava monena. Jari

Liisa Savenius ja Vuoden Nuori Yrittäjä Jari Savenius. Jarilla pyöränlukko kädessä, äidillä ovisilmiä. Molemmat tärkeitä turvallisuustuotteita. Lukot rivissä asiakkaiden tarpeen mukaan valittaviksi.

Savenius toteaa, että toimitusjohtaja-nimike ei ole muuttanut hänen työtään juurikaan. – Ajelen lähes päivittäin autolla keikkahommissa noin 100 kilometrin säteellä. Teen vaativampia asennuksia varsinkin työntekijöiden ollessa lomilla ja yksittäinen projekti voi kestää useita päiviä. Työnte-

kijöitä on neljä ja pian viisi. Heitän lukkoja kamerakeikkoja, kaivan monttuja tai valan betonia asiakkaiden pihoissa siinä missä työntekijätkin. Onneksi Ähtärissä on mökki ja sillä suunnalla keikkaillessani voin yöpyä mökillä. Se käy pienestä lomasta ainakin kesäaikaan. Varsinaista lomaa Jari kertoo pitäneensä neljän

Keski-Suomen Vuoden 2014 Nuori Yrittäjä valittiin kesäkuussa. Valintaperusteissaan tuomaristo korosti pitkäjänteistä yrityskehittämistä, vastuunkantoa ja yrittäjähenkisyyttä. Raatiin kuuluivat Jamkon toiminnanjohtaja Minna Koivisto, LähiTapiola Keski-Suomen myyntijohtaja Teemu Pinomäki, nuorten yrittäjien työryhmän puheenjohtaja Jani Laitinen, Keski-Suomen yrittäjien varapuheenjohtaja Kari Mäkinen ja toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho.

päivän häämatkalla juhannuksen aikoihin. – Viikko oli suunnitelmissa, mutta kun asiakas soitti, niin häämatka-aika lyheni. Työpäiväni ovat keskimäärin aamu seitsemästä ilta seitsemään. Viikonloput yritän pitää vapaata ja liikkeemme on suljettu, jotta jää aikaa kahdelle lapselle ja vaimolle. Välillä vaimokin on joutunut kiireapulaiseksi vaikka työskentelee muualla. Jari tunnustaa, että harrastukset jäävät vähiin, mutta hän oivalsi ajaa yhdeksän kilometrin työmatkat ﬁllarilla edestakaisin, ja se on ollut päivittäinen liikuntamuoto noin neljän vuoden ajan. – Talvella hiihtelemme ja joskus pelailen pesäpalloa, joskin peliporukkaa on vaikea saada kasaan.

Kilpailu lukkoalalla on kovaa. Liikkeitä on paljon ja moni yritys on mukana isoissa ketjuissa. – Hinnalla eivät pienemmät liikkeet pysty kilpailemaan, on panostettava laatuun ja palveluun. Viime aikoina olen huomannut, että asiakkaat yhä enemmän arvostavat juuri laatua ja ammattitaitoa. Niin mekin. Keski-Suomen Lukon palveluihin kuuluvat lukitusja rikosilmoitusjärjestelmät, kamera- ja kulunvalvontaseuranta, portti - ja oviautomaatit sekä kassakaapit. Yritys on yksi harvoista, jolla on kassakaappien jälleenmyynti- ja huoltopiste Keski-Suomessa. Yritys on nimetty myös Vuoden Lukkoliikkeeksi. Se kuuluu valtakunnalliseen AMSEC-Partner turvallisuusalan verkostoon.

Yrittäjäjärjestön toimintaa Jari pitää tärkeänä, vaikka ei itse ole ehtinyt juuri osallistua. Pk-yrittäjät tarvitsevat puolestapuhujia. – Erääseen asiaan toivon järkevöitymistä valtakunnallisella tasolla. Toivon päättäjien sekä asiantuntija- tai rahoituspalveluja tarjoavien organisaatioiden miettivän yhä enemmän, miten EU-lainsäädäntöön liittyvien ohjeistusten ja sääntöjen tulkintaan voi lisätä maalaisjärkeä. Suomalaiset ovat nöyriä ja tunnollisia. Vaikka ohjeistukset ovat tarpeen, niin kukaan muu kuin suomalainen ei noudata ohjeita yhtä pilkuntarkasti. Suomi pärjäisi ehkä paremmin, jos oltais hieman rohkeampia.

JÄSENLEHTI 3/2014

Pk-yrittäjät tarvitsevat puolestapuhujia

”

tä Seitsemäl töihin.

Jari Savenius ajaa lähes päivittäin jopa satoja kilometrejä keikoilla. Liikkeeseen hän tulee yleensä aamu seitsemältä tunti ennen ovien avaamista. Tiskin taaksekin Jari ehtii palvelemaan asiakkaita.

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

ARJESSA

Pääministeri keskusteli Jari-Pekka Koposen kanssa tutustuessaan Harvian kiuastehtaalle.

Yrittäjät puhuivat, pääministeri kuunteli KERTTU PYLVÄNÄINEN, teksti ja kuvat

eskisuomalaiset yrittäjät kutsuivat pääministeri Alexander Stubbin kirjaimellisesti huipulle, sillä elokuisen vierailun kohtaamispaikkana toimi Muuramen Riihivuori hulppeine maisemineen. Stubb vieraili Harvian saunatehtaalla ja tapasi sen jälkeen keskisuomalaisia yrittäjiä vapaamuotoisen yrittäjyyskeskustelun merkeissä. – Terveiset Harvialta, siellä oli hyvä keskisuomalainen meininki, pääministeri tervehti yrittäjiä rentoon tyyliinsä. Hän jatkoi muis-

tuttamalla, että tulevaisuuden työpaikat luodaan yrityksiin ja julkisen sektorin on parempi pysyä pois sen kehityksen tieltä. Pääministeri paalutti yksinkertaisen tavoitteen: lainsäätäjien työ on auttaa suomalaisia yrityksiä menestymään. Valtiovallan tehtävälistalla tämä tarkoittaa kahta asiaa: talouden vakauden lisäämistä ja uuden kasvun luomista. Lainsäätäjän rooli on ennen kaikkea yrittäjyydelle otollisen toimintaympäristön luojana. Hyvinä esimerkkeinä hän mainitsi kotitalousvähennyksen mahdollisuudet

Lainsäätäjän rooli on luoda otollinen toimintaympäristö

sekä yrittäjyyttä helpottavaa normien ja säätelyiden purkamista.

Rakkaudesta Suomeen ja yrittäjyyteen. Lyhyen alustuksen jälkeen puheenvuoro siirtyi yrittäjille ja oli pääministerin vuoro kuunnella. Keskustelun avasi Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petrikki Tukiainen kertomalla, kuinka maakunnassamme on vahva, nuorekas yrityskanta ja eteenpäin menemisen tahto. Yrittäjät kokevat kuitenkin yhä asenteita ja ennakkoluuloja valtiovallan taholta, mikä ei parhaalla mahdollisella tavalla edistä

Pertti Harvia, Alexander Stubb, Kullervo Harvia ja Sari Jyllinmaa-Harvia.

JÄSENLEHTI 3/2014

yrittäjyysyhteiskunnan rakentumista. – Rakastaako valtioneuvosto yrittäjiä ja kansalaisia samoin kun me yrittäjät Suomea, kysyi Tukiainen.

Biotehtaan mahdollisuudet. Maakuntajohtaja Anita Mikkonen nosti esiin monen yrittäjän mielessä olevan ajankohtaisen aiheen. Nyt kun Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre valmistelee biotuotetehtaan rakentamista Äänekoskelle, tarvitaan tiet ja muu infrastruktuuri kuntoon

pikaisesti. Nämä tekijät eivät saa vaikeuttaa noin 1,1 miljardia euroa maksavaa eli metsäteollisuuden historian suurinta investointia Suomessa. – Valtio tekee tarvittavat infrapäätökset heti, kun Metsä Groupin päätös tehtaan rakentamisesta konkretisoituu. Laitoksen rakentaminen ei siis kaadu puuttuvaan tieinfrastruktuuriin, lupaa Alexander Stubb.

Isoja rakenteellisia muutoksia kaivataan. Keuruulainen yrittäjä

Emilia Koikkalainen nosti esille sukupolvenvaihdokset ja siten myös yritysten kasvua hidastavat ongelmat, kuten esimerkiksi nykyinen verotuskäytäntö. Hän toivoi tasepohjaisen verotuksen tilalle tulokseen perustuvaa verotusta. Jyväskylän Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen muistutti, että potentiaali sukupolvenvaihdoksille pelkästään Jyväskylässä on mittava. Lähivuosien aikana 2 800 yritystä on väistämättömän omistajanvaihdoksen edessä.

Monissa puheenvuoroissa toivottiin lisää joustavuutta työmarkkinoille ja puuttumista nykyisestä järjestelmästä aiheutuviin palkkauksen kustannuksiin. Yrittäjät kantavat huolta siitä, että paikallinen sopiminen on vaikeaa ja esimerkiksi nykyisistä pekkasvapaista aiheutuu tällä hetkellä liian isoja kustannuksia. Nämä kaikki syövät yrittäjien työllistämisen edellytyksiä. Joustavuuden

lisääminen on käytännössä ainoa lääke suomalaisen tuotannon kilpailukyvyn palauttamiseen. Keski-Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja ja noin 30 ihmistä Vila-vaateliikkeisiinsä työllistävä Suvi Widgrén kaipasi puheenvuorossaan lisää avauksia työllistymisen kannustinloukkujen purkamiseen. – On uskomatonta, että on tilanteita, jossa nuoren ihmisen on kannattavampaa jäädä kotiin kuin lähteä töihin. Työnteon pitäisi aina olla ensisijaista, painottaa Widgrén.

Muutoksia rakenteisiin tarvitaan. Suomen Yrit-

”Työnteon pitäisi olla aina kannattavampaa kuin kotiin jääminen”, Vila-kauppias Suvi Widgrén totesi puheenvuorossaan.

täjien varapuheenjohtaja Mikko Akselin vaati, että poliittiset päättäjät tekisivät nykyistä ennustettavampaa ja läpinäkyvämpää veropolitiikkaa. Yrittäjät eivät kaipaa näpertelyverotusta ja -vähennyksiä, jotka näennäisesti keventävät euron sieltä tai täältä, mutta eivät muuta kokonaisuutta. Myös verotuksen byrokratia ja joustamattomuus saivat osakseen kritiikkiä. – Parhaimmillaan verottajan tekemän virheen oikaisuun menee neljä vuotta. Verotuspäätösten maksuajat ja ehdot ovat monelle yrittäjälle kohtuuttomia, sanoo Emilia Koikkalainen. Kuntapolitiikassa ja kuntien palvelumarkkinoiden avaamisessa kaivattiin radikaalimpia otteita. Puheenvuoroissa kannatettiin kuntien tehtävien perusteellista kartoitusta sekä julkisen sektorin virkaehtojen ja palkkauksen tarkistamista. Palvelumarkkinoiden avaamiseksi esille otettiin Jyväskylästä saadut hyvät kokemukset. Pääministerin vastauksissa esitettyihin kommentteihin korostui suomalaisen yhteiskunnan jatkuvan uudistamisen tärkeys. – Monilla sektoreilla, kuten työmarkkinoilla, hyvinvointiyhteiskunnan toteuttamisessa muutos on

lisäksi väistämätön. Siihen eivät vain vielä kaikki poliittiset liikkeet ole valmiita, sillä se vaatisi myös nykyisen kovan politiikantekotavan uudistamista. Suomalainen yhteiskunta on tilanteessa, jossa lähivuosina työmarkkinajärjestelmää on tarkasteltava kriittisesti ja sen kehittämiseksi pitää olla valmis tekemään radikaalejakin ratkaisuja. Olisiko satavuotias Suomi valmis muutokseen? Suomen talouspolitiikan iso tavoite on pääministerin mielestä se, että julkisen sektorin koko asettuisi noin 50 prosenttiin BKT:stä. Verotuksessa Suomen tulisi pyrkiä saavuttamaan ns. vanhojen EU-maiden keskiarvo eli noin 40 prosentin kokonaisveroaste. Lisäksi Suomi tarvitsee kauppapolitiikkaa, jonka tavoitteena on sekä EU:n sisämarkkinoiden vahvistaminen että maailmankaupan vapauttaminen.

Yrittäjyyden merkitys kasvun luomisessa. Vierailua isännöinyt jyväskyläläinen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo korosti yrittäjyyden merkitystä uuden kasvun luomisessa. – Olen samaa mieltä Suomen yrittäjien puheenjohtaja, Mikko Simolinnan kanssa siitä, että valtaosa Suomen tarvitsemista 200 000 uudesta työpaikasta on luotavissa pk-yrityksiin, Wallinheimo korosti ja kiitti yrittäjiä heidän tekemästään tärkeästä työstä. Kun pääministerin musta virka-auto odotti pihassa keula kohti seuraavaa tilaisuutta, oli aika kiittää häntä aidosta läsnäolosta. – Tuli sellainen olo, että hän oikeasti kuuntelee ja on kiinnostunut yrittäjien asioista, tiivisti karstulalainen Jorma Nieminen paikalla olleiden tunnelmat. Toimeliaaseen tyyliinsä yrittäjät eivät tyydy vain sanoihin, vaan jäävät odottamaan valtiovallan tekoja suomalaisen yrittäjyyden toimintaedellytysten kehittämiseksi.

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

AJANKOHTAISTA

Alueellamme on hyvä meininki

Viljelijältä suoraan asiakkaalle TARJA RUUSKA, teksti ja kuvat

oni tiedostaa lähiruoan arvon, mutta yhä on tehostettavaa käytännön teoissa. Maaseudulla moni yrittäjä investoi ja etsii uusia tapoja kehittää toimintaansa. Keski-Suomen yrittäjissäkin on heitä, jotka toimivat maaseutumatkailijoina, viljelevät,

kasvattavat metsää, vihanneksia, juureksia, marjoja, hoitavat karjaa... Monille maalla asuminen on arvovalinta, sukupolvien perinne ja elämäntapa. He viihtyvät lähellä luontoa, ja saavat samalla elantonsa yrittäjinä.

Eija Silokunnas, Eijan Juures ja Vihannes Saarijärveltä miehensä Heikki Heinosen

kanssa luopui ensin lypsykarjasta ja joulun alla mullikoista. Heikin kotipaikka 1930-luvulta elää tätä päivää. – Pistimme navetan uusiokäyttöön. Mieheni teki ison remontin lattioista kattoihin ja nyt täällä on juuresten jatkokäsittelylinjasto. Ennakkotiedustelujeni pohjalta vahvistui, että alueella ei ole ollut esimer-

kiksi perunankuorimiseen valmiutta toimittaa isompia määriä tilaajalle. Hankimme myös muutamia pienempiä laitteita käyttöömme, mutta ison linjaston investointiin upposi kymmeniä tuhansia ja navetta-, kylmiö- sekä oheistilojen remontin kanssa yhdessä noin sata tuhatta. Pakettiautonkin hankin kuljetukseen, Eija kertoo.

Hän sanoo, että ELY-rahoitus on auttanut investoinneissa ja siitä on myönteisiä kokemuksia, joskin paperiviidakko ja säännökset sekä terveysmääräykset toiminnalle ovat tiukkoja. Maksatushakemusten käsittely voisi toimia nopeammin. Eijan yritys käyttää itse viljeltyjä tuotteita niin pitkälle kuin ne riittävät ja sen

jälkeen tilataan sopimusviljelijöiltä. – Esimerkiksi osan perunoista ja porkkanoista tilaan Kauhavalta lähipalveluyrittäjältä, koska asiakkaille toimitettavien perunamäärien on oltava isoja. Multaperuna siirtyy mahdollisimman pian laatikoista linjastoon ja kuorittuina, pestyinä sekä pussitettuina asiakkaille.

JÄSENLEHTI 3/2014

Eijan ’lootassa’ on juuri maasta nostettua porkkanaa, punajuurta, lanttua ja perinteistä sipulia. Onpa sisällä omaan maan valkosipuleitakin. Taustalla kasvaa tryffelitammia ja pähkinäpuita, joista vielä ei saa satoa, mutta tryffelirihmasto on hyvässä vauhdissa. Takana siintää Leuhunjoki, vastarannalla on Tapperin suvun kotitila.

Kuorintalinjasto pesee, kuorii ja huuhtelee. Perunat ja muut juurekset sujahtavat 10 kg:n pusseihin ja asiakkaalle. Eija on heittänyt jo viideltä aamulla kuljetuskeikan Vesangalle asiakkaan luo.

”Elokuussa opettelimme linjaston käyttöä. Vempaimia riittää ja säädöt ovat tarkkoja. Nyt homma sujuu yövalvomisten jälkeen”, Eija Silokunnas huokaa.

Hankintaasiamies tukena Lähiruokaprojektissa TARJA RUUSKA, teksti IIDA LIIMATAINEN, kuva

P ”Laiteinvestointi ja tilojen saneeraus oli kallis, nyt on tehtävä tulosta”, Eija toteaa.

– Hankintarenkaan aikaansaaminen auttaa kilpailutuksessa, toimintavarmuudessa ja joustavuudessa. Sopimusviljelijöiltä odotetaan koko lajitelman pitämistä tuotevalikoimassa. Eija Silokunnas toivookin kuljetukseen verkostoitumista ja yhteistoimituksia, jolloin logistiikka järkevöityy. Näin jokainen yksittäi-

nen yrittäjä saisi kustannussäästöä kuljetukseen. – Maaseudulta löytyy lihaa, kalaa, viljaa, marjoja, juureksia kuten ennenkin. Miten ne saavuttavat mahdollisimman lähellä olevan asiakkaan, siihen on tärkeää etsiä keinoja. Kovin pientä, muutamien kilojen yksittäistä tuotemäärää ei ole järkevää kuljettaa joka päivä kymmenien kilometrien päähän. Tuotteita menee lähikauppoihin, julkisille tilaajille, osa lähikuntien kuten Jyväskylän liikkeisiin. Tämä on vielä uusien vaihtoehtojen tutkimista,

ja tarvitsemmekin hankinta-asiamiehen opastusta sekä verkostoitumisen lisäämistä, Eija miettii.

– Alueellamme on hyvä meininki lähiruoan suhteen ja nyt keskustellaan asiasta konkreettisemmin teoilla. Lähiruokatuottajan työ ei ole glamouria eikä kultakaivos. Se on kovaa työtä. Uskon, että tämä elättää. Yrittäjän vapaus viehättää ja haluan asua maalla. Olen asunut Helsingissä ja Jyväskylässä, tämä on minun juttuni. Kerran päätin, että kivikylään en jää. Maaseu-

dun rauha ja elämänmeno sopii minulle.

ohjoisessa Keski-Suomessa on aloitettu lähiruokaprojekti. – Monen kunnan kanssa on keskusteltu, että lähiruokaan pitää satsata. Nyt Saarijärven kaupunki on ottanut asian vahvasti esille ja tahtotila lähiruoan käytön lisäämiselle on löytynyt, toteaa Keski-Suomen Yrittäjien hankinta-asiamies Katja Laukkanen.

Koko Suomea ajatellen Eija Silokunnas on huolissaan omavaraisuudesta. Suomessa osataan viljellä ja osataan tehdä työtä, mutta asioita on saatava valtakunnallisesti paremmalle tolalle, jotta löytyy järkeviä tapoja tuottaa lähiruokaa. Kotimaisuus on nostettava sille kuuluvaan arvoon. Siihen vaikuttaa kuluttaja ja tietenkin päättäjät luomalla toimintaedellytyksiä. Ja yrittäjäkin on kuluttaja.

– Kartoitamme syksyn aikana Pohjoisen Keski-Suomen lähituottajat sekä kokoamme heidät ja kunnan virkamiehet samaan tilaisuuteen pohtimaan, miten saadaan konkreettisesti kuntien keittiöihin lähituotteita lisää. Tämä tarkoittaa ainakin reseptien uusimista, kausituotteiden käytön lisäämistä ja lähituottajilta vahvaa vastuuta toimitusvarmuu-

desta. Logistiikka on iso haaste. Jalostus on myös oleellinen eli keittiöt eivät ota vastaan esimerkiksi multaisia perunoita, vaan ne pitää olla kuorittuina. Tarkoitus on kartoittaa samalla, voidaanko jo toimivaa yritystä hyödyntää ja löytyykö muita vastaavia toimijoita, Katja Laukkanen kertoo.

– Lähituotteiden kilpailuttamien on tärkeää, Katja Laukkanen korostaa. – Kyse on julkisista hankinnoista, jotka vaativat kilpailuttamista ja sitä kautta hankintaosaamista hankintayksiköiltä ja tarjouksen jättäviltä yrittäjiltä. Ensin kartoitamme, mitä on saatavilla ja millä jalostusasteella, mietimme tuotteisiin reseptit ja ruokalistat. Sen jälkeen ovat vuorossa kilpailuttaminen, toimittajan/toimittajien valinta, sopimuksen teko ja sopimuskauden aikana sen valvonta, Katja Laukkanen sanoo.

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

TARINOITA Yrittäjänpäivän brunssilla

Yrittäjänpäivänä 5.9. Vanhaan Asemaravintolaan kokoontui 130 yrittäjää aamiaiselle. Tilaisuuden järjestivät Keski-Suomen Yrittäjät ja LähiTapiola.

Lennu:

”Yrittäjänä pystyn muuttamaan maailmaa.”

Pian huomasin, että maailmalla oli tarve uudentyyppiselle maksupalvelun tarjoajalle ja vastasimme tarpeeseen. Suomen Verkkomaksut Oy aloitti vuonna 2007. Vuonna 2010 saimme maksulaitetoimiluvan. Vuonna 2011 muutimme yhtiömuodon Oyj:ksi. Emme ole pörssiyhtiö, mutta Oyj kuulostaa hienolta. Huumorilla!

Yhä vahvemmin olen havainnut, että itsekseni en lähtisi tekemään mitään. Ottaisin aina kumppaniksi tiiviin, luotettavan ryhmän.

Lennu honasi 15-vuotiaana, että nuorille ei ole oikein mitään tekemistä. Hän loi toimintaa ja alkoi järjestää tapahtumia. Seuraavana oli vuorossa tietokonepalveluja tarjoava ATK-liike.

Kun luo toimintamallia, mitä lainsäädäntökään ei tunne, niin epäilijöitä riittää. Pankit olivat ensin ideoillemme epäileväisiä, keskustelua kesti kaksi vuotta.

On ymmärrettävä mitä asiakas haluaa. On oltava sinnikäs. Oikea myyntityö alkaa siinä vaiheessa, kun asiakas sanoo ensimmäisen kerran EI.

Asiakaspalvelun on oltava luotettava, nopea. On ennakoitava ja oltava innovoiva.

Olen polttanut itseni myös loppuun. Palasin välillä yliopistolle jatkamaan opintoja – ja taas työtä.

Vauhdikkaita yrittäjätarinoitaan sanailivat nuoret, aktiiviset ja rohkeat, Lennu Keinänen, Paytrail Oyj:sta ja Suvi Widgrén Vila-kauppias, Stylehunter Oy:sta. Molemmat ovat useille tuttuja edellisvuosien Nuorina yrittäjäpalkittuina.

Olen huomannut, että kenestäkään maksaminen ei ole kivaa, mutta maksaa pitää.

Suvi:

”Rakkaus yrittämiseen lähti jo suvusta”

Yrittäjänä olen alaston, ilman munauksen estostrategiaa. Se on vahvuuteni ja heikkouteni. Olen oppinut, että jos puhuu kovaa, kuunnellaan paremmin. Keski-Suomen Yrittäjien vpj:nä se lienee hyvä asia. Olen myös kysyjä ja kyseenalaistaja.

En ehdi olla joka paikassa. Työntekijöitä on 30. Minun on luotettava heihin. Rohkaisen heitä ja haluan synnyttää heissä kipinän työhön. Työntekijöiden keski-ikä on 24 vuotta ja kaikki ovat naisia. Jo iän ja sukupuolen vuoksi vaihtuvuutta on. Muutamasta entisestä työntekijästäni on tullut jo yrittäjiä.

Jälkeenpäin meille sanottiin, että hyvä kun jaksoitte niin pitkään vääntää. Joskus on helpompi pyytää anteeksi kuin saada lupa.

Yrityksemme liikevaihto on noin 4,5 miljoonaa euroa. Kasvulle ei ole kattoa.

Kaikilla yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää verkkoa. Digitalisoituminen lisääntyy. Yhteistyö on tärkeää.

Olen läheltä nähnyt yrittämisen voitot ja tappiot. Tiedän, että yrittäjyys vaatii riskinottoa.

Yrittäjänä tavoitteet on tehty saavutettaviksi. Vaikka työskentelen muotialalla, se ei ole vain rakkautta muotiin ja kauniisiin vaatteisiin. Myynti on tehtävä ja strategia luotava. Samaa opetan työntekijöilleni.

Palveluhenki on oltava aina läsnä. Työhyvinvointikyselyn teetämme vuosittain LähiTapiolassa ja tulokset ovat hienoja.

Intohimoni on ihmisissä. Tiimityöskentelyn opin jo Tiimiakatemiassa. Ajankäyttöni on organisoitua. Myyntityö vaatii kulkemista ja sen on oltava systemaattista.

TARJA RUUSKA, teksti ja kuvat

Perheessämme on kolme ja puolivuotias tytär. Mieheni kanssa meillä on treffit joka keskiviikko. Silloin otamme omaa aikaa.

Rekrytointi on kaiken a ja o. Yleensä se on rakkautta ensi silmäyksellä. Silti valinnoissa voi joskus erehtyä. Kehityskeskustelumme tapahtuvat arjessa, joka päivä.

JÄSENLEHTI 3/2014

Lisää ﬁilistä työhön – Nuoret Yrittäjät stagella 27.11. klo 13–16 Jyväskylän Parkour Akatemia Pasilassa Varaa aika jo kalenteriin!

Rakentavaa keskustelua KERTTU PYLVÄNÄINEN, teksti ja kuvat

rittäjänpäivänä 5.9. Jyväskylän kaupungintalolle kokoontui 70 yrittäjää ja kaupungin päättäjää keskustelemaan yrittäjyyden edellytysten kehittämisestä Jyvässeudulla. Tilaisuuden avannut Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson muistutti, että yhteisten tilaisuuksien keskeinen tavoite on pohtia, kuinka asioita tehdään paremmin. – Jokainen kaupunki on oman onnensa seppä. Emme saa ulkoa menestyksen avaimia, meidän on itse turvattava omat työpaikkamme ja menestyksemme. Tavoitteena on, että teemme asiat vähän paremmin kuin muualla tehdään, Andersson evästi.

Yhteistä tekemistä riittää. Jyväskylän Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen on huolestunut sote-uudistuksen vaikutuksista yrittäjyyteen. Jyväskyläläislähtöinen palveluseteli on tuonut lisää säästöjä, työpaikkoja sekä uusia yrityksiä ja tätä kehitystä uudistus ei saa vaarantaa. Yrittäjien ja kaupungin keskeisiä yhteisiä kehittämiskohteita ovat palveluseteli, palvelualoite sekä monituottajamalli. Salminen muistutti, että investointien tekemiseen tarvitaan rahoitusmuotoja, jotka mahdollistavat osaamisen kehittämisen. Yrittäjät eivät hae julkisilta toimijoilta tukirahaa.

Sote-uudistus haastaa. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen muistutti, että sote-uudistus pitää sisällään valtavan potentiaalin. Onnistumisessa tarvitaan kumppanuutta julkisen ja yksityisen sektorin kesken.

– Palveluseteli lanseerattiin vuonna 2003. Sen jälkeen on syntynyt 300 uutta sote-palveluita tarjoavaa yritystä. Vaikka ensin oli vastusta, pian huomattiin, että palveluseteli vahvisti myös omia palveluitamme. Ilman positiivista kilpailua ei kehitytä. Olipa laki millainen hyvänsä, homma hoidetaan niin, että integraatio toteutuu. Valinnanvapauden lisäämiseen tarvitsemme ehdottomasti yrittäjiä, Utriainen painotti.

Markkinat auki yrittäjille. Jyväskylän Yrittäjien Tomi Jylänki käynnisti keskusteluosuuden, jossa haettiin seuraavia kehittämisaskeleita. Pohdittiin, kuinka markkinoita voisi avata yhä enemmän yrittäjille. Yrittäjät esittivät, että päätöksenteossa huomioitaisiin verojalanjälki; kun kauppa jää omaan maakuntaan, jäävät sinne veroeurotkin. Toivottiin, että raskaiden kilpailutusten sijaan rakennettaisiin kumppanuuksia, jotka tukisivat pidempiaikaisia asiakassuhteita.

Yrittäjyysvaikutusten arviointi rutiiniksi. Keskusteluissa nousi esille, että päätösten yrittäjyysvaikutusten arvioinnissa on runsaasti kehitettävää. Teema tarvitsee yhtä paljon huomiota kuin edellinen iso kehittämiskohde, eli hankinnat. Ehdotettiin, että rakennetaan toimintasuunnitelma, ohjeistus ja mittarit. Yrittäjät toivoivat, että kaupungilta löytyisi yksi henkilö, joka vastaa yrittäjyysvaikutusten huomioimisesta ja virkamiesten perehdyttämisestä asiaan. Yritysten menestymisestä riippuu myös kaupungin menestys.

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

KASVU Omalle idealle uusia kontakteja V

altakunnallisen kasvuyrityskilpailun Kasvu Openin ﬁnaalissa on tänä vuonna 60 yritystä hakemassa lisävauhtia kasvuun huippuasiantuntijoiden sparrauksessa. Keski-Suomen näkökulmasta on ilahduttavaa, että lähes neljäsosa yrityksistä on maakunnan alueelta. Yksi ﬁnalisteista on start-up -sarjassa kisaava Jyväskyläläinen Inverted Sole, joka on syntynyt Antti Tolvasen ideasta. Inverted Sole on nappulakengän kantapäähän kiinnitettävä vaihdettava pala, jolla pystyy muuttamaan kengän ominaisuuksia vaihtelevien olosuhteiden ja alustan mukaan. Tolvanen on entisenä aktiivijalkapalloilijana huomannut itse

Antti Tolvanen on kehittänyt nappiksien pohjaan käännettävän ja vaihdettavan palan, jolla pystytään parantamaan kengän ominaisuuksia ja lisäämään pitoa. Demotuotteen rakentamiseen hän on käyttänyt 3D-tulostusta.

käytännössä, millainen vaikutus väärällä kenkävalinnalla on pelitilanteeseen. – Jalkapalloilijat käyttävät usein vain yhtä kenkäparia kaikilla alustoilla. Pehmeä nurmikenttä ja kulunut tekonurmikenttä asettavat aivan erilaisia vaatimuksia kenkien pidolle. Väärä kenkävalinta laskee suorituskykyä ja lisää loukkaantumisriskiä, selventää Tolvanen. Jalkapallo ja sen välinemarkkinat ovat miljardi-

Kasv Openiin haki Kasvu tän tänä vuonna 347 yritystä Kesk Keski-Suomesta mukana Sleipner Finland Oy, Magister Solutions Oy, C2 Smartlight Oy, Design Alonen Oy, StressSo tech Oy, Digitaalinen Hautaustoimisto Mors Digitalis Oy, te Flashnode Oy, Inverted Sole ja Protacon Solutions Oy Jyväskylästä, Pohjonen Group Oy Karstulasta, Fysikaalinen Hoitolaitos Kunnon Syke Oy Viitasaarelta, Suomen Kotihoitotekniikka Oy Pihtiputaalta, Palo- ja Vesitekniikka PA-VE Oy Keuruulta sekä Kurikkakangas Oy Petäjävedeltä Huipentuu Jyväskylän Paviljongissa 23.–24.10. Kasvuseminaarissa mukana 20 huippupuhujaa, 60 Kasvu Open ﬁnalistia, 400 bisnesenkeliä ja sparraajaa, 1 000 kasvajaa ja kasvun asiantuntijaa

luokan bisnes. Tuotteita ja niiden ulkonäköä kehitetään jatkuvasti. Nappiksien pohjarakenne on pysynyt pitkälti samana 50-luvulta saakka. Nyt Tolvasella on käsissään uuden sukupolven kenkä.

– Kehittämäni mekanismin avulla pelaaja pystyy parantamaan kengän pito-ominaisuuksia jo pelin ollessa käynnissä. Vaihdettavilla paloilla on mahdollista vaihtaa eri pohjaosia kenttä-

olosuhteiden mukaan, joten pelaajalle riittää yksi kunnon kenkäpari, kertoo Tolvanen. Kasvu Open sparrauksesta Tolvanen on etsimässä uusia kontakteja idealleen. Tiistaina 9.9. Jyväskylässä

pidetyssä kiitoratapäivästä jäi taskuun hyviä ideoita. – Toisten kokemuksista ja näkökulmista oppii tosi paljon uutta, kiittelee Tolvanen ja odottaa innokkaana toista sparrauspäivää lokakuussa.

Kasvuseminaari – Kasvu Open Finaali Tule seuraamaan Suomen kovimpia kasvajia! Kasvu Open Finaali kokoaa koko kasvuyritys- ja sen kumppaniverkoston yhteen Jyväskylän Paviljonkiin 23.–24.10.2014. Saman katon alle kokoontuu 1 000 kasvajaa ja kasvunasiantuntijaa, 400 bisnesenkeliä ja sparraajaa, 60 Kasvu Open ﬁnalistia sekä 20 Suomen huippupuhujaa omalta alaltaan. Finaalitapahtumassa kulkevat rinnatusten Kasvu Open ﬁnalistien Kiitoradat, samalla kun seminaariyleisö pääsee omalle kasvun matkalle huippupuhujien saattamana. Luvassa on konkreettisia neuvoja kasvun ja myynnin rakentamiseen unohtamatta jännittävää huipennusta, jossa valitaan vuoden 2014 Kasvu Open voittajat.

KASVUSEMINAARI KASV KASVU VUSEMINAAR RI

KASVU OPEN

FINAALI 23.-24.10.2014 JYVÄSKYLÄN PAVILJONKI JYV AVILJONKI Innostavia yritystarinoita ja kiinnostavia Inn tavia näkökulmia 20 HUIPPUPUHUJAA IA 60 KASVU OPEN FINALISTIA AAJAA 400 BISNESENKELIÄ JA SPARRAAJAA UNTIJAA 1000 KASVAJAA JA KASVUN ASIANTUNTIJAA

HUIPENNUKSENA KASVU OPEN -KILPAILUN PAILUN VOITTAJIEN PALKITSEMINEN

SKANNAA KOODI JA OSALLISTU KASVUSEMINAARIIN tai kirjaudu osoitteeseen www.lyyti.in/Kasvu_Open_Finaali_erikoistarjous_6208 Tarjoushinta 350 € + alv 24 % sisältää kaiken ohjelmassa olevan ruokailuineen. (norm. 450€+alv 24%)

Erikoistarjous vain tästä!

TORSTAINA 23.10.

PERJANTAINA 24.10.

8.30 Kasvu Open Finaali starttaa

8.30 Hyvää huomenta!

8.50 Kasvunnälkää! Leena Mörttinen, johtaja, kilpailukyky ja kasvu, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

8.40 12 parhaan Finalistiyrityksen julkistus, Pekka Pirttiaho, Kasvu Open tuomariston puheenjohtaja

9.10 Kymmenen ﬁnalistiyrityksen hissipuhe

8.50 Parhaiden Finalistiyritysten hissipuheet

10.00 Kahvitauko

10.30–12.30 Finalistiyritykset Kasvun Kiitoradoilla

10.30–12.00 Valitut Finalistiyritykset tuomariston tentattavana

10.30 Uskallus, rohkeus ja kyky ottaa turpaan, TV-kasvo Arman Alizad 11.00 Kun johtajan kunto nousee, yrityksen tulos kasvaa, pääomasijoittaja Juho Lipsanen 11.35 Tarina kasvusta 12.00 Lounas- ja verkottumistauko 13.30–16.00 Finalistiyritykset Kasvun Kiitoradoilla 13.00 Tips for international business and practical steps into the UK, Martin Williams, developed the concept of European Business Solutions (EBS). Martin Williamsia haastamassa Jyväskylän yliopistosta Mari Suoranta ja Jyväskylän ammattikorkeakoulusta Pekka Jääskö

10.30 Uusi johtaminen, Vuoden 2013 nuori yrittäjä Riku Korhonen, Ilmavoimien uusi komentaja Kim Jäämeri sekä Great Place to Work -kisan voittajayritys Vincit Oy:n Mikko Kuitunen 11.15 Mahdottomasta mahdollinen – tiimi menestyksen takana, Henrik Dettmann, Suomen koripallomaajoukkueen valmentaja 12.00 Lounas- ja verkottumistauko 13.00 Millä Suomi kasvuun -kasvun mylly Valtioneuvoston, opposition ja bisnesenkelin hissipuheet, kuinka Oy Suomi Ab saadaan kasvuun. Haastajina mm. Anne Berner, Risto E.J. Penttilä, Jyri Häkämies, Titta Mantila ja Sampsa Laine.

14.30 Kahvitauko

14.35 Kasvu Open Finaalin huipennus – voittajien palkitseminen 15.00 Enkelit vastaan demonit – vai onko näin? Rahoittajat Nordea, Finnvera ja Bisnesenkelit haasta- 16.00 Kiitos ja kumarrus! vat toisensa. Mukana Sampsa Laine, Riku Asikainen ja Titta Mantila. 16.15 Kiitoradan tunnelmat ja vinkit kaikille, miten selviytyä kansainvälisillä taisteluareenoilla, Keith Silverang, toimitusjohtaja, Technopolis Oy 17.00 Auditorio hiljenee 18.30 KASVUNKORJUUJUHLA 20.30 Steven ’N’ Seagulls soittaa, hissipuheita, karaokea ja rentoa verkottumista 00.00 Paviljonki hiljenee

Hyvää kotimatkaa!

UUSI JÄSEN 17

JÄSENLEHTI 3/2014

Mikko Simolinna ja Anne Berner.

Yrittäjät talkoissa LEA HULT, Suomen Yrittäjät, kuva

ähes 70 vuotta vanhan, Helsingin Meilahdessa sijaitsevan Lastenklinikan tilalle tulevaa nykyaikaista sairaalaa suunnitellaan parhaillaan. Näkemyksiä on kuultu muun muassa henkilökunnalta, vanhemmilta ja lapsilta. Noin puolet hoidettavista lapsista on alle neljävuotiaita, eikä heidän kuulemisensa ole yhtä yksinkertaista kuin esimerkiksi vanhempien. Uudessa sairaalassa lapset saavat olla vanhempiensa kanssa silloinkin, kun hätä on suurin ja tarvitaan tehohoitoa. – Nykyään juuri silloin ei ole tilaa vanhemmille, Uuden lastensairaalan tukiyhdistyksen ja -säätiön puheenjohtaja Anne Berner sanoo. Hankkeeseen kerättävällä yksityisellä rahoituksella on tarkoitus nopeuttaa uuden lastensairaalan rakentamista vuosilla. 160 miljoonan euron budjetista yli 30 miljoonaa kerätään yksityisiltä lahjoittajilta. Suomen Yrittäjät on mukana talkoissa, ja puheenjohtaja Mikko Simolinna on haastanut mukaan kaikki yrittäjät. Simolinna on Yrittäjien keräyssivuilla (www. yrittajat.ﬁ/uusilastensairaala) kertonut omakohtaisesta kokemuksestaan Lastenklinikan hoidosta. Hänestä oli selvää, että hanke on yrittäjille sopiva. – Kyse on lasten ja nuorten asiasta. Jäsenkuntamme on laajasti sitoutunut yhteiskunnallisesti merkittävien hankkeiden tukemiseen. Lastensairaala on tällainen valtakunnallinen projekti, joka sopii

hyvin meille vastuunkantajille, sanoo Simolinna. Yritykset ja yrittäjät ovat olleet mukana vahvasti. Suurten yksittäisten lahjoitusten lisäksi esimerkiksi viime vuoden lopussa yrityksiltä tuli valtava virta joulukorttirahoja. – Lähes kaikki yrityksistä ovat yrittäjävetoisia. Aktiivinen osallistuminen sopii yrittäjille hyvin. Heillä on eri tavalla mahdollisuus ottaa kantaa ja tehdä päätöksiä, Berner sanoo. Yritykset ovat lahjoittaneet myös osaamistaan, esimerkiksi sovelluksia sekä mainostoimisto- ja juristipalveluja. Rakennusvaiheessa sairaala ottaa mielellään vastaan konkreettisia lahjoituksia: betonia, lasia, ovia ja ikkunoita. Berner yllättyi myönteisesti, että lahjoituksia oli jo heinäkuun lopulla lähes 30 miljoonaa euroa. Keräystavoite täyttyi elokuussa, mutta jatkuu yhä. Mitä enemmän rahaa kerätään,

sitä vähemmän säätiö tarvitsee lainaa. Simolinnan mukaan palaute yrittäjiltä on ollut positiivista. – Yrittäjät kokevat, että pienelläkin panoksella halutaan olla mukana. Emme halua olla vain pyytämässä jotain yhteiskunnalta, haluamme antaakin, sanoo Simolinna. Hankkeeseen on osallistunut jo yli miljoona yksittäistä lahjoittajaa. Rahoitusmallista on keskusteltu, koska monien mielestä lastensairaalan kaltainen hanke pitäisi rahoittaa verovaroin. – Yhteiskunnan jäsenenä olemista ei voi ulkoistaa. Kun tällainen talo on tulessa, odotammeko, että yhteiskunta hoitaa vai kannammeko vettä, kysyy Berner. Lahjoittamaan pääset os. www.yrittajat.ﬁ/ uusilastensairaala Lähdeteksti: Siri Markula, Suomen Yrittäjät

• Helsingin Meilahteen rakennetaan uusi lastensairaala, joka korvaa Lastenklinikan ja Lastenlinnan tilat. • Uudessa sairaalassa hoidetaan vaikeasti sairaita lapsia joka puolelta Suomea. • Hankkeen budjetti on 160 miljoonaa euroa, 30 miljoonaa kerätään lahjoituksina yrityksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä. • Valtio ja HUS lahjoittavat kumpikin 40 miljoonaa euroa, loput rahoitetaan lainalla. • Sairaalan rakennuttaa säätiö, joka lahjoittaa sairaalan aikanaan HUS:lle. • Säätiö ei tee voittoa sairaalalla.

”Pidän tästä hommasta hirveästi” TARJA RUUSKA, teksti ja kuvat

:mi Puu-Luun yrittäjä Eeva Vartia perusti yrityksensä vuoden 2014 alussa. Reilu puoli vuotta on vilahtanut vauhdilla. Koru, koriste-esine ja idea uudesta työstä syntyvät päivä toisensa perään. – Pidän tästä hommasta hirveästi, Eeva toteaa ja näyttää hirvenluusta ja puusta tai teräksestä ja kivestä taiteiltuja riipuksia, korvakoruja, rinta- ja solmioneuloja, kalvosinnappeja, avaimenperiä sekä hauskoja huopatöitä. Hän kertoo, että kädentaidot ovat olleet itsestäänselvyyksiä jo lapsuudesta. – Äiti opetti kutomaan ja virkkaamaan ja luulin pitkään, että kaikki osaavat sitä tehdä, mutta eihän se niin ole. Eeva Vartia jäi työttömäksi monen muun mukana kolmisen vuotta sitten. Hän ehti työskennellä Valmetin valimolla 16 vuotta. Eeva ei jäänyt pyörittelemään käsiään, vaan hakeutui Kristillisen opiston Kädentaitolinjan kurssille. Artesaanin ammattikoulutus hänellä oli jo metalli- ja kivisepän linjalta, mutta opiskelusta oli vierähtänyt useita vuosia. – Valimolla työskentely oli fyysisesti raskasta. Kädentaitoja ei juuri

vapaa-ajalla ehtinyt tai jaksanut harrastaa. Kolmesta lapsestani Saara-tytär loukkaantui pienenä vakavasti auto-onnettomuudessa, ja hän on tarvinnut huolenpitoa tavallista enemmän, Eeva miettii.

Edessä oli uuden alku. Nyt lapset ovat aikuisia ja neljäs lapsenlapsikin syntyi äskettäin. – Vielä ’yrittämiseni’ on sivutoimista, mutta toivon saavani markkinakanavia auki tai sitten on löydettävä muita töitä. Yksi yrittäjien jäseneksi liittymisen syy on verkostoituminen, ja jos saisin jotain vinkkejä markkinointiin ja myyntiin. Jokainen työni on uniikki, yksikään tuote ei ole samanlainen. En voi myydä sarjoja. Kevät ja kesäaika vierähtivät ideoinnissa, työstämisessä, hinnoittelun ja esillelaiton valmistelussa sekä verkkosivujen suunnittelussa. Eeva Vartia kertoo, että ideoita syntyy, mutta yhden tuotteen valmistaminen vaatii usein päiviä, materiaa-

lin hankinta on pohdittava sekä mistä ja mihin hintaan sitä kannattaa hankkia. – Minulla on suhteita metsästysseuroihin, niiltä löytyy hirvenluuta. Tavallisimpaa puuta sekä kiveä saa läheltä. Uutena materiaalierikoisuutena on kuhannahka, joka on työstettynä pehmeä ja kaunis, mutta työläs materiaali. Kuhaakin voi kalastaa lähijärvestä. Työvälineet ovat oma lukunsa. Ne ovat kalliita, valmistuksessa tarvitaan esimerkiksi vanne- ja kuviosahaa, nauhahioma-, kivenkiillotuskonetta sekä raitisilmamaskia. – Lisänä ovat pintakäsittelymateriaalit ja vahat, lakkaa ja maaleja en käytä, Eeva toteaa. Eeva Vartian vähäinen vapaa-aika vierähtää läheisten ja tuttavien parissa pihapiirissä, jossa grillikota ja itsesuunniteltu, trampoliinista muunneltu riippukeinu kutsuvat pikkutaukoihin. Saara keittää äidille vahvat kahvit, ja aherrus jatkuu.

Puu-Luu tarjoaa hirvenluu- ja puukoruja, metalli- ja helmikoruja, -veistoksia, leluja, koriste-esineitä, tauluja ja tilaustöitä. Tuotteet ovat luonnonmateriaaleista, huovutukset puhdasta lampaanvillaa ja silkki- tai muita luonnonkuituja.

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

INNOVOINTI

Yrittäjyysstrategia

Maailma muuttui viimeksi tänään KERTTU PYLVÄNÄINEN, teksti ja kuvat

ulevaisuudessa Jyväskylän ammattikorkeakoulu on kuin mustekala, jonka kaikki lonkerot yltävät yrityksiin, visioi joukko Jyväskylän ammattikorkeakoulun opettajia. Ideasta innostunut seuraava ryhmä jalosti ajatusta: – Muutetaan oppilaitos osakeyhtiöksi, jossa toimitaan koko ajan projekteissa ja tiimeissä, eri rooleissa erilaisina työntekijänä, asiantuntijana, päälliköinä ja yrittäjinä. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ei ole jääty sivusta ihmettelemään maailmanmuutosta. Lukukauden alussa henkilöstö kokoontui kahdeksi päiväksi Jyväskylän Paviljonkiin kehittämään täysin uudenlaisia toimintamalleja ja visioimaan tulevaisuutta. Innovointipäivien tarkoituksena on luoda uutta yhteisöllisyyttä ja suuntaa koko kuudensadan ihmisen henkilöstölle. – Kannustimme rohkeaan ideointiin ja ajatusten revittelyyn, todellisia kultajyviä etsitään suuresta määrästä

ideoita, kertoo liiketoimintajohtaja Pekka Jääskö. Innovointipäivät tarjosivat kaikkien yksiköiden asiantuntijoille ja esimiehille uudenlaisen tavan kohdata ja jakaa tietoa. Kun Jääskö valmisteli päiviä, hänen mielessään oli muutama uhkakuva: – Suurin haaste oli epäonnistumisen pelko. Aikataulu ja uudenlainen yhteisöllinen työskentely koettiin ennakkoon suurena haasteena, koska olemme aiemmin työskennelleet pienemmissä ryhmissä ja yksiköittäin. Jos emme yritä rohkeasti, emme voi myöskään uudistua. Asiantuntijat taas pelkäsivät, että päivien aikana synnytetyt uudet ideat eivät kohtaa toimintaa.

Gasellinnopeaa päätöksentekoa. Työelämän valtava muutosvirta on saanut liikkeenjohdon konsultti Tero J. Kauppisen pohtimaan johtajuuden symboliikkaa uudelleen. Henkilöstölle suunnatussa puheenvuorossaan hän ehdotti, että perinteinen leijona vaihdetaan ketterään ja nopeaan gaselliin. – Ihminen tekee vain sellaisia asioita, joihin hän uskoo. Pelkääminen on sitä,

että ei usko tavoitteeseen. Ainoastaan riskinottajat voivat voittaa, kannusti Kauppinen. Strategisen ja operatiivisen johtamisen väliin tarvitaan ketterää gasellijohtamista. Myös Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson kannusti rohkeaan ajatteluun ja muistutti, että innovaatiotyö on hyvin konkreettista.

Kaksi päivää, tuhansia ideoita. Kahden päivän aktiivisen pienryhmätyöskentelyn jälkeen posterinäyttelyyn kertyi runsaasti uusia ideoita. Päiviin osallistuneet asiantuntijat Sami Sallinen, Eero Nukari, Elina Suni, Taru Särkkä, Tapani Lehtonen ja Eero Saarisilta olivat tyytyväisiä päivien antiin. – Parasta oli tutustua kollegoihin yli yksikkörajo-

jen ja saada omalle työlle uutta näkökulmaa. Arjessa on niin kiinni omassa työssään, että suurempien, organisaatiotason haasteiden pohtiminen tuo näköalaa ja vaihtelua työhön. Opettajat muistuttivat, että kahden onnistuneen päivän jälkeen se ratkaisee, mitä esille nousseille asioille tehdään jatkossa. Osallistava työskentelytapa pienryhmissä keräsi kiitosta ja uusia menetelmiä mm. opettajat lupaavat soveltaa opetuksessa. Onnistuneiden innovaatiopäivien jälkeen Jääskö hymyilee helpotuksesta: – Uudistamme johtamistamme ja toimintakulttuuriamme – näemme jatkossa enemmän uudenlaisia yhteisöllisiä ja osallistavia työskentelytapoja näiden kahden päivän tuotosten perusteella.

Innovointipäivät lukuina • • • •

lähes 600 osallistujaa 3 000 ideaa 120 parannusesitystä Jamkin toimintaan Opiskelijoiden innovointiviikolle osallistuu 1 200 opiskelijaa ja vuodessa mukana on noin 40 yritystä

JÄSENLEHTI 3/2014

Kysyimme KotiVihreän Marja Kuparilta, millaista opiskelu yrittäjyyden ohella on käytännössä.

OPISKELU

Yrittäjyyttä omilla ehdoillani Meitä yhdisti halu kokeilla uutta, nykyisen työsuhteen epävarmuus ja tahto testata omien siipien kantavuutta. Valmennuksessa piti saada aikaiseksi alustava liiketoimintasuunnitelma, jonka kautta oma yritystoiminta alkoi valottua ja saada raameja. Valmennuksen jälkeen polkaisin KotiVihreä -yritystoiminnan käyntiin keväällä 2013. Yritykseni liikeidea yhdistää kaiken osaamiseni: se tarjoaa kotipalvelua, puutarhapalvelua, pihaneuvontaa ja koulutusosaamista. Nyt viikoittainen työni käsittää siivouksia eri-ikäisten ihmisten talouksissa, ruuanlaittoa, puutarhatöitä, pihaneuvontaa ja kaupassakäyntiä. Aluksi asiakkaita ei riittänyt kaikille päiville, mutta nyt palvelujen kysyntä on huomattavasti vilkastunut. Lähdin hakemaan vielä lisäoppia yrittäjyyteen syksyllä 2013, silloin aloitin yrittäjän ammattitutkinnon suorittamisen Jyväskylän aikuisopistossa. Olimme ensimmäinen uusiutuneiden tutkinnon perusteiden mukaan opiskeleva ryhmä. Tämä tarkoitti entistä suurempaa vapautta valita valinnaisia tutkinnon osia. Halusin vahvistaa erityisesti

Yrittäjän ammattitutkinto ei napsahda syliin itsestään. Sen eteen on tehtävä töitä.

talousasioiden ja markkinoinnin osaamistani ja siksi nämä aiheet valikoituivat itselleni. Yrittäjän ammattitutkinto ei napsahda syliin itsestään, vaan sen eteen on

tehtävä töitä. Motivaatiota ylläpitäviä asioita onneksi löytyi. Niitä olivat muun muassa pieni, mutta mainio opiskelijajoukkomme, räätälöityä opetusta tarjoava opetushenkilökunta sekä

into oppia uutta ja kehittää omaa liiketoimintaa. Yrittäjyys, jota alkuun jopa kammoksuin, on antanut minulle tunteen siitä, että voin tehdä sitä, mitä haluan ja osaan. Saan

tekemästäni työstä mielihyvää ja tuntemusta siitä, että olen helpottanut ihmisten arkea. Ennen kaikkea olen ylpeä siitä, että olen luonut itselleni työpaikan jossa viihdyn!

Jyväskylän aikuisopisto

Onnistu yrittäjänä ja varmista liiketoimintasi menestys Jyväskylän aikuisopisto tarjoaa yrittäjälle monipuolisia mahdollisuuksia itsensä ja liiketoimintansa kehittämiseen. Tutkinnot luovat vankan osaamispohjan kaikelle tekemiselle ja Avoimen aikuisopiston lyhytkurssitarjonta auttaa täsmätarpeissa osaamisen päivittämisen. Tutustu koko tarjontaan ja ilmoittaudu osoitteessa www.jao.ﬁ/koulutushaku. Yrittäjän ammattitutkinto

Syksyn Excel-webinaarit

• Toteutus oppisopimuskoulutuksena • Aloitus 30.9. tai sopimuksen mukaan myöhemmin • Kohderyhmänä kehittymishaluiset pienyrittäjät

• 23.9. klo 9–10 Excelin mahdollisuudet työvälineenä, 35 € • 26.9. klo 9–10 Budjetti Excelillä, 62 € • 21.10. klo 9–10 Työvuorolista Excelillä, 62 € • 18.11. klo 9–10 Asiakasrekisteri Excelillä, 62 € • 25.11. klo 9–10 Tarjouslaskelma Excelillä, 62 € Kaikissa webinaareissa toimii kouluttajana Sari Suominen Powen Oy:stä.

Johtamisen erikoisammattitutkinto • Aloitus syyskuun 2014 alussa tai sopimuksen mukaan myöhemmin • Kohderyhmänä henkilöt, jotka haluavat kehittää omaa johtamisosaamistaan ja esimiestaitojaan

Tarjoamme myös monia muita koulutusratkaisuja yrityksesi osaamisen kehittämistarpeisiin. Kysy lisää asiakkuuspäälliköltämme: Teija Taskinen, puh. 040 341 6450, teija.taskinen@jao.ﬁ

yrityksill

040 34 1 5056 aikuisop is to@jao.

ﬁ

Avoin aikuisopisto – Opintoja elämää varten. www.jao.fi/avoinaikuisopisto

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . www.jao.ﬁ

ahdollisuus säädellä omaa ajankäyttöäni, halu tehdä sitä, mitä ajattelen osaavani tehdä ja halu kokeilla jotain uutta. Siinä pohjimmaiset syyt, miksi päätin ryhtyä yrittäjäksi puolitoista vuotta sitten. Alkuun ajatus itsensä työllistämisestä tuntui pelottavaltakin. Saisinko asiakkaita? Osaisinko tehdä oikeasti töitä, joita väitin osaavani? Millaista osaamista ja palveluja loppujen lopuksi tarjoaisin asiakkailleni? Olin ollut puutarha-alalla määräaikaisissa työsuhteissa pitkään. Olin kokeillut muitakin aloja, mutta pysyvää työtä tuntui olevan vaikea löytää. Olin kouluttautunut erinäisillä kursseilla, hankkinut myös restonomin (AMK) tutkinnon puutarhurikoulutuksen lisäksi. Viimeisin isompi opiskeluponnistus oli ammatillisen opettajan pätevyys. Mikään ei kuitenkaan johtanut siihen, että kokisin olevani jossain työssä pysyvämmin. Aikani mietittyäni päätin hakeutua yrittäjävalmennukseen, sopiva koulutus oli tarjolla Jyväskylän aikuisopistossa. Samalla valmennuskurssilla oli monia samassa tilanteessa olevia.

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

UUTISET keskimäärin lievästi myönteisemmin ja positiivisemmin kuin koko maassa edelliseen mittaukseen verrattuna. Maakuntamme saldoluvulla 10 kirimme koko maan lukua 12.

Keski-Suomessa nähdään eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa

Finnveran aluepäällikkö Juha Ketola, Tuuli Kirsikka Pirttiaho, Petrikki Tukiainen, Ely-keskuksen kansainvälisten asioiden päällikkö Heidi Günther ja Finnveran asiakkuuspäällikkö Heli Liinanki.

Keski-Suomen Pk-yritysbarometri Pk-yritysten odotukset suhdanteiden kehittymisestä ovat laskeneet, toisaalta kasvuhakuisuus on jopa lisääntynyt. KERTTU PYLVÄNÄINEN, teksti ja kuva

aksi kertaa vuodessa toteutettava Pk-yritysbarometri on kuin yritysten terveystarkastus, joka kertoo tämänhetkisen kunnon ja tulevaisuuden odotukset. Siinä missä viime keväänä suhdannenäkymät antoivat aihetta hymyyn, ovat tällä hetkellä odotukset laskeneet. Keski-Suomessa suhdannenäkymiä kuvaava saldo-

luku on 13 prosenttia, heikennystä viime keväästä on tullut viisi prosenttia. Hyvinä aikoina suhdannenäkymiä kuvaava luku on jopa 30. Tuloksissa ei ole nähtävissä vielä Ukrainan tilanteen vaikutuksia.

– Suhdanteiden odotuksen lasku tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että kauppa ei käy entiseen malliin, tiivistää

Suhtautumine yrittäjy yteen n on entistä myönteisemp ää

Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petrikki Tukiainen. Positiivista kuitenkin on, että lähes puolet yrityksistä hakee kasvua. Jotta kasvu toteutuisi, yrittäjät odottavat riittävästi kannusteita esimerkiksi työmarkkinoille, kansainvälistymiseen ja verotukseen.

suunnitteilla oleva jätti-investointi. – Äänekoskelle on perustettu 35 prosenttia enemmän yrityksiä kuin viime vuonna, konkretisoi Ääneseudun kehitys Oy:n yrityspalvelupäällikkö Harri Rissanen.

Aineksia kasvulle

yrittäjyyteen ovat kehittyneet Keski-Suomessa

tarjoaa mm. Metsä Fibren

Elinkeinoilmasto tai yleinen suhtautuminen

ja myynnissä, kuten koko maassa. Verkottumiseen ja alihankintaan liittyvät kehitystarpeet nousevat toiseksi suurimmaksi kehityskohteeksi. Yleinen taloustilanne nähdään kuitenkin pahimpana kehittämisen esteenä. Toteutuessaan Metsä Fibren biotuotetehdas piristää alinhankintaketjua ja tuo uusia mahdollisuuksia yrittäjien yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Finnveran uusi aluejohtaja Juha Ketola lupaa tarvittaessa panostusta alueen pk-yritysten rahoitukseen.

Pk-yritysbarometri julkistettiin 9.9.2014 ja se kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Syksyn 2014 Pk-yritysbarometri perustuu yli 5 800 pk-yrityksen vastauksiin koko maassa. Keski-Suomessa vastaajia oli 359. Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Tutkimuksen löydät osoitteesta www.yrittajat.ﬁ/ﬁ-FI/ suomenyrittajat/tutkimustoiminta/pk-yritysbarometri-2-2014/.

JÄSENLEHTI 3/2014

JÄRJESTÖ Keski-Suomen Yrittäjien kesäseminaari ja hallituksen kokous pidettiin elokuun viimeisenä viikonloppuna Hotelli Keurusselällä Keuruulla. Seminaarissa työskenneltiin työpajoissa, joissa keskusteltiin vaikuttamissuunnitelmasta sekä jäsenkehityksestä. Samalla hyvästeltiin ainakin tältä erää Hotelli Keurusselkä, joka oli viimeisiä päiviään avoinna.

Iloiset palkitut potretissa.

Muuramen Yrittäjille ansiomerkkejä JUHA SORRI/STUDIO JUHA SORRI, kuva

uuramelaisille yrittäjille luovutettiin Yrittäjäristejä ja järjestöansiomerkkejä Muuramen Yrittäjät ry:n Yrittäjäjuhlassa Riihivuoressa. Kultaisen yrittäjäristin (vähintään 20 vuotta yrittäjänä) saivat Janne Andersin (Alvar Andersin Oy), Sari Kaiho (Joinia Oy, Dressway Oy), Markku Rainamo

(Muuramen Apteekki), Hannu Nieminen (HPN-Pelti Oy), Riitta Nissinen (Logonis) ja Eija Rainamo (Muuramen Riihivuori Oy). Hopeiset järjestöansiomerkit (vähintään 10 vuotta aktiivisesti yrittäjäjärjestön luottamustehtävissä) saivat Juha Markko (Turvallisuussuunnittelu Markko Oy), Raija Mertsalmi (Tikkanostot Oy) ja Timo Takala (Toimintakeskus Kyläntupa Oy).

KUVAT: KERTTU PYLVÄNÄINEN

Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus pimuskoulutus on niin joustava stava opiskelun ja kehittämisen misen väline, että vainn omat ajatukset et ovat kahleenaa sen hyödyntämiselle. ämiselle. JJK Juniorit niorit ry ininen Timo Soininen anjohtaja toiminnanjohtaja

Onnistu oppisopimuksella! Mahdollista nuorelle työntekijällesi koulutus ja tulevaisuus. Ma Ota yhteyttä tai tule yrittäjille suunnattuun infoon ma 29.9.2014 klo 16.30 Jyväskylän oppisopimuskesk keskukseen, Puistokatu 2 C, Jyväskylä. Infossa arvotaan osallistujien kesken elokuvalippuja. Lisä Lisätietoja: Elin Elina Malinen, puh. 040 341 5190, elina.malinen@jao.ﬁ Nuo Nuorten aikuisten osaamisohjelma (vuosina 2013-2016) tarjoaa pelkän peruskoulun varassa oleville 20–29-vuotiaille lisämahdollisuuden hakeutua tutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen. 20–

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . www.jao.ﬁ

”

(Muuramen Riihivuori Oy), Jussi-Pekka Usenius (Usewood Oy, Keski-Suomen Lääkintälaite Oy), Taina Usenius (Keski-Suomen Lääkintälaite Oy), Antti ja Telma Vainikainen (Pajunkukka Oy). Hopeinen yrittäjäristi (vähintään 10 vuotta yrittäjänä) luovutettiin Antti Heikinmäki (Controla Oy), Katja Hämäläinen (T:mi Katja Hämäläinen), Maija Lampela

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

Virkistävä työympäristö

Onko yrityksessäsi uudistamis- ja kehittämistarpeita?

UUDET YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELUT NYT SAATAVILLA

Vihersisustuspalvelu tulee sinne missä puutarhuria tarvitaan. Suunnitellaan yhdessä työpaikkasi kaikki viherasiat kerralla kuntoon. Ota yhteyttä, niin sovitaan tapaaminen p. 010 617 1943 / Annukka Pääkkönen.

Tavoitteemme on edistää yritysten kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä ja tehokkuutta. Tarjoamme kehittyville yrityksille mahdollisimman hyvät eväät menestykseen muuttuvassa maailmassa. Käänny puoleemme, kun tavoitteitasi ovat esimerkiksi: • Kasvu ja kannattavuuden parantaminen • Yritystoiminnan uudistaminen • Markkinoinnin ja asiakkuuksien parempi hallinta • Johtamisen kehittäminen • Työn tuottavuuden kasvattaminen • Tuotekehitys ja uusien ideoiden tai keksintöjen kaupallistaminen

Kammintie 6, 40520 Jyväskylä

Tervettä työarkea jokaiseen työpäivään paikalliselta palveluntuottajalta

Tutustu uusiin palveluihin osoitteessa www.yritystenkehittamispalvelut.fi

Työterveys Aalto on Jyväskylän kaupungin omistama liikelaitos. Toimintamme keskittyy Keski-Suomen alueen yritysten ja yhteisöjen työterveyshuoltoon ja työhyvinvointiin. Toimimme yhteistyössä asiakasyritystemme kanssa tavoitteenamme tukea työkykyä ja hallita sairauspoissaoloja. Jo pientenkin asioiden korjaamisella työn arjessa voidaan saada paljon aikaan. Ota yhteyttä Asiakkuuspäällikkö, Eliisa Raasakka Puh. 050 311 8700, eliisa.raasakka@jkl.ﬁ www.tyoterveysaalto.ﬁ

Hyvä syy tulla Sokos Hotelliin No 207

VOLVO BUSINESS

Ettei autoilu kävisi työstä. Volvon uusi business-mallisto on tehty helpottamaan elämääsi, on kyse sitten työstä tai vapaa-ajasta.

Pikkujoulut

VOLVO XC60 BUSINESS

ALK.

47 621 €

Business-mallissa vakiona mm. t Aktiiviset Xenon-ajovalot ja kulmavalot t Alumiinivanteet 17” t Audio High Performance (USB, AUX ja Bluetooth) t Kääntyvät ulkopeilit maavaloilla t Polttoainetoiminen lisälämmitin (diesel-moottorit) t Pysäköintiapu taakse t Sadetunnistin

HUOLTOLEASING ALK. 766 €/KK 36 kk, 60 tkm (Volvo Car Financial Services)

High Tech -paketti uudistuneeseen Volvo XC60 –malliin nyt alk. 777 € t Volvo on Call t Navigointijärjestelmä Euroopan kartoilla t Audio High Performance Multi Media 7” värinäytöllä t Digitaalimittaristo kolmella näyttögraﬁikalla Autoveroton hinta 600 €, autovero alk. 177 €, kokonaishinta alk. 777 €.

PAKETISSA Varaa pikkujoulusi ajoissa! www.pikkujoulupaketti.fi

Volvo XC60 Business -mallisto alkaen: autoveroton hinta 38 800 €, autovero 8821,26 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 47 621,26 €. Autoetu alkaen: vapaa 895€/kk, käyttöetu 715 €/kk. EU-yhd. 5,3−6,4 l/100 km, CO2 139−169 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein.

volvocars.fi JYVÄSKYLÄ Kuormaajantie 8 Puh. 010 5228 210 ma-pe klo 9-17, la 10-14

hameenauto.fi 010-puhelut 8,35 snt/puhelu ja 6,00 snt/min kiinteästä verkosta ja 17,17 snt/min matkapuhelimesta. 0600-puhelut 25 snt/puhelu + pvm.

OTA YHTEYTTÄ

Jyväskylän Sokos Hotellien Myyntipalvelu puh. 020 1234 640 tai sales.jyvaskyla@sokoshotels.fi Puhelun hinta soitettaessa 020-alkuisiin numeroihin 0,0835 €/puh + 0,1209 €/min.

JÄRJESTÖ 23

JÄSENLEHTI 3/2014

Uusia hyviä tyyppejä palveluksessasi Suomen Yrittäjissä

Runsaasti tapahtumia ja kaikista tapahtumistamme lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet www.yrittajat.ﬁ/keskisuomi -sivuilla.

WWW.YRITTAJAT.FI/KESKISUOMI JARKKO ÖVERSTI, kuvat

Kustantaja Keski-Suomen Yrittäjät Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä p. 010 425 9200

KESÄN JA SYKSYN TAPAHTUMIA

LOKAKUU

Toimitus Tuuli Kirsikka Pirttiaho, päätoimittaja Kerttu Pylvänäinen, toimittaja/tiedottaja kerttu.pylvanainen@yrittajat.fi Petrikki Tukiainen, kolumnisti Toimitus/taitto Mediasepät Oy, Jyväskylä Tarja Ruuska, toimittaja p. 040 513 9464, 044 406 2341 tarja.ruuska@mediasepat.fi Outi Tuomainen, taittaja tuotanto@mediasepat.fi

KM Mika Tuuliainen, koulutusasioiden päällikkö: yritysten korkea-asteen koulutuspalvelujen ja innovaatiotoiminnan edunvalvonta.

Ilmoitusmyynti Keski-Suomen Yrittäjät p. 010 425 9200 ksy@yrittajat.ﬁ Jouni Pohjola (Ponne Oy) p. 044 255 7777 ksymediat@yrittajat.ﬁ

KM Johanna Haanpää, kehityspäällikkö: koulutus- ja kustannustoiminta, palkitsemistuotteet ja erilliset kehittämistehtävät.

YTM Joonas Mikkilä, järjestöpäällikkö: opiskelijajäsenyys, Nuorten yrittäjien toiminta.

1.10.

Kohti savutonta työelämää, 28 päivää ilman tupakkaa ja muut työvälineet

4.–5.10.

Uutta energiaa arkeen ja työhön Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

6.10.

Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen aloitusseminaari

8.10.

Minisemma: Kuinka teen bisneksestäni kannattavampaa?

10.10.

Kansainvälinen taksvärkki – Day at work

16.10.

Keski-Suomen Yrittäjien hallituksen kokous

24.–26.10. Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Tampereella

Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 010 425 9200 ksy@yrittajat.ﬁ raija.hakkarainen@yrittajat.ﬁ

MARRASKUU

Paino I-print Oy, Seinäjoki Osoitteellinen jakelu Keski-Suomen yrityksiin 5 000 kpl. Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

6.11.

Omistajanvaihdosseminaari

27.11.

Nuoret Yrittäjät Stagella

27.11.

Keski-Suomen Yrittäjien syyskokous

JOULUKUU 1.12.

Tradenomi, YAMK Teemu Turunen, hallintopäällikkö: talous- ja henkilöstöasiat sekä ICT-asiat.

HM Hannamari Heinonen, elinkeinopoliittinen asiamies: rakennerahastot, alueja maaseutupolitiikka, hankinta-asiat.

Yrittäjä työllistää -seminaari 2014, Rantasipi Laajavuori

YTM Siri Markula, tiedottaja: sisäinen viestintä, uutiskirjeet, mediasuhteet yhdessä viestintäpäällikön kanssa.

Rakkau yrittäj desta yyteen

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT • YRITTÄJÄSANOMAT • JÄSENLEHTI • YRITTAJAT.FI/KESKISUOMI

PUHEENJOHTAJAEXTRA.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT RY:N JÄSENLEHTI 3/2014

KUVA: KERTTU PYLVÄNÄINEN

Rakkaudesta yrittäjyyteen

Henkilö: Jari-Pekka Koponen ehdolla Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi

Käytä hyväksesi • Maksuton neuvontapalvelu 09 229 221 • Jäsenedut 2014

ILMESTYMINEN 2014

• Lataa jäsenbanneri sivullesi • Lue Yrittäjäinfo

4/joulukuu 11.12. -> aineistot 27.11.

Muista myös

YRITTÄJÄINFO oi Liittyminen oseskisuomi yrittajat.ﬁ/k

4/2014 on ilmestynyt yrittajat.ﬁ -sivuilla. Yrittäjäinfon aikataulu vuonna 2014: Lehti Julkaisupäivä 5/2014 10.10. 6/2014 5.12.

www. nuorille toita.ﬁ Keski-Suomi

• www.hankinta-asiamies.ﬁ

Tähän joukkootteenss.a

Hae

Suomen Yrittäjien jäsenet voivat lukea Yrittäjäinfoa kirjautumalla jäsennumerolla osoitteessa www.yrittajat.ﬁ.

PALVELUMME UUDISTUI Yrityspörssi on uudistunut. Uudistuksen tuloksena niin ostajat, myyjät kuin myös palveluntarjoajat hyötyvät. Myyjät saavat enemmän näkyvyyttä ilmoituksilleen, ostajat saavat kattavamman kuvan yritystarjonnasta ja palveluntarjoajat saavat enemmän myynti-ilmoituksia näkyviin omiin palveluihinsa. Yrityspörssi on palvelu, joka tuo kaikki yrityksien myyntiä ja ostoa välittävät tahot valtakunnallisen palvelun piiriin. Tutustu palvelutarjontaamme! www.yritysporssi.ﬁ, josta löytyy tietoja alueittain.

WWW.YRITYSPORSSI.FI

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

Saisiko olla tehokas ja tyylikäs

työkaveri? Hanki avuksesi uusi Nokia Lumia 930.

nnä Hyödy s -nopeu

Elisan 4G LTE -verkko on tutkitusti kattavin*

DNA

SONERA

vertaaverkkoja.fi

elisa.fi/ verkkokauppa

Tule käymään tai varaa aika elisa.fi/ajanvaraus

Soita numeroon 0800 0 4411 ark. 8–16, pvm/mpm

Kaikki hinnat alv. 0 %. Hinnat koskevat ainoastaan y-tunnuksellisten yritysasiakkaiden uusia sopimuksia. *Lähde ECE Oy, 6/2014

Elisa myymälä Jyväskylä, Yliopistonkatu 32 Inka Kunnas, 050 500 8938 ext-inka.kunnas@elisa.fi

Elisa yrittäjäpalvelu Account manager Sami Ruhkala, 050 566 8766 sami.ruhkala@elisa.fi