J O UT S A N
TAIDETIE
TIETAIDESUUNNITELMA
PROLOGI ............................................................................... 3
1 LÄHTÖTILANNE .......................................................... 4 Suunnitelman tekijä
4
Suunnitelman tekeminen
4
Rautasiili
8
Leivonmäen sauna
8
Huttulan seinämaalaus
8
Auringonkukka- ja jääveistosvallit
8
Ideapankki
8
2
3
4 TOTEUTUS ..................................................................... 8 Sijoituspaikat
2 TAVOITTEET ................................................................. 4
Valokuva: Merja Metsänen
SISÄLTÖ
8
Aikataulu
10
Näkyvyys
4
Tekijät
10
Yhteisöllisyys
4
Tekijänoikeudet
10
Tieturvallisuus
4 5 KUSTANNUSARVIO .................................................... 10
PR OLOGI PROLOGI
3 SUUNNITELMAN SISÄLTÖ ........................................ 4 Siilit, jotka eivät jää auton alle
4
Ympäristösiili
6
Heinäseivässiili
6
Aurauskeppisiili
6
Nastarengassiili
8
Fos-siili
8
6 RAHOITUSSUUNNITELMA ....................................... 10
7 TIEDOTUSSUUNNITELMA ........................................ 10
EPILOGI .............................................................................. 10
Tiet ovat parantuneet, mutta ajomatkat muuttuneet tylsiksi. Enää ei ilman opasteita tiedä missä kohti maata ollaan menossa. Tie on sitä samaa suoraa ja tylsää putkea joka paikassa. Paikkakunnat piileksivät meluvallimuurien takana ja siinä välissä on Ismo Alangon sanoin metsää, metsää, tonneittain puutavaraa. Valtateiden varrella olevien paikkakuntien soisi enemmän tuovan esiin itseään. Ohikiitävät automatkailijat pysyisivät paremmin virkeinä ratissa ja lapset kiukkuamatta takapenkeillä, jos olisi yhtään mitään nähtävää edes silloin tällöin. Olisi mukava nähdä silmillään missä mennään. Linja-autokuskit-
kin ovat vaihtaneet paikkojen kuvailemisen numeroiksi, eivätkä enää neuvo, että siinä sen mutkan jälkeen jäät pois, vaan että olet perillä kello 18.09. Paikka paikoin tienvarsilla silmää ja mieltä piristävät taideteokset ovat hyviä etappeja matkan etenemiselle. Esimerkkeinä mainittakoon Heinolan Valliherrat ja Tukinuittajat. Ohikulkijoitaan tienvarsitaiteella ilahduttavan paikkakunnan nimi jää myönteisesti mieleen, mutta matalaa profiilia pitävien paikkojen ohi ajetaan lujaa huoltoasemalta toiselle koskaan kiinnostumatta siitä mitä kaikkea tylsän meluvallin takana voisikaan olla. Yllä kerrottu tilanne lienee se syy, miksi Elinvoimaa Joutsaan! -hankkeen Tiia Rantanen pyysi Haihatuksen taiteilijoilta ympäristötaiteeseen painottuvaa maisemasuunnitelmaa nelostien varteen.
1 LÄHTÖTILANNE Suunnitelman tekijä Taidelaitos Haihatus on ammatillisesti toimiva joutsalainen taidekulttuuri-yhteisö, jota hallinnoi vuonna 2003 perustettu yleishyödyllinen ja taiteilijavetoinen yhdistys, Haihatuksen Henki ry. Yhdistyksellä on tällä hetkellä useita osa-aikaisia työntekijöitä ja sen tavoitteena on yhteisötaiteen ja taiteilijoiden työllisyyden lisääminen. Tietaidesuunnitelma on tehty työryhmänä, johon kuuluu seitsemän Haihatuksen toimintaan sitoutunutta ja ympäristötaiteeseen suuntautunutta ammattitaiteilijaa: Virpi Lehto, Outi Markkanen, Kalle Turakka Purhonen, Vesa Väänänen, Pekka Suomäki, Raimo Auvinen ja Merja Metsänen.
Suunnitelman tekeminen Ryhmä tutustui kohteeseen usean ajomatkan aikana ja kokoontui muutaman kerran Haihatukseen pohtimaan monia yksittäisiä teosehdotuksia. Suunnitelmaa ja teosehdotuksia hiottiin lisäksi ryhmän kesken eri kokoonpanoissa keskustellen ja sähköpostitse. Suunnitelutyö tehtiin julkiseksi heti sen alkuvaiheessa jotta yleisön ja asukkaiden mielipiteet ja ehdotukset voitiin myös huomioida. Haihatuksen kotisivulle oli jo aiemmin syksyllä avattu kyselylomake, jonka kautta ihmisiltä pyydettiin ehdotuksia suunnitelmaan. Palautteessa ehdotettiin lähinnä seinämaalaustyyppistä taidetta, toivottiin eläintenkuvia ja osoitettiin luottamusta taiteilijoiden suunnitelmiin; suunnittelijoille vapaat kädet mutta taiteen olisi hyvä olla käytännöllistä, esim. lisätä alueen valaistusta tai muistuttaa liikenteeseen liittyvistä säännöistä/vaaroista/omasta ajamisesta esim. miten pysyä hereillä yöllä ajaessa.
Joutsan näkyvyyttä Nelostien koko 40 kilometrin mittaisella osuudella.Joutsa sijaitsee Keski-Suomen maakunnan eteläisenä porttina, joten tarkoitus on tuoda esille myös koko maakuntaa. Sympaattisella ja maaseutua korostavalla ympäristötaiteella tähdätään myös Joutsan parempaan paikantumiseen ja myönteisen muistijäljen luomiseen ohikulkijoille.
Yhteisöllisyys Suunnitelma vastaa kunnan yhtenäistämisen haasteeseen. Kunnan yhtenäistämisen lisäksi se tähtää taajamien ja kylien esiintuomiseen yksilöllisesti. Kunnan asukkaat ovat voineet kertoa toiveensa jo suunnitteluvaiheessa. Suunnitelma antaa mahdollisuuden myös yhteisölliseen toteuttamiseen, koska kunnan asukkaat voivat osallistua teosten rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Taiteilijaryhmän suunnitelmien lisäksi voidaan tienvartta piristää asukkaiden omilla teoksilla ja taidetta voidaan toteuttaa myös kylille. Ympäristötaide lisää asukkaiden viihtyvyyttä ja nostaa joutsalaisuuden mielikuvaa myönteiseksi.
4
5
Tieturvallisuus Taiteella piristetään tylsää ajomatkaa suorassa meluvalliputkessa kulkevalla nelostiellä. Teokset auttavat pysymään hereillä, osoittavat matkan etenemisen ja hiljentävät vauhtia.
3 SUUNNITTELMAN SISÄLTÖ Joutsan Taidetien teokset toteutetaan luontoa ja maaseutua korostaviksi. Kokoavaksi tarinaksi syntyi pieni piikikäs siili, joka ei ole uhri vaan maalaispaikkakuntien ja kylien kaltainen sympaattinen selviytyjä.
Siilit, jotka eivät jää auton alle
2 TAVOITTEET Näkyvyys Tienvarren taiteistamisen on tarkoitus parantaa
Siili on sympaattinen pieni eläin. Söpö, mutta pystyy puolustamaan itseään. Se ei ole kaikista kuluneinta eläinkuvastoa, mutta kuuluu suomalaiseen maantien laitaan. Ihmiset haluaisivat hidastaa siilin kohdalla.
YMPÄRISTÖSIILI (Luonnospiirros: Kalle Turakka Purhonen)
Erikoisen hahmonsa ansiosta siili tarjoaa mahdollisuuksia monenlaisille tulkinnoille. Eri tekijät voivat toteuttaa siilin eri materiaalein ja painotuksin (sympaattisena, ärhäkkänä, neutraalimmin figuratiivisena). Siilillä on puolipallon/kummun vartalo ja piikit. Käytettävissä ovat myös silmät ja kuono. Monenlaiset tulkinnat palautuvat tunnistettavaan siiliin. Joutsan projektissa tästä tarjoutuisi 40 kilometrin matkalle vaihteleva, mutta yhtenäinen ilme. Eri paikoilla olisi maamerkkeinä omanlaisiaan siilejä ja kaikki kuuluisivat kuitenkin samaan kokonaisuuteen. Useampi versio samasta aiheesta tarjoaa mahdollisuuden myös eri taiteen lajeille. Siilistä voisi tehdä perinteisemmän tienvarsifiguurin, jos löytyy veistäjä ja budjettia toteutukselle. Pelkkä värikäs silhuetti voisi muistuttaa liikaa mainoksien sympaattisia maskotteja. Paikallisten yhteisöjen kanssa voi kerätä teokseen materiaaleja, jotka symboloisivat paikan historiaa tai voimavaroja. Yhteisöllisiä ympäristötekoja olisivat myös vuotuiset talkoot ja maisemanhoitotyöt. Tienvarressa voisi olla pysyviä maamerkkisiilejä sekä lyhytikäisempiä projektisiilejä. Yhteisöja ympäristötaidepainotteisuus laskee teosten valmistuskustannuksia suuriin graniitti-teräsveistoksiin verrattuna. Kierrätysmateriaalit tuovat teoksiin sisältöjä.
Ympäristösiili Valmiin tai rakennetun maakummun päälle istutetaan kasvamaan piikit. Teos voisi olla suurikin. Isot kivilohkareet kuononpäänä ja silminä. Mahdollinen sijainti määrittäisi koon ja tätä myötä piikkien puu- tai pensaslajin. Teos vaatii hoitoa, joten sitoutumisen määrästä riippuen voisi olla joko jotain koristeellisempaa – tyyliin kuvioidut kukkaistutukset – tai sitten jotain yksinkertaisempaa, joka säilyttäisi siilin hahmon kunhan ympäristö parturoitaisiin puhtaaksi pari kertaa vuodessa.
Heinäseivässiili Lähiseudulta pitäisi kerätä paljon harmaita heinäseipäitä tai mahdollisesti teokseen osallistuvat voisivat halutessaan vuolla nimikkoseipäänsä teokseen. Olisi hienoa voida yhdistää heinäseipäät yleiseen suomalaiseen tienvierusnäkyyn, pellolla notkottavaan harmaaseen latoon. Ladon kattoon ja seinään nikkaroitaisiin tukirakenteita, joihin seipäät voitaisiin kiinnittää. Seipäitä olisi niin paljon, että lato saisi suuren siilihahmon, mutta alkuperäinen tukiranka säilyisi tunnistettavana. Materiaaleissa olisi historian tuntua. Jos sopivaa latoa ei tienvieressä ole, voidaan hyvään paikkaan mahdollisesti siirtää jokin sopivan kokoinen mökki, joka haluttaisiin säilyttää tai nostaa jotenkin esiin. Sopivaa rakennusta voidaan kysellä kyläläisiltä. Talkoohenkeä tarvitaan myös siirtotalkoisiin ja kustannusten kattamiseen. Hieno suuri siili syntyy pelkistä seipäistäkin.
6
7
Aurauskeppisiili Siili on auton alle jäämisen symboli ja heijastin sen vastakohta. Heijastimen käyttöön ohjaavan siilin piikit koostuisivat oransseista aurauskepeistä. Teoksen koko riippuu sijainnista. Pienemmässä koossa voisi kuvitella kärsää liikenteenohjauskartiosta ja silmiä jonkinsortin “kissansilmistä”, mutta todennäköisesti sen pitäisi olla isompi. Siili ei saa peittyä lumeen, edes lumiauran heittämään lumeen, silti sen pitäisi olla sellaisessa kohtaa, että autonvalot osuisivat siihen. Pimeässä teos itsevalaisisi itsensä autonvalojen välkyttäessä oranssien aurauskeppien heijastinnauhoja. Näky voisi olla aika komea. Kookas, tiuha piikkipallon puolikas ei olisi niin maaseutuhenkinen kuin Ympäristö- tai Heinäseivässiili, mutta sen materiaalit sopisivat tienvarren liikenteenohjaus.materiaaleihin. Kauniilla tavalla räikeä. Tiuha tiivis toteutus tekisi siitä katseenkestävän päivänvalossakin.
HEINÄSEIVÄSSIILI (Luonnospiirros: Kalle Turakka Purhonen)
Nastarengassiili Autonrenkaat on säänkestävää materiaalia ja linkki maantiehen on selvä. Teoksen rankana voisi käyttää henkilöauton koria, jota hieman muokattaisiin lähemmäs siilin hahmoa. Tämä päällystettäisiin vyötiäismäisesti aukileikatuilla renkailla. Siilin piikeiksi voisi kerätä romuttamoilta autojen antenneja ja näin tällekin siilille saisi sisällöllisesti pätevät piikit, mutta jotka nyt symboloisivatkin rokkia ja kommunikaatiota!
rannassa sijaitsevan autiotalon seiniin. Työpaja on aloitettu suunnittelulla maaliskuussa 2013 ja maalaustyö toteutetaan touko-kesäkuussa 2013. Työpajaohjaajina toimivat kuvataiteilijat Johanna Juvonen ja Biagio Rosa. Huttulan talonmaalaus -työpajaprojekti toteutetaan valtion Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman rahoituksella, jota Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt Haihatuksen Koppi-hankkeelle 2012-2014.
Fos-siili
Auringonkukka- ja jääveistosvallit
Sopivaan kallioleikkaukseen – ei tarvitse olla mikään valtavan vuoren kokoinen – kiven pintaan hiottaisiin/leikattaisiin/puhallettaisiin siili. Ehkä ennemminkin sarjakuvamaisen pelkistetty tai luolamaalauksellisen primitiivinen versio, kuin mikään kunnianhimoinen esittävä. Fos-siili on hassu sanaleikki ja toisi uuden materiaalin siilikirjoon. Ja kallioleikkaukset ovat osa maantien maisemaa, niin olisi hauska saada tämäkin peruselementti siilisarjaan.
Joutsaa Huttulan risteyksestä pohjoiseen päin peittävälle meluvallille istutetaan auringonkukkia (Joutsaan on hyvä juurtua). Ohikulkijat voivat pysähtyä poimimaan kukkia, pysäköinti ohjataan Huttulan parkkipaikalle. Talvella meluvallille viedään jäälyhtyjä ja rakennetaan lumiveistoksia (Joutsaan on hyvä jäädä).
Rautasiili Simppeli siili, jossa sopivan muotoiseen ja kokoiseen murikkaan porattaisiin reikiä ja istutettaisiin raudoitusrautoja. Yksinkertainen ja huokea, mutta voisi olla ihan näköinen ja nätti.
Leivonmäen sauna Leivonmäen risteyksen kohdalla olevan lammen rantaan rakennetaan tai tuodaan valmis sauna, jota kyläyhteisö ylläpitää saunomiskuntoisena. Nelostien kulkijoille tarjotaan virvoittavat löylyt ja ohikulkijoiden nähtäväksi suomalaista kesäkulttuuria leppeimmillään. Sauna ja sen ympäristö rakennetaan tai tuunataan siiliteemaa jatkaen visuaalisesti näyttäväksi, mutta sen tarkoitus on myös olla osallistava yhteisötaideteos.
Huttulan seinämaalaus Haihatuksen Koppi-nuorisohanke toteuttaa yhteistyössä Joutsan Työvarikon kanssa nuorten taidetyöpajan, jossa nuoret Haihatuksen taiteilijoiden ohjauksessa maalaavat seinämaalauksen Huttulan
8
9
Ideapankki Lisäksi on taiteilijaryhmän ideapankkiin kertynyt kehityskelpoisia ajatuksia, joita voidaan hiomisen jälkeen ottaa tarvittaessa toteuttaviksi. Toteutettaviksi voidaan ottaa myös yleisön ehdotuksia.
4 TOTEUTUS Sijoituspaikat Teosten sijoituspaikkoja ei ole voitu paikantaa tarkasti, koska niitä määrittävät visuaalisuuden lisäksi lupakysymykset. Teoksia on suunniteltu tehtäväksi koko nelostien Joutsan alueelle eli noin 40 kilometrin matkalle. Viiden tai kuuden pääteoksen sijoittelun tulee osua tieosuuden kumpaankin päähän, kylien kohdalle ja risteyksiin. Lisäksi projektia kannustetaan rönsyämään paikallisina yhteisöteoksina kylien kohdille, kyliin kulkevien teiden varsiin ja kyläkeskuksiin. AURAUSKEPPISIILI (Luonnospiirros: Kalle Turakka Purhonen)
Aikataulu Rahoitusten järjestyessä tietaidesuunnitelman toteuttaminen voidaan aloittaa sopimuksen mukaan. Se voidaan tehdä yhtäjaksoisesti tai vähitellen teos kerrallaan. Projektin kestoksi arvioidaan kolme vuotta.
dellinen tuki on viesti muille rahoittajille hankkeen arvostuksesta. Suunnitelman toivotaan kannustavan Joutsan asukkaita ja yrityksiä vastikkeettomaan työn ja materiaalien lahjoittamiseen yhteisen hankkeen toteuttamiseksi.
Tekijät Suunnitelmassa mainitut taiteilijoiden suunnittelemat pääteokset (siilit) toteutetaan Taidelaitos Haihatuksen tietaidetyöryhmän ohjeiden mukaisesti. Pääteokset rakennetaan joko taiteilijatyönä tai taiteilijoiden ohjauksessa. Yhteisöteoksia voidaan tehdä ilman taiteilijaohjaustakin.
Tekijänoikeudet Haihatuksen Henki ry pidättää itsellään tekijänoikeudet suunnitelman pääteosten toteuttamiseen.
5 KUSTANNUSARVIO Lopulliset kustannukset riippuvat toteutettavista teoksista ja sijoituspaikoista. Kustannukset koostuvat seuraavista kuluista: tuottaja/koordinaattorin palkka, taiteilijatyöt, tarvikkeet, materiaalit, kone- ja laitevuokrat, nosturi- ja maanrakennuskonekustannukset ym. Teosten kokonaiskustannuksiksi arvioidaan keskimäärin 5000 - 30 000 euroa/kpl. Kustannukset jakautuvat usealle vuodelle rahoitusten toteutumisen mukaisesti.
6 RAHOITUSSUUNNITELMA Tietaidesuunnitelman rahoitus haetaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Suomen Kulttuurirahastolta, Taiteen edistämiskeskukselta, Keski-Suomen liitolta, taidetta tukevilta säätiöiltä sekä joutsalaisilta ja keskisuomalaisilta yrityksiltä ja yhteisöiltä. Joutsan kunnan henkinen ja talou-
7 TIEDOTUSSUUNNITELMA Tietaideprojektista tiedotetaan vahvasti kaikille mahdollisille osapuolille. Avoimuus on tärkeää koko projektin ajan, jotta yleisö voi osallistua ja sanoa ajoissa mielipiteensä asiasta. Kaikki julkinen taide herättää aina keskustelua. Keskustelu lisää vuorovaikutusta ja luo näkyvyyttä, kuten otteet Itä-Häme-lehden 21.11.2012 julkaistusta pääkirjoituksesta osaltaan osoittavat: “Elinvoimaa Joutsaan -hankkeen tavoitteena on profiloida joutsaa uudella tavalla. Kun suunnittelussa on mukana Haihatuksen kaltainen innovatiivinen kulttuuritoimija, on varmaa että näyttävää jälkeä syntyy. Jotain uutta ja erilaista toki tarvitaankin, jos Joutsa haluaa erottua nelostien varren muista maaseutupitäjistä.” “Joutsassa kysymys on vasta ympäristöteosten suunnittelusta. Jo tässä vaiheessa sopii kuitenkin toivoa, että suunnitelma myös toteutetaan. Ympäristöteokset vilkkaan nelostien varrella ovat hyvä keino lisätä Joutsan tunnettavuutta.”
10
11
EPILOGI Siili menee lypsylle kannu kaulassansa, perässänsä lypsylle juoksee koko kansa.
SAUNOJA (Piirros: Merja Metsänen)
Suunnitelma on tehty osana Elinvoimaa Joutsaan! -kehitt채mishanketta