Bluffi 1/2008 by Mainostoimisto Ajatus Oy

Ajatuksia 1/2008

Ajatus k채y toteen.

BLUFFI Markkinoinnin viihde- ja asialehti myynnistä ja markkinoinnista kiinnostuneille ajatteleville ihmisille.

VIHREYTTÄ KAUPAN Anu Hautalampi Mikä on vihreyden markkina-arvo?. s.8-9

KAIKENKATTAVA DESIGN MANAGEMENT Anu Hautalampi- johtamisjärjestelmän ytimessä.s.8-9

1 / 2008 Julkaisija Ajatus Oy Pohjolankatu 2 96100 ROVANIEMI Puhelin 0290 031 000 Faksi 0290 031 001 Nummikatu 34 90100 OULU Puhelin 0290 031 040 Faksi 0290 031 021 Kidekuja 2

28 PIXAR –ANiMAATION TUHkIMOTARINA Ahti Pohjalainen- kansainvälinen animaatio avautuu pohjoiseen s.8-9 3 PÄÄKIRJOITUS Taina Torvela 4 MARKKINOINTI SIIRTYI DIGIAIKAAN Kasimir Sandbacka - yksilön ehdoilla toteutettu digi- markkinointi haastaa markkinoijia 7 KANSAInVÄLISET KRIISIT TULEVAT Sari-Liia Tonttila - maineenhallinnassa on järkeä 8 BLUFFI PUHEENAIHE: VIHREYTTÄ KAUPAN Anu Hautalampi - Mikä on vihreyden markkina-arvo? 10 PIKKUBLUFFIT - Kansainvälisyys kukoisti Matka- messuilla, Mobiilia ja nettiä käy- tetään entistä enemmän, Muistet- tavaa suoramarkkinoinnista. 12 SDP:N MÖKKI ON TULESSA JA MUITA SUTKAUTUKSIA Harald Olausen - poliittinen mielikuvamarkkinointi on tullut jäädäkseen 15 TULIPAHAN KÄYTYÄ Kosti Nevanlinna - Ajatuslaiset kouluttautuvat jatku- vasti ja säännöllisesti asiakkaitaan ajatellen 16 KAIKENKATTAVA DESIGN MANAGEMENT Anu Hautalampi - johtamisjärjestelmän ytimessä. 18 PALVELUJA MARKKINOINTIIN JA MYYNTIIN 2

CASE KONSEPTOINTI: KOHTEENA SISUSTUSSUUNNITTELU Hanne Asplund- konseptoinnissa yhdistyy kaupallinen ja luova ratkaisu s.8-9 21 MARKKINATUTKIMUKSELLA TEHOA Anu Hautalampi - varmuutta päätöksentekoon, tulosmittauksen autuutta 22 CASE KONSEPTOINTI: KOHTEENA SISUSTUSSUUNNITTELU Hanne Asplund - konseptoinnissa yhdistyy kaupallinen ja luova ratkaisu 24 POHJOISEN BRÄNDIT MAAIL- MANKARTALLE Anu Hautalampi - matkalla parin pohjoisen brändin rakentajan jäljillä 27 VOIMASANAT Maria Guzenina - selkeän viestin voimaa 28 PIXAR –ANiMAATION TUHkIMOTARINA Ahti Pohjalainen - kansainvälinen animaatio avautuu pohjoiseen 30 TIESITKÖ JO TÄMÄN HÄNESTÄ? - Bluffin 4xseitsemän –haastattelussa V.A. Heikkinen 32 AJATUKSEN GLAMOURIA - mainostoimistossa säihkytään ja tunnelmoidaan….ajoittain 34 AJATUSKLINIKAT - löydä ratkaisut viestinnän toteutukseen – ilmoittaudu klinikoille 35 MAINOSKATKO TOUKOKUUSSA - pohjoisen markkinointiväkeä ko- koontuu jokavuotiselle Mainos katkolle 15.5

88610 VUOKATTI Puhelin 0207 579 579 www.ajatus.fi Pääbluffaajat Taina Torvela Sakke Gustafsson Ilmiasu Mirja Lönegren KUVITUS Juri Kovaljeff Mirja Lönegren Tuula Mäkelä Vierailevat kirjoittajat Maria Guzenina Ahti Pohjalainen Sari-Liia Tonttila Kasimir Sandbacka Harald Olausen Painosmäärä 2.500 kpl Jakelu Yritysten avainhenkilöt Oulun ja Lapin lääneissä Painopaikka PoPa Oy ISSN 1795-3723 Bluffi-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava lehti

ilmestyy syksyllä ®

2008.

[ Pääkirjoitus ]

Cogito ergo sum taina torvela

Ajattelun laatua ”Ajattelen, siis olen – Cogito ergo sum” tiivis-

ti filosofi Descartes esityksessään Metodi, joka on eräs tieteellisen maailmankuvamme peruskiviä. Ajattelun ja sen toiminnan avulla syntyneet teoriat ovat olleet ihmiskuntamme toiminnan ja dynamiikan ohjaajina. Lähinnä näitä ajatuksia ovat tuottaneet filosofit kuten Demokritos, Sokrates, Platon, Aristoteles, Hegel, Newton, Spinoza, Russell, Heisenberg ja Wittgenstein. Hyvästä ajattelun laadusta syntyy oikeaa toimintaa – viisautta ja tuloksellisuutta. Toisin sanoen laadukas toiminta edellyttää aina ajattelun laatua. Ajattelun avulla on tiedosta jalostettavissa ymmärrystä, ja siitä johdettua oikeaa toimintaa. Myös markkinointi vaatii ajatustyötä, joka on pikemminkin strategista ajattelua ja erityisesti ajattelun laatua kuin strategista suunnittelua ja kiireessä tehtyä operatiivista toimintaa. Elämänarvomme, asenteemme, etiikka ja moraali ovat eräänlaisen yhteisen ajattelumme lopputuloksena syntyneitä pelisääntöjä, jotka vaihtelevat ihmisten taustan, sidosryhmien, kulttuurin ja historian mukaan. Nämä taas ovat keskeisiä kuluttaja- ja ostokäyttäytymistämme ohjaa-

via tekijöitä, jotka meidän markkinointiajattelijoiden tulee havainnoida ja ymmärtää. Mitä sitten on ajattelun laatu? Mielestäni se paitsi tarvitsee riittävän paljon oikeaa ja monipuolista tietoa oikein ymmärrettynä, se myös pitää sisällään kestäviä arvoja, etiikkaa ja moraalia, kommunikointikykyä eri näkemysten havainnoimiseksi ja kunnioittamiseksi sekä kykyä jalostaa ajattelu vastuulliseksi toiminnaksi. Markkinoinnissa se tarkoittaa myös kykyä kiteyttää asiakkaiden näkökulmasta oleellisin. Murheellista on todeta, että nykymaailma ei aina toimi ajatteluihanteiden mukaisesti. Joka suunnasta tuleva laaduton informaatio, toiminta ennen laadukasta ajatustyötä ja vaikutteet suggeroituvat aivoihimme, hämäävät, aiheuttaen lopuksi toimintamallin, kritiikittömän asioiden omaksumisen, johon ajattelumme lukkiutuu. Ajatelkaamme - siis ennen olemista ja toimintaa!

Taina Torvela toimitusjohtaja, KTM 3

Kasimir Sandbacka

Markkinoinnin digiaika Digiaika on tullut markkinointiin. Internetin, digi-TV:n ja mobiiliteknologioiden kehitys tuo mukanaan monia uusia haasteita, mutta ennen kaikkea mahdollisuuksia. Digitaalinen markkinointi on osa tehokasta asiakkuuksien hallintaa ja tarjoaa aivan uusia menetelmiä yksilöllisten asiakassuhteiden luomiseen. Nyt sitä on hyödynnetty pääosin massaviestinnän keinovalikoimiin. Hyvä digitaalinen markkinointi on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Se kysyy osaamista ja työvoimaa, mutta myös asiakkaan perinpohjaista tuntemista ja reagointia hänen tarpeisiinsa. Parhaaseen tulokseen päästään, kun viestinnän työkalut valitaan huolella ja resurssit kohdennetaan tarkasti. Uusi markkinointiympäristö vaatii uudet kujeet: yritysviestinnän vanhat lainalaisuudet eivät välttämättä päde bittimaailmassa. ”Yhä isompi osa yritysten viestinnästä siirtyy tulevaisuudessa verkkoon”, media-alan ohjelmistoihin erikoistuneen Koodiviidakko Oy:n toimitusjohtaja Samuli Tursas tietää kertoa. ”Siellä markkinoinnin tehoa voidaan mitata, mikä ei onnistu yhtä hyvin perinteisiä kanavia käyttäen. Tällä hetkellä eräs voimakkaasti kasvava ala on sähköpostin hyödyntäminen markkinoinnissa”, Tursas jatkaa

YKSILÖN EHDOILLA Erilaiset sähköiset kanavat tarjoavat ennennäkemättömän mahdollisuuden päästä asiakkaan lähelle. Markkinointi voidaan räätälöidä vastaamaan kunkin vastaanottajan yksilöllisiä mieltymyksiä. Viestintä, joka puhuttelee vastaanottajaansa yksilönä, luo perustan asiakasuskollisuudelle. Kun kuluttaja kokee, että yritys palvelee juuri hänen tarpeitaan, hän on valmis ostamaan sen palveluja uudemmankin kerran. ”Digitaalinen markkinointi tarjoaa mahdollisuuden yksilölliseen markkinointiin massamarkkinoinnin kustannuksilla”, mainostoimisto Ajatuksen toimitusjohtaja Taina Torvela sanoo. ”Kuluttaja on yksilö, jota kannattaa puhutella yksilöllisellä viestinnällä. Tähän digitaaliset kanavat luovat erinomaisen mahdollisuuden.” Kuluttajien yksilöllisten mieltymysten ymmärtäminen edellyttää monipuolista tiedon keräämistä ja analysointia. Kerätyt asiakastiedot on hyödynnettävä markkinoinnin kohdentamisessa ja oikeiden markkinointikeinojen valinnassa. On myös muistettava, ettei digitaalisessa markkinoinnissa ole kyse vain mainonnasta: se on kokonaisvaltaista yrityskuvan ja asiakassuhteiden hoitamista. Kehittyvässä web 2.0 -ympäristössä kuluttaja ei ole enää vain viestien passiivinen vastaan-

ottaja. Hän myös tuottaa sisältöjä sähköisissä yhteisöissä: käyttäjälähtöiset Internet-ilmiöt leviävät muun muassa blogeissa ja videopalveluissa. Yrityksetkin ovat alkaneet huomata sosiaalisissa verkoissa tapahtuvan viestinnän arvon. Esimerkiksi blogilla kuluttajaa on mahdollista lähestyä perinteistä yritysviestintää spontaanimmin, pehmeämmin ja intiimimmin. Samalla kun Internetin käyttäjät tulevat yhä tietoisemmiksi digitaalisten yhteisöjen mahdollisuuksista, he myös valikoivat tarkemmin vastaanottamansa viestinnän. Ei-toivotut viestit suodattuvat pois: hakuammunnalla ei tietoyhteiskunnan kuluttajia tavoiteta. Huonosti kohdennettu massamarkkinointi hukkuu informaation hälyyn eikä ole kustannustehokasta. Digitaaliseen markkinointiin ei kannatakaan rynnätä suin päin vain siksi, että kokisi olevansa osa digiaikaa. On löydettävä ne kanavat, joilla kohderyhmän parhaiten tavoittaa ja jotka hän on hyväksynyt asiointikanavikseen. ”Viestin vastaanottajaa on myös kunnioitettava”, Torvela muistuttaa. ”Kuluttajalla täytyy aina olla mahdollisuus kieltäytyä hänelle osoitetuista viestinnästä. Vääränlainen viestintä (massamainen ja puhuttelematon) ja tuputtaminen aiheuttavat vain närkästystä. Ärsyyntynyt kuluttaja äänestää jaloillaan.”

KOKONAISVALTAISTA SUUNNITTELUA JA TOTEUTUSTA ”Verkko kasvaa tällä hetkellä voimakkaasti ja alan tulevaisuutta on vaikea ennustaa edes viiden vuoden päähän”, Tursas selittää. ”Koodiviidakossa panostamme ketteryyteen ja reagoimme sen mukaan, miten tulevaisuus kehittyy.” Paljon digitaalisten medioiden potentiaalista on vielä piilossa. Esimerkiksi digi-TV:n mahdollisuudet ovat laajalti käyttämättä. Tulevaisuudessa televisiokin kehittynee interaktiivisempaan suuntaan. On kuitenkin vaikea ennustaa, missä määrin kuluttajat ottavat uuden median mahdollisuudet omakseen. ”Digi-TV voisi tulevaisuudessa toimia jonkinlaisena porttina muihin palveluihin”, Torvela visioi. Hän arvelee, etteivät kuluttajat ole kovin äkkiä valmiita tekemään ostoksia kaukosäätimen painalluksella, mutta saattavat esimerkiksi arvostaa mahdollisuutta hankkia lisäinformaatiota mainostetuista tuotteista. Digitaalisen markkinoinnin mahdollisuudet ovat jo niiden ulottuvilla, jotka osaavat nii-

hin tarttua. Parhaiten tämä onnistuu järkevällä suunnittelulla, jossa yrityksen resurssit kohdennetaan mahdollisimman tehokkaasti. Ajatuksen Sähköinen Setti -tuoteperhe mahdollistaa digitaalisten markkinointiratkaisun tekemisen yritykselle mittatilaustyönä. Siitä voidaan koota palvelupaketti, joka vastaa kunkin yrityksen ainutlaatuisia sähköisen viestinnän tavoitteita ja tarpeita kohdeyleisön asiakkuuksien jalostumiseksi. Paketti toimitetaan valmiina avaimet käteen -periaatteella: sisällön ja aineiston hallinta, integroitu kanava- ja mediasuunnittelu sekä tekninen ja visuaalinen suunnittelu ovat olennainen osa palvelua. Kun kaikki työkalut löytyvät samasta paikasta, on digitaalisen markkinoinnin suunnittelu kokonaisvaltaista, tavoitteellista ja kustannustehokasta. ”Digitaalinen markkinointi tulee oikein hyödynnettynä mahdollistamaan entistä jalostuneemman asiakassuhdetyön. Tämä haastaa panostamaan erityisesti sisältöön ja oivaltavaan toteutukseen teknisten kikkailujen sijaan”, Torvela ennustaa.

n n e e d i d i e e r r u u t t n ? u i u r ä TT n k r i l ää

a k n a s

Älä unta nää. Tarjolla kuitenkin vähemmän hohdokkaita hommia sekä kandeille ja jo valmistuneille lääkäreille Lapin Sairaanhoitopiirissä.

www.lshp.fi

[ Tonttila ]

Sari-Liia Tonttila

Kansainväliset kriisit tulevat Maailman suurimman viestintätoimistoketjun Weber Shandwickin Lontoon toimitusjohtaja Scott Wilson vieraili Suomessa mediavalmentamassa asiakkaitamme. Keskustelumme siirtyi kriisiviestintään. Wilson sanoo, että harjoittelu kannattaa. Ne yhtiöt, jotka harjoittelevat kriisejä, nousevat ja palautuvat kriisistä 2,5 kertaa nopeammin kuin kriiseihin varautumaan tottumattomat. Miksi kriiseistä puhutaan nykyään niin paljon? Koska ne tulevat kasvojemme eteen kansainvälisten uutistoimistojen välityksellä tunneissa toiselta puolelta maapalloa. Kuluttajan valta ja sosiaaliset mediat ovat tehneet kriiseistä pelottavampia, koska kriisin hallitsemattomuus on lisääntynyt. Kriisiskenaariot ja riskianalyysi ovat varautumisen lähtökohta. Se on sitä tietoa, jota ilman ei tule toimeen. Itse kysyn aina kriisisuunnitelmaa tehdessäni ensimmäisenä ketkä ovat vastuullisia, keitä muita tämä koskettaa, keihin voisin vaikuttaa, mihin tarvitaan lupa ja tarvitsemmeko apua. Kriisinhallinta lähtee omien sidosryhmien tunnistamisesta. Se tieto pitää kerätä, sillä ilman sitä ei edes tiedä keneltä on oikeus pyytää apua hädän hetkellä.

Expecting the Worst, Pahinta odotellessa on kirja, joka kuvaa kriisisuunnitelman tekoa. Siinäkin tärkeällä sijalla on käytäntöön vieminen, kriisien simuloiminen. Kirjassa kuvataan lähinnä lääketurvallisuuden näkökulmasta kriisejä, joten ihmettelen tyytyväisyydellä miten suuren painoarvon tehokkaat mediasuhteet ovat saaneet. Jos tehokkaita mediasuhteita ja sidosryhmäsuhteita aletaan luomaan vasta kriisin hetkellä, ollaan auttamatta myöhässä. Se juna on mennyt jo. Ystäviä pitää etsiä ennen kuin heitä tarvitsee. Kemijärvellä kohahti Kemijärvelle tulee jälleen juna. Vuosien lobbaus mediapeliä apuna käyttäen onnistui. Junan tulo tuo valoa tunnelin päähän. Itse kukin täällä etelässä alkaa miettiä, ettei se kai sittenkään ole yhdentekevää viedäänkö sellutehdas kemijärveläisiltä. Ainakin kaamean kalabaliikin ne saivat aikaan. Mitä Stora Enso olisi voinut tehdä toisin hallitakseen kriisinsä paremmin Kemijärvellä? Ainakin se olisi voinut kertoa ensin kemijärveläisille. Ainakin se olisi voinut osoittaa hiukan enemmän nöyryyttä ja kunnioitusta Kemijärveä kohtaa. Oliko Stora Enso harjoitellut kriisien varalle? Oliko se tehnyt stakeholderkartoituksen? Jos oli, se oli unohtanut kemijärveläiset täysin.

Bluffi Puheenaihe

n a p u a k ä reytt

Vih

UTALAM ANU HA

Monen

yrityksen

imagollinen vihertyminen ei aikoinaan kestänyt lähempää tarkastelua, vaan jäi kirjaimellisesti yrityksen tasolle. Vihreys markkinointikeinona on kaksiteräinen miekka; toimintasuunnitelmaan kirjatut vihreät arvot nostavat yrityksen profiilia, suuntaavat tulevaisuuteen ja lisäävät myyntiä eettisille kuluttajille. Toisaalta tiedostavat kuluttajat kääntävät harkitun euronkäyttönsä varsin hanakasti toisaalle, jos minkäänlaista vilunkipeliä näennäisen vihreyden takaa pilkottaa. On ajan kysymys milloin ns. yhteiskuntavastuuttomasta tuotannosta tulee mah-

dottomuus, ei ainoastaan kuluttajavalintojen tai protestiliikkeiden, vaan jo lainsäädännön vuoksi vaikkapa lukuisten EU-direktiivien myötä. Eko-alkuliitteestä tuli suosittu 1990-luvulla ja jäänteitä tuolta ajalta vilisee vieläkin niin yritysnimissä kuin arkikäytössä; Kuluttajavirasto esimerkiksi ylläpitää eko-ostajan verkko-opasta. Ekoilun tilalle on nyttemmin tullut keskustelu kestävästä kehityksestä, ympäristötietoisuudesta ja eettisestä kuluttamisesta. Virallisten ympäristömerkkien rinnalle ovat ilmaantuneet yritysten omat standardisoinnit. Netistä löytyy tätä nykyä jopa eettisen sijoittamisen ohjeita.

Mutta voiko yritystoiminta ylipäätään olla

vihreää ja kestävää? Tiukilla linjanvedoilla kaikki kulutus ja käyttö on kuitenkin kulutusta ja käyttöä, olkoot sitten luonnonvarojen, ilmakehän kapasiteetin tai sähkön ja energian. Näin ollen ”vihreys” tarkoittaa aina pikemminkin harkitummin toimimista kuin kokonaan toimimisesta ja siten kulutuksesta pidättäytymistä. Ympäristöarvojen toteuttaminen on todella vaativaa jo pelkästään tiedonkulun tasolla. Pitkiin alihankkijaketjuihin mahtuu helpommin heikkoja lenkkejä, jotka tuovat tuotantoketjuun monta kysymysmerkkiä. Yritystoiminnan ympäristöystävällisyyttä on siksikin lähes mahdotonta kontrolloida sataprosenttisesti, ellei käytä puolueetonta,

Entä minkä verran vihreillä arvoilla tehdään tällä hetkellä tulosta? Kysyimme yritysmaailman asiantuntijoilta:

Mikä on vihreyden markkina-arvo? Sanna Tapio, Trade Marketing and PR Coordinator,

Mari Kalmari, Communications

Taina Marjanen, strateginen

Chiquita Nordic, Espoo:

Manager/Sustainability, Fortum, Espoo:

suunnittelija, yhteiskunnalliseen

”Kuluttajat ja asiakkaat ovat entistä valveutuneem-

”Vaikka kysymys on lyhyt, se ei ole kovin-

pia ympäristön ja eettisten asioiden suhteen. Chiquita aloitti jo 1990-luvun alussa ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen liittyvän yhteistyön mm. kansainvälisen, riippumattoman Rainforest Alliancen kanssa. Yhteistyö käynnistyi Chiquitan omilla banaaniviljelmillä, mistä lähtien ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioista on viestitty mainonnassa, markkinoinnissa ja viestinnässä sekä aivan konkreettisesti myös eri vähittäismyymälöissä ympäri maailmaa. Chiquita tutkii ja kuuntelee tarkkaan kuluttajien ja asiakkaiden mielipiteitä ja on saanut heiltä myönteistä palautetta muun muassa Rainforest Alliance -yhteistyöstä.

kaan helppo! Vihreys tai ympäristöasiat ovat hyvin tärkeitä Fortumille. Kestävä kehitys näkyy kaikissa Fortumin johtamisen osa-alueissa: toiminnan tarkoituksessa, visiossa, strategiassa ja arvoissa. Erityisesti ilmastonmuutos huolestuttaa Fortumia ja suhtaudumme siihen hyvin vakavasti.

viestintään erikoistunut toimisto

Ihan lyhyesti ja yksinkertaisesti ei voi markkina-arvoa

sille työlle, mitä olemme jo pitkään tehneet, laskea. Yhteistyömme Rainforest Alliancen kanssa on hyvin syvä ja vaikuttaa niin moniin asioihin. Meille työskentely kyseisen sertifioinnin vaatimalla tavalla on tuonut paljon hyvää tuotantomaiden viljelmien työoloihin, viljelmien ympäristöön eri tasoilla sekä ympäröiviin yhteisöihin. Kuluttajat tunnetusti valitsevat tuotteen, jonka he tun-

tevat ja johon he luottavat. Siksi on tärkeää, että tuotteen tuotantotavasta kerrotaan läpinäkyvästi. Uskomme, että tuotteella, jolla on ympäristön huomioonotto ja eettiset asiat kunnossa, on parempi kuva kuluttajien silmissä.”

ulkopuolista valvontaa - tai tee kaikkea itse. Globalisoituneessa maailmassa omatoiminen kontrolli on mahdotonta jo siksi, että Suomen kaltaisilla nopeasti kehittyneillä ja teknologisoituneilla mailla ei ole enää omavaraisuutta teollisessa tuotannossa. Muualta tuoduista raaka-aineista olemme toki olleet riippuvaisia aina, puusta kun ei kuitenkaan voi ihan kaikkea valmistaa, ei ainakaan tietokoneita tai kännyköitä, vaikka halkoihin takavuosina puhuttiinkin. Ilmastonmuutos on ollut yleisessä tiedossa jo vuonna

1992 Rio de Janeirossa solmitun YK:n ilmastosopimuksen ja sitä vuonna 1997 täydentäneen Kioton pöytäkirjan myötä. Silti vasta nyt, yli 10 vuotta myöhemmin ilmastonmuutoskeskustelun räjähdettyä suuren yleisön

Näiden asioiden mittaaminen markkina-arvolla ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Ehkä konkreettisin esimerkki vihreydestä on ympäristötuotteet. Fortum esimerkiksi on Pohjoismaiden suurin ympäristömerkityn sähkön myyjä. Näin ollen vihreistä tuotteista on meille selvää etua. Lisäksi Fortumin sähkön- ja lämmöntuotanto on Euroopan puhtaimpia. Olemme 2000-luvulla lisänneet kaikkien päästöttömien tuotantomuotojen osuutta: vesivoima, ydinvoima, tuulivoima ja biopolttoaineet. Tästä on meille myös selvää kilpailuetua näin päästökaupan aikakautena kun päästötöntä sähköntuotantoa palkitaan ja päästöllistä rokotetaan.”

tietoisuuteen, on teema alkanut näkyä yritysten viestinnässä ja mainonnassa. Yritystoimintaa myös tarkkaillaan nyt entistä valppaammin ja tiedot väärinkäytöksistä leviävät netin kautta kulovalkean tavoin. Kaupankäynti ympäristöarvoilla on kuin köydellätanssia, hienovaraista tasapainottelua. Jos yksittäisen tuotteen tai kokonaisen tuotantoketjun ympäristöystävällisyydestä ei ole täysiä takuita, voidaanko ylipäätään puhua vihreydestä? Vihreyden vaakakupit tuntuvatkin vielä heilahtelevan. Siirtymäkaudet vievät aina aikansa; nyt tuotteiden alkuperän selvittäminen on vielä haasteellista eikä tuotteen ympäristöarvoilla saada ihmisiä kauppojen oville jonottamaan - tulevaisuudessa voi olla jo aivan toisin.

Toukokuu, Helsinki: ”Vihreyden markkina- arvosta on

puhuttu kaikki nämä vuodet, siitä että ihmiset ovat kauhean kiinnostuneita. Ympäristöasioita on taas ruvennut näkymään mainonnassa, ennen kaikkea auto- ja öljyalalla, eli nimenomaan siellä missä ilmastonmuutoksen suurimmat ongelmat ovat. Uskon, että markkina-arvo on todellista. Ihmiset kyllä tietävät tällä hetkellä riittävän paljon asiasta, he tulevat reagoimaan siihen. Ensimmäinen ”vihreä aalto” epäon-

nistui, koska aikaisemmin ei osattu antaa vaihtoehtoja tuotteissa, vaan kiellettiin ostamasta tietynlaista. Kuluttajat myös kyynistyvät, koska heille annettiin bluffilupauksia. Kuluttamisella vaikuttamista ei koettu todelliseksi, eikä se sitä ollutkaan; muutokset olivat kosmeettisia ja aikamoista hömpänpömppää. Nyt kun muutokset ovat todellisia, ei

sanota esimerkiksi että luovu autosta, vaan sanotaan että vaihda autosi parempaan. Toisessa aallossa vihreydestä on tullut trendikästä, Hollywood-tähdet, Al Gore ym. ovat lähteneet mukaan; nyt tämä ei ole viherpiipertämistä, vaan kaikki tekee yhdessä. Kyse ei ole enää vihermarkkinoinnista, vaan uusia ja innovoituja tuotteita markkinoidaan ihan normaalisti kertomalla niiden kilpailueduista. Tässä ei ole eettisestä vinkkelistä mitään väärää, nyt kerrotaan ihmisille tosiasioita; kuluttajat tekevät itse valintojaan. Nyt ei markkinoida vaihtoehtoisuutta, vaan kehoitetaan olemaan ihminen, joka elää tätä päivää. Mielestäni se tulee varmasti toimimaan.” 9

[ Pikkubluffit ]

Jo kolmannes käyttää mobiilia internetiä paljastaa, että mobiilisurffaus yleistyy. Joka kolmas 15-64-vuotias suomalainen on käyttänyt matkapuhelimellaan www- tai wap-sivuja, kun vielä vuosi sitten vastaava osuus oli 25 %. Tuore

tutkimustulos

Vaikka mobiilisurffailun yleistyminen on nyt hyvässä vauhdissa, se on kestänyt hieman pidempään kuin vuosituhannen alussa toivottiin. Täysin kitkattomasti ei mobiili-internet tule yleistymään jatkossakaan. Suurin kynnys internetin mobiilikäytön aloittamisessa on nimittäin asenteellinen: nettiyhteys taskussa ei tuo vastaajien mielestä mitään lisäarvoa työpöydällä tai kotona olevaan nettiyhteyteen verrattuna. Päinvastoin kuin yleisesti oletetaan, yhteyden hinta tai puhelimen puutteelliset ominaisuudet haittasivat vastaajia selvästi vähemmän kuin käytön mielekkyys.

Internetiä käytti 79 prosenttia väestöstä vuoden 2007 alussa Alle 40-vuotiaista melkein kaikki käytti-

vät internetiä, mutta 40 ikävuoden jälkeen käyttäjien osuus alkoi vähetä, ja yli 60-vuotiaista internetin www-sivuja selaili vain neljä kymmenestä. Miehistä ja naisista yhtä suuri osuus käytti internetiä, mutta käyttäjäosuudet vaihtelivat jonkin verran ikäluokittain. Yhä useampi tekee ostoksia verkkokaupasta. Verkkokaupasta ostaminen oli suosituinta 30-49-vuotiaiden joukossa, joista joka toinen teki hankintoja. Ikäryhmien väliset erot ovat nettiostajien osuuksissa kaventuneet selvästi vähemmän kuin internetin käyttäjien osuuksissa kuluvana vuosikymmenenä. Lähde: Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus 2007. Tilastokeskus

Matkamessut entistä kansainvälisemmät Vuosittaisilla Matkamessuilla Helsingin Messukeskuksessa vieraili tammikuussa neljän päivän aikana yli 80.000 henkilöä. Tänä vuonna Matkamessut olivat entistä kansainvälisemmät, sillä näytteilleasettajia oli 75 maasta ympäri maapalloa. Kävijätutkimuksen mukaan messuvieraat olivat pääosin tutustumassa uusiin matkakohteisiin. Yli puolet kävijöistä suunnitteli messuilla kotimaan lomamatkaansa.

Kilpisjärvi Vuoden Retkikohde 2008 Suomalaisista näytteilleasettajista Matkamessuilla oli paikalla myös Enontekiön kunta ja alueen matkailuyritykset. Ajatus on suunnitellut ja toteuttanut työstämänsä viestintästrategian mukaisen Enontekiön matkailun messuosaston sekä pääesitteen ja juuri julkistetut kotisivut www.enontekio.fi. Enontekiö oli mukana helmikuussa myös Retki 2008 -messuilla Helsingissä. Suomen Messujen järjestämän yleisöäänestyksen tuloksena Kilpisjärvi valittiin Vuoden Retkikohteeksi 2008. Onnea Aidolle Lapille!

Suoramarkkinoinnin lain kirjaimet Suoramarkkinointia saa Suomen lain mukaan lähettää verkon kautta massajakeluna vain, jos vastaanottaja on selvästi ilmaissut haluavansa vastaanottaa markkinointiaineistoa tai jos vastaanottajana on yritys, joka ei ole kieltänyt markkinointiaineiston lähettämistä. On syytä muistaa, että myynnissä olevat sähköpostiosoiteluettelot, joissa sanotaan olevan miljoonia osoitteita, ovat käytännössä aina laittomia. Yrityksille kuitenkin saa siis suorapostia verkon kautta lähettää, jos sitä ei ole erikseen kielletty. Käytännössä tämä merkitsee, että yritys voi lähettää suoramarkkinointia lä-

hinnä vain omien yhteystietorekisteriensä pohjalta. On mahdollista myös ostaa mainostilaa jonkun muun yrityksen asiakkailleen sähköpostilla lähettämään asiakaskirjeeseen, jos kyseinen yritys on saanut asiakkailtaan luvan tähän. Kun asiakkaina ovat yksityiset ihmiset, on otettava huomioon myös henkilötietolaki. Esimerkiksi omista asiakkaista saa yleensä pitää rekisteriä, samoin kuin ihmisistä, jotka ovat antaneet suostumuksensa tietojensa tallentamiseen.

BLUFFIKISAN VOITTO

BLUFFIn 2/2007 lukijakilpailun voittaja pääsee

nauttimaan ”Luxus Illallisen Kahdelle”. Bluffi-kisailu kiinnosti lukuisia lukijoitamme. Oikea vastaus on: ”Ei mikään näistä”. Voiton vei 20.03.2008 järjestetyssä arvonnassa Nina Moilanen, YIT Rakennus Oy Rovaniemi. Paljon onnea ja romattisia makunautintoja Ajatus-illallisen parissa. Katso Bluf-fin takakannesta tämänkertainen lukijakilpailumme ja osallistu – aina löytyy joku onnekas!

SDP:n mökki on tulessa ja muita sutkautuksia - poliittinen mielikuvamarkkinointi on tullut jäädäkseen

Harald Olausen

JURI KOVALJEFF

Viime eduskuntavaaleista tuli ajatukset murtavat mielikuvavaalit. Poliittinen markkinointi sai kertarysäyksellä uudet pelimerkit tunteisiin vetoavista mediaesityksistä, joissa vanhat mestarit ja elinikäiset kilpakumppanit, Virolaisen Jussi ja Vennamon Veikkokin olisivat jääneet jo alkumetreillä. Mielikuvat, imagojen huolellinen tuotteistaminen, sekä tunteisiin vetoavat täsmäkampanjat purivat tehokkaasti kansaan, ohi poliittisten koneistojen etukäteen huolella valmistamien ja helposti nieltäväksi tarkoitettujen totuuksien. Tavallinen ehdokas nousi vaalien keskiöön ja äänestäjistä tuli taas kuninkaantekijöitä. Kekkonen taisteli tunteella itsensä presidentiksi 50-luvulla Paasikiveltä nenän edestä ovelasti erilaisilla mediatempuilla omalle presidenttikampanjalleen polttoaineeksi pisteitä kerännyttä silloista pääministeriä, Urho Kekkosta,

syytettiin amerikkalaisen vaalikampanjan maahantuonnista. Kesti kuitenkin yli 50-vuotta ennen kuin poliittisen koneiston oli lopulta annettava periksi kampanjoinnille, joissa poliittinen sanoma kääntyi tunteisiin vetoavalla tavalla selkokielelle. Leipä ja sirkushuvit palasivat politiikkaan Uudenlainen vaalijulkisuus hakeutui perinteisen politiikan mediajulkisuuden kentän ulkopuolelle, ja paikkasi niitä ammottavia ymmärrys -ja tunneaukkoja, joita kapulakielinen munkkilatinalla höystetty salakyhmäinen poliittinen viestintä oli rikkonut kansalaisten mielenkiintoverkkoihin. Politiikan sankarisarjaan halunneet imagotaistelijat löivät itsensä läpi äänestäjien keskuudessa laittamalla itsensä ja paitansa likoon äänestäjien edessä päivittäin arkeen luontevasti istuneilla henkilökohtaisilla blogeillaan. Uudet välineet ja kekseliäisyys ei-

vät ole enää populisimin leimakirveellä huitaistuja halpoja niksejä ja kikkailua, vaan vakavasti otettavia tuloksellisia ruohonjuuritason vaikuttamisen välineitä. Älä aliarvioi äänestäjää Keskivertoäänestäjä on nykyisin liian epäluuloinen uskoakseen suuriin sanoihin, jotka eivät tuota muuta kuin katkeria pettymyksiä. Keskivertoäänestäjä ei ole tyhmä tai tylsä. Hän kaipaa poliittiselta sanomalta sekä omia ajatuksia vahvistavia ja innostavia ärsykkeitä, että salapolkuja mielen koskemattomiin seutuihin, joissa on vielä maailmat myllertäville kuperkeikoille varattua alkuperäistä puhtautta jäljellä. Poliittinen nomadismi elää vahvana ajassamme Liikkuvista äänestäjistä, eli poliittisista nomadeista on tullut uusi vaalien voimatekijä. Yhä useampi jättää äänestyspäätöksensä viime tip-

paan ja punnitsee tarkoin, mikä sanomista herätti hänessä itsessään sen nukkuvan karhun, jonka äänestypäiväisen murahduksen haluaa kuuluvan vallan käytävillä. Politiikka on teatteria ja teatteri politiikkaa Poliittinen teatteri tarjoaa katsojalle samaistumisen kohteen oikeaksi uskottuihin arvoihin, ja miellyttäväksi koettuun ehdokkaaseen. Näytelmään kuuluu jännitystä, käännekohtia, taisteluja, helpottava vapautuminen ja hyvää mieltä tuottava loppu. Poliittiset perheet ja poliittiset broilerit out Hyvä poliittinen sukutausta ei enää riitä paikkaan politiikan auringossa. Pelkillä mielikuvilla synnytetyt uratietoiset poliittiset broilerit ovat out. Suomalaisten poliitikkojen helmasynti, luulo omasta kaikkitietäväisyydestään ja kor-

vaamattomuudestaan, lensi romukoppaan viimeistään näissä vaaleissa. Samalla politiikosta tuli ihminen, yksi meistä - äänestäjistä. Myy äänestäjälle vakuutusta Äänestäjille pitää myydä politiikkaa vakuutuksena, ajatuksella, että eilinen hyvä jatkuu huomisen epävarmuudessa. Vakuutuksenottaja ei halua ottaa turhia riskejä. Äänestäminen on optio turvallisesta tulevaisuudesta. Äänestäjä projisoi äänestämällä halunsa elää turvallisesti tässä päivässä. Sinä olet itsesi paras markkinoitsija. Sinun persoonasi ja tekemisesi kiinnostavat äänestäjää. Puolueet ovat pitkän historiallisen kehityksen tulosta. Sinä olet ainutlaatuinen yksilö, joka elät äänestäjiesi ajassa. Anna sen näkyä ja kuulua, niin huutoosi vastataan.

tapasi, mieltymyksesi, ajatuksesi, toiveesi ja huolesi kohtaavat äänestäjissä vastineensa. Ja sen äänestäjät tietävät hyvin, jokainen ääni on ratkaiseva. Sinun on vain ensin ratkaistava kysymys, millä tavalla haluat viedä viestisi haluamallesi kohderyhmälle. Sinun tehtäväsi on löytää itsestäsi sanottavaa. Kun olet sen löytänyt, löytävät äänestäjät sinut. Lue kirja: Mielikuvavaalit Katso elokuva: Päävärit

Kerro todellinen tarina itsestäsi Nyt kun puolueita on vaikea erottaa käytännössä toisistaan, ehdokkailla on väliä. Elämän-

Oletko nyt ihan varma, ettet maksa sähköstäsi liikaa?

Aina on hyvä hetki käydä tarkistamassa tilanne Energiapolarin tarjouslaskurissa. Tiesithän, että saat kaikista Energiapolarin tuotteista myös S-bonusta.

Tutustu koko tuoteperheeseemme ja tee sopimus osoitteessa www.energiapolar.fi/tarjouslaskuri

www.energiapolar.fi

Tulipahan

kosti nevanlinna

käytyä

Juttusarjassa Ajatuksen porukka jakaa kanssasi erilaisten markki-

aasdfghjklöä’<zxcvbnm,.jkljlkjkjsdasdqzxcvbnmm,.’*¨åp+ookoipoioi iooioi ipi ’*¨åp+ooko

Mallikas asiakirja viestii promeininkiä

aa.....klöä’<zxcvbnm,.jkljlkjkjsdasdqzxcvbnmm,.’*¨åipoioi iooioi ipi ’*¨åp+ooko

aa.....klöä’<zxcvbnm,.jkljlkjkjsdasdqzxcvbnKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKmm,.’*¨åipoioi iooioi ipi LLLLLLLL -LLLLLLLLLLL ÄÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖ ’*¨åp+ooko

on oleellinen osa yrityksen visuaalista viestintää – tai ainakin sen tulisi olla. Omaksutut viestintätavat vaikuttavat suoraan siihen, miten asiakas yrityksen kokee. Brändin mukainen linja on tärkeä säilyttää, olivatpa kyseessä sitten printti-ilmoitukset tai verkkosivut, ja tähän kiinnitetäänkin usein paljon huomiota. Sen sijaan asiakirjamalleihin saakka kurottaudutaan vielä harvoin. FC Sovelto Oyj:n järjestämässä ITseminaarissa konsultti Sanna Pehkonen luonnehti pohjien suunnittelun ja toteutuksen muuttuvan”yhtä tärkeäksi kuin muukin yrityksen ja sisäinen viestintä”. Sitä se varmasti tulee olemaankin. Tällaiseen muutostyöhön on luonnollisesti resurssoitava aikaa kuten mihin tahansa muuhunkin projektiin, mutta sen jäl-

keen voidaan keskittyä olennaiseen eli asiasisällön tuottamiseen. Harvan päätyönä on puuhastella Office-ohjelmien kanssa, ja vielä harvempi mielellään käyttää aikaa dokumenttien ulkoasun viilailuun.

aa.....klöä’<zxcvbnm,.jkljlkjkjsdasdqzxcvbnKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKK KKKKKKKKKKKKmm,.’*¨åipoioi iooioi ipi LLLLLLLL -LLLLLLLLLLL ÄÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖ

noinnin koulutusten ja seminaarien ajankohtaista antia.

Kun yrityksen sekä printti- että digimaailma saadaan noudattamaan samaa, graafisen ohjeiston mukaista ilmettä, oman brändin tunnettuus kasvaa. Siirryttäessä käyttämään asiakirjamalliin toteutettuja valmiita mahdollisuuksia, dokumentteja pystytään tuottamaan vaivattomammin ja lopputulos tukee brändiä. Sen lisäksi yhtenäinen ulkoasu luo kuvaa asiantuntijuudesta, ajanmukaisuudesta ja luotettavuudesta.

Voisi kuvitella, että jos Wordissa on logo paikallaan ja jos PowerPointin luettelosta on valittu sopivat, olisi asia sillä selvä. Valitettavasti tämä ei tule jatkossa riittämään, sillä myös asiakirjojen tulisi heijastaa yrityksen brändiä siinä missä muunkin materiaalin, ellei jopa parem- Kirjoittaja on 24-vuotias muuallakin kuin asiakirja min. Tyypillinen toimistotyöntekijä saattaa lä- malleissa täydellisyyteen pyrkivä ohjelmistosuunnittelija. hettää päivässä kymmeniä sähköpostiviestejä ja liittää näihin tarjouksia, muistioita, laskuja jne. Jos näiden kaikkien ulkoasu yhtenäistetään, annettaan tuotannosta laadukkaampi kuva. Pienellä vaivalla brändin yhtenäistämisen lisäksi myös aikaa säästetään paljon.

”Tämän palapelin pyörittäminen vaatii koko porukan vahvaa kykyä ja halua toteuttaa asiakaslupaustamme. Brändijohtamisessa tärkein funktio on herättää himo ja tahto.”

”

n a v a i a a t ä t ä u t t k y i ä a n n v i s i e s s u , k u a s y t i t n l i l o s e n i ä d a k o t m n . a s n i a a t u k Jo s k k i a ia lu t s e l a v u l mu mättä sen pa ä t a s j i ä t vä s e s k y t i r y

”

”Koko tila on yrityksen viestintäväline, yksi media. Tämän vuoksi kokonaisuus on tärkeintä. Kun kokonaisuus ja konsepti ovat hallinnassa, voidaan tilan sisällä tehdä rohkeitakin ratkaisuja.”

ANU HAUTALAMPI

Kaikenkattava

Design Management

ainostoimisto Ajatuksen toimitusjohtaja Taina Torvela korostaa, että Design Managementille on tärkeää löytää luonne, joka konkretisoituu brändistrategian luomisen kautta. Siksi on tärkeää ensin miettiä mitä ovat ne lupaukset, sisältö ja persoonallisuus, jotka brändin tulee välittää. Design Managementissa keskeistä on kysymys siitä kuinka brändi saadaan aukottomasti toteutumaan kaikessa yrityksen viestinnässä. -Design Managementin pitää perustua hyvin suunniteltuun brändistrategiaan. Olennaista on myös sisäisen ja ulkoisen viestinnän yhdistäminen. Brändistrategia tulee jalkauttaa koko organisaatioon, tuote- ja palvelukehitys mukaan lukien, jotta lunastuskyky eli se mitä ulkoisessa viestinnässä luvataan on varmasti kohdillaan, Torvela summaa. Soile Matero painottaa kokonaisvaltaisuutta.

-Aina ennen kuin viestin laittaa julkisuuteen, on hyvä käydä sisäinen johtamiskeskustelu siitä, miten nämä asiat käytännössä organisaatiossa toteutuvat. Brändiviestinnän johtamisessa on kyettävä menemään syvälle asioiden taakse, Matero luonnehtii. Pelkkä tuote ja siihen keskittyminen ei siis riitä. -Tämän palapelin pyörittäminen vaatii koko porukan vahvaa kykyä ja halua toteuttaa asiakaslupaustamme. Brändijohtamisessa tärkein funktio on herättää himo ja tahto. Jos niitä ei ole, voidaan sanoa, että kysymys on brändin väärinymmärryksestä, Matero toteaa.

Nimestään huolimatta Design Management ei tarkoita pelkästään ”designin” tai imagon hallintaa, vaan Design Managementissa on kyse kokonaisvaltaisesta brändijohtamisesta. Rovaniemen Sokos Hotel Vaakunan hotellinjohtaja Soile Materon mukaan brändijohtaminen on visionääristä ja strategista näkemystä sekä kykyä saada ihmiset mukaan vaikuttamaan ja toteuttamaan strategiaa ja brändia.

Kehityspäällikkö Anne Lukkarila Haaga-Perhon Rovaniemen yksiköstä korostaa, ettei Design Management missään nimessä ole jokin erillinen osio. - Design Management tulisi saada osaksi yrityksen strategiaa ja pitkän tähtäimen suunnitelmia. Sen tulisi olla jatkuvana elementtinä liiketoiminnan tuotteiden ja toimintaympäristön kehittämisessä sekä johtamisen tasolla että henkilöstön osaamisessa, Lukkarila painottaa.

sen. Myymäläsuunnittelussa Laukkanen korostaa Design Managementin ilosanomaa. -Koko tila on yrityksen viestintäväline, yksi media. Tämän vuoksi kokonaisuus on tärkeintä. Kun kokonaisuus ja konsepti ovat hallinnassa, voidaan tilan sisällä tehdä rohkeitakin ratkaisuja, Laukkanen luonnehtii. Asiakas ei välttämättä tiedä yrityksestä mitään muuta, kuin miltä se näyttää. Myymälä tai toimitila onkin yrityksen käyntikortti ja yksi brändin näkyvin osa.

esign Management -osaaminen on

Sisustus- ja valaistussuunnittelu kattaa koko

Lukkarilan mukaan vielä lapsenkengissä suomalaisessa matkailussa, koska sitä ei olla sisäistetty johtamisjärjestelmien ja liiketoiminnan kiinteäksi osaksi. -Design Management on laaja konsepti, Lukkarila painottaa. Se ulottuu yrityksen ympäristöstä lähtien kaikkialle yrityksen toimintaan kattaen niin näkyvät kuin näkymättömätkin tekijät. Lopullisen arvion Design Managementin onnistuneisuudesta tekee asiakaskunta. Jos todellisuus näyttää aivan muulta kuin mainonta, se vaikuttaa väistämättä asiakkaan käsityksiin yrityksestä ja sen palveluista.

liiketilan näyteikkunoista ja sisäänkäynnistä tilan perukoille saakka. Sekä asiakkaan liikkumista että huomiota voidaan ohjata suunnittelun avulla ja myös ostopäätökseen voidaan vaikuttaa merkittävästi. Lisäksi valaistuksen avulla on mahdollista korostaa tuotteiden tai tuoteryhmien ominaisuuksia.

-Myyntiin ja asiakaskäyttäytymiseen voidaan

vaikuttaa monella tavalla itse liiketilassa, toteaa suunnittelija Jukka Laukkanen Valosa Design Oy:stä. Hän on suunnitellut mm. näyttävän Rovaniemen Matkailuinfon ja Revontulikauppakeskuksen pohjoispäädyn lasivalaistuk-

alaistus on ehdottomasti kaikkein joustavin ja monipuolisin sisustusmuoto. Jos vaihdetaan valaistusta muuttuu koko tila, vaikka mitään muuta ei sisustuksessa vaihdettaisi, Laukkanen toteaa. Laukkanen hyödyntää teatteritaustaansa suunnittelutyössään. Hän etsii aina brändiin liittyvän tarinan, ytimen, joka toimii suunnitteluratkaisuissa pohjana. Esimerkiksi yrityksen nimi, ympäröivä kulttuuri tai historia myytteineen voivat toimia inspiraation lähteinä suunnitteluratkaisuissa.

ja tiin u l ve inoin l a P rkk tiin a m yyn ja m

Rahoitusratkaisuja markkinoinnin tuloksellisuuteen

TE-keskus on tuotteistanut useita kehitys- ja rahoitusratkaisuja yritysten avaintulosalueiden kehittämiseksi. Markkinoinnin tukiratkaisuiksi on luotu mm. Myyntiteho ja DesignStart, jotka molemmat tarjoavat yrityksen eri elinkaarenvaiheeseen joustavia ratkaisuja kilpailukyvyn parantamiseksi.

SÄHKÖINEN SETTI®

Myyntiteho on nimensä mukaisesti tehokas markkinoinnin ja myynnin

Ajatuksen ratkaisut digitaaliseen markkinointiin ovat Sähköisen Setin muodossa. Vuorovaikutteiset kotisivut, nettimainonta ja sähköinen suora ovat sujuvia ostaa ja toteuttaa uusien moduulipalvelujemme avulla. Kysy lisää digipalveluistamme vesa@ajatus.fi, kosti@ajatus.fi tai taina@ajatus.fi.

suunnitteluprosessi, jossa tavoitteena on rakentaa tavoitteellinen ja markkinalähtöinen myyntiohjelma tuotteistetuille palveluille ja tuotteille. DesignStart on tehokas tapa uudistaa yrityskuvaa tai kehittää yrityksen tarjoamien tuotteiden ominaisuuksia muotoilun ja visuaalisen ilmeen avulla. Ajatus Oy on TE-keskuksen auktorisoima toteuttaja Pohjois-Suomessa. Palveluihin

liittyvät rahoituspäätökset tekee TE-keskus. Kysy lisää taina@ajatus.fi

Meillä syntyy ajatuksia - Sinulle! Tässä Sinulle kolme valmiiksi pureskeltua ja ajatuksella hinnoiteltua palvelukokonaisuutta mainonnan ja markkinoinnin tarpeisiin. Käytä hyväksesi! Mailaa osoitteeseen vesa@ajatus.fi ja saat esittelypdf:n.

Mainostoimisto Ajatus Oy

suunnittelu 18

tuotanto

brändi

konsultointi

Erinlomaista aikaa perheelle.

Lappi on muuten kesällä yhtä mukava paikka lomailla kuin talvellakin. Ja Rovaniemellä meininkiä löytyy erityisen paljon. Ounasvaaran Pirtit on luonnonkaunis lomakeskus viiden minuutin päässä keskustasta. Ihan kuin mummolassa kesää viettäisi.

O U N A S VA A R A N P I R T I T • Antinmukka 4, 96600 ROVANIEMI • Puh. 016-333 0100 • info@polarholidays.fi 19

Ylläs • Online

– majoitus ja ohjelmapalvelut –

Matka jättää jäljen

Matkaako mielesi tunturimökin lämpöön? Kipaise lähimmän päätteen ääreen ja tee varaus kätevästi Online – palvelumme kautta – ihan milloin haluat. Voit unohtaa turhan haaveilun ja siirtyä eläytymään tulevaan taukoon arjesta. Varoitus: matka jättää jäljen, joka voi aiheuttaa pakottavaa tarvetta hakeutua uudestaan Destination Laplandin vieraaksi Ylläkselle.

D e st i n at i o n

Puh. 016 - 510 3300

w w w. d e s t i n a t i o n l a p l a n d . c o m

n taa in

Ma rk ki

lla tehoa e s k yrit u m ys ki t to u t i a

ANU HAUTALAMPI

arkkina-

-Nettimaailma on tul-

tutkimus

lut hyvin voimakkaas-

ti mukaan tiedonkeräykseen viime vuosina. tetaan usein, vaikNettiohjelmat ovat jo ka kyse on eri tutkiniin kehittyneitä, että mustyypeistä. Markyritykset tekevät nykykinointitutkimukselään itsekin tutkimukla arvioidaan yrityksen sia tiettyyn pisteeseen markkinointitoimenasti. Julkisuudessa näkyy piteiden tuloksellisuutusein netin kautta tehtyjä ta, kun taas markkinatut”tutkimustuloksia”, jotka eikimuksella hankitaan tietoa vät täytä luotettavan markkimarkkinoiden rakenteesta, koosnatutkimuksen tunnusmerkkejä. ta ja luonteesta sekä kohderyhmän Kannattaa olla kriittinen, Ohtonen toiminnasta ja käyttäytymisestä. muistuttaa. - Markkinatutkimuksilla saatu tieto helpotKun vaaditaan syvempää markkinatietoa Haaga-Perhon taa yritysjohdon päätöksentekoa, kertoo ja tutkimusosaamista, on paras pyytää liHaaga-Perhon tutkimuspäällikkö Petteri säapuja ammattilaisilta. - Meillä Haagaprojektikoordinaattori Anu Ohtonen. Haaga-Perho tuottaa esimerPerhossa tehdään paljon myös kvalitatiiviPoukka ja tutkimusassistentti kiksi Matkailun edistämiskeskuksen verksia eli laadullisia teema- ja syvähaastatteluMiisa Pietilä tutkimustyössä kosivuilla julkaistavaa Suomen matkaija. Ne antavat ymmärtävää tietoa asiakkaiHelsinki-Vantaan Avenue lun vientibarometriä. Ohtosella itsellään den, potentiaalisten asiakkaiden tai asian–terminaalissa. on noin 15 vuoden kokemus tutkimusalaltuntijoiden näkemyksistä ja mielikuvista, ta mm. Taloustutkimuksessa ja TNS Galjoita tilastotaulukoista on usein turha etsiä, lupilla. Ohtonen kertoo. -Tutkimustietoa käytetään yhä enemmän tulevaisuuden ennaLaadullisen tutkimustiedon avulla voidaan ”avata” määrämitkointiin. Ei katsota pelkästään peräpeiliin, vaan pyritään hahtaista tietoa. - Laadulliset tutkimukset voivat olla erittäin hyvä mottamaan lähitulevaisuutta eli miten markkinat, kilpailijat, tapa yrityksille saada kehitysideoita, tehdä asioita vielä paomat tuotteet, omat asiakkaat tulevat esimerkiksi seuraavan remmin ja ymmärtää niitä pirstaloituneita segmenttejä mihin vuoden aikana käyttäytymään ja miten omaa toimintaa kantuotteita ja palveluita tarjotaan. Näin voidaan selvittää, mitä nattaa kehittää niin, että näistä asioista saisi itselleen mahdolyrityksen asiakkaat ja ihmiset eri markkinasegmentissä oikeasti lisimman suuren hyödyn, Ohtonen korostaa. miettivät, Ohtonen summaa. ja markki-

nointitutkimus sekoi-

Konseptoinnin kohteena sisustussuunnittelu

Oikea TunneTila hakusessa

ovaniemen Väri ja Matto arveli viime vuoden lopulla viisaasti, että aika olisi Pohjois-Suomessakin kypsä ihan oikealle sisustuksen suunnittelupalvelulle, jossa olisi kunnolla sisältöä ja sitä pystyttäisiin markkinoimaan hyvällä omalla tunnolla myös taviksille (eli niille, joilla ei ole rahaa välttämättä ihan rekkalasteittain). Tarkoituksena oli luoda matalan kynnyksen palvelukonsepti, joka ohjaisi keskittämään asiakkaan materiaalihankinnat asiakkaan myymälöihin Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa. Matalan kynnyksestä tekisi se, että sisustussuunnitelman kustannukset hyvitettäisiin materiaalien laskutuksessa. Sisustussuunnittelupalveluiden käyttämistä varotaan edelleen, sillä ne koetaan kalliiksi. Kun jo materiaalien hankinta saattaa mielikuvissa tuomita pienremppaajan hernekeittokuurille kuukausiksi, ei sisustussuunnittelijan käyttöä uskalleta edes ajatella. Lähtöajatus oli kiehtova juuri siksi, että asiakkaalla oli sisäisesti tahtotila luoda ja toteuttaa jo

tain aidosti uutta: sisustussuunnittelupalvelu, joka on kaikkien ulottuvilla ja silti sisällöltään rikas. Ajatus-tiimin maihinnousu Tässä vaiheessa kuvaan tulimme me. Saimme tehtäväksemme toteuttaa suunnittelupalvelun luovan konseptoinnin. Lähdimme miettimään, mikä esimerkiksi television sisustusohjelmissa ihmisiä niin viehättää ja mitä koti asukkaalleen edustaa. Tulimme siihen tulokseen, että palvelussa kuin palvelussa keskeistä on asiakkaan ”helliminen”. Tärkeitä kysymyksiä ovat ”millainen sinä olet ihmisenä?” ja ”mikä ilmentää juuri sinun persoonallisuuttasi?” Koti on jokaisen oma ”näyttelytila”. Se, näytetäänkö sitä itselle, sukulaisille vai laajemmille sidosryhmille, on toissijaista. Kun on tunteet Ollaan siis vahvasti tekemisissä tunteiden kanssa. Koti on tunneasia, josta oivalluksesta syntyi konseptin nimi ”TunneTila”. Nimen toinen merkityskärki löytyi asiakkaan sisustusneuvojien tilan tuntemuksesta.

Mielestämme oli tärkeää, ettei sisustussuunnitelmia rustattaisi klubiaskin kanteen laminaattipinon päällä porukassa toppatakeissa hikoillen. Televisiokin on jo hyvän aikaa opettanut kuluttajalle, että esimerkkikuvia plarataan designhuonekalujen koristamissa kulisseissa espressoa siemaillen. Niinpä konseptin yhdeksi keskeiseksi elementiksi luotiin fyysinen TunneTila –ympäristö. TunneTilassa voidaan kokoontua miellyttävissä puitteissa suunnittelemaan, mille lähdetään. Liitumagneettitaululle kootaan ideoinnin lomassa mindmap, joka toimii suuntaa antavana, asiakkaan omana TunneTilana.

Kaikissa markkinointi- ym. materiaaleissa vahvistetaan viestiä omasta ja oikeasta TunneTilasta ja graafiset elementit seuraavat tiukasti valittua visuaalista linjaa. Lanseerauksen avuksi toteutetaan näyttävä printti-ilmoituskampanja, netin kampanjasivusto kilpailuineen, myymäläaineistoja, esite ja paikkakuntakohtaiset asiakastapahtumat. Bluffin ilmestyessä TunneTila on juuri saatu potkais-

tua käyntiin ja jäämme innolla odottamaansuuren yleisön reaktioita sekä kaupan käynnistymistä. Asia on pihvi vai onko sittenkään? Mitä hyötyä konseptoinnista sitten on? Konseptointi toimii tuotteen tai palvelun ”brändikirjana”, eli asiakkaan ja markkinointipalveluiden tuottajan yhdessä sovittuna linjauksena, jota noudatettaessa säästytään monelta ”eikulta”. Homma saadaan pysymään kunnolla kasassa ja mikä tärkeintä, pohjalle löydetään huolellisen hieronnan tuloksena toimiva, kaupallinen ratkaisu sekä tarpeeksi herkullinen, erottuva luova idea, joka vetää asiakkaita ja kertoo heille, mistä tässä kaikessa on oikein kysymys. Joku voisi nyt argumentoida, että samaa palvelua kuin naapurilla tässä kuitenkin kaupataan, vaikkakin eri paketissa. Eipäs kuitenkaan. Konseptoinnissa löydetään tuotteen tai palvelun vahvuudet sekä heikkoudet, jolloin lopputuloksena on mietitympi ja siten toimivampi kokonaisuus. Työstövaiheessa kelkka vielä kääntyy oikeaan suuntaan helpommin kuin sitten, kun tilanne on jo päällä. Kun pohjatyöt tehdään perusteellisesti, voidaan seurata rapakontakaisen kansan suurta oivallusta ”Keep It Simple, Stupid.” Ei siinä sen kummempaa.

Hanne asplund

Kirjoittaja on 33-vuotias copywriter, joka haluaa isona itselleen tehosteseinän tai jopa kaksi. Ja vähän tapettia.

brÄndit

maailmankartalle Onnistunut brändityö perustuu suunnitelmallisuuteen ja näkemykselliseen sekä johdonmukaiseen brändijohtamiseen. Millaiset näkemykset luotsaavat pohjoisesta maailmalle suunnanneita brändejä? Bluffin caseyrityksinä ovat tällä kertaa Erätukku ja SmartUs.

ANU HAUTALAMPI

Pohjoisen

C a s e E r ätukku Erätukun varatoimitusjohtaja Samuli Romppainen on ollut mukana kehittämässä Erätukkua yrityksen alkuajoista lähtien. Romppainen vastaa Erätukun markkinoinnista ja myynnistä koko konsernin osalta. Erätukulla on omaa myyntitoimintaa Suomen lisäksi naapurimaissa Ruotsissa ja Norjassa. Lisäksi Erätukulla on 16 vientimaata. Brändinrakentamisessa Romppainen pitää haasteellisimpana markkinatilanteen samanaikaista seuraamista. Kilpailijoiden toimintaa on pidettävä silmällä, samoin alan yleiset kehitykset täytyy pistää merkille. -Jos lähdetään liikaa keskittymään brändinrakentamiseen, kärsiikö kaupallisuus, Romppainen pohtii. Erätukun brändistrategia on Romppaisen mukaan alkuvaiheessa. -Erätukku on tullut hyvin aggressiivisesti markkinoille, jotka ovat olleet hyvin konservatiiviset. Sama koskee kaikkia tuoteryhmiä, joihin olemme laajentaneet. Brändistrategian rakentamiseen ei ollut aikaa eikä resursseja siinä tilanteessa. Nyt prosessi on käynnissä ja hyvässä vaiheessa, Romppainen kertoo. Asiantuntijoilla on ollut tärkeä rooli brändistrategian rakentamisessa; mukana ovat olleet myös Erätukun operatiivinen johto ja tuotepäälliköt. Prosessin seurauksena on syntynyt Erätukun brändikirja, jossa määritellään mitä Erätukku on ja mitä Erätukun ajattelutapaan kuuluu. Brändikirja sisältää myös Erätukun brändilupauksen. -Kaikki toimintamme tähtää keskeisimmän lupauksemme täyttämiseen pääbrändin osalta, Romppainen toteaa. Keskeisiä ovat myös Erätukun päätuotteet North Ice ja Jahti Jakt brändilupauksineen. Brändikirja jalkautetaan Romppaisen mukaan brändilupausten kautta. Romppainen kokee itse, että kaikkien Erätukun brändioivallusten takana on helppo seisoa. -Brändilupauksemme on helppo jalkauttaa, koska ne liittyvät niin olennaisesti toimintaamme. Koko henkilökunta pitää saada ymmärtämään mitä lupaukset tarkoittavat ja miten ne tulevat esimerkiksi asiakaskohtaamisiin. Jalkauttaminen kertomalla henkilökunnalle mistä on kysymys on aivan keskeistä, Romppainen painottaa.

Case SmartUs SmartUs:n toimitusjohtaja Asko Alanen kertoo yrityksen brändinrakentamisen olevan vielä alussa. SmartUs:n takana on pitkä tuotekehityshanke, jonka aikana yritys on saanut paljon mediajulkisuutta, jo ennen varsinaisen tuotteen valmistumista. -Tällä hetkellä kaikkein tärkeintä on, että markkinointi ja viestintä on selkeää ja ymmärrettävää, koska tuote kokonaisuudessaan on niin uusi. On myös hyvin tärkeää, että meidän oma organisaatio Rovaniemellä puhuu ja tietää mahdollisimman tarkkaan mitä tällä tuotekokonaisuudella ollaan tekemässä, kenelle se on suunnattu ja minkälaisia etuja se tuo käyttäjilleen. Seuraavaksi tärkeintä on, että jälleenmyyntiorgani-

saatiomme eri maissa ymmärtää, Alanen linjaa. Hänen mukaansa SmartUs-viestin perillemeno rakentuu pitkälti markkinointiin, viestintään ja henkilökohtaiseen toimintaan. Alasen mielestä brändinrakentamisessa haasteellisinta on viestin perille saaminen. -Siitähän on kysymys ja se on kaikkein vaikeinta: miten tavoitat ne oikeat ihmiset, miten saat sen viestin uskottavasti ja ymmärrettävästi käyttäjän mieleen. Sitten syntyy se ahaa-elämys ja tarve: mie tykkään tästä, mie haluan tällaisen, mie ostan tällaisen - mie käytän tätä, Alanen luonnehtii. Brändinrakentamisessa Alanen pitää keskeisinä tarkennettua viestiä ja vahvaa perus-

taa. -Mahdollisimman pitkälle pitäisi pystyä yksinkertaistamaan ja osumaan siihen kaikkein tärkeimpään siinä mitä viestii. Brändinrakentaminen on äärettömän pitkäjänteistä puurtamista ja kaikkien asioiden tekemistä samaan suuntaan. Brändia ei voi rakentaa sellaiselle pohjalle joka ei kestä. Jos se tuote tai palvelu mitä tekee, ei vastaa sitä mitä yrittää rakentaa viestinnällisesti ja ylipäätään toiminnallisesti, niin silloin ei oma porukkakaan sitoudu tajutessaan, että tämä ei ole sitä mitä me oikeasti tehdään. Jos oma porukka ei ole sitoutunut tai ei usko siihen mitä rakennetaan, on hirveän vaikeaa viestiä eteenpäin, Alanen painottaa. 25

Salaattia, porkkanaa, tomaattia, kurpitsaa, kaalta sekä paprikaa Mansikoita, omenaa, mustikoita, vaapukkaa, päärynää sekä persikkaa Kaikkea muuta kuin kaninruokaa.

[ Guzenina ]

maria guzenina

Voimasanat Yksi tärkeimpiä ihmiskunnan kehitystä muokkaavia asioita on mei-

dän kykymme käyttää sanoja. Usein yksinkertaiseksi muokatut moniulotteiset oivallukset toimivat tehokkaasti. Otetaan esimerkiksi vaikkapa Albert Einsteinin lausuma: ”Se viisaus, jolla pääsimme tähän, ei ole välttämättä sama viisaus, jolla pääsemme tästä eteenpäin.” Mies, joka loi suhteellisuusteorian ja osoitti atomien olemassaolon, on jäänyt elämään keskuuteemme myös puheellaan. Sama pätee moniin muihinkin suurmiehiin. Martin Luther Kingin Washingtonissa vuonna 1963 pitämän puheen pitkää sisältöä osaa harva ulkoa, mutta sen avainajatus on kaikkien tunnistettavissa. I have a dream. Minulla on unelma. Voiko tuollainen jättää ketään kylmäksi?

kehotuksestaan syödä silakkaa ja Veikko Vennamo luottamuksestaan kansan viisauteen. Sanoissa on voimaa. Ne ohjaavat ajatuksiamme ja antavat mahdollisuuksia oivalluksiin. Kierrätettyinä ne saavat usein uusia merkityksiäkin. Tuntemattomassa sotilaassa Hietanen toteaa, että ei kaipaa syyllisiä vaan Lahtista ja konekivääriä. Lausetta ovat soveltaneet viimeaikoina niin ministeri Suvi Lindén lapsipornon nettisensuurikeskustelun tuoksinassa kuin maamme terveydenhuoltosysteemiä uusiksi suunnittelevat tahot. Viesti on selkeä. Tarvitaan järeitä toimia, jotta saadaan jotain aikaiseksi.

***

Entäpä Mark Twainin humoristinen toteamus: ”Huhut kuolemas-

Itseeni on tehnyt vaikutuksen alkuperältään tuntematon lause, jota

tani ovat vahvasti liioiteltuja.” Se on kiertänyt sukupolvelta toiselle, niin että amerikkalaisissa gettoissa syntyneet räppäritkin hokevat sitä omanaan.

kannettiin t-paidoissa 60-luvulla Vietnamin sotaa vastustaneissa mielenosoituksissa: Jos et ole osa ratkaisua, olet osa ongelmaa. Se on herättävä ja suorastaan vaatii toimimaan. Se, miten käytämme sanoja, muokkaa vaikutuspiirissämme olevien asenteita. Yhtälö pätee kotioloihin sekä laajoihin kansanjoukkoihin. Aggressiivinen ja negatiivinen viestittäminen kutistaa kohteensa kotioloissa, työpaikoilla ja laajemmissakin piireissä. Kauniit sanat taas kannustavat ja kohottavat ihmisiä toimimaan itsekin paremmin. Meillä on valinnan mahdollisuus. Me voimme päättää omat sanamme. Ja siinä on tämän meidän maailmamme yksi toivon kulmakivistä.

*** Eikä meillä Suomessakaan ole jääty sanataitureina suuren maailman varjoon. Kautta aikain esimerkiksi poliitikot ovat viljelleet ytimekkäitä hokemia välittääkseen vakuuttavuuttaan ja tahtotilaansa. Paavo Lipponen muistetaan nahkurin orsistaan, Harri Holkeri

Pixar on mullistanut animaatiomaailman melkoisella tavalla. Pixar–yhtiön taivalta voidaan kutsua hyvällä syyllä animaation tuhkimotarinaksi. Yhtiö raivasi tiensä valkokankaille tietokoneanimaatioilla ja kasvatti imperiuminsa niin suureksi, että jopa Disney päätti jo kertaalleen luopua perinteisten piirrettyjen animaatioelokuvien tehtailusta.

Pixar Pixarin aloittama tekniikka on vielä hyvin nuori elokuvatekniikka, sil-

lä kaikkien aikojen ensimmäinen pitkä tietokoneanimaatio ”Toy Story –Leluelämää” tuli ensi-iltaan vuonna 1995. Pixar on tuottanut jo kahdeksan kokopitkää tietokoneanimaatiota ja kosolti lyhytelokuvia. Kaikkiaan Pixarin animaatiot ovat voittaneet lyhyen historiansa aikana jo kahdeksan Oscaria. Joten oikeutetusti Pixarin kohdalla voidaan puhua tuhkimotarinasta. Mutta miten maailman menestyksekkäin animaatioyhtiö Pixar sai alkunsa? Yhtiön juuret ovat vahvasti Tähtien Sota-elokuvissa. Elokuvien isä, George Lucas perusti vuonna 1980 Lucasfilmien animaatio-osaston, joka hyödynsi tietokonetekniikkaa elokuvissa. Yksikkö teki mm. Tähtien Sota-elokuviin digitaaliplaneettoja. Pixar sai alkunsa, kun Apple-yhtiön perustaja Steve Jobs osti vuonna 1986 tehosteyksikön Lucasilta ja näin syntyi Pixar. Yhtiö pyrki edelleen kehittämään elokuvien tietokonejärjestelmiä, mutta elokuvaefektien teko Pixarilta ei sujunutkaan toivotulla tavalla. 28

Yhtiön rakettimaisen nousun takana oli herra nimeltä John Lasseter, joka oli jo opiskeluaikanaan 1970-luvulla saanut kaksi opiskelija-Oscaria. Hänen työuransa alkoi Disneyllä perinteisenä animaattorina, mutta siirtyi sen jälkeen Lucasfilmiin ja sieltä Pixariin. Vuonna 1984 Lasseter ohjasi digitaalisen lyhytelokuvansa ”Andre ja Wally B:n seikkailut”. Tuo elokuva oli ensimmäinen tietokoneanimaatiolla tehty elokuva, jossa oli oikea, kunnon tarina. Vuonna 1988 Lasseter voitti Pixarilla lyhytelokuva-Oscarin Tin Toy -elokuvalla. Vuosi 1991 oli lopullinen läpimurto Pixarille, kun se solmi yhteistyösopimuksen Disneyn kanssa.

• Helsingissä Taidemuseo Tennispalatsissa on 27. huhtikuuta asti Pixar-20 vuotta animaatiota –näyttely, jossa on nähtävillä yli 500 alkuperäistaideteosta kuten luonnospiirroksia, maalauksia ja veistoksia. Näyttely myös havainnollistaa, miten Pixarelokuvien maailmat, hahmot sekä tarinat ovat syntyneet.

– animaation tuhkimotarina Lyhytelokuvat jäivät, ja Pixar keskittyi pelkästään pitkien tietokoneanimaatioelokuvien tekoon. Ja tulostakin tuli; Vuonna 1995 tehty ensimmäinen pitkä elokuva ”Toy Story” toi Lasseterille heti erikois-Oscarin ja kaiken lisäksi elokuva oli vuoden tuottoisin ensi-ilta-elokuva. Pixar-elokuvia tehdään jo vuodelle 2012 Sen jälkeen jokainen Pixarin pitkistä elokuvista oli aina viidenteen animaatioseikkailuun ”Nemoa etsimässä” (2003) edellistä tuottavampi. Nemo-elokuva tuotti maailmalla Pixarin kassaan kaikkiaan 864 miljoonaa dollaria, mikä on yhtiön ennätys edelleen. Pixarin menestystarina jatkuu yhä. Viimeisin elokuva oli ”Rottatouille” (2007). Tänä vuonna saa ensi-iltansa ”Wall-E”. Pixarin kalenterissa on elokuvia vuoteen 2012 asti: ”Up” (2009), ”Toy Story 3” (2010), ”John Carter of Mars” (2011) ja ”Cars 2” (2012). Samaan aikaan kun Pixar menestyi, sen jakelusta ja markkinoinnista vastannut Disney ei enää menestynyt perinteisillä animaatioillaan. Edes-

Ahti Pohjalainen

Pixar Animation Studios

sä oli siis järkiavioliitto. Vuonna 2006 Disney ja Pixar yhdistyivät, kun Mikki Hiiren ja Aku Ankan isäyhtiö maksoi Pixarista 7,4 miljardi dollaria. Järkiavioliitto oli samalla pelastus perinteiselle animaatiolle. Ennen yhdistymistä Disney oli ilmoittanut luopuvansa perinteisestä piirretystä animaatiosta. Onneksi näin ei käynyt. Fuusiossa Disneyn animaatiostudioiden luovaksi johtajaksi noussut Lasseter on aina kunnioittanut perinteistä animaatiota, vaikka kehittikin tietokoneanimaation maailman huipulle. Lasseterin toivomuksesta Disney palasi jälleen tehtailemaan perinteisiä piirrettyjä animaatioita. Vaikka Pixar kehittääkin digitaalitekniikan avulla yhä huikeampia katselukokemuksia, eivät tietokoneanimaatiotkaan toimi ilman hyvää tarinaa. Uusi tekniikka animaatiomaailmassakin perustuu Disneyn luomalle loistavalle tarinan kerronnan kivijalalle.

Bluffin

ANU HAUTAlampi

- h a a s ta tt

e lu

Vesa Heikkinen

Tiesitkö jo tämän hänestä? Tällä kertaa vastausvuorossa Matkailun tutkimusjohtaja V.A. Heikkinen, Lapin Yliopisto

Neljä minua työssäni motivoivaa tekijää 1. Korkeakouluympäristö 2. Barentsin alueen matkailu ja Lapin matkailuinvestoinnit 3. Tiede- ja kulttuuriyhteisö 4. Kansainvälisyys Neljä elämyksellisintä paikkaa, joissa olen käynyt 1. 2. 3. 4.

Kilpisjärvi Turun saaristo Genevenjärvi Pietari

Neljä lempiruokaani 1. 2. 3. 4.

Savukampelat, uudet Timo-perunat, vihreä salaatti, I-olut ja Skåne-akvaviitti Haudutettu ruispuuro ja lämmin rieska Karjalanpiirakat munavoin ja pikimustan teen kera Itseleivottu bostonkakku ja lasi kylmää maitoa

Neljä asiaa, jotka ottaisin mukaani autiolle saarelle 1. 2. 3. 4.

Rakkaimpani ja miesseitsikon vieraileviksi luennoitsijoiksi Suomen 1. tietosanakirjasarja 1900-luvun alusta Tulenteko- ja yöpymisvälineet Hammasharja ja -tahna

Neljä minuun vaikuttanutta henkilöä/mottoa/ajatusta 1. 2. 3. 4.

”Back to the basis, looking for the future!” Aristoteles & Fronesis, Thomas Mann & Taikavuori Miesseitsikko: Olli Alho, Hannu Eerikäinen, Esa Franzén, Matti Itkonen, Sam Inkinen, Ari Larnemaa & Mauri Ylä- Kotola Rakkaimpani

Neljä tv-/radio-ohjelmaa, joita seuraan 1. 2. 3. 4.

Heimat (saksalainen sukusarja) Hertta Blomstedtin pakinat (Yle I) Tiistain tanssi-ilta (YleX) Nettiuutiset joka ilta: Financial Times, Le Monde, Moscow News, Frankfurter Allegmeine, Lapin kansa, Dagens Nyheter

Neljä hyvää tapaa, joita pyrin noudattamaan joka päivä 1. 2. 3. 4.

Rasvaan kasvoni ja käytän silmänympärysvoidetta Pesen hampaat huolellisesti Moitteeton työpukeutuminen Päivittäinen urheilu (hiihtäminen, kuntosali, juoksu, jalkapallo)

Ajatus etsii joukkoonsa uusia valovoimaisia tähtiä

Haemme Oulun yksikön tiimiemme vahvistukseksi Luovaa johtajaa (AD)

Copya / Konseptisuunnittelijaa

Tarvitset töissäsi rohkeaa, ulospäin suuntautunutta asennetta sekä asiakaslähtöistä ajattelua. Sinulla on halu menestyä ja uskot omiin kykyihisi.

Haemme näkemyksellistä oivaltajaa, oleellisen kiteyttäjää, kirjoituskykyistä, nokkelaa ja nopsaa henkilöä mainonnan tekstisuunnittelun avaintehtäviin. Osaat toimia tiimissä, ajatella vastaanottajalähtöisesti, kiteyttää puhuttelevasti ja kirjoitat elävää, sujuvaa sekä virheetöntä tekstiä printteihin, esitteisiin, webiin tai asiakaslehtiin. Olet luova tekstintekijä, mutta osaat ajatella myös kaupallisesti.

Odotamme Sinulta - intohimoa ja paloa ratkoa asiakkaidemme viestinnällisiä tarpeita - luovaa otetta ja näkemyksellisyyttä - uskottavaa ilmaisutaitoa ja rohkeaa lähestymistapaa asiakastöihin - mukavia sosiaalisia taitoa olla tiimin rakentava ja innostava persoona Meillä on tarjota kasvuhakuiselle AD:lle hyvä tiimi, hyvät asiakkaat, inspiroiva työympäristö, kasvavan yrityksen tuki sekä mahdollisuudet toteuttaa itseäsi uusien haasteiden parissa.

Innostuitko? Lähetä hakemuksesi, CV ja portfoliosi palkkatoivomuksen kera sähköpostitse 30.4.2008 mennessä taina@ajatus.fi. Lisätietoja toimitusjohtaja Taina Torvela, puh. 0400-291 844.

”Kuka sanoi, ettei mainosalassa ole enää glamouria?”

Esittelyssä Suomen parhaannäköinen mainostoimisto

Päivi Kilpimaa

”I am not interested in money. I just want to be wonderful.”

Jukka Laukkanen

Harri Tarvainen ”My purpose in life does not include ahankering to charm society”

Minna Ruikka ” I want to be alone.”

” Those are my principles, and if you don’t like them... well, I have others”

Merja Malinen-Tocci ”Diamonds are a girl’s best friend.”

Hanne Asplund

”When I’m good I’m very, very good, but when I’m bad, I’m better.” 32

Katja Juvani

”Cruella’s back!!! Find those puppies! NOW!”

Petri Niemelä

”A community benefactor since 20th century”

Riku Harju

”Elementary, my dear Watson.”

Sakke Gustafsson ”Veni vidi vici”

Sanna Järvelin

”Any girl can look glamorous... just stand there and look stupid.”

Kosti Nevanlinna

” With enough courage, you can do without a reputation. ”

Elisa Heleä

”My fake plants died because I did not pretend to water them.”

Lasse Katainen ”Jack the Ripper was here.”

Hanna -Maija Oukka ”I’m not ashamed of my beauty”

Mirja Lönegren

Nina Liedes

”Kyynikko tietää kaiken hinnan, muttei minkään arvoa.”

Juri Kovaljeff

”Between two evils, I always pick the one I never tried before. ”

”Be yourself. The world worships the original.”

Hanna Tiuraniemi

”The beast looked upon the face of beauty. Beauty stayed his hand, and from that moment he was as one dead.”

Martti Dahlström

”Kun tiedät mitä on olemassa, voit tietää mitä ei ole olemassa”

Pia Aarnio

”My conscience is clear, I have never used it !”

Vesa Ilola

” Business is business but Moses is Moses.”

Tuula Mäkelä

Taina Torvela

” 99% of the game is half mental.”

Anu Hautalampi

”If the world were a logical place, men would ride side saddle”

” Reality leaves a lot to the imagination.”

HJO

N INE

KIN

IF INT

Ajatusklinikat Klinikat sisältävät käytännön kokemuksia, asiantuntijoiden sparrausta sekä mielenkiintoisten esimerkkien läpikäymistä. Klinikkaan voi osallistua VAIN 10 yritystä kerrallaan. Yhdestä yrityksestä voi osallistua enintään 1-2 henkeä. NordInno-hankkeeseen osallistuvat ovat etusijalla varaustilanteissa.

PR-klinikka

Digi-klinikka Brändi-klinikka Oulu to 8.5 klo 8.30-10.00 Nummikatu 34 Rovaniemi pe 16.5 klo 8.30-10.00 Pohjolankatu 2 Tilaisuudessa on mahdollista tehdä yrityksen/ tuotteen/palvelun brändille kevyt vuosihuolto

Oulu to 17.4 klo 8.30-10:00 Nummikatu 34 Rovaniemi to 24.4 klo 8.30-10.00 Pohjolankatu 2 1) Tarinamme kiteytys: kuinka myyn aiheeni hississä viidessä minuutissa 2) Käytännön vinkkejä ja esimerkkejä kuinka juttu saadaan läpi mediaan 3)Varoittavia esimerkkejä vääristä lähestymistavoista 4) Viestinnän muoti-ilmiöt: miten sissi toimii PR-aseilla. Osallistuvat yritykset voivat vaikuttaa klinikan sisältöön omilla toivomuksillaan ja kysymyksillään.

Sisältönä on mm. asemointi markkinointiarjen apuna kuluttaja 2.0 määrittelee brändille uusia vaatimuksia näin teet vaivattomasti brändin vuosihuollon Osallistujat saavat mukaansa käytännön työkaluja, mm. Ajatuskiekon sekä muita brändivirikkeitä.

Kajaani pe 25.4 klo 8.30-10.00 Kidekuja 2 Oulu pe 16.5. klo 8.30-10.00 Nummikatu 34 Rovaniemi pe 23.5 klo 8.30-10.00 Pohjolankatu 2 Räjähtävä lähtö sähköiseen markkinointiin maratoonarin maltilla. Vapauttaako web 2.0 verkkomarkkinoinnin kulut? Mitä kannattaa tehdä heti ja mitä ehkä kannattaisi harkita Ajatuksen Sähköinen setti esillä Osallistujat saavat kädestä pitäen opastusta mm. googlemarkkinointiin. Ottakaa luottokortti mukaan. Ennakkoilmoittaudu klinikoihin Oulussa vesa@ajatus.fi ja Rovaniemellä taina@ajatus.fi. Paikkoja jaossa rajoitetusti.

OLETKO ENNAKKOLUULOTON ASIAKAS? Haluatko toteuttaa yrityksesi tai yhteisösi markkinoinnin ja myynnin toisin? Ajatus etsii vuoden 2008 aikana kymmentä pohjoissuomalaista pilottiyritystä tai -toimijaa NordInno-hankkeeseen, jonka tavoitteena on etsiä uusia tapoja tehdä tuloksellista markkinointia.

HYÖDYNNÄ YHTEISET VOIMAVARAT Osallistuminen hankkeeseen on maksutonta. Hanke koostuu kolmesta kolmen tunnin yhteistapaamisesta Oulussa tai Rovaniemellä sekä kahdesta yrityskohtaisesta kartoituksesta. Hankkeen hyötyarvo pilottikumppaneille on noin 1500 euroa.

PARHAAT IDEAT TOTEUTETAAN Yritykselle/yhteisölle räätälöidään lanseerauskonsepti ja/tai -sisältö, jossa käytetään hyväksi ideoita uusista kanavista, verkostoista sekä medioista. Kullekin yritykselle tehdään konkreettinen toimenpideehdotus markkinointi-innovaatioista, joista 1-3 mielenkiintoisinta lanseerataan julkisesti (arvo 3300 e).

CARPE DIEM – TARTU TILAISUUTEEN Hanke soveltuu esimerkiksi asiantuntijayrityksille sekä julkisille toimijoille. Etsimme tällä hetkellä yksittäistä toimijaa seuraavilta aloilta: matkailu, b2b, hyvinvointi, vanhustyö, kunnallinen liikelaitos, järjestö sekä EU-hanke.

HAE HETI JA VARMISTA VALINTASI Tee avoin hakemus, jossa kuvaat mahdollisimman tiiviisti markkinointihaasteen sekä alustavat odotuksesi hankkeelle. Lähetä hakemus tai lisätietopyynnöt 21.4. mennessä osoitteeseen vesa@ ajatus.fi otsikolla NordInno. Hakemusten pohjalta yrityksiin tehdään ennakkokäynti. Hanke toteutetaan yhteistyössä Lapin yliopiston aluekehitys- ja innovaatiopalveluiden sekä Ouluseutu yrityspalveluiden kanssa.

MAINOSTOIMISTO AJATUS • KAJAANI, OULU, ROVANIEMI • WWW.AJATUS.FI 34

Osallistujien kesken arvotaan avainratkaisuja digitaaliseen markkinointiin

digitaalinen m a r kk i n o i n t i Mainoskatko on reipashenkinen tapahtuma, johon markkinoinnin parissa työskentevät avainhenkilöt kokoontuvat hankkimaan uusia ajatuksia ja vaihtamaan näkemyksiä parhaista viestinnän uutuuksista. Mainoskatkolla kuullaan ja nähdään tuoreimpia viestinnän vinkkejä ja onnistumisia sekä rakennetaan tärkeitä viestinnän verkostoja.

Mainoskatko pidetään torstaina 15.05.2008 klo 18-21 Clarion Hotel Santa Clausissa Rovaniemellä.

Yhdessä median ja mainostajien kanssa olemme viihtyneet mm. maailmalla palkittujen mainosfilmien parissa Cannesin henkeen sekä irrotelleet luovasti myös radiomainonnan ja TVmainonnan merkeissä ja seikkailleet webbiviidakossa. Mainoskatkolla kohtaavat joka vuosi lähes sata aktiivista markkinoinnin avainhenkilöä vaihtamaan näkemyksiä viestinnästä. Vuoden 2008 Mainoskatkon pääteemana on digitaalinen markkinointi. Tiedossa on jälleen asiaa ja viihdettä. Tarkempi ohjelma ja kutsu lähetetään huhtikuussa. Jaossa myös jälleen perinteiden mukaan arvokkaita markkinointiratkaisuita ja palkintoja. Mainoskatko on kutsuttaville maksuton. Kun haluat tulla kutsutuksi Mainoskatkolle, lähetä siitä tieto osoitteeseen taina@ajatus.fi tai täytä allaoleva lomake, jonka postitus on maksettu puolestasi. Esitä samalla toiveesi/ kysymyksesi digimarkkinoinnista. Tavataan Mainoskatkolla! Taina Torvela

Kyllä, haluan Mainoskatkolle!

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Lähettäkää minulle kutsu Mainoskatkolle.

Lähettäkää minulle bluffi-lehti jatkossakin

Olisi asiaa mainostoimistolle, ottakaahan yhteyttä! NIMI

MAINOSTOIMISTO AJATUS OY Tunnus 5014646 96003 Rovaniemi

yritys osoite

sähköposti

puhelin

TÄSSÄ ON YRITYKSESI UUSI PAINOKONE.

Helpompaa kuin uskotkaan. Nopeampaa kuin luuletkaan. Varmempaa kuin arvaatkaan. Ja kaikki yhdestä osoitteesta: www.popa.fi.

POHJOLAN PAINOTUOTE OY 0400 550 440, www.popa.fi

Eli kun seuraavan kerran tarvitset painotuotteita, niin tilaa ne vaivattomasti netistä mihin kellonaikaan tahansa. Palvelu opastaa ja ohjaa sinut haluamasi painotyön äärelle ja saat samalla kertaa

myös hintatiedot ja aikataulun työn valmistumisesta.

OSTOISTA BONUSTA JOPA 10 % Jokaisesta tilauksesta saat bonusta, jonka voit hyödyntää seuraavien painotöittesi yhteydessä. Tämä palvelu kaikkine hienouksineen on nyt toiminnassa ja sinä voit aloittaa uuden painokoneesi tehokäytön.