KESKEISET MUUTOSAJURIT Luonnonmukaisuus ruuassa (lähiruoka, eettinen ruoka, erikoisuudet) ja kosmetiikassa ovat suosittuja trendejä. Ikääntyminen lisää terveys- ja hyvinvointituotteiden kysyntää tulevaisuudessa, samoin hyvinvointituotteet lemmikeille luovat kysyntää bioaktiivisten aineiden jalostukselle. Yksilön hyvinvointiin liittyvä hidastaminen (downshifting) ja kohtuutalouden vaatimukset (degrowth) synnyttävät uudenlaisia mahdollisuuksia luonnontuotealalle.
BIO-OSAAMINEN BIOAKTIIVISET AINEET
NYKYTILA Vahvuudet: Raaka-aineita on runsaasti, luonnonolosuhteet suosivat raaka-aineiden puhtautta, talviolosuhteet vähentävät tauteja, valoisat kesät lisäävät jalostettavia ominaisuuksia kuten aromiaineita ja tutkimus on korkeatasoista. Ongelmat: Alalle sopivien yrittäjiä on vähän, kaupalliset sovellukset puuttuvat, tutkimustulosten tuotteistaminen on vaikeaa, olemassa olevien elintarvikeyritysten tuotekehityksen tukeminen on vielä puutteellista TAVOITTEET 2012-2030
TOIMENPITEET 2012-2013
TOIMENPITEET 2014-2020
TOIMENPITEET 2020-2030
Luoda luonnon- ja viljelytuotteiden bioaktiivisten yhdisteiden jalostusketju alkutuotannosta riittävän jalostusarvon omaavaan tuotantoon
Tarjotaan kohdennettua koulutusta koulutetuille (AMK/Itä-Suomen yliopisto) mm. tuotekehitys ja liiketalous
Varmistetaan raaka-ainesaatavuus
Jatkuvan liiketoiminnan vakiinnuttaminen ja edelleen kehittäminen
Soveltavaa tutkimusta bioaktiivisista aineista Parannetaan tiedotusta tutkimustuloksista Nostetaan omien tuotteiden arvostusta
Panostetaan tuotekehitykseen ja markkinointiin esim. erilaisia kohdennettuja hankkeita
Tuodaan esiin onnistujia, luodaan yrityskummiverkostoa
Parannetaan yrittäjien osaamista Tuetaan toimijoiden verkostoitumista
Luodaan tiivis ja luonteva kanssakäymisen foorumi tutkijoiden ja yrittäjien välille.
Siirtää tuotettavaa tutkimustietoa alueen yritysten osaamispääomaksi.
KESKEISET MUUTOSAJURIT Pienempi hiilijalanjälki ja vähentyneet kasvihuonekaasupäästöt ja ympäristökuormitus sekä parempi ravinteiden hyödynnettävyys tukevat biokaasun käyttöönottoa. Biokaasun avulla on mahdollista vähentää tuontienergiariippuvuutta ja parantaa energiaomavaraisuutta
TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Bioaktiivisista aineista on kehitetty menestyviä kaupallisia sovelluksia elintarvike- ja kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin. Alueella on muutama menestyvä yritys. Tuottajahinta on noussut kohonneen jalostusasteen myötä. Maakuntaan on syntynyt vahva bioklusteri, josta bioaktiiviset aineet muodostavat osan.
BIO-OSAAMINEN
NYKYTILA Biokaasua ei hyödynnetä juuri ollenkaan, ei maatilamittakaavaisia biokaasulaitoksia, ei tankkausasemaa, tuotetaan kolmessa yksikössä (kaatopaikka, jätevesi-puhdistamo, Biokymppi Kiteellä) . Vahvuudet: Tarvittava teknologia ja käytännön sovellukset ovat olemassa sekä tuotantoon että käyttöön. Ongelmat: Investointikustannukset suhteessa energian hintaan korkeat, verotuskäytännöt eivät suosi, syöttötariffi puuttuu, asenteet eivät suosi biokaasun käyttöä TAVOITTEET 2012-2030
TOIMENPITEET 2012-2013
TOIMENPITEET 2014-2020
TOIMENPITEET 2020-2030
Luodaan toimiva biokaasuliikennepolttoaineketju
Selvityksiä kannattavuudesta ja raakaaineresursseista
Tuetaan investointeja koko tuotantoketjussa
Jatkuvan liiketoiminnan vakiinnuttaminen ja edelleen kehittäminen
Kartoitetaan yrittäjäpotentiaali, koulutetaan maatilamittakaavaisia biokaasuntuottajia
Lasketaan aluetaloudellisia ja yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia
Perustetaan tankkausasemia
Liikennebiokaasua energiatiloilta – hanke (Pro Agria)
Maakuntaan yksi esimerkkilaitos vireille
Onnistumisien esiintuominen
Uusiutuvia liikenteeseen – koulutushanke (PKAMK)
Vaikutetaan asenteisiin, rohkaistaan ”tulisieluja”
Paikallisten toimijoiden kiinnostuksen herättäminen, maaseutuyrittäjyyden vahvistaminen, uuden yritystoiminnan luominen, maaseudun elävöittäminen ja osaamistason nostaminen .
BIOKAASU TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Biokaasulla vakiintunut asema liikennepolttoaineena. Maakunta on edelläkävijä bioliikennekaasun hyödyntäjänä. Biokaasun osuus joukkoliikenteestä on 80% ja yksityisliikenteestä 20%.
KESKEISET MUUTOSAJURIT
Yhteiskuntarakenteen muutos, kuluttajien ruokatottumusten ja kysynnän muutokset, ilmastonmuutos ja ekologiset uhat, ympäristönäkökulman korostuminen maataloudessakin, EU -tukipolitiikka ja sen muutokset, maatilojen liiketoimintamalli muuttuu, maanomistuksen muutokset.
RUOKAA RAJALTA
NYKYTILA
Lähi- ja luomuruuan arvostuksen nousu, perusmaataloustuotannon rakenteen muuttuminen (tilakoko kasvaa), monialaisten yritysten määrä kasvaa maaseudulla Monipuolinen maatalouden toimijakenttä olemassa (maito-, vilja-, lihatuotantoa), maatilojen yritysmuodon muutokset. Pohjois-Karjala luomutuotannossa maan kärkeä (luomupeltoalaa luomussa kolmanneksi eniten Suomessa), mutta luomun jalostusaste alhainen. Maataloustuotteiden jatkojalostus maakunnassa: maidon jalostusaste korkea, mutta lihan ja viljan osalta haasteita ja mahdollisuuksia. Tavoitteet 2012-2030
Toimenpiteet 2012-2013
Toimenpiteet 2014-2020
Toimenpiteet 2020-2030
Maatalous tuotannon volyymin lisääminen
Maatilojen sukupolvenvaihdosten ja investointien edistäminen, yrittäjien ja työvoiman koulutus, sopimustuotannon kehittäminen kasvi-/eläintilat
EM lisäksi: Uuden EU –tuki-ärjestelmän omaksuminen, yritysmallisen maatilan liiketoiminnan ,johtamisen, tuotantotehokkuuden ja – menetelmien ja toimintamallien kouluttaminen.
Johtamistaidot korostuvat edelleen, uusien viljelykasvien ja tuotantomenetelmien käyttöönotto.
Valkuaisomavaraisuus
Tilakoetoiminta hankkeissa, viljelymenetelmien kehittäminen, uusien kasvien ja kasviseosten testaaminen, typensitojakasvit, luomumenetelmät
Living Lab -menetelmän vakiinnuttaminen viljelykoetoiminnassa, v-kasvien viljelyalan kasvattaminen, valkuaisrehustrategia (karjan rotu, tuotostaso)
Kasvinjalostuksen kenttäkoe-toiminta (uudet valkuaiskasvit), P-K:n oman siementuotannon kehittäminen.
Ravinnekierron tehostaminen
Karjanruokinnan tehostaminen (esim. fosfori), lannan käytön tehostaminen, typensitojakasvien käyttö, luomumenetelmät
Ravinnetaselaskelmat ja tieto-taidon jakaminen, laskentatyökalujen kehittäminen ja käytön opastus, tutkimustieto käytäntöön, biokaasu, tuhkan ja yhdyskuntajätteen ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen
Ravinnetaselaskelmat ja tieto-taidon jakaminen, laskentatyökalujen kehittäminen ja käytön opastus, tutkimustieto käytäntöön, biokaasu, tuhkan ja yhdyskuntajätteen ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen
Aluetalouden ja ekologisuuden näkökulma ”pellolta pöytään”
Ympäristötukijärjestelmä 2007-2013, ruokaturvallisuus ja jäljitettävyys, lähiruokaketjun kehittäminen, tuotannon ympäristövaikutusten vähentäminen.
Uusi tukijärjestelmä ja sen ympäristöön vaikuttavat toimenpiteet, lähiruokaketjujen vakiinnuttaminen, tuottaja-kauppa-kuluttajaketjun tiivistäminen, tuotannon ravinnepäästöjen vähentäminen ja energiatehokkuus, maaperän kunnosta huolehtiminen.
Lähellä tuotettu ruoka on ketjuruuan rinnalla vakiintunut vaihtoehto. Tuotanto, jalostus ja kauppa myös paikallista. Puhtaan elinympäristön turvaaminen.
ARVOT
Turvallinen ruoka, puhdas elinympäristö, elinvoimainen maaseutu
TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Pohjois-Karjalan maaseutu on elinvoimainen ja maataloustuotanto taloudellisesti kannattavaa, ympäristöystävällistä ja energiaomavaraista.
EKORATIONAALINEN KESKEISET MUUTOSAJURIT kuluttajien kulutuskäyttäytyminen muuttuu ravinnon puhtaus, terveellisyys, laatu korostuvat ELINTARVIKETUOTANTO globaalin ilmastonmuutokseen vaikutukset ruuantuotantoon panostaminen paikalliseen ruuantuotantoon aluetalouden aseman vahvistuminen globaalissa maailmassa edellyttää paikallisten toimijoiden aktiivisuuttaja ja verkottumista sekä paikallisten resurssien hyödyntämistä NYKYTILA runsaat luonnonvarat ja alhainen maankäytön intensiteetti erinomaiset mahdollisuudet kestävän tuotannon lisäämiseen ja luonnonvarapohjaisen osaamisen kehittämiseen paljon luomutiloja ongelmana on luomutuotteiden systemaattinen markkinoille ohjautuvuus; osaava jalostus tarvitaan enemmän luomustatuksen omaavia jalostajia aluetalouden kannalta elintarvikkeiden tuotanto ja jalostus on vahvinta maitosektorilla maitosektorin vahvistaminen sekä uusien jalostajien ja tuottajien saaminen väestön ikääntyminen ongelmana jatkajien löytyminen tiloille ja yrityksille sekä uusien yritysten syntyminen KESKEISET PÄÄMÄÄRÄT
Toimenpiteet 2012-2013
Toimenpiteet 2014-2020
Toimenpiteet 2020-2030
luomu- ja paikallisen elintarviketuotannon ketjuorganisoituminen tuotteiden saatavuuden turvaamiseksi ja aluetalouden edistämiseksi
tuotantomääristä sopiminen, asiakastarpeiden tunnistaminen
yhteisen viljelykierrot, jotka tuottavat jalostuksen ja kulutuksen tarpeet
ketjuyhteistyön käynnistäminen, reilun kaupan periaatteiden soveltaminen paikallisesti
ketjumallin vakiinnuttaminen uusien yritysten sisäänajo systeemiin
elintarvikeketju toimii paikallisen energian varassa ja tuottaa ravintokoostumukseltaan korkeatasoisia, laadukkaita ja turvallisia elintarvikkeita omalle alueelle ja vientiin
jalostusportaan luomustatuksen vahvistaminen ryhmäsertifiointia kehittämällä
ryhmäsertifiointimallin luominen ja yritysten ja toimijoiden valmentaminen.
ryhmäsertifioinnin testaaminen ja käyttöönottaminen.
logistiikkaketjun järjestäminen logistiikan varmistaminen
luomu- ja paikallisen elintarvikeketjun logistiikan järkeistäminen
ketjunhinnan laskeminen
arvoketjuun liittyvän LivingLab toiminnan käynnistäminen
asiakastarveselvitykset, hukkavirtojen poistaminen, tuotekehitys, palvelukonseptien kehittäminen
tuotekehitys ketjun tarpeiden mukaan
reilun kaupan mallintaminen paikalliselle tasolle
ekonimisen laskennan tulokset ja niiden hyödyntäminen
ekonomisen jalanjäljen käytön vakiinnuttaminen
ekonomisen jalanjäljen laskentamallin tekeminen
elintarviketuotannon toimialan vetovoiman parantaminen alueellisen toimeliaisuuden ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi
vahvistetaan paikallisesti tuotetun ruoan imagoa hyödyntämällä kansainvälisesti tunnettuja vaikuttajia
ekologisesti kestävästi ja turvallisesti tuotetun (koko ketju) ruoan viennin edistäminen
ARVOT
paikallisesti verkottunut ja kansainvälisille markkinoille asemoitunut elintarvikeketju toimii kustannus- ja resurssitehokkaasti
ketjuyhteistyö laajennetaan tutkimukseen, koulutukseen ja tuotekehitykseen saavutetaan ekonominen ja ekologinen tasapaino systeemissä
tuetaan aivotuontia parantamalla yritysten kykyä vastaanottaa kansainvälisiä asiantuntijoita ja ulkomaista työvoimaa
toimialan jatkuva uusiutuminen perustuu vahvaan paikalliseen osaamiseen ja vakiintuneisiin kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin
tunnistetaan keskeisten kansainvälisten elintarvikemarkkinoiden myyntiargumentit (suomalaisuus, laatu, terveysvaikutukset, ruokaturvallisuus)
viennissä hyödynnetään arvoketjuun perustuvaa arvonlisäystä ja kohderyhmittäin määriteltyjä myyntiargumentteja
ekorationaaliseen tuotantoon perustuva vienti on osa vahvan paikallis- ja aluetalouden uusiutumista
määritellään elintarvikealan tuotteiden jalostus- ja lisäarvot
laajennetaan Venäjän vientiä uusien vientiketjujen ja liiketoimintamallien kautta?
rakennetaan luomu- ja paikallisen ketjun yhteistyön perusta Venäjän vientikeskuksen kanssa
Testataan LivingLab toimintaa Venäjällä?
tuetaan nuorten työllistymistä alalle kehittämällä mestari-kisälli -mallia ja oppisopimuskoulutusta
ekonominen ja ekologinen kestävyys, alueellinen toimeliaisuus, osallisuus, avoimuus , uusiutuminen
TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Paikallisesti ja kansainvälisesti verkottunut ekorationaalinen elintarviketuotanto on Pohjois-Karjalan elinvoimaisuuden lähde. Pohjois-Karjala on laadukkaista palveluistaan ja elintarvikealan huippuosaamisesta kansainvälisesti tunnettu maakunta, joka houkuttelee asiantuntijoita ja jossa ihmiset viihtyvät ja haluavat asua. Venäjän tuomat yhteistyömahdollisuudet rikastuttavat maakuntaa.
KESKEISET MUUTOSAJURIT Fossiiliset energialähteet ehtyvät -> Energian hinta nousee, osuus tuotanto- ja rahtikustannuksista kasvaa, kansainvälisiä häiriöitä ja kiistoja syntyy. Kestävä kehitys vaatii uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä ja päästöjen vähentämistä -> Uusiutuvia ja korvaavia energiamuotoja haetaan. Energian tarve kasvaa, kun väestömäärä kasvaa ja elintaso nousee -> Energian säästötarve kasvaa, kun sen hinta nousee ja käyttäjien määrä lisääntyy. Ympäristöturvallisuuden vaatimukset lisääntyvät -> Energiaomavaraisuus, energiaturvallisuus ja ympäristövaikutukset korostuvat kriisien seurauksena ja hajautetut energiaratkaisut lisääntyvät NYKYTILA Pohjois-Karjalan kokonaisenergian käytöstä uusiutuvan energian osuus on n. 63 % , koko maassa vain noin 29%. Lämmöntuotannossa sen osuus on yli 80 %. Rakennusongelmat ja homevauriot aiheuttaneet kohtuuttomia kustannuksia. Haasteet: Monipuolisuuden puute energian tuotanto- ja käyttömuodoissa. Riippuvuus isoista toimijoista, hajautettu paikallinen tuotanto puuttuu. Pääomien puute, kallis teknologia, julkisen päätöksenteon puute, hankalat lupaprosessit ja yhteisen tahtotilan puuttuminen. Aktiivisten toimijoiden ja yrittäjien vähyys. Osaamisen puute energiaa säästävän korjaus- ja uudisrakentamisen koulutuksessa ja ammattikunnassa. Vahvuudet: Uusiutuvan energian runsaat raaka-ainevarat. Energia-alan ja rakentamisen tutkimusta sekä koulutusmahdollisuuksia tarjolla. Tavoitteet 2012-2030
Toimenpiteet 2012-2013
Toimenpiteet 2014-2020
Toimenpiteet 2020-2030
Uusiutuvan energian hajautettu, paikallinen monipuolinen tuotanto ja käyttö
Teeman koordinointivastuu ja hankerypäs käyntiin. - energianeuvonnan organisoiminen - pilottikohteet maatilatason energiantuotantoon - innovaatioiden luominen - tiedottaminen uusista energiavaihtoehdoista
Aktiiviset toimijat ja vilkas hanketoiminta
Uudet innovaatiot, kokeilu- ja pilottikohteet jatkuvana toimintana
Korjausrakentamisen , rakennusmateriaalien sekä energian säästön tutkimus
Tutkittua tietoa koottu saataville ja tiedottaminen jalkautetaan kentälle
Tutkimustulosten tiedottamista jatketaan intensiivisesti
Rakennusvalvonnan ja korjausrakentamisen koulutus
Rakennusmääräysten valvonta toimii ja korjausrakentamisen pätevyyden toteamisjärjestelmä on käytössä
Rakennuskanta on kestävämpää ja energiatehokkaampaa
Energian säästö rakentamisessa ja rakennusvirheiden estäminen
Ekologisen ja energiatehokkaan puurakentamisen lisääminen
Käytännön ohjauskeinot uusiutuvan energian tuotannossa ja käytössä sekä energian säästötoimenpiteissä rakentamisessa
Maatilatason ja osuuskuntapohjaisen energiantuotannon taustojen ja rahoituspohjan selvittäminen. Päätöksenteon, lainsäädännön ja verotuksen kehittäminen energia-alalle ja rakentamiseen Tutkimuksen tulosten jalkauttaminen ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa
Energianeuvonta toimii Pilotti- ja kokeiluhankkeita sekä investointeja on käynnissä
Uusiutuvaa energiaa ja neuvontapalveluita on tarjolla. Energia-ala on johtava toimiala
Aluetaloudelliset vaikutukset tiedossa
Modernin puurakentamisen suunnittelukilpailu ja pilottikohteet Energiamaatiloja, niiden yhteenliittymiä ja yrityksiä syntyy ja rahoituspohja tukee energiayrittäjyyttä Lainsäädäntö, syöttötariffit ja verotus edistävät paikallisen energiantuotannon käynnistämistä. Rakennusmääräysten jatkuva ajan tasalla pitäminen
Puurakentaminen on yleistynyt ja se on energiatehokasta Energiamaatilojen ja -yhteenliittymien tuotanto- ja talouspohja luotu Paikallisen energian tuotanto ja käyttö on kilpailukykyistä ja rakentaminen on laadukasta Tutkimustoiminta ja yrityselämä toimivat yhteistyössä.
Alan innovaatiopajan rakentaminen tutkimuksen ja käytännön välille
ARVOT
Energiavarmuus, paikallisuus, hajautettu tuotanto, uusiutuvuus, omavaraisuus, turvallisuus ja päästöjen hallinta sekä energian säästö
UUSIUTUVA ENERGIA TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Pohjois-Karjala on Suomen ykkönen hajautetun, uusiutuvan energian tuotannossa ja käytössä. Energiaomavaraisuus 100%. Tutkimus ja käytäntö toimivat yhteistyössä interaktiivisesti
Tutkittu tieto ohjaa asumisen energian käyttöä Rakennusten käyttöikä 70 v. ja asumisen energiatase pieni. Korjausrakentaminen hallinnassa Puurakentamisen mallimaakunta
ILMASTO MUUTTUU MUUTTUUKO POHJOISKARJALAN MAASEUTU
KESKEISET MUUTOSAJURIT Ilmasto lämpenee muutoksen ehkäisy tärkeää globaalisti, vaikutuksia myös sääoloihin paikallisesti (ehkäisy) sopeutuminen ilmaston lämpenemisen vaikutuksiin (sopeutuminen) myönteisten vaikutusten hyödyntäminen maataloustuotannossa (hyödyntäminen)
NYKYTILA Korkea uusiutuvan energiaomavaraisuuden taso, väestötiheys pieni, paljon vesistöjä, vähän saastuttavaa teollisuutta - metsä, swot-vahvuudet/heikkoudet Tavoitteet 2012-2030
Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen
Sopeutuminen Ilmaston muutokseen
Toimenpiteet 2012-2013
Toimenpiteet 2014-2020
Toimenpiteet 2020-2030
Tietoisuuden lisäys kansalaisille ilmastonmuutoksen uhkista ja mahdollisuuksista Asennemuutoskampanjan aloitus: • päättäjien tietoisuuden lisääminen • kaikki koulutussektorit läpäisevä koulutus • info, fakta • lähiruoka
Asennemuutos-kampanjahanke: • Uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen kokonaiskulutuksesta nostetaan 75%:iin • Maa-, aurinko- ja muut energialähteet • Varautuminen sään ääri-ilmiöihin
Vakiintunut toimintatapa • Kasvihuonepäästöjen vähentämisestä hyötyy taloudellisesti • Riskit minimoitu (maatiloille varageneraattorit, kylien turvallisuussuunnitelmat, kaapelointi maan alle)
Pilottimaakunta-hankkeen valmistelut (esim. esiselvityshanke) • Selvitys siitä, mitä tuki/verouudistus vaatii millaisia muutoksia tarvitaan • Toimintasuunnitelman luominen
P-K:sta pilottimaakunta! Energiatuotannon vapaakauppa-alue, ei valtion ohjausta • valtio-omistus pois energiayhtiöisistä Uusien rakennusten rakennusmääräykset, 0-energiatalot ja puurakentaminen Hanke viljelykasvien jalostamiseen Kulutusveron kohdentaminen ilmastonmuutosta aiheuttaviin hyödykkeisiin/palveluihin
Julkiset toimijat/yritykset (tuettu lähienergian hyödyntäminen) Paikallisesti kannattavat energiantuotantomuodot Uusien innovaatioiden rahoittajanriskinotto
TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Asennoidutaan, että ilmaston muutos on mahdollisuus
Energian kokonaiskulutuksesta tuotetaan 97 % uusiutuvalla energialla
Tuki kuluttajalle ilmastonmuutosta ehkäisevistä ratkaisuista
Ilmastonmuutoksen hyödyntäminen
Metsäosaamisen hyödyntäminen Rekrytointikampanja itäiseen Eurooppaan maatilatyövoiman saamiseksi (esim. kehittämishanke) Innovaatiot esille
ARVOT
Metsäkoneosaaminen ja sen vienti Energiainnovaatiot lähienergiaksi Välimerellisen osaamisen hyödyntäminen ja oppi • Palvelut turisteille uusia palveluyrityksiä esim. eteläeurooppalaisille • Osaamiskulttuuri, elämäntaidot • Osaamisen nostaminen, agraariosaaminen
omavaraisuus, yrittäjyys, innovatiivisuus, sopeutuvuus, riskienhallinta
Lähiruokamarketit ”Kaupunkiviljely”/ ”Maatila osuuskunta” Maaseudun yliomavaraisuus: Ruoka, energia Maahanmuuttajat
Ilmaston hyödyntäminen turismiin ja uusyrittäjyyteen
KESKEISET MUUTOSAJURIT Uusyhteisöllisyyden viriäminen, yksilöllisyyden korostuminen, hyvinvointialan monituottajuus, väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen, julkisen rahoituksen väheneminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistäminen, uusi palveluyhteiskuntamalli, keskittyminen jatkuu voimakkaana, yhteiskunnallisen yrittäjyyden merkitys kasvaa.
HYVÄ IKÄÄNTYMINEN
Alueen keskeiset vahvuudet: vahva kolmas sektori, parantunut terveys ja tulotaso, sadan megan Suomi eli laajakaista ”kaikille” Alueen keskeiset haasteet: tuleva työvoimapula sosiaali- ja terveyspalveluissa, väestökato Pohjois-Karjalassa, palvelujen tuottamisen korkeat yksikkökustannukset
Tavoitteet 2012-2030 Yksilön näkökulma: 1. harrastustoiminnan lisääntyminen (esim. matkailuja hyvinvointipalvelut) 2. Itsenäinen hyvä elämänlaatu (laatu, yksilöllisyys) 3. uusyhteisöllisyys, aktiivit kylät ja kaupunkiyhteisöt Yhteisön näkökulma: 1. hyvinvointitoimialan palvelutarjonnan lisääntyminen, monikanavaistuminen ja monipuolistuminen 2. uudet palvelujen tuottamisja tulonhankkimismahdollisuudet (esim. green care, maatilakytkentäiset yritykset) Yhteiskunnallinen näkökulma: Työvoimanäkökulma, hyvinvointinäkökulma, monipaikkaisuus (kuka tuottaa palvelut maaseudulle, kun kunnat eivät jatkossa tuota?)
Toimenpiteet 2012-2013
Toimenpiteet 2014-2020
Toimenpiteet 2020-2030 (
Mainonta (Visit Karelia, vetovoimaohjelma), kiinteistöpörssi, tilapörssi Esiselvityshankkeet (green care, hyvinvointimatkailu, liikenne), palvelutarjonnan kartoittaminen Aktiiviset paluumuuttajat
Pilotit, realistiset toimenpiteet (esim. kylätalkkarihankkeet, yhteiskuljetus), vapaaehtoistyön tuki, yhteisöt Palveluseteli, henkilökohtainen budjetti ja säännölliset seulonnat Tuotteistetut hyvinvointipalvelut
Toimiva kylätalkkarijärjestelmä, toimiva kuljetuspalvelu kylistä keskuksiin, vapaaehtoistyön koordinaatio kunnissa, voimaannuttaminen ja verkostot Sähköinen asiointi, kotiinkuljetukset
Maakuntaliiton rooli, hyvinvointialan koordinaatio (hyvinvointityöryhmä) Laajakaistan rakentaminen ubiikiksi eli kaikkialla / alati läsnä olevaksi Yhteiskunnallisen yrityksen mallit
Maakuntaliiton koordinaation ja ryhmien roolien vahvistaminen Laajakaista, ubiikit teknologiat, palvelujen pilottiprojektit (etälääkäri)
Laajakaista, ubiikit teknologiat, palvelujen kehittämisprojektit, IPTV, valtavirtaistaminen
Sukupolvenvaihdokset, tilapörssi Tilaneuvonta ja tilojen kehittämishankemahdollisuuksien selvittäminen Hankkeiden tulosten arviointi (Josekin Hymy jne.)
Sukupolvenvaihdokset, uusi yritystoiminta ja sen tukeminen, (terveysmatkailu, paluumuuttajat) Kaupunki-Leader, aktivointi, pilotit Ubiikin teknologian sisällöntuotannon innovaatioprojektit
Kaupunkipuutarhat (yhteisöt) Ympäristökasvatus (osaamisen hyödyntäminen ja jakaminen, eettinen kuluttaminen) Tuotteistetut ubiikit sisältöpalvelut, ansaintalogiikka, BKT
Maahanmuutto, työperäinen maahanmuutto (työvoimakysymys), hankkeet Esiselvitys kuntien strategioiden kumppanuuksista ja yhteistöistä, hyvien käytäntöjen seulonta
Kuntien kumppanuusstrategioihin vaikuttaminen, asukasyhdistykset, hankkeet, osuuskuntamallit, järjestöt Rahoitusmallit: palveluhaaste, käänteinen kilpailutus, palveluseteli, henkilökohtainen budjetti
Toimivat liikenneyhteydet, toimivat tietoliikenneyhteydet, etätyön mahdollisuus Kesäasukkaiden toimivat palvelut, julkisten palvelujen rahoitus, kaksoiskuntalaisuus
TAVOITELTAVA TULEVAISUUS VUONNA 2030 KESTÄVÄ HYVINVOINTI Terve ja aktiivinen kolmas elämä, maaseutu houkuttelevana elämisen ympäristönä Uusyhteisöllisyys, moniarvoisuus, uusomavaraisuus Palvelurakenteen muutos ja ikärakenteen tasapainottuminen, uudet toimialat, uudet palvelujen tuottamisen mallit
ARVOT: yhteisvastuu, kansalaislähtöisyys, moniarvoisuus, monimuotoisuus, glokaalius (paikallinen – kansainvälinen), monikanavaisuus.
KESKEISET MUUTOSAJURIT Yrittävä ja muutoshaluinen maaseutu. Väestö ikääntyy, työikäinen väestö vähenee. Ilman muutosta maaseutu tyhjenee. Maaseudulle muuttaa, ja muuttaisi ihmisiä, joilla ei ole tietoa/taitoa maaseudulla asumisesta eikä tietoa maaseudun tarjoamista mahdollisuuksista. Keskittäminen julkisessa palvelutuotannossa ja eri toiminnoissa etenee. Palvelutuotantoa kehitetään uusilla tavoilla sekä luodaan uutta yrittäjyyttä.
NYKYTILA Maaseudun elinkeinotoiminta ja yhteisöllisyys muuttuu ripeästi; valmiita työpaikkoja ei ole riittävästi alueella, ja työttömyyttä esiintyy. Palvelutuotanto on perinteisesti/ vanhakantaisesti järjestetty, eri toiminnot omina kokonaisuuksinaan ja toimijoiden verkottuminen yli sektorirajojen vasta alussa. Maaseudun ja sen yrittäjyyden arvostus kaipaa huomiota. Vahvuuksia ovat monipuoliset luonnonvarat, puhdas luonto, luonnonantimet ja paikalliset elintarvikkeet, tila, rajan läheisyys, pohjoiskarjalaisuus, kulttuuri, monipuoliset luontoharrastemahdollisuudet, koulutusmahdollisuudet.
TAVOITTEET 2012-2030 Pohjois-Karjalan brändääminen Pohjois-Karjalan nouseminen tulevaisuustaitoisena korkeaan kasvuun
Yhteistyöverkoston rakentaminen , aktivointi ja jatkuva toiminta
ARVOT
TOIMENPITEET 2012-2013 Selvitys/ tutkimukset: hyödynnetään olemassa olevat selvitykset ja Tulevaisuusriihen työryhmien tuotokset => SELVITETÄÄN ALUEEN VAHVAT ARVOT Osallisuus: Asukkaat (vakituiset, vapaa-ajan asukkaat, kakkoskodit); potentiaaliset asukkaat; pendelöijät, sekä kotimaiset että ulkomaiset matkailijat, kävijät; yrittäjät, järjestöt/yhdistykset; kyläyhdistykset,seurat Selvitetään ulkopohjoiskarjalaisten mielikuvia Pohjois-Karjalasta. Käyttäjälähtöinen tutkimus tehdään elämänmakuisesti; survey/haastattelu; analysointi ja kehittäminen osallistavilla menetelmillä, Living lab. Saatu tieto hyödynnetään Ketkä osallistetaan? Päättäjät (poliittiset; aluekehittäjät; kunta ja maakuntatasolla; = kunnanjohtajat, kansanedustajat, kunnan luottamustoimissa olevat, kunnanhallitusten puheenjohtajat, valtuustojen puheenjohtajat) kattavasti alueen toimijajärjestöt ja toimijat, myös kolmannen sektorin. Hyödynnetään jo tehty imagotyö [esim VisitKarelia] Toteuttajat: ”Markku Pölönen”, imagopalikoiden integrointi toimintaan (tavoite: tuotetaan konkreettiseksi paikallisin voimin). Asian myyminen, sitouttaminen, tiedottaminen. Kehittämiseen osallistumisen tahtotila. Käytännön työ; tilaisuudet koulutus, osallistaminen. Työskentely virtuaalisesti ja palveluyhteiskunta 3.0 työkaluja hyödyntäen (esim.Livig Lab) MÄÄRITELLÄÄN VISIO JA VISION KANNALTA PAINAVIMMAT POSITIIVISET ARVOT YHDESSÄ
TOIMENPITEET 2014-2020
TOIMENPITEET 2020-2030
Halutun profiilin määrittely tutkimuksiin ja selvityksiin pohjautuen:
MAASEUDUN IMAGO TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Pohjois-Karjalan maaseudulla on omaleimainen, laajalti tunnettu, houkutteleva brändi.
Erilaiset imagoa tukevat teemat ja profiilit on määritelty: esim. elämäntapaprofiilit ja tarinat; Pohjois-Karjala on eturivin houkuttelevuus, potentiaaliset vahvuudet, maaseudun asukas, maaseudun yrittäjä, maakunta uusiutuvien tulevaisuuden kuvat ja mahdollisuudet; maaseudun lomalainen. energioiden hyödyntätulevaisuuden haluttu profiili ja sen mukainen misessä. Luonnon mielikuva suunnitellaan ja muodostetaan Käytössä sosiaalinen media, internet, monimuotoisuuden julkisuus, tiedottaminen, markkinointi, hyödyntämisestä kestävän Mielikuvan konkretisointi eri asioiden suhteen arkitoimintojen kautta sopimalla. kehityksen periaatteiden ja laaja-alaisella viestinnällä varmistetaan tietoisuus mukaisesti on luotu oma tulevaisuuden halutusta tavoitetilasta. malli. Raaka-aineemme jalostetaan täällä omaleimaisiksi elintarvikkeiksi ja markkinoiden tarpeisiin voidaan vastata joustavasti Yhteistyöverkoston vakiinnuttaminen ja ylläpito, Yhteistyöverkosto pidetään ubiikkina meidän pienissä ja dialogi ja verkoston kehittäminen sensoriksi. (kaikkialla läsnä olevana). keskisuurissa alan yrityksissä. Venäjän Yhteistyöverkoston kehittäminen ennakoivaksi; lähialueen markkinoita hereillä ja valppaana etukenossa potentiaalisiin hyödynnetään niin mahdollisuuksiin ja uhkiin nähden. tuotteiden viennissä kuin Pohjoiskarjalaisten osallistuminen, osallistaminen Pohjois-Karjalan kehittäminen tapahtuu matkailumarkkinoinnissa. ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Työskentely myös virtuaalisesti (mm. Livig Lab toimintamallia hyödyntäen)
yhteisöllisesti. Työskentely virtuaalisesti ajanmukaisia sovelluksia hyödyntäen.
VISIOON TÄHTÄÄVÄN TYÖN TEKEMINEN VISIOON TÄHTÄÄVÄN TYÖN KÄYTÄNNÖSSÄ; KUKIN SARALLAAN JA YHDESSÄ TEKEMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ, KUKIN SARALLAAN JA YHDESSÄ.
Yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen, suvaitsevaisuus, omaleimaisuus
Tulevaisuustaitoinen, ylisukupolvinen, hyvinvoiva Pohjois-Karjala on ihmisläheinen, luontokeskeinen ja maaseutumaistuu! Piipahda ja pysy!
KESKEISET MUUTOSAJURIT Informaatioteknologian nopea kehitys kohti ubiikkia, mobiilia, sosiaalista ja robotiikkateknologiaa > Informaatioteknologian, myös nopeat verkkoyhteydet, muuttavat ihmisten tapaa kommunikoida ja myös maaseudun toiminnallista asemaa yhteiskuntakehityksessä Maaseutu suoraan globaaliin internet- ja virtuaaliyhteyteen > Maaseutusijainnin merkitys vähenee tiedon ja osaamisen siirrossa Uudet e-liiketoiminnan, erityisesti palveluissa, mallit ja e-yrittäjyys yleistyvät > Maaseutu tasaveroinen osa uutta nettitaloutta ja uutta e-palvelurakennetta Avoimet , ihmis- ja kysyntälähtöiset , toimintatavat yleistyvät tiedon siirrossa ja innovaatiotoiminnassa > Maaseudun rooli innovaatiotoiminnassa ja tulevaisuuden tekijänä kasvaa etenkin oletettujen megatrendien) voimistuessa
VIRTUAALINEN VERKKOTTUNUT MAASEUTU
NYKYTILA Vahvuudet: Korkeatasoinen koulutusjärjestelmä (myös tietotekniikassa) väestön suhteellisen korkea osaamistaso tietotekniikan hyödyntämisessä, julkinen ja yksityinen sektori laajentaa nopeasti e-palveluihin, maatalous hyödyntää tehokkaasti uusinta tietoteknologiaa, sosiaalinen media istuu hyvin sosiaaliseen pohjoiskarjalaiseen mentaliteettiin Haasteet: e-Yrittäjyys ja etätyö eivät vielä kovin vahvoilla maakunnassa, nopeat kuituyhteydet maaseudulla vasta rakenteilla, paljon hankkeita/kokeiluja e-liiketoiminnassa ja e-palveluissa, mutta vähemmän vakiintuneita käytäntöjä, eri tietotekniset järjestelmät keskustelevat huonosti keskenään Tavoitteet 2012-2030
Toimenpiteet 2012-2013
Toimenpiteet 2014-2020
Toimenpiteet 2020-2030
Maakunnan maaseudun tulevaisuusfoorumi kasvokkain ja virtuaalisesti joka vuosi osallistuvan ennakoinnin idealla
Ensimmäiset foorumit 21.3. ja 25.5. 2012 ja toiset 2013
Maaseudun benchmarking toiminnan kehittäminen
Maaseudun kehittäjäyhteisön muodostuminen, myös nettiiin (www.maakaista.fi)
Foorumin syventäminen teemafoorumeihin ja tiedon tehokkaaseen jakamiseen
Pohjois-Karjalan maaseudun tulevaisuuden avoimien tiedonvälitysfoorumien Institutionalisointi ja laajentaminen globaalille tasolle
Uusien maakunnallisten ja/tai seudullisten kauppapaikka- ja palveluratkaisujen toimintamallien kokeilut (esim. etälääkärit, kuntapalvelut täysin nettiin)
Uusien maakunnallisten/ seudullisten kauppapaikka ja palveluratkaisujen vakiinnutus
Koko Pohjois-Karjalan maaseutu kytkeytynyt tehokkaasti globaaleihin kauppapaikkoihin ja palvelujärjestelmiin omalla brändillä
Paikallisten ja/tai seudullisten osallistavien tietoyhteisöjen kokeilut julkisja yritysektorilla. Esim. www.pielinen.net, Nopola News, SOME ympäristöt, nopeat käyttäjälähtöiset protopajat
Uusien paikallisten ja yhteisöllisten kansalaisfoorumien ja innovatiivisten tietoyhteisöjen vakiinnuttaminen osaksi maaseudun kehittämistoimintaa
Koko Pohjois-Karjalan maaseudun kattavasti verkottuneen tieto- ja virtuaaliyhteisön syntyminen
Maaseudun virtuaalisten kauppapaikka- ja palvelujärjestelmien edistäminen (uudet tuotanto- ja jakelumallit)
Avointen virtuaalisten ja käyttäjälähtöisten innovaatioympäristöjen synnyttäminen
Maaseudun e-yrittäjyyden (mm. synteettiset tuotteet) ja etätyön edistäminen mm. laajakaistaratkaisuilla
Maaseudun e-yrittäjyyden tilan selvittäminen ja tukihankkeiden aloitus (mm. spesifi koulutus), myös etätyössä Maaseudun valokuituhankkeiden määrätietoinen toteutus
E-yritys- ja etätyöyhteisöjen kokoaminen sekä niiden liiketoimintojen tukemisen jatkaminen Valokuituhankkeiden jatkaminen
P-K:n maaseudun e-yritysklusterin vahvistaminen ja etätyön vakiinnuttaminen osaksi maakunnan yritystoimintaa
TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Kaikkialla läsnä oleva teknologia arkipäiväisessä käytössä. Tietojen vaihdossa ei organisationaalisia rajoja ja yhteiset palvelut pilvipalveluss.a Henkilökohtainen luottoprofiili yhdistää julkisia ja yksityisiä palveluja. Se suodattaa tarpeellisen tiedon tietotulvasta. Tulkintakoneet ja informaatioexpertit auttavat tiedon käsittelyssä E-yrittäjyys ja etätyön ovat luonnollinen osa maaseudun yritystoimintaa Pohjois-Karjalan maaseutu kiinteä osa verkottunutta globaalia virtuaaliyhteisöä
ARVOT Avoimuus , valokuitu kaikkialla P-K maaseudulla, e-yrittäjyyden vahvistaminen, ATK- koulutuksen tason nostaminen, tietotekniikka ei itseisarvo, vaan väline ihmisten väliseen kanssakäymiseen, selkokielisyyden edistäminen tietotekniikassa
KESKEISET TRENDIT JA MUUTOSAJURIT Yleinen talouden kiristyminen vaikuttaa kaikilla tasoilla mahdollisuuksiin kehittää ja ylläpitää palveluja. Väestön ikääntymisen myötä palvelutarpeet muuttuvat. Sekä yhteiskunnan että yksityisten tarjoamien työpaikkojen väheneminen maaseudulla. Ympäristön kuormittuminen, ilmastonmuutos, turvattomuuden lisääntyminen poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti. Kuntarakenteen uudistamisesta johtuvat muutosvaikutukset.
NYKYTILA Heikko infra, olemassa oleva rapistuu (mm. tiestö), uutta ei ole kehitetty esim. tietoliikenne, vesi, jätehuolto. Nuoriso muuttaa pois, uutta yritystoimintaa vaikea synnyttää, vääristää aluetalouden rakennetta. Laaja julkisten palvelujen verkko, jota vaikea ylläpitää nykymuodossa. Yrittäjien ikärakenteen vääristyminen vaarantaa ja vaikeuttaa kuntien palvelurakenteen ylläpitoa ja kehittämistä. TAVOITTEET 2012-2030
TOIMENPITEET 2012-2013
TOIMENPITEET 2014-2020
TOIMENPITEET 2020-2030
Vaihtoehtoisten palvelumallien tunnistaminen, valinta ja palvelutuotannon uudelleen organisointi.
Uusi palvelumallipilotti – monipalvelukeskus • paikallisten toimijoiden yhteistyöryhmät • toiminta- ja kehittämissuunnitelmat • tiedottaminen ja asiakkuuskampanjat • valtakunnalliset yhteistyökumppanit ja verkostojen luominen Vanhusten osallistuminen palvelujen tuottamiseen Lähimmäispalvelukeskukset ja työpajat
Palvelumallin käyttöönotto: • hallinnon ja johtamismallien uudistaminen • edellytysten luominen toimintamallin yleistymiselle • sopimusten tekeminen Muutosvalmius yhteiskunnan tilanteen muuttuessa Välivaihe siirryttäessä seuraavalle vuosikymmenelle
•edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen •kasvatus- ja tiedotustoiminnan jatkaminen •paikalliset tavoitteet kansallisten poliitikkojen pohjaksi •politiikan teon muutos luonnonvarojen hallinta maakuntatasolla
Sitouttaminen ja vastuun ottaminen Osallistumismahdollisuuksien luominen Asennekasvatus Arvostus Kiinteistöpörssi - tyhjät talot kylillä käyttöön -mahdollisuuksien luominen maalle muuttoon Vaihtoehtoinen elämäntapa – kulttuurimuutos Kunnan järjestöstrategian luominen
Uuden yrittäjyyden kehittäminen: • green care- ja slow life –konseptit • yhteiskunnalliset yritykset ja osuuskunnat Paikallisdemokratian vahvistaminen: kyläparlamentit Verotus-, eläke- ja rahoitusjärjestelmien kehittäminen Yhteisötaloutta koskevan lainsäädännön kehittäminen Yhteistyöjärjestöt ja verkostoituminen
Karelia slow life Kylämäinen palveluntuotanto Järjestötyötulo, kansalaispalkka
Sopiminen työjärjestyksessä yhteiskunnassa, kuka tekee ja mitä tekee (valtio, aluehallinto, kunnat, kolmas sektori, yritykset)
Laajakaista ja mobiiliverkko kaikille.
Toimiva infra ja yhteydet luovat mahdollisuuden harjoittaa globaalia yritystoimintaa paikallisesti, paikasta ja ajasta riippumattomasti.
Kolmannen sektorin ja kansalaisosallistumisen vahvistaminen palvelujen tuottamisessa. Mahdollisuus valita elämäntapa, jossa arvostetaan paikallisuutta, yhteisöllisyyttä ”vähemmällä enempi”
Tietoliikenneyhteyksien parantaminen ja infran ylläpito (tiestö, vesi, jätehuolto ) Toimivien yritysten, maatilojen säilyttäminen ja uusien yritysten saaminen infran säilymisen edellytys
ARVOT
Keskittämisen sijaan lähtökohdaksi toiminnallisuuden koko maan alueella mahdollistavat ratkaisut. Asenneilmastoa muutetaan niin, että sijoituksia infraan ei pidetä pelkkänä tuottamattomana kulueränä vaan nähdään investoinnit toimenpiteinä jotka mahdollistavat vahvuuksien hyödyntämisen muuttuvassa ympäristössä pitkälle tulevaisuuteen.
Tieverkon kunnostaminen Vesihuollon järjestäminen Liikenneyhteyksien ylläpito ja kehittäminen Sähköinen terveysneuvontapalvelu
Palvelutuottajien välisen yhteistyön kehittymisen seurauksena syntyy palveluportaali, josta itse kukin voi valita haluamansa palvelun ja sen tuottajan.
avoimuus, kannustaminen. suvaitsevaisuus, yhteisvastuullisuus , kohtuus, paikallisuus, yhteisöllisyys
PALVELUYHTEISKUNTA TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Koko maan kattava toiminnallisia mahdollisuuksia tarjoava ja niitä hyödyntävä yhteiskunta. Paikallisesti toimiviin yrityksiin ja yhteisöihin ,jotka tuottavat sekä paikalliset että globaalit palvelut. Nämä saavat tulorahoituksen osittain paikallisesti palveluja käyttäviltä ja samalla myyvät palvelujaan globaalisti
Keskeiset trendit ja muutosajurit (MIKSI TARVE MUUTOKSEEN JA MIKÄ SEN OLETETTU SEURAUS?) Luonnonvarojen käyttöpaine kasvaa ja varat niukkenevat -- tarvitaan uudenlaisia hyödyntämistapoja Kestävän kehityksen periaatteet hyväksytään yleisesti ja jalkautetaan luonnonvarojen hyödyntämiskäytäntöihin
LUONNONVARAT
Nykytila, erityisesti vahvuudet ja keskeiset haasteet (MISSÄ OLEMME TÄNÄÄN )
Vahvuudet: Pohjois-Karjalassa on monipuoliset luonnonvarat, runsaasti uusiutuvia luonnonvaroja (esim. metsät, vesi) ja monipuolista osaamista. Haasteet: Perinteinen tapa käyttää ja mieltää luonnonvaroja (=raaka-aine) rajoittaa ja hidastaa uusien käyttömuotojen kehittymistä (asenteet, politiikka). Isojen yritysten raaka-aineen hankinta rajoittaa uudenlaisen, paikallisesti kestävämmän jatkojalostuksen kehittymistä. Huomio luonnonvaroihin osana ekosysteemipalveluja. Miten saadaan erilaiset tahot toimimaan yhdessä yhteisen päämäärän ja alueen monialaisen kehittämisen hyväksi (kokonaisuuden näkeminen)? Tavoitteet 2012-2030 (MITÄ? ) KESKEISET KEHITTÄMISKOHTEET Asennemuutos
Luonnonvarojen kestävä käyttö
Toimivat glokaalit verkostot
Toimenpiteet 2014-2020 (MITEN?)
Toimenpiteet 2020-2030 (MITEN?)
•ekosysteemiajattelun aktivointi •lasten ja nuorten kasvatus •mediayhteistyö •nuoret, seniorit ja maahanmuuttajat mukaan päätöksentekoon •päättäjien ja opettajien koulutus •seminaarit asiantuntijoille ja suurelle yleisölle
•edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen •informatiivinen , elämyksellinen ja yritystoimintaa tukeva luonnonvarakeskus (paikallinen, mutta kansainvälisesti linkittynyt) •vuosittainen ”asennepalkinto” •päätös- ja hallintavallan uudelleenjärjestely
•edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen •kasvatus- ja tiedotustoiminnan jatkaminen •paikalliset tavoitteet kansallisten poliitikkojen pohjaksi •politiikan teon muutos - luonnonvarojen hallinta maakuntatasolla
•resurssien ja niiden tulevaisuuden mahdollisuuksien inventointi •seurannan indikaattoreiden määrittäminen kaikkien tahojen yhteistyönä •monialaisen tutkimus- ja koulutusyhteistyön aktivointi ja tiedon jalkauttaminen •omavaraisuusasteen nosto
•edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen •luonnonvarakeskuksen hyödyntäminen •omavarainen hajautettu energiantuotanto •energiatehokkuuden ja kierrätyksen lisääminen •uudet lait (taloudelliset porkkanat, sanktiot)
•edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen •maakunnalliset säännöstöt energiatehokkuuden ja kierrätyksen edistämiseksi
•maakunnallinen verkostokoordinaattori •maakunnallisen luonnonvaratyöryhmän perustaminen •olemassa olevien verkostojen aktivointi •maakunnan kansainvälisten yhteyksien vahvistaminen •yhteinen ideapankki
•edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen •glokaalien nettiverkostojen edistäminen, etätoiminta •monialaisten verkostojen rakentaminen •maakunnallinen rahoituskanava uusille toiminnoille •luonnonvaratalouden virtuaaliverkosto
•edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen •koko maakunnan kattava avoin nettiverkosto
•keksijä-rahoitus-markkinointi –ketjun •edellisten toimenpiteiden parantaminen vakiinnuttaminen •yrittäjäystävällinen hallinto- ja •avoin, verkossa jaettu tarveseuranta- ja rahoitusbyrokratia ennakointijärjestelmä tuotannon ja •tuutorointiverkosto yrittäjille/keksijöille markkinoinnin tueksi •maakunnallinen rahoitus ulkopuolisten asiantuntijoiden pidempiaikaiseen luonnonvarojen taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti reilu/tehokas hyödyntäminen paikallislähtöisesti palkkaukseen
Uudenlaisten toimintatapojen edistäminen
Arvot: Kestävä kehitys;
Toimenpiteet 2012-2013 (MITEN?)
•P-K uudenlaisten rahoitusmallien testausalueeksi •”innovaatiopäivät” ja ideakilpailut •hallinnollisten esteiden poistaminen •kansainvälisen tietotaidon integrointi paikalliseen yritystoimintaan
Tavoiteltava tulevaisuus 2030 (MIHIN TÄHDÄTÄÄN?) Luonnonvarat ovat uudenlaisen paikallisen liiketoiminnan ja alueiden elinvoimaisuuden lähde. Luonnonvarat ovat kaiken päätöksenteon perusta. Tiedonsiirto sekä koulutus-, tutkimus-, ja yritysyhteistyö glokaaleissa verkostoissa toimivat. Pohjois-Karjala on kansallisesti ja kansainvälisesti hyvin tunnettu ”mallimaakunta”, jossa luonnonvarat on valjastettu uudenlaisilla tavoilla alueellisen kestävyyden käyttöön.