MATKARAPORTTI ELINKEINOTALOUSMATKA HOLLANTIIN 3 – 10 huhtikuu 2011
ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY
Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Lappeenranta
Hanke on osittain Euroopan Kalatalousrahaston ( EKTR ) rahoittama - EU investoi kestävään kalastukseen -
SISÄLTÖ YHTEENVETO 1. Hankkeen nimi ja numero 2. Matkan tarkoitus 3. Matkan toteuttaja 4. Matkan osallistujat 5. Hollannin yhteistyökumppanit 6. Matkaraportti 6.1. Menopäivä (su 3.4.11) 6.2. Vierailu Zeelandin läänin rapu-, osteri-, simpukka- ja kalaviljelmiin (ma 4.4.11) 6.2.1. Vierailu piikkikampelaviljelylaitokseen Seafarm Kamperland 6.2.2. Vierailu kalanviljelylaitokseen Neeltje Jans (simpukkaviljelmät) 6.2.3. Selostus rapukulttuurista ja rapukaupasta Zeelandissa ja ravustusretki veljekset Van de Kreeken kanssa Veerse Meer järvelle 6.2.4. Vierailu Verwijssin Rapupuistossa, Yerkessä 6.2.5. Vierailu osteri- ja rapuvälittijän De Meulemeester luona, Yersekessä 6.2.6. Vierailu äyriäis- ja simpukkakauppiaalla Le Petit Pecheur Yersekessä 6.3. Vierailu Hollannin elinkeinokalastusliitto, Produktschap Vis ja Scheveningen kalasatama (ti 5.4.11) 6.3.1. Vierailu Produktschap Vis, Rijswijk, Haag. 6.3.2. Vierailu Scheveningen kalatukku ja kalasatama 6.3.3. Vierailu WG den Heijer Kala – ja äyriäistukkukauppa 6.3.4. Vierailu Scheveningen kalasavustamo Roeleveld 6.3.5. Vierailu sillin tukkukauppa Jac den Dulk en zonen 6.3.6. Vierailu kalakauppa ja -ravintola Simonis, Scheveningen 6.4. Tutustuminen IJsselmeer järven sisävesikalastukseen ja kalatukkukauppaan (ke 6.4.11) 6.4.1. Vierailu IJsselmeer- ja muiden sisäjärvien kalatukkukauppaan Urk 6.4.2. Vierailu Hindeloopen satama 6.4.3. Sisävesikalastusta kahdella kalastuslaivalla IJsselmeer järvellä 6.5. Tutustuminen Pohjois – Hollannin Wad – meren kalastus- ja luontomatkailuun, Den Oeverin kalatukkukauppaan ja ammattikalastustarvikeyritykseen (to 7.4.11) 6.5.1. Vierailu Kees Grootin sinisimpukkatoukkien kalastusviljelmiin 6.5.2. Vierailu Jan Rotgansin luontomatkailuyritys 6.5.3. Den Oeverin kalatukkukauppavierailu 6.5.4. Vierailu ammattikalastustarvikeyritys CIV Den Oever
6.6. Vierailu IJmuidenin kalastussatamassa ja kalatukkukaupassa ja Hollannin kalastustutkimuslaitoksessa IMARES: ssa (pe 8.4.11) 6.6.1. Tutustuminen Ijmuiden kalasatamaan ja kalatukku 6.6.2. Esitys Pefa:n Elektroninen kansainvälinen kalatukku – toiminta 6.6.3. Vierailu kalanvälittäjä/käsittelijä SeaFood Parlevliet 6.6.4. Vierailu Hollannin kalastustutkimuslaitoksessa IMARES 6.6.6. Vierailu valtameren troolikalastusalus 6.7. Tutustuminen rantakalastajakylään Egmond aan Zee (la 9.4.11) 6.7.1. Vierailupaikallinen Kuninkaallisessa Hollannin Meripelastuslaitoksessa (KHRM) 6.7.2. Vierailu Egmond aan Zee majakka ja ja 1800-luvun rantakalastusveneeseen 6.7.3. Tutustuminen paikallisiin rantakalastajat, kalastus- ja savustusmenetelmät 6.8. Paluupäivä (su 10.4.11) 7. Hankkeen toteutuneet kustannukset
LIITTEET Liite 1. Hollannin kartta, vierailukohteet ja matkareitit Liite 2. Lehtijutut Liite 3. Yhteystiedot Hollannin vierailukohteet
YHTEENVETO Viikon aikana kävimme tutustumassa koko Hollannin kalastussektoriin. Matkalla tutustuimme Hollannin elinkeinokalastukseen (sisävesi ja meri), Hollannin kalakauppaan (Hollannin kalatukkusysteemi), kalan jatkojalostukseen, vientiin sekä tuontiin, kalan-, ravun- ja simpukan viljelyyn, kalastusmatkailuun, kalastustutkimukseen ja kalastuspolitiikkaan. Matkalle osallistui 23 Itä-Suomen kalatalousalueen yrittäjää ja kalatalousasiantuntijoita. Matkan toteuttaja oli Etelä – Karjalan kalatalouskeskus ry. Aloitimme varsinaisen ohjelman maanantaina Zeelandin läänissä. Päivän aikana vierailimme piikkikampelan viljelylaitoksessa Seafarm ja simpukan viljelylaitoksessa Neeltje Jans. Teimme myös ravustusretken Veerse Meer – järvellä sekä vierailimme rapu-, äyriäis-, osteri- ja simpukkavälittäjien luona Verwijs Rapupuisto, De Meulemeester ja Le Petit Pecheur Yerseke. Tiistaina vierailimme Hollannin elinkeinokalastusliitossa Haagissa ja Scheveningen kalasatamassa. Iltapäivällä vierailimme Scheveningen kalatukussa, WG den Heijer kala-ja äyriästukkukaupassa, kalasavustamossa Roeleveld, sillitukkukaupassa Den Dulk ja kalakauppa ja ravintolassa Simonis. Keskiviikkona tutustuimme IJsselmeerjärven sisävesikalastukseen ja sisävesi kalatukkukauppaan Urkissa. Tutustuimme kuhan sertifiointi ’Zuiderzeezilver’ hankkeeseen ja teimme sisävesikalastusretken Stavoren satamasta Afsluitdijk –padolle. Torstaina olimme Pohjois-Hollannin läänissä ja tutustuimme Wad - meren kalastukseen, Kees Grootin sinisimpukkatoukkien kalastusviljelmiin, Jan Rotgansin luontomatkailuyritykseen, Den Oeverin kalatukkukauppaan sekä ammattikalastustarvikeyritykseen CIV Den Oever. Perjantaina vierailimme IJmuidenin kalastussatamassa, kalatukkukaupassa sekä Hollannin kalastustutkimuslaitoksessa IMARES. Tutustuimme myös Pefa:n Elektroniseen kansainväliseen kalatukku – toimintaan. Kävimme kalanvälittäjä/käsittelijä SeaFood Parlevlietin luona ja valtameren troolikalastusaluksessa Cornelis Vrolijk. Lauantaina tutustuimme kalastajakylä Egmond aan Zeehin, johon olimme majoittuneet viikon ajaksi. Kävimme Kuninkaallisessa Hollannin Meripelastuslaitoksessa (KHRM), Egmond aan Zeen majakassa, 1800luvun rantakalastusveneessä sekä tutustuimme paikallisiin rantakalastajiin ja heidän kalastus- ja savustusmenetelmiin. Matkan aikana saimme runsaasti uusia ideoita, käytäntöjä ja toimintamalleja sekä loimme uusia kontakteja. Suurimmat erot Hollannin ja Suomen kalastussektorilla ovat Hollannin suuremmat kalasaaliin volyymit ja asiakasmäärät. Logistiikka ja tukkukauppa ovat erittäin korkealla tasolla sekä vienti vetää ympäri maailmaa. Hollantilainen yrittäjyys ja verkostoituminen alalla on yleistä ja helppoa, koska välimatkat ovat lyhyet ja yhteistyö toimii. Ongelmat Hollannin kalastussektorilla liittyvät ylikalastukseen, jonka takia ammattikalastajat joutuvat lopettamaan toimintansa. Vesistöjen ympäristöongelmat ovat myös Hollannissa yleisiä. Suomessa tilanne on päinvastainen. Kuten Itä-Suomen kalatalousryhmän aktivaattori Pekka Sahama totesi ”Suomessa on liikaa kalaa ja liian vähän kalastajia” (katso liitteenä juttu Hollannin kalastuslehti ’Visserijblad’). Hanke on osittain Euroopan Kalatalousrahaston ( EKTR ) rahoittama. - EU investoi kestävään kalastukseen -
1. Hankkeen nimi ja numero Kalataloustutustumismatka Hollanti nro: 1000934.
2. Matkan tarkoitus Matkan tarkoituksena oli tutustua Hollannin elinkeinokalastukseen (sisävesi ja meri), Hollannin kalakauppaan (Hollannin kalatukkusysteemi), kalan jatkojalostukseen ja vietiin/tuontiin, kalan, ravun ja simpukan viljelyyn, kalastusmatkailuun, kalatutkimukseen ja kalastuspolitiikkaan. Matkan tavoite oli luoda uusia yhteistyöverkostoja ja oppia uusia ideoita, käytäntöjä ja toimintamalleja.
3. Matkan toteuttajat Hakijaorganisaationa, hallinnoijana ja toteuttajana toimi Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry. Matkan järjestäjänä, oppaana ja tulkkina toimi Aarno Karels, Etelä – Karjalan kalatalouskeskus ry:stä. Vesa Tiitinen vastasi hankkeen matkaraportin laatimisesta yhdessä Aarnon Karelsin kanssa. Matkaraportissa esitetyt kuvat ovat peräisin Juhani Niinimäen, Kari Kujalan ja Juha Smolanderin ottamista matkakuvista.
4. Matkan osallistujat Matkaan osallistuivat Itä-Suomen kalatalousalueen kalatalouden yrittäjät (elinkeinokalastajat, kalakauppiaat, kalanviljelijät, ravustajat), yksi rapututkija, kaksi kalatalousneuvojaa, E-K kalatalouskeskuksen hallituksen puheenjohtaja, Itä-Suomen kalatalousryhmän aktivaattori ja Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen kalatalousasiantuntija (yhteensä 23 henkilöä, katso taulukko). Nimi Aarno Karels Vesa Tiitinen Raimo Haakana Kari Kinnunen Juhani Niinimäki Markku Turtiainen Jari Häkkinen Saara Häkkinen Kari Kujala Jorma Louhelainen Pekka Sahama Kauko Poikola Satu Eronen Jari Eronen Janne Herranen Taisto Kainulainen Heikki Kutvonen Merja Kutvonen Juha Smolander Risto Soljento Japo Jussila Markku Törrönen Paavo Törrönen
Firma Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Tmi Kari Kinnunen Vanhempi tutkija / Tmi J Niinimäki Ammattikalastaja / Järvikalastus Turtiainen Ky Ammattikalastaja Tmi Kalakauppa Forelli Pro-Agrian Pohjois-Karjalan kalanviljelylaitos Pro-Agrian Pohjois-Karjalan kalanviljelylaitos Kala-Aktivaattori / Itä-Suomen kalatalousryhmä Kalatalousasiantuntia, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Erosen Kala Oy Erosen Kala Oy Tmi Janne Herranen Vuoksen Lautturi Oy, Vuoksen Kalastuspuisto Kala-Kutvonen Tmi Kala-Kutvonen Tmi Laitospäällikkö Lpr kalasatama Suomen Merikalastajaliitto ry Rapubiologi Itä-Suomen yliopisto Ammattikalastaja / Tmi Saimaan Kala Tmi Saimaan Kala
pvm. 3.-10.4.2011 3.-10.4.2011 3.-10.4.2011 3.-10.4.2011 3.-10.4.2011 3.-10.4.2011 3.-10.4.2011 3.-10.4.2011 3.-10.4.2011 3.-10.4.2011 3.-10.4.2011 3.-10.4.2011 3.-10.4.2011 3.-10.4.2011 3.-10.4.2012 3.-10.4.2011 3.-10.4.2011 3.-10.4.2011 3.-10.4.2011 3.-10.4.2011 3.-6.4.2011 7.-10.4.2011 7.-10.4.2011
5. Hollannin yhteistyökumppanit Hollannin puolelta yhteistyökumppaneina olivat Pohjois-Hollannin, Flevolandin ja Zeelandin kalatalousryhmät: - FLAG Noord-Holland, johtaja Stephan Melis - FLAG Flevoland,johtaja Fred Jonkhart - FLAG Zeeland, johtaja Jaap Broodman
6. Matkaraportti 6.1. Menopäivä (sunnuntai 3.4.11) Lähtö Hollantiin klo 7:30 Bussi lähtee Ruokolahdelta; reitti: Ruokolahti– Imatran rautatieasema (klo 7.45)– Lappeenranta: kalatalouskeskuksen toimisto (klo 8.30) – Korian ABC (klo 9.45) – Helsinki, Vantaa. klo 12:00 Lähtöselvitys Vantaan lentokenttä klo 14:05 Lähtö Helsinki, Vantaa klo 15.:30 Saapuminen Amsterdam, Schiphol
Bussikuljetus Amsterdam, Schiphol - Zeeland
klo 18:30 klo 20:30
Illallinen Vrouwenpolderissa, vietnamilaista wokkiruokaa Saapuminen hotelli De Kamperduinen, Kamperland (Zeeland)
6.2. Vierailu Zeelandin läänin rapu-, osteri-, simpukka- ja kalanviljelmiin (Maanantai 4.4.2011) 6.2.1. Vierailu piikkikampelaviljelylaitokseen Seafarm Kamperland Viljelylaitoksen yrittäjän tuotteet olivat simpukka ja piikkikampela.
Simpukkapyynti Yrittäjä pyytää simpukat omalla patentoidulla pohjatroolilla lähivesialueilta. Pohjatroolin tuntisaalis on noin 800 kg/tunti. Troolausta suoritetaan keskimäärin 8 tuntia/päivä 10 metrin syvyisiltä vesialueilta.
Pyynnin jälkeen simpukat säilytetään astioissa noin viikon ajan 4 C asteisessa vedessä ennen vientiä Espanjaan. Simpukat syödään Espanjassa friteerattuna. Yrittäjä saa simpukoista 4,10 euroa/kiloa. Simpukkasaalis on ollut vuosittain noin 750 tonnia (arvo noin 3 miljoonaa).
Piikkikampelaviljely Yrittäjä viljelee piikkikampelaa kiertovesilaitoksessa. Kasvatuksessa käytetään suolapohjavettä (tautivaara vähäinen). Veden lämpötila on keskimäärin 16 astetta.
Kesällä vettä joudutaan jäähdyttämään, jottei se nouse yli 18 C asteen. Kampelan kasvatus on tehty aluksi Ranskasta tuoduilla poikasilla (10 – 15 g), mutta laatuongelmien myötä on siirrytty omaan poikastuotantoon. Omia poikasia ruokitaan ensin 30 päivän ajan elävällä ravinnolla (levä), minkä jälkeen siirrytään kelluvaan kuivarehuun (automaattiruokinta/4 ruokintapistettä (putket)/allas). Kampeloita kasvatetaan 64 metrin pituisissa u – muotoisissa altaissa 8 eri tasossa veden pinnan ollessa 12 cm. Altaissa voidaan tuottaa 50 – 60 kiloa kalaa/neliö. Kampelan kasvaa yhden kilon yhdellä rehukilolla. Kampelan annoskoko vaihtelee 0.4 – 2 kilon välillä. Altaiden tyhjennys ja kalojen jälkikäsittely tapahtuu automaattisesti. Robotti työntää kalat yhteen pisteeseen, mistä kalat etenevät linjaa pitkin edelleen ”kellariin” lajitteluun (pienet takaisin kasvatukseen), painon mittaukseen ja myyntiin. Laitos tuottaa vuosittain 100 tonnia kampelaa.
Laitos on saanut ekomerkin, koska se ei tuota jätteitä (suodatinlaitos) ja on energiataloudellinen. Laitos on maksanut 4 miljoonaa euroa (Eu:n tuki 4 %). Laitos työllistää yhden henkilön toimistossa ja kaksi henkilöä laitoksessa.
6.2.2. Vierailu kalanviljelylaitos Neeltje Jans simpukkaviljelmät (www.neeltjejansmosselen.nl) Yrittäjä on aloittanut kalanviljelyn lohen kassikasvatuksena 1980 – luvulla. Tässä yhteydessä hän on oivaltanut, että sinisimpukkaa voidaan kasvattaa myös välivedessä pohjaviljelyn lisäksi. Hän on ollut ensimmäinen ko. menetelmän viljelijä.
Olosuhteet tulee olla kuitenkin oikeat eli vesialue tulee olla riittävän syvä (vähintään 14 m) ja alueella ei saa esiintyä virtausta.
Yrittäjällä on köyttä vedessä yhteensä 500 kilometriä eli viljelykierrossa (18 kk) 250 kilometriä köyttä. Sinisimpukoita voi olla 300 kpl/metri. Sinisimpukoiden myyntikausi on toukokuusta huhtikuuhun asti. Sinisimpukat irrotetaan köysistä pumpuilla sammioihin. Tämän jälkeen sammiot siirretään vesisuihkun alle, missä ne voivat olla kesällä viikon ja talvella 6 – 7 viikon ajan.
Sinisimpukoiden jatkokasvatus (18 kuukautta) tapahtuu riippuvissa köysissä 7 – 8 metrin syvyydessä. Pohjakasvatuksessa kasvuaika on jopa 2 – 3 vuotta.
Suihkun jälkeen sinisimpukat siirretään koneelliseen lajitteluun ja puhdistukseen (levät, parta, merirokko) ja käsilajittelun kautta jäähdytykseen 2 C asteiseen veteen 5 minuutin ajaksi. Tämän jälkeen sinisimpukat pakataan automaattisella pakkauskoneella 1, 2, 5 ja 15 kilon pakkauksiin. Koneen (hinta 400.000 euroa) kapasiteetti on 2.500 kiloa/tunti. Koko Zeelandin sinisimpukkatuotanto on ollut vuosittain noin 41 miljoona kiloa (arvo yli 100 miljoonaa euroa).
6.2.3. Selostus rapukulttuurista ja rapukaupasta Zeelandissa ja ravustusretki veljekset Van de Kreeken kanssa Veerse Meer järvelle Veerse Meer järvelle on tuotu 1700 - luvulla Norjasta ns. Euroopan hummeri. Kanta on pikku hiljaa kehittynyt. Pyyntimäärät olivat 75.000 kpl vuonna 1927.
Kanta laski kuitenkin sekä ankaran talven että makean veden takia 1960 – luvulla. Vuonna 2010 järven hummerisaalis oli yhteensä 40.000 kg (kalatukku 20.000 kg ja suoraan ravintolat 20.000 kg).
Hummerin koko vaihtelee 0.6 – 3 kilon välillä keskikoon ollessa 1.3 kiloa. Hummerin sukukypsyysikä on 5 – 6 vuotta. Hummerin pyyntiaika on vuosittain 01.04 – 15.07. Hummerilla on alamitta (selkäkilven mitta vähintään 8 cm) ja mätiä kantavat naaraat pitää aina heittää takaisin veteen. Alamittaisten osuus kasvaa kauden edetessä 30 prosentista 80 prosenttiin. Hummerin kalastajahinta on 22 euroa/kilo eli koko vesistön saalisarvo on ollut 880.000 euroa. Hummerin pyyntiä tullaan rajoittamaan liallisen ravustuksen takia. Tällä hetkellä on käynnissä hanke sertifioida paikallinen hummeri ja sitä kautta saada hummerin hinta nousuun.
Laatuluokat olisivat yli kilon ja alle kilon hummerit. Veljekset pyytävät hummereita rysillä (myös ankerias tärkeä saalislaji). 10 rysää (pituus 6 – 7 m) on kiinnitetty toisiinsa ja laskettu rannansuuntaisesti.
Käytössä on kaiken kaikkiaan 200 rysää, mitkä koetaan kuusi kertaa viikossa. Veljesten koko pyyntialue on 36 kilometriä (noin 2.000 ha). Veljekset ovat ottaneet ohjelmaan mukaan myös ns. hummeriretket (kalastusmatkailu). Matkailijat viedään rysille.
6.2.4. Vierailu Verwijssin Rapupuistossa, Yersekessä (www.verwijsvanderendt.nl) välitetään edelleen ravintoloihin Belgiaan (60 %) ja Hollantiin (40 %). Hummerin kilohinta on vaihdellut 15 – 23 euron välillä riippuen hummerin kokoluokasta (4 -5 kokoluokkaa).
Verwijssin Rapupuisto on hummerien tuontiyritys. Hummerit tuodaan lehtorahtina Kanadasta paikallisilta ravustajilta (Atlantti). Yhteistyösuhde on kestänyt 40 vuotta (2.sukupolvea) yrityksen ja kanadalaisten ravustajien kesken.
Yritys huolehtii ravustajien syöttitarpeesta (makrilli ja silli) viemällä syötit paluulennolla Kanadaan. Hummereiden lentokuljetus (tuontierät 2 – 25 tonnia) tapahtuu pahvilaatikoissa jäägeelipakkausten (1 kg) kera. Yhdessä pakkauksessa on 10 30 kpl hummereita. Lennon jälkeen hummerit laitetaan Rapupuiston vesialtaisiin (veden lämpötila 5 – 7 C) paastotukseen (24 tuntia) ja säilytykseen (veden lämpötila 2 – 4 C). Rapupuistosta hummerit
6.2.5. Vierailu osteri- ja rapuvälittijän De Meulemeester luona, Yersekessä (www.meulemeester.nl)
Simpukan viljely on aloitettu 1960 – luvulla. Yritys tuo lehtorahtina hummerit Hollantiin Kanadasta. Lisäksi yritys tuo kapeasaksirapua ja jokirapu Ukrainasta ja Pohjois – Norjasta kuningasrapua. Täplärapulla ei ole markkinoita. Yritys säilyttää hummerit ym. (vuodessa 75.000 kg) omissa vesialtaissa (veden lämpötila 2 – 3 C).
Hummereiden kuntoa ja kuorenvaihdon aikaa seurataan erillisellä proteiinimäärämittarilla.
De Meulemeesterin tj., Aarno ja Jaap Gelijense, sisävesiammattikalastajan hall. pj.
6.2.6. Vierailu äyriäis- ja simpukkakauppiaalla Le Petit Pecheur Yersekessä (www.lepetitpecheur.nl)
Laitos on toiminut 1.5 vuotta sinisimpukkalaitoksena. Nykyään laitos toimii myös välivarastona simpukoille, ostereita, kotiloita ja hummereille. Laitoksen volyymi 150.000 kg. Laitoksessa on tuotteille 14 päivän säilytystila. Yrityksessä pakkaamossa on töissä 40 henkilöä. Vesi tulee laitokselle merestä puhdistettuna ja puhdistetaan (uv, otsoni, suodattimet) taas ennen kun se lasketaan takaisin mereen. Laitoksessa viljellään myös levää lämpötilan ja valon avulla. Levämassa syötetään ostereille, jolloin yhdessä kuukaudessa saavutetaan 5 – 10 % lisäkasvu (liha). Laitos tuottaa myös puhdistettua merivettä (patentti).
6.3. Vierailu Hollannin elinkeinokalastusliitto, Produktschap Vis ja Scheveningen kalasatama (ti 5.4.11) 6.3.1. Vierailu Hollannin elinkeinokalastusliitto Produktschap Vis, Rijswijk
Yhdistys edustaa koko Hollannin kalataloutta. Se työllistää 60 henkilöä. Yhdistyksen tehtävä on vaikuttaa kalatalouspolitiikkaan (lobbaus), kehittää innovaatioita (tutkimus ja koulutus) ja jakaa tietoa (www.sivut ym.). Yhdistyksen jäsenistö koostuu kalastajista, kalan kasvattajista, kalan jatkojalostajista ja kalakaupasta käsittäen 20.000 työpaikkaa. Kalastuksessa on mukana 14 pelaagista troolia, 295 pohjatroolia, 67 sisävesialusta ja 65 rapu-/simpukkalaivaa. Kalakasvatusta harjoittaa 40 yrittäjää.
Pekka esitteli Itä-Suomen kalatalousryhmän toiminta
Yhdistys on ollut mukana, kun on laadittu sääntöjä tuontikalasta ja kalan viennistä ja erilaisissa kalan laatuhankkeissa. Innovaatioiden osalta yhdistys on ollut kehittämässä uutta tekniikkaa mm. pohjatroolaukseen (tekniset materiaalit, valvontasäännöt, elektroninen lokikirja, sähköinen pohjatrooli).
Esitelmä Maarten Mens
Kalan jatkojalostus ja kauppa koostuu 1700 kalakaupasta ja 274 yrityksestä. Kalakauppa on pakattua, tuoretta ja tuontikalaa ja äyriäisiä (silli, lohi, katkarapu).
Aarno ja Leen de Jager
6.3.2.
Vierailu Scheveningen kalatukku ja kalasatama
Kalahuutokauppa kauppaa kolmen kalasataman kalaa. Kala on peräisin Pohjamereltä. Kalahuutokaupassa on 60 ostajaa. Huutokauppa alkaa klo 07.00. Kalan lähtöhinta on edellisen päivän hinta. Hinta alenee, kunnes kauppa toteutuu (”kello pysähtyy”). Kalalla on kuitenkin pohjahinta, minkä jälkeen ei tehdä kauppaa vaan kalat menevät kalatehtaalle. Tätä varten on olemassa ns. vakuusrahasto, mistä katetaan tappiot (kalat menevät kalatehtaalle). Kalahuutopaikassa tehdään 300 kauppaa/tunti.
Gijsbert vd Bent, Aarno ja Miech Pronk
Kalastaja ilmoittaa tiedot tukkuun ja tukku välittää tiedot internettiin, mistä ostaja voi tarkastella ostettavaa kalaa. Kalatukkukaupan liikevaihto on 24 miljoonaa euroa. Kalahuutokaupan kautta menee kalaa läpi 150 – 200 tonnia/viikko. Kalastajille kala maksetaan 24 tunnin sisällä.
6.3.3. Vierailu WG den Heijer Kala – ja äyriäistukkukauppa
WG den Heijer ja Miech Pronk
WG den Heijer on perheyritys. Yritys käsittelee tuontikalaa (Norjan lohi ja Pohjanmeren kalat)ja katkarapuja. Kalaa (filee ja pyöreä kala) käsitellään viikossa 40 – 50 tonnia ja kuukaudessa 400 – 500 tonnia, mistä Norjan lohta on 30 prosenttia. Kalan toimitus (logistiikka) hoidetaan omalla kuljetuskalustolla yhden päivän sisällä ympäri Hollantia. Kalojen fileeraus on ulkoistettu ja fileet ovat jo seuraavana päivänä kalatiskeissä. Fileerauksessa on otettu käyttöön led – valot, mitkä vähentävät varjoja ja parantavat fileerausjälkeä. Yritys on tehnyt vientikauppaa Suomeen mm. Arvo Kokkosen kanssa (pakas tetut katkaravut, tonnikala, miekkakala).
Katkarapuja pyytää tällä hetkellä 400 alusta, joista puolet on liikaa, mikä aiheuttaa sen, että katkaravunpyytäjille toiminta on tappiollista hinnan laskun myötä. Katkaravun hinnan kehitys eri kaupanportaissa on seuraava. Ravustaja saa 1,60 euroa/kg keitetystä katkaravusta, tukku saa 15 – 16 euroa/kg kuoritusta katkaravusta ja kauppa 30 – 40 euroa/kiloa kuoritusta katkaravusta. Yritys kuorittaa katkaravut Marokossa. Yritys lähettää kaksi kertaa viikossa 20 tonnia katkarapua Marokkoon saaden 7 tonnia kuorittuja katkarapuja. Yrityksellä on 1.000 naista töissä katkaravun kuorinnassa Marokossa. Naiset kuorivat katkarapuja keskimäärin 5 kiloa/tunti. Kaiken kaikkiaan katkarapuja kuoritaan Marokossa 800 – 900 tonnia/viikossa. Toiminta työllistää 15.000 naista Marokossa. Myös koneellista katkarapujen kuorintaa on kokeiltu Hollannissa.
Tätä varten on kehitetty katkarapujen kuorimakone. Eräs yritys on hankkinut 30 kuorimakonetta, mutta toimintaa ei ole saatu kannattavaksi, koska konekuorinta on ollut kalliimpaa (koneen hankintahinta 350.000 euroa, saanto 4 kg/tunti) kuin käsinkuorinta ja toiminta on jouduttu lopettamaan. Yritys ottaa myytäväksi koko ajan myös uusia tuotteita. Yritys on varteenotettava paikka uusien tuotteiden markkinointia varten esimerkki tuotteena irtopakastettu muikku.
WG den Heijer Kala – ja äyriäistukkukauppa
6.3.4. Vierailu Scheveningen kalasavustamo Roeleveld
Yrityksen toiminta perustuu makrillin ja sillin savustukseen. Kala ostetaan pakasteena (20 kg blokki), sulatetaan, jäähdytetään, savustetaan ja laatikoidaan kauppakuntoon.
Espanjaan vietävä savustettu silli myös pakastetaan. Kala sulatetaan ns. sulatuskammiossa, missä höyryllä tilan lämpötilaa säädellään siten, että kala sulaa tasaisesti 12 tunnin aikana. Savustus tapahtuu kaasulla ja savustuspuuna käytetään pyökkiä (ei syty). Savustus aloitetaan nostamalla savustustilan lämpötila 40 C asteeseen (kalan kuvaus). Tämän jälkeen savustustilan lämpötila nostetaan 2 – 4 tunnin aikana 70 C asteeseen. Kalan savustuksen jälkeen kala jäähdytetään erillisessä jäähdytystilassa. Savukala säilyy kolme viikkoa.
6.3.5. Vierailu sillin tukkukauppa Jac den Dulk en zonen
Yrityksen toiminta perustuu sillin tukkukauppaan. Silli ostetaan pakasteena (blokki), sulatetaan, suolataan ja käsitellään myyntikuntoon. Silliä pyytää yrityksen tarpeisiin kaksi hollantilaista kalastuslaivaan kahden kuukauden aikana kesällä (kalan laatu parasta/rasva-pitoisuus). Silli sulatetaan sulatuskammiossa.
Tämän jälkeen silli suolataan 25 prosentin suolaliuoksessa 4 – 5 päivän ajan. Suolauksen jälkeen silli käsitellään kauppakuntoon joko koneellisesti tai käsityönä. Koneellisesti silli käsitellään perkuukoneella. Kaksi miestä perkaa koneella 22.000 silliä kuudessa tunnissa. 40 naista fileeraa silliä 100.000 kappaletta päivän aikana. Käsityö on laadukkaampaa. Yritys vie suolasilliä Saksaan.
6.3.6. Vierailu kalakauppa ja -ravintola Simonis, Scheveningen
6.4. Tutustuminen IJsselmeer järven sisävesikalastukseen ja kalatukkukauppaan (keskiviikko 6.4.2011) 6.4.1. Vierailu IJsselmeer- ja muiden sisäjärvien kalatukkukauppaan
Esitelmä Durk van Tuinen
Sisävesien kalastajaliiton liikevaihto on 800.000 euroa. Kalatukkukauppa on tarkoitettu sisävesikalastajien käyttöön. Kunta on rahoittanut kalatukkukaupan rakentamista. Kalatukkukaupan kautta menee 100 prosenttia sisävesikalasta. Todellinen luku on kuitenkin yli puolet. Kalatukkukauppaa määrää kalojen hinnan. Sisävesikalastuksen tärkein kala on kuore. Kuoreen kalastuskausi on kaksi viikkoa kudun jälkeen rysäsaaliiden ollessa yhteensä 150 tonnia (koko 3 – 4 cm). Kuoretta viedään sekä tuoreena että pakastettuna Välimeren maihin kalastajahinnan ollessa 0,20 – 0,30 euroa/kilo. Kalastajien tuloista kuore on muodostanut 30 – 40 prosenttia. Kuoreen kalastaminen perustuu tutkimuksiin (koekalastukset rysä ja trooli) kannan vahvuudesta. Päätös
kalastettavasta kalamäärästä tehdään vuosittain maaliskuun lopussa tai huhtikuun alussa. Kuoretta ei ole saanut kalastaa 2 – 3 vuoteen (ekologia – linnut). Iso kuore (20 cm) käytetään Hollannissa. Muita sisäjärvistä pyydettäviä kaloja ovat lahnat, särjet, ankeriaat, kuhat ja ahvenet. Lahnat ovat kooltaan 2 – 3 kilon painoisia. Pyyntimuotona on 100 mm verkot. Lahna myydään fileenä (ruoto tallella fileessä) tai kokonaisena blokkiin pakastettuna kalastajahinnan ollessa 1,90 euroa/kilo. Särjellä on suuret markkinat Venäjälle. Särjet pyydetään verkoilla, rysillä ja nuotilla. Särjen minimikoko on 15 cm.
Särjen kalastajahinta on 1,20 – 1,30 euroa/kilo. Särjet kuivatetaan (kuivatusyritys Pohjois – Hollannissa) ja viedään Venäjälle. Ankeriaan pyyntikausi alkaa vuosittain 12.huhtikuuta. Ankeriaan alamitta on 22 cm ja ankeriaan kilohinta on ollut 20 euroa/kilo. Osin ankeriaan pyynti on siirtynyt villasaksirapujen pyytämiseen. Villasaksirapujen kalastajahinta on ollut 8 – 9 euroa/kilo ja ostajina ovat toimineet kiinalaiset. Sisävedet ovat valtion omistuksessa. Vanhoilla kalastajakylillä on oikeus kalastukseen. Ministeriö antaa luvat. Luvat maksavat 4.000 – 5.000 euroa sisältäen maksun kalastajaliitolle ja kalastajaluvan (1.000 euroa).
Kalastajien tulee kuulua ammattikalastajarekisteriin ja tehdä saalisilmoitus (ei sisävesikalastajat). Kalastajilla voi olla käytössä 5 – 35 kilometriä verkkoja. Kalastaja ei saa kuitenkaan pitää yhdessä jatassa kuin 100 metriä verkkoa. Jos ylittää ko. metri määrän, voi saada ison sakon jopa 10.000 euroa. On ollut paineta verkkomäärien laskuun kalakantojen tilan vuoksi. Ministeriön virkamies ja poliisit (käytännössä) suorittavat kalastuksenvalvontaan.
IJsselmeerin kuhan laatumerkki ’Zuider-zeezilver’ Kuhan laatumerkki perustuu sertifioituun laatujärjestelmään. Laatumerkki – hanke on aloitettu vuonna 2008. Paikallinen ostaja ja kalastajat tekevät yhteistyötä.
Laatukäsikirja on laadittu ja mukana on 22 kalastajaa. Kalastajat tuottavat korkealaatuista (kylmäketjut, myyntiajat) ja ekologisesti kestävää (kestävät ja uusiutuvat kalakannat) kuhaa markkinoille. Kuhat on merkitty yksilöllisillä merkeillä (kiduskansi), mistä selviää kuluttajalle kuhan alkuperä (aika, paikka, kalastajan nimi). Laatumerkin ansiosta kuhan kalastajahinta (pyöreä kala) on noussut 3 -4 eurosta/kilo 15 – 22 euroon/kilo. Vuonna 2011 on ”tuotettu” (kalastettu) 20 tonnia laatumerkattua kuhaa. Kalastuksen ongelma on merimetso. Lintu syö päivittäin yhden kilon kalaa ja lintumäärä nousee tuhansiin yksilöihin. Toisaalta vedet ovat kirkastuneet ja kalastus on helpompaa. Veden näkösyvyys on noussut 20 cm: stä 2 metriin ulkoisen kuormituksen vähentymisen myötä. Työt ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi on aloitettu 20 vuotta sitten. Yleisessä tasolla kalastaja-, pyydysja saalismäärät ovat olleet laskusuunnassa. Hollantilaiset eivät syö sisävesikalaa ja noin 80 prosenttia kalasta päätyy vientiin.
6.4.2. Vierailu Hindeloopen satama ja sisävesikalastusta kahdella kalastuslaivalla IJsselmeer järvellä Esitys IJsselmeerin kalastuksen historiasta. Ankeriaan kalastus ei ollut vielä sallittua IJsselmeer järvellä, joten kalastus muuttui järviristeilyksi missä keskustelimme paikallisten sisävesiammatti-kalastajien kanssa Hollannin ja Suomen sisävesikalastuksen asioista.
6.5. Tutustuminen Pohjois – Hollannin Wad – meren kalastus- ja luontomatkailuun, Den Oeverin kalatukkukauppaan ja ammattikalastustarvikeyritykseen (torstai 7.4.2011) 6.5.1. Vierailu Kees Grootin sinisimpukkatoukkien kalastusviljelmiin Yrittäjä on aloittanut sinisimpukoiden toukkien ”kalastusmenetelmien” kehittämisen vuonna 2001. Alussa ei tiedetty, mihin toukat kiinnittyvät. Tiedettiin, että toukat vaativat 6 metrin syvyyttä ja toukkien kiinnittymis- ja kasvuaika on vuosittain huhti – heinäkuu. Ensimmäisessä kehitysvaiheessa uudet trooliverkot (korkeus 3 m/silmäkoko 3 cm) kiinnitettiin kahteen 5 metriä pitkään tukkipuuhun ponttoonien kera, mitkä ankkuroitiin meren pohjaan.
Toukille muodostui 15 m2 kiinnittymisalusta. Käytössä oli 224 kiinnitysalustaa. Tuotanto oli 15.000 kg sinisimpukan toukkia (2 cm)/ verkko. Toukkien poistaminen kesti kuusi päivää. Menetelmää kehitettiin edelleen nostamalla verkon korkeutta kuuteen metriin. Verkossa oli 30.000 kg sinisimpukan toukkia. Menetelmä ei ollut kannattava, koska verkossa oli liikaa tavaraa ja toukkien poistaminen hidasta. Vuosina 2002 – 2004 menetelmää kehitettiin edelleen. Yrittäjä rakensi laivan kiinnitysalustojen (verkkojen)nosto- ja puhdistamismenetelmin. Ketjumenetelmä nostaa verkon laivaan ja erilliset harjat puhdistavat verkon 20 minuutissa.
Kauko ja Kees Groot
Sinisimpukan toukkien (2 – 3 cm) ”kasvatuksen” ensimmäinen sato valmistuu heinäkuussa ja toinen sato lokakuussa. Vuonna 2010 käytössä oli 420 kiinnitysalustaa (verkon pituus 110 m/kpl). Sato oli 850 tonnia sinisimpukan toukkia.
Tuotteen rahallinen arvo on 2 miljoonaa euroa. Investointi on tuonut rahat takaisin kahdessa vuodessa. Maan oma toukkien tuotanto on 30 miljoonaa kiloa, kun tarve 100 miljoonaa kiloa (tuonti Irlanti, Skotlanti ja Kanada). Tällä hetkellä viljelyala on 20 hehtaaria. Tavoitteena (tarve) on laajentaa toimintaa 800 hehtaariin. Jatkossa on myös tavoitteena nostaa sekä sinisimpukan toukan hintaa 0,70 eurosta/kg 2,70 euroon/kilo että kasvattaa sinisimpukka yhdessä vuodessa myyntikuntoon (nykyisin kaksi vuotta). Valtio suunnittelee puolestaan kasvatuksen siirtoa Pohjamerelle 2020 – luvulla.
6.5.2. Vierailu Jan Rotgansin luontomatkailuyritys (www.janrotgans.com) Yrittäjä tekee vuodessa 150 luontomatkaa ryhmien kanssa. Ryhmän maksimikoko on 70 henkilöä. Matkan hinta on 80 euroa/matkustaja. Matkailijoita tulee ympäri Hollantia.
Esitelmä Jan Rotgans
6.5.3. Den Oeverin kalatukkukauppavierailu (www.pefa.com/en/auctions/denoever.html) Esitelmä toimitusjohtaja Pim Visser: Kalatukkukauppa
Esitelmä Pim Visser
Kalahuutokauppaa on tehty Hollannissa 1600 – luvulta alkaen. Valtio pyöritti kalahuutokauppaa pitkään. Kalahuutokaupat yksityistyivät vuonna 1993. Kalastajat (55 kpl) omistavat kalahuutokaupan. Kaikki kalat menevät kalanhuutokaupan kautta. Kalastajat saavat kahden päivän sisällä rahat kaloistaan. Kalahuutokaupassa on paikan päällä viisi (5) ostajaa ja internetin kautta on mukana 35 ostajaa.
Kalastajien nykyiset ongelmat on kalojen vähäisyys, polttoaineen hinnan nousu ja laivakaluston vanheneminen (uusi laiva 15 vuotta), verkkokalastuksen uudistukset, öljylautat, tuulimyllyt ja Natura – alueet.
On kehitetty sähköpohjatrooli, mitä jo 10 kalastajaa koekäyttää viiden (5) vuoden aikana. Polttoainekulut ovat tippuneet 700.000 eurosta 400.000 euroon. Lisäksi saaliit ovat olleet paremmat ja sivusaalista on ollut vähemmän. Esitelmä Vera van Vuuren: EVF/Leader Hanke on vapaasti käännettynä Ihmiset lähemmäksi kalastajia – hanke. Hanketta on rahoitettu Leader – rahalla. Hanke on järjestänyt 35 lauantaipäivänä tuore kalan markkinat torilla.
Torilla on käynyt keskimäärin 200 – 300 kuluttajaa, jotka ovat ostaneet kalaa 10 – 200 eurolla. Hankkeen tehtävänä on myös kertoa kalastuksesta ja elävöittää sataman toimintaa. Myös tiedotusta on tehty runsaasti esimerkiksi web – sivustojen kautta www.versevis.nl.
Puolet laivastosta on romutettu viiden (5) vuoden aikana. Myös nuorten saaminen alalle on vaikeaa. Alalla on kuitenkin myös kehitystyötä. Konkreettinen innovaatio liittyy laivojen polttoainetalouteen.
6.5.4. Vierailu ja esitys kalastustarvikeyritystä CIV Den Oever (www.civ.nl) Osuuskunta pyörittää ammattikalastustarvikeyritystä ja merikalastusverkkojen kauppaliikettä. Osuuskunnassa on mukana 120 jäsentä. Yrityksen liikevaihto on 6 miljoonaa euroa. Yritys työllistää 13 vakituista henkilöä ja 20 väliaikaista henkilöä, jotka ovat ns. vanhoja kalastajia (verkkojen pauloitus, rysien teko ym. pyydysrakennus).
6.6. Vierailu IJmuidenin kalastussatamassa ja kalatukkukaupassa ja Hollannin kalastustutkimuslaitoksessa IMARES: ssa (perjantai 8.4.2011) 6.6.1. Tutustuminen IJmuiden kalasatamaan ja kalatukku IJmuiden kalasatamassa käsitellään aamuisin troolialusten tuomaan Pohjanmeren kalaa. Alusten (25 kpl) troolisaalis koostuu viiden päivän saaliista. Kalat lajitellaan lajeittain ja jäähdytetään ja jäitetään aluksilla. Kalasatamassa kalat lajitellaan käsin koon mukaan lajittelupöydillä. Kalasataman liikevaihto on 250 miljoonaa euroa. Paikallinen ”Pro Kala” valvoo kalan käsittelyä kalasatamassa.
Stephan Melis Flag Noord-Holland
6.6.2. Esitys Pefa:n Elektroninen kansainvälinen kalatukku – toiminta (www.pefa.com) Pefa: n elektronisia kansainvälisiä huutokauppoja on 13 kappaletta Euroopassa. Huutokaupat sijaitsevat Hollannissa (6 kpl), Tanskassa (4 kpl), Belgiassa (1 kpl), Italiassa (1 kpl) ja Ruotsissa (1 kpl). Huutokauppamestari päättää kalan alimman hinnan. Ostajien ”jäsenmaksu” kalan huutokauppaa on 1.700 euroa/vuosi.
Gijsbert Spek (Pefa)
6.6.3. Vierailu kalanvälittäjä/käsittelijä SeaFood Parlevliet Yritys on tehnyt kalan pakkausta ja käsittelyä vuodesta 1999 alkaen. Yritys toimittaa kalaa (silli, savumakrilli, puolivalmisteet) aamutilausten perusteella 800 kauppaan.
Emiel Parlevliet
Kalaa menee 50 prosenttia markettien kautta. Yritys pyörii seitsemän päivää viikossa 24 tuntia päivässä. Yritys työllistää 180 henkilöä ja kausiluonteisesti lisäksi 250 henkilöä. Yritys käsittelee 300 tonnia silliä ja paistaa 150 tonnia kalaa. Yrityksessä on laatujärjestelmä. Hollantilaisten kalan kulutustottumukset koostuvat savustetusta lohesta, sillistä ja pakastetusta lohesta. Kalan kulutuksesta on 63 prosenttia tuoretta kalaa, 26 prosenttia kalapuikkoja ja 11 prosenttia purkkikalaa.
6.6.4. Vierailu Hollannin kalastustutkimuslaitoksessa IMARES Esitys tutkimuslaitoksen toiminnasta (Floor Quirijns) Imares on riippumaton tutkimus ja neuvontalaitos. Tutkimuslaitos tekee yhteistyötä valtion, kalastajien ja yrittäjien kesken. Tutkimus koostuu ekologista (suoja-alueet/Natura/ kalastus mahdollista), kalastuksesta (saalistiedustelut, koekalastukset -> kalastuskiintiöt), kalanviljelystä (simpukat, kalat, levät) ja ympäristö (muovi meressä, PCB:t, dioksiinit, ym. vierasaineet).
IMAREksen kalabiologi ja tietoryhmän vetäjä Floor Quirijns Kalastuksen tutkimus koostuu kalastuskirjanpidosta (Eu), sateliittitiedoista (VMS), kalahuutokauppatiedoista ja tutkimuksen sivusaalistiedoista. Kalanäytteet otetaan sekä kalahuutokaupasta että kalastajien saaliista laivalla. Tutkijat tekevät 22 matkaa (10 pohjatroolausalusta ja 12 pelaaginen troolausalusta) kalastajien kanssa. Lisäksi laitos tutkii tuulipuistojen vaikutuksia kaloihin merkintätutkimusten kautta. Tutkimus kohdistuu äänten vaikutuksiin kaloihin. Ei ole vielä käytössä tuloksia. Tuulipuistoissa on 500 metrin suoja – alue, missä ei saa kalastaa. Kysymyksessä on turvallisuusnäkökohta (kaapelit). Laitoksen liikevaihto on 26 miljoonaa euroa. Laitos työllistää 207 henkilöä. Laitoksen rahoitus tulee valtiolta (50 %), kansallisilta säätiöiltä (30 %) ja yksityisiltä säätiöiltä (20 %).
Esitys ammattikalastajien ja kalatutkijoiden yhteistyöprojektista Hollannista (Floor Quirijns) Hankkeen tavoitteena on yhteistyön kehittäminen ja vahvistaminen. Mukana on valtio, kolme kalastusyritystä, WWF ja tutkimus. Yhteistyön kautta on saatu parannettua yhteistyötä. Aikaisemmin kalastuskiintiöt vaihtelivat vuosittain, mikä oli yllätys kalastajille. Tämä johti ristiriitoihin ja boikottiin.
Nykyään kalastajia kanssa pidetään yhteispalavereita, missä päivitetään tutkimusohjelmia. Kalastajat antavat arvokasta tietoa (oikea aika ja paikka ja pyyntitekniikka), miten tutkimukset tulee tehdä eri kalalajien osalta. Lisäksi tutkijat ovat käyttäneet kalastajia apuna koekalastuksissa.
Kalastustietoriihiprojekti 2008 (www.kenniskringvisserij.nl) Tietoryhmässä on mukana 11 kalastajaa ja kolme kalanviljelijää. Ryhmä kokoontuu 3 – 5 kertaa vuodessa. Toiminta perustuu työsuunnitelmaan ja budjettiin. Tulokset julkaistaan www. sivuilla.
6.6.6. Vierailu valtameren troolikalastusalus ’Cornelis Vrolijk Fzn’ Year Built: 1988; Length x Breadth: 115 m X 15 m; DeadWeight: 5811 t; Speed recorded (Max / Average): 12.6 / 12 knots; Flag: United Kingdom [UK] Cornelis vrolijk Holding B.V. is a privately owned company, established in 1880, with a core business in pelagic fishing and trade in pelagic fish. The company operates a modern pelagic fishing fleet from two offices in the Netherlands, namely ‘Cornelis Vrolijk Visserij Maatschappij B.V.’ in IJmuiden and ‘Jaczon B.V.’ in Scheveningen. Together with its daughter companies ‘France Pelagique SAS (France) and ‘North Atlantic (Holdings) Ltd (UK), the company has a fleet of 14 pelagic freezer trawlers active in European and WestAfrican waters. Fish trading is carried out by the subsidiary ‘Cornelis Vrolijk B.V.’ from two sales offices, located in IJmuiden and Scheveningen.
6.7. Tutustuminen rantakalastajakyl채채n Egmond aan Zee (lauantai 9.4.2011) 6.7.1. Vierailu paikallinen Kuninkaallisessa Hollannin Meripelastuslaitoksessa (KHRM) ja 1800-luvun rantakalastusveneeseen (bomschuit)
6.7.2. Vierailu Egmond aan Zeen majakkassa
6.7.3. Tutustuminen paikallisiin rantakalastajat, kalastus- ja savustusmenetelm채t
6.8. Paluupäivä (sunnuntai 10.4.11) klo 6:15 klo 7:00 klo 9:05 klo 12.:30
Bussi lähtee Egmond aan Zeesta – Amsterdam, Schipholliin Lähtöselvitys Schipholin lentokentällä Lähtö Amsterdam, Schiphol Saapuminen Helsinki, Vantaa Bussi lähtee Helsinki Vantaalta: reitti Helsinki, Vantaa - Kouvola - Lappeenranta - Imatra - Ruokolahti.
7. Matkahankkeen toteutuneet kustannukset Hankkeeseen oli myönnetty rahoitusta 20 000 euroa ja sen toteutuneet kokonaiskustannukset olivat 21022,18 euroa (katso alle olevat taulukot). Hankkeen hyväksytty kustannukset Matkakulut Palkat sivukuluineen Muut kulut Yhteensä
13000 6000 1000 20000
Hyväksytyistä kustannuksista on: EU:n rahoitusosuus (EKTR) 32,25 % valtion rahoitusosuus 42,75 % yksityinen rahoitusosuus 25 % Hankkeen toteutuneet Rahoitus kustannukset päätös Matkakulut (lento- ja bussimat- 13000 kat, yöpymiset) Palkat sivukuluineen 6000 Muut kulut 1000 Yhteensä 20000
6450 euroa 8550 euroa 5000 euroa Toteutuma
Jäljellä +/-
13595,65
-595,65
6000 1426,53 21022,18
0,00 426,53 -1022,18
LIITE 1. MATKAREITTI
DEN OEVER STAVOREN
7.4.2011 6.4.2011 EGMOND AAN ZEE
9.4.2011
8.4.2011
5.4.2011 SCHEVENINGEN
NEELTJE JANS Kamperland
4.4.2011 YERSEKE
URK
LIITE 2. LEHTIARTIKKELIT
ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY
www.ekkalatalouskeskus.fi
Hanke on osittain Euroopan Kalatalousrahaston ( EKTR ) rahoittama - EU investoi kestävään kalastukseen -