Yrittäjäsanomat 2/2015

7

Y R I T TÄ JÄT M U U T TAVAT Keski-Suomen Yrittäjät ja Keski-Suomen kauppakamari muuttavat saman katon alle yhteisiin toimitiloihin.

16

N I M I K KO Y R I T TÄ JÄ Kansanedustajien ja paikallisten yrittäjien yhteistyötä lisätään – Emiliasta tuli Toukon nimikkoyrittäjä.

19

PUUSTISILLE TIMANTTIRISTIT Jyskän Varastomyymälän yrittäjät Marjatta ja Sakari Puustinen saivat Suomen Yrittäjien Timanttiristit.

02 2015 yrittäjät.fi/ keskisuomi

V I E R A I L E V E R KO S S A : W W W.Y R I T TA J AT. F I / k e s k i s u o m i K E S K I - S U O M E N Y R I T TÄ J ÄT J Ä S E N L E H T I

Y R I T TÄ J Ä S A N O M AT

Moderni 75-vuotias Uudistuva apteekki elää yhteiskunnan muutoksessa mukana – yrittäjä ja henkilöstö pelaavat samaan maaliin. sivu 4

04 KeskiSuomea liekitettiin kesäpäivillä Työpajoissa luotiin uutta yhteistä suuntaa ja kannustettiin puhaltamaan yhteiseen hiileen KeskiSuomen puolesta. sivu 20

Yritysvierailuja maakuntaan Kyyjärveläinen Betset Oy oli yksi Keski-Suomen Yrittäjien maakuntavierailujen kohteista. sivu 12

2

Dextra Dextra huolehtii työntekijöistäsi huolehtii työntekijöistäsi

Kotimainen Dextra Työterveys on yrityksen tärkeä yhteistyökumppani. Toimimme lähellä asiakasta, yrityksen yksilöllisten tarpeiden pohjalta ja budjettia noudattaen. Panostamme varhaiseen vaikutKotimainen Dextra toimintamallein Työterveys on yrityksen tärkeä hoitoketjuun. yhteistyökumppani. Toimimme lähellä asiakasta, tamiseen aktiivisin sekä nopeaan yrityksen yksilöllisten tarpeidenmonipuolisinta pohjalta ja budjettia noudattaen. Panostamme varhaiseen vaikutHyödynnämme markkinoiden online-terveysjohtamisen raportointijärjestelmää, tamiseen aktiivisin toimintamallein nopeaan hoitoketjuun. joka auttaa kartoittamaan työkykyynsekä liittyviä riskejä ja tukee asiakkaan johtamisjärjestelmää. Meiltä Hyödynnämme markkinoiden monipuolisinta online-terveysjohtamisen raportointijärjestelmää, saa myös paikkakuntakohtaiset, alueelliset ja valtakunnalliset sopimusratkaisut työterveysraporjoka auttaa kartoittamaan työkykyyn liittyviä riskejä ja tukee asiakkaan johtamisjärjestelmää. Meiltä tointitietoineen. saa myös paikkakuntakohtaiset, alueelliset ja Cygnaeuksenkatu valtakunnalliset sopimusratkaisut Lääkärikeskus Dextran uusi toimipiste 8, 2. krs., 40100työterveysraporJyväskylä. tointitietoineen.

Ajanvaraus 020 331 813 tai dextra.fi Lääkärikeskus Dextran uusi toimipiste Cygnaeuksenkatu 8, 2. krs., 40100 Jyväskylä.

Ajanvaraus 020 331 813 tai dextra.fi Aluemyyntijohtaja Vesa Numminen Aluemyyntijohtaja Puh. 0400 906 448 Vesa Numminen vesa.numminen@dextra.fi Puh. 0400 906 448 vesa.numminen@dextra.fi

Ota yhteyttä ja pyydä Otatarjous! yhteyttä ja pyydä tarjous!

Työterveyssihteeri Teija Nylund Työterveyssihteeri Puh. 0400 910 201 Teija Nylund teija.nylund@pihlajalinna.fi Puh. 0400 910 201 teija.nylund@pihlajalinna.fi

Osa kotimaista Pihlajalinna-konsernia

Osa kotimaista Pihlajalinna-konsernia

Pihlajalinna-konserni on Suomen suurin kotimaisessa omistuksessa oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja. Pihlajalinna on perustettu vuonna 2001. Sen omistajina ovat yhtiön henkilökunta, Keskinäinen Vakuutusyhtiö LähiTapiola sekä suomalainen rahasto.

Pihlajalinna-konserni tuottaa laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita kunnille ja korkeatasoisia yksityispalveluita Dextra LääkäPihlajalinna-konserni on Suomen suurin kotimaisessa omistuksessa oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja. Pihlajalinna on rikeskuksissa, Hammasklinikoilla ja Sairaaloissa ympäri Suomen. Yhtiössä työskentelee yli 2000 terveydenhuollon ammattilaista. perustettu vuonna 2001. Sen omistajina ovat yhtiön henkilökunta, Keskinäinen Vakuutusyhtiö LähiTapiola sekä suomalainen rahasto.

Pihlajalinna-konserni tuottaa laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita kunnille ja korkeatasoisia yksityispalveluita Dextra Lääkärikeskuksissa, Hammasklinikoilla ja Sairaaloissa ympäri Suomen. Yhtiössä työskentelee yli 2000 terveydenhuollon ammattilaista.

Tutustu palveluihimme www.dextra.fi

Tutustu palveluihimme www.dextra.fi

3

2/15

Lähetä meille uutisvinkkisi: ksy@yrittäjät.fi

Y RITTÄ JÄT. F I / KES K ISU OMI

facebook.com/keskisuomenyrittajat

YRITTÄJÄ TYÖLLISTÄÄ

@KSyrittajat

instagram.com/keskisuomenyrittajat

yrittäjät.fi/keskisuomi

ksymppis.fi

YRITTÄJÄ TYÖLLLISTÄÄ

ENERGIAA LAINEILLA

Kilpailukyky, arvot ja markkinointi, näitä pohditaan seminaarissa Jyväskylän Paviljongissa 26.11.2015. http://urly.fi/uMr

Keväällä 2016 järjestetään Suomen suurin yrittäjäristeily ensimmäistä kertaa. Joko liput on varattu? yrittajaristeily.fi/

yrittäjät.fi /Keskisuomi

top- 5 katsotuimmat

YRITTÄJÄT LUPAAVAT

Mitä sinä lupaisit yrittäjänä?

Kimmo Kovala haluaa, että töissä on kivaa. www.ksymppis.fi/fi/ puheissa/kimmo-kovala YRITTÄJYYDEN MYYTINMURTAJAT

Luulitko, että budjetointi säästää rahaa? Älä enää luule, vaan lue: http://urly.fi/uMD

VINKIT

Mistä rahaa kasvuun?

Yrittäjä Antti Sonninen muistuttaa kansainvälisen osaamisen tärkeydestä. Heti alussa mukana tulee olla erilaisia ihmisiä ja kansallisuuksia. He tuovat kehittävää jännitettä. Sivu 14

UUSI RAHOITUSMALLI

FIKSU HANKINTA

Pk-barometrin mukaan viidennes yrityksistä tarvitsee rahoitusta seuraavan vuoden aikana.

Keski-Suomen Yrittäjäsanomat haastatteli Finnveraa, Nordeaa ja Osuuspankkia. Ovatko kasvu ja yritysten investoinnit rahasta kiinni? Maakunnan rahoittajat vastaavat sekä Finnvera kertoo vuoden alusta markkinoille tulleista uusista rahoitusvaihtoehdoista.

Katso kolme askelta fiksuun hankintaan: www.ksymppis.fi/fi/puheissa/kolme-askelta-fiksuun-hankintaan/

Pk-yritysten uuden rahoitusmallin ansiosta käyttöpääomaa saa nopeammin ja lyhyemmällä maksuajalla: http://urly.fi/uMG KAUPALLINEN TUOTTAJA

Creamentors ja TE-keskus madaltavat yrittäjien kynnystä palkata ensimmäinen työntekijä. http://urly.fi/uMo

YRITYSPÖRSSI

Alkaako ikä painaa?

Yrityspörssi yhdistää yrityksen myyjän ja ostajan. www.yritysporssi.fi

Sivu 8

Kasvu on tahtokysymys

TYÖVÄLINE-HANKE

Työelämästä pudonneet halutaan ohjata takaisin töihin. http://urly.fi/uMn

Liikunnalla säästöjä

Yksi sairauspoissaolopäivä maksaa työnantajalle laskelmien mukaan noin 300 euroa. Liikunta edistää tutkitusti hyvinvointia, terveyttä ja työssä jaksamista. ”Lisää liikettä työpaikoille” -koulutus tarjoaa yrittäjälle käytännön vinkkejä aktivoida sohvaperunoita. Sivu 18

TO P 4 t w i i t i t

@KSyrittajat Usko omaan asiaasi ja ole rohkea, maailmalta kyllä löytyy rahaa. Janne Poranen @SpinnovaLtd #kokeskisuomi

Ksymppis.fi

Joko olet tutustunut Keski-Suomen Yrittäjien uuteen verkkolehteen Ksymppikseen? Tutustu sivustoon: ksymppis.fi

@ElinaArasola #notetomyself #fokus Käytä ensin lähellä olevat tilaisuudet huolella hyväksesi sen sijaan, että etsit uusia. #yrittäjyys #itsensäjohtaminen @maenpaa_ Kauppalehti tänään: Erilainen urapolku johtajaksi #kauppalehti #yrittäjyys http://urly.fi/uLa

Vuodelta 2005

TOIMITUS

Kaappien kätköistä löytyi vanha lehtemme. Kannessa oli koululaisten kommentteja yrittämisestä: Onko se KY kiireinen yritys?

Yrittäjä hymyilee, jos on varaa ja yrittäjä on äkäinen, mutta ihan kiva.

TUULI KIRSIKKA PIRTTIAHO päätoimittaja 010 425 9202 040 501 1501

Väylä yrittäjän arkeen Kaikille 200 kansanedustajalle valittiin keväällä omasta vaalipiiristä nimikkoyrittäjä, joka auttaa, kun kansanedustaja tarvitsee tietoa yrittäjyydestä. Yrittäjiltä kansanedustajat kuulevat miten lainsäädäntö vaikuttaa yrittäjän arkeen. Touko Aalto (vihr.) on Koskenpään Huopatehtaan toimitusjohtaja Emilia Koikkasen nimikkoyrittäjä. Sivu 16

VELI PUTTONEN hankinta-asiamies 0500 646 793

RAIJA HAKKARAINEN järjestösihteeri 010 425 9200 050 5877 390

KIRSI VEIJONEN assistentti 010 425 9201 040 728 7273

@Uusiprosi Yrittäjyys ja palkkatyö sekoittuvat, ajalla ja paikalla ei ole merkitystä. Muutos haastaa lainsäädännön ja sos.turvan http://urly.fi/uMc

KATJA HYYTIÄLÄ viestintäassistentti 010 425 9203 050 441 4193

ANNIKA MÄKELÄ projektiassistentti 050 444 2070

4

Innostava ja ihmettelevä pomo ei yritä yksin Kun apteekkari Leena Karikoski hankki robotin Vaajakosken apteekkiin, häneltä kysyttiin kuinka monta työntekijää vähennettiin. Onneksi ei yhtään. teksti PÄIV I ULV IL A kuvat TA I NA R I ST I K I VI

47 APTEEKKIA

Apteekkien määrä Keski-Suomessa.

Suomessa apteekkeja on reilut 800 sivuapteekit mukaan lukien.

10

KILOMETRIÄ

L

eena Karikoski, 58, on toiminut yrittäjänä Vaajakosken apteekissa viimeiset kaksi vuotta. Apteekki täytti 75 vuotta elokuun 15. päivänä.

– Apteekeissa mitataan usein sitä, kuinka monta reseptiä työntekijä käsittelee tunnissa. Jos mittaat pelkästään kovia arvoja, palvelun laatu saattaa unohtua. Asiakkaat kyllä aistivat millainen työilmapiiri on. Mielestäni asiakastyytyväisyys, laadukas palvelu ja henkilöstön työhyvinvointi ovat tärkeitä mittareita palvelualan yritykselle, Karikoski toteaa.

Vaajakosken apteekissa työkaverista välitetään ja toisia jeesataan titteleistä riippumatta. Apteekkari toivoo, että henkilöstöllä on tunne, että heidän työtään arvostetaan.

– Meillä on henkilökuntaa tämän kokoiseen apteekkiin riittävästi. Meillä työskentelee 363 neliön apteekissa itseni lisäksi 18 henkeä. Apteekkarina arvioin kokonaisuutta, sitä, mitä näillä käsipareilla tehdään. Kun tulos on riittävä, niin henkilöstömäärä on hyvä. Töissä viihtyminen ja jaksaminen ovat tärkeitä.

Robotti ei vienyt kenenkään töitä

Vaajakosken apteekissa työssäjaksaminen on muutakin kuin tyky-päiviä. Työn mielekkyyttä lisäävät monipuoliset toimenkuvat sekä jatkuva kehittäminen. Henkilöstölle on kaksi kausikorttia Jyväskylän Sinfonian syyskaudelle, minkä lisäksi liikunta- ja kulttuuriseteleitä voi käyttää kuntosaleilla, uimahalleissa tai teatterissa.

– Työpaikkaedut maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti, Karikoski tietää.

Hän haluaa olla johtajana avoin, sillä parhaat ideat toiminnan kehittämiseen tulevat työntekijöiltä.

– Jos työntekijöille ei heti sanota ”ei”, ideoita syntyy. Myös virheet korjataan yhdessä, eikä ensimmäisenä lähdetä etsimään sitä, kuka virheen teki. Meistä kukaan ei ole täydellinen.

Vaajakosken apteekissa on ollut käytössä Rowa-varastoautomaatti jo muutaman vuoden. Robotin tehtävänä on tuoda lääkkeet farmaseutille kuljetinta ja spiraalia pitkin. Rowan ansiosta farmaseutti voi keskittyä asiakkaaseen ja lääkeneu-

vontaan, eikä hänen aikansa mene lääkkeiden hakemiseen.

– Ensimmäisenä minulta kysyttiin Rowaa käyttöönotettaessa, kuinka monta työntekijää vähennettiin. Robotti ei ole vienyt kenenkään töitä, vaan ennemminkin olen palkannut lisää väkeä. Kun Vaajakosken apteekki muutti Vaajalan kauppakeskukseen, sen aukioloajat pidentyivät. Arki-iltoina olemme auki iltakahdeksaan ja lauantaisin iltakuuteen.

Apteekkarikin istuu reseptin toimituksessa

Leena Karikoski on toiminut yrittäjänä 14 vuotta, eikä perusyrittäminen ole muuttunut hänestä mihinkään.

– Yrittämisestä puhutaan usein yksin puurtamisena, mutta en koe sitä niin. Yrittäjän tärkein tehtävä on innostua itse, innostaa muita sekä ihmetellä.

Karikosken ideologiana on laittaa omat kätensä saveen siinä missä henkilöstökin. Kun apteekkari on myös itse asiakaspalvelussa, hän saa suoraa palautetta asiakkailta sekä ennen kaikkea näkee millaisiin tilanteisiin henkilöstö joutuu päivittäin.

– En halua katsoa toimintaa mistään norsunluutornista, Karikoski toteaa.

Hyvä yrittäjä osaa myös jakaa vastuuta. Vastuun jakaminen ja työn monipuolisuus vaikuttavat suoraan henkilöstön työssä viihtymiseen.

Vaajakosken apteekissa koko henkilöstö jalkautuu.

– Joku vierailee kouluilla, toinen vanhusten kerhoissa. Meillä ei ajatella, että ainoita asiakkaita ovat he, jotka kävelevät ovesta sisään. Asiakkaita on ympärillä niin paljon kuin vain uskallamme kuvitella.

Neljän seinän sisältä ihmisten ilmoille

Leena Karikoski pitää teematapahtumista. Hän on järjestänyt muun muassa lemmikki-illan sekä tehnyt yhteistyötä kyläyhdistysten, potilasjärjestöjen, palvelukotien ja koulujen kanssa.

– Kun olin Uuraisilla apteekkarina, järjestimme ”Tuijota omaan napaasi” -teemaillan, jossa vie-

Työmatka kilometreissä Leena Karikosken kotoa Ristonmaalta Vaajakosken apteekkiin.

Matka taittuu autolla, välillä pyörällä.

Kotona Leena asuu miehensä kanssa, tytär ja poika ovat jo aikuisia.

230 TYÖVUOSIA

Työvuosien yhteenlaskettu määrä Vaajakosken apteekissa.

400 METRIÄ

Vaajakosken apteekissa on hyllytilaa yhtä monta metriä kuin yleisurheilukentän juoksuradalla.

1029 SAANA-TUNTURIN KORKEUS METREISSÄ

Saana-tunturin korkeus metreissä.

Patikointi, pyöräily ja hiihtäminen antavat Leena Karikoskelle virtaa työhön. Lisäksi sydäntä lähellä ovat teatteri, kirjat ja musiikki. Parhaat ideat syntyvät lenkkipolulla tai hiihtämässä.

5 ”Suomalaiset sairastavat sydämellä, sielulla ja vatsalla. Näihin sairauksiin haetaan eniten lääkkeitä myös apteekista.”

6 Lääkkeet tulevat reseptipisteisiin spiraalia pitkin. Sen ansiosta myös proviisori Kirsi Koivistolle jää enemmän aikaa asiakkaiden neuvomiseen.

Ammattitaitoinen ja iloinen asiakaspalvelu ovat ensiarvoisen tärkeitä muutoin lain tarkasti määrittelemällä toimialalla.

Asiakasta palvelemassa lääketyöntekijä Hanna Kunnas.

Laatusertifikaatista soten mahdollisuuksiin

”Meillä voi asioida yhden pysähdyksen taktiikalla.

Hyvinvointituotteiden ja lääkkeiden lisäksi ruokakauppa ja Alko ovat aivan vieressä, ja Pandan myymäläänkään ei ole pitkä matka.” raili maalaislääkäri Kiminkinen. Tilaisuudessa oli yli sata kuulijaa Uuraisten pienessä auditoriossa, Karikoski muistelee.

– Teemailtojen järjestäminen ei vaadi kuin puhelinsoiton paikkakunnan lääkärille tai muulle taholle, eikä kukaan ole tähän mennessä sanonut, ettei häntä kiinnosta. Meidän pitää lähteä ihmisten ilmoille, eikä vain linnoittautua neljän seinän sisälle.

ansiomerkillä 7 5 -v u o t i s j u h l a s s a pa l k i t u t t yö n t e k i j ät

Apteekki kilpailee palvelulla

Aiemmin apteekit koettiin enemmän sairauskeskeisiksi, kun nykyään valikoimassa on lääkkeiden lisäksi useita hyvinvointia tukevia tuotteita. Vitamiinit, luontaistuotteet, kosmetiikka, painonhallinta, tupakasta vieroittautuminen tai melatoniinivalmisteet nukkumisongelmiin parantavat elämänlaatua.

– Apteekissa on valtavasti kohtaamisia. Palvelemme päivässä noin 500 asiakasta, joista suurin osa hakee sekä itsehoito- että reseptivalmisteita.

Meidän tehtävämme ei ole vain antaa lääkkeitä, vaan myös neuvoa asiakkaita. Voimme esimerkiksi tarjota lääkityksen tarkistuspalvelua, luuston lujuusmittausta, dosettijakelua tai astma-asiakkaan inhalaatiohoidon seurantaa. Lääkkeiden hinnat ovat samat joka apteekissa ja sijaintikin on määritelty Fimean toimesta, mutta palvelulla voimme kilpailla.

Apteekkarina Leena Karikoski toimi ensimmäisen kerran vuonna 2001, tuolloin Uuraisilla.

– Se oli ensimmäinen rutistus yrittäjänä. Siihen ihminen satsaa kaiken, mitä on joskus ajatellut vielä tekevänsä, Karikoski kuvailee.

Vaajakosken apteekkiin verrattuna Uuraisten apteekki on pieni. Karikosken lisäksi töissä oli kaksi farmaseuttia ja yksi lääketyöntekijä.

– Jos Uuraisten apteekki oli pieni nukkekoti, niin Vaajakosken apteekki on tavaratalo. On tyypillistä, että apteekkarina aloitetaan pienistä apteekeista, joista noustaan portaittain ylöspäin, Karikoski kertoo.

Muistot Uuraisten vuosilta ovat lämpimät, myös kunnianhimoiset.

Uuraisten apteekki oli Keski-Suomessa ensimmäinen apteekki, joka sai laatusertifikaatin vuonna 2007.

– Se on ollut urani kannalta kaikkein tärkein ja merkittävin asia. Kaikki keskeiset toiminnat suunniteltiin joustaviksi ja asiakaslähtöisiksi aina palvelusta henkilöstöjohtamiseen. Jokaisella prosessilla oli oma vastuuhenkilö ja asioiden toteutumista arvioitiin yhdessä säännöllisin väliajoin.

Jännittävän laatujärjestelmästä teki se, että toimintaamme arvioi myös ulkopuolinen toimija, Karikoski kertoo.

Myös Vaajakosken apteekissa on tehty laatu- ja kehittämistyötä tavoitteena laatusertifikaatti vielä syksyn 2015 aikana. Laatusertifikaattia arvioidaan usein kalliiksi ja kankeaksi järjestelmäksi. Karikoski huomauttaa sen kuitenkin olevan ainoa kansainvälisesti hyväksytty järjestelmä, jolla laatu todennetaan.

– Nyt puheenaiheena on sote. Itse näen sen mahdollisuutena, joka tarjoaa uusia tehtäviä, jos me olemme valmiit ottamaan niitä vastaan.

Apteekit ovat paikkoja, joihin asiakkaiden on helppo tulla. Miksemme voisi apteekeissa kehittää palvelujamme niin, että jatkossa esimerkiksi rokotuspalvelut saisi apteekista. Yhteistyötä terveydenhuollon kanssa tarvitaan, kun kaikki kamppailevat laman, tehostamisen ja karsimisten kanssa, Karikoski toteaa.

30 vuoden ansiomerkki:

Riitta Haaranen, Minna Kalliokoski ja Riitta Kauppinen

15 vuoden ansiomerkki:

Tuija Heinonen

10 vuoden ansiomerkki:

Päivi Kahilainen, Hanna Kunnas, Ulriika Kurkela ja Sanna Lamberg

Kultainen elämäntyömerkki:

Sinikka Berg, Päivi Huttunen ja Tytti Mantere- Hänninen

Hopeinen elämäntyömerkki:

Eliisa Klemola ja Marika Romunen

Leenan työhistoria

1957

Leena Karikosken syntymävuosi.

Isä oli insinöörinä Rautpohjan tehtaalla, äiti kotona.

1977

Ylioppilaaksi Jyväskylän normaalikoulun lukiosta.

1983

Valmistuminen proviisoriksi Kuopion korkeakoulusta.

1983

Vakituinen työpaikka Laukaan apteekissa proviisorina

1989

Opettajaksi siirtyminen Keski-Suomen terveydenhuoltooppilaitokseen.

1995

Valmistuminen ammatillisten aineiden opettajaksi.

2001

Kymmenen vuoden ”syrjähyppy” opettajana päättyi, kun Leena Karikoski aloitti apteekkarina Uuraisilla.

2008

Apteekkarin työt Jämsänkoskella alkoivat.

2013

Apteekin koko kasvoi jälleen, kun Leena Karikoski siirtyi apteekkariksi Vaajakoskelle.

7

Uutiset Uudet yhteiset toimistotilat Lutakkoon 1.10.

Keski-Suomen Yrittäjät ja Keski-Suomen kauppakamari muuttavat yhteisiin uusiin tiloihin.

Keski-Suomen elinkeinoelämän järjestöt Yrittäjät ja kauppakamari muuttavat Jyväskylässä Technopoliksen Innova 2:een katutason liikehuoneistoon.

Toimistoon sijoittuvat molempien järjestöjen koko henkilöstö.

Pitkään jatkunut tiivis yhteistyö vahvistuu entisestään yhteisten tilojen myötä. Keski-Suomen talossa sijaitsevat nykyiset tilat on myyty Jykes Kiinteistöt Oy:lle. Jykes Kiinteistöt kehittää Keski-Suomen taloa pienyritysympäristönä ja järjestöiltä vapautuvia tiloja tullaan aktiivisesti tarjoamaan alueen pk-yrityksille ja start-upeille.

– Muuttomme uusiin tiloihin mahdollistaa uusien tilojen raken-

tamisen myös kasvaville pienille yrityksille ja haluamme omalta osaltamme edesauttaa niiden syntymistä, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Uljas Valkeinen.

Yhteiset tilat Lutakonaukiolla ovat katutasossa ja helposti yrittäjien saavutettavissa. Veneelläkin pääsee Jyväskylän satamaan, järvi pilkottaa toimitilan ikkunoista.

– Technopoliksen ja Lutakon toimintaympäristö tuo meille uuden ja lähestyttävän toimistoilmeen.

Haluamme olla näkyvillä ja saavutettavissa alueen yrityksille ja sidosryhmille uudella tavalla, kertoo Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho.

– Hyvä yhteistyömme verkostossa tiivistyy entisestään ja tehostuu yhteisten tilojen myötä, hän jatkaa.

– Kasvu Open jatkaa valtakunnallista kehityspolkuaan ja sen toiminta tulee yhä näkyvämmäksi saaden myös oman neonvalonsa Jyväskylän katukuvaan toimiston muuton myötä, sanoo Valkeinen.

Toimistot palvelevat syyskuun loppuun asti normaalisti Sepänkatu 4:ssä. Muuton myötä toimistopalveluihin tulee muutaman päivän tauko. Lokakuun alussa

toiminta jatkuu keskeytyksettä uudessa osoitteessa. Avoimia ovia ja tutustumispäiviä toteutetaan teemallisesti loppuvuonna.

– Haluamme yhdessä, yhteiseen maaliin pelaten, edistää elinkeinoelämän ja yrittäjien menestymisen mahdollisuuksia Keski-Suomessa. Tiedämme tekevämme jälleen jotain aivan uutta ja positiivisesti mullistavaa järjestöyhteistyössä muuton myötä, toimitusjohtajat innostuvat hehkuttamaan.

Viidennes korkeakouluopiskelijoista aikoo yrittäjiksi Korkeakouluopiskelijoista viidennes aikoo yrittäjäksi valmistumisensa jälkeen. Jos opiskelija on toiminut yrittäjänä opintojen ohessa, hänestä tulee yrittäjä vielä todennäköisemmin.

Korkeakoulussa viime lukuvuonna opiskelleista 21 prosenttia pitää yrittäjäksi ryhtymistä todennäköisenä tai erittäin todennäköisenä uravaihtoehtona. 65 prosenttia pitää yrittäjyyttä epätodennäköisenä. 13 prosenttia vastaajista ei ottanut kantaa asiaan.

3,4 prosenttia opiskelijoista arvioi

saavansa tänä vuonna yrittäjätuloa, mikä vastaa määrällisesti noin 10 000 opiskelijaa.

Jos opiskelija on työskennellyt yrittäjänä opiskeluaikanaan, aikoo hän muita todennäköisemmin yrittäjäksi myös valmistumisensa jälkeen. Opiskeluaikanaan yrittäjänä toimineista peräti 35 prosenttia pitää erittäin todennäköisenä, että jatkaa yrittäjänä myös valmistumisen jälkeen.

Ammattikorkeakouluopiskelijat päätyvät yrittäjäksi jo opiskeluaikanaan

todennäköisemmin kuin yliopisto-opiskelijat: todennäköisyys on 1,6 kertainen.

Uljas Valkeinen, Keski-Suomen kauppakamari, p. 050 568 8555, uljas.valkeinen@kauppakamari.fi

Y r i t tä j ä k s i r y h t y m i n e n o n

TODENNÄKÖISTÄ

21 %

EI KANTAA

Lisätietoja: Opiskelijasta yrittäjäksi: Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014–2015.

Opiskelijabarometri 2014.

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus.

JOHTAJUUS MUUTOS KASVU

Lisätietoja: Tuuli Kirsikka Pirttiaho, Keski-Suomen Yrittäjät, p. 040 501 1501, tuulikirsikka.pirttiaho@yrittajat.fi

13 %

EPÄTODENNÄKÖISTÄ

65 %

Nuoret Yrittäjät Stagella perjantaina 11.12.

Keski-Suomen Nuorten Yrittäjien kohtaaminen klo 9–13 Tule mukaan kuulolle, vaikuttamaan, kohtaamaan.

Lutakkoon Yrittäjien ja kauppakamarin uusiin tiloihin! #nuoretyrittajatstagella #kasvuopen Lisätietoja: yrittajat.fi/keskisuomi

8

”Ei ole rahasta kiinni…”

Keski-Suomen talouden nousu ja yritysten investointien toteutuminen ei ole rahasta kiinni, mikäli maakunnan tärkeimpien rahoittajien vakuutteluja on uskominen. teksti KAR I RUUS K A kuvat K A R I RU U S K A JA O P :N ARKI STO

Finnvera on tuonut markkinoille uusia tuotteita, joilla tuetaan niitäkin yrityksiä, joiden rahoitukseen Finnveran keinot eivät ole tähän mennessä osuneet. Pankkien alkuvuoden rahoitustilastot näyttävät jopa kolmanneksen nousua edellis-

vuoden lukuihin verrattuna.

Myös syyskuun pk-barometrin viesti on samansuuntainen: Keski-Suomen yrityksistä enää kuusi prosenttia mainitsee rahoituksen pahimmaksi kehittämisen esteeksi (koko maassa 7%).

FINNVERA:

Alkuvuosi edellisen kaltainen Aluejohtaja Juha Ketola Finnverasta pohtii, menisikö osalla yrityksiä jopa niin hyvin, että rahoitusluukuille ei ole asiaa. Puolet pk-yrityksistä on velattomia ja barometrin mukaan vain reilu viidennes ilmoittaa harkitsevansa ulkopuolista rahoitusta.

Juha Ketola myöntää, että investointilähtöinen rahoituskysyntä on viime kuukausiin saakka ollut hiljaista. Käyttöpääomalainat sen sijaan ovat menneet kaupaksi.

– Nyt näyttää siltä, että muutaman vuoden takaisia inves-

tointisuunnitelmia päivitetään ja aletaan toteuttaa. Ehkä Äänekosken hankkeen imu herättää myös pk-sektorin, Ketola pohtii.

Finnveran tilastoissa näkyvät vain suuremmat investoinnit. Esimerkiksi konekantaa uusitaan usein rahoitusyhtiöiden kautta ja silläkin puolella tilanne on vilkastumassa.

Uusien luottojen määrässä Finnveran alkuvuosi on ollut edellisen kaltainen. Keski-Suomeen myönnettiin noin 25 miljoonaa euroa, joiden turvin syntyi 252 uutta työ-

paikkaa. Jyväskylän seudun osuus oli 17,5 miljoonaa, seuraavana Saarijärvi-Viitasaari 2,3 miljoonaa.

– Äänekoski ei vielä tässä näy, eikä Finnveran 400 miljoonan osuus Metsä-Fibren hankkeessa tule näkymäänkään. Se hoidetaan pääkonttorista.

Ketola myöntää, että pankkisektorilla finanssivalvonnan kiristyneet säännökset aiheuttivat pari vuotta sitten rahoitusmarkkinoilla hämminkiä. Rahaa sai usein vain turvaavia vakuuksia vastaan.

Riskinotto jäi paitsi yrittäjän myös

Finnveran kaltaisen riskirahoittajan huoleksi.

– Sehän meidän roolimme onkin. Ei meille hakeudu asiakkaaksi yritys, jolla on pitkään mennyt hyvin ja taseet huippukunnossa.

Finnveran vuoden alusta lanseeraamat uudet tuotteet tähtäävät siihen, että hyvät pk-yritykset pääsevät liikkeelle pienellä omapääomalla ja vähäisillä vakuuksilla.

Näin luodaan uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja. Toisaalta apua suunnataan myös vanhoille yrityksille, joilla on hyvä tilauskanta, mutta kassa tiukilla tuotannon rahoittamisessa.

Ketola korostaa, että nyt myös pk-sektorilla on mahdollista saada aiemmin vain suuryrityksille suunnattuja rahoitusvälineitä; joukkovelkakirjalainaa, vientitakuita jne.

– Panostamme vientiyrityksiin ja pyrimme monin tavoin vähentämään keskisuurten yritysten vientiriskejä, jopa rahoittamalla ostajayrityksiä ulkomaille, Ketola korostaa.

Finnvera panostaa aiempaa enemmän myös markkinointiin.

– Kontaktoimme yrityksiä, jotka eivät koskaan ole asioineet meillä.

Tavoitteena on, että yritykset tietävät myös meidän palveluistamme nykyistä enemmän.

NORDEA:

Rahoitushaluja kysyntää enemmän Nordean Järvi-Suomen yrityskonttorin johtaja Mika Jokiranta sanoo keskustelun yritysrahoituksesta mantrautuneen turhan kielteiseksi – hyviin hankkeisiin terveet yritykset ovat viime vuosina saaneet rahaa.

Viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana Nordean yritysrahoitus on Järvi-Suomessa noin viidenneksen edellä edellisvuotta. Silti yrittäjät ovat vielä varovaisia ja pankilla olisi rahoitushaluja kysyntää enemmän.

– Edelleen yritysten luototus kohdistuu valtaosin käyttöpääomaan, mikä toki kertoo toimeliai-

suudesta. Nyt kaivattaisiin myös investointeja rahoitettavaksi, mutta riskinottohalua ei ole.

Jokiranta on tuoreen pk-barometrin kanssa samoilla linjoilla, mutta korostaa, että monet Nordean asiakkaat ovat pk-sektorin suurimpia, eikä barometri välttämättä kuvaa heidän tilannettaan. Äänekosken suurinvestointi on Jokirannan mielestä piristänyt seutukunnalla myös pk-sektoria.

Muutamia hallihankkeita on jo lähtenyt liikkeelle ja lisää on luvassa. Myös laajemmalti pienyrityksissä on kehittämistarpeita ja -halujakin.

Hallituksen elvytystoimilta Jokiranta ei ihmeitä odota, vaan lainaa pankkinsa talousosaston syyskuun alussa julkaisemaa ennustetta: ”Rankka retki. Lama jatkuu, eikä kasvua ole näkyvissä.”

– Itse olisin odottanut esimerkiksi päätöstä nelostien parantamisesta. Jos talouden elpymistä odotetaan, sen pitää nyt lähteä yrityskentästä.

Kaikille lainanottajille Mika Jokiranta suosittelee korkosuojausta.

– Korot nousevat nopeasti, jos niille annetaan tilaa. Talouskasvua toivotaan ja odotetaan, sitä seuraa vääjäämättä korkojen nousu.

OSUUSPANKKI:

Luottokelpoisista asiakkaista kilpaillaan Keski-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja Pasi Sorri korostaa, että koko 2010-luvun yritysluototus on ollut tasaisessa kasvussa.

– Jos vuosi 2007 luetaan viimeiseksi normaalivuodeksi ennen rahoituskriisiä, niin mitään romahdusta ei ole. Tuolloin myönsimme noin sata miljoonaa euroa uusia yritysluottoja, 2010 alkaen myönnettyjen luottojen määrä on vuosittain liikkunut tasolla 98–135 miljoonaa euroa.

Viime vuoden luvut ovat ajanjakson korkeimmat: euromääräisesti luottojen määrä kasvoi 40 prosenttia, kappalemääräisestikin kymmenen prosenttia, kokonais-

luottokanta kasvaa 3–4 prosentin vuosivauhtia.

– Tämä merkitsee sitä, että rahan kiertoaika on tosi lyhyt. Yritykset haluavat maksaa velkansa nopeasti pois ja matalien korkojen aikana se onnistuukin hyvin.

Pasi Sorri odottaa tulevilta kuukausilta hyvää investointisyksyä.

– Työpöydällä on hyviä hankkeita, joista ainakin osa toteutuu.

Toistaiseksi investointirahoituksen kysyntä on ollut harmittavan vähäistä. Rahaa on tarvittu käyttöpääoman ohella esimerkiksi yritysjärjestelyihin.

Sorrin mukaan maakunnan isojen hankkeiden vaikutus ei vielä

näy pk-sektorin investointihaluina, mutta ilmapiiri on muuttumassa. Ehkä nyt myös keskeneräiset hankkeet uskalletaan toteuttaa, rakennusalalla investointihaluja jo näkyykin.

Rahoittajien välistä kilpailutilannetta Sorri kuvailee normaaliksi. Kapasiteettia tällä hetkellä riittää ja luottokelpoisista yritysasiakkaista kilpaillaan, mikä heijastuu myös marginaalitasossa.

Pasi Sorri kiittelee yhteistyötä muiden rahoittajien kanssa. Esimerkiksi Finnveran uudistukset ovat selkeyttäneet ja nopeuttaneet rahoitusratkaisuja.

9 Kolumni

POIMINTOJA PK-YRITYSBAROMETRISTA

Apua! Tiedän monen kuuntelevan ja katselevan silmät pyöreinä niin kutsuttua yhteiskunnallista keskustelua työstä ja työpaikoista. Mihin keskustelussa unohtuivat hetki sitten niin innostavat asiat kuin tuottavuus, osaaminen, parempi johtaminen, rohkeampi kasvu ja kansainvälistyminen, järkevä joustaminen – tai yrittäjyys? Teemaksi kelpaavat nyt ohuesti vain palkka ja edut, säästöt ja voitot.

syksy 2015, Keski-Suomen tilastoja (343 yritystä)

Tuuli Kirsikka Pirttiaho, päätoimittaja tuulikirsikka.pirttiaho@ yrittajat.fi

M i t e n o l e t t e r a h o i t ta n e e t i n v e s to i n t i n n e v i i m e i s e n 1 2 k k : n a i k a n a?

Oma tulorahoitus

Ulkopuolinen

Ei investoitu

66 11 22

”Onko kohtuuton ajatus, että työntekijän on huolehdittava osaamisen ylläpidosta?”

M i s tä o l e t t e o t ta n u t r a h o i t u s ta?

Pankista

Keskustelu hämmentää työnsä vaatimattomin tai korkeintaan hillityin tuloksin tekevää pienyrittäjää ja henkilöstöä. Järjellä ja yhteistyöllä sopimisen kulttuuri on syvällä näissä pienimmissä suomalaisissa työnantajayksiköissä. Yleisessä keskustelussa unohtuu, että rakennemuutoksessa on kyse enemmänkin julkisen sektorin paineista, jotka ovat toki meidän joka ikisen ongelma. Siis ”kyllä pystytään” pienissä yksiköissä: sopimaan, sovittelemaan, kehittämään ja jakamaan menestys ja tappiot yhdessä.

Unohdusko? Mihin hävisi kaikkien kilpailevien joukkueiden ja pelin seuraajien ymmärrys siitä, että tarjotun työn kustannukset eivät näy ainoastaan saajapuolen tilipussissa. Jokainen työpaikka vaatii paljon muuta, jopa palkkaan nähden moninkertaisen määrän panostuksia ja velvoitteita – sekä työpanokselta tuottavuutta muun muassa osaamisen keinoin. Mahdotontako? Onko kohtuuton ajatus, että työntekijän on itsekin huolehdittava oman osaamisen ylläpidosta muuttuvassa maailmassa – yhteiskunnan tai työnantajan tuella?

Osaamisen ylläpitoa voidaan ajatella joustavasti mitoitettavaksi jokaiselle erikseen: nopea kehittyvä suunnittelu- tai asiantuntijatyö toisella mitalla kuin hidasliikkeinen ketjun toinen ääripää.

Uutisvirta on nyt kuljettanut meitä ahkerasti työn tekemisen ja tekemättömyyden teemassa. Väitän yrittäjäkunnan valtaosan ajan medianäkymän kautta asemoivansa itsensä nyt niche- eli reunailmiöksi. Tämähän ei tietenkään ole totta. Tässä kohdassa yrittäjät ovat vain yksinkertaisesti ahkeria ja sinnikkäitä, mutta eivät äänekkäitä pitääkseen pintansa. Koska näin on vastuullista ja on pakko. Vai onko pakko?

66

28 Finnverasta 21 Ely-keskuksesta 5 Henkilösijoittajilta 4 Rahoitusyhtiöstä

Pelkästään yksinyrittäjät pystyisivät pysäyttämään tämän maan – isolla joukkovoimalla – mutta niin ei tietenkään tehdä, koska yrittäjyys on arvovalinta, joka sisältää enemmänkin kuin yksilön vastuun, nimittäin yhteisövastuun. Yksinyrittäjät eivät koe – uudelleen hieman ikävää sanayhdistelmää pohdittuaan – olevansa yksin, vaan yhdessä edustamassa vahvaa suomalaista osaajajoukkoa. He ovat valjastaneet oman osaamisen ja yhteiskunnallisen vastuunsa yrittäjyyden kautta. STOP ei tule tällä porukalla kysymykseen, koska asenne on CAN DO. Joku voisi tietenkin sanoa, että on pakko. Tätä pakkoa ei ole kuitenkaan lailla säädetty, vaan se on vapaasti valittu.

Huolimatta tyrskyistä ja myrskyistä Suomen ämpärissä jotkut rohkelikot etenevät, piittaamatta kulloisistakin ankeuttajista. Nämä etenijät eivät ole ainoastaan tuoreita ja kokemattomia start upeja, vaan myös perinteistä joukkuetta. Tarvitsemme esille näitä innostavia ja kannustavia tarinoita yrittäjien ja henkilöstöjensä yhteisestä osaamisesta, rohkeudesta ja sinnikkyydestä. Lokakuun alussa jaetaan jälleen valtakunnallisia yrittäjäpalkintoja näille ja kaltaisillensa yrittäjille.

A i o t t e k o o t ta a r a h o i t u s ta s e u r a ava n 1 2 k k a i k a n a?

Ei

Can do – kyllä pystymme

Kyllä

80 20

Mitä seuraavaksi odotamme? Oletko kuullut, että digiloikka, digituunaus ja digikulttuuri ovat ihan jokaisen yhteinen uusi projekti? Digitalisaatio on ehkä tapahtunut ympärilläsi, mutta nyt juuri sinut kutsutaan mukaan diggailemaan. Itse asiassa digitalisaatio ei vain voi olla, vaan se ON yhteinen tuottavuusloikka, joka meidän kaikkien on mahdollista ottaa. Se on otettava yhdessä, sillä muutama digimenestynyt yksilö tai yritys ei tee meille kesää. Digiloikka on seuraava myönteinen, kehittävä alusta julkiselle, yksityiselle ja yksilötasolle.

Pidetään Keski-Suomessa huolta siitä, että yhdessä kyllä pysymme – CAN DO. Suhdanneodotukset ovat jo virinneet.

ulkoisen rahoituksen a i o t t u k äy t tö ta r k o i t u s keski-suomessa Kehittämishankkeet

Rakennusinvestoinnit

Koneiden ja laitteiden laajennusinvestoinnit

Koneiden ja laitteiden korvausinvestoinnit

Käyttöpääoma

Kansainvälistyminen

33 % 26 %

Oletko tutustunut verkkolehteemme?

24 % 23 %

25 % Omistusjärjestelyt ja yrityskaupat

9%

7%

Ympäristövaikutusten ja energian vähentäminen

1%

ksymppis.fi

Ksymppiksestä löydät tarinoita ja kertomuksia yrittäjistä ja yrittäjyydestä Keski-Suomessa. Käy lukemassa juttu Crazy Townin yhteisöstä, yrittäjien kirjoituksia Keskustellaan-palstalta tai kurkkaa vaikka kuvagalleriamme Liikkeellä-osiosta. Verkkolehteemme pääset niin mobiililla, tabletilla kuin kotikoneellasikin.

Mistä sinä haluaisit lukea?

Voit lähettää meille ehdotuksen sinun mielestäsi mielenkiintoisesta yrittäjästä, aiheesta tai tilaisuudesta osoitteeseen ksymppis@yrittajat.fi.

10 teksti ja kuvat Katja Hyytiälä

Mitä on paikallinen sopiminen?

Paikallisessa sopimisessa on ennen kaikkea kysymys työllisyyden ja kasvun turvaamisesta. Työpaikan osapuolille annetaan tilaa yhdessä sopien löytää järkeviä ratkaisuja työn tekemiseen, palkkaukseen ja työaikojen sekä erilaisten vapaiden järjestelemiseen.

L äh te e t ja koko a r ik k e l i YR IT TA JAT. F I – ED U N VA LVO N TA – PA I K A L L I N E N SO P I MI N EN

Paikallinen sopiminen ei ole sanelua, eikä sen lähtökohtana ole työntekijän työsuhteen ehtojen heikentäminen. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että erilaisia lisiä yhdistetään kokonaispalkkaan yhdessä sovitulla tavalla. Tällöin palkkauksen rakenne yksinkertaistuu.

Paikallisesti voitaisiin joustavasti sopia myös työaikojen järjestelystä.

Läpinäkyvyys auttaa

Paikallinen sopiminen edellyttää luottamusta työpaikalla. Työntekijöillä on oltava riittävästi tietoa yrityksen taloudesta, ajankohtaisesta tilanteesta ja ylipäätään yrityksen asioista. Työ- ja elinkeinoministeriön vuosittain laatimasta työolobarometrista ilmenee, että pienemmissä yrityksissä henkilöstö keskimäärin tuntee yrityksen tilanteen hyvin.

Mistä luovutaan?

Paikallisen sopimisen laaja mahdollistaminen ei merkitsisi työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumista. Poikkeaminen työehtosopimuksesta edellyttäisi aina sopimista eli yhteisymmärrystä poikkeusjärjestelyn tarpeesta työntekijöiden ja työnantajan välillä.

Henkilöstö voisi siis aina vedota yleissitovaan työehtosopimukseen, jos yhteistä ymmärrystä ei löytyisi.

Paikallinen sopiminen ei olisi uhka myöskään ammattiyhdistysliikkeelle. Työntekijöillä tulisi esimerkiksi aina halutessaan olla mahdollisuus myös valita keskuudestaan yhteinen edustaja – luottamusmies tai luottamusvaltuutettu – neuvottelemaan heidän puolestaan. Työntekijöillä olisi halutessaan oikeus pyytää avukseen myös asiantuntijaa esimerkiksi ammattiliitosta.

Paikallisessa sopimisessa on kyse lähidemokratiasta: työmarkkinoiden kehittämiseen tarvittavat ratkaisut löydetään parhaiten työpaikoilla, työntekijöiden ja yrittäjän kesken. Ammattiliitot voisivat tukea tätä prosessia ja jäseniään omalla asiantuntemuksellaan.

Käyttö ei vielä laajaa

Suurelle osalle suomalaisia yrityksiä sopimismahdollisuuksia on tällä hetkellä työehtosopimuksissa vain niukasti. Keskimäärin yli satasivuisessa TES-kirjassa on 10–20 määräystä, jotka mahdollistavat paikallisen sopimisen.

Työehtosopimukset ovat myös sisällöltään mutkikkaita. Järjestelmän monimutkaisuus on johtanut siihen, että nykyisiäkään jouston mahdollisuuksia ei erityisesti pie-

nissä yrityksissä osata tai uskalleta käyttää.

Nykyiset yrityskohtaiset poikkeamismahdollisuudet ovat merkitykseltään vähäisiä, kun ajatellaan yrityksen kilpailuaseman parantamista. Sopimisen kohteita ovat tyypillisesti säännöllisen työajan järjestely, päivittäisen ruokatunnin kesto, palkanmaksupäivän määrittely, lomarahan muuttaminen vapaaksi tai työvuoroluettelon pitäminen.

Suomessa on yhteensä noin 90 000 työnantajayritystä. Näistä vain noin 20 000 kuuluu työnantajaliittoihin. Yleissitovuuden piirissä on kaikilla toimialoilla tyypillisesti pieniä liittoihin kuulumattomia yrityksiä, joille paikallisen sopimisen tarjoamat sopeutumismahdollisuudet olisivat erityisen tarpeellisia. Järjestäytymistä ei kuitenkaan voi vaatia – perustuslaki turvaa oikeuden olla kuulumatta liittoon.

Miten kilpailukyky edistyisi?

Suomessa työmarkkinat ovat selkeästi jäykemmät kuin kilpailijamaissa. Suomi ei ole päässyt muun euroalueen elpymisvauhtiin.

Suhdannetilanteen ja talouden rakenteellisten ongelmien vuoksi Suomen talouskasvu on ollut lähes kymmenen vuotta pysähdyksissä. Työttömyys on ollut jatkuvassa kasvussa. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli heinäkuun 2015 lopussa yhteensä 381 600 työtöntä työnhakijaa. Se on 31 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Suomen kilpailijamaiden (erityisesti Saksan) esimerkit osoittavat, että paikallisen sopimisen lisääminen parantaa työllisyyttä ja vähentää työttömyyttä. Läheisten maidemme työllisyysasteet ovat selvästi paremmat kuin Suomessa (68,7 %): Saksa 74,0 %, Ruotsi 75,2 %, Tanska 73,7 %. Myös työttömyysasteet ovat Suomea (9,5 %) matalammat: Saksa 4,7 %, Ruotsi 7,4 %, Tanska 6,0 %. Näissä kaikissa maissa paikallista sopimista on sovellettu Suomea paljon laajemmin.

Suomen Yrittäjien, Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeriön pk-yritysbarometrin tietojen perusteella työehtosopimusten määräyksistä poikkeaminen yhteisesti sopimalla helpottaisi merkittävästi työllistämistä pk-yrityksissä. Työllisyysvaikutuksina tämä merkitsee noin 60 000–65 000 uutta työpaikkaa. Yhteiskunnan säästö paikallisesta sopimisesta on siten nykyistä parempi työllisyys ja kilpailukyvyn kohentuminen.

gallup

Yrittäjä, miltä bisnessyksy 2015 näyttää?

Syksy näyttää epävarmalta. Pienten yritysten on vaikea pärjätä kilpailutuksissa, hankintalakia pitäisi muuttaa niin, että se suosisi paikallisuutta tai edes suomalaista. Eteenpäin kuitenkin mennään, kuunnellen kuntien tarpeita ja kehittäen palveluita heidän tarvitsemaansa suuntaan päin.

Minna Heimonen Minsos Oy, Laukaa

Elokuu näytti huonolta. Hengissä selvittiin, mutta pohjaa raapien. Nyt kun olemme saaneet myynnin taas kuntoon ja rullaamaan, niin tilanne on muuttunut paremmaksi. Kaikki voi onneksi muuttua hetkessä.

Tiina Hoskari Kuvitellen, Jyväskylä

Bisnessyksy näyttää hyvälle. Näköpiirissä on pientä kasvua ja uusia tuulia.

Eläke lähestyy.

Jouko Mustalampi Seripiste Oy, Vaajakoski

Syksy on alkanut haastavasti. Taloudellinen tilanne asettaa haasteita ja niihin on vastattava muutoksilla.

Kehitämme jatkuvasti ideoidemme pohjalta toimintaamme. Kestääkseen edes paikallaan on muututtava markkinoiden mukana.

Sami Laakko K-market Herkkukeidas, Korpilahti

Lähdemme hyvillä fiiliksillä syksyyn.

Perustamme Saarijärvelle Pop up -myymälän ja vierailemme siellä tuotteinemme, aina kolme kertaa kuussa.

Ei passaa jäädä odottelemaan tilanteiden muuttumista, vaan on tartuttava toimeen. Kokeillaan nyt tätä ja katsotaan mitä se tuo tullessaan.

Taina Kemppainen Wilma Kodinsisustus Oy, Viitasaari

Juuri nyt syksy näyttää hieman epävarmalta, mutta toiveikkuutta loppuvuoteen löytyy. Aikalailla samoissa mennään kuin viime syksynä, poikkeuksena, että tämä kesä oli meille edellistä parempi. Ideoita on paljon, mutta aika on ehkä nyt sellainen, että pitää hieman miettiä onko nyt otollinen hetki lähteä etenemään niiden kanssa.

Petrus Moisio Moisio Forest Oy, Viitasaari

11 Pk-yrityksillä katse jo eteenpäin – yrittäjyyttä edistäviä toimia tarvitaan Syksyn pk-yritysbarometrin mukaan lähes 90 prosenttia pk-yrityksistä uskoo voivansa säilyttää työpaikat.

Työllistämisnäkymät olivat kyselyn ajankohtana, loppukesällä, hieman paremmat kuin alkuvuonna 2015. Keski-Suomessa pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan yleisestä suhdannekehityksestä olivat barometrissä myönteisempiä kuin puoli vuotta sitten.

Yleisissä suhdannenäkymissä Keski-Suomi kuuluu nyt valtakunnallisessa vertailussa parhaimpaan neljännekseen pääkaupunkiseudun, Varsinais-Suomen, Lapin ja Pirkanmaan kanssa, saldoluvun ollessa +12. Keski-Suomessa, kuten koko maassa yritykset näkevät suurimmaksi kehittämisen tarpeeksi markkinoinnin ja myynnin.

Kuitenkin yleinen matalasuhdanne on koettu pahimmaksi kehittämisen esteeksi koko maassa.

”Suhdannenousun odotus on myönteinen signaali pk-yritysten kyvystä sopeutua ja halusta kehittää toimintaa. Suhdanneodotukset liikkuvat epävakaassa yhteiskunnallisessa tilanteessa kuitenkin herkästi toiseenkin suuntaan, kuten edellisen varovaisen nousun jälkeen kävi viime syksynä.”, arvioi toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho.

+12 %

SUHDANNEODOTUS ON LÄHTENYT NOUSUUN

37 %

VASTAAJISTA HAKEE KASVUA LIIKETOIMINNALLE Keski-Suomessa kasvuhakuisuutta

Julkinen valta ei vakuuta

Kyselyn mukaan Keski-Suomessa vaikuttaa olevan eniten asemansa säilyttämiseen pyrkiviä yrityksiä (38 %), mutta kasvuhakuisia ilmoittaa olevansa yhteensä 37 % vastaajista. Yritystoiminnan kokonaan lopettavien osuus on edellisestä keväästä kasvanut kaksi prosenttia, ollen nyt 5 %.

Pk-yritysbarometrin erityiskysymyksenä kysyttiin yrityksiltä digitalisaation ja sähköisen liiketoiminnan sekä palvelujen kehityksestä. 77 % vastaajista käyttää kotisivuja ja 42 % on jollain tavalla mukana sosiaalisessa mediassa.

Verkkokaupan, teollisen internetin tai esim. digitaalisten markkinointikanavien kehittäminen on

Yleisesti kansalaisten suhtautuminen yrittäjyyteen on vastaajien mielestä yhä parantunut, mutta julkisen vallan, sekä alueellisen ja kunnallisen, että valtakunnallisen suhtautuminen ja toiminta yrittäjyyden edistämiseksi ovat kehittyneet huonompaan suuntaan.

Finnveran rooli erityisesti kasvuun ja kansainvälistymiseen suuntautuvien pk-yritysten rahoituksessa kasvaa. Finnveran rooli rahoittajana on koko maata keskimääräistä suurempi Keski-Suomessa. Vastaajista 16 % Keski-Suomesta ja koko maasta 19 %, ilmoittaa harjoittavansa vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla.

kuitenkin ”lapsen kengissä” suomalaisilla yrityksillä. Tähän kehittämiseen tulisi kiinnittää huomiota lähes joka toimialalla.

Lue koko Pk-yritysbarometri: yrittajat.fi/tutkimukset Lisätietoja: ALUEELLINEN: toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho, Keski-Suomen Yrittäjät, p. 040 501 1501, asiakkuuspäällikkö Heli Liinanki, Finvera Oyj, p. 029 460 2633 VALTAKUNNALLINEN: toimitusjohtaja Jussi Järventaus, Suomen Yrittäjät, p. 050 336 0015, jussi.jarventaus@yrittajat.fi

58 %

YRITYKSISTÄ EI OLE MUKANA SOSIAALISESSA MEDIASSA

16 %

HARJOITTAA VIENTIÄ TAI LIIKETOIMINTAA ULKOMAILLA

Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana, saldoluku %

Pk-yritysten liiketoiminnassaan hyödyntämät tai käyttämät digitaaliset työkalut ja palvelut, %

Pk-yritysbarometri, syksy 2015

Pk-yritysbarometri, syksy 2015

50

41 42

Sosiaalinen media

30

33 34

Pilvipalvelut

20

31 28

Yrityksenne ostot verkossa

10

Digitaaliset kanavat palvelujen jakelussa ja markkinoinnissa

0

16 18 11 11

Verkkokauppa yrityksen myynnissä

-10 -20 -30

77 80

Yrityksen omat internet-kotisivut

40

2/02

2/03

2/04

2/05

Keski-Suomi

2/06

2/07

2/08

2/09

Koko maa

2/10

2/11

2/12

2/13

2/14

2/15

Teollinen internet eli uudenlaiset ratkaisut, joilla laitteet kommunikoivat keskenään

3 3

Big datan käyttö

1 2

Ei vastausta

14 11

Keski-Suomi

Koko maa

12

Keski-Suomen Yrittäjät liikkeellä Keski-Suomen Yrittäjien luottamushenkilöstöä ja toimistoa on jalkautunut kuluneen vuoden aikana usealle paikkakunnalle pitkin KeskiSuomea. Olemme päässeet tapaamaan mielenkiintoisia yrittäjiä, pieniä ja suuria.

PIHTIPUDAS

KIVIJÄRVI KYYJÄRVI

VIITASAARI KANNONKOSKI

KARSTULA

SAARIJÄRVI

ÄÄNEKOSKI

tä ä l l ä k äv i m m e

teksti ja kuv a t KATJA H Y Y TI Ä L Ä

Olemme vierailleet isoissa halleissa ja pienissä puodeissa. Nähneet kuinka koneet valmistavat teräviä teriä, leikkurit leikkaavat puuta ja ammattilaisen kädet entisöivät kauniita huonekaluja.

Olemme hurmaantuneet pitäjä toisensa jälkeen suuresta ammattitaidosta mitä yrittäjillä on sekä kovasta yrittäjyyden palosta, mikä sykkii eteläisimmästä Keski-Suomesta aina pohjoisimpaan kolkkaan saakka.

Matkan varrella pääsimme keskustelemaan myös mielenkiintoisista ja polttavista yrittäjyyden aiheista. Mietimme työllistämistä, yrittäjyyden ilmapiiriä, kaupun-

gin ja yrittäjien yhteistyötä, kuinka innostua, kuinka kasvaa ja kuinka välttää mm. itse rakennettuja esteitä. Ideoita saimme roppakaupalla.

Mihin olemme menossa, se kysymys on toistunut monesta suusta. Varmaa vastausta emme ole yhteistuumin löytäneet, mutta selvää on se, että määränpäähän matkataan yhdessä yrittäen. Kiitos jokaiselle jalkautumisissa mukana olleelle yritykselle ja yhteistyökumppanille, oli mahtava tavata.

JYVÄSSEUTU

TOIVAKKA

Lisää juttuja jalkautumisista verkkolehti Ksymppiksen Liekeissä-palstalla: ksymppis.fi/fi/ liekeissa/

Onnistunutta bisnessyksyä toivottaen, Keski-Suomen Yrittäjät

JÄMSÄ

KUHMOINEN

#viitasaari Moision perhe lähti alun alkaen kehittelemään tuotteita ja ratkaisuja omiin metsäkoneisiinsa.

Nykyään metsäkonepiirit pääsevät nauttimaan suunnittelun hedelmistä aina Skandinaviaa ja Keski-Eurooppaa myöten. Petrus Moisio, Moisio Forest Oy, Viitasaari.

#äänekoski Verhoiluliike Pohjoisaho Anne, Äänekoski. Verhoilijamestari Anne Pohjoisaho kertoo kaukaa ja läheltä tulleille yrityksensä toiminnasta. ”Olen toiminut yrittäjänä jo noin kahdenkymmenen vuoden ajan ja olemme juuri laajentaneet toimintaamme myös autoverhoiluun.”

#jämsä Matti Esko <3 Tuuli Kirsikka. Jämsän Hirvikartanossa ei ollut ollenkaan hirveä meno.

#pihtipudas Jouni Arvola, Kodintarvike Jousar Ay, Pihtipudas.

Jousarista löytyy moneen tarpeeseen. ”Olemme kodinkoneliike, pyöritämme Matkahuoltoa ja myymme kodin sisustuksen esineet”, kertoo Jouni.

13 Saarijärven jalkautumisessa oli koolla hurja määrä yrittäjiä. Liikelataamon upea keilahalli tarjosi hienot puitteet kohtaamispäivällemme.

#saarijärvi

#pihtipudas Jouni Riitamo, Rengas ja Öljy, Pihtipudas. Jounilta taittui niin murre kuin rengashommatkin.

#palokka Mika Wahlgren, Palokan Puutuote Oy. Mika vie Palokasta tiimeineen upeaa puutyötä maamme jokaiseen kolkkaan.

Heidän taidonnäytteitään saamme ihailla niin Kuokkalan kirkossa kuin Klaus K Hotellissa Helsingissäkin.

Tavattiinpa reissuillamme myös ihka oikea Pihtiputaan mummo.

Mummon kausi kestää aina kolme vuotta ja sisältää paljon edustamistehtäviä ja positiivisen sanoman levittämistä muihin kuntiin.

#vaajakoski Eila Keinonen, Qr-Media Oy, Vaajakoski. Eila tekee taitavaa taittoa Vaajakoskella, niin printtiin kuin sähköiseenkin käyttöön.

#pihtipudas #kuhmoinen KSY:n varapuheenjohtaja Kari Mäkinen ja toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho poikkesivat tervehtimässä Vuoden Yrittäjäksi valittua K-kauppias Kalle Uimosta.

Suomen Yrittäjien ääni kuuluu päättäjien keskuudessa Vaikutimme muun muassa yrittäjien työttömyys- ja sosiaaliturvan parantamiseen. Kannattaa kuulua järjestöön, jota ministeritkin kuuntelevat. Mitä enemmän jäseniä, sitä vahvempi järjestö!

Liity Suomen vaikutusvaltaisimpaan yrittäjäjärjestöön osoitteessa yrittajat.fi/jaseneksi.

14 Rocktähtiasennetta firmojen rakentamiseen ”Kasvu on tahtokysymys. Jos jotain haluaa tarpeeksi, se toteutuu hämmästyttävän usein”, sanoo Slush Asian pääjärjestäjä ja start up -yrittäjä Antti Sonninen.

Kasvun Karnevaalin perjantain iltapäivän International Round Table -osuudessa kohtaavat neljä kansainvälistä bisnesosaajaa, Sonninen mukaan lukien.

Kasvu Open on Suomen suurin yritysten sparrauskilpailu

teksti R EET TA MIK KO L A

Antti Sonninen, 31, muutti aikanaan Tokioon Rovion perässä, ensin markkinatutkimusta tekemään. 2013 hän avasi Rovion Tokion toimipisteen ja lähti kokoamaan tiimiä ja valloittamaan markkinaa. Viime vuonna Sonnisesta tuli japanilaisen start upin, Beatrobon, osakas ja liiketoimintajohtaja. Tämän ohella hän on myllännyt japanilaista start up -kulttuuria perustamalla tapahtumat ”Slush Asia” ja ”Startup Sauna Tokyo”.

– Rovion keikka oli upea mahdollisuus, koska opin siinä niin paljon. Haluan jatkossa itsekin rakentaa jotain vastaavaa, joka on roolimallina nuorelle sukupolvelle.

Nuorten on hyvä nähdä, että hekin voivat onnistua bisneksessä.

Lisäksi hänellä on mielessä Japanin start up -ajattelun muuttaminen.

– Se muutos, joka on pikkuhiljaa tapahtunut Suomen start up -kulttuurissa, toimii myös muualla.

Suomessa sen nähneenä, tiedän miten se tehdään myös muualla. Tarvitaan roolimalleja, joiden voimalla koko ekosysteemi alkaa muuttua. Huhtikuussa järjestetty Slush Asia on hyvä esimerkki tästä, hän toteaa.

Osaaminen, tahto ja talkookulttuuri tuovat kasvua. Näistä viimeisin on yksi suurimmista kasvun esteistä Japanissa.

– Toisten auttamisen kulttuurissa kaikki voittavat, kuten esimerkiksi Piilaakso on osoittanut. Kun kokeneet auttavat uusia, he ovat myös itse muutoksen keskellä. Kun

autat muita onnistumaan, se tulee takaisin ja johtaa johonkin suurempaan myöhemmin jossain toisessa käänteessä.

Meitä katsotaan ylöspäin

Suomessa Sonninen kertoo eläneensä positiivisessa kuplassa.

Otaniemessä opiskelupiireissä kehitettiin start upeja, yritettiin ja kansainvälistyttiin rohkeasti.

Samantyyppisestä pohjasta kasvoi myös Slush. Tämä ajattelutapa on saanut Suomessa vahvan jalansijan. Me olemme päässeet – tai ainakin pääsemässä – irti tekosyistä. Tämä muutos on Japanissa esimerkki, jota halutaan kuulla ja seurata.

– Kaikki on mahdollista. Uusia juttuja nousee, kun niitä kehitetään ja edistetään innokkaasti.

Tarvitaan joku asia, jota haluaa tehdä tosi paljon. Omistautuminen ja pirun kova duuni vievät asioita eteenpäin. Suomessa tässä ollaan valovuoden verran edellä Japania, joka katsoo meitä ylöspäin start up -kulttuurissa. Olemme heille inspiraation lähde.

Ongelmien ratkoja

Jos tässä vaiheessa ei vielä ole tullut selväksi: Suomessa kasvun kulttuuri on huippua. Täällä on rehdin meiningin lisäksi paljon teknistä osaamista ja ihmisiä, jotka osaavat kyseenalaistaa ja soveltaa. Kielitaito on korkeinta koko pallolla.

Meidät tunnetaan luotettavina ja rehellisinä.

– Pienen maan edustajina olemme äärimmäisen hyvin sopeu-

Osaaminen, tahto ja talkookulttuuri tuovat kasvua Antti Sonnisen mielestä.

tuvia monikulttuurisuuteen ja siksi suomalaisten tulisi ratkaista maailman haastavimpia ongelmia entistä rohkeammin. Meillä on maailmalla kotikenttäetu verrattuna mihin tahansa suurvaltioon.

Pieneen maahan käpertyminen olisi kehno kasvustrategia. Kansainvälisyyden tulisi Suomessa olla yrityksen lähtökohta, lähes poikkeuksetta.

– Maailmalle lähteminen ei ole vain markkinan laajentamista. Se on itsepuolustusta. Jos et ole bisneksesi kanssa mukana isossa kilpailussa, joku muu menee ohi.

Hän kannustaa suomalaisia yrityksiä Aasian suuntaan. Piilaakson ymmärtämisestä on tulossa itsestään selvä osa bisnesosaamista, ja se ei yksinään pian enää riitä.

Menestyäkseen maailmalla on ymmärrettävä enemmän.

– Aasia on valtava markkina.

Sen mahdollisuuksia ei ole vielä hoksattu, vaikka näyttää selvältä, että se kasvaa mantereista voimakkaimmin lähitulevaisuudessa.

• Vuosi 2015 huipentuu 22.–23.10. Jyväskylän Paviljongissa Kasvun Karnevaalissa • Suomen positiivisimmassa bisnesseminaarissa mukana mm. entinen freestyle-laskija Pekka Hyysalo, Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg, Madventures-kaksikko Riku Rantala ja Tunna Milonoff, Qvantelin perustaja Mahender Nandikonda, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Leena Mörttinen, 3 Step It toimitusjohtaja Carmen Ene sekä kymmeniä muita Suomen huippuja.

• Liput 350 € + alv myynnissä 2.10.2015 saakka: www.kasvuopen.fi/karnevaali

Yrittäjät vahvasti mukana Kasvu Openissa Suomen Yrittäjät ovat olleet Kasvu Open -yhteistyössä verkostokumppanina vahvasti mukana. Yhteistyö on näkynyt tiiviinä muun muassa alueellisten Kasvupolkujen toteutuksessa, sillä kaikkiaan yhdeksän alueellista Yrittäjäjärjestöä on ollut aktiivisesti toteuttamassa Kasvupolkua omalla alueellaan. Alueellisista järjestöistä mukana ovat olleet Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Keski-Uudenmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Satakunnan, Rannikko-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen sekä Kainuun Yrittäjät.

Satakunnassa vs. koulutus- ja viestintäpäällikkönä toimiva Irma Salon mukaan yhteisen Kasvupolun toteutus tiivisti alueellisten kumppaneiden Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskuksen, Rauman kaupungin sekä Rauman ja Satakunnan kauppakamarin yhteistyötä.

– Yhteinen Kasvupolun toteutus oli antoisa kokemus. Yhteistyön avulla saimme houkuteltua hyvin kasvuhaluisia yrityksiä mukaan ja toteutus vahvisti meidän yhteistä tekemistä. Oli hienoa huomata, kuinka paljon alueelta löytyi kasvuun tähtääviä yrityksiä. Suosittelen yhteistyötä lämpimästi myös muillekin alueille, Salo kiittelee.

Kasvu Open on Suomen suurin yritysten kasvun sparrauskilpailu.

Mukana on tänä vuonna 900 Suomen liike-elämän huippua sparraamassa yrityksiä kasvuun. Kasvu Open on yrityksille ainutlaatuinen mahdollisuus luoda omasta bisnesideasta Suomen yritystaivaan uusin tähti. Kasvu Open huipentuu Kasvun Karnevaaliin 22.–23.10., jossa 80 finalistin joukosta valitaan Suomen parhaat kasvuyritykset.

VALTAKUNNALLINEN

NUORTEN YRITTÄJIEN TAPAHTUMA 20.-22.5.2016 JYVÄSKYLÄ

15 Hankintojen aallonharjalla

H a n k i n ta asiamies liikkeellä

Siellä surffaa mies nimeltä Veli Puttonen.

Yrittäjäperheestä lähtöisin oleva Veli on toiminut jo 28 vuotta asiantuntijatehtävissä ja nälkää oppimiseen riittää vieläkin.

7.10.

WIITAUNIONIN HANKINTAILTA

klo 16, Muikunlahden Kartano Viitasaari

teksti KATJA H YYT IÄ L Ä kuva I I DA L I I M ATA I N E N

Veli Puttonen saapui Keski-Suomen Yrittäjille hankinta-asiamieheksi keväällä 2015, tehtävänään neuvoa niin yrittäjiä kuin kuntiakin hankintoihin liittyvissä asioissa.

– Pesti on kuin minulle tehty, koska olen toiminut asiantuntijatehtävissä niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Tässä toimenkuvassa voin olla avuksi molemmille ja käsitellä asioita niin ostajan kuin myyjänkin näkökulmasta. Hankinta-asiamiestoiminnan lisäksi pyöritän liikkeenjohdon ja konsultoinnin alalla toimivaa yritystä, Promana Oy:tä.

Yrittäjänä toimiminen antaa minulle vapautta, mutta tuo myös haasteita. Pienikin moka saattaa viedä maineen ja liikevaihdon, joten tarkkana pitää pysyä, mies kertoo.

– Autan työssäni yrittäjiä monella tavalla, esimerkiksi valmistautumisessa tuleviin hankintoihin, tarjousten laadinnassa sekä valitusprosessin ohjauksessa. Tarvittaessa myös tiedotan hankinnoista ja osallistun hankintojen valmisteluun. Toisinaan järjestämme myös koulutusta aiheesta.

– Työssäni suurimmat onnistumisen tunteet tulevat siitä hetkestä, kun pääsemme asiakkaan kanssa yhdessä pyrkimäämme lopputulokseen.

Asiakkaan kiitos tuntuu vieläkin aina yhtä hyvältä. Jos asiakas menestyy, menestyn minäkin, summaa Veli.

– Tärkein työkalu löytyy korvien välistä ja näistä vuosista, eli kokemus, naurahtaa Veli.

27.–29.10.

NÄKÖKULMIA JULKISIIN HANKINTOIHIN – Julkisten hankintojen

osaamisen kehittämisen koulutuskiertue Keski-Suomessa

4.11.

PALVELUALOITE JA INNOVAATIOT

-miniseminaari

4.11.

KEURUUN, PETÄJÄVEDEN SEKÄ MULTIAN HANKINTAILTA

VELI VINKKAA: 5 TÄRKEINTÄ ASIAA HANKINTOJEN RINTAMALLA

1

Hankintojen valmistelu tarjoajien ja ostajien välillä auttaa hyvien tarjousten ja hankintojen syntymistä.

2

Innovaatioiden ja uusien palvelutuotteiden kehittäminen ja käyttöönotto on välttämätöntä myös julkisella sektorilla.

3

Yritysverkostojen ja -yhteenliittymien luominen edesauttaa kilpailussa pärjäämistä lähivuosina.

4

Oma kustannus-, laatu- ja tuottavuustaso täytyy tiedostaa ja kehittää sitä jatkuvasti, olit sitten toimijana julkisessa yhteisössä tai yrityksessä.

VUODEN POSITIIVISIN BISNESSEMINAARI SUOMEN KASVUHALUISIMMAT YRITYKSET KASVUN YLIVERTAISIN VERKOSTO LUO UUSIA KONTAKTEJA

Perjantaina 23.10. koko Kasvu Open -matkan päättää Suomen liike-elämän huiput yhteen keräävä bisnesseminaari, jossa mielenkiintoisten paneelikeskustelujen lisäksi julkistetaan ja palkitaan vuoden 2015 Kasvu Open-voittajat. Seminaarissa kasvusta ja kansainvälistymisestä puhuvat Suomen eturivin asiantuntijat.

Tarinoita yrittäjyydestä, johtamisesta sekä rohkeudesta. Liput myynnissä nyt!

22.-23.

2015

Kasvun Karnevaali kokoaa Jyväskylän Paviljonkiin Suomen kovimmat kasvajat, verkostoitujat, bisnesenkelit ja innovoijat.

Torstaina 22.10. seminaarin avaavat Madventures-kaksikko Riku Rantala ja Tunna Milonoff jotka jakavat maailmalta keräämäänsä seikkailuoppia.

Illan Kasvunkorjuu-juhlassa seminaariyleisö pääsee kohtaamaan maamme parhaita kasvuyrityksiä.

OSTA LIPPU

350 € +alv 24 %

TARKISTA KALENTERI

lokakuu

5

Pyritään kehittämään palveluja yhteistyössä ja kumppanuudella, asiakkaan hyväksi.

16

Nimikkoyrittäjä Miten yrityksiä pitäisi auttaa Suomessa?

Milloin julkisen kulutuksen leikkauksia lähdetään vastustamaan? Yritysten investointiaste on heikko, julkista kulutusta leikataan, työttömyys lisääntyy ja yritysten kyky palkata uutta työvoimaa pienenee.

Velkaantumisastehan kasvaa, kun kokonaiskysyntä laskee.

Valtion on pakko leikata. Ei yrityskään voi laskea rahoituspohjaansa lypsylehmien varaan, vaan on uudistuttava. On luotava aitoa kysyntää, se on yritysten vastuulla.

Julkisen vallan vastuulla on rahoitusta vastaavan menorakenteen luominen. En kestä tätä ilmapiiriä, jossa mistään eduista ei olla valmiita luopumaan.

Sveitsissä ei ole yritystukia lainkaan, valtion liiketalouden suhteet on valjastettu yritysten käyttöön. Pitäisikö meidän Suomessakin tukea jotenkin toisin yrityksiä?

Lienee varaa tehostaa tässä. Kaikilla on varaa siihen. Vienninedistämishankkeissa ei esimerkiksi yleistilanteen selvityksillä tehdä kauheasti bisnestä. Asiantuntijoiden valinta hankkeisiin on ratkaisevaa niiden onnistumiselle. Asiantuntijan täytyy tuntea konkretiaa, olla kädet savessa. Myyn Venäjälläkin paikalliselle Jormalle ja siellä tarvitaan paikallista Aleksanteria, joka tätä suhdetta hoitaa. Näitä on vaikea löytää.

Koskenpään Huopatehdas Oy:n toimitusjohtaja Emilia Koikkalainen ja kansanedustaja Touko Aalto aikovat säilyttää keskusteluyhteyden koko vaalikauden ajan.

Emiliasta tuli Toukon nimikkoyrittäjä Suomen Yrittäjät on lanseerannut valtakunnallisen toimintamallin, jossa kansanedustajien ja paikallisten yrittäjien yhteistyötä lisätään. teksti ja kuv a t JAANA LARSSON

Jokainen kansanedustaja on saanut vaalipiiristään oman nimikkoyrittäjän, joka välittää arkikokemuksia ja tietoa yrittäjän arjesta.

Elokuussa Koskenpään Huopatehdas Oy:n toimitusjohtaja Emilia Koikkalainen ja Keski-Suomen vaalipiirin kansanedustaja Touko Aalto (vihr.) tapasivat työlistallaan aiheena yrittäjyys – toki parivaljakko oli jo ennestäänkin toisilleen tuttu.

–Nimikkoyrittäjyys on hyvä tapa pitää yhteyksiä yrittäjiin päin ja kuulla, mitä kentälle kuuluu.

Minulla on myös suunnitelmissa lähteä eri ammatinharjoittajien kanssa päiväksi töihin, nyt on neuvoteltu kuljetusalan yrityksen

kanssa vierailusta. Vain heiltä itseltään voi kuulla kipukohdat ja miten hommat sujuu, Touko Aalto sanoo.

Aalto kokee, että jos kansanedustajan koko arki on pelkästään Arkadianmäellä, vieraantuu helposti yrittäjien perusarjesta.

– Ja yrittäjiltä saadun tiedon pitää vaikuttaa myös lainsäädäntöön, Aalto sanoo.

Yrittäjä, toimitusjohtaja Emilia Koikkalainen muutti takaisin Keuruulle vuonna 2010 töihin isänsä yritykseen Koskenpään Huopatehtaaseen. Aluksi hän auttoi isäänsä Venäjän kaupan starttaamisessa, suoritti samalla tutkinnon yritysjohtamisessa

ja kävi huopatoimittajilla opissa.

Kun Koikkalainen teki päätöksen jatkaa yrittäjänä, ensimmäiset laskelmat näyttivät järkyttäviltä.

– Vähän siinä piti miettiä. Nyt tavoitteena on, että yritykselle tulisi sata vuotta täyteen, vuonna 1922 toimintansa alkaneen yrityksen vetäjä sanoo.

Suurin osa yrityksen tuotteista menee viennin kautta maailmalle. Tällä hetkellä käsityöläisillä ei käy kauppa ja suuret sisustusarkkitehtuuriprojektit ovat jäissä.

Koikkalainen kuitenkin iloitsee, että teollisuus on alkanut elpyä viime kevään aikana ja vanhat asiakkaat ovat palanneet Huopatehtaalle uusin tilauksin.

En ajattele, että eläketurva suojaa yrittäjää. En usko saavani julkisesti rahoitettua eläkettä. Pitäisi olla vapaus järjestää oma sosiaaliturva niin kuin haluaa, kun siitä kerran itse on vastuussa. Olisi tärkeää myös, että uudenlaisia yrittämisen muotoja tuetaan, yrittäjyyden sekä yrittäjyyden ja palkansaajan välimuotoon olisi hyvä löytää ratkaisuja sosiaaliturvassa.

Osa-aikaisen yrittäjyyden pitäisi olla mahdollista ja senkin pitäisi palkita, että ottaa vastuuta.

Olemme nykyisin tukkualan kauppa, joten meillä muuttui toimialan muutoksen myötä myös TES. Kuitenkin tulkitaan, että saavutettuja etuja ei saa poistaa, vanhat edut jäävät ja uudet edut tulevat lisänä.

Paras etu olisi kai, että voisin työllistää jatkossakin.

Jos olet maksanut vaikka jouluna kinkkurahaa joka vuosi, se lasketaan palkaksi, mutta mitäs jos joku joulu ei olekaan kassassa rahaa? Meillä on nyt pekkasia ja pyhävapaita, jotka ovat vanhasta maailmasta.

Nämä vanhat kaavat eivät toimi uudessa maailmassa. Yrittäjä tarvitsisi enemmän paikallista sopimista, liike-elämää ei voi enää hallita rakenteellisilla sopimuksilla.

Minusta pitäisi miettiä yksilön kannalta, mikä olisi motivoivampaa hänelle.

Tarvitaan yksinkertaisempi ja selkeämpi suunta, niin verotusjärjestelmässä kuin siinäkin, että kannustamme yrittäjiä palkkaamaan työntekijöitä ja työntekijöitä ottamaan töitä vastaan. Sääntelyn ja byrokratian määrää pitää purkaa.

18 ”Koulutukseen käytetty aika ei varmasti mene hukkaan”

Lisää liikettä työpaikoille! -koulutustilaisuudesta Rovaniemeltä 1.9.2015

Kommentin takana on yrittäjä Juha Alhainen, joka osallistui ”Lisää liikettä työpaikoille!” -koulutukseen Rovaniemellä syyskuun alussa. Syksyn aikana kaikkiaan 15 kaupungissa toteutettava koulutuskiertue levittää ”Liike elämään” -hankkeessa työpaikoille kehitettyjä hyviä henkilöstöliikunnan käytäntöjä.

Rovaniemellä paikallislehtien onnistuneella buustauksella osallistujia oli täysi tupa, reilut 20. Lapin liikunta ry:n terveysliikunnan kehittäjä Elina Ahola tunnustaa osallistujamäärän olleen iloinen yllätys.

– Asia koetaan omakohtaiseksi, kun liikkeen lisäämisen tarve nousee esiin eri tahoilta. Muun muassa hallitusohjelmaan kirjattu liikunnan lisääminen peruskouluissa ja kansalliset suositukset istumisen haittojen vähentämiseksi on noteerattu, ja nyt ollaan avoimesti kiinnostuneita kiinnittämään huomiota myös omaan arkeen ja hyötyliikuntaan.

Ahola sanoo positiivista olleen myös koulutukseen osallistujien laaja ammatillinen kirjo. Joukossa oli esimerkiksi johdon edustajia, työsuojeluvaltuutettuja, sekä työhyvinvoinnista vastaavia ja työfysioterapeutteja.

Yritysyhteisössä liikunnalla on vetovoimaa

Juha Alhaisen yritys kuuluu 20:n eri alan yrityksen yhteisöön, jolla on yhteiset toimitilat. Vasta vuoden vanhan konseptin sisällä on jo todettu yhteisten intressien vetovoiman ulottuvan myös liikuntaan.

– Aivan spontaanisti ne 4–5 yrittäjää, jotka itse pitävät liikuntaa tärkeänä, innostavat mukaan myös heitä, jotka eivät aiemmin ole erityisemmin liikunnasta kiinnostuneet. On syntynyt harrastusryhmiä, kuten kuntosaliporukka ja ohjattu juoksukouluryhmä, ja osallistuttu yksittäisiin tapahtumiin, joista viimeisimpänä syksyn Ruskamaraton.

Koulutustilaisuudessa Alhainen avasi yritysyhteisönsä liikunnallista toimintatapaa osallistujille, mutta koki myös saavansa paljon.

– Esityksistä ja keskusteluista sai hyviä käytännön vinkkejä sii-

tä, mikä on onnistunut ja mikä ei.

Yhdessä pohdittiin myös tulevia liikkeitä, millä henkilöstöä voisi innostaa lisää. Esimerkiksi kronologiseen suunnitteluun ohjeistava Henkilöstöliikunnan sähköinen työkirja tuntuu hyvin konkreettiselta apuvälineeltä työssä jaksamista tukevan liikunnan kehittämisessä.

Mitä lähdet kokeilemaan heti?

– Kesken toimistotyöpäivää tapahtuvat lyhyetkin lihaksia aktivoivat tuokiot sekä kuntotestit, joiden avulla voi havainnollistaa fyysisen kunnon vaikutusta työssä jaksamiseen, tuntuvat kiinnostavilta.

Uusi tuttavuus – liikunnan aluejärjestö

Alhainen suosittelee ”Lisää liikettä työpaikoille” -koulutusta ja tunnustaa yllättyneensä liikunnan aluejärjestön aktiivisesta roolista työpaikkojen liikunnan tukemisessa.

Hankinta-asiamies.fi Yhdistää yrityksiä ja hankintayksiköitä

Mikäli tarvitset neuvoa julkisiin hankintoihin liittyvissä asioissa OTA YHTEYTTÄ!

Palveluja ja työkaluja hankintayksiköille ja yrittäjille.

– Kyseinen taho ei aikaisemmin ole suoraan sanottuna ollut edes tiedossa, mutta nyt on. Henkilökohtainen tutustuminen alentaa ilman muuta palvelujen hyödyntämiskynnystä.

Ahola vahvistaa työpaikan liikunnassa olevan monta mahdollisuutta yhteiseen liikkeelle lähtöön.

– Tällainen koulutustilaisuus on hyvä mahdollisuus tutustua ja kertoa henkilöstöliikunnan palveluista niistä aidosti kiinnostuneille työpaikkojen edustajille. Mm. Työpaikan liikuntaohjelman kartoitus, Henkilöstöliikunnan sähköinen työkirja, Aktiivisempi arki -työpaja ja testauspalvelut kuuluvat aluejärjestön työkalupatteristoon.

Lisää liikettä työpaikoille! -koulutuskiertueen organisoinnista vastaavat liikunnan aluejärjestöt, Valo ja alueelliset yrittäjäjärjestöt.

Kiertue saapuu Jyväskylään 28.10.2015 Aika: 8.15–10.30 Paikka: Innova 2 – Grazy Townin tilat, Lutakonaukio 7, Jyväskylä

Valo, henkilöstöliikunnan uutiskirje

PAIKALLISTUNTEMUSTA, TAVOITETTAVUUTTA JA ASIANTUNTEMUSTA – Sinun yrityksesi parhaaksi.

LISÄÄ ELINVOIMAA HANKINNOILLA MAAKUNTAAN

kenkäkauppa, autokauppa, konepaja, rautakauppa, kahvila, rakennusliike, kirjapaino, kyläkauppa, mainostoimisto, baari, isännöintitoimisto, kirpputori, ravintola, kuljetusliike, kauneushoitola, korjaamo, verkkokauppa, vaatekauppa, kukkakauppa, leipomo, kuntosali, parturi, kampaamo, maansiirtoliike...

LÖYDÄ OMA UNELMASI

Tiina Heikkinen rahoituspäällikkö 029 041 2679 044 705 2679

Juha-Matti Kujala rahoituspäällikkö 029 041 2672 044 090 2672

Markku Hakola sijoituspäällikkö 029 041 2681 044 726 2681

Tapio Purontakanen konttorinjohtaja 029 041 2671 050 561 4402

Tervetuloa asiakkaaksemme!

yritysporssi.fi/keskisuomi

Yrityspörssi

Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle Palvelemme ma-to 10.00-16.30, pe 10.00-15.30 Kauppakatu 23, 40100 Jyväskylä Puh. 029 041 2670

saastopankki.fi/jyvaskyla |

saastopankkioptia

Puhelun hinta: lankapuh. 0,0835 € + 0,0691 €/min, matkapuh. 0,0835 € + 0,1669 €/min

yrittajat.fi/keskisuomi

19

Jyskän Varastomyymälän yrittäjille Timanttiristit Suomen Yrittäjät luovutti Jyskän Varastomyymälän yrittäjille, Marjatta ja Sakari Puustisille 5.9.2015, Suomen Yrittäjien Yrittäjäristin Timanttiristit.

Tulevaisuudessa: Jos rakennusluvat menevät läpi, saa Jyskän Varastomyymälä ensi keväänä 400 neliön sesonkimyymälän ja uuden sisäänkäynnin.

Ketkä: Pariskunnan lapset Mari, Timo ja Sari ovat vahvasti mukana Varastomyymälän pyörityksessä. Jälkikasvu hoitaa niin sisäänostoja, perinteistä myymälätyötä kuin yrityksen oman lehden taittoa ja toimitustyötäkin.

Mitä: 1982 Puustiset palkittiin Nilsiän Vuoden yrittäjä -palkinnolla. Toisen kerran samainen palkinto tuli 2009 Jyvässeudun Yrittäjiltä. Sakari on ollut vahvasti mukana myös urheilumaailmassa, kunnanhallituksessa sekä valtuustossa.

Sakarin ja Marjatan terveiset aloittaville yrittäjille: Rohkeasti vaan yrittäjäksi. Tarvitset aimo annoksen sitkeyttä, uskallusta, nöyryyttä ja muuntautumiskykyä. Yrittäjyys ei ole helppoa, mutta se palkitsee.

Timanttiristien lisäksi Puustisille ojennettiin Kauppalehden myöntämä Menestyjä-sertifikaatti:

teksti ja kuv a t KATJA H Y Y TI Ä L Ä

Timanttiristit myönnettiin Marjatta ja Sakari Puustisille 40 vuoden yrittäjäurasta. Ennen Jyskän Varastomyymälän perustamista pariskunta toimi yrittäjinä mm. Konginkankaan Essolla kolme vuotta, Nilsiän autotarvikkeessa 13 vuotta ja sesonkimyymälöiden parissa Kuopiossa, Äänekoskella, Juankoskella ja Pielavedellä.

– Olimme nipin napin 20-vuotiaita, kun aloitimme Konginkankaan Esson yrittäjinä, muistelee Marjatta.

Puustisille yrittäjyys on aina ollut selkeä vaihtoehto. Marjatta aloitti työskentelyn jo 15-vuotiaana paikallisessa talouskaupassa ja Sakarin illat taittuivat isän apuna hänen perustamassaan kaupassa.

– Pienestä pitäen on ollut selvää, että minusta tulee yrittäjä. Hetkeäkään en ole katunut, hymyilee Sakari.

Minkkiturkkeja ja öljysheikki

Jos jotain, niin rohkeutta ja heittäytymiskykyä ei tältä pariskunnalta puutu. Jyskän Varastomyymälän 30-vuotisjuhlapäiviä vietettiin elo-syyskuun vaihteessa ja Jyskän Expo 30v -tilaisuudet keräsivät paikalle yhteensä 30 000 kävijää kolmen päivän aikana. Vaikka Expo olikin Varastomyymälän ensimmäinen, on erilaisia tempauksia järjestetty yrittäjyysuran alkuajoista saakka.

– 80-luvulla kutsuimme Karpolla on asiaa -televisio-ohjelmasta tunnetuksi tulleen öljysheikki Tauno Kuosmasen esiintymään liikkeeseemme. Sana kiiri lähellä olevalle Tahkovuorelle asti, ja niinpä vain oli Nilsiän kirkonkylä tukossa tapahtumapäivänä. Kaikki Tahkovuoren 2 500 turistia tulivat ostamaan sheikin öljypulloja, muistelee Sakari.

– Kerran ostimme eräästä konkurssipesästä ison määrän minkkiturkkeja ja ilmoitimme myyvämme 20 000 markan turkit pois 1 000 markalla, ja taas oli Nilsiän tori täynnä, nauraa Sakari.

– Minä olen se, joka haluaisi nukkua yön yli ja puntaroida vaihtoehtoja, mutta Sakari on nopeiden päätösten mies, kertoo Marjatta.

– Ei pidä liikaa jäädä miettimään, tilaisuudet menevät muuten ohi. Pitää vain uskaltaa tarttua niihin pelottaviinkin haasteisiin, niistä ne isoimmat onnistumiset usein tulevat, summaa Sakari.

Tempaukset ja riskinotot ovat kannattaneet, sillä Varastomyymälän alun viiden miljoonan liikevaihdosta on tultu nykyiseen 11 miljoonan liikevaihtoon. Vuotuinen kasvu on noin 15–20 %.

– Olemme onnekkaita sillä taantuma ja kilpailijat eivät ole vaikut-

taneet meidän kasvuumme. Kaikki merkit viittaavat hyvään syksyyn, siitä on tulossa myynnillisesti varmasti paras mitä koskaan aikaisemmin, kertoo Sakari.

Jyskän Varastomyymälä on myös vahva työllistäjä. Tällä hetkellä palkkalistoilla on 23 henkilöä. Varastomyymälän toiminta on pitkälti perheyrittäjyyttä, kaikki kolme Marjatan ja Sakarin lapsista ovat mukana liikkeen toiminnassa.

– Aikanaan kaikki lapset lähtivät maailmalle, mutta jokainen heistä palasi pikkuhiljaa takaisin ja perustivat perheet tänne Jyväskylään, kertoo Marjatta.

Entä jos kaikki olisi mahdollista, mitä silloin tekisitte?

– Emme tekisi tämän kummempaa, asiat ovat hyvin näin. Töitä tehdään ja siitä nautitaan. Päivääkään emme vaihtaisi pois, niin mielenkiintoinen taival on ollut, toteaa pariskunta.

40 kiloa avomaankurkkua ja kalareissuja

Vapaa-ajalla Puustiset viettävät aikaa kahdeksan lapsenlapsensa kanssa. Marjatta kertoo jälkikasvulle parhaat kalapaikat ja Sakari opettaa puutarhanhoitoa.

– Puutarhanhoito on intohimoni heti yrittäjyyden jälkeen, sinne ei ole muilla asiaa, hymyilee Sakari.

Lapsille ja lapsenlapsille riittääkin satoa Sakarin kasvihuoneista, jotka ovat tänäkin vuonna tuottaneet jo mm. 40 kiloa avomaankurkkua.

– Lomamatkoilla suuntaamme jäämerelle kalaan tai etelän lämpöön. Puoliksi lomapäiviltä tuntuvat myös ostosmatkat Eurooppaan. Siellä tapaamme tuttuja kauppiaita ja päivitämme kuulumisia vanhojen ystävien kanssa, kertoo Sakari.

20

Keski-Suomea liekitettiin yhteisissä työpajoissa.

Uljas ja Tuuli Kirsikka yhteistyön aisaparina.

Petrikki Tukiaisen peukku osoittaa toiveikkaasti ylöspäin.

Työpajojen moderaattorit purkivat päivän keskusteluja.

Yhteistyötä maakunnan puolesta Keski-Suomen Yrittäjät ja Keski-Suomen kauppakamarilaiset järjestivät 14.8. yhteiset kesäpäivät Peurunkaan.

Wo r kshopeissa k u u lt u a :

YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN ”Koulutusyhteistyöllä ja ristiinpölyttämisellä paremmat innovaatimahdollisuudet maakuntaan.”

teksti KATJA HYYTIÄLÄ kuvat MATIAS ULFVES

Tilaisuuteen oli kutsuttu mukaan mm. molempien tahojen luottamushenkilöt ja hallitukset. Paikalle saapui yli sata yrittäjää ja yrittäjyyden ympärillä toimivaa kumppania jakamaan kokemuksia ja pölyttämään ajatuksia.

Yhdessä olemme enemmän

Puolenpäivän aikaan osallistujat löivät viisaat päänsä yhteen ja suuntasivat ajatukset tulevaisuuteen workshoppien avuin. Ryhmät keskustelivat johtamisesta, yrittäjä- ja järjestöyhteistyöstä, kasvusta ja kansainvälistymisestä, julkisista hankinnoista sekä nuorista ja osaamisesta.

– Ryhmäkeskusteluista jäi hyvät fiilikset. Varsinkin keskustelu kauppakamarin ja Keski-Suomen Yrittäjien yhteistyöstä oli erittäin tervetullutta. Molemmat ajavat yrittäjyyden asioita eteenpäin,

miksei niitä voisi ajaa välillä yhdessäkin, fiilisteli M-Kotiväylän yrittäjä Jarmo Karhunen.

– Mielellään osallistuisin tällaiseen päivään toistekin. On hyvä, että tilaisuuksia järjestetään yhteistyössä, pyörää ei tarvitse aina keksiä uudelleen. Oli hienoa päästä vaihtamaan ajatuksia kauppakamarin aktiivien ja muiden yrittäjien kanssa. Positiivisin mielin läksin pois, summasi Keski-Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Kari Mäkinen.

Johtaja liekeissä

Tilaisuuden lopussa Keski-Suomen Yrittäjät jakoi kaksi ensimmäistä Johtaja liekeissä -palkintoa.

Puheenjohtaja Petrikki Tukiainen kuvaili palkitsemisperusteita seuraavasti: – Keski-Suomen Yrittäjät on vahvasti mukana paremman joh-

tajuuden luomisessa maakuntaan. Halusimme nostaa kahden ensimmäisen palkinnon saajiksi johtajat, jotka laittavat päivä toisensa jälkeen itsensä likoon tämän maakunnan puolesta. He johtavat organisaatioissaan rohkeasti, innostavasti ja omalla luovalla liekittämisellään innostavat muitakin. Näistä palkituista jokainen varmasti voisi oppia jotain, kiteytti Tukiainen.

Palkinnot luovutettiin Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Uljas Valkeiselle sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintajohtaja Pekka Jääskölle.

Päivän hämärtyessä iltaa kohden pääsivät ahkerat ajattelijat lepuuttamaan aivojaan ja ruokkimaan vatsojaan maittaville sikajuhlille. Näillä eväillä on hyvä ponnistaa syksyyn.

KASVETAAN JA KANSAINVÄLISTYTÄÄN ”Meiltä löytyy paljon kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä. Moni heistä olisi varmasti valmis jakamaan verkostojaan ja oppejaan ulkomaankauppaa hakevalle.”

ÄLÄ POTKI OMAAN MAALIIN ”Jos johtajalta menee maali harmaaksi, eivät pelaajatkaan näe mitään.”

OTAMMEKO OPPIA? ”Vanhoista hankinnoista voisi oppia paljonkin, niihin pitäisi päästä paremmin käsiksi.”

PAPERI EI TEE MESTARIKSI ”Ammattitaito karttuu parhaiten vasta työnteossa.

Voisimme myös kutsua opiskelijoita lisää yrittäjien tapahtumiin.”

21 Tärkeimpiä työkaluja ovat oma ääni, instrumentit ja auto Jani Wickholm, mikä olet miehiäsi?

Olen Jani Juhani Wickholm ja olen ammatiltani yrittäjä ja muusikko.

Yrittäjänä olen toiminut jo vuoden 2006 tammikuusta alkaen.

Millä alueella yrityksesi toimii?

Sinne mennään missä töitä on, koko Suomea ja myös ulkomaita myöten.

Minkälainen on tyypillinen työpäiväsi?

Yhtä samanlaista työpäivää ei ole. Juuri tänään työtehtävinä on lähinnä toimistopoliittiset toimet: laskutus, reskontran seuranta, markkinointi ja muu asioiden hoito. Itse leipä kuitenkin irtoaa keikkailusta. Tilannetta voi verrata rallikuskin arkeen: tulos tehdään erikoiskokeita ajamalla ja kilpailemalla. Muu aika menee valmentautumiseen ja yleiseen hommien pyörittämiseen. Harvemmin on päivää, jolloin tekemistä ei olisi.

Millaisia haasteita luovan alan yrittäjä kohtaa?

Jani Wickholmin yhden miehen yritys elää musiikkikentän suhdanteiden mukaan.

ja elinvoimaisena ihmisenä arjen keskellä niin, että on henkisesti ja fyysisesti kykenevä tekemään tätä hommaa. Siinä on ihan omat koukeronsa ja alalla on kova kilpailu.

Soittotaitoni ja musikaalisuuteni on kuitenkin ollut minulle vähän kuin henkivakuutus. Niiden ansiosta minulla on piisannut töitä katkeamatta jo 11 vuotta.

Minkälaista kalustoa yritykselläsi on?

Äänentoistokalustoa, valokalustoa, studiokalustoa, soitinkalustoa, backlineja, piuhoja ynnä muuta.

Kalustossa on kiinni useita kymmeniä tuhansia euroja. Olen investoinut kunnolliseen ja hintavaan studiolaitteistoon.

Mikä on tärkein työvälineesi?

Ensimmäisenä tulee oma ääni.

Toisena muut harmoniset instrumentit ja kolmantena auto. Jos ääni lähtee, niin se vetää aika hiljaiseksi. Samoin ilman ajokorttia olisi vaikeaa toimia. Sormen katketessa pitäisi miettiä uusia keinoja, miten instrumenttia voisi käyttää.

Suurin haaste on se, miten saa pidettyä itsensä luovana, aktiivisena

Luowuudenlähde Oy Jani Wickholm nousi julkisuuteen sijoituttuaan toiseksi MTV3:n Idols-kilpailussa ensimmäisellä tuotantokaudella vuosina 2003–2004. Vuodesta 2004 lähtien hän on toiminut palkansaajana useammallakin ohjelmatoimistolla. Muusikon uran edetessä miehelle alkoi kertyä myös tarvittavaa kalustoa ja hän alkoi pohtia muitakin vaihtoehtoja. Jani perusti toiminimen vuonna 2006, mutta vaihtoi sen pian osakeyhtiöksi, sillä se osoittautui liikevaihdollisesti järkevimmäksi tavaksi toimia.

Luowuudenlähde Oy on yhden miehen yritys, jonka toimialoina ovat esiintyvä taiteilu sekä musiikki- ja mainostuotanto. Liikevaihdosta yli 90% pohjautuu keikkailuun. Musiikkituotanto on pienemmässä roolissa, joskin sen suhdanne on koko ajan nousussa.

teksti Hanne Joenaho kuva Taneli Niinimäki

Muotipäivät kymmenen vuoden ikään Johanna Soilulle muoti on lähellä sydäntä ja tätä rakkautta onkin välitetty Muotipäivien kautta kaupunkilaisille jo kymmenen vuotta. t ekst i KATJA HY Y TI ÄLÄ kuva t PASI HAKAL A/STU DIO VAR JO

Kuka: Johanna Soilu, Fashion Unit -mallitoimiston toimitusjohtaja Mitä: FU:n listoilta löytyy jo yli 200 eri-ikäistä mallia ja esiintyjää Kotona: Johannan silmäterä vuonna 2015 syntynyt esikoispoika Toivo sekä avopuoliso Johannes Terveiset muille yrittäjille: Tehdään yhdessä, kun antaa myös saa!

– Ei tunnu lainkaan siltä, että takana olisi kymmenen vuotta. Hullua ajatella, että olen ollut 20-vuotias, kun ensimmäinen tapahtuma on tehty. Pysyvää olen ollut minä, mutta tiimi, yritykset ja yhteistyökumppanit vaihtuvat ja uudistuvat melkein joka vuosi jollain tapaa.

Koko ajan mennään eteenpäin ja petrataan seuraavaan vuoteen.

Muutoksen polku on loputon, kertoo Soilu.

Nuoruuden hullutuksia

– Matkalle mahtuu paljon nuoruuden hullutuksiakin, kuten Pariisissa videon kuvaaminen ilman lupaa. Kolmen ison tapahtuman järjestäminen peräkkäisille viikonlopuille samalla tiimillä, oli myöskin turhan tiukka rutistus.

Vielä joulunakin puhallutti. Mitä

vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän tulee otettua riskejä, järkevyys syö vähän luovuutta. Muutoksia pitää kuitenkin koko ajan uskaltaa tehdä, vaikka se joka kerta hieman pelottaakin, naurahtaa Johanna.

Soilu toivoo, että voisi tulevaisuudessa jalkautua Fashion Unitin kanssa myös ulkomaille ja tarjota pehmeitä arvoja muodin maailmaan.

– Haluan olla sanansaattajana siitä, että jokainen hyväksyisi itsensä sellaisena kuin on ja uskaltaisi kantaa itsensä uljaana. Muoti tulee vasta sen jälkeen, toteaa Johanna.

Mikä on muodissa yrittäjyydessä?

– Bisnessyksy 2015 näyttää erilaisemmalta kuin koskaan aikaisem-

min. Uusia valmennuksia tulee ja jatkuvuus yhteistyökumppanuuksissa lisääntyy. Karsimme kaiken turhan pois ja haemme hieman uutta kulmaa tekemiseemme, kertoo yrittäjä.

Entä mikä on muodissa yrittäjyydessä? Tehostaminen, vastaa Johanna.

– Kaikki miettivät kuinka tehostaa työntekoa, mistä karsia ja kuinka resursoida järkevästi. Työllistäminen tuntuu olevan myös monen yrittäjän huulilla. Todella trendikäs kysymys tällä hetkellä on: mihin olemme menossa, mitä asiakkaat haluavat ja mihin kysyntään meidän yrittäjinä pitää hakea vastauksia, summaa Johanna.

Investoi menestykseen

Avance Executive MBA ohjelma – rakenna oma menestyspolkusi R Yksilöllinen R Joustava R Rakentuu verkostoille ja vuorovaikutukselle Tilaa sitoumuksetta alustava Executive MBA opintosuunnitelma www.jyu.fi/mba/opintosuunnitelma Lisätiedot: helene.eriksson@jyu.fi, 0400 777 054 Avance-johtamiskoulutus Kasvu Open 2015 yhteistyökumppani

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU AVANCE-JOHTAMISKOULUTUS

www.jyu.fi/mba

Avance-johtamiskoulutus

PARKOUR AKATEMIA &

Jyväskylän

SIRKUSKOULU Tervetuloa kokeilemaan parkouria ja sirkusta edulliseen tutustumishintaan!

Keski-Suomen yrittäjien jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen ensimmäisen kuukauden harjoitukset hintaan 20€* koodilla yrittajasanomat

Toiminnallinen virkistäytyminen työyhteisölle iltapäivän päätteeksi. Ohjatut parkour- ja sirkustunnit ryhmille alkaen 20€ / henkilö**

Ota yhteyttä: Sami Toivanen / sami.toivanen@parkourakatemia.fi / 050 416 7800 www.parkourakatemia.fi

*) 12kk määräaikainen sopimus, jonka voi peruuttaa ensimmäisen kuukauden aikana ilman lisäkuluja. Ensimmäisen kuukauden jälkeen jatkuu hintaan 46€ (aikuiset) / 44€ (lapset).

Lunasta tarjous kirjoittamalla tilatessasi terveiset-kenttään koodi yrittajasanomat **) Minimi: 6 henkilöä tai 120€. Hintoihin lisätään alv 10%.

tilaa passisi osoitteesta: www.parkourakatemia.fi

23

Yrityspörssi Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle

T u l e v i a ta pa h t u m i a

LOKAKUU

MARRASKUU

1.10.

4.11. Kasvuhakkerointi – Growth

1.-2.10.

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Majoitus, ravintola, elintarvike Catering ja pitopalveluyritys Keski-Suomessa.

Myymme kannattavaa juhlapalveluyritystä Keski-Suomesta.

Yrityksellä kattava vakioasiakaskunta ja toimivat palvelut sekä kaikki yritystoimintaan tarvittava koneisto, laitteisto ja tilat. Hyvät mahdollisuudet laajentaa ja uudistaa toimintaa omien juhlatilojen kautta, joita ei nykyisellään ole.

Myydään yrittäjän eläköitymisiän lähestymisen vuoksi.

2600 Myydään Jämsän keskustassa sijaitseva pitkään toiminut kiinalasiravintola kalustoineen.

Toiminta on voimakkaasti kehittynyt viimeisten vuosien aikana ja saavuttanut vakiintuneen asiakaskunnan. Jämsä on kasvava kaupunki, jossa on noin 23 000 asukasta. Tämän lisäksi noin 6 km päässä sijaitsee suosittu matkailukohde Himos, joka tuo lisää asiakaskuntaa varsinkin talvisin ja kesäisin. Vuokra on myös halpa, 1 392 euroa + alv 24% sisältään veden. Ravintola on toiminut 9 vuotta. Koska yrittäjä on löytänyt uuden ravintolan, niin ei pysty enää huolehtimaan kahdesta ravintolasta samaan aikaan.

Ravintola on noin 160-neliöinen: yli 60 asiakaspaikkaa, A-oikeus ja 60-neliöinen varasto. Liiketila on remontoitu ja kaikki on valmista uuden liiketoiminnan harjoittamiselle tarpeesta riippuen. Liikevaihto vaihtelee noin 150 000–180 000 vuodessa. Hinnasta voidaan vielä neuvotella!

2549 Myydään hyväkuntoinen aamiaismajoituspaikka Keski-Suomessa.

Omarantainen 8000 m2:n tontti, jossa 1800-luvun hirsitalo, aitta, rantasauna ja tiilirakenteinen majoitusrakennus. Hyvät kulkuyhteydet, monipuoliset tilat. 17 vuodepaikkaa ja oma hirsitalo yrittäjälle asuinkäyttöön. Asiakkaiden arvostama paikka, hyvä palaute esim. Booking.comissa. Ota yhteyttä, niin kerron lisää.

2465 Kauppa Myytävänä toimiva lanka-, kangas- ja käsityötarvikkeiden kauppa Saarijärven keskustassa.

Yritys on toiminut pitkään ainoana alan kauppana Saarijärvellä ja sillä on vakiintunut asiakaskunta.

Toimitilat on vuokrattu.

2709 Myydään hyväsijaintinen kauppapuutarha omistajan eläköitymisen johdosta.

Puutarhan 2,1 hehtaarin tontilla on n. 2000 m2 lasi- ja muovihuoneita, peruskorjattu omakotitalo ja varastorakennus, jossa on kolme autopaikkaa. Kukkakauppa on kylän keskustassa, vuokratiloissa.

Yritys työllistää omistajan lisäksi vakituisesti kolme työntekijää, sesonkeina enemmän. Yritys on toiminut paikkakunnalla 65 vuotta.

2301 Kannattava erikoisliike Keski-Suomessa.

Keski-Suomessa toimiva raskaan kaluston osto- ja myyntitoimintaa harjoittava yritys. Yhtiö harjoittaa

kaluston tuontia ja vientiä sekä kaluston myynnin lisäksi raskaan kaluston rengasmyyntiä.

2590 Palvelut Helsincom Oy myy yritysmaailman erikoisjulkaisun.

Jo vuodesta 1991 ilmestynyt Metropolitan Business Bulletin (MBB) on yrityksille suunnattu viikoittainen idänkaupan tietopaketti – englanninkielinen markkinatietojulkaisu, joka tuo yhtiöille mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaansa. MBB:n tilaajat ovat yhtiöitä kattavasti kaikilta eri aloilta sekä näiden lisäksi ministeriöitä ja muita aikaansa seuraavia julkisyhteisöjä.

Suurin osa tilaajista on suomalaisia. Venäjän lisäksi julkaistaan uutisia Valko-Venäjän, Kazakstanin ja Ukrainan markkinatilanteesta. Julkaisu on osa viestintä- ja käännösalan palveluita ja myyvän Helsincom Oy:n liiketoimintaa.

Yhtiöiden päätöksentekijät saavat julkaisun kerran viikossa sähköpostiinsa ja voivat sen avulla seurata markkinoita sekä löytää uusia yhteistyökumppaneita esimerkiksi tuotantoon, jakeluun tai rahoitukseen. MBB sisältää myös uutisia lainsäädännön ja tullauksen muutoksista Itä-Euroopassa.

Tilaajat löytävät tiedon avulla alihankkijoita, rahoitusratkaisuja sekä uusia asiakkaita ja tuotantotiloja.

Kauppaan sisältyy myös Metropolitan Business Bulletinin sisarjulkaisu, joka ilmestyy viikoittain ja käsittelee samoja asioita suomeksi.

Huom! Helsincom Oy myy osan liiketoimintaansa. Kaupan kohteena ei ole yhtiö tai sen osakkuus.

2765 Teollisuus Myydään tikkojen valmistus ja automaattisorvaus toiminnat.

A: 3-tikanteon erikoiskonetta (ainoat Suomessa) + tarvikevarasto ja valmiit 700 sarjaa Suomi-tikkoja.

B: Automaattisorvauksen sarjatuotteet (n. 10 yritykselle 1–10 kertaa vuodessa toistuvat) koneineen tai ilman.

Jatkossa 240 m2 halli (korkeus 3,5 m) hyvien tieyhteyksien varrelta Jyväskylän Vaajakoskella vuokrattavissa tai ostettavissa.

Google AdWords Omalla koneellasi (webinaari)

Myydään perinteikäs yli 30 vuotta toiminut alihankintakonepaja Keski-Suomessa.

Palvelutarjontaan kuuluvat metalliosien koneistukset, hitsaukset, muototaivutukset, jauhemaalaukset ja valmiiden tuotteiden kokoonpano. Yrityksen konekanta on hyvässä kunnossa ja monipuolinen mahdollistaen korkeammat volyymit sekä erikoiset työt.

Yrityksen tuotteiden ja toiminnan laadun takaamiseksi yrityksellä on käytössä sertifioidut laatujärjestelmät sekä 3D-mittakone, joka osaltaan varmistaa tuotteiden laatua. Yritys työllistää tällä hetkellä 3–4 henkilöä. Yrityksen liikevaihto on noin 300.000 euroa. Yrityksellä on omat noin 970 m2 tuotantotilat.

Yrityksellä on myös oma tuotekehitysprojekti käynnissä ja proto on valmistumassa.

2110

Nordic Business Forum Live Stream –tapahtuma Jyväskylän Paviljonki

Hacking – pienyrityksen markkinoinnissa Omalla koneellasi (webinaari)

4.11. Palvelualoite tutuksi ja

innovaatiot – miniseminaari Jyväskylä

2.-4.10. Valtakunnalliset

7.10.

Yrittäjäpäivät Vuokatti

4.11. Keuruun, Petäjäveden ja

Wiitaunionin Hankintailta – Viitasaari ja Pihtipudas Wiikin Kartano, Viitasaari

Multian yhteinen hankintailta

6.11. Pk-yrityksen arvonmääritys

Omalla koneellasi (webinaari)

9.10. Hakukoneoptimointi

Omalla koneellasi (webinaari)

14.10. Arvonlisäverotuksen perusteet Omalla koneellasi (webinaari)

11.11. Keski-Suomen Yrittäjien työvaliokunta

18.-20.11. Yrittäjän

21.10. Ajankohtaisveropäivä

Tiedekeskus Heureka, Vantaa

21.10. Keski-Suomen Yrittäjien

19.11.

hallituksen kokous

22.-23.10.

Kasvun Karnevaali 2015 Jyväskylän Paviljonki

Myydään Kuksa- ym. pienkäsityöalan yritys Jyväskylässä.

Kannattava ja valmiit asiakassuhteet ja hankintakanavat omaava toiminta hyvällä paikalla Keski-Suomessa. Tulevaisuudessa hyvät toimintaedellytykset. Kysyntä nykyisille tuotteille on hyvää.

Omistaja kouluttaa tuotteiden valmistukseen. Markkinointi isojen tukkuostajien kautta, mutta ostaja voi lisätä myyntiä helposti omalla aktiivisuudellaan. Kirjanpito ulkoistettu.

julkisiin hankintoihin – Hankintaosaamisen koulutuskiertue Keski-Suomessa Äänekoski, Jyväskylä, Jämsä

28.10. Lisää liikettä työpaikoille!

-koulutuskiertue Grazy Town, Innova 2, Jyväskylä

28.10. Asiakasrekisteri Excelillä

Omalla koneellasi (webinaari)

2693 Myydään rengasliike/korjaamoalanyritys.

Hyvällä liikepaikalla pitkään toiminut rengasliike, jossa myös korjaamotoimintaa. Asiakkaina useita satoja rengashotelliasiakkaita, asiakkaidenmäärä kovassa kasvussa. Liikepaikan läheisyyteen tulossa ueita vetovoimaisia yrityksiä, näin yrityksen liiketoiminnan kasvattamiselle tulee entistä paremmat mahdollisuudet.

Keski-Suomen Yrittäjien syyskokous Ilveslinna, Jämsänkoski

26.11. Hankintalain uudistuksen

highlights Omalla koneellasi (webinaari)

27.-29.10. Näkökulmia

Muut toimialat

veroseminaari Viking Linen m/s Mariella, Hki – Tukholma – Hki

26.11. Yrittäjä työllistää -seminaari 2015 Jyväskylän Paviljonki

JOULUKUU

10.12. Keski-Suomen Yrittäjien

työvaliokunta, POMO I ja luottamushenkilöseminaari

11.12.

Nuoret Yrittäjät Stagella

Vauvauutisia Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtajalle Petrikki Tukiaiselle ja hänen avopuolisolleen Susanna Suomiselle on syntynyt esikoistytär keskiviikkona 19.8.2015.

Onko aluillaan kenties uusi upea yrittäjyystarina, sitä jäämme innolla seuraamaan.

Lämpimät onnittelut koko perheelle!

2524 Myydään Grillikioski.

Pitkään toiminut Grillikioski vilkkaan valtatien varrella kasvavalla kyläkunnalla. Hyvät mahdollisuudet menestyvään yritystoimintaan.

Tilava levähdysalue järven rannalla.

2412

2710

Yrityspörssi ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fi/keskisuomi Voit vastata ilmoitukseen vastauslomakkeella, jonka löydät verkkopalvelusta ilmoitustunnuksen perusteella.

Vastaukset välittyvät ilmoituksen jättäjälle, joka päättää mahdollisesta yhteydenotosta vastaajalle.

JÄSENYRITTÄJÄ MUISTA HYÖDYNTÄÄ JÄSENETUJASI! Hyödynnä yhteistyökumppanien tarjoamat alennukset ja palvelut. Tutustu valtakunnallisiin jäsenetuihin osoitteessa www.yrittajat.fi/jasenedut.

facebook.com/ keskisuomenyrittajat

@KSyrittajat

instagram.com/ keskisuomenyrittajat

yrittäjät.fi/ keskisuomi

ksymppis.fi

Kustantaja Keski-Suomen Yrittäjät, Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä, p. 010 425 9200. Toimitus Tuuli Kirsikka Pirttiaho, päätoimittaja • Katja Hyytiäinen, viestintäassistentti, katja.hyytiainen@yrittajat.fi • Toimitus/ taitto Päivi Ulvila, toimittaja, p. 044 406 2345, paivi.ulvila@mediasepat.fi • Johanna Karjalainen, taittaja, masu@mediasepat.fi. Ilmoitusmyynti Keski-Suomen Yrittäjät, p. 010 425 9200, ksy@yrittajat.fi. Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 010 425 9200, ksy@yrittajat.fi, raija.hakkarainen@yrittajat.fi. Paino Lehtisepät Oy, Pieksämäki 2015. Osoitteellinen jakelu Keski-Suomen yrityksiin 5 000 kpl. Ilmestyminen Seuraava lehti ilmestyy viikolla 50, aineistot 27.11. mennessä.

Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään te­ki­jän­oi­keut­ ta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Pomo hoi!

Täälläkin puhutaan ja surffataan vain 5 €/pvä.

Lumia 830

240

€

10 €/kk (24 kk sop.) alv. 0 %

Hinta voimassa Elisa Yrityspakettia käytettäessä.

elisa.fi/yrityspaketti

Puhu lähaessti! rajattom

Tule tapaamaan elisalaisia Valtakunnallisille Yrittäjäpäiville Vuokattiin 2.–3.10.!

Elisa Yrityspaketti Maxi

22

€/kk

alv. 0 %

• Puhetta 5 000 min/kk • Tekstareita 50 kpl/kk • Elisa Pro 4G, 10 Mbit/s

Tilaa elisa.fi/ verkkokauppa Tule käymään tai varaa aika elisa.fi/ajanvaraus Soita numeroon 0800 0 4411 ark. 8–16, pvm/mpm

Elisa myymälä Jyväskylä, Yliopistonkatu 32 Inka Kunnas, 050 500 8938 ext-inka.kunnas@elisa.fi

95

Elisa yrittäjäpalvelu Account manager Sami Ruhkala, 050 566 8766 sami.ruhkala@elisa.fi

Elisa Yrityspiste, Gigantti, Ahjokatu 1, Jyväskylä Rene Narusing, 050 331 0853 ext-rene.narusing@elisa.fi