PUHTAIDEN LUONNONVAROJEN
Pohjois-Karjalan maaseudun kehitt채missuunnitelma 2014-2020
Euroopan maaseudun kehitt채misen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin
2
Pohjoi s- K a rj a l a n m a a se ud un ke hitt채 m i s s u u n n i telm a 20 1 4 - 2020
Viljelijä, yrittäjä, elinkeinojen, ympäristöjen ja palvelujen kehittäjä ja asukas! Maaseutuohjelmasta työkaluja yrittämiseen ja oman paikkakunnan kehittämiseen!
Ohjelman avulla voit: kehittää oman tilan tai yrityksen toimintaa kehittää palveluja, kyliä ja järjestötoimintaa panostaa ympäristötyöhön ja hyviin viljelymenetelmiin parantaa tuotantoa rakennusinvestoinneilla etsiä uusi yhteistyökumppaneita myös kansainvälisesti tehdä työtä oman lähiympäristön hyväksi kehittää maakunnan elinkeinotoimintaa
ÄS
ME YHDESSÄ asiakaslähtöisyys innovatiivisuus resurssitehokkuus
I
ST
VA
ÄL
TA
YK
LIS
KÄ
laadukas ruoka puhdas vesi uusiutuva energia runsaat luonnonvarat
AL OS
TI
UUSI KASVU
osaavat ihmiset ja yritykset innostavat yhteisöt uusiutuvat palvelut
KESTÄVÄSTI
P ohj ois- K a rja la n m a a s eu d u n ke h i ttä m i s s u u n n i te lm a 20 1 4 - 2020
3
Luonnonvarojen
kestävä ja älykäs hyödyntäminen
4
Pohjoi s- K a rj a l a n m a a se ud un ke hittä m i s s u u n n i telm a 20 1 4 - 2020
Pohjois-Karjalan maaseudun luonnonvarat ovat monipuoliset; puhdas ilma, puhtaat vesistöt ja pohjavedet, monin eri tavoin hyödynnettävät laajat metsäalueet, kasvukelpoinen maaperä ja mineraalivarat. Maakunnassa on myös erilaista osaamista luonnonvarojen kestävään käyttöön, koulutukseen ja yhteistyöhön. Huolehdimme hyvin luonnonvarojen uusiutumisesta ja jatkojalostamme ne mahdollisimman pitkälle omassa maakunnassa. Tämä edellyttää luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevan tietouden lisäämistä, sen tehokasta jakamista ja tarvetta löytää etenkin yritystoiminnassa entistä älykkäämpiä ratkaisuja. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen on maakunnan pysyvän huoltoturvan, elämisen laatutekijöiden, imagon ja tulevien sukupolvien elinehtojen mukaista toimintaa.
Tavoitteet: Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Tutkimuksen ja yritystoiminnan yhteistyön edistäminen Innovaatioiden syntyminen ja tiedonsiirron edistäminen Ilmaston muutokseen ja uusiutuvaan energiaan liittyvän osaamisen kehittäminen Uusiutuvan energian hajautetun tuotannon tukeminen Osaamisen siirron tehostaminen vahvistamalla alueiden välistä ja kansainvälistä verkostoa Elinkeinotoiminnan osaamisen kehittäminen Elinikäistä oppimista tukevan sekä maa- ja metsätalouden ammatillisen koulutuksen edistäminen Luonnontuotealan tuotteistaminen
Tuemme esimerkiksi: Yhteistyön vahvistamista biotaloudessa ja elintarvike- ja energiantuotannossa niin alueellisesti kuin kansainvälisesti Maaseudun yritystoiminnan omistajavaihdoksia helpottavia koulutus- ja tiedonvälitystoimenpiteitä Luonnonvaroja koskevan tutkimustiedon tehokasta siirtoa Maaseudun asukkaiden, maatilojen ja maaseutuyrittäjien osaamista energia- ja resurssitehokkuudessa Luonnontuotteita monipuolisesti ja kestävästi hyödyntävää kansalais- ja yritystoimintaa Energiaomavaraisuuden edistämistä ja paikallistaloutta vahvistavia hajautettuja bioenergiaratkaisuja
P ohj ois- K a rja la n m a a s eu d u n ke h i ttä m i s s u u n n i te lm a 20 1 4 - 2020
5
kilpailukykyiset ja uusiutuvat
maaseutuyritykset
6
Pohjoi s- K a rj a l a n m a a se ud un ke hitt채 m i s s u u n n i telm a 20 1 4 - 2020
Liiketaloudellisesti kannattava yritystoiminta on kivijalka toimeentulolle ja hyvinvoinnille. Kehittyvät maatilat turvaavat Pohjois-Karjalan aseman yhtenä eniten maitoa ja naudanlihaa tuottavista maakunnista. Tavoitteena on, että PohjoisKarjala on vuonna 2020 lähiruoan tuotannon ja luomuviljelyn johtava maakunta. Maaseutu tarjoaa perinteisen maa- ja metsätalouden lisäksi monia mahdollisuuksia eri toimialoilla. Tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan maaseudun yritystoiminnan vahvuusalueita ovat hajautettu biotalous, metsien moninaiskäyttö, elintarvikkeiden ja luonnontuotteiden monipuolinen jatkojalostus sekä uudet yksityiset ja kolmannen sektorin palveluratkaisut. Lisäksi etenkin matkailuyritykset voivat hyödyntää Venäjän läheisyyttä ja sieltä tulevaa kysyntää.
Tavoitteet: Turvallisen ja puhtaan ruuan tuottaminen – pellolta pöytään Maatilojen ja yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn edistäminen Tilanpidon jatkuvuuden turvaaminen ja maisemien säilyttäminen avoimina ja viljeltyinä Maataloudesta maaperään, pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan kohdistuvan kuormituksen vähentäminen Ravinnekierron tehostaminen Uudenlaisten toimintatapojen edistäminen
Tuemme esimerkiksi: Paikallista maidon ja lihan jatkojalostuksen kehittämistä Luomu- ja lähiruokatuotantoa sekä paikallisten elintarvikkeiden jatkojalostusta Uusien viljelymenetelmien ja – kasvien käyttöönottoa Puutarhatuotannon, avomaanviljelyn ja marjantuotannon kehittämistä Maatilojen sukupolvenvaihdoksia sekä maa- ja metsätilojen omistajavaihdoksia Maa-, metsä- ja biotalouden imagon nostamista Ravinnekierron tehostamista Uusia metsäbiotalouden innovaatioita Maataloustuotannon monimuotoisuutta ja maiseman hoitoa Vesien hoitoa ja ympäristön kunnostusta
P ohj ois- K a rja la n m a a s eu d u n ke h i ttä m i s s u u n n i te lm a 20 1 4 - 2020
7
Yhteisöllisyys, yhteistyö ja osallisuus Kylätoiminta, erilaiset harrasteseurat ja myös maakunnallisesti toimivat järjestöt ylläpitävät paikallista identiteettiä ja myös kehittämisvirettä. Tärkeä osa yhteisöllisen toiminnan aktivointia ovat maakunnan kolme Leader-ryhmää. Tiivis maaseututoimijoiden yhteistyö mahdollistaa yhteistoimintojen syventämisen ja uudet, myös kansainväliset, yhteistyöratkaisut. Erityisen tärkeää on tukea yhteisöllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta nuorten ja nuorten aikuisten sekä maakuntaan tulomuuttajina saapuvien keskuudessa. Yhteisötyön tavoitteena on vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuuden tunnetta.
8
Pohjoi s- K a rj a l a n m a a se ud un ke hittä m i s s u u n n i telm a 20 1 4 - 2020
Tavoitteet: Vahvistuva sosiaalinen yhteenkuuluvuuden tunne Vahvistuva identiteetti Hyvä kehittämisvire
Tuemme esimerkiksi: Yhteisöllisen identiteetin ja paikalliskulttuurin kehittämistä Monikulttuurisen toiminnan edistämistä Yhteisöllisyyden rakentamista ja taajamasuunnittelua Yhteisö- ja kylätalojen kunnostamista ja uudistamista Asukkaiden osallistumismahdollisuuksien parantamista
P ohj ois- K a rja la n m a a s eu d u n ke h i ttä m i s s u u n n i te lm a 20 1 4 - 2020
9
Osaaminen ja uudistuminen 10
Pohjoi s- K a rj a l a n m a a se ud un ke hitt채 m i s s u u n n i telm a 20 1 4 - 2020
Osaamisen vahvistaminen ja jatkuva uusiutuminen ovat avainasemassa maaseudun menestymiselle. Pohjois-Karjalan maaseutuosaamista ylläpitävät koulutus-, tutkimus- ja kehittämisrakenteet ovat monipuoliset. Vahvoja osaamisalueita ovat metsä-, ympäristö-, biotalous-, hyvinvointi- ja terveysosaaminen, Venäjä-osaaminen sekä uusi teknologia. Myös maatalouden perusosaaminen ja maaseudun kehittämisosaaminen ovat korkeata tasoa. Huolehdimme maaseutuelinkeinojen riittävästä ja osaavasta työvoimasta nuorten ikäluokkien pienentymisestä huolimatta. Pohjois-Karjalan maaseudun vahvuus on eri toimijoiden hyvä keskinäinen tuntemus sekä matala kynnys yhdistää osaamista nopeasti ja joustavasti. Jatkuva uusiutumistarve edellyttää maaseudun asukkaiden, yritysten, tutkijoiden, käyttäjien ja kehittäjien törmäyttämistä, avointa vuoropuhelua ja tiedonvaihtoa. Keskeistä on maaseudulla olevan käytännön tiedon luonteva ja nopea yhdistäminen ajankohtaiseen asiantuntija- sekä tutkimustietoon.
Tavoitteet: Yritystoiminnan monipuolistaminen; uusien pienyritysten perustaminen, työpaikkojen luominen ja sukupolvenvaihdosten edistäminen Tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksien, käytön ja laadun parantaminen Suomen ja Venäjän välisen rajan hyödyntäminen
Tuemme esimerkiksi: Yritysmuotojen monipuolistumista (osuuskunnat, yhteiskunnalliset ja sosiaaliset yritykset) Nuorten kannustamista maaseutuyrittäjyyteen Uudenlaiseen osaamiseen liittyvää yrittäjyyttä Luonto- ja ympäristöpalveluihin liittyvän liiketoiminnan ja palveluratkaisujen kehittämistä Ikääntyneille tarjottavien palvelujen kehittämistä ja osallisuuden edistämistä Paikallisen kulttuurin tuotteistamista ja esiin nostamista
P ohj ois- K a rja la n m a a s eu d u n ke h i ttä m i s s u u n n i te lm a 20 1 4 - 2020
11
Asuminen, työja vapaa-aika Pohjois-Karjalan maaseudulla yhdistyvät laadukas asuminen, työnteko ja vapaa-aika. Maaseutu tarjoaa vaihtoehtoja monille elämäntavoille ja -tyyleille. Toimivat perusrakenteet kuten tiestö ja tietoliikenneyhteydet takaavat asumisen jakautumisen eri puolille maakuntaa. Myös vapaa-ajan viettoon ja virkistykseen tarkoitetuista rakenteista kuten esimerkiksi retkeily- ja vesistöreiteistä, puhtaista ja kalaisista vesistöistä sekä kokoontumispaikoista oheispalveluineen on pidettävä huolta.
12
Pohjoi s- K a rj a l a n m a a se ud un ke hittä m i s s u u n n i telm a 20 1 4 - 2020
Tavoitteet: Asuinympäristö niin kylillä kuin taajamissakin on viihtyisä Virkistäytymismahdollisuudet paranevat entisestään Maakunta koetaan houkuttelevana
Tuemme esimerkiksi: Vapaa-ajan rakenteiden, retkeilyreittien, vesistöreittien ja rantarakenteiden rakentamista sekä kunnostamista Aidon pohjoiskarjalaisen maaseutubrändin syntymistä Tulomuuton edistämistä Asumisen ja yrittämisen kannalta merkittävien, pienimuotoisten vesihuolto- ja liikennerakenteiden sekä kyläverkkojen rakentamista Tietoverkkojen hyödyntämistä yritys-, asukas- ja kylätoiminnassa
P ohj ois- K a rja la n m a a s eu d u n ke h i ttä m i s s u u n n i te lm a 20 1 4 - 2020
13
Leader-ryhmät Maakunnan kolme Leader-ryhmää; Vaara-Karjalan Leader, Joensuun seutu ja Keski-Karjalan Jetina täydentävät maaseutuohjelmaa paikallistasolla tuomalla asukkaat mukaan päätöksentekoon ja suuntaamalla resurssinsa pieniin hankkeisiin. Leader-rahoitukselle ominaista on myös uusien asioiden hakeminen ja kokeilemisen tukeminen. Paikallisuuden lisäksi Leader-toiminnassa korostuu yhteistyö niin Suomen sisällä kuin kansainvälisestikin. Leader-ryhmät ovat tehneet omat strategiansa vuosille 2014 – 2020. Strategiat ohjaavat Leader-ryhmän toimintaa ja suuntaavat hankerahoitusta.
Leader-ryhmät tukevat esimerkiksi: Yhdistysten ja yritysten välisen yhteistyön lisäämistä Viihtyisyyden ja harrastusmahdollisuuksien parantamista Yhteisten kokoontumispaikkojen kunnostamista Yritysten investointeja ja kehittämistä Paikallisen kulttuurin ja perinteen esiin nostamista Tietoverkkojen hyödyntämistä Luonnontuotteiden hyödyntämistä Yhteistyötä Suomessa ja kansainvälisesti
14
Pohjoi s- K a rj a l a n m a a se ud un ke hittä m i s s u u n n i telm a 20 1 4 - 2020
Vaara-Karjalasta virtaa kehittämiseen Lieksa, Juuka, Nurmes, Valtimo ja Ilomantsi Vaara-Karjalassa tavoitteena on, että alue säilyy elinvoimaisena ja miellyttävänä asuinympäristönä.
Strategian painopisteet: Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt Elinvoimainen yritystoiminta Luonnonvarat ja kestävä kehitys Alueiden- ja kansainvälinen yhteistyö
P ohj ois- K a rja la n m a a s eu d u n ke h i ttä m i s s u u n n i te lm a 20 1 4 - 2020
15
Joensuun seutu on väylä sujuvaan arkeen Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi Joensuun seudulla lähtökohtana on kansalaistoiminnan, kansalaisyhteiskunnan sekä paikallisen yrittäjyyden tukeminen.
Strategian painopisteet: Ympäristö, oivallus omasta ympäristöstä avaa uusia mahdollisuuksia Yhteisöt, sujuva arki syntyy yhdessä tehden Yrittäjyys, työ muodostuu monesta eri osasta ja osaamisesta
16
Pohjoi s- K a rj a l a n m a a se ud un ke hittä m i s s u u n n i telm a 20 1 4 - 2020
Keski-Karjalassa mennään rohkeasti eteenpäin Kitee, Tohmajärvi ja Rääkkylä Keski-Karjalan Jetinan rooliin kuuluvat paikallisen kehittämistoiminnan tukeminen, alueen viihtyisyyden, imagon ja tunnettuuden parantaminen sekä osaamisen kehittäminen.
Strategian painopisteet: Viihtyisä asuinympäristö Rajaseudun rohkeat yrittäjät Ympäristö ja luonto Osaamisen edistäminen
P ohj ois- K a rja la n m a a s eu d u n ke h i ttä m i s s u u n n i te lm a 20 1 4 - 2020
17
Joko teillä hyrrää ja asiat rullaa?
EI ENÄÄ KAHVITAHROJA TAI HIKIPISAROITA LOMAKKEISSA, EI KADONNEEN KYNÄN ETSINTÄÄ, EI PAPERIEN RAPINAA KESKIYÖN TUNTEINA! Hyrrä on maaseudun hanke-, yritys-, ja rakennetukien uusi asiointiväylä netissä. Selaa tukihakemustietoja, jätä hakemuksia. Sen kautta on helppo pistää tuet pyörimään: • Maataloustuotantosidonnaiset investointituet • Elinkeinosuunnitelmat • Maaseudun kehittämistuet • Yleishyödylliset investointituet • Maaseutuyritysten yritystuet • Nuorten viljelijöiden aloitustuet Hyrrä on suunniteltu otettavaksi hanke-, yritys- ja rakennetukien hakijoiden käyttöön vuonna 2015. Lisätietoja saat ELY-keskuksista
ja Leader-ryhmiltä tai www.mavi.fi/hyrra
Lis채tietoa maaseutuohjelman mahdollisuuksista: Maakaista.fi Maaseutu.fi
Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kauppakatu 40 B, 3 krs., 80100 Joensuu kirjaamo.pohjois-karjala@ely-keskus.fi puh. 0295 026 000 www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala
Pielisentie 26, 81700 Lieksa puh. 040 1044 906 leader@lieksa.fi
Niskakatu 4 A, 80100 Joensuu puh. 013-610 0020 joensuun.seutu@maakaista.fi
Kanttorintie 3, 82500 Kitee puh. 050 367 7660 toimisto@jetina.fi Lis채ksi mukana ovat kuntien maaseutupalvelut ja Maakaista.fi.