Oma Loki by Lounais-Suomen Syöpäyhdistys

Loki

OMA

Lehti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille

2020

Takaisin elämään syövän jälkeen Teijan ja hänen tiimiläistensä työ on yhdistyksen kivijalka

Fuck Cancer -kahvitus kokoaa yhteen nuoret aikuiset

Mielen myrsky tyyntyy tunnetaitoryhmässä 1

2020

Päätoimittaja Minna Lämsä Taitto Satu Huolman

Lehti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille

Painopaikka Hansaprint Oy

Julkaisija Lounais-Suomen Syöpäyhdistys

Kansikuva Satu Huolman

Painosmäärä 30 100

Haluatko antaa palautetta uudistuneesta lehdestä? Lähetä viestiä viestinta@lssy.fi

Uusi vuosikymmen Kuva: Satu Huolman

tuo uusia tuulia

rvoisa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsen. Pitelet käsissäsi uuden vuosikymmenen ensimmäistä jäsenlehteämme. Lehti on kokenut muutoksen, ja se on tästä eteenpäin informatiivisempi ja toimituksellisempi kuin menneinä vuosina. Syynä tähän on Matkatoimisto Matkari Oy:n julkaisema oma matkaliite, joka löytyy lehtemme välistä. Toivottavasti tämä uudistus on myös sinun mielestäsi onnistunut. Alkanut vuosi on yhdistyksemme 69:s. Olemme kulkeneet hyvin pitkän matkan, kun ottaa huomioon, kuinka syövän hoito ja yhdistyksen toiminta on tuona aikana muuttunut. Tänä päivänä tuntuu erikoiselta ajatella, että yhdistyksen ensimmäiset vuosikymmenet paransimme syöpään sairastuneita niin sanottujen radiumhoitojen avulla. Vasta 1970-luvun puolivälin tietämillä vastuu hoitojen järjestämisestä siirtyi sairaanhoitopiirille, ja yhdistys saattoi suunnata tarmonsa seulontoihin, terveyden edistämiseen ja hieman myöhemmin syöpäpotilaiden sopeutumisvalmennustoimintaan. Uudelle vuosikymmenelle astuessamme on moni asia syöpäpotilaan näkökulmasta paremmin. Hoidot ovat globaalisti vertailtuna maailman huipputasoa, ja yhä useampi selviää syövästä. Tänä päivänä yli kaksi kolmasosaa saa hoitojen jälkeen puhtaat paperit, vaikka seurantaa toki ylläpidetään vuosia hoitojen päätyttyä. Syöpä on kuitenkin paljon muutakin kuin fyysinen toimintahäiriö, jota ammattilaisten osaavissa käsissä hoidetaan. Syöpä on mitä suurimmassa määrin myös henkinen kriisi, ja tällöin korostuvat psykososiaaliset palvelut. Julkisen terveydenhuollon varustautuessa alati kasvavaan potilasmäärään tämä näkökulma on usein jäänyt liian vähäiselle huomiolle, mikä johtuu niukoista resursseista. Tässä kohtaa ovatkin juuri Syöpäjärjestöt ottaneet isompaa roolia myös sairaalan seinien sisällä. Hyvä yhteistyö, jota mekin Lounais-Suomessa teemme sairaanhoitopiirin ja tarkemmin sanottuna Läntisen Syöpäkeskuksen (FICAN West) kanssa, on ollut molemmin puolin palkitsevaa. Yhdessä pohdimme, millä keinoin varmistamme sen, että kaikki alueellamme sairastuneet saavat tiedon yhdistyksestä ja sen tarjoamista palveluista. Viime kädessä potilas toki itse päättää osallistumisestaan, mutta edelleen liian usein saamme jälkikäteen kuulla, kuinka potilas olisi meitä tarvinnut, jos vain olisi tiennyt toimintamme eri muodoista. Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle on kautta aikain ollut kunnia-asia se, että kaikki syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarjoamamme palvelut ovat ilmaisia. Palvelujen kirjo vaihtelee syöpäneuvonnasta taloudelliseen tukeen sekä pelkäävän potilaan tukena ole-

misesta omaisen jaksamisesta huolehtimiseen. Kaikki tämä vie resursseja – toisin sanoen rahaa – ja avun tarvitsijoiden määrä kasvaa kumulatiivisesti vielä vuosien ajan: kun vuonna 2017 diagnosoitiin 34 000 uutta syöpätausta, tultaneen 40 000 diagnoosin raja saavuttamaan vuonna 2025. Suuren osan näistä tarjoamistamme palveluista voimme rahoittaa jäsenmaksutuloista saatavilla varoilla. Kiitän kaikkia teitä jäseniä siitä, että suorittamalla vuosittain jäsenmaksun mahdollistatte toimintamme, jonka avulla voimme osaltamme auttaa jokaista avuntarvitsijaa. Yhdistyksemme jäsenenä saat myös paljon etuja, joihin voit tutustua joko tässä lehdessä tai verkkosivuillamme www.lounais-suomensyopayhdistys.fi. Kevät on aina valon ja uuden kasvun aikaa. Toivotan jokaiselle jäsenellemme valoa niin tutuille kuin uusille poluille. Pidetään toisistamme huolta ja voidaan hyvin. Toimitusjohtaja

Ville Viitanen

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys 3

Teksti ja kuvat: Mathias Luther

Tukihenkilö

antaa luvan ajatella omaa vointiaan

i tarvitse pinnistellä. Voi vähän laiskotella. Tai hyggeillä, jos se kuulostaa paremmalta. Mennä sänkyyn ja olla shaalin alla, kun siltä tuntuu. Kuka tämän kertoisi sairastuneelle, ellei tukihenkilö? Huittislaiselle Päivi Tallalle tämän kertoo hänen tukihenkilönsä Satu Railo. Satu tuli Päivin tukihenkilöksi syksyllä 2019, kun Päivin rintasyöpää alettiin hoitaa. Syöpä ei ollut tehnyt Päivin mieleen näkyvää muutosta. Hän puski arkeaan eteenpäin tavanomaisella tarmolla, joka tosin kohdistui nyt Loimaan Osuuspankin asiakkaiden neuvomisen sijaan oman sairauden selättämiseen. – Ajattelin, että minähän selviän tästä heittämällä. Sain kuitenkin vinkin, että soita tälle Pirkko-Liisalle (Peltonen-Santala, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vertaistukihenkilötoiminnasta vastaava syöpäsairaanhoitaja). Kysyin häneltä, onko sinulla sellaista oikein reipasta ihmistä, ja hän löysi minulle tällaisen tukihenkilön kuin Satu. Ajattelin, ettei olisi voinut paremmin käydä.

Tuttu tukija

Niin kuin pienellä paikkakunnalla usein on, ammattiopisto Novidan hiusalan opettaja Satu Railo oli Päiville ennestään vähän tuttu. Hän ei kuitenkaan ollut Päivin laina-asiakas pankista, mikä olisi tuntunut vähän hankalalta. – En ole varsinainen vertaistukihenkilö vaan läheistukihenkilö. En ole itse sairastanut syöpää, mutta läheiseni ovat, Satu Railo kertoo. Hänen äitinsä menehtyi vuosia sitten syöpään 61-vuotiaana. Neljä vuotta sitten hänen poikansa Jarmo menehtyi suusyöpään 32-vuotiaana jättäen leskeksi Sadun miniän ja 6- ja 10-vuotiaat lapset. Joku olisi ehkä tällaisten kokemusten jälkeen halunnut unohtaa kaiken puheen syövästä. Satu Railo tarttui omiin tunteisiinsa ryhtymällä itse syöpään sairastuneiden tukihenkilöksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen koulutuksen kautta. Sillä tavalla suru voi myös kääntyä jonkun lohduksi. – En kerro omista tapauksistani, ellei joku oikein kysy. En halua voivotella, vaan haluan antaa tukea. Lähden siitä, että olen olemassa tuettavia varten, hän sanoo. Päivi Talla ja hänen tukihenkilönsä Satu Railo löysivät nopeasti yhteisen sävelen. 4

Vahva perusta

Ei kyllä voivottele Päivikään. Peitteleekö hän sairauden tuskaa ja väsymystään pirteydellä? Hän vakuuttaa vain olevansa sellainen, peruspositiivinen ihminen. – Otan niitä myrkkyjä, vaikka tukka lähtisi. Mielessäni ajattelen kasvaimeni pienemmäksi joka päivä, ei siitä ainakaan haittaa voi olla. Ja se on todella pienentynyt sytostaattihoitojen alettua. Kun se on tarpeeksi pieni, se leikataan. Sytostaattihoitoja Päivi Talla saa joka kolmas viikko Helsingissä. Hän sanoo sietävänsä ne hyvin, mutta valkosolupiikki, jolla veriarvot palautetaan niiden jälkeen, vie voimat ja tekee koko kehon kipeäksi viikon ajaksi. Sille viikolle ei kannata suunnitella mitään menoja.

Yllättävä kiire

Päivin sairastumisen vaiheet moni syöpää sairastanut varmasti tunnistaa. Ensin ei ollut kuin harmillinen vaiva, jota välillä yritti toisella kädellä parantaa. Sitten kun herää vakava epäilys, tulee jo kiire. – Huomasin kesän alussa toisen rinnan punoittavan. Ei siinä oikeastaan muuta ollut. Ajattelin, että kyse on sopimattomasta pesuaineesta tai jostakin sellaisesta.

Laitoin ruusuvoidetta, ja vähän se auttoikin. Hetkeksi. Sitten tuli kesäloma väliin ja aika meni nopeasti. Sen jälkeen vaivaa kuitenkin oli vielä, ja Päivi meni gynekologille, joka kertoi hetken tutkittuaan epämiellyttävän epäilyksensä. Silloin tuli kiire hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Päivi käytti sairausvakuutustaan hyväksi ja pääsi nopeasti yksityisen lääkäriaseman tutkittavaksi Helsinkiin. Kahdenkymmenen päivän kuluttua ensimmäisestä lääkärikäynnistä oli jo ensimmäinen sytostaattihoito. Joulua hän odotti sytostaattihoidoissa käyden. Leikkausta hän odotti tämän vuoden alussa.

Uudet kuviot

Samaan aikaan hänen perheessään totuteltiin uusiin rooleihin. Teini-ikäinen tytär sai osoittaa, että hän ihan oikeasti osaa tehdä aamupalansa itse ja vielä siivota keittiönkin. Mies sai kertoa, että ei hänen rakkautensa ole yhdestä rinnasta kiinni. Koira sai totutella aamulenkin lyhennettyyn versioon. Kaikki – paitsi koira – googlettivat sairautta, hyviä elämänohjeita ja ruokasuosituksia. – Minäkin aluksi, mutta en enää. Lääkärini – mahtava ihminen – sanoi, että ei tarvitse kysyä tohtori googlelta, voin soittaa suoraan hänelle, jos jokin askarruttaa. Päivi on kertonut työkavereilleen ja asiakkailleen avoimesti sairaudestaan ja saanut runsaasti tukea myös heiltä. Satu Railo toteaa, että toiset haluavat salata syöpänsä. Yleensä pääse helpommalla, kun vain kertoo. Sairaus on sen verran yleistynyt, että se tuskin ketään ihmetyttää, eikä se tartu. Pitkää poissaoloa voi olla vaikeaa selittää muuten. – Vaikka itse hoidot ja leikkaus olisivat nopeasti ohi, niin vuosi siinä menee ennen kuin on ihan iskussa taas, oli syöpä mikä tahansa. Tulee eräänlainen jälkiväsymys.

Kouluttaudu tukihenkilöksi • Vertaistukihenkilö on ihminen, joka on itse sairastanut (ja joissakin tapauksissa edelleen sairastaa) syöpää. Läheistukihenkilö on ihminen, joka on tutustunut syöpäsairauteen jonkun läheisen sairastumisen kautta. • Vertais- ja läheistukihenkilöksi haluavan tulee käydä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen koulutus. Yhdistys järjestää peruskoulutuksen syksyllä 2020. Ilmoittaudu mukaan koulutukseen 31.3. mennessä, pirkko-liisa.santala@lssy.fi tai 02 2657 619 (ti-ke klo 10–15). • Yhdistys on laatinut tukitoiminnalle selvät ehdot ja suuntaviivat. Tukihenkilön ja tuettavan odotetaan tapaavan 1-5 kertaa. Tapaamisten lukumäärän rajoitus ei ole kuitenkaan ehdoton. Vertaistukihenkilöt saavat tukitoimen kuluista korvausta, ja yhdistys järjestää heille virkistystä ja yhteisen joulujuhlan. • Tukimuotona on puhelinkeskustelu tai tapaaminen, joka pidetään mieluiten tuettavan kotona. Toimintaan eivät kuulu hoitotoimenpiteet tai kodinhoito. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja vaitiololupauksen alaisia ilman takarajaa. • Tukihenkilön peruskoulutuksen lisäksi tukihenkilöiden odotetaan käyvän vuosittain päivän mittaisessa jatkokoulutuksessa. • Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vertaistukihenkilötoiminnasta vastaava sairaanhoitaja Pirkko-Liisa Peltonen-Santala haastattelee yhdessä toisen ammattilaisen tai kokeneen vertaistukihenkilön kanssa hakijat, vetää koulutukset ja välittää kysynnän perusteella sairastuneille sopivat tukihenkilöt.

Älä jätä

Melkein aina käy myös niin, että ystäväpiiri muuttuu. On ihmisiä, jotka vetäytyvät syöpäsairaan ympäriltä, mutta on myös niitä, jotka yllättäen antavat tukea ja lämpöä. – Joku saattaa ajatella, että hän haluaa antaa sairastuneelle ”tilaa” eikä olla tungetteleva. Usein kuitenkin kyse on enemmän siitä, ettei osata kohdata sairastunutta, Satu Railo sanoo. – Se voi kuitenkin olla ihan helppoa. – Voi ottaa hartiasta kiinni ja kysyä miten voit tai oletko käynyt marjassa. Soita lyhyt puhelu – mutta älä puhu pitkään, koska sairastunut ei ehkä jaksa sitä. – Mutta älä unohda sitä yksinkertaista kysymystä: mitä sinulle kuuluu? Syöpäsairaanhoitaja Pirkko-Liisa Peltonen-Santala vastaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vertaistukitoiminnasta. Taustalla hänen kollegansa Annamari Rivero-Santana.

Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Pasi Leino

Turunmaan Duodecim-seuran tunnustus

dosentti Sirkku Jyrkkiรถlle

Turunmaan Duodecim-seura myönsi vuoden 2019 tunnustuspalkintonsa toimialuejohtaja Sirkku Jyrkkiölle. Hänen merkittävän ja laaja-alaisen uransa ansioita ovat syöpätautien hoidon kansallinen kehitystyö, tutkimus sekä erityinen vahvuus johtajana ja esimiehenä.

irkku Jyrkkiön väitöskirja isotooppimerkkiaineiden käytöstä kasvainkudoksen aineenvaihdunnassa vuonna 1992 oli ensimmäinen, jossa hyödynnettiin PET-menetelmää kliinisen onkologian tutkimuksissa. Monien syöpien levinneisyystutkimukset perustuvat hänen väitöskirjansa osatöihin. Jyrkkiön erityisalana ovat lymfoomat, joiden hoidossa hän kuuluu Euroopan johtaviin asiantuntijoihin. Jyrkkiö on merkittävä vaikuttaja kansallisissa syöpätautien verkostoissa. Hän toimii vastikään kansainvälisen CC-tunnustuksen saaneen Läntisen syöpäkeskuksen johtoryhmässä ja on ajanut aktiivisesti palliatiivisen hoidon kehitystyötä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä monialaisen yhteistyön mallilla. Oman toimialueensa ohella Jyrkkiö on vastannut myös monista Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteisistä kehityshankkeista. Jyrkkiö on työhönsä suurella sydämellä sitoutunut lääkäri, tutkija ja johtaja, jota sekä potilaat että työtoverit ja kollegat arvostavat. Hän on innovatiivinen kehittäjä, joka saa sitkeydellään kehityshankkeet myös toteutumaan, kiittävät palkintoa hänelle esittäneet työtoverit.

Yleisnaisjantunen

Jyrkkiö kuvailee itseään yleisnaisjantunen-tyypiksi, joka kaikkien ohjeiden vastaisesti hajottaa itseään moneen suuntaan saadakseen haluamiaan asioita maaliin. – Tunnustus lämmittää mieltäni, ja arvostan sitä kovasti. Minulle tärkeitä asioita ovat potilaan kokonaisvaltaisen hoidon edistyminen, mukaan lukien psykososiaalinen tuki ja palliatiivinen hoito, resurssien oikea kohdentuminen sekä nuorten terveydenhuollon ammattilaisten oppiminen ja edistyminen uralla. – Haluan edistää väestön mahdollisuutta ymmärtää faktoja ja uutta tietoa. Työyhteisöjen kehittäminen toimivammiksi ja monialaisen, yli organisaatiorajojen tehtävän yhteistyön edistäminen potilaan parhaaksi ovat myös sydäntäni lähellä. Taitaa kuulostaa megalomaaniselta, naurahtaa Jyrkkiö, joka levittää tietoa myös Syöpä-Cancer-lehden päätoimittajana ja Suomen Lääkärilehden Tieteessä-palstan toimittajana.

Yliopistollisen syöpätutkimuksen taustalla säännöt Kaikki Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella tehtävä potilaita koskeva tutkimus käy suunnitteluvaiheessa läpi seulan. Tutkimusluvan saamiseksi jokainen tutkimushanke käsitellään eettisessä toimikunnassa, johon kuuluu asiantuntijoita lääketieteen eri aloilta. Eettisen toimikunnan nimittää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus. Lääketieteen edustajien lisäksi toimikuntaan kuuluvat lääketieteellisen etiikan professori, maallikkojäsen sekä sairaanhoitopiirin lakimies ja hallituksen edustaja. Vuoden 2019 alusta puheenjohtajana on toiminut toimialuejohtaja, dosentti ja syöpätautien erikoislääkäri Sirkku Jyrkkiö Turun yliopistollisesta keskussairaalasta. Hän on toiminut myös valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan jäsenenä. – Eettisen toimikunnan työ on lakisääteistä. Sen tehtävä on arvioida lääketieteellisten tutkimusten eettisyyttä ja antaa jokaisesta tutkimushankkeesta lausunto. Toimikunta miettii tutkimuksen toteutusta etenkin tutkittavan kannalta. On tärkeää, että tutkittava voi ymmärtää mistä on kyse ja että tutkimukset ovat realistisia toteuttaa. Tutkimuksesta on voitava odottaa järkevää tulosta, selvittää Sirkku Jyrkkiö. Eettinen ennakkoarviointi turvaa potilaan aseman tutkittavana. Tavoitteena on myös se, että kaikki kliininen tutkimus on luotettavaa ja turvallista ja että tutkimukseen liittyvät hyödyt ovat riskejä suuremmat. – Kokouksissa keskustelemme paljon tutkimuspotilaiden informoinnista. Tutkimusmenetelmien asianmukaisuus sekä tietosuoja ja -turva ovat myös tärkeitä kysymyksiä. Hakemuksia ja niihin liittyviä asiakirjoja, joista tutkimuksen tavoitteet ja toteutus käyvät ilmi, pyydetään tarvittaessa täydentämään, kertoo toimikunnan sihteeri, asiantuntijalääkäri LT Tiina Varis. Vuonna 2018 toimikunta arvioi 124 uutta tutkimusta, joista 33 oli kliinisiä lääketutkimuksia. Vuonna 2018 käsiteltiin myös 189 tutkimussuunnitelman muutosta. Toimikunta seuraa myös muun muassa kliinisten lääketutkimusten vuosittaisia turvallisuusraportteja.

Teksti: Sini Silvàn Kuvat: Satu Huolman

Mielen myrsky tyyntyy

tunnetaitoryhmässä

ahdeksanvuotiaat Venla ja Toivo ovat tehneet tunnetaitoryhmässä huminapurkit. Kun lasipurkkia ravistaa, veden, helmien ja hileiden liike muistuttaa omien ajatusten ja tunteiden myrskyä. Katse voi tarttua vedessä leijuviin hippuihin. Kun ne laskeutuvat ja myrsky tyyntyy, voi itsekin rauhoittua. Venla ja Toivo tietävät, että joskus pelkkä hengittäminenkin auttaa. Avuksi on askarreltu kuva omasta kädestä. Sormea voi kuljettaa toista sormea pitkin ylös sormenpäätä kohti ja taas alas. Sormen liikkuessa voi hengittää samaan tahtiin. Minkälaisissa tilanteissa hengittäminen sitten auttaa? – Kun on vihainen, Toivo sanoo. – Jos on vihainen tai jännittää, Venla jatkaa.

ähän mennessä kaksikko on osallistunut Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsiperhekoordinaattori, lasten tunnetaito-ohjaaja Pia Ilveksen vetämään ryhmään kolme kertaa. Mielipide mukana olosta on selkeä. – Kivaa, Venla sanoo. Venlan on houkutellut ryhmään mukaan tuttu ohjaaja. – Mulle sanottiin, että joudun tulemaan tänne, Toivo puolestaan kertoo. Mutta jos tutkaillaan esimerkiksi ryhmässä tehtyä tunnemittaria, se kertoo, että ryhmään tullaan iloisella naamalla ja kivalla mielellä. – Parasta on ollut näitten juttujen tekeminen, Toivo sanoo ja esittelee mittareita ja maalauksia. Venlalle on ollut parasta se, että ryhmässä on oppinut uusia asioita. – Hengitysjuttuja olen oppinut.

yhmässä on tutkailtu myös omassa vartalossa tuntuvia tuntemuksia, ”villipedon voimaa”, jota voi purkaa esimerkiksi työskentelemällä saven kanssa. Kehonkuunteluharjoitusten tuloksia on myös piirretty paperille. Toivon mielessä on ollut meri ja maapallo, ne hän on maalannut paperille. Jutut ovat olleet lapsille heidän sanojensa mukaan sekä aika vaikeita että aika helppoja. Ryhmässä on ollut mukana kaiken kaikkiaan neljä lasta ja kaksi ohjaajaa. – Ohjaajat ovat kivoja, Toivo sanoo. – He on aika päättäväisiä, Venla lisää.

Tunnetaidot tärkeitä kaikille

Kun lapsi itse, hänen sisaruksensa tai äitinsä tai isänsä sairastuu syöpään, lapsen mieli voi joutua myllerrykseen. Tunnetaitoryhmässä lapset saavat työkaluja omien tunteidensa käsittelyyn ja ilmaisuun. 8

Viime syksynä kokoontunut ryhmä, johon Toivo ja Venla osallistuivat, oli kohdennettu 8–12-vuotiaille syöpää sairastavien lasten sisaruksille. Ryhmä oli osa Ilveksen lasten tunnetaito-ohjaajakoulutuksen lopputyötä yksityisessä oppilaitoksessa. – Tunnetaidot ovat tärkeitä aivan kaikille, mutta varsinkin näissä perheissä käydään läpi niin isoja tunteita, joita sairastuminen herättää, Ilves kuvaa. Sairaus vaikuttaa koko perheeseen, joten on todella tärkeää, että lapset saavat käsitellä sairautta. Lasten on tärkeää ymmärtää, että heidän tunteensa ovat tärkeitä ja sallittuja. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tunnetaitoryhmissä lisätään tietoisuutta itsestä ja omista tunteista. Terapiasta ryhmässä ei kuitenkaan ole kyse. Ryhmän keinoina ovat luova tunnetyöskentely, kehon kuuntelu, hengittäminen ja draamaharjoitukset. Ryhmissä harjoitellaan myös satuhierontaa sekä myönteistä kosketusta. – Tavoitteena on oppia tunnetaitoja sekä tunteiden tunnistamista ja säätelemistä. Samalla oppii tunnistamaan omia voimavarojaan ja saa onnistumisen kokemuksia.

Uudet ryhmät alkavat keväällä

Tänä vuonna järjestetään kolme ryhmää. Maaliskuussa alkaa ryhmä 7–9-vuotiaille lapsille, joiden vanhempi sairastaa syöpää. Ryhmä 4–6-vuotiaille syöpää sairastavien lasten sisaruksille alkaa syyskuussa ja ryhmä 13–15-vuotiaille nuorille, joiden vanhempi sairastaa syöpää, lokakuussa. Puolentoista tunnin tapaamisia on kahdeksan. Luottamus on ryhmässä todella suuressa roolissa. – Ryhmissä on tavoitteena opetella, mitä tunteet ovat, minkä nimisiä ne ovat ja miltä ne tuntuvat. Jotkin tunteet voivat olla todella voimakkaita, jolloin etsitään keinoja, kuinka niitä voidaan säädellä. Lapsen on tärkeää saada kokemus siitä, että hän voi itse vaikuttaa omaan oloonsa.

Tunnetaitoryhmän ohjaaja Pia Ilves

unnetaidot ovat tärkeitä läpi elämän. Ryhmässä lähdetään miettimään, miltä eri tunteet tuntuvat ja missä ne tuntuvat. Ilo voi tuntua esimerkiksi pistelynä. Viha puolestaan voi tuntua sydämen tykytyksenä. Suru voi taasen puristaa rintakehää. – On ollut ihanaa huomata, miten lapset ovat oppineet käyttämään taitojaan arjessa.

Hae lasten ja nuorten tunnetaitoryhmiin Hae lasten ja nuorten tunnetaitoryhmiin

Tänä vuonna järjestetään seuraavat ryhmät, jotka kokoontuvat Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa Turun Hirvensalossa Tänä vuonna järjestetään kolme ryhmää, jotka kokoontuvat Meri-Karinan hyvinvointikes• 7–9-vuotiaat lapset, joiden vanhempi sairastaa syöpää kuksessa Turun Hirvensalossa. Jokainen ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa. viikoittaiset kokoontumiset 8 kertaa torstaisin 19.3.–7.5. klo 17.30–19.00 • • 4–6-vuotiaat 7–9-vuotiaat lapset, joiden vanhempi sairastaa lapset, joiden sisarus sairastaa syöpääsyöpää kokoontumiset torstaisin 19.3.–7.5. klo 17.30–19.00 viikoittaiset kokoontumiset 8 kertaa torstaisin 3.9.–22.10. klo 17.30–19.00 • • 13–15-vuotiaat 4–6-vuotiaatnuoret, lapset,joiden joidenvanhempi sisarus sairastaa sairastaasyöpää syöpää kokoontumiset torstaisin 3.9.–22.10. klo 17.30–19.00 viikoittaiset kokoontumiset 8 kertaa torstaisin 29.10.–17.12. klo 17.30–19.0 • 13–15-vuotiaat nuoret, joiden vanhempi sairastaa syöpää kokoontumiset torstaisin klo 17.30–19.00 Ryhmiin haetaan lomakkeella nimeltä29.10.–17.12. ”hakemus lasten ja nuorten tunnetaitoryhmiin”. Täytetty lomake palautetaan Meri-Karinan Hakuaikalasten päättyy kuukautta ennen ensimmäistä kokoontumiskertaa. Huom! Ryhmiin haetaanhyvinvointikeskukseen. lomakkeella nimeltä ”Hakemus ja nuorten tunnetaitoryhmiin”. Täytetty lomake palautetaan Maaliskuussa alkavaan ryhmään on mahdollista hakea x saakka. Hakemuslomakkeita sekä lisätietoa ryhmistä on Meri-Karinan hyvinvointikeskukseen. Hakuaika päättyy kuukautta ennen ryhmän ensimmäistä kokoontumiskertaa. saatavana osoitteesta www. lounais-suomensyopayhdistys.fi. Huom! Maaliskuussa alkavaan ryhmään on mahdollista hakea 27.2. saakka. Hakemuslomake sekä lisätietoa ryhmistä on saatavana osoitteessa www. lounais-suomensyopayhdistys.fi.

Teksti: Sini Silvàn Kuvat: Satu Huolman

Sopeutumisvalmennuskurssilla rakennetaan elämää sai perustelut, kuten se, miksi syövän akuuttivaiheen aikana tietyt asiat tehtiin niin kuin ne tehtiin. Kiinnostavaa tietoa tuli myös ravitsemuksesta. Kurssilla käytiin läpi sitä, millaisia valintoja voi tehdä, mihin asioihin pitää kiinnittää huomiota ja mikä edesauttaa hyvinvointia. Ahola piti erityisesti siitä, että saarnan sijaan tarjottiin inhimillisiä ratkaisuja, joita voisi toteuttaa arjessa. Aholalle jäi kurssilta mieleen erityisesti se, mitä fysioterapeutti Marianne Himberg kertoi lymfaödeeman hoidosta. Tietoa tuli esimerkiksi kompressiohoidon merkityksestä. Meri-Karinassa oli mahdollisuus kokeilla allasterapiaa ja päästä myös valitsemassaan hoidossa yksilökäynnille. Ohjelmassa oli myös kuntosaliohjausta sekä esimerkiksi lavis-lavatanssijumpan ja äänimaljarentoutuksen kokeilua. Kurssin vetäjät, erikoissairaanhoitaja Tiina Hvitfelt sekä vastaava hoitaja Teija Kemppainen, järjestivät myös keskusteluryhmiä.

Kontakteja myös kotiin vietäväksi

ietin pitkään, tulenko tällaiselle sopeutumisvalmennuskurssille. Laitoin kuitenkin hakemuksen menemään ja olen todella tyytyväinen, että laitoin, hyvinkääläinen Sirpa Ahola kertoo. Ahola osallistui viime marraskuussa Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa järjestetylle kurssille, jonka kohderyhmänä olivat rintasyöpään sairastuneet. – Kurssiin on oikeus, jos vain hakee, hän muistuttaa. Ahola halusi erityisesti Hirvensaloon, jossa Meri-Karinan hyvinvointikeskus sijaitsee. Hän oli lukenut paikasta ja sen rauhallisesta ympäristöstä. – Paikka ja sen pienimuotoisuus ovat minulla tärkeitä. Meri-Karina myös lunasti lupauksensa. Ahola kertoo, miten yhdistyksen toiminnanjohtaja kävi kertomassa kurssilaisille talon arvomaailmasta – ajatuksesta, että ihminen tulee ensin. Hän näkee, että kurssitoiminta täydentää julkista terveydenhuoltoa antamalla psykososiaalista tukea. Kun ryhmäkoko on pieni, noin kymmenen henkeä, vertaistuki on mahdollista. – Jokainen tulee kuulluksi ja nähdyksi ja syntyy tunne, etten ole näiden ongelmien kanssa yksin.

Uutta, ajantasaista tietoa

Aholalle oli tärkeää saada ajantasaista tietoa. Onkologin kanssa käyty keskustelu oli hyvin avointa. Moni asia 10

Kurssin päätteeksi kurssille osallistuneet perustivat yhteisen WhatsApp-ryhmän. Alustavasti ryhmäläiset ovat sopineet tulevansa keväällä uudelleen Meri-Karinaan Wellness Weekend for Ladies-tapahtumaan. – On iso asia, että löytyy ihmisiä, joiden kanssa voi pitää yhteyttä. Tällöin ei tarvitse aina kuormittaa omaa perhettä, vaikka avomiehelle voi kiitoksen sanoa. Hän on ollut hyvänä tukena koko matkan ajan. – Olen hyvin kiitollinen Meri-Karinalle siitä, millä ajatuksella siellä toimitaan. Ihmiset pysähtyvät, kuuntelevat ja ovat läsnä. Meri-Karinassa ollaan tukena, kun ihmiset yrittävät rakentaa omaa elämäänsä jokainen omalla tavallaan.

Kurssilaisten ryhmäytyminen on tärkeää Kelan rahoittamat sopeutumisvalmennuskurssit ovat osallistujille maksuttomia, ja niihin haetaan Kelan kautta. Kurssien ohjelma on Kelan määrittelemä, valtakunnallisesti yhtenäinen. Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa järjestettäviin kursseihin tulee pitkän järjestämiskokemuksen myötä omaa osaamista. – Tavoitteena on, että kurssilaisten ryhmäytyminen alkaa heti kurssin käynnistyttyä. Kehotan kurssilaisia heti tervetulotilaisuudessa istumaan samaan pöytään, ulkoilemaan ja viettämään aikaa yhdessä, kurssien yh-

Sirpa Aholan syöpää hoidettiin kahdella leikkauksella sekä sytostaatti- ja sädehoidoilla. Tällä hetkellä hän tekee opetusalan töitä osa-aikaisesti. tenä vetäjänä Meri-Karinassa jo 16 vuotta toiminut erikoissairaanhoitaja Tiina Hvitfelt kuvaa.

Vertaistuki tekee hyvää

Asiantuntijoina kursseilla on syöpälääkäreitä sekä ravitsemusterapeutti Turun yliopistollisesta keskussairaalasta. Muita asiantuntijoina ovat esimerkiksi psykologi, sosionomi ja fysioterapeutti. He antavat ajantasaista tietoa sairaudesta, sen hoidosta ja tuesta, jota kuntoutujan on mahdollista saada. Ohjelmaan sisältyy myös pienryhmäkeskusteluja sekä ohjattua liikuntaa.

– Kursseille hakeutuvat ihmiset ovat aktiivisia ja halukkaita osallistumaan ohjelmaan. Kuntoutujista ja heidän läheisistään näkee usein kurssin päättyessä, miten hyvää yhteinen viikko muiden kurssilaisten kanssa on heille tehnyt. – Huolet ovat jääneet taka-alalle. Keskustelut muiden kurssilaisten kanssa ovat tärkeitä, sillä silloin huomaa, että muillakin on samanlaisia ongelmia kuin itsellä.

Tänä vuonna järjestettävät Kelan sopeutumisvalmennuskurssit rintasyöpää sairastaville Parikurssit

Yksilökurssit

Alle 68-vuotiaille 16.–20.3. 11.–15.5. 17.–21.8. 5.–9.10. 7.–11.12.

alle 68-vuotiaille 25.–29.5. 26.–30.10.

Yli 68-vuotiaille 23.–27.11.

Yli 68-vuotiaille 10.–14.8.

Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa järjestetään kursseja myös muille syöpää sairastaville. Kelan rahoittamien kurssien lisäksi järjestetään Veikkauksen tukemia kursseja, jotka myös ovat maksuttomia. Kaikki tänä vuonna järjestettävät kurssit on listattu seuraavalle sivulle. Lisätietoja kursseista sekä hakuohjeet löydät osoitteesta www.lounais-suomensyopayhdistys.fi

Taloudellista tukea syöpään sairastuneille Lounais-Suomen Syöpäyhdistys myöntää hoitopäiväkorvauksia ja alkuavustuksia syöpätaudin hoidosta aiheutuneisiin kustannuksiin. Taloudelliset avustukset on tarkoitettu yhdistyksen toimialueella asuville jäsenille. Mitä korvauksia maksetaan ja kuinka paljon?

• Hoitopäiväkorvaus 5 €/vrk tai kerta maksetaan syövän hoitoon liittyviltä sairaalan hoitopäiviltä, poliklinikkakäynneil- tä, solunsalpaaja- ja sädehoidosta (sarjahoito) sekä lymfaterapiahoidosta. Korvausta suoritetaan enintään 100 hoi- tovuorokaudelta tai kerralta kalenterivuodessa. • Alkuavustukset syöpään sairastuessa tai sairauden uusiutuessa o lapset: erilliset hakemuslomakkeet sekä hoitopäiväkorvauksille että alkuavustukselle löydät verkkosivuilta o 18–40-vuotiaat: 200 euron kertakorvaus o yli 41-vuotiaat: 50 euron kertakorvaus

Miten hoitopäiväkorvauksia haetaan?

• • • • • • •

Täytä yhdistyksen verkkosivuilta (www.lounais-suomensyopayhdistys.fi > jäsenyys > taloudellinen tuki) ladattava hakemus lomake. Lapsia (alle 18-vuotiaat) varten on omat lomakkeensa, jotka ovat myös ladattavissa edellä mainitusta osoitteesta. Varmista, että lomakkeeseen on selkeästi merkitty yhteystietonne ja tilinumeronne, jolle korvaus suoritetaan. Liitä hakemukseen lääkärin, sosiaalityöntekijän tai sairaanhoitajan selvitys sairaudesta, hoitoajasta sekä hoitopaikasta sekä kopiot sairaalalaskuista (ei pankkitositteita, koontilistoja tai muita vastaavia). Toimita lomake liitteineen Meri-Karinan hyvinvointikeskukseen tai yhdistyksen jäsentoimistoon tai Tyksin T-sairaalassa sijaitsevaan yhdistyksen infopisteen postilaatikkoon. Hakemukset voi myös postittaa Meri-Karinaan tai jäsentoimistoon. Katso toimitus- ja postitusosoitteet verkkosivulta. Hakemusta ei voi lähettää sähköpostitse tietosuojasyistä. Jatkossa voit hakea korvauksia lähettämällä yhteystietosi sekä laskukopiot. Erillistä lomaketta ei tarvitse täyttää. Korvauspäätöksestä ei lähetetä erillistä ilmoitusta. Ainoastaan epäselvissä tapauksissa otamme hakijaan yhteyttä puhelimitse. Korvauksia maksetaan pääsääntöisesti kahden viikon välein. Korvauksia on haettava puolen vuoden sisällä laskun eräpäivästä. Korvausmäärä perustuu sen kalenterivuoden korvausehtoihin, jolloin hoito on toteutunut. Mikäli korvauksen hakija liittyy yhdistyksen jäseneksi hoidon jo alettua, suoritetaan edellä mainittuja korvauksia maksetun jäsenyyden alkamisajankohdasta lukien.

Missä tapauksissa korvausta ei suoriteta?

• • • • • •

Korvausta ei suoriteta hakijalle, joka ei noudata yllä olevia korvausehtoja korvausta hakiessaan. Sellaisista kustannuksista, jotka muutoin olisivat näiden ehtojen mukaan korvattavia, mutta joista hakija on saanut tai joista hän voi saada korvauksen julkisista varoista tai vakuutuslaitokselta vakuutussopimuksen perusteella. Kotisairaalan, kotisairaanhoidon, kotipalvelun eikä vanhainkotien vuodeosastolla annetusta hoidosta, poikkeuksena syöpäpotilaan saattohoito, joka on erikseen mainittava hakemuksessa. Mikäli hakija on hoidossa muun kuin syövän vuoksi, esimerkiksi keuhkokuumeen, heikentyneen kunnon tai lonkkaleik- kauksen vuoksi. Kuolinpesälle, mikäli korvaukseen oikeutettu yhdistyksen jäsen kuolee hoidon alettua, eikä korvausta ole haettu hänen elinaikanaan. Lääke-, matka- eikä hautauskuluista.

Lisätiedot

• • • •

Jäsentoimisto, 02 2657 913 Järjestösihteeri, 050 591 4974 (betjänar också på svenska) Maksatukseen liittyvät tiedustelut: Tilitoimisto Taina Niemelä, 02 511 3066 Hakemuslomakkeet, niiden toimitus- ja postitusosoitteet sekä Meri-Karinan hyvinvointikeskuksen ja yhdistyksen jäsentoimiston aukioloajat löydät osoitteesta www.lounais-suomensyopayhdistys.fi > jäsenyys > korvaus Photo by Christian Dubovan on Unsplash

Teija Kemppaisen työ tuen ja neuvonnan antajana on sekä antoisaa että vaativaa. Rautainen ammattitaito ei yksin riitä. – Kuuntelu ja läsnäolo ovat tärkeimmät avut ihmistä kohdatessa, Teija sanoo. 14

Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Satu Huolman

Teijan ja hänen tiimiläistensä työ on syöpäyhdistyksen kivijalka

Vastaava hoitaja ja lähiesimies Teija Kemppainen ei ole niitä pomoja, jotka linnoittautuvat norsunluutorniin, "kentän äänen" kuulumattomiin. Teija osallistuu tiimiläistensä rinnalla myös ruohonjuuritason työhön. Tuo työ pitää sisällään tukea ja neuvontaa syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen; psykososiaalinen tuki on lisäresurssien myötä entisestään vahvistunut.

astaava hoitaja Teija Kemppainen on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen suurimman tiimin lähiesimies. Kun joukkoon saatiin alkuvuodesta yksi käsipari lisää, Teijalla on nyt kahdeksan alaista. Koolla on merkitystä, sillä Teijan tiimi tekee syöpäyhdistyksen todellista ydintyötä. Tukea ja neuvoja syöpäpotilaat ja heidän läheisensä saavat muun muassa kiitetyiltä sopeutumisvalmennuskursseilta. Yhä suuremmassa roolissa on psykososiaalinen tuki, tuohan vakava sairaus haasteensa kaikkeen elämiseen. Teija on kymmenvuotisen pestinsä mittaan tavannut kurssilaisen jos toisenkin, hän kun esimiestehtäviensä lisäksi jalkautuu tiimiläistensä mukana ihmisten pariin. Tällä tavoin hän pysyy kuulolla siitä, mitä väki toivoo ja tarvitsee. Nykykurssilaisten mietteet käyvät eittämättä selville paremmin kuin vuosien takaisten. Kurssit ovat kehittyneet entistä yksilöllisempään suuntaan. Kun aikoinaan yhdellä kurssilla saattoi olla jopa 60 osallistujaa, nyt osanottajamäärä on kutistettu useimmiten kymmeneen. Yksilökohtaiset arviot ja haastattelut ovat tätä päivää. Kaiken takana on maksajan, Kelan tahto. – Kela määrittää kehitystarpeet neljän vuoden välein. Yksilöllisen otteen lisäksi Kela on tarkka laadusta ja sisällöstä, Teija summaa.

Äänimalja soi hyvää oloa Kelan rahoittamien kurssien lisäksi Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa pyörii toisenlaisiakin kursseja. Aiemmin näihin kursseihin raha tuli edesmenneeltä Raha-automaattiyhdistykseltä, nykyisin Veikkaukselta. Näitä kursseja ideoidessa Teijan tiimin luovuus ja asiantuntemus pääsevät viimeistään oikeuksiinsa. Työt suunnitellaan tasaveroisesti yhdessä, joskin pomo tietysti kantaa vastuun päätöksistä. Vuoden alusta Teijan tiimiin liittyi lapsiperhekoordinaattori; lapsiteema on esillä etenkin ensi kesänä. Nuoria syöpäyhdistys on valistanut menestyksekkäästi tupakan ja nuuskan vaaroista NIKO-projektissa. Äijäpiirit ovat olleet suosiossa. Listaa voisi jatkaa miltei loputtomiin.

Ainoastaan kohderyhmä nuoret aikuiset on jäänyt varjoon, mutta nyt sillekin on suunnitteilla ikiomia kohtaamisfoorumeita syksyllä alkaneiden, valtakunnallisen Sylva ry:n käynnistämien Fuck Cancer -kahvien jatkoksi. Kurssiohjelmien kirjosta Teijan sydäntä lähellä on eritoten äänimaljaohjaus. Hän haluaa muistuttaa kaikkia rentoutumisen tärkeydestä, jotta pääsisimme irti suorittamisesta. – Moni sanoo, ettei osaa rentoutua, mutta tämä toimii. Ääniaallot menevät kehon sisälle ja saavat nesteet liikkeelle. Siitä seuraa hyvä olo niin kehoon kuin mieleen.

Neuvonnalle lisäresursseja Syöpäneuvontaa on saatavilla paitsi Turun Meri-Karinassa myös Salossa ja Loimaalla. Neuvontahoitajat tekevät luomitarkastuksia ja jalkautuvat tarpeen tullen myös muun muassa Uuteenkaupunkiin, Forssaan ja Somerolle. "Yleisön pyynnöstä" mietintämyssyssä on neuvontarepertuaarin laajentaminen luomista, rintaproteeseista ja perinnöllisyyskysymyksistä. Moni haluaisi esimerkiksi tietää, miten ehkäistä syöpää ennakolta. Toiveilla on hyvä sauma toteutua lisääntyneiden neuvontaresurssien myötä. Teijan työ tuen ja neuvonnan antajana on sekä antoisaa että vaativaa. Rautainen ammattitaito ei yksin riitä. – Kuuntelu ja läsnäolo ovat tärkeimmät avut ihmistä kohdatessa, Teija painottaa.

Ihmisten kohtaaminen on parasta

Ennen syöpäyhdistysvuosiaan sydänkuntoutuksessa ja osastotyössä toiminut hoitaja laskee kohdanneensa työurillaan noin 10 000 ihmistä. Ihmisten kanssa toimiminen onkin parasta myös nykyisessä työssä. Taitava, tehtäväänsä sitoutunut tiimi saa työt sujumaan. Keskinäisen tsemppauksen ja työnohjauksen turvin jaksaa arjessa. – Hienointa kannustusta on, kun potilas tai hänen läheisensä tulee kiittämään saamastaan tuesta ja toivosta, Teija tuumaa. 15

Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Pasi Leino

Fuck Cancer -kahvitus kokoaa yhteen nuoret aikuiset

Vihdoinkin jotain juuri meille, iloitsevat turkulaiskahvilaan kokoontuvat nuoret aikuiset. Heitä yhdistää oma tai läheisen sairastama syöpä, mutta yhteistä foorumia ajatustenvaihtoon ei oikein ole ollut ennen viime syksynä käynnistyneitä Fuck Cancer -kahvituksia. Turussa kahvitukset on tarkoitettu syöpään sairastuneille tai sen jo sairastaneille 18-40-vuotiaille sekä heidän läheisilleen.

iinä missä lapsisyöpäpotilaille ja keski-ikäisille syöpään sairastuneille on useiden vuosien ajan räätälöity kursseja ja leirejä, nuoret aikuiset eli 18–40-vuotiaat ovat jääneet väliinputoajiksi. Toki he ovat voineet osallistua sairastamansa syövän tiimoilta pidetyille kursseille, mutta niillä ei välttämättä ole kohdannut ikätovereita. Valtakunnallinen Sylva ry on löytänyt väliinputoajat. Viime lokakuussa Turussakin alkaneet Fuck Cancer -kahvit kutsuvat koolle syövän kokeneita nuoria aikuisia ja heidän läheisiään kerran kuukaudessa. Turussa kahvittelupaikaksi saatiin viehättävä Café Art Aurajoen rannasta. Kahvila antaa kabinettinsa maksutta Fuck Cancer -väen käyttöön. Tarjoilut kustantaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Keskeisen sijainnin vuoksi taloon on helppo tulla mistä tahansa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminta-alueelta. – Muutenkin pidämme kynnystä matalana, painottavat turkulaiskahvitteluja vetävät lapsiperhekoordinaattori Pia Ilves ja neuvontahoitaja Annamari Rivero sekä vertaistukihenkilö, kotimaisen kirjallisuuden opiskelija Matilda Koivisto. Fuck Cancer -kahveille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Tulla ja mennä saa vapaasti, eikä kahvittelijan ikää liioin kysellä.

Kemiat kohtaavat

Vertaisten joukossa

Matilda Koivisto, 25 vuotta, on Fuck Cancer -kahveilla totisesti vertaistensa joukossa. Viisi vuotta sitten syövän sairastunut Matilda ei osannut aikoinaan hakeutua vertaistuen piiriin. – Jälkeenpäin olen pohtinut, että selvästikin olisin tukea tarvinnut, Matilda sanoo. – Kuulin vertaistukikoulutuksesta, joita Sylva järjestää Helsingissä. Koulutuksessa tuli heti sellainen olo, että tämä sopii minulle. Tämä tuntuu tosi tärkeältä työltä. Haluan antaa takaisin saamastani hyvästä. Väkijoukon keskellä vertaistuki ei tietenkään voi olla samanlaista kuin kahden kesken tavatessa. Mutta hyvästä kuuntelijasta on iloa ihmisvilinässäkin. Matildalle voi avautua sellaisistakin asioista, joista on hankala puhua ystävien tai perheen kanssa. Vertaistukihenkilö on aina sitoutunut vaitioloon. Rankoistakin kohtaloista huolimatta kahveilla vallitsee rento meininki: syövästä saa puhua tai olla puhumatta. Kun Sylva ry vuonna 2017 lanseerasi Fuck Cancer -brändin, se alkoi kahvituksen lisäksi juoksuttaa nuoria aikuisia. Fuck Cancer Run -tapahtuma on riemastuttanut jo Helsingissä ja Tampereella. Ensi vuonna juostaan Turussa.

Fuck Cancer -kahvit Café Art -kahvilan (Läntinen Rantakatu 5) kabinetissa 18.2., 17.3., 14.4. ja 15.5. klo 17.00–18.30

Heti ensimmäisillä kahvikesteillä kävi selväksi, että juuri Fuck Cancer -kahvit ja Fuck Cancer Run -tapahtumat ovat osa tällaista on kaivattu. Kävijämäärä on pyörinyt kymmeSylva ry:n ja Fuck Cancer -brändin valtakunnallista toimintaa. nen hujakoilla, ja joukossa on ollut sekä ensikertalaisia että useamman kerran mukana olleita. – Osalle kävijöistä toimintamme on ollut entuudestaan tuttua. Moni on onkinut tietonsa somesta, esimerkiksi Sylvan sivuilta. Turun yliopistollisen keskussairaalan henkilökunta on myös mainostanut asiaa kivasti. – Toistaiseksi on menty lähinnä tutustumisen merkeissä. On kyselty, mitä sinulle kuuluu, millainen sinun hoitopolkusi on ollut, miten on läheisten kanssa sujunut, entä töihin paluu. Tuon tuostakin kemiat kohtaavat ja yhteystietoja vaihdetaan. – Olemme kyllä kaiken varalta valmistelleet kysymyksiä keskustelun pohjaksi. Vastaisuudessa saatamme kutsua mukaan asiantuntijoita kertomaan porukkaa kiinnostavista aiheista, Pia ja An- Fuck Cancer -kahveja vetävät lapsiperhekoordinaattori Pia Ilves namari selvittävät. (vas.) ja neuvontahoitaja Annamari Rivero sekä 16

vertaistukihenkilö Matilda Koivisto.

Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Satu Huolman

Terveellinen ruokavalio ei vippaskonsteja kaipaa

asviksia, marjoja, hedelmiä, kokojyväviljaa, sopivasti proteiinia ja energiaa. Turun yliopistollisen keskussairaalan ravitsemusterapeutti Satu Niemisalo korostaa, että normaali, perusterveellinen ruokavalio yleensä riittää, vippaskonsteja ei tarvita. Ruokavaliolla ja elintavoilla ylipäätään on tutkitusti valtava merkitys hyvinvoinnillemme, muun muassa noin kolmanneksen verran vaikutusta siihen, saammeko syövän vai emme. Maailman Syöväntutkimussäätiö (WCRF eli World Cancer Research Fund International) yhdessä Amerikan syöväntutkimuslaitoksen (The American Institute for Cancer Research) kanssa on julkaissut uudet suosituksensa vuonna 2018. Ne ovat pitkälti samansuuntaisia edellisten suositusten kanssa. Lihavuuden vaaroja ja liikunnan hyötyjä korostetaan aiempaa pontevammin. Raportissa ilmaistaan, että suositeltu ruokavalio käy jokaiselle – muun muassa sille, joka haluaa ehkäistä syöpää ja sille, joka on jo toipunut syövästä. Suositus on linjassa meillä Suomessa noudatettavan linjan kanssa: Kasvikset, marjat, hedelmät ja kokojyvävilja ovat arvossaan. Pikaruokien ja prosessoitujen ruokien sekä punaisen lihan ja prosessoitujen lihavalmisteiden käyttöä kehotetaan rajoittamaan. Rajoituslistalle kuuluvat myös runsaasti lisättyä sokeria sisältävät tuotteet, kuten limsat, karkit ja jälkiruuat – jo lihomisvaarankin vuoksi. Alkoholin nauttimisessa kannustetaan kohtuuteen. – Mitään turvallisen käytön rajaa ei ole, Niemisalo muistuttaa.

Syö kasvikset pitkin päivää Niemisalo ei lähtisi ensisijaisesti kieltämään mitään ruoka-ainetta, mieluummin hän etenee positiivisen kautta: mitä hyvää kannattaisi lisätä ruokavalioon. Yhden kuokkavieraan Niemisalo häätäisi armotta keittiöstä, nimittäin stressin. – Ei hyvinvointia edistävän ruoan laittaminen ole vaikeaa eikä välttämättä aikaa vievää tai tolkuttoman kallista, hän tähdentää. – Kustannuksia saa helpommin pidettyä kurissa, kun turvautuu kunkin satokauden antimiin. Satokausi tai ei, aina on mahdollista hyödyntää vaikkapa pakastevihanneksia ja -marjoja. Niiden avulla saa nopeasti valmista. Jos suositeltu puolen kilon kasvisannos päivässä tuntuu haasteelliselta, voi tavoitteen pilkkoa osiin: ensimmäinen annos aamupalalla, toinen lounaalla, loput illemmalla.

Pehmeän rasvan saannin turvaamiseksi rypsiöljy ja rypsiöljypohjaiset levitteet ovat hyvä vaihtoehto. Hyvien ruoka-aineiden listalta kokojyväviljoja tarvitaan tuomaan kuituja ruokavalioon. Jos puurosta ei pidä, sille on olemassa kosolti vaihtoehtoja; kaurahiutaleet voi heittää vaikkapa smoothien sekaan. Jos puuro kuitenkin maistuu, siinäkin on hyvä muistaa vaihtelu.

Kokonaisuus on tärkeintä Niemisalo puhuu mielellään arjen ja juhlan pesäerosta. Makeat herkutkaan eivät maailmaa kaada, jos ne säästetään juhlahetkiin. – Vitamiinit ja hivenaineet on hyvä nauttia mieluummin ruuasta kuin purkista. Ensin ruokavalio kuntoon ja vasta jos tämä ei riitä, voidaan riittävää saantia turvata vitamiini- ja kivennäisainelisällä. – Vippaskonsteja ei tarvita. Oleellisinta on huomioida kokonaisuus.

Painon ei pidä humpsahdella WCRF-raporttikin painottaa painonhallintaa, onhan liikalihavuus tutkimusten mukaan yksi syövän riskitekijä ja voi aiheuttaa monenlaista muutakin haittaa. – Tilanne on haasteellinen. Jollakulla pulmana on painonnousu, toisella aliravitsemus, Niemisalo toteaa. – Tärkeintä on, ettei paino humpsahtele ylös ja alas. Muutoksiin täytyy havahtua. Tahaton laihtuminen on syy pysähtyä pohtimaan, onko ehkä jotakin jäänyt pois lautaselta, onko uusi harrastus syönyt energiaa vai onko taustalla jotakin vakavampaa.

Huolehdi riittävästä energian saannista

Erityisesti syöpähoitojen aikana ja niiden jälkeen on syytä pitää silmällä painoaan. Sairastaessa on tärkeää huolehtia energiansaannista, tavalla tai toisella. Tuolloin voi valinnoissa joustaa, kunhan tervehdyttyään muistaa palata entiseen. Mikäli ruokahalu on huono, syöminen niukkaa ja paino laskee, ruokavaliota tulee rikastaa ja tehostaa. Mahdollisuuksien mukaan on hyvä kiinnittää huomiota rasvan laatuun. – Aina välillä kuulee sanottavan, että sairaana voi syödä mitä vain, mikä maistuu. Tämä ei välttämättä ole hyvä ratkaisu. Sairausaikanakin tulee kiinnittää huomiota riittävään proteiinin ja energian saantiin. Yleisiä, kaikkiin tilanteisiin sopivia ohjeita on Niemisalon mukaan mahdoton antaa: syövätkin ovat erilaisia ja usein koettelevat eri tavoin. Tietoa joka tapauksessa ilmiselvästi kaivataan.

Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Pasi Leino

Tyksin Syöpäkeskuksen

asiakasraati kehittää syövän hoitoa ja kuntoutusta

Turun yliopistollisen keskussairaalan Syöpäkeskuksen asiakasraati tuo potilaiden kokemukset ja näkökulman hoidon kehittämiseen. Raati aloitti toimintansa viime kesäkuussa ja kokoontui syksyn aikana kaksi kertaa.

siakasraadin jäsenet ovat vapaaehtoisesti mukaan tulleita potilaita ja läheisiä, joilla on halu ja mahdollisuus olla mukana kehittämässä potilaslähtöistä ja sujuvampaa hoitokulttuuria, tilojen käyttöä ja palveluita. Raatilaiset tuovat esille arvokkaita kokemuksia omasta tai läheisten näkökulmasta syöpähoitopolun eri vaiheista. – Raadin toiminnan aluksi raatilaiset ehdottivat kehittämiskohteita, joista äänestettiin neljä eniten suosittua aihetta seuraavien kokousten agendaksi. Aluksi esiteltiin Tyksin asiakaspalautejärjestelmä ja potilasasiamiehen toiminta. Lisäksi raatilaiset ovat antaneet palautetta ja parannusehdotuksia Läntisen syöpäkeskuksen verkkosivuihin. Keväällä keskitymme kuntoutussuunnitelmien kehittämiseen, kertoo asiakasraadin vetäjä, kehittämispäällikkö Mervi Siekkinen. Mikä sai ilmoittautumaan mukaan asiakasraatiin? Raadin jäsen Seppo Lehtinen lähti mukaan, koska hän halusi olla aktiivisesti kehittämässä asiakkaan ja Tyksin välistä yhteistyötä. – Syöpä koskettaa koko perhettä. Paljon on käsitelty myös omaisten huomioimista. Myös liikunta- ja ruokailuohjeiden laatiminen on työlistalla. Odotan raadin lisäävän potilaan ja Tyksin välistä kommunikaatiota. Hoitojen jälkeen moni kokee jäävänsä tyhjän päälle ja joutuvansa selviytymään yksin, kertoo Lehtinen. Omista kokemuksistaan Lehtinen kertoo, että keuhkosyövän toteaminen vei liian pitkän ajan. Ensimmäinen keuhkokuva otettiin marraskuussa 2018. Kuvasta iso kasvain oli heti todettavissa. Lopullinen varmuus syövän tyypistä saatiin neulanäytteellä vasta helmikuussa 2019. Matkan varrella tuntui olevan monia ”turhia” tutkimuksia ja odottelua tuloksista. Ne olivat raskaita aikoja. Tyksin kirurgit tekivät kuitenkin maaliskuussa 2019 loistavaa työtä, ja vasemman keuhkon alalohkon poistolla kasvain saatiin poistettua. Hoitoja jatkettiin sytostaatteilla ja nyt näyttää, että syöpä saatiin voitettua.

Sytostaattiosasto viihtyisäksi

Reijo Rantalan sairastuminen tuli kipeään aikaan, sillä hänen isoveljensä oli menehtynyt keuhkosyöpään alkuvuodesta. Pari kuukautta veljen kuoleman jälkeen Reijo menetti myös äitinsä. Tuoreet menetykset vaikuttivat myös sairastumisen hetkellä lokakuussa. 20

Selkäkipuihin määrättiin ensiksi fysioterapiaa. Vasta kolmas lääkäri teki ultraäänitutkimuksen, joka osoitti, ettei kyse ollut tavanomaisesta vaivasta. Tyksissä otettiin viimein myös verikoe. Kroonisen imusolmukesyövän diagnoosi tuli vuodenvaihteessa 2014–2015. Sen jälkeen täsmälääkitys puri hyvin. Sytostaattien ja vasta-ainehoitojen jälkeen keväällä 2017 hän on voinut jättää syöpähoidot taakseen. – Sairauteni on hoidettu, mutta se on krooninen, joten syöpä kulkee kuitenkin aina mielessä. Monet tapaamani syöpää sairastaneet kertovat, että kaikenlaiset terveydentilan muutokset, patit tai vihlaisut panevat aina pohtimaan, onko syöpä uusinut. Toivoisikin, ettei yhteyttä Tyksiin katkaistaisi viiden vuoden kuluttua hoitojen lopettamisesta. Rantala kertoo halunneensa mukaan asiakasraatiin heti kun kuuli sellaisen olevan tulossa. Hän keskusteli asiasta myös vaimonsa kanssa. Vaimo pohti ensin, onko puolisolle hyväksi osallistua, kun sairaus tavallaan on voitettu. Reijon mielipide oli kuitenkin selvä. – Haluan olla mukana kehittämässä syövän hoitoa kertomalla omista kokemuksistani, jos niistä on kohtalotovereille jotain hyötyä. Vakavan sairauden kohtaaminen on jokaiselle sairastuneelle järkytys. – Diagnoosi tuo eteen monia uusia asioita ja siksi esimerkiksi tiedonkulun kehittäminen on tärkeää. Pienetkin epäselväksi jääneet asiat voivat vaikuttaa potilaan tilanteeseen paljon. Asiakasraadissa voimme yhdessä kertoa kokemuksiamme, joiden pohjalta hoitoprosessissa voidaan kehittää. Sytostaattiosaston laajennusta suunnitellaan parhaillaan, ja myös sen viihtyisyyteen halutaan vaikuttaa. Hoidettavathan viettävät tiloissa pitkiä aikoja, joten niiden viihtyisyys vaikuttaa paljon mielialaan ja elämänlaatuun.

Parannusta kuntoutukseen ohjaamiseen

Asiakasraadin työssä on mukana myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vastaava hoitaja Teija Kemppainen, joka tuo kehittämistyöhön yhdistyksen näkökulmia. Yhdistykselle on tärkeää olla mukana raadissa, jonka avulla se voi osaltaan olla mukana kehittämässä toimintaa. Potilasnäkökulma on yhdistykselle tärkeä, ja se voi viedä viestiä sairaalaan myös omilta asiakkailtaan.

– Erityisen iloinen olen siitä, että seuraavassa tapaamisessa perehdymme kuntoutumissuunnitelmaan. Raatilaiset ovat kokeneet kuntoutukseen ohjaamisen

olevan puutteellista ja esimerkiksi syöpäyhdistyksen kursseille ohjaus on ollut satunnaista eikä järjestelmällistä.

Asiakasraadin jäsenet Reijo Rantala (vasemmalla) ja Seppo Lehtinen tuovat potilaiden näkökulman hoidon kehittämiseen. Keskellä Syöpäkeskuksen kehittämispäällikkö Mervi Siekkinen, joka vetää asiakasraatia.

Potilas hoidon keskiössä - Asiakasraati auttaa pitämään potilaan keskiössä Tyksin syöpähoidoissa. -

Asiakasraadissa mietitään potilaan tarpeita sekä tiedottamisessa että potilaskohtaamisissa syöpäepäilystä alkaen, syöpädiagnoosista kerrottaessa, sairauden ja toimenpiteiden aikana sekä kuntoutuksen aikana, myös mielenterveyden ja psyykkisen terveyden kysymyksissä.

- Potilas ei sairasta syöpäänsä tyhjiössä. Hänen ikänsä, läheisensä ja muu elämän tilanteensa on tärkeää huomioida. - Lasten syövänhoito kuuluu myös Tyksin Syöpäkeskuksen toimintaan. Raadissa on mukana myös syöpälasten omaisia.

Teksti: Paula Heino Kuva: Pasi Leino

Takaisin elämään syövän jälkeen

Kuoleman ja syövän välille ei enää tarvita yhtäläisyysmerkkiä. Huomattava osa syöpään sairastuneista saa vähintään lisää elinvuosia tai paranee kokonaan.

sykoterapeutti Florence Schmitt kantaa huolta heistä, jotka ovat leikkauksen ja lääke- ja sädehoitojen jälkeen lähetetty takaisin entiseen elämään. Perhe- ja työkuviot jatkuvat. Syöpään sairastunut ja siitä parantunut vie lapset aamulla päiväkotiin ja lähtee töihin kuten ennenkin. Yksinelävä aloittaa uuden harrastuksen, murrosikäisten vanhempi kuskaa teinejä harrastuksiin. Panssari ei petä, kaikki toimii kuin rasvattu. Näinkö se menee? Ihminen nähdään Schmittin mukaan koneiston osana, joka sairastuttuaan on mennyt rikki ja joka täytyy palauttaa takaisin tuotantoketjuun. Tehokas yhteiskuntamme hoitaa kyllä kehon kuntoon, mutta lähettää vaikkapa rinnan poistossa olleen syöpäpotilaan mahdollisimman pian kotiin veripusseineen päivineen. Hoida siinä sitten pieniä lapsia, kun mieli on hajalla. Yhteiskunta hoitaa kehon, mutta ei psyykettä. Syövän hoitoketjuun ei kuulu terapia, joka olennaisesti helpottaisi paranemista, kun mielessä velloo miljoona kysymystä.

Keväällä kaksi ryhmää – ilmoittaudu mukaan

Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa kokoontuu maalis-huhtikuussa kaksi Takaisin elämään -ryhmää, joissa keskitytään siihen, miten selvitä syövän sairastamisen jälkeen. Toinen ryhmistä on suunnattu yli 60-vuotiaille miehille ja naisille, joilla ei ole kotona asuvia lapsia. Toinen ryhmä on taas tarkoitettu alle 60-vuotiaille, joiden kotona asuu alaikäisiä lapsia. Syöpähoidoista täytyy kuitenkin olla enintään puoli vuotta aikaa. Ryhmät kokoontuvat viisi kertaa. – On tärkeää olla mukana alusta saakka, sillä kyseessä on tiivis paketti. Kesken ei voi tulla, ja ryhmässä on täydellinen vaitiolovelvollisuus, painottaa Schmitt, joka toimii ryhmien vetäjänä. Hän on tehnyt uransa psykoterapeuttina Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenpsykiatrian klinikalla. Hän on myös hoitanut onkologian klinikalla syöpään sairastuneita aikuisia ja heidän alaikäisiä lapsiaan. Schmitt on juuri vuoden alusta jäänyt eläkkeelle, mutta on vielä tehnyt terapeuttina tuntityötä. – Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpätautien klinikka on anonut vuosia turhaan kokonaista psykoterapeutin virkaa. Apua voi tällä hetkellä saada ainoastaan, jos kotona on alle 12-vuotiaita lapsia. Muut jäävät hoitamatta.

Schmitt väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 2008 Turun yliopistossa. Väitöstutkimuksen tärkeä tulos oli, että perheen hyvinvoinnille pahin uhka on syöpää sairastavan vanhemman tai hänen puolisonsa masentuminen. Se, että masennus hoidetaan ja perhe pääsee psykoterapian avulla jaloilleen, auttaa parhaiten.

Syöpä rikkoo kodin kuin tsunami

Kokeneen psykoterapeutin mukaan syöpä rikkoo ja sekoittaa kodin kuin tsunami. Schmitt puhuu kehon kesyttämisestä ja sen miettimisestä, että tämä on se asunto, jossa asun kuolemaani asti. – Tärkeä aspekti on, että oma keho tuntemuksineen täytyy kesyttää uuteen uskoon, koska hoidot ovat tuoneet mukanaan uusia tuntemuksia. Miten tulkitset kehon uudenlaiset viestit? Me kaikki olemme Florence Schmittin mukaan kahden maailman kansalaisia. – Meillä on ulkoinen maailma, jossa kohtaamme toisia ihmisiä ja meillä on sisäinen maailma, joka on sisustettu omilla muistoilla, rakastetuksi tai hylätyksi tulemisen kokemuksilla.

Pienillekin lapsille tulee kertoa sairaudesta

Yksilöterapiakoulutuksen ja vaativan erityistason perheterapeuttikoulutuksen käynyt Schmitt korostaa, että perheessä kaiken ikäisille lapsille tulee kertoa syövästä, myös aivan pienille, lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Imeväisikäinen voi tuntea, että äidin perustuoksu muuttuu,w ja molempia ahdistaa, jos imetys täytyy lopettaa syöpähoitojen vuoksi. – Lapsi kyllä hoksaa, että jotakin on vialla ja voi ajatella, että se on hänen vikansa, ellei hänen kanssaan käydä asiaa läpi. Lasta tulee kunnioittaa kertomalla. Entä miten terapeutti itse rentoutuu, mistä hän ammentaa jaksamisensa? – Kävelen paljon ja olen siinä mielessä suomalainen, että pidän hiljaisuudesta ja metsässä liikkumisesta, sanoo Ranskasta lähtöisin oleva ja 1980-luvulta Suomessa asunut Schmitt. Vaikka hän ei sekoita työtä ja uskontoa, hän kertoo olevansa roomalaiskatolinen kristitty ja ammentavansa voimavaroja myös uskosta. Takaisien elämään -ryhmistä ja ilmoittautumisesta niihin kerrotaan sivulla 32. Lue lisää ja ilmoittaudu rohkeasti mukaan!

Psykoterapeutti Florence Schmitt korostaa, että perheessä kaiken ikäisille lapsille tulee kertoa syövästä, myös aivan pienille, lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.

Teksti ja kuva: Sini Silvàn

Vaikeat kysymykset vaativat

hyvää vuorovaikutusta Kun potilas ja syöpälääkäri kohtaavat, taustalla on usein yksi tärkeä kysymys. Välttämättä sitä ei sanota ääneen, mutta mielessä kytee, millaiselta tulevaisuus näyttää taudista selviämisen kannalta.

yöpäpotilas saattaa sanoa ensimmäisen poliklinikkakäyntinsä jälkeen, ettei hänelle ole kerrottu mitään tai ettei hän tiedä mistään mitään. – Tällöin kyseessä on voinut olla shokkitilanne. Vaikka potilaalle on kerrottu, hänen on ollut henkisesti vaikeaa ottaa tietoa vastaan. On myös mahdollista, että lääkäri on puhunut liian monimutkaisella kielellä, syöpätautien erikoislääkäri Outi Hirvonen pohtii. Jotta vastaanotolla kerrottava tieto ei menisi ohi, olisi hyvä, että mukana olisi kuulevina korvina omainen.

Miten minua hoidetaan?

Kun potilas on jo hyväksynyt tiedon siitä, että hän sairastaa syöpää, hän haluaa tietää, miten häntä hoidetaan. – Hyvä vastaus olisi se, että häntä ylipäätään hoidetaan – että syöpä on yhä hoidettavissa. Aina potilaat eivät osaa muotoilla kysymystä, mutta takana on pohdinta siitä, onko tauti parannettavissa. Tärkeää on, että lääkäri sanoo asiat selvästi: hän kertoo, mihin leikkauksella tähdätään ja mikä on leikkausten jälkeisten hoitojen tavoite. Jos lääkäri puhuu esimerkiksi lääkkeen hoitovasteesta ja kertoo, että 40 prosenttia potilaista hyötyy hoidosta, potilaalta voi mennä ohi se, että hyötyminen ei aina tarkoita paranemista.

Miksi ei yritetä jotain?

Kun syöpä saadaan hoidettua, esitetyt kysymykset liittyvät usein siihen, mikä mahdollisuus syövällä on uusiutua ja milloin pitää ottaa yhteyttä lääkäriin. Seurantaan siirryttäessä olisi tärkeää, että vastaanotolla olisi riittävästi aikaa kerrata rauhassa jatkosuunnitelma. Potilaalla pitäisi olla myös puhelinnumero, johon hän voi soittaa, jos tulee jotain kysyttävää. – Potilas voi myös kysyä, onko nyt kyse siitä, ettei häntä hoideta rahan takia tai kun hän on niin vanha. Se, voidaanko potilasta hoitaa syöpälääkkeillä, riippuu hänen yleistilastaan, hoitojen siedosta ja siitä, onko tautiin enää jäljellä lääkehoitoja, joiden tehosta on näyttöä. Kun ollaan tilanteessa, jossa keskustellaan siirtymisestä oireenmukaiseen hoitoon, potilaalle syntyy aivan valtavasti kysymyksiä: miksi ei yritetä vielä jotain? Miksi en saa hoitoa, joka aluksi auttoi hyvin? – Emme anna uudelleen hoitoa, jonka aikana tauti on edennyt. Syöpäsolut ovat niin ovelia, että jäljelle jäävät syöpäsolut ovat aina vastustuskykyisiä. Vanha lääke ei enää tehoa. Myös tässä tilanteessa tarvitaan aikaa vastata kysymyksiin.

– Olen alkanut yhä enemmän miettiä, miten meidän lääkäreiden pitäisi kommunikoida, jotta yhteistyö potilaan kanssa sujuisi paremmin, syöpätautien erikoislääkäri Outi Hirvonen sanoo.

Teksti ja kuva: Pekka Remes

Etuset-ryhmä antaa

tietoa ja vertaistukea – myös viisikymppisille

ilastojen mukaan noin 5 500 miestä sairastuu vuosittain eturauhassyöpään. – Sitä pidetään vanhojen miesten sairautena. Olin itse 50-vuotias, kun sairastuin viisi vuotta sitten, kertoo Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Etuset-ryhmän puheenjohtaja Janne Tamminen. – Olin tuolloin nuorin Etuset-ryhmän jäsen ja olen edelleen nuorin. Aivan varmasti on muitakin, jotka ovat sairastuneet viiskymppisinä, mutta heitä ei tavoita niin, että he liittyisivät ryhmään. Etuset on eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarkoitettu ryhmä. Toimintakausinaan se järjestää kerran kuussa luentoja, joiden aiheet vaihtelevat. Etuset-ryhmän toimikunta järjestää toimintaa ja miettii luentojen aiheet, jotka siis käsittelevät muutakin kuin syöpäsairauksia. Ryhmän vuosittaiseen ohjelmaan kuuluvat myös retki, grilli-ilta ja joulujuhla. Tärkeä osa on kuitenkin vertaistuki – se, että tavataan muita saman sairauden kokeneita.

Miehet tavataan jalkautumalla joukkoon

Etuset-ryhmän esitteitä on esillä Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa sekä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Yksi tapa tavoittaa miehiä on jalkautua joukkoon. – Olemme jakaneet esitteitä TUTOn matseissa. Vuonna 2018 olimme Rakennusliiton kesäpäivillä Turussa. Moni antoi palautteena, että teemme tärkeää työtä, kertoo Etuset-ryhmän aktiivi Matti Kanniainen. – Moni vielä työelämässä oleva saattaa ajatella, että Etuset-ryhmän jäsenyys sitoisi johonkin. Näin ei ole. Ryhmässä toimiminen on täysin vapaaehtoista. Janne Tamminen miettii eturauhassyövän kuvaa julkisuudessa. Kirjailija Jörn Donner ja emeritusarkkipiispa John Vikström ovat kumpikin sairastaneet eturauhassyövän. Sairaus yhdisti heitä, ja he kirjoittivat yhteisen kirjan vuonna 2002. Kumpikin oli kuitenkin jo tuolloin eläkeiässä. Julkisuudessa ei ole vielä näkynyt tunnettua työikäistä eturauhaspotilasta. Vertailun vuoksi moni julkisuudesta tuttu nainen on kertonut rintasyövästään.

Etuset-ryhmän puheenjohtaja Janne Tamminen (vas.) ja ryhmän aktiivi Matti Kanniainen toivovat myös viisikymppisten eturauhassyöpäpotilaiden löytävän mukaan toimintaan. 26

Tukea antava ryhmä on siis olemassa, mutta asioiden kypsyttely vaatii aikaa. Matti Kanniainen tietää tunnelmat heti diagnoosin jälkeen. – Menee vuosi ennen kuin syöpäpotilas on valmis tulemaan tällaiseen toimintaan mukaan.

Pienet vaivat antavat viitteitä

Janne Tammisen eturauhasyöpä löytyi työterveyshuollossa samana keväänä, kun hän täytti 50 vuotta. Työterveyshuollossa häneltä otettiin täysi verenkuva, jossa tulehdusarvot olivat koholla. Hänelle annettiin lähete uuteen laboratoriokokeeseen. Kohonnut PSA-arvo vei jatkotutkimuksiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. PSA-viitearvo alle 56-vuotiailla on alle 3,3. Tammisen ensimmäinen arvo oli 190. Löytyi ärhäkkä syöpä, mutta siihen oli olemassa myös hoito. Hoitona ovat hormonilääkkeet, joiden ansiosta PSA-arvo putosi. – Näin jälkeenpäin miettien minulla oli pieniä vaivoja ja pieniä särkyjä alapäässä, mutta pelkäsin mennä urologille. Nyt neuvon menemään, jos tuntuu olevan vaivoja ja neuvon menemään verikokeisiin ja tutkimuksiin, Tamminen painottaa.

Matti Kanniainen, 60 vuotta, sai oman diagnoosinsa kesällä 2017. Hoitona oli leikkaus. – Sain leikkausajan, mutta minua pelotti mennä leikkaukseen ja peruutin ajan. Sain toisen ajan, mutta en silloinkaan pystynyt menemään. Kun sain kolmannen ajan, urologi kertoi, että leikkauksen sijaan aloitetaankin sädehoito, jota sain 3–35 kertaa. Seuraava vuosi oli tunteiden sekamelskaa, elämä meni kuin vuoristorataa. Nyt asiat on saatu kohdilleen. – Miehen pitää astua tietyn kynnyksen yli, että myöntää haluavansa jutella jonkun kanssa, Kanniainen sanoo. Kun apua tarvitaan, sitä pitää olla myös tarjolla. Sattumalta Tamminen ja Kanniainen tapasivat Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa juuri oikealla hetkellä. – Käyn puhumassa eri tilaisuuksissa eturauhassyövästä ja Etuset-ryhmän toiminnasta. Jos tiedätte jonkun ystävän tai läheisen, jolla on eturauhassyöpä, kertokaa, että on olemassa vertaistukea antava ryhmä ja mies, joka tietää asioista, Tamminen neuvoo. Tutustu tämänvuotiseen luentoja keskusteluryhmätoimintaan lehden sivulla 46.

Etuset-ryhmä -

Etuset-ryhmä on eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarkoitettu ryhmä. Se antaa tietoa eturauhassyövästä, sen hoidosta ja sairauden vaikutuksesta elämään. Etuset luo potilaille ja heidän läheisilleen mahdollisuuden tavata muita saman sairauden kokeneita ja tarjoaa virkistystä.

Ryhmällä on oma toimikunta, joka suunnittelee ja ohjaa ryhmän toimintaa ryhmäläisten toiveiden, tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Ryhmässä ei ole erillistä jäsenmaksua, mutta ryhmän jäsenten edellytetään olevan LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen jäseniä.

Eturauhassyöpäpotilaiden liikuntakerho kokoontuu Meri-Karinassa maanantaisin. Jumppa kestää noin 45 minuuttia. Ohjelmassa on muu muassa mattojumppaa, kuntopiiriä ja kuntosaliharjoittelua jokaisen oman kunnon mukaan. Liikunta kerholaisille 10 kerran maksu on 25 euroa tai kertamaksuna 3 euroa. Liikun takerhon ohjaajana toimii Turun Kuntokolmion fysioterapeutti tai kuntohoitaja. Liikuntakerho on tarkoitettu sekä miehille että naisille. Liikunnan jälkeen jumppaajille on varattu sauna- ja allasosasto.

- Liittyäksesi Etuset-ryhmään ja saadaksesi ryhmän postia ilmoita nimesi ja osoitetietosi joko puhelimitse Meri-Karinaan (02 2657 666), postitse Meri-Karinaan (Seiskarinkatu 35, 20900 Turku) tai sähköpostitse (etusetpotilaat@gmail.com).

Teksti: Minna Lämsä

Tukea arkeen

syöpähoitojen jälkeen Miten jatkan entistä elämää? Miten toivun hoidoista? Onko jotain, mitä en saa tehdä? Näihin kysymyksiin antoi vastauksia Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa viime marraskuussa järjestetty Tukea arkeen ja elämään syöpähoitojen jälkeen -tilaisuus, jonka järjestivät yhteistyössä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ja Läntinen syöpäkeskus.

ilaisuudessa ensimmäisenä luennoi syöpätautien erikoislääkäri Outi Hirvonen. Hänen mukaansa on tavanomaista miettiä, miten hoitojen jälkeen on mahdollista palata diagnoosia edeltävään aikaan. Hoitojen aikana monella potilaalla on turvattu olo: kalenteri kertoo, missä hoidossa pitää olla ja mihin aikaan. Hoitojen päätyttyä moni tuntee putoavansa tyhjän päälle. – On myös tavallista, että henkinen väsymys painaa päälle vasta hoitojen jälkeen, sillä monesti tapahtunutta on aikaa käydä läpi vasta hoitojen päätyttyä, Hirvonen sanoo. Myöskään fyysinen kunto ei välttämättä ole entisellään. Palautumisessa auttaa Hirvosen mukaan aika ja armollisuus itseään kohtaan.

Tukea vertaistukihenkilöltä

Photo by Roberto Nickson on Unsplash

Toipuminen hoidosta on yksilöllistä ja siihen kuluva aika riippuu potilaan saamista hoidosta. Toipumiseen vaikuttavat myös potilaan ikä ja fyysinen kunto sekä mahdolliset muut sairaudet. Tätä korostaa tilaisuudessa luennoinut rintasyöpäsairaanhoitaja Christina Berger. Henkisessä jaksamisessa voi auttaa muistutus siitä, että meillä jokaisella on enemmän selviytymiskeinoja kuin itse uskommekaan. – Muutoksen kanssa ei myöskään ole heti sinut, vaan siihen tarvitaan aikaa. Jos pelottaa, ajatusten kanssa ei tarvitse jäädä yksin, Berger sanoo. Ajatuksiaan voi purkaa esimerkiksi koulutuksen saaneelle tukihenkilölle, jolla on omakohtaista kokemusta

syövästä tai hänen läheisensä on sairastanut syövän. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tarjoamaa tukihenkilötoimintaa esitteli tilaisuudessa yhdistyksen neuvontahoitaja Pirkko-Liisa Santala.

Liikunta tukee toipumista Fysioterapeutti, lymfaterapeutti Marianne Himbergin mukaan fyysisellä aktiivisuudella ja passiivisuuden vähentämisellä on tärkeä merkitys hoidosta toipumisessa. Liikunta myös vähentää syövän uusiutumisriskiä sekä hoidoista ilmenneitä haittoja. Syöpäpotilaiden liikuntasuositukset ovat samat kuin terveiden henkilöiden. Himberg muistuttaa kuitenkin kuuntelemaan omaa kehoa ja lisäämään liikuntaa asteittain. Fyysistä aktiivisuutta saa lisätty mainiosti arki- ja hyötyliikunnan avulla. Lihaskuntoa voi harjoittaa myös kotona. Esimerkiksi istumasta nousu, kauppakassien kantaminen ja porraskävely harjoittavat lihaksia.

Tietoa jäsennellysti Tilaisuuteen osallistunut naiskaksikko suosittelee tapahtumaa lämpimästi. – Saimme hyvän, tiiviin tietopaketin, jossa oli mukana kaikki olennainen, toinen heistä sanoo. Kaksikko kiittelee myös sitä, että luentojen jälkeen ammattilaisten kanssa oli mahdollista keskustella vapaasti. Myös erään kolmannen naishenkilön mielestä tilaisuus oli tärkeä. – Sairastuessa informaatiota tulee runsaasti, mutta ei välttämättä niin jäsennellysti kuten tässä tilaisuudessa, hän sanoo.

Seuraava Tukea arkeen ja elämään syöpähoitojen jälkeen -tilaisuus järjestetään Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa (Seiskarinkatu 35, 20900 Turku)

19.3. klo 15–19.

Tilaisuus on maksuton

Teksti ja kuva: Pekka Remes

Silmät kertovat O

ihmisen terveydestä

lemme olleet jo vuosia Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenetuliike. Etu on 20 prosentin alennus normaalihintaisista tuotteista, kertoo Liedon Optiikan yrittäjä Katri Breitholtz. – Syöpä koskettaa jokaista. Olemme tukemassa yhdistystä, joka on hyvällä asialla. Liedon Optiikka tarjoaa sekä optikko- että silmälääkäripalveluja. Jos optikon suorittamassa näöntarkastuksessa havaitaan jotain poikkeavaa, asiakas lähetään jatkotutkimuksiin silmälääkärille. – Silmistä voi nähdä monia ihmisen terveyteen liittyviä asioita silmätautien lisäksi, kuten esimerkiksi viitteitä diabeteksesta, verenpainetaudista tai silmänpohjaa painavasta kasvaimesta. Liedon Optiikassa voidaan mitata silmänpaineet, ottaa silmänpohjakuvat ja tehdä näkökenttätutkimuksia. Tarvittaessa lääkäri lähettää eteenpäin sairaalaan tutkimuksiin. Toisaalta ehkä juuri siitä syystä moni voi aristella lääkärille menoa: entäs jos jotain löytyykin. Voikin olla henkisesti helpompaa tulla ensin optikon vastaanotolle. Liedon Optiikka on perustettu vuonna 1978. Katri Breitholtz on toisen polven yrittäjä jatkaen äitinsä Liisa Niemisen aloittamaa työtä. Liedon Optiikassa

on kaksi optikkoa, myyjä sekä liikkeessä vastaanottoa pitävä silmätautien erikoislääkäri, LL Mikko Leinonen. Liikkeessä on myös valokuvaamo. – Studiokuvauksen lisäksi ikuistamme erilaiset tilaisuudet sekä valmistamme valokuvia. Passikuvaus on ilman ajanvarausta.

Liedon Optiikan yrittäjä Katri Breitholtz tutkimassa silmänpohjakameralla ottamiaan kuvia.

Viihtyisää vuokra- ja palveluasumista

Turun Hirvensalossa

Meren lähettyvillä Turun Hirvensalossa sijaitsee rivi- ja kerrostalohuoneistoja, jotka ovat kenen tahansa vuokrattavissa. Meri-Karinan hyvinvointikeskuksen läheisyydessä sijaitsee myös tehostettua palveluasumista tarjoava Karinaranta I. Rivitalot Meri-Villa I ja Meri-Villa II

Rivitalo Meri-Villa I on rakennettu vuonna 1990. Sen yksiöt ovat kooltaan 40 ja kaksiot 50 neliötä. Meri-Villa II rakennettu vuonna 1994. Sen yksiöt ovat kooltaan 40, kaksiot 50 ja kolmiot 81,5 neliötä. Molemmissa rivitaloissa vuokriin sisältyy lämmitys, sähkö ja vesi. Asunnot ovat tavallisia vuoka-asuntoja, joihin asukkaat voivat ostaa Meri-Karinasta muun muassa ruokapalveluja erillisen hinnaston mukaisesti.

Kerrostalot Turussa ja Salossa

Pienkerrostalo Karinaranta II on rakennettu vuonna 2012. Huoneesta ja tupakeittiöstä koostuvat asunnot ovat kooltaan 39 neliöstä 48,6 neliöön. Vuokriin sisältyy lämmitys ja sähkö sekä laajakaistan perusmaksu. Vesimaksu on 15 euroa kuukaudessa. Salossa sijaitseva Salo-Karinan kerrostalo on rakennettu vuonna 2001. Yksiöt ovat kooltaan 35 neliötä ja kaksiot 36,5 ja 41 neliötä. Vuokriin sisältyy lämmitys, sähkö ja vesi. Talossa toimii Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon paikallisosasto. Molemmat kerrostalot on rakennettu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tuella, joten

Tiedustelut vuokrahinnoista ja vuokra-asuntotilanteesta Camilla Carpelan, asuntosihteeri 050 591 4974, camilla.carpelan@lssy.fi

asukasvalinnat perustuvat tiettyihin säännöksiin. Valintaperusteita ovat asunnon tarve, varallisuus ja tulot.

Tehostettua palveluasumista

Tehostetun palveluasumisen koti Karinaranta I sijaitsee samassa pihapiirissä kuin Meri-Karinan hyvinvointikeskus. Vuonna 2000 toimintansa aloittaneen Karinarannan huoneistojen koko vaihtelee 39,5 neliöstä 51 neliöön. Kaikissa huoneistoissa on olohuone, alkovi ja pienkeittiö sekä tarvittavin tukikahvoin varustettu inva-wc/ kylpyhuone. Huoneistojen parvekkeilta on merinäköala, kahdessa huoneistossa parveke on suunnattu pihalle. Asukkailla on käytettävissään yhteinen aulojen seurustelu- ja ruokailutila, takkahuone, kirjasto, saunatilat sekä ulkoterassit. Terveydenhoitoalan ammattihenkilöstön tarjoamat perushoidon palvelut ovat saatavilla ympäri vuorokauden. Hoitomaksu peritään erillisen hoitosuunnitelman ja hoitoisuusluokituksen mukaisesti. Asumis- ja hoitokustannuksiin on mahdollista hakea tukea Kelalta. Lue lisää asumismuodoista sekä täytä asuntohakemus osoitteessa www.merikarina.fi.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä tapahtuu Hyvän olon tunnit Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa 10.1.–27.4.

Hyvän olon tunnit tarjoavat kokonaisvaltaista kehon ja mielen rentoutusta ja virkistystä. Lajeina lavis-lavatanssijumppa, nia, mindful body sekä jooga + äänimaljarentoutus. Kausimaksu: yhdistyksen jäsenet 60 €, muut 80 €. Kertamaksu 10 €. Lajikuvaukset, ilmoittautumisohjeet ja aikataulu osoitteessa www.lounais-suomensyopayhdistys.fi > kurssit ja virkistys > hyvän olon tunnit.

Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluento Elämä syövän jälkeen Tyksin T-sairaalan Johan Haartman -salissa 13.2. klo 18–20

Asiantuntijat luennoivat muun muassa pään ja kaulan alueen syöpien seurannasta, liikkumisen tärkeydestä sekä suun terveydestä. Vapaa sisäänpääsy. Katso ohjelma osoitteessa www.lounais-suomensyopayhdistys.fi > neuvonta ja tuki > sairastuneelle.

Fuck Cancer -kahvit Cafe Art -kahvilan kabinetissa 18.2.,17.3.,14.4. ja 15.5. klo 17.00–18.30

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys järjestää vapaamuotoisia Fuck Cancer -kahveja 18–40-vuotiaille nuorena aikuisena syöpään sairastuneille tai sen sairastaneille ja heidän läheisilleen. Tapaamisia vetävät yhdistyksen työntekijät ja vertaistukihenkilö. Tapaamisissa pääsee kohtaamaan muita saman kokeneita. Vapaa sisäänpääsy. Tarjolla kahvia ja pientä purtavaa. Lue tapaamisista kertova juttu lehden sivulta 16.

Selviytyminen arjessa syöpähoitojen keskellä -ensitietopäivä Tyksin T-sairaalan Risto Lahesmaa -salissa 3.3., 12.5., 8.9. ja 24.11. klo 12–16

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys järjestävät ensitietopäiviä hiljattain sairastuneille ja syöpähoitojen alkuvaiheessa oleville aikuisille potilaille läheisineen. Tilaisuudessa annetaan ajankohtaista tietoa sekä uusia näkökulmia sairastumisen aiheuttamassa muuttuneessa elämäntilanteessa. Vapaa sisäänpääsy. Katso ohjelma osoitteessa www.lounais-suomensyopayhdistys.fi > neuvonta ja tuki > sairastuneelle.

Takaisin elämään -ryhmät Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa

Millaista on ollut paluu tavalliseen elämään syöpähoitojen päättymisen jälkeen? Miten fyysinen ja henkinen toipuminen ovat sujuneet? Jaa keskusteluryhmässä kokemuksiasi muiden saman kokeneiden sekä psykoterapeutti Florence Schmittin kanssa. Ryhmiä järjestetään kaksi. Molemmat ryhmät on tarkoitettu henkilöille, joiden syöpähoitojen päättymisestä on kulunut enintään puoli vuotta. Ryhmä alle 60-vuotiaille henkilöille, joiden lapset asuvat kotona, kokoontuu keskiviikkona 4.3., 18.3., 1.4., 15.4. ja 29.4. klo 17.00–18.30. Ryhmä yli 60-vuotiaille henkilöille, joiden lapset eivät enää asu kotona, kokoontuu keskiviikkona 4.3., 18.3., 1.4., 15.4. ja 29.4. klo 14.45–16.15. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: vastaava hoitaja Teija Kemppainen, 02 265 7609 tai teija.kemppainen@lssy.fi sekä www.lounais-suomensyopayhdistys.fi > neuvonta ja tuki > sairastuneelle. Lue ryhmistä kertova juttu lehden sivulta 22.

Kuva: Satu Huolman

Hoitojen jälkeen -tilaisuus lapsisyöpäpotilaiden vanhemmille Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa 5.3. klo 16–20

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri järjestävät tilaisuuden perheille, joissa lapsen syöpähoidot ovat päättyneet. Tilaisuudessa annetaan ajankohtaista tietoa muun muassa hoitojen myöhäisvaikutuksista, lapsen liikunnasta ja vanhempien jaksamisesta. Vapaa sisäänpääsy. Katso ohjelma osoitteessa www.lounais-suomensyopayhdistys.fi > neuvonta ja tuki > sairastuneelle. Ilmoittautuminen 27.2. mennessä kurssi@lssy.fi tai 02 2657 610.

Tukea arkeen ja elämään syöpähoitojen jälkeen -tilaisuus Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa 19.3. klo 15–19

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ja Läntinen syöpäkeskus järjestävät tilaisuuden syöpäkuntoutujille ja heidän läheisilleen sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Tilaisuudessa eri alojen asiantuntijat luennoivat teemaan liittyvistä aiheista. Tilaisuuden lopuksi on mahdollisuus keskustella asiantuntijoille kanssa. Vapaa sisäänpääsy. Ilmoittaudu 12.3. mennessä kurssi@lssy.fi tai 02 2657 610. Katso ohjelma osoitteessa www. lounais-suomensyopayhdistys.fi > neuvonta ja tuki > sairastuneelle. Lue tilaisuudesta kertova juttu lehden sivulta 28.

Äijäpäivä Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa 23.4. ja 17.9.

Äijäpäivässä pidetään huolta kunnosta, syödään hyvin ja saunotaan kunnon löylyissä. Tule yksin, kaverin kanssa tai porukalla! Hinta 25 €/hlö. Hintaan sisältyy ohjelma, aamupala ja lounas sekä iltapäiväkahvi. Tarkempi ohjelma julkaistaan lähempänä ajankohtaa osoitteessa www.lounais-suomensyopayhdistys.fi. > kurssit ja virkistys > virkistyslomat ja hyvinvointitapahtumat. Kyseiseltä sivulta löytyvät myös hakuohjeet ja -lomakkeet.

Wellness Weekend for Ladies -tapahtuma Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa 25.–26.4. ja 14.–15.11. Tule hakemaan hyvää oloa arkeen naisten energiseltä hyvinvointiviikonlopulta, joka tarjoaa rentoutusta sekä liikuntaa moneen makuun. Viikonlopun hinta on 120 €/hlö ja siihen sisältyy majoitus, ohjelma ja ruokailut. Lauantain tai sunnuntain ohjelma ja ruokailut 60 €/hlö. Tarkempi ohjelma julkaistaan lähempänä ajankohtaa osoitteessa www.lounais-suomensyopayhdistys.fi. > kurssit ja virkistys > virkistyslomat ja hyvinvointitapahtumat. Kyseiseltä sivulta löytyvät myös hakuohjeet ja -lomakkeet.

Virkistysloma Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa 18.5.–22.5.

Lomaohjelma sisältää muun muassa ohjattua liikuntaa, luovaa toimintaa sekä mukavaa yhdessäoloa. Lisäksi kuntosali ja allasosasto ovat käytettävissä. Majoittuminen yhden hengen huoneessa 275 euroa ja kahden hengen huoneessa 235 euroa/henkilö. Hintaan sisältyy ohjelma, ruokailut ja majoitus. Katso hakuohjeet yhdistyksen verkkosivulta www.lounais-suomensyopayhdistys.fi. > kurssit ja virkistys > virkistyslomat ja hyvinvointitapahtumat.

Merina-Shop Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa

Merina-Shopissa on myynnissä runsas valikoima kauniita Anita-merkkisiä rintaliivejä ja uima-asuja kaikille naisille, myös rintaproteeseja käyttäville. Lisäksi saatavilla liikuntaan ja uimiseen soveltuvia harrasteproteeseja. Merina-Shop on avoinna tiistaisin klo 15–18 (ei arkipyhäpäivinä), kesä-elokuussa tarkista aukioloajat Meri-Karinan infosta, p. 02 2657 666.

Suomen suurimmat joulumyyjäiset Turun Messukeskuksessa 5.12. klo 11–16

Joulu alkaa suurmyyjäisistä, josta voit hankkia yksilölliset joululahjat pukinkonttiin! Vapaa sisäänpääsy. Myyntipaikkojen varauksen alkamisesta ilmoitetaan verkkosivulla www.lounais-suomensyopayhdistys.fi. > tapahtumat.

Jäsenalennusliikkeet Asianajotoimisto Brander & Manner Oy Kristiinankatu 3 testamentit ja perunkirjoitukset sopimuksen mukaan Asianajotoimisto Hannu Vehanen Käsityöläiskatu 1 - 10 % testamentit ja perunkirjoitukset Digilind Tietokone Linnankatu 8 - 10 % tv- ja digiboxhuollot Hansatorin Apteekki Yliopistonkatu 20, 2. krs - 10 % ei lääkkeellisistä tuotteista. Liittymällä Hansatorin Apteekin kanta-asiakkaaksi 4 %:n alennus itsehoito lääkkeistä. Hautaustoimisto A. Perttala Ky Aninkaistenkatu 6 Kaskenkatu 15 - 10 % arkuista ja uurnista Hautaustoimisto Perttala, Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 alennus sopimuksen mukaan Hautauspalvelu Pietét Eerikinkatu 25 Kiinanmyllynkatu 5 - 10 % arkut ja uurnat Hautaustoimisto Saarinen Linnankatu 9 - 10 % arkut ja uurnat Hoitikka Oy Henrikinkatu 5 – 10 % kaikista palveluista Holiday Club Caribia Kongressikuja 1 Huom! Jäsenetuhinnat voimassa 1.1.–31.12.2020. Kylpylän käyttö: ma–pe 11 €/hlö, la–su 13 €/hlö. Kuntosali ja vesijumppa: 40 € / 10 kerran kortti (uudesta sarjakortista 8 € korttimaksu). Kylpyläetu ei ole voimassa koulujen loma-aikoina (vko 1, 8, 9, 42 ja 52) eikä arkipyhinä. Muina aikoina ovat voimassa hinnaston mukaiset hinnat. Humaliston apteekki Humalistonkatu 11 - 6 % lääkkeeksi rekisteröimättömistä itsehoitotuotteista. Lisäksi kuukausittain vaihtuvia tarjouksia. Johanna Kaihdin Eerikinkatu 38 - 15 % säle- ja rullakaihtimet ilman asennustyötä Kaihdinliike Sandberg Oy Nuppulantie 33 - 10 - 20 % vakio rulla- ja säleverhot Kansallinen Kirjakauppa Linnankatu 16 Hämeenkatu 7 Länsikeskus - 10 % paperitarvikkeet (ei koske kaikkia tuoteryhmiä) Kasken Apteekki Kaskenkatu 10 alennus sopimuksen mukaan Kelloliike Teppo Lampi Ky Sibeliuksenkatu 7 alennukset sopimuksen mukaan Kello- ja kultaliike Lindholm Prisma Itäharju - 15 % (ei koske kaikkia tuoteryhmiä) Kinnunen Oy Yliopistonkatu 31 - 10 % Kulta- ja kelloliike Ilmari Viitanen Humalistonkatu 8 alennus sopimuksen mukaan Kuva-Paijula Oy Hämeenkatu 1 passikuvat väri tai mustavalkoinen 12 € (norm. 15 €) Laukku Marjanen Maariankatu 3 - 10 % Linnan Apteekki Kauppiaskatu 10 - 10 % Smartlax-tuotteet Melers Pesulapalvelut Kaskenkatu 12 - 10 % (ei koske laakamattoja eikä kilopesuja) Nova Apteekki Uudenmaantie 17 - 10 % vapaakaupan tuotteista Optikko Ukkonen Hämeenkatu 1 - 20 % Pyhän Henrikin Apteekki Prisma Itäharju - 5 % + S-bonus vapaakaupan tuotteet Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli Seiskarinkatu 35 - 10 % juhla- ja kirkolliset tilaisuudet, kaste, vihkiminen, siunaus, hartaudet Rakentajan Sarokas Polttolaitoksenkatu 17 normaalihintaisten tuotteiden alennukset sopimuksen mukaan Raunistulan apteekki Autistenkatu 1 - 5 % vapaakaupan tuotteet Ruusu-Aula Martinkatu 1 - 10 % leikkokukat, ruukkukukat ja viherkasvit Siisti-Piste Oy Orikedonkatu 23 - 15 % siivoustarvikkeet Soitinliike Vertikaali (Soitin-Asema) Eerikinkatu 2 - 10 - 20 % Specsavers Optikko Yliopistonkatu 25 Länsikeskus alennus sopimuksen mukaan Turun Hautauspalvelu Uudenmaantie 58 - 10 % arkuista ja uurnista

Turun Kivi Uudenmaantie 58 Turun Lukko Rykmentintie 2 Vasaramäen apteekki Kivikartiontie 1 Wau lingerie Yliopistonkatu 26

- 20 % uudet hautakivet / - 10 % hautakivien kaiverrukset ja kunnostukset - 15 % rakennushelat - 10 % vapaakaupan tuotteet – 10 % koko valikoimasta (mm. Anita-merkkiset proteesiliivit, tukiliivit, muut erikoisliivit)

Hanko Marine Lines

Korkeavuorenkatu 10 B 11 alennus sopimuksen mukaan

Laitila Laitilan I apteekki

Keskuskatu 11

- 10 % vapaakauppatuotteet

Lieto Silmäasema Liedon Optiikka Hyvättyläntie 4, Kauppapiha

normaalihintaiset silmälasit - 20 %, muut tuotteet - 10 %

Loimaa Kelloliike J. Mäkelä Oy Silmäasema Silmäoptiikka Riipinen Sähköliike Hannu Rajala Oy

Turuntie 12 Vesikoskenkatu 3 Turuntie 73

- 10 % normaalihintaiset tuotteet - 20 %, aurinkolasit - 15 % - 10 - 20 %

Mynämäki Mynä-Kukka Kirkkokatu 1 - 10 % (ei surulaitteet) Mynämäen Silmäasema Mynäcenter, Keskuskatu 24 - 20 % Naantali Hautauspalvelu Pietét Henrikinkatu 2 - 10 % arkut ja uurnat

Raisio Beauty Belaza Hautaustoimisto A. Perttala Ky Raision Kukkapalvelu Raision Lukko Raision Ykkösapteekki

Tornikatu 7, 3. krs Kirkkoväärtinkuja 1 Torikuja 4 Varppeenaukio 9 Kerttulantie 4

Rauma Asianajotoimisto Brander & Manner Oy Isokatu 21

– 30 % kaikista normaalihintaisista hoidoista - 10 % arkut ja uurnat - 10 % yli 10 € tuoteostoksista (ei sidontatyöt) alennus sopimuksen mukaan - 10 % itsehoitotuotteista testamentit ja perunkirjoitukset sopimuksen mukaan

Rusko Rakennusliike Kari Hämäläinen Oy Ahopellontie 4 alennus sopimuksen mukaan Ruskon sivuapteekki Vanhatie 2 - 10 % itsehoitotuotteista Salo Salon Kukkakimppu Helsingintie 5

- 20 % ruukkukasvit, leikkokukat ja sidontatyöt (ei morsiussidonnat, tarjoukset ja välitykset)

Uusikaupunki Järven Kello ja Kulta Ky Alinenkatu 30 Kenkäkauppa Alina Alinenkatu 36 Leninkiliike Reinholm Ky Sepänkatu 1 Putiikki SIK-SAK Torinkulma, linja-autoasema UkiSport Koulukatu 7, p. 02 842 7700 Vaateliike Amalinda Rauhankatu 8 Kesport Alinenkatu 23

- 15 % - 10 % - 10 % - 10 % - 10 % – 10 % vaateostoksista (myynnissä myös mm. proteesirintaliivejä) - 10 %

Hyvä jäsenalennusta myöntävä yhteistyökumppanimme, ilmoitathan mahdollisista muutoksista osoitteeseen viestinta@lssy.fi

Teksti: Minna Lämsä Kuvat: Satu Huolman

Diagnoosina neuloosi P

ipo saattaa olla napakka, mutta tiukkapipoisesti sitä ei ole neulottu. Päinvastoin. Ahkerien Kerttujen käsityöpiirissä nauru raikaa, pullakahvi maistuu ja sukkapuikot suihkivat. Yksi jos toinenkin käsityöpiiriläinen on saanut diagnoosiksi neuloosin – intohimon käsitöihin. Yhdelle seinustalle on koottu lattiasta lähes kattoon saakka yltävä rivistö läpinäkyviä muovilaatikoita, jotka pullistelevat lankakeriä. On paksua sinistä, ohuempaa punaista, kaunista kimaltelevaa lankaa. Eräässä pöydässä istuu Irmeli Raitanen. Hän aloitti Ahkerissa Kertuissa viime syksynä. Kerttujen vetäjänä hän on toiminut viime vuoden helmikuusta saakka. Eläkkeelle jäätyään hän mietti, millaista vapaaehtoistoimintaa hän voisi tehdä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä järjestetyssä vapaaehtoisten koulutuspäivässä hän kuuli Kerttujen toiminnasta ja päätti lähteä mukaan. Yhdistyksen jäsen Irmeli on ollut 1970-luvulta alkaen, mutta omakohtaiseksi syöpä tuli vuonna 2017 rintasyöpädiagnoosin myötä. Kertut saivat todellisen aarteen mukaan toimintaansa. Irmeli on nimittäin työskennellyt käsi- ja taideteollisuusalan opettajana. Hän on tuonut mukanaan uusia ideoita.

– Olen Facebookissa mukana useassa eri käsityöryhmässä, joista saan ideoita, Irmeli kertoo. Lähtökohtana Kertuissa on se, että jokainen tekee omien voimiensa mukaan. Toinen tärkeä periaate on se, että toimintaan voi tulla mukaan, vaikka sukkapuikkoihin ei olisi koskaan koskenutkaan. Kertuissa kyllä opetetaan. Eräskin rouva on opetellut neulomaan villasukkaa. Kolmas tärkeä – ehkä jopa se tärkein – periaate on, että hauskaa pitää olla. – Tämä ei ole tiukkapipoisten hommaa, Irmelin vierellä istuva Liisa Mannonen naurahtaa. Mukaan Kerttuihin voi tulla myös kesken kauden. Liisa on konkari: hän ollut mukana Kertuissa jo yhdeksän vuotta. Vähän ennen Kertuissa aloittamistaan hän muutti Turkuun Nakkilasta. Alun perin hän on lähtöisin Taivalkoskelta. Kerttuihin hän päätyi naapurinsa johdattelemana. Kaikki lähti liikkeelle siitä, kun Liisa kummasteli, mihin naapuri lähtee aina tiistaisin isojen kantamusten kanssa. Selvisi, että Kerttuihin tietenkin. – Kertuissa on mukava käydä. Täällä on samanhenkisiä ihmisiä. Olen myös aina harrastanut käsitöitä, Liisa sanoo.

Miehet, rohkeasti mukaan

Kertut kokoontuvat Meri-Karinan vieressä sijaitsevassa Ulappa-nimisessä rakennuksessa aina tiistaisin kymmeneltä. Kerran kuussa Turun paikallisosasto pitää jäsenillan, ja tällöin Kertut kokoontuvat kolmelta. Aikaisemmin he kokoontuivat kahdelta, mutta Liisa ehdotti, että he kokoontuisivat tuntia myöhemmin, jolloin he voivat siirtyä näppärästi kokoontumisesta jäseniltaan, joka alkaa kuudelta. – Eräs rouva harmitteli, että nyt hän joutuu odottamaan tunnin pidempään ennen kuin hän pääsee Kerttuihin, Liisa naurahtaa. Kokoontumisissa jokainen tekee haluamiaan käsitöitä. Luomuksia syntyy vuodenajan mukaan: syksyllä aherretaan villasukkia ja keväällä pääsiäisnoitakoristeita. Ennen kuin kukaan kuitenkaan tarttuu askareisiinsa, nautitaan perinteiset pullakahvit. – Kahvi kirvoittaa keskustelun, ja täällä Ulapassa käy kova puheensorina, kun viikon kuulumiset vaihdetaan, Liisa kertoo. Näin todellakin on. Kun Ulappaan kokoontuu kerralla reilu parikymmentä naista, naurua ja juttua riittää. Onpa Kertuissa kerran nähty mieskin. Näin Liisa muistelee. Miehet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan toimintaan: kerhon nimeä ei kannata säikähtää.

Varoitus: toiminta on koukuttavaa

Kun kahvit on nautittu, tartutaan käsillä oleviin töihin. Jos valtaisasta valikoimasta ei löydy sopivaa lankaa,

se hankitaan. Kertut myös ottavat mielellään vastaan lanka- sekä kangaslahjoituksia. Lankamäärän nähdessä on kyllä vaikea uskoa, etteikö sieltä löytyisi juuri sopivaa. Runsaan lankavalikoiman lisäksi Kertuilla on ompelukone ja askarteluvälineet. Halukkaat voivat tehdä esimerkiksi vaatteita tai askarrella koristeita tai kortteja. Reilu pari tuntia vierähtää nopeasti, joten ahkerimmat kertut jatkavat käsitöiden tekemistä kotona. Halutessaan käsitöitä voi tehdä ainoastaan kotona: materiaalit voi käydä noutamassa Ulapasta. – Sitä ei vain voi istua neulomatta. On olemassa sellainen diagnoosi kuin neuloosi, se vaivaa meitä Kerttuja, Liisa virnistää. Varoituksen sana siis kaikille toiminnasta kiinnostuneille – käynti Kertuissa ei jää vain yhteen tai kahteen kertaan.

– Tekemisestä saa hyvän mielen. Kun tekee paljon käsitöitä, ei voi tehdä vain itselleen, sillä muuten kaapit täyttyvät töistä, Liisa sanoo. – Viikkoon saa myös hyvin rytmiä, eikä tule jäätyä kotiin, Irmeli lisää.

Tuotokset myynnissä putiikissa

Ahkerien Kerttujen tuotoksia on myynnissä Meri-Karinan hyvinvointikeskuksen aulassa sijaitsevassa putiikissa. Putiikin tuotto on Turun paikallisosaston suurin vuosittainen tulonlähde. Putiikin tuotolla on järjestetty toimintaa syöpäpotilaille, ja tuotto on mahdollistanut myös syöpäpotilaita hyödyttäviä lahjoitusten tekemisen. Paikallisosasto on muun muassa tehnyt lahjoituksen, jonka turvin järjestetään Takaisin elämään -ryhmiä, joissa on mukana psykoterapeutti Florence Schmitt. Ryhmät on tarkoitettu henkilöille, joiden syöpähoitojen päättymisestä on kulunut enintään puoli vuotta. Ryhmät kokoontuvat maalis- ja huhtikuussa Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa. Lue ryhmistä kertova juttu sivulta 22 ja ilmoittaudu mukaan.

Tule mukaan Ahkerat Kertut -käsityöpiiriin Oletko kiinnostunut käsitöistä tai askartelusta? Ahkerat Kertut -käsityöpiiri kokoontuu Meri-Karinassa tiistaisin klo 10–12.30, paitsi kuukauden toinen tiistai klo 15–17. Tarvikkeet ja neuvoja saat käsityöpiiristä, lahjoitat vain työsi. Palkaksi saat hyvän mielen, uusia tuttuja ja pullakahvit. Ahkerien Kerttujen käsitöitä on myynnissä joka päivä Meri-Karinan pääaulassa sijaitsevassa Putiikissa. Tervetuloa ostoksille! Lisätietoja käsityöpiirin toiminnasta antaa Liisa Mannonen, puh. 050 464 3719.

Paikallisosastojen ja potilaskerhojen tukija virkistystoiminta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen paikallisosastot ja potilaskerhot tarjoavat syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen monenlaista tietoa ja yhdessä tekemistä: vertaistuki- ja ryhmätoimintaa, luentotilaisuuksia sekä erilaisia retkiä ja muuta virkistystä. Psykososiaalinen tuki sekä vertaisryhmät ovat maksuttomia. Osastojen ja kerhojen jäsenkunta koostuu yhdistyksen jäsenistä, eikä erillistä jäsenmaksua peritä. Toimintaa koordinoi erikseen valittu, vapaaehtoispohjalta toimiva johto- tai toimikunta. Lisätietoa toiminnasta saat: • www.lounais-suomensyopayhdistys.fi • puhelimitse osaston/ryhmän yhteyshenkilöltä/toimistosta tai Meri-Karinan infosta, 02 2657 666 • LOKI-lehdestä ja paikallislehdistä

Syöpäyhdistyksen paikallisosastot FORSSA Paikallisosaston toimipiste Solukko Siurilankatu 28, 30300 Forssa Forssan seudun paikallisosaston toiminta-alue on Forssan kaupunki, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnat. Paikallisosasto järjestää potilaille ja heidän läheisilleen valistus- ja virkistystoimintaa erilaisten luentojen, tutustumiskäyntien ja virkistysmatkojen muodossa. Jäsenillat joka kuukauden toinen keskiviikko (ei kesä-elokuu) klo 18.00 paikallisosaston omassa toimipisteessä Solukossa. Vuoden 2020 jäsenillat: • 12.2. Vuosikokous. Lisäksi kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi kertoo Forssan kaupungin kuulumisia ja yhteistyöstä naapurikuntien kanssa • 11.3. ”Sujuvan apteekkiasioinnin aakkoset”, proviisori Rami Ojarinta • 8.4. ”Miten kohtaan muistisairaan”, terveydenhoidon maisteri Leena Tasala • 9.9. Yhdessä laulain kohti syksyä • 14.10. Aihe avoin • 11.11. Varattu ajankohtaiselle aiheelle, tarkentuu myöhemmin • 9.12. Joulujuhla Virkistystoiminta • Vesijumppa Vesihelmessä torstaisin klo 19.15 (ei kesä-elokuu) • 6.3. ”Kreivitär Mariza” Verkatehdas Hämeenlinna • 22.4. Notre Damen kellonsoittaja Tampereen Teatteri • Kesäkuussa yllätysretki (tarkempi ajankohta myöhemmin) • 4.7. Samppalinnan kesäteatteri ”Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun minusta musikaalin teitte” Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Kaisa Salminen, 050 5691 271 (ti–ke klo 10–15) tai kaisam.salminen@gmail.com. Ilmoitamme toiminnasta myös Seutusanomien yhdistyspalstalla. Muu toiminta • Rintasyöpään sairastuneiden keskusteluryhmä. Aiheet sekä kokoontumisajankohdat ja -paikat ilmoitetaan erikseen. • 9.3. klo 18.00 Naisten ilta, mukana sairaanhoitaja Eija Säteri LSSY:stä • Paikallisosaston oma kirpputori Solukko (Kauppakatu 12, Forssa) ottaa vastaan lahjoituksia. Tuotto käytetään paikallisosaston toiminnan tukemiseen. • Tukihenkilövälitys Pirkko-Liisa Santala 02 2657 619 (ti-ke klo 10–15), pirkko-liisa.santala@lssy.fi Lisätiedot ja yhteydenotot • Kaisa Salminen, puheenjohtaja, 050 5691 271, kaisam.salminen@gmail.com • Elina Kaislasalo, lapsisyöpäpotilaat, 040 5073 684, elina.kaislasalo@gmail.com • Anita Lilja, rintasyöpäpotilaat, 050 572 1912 • Jatta Sotka, rintasyöpäpotilaat, 0400 219 166 • Kirpputori Solukko (Kauppakatu 12, Forssa), 050 5777 339 • www.solukko.fi

LOIMAA Loimaan seudun paikallisosasto järjestää terveyskasvatustilaisuuksia ja erilaisia retkiä toimialueellaan. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen neuvonta-asema Loimaalla toimii Loimaan aluesairaalan tiloissa, Seppälänkatu 15–17 (pohjakerros, fysioterapiaosaston vieressä). Neuvontahoitajan vastaanotto ajanvarauksella numerosta 02 2657 927 (ma–pe klo 9–11). Puhelinaika Loimaan neuvontasairaanhoitajalle torstaisin klo 9–10, 02 2657 619. • Kuukausitapaamiset sairastuneille ja heidän läheisilleen kuukauden viimeisenä maanantaina Loimaan kaupunginkirkon yläsalissa klo 15-17 • Rinnakkain Loimaalla -keskusteluryhmä rintasyöpää sairastaville Loimaan sairaalassa (Seppälänkatu 13-15). Tavoitteena on löytää yhdessä selviytymiskeinoja ja saada vertaistukea. Mukaan otetaan 8 lähiaikoina rintasyöpään sairastunutta. Ryhmä sulkeutuu aloituskerran jälkeen. Vierailijoina mm. rintasyöpähoitaja ja fysioterapeutti. Ryhmä kokoontuu pe 20.3., 3.4., 17.4., 8.5., 22.5. ja 5.6. klo 17-19. Viimeisellä kerralla tavataan Juvan laavulla grillaten ja nokipannukahvia juoden. Ryhmän ohjauksesta vastaavat syöpäsh ja ryhmänohjaajat. Maksutonta. Ilmoit. ja erit. ruok. valiot 2.3. mennessä Pirkko-Liisa Santalalle, p. 02 2657 619 (ti-ke klo 10-15) tai pirkko-liisa. santala@lssy.fi. • Vesivoimistelua rintasyöpään sairastuneille Vesihovissa pe 14.2., 28.2., 6.3., 13.3. ja 20.3. (ei vko 8) klo 11.0011.30 tai 11.40-12.10. Fysioterapeutti ohjaa. Osallistuja maksaa uimalipun/krt. Ei ilmoittautumista. Lisätiedot • puheenjohtaja, Kaisa Hyvärinen, 040 762 4196 • www.lounais-suomensyopayhdistys.fi/loimaa • loimaa@lssy.fi • Paikallislehdet

SALO Paikallisosaston toimisto ja palveluasema Salo-Karina Helsingintie 52, Salo, 02 728 1670 Avoinna: perjantaisin klo 10-12 sekä tarvittaessa sopimuksen mukaan Salon paikallisosaston toimialue käsittää Salon ja Someron kaupungit. Paikallisosasto jakaa asiatietoa syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen sekä antaa tietoa terveyteen liittyvistä asioista kaikille kiinnostuneille. Palveluasemalta saat tietoa ja apua kaikkiin syöpää koskeviin asioihisi (kurssit, jäsenyys, korvaukset) sekä tietoa paikallisosaston ja Syöpäjärjestön toiminnasta. Palveluasema avoinna perjantaisin klo 10-12. LSSY:n neuvontapalvelua Salo-Karinassa (proteesit, luomien tarkastus). Neuvontahoitaja paikalla keskiviikkoisin n. kaksi kertaa kuukaudessa (luomitarkastus jäsenille maksuton, muille 22 €). Ajanvaraus ja soittopyynnöt neuvontahoitajalle, 02 2657 927 (ma–pe klo 9–11). Somerolla rintaproteesit tk sos.ohjaaja, p. 044 779 2610. Tukihenkilövälityksen koordinointi LSSY:n kautta, 02 2657 619 (ti-ke klo 10-15) tai pirkko-liisa.santala@lssy.fi. Tapaamisiltoja järjestetään kuukausittain Salo-Karinassa (ellei toisin mainita). Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Illat alkavat klo 17.30 kahveilla (2 €). Lisäksi arvontaa 2 €. Muutokset mahdollisia. 10.2. klo 17.30 vuosikokous ja klo 18.15 Miten perheessä selvitään vakavan sairastumisen kohdatessa, erikoissuunnittelija Tarja Levo. Huom! kahvitus jo klo 17 alkaen. 16.3. klo 18 Suuhygienia, Merja Pohjonen 23.4. Miesten ilta Turussa. Ilmoittautumiset ja kyselyt kimppakyydeistä, p. 0400 691 415/Arja. Järjestäjä LSSY. 23.5. klo 12-16 Kesän avaus leirirannassa (Vähärytköntie 14. Muurla) Uintia, saunaa, pientä purtavaa ja yhdessä oloa. Keskustelu- ja vertaisryhmät • Rintasyöpään sairastuneille suunnattu uusi, sulkeutuva ryhmä aloittaa syyskuussa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset palveluasemalle. • Eturauhassyöpään sairastuneille ja läheisille joka kk viim. torstai klo 18-20. • Keskusteluryhmä syöpään sairastuneille ja läheisille joka kk viimeinen torstai klo 13.30-n. 15.00. Muu toiminta • Avoimet ovet -tapahtuma. Jäsenmaksut ja Caffecat-näyttely. Vko 8: 19.2. ke ja 20.2. to klo 12-18, 21.2. pe klo 10-18 ja 22.2. la klo 10-14, vko 9: 26.2. ke ja 27.2. to klo 12-18, 28.2. pe klo 10-18, 29.2. la klo 10-14 • Ensitietopäivä Salon sairaalan auditoriossa 3.3. klo 12-16. • Kahvipussiaskartelut Caffecat Salon Diabeteksen kanssa perjantaisin klo 14. Lisätietoja Tertulta, p. 050 339 528. • Pilates jatkuu 7.1.-28.4. Hinta syövän sairastaneille 120 €, muut 165 € (sis. 15 kertaa, maksun voi jakaa sovitusti). Ilm. sihteerille. • Vesivoimistelu suunnitteilla syksyyn, 2 ryhmää, maksullinen. Sitovat ilmoittautumiset 15.4. mennessä puheenjohtajalle. • Heinäkuussa Retki Teijo/kartano/kirkko/Mathildedahl/ruokailu/teatteri Sisko ja sen veli 43 • Lokakuussa Porkkalan parenteesi-retki ja Pokrovan luostari/ruokailu

Lisätiedot ja yhteydenotot • Puheenjohtaja Katriina Mänty, 050 053 8577, katriinamanty@hotmail.com • Sihteeri Siru Virpi, 040 741 2736, siru.virpi@gmail.com. Mikäli haluat saada tapahtumista tietoa s-postitse, lähetä viestiä siru.virpi@gmail.com • salo@lssy.fi • www.lounais-suomensyopayhdistys.fi/salo tai sspo.net • Facebook ja Twitter @lssysalo

TURKU Paikallisosaston tavoitteena on toimialueen syöpäpotilaiden virkistys- ja vertaistukitoiminta. Lisäksi pidetään ajankohtaisia luentoja. Vuoden aikana järjestetään jäseniltoja, retkiä, liikuntaryhmiä ja myyjäisiä. Paikallisosasto pyrkii lahjoittamaan varoja syöpäpotilaiden hoitoa ja hyvinvointia edistäviin hankkeisiin vuosittain. Jäsenillat Kokoontuminen Meri-Karinassa, Seiskarinkatu 35, joka kuukauden toinen tiistai klo 17.45. Kahvitarjoilu ja arpajaiset. Meri-Karinan tilaisuuksiin pääsee bussilla nro 54. Paluukuljetus keskustaan klo 20.15. • Ti 11.2. Vuosikokous. Edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto: Kai Johansson • Ti 10.3. Gynekologiset syövät: prof. Seija Grénman. Illan päättää lauluryhmä ”Ämmät äänessä”. • Ti 14.4. Kesäkukat parvekkeella ja pihalla: Hanna ja Tapani Oksanen. Illan päätteeksi Petri Laaksonen laulaa. • Ti 12.5. Kevätjuhla. Ilmoittautumiset huhtikuun jäsenillassa tai Meri-Karinan neuvontaan 4.5. mennessä, p. 02 2657 666. Tuolijooga Meri-Karinassa torstaisin 23.4. saakka klo 10.10-11.00. Ohjaajana Eva Suominen. Hinta 30 e/15 kertaa tai 3 e/kerta. Tiedustelut, 040 5309942. Lavis-jumppa Meri-Karinassa maanantaisin 27.4. saakka klo 17-18. Ohjaajana Riitta Lindroos. Hinta 4 e/kerta. Tiedustelut, p. 040 5309942. Ahkerat Kertut -käsityöpiiri ja käsityöpiirin putiikki Käsityöpiiri kokoontuu Meri-Karinassa tiistaisin klo 10.00-12.30, paitsi kuukauden toinen tiistai klo 15.00-17.00. Käsityöpiirin vetäjinä toimivat Irmeli Raitanen ja Liisa Mannonen. Ahkerien Kerttujen käsitöitä on myynnissä joka päivä Meri-Karinan pääaulassa sijaitsevassa Putiikissa. Tiedustelut Liisa Mannonen, 050 4643719 tai Irmeli Raitanen irmeli.raitanen@gmail.com. Retket ja matkat Paikallisosasto järjestää omia retkiä ja matkoja. Edistääkseen syöpäpotilaiden virkistäytymistä ja aktiivista osallistumista retkille osasto tukee matkojen hintaa. Keväällä 2020 teemme retken mm. Riihimäelle, Helsinkiin, Tampereelle sekä Paraisille. Retket ovat varsin varattuja, mutta peruutuspaikkoja voi tiedustella maanantaisin klo 12-14, 045 1360 123. Uusi esite retkitietoineen ilmestyy toukokuun puolivälissä, samaan aikaan myös verkkosivuilla. Esitteen voi tilata itselleen ottamalla yhteyttä osaston puheenjohtajaan. Kevään virkistyslauantai 21.3. klo 9-15 Ohjelmassa mm. aamiainen, aamujumppa, Marttojen vinkit helppoon ja terveelliseen ruokaan, lounas, matkapuhelinneuvontaa, bingo, yllätyskevennys, iltapäiväkahvit ja Hali-Bernien tapaaminen. Sauna ja uima-allas käytettävissä päivän ajan. Maksu 15 e/osallistuja. Ilmoittautumiset Sirpa Tammelle puhelimitse maanantaisin klo 12–14. p. 045 1360 123 tai sähköpostilla: to.matkat@gmail.com ja maksut viim. 10.3. jäsenillassa. Lisätiedot ja yhteydenotot Anneli Suominen, puheenjohtaja, 050 596 0470 Anneli Etelävirta, varapuheenjohtaja, 040 536 8810 Soile Tammero, sihteeri, 040 530 9942, sihteerinä 12.2. alk. Eeva-Marja Matilainen, eevamarja.matilainen@gmail.com turku@lssy.fi www.turkulssy.fi tai www.lounais-suomensyopayhdistys.fi/turku Facebook L-S Syöpäyhdistys Turun seudun paikallisosasto

UUSIKAUPUNKI Ystävän Tupa Alinenkatu 26, Uusikaupunki 044 055 0358

Avoinna: • ma-ke ja pe klo 9.30-14.30 • ti klo 10-12 SPR:n terveyspiste • to klo 13-17 Syöpäyhdistyksen paikallisosaston päivystys

Uudenkaupungin paikallisosaston toiminta-alueena on Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki, Vehmaa ja Tarvasjoki. Paikallisosaston toiminta on keskittynyt pääosin Ystävän Tuvalle, joka sijaitsee Uudenkaupungin keskustassa. Tilat on vuokrattu yhdessä SPR:n Uudenkaupungin paikallisosaston kanssa. Syöpäyhdistyksen oma vastaanotto torstaisin klo 13-17: • mm. korvausasiat sekä hakeutuminen sopeutumisvalmennuskursseille Toiminta • Terveyspiste tiistaisin klo 10-12, jolloin voi käydä mittauttamassa esim. verenpaineen. Paikalla on joko SPR:n tai LSSY:n Uudenkaupungin paikallisosaston vapaaehtoinen. • Yhteislaulua joka kuukauden viimeinen torstai klo 17 hanurisäestyksellä. Vastuuhenkilönä toimii Sirkka Mikkola. • Rintasyöpä- ja eturauhassyöpäpotilaiden vertaistukiryhmät kokoontuvat Ystävän Tuvalla kerran kuukaudessa. • Tukihenkilövälityksen yhteyshenkilönä toimii LSSY:n neuvontahoitaja Pirkko-Liisa Santala, p. 02 2657 619 (ti-ke klo 10-15), pirkko-liisa.santala@lssy.fi • Vuosikokous tiistaina 25.2. klo 18 Kalannin Säästöpankin kokoustilassa (Sepänkatu 3, 3. krs, Uusikaupunki). Tilaisuudessa Piritta Varpe pitää luennon suolistosyövästä. Lisätiedot ja yhteydenotot • Esko Tähtinen, puheenjohtaja, 040 577 5817 • Marjo Öhrnberg, sihteeri, 050 358 9111 • www.lounais-suomensyopayhdistys.fi/uusikaupunki • uki@lssy.fi • Lisätietoa vertaistukihenkilöistä Ystävän Tuvalta, Tyksistä ja Tyksin Vakka-Suomen sairaalasta sekä Meri-Karinasta.

CANCERSTÖDGRUPP I PARGAS OCH KIMITOÖN Pargas Kontaktpersonen i Pargas är Pirkko Karrento, tel. 050 569 0610 Kimitoön Kontaktpersoner på Kimitoön är Ulla Granroth, tel. 040 7341 931 och Ann-Katrin Andersson, tel. 040 7685 456

SYÖPÄYHDISTYKSEN POTILASKERHOT LAPSISYÖPÄPOTILAIDEN KERHO SYKERÖ Syöpää sairastavien lasten vanhemmista koostuva, vapaaehtoisvoimin toimiva Sykerö-toimikunta järjestää lapsisyöpäpotilaille ja heidän perheilleen muun muassa virkistystä, vertaistukea ja infektioriskittömiä tapahtumia. Toiminta mahdollistuu lahjoitusvaroin sekä itse kerättyjen varojen turvin. Toimintaa koko perheelle Infektioriskitöntä toimintaa järjestetään perheille läpi vuoden. Tapahtumien tarkempi ohjelma ja aikataulu ilmoitetaan aina lähempänä ajankohtaa nettisivuilla, Facebookissa ja sähköpostitse Sykerö-kerhon sähköpostilistalla oleville. Ilmoittautuminen tapahtumiin tehdään pyydettyyn päivään mennessä sähköpostitse osoitteeseen sykero@lssy.fi, ellei toisin ilmoiteta. Muistathan osallistua Sykerö-kerhon toimintaan vain täysin terveenä, kiitos! Infektioriskittömät uinnit ja uimakoulu Sykerö-kerho järjestää keväällä 2020 infektioriskittömiä perheuinteja ja uimakoulua Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa. Tarkemmat aikataulut löydät nettisivuilta, sähköpostista ja Facebookista. Infektioriskittömät elokuvat Kinopalatsissa Sykerö-kerho järjestää infektioriskittömiä elokuvanäytöksiä lapsisyöpäpotilasperheille yhteistyössä Kinopalatsin kanssa. Tarkemmat ajankohdat tiedotetaan myöhemmin. Liikuntakerhot Lapsisyöpäpotilaille ja heidän sisaruksilleen järjestetään keväällä kerhotoimintaa. Infektioriskitöntä liikuntakerhoa pidetään joka toinen viikko, ja tilana toimii Fight Back Empowering -sali. Lisäksi syöpää sairastaneille infektioriskin ohittaneille kouluikäisille lapsille järjestetään omaa liikuntakerhoa keväällä kerran viikossa. Lisätiedot kerhoista ilmoitetaan nettisivuilla, sähköpostitse ja Facebookissa. Lastenhoitopäivät Keväällä 2020 Sykerö-kerho järjestää jäsenperheilleen infektioriskittömiä lastenhoitopäiviä Meri-Karinassa neljä kertaa. Päivään voivat osallistua kaikenikäiset lapset ja nuoret, toimintaa toteutetaan osallistujien ikätaso ja toiveet huomioiden. Lastenhoitopäivän lasten- ja nuortenohjaajat vastaavat lapsista päivän ajan. Lastenhoitopäivien ajankohdat ja lisätiedot ilmoitetaan nettisivuilla ja sähköpostilla Sykerö-kerhon sähköpostilistalla oleville. 45

Muu toiminta Kevään 2020 aikana Sykerö-kerhon järjestää jäsenilleen lisäksi muun muassa kauppakäyntejä ja nuorten toimintaa. Seuraa ilmoittelua nettisivuilla ja Facebookissa! Lisätiedot ja yhteydenotot • lapsiperhekoordinaattori Pia Ilves, 044 451 5655, pia.ilves@lssy.fi • www.lounais-suomensyopayhdistys.fi/sykero/ • julkiset Facebook-sivut: www.facebook.com/sykero (ei vaadi erillisiä tunnuksia) • sykero@lssy.fi

ETURAUHASSYÖPÄÄN SAIRASTUNEIDEN JA HEIDÄN LÄHEISTENSÄ RYHMÄ ETUSET Ryhmän tarkoituksena on tarjota tietoa eturauhassyövästä ja sen hoidosta ja sairauden vaikutuksesta elämään. Ryhmä tarjoaa potilaille ja heidän läheisilleen mahdollisuuden tavata muita saman sairauden kokeneita ja virkistäytyä. Ryhmällä on oma toimikunta, joka suunnittelee, kanavoi ja ohjaa ryhmän toimintaa ryhmäläisten toiveiden, tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Ryhmässä ei ole erillistä jäsenmaksua, mutta edellytämme ryhmäläisten olevan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseniä. Jäsenenä olet oikeutettu moniin jäsenetuihin. Luento- ja keskusteluryhmätoiminta Eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarkoitetut luentoja keskustelutilaisuudet järjestetään yleensä kuukauden kolmantena keskiviikkona (huomioi ohjelmassa olevat mahdolliset poikkeukset) Meri-Karinassa (Seiskarinkatu 35, Turku). Kahvitarjoilu ja arpajaiset. Vuoden aikana Etuset saattaa järjestää muutakin toimintaa, jolloin toiminnasta ilmoitetaan erikseen kirjeitse. Vuoden 2020 ohjelma Aloitamme jokaisen luentotilaisuuden kahvilla klo 17.30, ellei toisin mainita. • ke 19.2. klo 17.30 Jenna Walden, Luuston terveys • ke 18.3. klo 17.30 Pirjo Rinne, Aistit ja ikääntyminen • ke 15.4. klo 17.30 Urologin puheenvuoro • Toukokuussa kevätretki, ajankohta ja kohde päätetään myöhemmin • ke 17.9. klo 18.00 Grilli-ilta • ke 21.10. klo 17.30 Anu Moilanen, Orion Pharma, Lääkkeen elinkaari • ke 18.11. klo 17.30 Anu Salminen, ”Istu Kakolassa” • ke 16.12. klo 18.00 Joulujuhla Meri-Karinassa Liikuntakerho miehille ja naisille Eturauhassyöpäpotilaiden liikuntakerho kokoontuu Meri-Karinassa maanantaisin klo 12. Jumppa kestää n. 45 minuuttia, jonka jälkeen sauna- ja uima-allasosasto on varattu jumppaajille klo 15.00 saakka. Ohjelmassa mm. mattojumppaa, kuntopiiriä ja kuntosaliharjoittelua jokaisen oman kunnon mukaan. Aikaisempaa jumppa- tai liikuntakokemusta ei tarvita. Liikuntakerholaisille 10 kerran maksu on 25 € tai kertamaksuna 3 €. Maksu Meri-Karinan infoon. Liikuntakerhon ohjaajana toimii Turun Kuntokolmion fysioterapeutti tai kuntohoitaja. Jos olet kiinnostunut yhdessä liikkumisesta tutussa porukassa, tule mukaan maanantaisin. Mukaan mahtuu ja voi tulla kesken kaudenkin. Lisätiedot ja yhteydenotot • Janne Tamminen, puheenjohtaja, 040 963 0026, etusetpotilaat@gmail.com • Kati Tilli, Etuset-ryhmän yhteyshenkilö, 02 2657 841, kati.tilli@lssy.fi • www.lounais-suomensyopayhdistys.fi/etusetryhma • Facebook: ETUSET Eturauhassyöpäpotilaat

VOIMAA VERTAISTUESTA Kaipaatko tukihenkilöä tai ystävää jakamaan arkeasi tai vaikka ulkoilemaan kanssasi? Kauttamme voit saada koulutetun tukihenkilön, kokemusten jakajan ja kuuntelijan. Vertaistukitoiminta perustuu osallistujiensa omaan elämänkokemukseen, keskinäiseen tasa-arvoon ja tukemiseen sekä kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen. Vertaisilta saatu tuki auttaa arjessa selviytymisessä, mutta se ei korvaa ammattityötä. Yhdistyksen toteuttama tukihenkilötoiminta on luottamuksellista. Vertaistukihenkilö on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kurssin käynyt vapaaehtoinen, jonka kanssa voi jutella kahden kesken. Vertaistukihenkilöille järjestetään perus- ja täydennyskoulutusta sekä työnohjausta. Lisätietoja: neuvontahoitaja Pirkko-Liisa Santala, 02 2657 619 (ti–ke klo 10–15), pirkko-liisa.santala@lssy.fi. Voit myös jättää soittopyynnön Meri-Karinan infoon, 02 2657 666.

TERVETULOA MUKAAN TALKOOTOIMINTAAN Haluatko auttaa konkreettisesti? Pidätkö tapahtumien ja messujen touhukkuudesta, keittiön lämmöstä tai ulkohommista? Tule meille vapaaehtoiseksi! Vapaaehtoistoimintamme on tavallisen ihmisen tiedoin, taidoin ja ehdoin toteutettavaa tekemistä ja läsnäoloa. Meille voit tulla omana itsenäsi, vapaaehtoisuus ei vaadi erityisosaamista tai aiempaa kokemusta. Vapaaehtoiset koulutetaan ja perehdytetään tehtäviin, ja heille järjestetään täydennyskoulutusta. Vapaaehtoistehtäviin voit halutessasi osallistua esimerkiksi kuukausittain tai harvemmin, sinulle sopivana ajankohtana. Lyhytkestoinenkin vapaaehtoistyö on meille arvokasta. Talkootöitämme ovat muun muassa Meri-Karinan hyvinvointikeskuksen pihatalkoot, kalustusjärjestelyt juhlia ja muita tilaisuuksia varten, lipaskeräys, Roosa nauha -myynti, liikenteenohjaus, tapahtumissa avustaminen sekä kahvinkeitto eri tilaisuuksissa. Talkoolaisille järjestetään tehtäväänsä peruskoulutus syksyllä 2020. Koulutuspäivä ilmoitetaan keväällä yhd. verkkosivulla. Lisätietoja: vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Kati Tilli, kati.tilli@lssy.fi / 02 265 7841.

Kari Hämäläinen 0400 521 664 www.rlkh.fi • info@rlkh.fi

Syöpäyhdistyksen jäsenyys takaa monia etuja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenenä olet oikeutettu moniin etuihin. Pidäthän jäsenkortin mukana asioidessasi jäsenalennusta myöntävissä liikkeissä ja esitä se ennen maksutapahtumaa. Julkaisut • Valtakunnallinen Syöpä-lehti neljästi vuodessa • Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Oma Loki -lehti kerran vuodessa osoitteellisena • Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen paikallinen LOKI-lehti kerran vuodessa. Huom! Lehti toimitetaan koko yhdistyksen toimialueelle ilmaisjakeluna. Terveystalon toimipisteet 030 6000 Terveystalo Turku Pulssi Humalistonkatu 9–11, Turku Terveystalo Turku Aninkainen Aninkaistenkatu 13, Turku (sisäänkäynti Tuureporinkatu 7) Terveystalo Salo Turuntie 12 B (2. krs), Salo

Alennukset • Meri-Karinan hyvinvointikeskuksen majoitus-, ruokailu- ja liikuntapalveluista • Matkatoimisto Matkarin järjestämistä matkoista • Jäsenalennusliikkeistä • Yksityisiltä lääkäriasemilta:

Terveystalo Forssa Kutomonkuja 2 A 2, Forssa Terveystalo Uusikaupunki Rantakatu 25, Uusikaupunki Terveystalo Naantali Tuulensuunkatu 8, Naantali

• 10 euron etuseteli, jolla etu vapaavalintaisista yksityisesti maksettavista normaalihintaisista terveyden, hyvinvoinnin tai hammashoidon palveluista Terveystalon Turun seudun, Uudenkaupungin, Forssan, Salon ja Loimaan yksiköissä (etusetelillä ei voi maksaa rokote -ja/tai lääkeainetta tai puhelinpalvelua). Etuseteli toimitetaan jäsenille Oma Loki-lehden postituksen yhteydessä. • Hammaslääkärin tekemä kattava hammastarkastus hintaan 55 € (norm. 67,40 €). Palvelu sisältää kirjallisen hoitosuunnitelman. Hinta sisältää palvelumaksun ja Kela-korvauksen. Lisäksi 10 %:n etu suuhygienistin palveluista (pois lukien esteettiset hoidot). Etuhinta on voimassa arkisin ja etu lunastetaan kassalla mainitsemalla edusta. Lue lisää ja varaa aika: www.terveystalo.com/fi/Palvelut/Hammaslaakari-ja-suunterveys/ • Naisen peruslaboratoriotutkimuspaketin etuhinta 105 € (norm. 115 €). Tutkimuspakettiin sisältyy verenkuva, tulehdusarvo, kolesterolit, pitkäaikainen verensokeri, kilpirauhasen toiminta, munuaisten ja maksan toiminta, kalsium. • Naisen laajan laboratoriotutkimuspaketin etuhinta 169 € (norm. 179 €). Tutkimuspakettiin sisältyy naisen perustutkimuspaketti + ferritiini, senkka, B12- ja D-vitamiini. • Miehen peruslaboratoriotutkimuspaketin etuhinta 105 € (norm. 115 €). Tutkimuspakettiin sisältyy verenkuva, tulehdusarvo, kolesterolit, pitkäaikainen verensokeri, kilpirauhasen toiminta, munuaisten ja maksan toiminta, testosteroni. • Miehen laajan laboratoriotutkimuspaketin etuhinta 169 € (norm. 179 €). Tutkimuspakettiin sisältyy miehen perustutkimuspaketti + ferritiini, senkka, B12- ja D-vitamiini, PSA. • Lue lisää naisen ja miehen laboratoriotutkimuspaketeista ja varaa aika: www.terveystalo.com/fi/Palvelut/ Laboratoriotutkimukset/Tutkimukset-ilman-laakarin-lahetetta/ Edut ovat voimassa vuoden 2020 ajan. Mehiläisen toimipisteet 010 414 00 Mehiläinen lääkäriasema Turku, Kauppiaskatu 8, Turku Mehiläinen lääkäriasema Salo, Vilhonkatu 8, Salo Mehiläinen NEO, Joukahaisenkatu 6, Turku • Ei poliklinikkamaksua lääkärikäynneistä • Kuvantamis- ja laboratoriotutkimukset –10 % • Patologiset tutkimukset –15 % • Rintojen alueen kuvantamistutkimukset ja näytteenotot –15 % (kuvantamisen alennukset eivät koske magneettitutkimuksia) Edut ovat voimassa vuoden 2020 ajan. Etuja ja alennuksia ei voi yhdistellä. Turun Gynekologikeskus 02 251 4444 Aurakatu 14 b, 4 krs, Turku info@gynekologikeskus.fi - Ei toimistomaksua (jäsenkortti esitettävä maksutapahtuman yhteydessä) Liikuntapalvelut Lue liikuntapalveluista verkkosivuilta www.lounais-suomensyopayhdistys.fi > jäsenyys > jäsenedut