Bluffi 2009 by Mainostoimisto Ajatus Oy

Ajatuksin 2009

速

Taantuma terästää markkinointia

sisältö

Riikka Räisänen kirjoittaa markkinoinnista niukemmalla budjetilla s. 4 - 5

Kuinka valita oikea julkaisualusta sivustolle? Valintaan vaikuttaa monet tekijät sivumäärästä ja sisällöstä lähtien. Kirjoittajana Vesa Ilola s.10 -11

Brändiytimestä LOGOKSI Brändin ja logon merkityksestä yrityksen viestinnässä kirjoittaa Harri Tarvainen s. 20 -21

bluffi 2009 Markkinoinnin viihde- ja asialehti myynnistä ja markkinoinnista kiinnostuneille ajatteleville ihmisille.

julkaisija: Ajatus Oy • Pohjolankatu 2 96100 ROVANIEMI Puhelin 0290 031 000 Faksi 0290 031 001 • Nummikatu 34 90100 OULU Puhelin 0290 031 040 Faksi 0290 031 021 • Vaarankyläntie 43 B 88300 paltamo Puhelin 0207 579 579 www.ajatus.fi

3 PÄÄKIRJOITUS Taina Torvela 4 taantuma terästää markkinointia 6 markkinointi kriisien aikaan 8 Video – tuo liikkuvan kuvan kuninkuuslaji 10 kuinka valita oikea julkaisualusta sivustolle? 13 Yksi kohderyhmä – monta tyyppiä 14 case: oulun seurakunta Kirkkovene herätti keskustelua mediassa 16 case: lapin markkinointi Kohdemarkkinoiden ehdoilla 18 KOLUMNI SARI-LIIA TONTTILA Mediapelin säännöt ja etiikka 19 Elämyksellistä viestintää Matkailusektori panostaa digimarkkinointiin 20 Brändiytimestä logoksi 22 kuvitus kunniaan Esittelyssä Ajatuksen graafikko Juri Kovaljeff 24 TIESITKÖ JO TÄMÄN HÄNESTÄ? Bluffin 4x7 –haastattelussa muotoilija Erkki Suhanko 26 AJATUSKLINIKAT - löydä ratkaisut viestinnän toteu- tukseen – ilmoittaudu klinikoille 28 pikku-bluffit - uutisia ja muuta mielenkiintoista 30 Ajatuksen polttomerkitty porukka Katso miten käy kun mainonnan ammattilaiset sulautuvat tunnettuihin brändeihin?

pääbluffaajat Taina Torvela Sakke Gustafsson

jakelu Yritysten avainhenkilöt Oulun ja Lapin lääneissä

ilmiasu Pia Aarnio

painopaikka PoPa Oy

vierailevat kirjoittajat Sari-Liia Tonttila Kasimir Sandbacka

ISSN 1795-3723 Bluffi-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy keväällä 2010.

painosmäärä 2.500 kpl

[ Pääkirjoitus ] taina.torvela@ajatus.fi

Huudetaanko

avuksi Digi!

tää osana muita markkinointitoimia. Pelastajaksi digistä ei ole, elleivät tietyt edellytykset toteudu. Perinteiset viestintätoimet ja –sisällöt eivät ole suoraan sovellettavissa/siirrettävissä digikanaviin. Digimarkkinointiin siirtymisessä on useissa firmoissa vielä tapahduttava merkittävä toimintatapojen ja –prosessien muutos. Tärkeintä on asiakkaiden aktiivinen kuuntelu, nopea, sopeutettu reagointi ja kyky ripeään vuorovaikutukseen heidän kanssaan. Kuuntelu ja vuorovaikutus tulisi nähdä osana laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös kekseliäs viestintä, verkkoa hyödyntävä asiakaspalvelu, asiakasorientoitunut tuote/palvelukehitys sekä palvelujen myynti. Myös sähköpostimarkkinointi on taitolaji. Liian usein näitä asiakkuushallinnan osa-alueita käsitellään erillisinä. Hyvä firma pystyy kuitenkin toimimaan saumattomasti kaikilla alueilla ja integroimaan CRM-, laatu-, tuotekehitys-, asiakaspalvelu- ja myynti- ja markkinointijärjestelmät asiakkaan kannalta eheäksi ja asiakkuutta kannustavaksi kokonaisuudeksi. Vuorovaikutus asiakkaiden kanssa on perinteisesti ollut yrityksille hankalaa, mutta nyt digimediat tarjoavat siihen erinomaiset mahdollisuudet. Markkinoinnin automatisointityökalut antavat helpotusta asiakaskohtaistamiseen. Verkon yli pystyy kohdistamaan ja tuottamaan muuttuvasisältöistä viestiä niin sähköpostiviesteihin kuin mobiiliin. Sosiaalinen media on aina myös asiakasmedia

Yhä lisääntynyt kuluttajien internet-käyttö (kun puhutaan viestintäkanavasta muiden joukossa) innostaa markkinointipäättäjiä kasvattamaan digitaalisen markkinointiviestinnän panostuksia. Joidenkin tutkimusten mukaan seitsemän kymmenestä päättäjästä aikoo lisätä digimarkkinointiaan lähivuosina. Päättäjät näkevät, että kuluttajat asioivat ja viettävät säännöllisesti yhä enemmän aikaa internetissä, mobiilissa, sosiaalisissa medioissa ja muissa sähköisissä medioissa. Tuoreen arvion mukaan kahdeksan kymmenestä 16 – 74 -vuotiaasta suomalaisesta käyttää säännöllisesti internetiä viikoittain. Tästä syystä päättäjät näkevät tarpeen kohentaa asiakaspalveluaan ja tavoittaa kohderyhmiään sähköisen markkinoinnin avulla. Samalla nähtävissä on pyrkimystä entistä kohdennetumpiin ja yksilöllisimpiin kampanjoihin, joiden tuloksia voidaan mitata. Vältä digiharhat – kuuntele asiakasta Nyt markkinoijien olisi tarpeellista välttää digiharhaa. Kanavat ja toimintatavat olisi syytä valita jälleen kerran asiakasorientoituneesti ja hyödyn-

Kuluneen vuoden nettitrendinä on ollut yhteisöllinen media, johon luetaan kuuluvaksi Facebookin kaltaiset verkkoyhteisöt, blogit ja keskustelupalstat. Ne tavoittavat valtavan määrän ihmisiä, mutta niiden valjastaminen markkinointiin vaatii yrityksiltä vielä tuotannon ja myynnin tehokkaampaa integrointia sekä sisältöjen tuotteistamiskykyä. Lisäksi yritysten sisällä pitäisi olla ajantasaista asiakastietoa ja näkemystä digimarkkinoinnin mahdollisuuksista. Ilman sitä ratkaisujen, esimerkiksi yhteisöllisen mainoskampanjan tuloksellinen toteuttaminen on vaikeaa, lähes mahdotonta. Pelkkä digi ei ole pelastus Mikään yksittäinen media tai kanava ei koskaan pelasta yrityksen kaupallista menestymistä. Näin en usko myöskään digikanavien yksin tekevän, mutta laadukkaasti ja asiakasorientoituneesti hyödynnettynä digitaaliset mediat auttavat varmasti lisäämään asiakaslaatua, -osuutta, -kannattavuutta ja kaivattua asiakasuskollisuutta. Digikanavien pitäisi kuitenkin olla nopeutensa, vuorovaikutteisuutensa ja kustannustehokkuutensa takia jo selkeämpi osa yrityksen markkinointistrategiaa. Tällöin niistä olisi pelastajaksi – jatkossa ja pysyvämmin.

Digisti lähemmäksi asiakasta, Taina Torvela, toimitusjohtaja, KTM 3

Taantuma terästää markkinointia riikka räisänen sanna rajala

Vaikka matalasuhdannetta kukaan tuskin juhlii, tarjoaa taantuma markkinoijille hyvän herätyksen keinovalikoiman kriittiseen arviointiin ja uusiin avauksiin, toteaa Mainostoimisto Ajatus Oy:n toimitusjohtaja, KTM Taina Torvela. Hänen mukaansa niukempi budjetti pakottaa mainostoimistoja etsimään vaihtoehtoja perinteisille medioille ja markkinointiviestinnän kanaville. Markkinointiviestinnän toimistojen liiton (MTL) toimitusjohtajan, Markus Leikolan mukaan nyt on oikea aika panostaa markkinointiin ja tuotekehittelyyn, sillä

tarjolla on tilaa näkyä ja nyt se on halpaa. Panostusten tuottoja ei kuitenkaan kannata odottaa liian pian, sillä hänen mukaansa vipuvoima panostuksille tulee vasta korkeasuhdanteen myötä. Miten tällaisina aikoina sitten kannattaisi toimia kehittääkseen liiketoimiaan positiiviseen suuntaan taantumasta huolimatta? Satsaa oikeisiin asioihin Torvela kehottaa yrittäjiä satsaamaan oikeisiin asioihin ja riittävästi. Torvelan mukaan budjetit tulisi rakentaa pitkällä tähtäimellä suunni-

telmallisesti ja tavoitteiden kautta, eikä sen mukaan, mihin on varaa. Hänen mukaansa taantumankaan aikana pitkäjänteistä suunnittelua ei kannata unohtaa, sillä sen pois jättäminen syö tehoa tuloksellisuudesta ja heikentää työn laatua. Taantuma sitoo toki yritysten budjetit yhä tiukemmalle, mutta usein erehdytään säästämään vääristä asioista, jota seuraa turhia kuluja. Hyvänä esimerkkinä tästä hän mainitsee kampanjan, jonka budjetti laskettiin aivan minimiin ja sen seurauksena toistojen määrä ja näkyvyys kärsi merkittävästi. Lopputuloksena kampanja ei tavoittanut kohderyhmää ja yritykselle koitui pelkkiä kuluja - Jos ei ole varaa tehdä kunnolla, ei kannata silloin tehdä ollenkaan, hän toteaa. Mainostoimistoilla on hänen mukaansa asiantuntevaa henkilöstöä, jonka osaamista tulisi käyttää vielä nykyistäkin laajamittaisemmin aina kampanjan suunnittelusta alkaen. Leikola tarjoaa menestyksen keinoksi, ”Tee toisin kuin kilpailijasi”. Tällä hän tarkoittaa sitä, että eteenkin taantuman vallitessa on tärkeää panostaa omien polkujen etsintään, sillä taantuma tarjoaa tilaa ja poikkeuksellisia mahdollisuuksia löytää niitä. Hänen mukaansa nyt on oiva tilaisuus tehdä panostuksia myös niin markkinointiviestinnässä kuin tuotekehittelyn saralla, sillä markkinaosuuksia on runsaasti tarjolla. Panosta vuorovaikutukseen asiakkaan kanssa Torvelan mukaan taantuman myötä vuorovaikutuksen tarve kasvaa ja sen toteuttamisen keinot muuttuvat - Kun kohderyhmät pitää jo kustannussyistä rajata aiempaa tarkemmin ja mitattavia tuloksia odotetaan jo lyhyellä jänteellä, ohjautuvat panokset luontevasti suoriin kohtaamisiin asiakkaiden ja potentiaalien kanssa. Torvelan mukaan kohderyhmätutkimuksella ja -analyysillä hyvin pohjustettu kohtaaminen, jota seuraavat suunnitelmalliset jälkitoimet, tuottaa nopeita ja näkyviä tuloksia. Tämä näyttää pätevän mainostoimistojen ohessa myös yleisesti yritysmaailmassa. Niin Torvela kuin Leikola painottavat henkilökohtaisen vuorovaikutuksen merkitystä asiakkaan kanssa - Asiakas kertoo muuttuneista tarpeistaan ja muuttuneesta tilanteestaan vasta kasvokkain. Matalasuhdanteen aikana uusien asiakkaiden hankinta hyytyy ja kilpailu markkinoilla olevista asiakkaista kasvaa. Tästä johtuen vanhoista asiakkaistaan kannattaa pitää en-

tistä tiukemmin kiinni, toteaa Leikola. Parhaita keinoja asiakkaiden pitämiselle on kiinnostus asiakkaan kuulumisista, huoli hänen hyvinvoinnistaan sekä asiakkaan omaehtoinen ohjeistaminen kustannustehokkaimpiin ratkaisuihin, mikä kasvattaa asiakkaan luottamusta palvelun tarjoajaan. Leikolan näkee erääksi suurimmista uhkista tilanteen, jossa yrityksen asiakassuhteiden avainhenkilöitä joudutaan irtisanomaan, sillä usein asiakkaita menetetään heidän mukanaan.

mediat nähdään Leikolan mukaan edullisiksi, vuorovaikutteisiksi ja paljon mahdollisuuksia antaviksi kanaviksi. Torvela ei näe digitaalimedioissa mitään vikaa, mutta hänen mukaansa digitaaliset mediat nähdään usein turhan helpoiksi markkinointiviestinnän väyliksi - Todellisuudessa ne vaativat toimiakseen poikkeuksellista sisällöllistä ja yksilöllistä osuvuutta. Printtimedioiden sisältöjä ei voi suoraan viedä digimedioihin.

Taantuma muuttaa mediavalintoja

Torvela peräänkuuluttaa markkinoilla näkyvyyden merkitystä. Hänen mukaansa pitempään markkinoilla olleet yritykset ymmärtävät, että jo olemassa oleviinkin asiakkaisiin tulee panostaa uusien ohella - Taantuman aikana näkyvyyden merkitys kasvaa, sillä kilpailu asiakkaista kiihtyy ja sen seurauksena kilpailijat vierailevat asiakkaan luona entistä useammin. Asiakasmuisti on lyhyt ja tästä johtuen asiakaskontakteja tulisi vaalia entistä tehokkaammin ja omaan erilaistavaan näkyvyyteen tulisi panostaa kilpailijoita enemmän.

Taantuman myötä yritysten mediavalinnoissa on näkyvillä selkeitä muutoksia. Asiakkaat hakevat edullisempia, nopean tuloksen medioita ja keskittyvät etenkin kustannustehokkuuteen ja resurssien säästämiseen. Torvelan mukaan aina olisi kuitenkin ensisijaista etsiä kohderyhmälleen sopivin mediamix ja sitten vasta voi

...niukempi budjetti pakottaa mainostoimistoja etsimään vaihtoehtoja perinteisille medioille ja markkinointiviestinnän kanaville.

pohtia kustannuksia oikean median ehdoilla, sillä vain oikean mediavalinnan kautta saavutetaan kohderyhmä ja sen mukana asetetut tavoitteet. Torvela peräänkuuluttaa myös markkinoinnin kohdentamista, johon hänen mukaansa tulisi panostaa paljon nykyistä enemmän. Leikola puolestaan puhuu tuotevalikoiman tarjoamien joustojen, hinnoittelun sekä asiakastiedon ja -tuntuman merkityksen puolesta. Hänen mukaansa niiden avulla vanhoista asiakkaista saadaan pidettyä kiinni. Tämänhetkisen taantuman myötä digitaaliset mediat ovat nousseet ennen näkemättömään suosioon. Torvelan mukaan taantuma ei ole aiheuttanut digitaalisten medioiden tuloa, mutta se on nopeuttanut sitä. Digitaaliset

Muista näkyvyys!

Leikola näkee, että niin verkon käytön kuin digitaalisten medioiden esiinmarssin myötä tullaan yhä enemmän siihen tilanteeseen, jossa asiakkaat etsivät yrityksiä, eikä toisinpäin. Tässä tilanteessa on tärkeää, että yritys on edustavasti näkyvillä ja asiakkaan ulottuvilla helposti. Sen vuoksi näkyvyyden tulisi olla asiakaslähtöistä ja selkeää. Mainostoimiston monet kasvot Mainostoimisto elää vahvasti suhdanteiden mukana. Korkeasuhdanteen aikana mainostoimistoilta toivotaan massiivisia kampanjoita, apua resurssipulaan sekä keinoja ja tukea kasvuun. Matalasuhdanteen aikana puolestaan asiantuntijuuden, neuvon annon sekä kustannusarvioiden rooli kasvaa. Torvelan mukaan kuluneen vuoden aikana myös asiakkaiden asenteissa on huomattu eroja - Näyttää siltä, että nykyään ollaan valmiita panostamaan enemmän sisältöön, kokonaisvaltaisempaan markkinoinnin ja –viestinnän konseptiin. Torvelan mukaan Ajatuksella tähän on pyritty vastaamaan tuotteiden ja palveluiden konseptoinnilla - Asiakkaalle luodaan myynninedistämisratkaisuita aina tuotteistamisesta myyntiohjelmiin saakka. Tavoitteena on toteuttaa kampanja tavoitteiden mukaisesti osuvilla tuotteilla ja sanomilla, oikeilla ja erottuvilla menetelmillä, oikeaan aikaan niin että asiakkaalle koituva tuotto olisi mahdollisimman suuri. 5

[ bluffipuheenaihe ]

Markkinointi

kriisien aikaan anu hautalampi sanna rajala

Kun edellinen lama iski 1990-luvun alussa näytti maailma viestinnän ja markkinoinnin näkökulmasta varsin toisenlaiselta kuin nyt. Tiedonsaanti ja viestiminen oli rajatumpaa ja virallisempaa. Nyt lähes kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus ottaa kantaa; kommentoida lehtien uutisia yt-neuvotteluista, kertoa oma totuutensa työnantajista keskustelufoorumeissa, täytellä nettivetoomuksia ja adresseja ja julkaista videoita ynnä muita dokumentointeja yritysten joskus valonarastakin toiminnasta kaikkien nähtäville verkossa. Julkisuus ei ole enää sidottu valtaan tai vaurauteen. Suuryrityksetkin ovat uusien haasteiden edessä kun niiden mahdollisuus valikoida ja vaikuttaa siihen mitä yrityksestä kerrotaan - ja sen seurauksena ajatellaan - on vähentynyt.

Monelle voi olla vaikeaa ymmärtää miksi ensin ei leikata jostain turhasta, kuten vaikkapa markkinoinnista. Budjetoinnin saloihin vihkiytyneet tietävät, että markkinoinnille ja henkilöstökuluihin lohkotaan täysin erilliset siivut, joilla ei ole niin ositusvaiheessa kuin sen jälkeenkään mitään yhteistä. Ulkopuoliselle tai rivityöntekijälle asia ei välttämättä näyttäydy niin eikä yrityksen toimintojen erillisyyttä ymmärretä tai halutakaan ymmärtää. Yritysten sloganit ja tunnuslauseet saavat ironisen sävyn kun niitä tarkastellaan yt-neuvottelujen tai lomautusuhkan leijuessa työpaikan yllä. Mutta ilman markkinointia ei ole näkyvyyttä ja ilman näkyvyyttä saattaa yritys varsin vinhasti päätyä unholaan. Laittaako lama markkinoinnin vaakalaudalle ja mikä on markkinoinnin ja kriisiviestinnän suhde? Kysyimme suomalaisen suuryrityksen viestintäjohtajalta:

Miten markkinointi ja kriisiviestintä yhdistetään? Lauri Peltola, viestintäjohtaja, Stora Enso ”Yleensä teen hyvin selkeän pesäeron ns. corporate communicationsin eli perinteisen yhtiön viestinnän ja markkinointiviestinnän väliin. Lukuunottamatta brändin- ja identiteetinhallintaa olen työpaikoissani järjestelmällisesti siirtänyt kaiken markkinointiviestinnän liiketoiminta-alueiden vastuulle, mahdollisimman lähelle myyntiä. Näin ollen vastaus kysymykseen on, ettei markkinointi- ja kriisiviestintää pidä yhdistää missään tapauksessa, vaikka molempien käsien pitää olla tietoisia siitä mitä toinen tekee.

myynti

Toiseksi, en usko lainkaan termiin kriisiviestintä. Siinä vaiheessa, kun yhtiö joutuu kriisiviestintään tilanne on jo menetetty. En ole koskaan tykännyt sanasta kriisiviestintä, koska tilanne pitää saada haltuun ennen kuin kriisi on puhjennut. Toki ymmärrän, että puhutaan mielellään kriiseistä, ja termi kriisiviestintä saattaa olla jollekin sitä mikä on meille jokapäiväistä. Se on meille ”business as usual”, se ei ole mikään kriisi, vaan pitkän aikavälin viestinnällisten haasteiden hallintaa. Kriisi on se jos lentoyhtiön lentokone tipahtaa tai meidän tehdas räjähtää, sitten ollaan kriisiviestinnässä. Se, että ihmiset puhuvat kriisiviestinnästä sellaisten haasteiden parissa, jotka kuuluu hanskata jokaviikkoisessa työssä on minusta turhan räväkkä tapa kuvata viestintää.

hallinta

Pitkän aikavälin brändin hallinta toimii sateenvarjona, jonka tärkeä osa ovat key messages eli avainviestipatteristot. Kun maailma muuttuu, silloin myöskin avainviestit usein elävät ja muuttuvat. Vaikeina aikoina pitkän aikavälin brändinhallinnan kautta tulevat ne uuteen maailmaan sopeutetut avainviestit ja tavat hoitaa asioita, jotka sieltä valuvat alas myöskin bisneksen markkinointiin.”

key messages

video

- tuo liikkuvan kuvan kuninkuuslaji Tuulettimissa pyörivät kissat, aivastelevat pandavauvat ja niin, se simpanssi joka tipahti oksalta järkytyttyään omasta tuoksustaan. YouTuben kulttivideot ovat tavallisten ihmisten kännykkäkameroilla kuvaamia pätkiä, jotka leviävät hetkessä ympäri maailmaa ja muodostavat ilmiöitä, jotka noteerataan muissakin medioissa. Videoita katsotaan, jaetaan ja tuotetaan enemmän kuin koskaan ennen, mutta liikkuvan kuvan integroiminen osaksi yrityksen tehokasta markkinointiviestintää on edelleen alkutekijöissään. 8

harri tarvainen

Liikkuvalla kuvalla voit kertoa kokonaisia tarinoita, välittää tunteita, tunnelmia ja tuottaa elämyksiä. Parhaat televisiomainokset ovat kuin pieniä elokuvia, joissa tarina ja henkilöt ovat itse mainostettavaa tuotetta merkittävämmässä roolissa. Kuva- ja äänimaailma tuottavat yhdessä ärsykkeitä useammalle aistille ja jättävät katsojaan vahvoja muistijälkiä. Leikkaus tuo tarinankerrontaan rytmin. Kuulostaa eeppiseltä, mutta videotuotantojen maailmaan voit päästä pienemmilläkin satsauksilla. Liikkuvan kuvan hyödyntäminen ei tarkoita enää ainoastaan televisiomainontaa, jolla tavoitetaan helposti suuret määrät yleisöä, mutta on hintansa puolesta usean toimijan ulottumattomissa. Viimeisten vuosien tekninen kehitys on tehnyt netistä varteenotettavan kilpailijan televisi-

olle. Netissä liikkuvan kuvan käyttö on käytännössä ilmaista. Ohjaaja Miikka Niemi Flatlight Films Oy:sta jakaa markkinointiviestinnässä hyödynnettävän liikkuvan kuvan perinteiseen televisiomainokseen, yritysvideoon ja viraalivideoon. Viraalivideot ovat internetin käyttäjien jakamia, suosittelemia ja uudelleen muokkaamia videoita. Viraalivideon hyödyntäminen on todellista arpapeliä ja hyviä sovelluksia kaupallisista käyttökohteista on vähän. Onnistuessaan video voi saada hetkessä jopa miljoonia katsojia, ja mikä parasta, viraalivideoiden jakajat melkeinpä odottavat tiettyä kotikutoisuutta videomateriaalissa, jolloin taloudelliset panostukset tuotantoon ovat todella minimissään, Niemi kertoo. Hyvänä esimerkkinä kaupallisesta viraalivideosta on amerikkalainen Blendtec-tehosekoitinvalmistaja, jonka YouTube-videoissa tehosekoittimessa jauhetaan kaikkea kännyköistä golfpalloihin. iPhone-puhelimen jauhamisen on tämän tekstin kirjoittamisen aikaan nähnyt runsaat seitsemän miljoonaa ihmistä! Viraalivideon hyödyntämisessä kohderyhmä on mietittävä erityisen tarkkaan, Miikka pohtii. ”Sosiaalista mediaa ei voi koskaan täysin hallita ja kaikki kohderyhmät eivät vain ole herkkiä jakamaan verkon sisältöjä, mutta kuten Blendtecin esimerkki kertoo, perinteisiäkin toimialoja voi käsitellä viraalivideon avulla jos vain keksii erottuvan ja humoristisen lähestymistavan!” Netissä viraalivideon leviäminen on

lights!

ilmaista ja kiinnostavuus kertautuu. Paljon katsojia saanutta videota pidetään kiinnostavana ja se saa entistä enemmän kasojia. Sosiaalisen median hallitseman viraalivideon maailmassa on mielenkiintoinen remix -ilmiö, mikä tarkoittaa videoiden uudelleen muokkausta. YouTubessa olleesta metsäkonefirman yritysvideosta lainattiin otteita norjalaisen metallibändin musiikkivideoon! Perinteisen tv-mainoksen elinkaari on lyhyt, mutta remix-kulttuurin myötä nettivideot jäävät elämään ja luomaan ristiviittauksia nettiin. Plagiointi ei ole vain huono asia, se voi olla ihailua aidoimmillaan ja tuottaa lisähyötyä alkuperäiselle videolle.

camera!

action!

”Nykyaikaisella nettisivulla on oltava sisältöjä myös videon muodossa” Miikka lataa. Videon käyttäminen on siis jo itsessään osoitus yrityksen kyvystä seurata aikaa. Kotisivujen yritysesittelyosio on Niemen mukaan hyvä paikka käyttää liikkuvaa kuvaa: Nykyään ei ole enää kynnystä toimiiko video koneella vai ei. Videolla voit kertoa konkreettisesti mistä yrityksen toiminnassa on kyse sekä esittää selkeät toiminnalliset hyödyt tuotteesta tai palvelusta. Tai yksinkertaisesti: miksi asiakkaan kannattaa valita juuri tämän yrityksen palvelut. Liikkuvan kuvan muodossa voit kertoa yrityksestäsi enemmän, kuin kukaan jaksaisi lukea tekstin muodossa. Tarinoiden ja elämysten välittäjänä liikkuva kuva sopii mainiosti elämyspalveluita tuottavien yritysten markkinointiin.

> Ajatuksen viimekertaisella Mainoskatkolla rakkaat asiakkaamme pääsivät osallistumaan webin avulla levitettävien videoklippien tekemiseen. Spontaanisti syntyneet videotähdet latelivat rutiinilla asiakkailleen, sidosryhmilleen tai sukulaisille lomaterveiset, jotka sitten jälkitöissä ympättiin linnunlauluiseen rantamaisemaan. Kiitokset runsaalle esiintyjäjoukolle, hyvin te veditte!

Tsekkaa Ajatuksen yrityspresentaatio facebook -sivuiltamme sekä Miikan 9 Months of Snow -traileri osoitteesta www.vimeo.com/flatlightfilms

ä videoon

kki Viisi vin

Tee videosta ilmiö. Ihmiset jakavat keskenään hauskoja videoita, videoita, joissa on eettisesti hyväksyttäviä sisältöjä, joita sekä lähettäjä, että vastaanottaja voi jakaa, hyvät kohderyhmälle räätälöidyt kilpailut ja tarjoukset toimivat myös sosiaalisen median kautta.

Videon voit koostaa stillkuvistakin, musiikki ja muut äänet herättävät valokuvat eloon.

Puhuttele tiettyä kohderyhmää. Jos yrität miellyttää kaik-

kia, videon sisältö jää auttamatta liian pliisuksi.

Ole rohkea, viraalin hyödyntäminen vaatii erottuvuutta. Yhtä hyvää ideaa hyödyntämällä voit päästä mahtaviin tuloksiin!

Tutustu Vimeoon ja YouTubeen. Ne ovat ilmaisia kanavia,

joissa on jo vakiintunut sekä samalla kasvava käyttäjäkunta.

vesa ilola

Kuinka valita oikea julkaisualusta sivustol sivusto

Vaihtoehtoina päivitettävyyden ja hallittavuuden maailmaan ovat avoimen lähdekoodin alustat kuten Drupal, Joomla, WordPress ja Plone tai valmiit julkaisujärjestelmät kuten Sivuviidakko tai Innowise CMS. Ratkaisevia tekijöitä julkaisujärjestelmän valinnassa ovat kuinka suuri ja monimutkainen sivusto on sekä kuinka yhteisöllinen verkkopalvelu on kyseessä. Vasta kun tiedät mitä tarvitset, pystyt valitsemaan sopivimman alustan. Muutoin homma menee turhanpäiväiseksi teknisten piirteiden vertailuksi. Sivuston rakenne ja käytettävyyden kannalta merkittävimmät asiat tulee olla aina selvillä ennen valintaa ja suunnittelua. Kannattaa muistaa että kysymyksessä on kuitenkin tekninen alusta ja valinnassa vaikuttavat myös muut päätökset kuten toimittajan asiakaspalvelu ja osaaminen, projektin joustavuus ja läpimenon hallinta sekä asiakasymmärrys.

Drupal on alusta asti suunniteltu nimenomaisesti yhteisöllisiä sivustoja silmällä pitäen. Drupalia voidaan laajentaa hyvin modulaarisesti, ja siihen on saatavilla monenlaisia laajennoksia, mm. WWW-kauppapaikkoja, kuvagallerioita, työnhallintaa, projektinhallintaa ja postituslistojen hallintaa varten. Drupal soveltuu erityisesti räätälöintiä vaativiin yhteisöpalveluihin joissa käyttäjien tuottamalla sisällöllä on merkittävä rooli. Drupalia käytetään paljon paitsi julkisissa WWW-sivustoissa, myös intraneteissä. Drupalia käyttävät mm. YLE, Obaman hallinto, Nokia ja monet muut.

lle? olle? Joomla! on WWW-sivujen hallintaan tarkoitettu vapaa avoimeen lähdekoodiin perustuva sisällönhallintajärjestelmä, jonka avulla voidaan lisätä ja päivittää WWW-sivujen sisältöä omalta palvelimelta. Perusominaisuuksien lisäksi Joomlaan on saatavilla sekä ilmaisia että maksullisia lisäosia, kuten keskustelualue-, kauppapaikka- ja uutiskirje. Toistaiseksi Joomlaan löytyy paras suomenkielinen tuki- ja kehittäjäyhteisö. Joomlaa käyttää mm. The Voice, HIFK, Eurovision.tv Joomlan etuna on rakentuminen oikeastaan yhdestä isosta sisältökomponentista ja moduuleista, jotka sijoitetaan HTML-ulkoasuun.

WordPress on kasvanut blogialustasta avoimen lähdekoodin sivustoalustaksi. WordPressin parhaimmat asiat ovat vakio-ominaisuuksien lisäksi laajennettavuus sekä valmiit ulkoasut. Vaikka Wordpress on helppokäyttöisin, sitä ei kannata yrittää liian monimutkaisiin tilanteisiin. WordPressin käyttöliittymä on looginen ja selkeä. Tekstipäivittäminen onnistuu vaivattomasti myös yhteisöllisesti. Kokonaiskustannukset ovat edulliset. Heikkouksina ovat suomenkielisen ohjeistuksen puute. Monet visuaaliset päivitykset ovat teknisesti rajoittuneita, ulkoasujen muokkaaminen vaatii hieman ohjelmointitaitoa.

Plone soveltuu organisaatiolle, joilla jatkuva julkaisutarve on suuri. Sivuston koot ovat yleensä sadasta sivusta ylöspäin. Plonen etuja Drupaliin verrattuna ovat selkeämpi käyttöliittymä, parempi tietoturva, parempi laajennettavuus, raskaampaan käyttöön suunnattu. Plone integroituu raskaisiinkin järjestelmiin, kuten Windowsin käyttäjähallinta, intranetit, extranetit ja verkkokaupat. Esimerkiksi FBI:n ja CIA:n sivut on rakennettu Plonen päälle. Yhtään Plone-sivuston hakkerointitapausta ei tunneta. Plonen muokkaaminen vaatii enemmän erikoisosaamista. Plonen perusasennukset ovat tyypillisesti 2000 eurosta ylöspäin.

Ajatussuosittelee Yhteenvetona suosittelemme WordPressiä pienille sivustoille ja Drupalia tai Plonea raskaampaan käyttöön. 11

www.matkakumppani.ďŹ

YKSI KOHDERYHMÄ

MONTA TYYPPIÄ

Markkinoinnin suunnittelun keskeisiä lähtökohtia on kohderyhmän tunnistaminen. Kohderyhmä ei kuitenkaan ole kasvoton, robottimaisesti toimiva massa. Siksi on hyödyllistä jaotella kohderyhmää yksityiskohtaisemmin. Kohderyhmästä löytyviä asiakkaita, heidän persooniaan ja päätöksentekoonsa vaikuttavia tekijöitä voidaan tunnistaa esimerkkityyppien avulla. anu hautalampi

Case-kohderyhmänä nuoret Oulun ev.-lut. seurakuntien kampanjointia varten tehtiin tutkimustiedon pohjalta yhteistyössä mainostoimiston kanssa tyypittelyjä nuorista aikuisista. Tyyppien avulla omaa kohderyhmää pystytään lähestymään tavoilla, jotka puhuttelevat. Vaikka nuoret mielletään helposti hyvin sekalaiseksi porukaksi, voidaan joukosta tunnistaa tietynlaisia tyyppejä ja asettaa nuoret tyyppinsä mukaan määriteltyihin raameihin. Näiden raamien sisällä yksilöiden toiminta näyttääkin jo varsin johdonmukaiselta. Tietystikään kaikista näin ”lokeroiduista” henkilöistä ei löydy kaikkia tuntomerkkejä tai piirteitä, joita heidän edustamallaan tyypillä on. Case-kampanjaa varten tehdyllä tyypittelyllä päästiin kuitenkin mukavasti kiinni nuoriin kohderyhmänä. Kun kohderyhmä on segmentoitu pystytään varsinaiset kampanjaviestit kohdistamaan ja räätälöimään onnistuneemmin kullekin kohderyhmän sisältämälle tyypille. Nuorten kuusi tyyppiä Minkälaisia nuoria kaduilla, kouluissa ja kauppakeskuksissa sitten kulkee? Oulun ev.-lut. seurakunnille tehdyssä case-tutkimuksessa tunnistettiin kuusi nuorten aikuisten ryhmässä esiintyvää tyyppiä: perinteinen, välinpitämätön,

trendejä seuraava, yhteiskunnallisesti aktiivinen, rajojaan etsivä ja uskonnollinen nuori. Tällaisia he ovat: Perhearvot kunniaan, ajattelee perinteitä vaaliva nuori nainen. Hänelle tärkeintä elämässä on oma perhe ja hänen elämänsä keskittyy kotiin. Perinteinen nuori järjestää perhejuhlia, sisustaa kotia ja lukee samoja aikakauslehtiä kuin vanhempansa. Hän on kunnon kansalainen ja tunnollinen kodin hengetär. Järkisyyt ja nostalgia vetoavat tähän tyyppiin. Välinpitämättömälle nuorelle miehelle elämä on EVVK. Aika kuluu vuorotellen tv:n äärellä ja netissä pelatessa. Töitä ei meinaa saada, mutta rahaahan saa luukulta ja hivenaineet kolapullosta. Välinpitämätön tyyppi on vaikea sitouttaa, sillä hän on omatoimisesti syrjääntynyt ja kiinnostunut vain oman arkensa ilmiöistä. Trendejä seuraavat nuoret elävät tässä ja nyt. Ulkoiset statussymbolit ovat tärkeitä ja haluttuja, niinpä muoti ja viihde-elektroniikka kiinnostavat. Niitä esitellään ja vertaillaan bileissä, joissa trendinuoret kokoontuvat. Elämään ei suhtauduta vakavasti eikä tulevaisuudesta kanneta huolta. Oma ulkonäkö ja imago ovat tärkeitä ja niihin satsataan.

Yhteiskunnallisesti aktiivinen tyyppi arvostaa yhteisöllisyyttä ja vastuullisuutta. Hän on kiinnostunut toisten auttamisesta ja haluaa toimia paremman maailman puolesta. Ympäristön hyvinvointi on tärkeää ja tämä nuori on valmis satsaamaan luomuun ja reiluun kauppaan. Aktiivisuus, eettisyys ja intuitio ovat avainsanoja tämän tyypin päätöksenteossa. Omia rajojaan etsivä nuori hakee extreme-elämyksiä. Fyysinen rasitus, huimapäisyys ja riskienotto vetoavat tähän tyyppiin. Hän matkustelee saadakseen huippukokemuksia. Tärkeintä on itsensä haastaminen ja muista erottuminen. Rajojaan etsivä nuori on kokeilunhaluinen ja viehättyy kaikesta uudesta. Mielenkiinto on kuitenkin hetkellistä ja tämä tyyppi siirtyy helposti eteen päin, sillä hän haluaa itse määrätä tahdin. Uskonnollinen nuori ei halua erottua. Hänen arvomaailmansa noudattaa kuitenkin uskonnollisen näkemyksen asettamia malleja. Hän kulkee näennäisesti muiden mukana, seuraa valtalehtiä ja toimii tunnollisesti. Hänelle elämän sisältö ja merkitys ovat tärkeitä asioita. Minkälaisia tyyppejä löytyykään teidän kohderyhmästänne?

[ caseoulun seurakunta ]

Kesällä lanseerattu elossa.fi sivusto sekä hankkeen kirkkovenetunnus herätti laajaa huomiota viime kesänä. Julkisuuskeskustelu pyöri lähinnä merkkiin liittyvien mielikuvatuntemusten ympärillä. Kehitysjohtaja Vesa Ilola ja graafikko Riku Harju valottavat seuraavaksi hieman kohulanseerauksen taustaa. Esimerkillinen taustatyö Ennen kuin kampanja ehti kohuvaiheeseen tausta- ja ideointityötä oli tehty puolen vuoden ajan. Nimiehdotuksia tehtiin parikymmentä ja logoehdotuksia kymmenkunta, joista lopullinen yhdistelmä sitten valikoitui sekä jalostui. Kuusi kohderyhmäsegmenttiä analysoitiin perusteellisesti ja luovasti. Pääkohderyhmäksi valittiin 20-25 -vuotiaat kirkon etäiseksi kokevat nuoret.

Kirkkovene herätti keskustelua mediassa

Oulun ev.lut. seurakunnat halusi konseptoida nuorten aikuisten toiminnan uudelleen. Kolmivuotisen hankkeen ensivaiheessa konseptointiin nimi, ilmiasu ja www-sivusto.

Miksi kirkkovene-symboli? Pääsyy oli löytää kohderyhmää kiinnostava viestikärki. Koimme että perinteinen uskontosymboliikka ei herättäisi heidän kiinnostustaan. Reagointi olisi tällöin ”ei kosketa mua”, ”ei siellä ole mitään mua kiinnostavaa”. Mielenkiintoista kohderyhmäanalyysissa oli se, että neljä muutakin tyyppisegmenttiä oli sellaisia, joille ei löytynyt luontevia nykykontaktipintoja seurakuntapalveluista. ”Merkin monimerkityksellisyys oli erittäin harkittu. Toivoimme silti, että merkin äärelle voisi pysähtyä muussakin kuin pikkutuhmisssa ajatuksissa. Osasimme odottaa tätä mediavaikutusta, mutta olimme positiivisesti yllättyneitä keskustelun laajuudesta ja intohimoisuudesta.” toteaa kehitysjohtaja Vesa Ilola. Taustaselvityksen aikana symboliikasta löytyi kaikkea mielenkiintoista. Pienenä yksityiskohtana voidaan mainita että sydänsymbolikin voidaan halutessa jäljittää vulva-symboliksi. Kirkkoveneen taustalla oli siis pelkkä huomioarvo? Totta kai huomioarvoa haettiin. Mutta ei pohjalla ollut vain hauska irtoidea. Merkkiin haettiin myös analyyttistä sisältöä. Merkkihän toimii vähän niin kuin pakkaus, jonka tehtävä on houkutella. Yleensä lopulliset valintapäätökset tehdään sisällön eikä vain kuoren perusteella. 14

Mitä se merkin ja kampanjan sisältö sitten on? Seurakuntien kolmivuotiselle projektille oli määritelty selkeät tavoitteet. Kirkko etsii nyt nuoriin aikuisiin muutakin kosketuspintaa kuin häät, ristiäiset ja hautajaiset. Juuri näitä toimintatapoja ja sisältöjä pyritään tämän kolmivuotisen projektin aikana kehittämään. Halusimme löytää viestikärjen, joka herättäisi keskustelua ja pohdintaa. Vaatii kyllä jonkinmoista kieroutunutta painotusta, jos kokee nykymerkin pornografiseksi. Silloin kannattaisi ottaa esiin mikä tahansa iltapäivälehti. Siellä paljasta pintaa ei peitellä lainkaan. Erotiikka myy ja kiinnostaa tavallisia kansalaisia. Mitä tuloksia saavutettiin? Ennen kuin kesän kestoaihe vaalirahoitus täytti palstamillit, kirkkovene kirvoitti lähes kaikissa maakuntalehdissä kesäpohdiskelua pääkirjoituksia myöten. Virtuaaliset juttutuvat täyttyivät kansalaisten keskustelusta puolesta ja vastaan. Kun ”kirkkovenetunnus” kuohutti uskonnottomien yhdistystä heinäkuun alussa, media-

julkisuus oli taattu. Merkkikeskustelu levisi verkossa niin Tiede-lehteen kuin Hustleriinkin. Parasta julkisuuskohussa oli se, että sivuston aukeaminen uutisoitiin loppukesästä uudelleen koska merkin ennakkolanseeraus oli aiheuttanut niin laajan kohun. Television kello kuuden pääuutislähetys herätti hieman sisäistä kritiikkiä varttuneemmassa kirkkoväessä valtakunnallisesti. Mitä jatkossa seuraa? Tuleva syksy tuo tullessaan useita vakiintuneiden käytänteiden nuorekkaita kyseenalaistuksia. Oulun keskustaan on tulossa uudistettu tila, uusine yllättävine esiintyjineen. Marianne Valola on suunnittelemassa kampanjatuotteita. Taidemuseon Arkku-näyttelyssä tarkastellaan kuolemateemaa. Pappien asustukseen ja kirkkojen sisustukseen ehdotetaan ja haastetaan uusia tuulahduksia. Tarkkaile siis jatkuvasti päivittyvää elossa.fi -sivustoa ja pysyt ajantasalla. vesa ilola

I UUS gi Tilaa katalo u el ä! palv netist

Oikeasti ihan kaikki lomaasi

www.lomashop.net

MAJOITUS • LENNOT • OHJELMAPALVELUT Lapin kattavin matkakauppa: Saariselkä, Ivalo, Kiilopää, Kakslauttanen, Pohjois-Inari, Inarijärvi ja Utsjoki. Ja kaikki siltä väliltä.

www.saariselankeskusvaraamo.fi • p. 0203 10 000

[ caselapin markkinointi ]

Kohdemarkkinoiden ehdoilla

Lapin Markkinointi Oy on Rovaniemellä toimiva, vuonna 1996 perustettu Lapin kuntien omistama matkailun palveluja asiantuntijaorganisaatio. Lapin Markkinointi Oy:n tehtävänä on koordinoida Lapin matkailun kansainvälistä markkinointia Lapin matkailustrategian 2007-2010 mukaisesti. Lapin yhteismarkkinointia toteutetaan parhaillaan EU-rahoitteisissa Lapin Imago- ja Tuotemarkkinointihankkeissa, joille on myönnetty rahoitus Lapin liiton kautta vuosille 2008-2010. Lapin Markkinointi Oy:n ja Mainostoimisto Ajatuksen yhteistyönä toteutettiin vientiin suunnattu, koko Lappia koskeva imagoesite keväällä 2009. Projektia ryhtyi työstämään tiimi, johon kuuluivat KMT Taina Torvela, projektipäällikkö Päivi Kilpimaa, konseptisuunnittelija-copywriter Hanne Asplund sekä AD Harri Tarvainen. Heti projektin alkuvaiheessa tiimi päätti käyttää tilaisuuden hyväkseen ja näyttää todellisen ammattitaitonsa. Tiimi ryhtyi tutkimaan ja työstämään laajamittaisemmin materiaalia projektin läpiviennille – projektitiimi näki tarpeelliseksi mennä syvemmälle markkinoihin ja kilpailijatilanteeseen, tutustua kohdeyleisöön ja hakea uusia tuoreita ideoita Lapin markkinoinnille. Työ aloitettiin benchmarking-osuudella, joka käsitti muun muassa asiakasprofiloinnin ja kilpailija-analyysin. Asiakasprofiloinnissa löydettiin

kolme erilaista pääasiakaskohdetta, vapaat sielut, omakohtaiset kokijat sekä uudistujat. Kilpailija-analyysissä tätä asiakasprofilointia käytettiin hyväksi muun materiaalin ohella. Siinä Lapin matkailua verrattiin sen pahimpiin kilpailijoihin, Pohjois-Norjaan, -Ruotsiin, Islantiin, Irlantiin sekä Kanadaan. Kilpailuvalttien analysoimista varten kontaktoitiin myös Pohjois-Suomessa ja kohdemarkkinoilla toimivia yrityksiä keräten heidän näkemyksiään Lapin matkailun mahdollisuuksista. Analyysin pohjalta nostettiin esiin Lapin kolme kärkeä: valkea ja kimmeltävä lumi, puhdas vesi ja ilma, mytologia, mystiikka ja tarut sekä arktinen hauskanpito, perheen yhdessäolo, talvi-ihmemaa sekä Joulupukki yhdistettynä lappilaisiin ihmisiin ja rentoon meininkiin. Taustatyön pohjalta tehtiin esitteen sisältöja rakennesuunnitelma, jonka avulla tiimi esitteli asiakkaalleen ideansa laajamittaisemmasta markkinointi-ilmeen uudistamisesta. Asiakkaat yllättyivät positiivisesti tehdyn taustatyön annista ja hyväksyivät presentoidun ehdotuksen – valmistuvan esitteen lisäksi he saivat kilpailijaanalyysin, kohderyhmäprofiloinnin sekä kilpailuvalttien kiteytyksen. Tässä yhteydessä tehtiin yhteinen päätös siitä, että valittuja pääkohderyhmiä puhuttelevat imagokuvat tullaan valokuvaamaan. Tiimi pääsi suunnittelemaan ja toteuttamaan kattavan kuvaussuunnitelman yli 20

imagokuvalle. Punaisena lankana kuvasuunnittelussa oli tarinallisuus ja elokuvamaisuus. Yhteisymmärryksessä päätettiin että vain yhden vuodenajan kuvaukset eivät riitä vaan tarvitaan myös kevät, kesä, ja syksykuvia. Esitteen valokuvauksia järjestettiin Ajatuksen toimesta talvella, keväällä ja alkukesästä ympäri Lappia. Ajatus vastasi kuvausten osalta kuvaussuunnitelmasta, kuvauspaikkojen ja mallien valinnoista sekä kuvausten ohjauksesta. Esitteen kuvattuja imagokuvia hyödynnetään parhaillaan Lapin Markkinoinnin matkailuportaalin sivuilla. Monen eri vaiheen kautta ja asiakkaan kommenttien ja täydennysten jälkeen esiteprojekti saatiin päätökseen kesäkuussa 2009. Uusi imagoesite löytyy sähköisenä versiona osoitteessa: www.laplandfinland.com. Projektin kuluessa saattoi hyvin havaita, mikä merkitys paneutuvalla otteella, huolella tehdyllä taustatyöllä ja suunnittelulla on lopputuloksen kannalta. Tämän projektin tulokset perustuvat mainostoimisto Ajatuksen markkinalähtöiseen tapaan toimia – Ei kannata tyytyä lyhytjänteiseen irtoideointiin, sillä parhaat tulokset saavutetaan pitkäjänteisellä markkinointistrategialla, jonka johdonmukainen toteuttaminen saa aikaan yrityksen puhuttelevan omaleimaisuuden ja mikä tärkeintä, tunnistettavuuden. riikka räisänen

BISNES ON RAAKAA PELIÄ JA RAAKA PELI ON BISNESTÄ Roki on ryhmä rohkeita onnistujia, joiden joukkoon on tungosta. Roki ei pyytele anteeksi eikä anele armoa – ei vastustajilta eikä myöskään partnereilta. Jääkiekkopeli on hengästyttävä elämys ja kamppailu täynnä alkukantaista voimaa. Peli on ennen kaikkea intensiivinen tunnekokemus, joka vetoaa myös lajiin vihkiytymättömiin kohderyhmiin.

Roki tarjoaa tehokkaan areenan partnereidensa verkostoitumiselle ja myynninedistämistyölle toimialasta riippumatta. Kovalla pelillä voittaa, ja aggressiivinen myyntityö tuo tulosta. Valmiit kumppanuusratkaisut varmistavat, että yrityksesi näkyy, kuuluu, hurmaa ja vakuuttaa Rokin vanavedessä.

KUMPPANUUSRATKAISUT

t Tu

s no u ku uk ey.fi o k k jää ihoc a j k o iin ok ww.r R tu w us

ssa

e tte

[ tonttila ] Kirjoittaja Sari-Liia Tonttila on Viestintätoimisto AC-Sanafor Oy:n toimitusjohtaja.

Minä näytän jos sinäkin näytät.

Mediapelin

säännöt

& etiikka

Kaikki sinne haluavat ja kaikki sitä pelkäävät. Media on valtakuntamahti, joka ei kunnioita varsinkaan vallanpitäjiä. Tästä syystä Matti Vanhasta on vaadittu selvittämään mediassa jopa 13 vuoden takaisia tekosiaan oman Lepsämän talonsa urakassa. Tavallinen yritysjohtaja sen sijaan saisi hellävaraisemman kohtelun – hänhän ei ole julkisessa tehtävässä. Toimittajat ovat vallan vahtikoiria. Miksi sitten Destian ex-toimitusjohtaja Laaksovirta tai Audin Kiesi joutuivat median hampaisiin? Hehän ovat vain tavallisia johtajia – eivät valtaa pitäviä. Vastaus on uutiskriteereissä. Toinen heistä väärinkäytti asemaansa ja siksi hänestä tuli vapaata riistaa medialle. Toinen taas asettui itse omasta halustaan julkisuuteen antamalla kuuluisan haastattelunsa auton ja naisen yhtäläisyyksistä.

Molemmat ylittivät uutiskynnyksen täyttämällä uutiskriteerit: yllätyksellisyys, henkilöitävyys, negatiivisuus. Uutiskriteerit ratkaisevat sen uutisoidaanko juttu vai ei. Mitä useampi uutiskriteeri täyttyy sitä varmempaa julkaiseminen on.

Mediapelissä pärjäävät ne, jotka tuntevat median toimintatavat. Sanotaan myös, että mediassa hyvin selviytyvät ovat ”jumpanneet” esitystään. Esiintyminen on kuin autolla ajo. Taito ruostuu, jos ei harjoittele. Mediapeli on peliä, koska mediaa ohjaavat tietyt säännöt ja lainalaisuudet. Myös tietyt tekniikat auttavat hallitsemaan omaan esiintymistä mediassa: vastaa kysymyksiin lyhyesti ja ra-

Dos • Aseta tavoite • Kerro viesti selkeästi • Käytä lyhyitä lauseita • Merkitse muistiin jälkikäteen toimitettavaksi lupaamasi tieto • Kerro totuus • Kuuntele tarkasti • Säilytä uskottavuutesi • Hallitse kehonkielesi • Tuo esiin positiivinen kuva

kenna silta seuraavaan aiheeseen, koukuta toimittaja kysymään haluamiasi jatkokysymyksiä, kerro toimittajalle mikä on mielestäsi tärkeää joko toistamalla sanomasi tai käyttämällä avainlauseita, valmistaudu kysymyksiin, jotka sisältävät superlatiiveja. Ennen kaikkea ole rehellinen, avoin ja kriittisissäkin haastatteluissa kohtelias ja ystävällinen.

Do nots • Älä johdattele harhaan • Älä käytä ammattisanastoa, joka vaatii asiantuntemusta • Älä spekuloi tai vastaa ”en kommentoi” • Älä puhu asioista ”näin meidän kesken” • Älä hyväksy faktoja tai lukuja elleivät ne ole tosia • Älä kommentoi muiden sanomisia, muita yrityksiä tai heidän tuotteitaan • Älä menetä itseluottamustasi tai ota asioita henkilökohtaisesti • Älä väistele vaikeita kysymyksiä • Älä sano mitään mitä et halua toistettavan

Saat tietää lisää aiheesta tilaamalla ilmaiseksi omat mediaviestintäkorttisi osoitteesta: sari-liia.tonttila@acsanafor.fi 18

Elämyksellistä viestintää MATKAILUSEKTORI PANOSTAA DIGIMARKKINOINTIIN

Pohjoisen matkailupalvelutuottajat ovat aktivoitumassa hyödyntämään moderneja digitaalisen markkinoinnin keinoja asiakkaiden hankinnassa ja sitouttamisessa. Elämyksellisyys halutaan nyt viedä myös markkinointiin ja mainontaan. Tavoitteena on luoda vuorovaikutteinen kommunikaatio asiakkaan kanssa ennen matkaa, matkan aikana ja matkan jälkeen. Digitaalisen viestinnän palveluiden kasvuvauhti oli viime vuonna liki kaksinkertainen muuhun viestintäalaan nähden. Mainostoimisto Ajatus Oy:n toimitusjohtaja Taina Torvelan mukaan nopea teknologinen kehitys sokeuttaa hurmoksellaan alan toimijoita niin, että loppuasiakas jää vaille riittävää huomioita. On vaarana, että yksilölliset digikanavat pilataan massamarkkinointisisällöillä ja -keinoilla niin, että asiakas jää kylmäksi ja yrityksen brändi hajoaa. Digitaalisen markkinoinnin palvelujen tuottajia on lukuisia, jolloin matkailuyrityksillä on ollut lähes mahdottomuus hankkia loppuasiakasta palveleva kokonaisvaltainen palvelu kustannustehokkaasti. DIGIVIESTINTÄ TARJOAA LISÄPALVELUJA MATKAILIJALLE Elämyspalveluiden sähköiseen markkinointiin on kehitetty Matkakumppani -viestintäpalvelu, joka muuttaa matkailuun liitetyt palvelut ja ansaintalogiikat digiaikaan. Matkakumppanin tavoitteena on integroida matkailukeskuksien sähköiset myynti- ja markkinointitoiminnot palvelutuottajien asiakkuushallinta- ja palvelujentuotantoprosesseihin. Se palvelee kaikkia matkailun osapuolia: matkan järjestäjiä, elämyspalveluiden tuottajia, matkailukeskuksia sekä matkailijoita. Matkakumppani tarinallistaa loppuasiakkaan näkökulmasta digitaaliset kanavat, viestit ja toimenpiteet siten, että asiakkaalle välittyy lisäpalveluja sekä virikkeitä koko matkaprosessin ajan (ennen-aikana-jälkeen). Kaupallinen kokonaisidea keskittää palvelut yhteen konseptiin ja alustaan, jossa on esillä kaikki aineistot, tarjoomat, näkökulmat ja toteutukset.

Matkakumppani on suunnattu erityisesti matkailukeskuksille, matkailuyhdistyksille tai muille sateenvarjotoimijoille, joiden tehtävänä on saada alueelle mahdollisimman paljon tyytyväisiä matkailijoita yhä uudestaan. Sähköinen liiketoimintakonsepti tuo yhteen asiakasosaamisen sekä digipalvelujen tuottajat. VERKOSTOSSA LUOTU TOIMINNALLINEN KONSEPTI Matkakumppani on luotu yhteistyössä paitsi matkailuyritysten myös lähes kymmenen digipalvelutuottajan kanssa. Matkakumppani verkottaa digitaaliset sisällön- ja teknologiatuottajat jalostuneeseen yhteistyöhön matkailuyritysten tuloksellisten markkinointiratkaisujen luomiseksi. Matkakumppani tuo esimerkiksi web 2.0 mahdollisuudet matkailuyritysten käyttöön kustannustehokkaasti. Sähköiseen markkinointiin yhdistyy portaalin kautta sekä asiakkuuksien hallinta että tuotteistaminen. Matkakumppani -viestintäratkaisut houkuttavat ja verkottavat matkailijat kohteeseensa ennen matkaa, matkan aikana ja sen jälkeen. MATKAILUKULUTTAJA ON JO VALMIS DIGIIN Verkkovideot, mobiilimarkkinoinnit ja verkkoyhteisöt kuvaavat sitä, miten ihmisten käyttäytyminen digitaalisessa ympäristössä muuttuu jatkuvasti. Uudet muodot käyttää verkkopalveluja tulevat rytinällä vanhojen rinnalle täydentämään niitä. Selvitysten mukaan matkailupalvelujen käyttäjät ovat valmiimpia sähköisten palvelujen ja viestinnän hyödyntämisessä, kuin mitä palvelutarjoavat ovat. Ihmisten ajankäytöstä yhä suurempi osa kuluu digitaalisten välineiden parissa, jolloin yritysten markkinoinnin on mentävä sinne, minne kohderyhmätkin.

Tulevaisuuden kuluttaja on entistä kärsimättömämpi ja yksilöllisempi, jolloin nopean ja räätälöidyn palvelun tarve lisääntyy entisestään. Tähän Matkakumppani tuo ratkaisun useilla näkökulmillaan ja modulaarisella rakenteella. Moderni markkinointi pyrkii rakentamaan innostavan vuoropuhelun, jossa kohderyhmä sekä antaa tietoja itsestään että sitoutuu syvemmin brändiin kuin mihin yksisuuntaisella massamarkkinoinnilla päästään. Digitaaliset keinot tarjoavat vuorovaikutteisuuden kasvattamiseen oivia, monipuolisia ja elämyksellisiä mahdollisuuksia. Digikonsepteissa mittarien asettaminen ja seuranta on helpompaa ja halvempaa eri vaiheisiin kuin perinteisissä toimintamalleissa. Tule tekemään kanssamme Digikunto-kartoitus, jonka avulla sinulle avautuu uusi ja tehokas digimaisema matkailumarkkinointiin. Saat ennakkosilmäyksen konseptin testisivuilla www.matkakumppani.fi, jotka päivittyvät vuorovaikutteiseksi Matkamessuilla 2010. Lisätietoja antavat: Toimitusjohtaja Taina Torvela 0400-291844 Kehitysjohtaja Vesa Ilola 044-7331042

Br채ndiytimest채

logoksi

Harri tarvainen

Oletko koskaan ajatellut, että kaikki mitä yritys tekee on viestintää? Yrityksen päätös pitää virkistyspäivä on viesti työntekijöille, päätös vähentää uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä on viesti yhteiskunnalle, päätös päivittää tekniikkaa ja osaamista on viesti sijoittajille. Ajatus kaiken yrityksentoiminnan mieltämisestä viestinnäksi on yksi nykyaikaisen brändiajattelun kulmakivistä. Mainostoimiston tehtävänä on auttaa yritystä koodaamaan näihin viesteihin oikeita sisältöjä.

Yrityksen brändi, eli se mitä yritys on, on useimmiten tunne siitä, mikä yritykselle on luontaista. Brändillä viitataan kaikkeen sen tiedon ilmentymään, joka liittyy yrityksen tuotteeseen tai palveluun. Ajatellaan, että Rovaniemellä aloittelee toimintaansa yritys, joka kokee olevansa vaikkapa ekologinen, paikallinen ja uudistuva ja pitää tärkeänä ensiluokkaista asiakaspalvelua. Nämä ovat esimerkkejä yrityksen brändipersoonallisuudesta ja arvoista, niistä asioista, jotka tulisi viestiä sidosryhmille mahdollisimman tehokkaasti ja kaikilla tasoilla. Graafisen suunnittelijan tehtävänä on muuttaa persoonallisuuden ulottuvuudet visuaalisiksi ilmentymiksi, toisin sanoen tehdä jostain abstraktista jotain konkreettista. Ei mikään helppo homma!

Yrityksen logossa kiteytyvät kaikki brändin ulottuvuudet. Hyvä logo kertoo kaiken olennaisen yrityksestä, yhdellä vilkaisulla. Alitajuista tai tiedostettua, suunnittelijalle lähtökohta on ajatus siitä, että kaikki visuaaliset elementit ovat viestejä. Väreillä on paljon sisäänkoodattuja merkityksiä kulttuurista riippuen. Esimerkkiyrityksellä ekologisuus välittyisi helposti vihreän värin kautta, jolloin vihreä kertoisi myös yrityksen uudistumis-

kyvystä. Kansainvälisille markkinoille suuntaavan toimijan on oltava tarkkana, sillä eri värit voivat viestiä eri asioista kohdemaassa. Ja jos minä yhdistän vihreän ensimmäisenä ekologisuuteen, joku toinen olisi voinut yhdistää värin kateuteen tai myrkyllisyyteen. Assosiaatioita voi ohjata, mutta ei määrätä. Värien lisäksi merkin sisältö ja muotokieli sekä typografia välittävät omia viestejään. Paikallisuudesta erottuvuutta hakeva toimija voi hyödyntää yrityksen visuaalisissa ilmentymissä alueen maamerkkejä tai alueella tunnettuja ilmiöitä. Muotokieli kertoo omaa vahvaa tarinaa yrityksen brändistä. Siinä missä teollisuudessa suositaan selkeän jämäkkää ja geometristä muotokieltä, helposti lähestyttävä paikallinen esimerkkiyrityksemme profiloituisi ehkä eläväisemmällä olemuksellaan. Typografian muodot välittävät alitajuisesti viestejä, jotka eivät ole välttämättä kovin selkeitä, mutta synnyttävät vahvoja mielleyhtymiä. Käsinkirjoitettu scripti ja 1600-luvulla suunniteltu antiikvafontti kertovat luonnollisesti aivan erilaista tarinaa. Joillain toimialoilla visuaaliset järjestykset ovat niin vakiintuneita, että suurin osa yrityksistä luottaa melkeinpä yhteen ainoaan typografiseen perheeseen. Katso vaikka muutamat arkkitehtitoimistojen sivut niin ymmärrät, mitä tarkoitan!

Kaikkia brändipersoonallisuuden ulottuvuuksia ja arvoja on mahdotonta sisäänkoodata yhteen merkkiin. Muita brändille ominaisia teemoja toimija viestii erilaisilla nostoilla mm. internet-sivuilla, sanomalehti-ilmoituksissa, esitteissä, sloganissa ja asiakaskohtaamisissa. Graafinen suunnittelija antaa viestille muodon. Visualistin tehtävä ei ole vain valita kivoja fontteja ja trendikkäitä värejä. Kaikki visuaaliset valinnat pohjaavat yrityksen brändiin, niihin adjektiiveihin, jotka toistuvat brändikirjassa ja yrityksen strategioissa. Palataan vielä kerran esimerkkiyritykseemme: Kaikki viestit ja mielleyhtymät on puntaroitu ja mietitty tarkasti. Värit, muodot ja typografia kertovat kaikki brändin mukaista viestiä. Kaiken tämän lisäksi ensiarvoisen tärkeää on logon ja muiden visuaalisten ilmentymien erottuvuus. Siksi visuaalisesta merkityksien koodaamisesta ei voi tehdä yleispäteviä sääntöjä ja jokainen toimija on oma yksilöllinen kokonaisuus. Usein suunnittelija rikkoo kaikkein itsestäänselvimpiä sääntöjä saadakseen erottuvuutta ja omaleimaisuutta ilmeeseen. Ehkä tehdään sittenkin ekologiselle esimerkkiyrityksellemme oranssi logo!

Kirjoittaja Harri Tarvainen on Mainostoimisto Ajatuksen Tuotanto-AD ja tekee parhaillaan gradua artikkelin pääteemasta, abstraktin muuttamisesta konkreettisiksi visuaalisiksi ilmentymiksi.

Juri on CV:stään päätellen moniosaaja, jonka erikoiskykyjä ovat miehen omien sanojen mukaan käsin piirtäminen, grafiikan luonti ja kuvamuokkaus Photoshopilla sekä käsillä tekeminen kolmiulotteisen muotoilun parissa. Lordin mies nimeää sielunkumppanikseen – Meillä on paljon yhteistä senkin lisäksi, että olen nuorena ollut pitkätukkarokkari. Lordi on tehnyt unelmastaan elantonsa ja siihen olen itsekin aina pyrkinyt - Jo ala-asteen ystäväkirjassa Juri ilmoitti toiveammatikseen mainospiirtäjän. Jurin inspiraation lähteillä Käsin piirtämiseen erikoistunut ja itsekin sarjakuvia uransa eri vaiheissa piirtänyt Juri kertoo kolmen suurimman esikuvansa löytyvän kauhu- ja jännitysgenreä edustavien sarjakuvien joukosta. Ensimmäisenä näistä hän mainitsee Sin City -sarjakuvasta ja elokuvasta tutun Frank Millerin, jonka tyyli on pelkistettyä,

voimakasta ja mustavalkoista tussijälkeä. Toisena hän mainitsee Geoff Darrowin, jonka saman henkinen, mutta Frankista poikkeava jälki on uskomattoman pikkutarkkaa ja yksityiskohtia täynnä – Darrowin tyyli näkyy myös Jurin omissa tuotoksissa. Pääesikuvakseen Juri nimeään kuitenkin italialaisen Dylan Dog -sarjakuvan etsivästä, joka joutuu tekemisiin yliluonnollisten ilmiöiden kanssa. Tämänkin sarjakuvan viehätys on elävässä, mustavalkoisessa tussijäljessä. Juri puhuu vahvasti käsin piirrettyjen kuvitusten puolesta – Ennen mainosmaailmassa tehtiin kuvituksia, jotka ovat jääneet virtuaaligrafiikan jalkoihin. Kuvitusta kannattaisi ottaa rohkeammin esille, sillä se on hyvä keino erottua viestinnässä. Lordin perässä Rovaniemelle Juri Kovaljeff on alkujaan kotoisin Helsingistä, jossa hän työskenteli kuvittajana ja useaan otteeseen Helsingin kaupunginteatterin lavastamossa – Kasvoin ja kävin peruskoulun sekä

taidelukio Torkkelin Helsingissä, josta muutin vaimoni kanssa pois vuonna 1996. Sieltä matka jatkui vähitellen kohti pohjoista; Savon seuduilla Juri kävi teknisen piirtäjän perustutkinnon 1998-2000, Pirkanmaalla hän oli piirtopalveluyrittäjänä ja AutoCAD -kouluttajana 2000-luvun alussa ja Jyväskylään kolmihenkinen perhe muutti 2003. Siellä Juri opiskeli media-assistentiksi ja teki 3D-mallinnusta ja markkinointimateriaalia Metso Paperin alihankintayrityksessä. Ajatus Rovaniemelle muuttamisesta syntyi aivan vahingossa. – Ystäväni vihjaisi minua Lordin Euroviisuvoiton jälkeen keväällä 2006 Rovaniemelle avattavasta Rocktaurant

-ravintolasta, joka voisi tarjota minulle mahdollisuuden työskennellä rakkaan harrastukseni, kauhumaskeerausten ja nukkejen rakentamisen parissa – Eräs mielenkiintoinen projekti Helsingin aikoina oli kauhuravintolan sisustuksen rakentaminen. Vihjeen pohjalta Juri otti yhteyttä Lordiin ja tarjosi apuaan talkoohengessä. – Vastausta Euroviisuvoiton jälkeisenä kesänä ei kuulunut, mutta kipinä Rovaniemelle

muuttamisesta heräsi henkiin. Pian Jurin vaimo pääsi Lapin yliopistoon opiskelemaan ja heidän 12-vuotias poikansa sai paikan Steiner-kouluun. Mikään ei ollut enää muuton esteenä. Juri itse lähetti työhakemuksia paikallisiin mainostoimistoihin, joista Mainostoimisto Ajatuksen toimitusjohtaja Taina Torvela otti välittömästi Juriin yhteyttä ja sopi haastattelun. Perhe muutti Rovaniemelle 3.11.2006 ja Juri allekirjoitti työsopimuksen Ajatuksella vain kolme päivää myöhemmin.

Rovaniemelle perhe on kotiutunut todella hyvin. – Jo kolme kuukauden jälkeen tuntui, että olimme Rovaniemellä enemmän kotona kuin koskaan Jyväskylässä vietettyjen kolmen vuoden aikana. Nopeasta kotiutumisestaan Juri kiittää Rovaniemen hyvää ilmapiiriä sekä Ajatuksen samanhenkistä työporukkaa ja työn tarjoamia mielenkiintoisia haasteita – Työ on vaihtelevaa ja projektiluontoista. Siinä täytyy olla ajatusta mukana, jotta lopputulos on toivotun kaltainen. Lordin osuutta muuttoon Juri kommentoi - Oli jännä tunne olla Lordin Rocktaurant -ravintolan avajaisia seuraamassa ja ajatella, että tämä se oli se juttu, jonka vuoksi täällä nyt ollaan.

Bluffin

-haastat

telu

Erkki Suhanko

Tiesitkö jo tämän hänestä? No et varmasti! Vastaamassa muotoilija Erkki Suhanko Innovoimala Oy:stä.

Neljä työtä, joita olen elämäni aikana tehnyt 1. Muotoilu– ja suunnittelutyöt 2. Puusepän työt 3. Rakennus-ja sisustustyöt 4. Vesieristystyöt Neljä kiinnostavinta paikkaa, joissa olen käynyt 1. Rovaniemi 2. Vaasa 3. Laihia 4. Patokoski Neljä tv- tai radio-ohjelmaa, joita tykkään seurata 1. Uutiset 2. Jazzin legendat 3. Pasila 4. Jalkapallon MM-kisat Neljä teoriaa/totuutta/oppi-isää/mottoa tms, joita usein siteeraan 1. “If you can dream it, you can do it” 2. ”Elä täysillä ja älä koskaan luovuta” 3. ”Ellei viime hetkiä olisi, mitään ei tulisi tehdyksi” 4. ”Kun työ on nautinto, elämä on ilo. Kun työ on velvollisuus, elämä on orjuutta”

Neljä mainosta, jotka muistan tai ovat jääneet mieleeni 1. Tulikivi-TV-mainos (koirien vuoksi) 2. Kahvi+munkki 50 cent (kahvipaikan tienvarsimainos Enontekiöllä) 3. Honda Accord - Cog TV-mainos 4. Kotipizzan Berlusconi mainokset Neljä lempiruokaani 1. Magga Piera 2. kaalilaatikko 3. currypata 4. kermainen uunijuusto + hillat Neljä asiaa maailmassa, jotka ottaisin mukaan autiolle saarelle 1. teltan 2. tulitikut 3. veneenveistotyökalut 4. ”Miten rakennan merikelpoisen veneen”-opaskirja suosittele seuraava hyvä tyyppi, joka voisi vastata tähän 4x7 tenttiin? - Matti Poikajärvi (Rovaniemen Väri ja Matto)

Leikki on universaali mielentila: Uuden kokeminen, itsensä haastaminen ja onnistumisen elämykset kuuluvat jokaiselle ikäkauteen katsomatta. Parasta leikki on silloin, kun sen voi jakaa ystävän kanssa. Lappset haluaa tarjota kolmen sukupolven leikillisiä liikuntaympäristöjä, jotka on sallittu kaikille. Seniori-ikään tultaessa liikunnan ja sosiaalisten kontaktien tarve ei vähene. Päinvastoin, pitääksemme hyvää elämänlaatua yllä pidempään, meidän tulisi huolehtia riittävästä kehomme ja mielemme haastamisesta. Vieraile osoitteessa www.lappset.com ja tutustu 0-100 –tuotteisiin, jotka on suunniteltu kolmen sukupolven leikki-, liikunta- ja kohtaamispaikkoihin sekä erityisesti ikääntyvän väestön tarpeisiin. 25

ajatus-klinikat ajatus-klinikat PR-klinikka 1) Tarinamme kiteytys: kuinka myyn aiheeni hississä viidessä minuutissa 2) Käytännön vinkkejä ja esimerkkejä kuinka juttu saadaan läpi mediaan 3) Varoittavia esimerkkejä vääristä lähestymistavoista 4) Viestinnän muoti-ilmiöt: miten sissi toimii PR-aseilla > Yritykset voivat vaikuttaa klinikan sisältöön omilla toivomuksillaan ja kysymyksillään.

Brändi-klinikka Klinikassa on mahdollista tehdä yrityksen / tuotteen / palvelun brändille kevyt vuosihuolto. Sisältönä on mm. – asemointi markkinointiarjen apuna – kuluttaja 2.0 määrittelee brändille uusia vaatimuksia – näin teet vaivattomasti brändin vuosihuollon > Osallistujat saavat mukaansa käytännön työkaluja mm. Ajatus kiekon sekä muita brandivirikkeitä.

Ajatuksen nettisivut uudistuvat. Osallistu niiden edistämiseen ja voita itsellesi sisustuslahjakortti.

www.ajatus.fi

Tilaa yritykseesi tai yhteisöösi ajatus-klinikka. Klinikat sisältävät käytännön kokemuksia, parhaita esimerkkejä maailmalta sekä asiantuntijan sparrausta. Klinikan kesto voidaan sopia puolesta tunnista kahteen tuntiin. Ensimmäinen klinikka on ilmainen.

Digi-klinikka – – – –

Ota räjähtävä lähtö sähköiseen markkinointiin maratoonarin maltilla. Selvitä vapauttaako web 2.0 verkkomarkkinoinnin kuluista kokonaan. Mitä kannattaa tehdä heti ja mitä ehkä kannattaisi harkita? Ajatuksen Sähköisen setin sekä Matkakumppanin hyödyt.

Tilaa klinikkakäynti:

Oulussa vesa@ajatus.fi ja Rovaniemellä taina@ajatus.fi Yrityskäyntiaikoja on jaossa rajallisesti.

“Voitetun vedon jälkeen hymy on kuulemma keskimääräistä herkemmässä.”

“Tottapa puhelivat.” Binja-Puu on vääntyneiden ovien ja ikkunoiden tiivistämiseen suunniteltu, helposti asennettava energialista. Binjalla voitat vedot ja eristät lisäksi tehokkaasti melua ja pölyä.

[ PIKKUbluffit ] Ensimmäisenä Suomessa

DIGITAALINEN TÄYDEN PALVELUN MATKAKAUPPAKOKONAISUUS AVATTU SAARISELÄLLÄ

Saariselän Keskusvaraamo Oy on avannut Suomessa pisimmälle jalostetut sähköiset matkailupalvelujen kaupat – Intres 7 -nettikaupan ja Lomashop.net -dynaamisen paketoinnin nettikaupan.

Kuvassa vasemmalta yrittäjä Jouni Kanerva, Merja Kotavuopio-Bossert ja Taina Torvela.

Intres 7 -nettikaupasta asiakas voi ostaa majoituspalveluja sekä erilaisia lisäpalveluja kuten safareita ja muita ohjelmapalveluja. Lomashop.net mahdollistaa lentäen matkustaville lentopalvelujen, majoituspalvelujen ja lisäpalvelujen ostamisen yhdellä varauksella. Molemmat kaupat ovat toiminnassa 24h/7pv. Lentojen ja hotellimajoituksen paketointi on tuttua, mutta ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa pakettiin voi ottaa lennon ja tunturin kupeessa sijaitsevan mökin. Lisäksi uudessa Lomashop.net -järjestelmässä mökki voi tulla eri järjestelmästä kuin lento! Järjestelmä ostaa sieltä, mistä halvimmalla saa. - Intres 7- ja Lomashop.net -verkkokaupat sisältävät tällä hetkellä kattavimmin Saariselän alueen kaikki majoitusmuodot, kelomökeistä hotellihuoneisiin sekä tärkeät ohjelmapalvelut, sanoo toimitusjohtaja Merja Kotavuopio-Bossert

Design Start ja Myyntiteho tarjoavat tuettua markkinointiapua Ajatuksella on Kauppa- ja teollisuusministeriöltä sertifiointi TE-keskuksen Design Start- sekä Myyntiteho -palvelun tuottamisesta. Design Start -ohjelma on erittäin edullinen tapa uudistaa yrityskuvaa tai kehittää yrityksen tarjoamien tuotteiden ominaisuuksia graafisen suunnittelun ja muotoilun avulla. Ohjelmassa voidaan esimerkiksi suunnitella yrityksen graafinen ilme tai uudistaa tuotteiden ulkonäköä. Yritykselle Design Start maksaa vain 600 euroa. Ajatuksen palveluvalikoimaan kuuluu myös Myyntiteho-palvelu, jossa työstetään asiakaslähtöinen palvelujen ja tuotteiden myyntiohjelma. Palveluihin liittyvät rahoituspäätökset tekee TE-keskus.

Torvela alankomaiden kunniakonsuliksi Lapissa Alankomaiden uudeksi kunniakonsuliksi on kutsuttu toimitusjohtaja Taina Torvela Mainostoimisto Ajatus Oy:stä. Torvela jatkaa tehtävässä toimitusjohtaja Hannu Haasen siirryttyä eläkkeelle syksyllä 2008. Lapin kunniakonsulin vaihtoon liittyvä virallinen tilaisuus pidettiin Rovaniemellä 19.10.2009 suurlähettilään toimesta. Alankomailla on Suomessa seitsemän kunniakonsulia eri puolilla maata. Kunniakonsuli on henkilö, joka hoitaa toisen maan diplomaattisia asioita asuinmaassaan. Kunniakonsulit valvovat työssään edustamansa maansa kansalaisten oikeuksia ja edistävät maiden välistä kanssakäymistä ja kaupankäyntiä. Alankomaiden suurlähettiläänä Helsingissä toimii Mr Nicolaas Beets.

Saariselän Keskusvaraamo Oy:stä. - Olemme päättäneet yhdistää onlinevarausjärjestelmämme myös Suomen maaportaalin metahakujärjestelmään, joka tuo lisää varaavia matkailijoita ympäri maailmaa. Samanaikaisesti uudistuvat Keskusvaraamon kotisivut. Kotisivujen uudistamisessa on kiinnitetty huomiota paitsi asiakaslähtöisyyteen (palvelut perheille, luonnon ystäville, harrastajille ja vakioasiakkaille) sekä rakennettu yhteydet keskeisimpiin sosiaalisiin medioihin. Lisäksi Saariselkä siirtyy mobiiliaikaan. Uutuutena avautuvat myös mobiilipalvelut, Saariselkä.mobi. Käytännössä asiakas pääsee Pohjois-Lapin lomapalveluihin omasta kännykästään mobiilisivuston avulla. Lomashop.net -verkkokauppa on syntynyt noin vuoden kestäneen sähköisen kaupankäynnin kehitystyön tuloksena. Kehittämistyötä jatketaan edelleen ja tavoitteena on rakentaa digitaalinen markkinoinnin asiakashoitokonsepti ja välineistö. Kehitystyössä ovat olleet mukana Pohjolan Matkat Oy, Comgate Oy Helsingistä, Mainostoimisto Ajatus Oy Rovaniemeltä sekä Twinapex Oy Helsingistä.

Ilmaisia lounaita ei ole Graafisen suunnittelun ammattilaisjärjestö Grafia on julkaissut suositukset, joilla halutaan auttaa visuaalisen viestinnän palvelujen ostajia. Lähtökohta näiden suositusten tekemiselle on alan ammattilaisten esittämä huoli tarjouspyyntökulttuurista, jossa tarjousten yhteydessä edellytetään ilmaista suunnittelutyötä. Grafian mukaan vääristynyt toimintapa näkyy erityisesti julkisten hankintojen yhteydessä ja liittyy väärin tulkittuihin hankintalain säännöksiin. Grafian kanta on, että tarjous- ja suunnittelukilpailun välillä on nähtävä selkeä ero. Ilmainen työ vääristää graafisen suunnittelun arvostuksen ja heikentää alan kilpailukykyä. Grafian mukaan graafisen suunnittelun tavoitteena on asiakkaan ongelmien ratkaisu, joka ei voi onnistua ilman syvällistä paneutumista ja yhteistyötä asiakkaan kanssa. - Asiantuntemattomat kilpailut johtavat myös asiantuntemattomiin valintoihin. Se siis voittaa, joka parhaiten arvaa mikä potilasta vaivaa, sanoo hallituksen jäsen Ilmo Valtonen Grafian tiedotteessa. Taiteen professori Erkki Ruuhinen huomauttaa, että turhan työn vuoksi alan tekijät ja toimistot saattavat käyttää kymmeniätuhansia euroja. Itse kilpailu voi koskea toimeksiantoa, jonka loppusumma voi jäädä paljon alhaisemmaksi. -Muotoilijat ja suunnittelijat tarjoavat asiakkailleen kilpailukykyä kasvattavia ratkaisuja – tästä hyödystä kannattaa maksaa. Suositukset antavat ostajalle rakenteen jäsentää hankalaa tilannetta: mistä löydän hyvän kumppanin auttamaan minua suunnittelutyössä? Mahdollisissa tulevissa vastaavissa ongelmatilanteissa suunnittelijat voivat viitata Grafian suosituksiin kuinka tilanteessa voisi toimia, hallituksen jäsen Pekka Piippo sanoo.

Maistuvat myรถs mukaan otettuna.

n e s k u t a j apolttomerkitty porukka

imitusjohtaja Taina Torvela, to– ajatuksella. Vahvat sumpit

ojektip Päivi Kilpimaa, prkkuus j ar at um os Inkkarin kohdallaan.

Kun Ajatuksen tyypit brändäsivät itseään, oli ilmassa selvästi tunnistettava savun haju. Kuuman raudan sihinä ja kivun kiljahdukset kajahtelivat pitkin toimiston käytäviä. Vertahyytävä prosessi poiki kuitenkin oheiset

ohtaja Vesa Ilola, kehitysj i. st Luonnollise

aafikko Merja Malinen, gr dienergiaa. on bl a Täynnä pohjoist

hykerryttävät tuotokset. Joukko sai valita sulautumisen kohteena olevat brändit omien mieltymystensä mukaan. Mitkä motiivit löytyvätkään päätösten taustalta? No, suurin osa päätyi johonkin suuhunpantavaan eli omnom.

unnittelija/ Hanne Asplund, konseptisu r ite wr copy , muttei jätä Inhoaa oikeasti banaanejaa esiintyä utt isu käyttämättä tila uuman kera.

Minna Ruikka, graafikkonen en Omintakeinen makeinen kaikkea.

päällikkö ja mausteet

ektipäällikkö Nina Liedes, proj ta, että! Niin makia

on, hallituksen Sakke Gustafssjohtaja en he pu rempaa. Ei ole Sakkea pa

ko Riku Harju, graafikesti lis aa su vi en ki Kaik janoisten sankari.

to-AD Pia Aarnio, tuotan äpälä. äk hm rä n Ei mikää

otanto-AD Sanna Järvelin, tuut ja paljon ed ki Suklaan kaik ketissa. muuta samassa pa

fikko Sanna Rajala, graa havasti va le ul rk ku lle Kähhee raikastava.

fikko Juri Kovaljeff, graa nkaaksi. re a ss ae Taipuu tarvitt

signer Marco Kiviniitty, web de alla. im vo Koodaa kaviaarin

P.S. Meijän Mirkku on äitiyslomalla! AD

Anu Valkonen, myynti musta iltaan. a Puputta puhelimessa aa

Harri Tarvainen, tuotantoTarjoaa vahvimmat sotastrategiat.