Loki 1 2016 by Lounais-Suomen Syöpäyhdistys

LOKI Vireytt채 Meri-Karinan virkistyslomista Juhlavuosi on t채ynn채 tapahtumia Ville Viitanen yhdistyksen johtoon Kuntoutuskurssit kokoavat yhteen Vertaistukijoihin voi aina luottaa

LOKI

2 - 2016 - N:o 1

Entä jos

Hyvä kiertoon Lounais-Suomen Syöpäyhdistys täyttää tänä vuonna 65 vuotta. Juhlavuoden keskiöön nostamme syövän vastaisen toimintamme ja sen eteen monin eri tavoin töitä pakertavat, kuten vapaaehtoiset toimijat ketjun korvaamattomana lenkkinä.

VAIHTAMALLA PARANEE?

Yhtä tärkeitä ovat ne pyyteettömät lahjoittajat, jotka auttavat meitä auttamaan. Lahjoitukset mahdollistavat vuosittain apurahojen jakamisen tuleville syöpätauteihin erikoistuneille tohtoreille. Infektioeristyksen vangeiksi joutuneet lapsisyöpäpotilaat saavat välineitä elää mahdollisimman normaalia arkea. Eschner-säätiön tuella parannamme palveluidemme saatavuutta Tyksissä ja annamme potilaille ensitietoa sumeassa diagnoosivaiheessa. Lahjoitusvaroin kehitämme edelleen syöpäpotilaiden vertaistukitoimintaa sekä kurssi- ja neuvontapalveluja – myös ruotsiksi. Edesmenneen Uuno Anttilan kaltaisten hyväntahtoisuudella on kohennettu Karinakodin edellytyksiä tarjota parasta mahdollista saattohoitoa myös jatkossa. Turun paikallisosasto ilahdutti sopeutumisvalmennuskurssilaisia uusilla polkupyörillä. Karinakodissa rullaavat tuliterät pyörätuolit. Näistä kaikista voit lukea tämän, uuden nimen saaneen, LOKI-lehden sivuilta. Myönnämme jatkossa taloudellista tukea syöpäpotilaille viisi euroa hoitopäivältä tai -kerralta aiemman kolmen euron sijaan. Korvaussummien korotus on samalla vastaus julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen hinnannousuihin – ja osoitus yhdistyksen sitoutumisesta tukemaan niitä, jotka tarvitsevat apua kaikkein kipeimmin. Lämmin kiitos työhömme vuosien varrella osallistuneille ja sitä tukeneille! Vireänä 65-vuotiaana jatkamme yhdistyksen perustamiskirjan viitoittaman tavoitteen mukaisesti: kyllä syöpä joskus vielä selätetään.

Kolme hyvää syytä tulla Säästöpankin asiakkaaksi: 1. 2. 3.

Tutkitusti tyytyväiset asiakkaat. Yksilöllisempää palvelua ja huolenpitoa. Asiointi on helppo paikallisen asiantuntijan kanssa.

Voit olla Säästöpankin asiakas jo huomenna! Ota yhteyttä ja me teemme vaihdon kanssasi vaivattomasti.

Tuet tärkeää syöväntorjuntatyötä myös liittymällä yhdistyksemme kannatusjäseneksi. Sen voit tehdä osoitteessa www.lssy.fi/jaseneksi. Toimitusjohtaja Ville Viitanen Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Sprid det goda Sydvästra Finlands Cancerförening fyller 65 i år. Under jubileumsåret fokuserar vi på vårt arbete mot cancer och på alla dem som på olika sätt deltar i detta arbete, till exempel den oersättliga kedjan av frivilliga aktörer. Lika viktiga är de osjälviska donatorerna som hjälper oss att hjälpa. Donationerna gör det möjligt att varje år bevilja stipendier till framtida doktorer som specialiserar sig på cancersjukdomar. Barncancerpatienter fångade i infektionsisolering får utrustning för att kunna leva ett så normalt liv som möjligt. Med stöd från Eschnerska stiftelsen förbättrar vi tillgången till våra tjänster i ÅUCS och ger patienterna primär information i den diffusa diagnosfasen. Med hjälp av donerade medel vidareutvecklar vi kamratstödsverksamheten för cancerpatienter och kurs- och rådgivningstjänsterna – även på svenska.

TO ADVANCE TO INNOVATE TO ACHIEVE

Tack vare välviljan hos människor som frånlidne Uuno Anttila har vi kunnat förbättra Karinahemmets förutsättningar att även i framtiden erbjuda bästa möjliga hospicevård. Lokalavdelningen i Åbo gladde deltagare i en anpassningsträningskurs med nya cyklar. Karinahemmet fick splitternya rullstolar. Allt detta kan du läsa om i tidningen med det nya namnet LOKI. I fortsättningen är vårt ekonomiska stöd till cancerpatienter fem euro per vårddag eller vårdtillfälle i stället för tre. Den höjda ersättningen är samtidigt en respons på de höjda klientavgifterna inom den offentliga hälsovården – och ett uttryck för föreningens åtagande att stödja dem som är i allra störst behov av hjälp. Ett varmt tack till alla dem som deltagit i eller understött vårt arbete under årens lopp! Som den vitala 65-åring vi är fortsätter vi arbetet i enlighet med målet i föreningens stiftelseurkund: visst ska cancern ännu besegras.

Yrityksesi kaikki tulostus- ja skannausratkaisut sekä infonäytöt

Också genom att bli stödmedlem i vår förening kan du stödja det viktiga arbetet mot cancer. Det kan du göra på adressen www.lssy.fi/jaseneksi.

Ota yhteyttä: Toshiba Tec Nordic Ab Joukahaisenkatu 6 20520 TURKU 010 568 5550 www.toshibatec-tnd.com/Û

Verkställande direktör Ville Viitanen Sydvästra Finlands Cancerförening r.f.

LOKI

Tietoa ja tukea Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä

Seiskarinkatu 35, 20900 Turku puhelin 02 2657 666 (info) Sähköposti: aleksi.rajamaki@lssy.fi Päätoimittaja: Aleksi Rajamäki

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Painos: 223 000 Painopaikka: Turun Sanomat Lue lehteä verkossa: www.lssy.fi/julkaisut Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2016

KANNEN KUVA Arjen kiireet unohtuivat vetreän taijin parissa Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksessa pidetyssä naisten hyvinvointiviikonlopussa. Kuva: Pasi Leino

LOKI

Saammeko esitellä:

LOKI. Tietoa ja tukea Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tiedotuslehti Syöväntorjuntasanomat on palvellut uskollisesti 39 vuotta, alun perin se ilmestyi Syöpäsanomien nimellä. Lehti on viime vuoden aikana saanut uutta ilmettä, nyt halusimme antaa sille myös uuden, lehden ja yhdistyksen toimintaa laajemmin ja totuudenmukaisemmin kuvaavan nimen. LOKI tulee Lounais-Suomesta, ja teemme sitä lounaissuomalaisille, jotka ovat kiinnostuneita omasta ja läheistensä terveydestä. Matkaamme syövän ehkäisystä sen hoitopolulle. Kerromme syöväntorjunnasta, syövän diagnosoinnista, hoidosta ja kuntoutuksesta. Tarjoamme luotettavaa tietoa ja tukea, jonka avulla jokainen meistä voi ehkäistä tai sairastaa syöpää ja tukea läheisiään. Tukeudumme pitkälti lounaissuomalaisiin syövän asiantuntijoihin. LOKI on tuttu merellisille ihmisille.

Kiitos lehden nimikilpailuun osallistuneille! Saimme runsaasti erilaisia hyviä ehdotuksia, joista osa oli valitettavasti jo muussa käytössä. Viestintäneuvosto pohti ja punnitsi nimiehdotuksia pitkään ja päätyi lopulta jäsenensä, toimittaja Marja Myllyluoman keksiLoki-kirjaan kirjoitetaan tärkeitä laivoilla tapahtuvia asioita. Loki on myös laivan nopeuden ja sen kulkeman matkan mittauslaite. Samalla tavalla kerromme ja kirjaamme ylös tärkeitä asioita elämästä ja sen solmukohdista, kun kumppaniksi ilmaantuu syöpä,

mään lyhyeen ja ytimekkääseen Lokiin. LOKI-lehden päätoimittajaksi nimettiin vuoden 2016 alusta viestintä- ja markkinointipäällikkö Aleksi Rajamäki. Lehden toimituksen muodostavat pääasiassa toimittajajäsenet, Paula Heino,

Liisa Koivula, Marja Myllyluoma, Vappu Pitkänen, Pekka Remes ja Tuula Vainikainen. Toimituksen kokouksiin osallistuvat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä myös toimitusjohtaja Ville Viitanen ja lapsiperhekoordinaattori Niina Ollikainen.

joka on tauti tautien joukossa ja josta asiantuntijat tietävät päivä päivältä yhä enemmän. Trimmaamme lehteä teille lukijoillemme luotettavaksi lukukumppaniksi, joka on ensi vuonna, kukkean keski-ikänsä 40. vuodella täydessä

iskussa. Antakaa meille palautetta, jotta voimme tehdä LOKIsta entistä paremman. Kädessänne on siis LOKI-lehti, olkaa hyvä! Toivotamme hyviä lukuhetkiä lehden parissa!

Ville Viitanen toimitusjohtaja

Tuula Vainikainen viestintäneuvoston pj

Aleksi Rajamäki Loki-lehden päätoimittaja viestintä- ja markkinointipäällikkö

Turun paikallisosasto muisti syöpäpotilaita upouusilla fillareilla Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Turun seudun paikallisosasto toi MeriKarinaan pilkahduksen kevään tuntua vielä roudan vallatessa alaa Hirvensalon niittyteillä helmikuussa. Paikallisosaston johtokunta päätti lahjoittaa kymmenen tuliterää polkupyörää yhdistyksen kurssitoiminnan käyttöön ja sopeutumisvalmennuskursseille tulevien iloksi. Idea kiitureiden lahjoittamisesta syntyi saadun palautteen ja yhdistyksen toimitusjohtajan ehdotuksen pohjalta. Turun paikallisosasto toimii syöpäpotilaiden hyväksi ja haluaa kohdistaa lahjoituksensa etenkin potilaiden hyvinvointia edistäviin hankkeisiin. – Myönnämme varoja syöpään sairastuneiden hyvinvointia ja toimintakykyä parantaviin konkreettisiin hankintoihin vuosittain. Joulukuussa lahjoitimme Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän yhteydessä 6 500 euroa muun muassa pyörätuolien hankkimiseksi Karinakotiin, kertoo paikallisosaston puheenjohtaja Anneli Suominen. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kurssi- ja neuvontatiimi otti lahjoituksen vastaan kiitollisena.

LSSY:n Turun seudun paikallisosasto lahjoitti kymmenen polkupyörää sopeutumisvalmennuskurssilaisten käyttöön 2. helmikuuta. – Kyllä sopeutumisvalmennuskurssilaisten nyt kelpaa pyöräillä pitkin Hirvensalon upeita luontoreittejä. Kun kevät tulee, pyörät ovat varmasti ahkerassa käytössä, iloitsi vastaava hoitaja Teija Kemppainen. Pyörät hankittiin Turun seudulla pitkään toimineesta Nummen Pyörästä, joka oli mukana tekemässä hyvää myöntämällä tuntuvan alennuksen suu-

resta tilausmäärästä. Hankinta kilpailutettiin. Pyörät ovat helppokäyttöisiä kaupunkipyöriä ja monipuolinen valikoima erilaisia malleja. Turun paikallisosasto on ollut syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä tukena jo yli 40 vuoden ajan. Vuosien varrella toimintaan osallistuvien määrä on lisääntynyt huimasti ja toiminta kehittynyt toimijoidensa nä-

köiseksi. Paikallisosasto hankkii varoja muun muassa pyörittämällä MeriKarinan aulassa sijaitsevaa Putiikkia, jossa myydään pääasiassa Ahkerat Kertut -käsityöpiirin käsitöitä villasukista torkkupeittoon. Putiikkiin pääsee ostoksille Meri-Karinan aukioloaikoina.

Teksti ja kuva: Aleksi Rajamäki

Syöpäsairaiden lasten päivä hehkui kullan värisenä Maanantaina 15.2. vietettiin kansainvälistä lasten syövän päivää kymmenissä maissa. Päivän tarkoituksena on levittää tietoutta lasten ja nuorten syöpäsairauksista, hoidon tasosta ja niistä haasteista, joita sairastunut ja hänen perheensä kohtaavat päivittäin. Syöpäsairaita lapsia ja nuoria muistettiin myös Turun seudulla, Kauppakeskus Myllyssä jo edeltävänä lauantaina. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilasperheiden Sykerö-kerhon koordinoimassa tapahtumassa yleisön nähtäville tuotiin punaisia ja sinisiä tuoleja kuvastamaan niitä tyttöjä ja poikia, jotka ovat sairastuneet syöpään edeltävän vuoden aikana. Osalla tuoleista paloi kynttilä syöpään menehtyneiden muistoksi. Pienten syöpäpotilaiden hyväksi esiintyivät Turun Naisvoimistelijoiden RYTMISET voimistelijat ja tanssijoukkue ENERSTARS! Tapahtumassa Sykerö-

kerhon vapaaehtoiset vanhemmat jakoivat tietoa lasten ja nuorten syöpäsairauksista. Paikalla oli myös Tessu-maskotti makeisineen yleisön iloksi. Kansainvälisen lasten syövän päivän tempaus sai jatkoa keskiviikkona 17.2., kun syöpäsairaita lapsia ja nuoria muistettiin TPS–Tappara-matsissa HK Areenalla. Ottelun aluksi järjestettiin tuolitapahtuma ja avauskiekon pääsi pudottamaan syövästä selvinnyt lapsi.

Lapsen elämä kultaakin kalliimpaa Tänä vuonna Suomessa lanseerattiin kansainvälisesti jo vuosia käytössä ollut kultanauha lasten syövän vastaisen taistelun tunnuksena. Nauha on omistettu niille sankareille, jotka ovat selättäneet rankat syöpähoidot – ja myös niille, jotka eivät ole selviytyneet. Kultanauhaa levitetään sähköisenä tunnuksena.

Idea kansainvälisen lasten syövän päivän vietosta on lähtöisin syöpäsairaiden lasten vanhempien kansainväliseltä kattojärjestöltä ICCCPO:lta. Kansainvälistä lasten syövän päivää vietettiin nyt jo 15. kerran. Suomessa kansainvälisen lasten syövän päivän tapahtumien järjestämisestä vastasivat syöpää sairastavien lasten ja nuorten valtakunnallinen yhdistys Sylva ry, Aamu Suomen Lasten Syöpäsäätiö sekä alueelliset vanhempainyhdistykset ja kerhot.

Teksti: Aleksi Rajamäki Kuva: Taina Ylenius

Perinteisten tuolitapahtumien ohella eri paikkakunnilla järjestettiin jääkiekon SM-liigan kanssa tempauksia pelipäivien yhteyteen. TPS–Tappara-ottelun vei kotijoukkue kovan väännön jälkeen en lukemin yöpää vas1–0. Myös Niilo on käynyt hurjan kamppailun mutta selviytynyt suveneerina voittajana, syöpää taan. Niilo sai kunnian pudottaa ottelun avauskiekon Saku Koivun kanssa.

Rintapäivä teki proteesit ja vertaistuen tutuiksi Pöydällinen erikokoisia ja -mallisia rintaproteeseja sekä rekillinen viehkeitä liivejä ja uimapukuja proteesien kätköpaikoiksi. Rekvisiitta oli Meri-Karinassa aiheen mukaista, kun roosa kuukausi huipentui kaikille avoimeen rintapäivään lokakuussa. Paikalla oli Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen henkilökuntaa, vertaistukihenkilöitä, asiantuntijavieraita, proteesiedustaja, liivikauppias… Saamaansa tuhtia tietoannosta naisvaltai-

sen yleisön sopi sulatella vaikkapa saunoen, uiden tai kasvolymfahoidosta nauttien. Neuvontahoitaja Eija Säteri on ollut todistamassa montaa ”uudestisyntymää”, kun rintaproteesi on tuonut syöpäpotilaalle suorastaan naiseuden takaisin. Proteesi myös tasapainottaa vartalon linjaa ja kohentaa ryhtiä. Säteri muistutti, että proteesia tulee käyttää aina, kotioloissakin. Turha säästäväisyys näkyy pian ryhdissä.

Rintapäivän vilinässä sukkuloinut Anne-Mari Hasanen harkitsi vakavasti vertaistukihenkilöksi ryhtymistä. Hänellä olisikin kaksin verroin annettava, sillä hän on vastikään rintasyöpäleikkauksesta toipunut sairaanhoitaja. Syöpäyhdistyksen väen lisäksi vertaistuen asialla oli Turun Moikoisissa kansainvälisen Donna-säätiön daameja.

Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Aleksi Rajamäki

LOKIIN MERKITTYÄ

N:o 1 - 2016 - 3

LOKI

4 - 2016 - N:o 1

Syöväntutkimussäätiö jakoi 76 000 euroa alueelliseen syöpätutkimukseen Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. tukee Varsinais-Suomessa tehtävää syöpätautien tieteellistä tutkimustyötä yhteensä 76 000 eurolla. Syöväntutkimussäätiö jakaa vuosittain apurahoja etenkin väitöskirjan tekijöille ja nuorille äskettäin väitelleille syöpätutkijoille.

Apurahoja myönnettiin 14 tutkijalle syöpätauteja koskevaan tutkimustyöhön sekä kolmelle matka-avustuksina ulkomaille. 3 500 euron väitöskirja-apurahoja jaettiin kahdeksalle ja enintään 8 000 euron tutkimusapurahoja kuudelle syöpätutkijalle. Lisäksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle myönnettiin 4 000 euroa käytettäväksi matka-apurahoina. Apurahoja haki 30 tutkijaa tai tutkimusryhmää, matka-apurahahakemuksia jätettiin viisi. Apurahojen jaosta päättää Moikoisten Syöväntutkimussäätiö apuraha-asiantuntijatyöryhmän esityksestä vuosittain. Viime vuonna päätettiin myös kolmivuotisen, yhteensä 90 000 euron suuruisen apurahan myöntämisestä vuosille 2016–2018. Moikoisten Syöväntutkimussäätiön alaisten rahastojen kolmatta kertaa jakaman suurapurahan sai LT Maria Gardberg Turun yliopistosta. Hänen tutkimusaiheenaan on ”Solujen aktiinitukirankaa muokkaavat proteiinit malignin gliooman leviämisessä ja potilaiden taudinkulun arvioinnissa”. Kolmivuotinen tutkimusapuraha jaetaan kolmessa erässä vuodesta 2016 alkaen. Moikoisten Syöväntutkimussäätiön yhteydessä toimii 42 rahastoa, joista vanhimmat ovat vuonna 1990 perustetut vuorineuvos Irja Ketosen muistorahasto, Anja ja Juhani Lundénin rahasto sekä Pirkko ja Matti Lepän rahasto. Säätiöön sidotut rahastot tukevat taloudellisesti alueellista syöpätautien tieteellistä tutkimusta ja hoitomenetelmien kehittämistyötä. Moikoisten Syöväntutkimussäätiö vietti viime vuonna 25-vuotisen toimintansa juhlavuotta. Säätiön hallituksen puheenjohtajana toimii Mikko Ketonen ja asiamiehenä KTM Ville Viitanen.

Osmo Järvi -mitali Minna Koskenvuolle

Vuoden 2015 apurahat ja tunnustukset myönnettiin perinteisessä Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän tilaisuudessa 14. joulukuuta. Syöväntorjuntapäivää vietettiin Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksessa Turussa jo 38. kerran.

Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän tilaisuudessa on perinteisesti kuultu Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen perustajajäsenen ja syöväntorjuntatyön uranuurtajan, professori Osmo Järven mukaan nimetty juhlaesitelmä. Tällä kertaa sen piti LT Minna Koskenvuo, joka palkittiin Osmo Järvi -mitalilla samassa yhteydessä. Leukemialasten tutkimukseen erikoistunut Koskenvuo vastaanotti Moikoisten Syöväntutkimussäätiön kolmivuotisapurahan vuonna 2011. Hän toimi apurahakaudellaan lastenhematologina ja -onkologina sekä kliinisenä tutkijana Tyksissä. Tällä hetkellä Koskenvuo on erikoislääkärinä lastenklinikalla Helsingissä lasten veri- ja syöpätautien ja kantasolusiirtoyksikössä. Tutkimustyö jatkuu edelleen yhteistyössä Tyksin ja HUS:n kanssa, aiheena syöpälasten hoitojen jälkeinen infektioalttius ja puolustusjärjestelmän toipuminen. Minna Koskenvuo valmistui lastenlääkäriksi Tyksistä 2007, väitteli lasten syöpätaudeilta leukemialasten infektioista vuonna 2008 Turun yliopistosta. Väitöksen jälkeen kaksi vuotta hän toimi post doc -tutkijana immunologian laboratoriossa Stanfordin yliopistossa Yhdysvalloissa.

Tunnustusta syöväntorjuntatyön tekijöille Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän juhlassa muistettiin myös muita syövänvastaisessa työssä ansioituneita. Ensimmäistä kertaa jaettu Lounaissuomalaisten Syöpäjärjestöjen yhteinen vapaaehtoistyön mitali myönnettiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Turun seudun paikallisosaston johtokunnan varapuheenjohtaja Leila Leinolle. Matti Koivurinta -mitalin vastaanotti pitkäaikainen syöväntorjuntatyön aktiivi, professori Risto Erkkola. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen viirin sai yhdistyksen johtoryhmän esityksestä Pehr Lahtovaara, joka on toiminut monipuolisesti eri vapaaehtoistehtävissä vuosien ajan. Lapsisyöpäpotilasperheiden Sykerö-kerhon toimikunta halusi puolestaan muistaa viirillä Lions Club Turku/Archipelagoa lapsisyöpäpotilaiden hyväksi tehdystä työstä. Orion Oyj:n Kemiallisen laadunvalvonnan askartelijat Seija Ratian johdolla lahjoittivat vuoden askartelutuottonsa lapsisyöpäpotilastoimintaan. Myös ompelukerho tuki lahjoituksella syöpäpotilaiden hyväksi tehtävää työtä. Turun seudun paikallisosasto lahjoitti yli 6 500 euroa mm. kipupumpun ja viiden pyörätuolin hankkimiseksi saattohoitoon erikoistuneeseen Karinakotiin.

Teksti: Aleksi Rajamäki Kuvat: Ari Peuho

Juhlassa jouluisia säveliä tarjoili Ramona-kuoro musiikkipedagogi Outi Annalan johdolla.

Vapaaehtoistyön mitalilla palkittu Leila Leino:

Netti ei korvaa toista ihmistä

Lounaissuomalaisten Syöpäjärjestöjen ensimmäisen vapaaehtoistyön mitalin saanut Leila Leino sanoo, että vaikeissa elämäntilanteissa mikään ei voi korvata toisen ihmisen läheisyyttä. Syöpään sairastunutta ymmärtää parhaiten itse saman kokenut.

mistä. Vaikka netti ja mobiilimaailma tarjoavat sekä tietoa että tukea, mikään ei voi Leinon mielestä korvata toisen ihmisen läheisyyttä silloin, kun elämässä on hyväksyttävä vakava sairaustieto ja päästävä eteenpäin sen kanssa.

voi sitä hänen ilmettään: hän kapsahti kaulaani ja sanoi, että ja siinä olet vielä!

– Vertaistuenkin puolella tarvittaisiin nuoria mukaan, sillä olisi hyvä, että vertaistukija olisi samaa ikäluokkaa eli jollakin tapaan samassa elämäntilanteessa sairastuneen kanssa. Mutta liian aikaisin ei pidä lähteä tähän työhön, ensin pitää tulla sinuiksi oman sairautensa kanssa.

Leila Leinon yhteys Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseen syntyi oman sairastumisen kautta. Hänellä todettiin rintasyöpä vuonna 1978. Se oli vielä aikaa, jolloin tietoa sairaudesta saati vertaistukea oli vaikea saada. Siitä on paljon muuttunut, ja myös Leila Leino on sittemmin ollut yksi koulutetusta vertaistukijoista. Hän on tavannut vapaaehtoistyössään lukuisia syöpään sairastuneita, joista monia hän muistaa yhä hyvin. Yksi heistä oli nuori äiti, joka oli juuri saanut tietää sairastavansa rintasyöpää. – Hän itki minulle, etten voi mitenkään ymmärtää, miltä hänestä tuntuu. Kun kerroin, että olen itse sairastanut saman taudin, niin

Syöpä on kaiken ikäisten tauti. Leila Leinon perheessä tämä saatiin tuta, kun Leinojen tytär Niina sairastui ensin Hodkingin tautiin ja myöhemmin leukemiaan, johon hän sittemmin menehtyi. Niina Piiroisen muistorahasto perustettiin vuonna 1992, ja sen varat on suunnattu nuorten kasvaintaudeille. Leino on toiminut pitkään Turun paikallisosaston varapuheenjohtajana. Hän toivoo, että osaston toimintaan saataisiin mukaan nuoria. Hän kannustaa itse syövän kokeneita harkitsemaan myös vertaistukijaksi ryhty-

Teksti: Liisa Koivula Kuva: Aleksi Rajamäki

Leila Leino (oik.) ja Marja-Leena Louhi ovat lounaissuomalaisen syöväntorjunnan vapaaehtoistyön voimanaisia.

LOKI

N:o 1 - 2016 - 5

Apurahoja myönnettiin 14 tutkijalle syöpätauteja koskevaan tutkimustyöhön sekä kolmelle tutkijalle matka-apurahoihin ulkomaille. Väitöskirjaapurahoja jaettiin kahdeksalle ja tutkimusapurahoja kuudelle syöpätutkijalle. Tutkimusapurahoja yhteensä 48 000 euroa (6000–8000 euroa tutkijalle): MD, väitellyt Mehdi Farshchian 1-vuotinen tutkimusapuraha Resessiiviseen dystrofiseen epidermolysis bullosaan liittyvän okasolusyövän patogeneesi ja uudet hoitomuodot. FT Kari Kopra 1-vuotinen tutkimusapuraha Solunsisäisen GTP konsentraation ja aktiivisen Ras-GTP kompleksin havaitseminen solulysaatissa. FT Kari Kurppa 1-vuotinen tutkimusapuraha Resistenssimekanismit mutaatio-selektiivisille EGFR tyrosiinikinaasi-inhibiittoreille eipienisoluisessa keuhkosyövässä. Biokem.maisteri, Ph.D. Elisa Närvä 1-vuotinen tutkimusapuraha Soluadheesion ja integriini aktiivisuuden säätely syövässä ja kantasoluissa. EL Jari Sundström 1-vuotinen tutkimusapuraha Ennusteelliset tekijät levinneisyysasteen II paksu- ja peräsuolisyövässä. FT Anniina Vihervaara 1-vuotinen tutkimusapuraha Geeniluentaa muuttuvassa kromatiiniympäristössä: Uuden PRO-seq-metodin mahdollistama geeniluentaohjelman kartoittaminen nukleotidin tarkkuudella sekä metodologisen osaamisen jakaminen. Tohtoritutkintojen edistämiseen yhtensä 28 000 euroa (kukin 3 500 euroa) FM Daniel Antfolk Väitöskirja-apuraha Notch signaloinnin modifiointi kehityksessä ja syövässä.

M.Sc. Paulina Budzynska M.Sc. Marek Budzynski M.Sc. Nicola De Franceschi LL Erika Gunn FM Anna Knittle FM Elina Uusitalo

MD Lan Yu

Väitöskirja-apuraha Bach2:n roli folliculaarista lymfooma aiheuttavissa mutaatioissa. Väitöskirja-apuraha Lämpösokkitranskriptiotekijä 1 sääntelymekanismien ymmärtäminen. Väitöskirja-apuraha Uusi järjestelmä Talinin roolin tutkimiseen syövässä Väitöskirja-apuraha Lapsuus- ja nuoruusiässä aivokasvaimen sairastaneiden potilaiden elämänlaatu ja sairastavuus. Väitöskirja-apuraha ErbB4-kasvutekijäreseptorin viestintämekanismit syövässä. Väitöskirja-apuraha Neurofibromatoosi tyyppi 1 (NF 1): syöpäriski, rintasyöpäanalyysi ja uuden sukupolven sekvensointimenetelmä NF 1 -geenidiagnostiikassa. Väitöskirja-apuraha Fibroblastikasvutekijät ja fibroblastikasvutekijäreseptorit eturauhassyövässä.

Matka-apurahoja jaetaan yhteensä 2 600 euroa (1 200 € Euroopan ulkopuolelle ja 700 € Eurooppaan): FT Krista Rantanen Cold Spring Harbor, Yhdysvallat FT Elli Narvi Wien, Itävalta LL Tuulia Anna Mirjami Vallius Nizza, Ranska

Apurahoja myönnettiin seuraavista rahastoista:

Irja Ketosen muistorahasto, Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto, Anneli ja Hannu Niemisen rahasto, Arja ja Antti Koivurinnan rahasto, Martti ja Mikael Ruolan rahasto, Lauri Rauramon muistorahasto, Anja ja Juhani Lundénin rahasto, Aili ja Toivo Kivirinteen muistorahasto, Anneli ja Pentti Seppälän rahasto, Lars-Olav Sundmanin muistorahasto, Aina ja Helli Keskitalon muistorahasto, Inkeri ja Signar Ruolan muistorahasto, Pirkko ja Matti Lepän muistorahasto, Rauha Syrjälän muistorahasto, Asser ja Siiri Serjamon muistorahasto, Taru ja Leo Kinnusen rahasto, Sylvi Pietilän muistorahasto, Atte Varjon muistorahasto, Tuula ja Toivo T. Salmen rahasto, Rauno Saaren rahasto, Lea ja Jukka Mikkolan rahasto, Marja ja Jukka Penttilän rahasto, Mauno ja Gulla Korpivaaran muistorahasto, Aune Hyhkön rahasto, Eila Martelinin rahasto, Heli Ojanperän muistorahasto, Harry ja Leena Suomisen rahasto

Kantasolusiirrolla voidaan joskus ehkäistä leukemia ennalta saaminen Suomeen vaatii kanLapsille tehdään Suomessa vuosittain 15–20 allogeenista kantasolusiir- osaamisen sainvälistä yhteistyötä, jonka tekevät mahtoa. Siirron syynä on useimmiten lasten leukemia. Kantasolusiirroilla voi- dolliseksi tutkimusta taloudellisesti tukevat säätiöt ja järjestöt. daan kuitenkin auttaa myös muita potilasjoukkoja, kuten vaikeaa immuunivajetta sairastavia ja sen takia syöpävaarassa eläviä lapsia. Alan huippu- Lapset paranevat leukemioista tutkimusta ja laajaa kansainvälistä tutkijoita on Moikoisten Syöväntutkimussäätiön kolmivuotisen apurahan Tehokasta yhteistyötä on kiittäminen n m myös yös ö siitä, sii iitä itä, ett että ttä tt ä Suomessa lasten leukemioitten oitten ennuste on vuosiksi 2013–2015 saanut lasten onkologi Minna Koskenvuo. – Lasten allogeeniset kantasolusiirrot ovat kokemassa murroksen, kiteytti Minna Koskenvuo juhlaesitelmässään, jonka hän piti Lounaissuomalaisessa Syöväntorjuntapäivässä joulukuussa. Koskenvuo konkretisoi oivallisesti sitä, mitä apuraha voi merkitä tutkijalle. Hänelle se oli tarkoittanut mahdollisuutta käyttää puolet työajasta tutkimustyöhön kantasolusiirroista, joissa maailmalla harpotaan eteenpäin kovaa vauhtia. Suomessa lapselle tehtävän kantasolusiirron syy on yhä useimmiten vaikea tai uusiutunut leukemia. Tilanne siirroissa on kuitenkin muuttumassa nopeasti. – Meillä on yhä enemmän potilaita, joiden perussairaus on vaikea immunovaje. Se on potilasta merkittävästi syövälle altistava tekijä. Väkemme kansainvälistyy, ja siksi näemme myös enemmän hyvälaatuisempia verisairauksia kuten sirppisoluanemiaa ja talassemioita. Osa näistäkin potilaista hyötyy kantasolusiirroista, Koskenvuo kertoi.

Geenivirhe vie vastustuskykyä Lapsia, joiden toistuvien sairasteluiden ja suuren syöpäriskin syynä on immuunipuutos, voidaan entistä useammin auttaa kantasolusiirroilla. Puutteet puolustuskyvyssä johtuvat useimmiten geenivirheestä, jonka takia lapsi sairastuu herkästi infektiotauteihin ja toipuu niistä huonosti. Minna Koskenvuon mukaan immuunipuutoksesta kärsivä lapsi

ei aina selviä ensimmäisestä elinvuodestaan, vaan menehtyy johonkin infektioon. Vaikka pikkulapsella olisi onni myötä, hänen syöpäja eritoten leukemiariskinsä on niin suuri, että hän elää harvoin aikuisuuteen asti. – Immunovajetaudit eivät sinänsä ole uusia sairauksia, vaan ne pystytään nyt tunnistamaan kehittyvien geneettisten tutkimusmenetelmien ansioista. Diagnooseja tähän tautiryhmään tulee koko ajan lisää, ja jokaisen kohdalla harkitaan, olisiko kantasolusiirto tämän potilaan kohdalla oikea hoitomuoto.

Hoitoon vielä ulkomailla Apurahakautenaan Minna Koskenvuo seurasi läheltä erästä suomalaista pikkupoikaa, joka oli jo vauvana hyvin sairas. Hän kärsi muun muassa erittäin hankalasta atooppisesta ihottumasta, molluskoista ja vaikeista ruoka-aineallergioista. Poika ei kasvanut kunnolla, ja hänellä alkoi olla keuhkoissaan ja verenkuvassaan hälyttäviä muutoksia. Lapsen oireilun syyksi todettiin geenivirhe nimeltään DOCK8 puute. Koskenvuon mukaan DOCK8 on tyyppiesimerkki geenivirheestä, johon liittyy huomattava syöpäriski. Kantasolusiirto on siihen ainoa parantava hoito. Poika perheineen ja Koskenvuo matkustivat Englantiin Newcastleen, jossa pojalle tehtiin allogeeninen kantasolusiirto. Hoito oli menestys; lapsi voi nyt hyvin, ja kasvukin on lähtenyt vauhtiin. Minna Koskenvuo totesi, että tämänkaltaisen

erinomainen. – Suurin osa leukemioista ta paranee solusalpaajahoidolla, ja vain pienii osa potilaista joutuu kantasolusiirtoon, Minna na Koskenvuo kertoi. Allogeenisia siirtoja tehdään hdään vuosittain 15–20. Siirron jälkeen lapset set tarvitsevat tarkkaa seurantaan aikuisuuteen uuteen asti. Seurattavien entisten leukemialaskemialasten joukko ei enää olekaan aan ihan pieni. Koskenvuon mukaan an kantasolusiirtojen onnistuminen nen on parantunut jatkuvasti viimeisen eisen kymmenen vuoden aikana. a. Ne irron tekijät, jotka vaikuttavat siirron elviyonnistumiseen ja lapsen selviytymiseen hoitojaksosta, tunnetaan nnetaan tänään huomattavasti paremmin remmin kuin aiemmin. Myös ymmärrys mmärrys lapsen kokonaisvaltaisesta hoidosta siirron jälkeen on kehittynyt. tynyt. – Osaamme hoitaa lasten en infektime paremoita paremmin ja pystymme min lääkityksillä ja muilla tukihoidoilla suojaamaan lasta mahdollisilta ollisilta elinvaurioilta. Kiinnitämme myös ös enemmän huomiota lapsen ravitsemukseen. ukseen. Kantasolusiirtokaan ei ole vielä

toimenpiteenä ”valmis”. Minna Koskenvuo kertoi, että tutkijat haluaisivat lisätä hoidon tehoa ja turvallisuutta. – Yritämme esimerkiksi selvittää, voisimmeko jättää sädehoidon pois kantasolusiirron saavien leukemialasten hoidosta ja korvata sen lääkkeillä. Tiedämme näet, että sädehoidolla voi olla haittavaikutuksia, jotka ttulevat ullevatt esii esiin iin myöh myöhemmin. öhemmin. i

Teksti: Liisa Koivula Kuva: Ari Peuho

LT Minna Koskenvuo uo piti juhlaluennon ja vastaanotaanotti Osmo Järvi -mitalin n Lounaissuomalaisen Syövänöväntorjuntapäivän tilaisuuisuudessa joulukuussa.

Infektioeristys ehkä lyhenemässä Tavanomaisen leukemiahoidon saaneiden lasten vastustuskyky voi palata ennalleen paljon nopeammin kuin on aiemmin luultu. Joissakin tapauksissa lapsi ja hänen perheensä voivat palata normaaliin elämään neljä kuukautta hoidon päättymisen jälkeen, Minna Koskenvuo kertoo. Leukemiaa sairastavan lapsen riski sairastua erilaisiin infektiotauteihin on suuri. Hänen elimistönsä puolustuskykyä rapauttavat sekä itse tauti että sen hoidot. Käytännössä im-

muniteetin vajaus näkyy lapsessa valkosolujen vähyytenä. Siksi esimerkiksi tavallinen kuumeinen infektio on leukemialapsella aina sairaalahoitoa vaativa poikkeustilanne. Kun leukemia on voitettu, pikkupotilaan elimistö toipuu ja immuniteettikin palaa vähitellen ennalleen. – Aiemmin ajateltiin, että toipumiseen menee vuosi. Nyt olemme kuitenkin todenneet, että immuniteetti palautuu osalla nopeammin eli jo noin neljässä kuukaudessa.

Aiemmin katsottiin, että infektioeristyskäytäntöjä pitää noudattaa noin vuosi hoitojen päättymisen jälkeen, Koskenvuo kertoo. Infektioeristys tarkoittaa toipilaalle ja hänen perheelleen melkoista arjen säätämistä. Lapsi on pidettävä poissa paikoista, joissa hän voisi saada infektion. Käsihygieniaa pitää vahtia, ja lääkitys on aina läsnä: antibiootteja pitää ottaa muun muassa keuhkotulehdusten estoon, ja joskus lapsi tarvitsee myös muita bakteeri- tai sienilääkkeitä. Tiukka tar-

tunnan välttely tuottaa stressiä sekä lapselle että vanhemmille. Nyt siis näyttää kuitenkin siltä, että tiukinta varoaikaa voidaan lyhentää vuodesta noin neljään kuukauteen. – Tämä on tietysti helpotus koko perheelle ja hyväksi lapsen kehitykselle sosiaalisesti ja muutenkin. Hän pääsee nopeammin jatkamaan normaalia lapsen elämää, johon kuuluvat kaverit ja harrastukset, Minna Koskenvuo toteaa.

Teksti: Liisa Koivula

LOKI

6 - 2016 - N:o 1

Virtuaalimaailma lapsisyĂśpĂ¤potilaan tueksi

Osallisuutta ja vuorovaikutusta Kahdeksanvuotiaan Eeva Suurosen katse on nauliutunut pienen lĂ¤ppĂ¤rin ruutuun. Vain hennot naurahdukset ja esillĂ¤ olevan ohjelman kĂ¤yttĂśĂśn liittyvĂ¤t kysymykset katkaisevat sytostaattihoidosta juuri tulleen tytĂśn keskittyneen hiljaisuuden. Eevalla on kunnia testata ensimmĂ¤isenĂ¤ 6â&#x20AC;&#x201C;10-vuotiaiden lapsisyĂśpĂ¤potilaiden tueksi suunniteltua nettiohjelmaa. HĂ¤n paneutuu tĂ¤rkeĂ¤Ă¤n ja silminnĂ¤hden mieluisaan tehtĂ¤vĂ¤Ă¤n TyksissĂ¤, lasten ja nuorten veri- ja syĂśpĂ¤tautien osaston pienessĂ¤ potilashuoneessa.â&#x20AC;&#x201C; Ihan hyvĂ¤ltĂ¤ vaikuttaa, lasten virtuaalimaailmaa selaava tyttĂś malttaa kommentoida. Lounais-Suomen SyĂśpĂ¤yhdistys (LSSY), Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) ja Turun AMK ovat kĂ¤ynnistĂ¤neet LapsisyĂśpĂ¤potilaiden ja heidĂ¤n vanhempiensa tukeminen â&#x20AC;&#x201C; virtuaalimaailman mahdollisuudet -hankkeen. Hankkeessa rakennetaan Second Life -ympĂ¤ristĂśĂśn virtuaalimaailma, joka sisĂ¤ltĂ¤Ă¤ osallistavia ja vuorovaikutteisia, lapsisyĂśpĂ¤potilaille ja heidĂ¤n taustajoukoilleen suunnattuja tukimuotoja. Ohjelmassa liikutaan avatar-hahmon avulla, keskustelu onnistuu mikrofonin tai tekstiviestien kautta. KĂ¤yttĂ¤jĂ¤ksi voi liittyĂ¤ kuka tahansa nettiyhteydellĂ¤ ja sĂ¤hkĂśpostilla varustetun tietokoneen kĂ¤yttĂ¤jĂ¤.

PioneerityĂśtĂ¤ Lasten virtuaalimaailma on yksi hankkeen tuotteista. Se tuo esimerkiksi infektioeristyksissĂ¤ olevan lapsen kotikoneelle virtuaalisen, todellista lapsen maailmaa muistuttavan toimintaympĂ¤ristĂśn, jonka leikkeihin sisĂ¤tiloihin sidottu lapsi voi pyytĂ¤Ă¤ myĂśs kavereitaan. Valvottu ja rajattu ohjelma on lapselle turvallinen. Eevalle Second Lifen avaa YAMK-opintojensa kautta hankkeeseen kiinnittynyt sairaanhoitaja Virve Porema. VielĂ¤ suunnitteluvaiheessa olevalta sivulta lĂśytyvĂ¤t toistaiseksi vain keinut ja trampoliini, mutta jatkossa ympĂ¤ristĂśĂ¤ tĂ¤ydennetĂ¤Ă¤n lasten toivomalla tavalla. Jonain pĂ¤ivĂ¤nĂ¤ siellĂ¤ ehkĂ¤ pelataan jĂ¤Ă¤kiekkoakin. â&#x20AC;&#x201C; Jos pyytĂ¤isit tĂ¤nne kavereita, voisitte mennĂ¤ huvipuistoon, kĂ¤ydĂ¤ Eiffel-tornissa tai lentĂ¤Ă¤ vaikka Amazon-joelle, Porema selvittĂ¤Ă¤ tarkkaavaiselle oppilaalleen. â&#x20AC;&#x201C; Voisi ehkĂ¤ kavereita..., Eeva aloittaa, mutta merenrannan ruudulla havaittuaan siirtĂ¤Ă¤kin nopeasti kaiken huomionsa takaisin avattareen. â&#x20AC;&#x201C; MinĂ¤ menen taas veden alle, hĂ¤n ilmoittaa ja keskittyy sukelluttamaan virtuaalihahmoaan kohti virtuaalimeren pohjaa. Poreman puheesta paljastuu, ettĂ¤ hankkeessa tehdĂ¤Ă¤n pioneerityĂśtĂ¤. â&#x20AC;&#x201C; Ei ole juurikaan aiempaa tutkimusta siitĂ¤, mitĂ¤ uutta virtuaalimaailma voisi tuoda lapsisyĂśpĂ¤potilaille suunnattuun psykososiaaliseen tukeen. Asiaa on tutkittu lĂ¤hinnĂ¤ kivunhoidon nĂ¤kĂśkulmasta. â&#x20AC;&#x201C; TĂ¤ssĂ¤ on ilmeisesti syy siihen, ettei tĂ¤mĂ¤n tyyppistĂ¤ palveluakaan juuri tarjota.

LievennystĂ¤ eristykseen Tyksin lapsisyĂśpĂ¤potilaiden osastolla pitkĂ¤Ă¤n tyĂśskennellyt apulaisosastonhoitaja

Eeva ja Minnaleena Suuronen toivovat Second Lifen tyhjĂ¤Ă¤n mereen vĂ¤rikkĂ¤itĂ¤ kaloja. YAMK-opiskelija Virve Porema (oik.) vie ideaa eteenpĂ¤in.

Terhi Uusitupa edustaa hankkeessa sairaanhoitopiiriĂ¤. Sairaalassa Second Lifelta odotetaan uudenlaisia tyĂśkaluja. Huolenaiheena ovat pitkĂ¤Ă¤n infektioeristyksissĂ¤ elĂ¤vĂ¤t lapset. â&#x20AC;&#x201C; Lapsipotilaan eristys voi jatkua kolmekin vuotta, joskus pitempĂ¤Ă¤nkin. Kolmevuotiaana sairastunut saattaa siis vapautua ikĂ¤istensĂ¤ keskelle vasta kuusivuotiaana. â&#x20AC;&#x201C; Varsinkaan pienimmĂ¤t lapset eivĂ¤t vĂ¤lttĂ¤mĂ¤ttĂ¤ osaa enĂ¤Ă¤ siinĂ¤ vaiheessa ottaa kontaktia muihin lapsiin. HehĂ¤n ovat elĂ¤neet kotona tai sairaalassa juuri ne ikĂ¤vuodet, jolloin tuollaiset asiat opetellaan. â&#x20AC;&#x201C; Siksi toivomme tyĂśkaluja, joiden avulla voimme tukea lasta muiden lasten joukkoon palaamisessa. EttĂ¤ hĂ¤n saisi eristyksissĂ¤kin normaaliuden kokemuksia, sellaisia, jotka kuuluvat pienen vĂ¤en normaaliin arkeen.

YhdessĂ¤oloa Pikkuaivojen syĂśvĂ¤stĂ¤ toipuva Eeva leikattiin toukokuussa 2015. TyttĂ¤rensĂ¤ sairaalaan tuonut Minnaleena Suuronen kuvaa leikkauksen jĂ¤lkiseurauksia rajuiksi. â&#x20AC;&#x201C; Leikkauksen jĂ¤lkioireista totaalinen puhekyvyn, nĂ¤Ăśn ja liikuntakyvyn menetys

ŐĄ ÔŠÔ°Ô°Ôś Ő&#x2020; ÔłÔ°Ô°ÔĽÔ Ő&#x2020; Ő&#x201A;Ôš ÔąŐ?Ő&#x160;Ő?Ő&#x2020; Ô&#x17E;ÔŞÔ¨ Ő&#x2020; Ő&#x192;Ő?Ő&#x2026;Ő&#x2C6;Ő&#x2C6;ÔšŐ&#x2020;Ô˝Ő Ő&#x2020;Ôš Ő&#x20AC;ÔšŐ&#x2020;Ő&#x192;Ő&#x192;Ô˝Ô˝Ő&#x2039;Ő&#x2039;Ôš Ő&#x2021;Ő&#x17D;ÔšŐ&#x152; Ő&#x2026;Ő&#x2026; ÔŞŐ ÔťŐ&#x160;Ő&#x2021;Ő&#x2039;Ő&#x2021;ÔžŐ&#x152; ÔŹŐ&#x2018; ÔąŐ Ô˝Ő&#x152;Ő&#x2021;Ő&#x192;Ô˝Ő&#x2039;Ő&#x192;Ő?Ő&#x2039; Ő&#x201A;Ôš Ô˘ÔźŐ Ő&#x152;Ôš Ô Ő&#x2021;Ő&#x2020;Ő&#x2039;Ő?Ő&#x201E;Ő&#x152;Ő Ő&#x2020;Ôż ÔŞŐ ÔťŐ&#x160;Ő&#x2021;Ő&#x2039;Ő&#x2021;ÔžŐ&#x152; ÔŹŐ&#x2018; Ő&#x201A;Ôš ÔąŐ Ô˝Ő&#x152;Ő&#x2021;Ő&#x192;Ô˝Ő&#x2039;Ő&#x192;Ő?Ő&#x2039; Ő&#x2021;Ő&#x17D;ÔšŐ&#x152; Ő&#x201E;ÔšŐ&#x20AC;Ő&#x201A;Ő&#x2021;Ő Ő&#x152;Ő&#x152;ÔšŐ&#x2020;Ô˝Ô˝Ő&#x152; Ő&#x20AC;ÔšŐ&#x2020;Ő&#x192;Ő&#x192;Ô˝Ô˝Ő&#x201E;Ő&#x201E;Ô˝ Ő&#x160;ÔšŐ&#x20AC;ÔšÔš Ő&#x201A;Ôš Ő&#x152;Ő Ô˝Ő&#x152;Ő&#x2021;Ő&#x192;Ő&#x2021;Ő&#x2020;Ô˝Ő Ő&#x152;Ôš ŐĄ ÔŠÔšŐ&#x2039;Ő&#x152;Ô˝Ő&#x2020; Ő&#x17D;Ő Ő&#x160;Ő&#x152;Ő?ÔšÔšŐ&#x201E;Ő Ő&#x2026;ÔšÔšŐ Ő&#x201E;Ő&#x2026;ÔšŐ&#x2020; Ő&#x2039;Ő?Ő?Ő&#x2020;Ő&#x2020;Ő Ő&#x152;Ő&#x152;Ô˝Ő&#x201E;Ő?Ő&#x2039;Ő&#x2039;Ôš Ő&#x2021;Ő&#x2020; Ő&#x2026;Ő?Ő&#x192;ÔšŐ&#x2020;Ôš Ő&#x201E;ÔšÔšŐ&#x201A;Ôš Ő&#x2026;Ő&#x2021;Ő&#x2020;Ő ÔšŐ&#x2026;Ő&#x2026;ÔšŐ&#x152;Ő Ő&#x201E;Ő&#x201E;Ő Ő&#x2020;Ô˝Ő&#x2020; Ő&#x160;Ő&#x2018;Ő&#x20AC;Ő&#x2026;ÖŤ Ő&#x2039;Ô˝Ő&#x192;ÖŤ ÔšŐ&#x192;Ő?Ő?Ő&#x152;Ő&#x152;Ő Ő&#x17D;ÔšŐ Ő&#x20AC;Ô˝Ô˝Ő&#x2020; Ő&#x2021;Ő&#x20AC;Ő Ő&#x152;Ő&#x152;ÔšŐ&#x2020;Ô˝Ő Ő&#x152;Ôš Ő&#x201E;ÔšŐ&#x2C6;Ő&#x2039;Ő Ő&#x2039;Ő&#x2018;Ö˝Ő&#x2C6;ÖŤŐ&#x2C6;Ő&#x2021;Ő&#x152;Ő Ő&#x201E;ÔšŐ Ő&#x152;Ôš ÔŹŐ&#x20AC;-

kestivĂ¤t neljĂ¤ viikkoa. Sen jĂ¤lkeen ne alkoivat pikkuhiljaa palautua. â&#x20AC;&#x201C; Nyt Eeva joskus muistelee, ettĂ¤ oli se kivaa, kun sitten pystyi taas puhumaankin. Eeva itse ei muista poteneensa ikĂ¤toverien ikĂ¤vĂ¤Ă¤. YmpĂ¤rillĂ¤ ovat pysyneet kaverit sekĂ¤ sisaret, 3-vuotias Elina ja 6-vuotias Anni. WhatsApp on ollut pĂ¤ivittĂ¤isessĂ¤ kĂ¤ytĂśssĂ¤. â&#x20AC;&#x201C; Ei oikeastaan ole ollut yksinĂ¤istĂ¤, kutsun kavereita kotiini aina silloin, kun tahdon ja jos he ovat terveitĂ¤. Luokassakin saan vĂ¤lillĂ¤ kĂ¤ydĂ¤, tyttĂś kuvaa.

Ő&#x201A;Ô˝Ő&#x201E;Ő&#x2026;ÔšŐ&#x2020; Ő&#x2C6;Ő Ő&#x201E;Ő&#x2021;Ő&#x152;Ő&#x2021;Ő Ő&#x2020;Ő&#x152;Ő Ő&#x17D;ÔšŐ Ő&#x20AC;Ô˝Ô˝Ő&#x2039;Ő&#x2039;Ôš Ő&#x2039;Ő Ő&#x152;ÖŤ Ő&#x192;Ő&#x2021;Ő&#x2026;Ő&#x2026;Ô˝Ő&#x2020;Ő&#x152;Ő&#x2021;Ő Ő&#x17D;ÔšŐ&#x152; ÔšŐ&#x192;Ő?Ő?Ő&#x152;Ő&#x152;Ő Ő&#x17D;ÔšŐ Ő&#x20AC;Ô˝Ô˝Ő&#x2039;Ő&#x2039;Ôš Ő&#x2021;Ő&#x201E;Ô˝Ő&#x17D;ÔšŐ&#x152; Ő&#x201E;ÔšŐ&#x2C6;Ő&#x2039;Ő Ő&#x2039;Ő&#x2018;Ö˝Ő&#x2C6;ÖŤŐ&#x2C6;Ő&#x2021;Ő&#x152;Ő Ő&#x201E;ÔšÔšŐ&#x152; ŐĄ Ô°Ô˝ÔťŐ&#x2021;Ő&#x2020;Ôź ÔŠŐ ÔžÔ˝Ő&#x2020; Ő&#x17D;Ő Ő&#x160;Ő&#x152;Ő?ÔšÔšŐ&#x201E;Ő Ő&#x192;Ő Ő&#x160;Ő&#x201A;ÔšŐ&#x2039;Ő&#x152;Ő&#x2021;Ő&#x2021;Ő&#x2020; Ő&#x192;Ő&#x2021;Ő&#x2021;Ő&#x152;ÔšÔšŐ&#x2020; Ő&#x2039;Ő&#x2018;Ö˝Ő&#x2C6;ÖŤÔšŐ Ő&#x20AC;Ô˝Ő Ő&#x2039;Ő Ôš Ő&#x17D;ÖŤŐ Ő&#x152;Ö˝Ő&#x2039;Ő&#x192;Ő Ő&#x160;Ő&#x201A;Ő&#x2021;Ő&#x201A;Ôš Ő&#x2021;Ő&#x2C6;Ő Ő&#x2020;Ő&#x2020;ÖŤŐ&#x2018;Ő&#x152;Ô˝Ő&#x152;Ö˝Ő Ő&#x152;ÖŤ Ő&#x2039;Ô˝Ő&#x192;ÖŤ Ő&#x201E;Ô˝Ő&#x20AC;Ő&#x152;Ő ÔšŐ&#x160;Ő&#x152;Ő Ő&#x192;Ő&#x192;Ô˝Ő&#x201E;Ô˝Ő Ő&#x152;Ôš ŐĄ Ô°Ô˝ÔťŐ&#x2021;Ő&#x2020;Ôź ÔŠŐ ÔžÔ˝Ő&#x2039;Ő&#x2039;Ôš Ő&#x17D;Ő&#x2021;Ő ÔźÔšÔšŐ&#x2020; Ő&#x201A;ÖŤŐ&#x160;Ő&#x201A;Ô˝Ő&#x2039;Ő&#x152;ÖŤÖŤ Ő&#x2026;Ő&#x2026; ÔšŐ&#x2039;Ő ÔšŐ&#x2020;Ő&#x152;Ő?Ő&#x2020;Ő&#x152;Ő Ő&#x201A;ÔšŐ&#x152;ÔšŐ&#x2C6;ÔšÔšŐ&#x2026;Ő Ő&#x2039;Ő Ôš Ő&#x201A;Ôš Ő&#x2039;Ő Ô˝Ő&#x201E;Ő&#x201E;ÖŤ Ő&#x17D;Ő&#x2021;Ő Ő&#x152;Ő&#x2021;Ő Ő&#x2026;Ő Ôš Ő&#x17D;Ô˝Ő&#x160;Ő&#x152;ÔšŐ Ő&#x2039;Ő&#x152;Ő?Ő&#x192;Ő Ő&#x160;Ő&#x2018;Ő&#x20AC;Ő&#x2026;Ő ÖŤ

Eevan Ă¤iti uskoo, ettĂ¤ heidĂ¤n perheessĂ¤Ă¤n lasten Second Life liittyisi vapaa-aikaan. HĂ¤ntĂ¤ itseĂ¤Ă¤n kiinnostaa niin ikĂ¤Ă¤n kehitteillĂ¤ oleva virtuaalikirjasto. â&#x20AC;&#x201C; Eevan koulu onnistuu Skypen avulla. Virtuaalimaailma taas olisi lapsille leikin ja yhdessĂ¤ tekemisen paikka. â&#x20AC;&#x201C; Itse haluaisin lĂśytĂ¤Ă¤ virtuaalikirjastosta, yhden osoitteen takaa, tarkistettua tĂ¤smĂ¤tietoa Eevan sairaudesta.

Teksti ja kuva: Liisa Tapanen

Liikunta ehkĂ¤isee lapsisyĂśpĂ¤potilaiden myĂśhempiĂ¤ sydĂ¤n- ja verisuonisairauksia Liikunnalla on merkitystĂ¤ syĂśpĂ¤Ă¤ sairastavan lapsen tulevaisuudelle. Tyksin lasten syĂśpĂ¤osastolla erikoistuva lĂ¤Ă¤kĂ¤ri Liisa JĂ¤rvelĂ¤ totesi vĂ¤itĂśstutkimuksessaan, ettĂ¤ liikunta voi vĂ¤hentĂ¤Ă¤ lapsuuden syĂśpĂ¤hoitojen aiheuttamaa sydĂ¤n- ja verisuonitautien riskiĂ¤. Liikunnan lisĂ¤Ă¤minen paransi tutkittavien kuntoa, insuliiniherkkyyttĂ¤ sekĂ¤ verisuonia verhoavan endoteelin ja sydĂ¤men toimintaa. Liikunnallisen elĂ¤mĂ¤ntavan tukemiseen tulee kiinnittĂ¤Ă¤ huomiota leukemian sairastaneilla lapsilla ja nuorilla, jotta he voivat syĂśvĂ¤stĂ¤ paran-

nuttuaan elĂ¤Ă¤ mahdollisimman terveen aikuisuuden.

Pelien avulla liikutetaan syĂśpĂ¤Ă¤ sairastavia lapsia

SyĂśpĂ¤Ă¤ sairastavien lasten liikkumismahdollisuudet ovat rajalliset. SyĂśpĂ¤sairauteen ja hoitoihin liittyvĂ¤n korkean infektioriskin vuoksi sairaalassa joudutaan usein infektioeristykseen. SyĂśvĂ¤n hoito vaatii lapselta ja hĂ¤nen perheeltĂ¤Ă¤n paljon voimia, eikĂ¤ liikunta ehkĂ¤ tule ensimmĂ¤isenĂ¤ vanhempien mie-

leen. Lasta tulisi kuitenkin kannustaa liikkumaan sairaudenkin aikana, sillĂ¤ liikunnasta on hyĂśtyĂ¤. Terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti Lotta Hamari (os. Kauhanen) tutkii vĂ¤itĂśstyĂśssĂ¤Ă¤n, kuinka sairaalassa hoidettavien lapsisyĂśpĂ¤potilaiden fyysistĂ¤ aktiivisuutta voidaan tukea pelien avulla. Sairaalahoidon aikana uupumus, pahoinvointi, kivut ja esimerkiksi tasapainoon liittyvĂ¤t ongelmat voivat rajoittaa liikuntaa. Olisi kuitenkin tĂ¤rkeĂ¤Ă¤ harjoitella motorisia taitoja myĂśs sairaalassa, sillĂ¤ siten voidaan ehkĂ¤is-

tĂ¤ tulevia ongelmia. Liikunta parantaa fyysistĂ¤ kuntoa ja voi auttaa hillitsemĂ¤Ă¤n hoitojen aiheuttamia sivuvaikutuksia. Tutkimukseen on osallistunut 36 lasta Tyksin ja Taysin lasten syĂśpĂ¤osastoilta. Osastolla heitĂ¤ opastettiin kĂ¤yttĂ¤mĂ¤Ă¤n pelejĂ¤ sekĂ¤ sairaalassa ettĂ¤ kotona. Tutkimuspotilaat kerĂ¤ttiin tammikuusta 2013 tammikuuhun 2015. EnsimmĂ¤isiĂ¤ tuloksia kahden ja puolen vuoden mittaisesta seurannasta on jo saatu, viimeiset saadaan kesĂ¤llĂ¤ 2017.

Teksti: Tuula Vainikainen

LOKI

N:o 1 - 2016 - 7

;F ġė Ŀ Þ ĤĿ Ä ġĐ Ä Ð į Ĥġė j Ĥj ġĻ į ç ĤĤj ġė Ä ĤĤ Þ ġj ė Ä j Î Î j Ä Þ ġç Ù Ä ė Ĥj Ù j Î ė Ä ġ© ġÍj ġė Ð Ð j Ä ė Þ j ġė ġÙ Ŀ ê ė ġ ė oÄ Ð Ŀ Ŀ þ ġ ė Ä j Î j ė ç Ù Ä ė Ĥj Íį į ė ġç Þ ġÞ Ŀ ĤġĻ oÁ Ä Þ ĤooÞ Î Ä Þ ġĿ Á ĤoġÙ Đ Î Ä ĤĿ Î ė Ð Ð Ä ė ĤoġÎ į Ä Þ ġė Ä Ð Ð ç Ä Þ ġ j Ä Î ç Ä Þ j j Þ þ ġQ oÞ ooÞ ġÐ oÁ ė ġÍç Î j ġÎ ç Ð Ù j ė ġė į ç Ù j Ð j Ä Þ Þ ġç Þ ġç Ù Ä ė Ĥj Íj Ù Ù þ ġb Á ė ė oġĤç Ä Ù Ä Þ ġ Ä ė ĤoÙ Ù ġė į ç Ù j Ð j Ä ė Ĥ Þ ġĤj Ð ç į Ð Ð Ä ė Ĥj ġÙ Þ ė ĤĿ ė Ĥo ġÁ Ŀ Ļ Ä Þ Ļ ç Ä Þ ĤÄ j ġÍj ġĤį ĐĻ j Ð Ð Ä ė į į ĤĤj þ ġ . j Ä Î Î Ä ġj ė Ä j Î j ė ç Ù Ä ė Ĥj Íj Þ ġ į ĤġÞ o Ĥġç ė ç Ä ĤĤ ė ė j ġç ø þ °ġ

b Á ė ė oġÁ Ŀ Ļ oġĤį Ð þ ġ

LOKI

8 - 2016 - N:o 1

Kun syöpä horjuttaa perheen tasapainoa

Lapsen etu on tärkein Vakava sairastuminen on aina kriisin paikka. Se voi perheessä tarkoittaa esimerkiksi kolausta vanhemmuuteen ja perusturvallisuuden särkymistä. Kuka auttaa lastani, kun itse en pysty? Mitä konkreettista lähipiiri voi tehdä? Miten kertoa syövästä jälkikasvulle huolestuttamatta liikaa? – Pienille lapsille on syytä korostaa sitä, että sairastuminen ei ole heidän syytään, ja sairaudesta tulisi puhua sen oikeilla nimillä. Mahasyöpää ei todeta sen jälkeen, kun lapsi on vahingossa pudottanut isänsä hammasharjan vessanpönttöön, vastaa vaativan erityistason perheterapeutti, FT Florence Schmitt. Schmitt on työssään psykoterapeuttina Tyksin lastenpsykiatrian klinikalla auttanut perheitä kohtaamaan vakavan sairauden tuomia muutoksia. Tieto sairaudesta ja sen hoidosta herättää väistämättä monenlaisia tunteita ja huolia perheen ja lasten selviytymisestä. – Diagnoosivaiheessa korostuu valtava tiedon tarve ja halu ymmärtää, ja potilaalle tulisikin antaa tilaa ja aikaa sisäistää kuulemaansa. Syöpäpotilas hakee vastauksia kysymyksiin, mitä diagnoosi tarkoittaa, mikä on sairauden ennuste, miten pitkä sairausloma on tiedossa, voinko enää saada lapsia, voinko ylipäätään seurustella. – Sairastumien saattaa näkyä esimerkiksi elintason laskuna. Perheen arki alkaa pyöriä kolmen viikon sytostaattihoitojaksojen mukaan. Alituinen epävarmuus siitä, mitä tapahtuu, on raastavaa. Perheterapeutti Schmitt huomauttaa, että sairastuminen voi tuoda myös myönteisiä muutoksia: lapset nauttivat vanhemman kotonaolosta, mikä kävi ilmi Schmittin lastenpsykiatrian alaan kuuluvasta väitöstutkimuksesta, jossa hän tarkasteli vanhempien sairastumisen tuomia muutoksia lapsiin.

”Kutsu kylään, tuo ruokaa valmiina” Schmitt on havainnut, että sairaus muuttaa perheen dynamiikkaa ja kääntää perinteisen perheelle annetun kehitystehtävän ylösalaisin. – Perinteisesti perheenjäsenet saavat toisiltaan eväitä kasvamiseen ja kypsymiseen. Vanhemmuus on sitä, että aikuinen kantaa vastuun jälkipolvestaan. Sairastuessaan vakavasti onkin vanhempi itse avun tarpeessa. – Kipeimmät tilanteet ovat sellaisia, joissa yksinhuoltajan lapsi alkaa huolehtia sairastuneesta isästään tai äidistään. Silloin suvun muiden aikuisten tulisi astua esiin. Sairaus tuo muutoksia yksinhuoltajaperheen arkeen, kun lasten näkeminen ei enää menekään

sovitusti vanhempien eron jälkeen, kun toinen heistä on sairaalassa, Schmitt jatkaa. Sairastuminen voi johtaa eristäytymiseen. Schmittin mukaan sosiaalisen verkoston kaventuminen juontuu usein siitä, että monet eivät osaa lähestyä sairasta henkilöä luontevasti, vaikka potilas olisikin läheinen. Sairastunut ei myöskään aina pyydä apua esimerkiksi lastenhoitoon, koska ei halua vaivata tai kokee häpeää. – Suomalaisessa kulttuurissa korostuu yksin pärjäämisen eetos. Syöpädiagnoosin saanut perheenisä tai -äiti ei todennäköisesti ota apua vastaan, vaikka sitä erikseen tarjoaisi. Anoppi, sisko, käly, naapuri – kutsu sairastuneen lapset kylään tai valmista suurempi erä vaikkapa makaronilaatikkoa ja vie siitä osa perheelle, Schmitt ehdottaa.

Katse lapseen Uusi terveydenhuoltolaki velvoittaa terveydenhuoltoa ottamaan lapset huomioon sairastunutta vanhempaa hoidettaessa. Lapselle on turvattava riittävä hoito ja tuki silloin, kun vanhemman kyky huolehtia hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan arvioidaan heikentyneen. Hoidon lähtökohtana ja tavoitteena on Schmittin mukaan aina yksilön kokonaisvaltainen huomioiminen: ei riitä, että hoidetaan hyvin sairautta – myös ihmistä on kuunneltava. Lisäksi tulisi huomioida potilaan sosiaalinen ympäristö. – Potilaalla saattaa olla omaisia tai puoliso, joka on myös syöpäsairas tai esimerkiksi vammainen. Isän tai äidin sairastuessa pienten lasten hoidon tarve lisääntyy. Entä miten huomioida myös isovanhempien jaksaminen? Schmitt kannustaa pohtimaan etukäteen omia ihmissuhteitaan ja perhesiteitään lapsen kannalta suotuisimmalta kantilta. Mitä esimerkiksi huoltajan sairastuminen ja mahdollinen menehtyminen voisi tarkoittaa uusperheessä? – Tilanteet voivat käydä kovin hankaliksi silloin, kun lapsi menettää huoltajansa, eikä uusperheen toisella vanhemmalla ole lapseen biologista eikä juridista sidettä. Lasten tulevaisuutta ja etua kannattaa aina ennakoida mahdollisimman pitkälle.

Teksti ja kuva: Aleksi Rajamäki

Miten selvitä arjessa syöpähoitojen keskellä? Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys järjestävät ensitietoiltapäiviä neljä kertaa vuodessa Tyksin T-sairaalassa. Tilaisuudet on tarkoitettu vasta sairastuneille ja syöpähoitojen alkuvaiheessa oleville aikuisille potilaille läheisineen. Ensitietopäivillä pyritään lisäämään potilaan ja hänen läheisensä voimavaroja, toimintakykyä ja toimintamahdollisuuksia muuttuneessa elämäntilanteessa sekä antamaan keinoja tilanteen hallintaan. Lisätietoja saat Tyksin kuntoutusohjaajalta (Minna Mikola, 02 313 7295, minna. mikola@tyks.fi) ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen neuvontahoitajilta. Tilaisuudet ovat maksuttomia.

Olemme tavattavissa Tyksissä!

Lapsiperhekoordinaattori Niina Ollikainen ja neuvontahoitaja Leevi Sandell ovat jalkautuneet Tyksiin kertomaan potilaille ja heidän läheisilleen kasvotusten, millaisia palveluja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on tarjolla. Neuvontapisteestä saat tietoa muun muassa kurssitoiminnasta ja vertaistuen saatavuudesta sekä terveydenhuollon ammattilaisen tukea. Neuvontapiste sijaitsee T-sairaalan ensimmäisessä kerroksessa, syöpäpoliklinikan ja sädehoitopoliklinikan välisessä aulassa. Niina ja Leevi ovat paikalla keskiviikkoisin klo 9–15. Tavoitat heidät myös puhelimitse: lapsiperhekoordinaattori Niina Ollikainen 044 451 5520 ja neuvontahoitaja Leevi Sandell 044 451 5526

MediSet varmuusalusasut,

APU virtsankarkailuun Pestävät tuotteet Varmuusasut

(naiset,miehet,lapset)

Poikkilakanat Patjan- ja tyynynsuojat

(Uutuus! ei vielä verkkokaupassa)

site!

en paperie

Tilaa ilmain

3ries4ite4!6 pape 0Tila4a 0ilm00aiUneH22nE22 3M4YY4N6TI! LIN 040

MYÖS P

Perheterapeutti Florence Schmittin mukaan perheen koko toimintakyky joutuu koetukselle vanhemman sairastuessa vakavaan syöpäsairauteen. Schmitt luennoi marraskuussa Tyksin ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen järjestämässä ensitietopäivässä, jossa kuultiin asiantuntijoiden puheenvuoroja syöpäsairauden mukanaan tuomista muutoksista.

Perhe ja lapset huomioon saattohoidossa Lasta tai nuorta auttaa tieto tosiasioista. Heillä on oikeus keskustella aikuisen kanssa kuolemasta, kuolevasta ja kuolleesta – oman ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti. Perheet tarvitsevat tässä vaiheessa apua omista tarpeistaan lähtien. Riittää, kun - otetaan lapset puheeksi - huomataan, pysähdytään ja kohdataan heidät kotona, vuodeosastolla ja saattohoitokodissa

”Tieto poistaa turhia pelkoja. Puhumalla voi vapautua salaisuuden kantamisesta. Huomioimalla perhe ja lapset saattohoidossa estetään vuosikymmenien traumatisoituminen.” – Terhokodin sairaanhoitaja Eija Tuukkanen Hyvä kuolema -seminaarissa Tyksissä 9. helmikuuta

Teksti: Tuula Vainikainen

IRTAIMISTON

SUORA-OSTOT 0400 152 555 - Huonekalut - Astiat - Taulut - Muuttojäämistöt

- Kullat, hopeat - Korut - Designesineet - Kuolinpesät

suoraostot.fi

verkkokauppa:

- kuka tahansa voi olla lapselle tärkeä kuuntelija ja rinnallakulkija

Liike: Yliopistonkatu 26, Turku

TURKU Aninkaistenkatu 6 Kaskenkatu 15 RAISIO Kirkkoväärtinkuja 1

02-23 11 884 02-23 11 881 02-438 4384

Liikeajan jälkeen puh. 02-23 11 884 www.hautausperttala TÄYDEN PALVELUN HAUTAUSTOIMISTO

N:o 1 - 2016 - 9

LOKI

10 - 2016 - N:o 1

Yhteistyöprojekti toi hyvinvointia Meri-Karinan asukkaille Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoidon, toimintaterapian ja fysioterapian koulutusohjelmien opiskelijat pureutuivat opinnäytetöissään ikääntyvien henkilöiden elämänlaadun edistämiseen. Opinnäytetyöt tilasi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Yhteistyöhanke sai nivelet liikkeelle ja aivot raksuttamaan.

Mikä hyvinvointiakatemia? Opinnäytetyöt toteutettiin Hyvinvointiakatemian työnimen alla. Tavoitteena oli luoda toimintamalli Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen, Meri-Karinan asukkaiden sekä Turun ammattikorkeakoulun

opiskelijoiden välillä. Hyvinvointiakatemian toimintaperiaatteita ovat osallistaminen, asiakaslähtöisyys, elämänlaadun turvaaminen eri elämän muutostilanteissa sekä monialaisuus.

Opinnäytetöiden tilaajana oli Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, joka on myös aiemmin tehnyt yhteistyötä Turun ammattikorkeakoulun kanssa, Syöpäpotilaiden hyvä hoitopolku -hankkeessa vuosina 2010–2015.

Opinnäytetöiden tavoitteena oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksen asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja elämänlaadun edistämistä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen omistaman, Turun Hirvensalossa sijaitsevan MeriKarinan asukkaiden keski-ikä on yli 75 vuotta. Heidän joukossaan on sekä perusterveitä että sairauksiensa ja muiden tekijöiden vuoksi toimintakyvyltään rajoittuneita henkilöitä. Moniammatillinen yhteistyöprojekti toteutettiin vuoden 2015 aikana. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoista mukana olivat toimintaterapian opiskelijat Sanna Lassander ja Taru Malinen, fysioterapiaan erikoistuva Heidi Lax sekä sairaanhoidon puolelta Eeva-Liisa Inkeroinen ja Jari Äärinen. Opinnäytetöiden työote oli toiminnallinen, mutta ne sisälsivät myös tutkimuksellisia osia.

Vireyttä ja väriä toimintahetkistä Lähtökohtana opinnäytetöiden tekemiselle olivat asukkaiden omat toiveet, joita selvitettiin ennen projektin aloittamista kyselyn muodossa. Asukkailta kysyttiin, minkälaista toimintaa he toivoisivat Meri-Karinaan, minkälaisia taitoja ja harrastuksia heillä itsellään on sekä haluaisivatko he osallistua projektin suunnitteluun ja toteutukseen. – Asukkaat olivat mielissään siitä, että heille järjestettiin juuri heidän toiveidensa mukaista toimintaa. He kertoivat saaneensa merkityksellistä sisältöä jokapäiväiseen elämäänsä, opiskelijaviisikko kertoo. Mistä siis oli kyse? Projektin tarkoituksena oli vahvistaa Meri-Karinan asukkaiden omia voimavaroja sekä minimoida ikääntymisen tuomia haasteita. Asukkaat toivovat mm. luovia toimintoja, taidetta, valokuvausta, runokerhoa, liikuntaa, ravitsemukseen liittyvää toimintaa, tanssia ja musiikkia. Saaduista ehdotuksista valittiin toteuttamisvaiheeseen sellaiset eniten kannatusta saaneet vaihtoehdot, jotka olivat opiskelijoiden opinnäytetyöhön ja koulutuksen kannalta tarkoituksenmukaisia. Fysioterapian puolesta asukkaille järjestettiin liikunnallisia interventioita eli toimintatuokioita, jotka sisälsivät liikkuvuuden, tasapainon ja kestävyyskunnon harjoittelua. Toimintaterapian opiskelijat puolestaan pitivät työpajoja, joissa hyödynnettiin luovia menetelmiä, kuten maalausta, piirustusta, kuvamuistelua ja askartelua. Sairaanhoidon opiskelijat järjestivät asukkaille muistiin ja ravitsemukseen liittyviä toimintakokonaisuuksia, joiden tavoitteena oli tukea edellä mainittuja osa-alueita antamalla tietoa ja neuvoja toiminnallisella työotteella.

Osallistaminen keskeistä Asukkaiden antaman palautteen mukaan järjestetty toiminta on mielekästä, kun se vastaa toiveita ja sitä on päässyt itse suunnittelemaan ja jopa toteuttamaan. Toiminnalle toivottiin jatkoa opiskelijoiden ohjaamina. – Asukkaat kokivat merkityksellisesti sen, että ohjelmaa tuotiin heitä lähelle, jolloin kynnys osallistua toimintaan oli matalampi. Toimintapäivien nähtiin myös edistävän yhteisöllisyyttä. Tärkeää on se, että jokainen saa osallistua ja tehdä sen, minkä pystyy. – Tapahtumissa ja ryhmissä on hyvä olla aina selkeä ohjaaja, joka pitää ryhmän koossa, muuten toiminta voi hajota helposti. Toiminnalle toivottiin myös yhteyshenkilöä, jolta voisi kysyä lisätietoa tarpeen tullen, toimintatuokioita ja työpajoja Meri-Karinassa ohjanneet opiskelijat avaavat saamaansa palautetta.

Teksti: Taru Malinen Kuvat: Anne Malinen, Aleksi Rajamäki

Leja Dahlgren (vas.), Anita Ström, Pirkko Raussi ja Arja Österberg pääsivät maistelemaan voimajuomia sairaanhoidon opiskelija Eeva-Liisa Inkeroisen ohjaamassa toimintatuokiossa, joka tarjosi neuvoja terveellisestä ruokavaliosta.

Toimintaterapian opiskelija Taru Malinen ja asukas Vuokko Salminen maalasivat akvarelleja luovien toimintojen työpajoissa.

Viihtyisää asumista Pitkänsalmen rannalla Meri-Karinan merellisellä alueella on toimintakeskuksen lisäksi rivi- ja kerrostalohuoneistoja sekä tehostettua palveluasumista tarjoava Karinaranta I. Rivitalot Meri-Villa I ja rivitalot Meri-Villa II käsittävät yhteensä 41 huoneistoa ja ovat vuokra-asuntoja, joihin asukkaat voivat ostaa Meri-Karinasta mm. ruokahuolto- ja siivouspalveluja erillisen hinnaston mukaan. Pienkerrostalo Karinaranta II on rakennettu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tuella, joten asukasvalinta perustuu hakijan sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen. Rivitalo- ja kerrostaloasukkaiden kotisai-

raanhoidosta ja kotipalvelusta vastaa Turun kaupunki. Tehostetun palveluasumisen koti Karinaranta I:n perushoidon palvelut ovat saatavilla ympäri vuorokauden. Asumis- ja hoitokustannuksiin on mahdollista hakea tukea mm. Kelalta. Lisätietoja ja tiedustelut vuokra-asuntotilanteesta: asuntosihteeri Camilla Carpelan, 050 591 4974, camilla.carpelan@lssy.fi

Hotellitasoista majoitusta luonnon helmassa

Meri-Karina tarjoaa myös lyhytaikaista majoitusta lähietäisyydellä Turun keskustasta.

Toimintakeskus sijaitsee lähellä palveluja ja luontoa, joka tarjoaa monipuolisia ulkoilumahdollisuuksia. Huoneissa on wc- ja suihkutilat, allergiatestatut vuode- ja liinavaatteet, langaton nettiyhteys, puhelin ja tv sekä lukolliset kaapit asiakkaiden henkilökohtaisten tavaroiden säilyttämistä varten. Meri-Karinan tilat ovat esteettömiä ja soveltuvat aistivammaisille ja liikuntaesteisille. Kongressi- ja luentosalissa on induktiosilmukka. Piha-alueet ja kulkuväylät on asfaltoitu. Kysy lisää hotelliasumispalveluistamme: 02 2657 666 (Meri-Karinan info), meri-karina@lssy.fi

LOKI

N:o 1 - 2016 - 11

PROTEESIASIAKAS

0500 416 630 Nettiajanvaraus

www.raumhair.ﬁ Äyhönjärventie 1, Rauma

Rauman Peruukkinurkka Oy Äyhönjärventie 1, Rauma 040 504 6521

Nettiajanvaraus: www.raumanperuukkinurkka.ﬁ Peruukit, sovitus yksityisessä tilassa, leikkaus ja opastus sisältyy hintaan. Valikoima myös tyylikkäitä päähineitä. Ostaessasi meiltä Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin proteesitaskun

Täydellistä hautauspalvelua yli 113 v

Liivien ja rantamuodin Ykköspaikka

Linnankatu 9, Turku puh. 02-23 23 23 5 Kuljetuspalvelumme päivystää 24 h

www.hautaussaarinen.fi (HULNLQNDWX .ULVWLLQDQNDWX 785.8 SXK ZZZ OLLYLNDXSSDKXVVR À

Olemme avoinna Ark. 9-20 La. 9-17 Su. 12-16 APTEEKKI PRISMA LÄNSIKESKUS

Täyden palvelun toimisto

68/-(778

Viilarinkatu 3, 20320 Turku Puh. 02 8800 860 Hyödynnä

APTEEKKI Länsikeskus

Avoinna: Arkisin 9.00 - 16.30

Puh. (02) 243 2779 www.kaarinanseudunht.ﬁ Puntarikatu 1, 20780 Kaarina

Meillä myös saatavana hautausjärjestely vihkosia!

Kyrön Seudun Osuuspankki

Lahjoittamalla teet hyvää Anna hyvän kiertää ja tue syöpään sairastuneiden hyväksi tehtävää työtämme. Voit halutessasi kohdentaa (merkintä viestikenttään) lahjoitusvarat tiettyyn toimintaan, kuten saattohoitoon, lapsisyöpäpotilaille tai tieteelliseen tutkimukseen.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y:n rahankeräystili: FI96 5713 4520 0005 05 Lahjoitusvaroilla mm. kohennetaan infektioriskissä olevien potilaiden edellytyksiä elää mahdollisimman normaalia elämää, rahoitetaan Lounais-Suomessa tehtävää syöpätautien tieteellistä tutkimustyötä ja -hankkeita, hankitaan tarvittavia laitteita ja apuvälineitä, ylläpidetään syöpäpotilaiden kuntoutustoimintaa sekä parannetaan toimitiloja. Myös yhdistyksemme kannatusjäsenenä tuet arvokasta syöväntorjuntatyötä.

Lämmin kiitos, että olet mukana auttamassa!

S-Bonuksia Kerrytä S-bonusta kaikista ei-lääkkeellisistä tuotteista.

LOKI

12 - 2016 - N:o 1

Vertaissiskoihin voi aina luottaa Moniääninen nauru raikaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen takkahuoneessa, kun yksitoista ystävystä on koolla. “Tyksin syöpäläiset” -vertaistukiryhmän naisia ei yhdistä vain sairastettu rintasyöpä, vaan kymmenen vuoden aikana lujittunut ystävyys ja sielujen sisaruus. Suomalaisittain harvinainen omaehtoinen vertaistukiryhmä sai alkunsa, kun Tyksissä rintasyöpäleikkauksessa olleita kannustettiin vuonna 2005 osallistumaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen järjestämälle sopeutumisvalmennuskurssille. Kun kymmenpäiväisellä kurssilla koitti viimeinen päivä, 15 ryhmän naista piti oman palaverinsa ja päätti tavata seuraavana keväänä. Tuon keväisen tapaamisen jälkeen vertaissiskot ovat kokoontuneet yhteen kahdesti vuodessa jo kymmenen vuoden ajan. Keväisin käydään risteilyllä, syksyisin syödään ja vaihdetaan kuulumiset Meri-Karinan tiloissa. – Ei kukaan meistä silloin kuvitellut, että pitäisimme yhtä näin kauan. Meistä on tullut näinä vuosina hyviä ystäviä, sanoo turkulainen Ulla Lehto. – Meille on syntynyt sisarusrakkaus toisiamme kohtaan, säestää säkyläläinen AnnaLiisa Ilomäki. Koko ryhmä kiittelee tapaamisten puuhanaista, vampulalaista Leena Häntiä, jota ilman yhteistä taivalta tuskin olisi taitettu. Häntin mielestä vertaistukiryhmiä ei ole syöpään sairastuneille riittävästi tarjolla. – Eri tahojen järjestämät ryhmät saattavat myös olla hieman kankeita. Tällainen omaehtoinen tapaaminen saisi ehdottomasti olla yleisempää, hän toivoo.

Alussa oltiin vereslihalla Senkin naiset ymmärtävät, etteivät kaikki vertaistukea kaipaa. Sairaudesta puhuminen on usein kova paikka, erityisesti alkuvaiheessa. – On sellaisia, jotka eivät halua kertoa sairaudestaan kellekään. Jotkut voivat myös jotenkin hävetä sairastumistaan, halikkolainen Helena Kittilä pohtii. – Minullakin kesti kauan, että sain puhutuksi asiasta. Jotenkin juuri häpesin sairastumista, turkulainen Leena-Liisa Pick muistelee. Turkulainen Toini Käpylä kertoo puhuneensa sairastumisestaan pienen pankin virkailijana vakioasiakkailleen, jotteivät nämä turhaan kyselisi hänen sijaiseltaan sairasloman syytä.

– Kertominen tuntui hyvältä. Kukaan ei kauhistellut, kaikki vaan toivottelivat hyvää paranemista. Vertaissiskojen tuki on kantanut naisia läpi vaikeimpienkin aikojen. – Heti sairastuttuaan oli ihan herkkänä ja vereslihalla. Ryhmän tuesta oli varsinkin alussa valtavasti apua. Toisilta sai kullanarvoisia vinkkejä monista asioista, toteavat Ulla Lehto ja paimiolainen Hannele Haapanen. Tiedon tarve on vakavasti sairastuneella suuri, ja samassa tilanteessa olevalta voi kuulla sen, mikä on mennyt ohi omien korvien tai silmien. – Olemme vaihtaneet tietoja esimerkiksi Kelan korvauksiin liittyvistä asioista ja lääkitysten vaikutuksista, naiset kertovat. – Meillä on ollut jopa “tissinäyttely” laivalla. Varatussa kabinetissa siellä katsoimme ja ihmettelimme, millainen leikkaus ja rekonstruktio muille on tehty, naurahtaa Kittilä. Uusikaupunkilainen Paula Flemming tiivistää hyvin naisjoukkoa vaikeimpina hetkinä yhdistäneen elämänasenteen: – Ei tämä ole kuin autolla ajelu, ei voi pistää pakkia päälle. Täytyy jatkaa vaan.

Nauru raikaa usein, kun vertaissiskot tapaa vat toisensa. Vasemmalta Leena-Liisa Pick, Pirjo Commondt, Paula Flem ki, Toini Käpylä, Ulla Lehto, Leena Hänti ja ming, Anna-Liisa IlomäHannele Haapanen.

Vertaistukiryhmän voi perustaa myös omaaloitteisesti, suosittaa Leena Hänti.

Kokemukset vahvistivat Ryhmän viidestätoista naisesta kaksi on menehtynyt syöpään. Muistot heistä välittyvät puheissa lämpiminä. Omien vaikeiden aikojensa jälkeen moni kokee jotenkin muuttuneensa. – Jollakin tapaa sitä on vahvempi, sanoo Haapanen. – Pienet asiat eivät enää hätkäytä, Hänti nyökyttelee. Pian takkahuoneessa puhutaan taas jostain ihan muusta – iloisesti nauraen.

Huumori on suuri apu Huumorin kukka on löytänyt Tyksin syöpäläisissä otollisen maaperän. Kiel-

Tapaamiset venyvät, kun kaikilla on paljon asiaa ta Ulla Lehto, Mervi Keskitalo, Helenä Kittilä , naurahtavat vasemmalja Riitta-Liisa Sjöblom.

Rakkaus syttyi sopeutumisvalmennuskurssilla Moni on saanut sopeutumisvalmennuskursseilta ystäviä, mutta Christine, 45, ja Jorge, 40, löysivät sieltä elämänsä rakkauden. Läheltä piti, ettei Christinen ja Jorgen yllättäen alkanut rakkaustarina jäänyt kirjoittamatta. Jorge oli jättää syöpään sairastuneille Meri-Karinassa järjestetyn Oikea ote elämään ja melontaan -sopeutumisvalmennuskurssin kokonaan väliin, koska joutui samaan aikaan tähystystutkimukseen ja ehti viisipäiväiselle kurssille vain kolmeksi päiväksi. Rakkauden roihahdukselle nekin päivät riittivät. – Kurssin toisena päivänä katsoin ruokasalissa Jorgen silmiin, joihin aurinko paistoi. Se oli siinä, naurahtaa Christine. – Minulla taas ei aluksi leikannut, että joka toinen päivä minulle innokkaasti soitteleva nainen haaveili jostakin muustakin kuin ystävyydestä. Olin suorastaan imarreltu, kukaan ei ollut koskaan nähnyt niin paljon vaivaa minun eteeni, Jorge myhäilee. Kumpikaan ei olisi ikinä uskonut, että voisi tavata tulevan elämänkumppaninsa vakavaan sairauteensa liittyvässä sopeutumisvalmennuksessa. – Pelkäsin enemmänkin syövän aiheuttaman ahdistuksen lisääntyvän kohtalotovereita kohdatessani ja heidän tarinoitaan kuunnellessani, Christine kertaa tuntojaan. Christine tuli Porista Meri-Karinaan toivoen tapaavansa ikäisiään syöpää sairastavia. – Porin vertaistukiryhmässä heitä ei ollut. Halusin kuulla, miten muut ikäiseni sulattivat tämän kohtalon iskun.

lettyjä puheenaiheita ei tapaamisissa ole, ja elämä on opettanut ymmärtämään mustaakin huumoria. – Huumoria on tarvittu tällä matkalla, se on elämässä todella suuri apu, Lehto painottaa. Tapaamisissa on tullut tavaksi, että jokainen kertoo vuorotellen kuulumisensa. Sen jälkeen jutut rönsyilevät aiheesta toiseen tauoten hädin tuskin kahvihörppyjenkään ajaksi. – Syöpä ei ole meillä nykyään keskeinen puheenaihe, vaan ihan muut asiat, paraislainen Pirjo Commondt korostaa. Naisjoukossa kaikki ovat saaneet puhua sairaudestaan juuri siten ja sillä hetkellä, kuin on itse halunnut. – Nämä tietävät asioista niin paljon, että tässä joukossa on ihan erilaista puhua kuin muualla. Esimerkiksi minun oli vaikea puhua sairastuttuani äidilleni kaikesta, koska hän otti asiat niin raskaasti, muistelee Haapanen.

Jorge ilmoittautui kurssille, koska oli joutunut käsittelemään sairastamistaan yksin ja kaipasi virkistystä. – Vaikka kurssin osallistujilla oli eri tausta ja kukin suhtautui sairauteen eri tavalla, minulle oli tärkeää tutustua muihin syöpäpotilaisiin. Toki oli rankkaa kuulla heidän kokemuksistaan, mutta se oli myös oudolla tavalla vapauttavaa, hän toteaa. Pariskunnan mielestä sopeutumisvalmennusta ja vertaistukea pitäisi olla saatavilla nykyistä enemmän. – Potilaat jäävät hyvin yksin viimeisen hoidon jälkeen, eikä onkologeja ja kirurgeja varsinaisesti kiinnosta henkinen vointi. Vain arpia, röntgen- ja labratuloksia tuijotetaan, Christine harmittelee. Oma ja kumppanin vakava sairaus on ollut alusta asti osa tätä parisuhdetta. Christine on sairastanut rintasyövän, joka uusiutui arpialueella. Jorge sairastaa maksaan levinnyttä sigmasuolen syöpää, jota hoidetaan tällä hetkellä sytostaateilla. – Siitä, että Christine on itse kokenut kahdesti saman sairauden, on ollut suuri apu. Sairaan ihmisen kanssa eläminen ei kuitenkaan ole ruusuilla tanssimista. Me ihmiset olemme loppujen lopuksi kovin erilaisia ja koemme asioita, jopa syövän ja sen hoidot, niin fyysisesti kuin henkisestikin eri tavalla, Jorge pohtii. – Jopa toimivassa parisuhteessa voi tulla erimielisyyksiä, vaikka potilas olisi kuinka

kiltti tai puoliso kuinka empaattinen ja ymmärtäväinen tahansa. Se on ihan normaalia, hän jatkaa. Christine ja Jorge ovat maahanmuuttajia – Christine on kotoisin Saksasta ja Jorge Espanjasta. Suomessa molemmat ovat asuneet lähes 15 vuotta. Jorgella on kokemusta syöpähoidoista sekä Suomessa että Espanjassa. – Potilaan henkistä hoitoa on hieman laiminlyöty molemmissa maissa. Kaipaisin tehokasta, valtakunnallista verkostoa, jonka puoleen potilas voisi kääntyä henkistä apua tarvitessaan. Samoin paperisotaa olisi kevennettävä. Byrokratiaa vastaan tappeleminen on potilaalle melkoinen ylimääräinen taakka. Christine ja Jorge ovat kiitollisia vanhemmilleen ja siskoilleen, joilta he ovat saaneet äärimmäisen tärkeää tukea. – Kiitollinen olen myös tyttärelleni Inesille, joka lohdutti minua sanomalla: Onneksi äiti asutaan Suomessa, jossa saa hyvän hoidon. – Ja niin kummalliselta kun se voikin kuulostaa, haluaisin sanoa myös kiitos syövälle. Ilman sitä en olisi tavannut miestä, jonka kanssa elän nyt elämäni parasta aikaa, sanoo Christine.

Teksti: Vappu Pitkänen Kuva: Jonatan Saari

Rakkauden roihahtaminen ei kysy aikaa eikä paikkaa.

Teksti ja kuvat: Vappu Pitkänen

LOKI

N:o 1 - 2016 - 13

SyĂśpĂ¤potilaille taloudellista tukea â&#x20AC;&#x201C; korotuksia hoitopĂ¤ivĂ¤korvaussummiin Lounais-Suomen SyĂśpĂ¤yhdistys tukee ahdingossa olevia syĂśpĂ¤sairaita entistĂ¤ paremmin myĂśs taloudellisesti. Yhdistys vastaa julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksiin myĂśntĂ¤mĂ¤llĂ¤ jatkossa (10.2.2016 alkaen) hoitopĂ¤ivĂ¤korvauksena viisi (5) euroa hoitopĂ¤ivĂ¤ltĂ¤ tai sarjahoitokerralta aiemman kolmen (3) euron sijaan. Taloudelliset avustukset on tarkoitettu yhdistyksen toimialueella kirjoilla oleville jĂ¤senille.

Alle 18-vuotiaan lapsen sairastuessa syĂśpĂ¤Ă¤n perheet voivat liittyĂ¤ Lounais-Suomen SyĂśpĂ¤yhdistyksen perhejĂ¤seneksi, joka kattaa vanhemmat ja samassa taloudessa asuvat perheen muut lapset (perhejĂ¤senyyden vuosimaksu on 32 euroa). JĂ¤senperheet saavat hoitopĂ¤ivĂ¤korvauksena 5 euroa lapsen sairaalahoitovuorokaudelta tai poliklinikkakĂ¤ynniltĂ¤. LisĂ¤ksi lapsisyĂśpĂ¤potilasperheille myĂśnnetĂ¤Ă¤n avustuksena 600 euroa lapsen sairastuessa syĂśpĂ¤Ă¤n,

taudin uusiutuessa tai lapsen menehtyessĂ¤. 18â&#x20AC;&#x201C;40-vuotiaiden syĂśpĂ¤potilaiden sairastuessa tai taudin uusiutuessa avustus on 170 euroa. Jatkossa pyydĂ¤mme toimittamaan hakemukset selvityksineen sekĂ¤ sairaalalaskujen kopiot osoitteeseen korvaukset@lssy.fi tai osoitteeseen Seiskarinkatu 35, 20900 Turku (kuoreen merkintĂ¤ â&#x20AC;?hoitopĂ¤ivĂ¤korvauksetâ&#x20AC;?). LisĂ¤tietoja antaa jĂ¤rjestĂśsihteeri Camilla Carpelan, 050 591 4974, camilla.carpelan@lssy.fi

Katso tarkemmat hakuohjeet ja pĂ¤ivitetyt lomakkeet: www.lssy.fi > potilaille & lĂ¤heisille > taloudellinen tuki SyĂśpĂ¤potilaan toimeentulosta, sosiaalietuuksista ja oikeuksista on mahdollista kysyĂ¤ SyĂśpĂ¤jĂ¤rjestĂśjen maksuttomasta etuusneuvonnasta, joka palvelee keskiviikkoisin klo 15â&#x20AC;&#x201C;17 numerossa 0800 411 303. Etuusneuvontapuhelimeen vastaavat sosiaalietuuksiin perehtyneet asiantuntijat, jotka ohjaavat soittajan tarvittaessa eteenpĂ¤in.

! " #

OLEMME MUKANA TUKEMASSA SYĂ&#x2013;VĂ&#x201E;NTORJUNTATYĂ&#x2013;TĂ&#x201E; JOHANNA KAIHDIN Eerikinkatu 38 20100 Turku puh. 02-253 5888

Avoinna: ma-pe 10-17, la 10-13

Hyvien muotokuvien merkeissĂ¤

02 236 3700 ZZZ VWXGLREUDKH Ă&#x20AC;

Kaihdinliike Sandberg

Nuppulantie 33, Turku puh. 02-276 9300 Katrineholminkatu 9, Salo puh. 02-731 5415 TĂ¤ydellistĂ¤ palvelua v. 1973 alkaen

Puh. 2366 426 040 5113 781

www.autohuoltosuvanto.ďŹ

KevĂ¤t 2016 uutuuksia Anitalta.

KELLO- JA KULTALIIKE LINDHOLM Kalevantie 41 20520 TURKU (ItĂ¤harjun Prisma) Puh./Fax 02-2370781

INVESTO

-LIIKENNE OY $UL /HKWLQHQ .XUNLVXRQNDWX .DDULQD 3XK

AUTOHUOLTO SUVANTO

$ %& " "" & & " %"

www.anita.com

Omaisuudenhoito Oy Kukat meiltĂ¤ arkeen, juhlaan ja suruun... Ark. 9-18 La. 9-15 Su. 11-15 Kirkkokatu 1, 23100 MYNĂ&#x201E;MĂ&#x201E;KI puh (02) 430 7247

onko sinullakin piha-rakkaussuhde? niin meillĂ¤kin!

AlakylĂ¤ntie 2-4, 20250 TURKU ZZZ YLKHUODVVLOD Âż

Joukahaisenkatu 2 20520 Turku 010 320 1630 www.investo.fi Humalistonkatu 5, Turku Optikon ja silmĂ¤lĂ¤Ă¤kĂ¤rin ajanvaraus Puh. (02) 251 0097 / www.turunoptiikka.fi

Haarlantie 1 25500 PerniĂś Helsingintie 9 24100 Salo 02-731 2562 Hautuspalvelua neljĂ¤nnessĂ¤ polvessa vuodesta 1939

HĂ¤meenkatu 1, Turku Puh. (02) 232 5333 / www.optikkoukkonen.fi

LOKI

14 - 2016 - N:o 1

Toimitusjohtaja Ville Viitasella

Pitkä historia Lounaissuomalaisten Syöpäjärjestöjen työssä

Toimitusjohtaja Ville Viitanen on tuttu mies talossa. Takana on 17 vuoden ura LSSY:n palveluksessa, viimeksi talous- ja kiinteistöjohtajana.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtajan huoneeseen muutti tammikuun alussa mies, joka aloitti työn syövän parissa tavallaan jo kymmenvuotiaana. Toimitusjohtajan pesti on Ville le Viitaselle aiemman uran luonteva jatke ja kutsumustyötä. Olipa kerran Laitilassa poika, jonka naapurin poika, pikkuveljen paras kaveri, sairastui syöpään. Naapurin poika parani, ja Villen vanhemmat kokivat asian niin läheiseksi ja tärkeäksi, että lähtivät mukaan syöpäyhdistyksen vapaaehtoistyöhön. Tanja ja Matti Viitanen järjestivät Laitilassa vuosia hyväntekeväisyysiltamia, joihin kutsuttiin tunnettuja esiintyjiä, valtakunnan kuuluisuuksista alkaen. Armi ja Dannykin tulivat Laitilaan matkakorvauksilla, hyvän asian puolesta. – Minäkin olin mukana noissa tilaisuuksissa. Kuljin 10-vuotiaana myymässä syöpäarpoja ovelta ovelle, ja kotimme autotallissa oli välillä isot kasat Matti Salmisen levyjä. Rahaa kerättiin syöpätyölle monin tavoin. Vanhempani saivat näistä ansioistaan Lauri Rauramo -mitalin Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä. Kun tulin yhdistyksen töihin, tiesin, että se oli suuri arvostus vapaaehtoisille, kertoo Ville Viitanen. Nuoresta iästään huolimatta hän on ehtinyt jo tehdä 17-vuotisen uran Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen palveluksessa. Ammattikorkeakoulun lopputyöaihetta etsiessään hän hakeutui yhdistyksen matkatoimiston eli Matkarin palvelukseen. Lopputyön aihe löytyi ja työ valmistui, samoin tradenomin tutkinto. Viitanen jatkoi yhdistyksen palveluksessa talous- ja hallintotehtävissä, ajan kuluessa tehtävät vaihtuivat ja vastuu kasvoi. Työn ohessa hän opiskeli myös kauppatieteen maisteriksi. Toimitusjohtaja Tiina Surakan palattua Tampereelle vuoden vaihteessa Ville Viitanen valittiin yhdistyksen johtoon. Yhdistystoiminta on Viitaselle tuttua ja omallakin kohdalla tärkeä osallistumisen ja vaikuttamisen muoto. Hän on ollut mukana urheiluseuratoiminnassa, lähes vuosikymmenen ajan tennisseuran puheenjohtajana. Kunnallispolitiikkaankin hän on osallistunut, tosin puolueiden ulkopuolella. Hän istui Laitilan kaupunginvaltuustossa kaksi kautta Laitilan parhaaksi -ryhmän edustajana ja kaupunginhallituksen varajäsenenä myös sen kokoukset tulivat useana iltana istutuiksi. Meri-Karinan alakerran toimitusjohtajan huoneessa istuu nyt mies, joka sanoo tekevänsä kutsumustyötä. Syöpä on tuttu tauti sekä työkavereiden että ystävien joukossa. Ihmisiä on menehtynyt syöpään läheltäkin, vaikka taudin hoito onkin parantunut huike-

Suomen Syöpäyhdistys 80 vuotta

asti viime vuosina. – Jokainen syöpään sairastunut tarvitsee edelleen tietoa ja tukea selvitäkseen. Niin tarvitsevat heidän läheisensäkin. Samoin me kaikki, jotta voisimme omilla valinnoillamme ehkäistä syövän syntyä niin pitkälle kuin mahdollista. Tiedollinen ja taloudellinen tuki ovat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen peruspilareita. Samoin vertaistuki, jota koulutetut vapaaehtoisemme tarjoavat. Tarkka talousmies tuntee myös syöpäpotilaiden kiristyneen taloustilanteen, siksi yhdistyksen hallitus korottikin hänen aloitteestaan tukea tarvitsevien potilaiden hoitopäiväkorvauksia. Tietoa jaetaan perinteisesti oman tiedotuslehden avulla. Vuoden 2016 ensimmäinen numero ilmestyy uudelle nimellä. Nimeltään vain osan lehden sisällöstä kattanut LounaisSuomen Syöväntorjuntasanomat jää historiaan. LOKI – tietoa ja tukea Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä jakaa nimensä mukaisesti tietoa syövän ehkäisystä, toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta. Ääneen pääsevät lehdessä sekä syöpää sairastavat, heidän läheisensä että syövän hoidon ammattilaiset.

Aurinkoagentteja ja ”nuuskamuikkusia” Valistuspuolella etsitään printtinä ja verkossa ilmestyvän lehden sekä luentotilaisuuksien lisäksi innolla myös uusia avauksia. Yhdistys jalkautui viime kesänä Ruisrockiin kertomaan liiallisen auringonoton vaaroista ja melanoomasta. Aurinkoagentit levittivät Ruissalossa sekä tietoa että aurinkorasvaa. Uusia haasteita syöpävalistukselle riittää – esimerkiksi nuorten nuuskan käytön lisääntyminen on huolestuttavaa ja vaatii vastaiskua. Sopivia toimintamuotoja ollaan kehittämässä. Eri teemoihin etsitään vanhojen yhteistyökumppanien lisäksi myös uusia toimijoita. Erilaiset tapahtumat ja tempaukset tulevat jatkossakin olemaan yhdistykselle entistä tärkeämpi tapa tavoittaa lounaissuomalaisia. Varainkeruun muodot ovat muuttuneet, ovelta ovelle kiertävät kerääjät ovat menneisyyttä. Kaupungissa kerrostaloihin ei pääse sisälle, ja muutenkin ihmiset hoitavat lahjoituksensa mieluummin esimerkiksi nettipankin välityksellä. Maailma muuttuu, ja yhdistyksen

Ville Viitanen ա 39-vuotias kauppatieteiden maisteri ա Uusioperheeseen kuuluu puoliso ja 4-,7-,11- ja 12-vuotiaat lapset ա Harrastukset: tennis, kuntosali, lukeminen, vanhat Suomi-filmit sekä maakuntamatkailu pojan jalkapalloharrastuksen perässä ա Lempilause: ”Kyllä tämä tästä!” ա Muuta: toiminut teini-iästä lähtien myös yrittäjänä oman Moon Melody -toiminimensä kautta. Jo vuosia pöytälaatikossa ollut yritys tarjosi DJpalveluja ravintoloille.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lisäksi Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö ja Moikoisten Syöväntutkimussäätiö. Toimitusjohtaja on näiden säätiöiden asiamies. Viitasen ensimmäisiin työpäiviin toimitusjohtajana kuului hankalia asioita, sillä saattohoitoon erikoistuneen Karinakodin käyttöaste putosi syksyllä jo 70 prosenttiin, mikä aiheutti voimakkaita paineita taloudelle. Ensimmäisinä tehtävinään toimitusjohtaja joutuikin antamaan lomautusvaroituksen henkilökunnalle. Irtisanomisiin ei potilasmäärän väheneminen ole kuitenkaan tällä haavaa johtamassa. Tulevaisuudessa Karinakodin ja tuetun palveluasumisen Karinarannan tilojen välille suunnitellaan yhdyskäytävää, joka mahdollistaisi mm. tilojen ja henkilökunnan joustavamman käytön. Millaisen toimitusjohtajan LSSY saa? – Yhdistyksessämme on valtavasti osaamista. Delegoin asioita mielelläni asioiden osaajille. Organisaatiotamme on uudistettu ja

vastuutettu ihmisiä uudella tavalla. Toimitusjohtaja ei ole enää jokaisessa prosessissa mukana alusta alkaen. Lopullinen vastuu toimitusjohtajalla tietenkin on. Rakastan yksinkertaisuutta, asiat on tehtävä selkeästi ja läpinäkyvästi, niin että ne hoituvat. Toivon, että Lounais-Suomen Syöpäyhdistys tunnetaan ensisijaisesti hyvästä toiminnastaan eikä toimitusjohtajastaan. Työ on Viitaselle tärkeää, mutta elämässä on oltava muutakin sen vastapainoksi. – Kynä alkaa tippua käsistä ja ajatus harhailla kuuden maissa sellaisina iltoina, jolloin ei ole kokouksia. Silloin on hyvä lähteä kotiin. Toki joskus lasten nukkumaan mentyä tulee kotonakin avattua läppäri ja lueskeltua työasioita, mutta koetan pitää rajani. Vain sillä tavalla työ sujuu niin kuin sen kuuluukin.

Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Ari Peuho

Järjestön juhla on kaikkien juhla

Kansalaisjärjestö syntyy, kun ryhmä ihmisiä havaitsee ongelman ja haluaa tehdä sille jotain. Suomen Syöpäyhdistys tekee töitä ja muistaa vapaaehtoisiaan, kun yhdistys täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Ryhmä lääkäreitä oli kahdeksankymmentä vuotta sitten sitä mieltä, että syöpä ei johdu kohtalosta vaan se on lääketieteellisin keinoin hoidettavissa oleva sairaus muiden joukossa. Suomen Syöpäyhdistyksen virallinen perustamispäivä on 21.11.1936. Paikkana oli Säätytalo Helsingissä.

Tanskan yhdistyksen mallin mukaisesti haluttiin muutakin. Tutkimuksen tukeminen oli mukana alusta asti. Potilaiden kohtalot johtivat ajatuksiin erilaisista tavoista vaikuttaa ja auttaa. Piti valistaa, tukea ja neuvoa.

Sota katkaisi suunnitelmat, mallia Tanskasta

Maakunnallisten yhdistysten synnyttyä alkoi monimuotoinen potilastoiminta. Rakenteeltaan maakunnalliset yhdistykset olivat Suomen Syöpäyhdistyksen kaltaisia: monien tehtävien täyttäjiä omilla alueillaan. Potilaan ääni voimistui entisestään potilasyhdistysten myötä. Niitä on nyt järjestöryppäässä kuusi ja maakunnallisia yhdistyksiä 12. Syöpäjärjestöistä on kasvanut vaikuttava kokonaisuus millä tahansa mittapuulla mitattuna.

Sota katkaisi nuoren yhdistyksen suunnitelmat. Oli muun muassa ajatus selvittää, millainen oli syöpäongelman laajuus. Jos rekisteri olisi ehditty perustaa, se olisi ollut Pohjoismaiden ensimmäinen. Suomen Syöpärekisterin yhdistys perusti lopulta 1952. Tanskalaiset ehtivät Pohjoismaista ensimmäisiksi rekisterin perustajiksi. Opintomatkalla käytiin Tanskassa. Yhdistys halusi vaikuttaa hoitoihin. Sädeklinikan lääkäreiden kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä. Oma radiumklinikka saatiin pystyyn testamenttilahjoituksin ostetun radiumin avulla.

toiminta sen mukana. Yhdistyksen toiminnan tukeminen minen lahjoituksin ja esimerkiksi rkiksi elleen testamentein on edelleen erittäin toivottavaa. Nykyiykyisin varainhankintaa tehdään pääasiassa valtakunkunnallisten kampanjoiden den kautta, vaikka omat lipippaat ovatkin toki ahkekerassa käytössä erilaisissa ssa tapahtumissa. Lounaissuomalaisiin Syöpäjärjestöihin kuuluvat luvat

Potilaat mukaan yhdistystyöhön

Hyvää tehden, ihmisrakkaudesta ponnistaen Kaiken keskiössä on potilas ja hänen tilanteensa. On kyse ihmisen auttamisesta silloin, kun hänellä on vaikeaa. Hyvän teke-

minen ja tutkimus kietoutuvat yhteen. Vuosien edetessä toiminnan tärkeäksi tavoitteeksi on tullut terveyden edistäminen: on tehtävä kaikki, jotta ihmiset eivät saisi syöpää. Kun on sairastuttu, on tehtävä kaikki, jotta hoito olisi mahdollisimman hyvä. Ja sairastumisen jälkeen on tehtävä kaikki, jotta ihminen voi palata entiseen elämään. Kahdeksankymmenen vuoden taival merkitsee sitä, että on annettava kiitos tuhansille ihmisille, jotka ovat antaneet aikaansa syöpätyöhön. Monia on syöpä koskettanut läheltä.

Tulevaisuudella selkeät tavoitteet Miltä näyttää Suomen Syöpäyhdistyksen tulevaisuus? Järjestön strategiassa toivotaan hyvää elämää ilman syöpää tai syövästä huolimatta. Sitä järjestökenttä nyt toteuttaa monin eri hankkein. Kun syövästä selviydytään, on kiinnitettävä huomio elämänlaatuun. Terveyden edistämisessä järjestön tavoite on tupakaton tulevaisuus. Nuoria on estettävä joutumasta nikotiinikoukkuun ja vanhemmat ihmiset saatava vieroituksella irti tupakasta. Syöpiä voi estää syntymästä. Tieteellinen tieto on juuri päivitetty eurooppalaiseen syöpäohjeistukseen. Syövänhoidossa elintärkeää on, että tutkimustulokset saadaan mahdollisimman nopeasti potilaan hyväksi. Suomen Syöpäyh-

distyksen tavoite on saada kansallinen syöpäkeskus. Juhlavuotenaan yhdistys korostaa vapaaehtoisuuden merkitystä järjestötyössä ja nostaa esille hoidon viipeitä. Kun diagnoosi on tullut, mutta hoidot eivät vielä ole alkaneet, on potilas usein syvän epätietoisuuden vallassa. Verkkosivuille on koottu tietoa, tukea ja tarinoita, jotka ovat saatavilla vuorokauden ympäri. Syöpää yhdistys ei ole saanut poistetuksi. Suurten ikäluokkien tullessa syöpäikään syöpäpotilaiden lukumäärä kasvaa. Syöpä on edelleen pelottava sairaus, vaikka hoidoissa on edistytty. Syöpä on joutunut jo antautumaan laboratorioissa: se on paljastanut salaisuutensa molekyylibiologeille. Syöpä tunnetaan solun sisäisiä liikkeitä myöten. Syöpäsolu on superselviytyjä, ja syöpä on siksi edelleen sairauksien kuningas. Sen nujertamista vannotaan nyt Valkoista taloa myöten. Tavoite syövän päihittämisestä on kunnianhimoinen, mutta ei aivan mahdoton. Tupakaton tulevaisuus vähentää syöpää. Ihmisen puolustusjärjestelmä voidaan jo nyt valjastaa tautia vastaan. Syöpää on nujerrettu menestyksekkäästi meillä papa-seulonnoilla ja tulevaisuudessa se voidaan estää HPV-rokotteella. Satu Lipponen, Suomen Syöpäyhdistyksen viestintä- ja ennakointijohtaja

LOKI

N:o 1 - 2016 - 15

Syöpäpotilaiden asialla jo 65 vuoden ajan Lounais-Suomen Syöpäyhdistys juhlii tänä vuonna 65-vuotista toimintaansa. Juhlavuosi näkyy yy mm. yhdistyksen sähköisessä viestinnässä, materiaaleissa, julkaisuiden sivuilla ja erilaisina ta-pahtumina pitkin vuotta. Merkkivuotta lähestytään erityisesti toiminnan ja tekijöidensä kautta – tuodaan esille, missä yhdistys menee 65-vuotiaana vuonna 2016. Juhlavuoden kunniaksi on suunniteltu oma logo, joka viestii vireästä kolmannen sektorin toimijasta. Tule juhlimaan kanssamme jakamalla toimintaamme liittyviä hyvänmielen kuvia sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #lssyrokkaa. Ideoita voi ammentaa vaikka viime vuonna viilatusta asiakaspalvelun visiostamme ”Olen tässä, sinua varten”. Vuonna 2016 juhlivat kanssamme myös 40-vuotias Salon paikallisosasto ja 35 vuotta täyttävä Forssan paikallisosasto.

Vapaaehtoiset juhlavuoden teemana Vuosi 2016 on täynnä juhlahumua, sillä kattojärjestömme Suomen Syöpäyhdistys täyttää pyöreät 80 vuotta. Juhlavuoden aikana tuodaan esille erityisesti vapaaehtoisten toiminnan tärkeyttä. Toinen tärkeä aihe on hoitoihin ja tutkimuksiin pääsyn edistäminen. Suomen Syöpäyhdistyksen maakunnallisilla yhdistyksillä ja valtakunnallisilla potilasjärjestöillä on suuri joukko vapaaehtoisia toimijoita. Vapaaehtoiset antavat vuosittain omasta ajastaan satoja tunteja työhön syöpäpotilaiden hyväksi. Juhlavuoden tavoitteena on, että jäsenjärjestöt valitsevat ja palkitsevat yhden vapaaehtoistoimijan alueeltaan.

Juhlavuosi täyttyy tapahtumista HUOMIOI HYVINVOINTISI. Viime vuonna Meri-Karinassa ensimmäistä kertaa pidetty naisten ”Wellness weekend for ladies” -hyvinvointiviikonloppu saavutti suuren suosion ja saa jatkoa huhtikuussa. Miehiä sen sijaan muistetaan ”Äijäenergiaa”-hyvinvointipäivillä, jotka kutsuvat mukavan liikunnan

pariin ja kuulemaan terveyteen liittyvistä aiheista. VOIMAA VIRKISTYSLOMISTA. Meri-Karinassa järjestetään sopeutumisvalmennuskurssien ohella suurelle yleisölle suunnattuja, koko kehoa ja mieltä helliviä virkistyslomia. Juhlavuotemme kunniaksi myönnämme 20 euron alennuksen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille. Lisätietoa saat tämän lehden sivuilta. SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vuosikokous pidetään Meri-Karinassa ti 10.5. klo 17. Keväiset sävelet täyttävät ulkoterassin kokouksen jälkeen n. klo 18, esiintyjänä Salonkiorkesteri Promenade. Samalla juhlistamme 80 vuotta täyttävää Suomen Syöpäyhdistystä. RASVAA ROKKAAJILLE. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Ruisrock-yhteistyö saa mahdollisesti jatkoa tänä vuonna. Aurinkoagentit soluttautuvat festarikansan sekaan jakamaan tietoa terveellisestä aurinkokäyttäytymisestä. RANTAJUHLAN RIEMUA. Rantajuhla Turussa Sorttamäen rannalla pe 26.8. klo 18 alkaen.

Tule viettämään leppoisaa, a koko perheelle suunnattua a juhlaa kanssamme! Luvassa tunnelmallista illanviettoa a iulkotulineen ja ruokailuiuu neen. Elokuuhun ajoittuu myös Sykerö Beach -rantalenentopalloturnaus, joka järjestetään tään jo 14. kertaa syöpälasten hyväksi. PINKKIÄ YLLE. Lokakuu on omistettu naisille, rintasyöpätietouden en edistämiselle ja syöväntutkimustyön tukemiselle. emiselle Kuukau Kuukauden täyttävät vaaleanpunaiset tilaisuudet Roosa nauha -teemalla. Luvassa mm. asiantuntija-alustuksia, uimapukuja liiviesittelyä sekä tietoiskuja neuvonta-, kurssi- ja vertaistukitoiminnasta. JOULUKUUSSA JUHLITAAN. Vuoden viimeinen kuukausi on pullollaan yhdistyksen perinteisiä tapahtumia mutta myös uudenlaisia avauksia. Suositut Suomen suurimmat joulumyyjäiset kutsuvat jouluostoksille Turun messukeskukseen la 3.12., ja 99-vuotiasta Suomea juhlistetaan hyvän ruoan sekä tans-

siaisten merkeissä Meri-Karinassa itsenäisyyspäivän aattona ma 5.12. Juhlavuoden päätapahtuma on perinteisen Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän yhteydessä Meri-Karinassa ke 14.12. klo 19. Muiden ansiomerkkien ja apurahojen lisäksi tilaisuudessa jaetaan valtakunnallinen vapaaehtoistyön mitali. Linnan juhlissakin esiintynyt Aili Ikonen tarjoilee laatujazzia yleisön iloksi. Ohjelmat tarkentuvat vuoden mittaan, seuraa ilmoittelua!

Huolena luomet? Juhlavuoden merkeissä järjestämme yhteistyössä paikallisosastojen kanssa luomihuoli- ja infopäiviä eri puolilla Lounais-Suomen toimialuetta. Halukkaat voivat varata ajan luomien tarkasteluun kaksi viikkoa ennen kyseistä ajankohtaa soittamalla kurssitoimiston ajanvarausnumeroon 02 2657 927 (arkisin klo 9–11). Neuvontahoitajien lisäksi paikalla on aina tiimimme muuta henkilökuntaa antamassa tietoa toiminnastamme. Tilaisuudet ovat maksuttomia.

ա ա ա ա ա

to 21.4.2016 klo 9–16 Uudenkaupungin sairaala ke 4.5. klo 9–16 Salo-Karina pe 19.8. klo 9–16 Loimaan neuvonta-asema ti 23.8. klo 9–16 Meri-Karina (Turku ja Rannikkoseutu) ti 4.10. klo 9–16 Forssan Solukko

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon Seudun Paikallisosasto täyttää tänä vuonna 40 vuotta Osasto on perustettu 16. syyskuuta vuonna 1976. Tuolloin nimenä oli Lounais-Suomen Syöpäpotilaat ry Salon Seudun Osasto. Muutos maakunnallisen LSSY:n paikallisosastoksi tapahtui vuoden 1982 aikana. Organisaatiouudistuksen myötä Syöpäpotilaat ry:n alaisina toimineet paikallisosastot muuttuivat maakunnallisten syöpäyhdistysten alaisiksi. Oman osaston perustamisessa aloitteentekijöinä olivat Salli Suominen ja Terttu Toivoniemi. Perustavassa kokouksessa oli läsnä 18 henkeä. Kokous pidettiin Salon Aluesäästöpankin kerhohuoneessa. Osasto anoi Salon kaupungilta kokoontumistilaa. Sellaiseksi tuli Prykin kerhohuone Salmenranta 2:ssa. Osaston kokoontumispäiväksi tuli joka kuukauden viimeinen torstai. Syyt osaston perustamiseen löytyvät Salon kaupungille osoitetussa apurahaanomuksessa. Osasto anoi tukea valistus- ja virkistystyöhön. – Salon kaupungissa on meitä syöpäkroonikoita suuri joukko, joille kaikkinainen tieto omasta sairaudesta on hyväksi, sanotaan anomuksessa. – Sekä mielen piristykseksi vapaa-ajan vietossa kevyemmän ohjelman puitteissa. Tuohon aikaan n Salo ei tukenut syö-päpotilaita miten-kään. Osaston ensim-mäiseksi puheen-johtajaksi valittiin n

ylihoitaja Irmeli Jokela, varapuheenjohtajaksi Lea Uusaho. Osaston johtokunta keskusteli joulukuussa 1976 siitä, pitäisikö kaupungilta anoa ilmaishoitoja syöpäpotilaille. Osasto perustettiin myös jäsentensä mielen piristykseksi. Jo marraskuussa 1976 osastolle oli tullut Lohjalta kutsu joulujuhliin. Osasto teki yhteistyötä muiden potilasyhdistysten kanssa. Mielenterveysyhdistyksen kanssa osasto keskusteli joulumyyjäisten järjestämisestä. – Ilta päätettiin kevyesti musiikin tahdissa, kertoo pöytäkirja marraskuulta 1976. Esimmäisen kokonaisen toimintavuoden eli vuoden 1977 aluksi todettiin, että Somerolta oli tullut kolme uutta jäsentä. Uusia jäseniä kehotettiin hankkimaan lisää jäseniä. Eikä ko- kousta ilman kahvia. Salli Suominen toimi pääemänSu tänä. Muut jäsenet olivat tän lupautuneet auttamaan. lu Osasto keräsi varoja muun Os muassa arpajaisilla. Vuonm na 1977 palkintona oli tilkkupeite. til Osaston vuosikokouksessa 24. helmikuuta 1977 se todettiin, että toimintato säännön mukaisesti johtosä kunnan kaikki jäsenet k ovat eronneet. Vuosikoo kouksessa osaston puk h heenjohtajaksi valittiin u uudelleen ylihoitaja Irm meli Jokela. Johtokunttaan valittiin kymmenen jjäsentä. He olivat Salli Suominen, Lea Uusaho, Terttu Toivoniemi, Lahja Nieminen, Pirkko Perho, Ville Salminen, Kyllikki Sjöberg, Ann-Mari Josefsson, Lilli Sirkiä ja Ritva Santala. Vuoden 1977 toimintakertomuksen mu-

Salon paikallisosaston nykyinen puheenjohtaja on Juhani Ivanoff ja sihteerinä toimii Siru Virpi. Osasto jakaa luennoitsijoille Mirjami Vasun tekemiä uniikkienkeleitä, jotka on valmistettu Angelniemen omenapuusta. Enkeleitä on jaettu vuodesta 2012. Kun luennoitsija tulee seuraavan kerran, hän saa poikaenkelin. Lisäksi jaettavana on enkelikaksoset. kaan osastolla oli noin sata jäsentä. Toiminta oli vilkasta. Osasto teki retkiä, kävi leireillä, osallistui Punaisen Ristin ystäväpalvelutoimintaan, myi Syöpäpotilaiden arpoja. Osaston kokoontumisissa tehtiin käsitöitä ja joskus laulettiin. Kokouksissa kävi vierailevia luennoitsijoita. Naapuriosastoja kutsuttiin vierailuille. Lisäksi osasto oli mukana myyjäisissä ja siivoustalkoissa Salon virkistysalueilla. Talkoot palkittiin ilmaisilla vuoroilla virkistysalueilla. Vuoden 1977 Salon kaupungille osoittamassaan avustusanomuksessa osasto kertoo

toiminnastaan näin: Tarkoituksemme on saada yhä useampi syöpää sairastava toimintamme piiriin ja vähintään yhtä aktiivisesti tulevanakin vuonna yrittää järjestää mielenkohennusta jäsenilleen. Toimintaperiaatteet ovat siis hyvinkin samanlaiset neljä vuosikymmentä sitten kuin nykyäänkin. Salon osaston toiminnasta on valmistumassa 40-vuotishistoriikki. Osasto viettää 40-vuotisjuhliaan syksyllä.

Teksti ja kuva: Pekka Remes

LOKI

KIRJAESITTELYT

16 - 2016 - N:o 1

LĂ¤mpimĂ¤sti Ojalasta Kari Ojala toimi Lounais-Suomen SyĂśpĂ¤yhdistyksen johdossa vuosina 1977â&#x20AC;&#x201C;2014. Noina vuosina yhdistyksen jĂ¤senmĂ¤Ă¤rĂ¤ kolminkertaistui noin 10 000:sta parhaimmillaan 33 479 jĂ¤seneen. Lounais-Suomen SyĂśpĂ¤yhdistys on nykyĂ¤Ă¤n monella mittarilla mitattuna Suomen suurin ja kaunein alueellinen potilas- ja kansanterveysjĂ¤rjestĂś. Meri-Karina, Karinakoti ja Karinaranta muodostavat Hirvensaloon toimivan kotipesĂ¤n laadukkaalle syĂśvĂ¤ntorjunta-, sopeutumisvalmennus- ja saattohoitotoiminnalle. Ojalan sormet ovat olleet vahvasti pelissĂ¤ tĂ¤mĂ¤n kaiken aikaansaamisessa. HĂ¤n on ollut hankkeiden sydĂ¤n ja aivot, monien muiden ahertajien rinnalla, ja on varmasti kirjansa ansainnut. Turkulainen radiovaikuttaja Markku HeikkilĂ¤ on koonnut persoonallisella tavallaan yhteen Kari Ojalan tarinan ja kertoo, kuinka turkulaisen yksinhuoltajan pojasta tuli sosiaalineuvos ja lĂ¤Ă¤ketieteen kunniatohtori. Ojala on myĂśs ensimmĂ¤inen maallikko, joka on palkittu SyĂśpĂ¤jĂ¤rjestĂśjen kultaisella ansiomitalilla, jonka on ennen hĂ¤ntĂ¤ saanut vain yhdeksĂ¤n suomalaista. Kari Ojala on kirjassaan syĂśvĂ¤ntorjuntatyĂśn suurmies, jolla oli kattavat verkostot ja taito lĂśytĂ¤Ă¤ tuekseen tĂ¤rkeitĂ¤ ja asialle omistautuneita ihmisiĂ¤. Joitakin nĂ¤istĂ¤ vaikuttajista HeikkilĂ¤ on haastatellut. Poimin tĂ¤hĂ¤n mukaan kaksi. Turun kaupungin hallintoylilĂ¤Ă¤kĂ¤rinĂ¤ ansioitunut Ilmo

Parvinen todistaa kirjan luvussa â&#x20AC;?TyĂśhulluusâ&#x20AC;?, joka ilman muuta kuvaa Kari Ojalan tapaa suhtautua tyĂśhĂśnsĂ¤. Ilmo Parvinen myĂśntĂ¤Ă¤ tyĂśnarkomanian pahimmillaan olevan tuhoisa ominaisuus, mutta huomauttaa, ettĂ¤ kyllĂ¤ tyĂśhulluudella paljon saadaan aikaankin. Emeritamaaherra Pirkko TyĂślĂ¤jĂ¤rvi nostaa Ojalan toiminnasta esiin muun muassa tĂ¤mĂ¤n vahvat yhteydet tiedemaailmaan. NiitĂ¤ ei monella kansalaisjĂ¤rjestĂśllĂ¤ ole. â&#x20AC;?Samalla Ojala osasi ja ymmĂ¤rsi pitĂ¤Ă¤ yhteyttĂ¤ pienimpĂ¤Ă¤nkin arjen puurtajaan ja kunnioittaa tĂ¤mĂ¤n tyĂśtĂ¤.â&#x20AC;? TĂ¤mĂ¤ nĂ¤kyi esimerkiksi Meri-Karinan pihatalkoissa, joissa talon isĂ¤ntĂ¤ huolehti hyvin talkoolaisistaan. TyĂślĂ¤jĂ¤rvi kiittĂ¤Ă¤ Ojalaa myĂśs kulttuurin huomioimisesta: â&#x20AC;?EipĂ¤ juuri ollut sellaista tilaisuutta tai tempausta, joissa ei olisi ollut korkeatasoista musiikkiesitystĂ¤ tai muuta kulttuuritarjontaa. Taidetta ja kulttuuria ei kĂ¤ytetty vain varojen kerĂ¤ysmagneettina, vaan myĂśs ihan niiden oman arvon ja merkityksen takia.â&#x20AC;?

Lounais-Suomen SyĂśpĂ¤yhdistyksen ja kuningasbasso Matti Salmisen yhteinen taival on osa tuota kulttuurityĂśtĂ¤ ja samalla merkittĂ¤vĂ¤ taloudellinen tekijĂ¤. Muitakin tuttuja nimiĂ¤ on helppo tunnistaa â&#x20AC;&#x201C; Karita Mattila ja Tamara Lund muiden joukossa. Ojalan aika -kirjan sivuilta lĂśytyy monia tĂ¤rkeitĂ¤ ihmisiĂ¤ â&#x20AC;&#x201C; kansainvĂ¤lisesti tunnetuista oopperatĂ¤hdistĂ¤ ja yhteiskunnallisista toimijoista turkulaisiin lipaskerĂ¤Ă¤jiin. Lounais-Suomen SyĂśpĂ¤yhdistys ja syĂśvĂ¤ntorjuntatyĂś ovat yhdistĂ¤neet monia ihmisiĂ¤. HeidĂ¤n vĂ¤rvĂ¤Ă¤misessĂ¤Ă¤n Kari Ojalalla oli ratkaiseva panos.

elĂ¤mĂ¤lle on aikaa nyt, kun elĂ¤mĂ¤ntyĂś tĂ¤rkeiden asioiden edistĂ¤jĂ¤nĂ¤ on tehty. Toivotan Karille onnellisia elĂ¤kepĂ¤iviĂ¤ koko viestintĂ¤neuvoston puolesta. Kiitos arvokkaasta tyĂśpanoksestasi, jatkamme tyĂśtĂ¤ yhdistyksen puolesta parhaamme mukaan hieman tuunatuin kuvioin, suunta on tuttu ja selvĂ¤.

Tuula Vainikainen P.S. Oltuani itse mukana yhdistyksen lehden teossa lĂ¤hes 30 vuotta, voin sanoa, ettĂ¤ tunnistan Karin kirjasta tĂ¤ysin. Monipuolinen vaikuttaja, jolla â&#x20AC;&#x201C; samoin kuin meillĂ¤ kaikilla â&#x20AC;&#x201C; on myĂśs ominaisuuksia, jotka kĂ¤Ă¤ntyvĂ¤t joskus itseĂ¤mme vastaan. Karilla se on ehkĂ¤pĂ¤ ollut tyĂśelĂ¤mĂ¤Ă¤n keskittyminen. Muulle

Markku HeikkilĂ¤: Ojalan aika â&#x20AC;&#x201C; Kari Ojala syĂśvĂ¤ntorjuntatyĂśn suurmiehenĂ¤ Lounais-Suomen SyĂśpĂ¤yhdistys 2015 Hinta 20 â&#x201A;Ź/kpl + toimituskulut 5,90 â&#x201A;Ź/kpl Kirjaa myy Meri-Karinan toimintaja palvelukeskus, 02 2657 666, meri-karina@lssy.fi

Inhimillinen elĂ¤mĂ¤kerta rautaisesta professorista Me turkulaiset opimme tuntemaan professori Eeva Nordmanin mĂ¤Ă¤rĂ¤tietoisena lĂ¤Ă¤kĂ¤rinĂ¤ ja rautaisena tiedenaisena. Nordman raivasi tieltĂ¤Ă¤n monta ennakkoluulojen estettĂ¤ ja otti itsetietoisesti paikkansa yhtenĂ¤ Tyksin arvostetuimmista lĂ¤Ă¤ketieteellisistĂ¤ esimiehistĂ¤. HĂ¤n oli myĂśs suorastaan raivoisa tupakoinnin vastaisen sodan kenraali. Toimittaja Tuula Vainikainen onnistuu uudessa elĂ¤mĂ¤kertateoksessa Eeva Nordman â&#x20AC;&#x201C; Stadin tytĂśstĂ¤ Turun professoriksi iloksemme esittelemĂ¤Ă¤n myĂśs Nordmanin pehmeĂ¤mmĂ¤n puolen. Paljastuu sisĂ¤inen kamppailu, jota jokainen vakavasti sairaita hoitava ammattilainen joutuu kĂ¤ymĂ¤Ă¤n. Nordman kertoo sydĂ¤ntĂ¤ sĂ¤rkevĂ¤n nuoruusmuiston: â&#x20AC;?Potilaakseni tuli 17-vuotias vaalea tyttĂś, jolta oli toinen alaraaja amputoitu osteosarkooman takia. Valotaululla oli uusi rĂśntgenkuva, jossa nĂ¤kyi metastaasi. Oli ihana kesĂ¤pĂ¤ivĂ¤, tuuli leyhytteli koivunlehtiĂ¤ pienestĂ¤ avoimesta ikkunasta. Katsoin pihalle ja mietin, jospa lĂ¤hden tuosta ikkunasta karkuun enkĂ¤ palaa koskaanâ&#x20AC;Ś Mutta enhĂ¤n minĂ¤ voinut jĂ¤ttĂ¤Ă¤ tyttĂśĂ¤ enkĂ¤ muitakaan syĂśpĂ¤potilaitaâ&#x20AC;Śâ&#x20AC;? Eeva Nordman oli vuodesta 1979 alkaen ainoa naispuolinen varsinainen professori Turun yliopiston lĂ¤Ă¤ketieteellisessĂ¤ tiedekunnassa ja ylilĂ¤Ă¤kĂ¤ri TyksissĂ¤. Lasikaton oli puhkaissut heti sodan jĂ¤lkeen professori Hilja TerĂ¤skieli, mutta hĂ¤nen jĂ¤lkeensĂ¤ Turun lĂ¤Ă¤kis oli 28 vuoden ajan ollut tĂ¤ysin miehinen linnake. Nordmanin nimittĂ¤minen oli uutinen koko Skandinaviassa. â&#x20AC;?Eeva, SinĂ¤ teet historiaa!â&#x20AC;? hihkui Lundin yliopiston

arvostettu kollega. Nordman hymyili hieman happamasti. Tuntui samalta kuin muinoin, kun nainen auton ratissa oli vielĂ¤ nĂ¤htĂ¤vyys. Vertaus on kyllĂ¤ vĂ¤hĂ¤ttelyĂ¤. NeljĂ¤n vuosikymmenen mittaisen uran luominen vanhakantaisten ukkojen hallitsemassa lĂ¤Ă¤ketiedemaailmassa edellytti sota-ajan lapseksi syntyneeltĂ¤ tytĂśltĂ¤ samaa sitkeyttĂ¤ kuin siltĂ¤ sadun sammakolta, joka kermakannuun pudottuaan jaksoi sinnikkĂ¤Ă¤sti potkia kunnes pĂ¤Ă¤si kiipeĂ¤mĂ¤Ă¤n voinokareelta turvaan. Tuula Vainikaisen ja Eeva Nordmanin yhteistyĂśnĂ¤ syntynyt muistelmakirja on vetĂ¤vĂ¤sti kirjoitettu, kosolti vĂ¤rikĂ¤stĂ¤ ajankuvaa sisĂ¤ltĂ¤vĂ¤ lukupaketti, joka vilisee kiinnostavia yksityiskohtia. Kuten vaikkapa sen, ettĂ¤ Nordman ei ole ollenkaan puhdasverinen â&#x20AC;?Stadin tyttĂśâ&#x20AC;?. Professori Nordmanin Ă¤idin Rakel Davidssonin kotitalo sijaitsi Turussa nykyisen Marina Palacen kohdalla, sen pihalla kasvoivat apteekkari Synnerbergin istuttamat Suomen ensimmĂ¤iset syreenit. Nordmanin isĂ¤ Arvo Lyytinen oli Karpaateilla ja Suomen vapaussodassa taistellut tsaarin upseeri, joka komensi talvisodassa Viipurin lohkoa ja johti rannikkotykistĂśrykmenttiĂ¤ jatkoso-

SĂ¤hkĂśkĂ¤yttĂśinen nousuaputuoli Kippis auttaa liikkeelle

www.ettonet.fi

Mukaansa tempaava elĂ¤mĂ¤kerta, ainutlaatuinen elĂ¤mĂ¤ntarina!

Markku HeikkilĂ¤

Kirjoitimme Tuula Vainikaisen kanssa samanaikaisesti elĂ¤mĂ¤kertaa syĂśvĂ¤ntorjun-

Eeva Nordman â&#x20AC;&#x201C; Tuula Vainikainen: Eeva Nordman â&#x20AC;&#x201C; Stadin tytĂśstĂ¤ Turun proffaksi Mediapinta 2015 Hinta 25,50 â&#x201A;Ź

Kukkakauppa TĂ¤hkĂ¤ KĂ¤velytuki Lillan

Taittuva keppi Verkkokauppa

Eeva Nordman toimi Lounais-Suomen SyĂśpĂ¤yhdistyksessĂ¤ ja valtakunnallisissa SyĂśpĂ¤jĂ¤rjestĂśissĂ¤ yli kahden vuosikymmenen ajan. HĂ¤net palkittiin arvostetulla SyĂśpĂ¤jĂ¤rjestĂśjen hopeisella ansiomitalilla vuonna 1990. Lounais-Suomen SyĂśpĂ¤yhdistyksessĂ¤ Nordmanin lempilapsi oli valistustyĂś, erityisesti tupakoinnin vastainen taistelu. Noissa yhteyksissĂ¤ sain itsekin tutustua Eeva Nordmaniin. Oli hymyilyttĂ¤vĂ¤Ă¤ lukea, miten tuo ylimmĂ¤inen tupakanvihaaja kirjassa tunnustaa hĂ¤nkin kerran olleensa kurja nikotinisti: Alennustilani oli, kun yĂśllĂ¤ lopputenttejĂ¤ lukiessani kĂ¤vin laskisangolla poimimassa perunankuorten vĂ¤listĂ¤ kosteita tumppeja, joita poltin tukkasoljen pinteessĂ¤. PĂ¤Ă¤styĂ¤Ă¤n riippuvuudesta eroon Nordman saattoi vain ihmetellĂ¤, kuinka ihmeessĂ¤ saattoi sietĂ¤Ă¤ ja vapaaehtoisesti haluta tuota inhottavaa hajua. Tuttua.

tatyĂśn merkkihenkilĂśstĂ¤, Tuula Eeva Nordmanista, minĂ¤ Kari Ojalasta. AihehenkilĂśidemme keskinĂ¤inen kunnioitus tuli monta kertaa vastaan. Nordmanin ensimmĂ¤inen myĂśnteinen havainto Ojalasta oli, ettĂ¤ tĂ¤mĂ¤ oli 70-luvun lopulla jokseenkin ainoa syĂśpĂ¤jĂ¤rjestĂśn toiminnanjohtaja, joka ei tupakoinut.

Ammattitaitoista ja yksilĂśllistĂ¤ palvelua. Arkeen ja juhlaan.

TĂ&#x201E;YTTĂ&#x201E; ELĂ&#x201E;MĂ&#x201E;Ă&#x201E; - KAIKEN IKĂ&#x201E;Ă&#x201E; MyymĂ¤lĂ¤t avoinna ma-pe 10-17: Ruoholahdenranta 5, 00180 Helsinki Puh. 0400 125 320 Saimaankatu 18A, 15140 Lahti Puh. 03-781 7996

dassa. Viipurissa Eeva ehti syntyĂ¤kin, ennen kuin vanhemmat erosivat. Ero merkitsi Ă¤idille jĂ¤Ă¤neelle Eevalle taloudellisesti ankeaa elĂ¤mĂ¤Ă¤ sota-ajan HelsingissĂ¤.

Suihkujakkara Vesihiisi

Ja paljon muuta!

Aninkaistenkatu 1, 20100 TURKU 8]P T M UIQT" SI\RI \WQ^WVMV(SWT]UJ][ Ă&#x2026;

LOKI

N:o 1 - 2016 - 17

1SRMTYSPMRIR NE QYSHMRQYOEMRIR

4)699//-0--/) /DDGXNNDDW PRQRĂ&#x20AC; ODPHQW SHUXXNLW DQWDYDW OXRQQROOLVHQ LOPHHQ Â&#x2122; 1\N\DLNDLVHW PXRGLNNDDW PDOOLW Â&#x2122; /DDGXNDV NHVWlYl PDWHULDDOL Â&#x2122; 2PDW SHVX MD KRLWRWXRWWHHW 1HXYRQWD RSDVWXV MD NDPSDDPRSDOYHOXW

((5,.,1.$'81

:LNOXQGLQ YLHUHLQHQ YDORSLKD

5DTXHO :HOFK (XURSHDQ &ROOHFWLRQ

(HULNLQNDWX % 7XUNX 3XK

0D 7R 3H ZZZ SHUXXNNLOLLNHK\YDULQHQ Ă&#x20AC;

Kauppiaskatu 10, 20100 Turku

! a o l u t e Terv

Avoinna: ma-pe 8-20 la 9-18 su 11-18

Puh. 02 275 0400 z Fax 02 275 0430

ZZZ OLQQDQDSWHHNNL Ă&#x20AC; HengĂ¤hdĂ¤ Lehmirannassa!

Puolison menetys on yksi ihmiselĂ¤mĂ¤n suurimmista kriiseistĂ¤ Et ole surussasi yksin! Tule mukaan sopeutumisvalmennuskurssille Lehmirannan viihtyisĂ¤Ă¤n lomakeskukseen Saloon ja tapaa muita vastaavassa elĂ¤mĂ¤ntilanteessa olevia. Kursseilla tuetaan sopeutumista uuteen elĂ¤mĂ¤ntilanteeseen ja etsitĂ¤Ă¤n selviytymiskeinoja, jotka kantavat arjessa eteenpĂ¤in. YhtĂ¤kkiĂ¤ yksin -sopeutumisvalmennuskurssit syksyllĂ¤ 2016: 6.â&#x20AC;&#x201C;10.9. Lehmirannan lomakeskus, 134 euroa 1.â&#x20AC;&#x201C;5.11. Lehmirannan lomakeskus, 134 euroa Tiedustelut puh. 040 7257 421 tai yhtakkiayksin@elakeliitto.ďŹ www.elakeliitto.ďŹ

HĂ¤rkĂ¤tien Hautauspalvelu

Karjatie 5, 21420 Lieto puh. 0440 260 471, (02) 488 6529 www.harkatienhautauspalvelu.ďŹ Aninkaistenkatu 6 20100 Turku WWW HARKATIENHAUTAUSTOIMISTO Âş

puh. 02 259 0222

$6,$1$-272,0,672

%5$1'(5 0$11(5 2< Teollisuustie 8, 21530 Paimio 02 4732 130 info@autokorjaamosonkki.ďŹ WWW.AUTOKORJAAMOSONKKI.FI

.ULVWLLQDQNDWX 7XUNX SXK ID[ HWXQLPL VXNXQLPL#EUDQGHU PDQQHU IL EP RIILFH#EUDQGHU PDQQHU IL ZZZ EUDQGHU PDQQHU IL 0XXW WRLPLVWRW 3RKMRLVUDQWD $ +HOVLQNL ,VRNDWX 5DXPD SXK ID[

LOKI

18 - 2016 - N:o 1

Kuoleman kohtaamiseen liittyy usein pelkoja, joita toisen ihmisen läheisyys lievittää. Mahdollisuus saada kuoleman kohtaamisessa henkistä ja hengellistä tukea sekä mahdollisuuden purkaa ajatuksiaan on tärkeää.

Hyvä kuolema on jokaisen oikeus Kuolema on osa elämää, päätepiste, jonka me kaikki saavutamme jossain vaiheessa. Siitä huolimatta länsimainen ihminen on erkaantunut kuoleman todellisuudesta ja kohtaa sen useimmin television väkivaltaviihteenä. Kuoleman lähestyessä olisi tärkeintä pitää huolta kuolevan ja hänen läheistensä fyysisestä, henkisestä ja hengellisestä hyvinvoinnista, pohdittiin Yhteisvastuukeräyksen turvin toteutetussa saattohoitoseminaarissa, jossa etsittiin hyvän kuoleman osatekijöitä. Suomalaisten kuolinsyistä lähes kolmannes johtuu syövistä, seuraavaksi tulevat sydän- ja verisuonitaudit, sitten alkoholista tai tapaturmista johtuvat kuolemat. Erilaisten neurologisten sairauksien, kuten Alzheimerin taudista kärsivien, osuus on kasvussa. Saattohoito yhdistetään usein ensisijaisesti syöpätauteihin, mutta se kuuluu yhtä hyvin moniin muihinkin pitkäaikaisiin sairauksiin. Jossain vaiheessa tulee tilanne, jossa parantavaa hoitoa ei ole enää tarjolla ja jatkuvat tutkimukset käyvät potilaille kivuliaiksi. Varsinais-Suomessa kuolee vuosittain noin 20 000 henkilöä, joista arviolta 1 500 on saattohoidon tarpeessa. Tyksissä kuolee vuosittain keskimääräisesti enemmän potilaita kuin muissa yliopistosairaaloissa, joiden alueella kuolema kohdataan vastaavasti useammin muissa hoitolaitoksissa tai kotona. Merkittävä osa koko elämänmittaisista sairauskuluista kertyy viimeisinä elinvuosina. Osittain tämä johtuu siirtymistä hoitolaitoksista toiseen. Turha ambulanssiralli kotoa sairaalaan tai hoitolaitoksesta toiseen tai potilaan jääminen erikoissairaanhoitoon silloinkin, kun häntä voitaisiin paremmin hoitaa palliatiivisessa hoidossa jossain kodinomaisemmassa paikassa, rasittaa sekä potilasta että yhteiskunnan kukkaroa. Saattohoito tarkoittaa parhaan mahdollisen oireita lievittävän hoidon antamista silloin, kun parantavaa hoitoa ei ole enää saatavissa. Potilasta ei lähetetä esimerkiksi syöpäklinikalta toivottomana tapauksena, vaan hän pääsee sellaiseen hoitoon, jossa hänen loppuelämänsä tarpeet voidaan parhaiten tyydyttää. Oireiden lievittäminen ja henkinen ja hengellinen tuki ovat saattohoidon ydintä. Kun potilasta voidaan hoitaa kiireettömästi ja hänen omien tarpeidensa mukaan, myös hänen läheisensä voivat osallistua, kulkea rinnalla ja saada tukea tarvitessaan. Varsinais-Suomen saattohoitoryhmän vetäjä, erikoislääkäri Outi Hirvonen kertoi STM:n 3-portaisesta mallista saattohoidon järjestämiseksi. Saattohoitoa voitaisiin antaa perustasolla eli kotihoidossa ja pitkäaikaishoitoa

antavissa yksiköissä, joissa on mahdollista tavata lääkäriä, saatavilla on lääkkeitä kuolevan potilaan oireiden hoitoa koskevan Käypä hoito -suosituksen linjausten mukaisesti. Alueellisia saattohoitoyksiköitä ovat kotisairaalat ja kotisairaalan tukiosastot, joissa on saattohoidon erityisosaamista ja 24/7-päivystys. Yliopistosairaaloissa ja saattokodeissa tarjolla on erityishoitoa vaativan tason potilaille, ja niissä annetaan perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta ja tehdään alan tutkimusta. Laadukkaan saattohoidon edellytyksenä on yhteisymmärryksessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa oikeaan aikaan tehty hoitolinjaus. Hoitosuunnitelma kirjataan ylös ja sitä tarkistetaan tarvittaessa. Siirrettäessä hoitovastuuta sairaalasta terveyskeskukseen yhteys avataan riittävän aikaisin ja siirto tapahtuu saattaen. Erikoissairaanhoidon konsultaatiota tarjotaan jatkossakin, mutta potilasta ei enää kuljeteta sinne. – Potilaalle ei sanota, ettei häntä voida hoitaa. Hänet siirretään erikoissairaanhoidosta potilaan tilanteeseen paremmin sopivaan hoitopaikkaan, jossa hän voi saada tarvitsemaansa oirelääkitystä ja muuta tukea, tiivistää Outi Hirvonen.

Terveyskeskuksessa vastuulääkäri ottaa yhteyden potilaaseen heti, kun tieto siirrosta on tullut. Potilaalle annetaan tieto siitä, keneen hän voi ottaa yhteyttä asioissaan. Tunne hoidon jatkuvuudesta tuo turvaa sekä potilaalle että hänen läheisilleen. Riittävä oirelääkitys ja mahdollisuus saada tukea henkisiin ja hengellisiin kysymyksiin on tärkeää. Olennaisinta on usein löytää henkilö, joka istuu alas, kuuntelee hänen tarpeitaan ja tukee pohdinnoissa.

Kuka saattaa ja millä järjestelyillä Suomessa lähes 700 000 työssäkäyvää hoitaa ja hoivaa työnsä ohella läheistään tämän korkean iän, sairauden tai muun syyn vuoksi. Läheisen ihmisen kuolema on yksi stressaavimmista elämäntapahtumista. Työssäkäyvistä omaishoivan antajista suurin osa on naisia. – Omaisen ja läheisen elämä saattohoitopotilaan hoitopolulla on varsinaista vuoristorataa. Se ei etene yhtä harmonisesti kuin hoitokaavioissa. Elämä on tasapainoilua arjen, perheen ja sairaan tukemisen kanssa. Työ on monelle välttämättömyys ja usein henkireikäkin, jos työpaikalla voidaan suhtautua joustavasti omaishoitajan tilanteeseen, toteaa professori Kaisa Kauppinen, joka on tutkinut työssäkäyntiä ja omais- ja läheishoivaa. Saattohoitoon osallistumiseen ei Suomessa ole kehitetty yhtä hyviä tukimuotoja kuin esimerkiksi Kanadassa tai Ruotsissa. Kanadassa on mahdollista pitää esimerkiksi kahdeksan viikon mittainen saattohoitovapaa (compassionate care leave) kuolemansairaan perheenjäsenen hoivaamiseksi. Ruotsissa on närståendepenning-järjestelmä, jossa voi enintään sadan päivän ajan saada 80 prosen-

tin kompensaation palkanmenetykselle sairausvakuutuksen kautta. Järjestelmän hyvä puoli on, että se on joustava: saattohoitovapaata voi pitää myös osa-aikaisesti ja jakaa sen eri perheenjäsenten kesken. Suomessa ainoa mahdollisuus osallistua täysipainoisesti läheisen saattohoitoon on usein sairausloma työkyvyttömyyden perusteella. Samalla meillä keskustellaan siitä, onko suru sellainen asia, jonka takia sairauslomaa voidaan myöntää. Tosiasia kuitenkin on, että saattohoitotilanteessa työntekijä on usein käytännössä työkyvytön. Kaisa Kauppinen lainasi kahta tutkimukseensa osallistuneen omaisen lausuntoa: ”Sain sairauslomaa siksi, että olin täysin loppu. En nukkunut enää, en pystynyt syömään, se oli ihan järkyttävää…” Saattohoidossa olevaa puolisoaan hoivannut mies kertoo käynnistään työterveyslääkärillä: ”Tuli rikollinen olo, kun menin sinne. Sanottiin vaan tylysti, että ethän sinä ole kipeä, vaan vaimosi…” – Monilla työpaikoilla läheisen kuolema, suru ja kuolemansairaan läheisen hoitoon osallistuminen ovat tabuaiheita, niistä ei keskustella. Toisissa paikoissa on kehitetty varhaisen välittämisen malleja, joilla koetetaan katkaista pitkittyneiden sairauslomaketjujen syntymistä. Hyvät käytännöt ja myötätuntoinen ilmapiiri auttavat omaisensa saattohoitoon osallistunutta palaamaan takaisin arkeen ja työhön. Ihminen palautuu, jos saa tukea menetykseensä, Kauppinen painottaa. ”Surusta irrottautuminen on oma prosessinsa. Kuin jättäisi raskaan talviturkin pois.”

Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Pasi Leino

Miksi on eettistä hoitaa? ”Eettisten periaatteiden kärjessä ovat ihmisen itsemääräämisoikeus eli autonomia, hyvän tekeminen, oikeudenmukaisuus ja ihmisarvon kunnioitus. Ihmisarvon kunnioitus korostuu elämän reuna-alueilla. Itsemääräämisoikeus tarkoittaa potilaan oikeutta osallistua hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Hän voi joko suostua tai kieltäytyä hoidosta. Siirto palliatiiviseen eli oireita lievittävään ja saattohoitoon on ns. tärkeä hoitopäätös. Hyvän tekemisen ja vahingon välttämisen periaate sisältää oireiden hoidon sekä

kivun ja kärsimyksen välttämisen. Potilaalle ei voida antaa hoitoa, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Usein juuri turhien toimenpiteiden välttäminen on osa hyvää hoitoa. Minne potilaan itsemääräämisoikeus sitten ulottuu? Lääkintäetiikkaan perehtyneen juristin Irma Pahlmanin mukaan potilas ei voi vaatia sellaista, joka ei ole hoitovaihtoehto tai jos siitä on hänelle haittaa. Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaan mukaan huono kivunhoito voidaan jossain olosuhteissa tulkita pahoinpitelyksi.

DNR-merkintä (Do not resuscitate) tarkoittaa, ettei potilas halua itseään elvytettävän. Elvytyksen kieltäminen on kuitenkin vain yksi osa hoidon rajaamista, myös nestehoidon, kipulääkityksen ja muun oireenmukaisen hoidon, antibioottien tai verituotteiden antoon voi esittää toiveensa. Eettistä saattohoitoa on potilaan paras mahdollinen hoito ja hyvä huolenpito. Ihmisarvon kunnioittaminen.” – Sosiaali- ja terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan ETENEn pääsihteeri Ritva Halila

LOKI

N:o 1 - 2016 - 19

Karinakodissa alkanut uusi lyhytaikainen hoitopalvelu Turun Hirvensalossa meren rannalla sijaitsevassa, Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön ylläpitämässä saattohoitokodissa saa nyt myös lyhytaikaista hoitopalvelua. – Kotona asuva syöpää tai muuta pitkäaikaissairautta sairastava henkilö voi tulla Karinakotiin päiväsairaalapaikalle tai useamman päivän intervallijaksolle. Hoito mahdollistaa mm. hoitavan omaisen lepo- tai virkistäytymishetken toteutumisen, esittelee Karinakodin vastaava hoitaja Merja Leinonen. Lyhytaikaisen hoitopalvelun kehittäminen on liittynyt laajempaan alueelliseen oireenmukaisen hoidon ja saattohoidon kehittämistyöhön. Vuoden 2015 lopussa päättyi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Turun ammattikorkeakoulun yhteinen Syöpäpotilaiden hyvä hoito -tutkimus ja kehittämishanke (2010–2015). Syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä hoitoa ja hoitopolkua on kehitetty VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) alueella organisaatiorajat ylittävänä yhteistyönä ja opiskelijoiden kehittämisprojekteina.

Hoitojakso suunnitellaan yksilöllisesti Karinakodin lyhytaikaishoidon tärkeimpiä tavoitteita ovat asiakkaiden turvallinen ja ihmisläheinen hoito sekä tukeminen, toimintakyvyn ylläpitäminen, kotona asumisen mahdollistaminen sekä omaishoitajan levon ja virkistäytymisen toteutuminen. – Hoitoon tullessa hoitoaika, hoidon tarpeet ja sisältö kartoitetaan ja sovitaan aina yksilöllisesti potilaan tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Hoitojakso voi olla tilapäinen tai toistuva, yhdestä päivästä viikonloppuun, viikkoon tai useampaan. Esimerkiksi vaikean oiretilanteen tai psyykkisen kriisin takia päiväpaikalla voi käydä useampanakin päivänä viikossa, Leinonen kertoo. Hoitokoti tarjoaa lisäksi virkistystoimintaa, luovaa ja toiminnallista terapiaa, vertaistukea sekä mahdollisuuden saunan ja takkahuoneen käyttöön. Hoitoon osallistuu Karinakodin moniammatillinen tiimi, johon kuuluvat lääkäri, hoitajat, pappi, muu henkilökunta sekä vapaaehtoiset hoidon arvokkaana lisänä.

Omassa rauhassa tai muiden seurassa Sekä päiväpaikalla että intervallijaksolla olevat asiakkaat saavat oman huoneen, jossa voi levätä rauhassa. Jakson aikana voi halutessaan olla omissa vaatteissaan ja ruokailla omassa huoneessa tai yhteisissä tiloissa toiveidensa mukaisesti.

Karinakodin tilanteessa valoa Saattohoitoon erikoistuneen Karinakodin tilanne näytti huolestuttavalta vuodenvaihteessa. Käyttöaste vajosi syksyllä pahimmillaan n. 70 prosenttiin, mistä aiheutui ongelmia, kun pitkälle käyttömaksuilla ja testamenttituotoilla elävää saattohoitokotia uhkasivat jo lomautukset. Kevään myötä tilanne on parantunut, eikä lomautuksiin ole tällä erää jouduttu. Potilaita on kevään myötä tullut saattohoitoon Turun kaupungin maksusitoumuksilla, ja myös uudet toimintamuodot eli Karinakodin päiväsairaala ja intervallihoito antavat uusia mahdollisuuksia tukea palliatiivisessa ja saattohoidossa olevia lounaissuomalaisia ja myös heidän omaishoitajiaan. Karinakodin vähentyneen käytön takana on ollut mm. Turun kaupungin muuttunut tilanne. – Viime vuoden aikana Turun kaupungin saattohoitotilanteeseen on vaikuttanut se, että kaupunginsairaalan valmiuksia hoitaa saattohoitovaiheessa olevia potilaita on parannettu. Kaskenlinnan sairaalassa on nyt oma saattohoito-osasto ja muillekin osastoille on varustettu saattohoitohuoneita. Turun kaupunginsairaalassa turvataan kotona saattohoidossa olvien potilaiden mahdollisuus saada päivystysluonteista apua. Henkilökunnalle on järjestetty koulutusta saattohoidosta. Karinakotia tarvitaan edelleen niille potilaille, jotka hyötyvät kodinomaisesta rauhallisesta ympäristöstä, kertoo ylilääkäri Sirkku Jyrkkiö Turun kaupunginsairaalasta. Myös intervalli- ja päiväsairaalakäynteihin on nyt mahdollisuus saada maksusitoumus Turun kaupungilta erityistilanteessa, kertoo Jyrkkiö, joka on toukokuun

– Karinakodin lyhytaikaiseen hoitoon voi tulla itse maksavana, tai omasta kunnasta voi tiedustella maksusitoumusta. Myös omainen on tervetullut osallistumaan päivätoimintaan, jolloin häneltä laskutetaan vain ateriamaksut. Hoidon palvelukuvaus sekä tulostettava esite: www.lssy.fi > potilaille & läheisille > palliatiivinen ja saattohoito > karinakoti Lisätiedot: Karinakodin vastaava hoitaja Merja Leinonen, 02 2657 623, merja.leinonen@lssy.fi tai Karinakoti, 02 2657622, karinakoti@lssy.fi

Karinakodin ammattilaiset ja vapaaehtoiset ovat omaisten tukena saattohoidossa olevan henkilön rinnalla. alusta siirtymässä takaisin Tyksiin, Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit -toimialueen toimialuejohtajaksi. Hän on toiminut aiemmin myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellisen saattohoitoryhmän puheenjohtajana. – Karinakotia ylläpitää Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö. Saattohoitokodin tuloja ovat potilasmaksut, jotka saadaan joko Turun kaupungin maksusitoumuksina tai

Turun saattohoitohenkilöstö verkostoitui Meri-Karinassa Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksessa järjestettiin tammikuussa Syöpäpotilaiden hyvä hoito -hankkeeseen liittyvä koulutus- ja yhteistyöiltapäivä VSSHP:n alueen saattohoidon toimijoille. He saivat mahdollisuuden keskustella yhteistyön tiivistämisestä ja saattohoidon kehittämisestä. Tilaisuudessa puhui Turun kaupungin ylilääkäri Sirkku Jyrkkiö VSSHP:n alueen saattohoidon järjestämisestä sekä ajankohtaisista

potilaiden itse maksamana, sekä testamenttilahjoitukset. Karinakodin hoitopäivämaksut ovat maan alhaisimmat. Ilman nimenomaan Saattohoitosäätiölle osoitettuja testamenttilahjoituksia Karinakodissa olisi lomautuksiin jouduttukin, toteaa toimitusjohtaja Ville Viitanen.

Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Pasi Leino

sote-uudistukseen liittyvistä haasteista. Karinakodin vastaava lääkäri Riitta Lahtonen kertoi siitä, mitä hyvä saattohoito on. Allekirjoittanut, ylemmän AMK-tutkinnon opiskelija, sairaanhoitaja Liisa Vaarala esitteli kehittämisprojektiaan ”Saattohoidon toimijoiden yhteistyön kehittäminen Turussa”. Tilaisuudessa saattohoitohenkilöstölle avattiin myös Karinakodissa hiljattain alkaneen lyhytaikaisen hoitopalvelun sisältöjä.

Teksti: Liisa Vaarala

Autonasentaja Anttilan lahja:

Kiitollisuus kantaa kuoleman rajan takaa Tarvasjoella vuonna 1913 syntynyt, Turussa elänyt ja lähes 101-vuotiaana kesäkuussa 2014 kuollut Uuno Anttila jätti jälkeen101-vuotiaan sä lämpimiä aajatuksia – ja hyvän kasan euroja, jotka osaltaan ovat turvaamassa Karinakodin Ka toimintaa. Uuno Anttilan puoliso Marja Anttila oli elämänsä viimeiset a ajat vuonna 1994 hoidossa Karin Karinakodissa. Vaimon kuoltua m myös Anttiloiden ainoa tytär tytä Ritva kuoli vuonna 1998. Vaimon aikanaan saama hyvä hoito sai Uuno An Anttilan lahjoittamaan Lounais-Suomen SaattoLoun hoitosäätiölle huomattahoito van v an rahasumman (250 000 euroa) vuonna 200 2009. Jäätyään ilman r n ri rintaperillisiä Uuno Anttila halusi vielä tesAn ttamentissaankin a muistaa säätiötä läm hes 100 000 eurolla. – Minusta tässä hienointa oli se, että Karinakodissa todella hyvää ja

arvokasta työtä tekevät ihmiset saivat näin tunnustusta työstään vielä Uuno Anttilan testamentinkin kautta. Toivottavasti Uunon esimerkki innostaisi muitakin tekemään vastaavia lahjoituksia ja testamentteja saattohoitosäätiölle, sanoo testamentin teossa Uuno Anttilaa aikanaan avustanut lakimies Juha Wallenlind Lakiasiaintoimisto Wallenlind & Co Oy:stä. – Jo pienilläkin summilla voidaan tehdä hankintoja, jotka ilahduttavat Karinakodin asukkaita heidän viimeisinä hetkinään, jatkaa Wallenlind. Testamentin toimeenpanon yhteydessä selvitetään vainajan oikeudenomistajat aina ulkomaita myöten. Uuno Anttilan sukuselvityksessä kävi ilmi, että yksi Uunon veljistä, Wäinö Anttila, oli pian Uunon syntymän jälkeen lähtenyt siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin ja lähettänyt sieltä parikymmentä vuotta rahaa Suomeen äidilleen ja sisaruksilleen, joista hän oli ollut taloudellisessa vastuussa. Wäi-

nön Yhdysvalloista lähettämillä rahoilla Uunon perhe tuli toimeen aina 1930-luvun alkuun, jolloin Uunon äiti kuoli ja nuorimmat lapset aikuistuivat. Wäinö Anttila on 1960-luvulla laatinut kertomuksen omasta ja perheensä elämästä Uudella Mantereella. Kaivosmiehenä elämänsä aloittanut mies avioitui suomalaisen Liinan kanssa ja päätyi farmariksi omalle tilalleen Minnesotan Lake Countyyn eli ”Suomikontrille”. Heidän lapsistaan keskimmäinen, Eugene, kuoli 22-vuotiaana toisessa maailmansodassa Yhdysvaltain armeijan sotilaana italialaisessa kenttäsairaalassa. Wäinö Anttilan lapset William ja Wilma Wellamo saivat yhteensä kuusi lasta. Köyhän siirtolaisen lapsenlapset opiskelivat jo korkeakouluissa, ja aluksi karua elämää farmarina elänyt isoisä Wäinökin onnistui toisen vaimonsa, Karvialla syntyneen Hildan kanssa pääsemään eläkepäivillään talvien viettoon Floridan aurinkoon. Suomeen jäänyt pikkuveli Uuno oli ammatiltaan monttööri eli autonasentaja. Hän eli säästeliästä elämää ja peri myös jonkin verran varoja yrittäjänä toimineen tyttärensä jälkeen, kun hänkin menehtyi ilman perillisiä.

Teksti: Tuula Vainikainen

LOKI

20 - 2016 - N:o 1

Taidekappeli lumosi uuden toiminnanjohtajan

Taidekappeli on avoinna syyskuusta huhtikuuhun

ti-pe........................ klo 11–15 to klo ....................... 11–18.30 la-su ....................... klo 12–15

Ja toukokuusta elokuuhun

ma-pe..................... klo 11–16 to klo ....................... 11–18.30 la-su ....................... klo 12–15 Bussi nro 54 Kauppatorilta. Osoite Seiskarinkatu 35, Turku.

Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli Moikoisissa Hirvensalossa sai syksyllä uuden uden toiminnanjohtajan. Ainutlaatuinen työpaikka sykähdyttää edelleen. – Kun aamulla avaan oven, kappelin tunnelma ja päädyn alttari-ikkunoista tulviva valo kohottavat mielen. Näin päivä alkaa aina hyvin, kertoo Marjaana Valvee, joka aloitti uudessa työpaikassa syyskuun alussa. – Ulkoapäin kappeli on ikään kuin sulkeutunut. Kun astuu sisään, interiöörin vaikutelma on kokoaan suurempi, vaikka tunnelma säilyykin intiiminä. Valvee opiskeli ensin kauppatieteiden maisteriksi ja myöhemmin filosofian maisteriksi taidehistoria pääaineena. Työssään turkulainen moniosaaja voi yhdistää sekä talouden että taidehistorian tietojaan. Toiminnan-

johtaja haluaa kehittää kappelin toimintaa edelleen ja lisätä yhteistyötä muun muassa hyvän naapurin, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen, kanssa. Ohjelmallisia paketteja ryhmille on jatkossa tarjolla yhä enemmän. – Kappeliin tulijat voivat ruokailla ja halutessaan majoittua toimintaja palvelukeskus Meri-Karinassa. Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli oli pastori, taiteilija Hannu Konolan sitkeä näky, jonka 11 vuotta sitten, vuonna 2005, toteutti arkkitehti Matti Sanaksenaho. Konola toimii edelleen kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana. Ikhthys, kupa-

rikylkinen kala tai ylösalaisin aisin käännetty vene, esiteltiin lukuiukuisissa arkkitehtehtuuri- ja muissa uissa lehdissä. Edeldelleen kansainvänväliset arkkitehtiehtiyvät ryhmät käyvät tutustumassa a puuarkkitehtuutuurin taidonnäytäytteeseen.

Kappelia ylläpitää yksityinen yhdistys, Pyhän Henrikin Kappelin kannatusyhdistys. Sen ekumeenisessa yhteisössä ovat mukana Suomen evankelisluterilainen kirkko, Suomen ortodoksinen kirkko, Katolinen kirkko Suomessa, Adventtiseurakunta, Baptistiseurakunta, Helluntaiseurakunta, Metodistiseurakunta, Pelastusarmeija ja Vapaaseurakunta. Kappelin mahtu mahtuu 200 vierasta. Siitä on tullut hyvin suosittu vihkikirkko. vih Siellä järjestetään myös kasteita ja ssiunaustilaisuuksia. Kappelissa on säännöllisesti säännöllises torstaisin kello 18 hartaus, ja sinne voi istahtaa istah penkkiin vain hiljentymään. Konsertte Konsertteja järjestetään erityisesti joulun alla usein, ja ryhmien on mahdollisuus varata Pyhän k kosketus -opastusta ja musiikkihetkeä. Taidekappelista Tai on tullut yksi Turun suositu suosituimpia matkailukohteita, kävijöitä on eniten eni kesällä. Matkailijoille on pieni, nimell nimellinen sisäänpääsymaksu. Näyttelyitä on ympäri vuoden. Juuri Näyttelyit nyt, 3.3.–15.4., 3.3.–15 on meneillään kuvataiteilija Mark Markku Hakurin näyttely Polku, joka oli k kuljettava. Taidekappelin tukena toimii 15 Taide vapaa vapaaehtoista, joilla on erilaisia tehtäviä. Haluaisitko mukaan? Ota tehtäv yhteys toiminnanjohtaja Marjaayhte na Valveeseen, 02 2657 777, taide.kappeli@gmail.com taid

Teksti: Paula Heino Tek Kuv Pasi Leino Kuvat: Marj Marjaana Valvee kehottaa tutustumaan kappeliin. – Liikutun itsekin siitä hämkapp mäs mästyksen, ihailun ja huokausten määräst rästä, jota kappeliin ensimmäistä kertaa tulevat tuovat esiin. Täällä puhuttele telee valo, kauneus, pyhän kosketus.

ENEMMÄN

MAKUJA ELÄMÄÄSI.

Omistajan käyntikortti

LOKI

N:o 1 - 2016 - 21

Syöpäyhdistys tarjoaa monipuolista vapaaehtoistyötä Turkulainen Jasmiina Nylund, 35, osallistui Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen uusien vapaaehtoistyöntekijöiden talkoo- ja ystävätoiminnan peruskoulutuspäivään lokakuussa. Nylund kiinnostui vapaaehtoistyöstä luettuaan erään aikakauslehtiartikkelin. – Juttu kertoi saattohoidossa olevan syöpäpotilaan tukihenkilöstä. Minulle heräsi ajatus, että voisin itse olla apuna sitä tarvitsevalle. Nylundin perhepiirissä on syöpäpotilaita, ja hän on luovuttanut luuydintä syöpään sairastuneelle sukulaiselleen. Syöpäjärjestöjen internetsivulta löytyi tietoja vapaaehtoistyöstä sekä yhteydenottolomake. Lomakkeen perusteella LSSY:n vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Minna Vaininen otti Nylundiin yhteyttä. – Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ei ollut minulle aikaisemmin tuttu. Kun tulin koulutuspäivään Meri-Karinaan, katselin uteliaana ympärilleni ja mietin, minkälainen paikka tämä on. Pihapiirissä oli rauhallista, ja rannalta pilkistelevä meri toi oman osansa seesteiseen tunnelmaan. Peruskoulutuksessa tutustutaan Meri-Karinaan ja yhdistyksen toimintaan sekä vapaaehtoistyön eri mahdollisuuksiin. – Päivän aikana olen keskustellut MeriKarinassa jo olevien vapaaehtoisten kanssa. He ovat kertoneet, mitä työ on, ja tuoneet esille erilaisia näkemyksiä. Vapaaehtoisilla on korkea motivaatio. Nylundilla on selkeä näkemys, mihin vapaaehtoistoimintaan hän haluaa osallistua. – Haluan olla mukana ystävätoiminnassa joko tukena tai seurana syöpään sairastuneelle. Nylund on koulutukseltaan viittomakielen ohjaaja. Hän opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa seksologiaa.

Tarjolla runsaasti talkootehtäviä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä voi tehdä vapaaehtoistyötä muu muassa osallistu-

Turkulainen Jasmiina Nylund osallistui talkoo- ja ystävätoiminnan peruskoulutuspäivään lokakuussa Meri-Karinassa. malla talkootoimintaan. Vapaaehtoinen voi olla talkoissa pihalla ja puutarhassa. MeriKarinan keittiössä voi avustaa tiskauksessa ja pöytien siistimisessä. Talkoolainen voi auttaa eri tilaisuuksien kalustamisissa ja kahvitarjoilussa. Talkoolainen voi opastaa, jakaa esitteitä, tehdä pieniä remontteja, postittaa, olla lipaskerääjä ja arvanmyyjä ja niin edelleen. Ennen talkootyön aloittamista kartoitetaan kaikkien mukaan haluavien mielenkiinto eri tehtäviin henkilökohtaisin haastatteluin. Jokaiselle talkoolaiselle järjestetään myös pe-

ruskoulutus sekä myöhemmin toiminnan jatkuessa toiminnanohjausta ja täydennyskoulutusta. Talkootyön vastineeksi vapaaehtoistyöntekijät saavat esimerkiksi lounaan talkoopäivänä tai mahdollisuuden saunoa ja uida MeriKarinassa.

Ystävätoimintaa Meri-Karinassa Ystävät tukevat Meri-Karinan asukkaita arjen elämässä ja virkistystoiminnassa. Ystävien kanssa voidaan käydä kaupassa, kävelyllä tai

lukea yhdessä esimerkiksi päivän sanomalehteä. Ystävät ovat avustajina ja vetäjinä myös monipuolisessa kerhotoiminnassa. Kerhoissa lauletaan, pelataan, askarrellaan ja muistellaan yhdessä. Vapaaehtoisilla voi olla myös omia, erityisiä harrastustaitoja, joita heillä on mahdollisuus tuoda osaksi vapaaehtoistoimintaa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vapaaehtoiseksi? Ota yhteyttä ja kysy lisää: 02 2657 619, vapaaehtoistoiminta@lssy.fi

Teksti ja kuva: Pekka Remes

Hansaprint on markkinointiviestinnän kokonaisratkaisuihin erikoistunut palveluyhtiö. Hansaprintin eri liiketoimintayksiköt muodostavat graaﬁsen alan ammattilaisten kokonaisuuden, joka keskittyy markkinointiviestinnän paino- ja logistiikkapalvelujen ja niitä tukevien e-mediaratkaisujen kehittämiseen. www.hansaprint.ﬁ

People are all different. When you want to reach them you have to do it in their terms...

LOKI

22 - 2016 - N:o 1

ILMOITTAUTUMISET JA LISĂ&#x201E;TIEDOT: Matkari Oy, ItĂ¤inen PitkĂ¤katu 30, Turku s MATKARI LSSY l s !VOINNA MA PE KLO n

TANSKAN-MATKA KĂ&#x2013;Ă&#x2013;PENHAMINA & Ă&#x2026;RHUS 2.â&#x20AC;&#x201C;5.7.2016 Useiden saarten ja Jyllannin niemimaan muodostama Tanska on pieni, tiiviisti asuttu ja kauniiden rantojen ympĂ¤rĂśimĂ¤. Tutustumme KĂśĂśpenhaminaan ja Ă&#x2026;rhusiin sekĂ¤ Tanskan kauniiseen ja idylliseen maaseutuun. Matkan aikana tulevat tutuiksi Kronborgin ja Kokkedalin linnat sekĂ¤ H. C. Andersenin lapsuudenkoti Odensessa. NĂ¤emme myĂśs kaunista Tanskaa meren puolelta, sillĂ¤ luvassa on lyhyt venematka. KĂśĂśpenhamina on Pohjoismaiden erikoisin ja eksoottisin vierailupaikka, siellĂ¤ kohtaavat pohjoinen ja lĂ¤ntinen Eurooppa. Kaupungissa on helppo suunnistaa ja kĂ¤velymatkat ovat lyhyitĂ¤. Tervetuloa viehĂ¤ttĂ¤vĂ¤lle matkalle Tanskan sydĂ¤meen! MATKAOHJELMA: Lauantai 2.7.2016 Kokoontuminen Turun lentoasemalla klo 5.15. Paikalla on matkanjohtaja, joka on mukana koko matkan ajan. Lento klo 6.15 Finnairilla Helsinkiin, jonne saavumme klo 6.50. HelsingistĂ¤ jatketaan klo 8.30 Finnairin lennolla KĂśĂśpenhaminaan, tuloaika on klo 9.10. Kastrupin lentoasemalla on vastassa linja-auto ja paikallinen suomalainen opas.

KĂśĂśpenhaminaan. Illallisen nautimme ravintola â&#x20AC;?Frascatissaâ&#x20AC;?, italialaisessa ravintolassa lĂ¤hellĂ¤ hotellia.

Aloitamme KĂśĂśpenhaminassa opastetulla kierroksella, minkĂ¤ jĂ¤lkeen nautimme lounaaksi tunnettuja smĂśrrebrĂśdejĂ¤ Restaurant Kronborgissa. IltapĂ¤ivĂ¤llĂ¤ on vuorossa vierailu Kansallismuseoon, johon tutustumme oppaan avulla. Opastuksen jĂ¤lkeen majoitumme kahdeksi yĂśksi Richmond Hotelliin. PĂ¤ivĂ¤n pĂ¤Ă¤tteeksi on omaa aikaa tutustua miljoonakaupunkiin.

Maanantai 4.7.2016 Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jĂ¤lkeen matka jatkuu Ă&#x2026;rhusiin, Ison-Beltin sillan kautta. Ison-Beltin silta on vuonna 1998 rakennettu ja lĂ¤hes kolme kilometriĂ¤ pitkĂ¤ riippusilta, joka ylittĂ¤Ă¤ Ison-Beltin salmen ja merkittĂ¤vĂ¤n laivareitin 65 metrin korkeudessa. Odensessa tutustumme H. C. Andersenin syntymĂ¤kotiin. Andersen tunnetaan erityisesti saduistaan, jotka kuuluvat maailman eniten kĂ¤Ă¤nnettyyn kirjallisuuteen. HĂ¤nen tunnettuja satujaan ovat mm. Keisarin uudet vaatteet, Pieni merenneito, Prinsessa ja herne, Ruma ankanpoikanen sekĂ¤ Lumikuningatar. Vierailun jĂ¤lkeen on tarjolla lounasbuffet â&#x20AC;?Den Gamle Kroâ&#x20AC;? -ravintolassa. Lounaan jĂ¤lkeen matka jatkuu Ă&#x2026;rhusiin, jossa majoitumme yhdeksi yĂśksi Scandic Ă&#x2026;rhus City -hotelliin. Ilta vapaa.

Sunnuntai 3.7.2016 Buffetaamiainen hotellissa. Aamiaisen jĂ¤lkeen linjaautokuljetus Kronborgin linnaan, joka on â&#x20AC;?Hamletinâ&#x20AC;?, William Shakespearen kuuluisan tragedian, tapahtumapaikka. Opastetun kierroksen jĂ¤lkeen suuntaamme kohti Kokkedalin linnaa, jossa on kahvitarjoilu. Paluu

Tiistai 5.7.2016 Aamiainen hotellissa. Aamiaisten jĂ¤lkeen tutustumme â&#x20AC;?Gamle Byâ&#x20AC;? -ulkoilmamuseoon. â&#x20AC;?Gamle Byâ&#x20AC;? koostuu vanhoista taloista, jotka esittelevĂ¤t tanskalaista elĂ¤mĂ¤Ă¤ 1700-luvulta 1970-luvulle saakka. MyĂśhemmin on lĂ¤htĂś Ă&#x2026;rhusista SjĂ¤llands Oddenille. Matka tait-

â&#x20AC;?Miten menestyĂ¤ vaivatta liike-elĂ¤mĂ¤ssĂ¤â&#x20AC;? on 1960-luvun musikaalihelmi, joka koki uuden kukoistuksen Broadwaylla vuonna 2011. Musikaalikomedia kertoo nuoresta miehestĂ¤, J. Pierrepont FinchistĂ¤, joka pestautuu postipojaksi Globaalit pakettinappulat -ďŹ rmaan ja aloittaa alta aikayksikĂśn kipuamisen yhĂ¤ ylemmĂ¤s ďŹ rman hierarkiassa. Finch ammentaa tietonsa oppikirjasta, joka opastaa vaivattomaan menestykseen tyĂśelĂ¤mĂ¤ssĂ¤. Kirjan ja neuvokkuutensa ansiosta hĂ¤n etenee ikkunanpesijĂ¤stĂ¤ suuryrityksen toimitusjohtajaksi. Yrityksen, joka on â&#x20AC;?niin suuri, ettĂ¤ kukaan ei tarkalleen tiedĂ¤ mitĂ¤ muut tekevĂ¤tâ&#x20AC;?. Lopulta Finchin epĂ¤tavalliset ja moraalisesti hyvin kyseenalaiset businesskoukerot vaarantavat sekĂ¤ lupaavasti alkaneen uran, ettĂ¤ romanttisen suhteen kauniin sihteerin kanssa. â&#x20AC;?Miten menestyĂ¤ vaivatta liike-elĂ¤â&#x20AC;&#x201C; Forssan tyykiĂ¤, Mustialan olutta ja tĂ¤yttĂ¤mĂ¤, Jokioisten nĂ¤yttĂ¤vĂ¤Ă¤ juustoja silmĂ¤nruokaa oppilaitos, jona hauska se palvelee tĂ¤nĂ¤kin pĂ¤ivĂ¤nĂ¤. Kauniissa puismĂ¤ssĂ¤â&#x20AC;? on upeiden tanssinumeroiden tarjoava, tomaisemassa on paljon 1800-luvulta perĂ¤isin olevia rakenMatkaohjelma: ja vĂ¤rikĂ¤s musikaalikomedia. NĂ¤yttĂ¤vĂ¤n vauhdikasta menoa sĂ¤estĂ¤Ă¤ vivahteikas Broadwayn Klo 8.30 LĂ¤htĂś Turusta Ortodoksisen kirkon luota. â&#x20AC;?Tyykiky- nuksia, maataloushistoriallinen museo ja matkailupalveluja kultakauden musiikki. Rooleissa mm. Esko Roine, Antti Lang, Anna Victoria Eriksson, Laura lĂ¤n kiertoajelullaâ&#x20AC;? tutustutaan Forssan historiaan, mielenkiin- tarjoava Mustialan Kartano Oy, jonka toimintaan kuuluu Allonen, Forss, Pekka Hiltunen. toisiin Iikka henkilĂśhahmoihin ja nykypĂ¤ivĂ¤n elĂ¤mĂ¤Ă¤n. KehrĂ¤Ă¤mĂś- mm. Kuninkaankartanon Panimo ja Oluttupa Iso Piippu.

MAKUSTELUMATKA FORSSAN SEUDULLE ti 2.8.2016

alueeseen tutustutaan kĂ¤vellen, mikĂ¤li sĂ¤Ă¤ sallii. Kiertoajelun aikana vieraillaan myĂśs Kutomoalueelle sijaitsevalle Finlaysonin tehtaanmyymĂ¤lĂ¤llĂ¤, jossa retkelĂ¤iset ovat oikeutettuja 20 % alennukseen normaalihintaisista tuotteista. Matkaa jatketaan kauniissa PyhĂ¤jĂ¤rven maisemissa Tammelan keskustan kautta Mustialan entiselle kuninkaankartanon alueelle. Matkan varrella tutuksi tulee paikallinen hakkapeliittahistoria 1500-luvun harmaakivikirkkoineen. Mustialaan perustettiin maamme ensimmĂ¤inen maatalous-

Oluttuvassa on retkelĂ¤isille katettuna lounaspĂśytĂ¤, jonka kyytipojaksi voi maistella omia Kuninkaankartanon panimotuotteita ja Lepaan viinejĂ¤ sekĂ¤ siidereitĂ¤. Tutustumme paikalliseen olutosaamiseen. Panimomestari esittelee Kuninkaankartano oluita ja kertoo pienpanimotoiminnasta. Halukkailla on mahdollisuus piipahtaa alakerran panimossa. Muilla on samaan aikaan mahdollisuus vierailla Mustialan maataloushistoriallisessa museossa ja syksyllĂ¤ 2015 avatun koenavetan vierailutilassa.

tuu meriteitse, kesto noin tunnin. Ennen ajoa Kastrupin lentokentĂ¤lle on vielĂ¤ aikaa tutustua Roskildeniin, jossa on lounas â&#x20AC;?RĂĽdhuskaelderenâ&#x20AC;?-ravintolassa. Roskilde on historiallisesti merkittĂ¤vĂ¤ kaupunki, sillĂ¤ se on perustettu ennen vuotta 980. Se on myĂśs pieni kaupunki, jossa on mukava kĂ¤vellĂ¤, ja lounaan jĂ¤lkeen onkin mahdollisuus tutustua ympĂ¤ristĂśĂśn. Kuljetus Kastrupin lentokentĂ¤lle, josta Finnairin lento lĂ¤htee klo 20.20 Helsinkiin. HelsingistĂ¤ lento Turkuun klo 23.45, jonne saavutaan klo 0.20. Matkan hinta: jĂ¤senet 985 â&#x201A;Ź ei-jĂ¤senet 1005 â&#x201A;Ź Hintaan sisĂ¤ltyy: - lentomatkat Turkuâ&#x20AC;&#x201C;Helsinkiâ&#x20AC;&#x201C;KĂśĂśpenhamina ja KĂśĂśpenhaminaâ&#x20AC;&#x201C;Helsinkiâ&#x20AC;&#x201C;Turku - 2 yĂśtĂ¤ Hotel Richmond *** ja 1 yĂś Hotel Scandic Ă&#x2026;rhus City**** - 3 aamiaista, 3 lounasta, 1 illallinen, 1 kahvitarjoilu - linja-autokuljetukset Tanskassa ohjelman mukaan - paikallisen suomenkielisen oppaan palvelut - sisĂ¤Ă¤npĂ¤Ă¤symaksut - venematka Ă&#x2026;rhusista Oddenille - matkanjohtajan palvelut

LOKI

N:o 1 - 2016 - 23

”PIAF”, PARIISIN PIKKU VARPUNEN – vapun teatterimatka Poriin la 30.4.2016

SLOVENIA JA KROATIA

Edith Piaf oli ranskalainen laulaja ja yksi maailman tunnetuimmista chanson-tulkitsijoista. Joulukuussa 2015 tuli sata vuotta hänen syntymästään. Piaf lauloi jo alle kymmenvuotiaana Pariisin kaduilla sirkustaiteilija-isänsä kanssa. Matkaohjelma: Lähtö klo 10.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Poriin, Yyterin kylpylään, jossa klo 12.00 nautitaan runsaan pitopöydän antimista. Lounaan jälkeen suuntaamme Porin Teatteriin, jossa seuraamme ”Piaf”-esitystä klo 15.00 alkaen. Klo 17.00 paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 18.30. Rooleissa: Maarit Lehtonen ja Ilkka Aro Muusikot: Mika Lahnajoki, Tomi Harrivaara ja Henriikka Santamaa Matkan hinta: jäsenet 77 €, ei-jäsenet 97 € Hintaan sisältyy: - linja-autokuljetukset ohjelman mukaan - lounas Yyterin kylpylässä - teatterilippu - matkanjohtajan palvelut

– missä Alpit ja Adrianmeri kohtaavat 28.9.–3.10.2016

TAIDETTA JA KULTTUURIA HELSINGISSÄ

Pieni ja kuvankaunis Slovenia oli vielä sata vuotta sitten osa Itävalta-Unkaria. Habsburgien keisariaika näkyy yhä, kuten myös Adrianmeren rantakaupunkien italialaiset vaikutteet. Pienikokoisessa maassa on yllättävän paljon upeita nähtävyyksiä, lumihuippuisia vuoristoja, aurinkoisia hiekkarantoja ja historiallisia kaupunkeja. Matkaamme myös Adrianmeren rannalla sijaitsevaan Kroatiaan, joka jakautuu kolmeen alueeseen: saaristoiseen rannikkoon, sisämaan alavaan tasankoon ja niiden väliin jäävään metsien peittämään vuoristoon. Lähes viikon matka eteläiseen Eurooppaan on monipuolinen elämys luonto- ja kulttuurikohteineen.

Ateneum tuo Suomeen maailman kenties tunnetuimman kuvanveistäjän Auguste Rodinin (1840–1917) veistosnäyttelyn, joka on toteutettu yhteistyössä Tukholman Nationalmuseetin kanssa. Opastettu kierros antaa syvyyttä ja paljon tietoa Rodinista – sekä ihmisenä että kuvanveistäjänä. Valtaosa näyttelynteoksista on suoraan Pariisin Rodin-museosta. Vierailemme myös Arabian museossa, jossa kävijä saa kattavan läpileikkauksen Arabian tuotannosta ja tehtaan vaiheikkaasta historiasta. Matkaohjelma: Lähtö Turusta klo 8.30, Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Opastettu kierros Ateneumissa (kierros kestää noin tunnin), minkä jälkeen tarjoillaan lounas ravintola Salutorgetissa. Ravintola sijaitsee Helsingin vanhassa Empirekeskustassa, Kauppatorin varrella. Lounaan jälkeen lähdemme Arabian museoon, jossa opas tutustuttaa näyttelyyn ja museon historiaan. Lähtö takaisin noin klo 17, Turussa olemme noin klo 19. Matkan hinta: jäsenet 92 €, ei-jäsenet 112 € Hintaan sisältyy: - linja-autokuljetukset ohjelman mukaan - opastettu kierros Ateneumissa ja Arabian museossa - lounas Salutorgetissa - matkanjohtajan palvelut

MATKAOHJELMA: Keskiviikko 28.9.2016 Kokoontuminen Turun lentoasemalla klo 5.15. Paikalla on matkanjohtaja, joka on mukana koko matkan ajan. Lähtö klo 6.15 Turusta Helsinkiin, jossa on vaihto. Helsingistä jatketaan klo 8.10 Ljubljanaan, perillä olemme klo 9.50. Lentoasemalla ovat vastassa linja-auto ja paikallinen opas. Oppaan avulla tutustumme Slovenian pääkaupunkiin, joka on pieni mutta sitäkin houkuttelevampi. Lounastarjoilu. Kierroksen jälkeen ajo noin 40 kilometrin päässä sijaitsevaan Blediin, jossa majoitumme yhdeksi yöksi (Hotel Park). Illallinen ja omaa aikaa. Torstai 29.9.2016 Aamiainen hotellissa. Opastettu kierros Bledin kaupungissa ja sen kauniissa ympäristössä. Tutustumme mm. järven rannalla sijaitsevaan Bledin linnaan. Päivän aikana teemme myös veneretken puisilla Pletna-veneillä Bledin järven saarelle, jossa vierailemme 1600-luvun Pyhän Marian kirkossa. Iltapäivällä ajo Opatijaan, matkan kesto on noin 3 tuntia. Kahden yön majoittuminen (Hotel Admiral). Illalla omaa aikaa. Perjantai 30.9.2016 Aamiainen klo 9.00 hotellissa, minkä jälkeen tutustumme linja-autokierroksella Istrian niemimaan rannikkokaupunkeihin Porec, Pula ja Rovinj. Lounaan syömme Rovinjin paikallisessa ravintolassa. Rannikon keittiö tarjoaa makuhermoja kutkuttavia herkkuja merenantimineen. Iltapäivällä palaamme Opatijaan, jossa toinen yö hotellissa. Lauantai 1.10.2016 Aamiainen hotellissa. Lähtö linja-autolla kohti Zadarin kaupunkia. Ajo kestää noin 4 tuntia. Zadar on 2400 vuotta vanha entinen Dalmatian pääkaupunki. Siellä on säilynyt monia arvokkaita historiallisia muistomerkkejä, mm. 800-luvulla rakennettu Pyhä Donatuksen kirkko ja Pyhän Stosijan katedraali 1100-luvulta. Opas tutustuttaa kauniiseen kaupunkiin. Zadarissa on tarjolla lounas paikallisessa ravintolassa. Iltapäivällä jatkamme Splitiin (matkan kesto noin 2 tuntia). Splitissa majoittuminen Hotel Best Western Art -hotellissa. Adrianmeren rannal-

Mustialasta jatkamme kohti Jokioista ja tutustumme Jokioisten kartanon historiaan. Vierailemme Jokioisten pitsikirkossa, joka on Suomen vanhin ympärivuotisessa käytössä oleva puukirkko. Nautimme iltapäiväkahvit Jokioisten Leivän tehtaanmyymälässä. Jokioisten Kartanon Meijerin juustomestari maistattaa paikallisia juustoja ja kertoo niiden valmistuksesta. Juustoja on mahdollisuus ostaa tuliaisiksi tehtaanmyymälästä. Noin klo 17 Kotimatka kohti Turkua. Matkan hinta: jäsenille 64 €, ei-jäsenille 74 € Hintaan sisältyy: - linja-autokuljetukset ohjelman mukaan - opastukset, lounas ja kahvit sekä juustomaistiaiset - matkanjohtajan palvelut

la sijaitseva Split on Kroatian rannikon helmi palmujen reunustamine rantabulevardeineen sekä lukuisine kahviloineen ja ravintoloineen. Illalla omaa aikaa nauttia ihastuttavasta kaupungista. Sunnuntai 2.10.2016 Aamiainen hotellissa. Ehdimme vielä kierrellä Splitin kaupungissa linja-autolla ennen kuin jatkamme kohti Dubrovnikia. Matkan kesto on noin 4,5 tuntia; matkan varrella syömme lounaan Stonin kaupungissa. Tarjolla on mm. ostereita paikallisessa ravintolassa. Lounaan jälkeen jatketaan Dubrovnikiin, jonne saavumme iltapäivällä. Dubrovnik on kiistatta yksi Adrianmeren säihkyvimmistä aarteista. Kaupunki on kaunis, historiallinen ja hienostunut. Erinomaisesti säilynyt ja entisöity vanhakaupunki on UNESCOn maailmanperintöperintökohde. Kaupunkikierros linja-autolla, minkä jälkeen yhden yön majoittuminen Hotel Grand Parkissa. Illansuussa tutustutaan kaupunkiin. Maanantai 3.10.2016 Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen ajo Dubrovnikin lentoasemalle, josta Finnairin lento lähtee klo 10.45. Saapumisaika Helsinkiin on klo 14.45. Lento Turkuun lähtee klo 16.15, perillä olemme klo 16.50. Matkan hinta: jäsenet 1425 € ei-jäsenet 1445 € Hintaan sisältyy: - lentomatkat Turku–Helsinki–Ljubljana ja Dubrovnik– Helsinki–Turku - linja-autokuljetukset ohjelman mukaan - yhden yön majoitus Bledissä Hotel Park**** - kahden yön majoitus Opatijassa Hotel Admiral**** - yhden yön majoitus Splitissä Hotel best Western Art**** - yhden yön majoitus Dubrovnikissa Hotel Grand Park**** - 5 aamiaista, 4 lounasta, 1 illallinen - paikallisoppaan palvelut ja sisäänpääsymaksut - matkanjohtajan palvelut

– vierailu Ateneumiin ja Arabian museoon la 7.5.2016

”VUOKRAVAIMO” PORIN KIRJURINLUODOLLA la 2.7.2016 Vuokravaimo on näytelmä, joka tempaisee katsojan mukaan hulvattoman hauskoin juonenkääntein! Suomalainen pieni peliﬁrma on konkurssin partaalla, ja pelastajaksi ilmestyy amerikkalainen rahamiljonääri. Asia ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen, perinteisiä arvoja kunnioittava sijoittaja haluaa tavata peliﬁrman omistajan perheen ennen kaupantekoa. Omistaja on hulivilipoikamies eli vaimo puuttuu... Rooleissa ovat Susanna Laine, Sami Hintsanen, Mari Turunen, Jukka Kuronen ja Jani Karvinen. Matkaohjelma: Lähtö klo 12.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Nauruhermoja kutkuttava suomifarssi ”Vuokravaimo” alkaa Kirjurinluodon kesäteatterissa klo 14.00. Esityksen kesto on noin kaksi tuntia, väliajalla kahvitarjoilu. Esityksen jälkeen paluu Turkuun noin klo 18. Matkan hinta: jäsenet 60 €, ei-jäsenet 80 € Hintaan sisältyy: - linja-autokuljetukset ohjelman mukaan - teatterilippu - väliajalla kahvitarjoilu - matkanjohtajan palvelut

”KIRKA”-MUSIKAALI VALKEAKOSKEN TEATTERISSA la 6.8.2016 Suomen kesäteatteri juhlistaa Kirill ”Kirka” Babitzin huikea uraa ja elämää Valkeakosken Apianniemessä esitettävässä musikaalissa, jossa kuullaan myös taiteilijan ennen julkaisematonta materiaalia. Tarina saa alkunsa, kun Babitzin musikaalinen suku saapuu Suomeen Pietarista vuonna 1917. Kirka syntyy Helsingissä vuonna 1950 ja esiintyy 12-vuotiaana rokkibändin solistina. Loppu onkin suomalaisen musiikkitaivaan historiaa. Rooleissa nähdään mm. Jari Ahola, Irina ja Alexandra Babitzin. Matkaohjelma: Lähtö klo 11.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Valkeakoskelle, syödään louna Ilolan maatilalla klo 12.00. Ruokailun jälkeen seuraamme ”Kirka”-musikaalin esitystä, joka alkaa klo 14.00. Väliajalla kahvitarjoilu. Takaisin Turussa olemme noin klo 18.30. Matkan hinta: jäsenet 88 €, ei-jäsenet 108 € Hintaan sisältyy: - linja-autokuljetukset ohjelman mukaan - lounas Ilolan maatilalla - teatterilippu - kahvitarjoilu - matkanjohtajan palvelut

LOKI

24 - 2016 - N:o 1

Viikonvaihteen täydeltä hyvää oloa

Leidit rentoutuivat taijin tahdissa Parisenkymmentä leidiä keskittyy taiji-harjoituksiin Meri-Karinan Heikin Pihalla marraskuisena lauantaiaamuna. Alkamassa on naisten ikioma hyvinvointiviikonloppu, Wellness weekend for ladies. Ainoa pääsyvaatimus on ollut naissukupuoli. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ”päämaja” on entistä enemmän ruvennut avaamaan oviaan kaikelle kansalle. Meri-Karinan uudenkarhea monitoimitila Heikin Piha on jälleen kerran muuntautunut – ei sentään sotatantereeksi, vaikka ikivanhaa kiinalaista taistelutaitoa treenataankin. Taiji (lausutaan taizi) on kesyyntynyt rauhanomaiseksi liikuntamuodoksi, joka rentouttaa sekä kehon että mielen, ilman kytköksiä uskontoon. Lokoisiin vetimiin sonnustautuneet leidit tekevät hitaita ja pehmeitä liikkeitä lempeiden komentojen mukaan. Taiji on useimmille uusi tuttavuus. Liikkeelle lähdetään kuitenkin niin hellävaroen, että kaikenikäiset ja -kuntoiset voivat huoletta heittäytyä mukaan. – Jos kädet ja jalat menevät sekaisin, ei haittaa. Tämä ei ole suoritusta, ohjaaja Anne Suomi kannustaa. – Kun liike löytyy, ei ajattele mitään muuta. Aivot rentoutuvat, päässä ei tunnu olevan mitään. – On tämä vain ihmeellinen laji, äärettömän tehokas kaikessa hitaudessaan.

”Wellness weekend for ladies” Meri-Karinassa la-su 16.–17.4.2016 Nyt on aika kiinnittää huomiota kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin! Naisille suunnattu hyvänolon viikonloppu tarjoaa hauskaa ja luovaa liikuntaa sekä kehoa ja mieltä lepuuttavaa rentoutusta. Tutustumme kevyesti muun muassa itämaisiin liikuntamuotoihin. Lähde rohkeasti mukaan!

rahoilleen. Talonväki alkaa tuumata, että vastaavanlaista pitäisi kai järjestää myös miehille. Ja kas, jo huhtikuun viimeisenä torstaina äijät saavat ikioman päivänsä. Äijäpäivän luennon aiheena on Seksuaalisuus voimavarana. Voi myös ammentaa tietoa syovästä ja sydänterveydestä sekä mittauttaa kolestrolit, verenpaineet. rasvaprosentit... Meri-Karinan tunnetusti hyvä ruoka, sauna ja uinti kuuluvat ohjelmaan, totta kai. Takaisin arkeen köriläät saattelee nepalilainen äänimaljarentoutus. Voit tutustua Meri-Karinassa järjestettävien virkistyslomien ohjelmiin ja ilmoittautua mukaan osoitteessa www.merikarina.fi. Lisätiedustelut kurssitoimistosta: 02 2657 610 tai kurssi@lssy.fi

Teksti: Marja Myllyluoma Kuvat: Pasi Leino

Lauantai 16.4. klo 8–9.30 aamupala, majoittuminen klo 10 ZumbaGold, ohjaaja Mia Kuusisto klo 12 lounas klo 14 Nia, ohjaaja Mia Kuusisto klo 15 välipala klo 15.30 äänimaljarentoutus, ohjaaja Teija Kemppainen klo 16.30 sauna ja uinti klo 19 illallinen Sunnuntai 17.4. klo 8–9.30 aamupala klo 10 Bokwa, ohjaaja Tiina Huuskonen klo 12 lounas klo 13–14.30 Taiji ja mindfulness, ohjaaja Anne Suomi

Hinta 90 €/hlö (sis. majoituksen, ohjelman ja ruokailut). Mahdollista myös osallistua ainoastaan lauantain 16.4. ohjelmaan hintaan 60 €/hlö (sis. ohjelman ja ruokailut) Hakulomake saatavilla: – Meri-Karinan kurssitoimistosta, 02 2657 610, kurssi@lssy.fi – verkkosivuilta www.merikarina.fi > lomat & kurssit > virkistyslomat

Vihamiehellekin toivotaan hyvää Taijin jälkeen naiset asettuvat pötköttämään patjoille. Jokainen saa huovan peitteekseen. Mindfullness-tuokiossa ei ohjaaja Suomen mukaan yritetä saavuttaa mitään. Hetken on määrä olla vain rentouttava. – Koettakaa pysyä hereillä, hän kehottaa. – Ei kylläkään haittaa, jos uni tulee. Kaikki ovat kutakuinkin valveilla, kun lopuksi tehdään rakastavan ystävällisyyden meditaatioharjoitus. Rakastavan ystävällisyyden energiaa kehotetaan jakamaan arjessa muillekin. Ensimmäinen kohde on asianomainen itse, toinen joku hänelle rakas ihminen. Seuraavana vuorossa on satunnainen tuttavuus, esimerkiksi kaupan kassa, lopuksi henkilö, jota on vihannut. – Toivomme, että kaikki olisivat onnellisia, terveitä, vapaita kärsimyksistä, eläisivät rauhassa, Anne Suomi tiivistää.

Äijillekin oma päivä

Vanha taistelulaji taiji taipui rauhalliseksi, rentouttavaksi liikunnaksi. Leidit tykkäsivät.

KAR 69cm

ZZZ NSYXRUL ¿

75cm

Maariankatu 3 02 231 5162

(199,-)

www. laukkumarjanen.ﬁ

139,- 169,- ark. 10.00-17.30 la 10.00-14.00 (179,-)

ON KA

Louhisaarentie 229 21240 ASKAINEN puh. 02 431 2515 www.louhisaarenkartano.ﬁ

Matkalaukku

VIL

Ritva Harinen on tullut Turun Hirvensaloon Naantalista. Hyvinvointiviikonlopusta hän on kuullut Naantalin opiston zumbaohjaajalta. Liikunnallinen leidi on ehättänyt myös lavatanssikursseille ja jumppatunneille. – Tosi mielenkiintoista, hän toteaa taijista, johon nyt tutustuu ensimmäistä kertaa. Mindfulness rentouttaa ihanasti vielä lisää. Harinen odottaa uteliaana, mitähän hauskaa iltapäivän bokwa-rupeama tuo tullessaan. (Bokwa on vinkeä uutuus, jossa kirjoitetaan jaloilla numeroita ja kirjaimia musiikin rytmissä, ilman annettua koreografiaa). – Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen, että lähdin tänne. Tämä lysti ei edes maksa mahdottomia: saamme kahden päivän majoituksen ja täysihoidon 90 eurolla, Harinen sanoo. Kommenteista päätellen muutkin viikonloppuvieraat tuntevat saaneensa vastinetta

Louhisaaren kartano

-XKODSDOYHOXPPH hoitaa perhejuhlasi, yritysjuhlasi tai kokouksesi ammattitaidolla viihtyisässä ympäristössä.

Äitienpäivästä elokuun loppuun Muina aikoina tilauksesta!

LOKI

N:o 1 - 2016 - 25

Eschner-säätiö tukee ennaltaehkäisevää syöpätyötä

Eschnerska stiftelsen stödjer förebyggande arbete mot cancer

Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet -säätiö, tuttavallisemmin Eschner, on yksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen pitkäaikaisimmista yhteistyökumppaneista. Turkulainen säätiö on ollut mukana rahoittamassa etenkin syöpäsairauksia ennaltaehkäiseviä hankkeita.

Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet, oftast kallad Eschnerska stiftelsen, är en av Sydvästra Finlands Cancerförenings mest långvariga samarbetspartners. Den Åbobaserade stiftelsen har framför allt bidragit med finansiering till projekt med syfte att förebygga cancersjukdomar.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnan monivuotisena tukijana Escher-säätiö on ollut korvaamaton. Se on kohdistanut lahjoitusvarojaan muun muassa neuvontapalveluiden sekä kurssi- ja vertaistukitoiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Rahallisella tuella yhdistys on voinut tarjota syöpäpotilaille koordinaatteja aivan hoitopolun alkupäässä ja jo ennen sitä. – Syövän vastainen työ on aina ajankohtainen ja tärkeä asia. Syöpä on sairaus, jonka kanssa on opittava elämään. Haluamme olla mukana erityisesti ennaltaehkäisevässä toiminnassa, eri muodoissa ja kaikenikäisille, sanoo Eschner-säätiön varainhoitaja Henrik Karlsson. Yhdistys tiivisti yhteistyötä Tyksin kanssa ja paransi palveluidensa saatavuutta. Neuvontahoitaja ja lapsiperhekoordinaattori ovat paikan päällä opastamassa potilaita ja heidän läheisiään, kun syöpää epäillään, syöpähoidot pitkittyvät tai hoitolinjaus muuttuu. Varsinaiseen hoitoon yhdistyksen työntekijät eivät puutu, mutta he tarjoavat psykososiaalista tukea ja tutkittua tietoa. Muun muassa tämän tukimuodon järjestäminen mahdollistui Eschnerin lahjoitusvarojen turvin. Eschner-säätiö on ollut tukemassa myös elämänkaaren loppupään saattohoitotoimintaa. Eschner-säätiöllä on ollut edustus Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön hallintoneuvostossa, jossa Eschnerin entinen varainhoitaja Berndt von Veh on ollut varajäsenenä vuodesta 2009.

Som mångårig understödjare av Sydvästra Finlands Cancerförenings verksamhet har Eschnerska stiftelsen varit oersättlig. Stiftelsen har bland annat riktat sina donationsmedel till att upprätthålla och utveckla rådgivningstjänster och kurs- och kamratstödsverksamhet. Tack vare det ekonomiska stödet har föreningen kunnat erbjuda cancerpatienter ”koordinater” precis i början av vårdvägen och redan före detta. – Arbetet mot cancer är en ständigt aktuell och viktig fråga. Cancer är en sjukdom som man måste lära sig att leva med. Vi vill särskilt delta i det förebyggande arbetet i dess olika former och för alla åldrar, förklarar Eschnerska stiftelsens skattmästare Henrik Karlsson. Föreningen intensifierade samarbetet med ÅUCS och förbättrade tillgången till sina tjänster. En rådgivningsskötare och en samordnare till barnfamiljer finns på plats för att hjälpa patienterna och deras anhöriga vid misstankar om cancer, när cancerbehandlingarna drar ut på tiden eller när riktlinjerna för vården ändras. Föreningens medarbetare deltar inte i den egentliga vården, men erbjuder psykosocialt stöd och forskningsbaserad information. Bland an-

set. Myös sota- ja lama-aikojen epävarmuus nakersi unelmaa uudesta lahjoitussairaalasta. – Valtuuskunta totesi vuonna 1967 lahjoittajan alkuperäisen toiveen täyttämisen mahdottomaksi, ja säätiön sääntöjä muutettiin. Sen jälkeen olemme pystyneet vapaammin tukemaan sairaaloita, vanhusja hoitokoteja sekä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa Turussa ja sen lähialueella. Kohta sata vuotta täyttävä Eschner-säätiö on sittemmin tukenut merkittävästi muun muassa vuosina 1961–2007 toimineen, alun perin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sädehoitoyksiköksi rakennetun Turun Radiumkodin rakentamista sekä Turunmaan sairaalan laajennushankkeita. – Jää nähtäväksi, saammeko rakennutettua uuden sairaalan ja seniorikodin Turunmaan sairaalan tontille yhteystyössä sairaanhoitopiirin kanssa ja toteutuuko samalla Carl Eschnerin toive yli 160 vuoden jälkeen.

Teksti: Aleksi Rajamäki Kuvat: Turun Teknologiakiinteistöt, Niina Ollikainen

Palvelua myös toisella kotimaisella Karlsson siirtyi Eschner-säätiöön kokopäiväiseksi varainhoitajaksi Aktia Henkivakuutusyhtiöstä elokuussa 2014. Säätiö oli tuttu, sillä sen hallituksen jäsenenä hän oli toiminut jo vuodesta 2006. – Säätiö voi hyvin. Mitä paremmin teemme hallituksen kanssa työtämme, sitä enemmän pystymme auttamaan. Varainhoitajan tehtäviin kuuluvat keskeisesti omaisuuden sijoitustehtävät, aikaa kuluu paljon myös erilaisten luottamustehtävien hoitamiseen, mm. Veritas Eläkevakuutuksen ja Turun Teknologiakiinteistöjen hallituksissa istuva Karlsson kertoo. – Säätiön tarkoituksena ei ole tehdä bisnestä, mikä sopii luonteelleni paremmin, skattmästare Karlsson jatkaa hymyillen ja viittaa aiempaan työtaustaansa pankki- ja vakuutusmaailmassa. Vähitellen skattmästare jää historiaan, ja varainhoitajan tilalle tulee nimikkeeksi toimitusjohtaja. Eschner-säätiön virallinen kieli on siis ruotsi. Karlsson toteaa, ettei kieli ole säätiölle kynnyskysymys, mutta toivoo lahjoitusten edistävän ruotsinkielisten terveyspalveluiden saatavuutta. – Saaristossa asuvat eivät pärjää suomen kielellä. On tärkeää saada palvelua omalla äidinkielellään. Tarve korostuu, kun puhutaan vakavista ja herkistä aiheista, kuten syöpätaudeista. Eschner-säätiön tuella Lounais-Suomen Syöpäyhdistys onkin petrannut henkilökuntansa ruotsin kielen keskustelutaitoja yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Yhdistys kehittää kolmannen sektorin toimintaansa myös tuottamalla kirjallista materiaalia toisella kotimaisella.

Även service på svenska I augusti 2014 blev Henrik Karlsson Eschnerska stiftelsens skattmästare på heltid efter att ha arbetat på Aktia Livförsäkring Ab. Stiftelsen var bekant sedan tidigare eftersom han hade varit styrelsemedlem sedan 2006. – Stiftelsen mår bra. Ju bättre styrelsen och jag utför vårt arbete, desto mer kan vi hjälpa. En av skattmästarens centrala uppgifter är att förvalta egendomen genom placeringar, men även olika förtroendeuppdrag kräver mycket tid, berättar Karlsson som sitter i styrelsen för bland annat Veritas Pensionsförsäkring och Åbo Teknologifastigheter. – Stiftelsens syfte är inte att göra affärer och det passar mig bättre, fortsätter skattmästare Karlsson leende och hänvisar till sin bakgrund i bank- och försäkringsvärlden. Titeln skattmästare går småningom till historien och ersätts av titeln verkställande direktör. Eschnerska stiftelsens officiella språk är svenska. Karlsson konstaterar att språket inte är en tröskelfråga för stiftelsen, men han hoppas att donationerna främjar tillgången till hälsovårdstjänster för svenskspråkiga. – Skärgårdsborna klarar sig inte på finska. Det är viktigt att få service på sitt modersmål. Behovet förstärks när man talar om allvarliga och känsliga frågor, så som cancersjukdomar. Med stöd från Eschnerska stiftelsen har Sydvästra Finlands Cancerförening i samarbete med Åbo yrkeshögskola förbättrat sin personals konversationskunskaper i svenska. Föreningen utvecklar sin verksamhet inom den tredje sektorn genom att producera skriftligt material på svenska.

Drömmen om ett frilasarett Eschner-säätiö on ollut pitkään yksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen huomattavimmista lahjoittajista. Kiitoksena vuosikymmeniä jatkuneesta tuesta Eschner-säätiölle myönnettiin vuonna 2012 Lounaissuomalaisten Syöpäjärjestöjen kultainen ansiomitali numero 3. Henrik Karlsson toimii 98-vuotiaan säätiön varainhoitajana.

Eschnerska stiftelsen har länge varit en av Sydvästra Finlands Cancerförenings mest betydande donatorer. Som tack för det tiotals år långa stödet tilldelades Eschnerska stiftelsen år 2012 förtjänstmedalj nummer 3 i guld av cancerorganisationerna i sydvästra Finland. Henrik Karlsson är skattmästare i den 98-åriga stiftelsen.

Paljon kysytty syöpäpotilaiden virkistyskurssi toteutui Eschner-säätiön lahjoitusvaroin. Myös tuki- ja neuvontatoiminta mahdollistui säätiön avustuksella aiempaa laajemmin.

Den mycket efterfrågade rekreationskursen för cancerpatienter kunde genomföras tack vare donationsmedel från Eschnerska stiftelsen. Tack vare stöd från stiftelsen kunde också stöd- och rådgivningsverksamheten genomföras i utvidgad form.

Unelma vapaasairaalasta Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet, suomeksi Eschnerin vapaasairaalasäätiö, perustettiin vapaan sairaalan rakentamiseksi Turkuun. Projektin alkuunpanijana oli turkulainen liikemies ja laivanrakentaja Carl Gustaf Eschner, joka testamenttasi 30 000 hopearuplaa sairaalarakennuksen pesämunaksi vain muutamia päiviä ennen kuolemaansa. Elettiin vuotta 1853. Eschner-säätiö syntyi varojen hoitajaksi ja sairaalahankkeen toteuttamiseksi vuonna 1919. Sairaala, jossa olisi ollut 50 vapaapaikkaa vähävaraisille meri- ja kauppamiehille, jäi haaveeksi. Hanketta yritettiin edistää useaan otteeseen, mutta sen toteutumisen esteenä olivat muun muassa Carl Eschnerin liian yksityiskohtaiset testamenttimääräyk-

nat denna stödform blev möjlig tack vare donationsmedel från Eschnerska stiftelsen. Eschnerska stiftelsen har också understött vården i livets slutskede. Stiftelsen har varit representerad i förvaltningsrådet för Sydvästra Finlands Stiftelse för Hospicevård, där Eschnerska stiftelsens tidigare skattmästare Berndt von Veh har varit suppleant sedan 2009.

Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet grundades för att bygga ett så kallat frilasarett i Åbo. Initiativtagare till projektet var den Åbobaserade affärsmannen och skeppsredaren Carl Gustaf Eschner, som testamenterade 30 000 silverrubel som startkapital till ett sjukhus bara några dagar före sin död 1853. Eschnerska stiftelsen grundades 1919 för att förvalta medlen och genomföra sjukhusprojektet. Sjukhuset, där det var meningen att 50 bäddar skulle reserveras för mindre bemedlade sjö- och affärsmän, förblev en dröm. Det gjordes flera försök att främja projektet, men försöken misslyckades bland annat på grund av kraven i Carl Gustaf Eschners alltför detaljerade testamente. Också osäkerheten under krig och ekonomiskt svåra tider undergrävde drömmen om ett donationssjukhus. – En delegation konstaterade 1967 att det var omöjligt att uppfylla donatorns ursprungliga önskemål, och stiftelsens stadgar ändrades. Efter det har vi friare kunnat stödja sjukhus, äldre- och vårdboenden samt förebyggande hälsovård i Åbo med omnejd. Den snart hundraåriga Eschnerska stiftelsen har sedermera gett betydande understöd till bland annat byggandet av Radiumhemmet i Åbo, som verkade 1961–2007 och som ursprungligen byggdes som strålbehandlingsenhet för Sydvästra Finlands Cancerförening, samt till Åbolands sjukhus utvidgningsprojekt. – Det årterstår att se om vi i samarbete med sjukvårdsdistriktet lyckas bygga ett nytt sjukhus och ett seniorhem på Åbolands sjukhus tomt och om Carl Gustaf Eschners önskemål samtidigt uppfylls – efter över 160 år.

Text: Aleksi Rajamäki Bilder: Åbo Teknologifastigheter, Niina Ollikainen

LOKI

PAIKALLISOSASTOJEN JA POTILASKERHOJEN TUKI- JA VIRKISTYSTOIMINTA

26 - 2016 - N:o 1

Toimintaa yllรคpidetรครคn pรครคsรครคntรถisesti vapaaehtoistyรถnรค. Tarjolla on keskustelua, ryhmรคtoimintaa, vertaisia ja tukihenkilรถitรค sekรค sovitusti myรถs yhdistyksen kouluttamia vertaistukijoita. Psykososiaalinen tuki sekรค vertaisryhmรคt ovat maksuttomia syรถpรคpotilaille ja heidรคn lรคheisilleen. Osastot ja kerhot jรคrjestรคvรคt tukitoiminnan lisรคksi monenlaista virkistystรค. Toimintaa koordinoi erikseen valittu johto- tai toimikunta.

SYร Pร YHDISTYKSEN PAIKALLISOSASTOT FORSSA lssy.fi/paikallisosastot/forssa TAI www.solukko.net forssa@lssy.fi Forssan Solukko Siurilankatu 28, 30300 Forssa t UVLJIFOLJMร Wร MJUZT UJ UP LMP o t TBJSBBOIPJUBKB UBWBUUBWJTTB LVVLBVEFO UPJOFO LFTLJWJJLLP LMP o NVVMMPJO QVIFMJNJUTF UJ UP LMP o t SJOUBTZร Qร QPUJMBJEFO LFTLVTUFMVSZINร LPLPPOUVV FSJLTFFO JMNPJUFUUBWJOB BJLPJOB 'PSTTBO TFVEVO QBJLBMMJTPTBTUPO UPJNJOUB BMVF PO 'PSTTBO LBV QVOLJ )VNQQJMBO +PLJPJTUFO 5BNNFMBO KB :Qร Kร O LVOOBU 1BJLBMMJTPTBTUP Kร SKFTUร ร QPUJMBJMMF KB IFJEร O Mร IFJTJMMFFO WBMJTUVT KB WJSLJTUZTUPJNJOUBB FSJMBJTUFO MVFOUPKFO UVUVTUVNJTLร ZOUJFO KB NBULPKFO NVPEPTTB Sรครคnnรถlliset jรคsenillat PWBU KPLB LVVLBVEFO UPJOFO LFTLJWJJL LP FJ LFTร FMPLVV LMP QBJLBMMJTPTBTUPO PNBTTB UPJNJQJT UFFTTร 4PMVLPTTB t '4),: BJIF BWPJO t .BLLBSBO QBJTUPB 4BBSFO LBOTBOQVJTUPO MBBWVMMB t w-BVMB LBOTTBJOw &OUJTFU OVPSFU MBVMBB KB MBVMBUUBB t 4Zร Wร O IPJUPPO MJJUUZWร MVFOUP Mร ร Lร SJ 1FLLB .BMJ t BJIF JMNPJUFUBBO NZร IFNNJO t +PVMVKVIMB TBNBMMB KVIMJTUFUBBO ZIEJTUZLTFO WVP UJTB UPJNJOUBB Virkistystoiminta t 7FTJKVNQQB 7FTJIFMNFTTร UPSTUBJTJO LMP FJ LFTร FMPLVV

t w4JOVO PNBTJw IZWร O NJFMFO LPOTFSUUJ 5VSVO LPOTFSUUJTBMJ t 4BNQQBMJOOBO LFTร UFBUUFSJ w/VOOJB KB LPOOJBw KB SVPLBJMV .FSJ ,BSJOBTTB t ,PULBO TFVEVMMF KB )BNJOB UBUUPP o 5PJNJOOBTUB NBULPKFO Mร IUร BKPJTUB ZNT JMNPJUBNNF 4FVUV TBOPNJFO Kร SKFTUร QBMTUBMMB -JTร UJFUPKB NZร T XXX TPMVLLP OFU 1BJLBMMJTPTBTUPO PNB Kirpputori Solukko ,BVQQBLBUV 'PSTTB PUUBB WBTUBBO MBIKPJUVLTJB 5VPUUP Lร ZUFUร ร O QBJLBMMJT PTBTUPO UPJNJOOBO UVLFNJTFFO "WPJOOB NB QF LMP o MB LMP o Lisรคtiedot: t ,BJTB 4BMNJOFO QVIFFOKPIUBKB LBJTBN TBMNJOFO!HNBJM DPN t &MJOB ,BJTMBTBMP MBQTJTZร Qร QPUJMBBU FMJOB LBJTMBTBMP!HNBJM DPN t ,JSQQVUPSJ 4PMVLLP

LOIMAA MTTZ GJ QBJLBMMJTPTBTUPU MPJNBB t MPJNBB!MTTZ GJ Keskustelupiiri TZร Qร ร O TBJSBTUVOFJMMF KB IFJEร O Mร IFJTJMMFFO LPLPPOUVV -PJNBBO ,BVQVOHJOLJSLPO ZMร TBMJTTB 5VSVOUJF ZMFFOTร LVVLBVEFO WJJNFJTFOร NBBOBOUBJOB FJ LFTร LVV LBVTJOB 4FVSBB JMNPJUUFMVB -PJNBBO -FIEFO KB "VSBONBBO 7JJLLPMFIEFO TFVSBUPJNJOUBQBMTUBMMB Lisรคtiedot paikallisosaston toiminnasta: t ,BJTB )ZWร SJOFO QVIFFOKPIUBKB t MJTร UJFUPB NZร T QBJLBMMJTMFIEJTUร -PVOBJT 4VPNFO 4Zร Qร ZIEJTUZLTFO OFVWPOUB BTFNB -PJ NBBMMB UPJNJJ -PJNBBO BMVFTBJSBBMBO UJMPJTTB 4FQQร Mร OLBUV o t PJSFJUB LPTLFWBB OFVWPOUBB UFSWFZTUJFUPB KB PQBTUVTUB ZMFJ OFO TZร Qร OFVWPOUB TZร Wร O QFSJZUZWZZTOFVWPOUB SJOUPKFO PNBUBSLLBJMVO PQBTUVT t MVPNJIVPMJQPMJLMJOJLLB Kร TFOJMMF NBLTVUPO FJ Kร TFOJMMF ว O UPJNJTUPNBLTVMMB BMLBFO

t SJOUBQSPUFFTJU SJOUBMJJWJU QFSVVLJU VJNBQVWVU Ajanvaraus ja soittopyynnรถt: NB QF LMP o Puhelinaika Loimaan syรถpรคsairaanhoitajalle: UP LMP o )VPN 1VIFMJOBJLB FJ LPTLF ZMFJTUร .FSJ ,BSJOBBO LFTLJUFUUZร BKBOWBSBVTUB NB QF LMP o

RANNIKKOSEUTU lssy.fi/paikallisosastot/rannikkoseutu Tukitoiminta: t 1BSBJOFO t ,FNJร KB Lisรคtiedot: t 3BJNP 4VMPOFO QVIFFOKPIUBKB SBOOJLLPTFVUV!MTTZ GJ

SALO MTTZ GJ QBJLBMMJTPTBTUPU TBMP 5"* TTQP OFU t TBMP!MTTZ GJ Salo-Karinan palveluasema )FMTJOHJOUJF 4BMP QVIFMJO "WPJOOB QF LMP o FJ UPJNJOUBB LFTร IFJOร LVVTTB

t WFSUBJTUVLJIFOLJMร JEFO Wร MJUZT 4JSV 7JSQJ

Lisรคtietoa toiminnasta saat: ีก ี ิฝี ี ี ี ึซ ี ี ี ี ิพี ี ินี ี ินี ี ี ี ี ี ินี ี ี ี ิงิ ี ี ี ี ิพี ี ี ี ี ี ินี ี ี ิฝ ี ินี ิฝี ี ี ี ี ิฝ ี ี ี ี ี ี ี ี ี ี ี ิน ี ิฝี ี ินี ี ี ี ี ี ีก ี ี ี ิฝี ี ี ี ี ี ิฝ ี ี ินี ี ี ี ี ี ี ี ึซี ี ี ี ิฝี ี ี ิฝี ี ี ี ึฝี ี ึซ ี ี ี ี ี ี ี ี ี ี ิน ิฑิ ิฆ ิชิฝี ี ิจินี ี ี ินี ี ี ิพี ี ี ิน ีก ิฉิฌิจิฆ ี ิฝี ิผิฝี ี ึซ ี ิน ี ินี ี ินี ี ี ี ี ิฝี ิผี ี ี ึซ ิฅี ี ี ิงี ี ี ินี ี ินี ี ี ินี ี ินี ี ินี ี ี ี ี ี ินี ี ี ี ี ี ิน ี ินี ี ี ี ี ี ินี ี ิฝี ี ี ี ี ี ี ิฝ ิผี ี ี ิฝิฝี ี ี ี ี ี ี ี ี ี ี ี ี ิฝี ี ี ี ิน ี ึซี ิฝี ึซ ี ี ี ิฝี ี ี ี ิฝี ี ี ี ี ึซี ี ึฝี ี ี ี ี ี ี ิน ี ินี ี ี ี ี ิน ี ี ี ิฝี ี ี ิฝี ี ี ี ึฝี ี ิฝ

1BJLBMMJTPTBTUPO UPJNJTUP KB QBMWFMVBTFNB 4BMP ,BSJOBTUB TBBU UJFUPB TZร Qร Kร SKFTUร JTUร QBJLBMMJTPTBTUPTUB TPQFVUV NJTWBMNFOOVTLVSTTJMMF IBLFNJTFTUB Kร TFOZZEFTUร KB LPS WBVLTJTUB 5PJNJTUPMMF WPJU UVMMB LFTLVTUFMFNBBO TZร Qร ร O MJJUUZWJTUร NJFMUร BTLBSSVUUBWJTUB BTJPJTUB NJFMFMMร ร O BKBO WBSBVT KB UBSWJUUBFTTB QZSJNNF IBOLLJNBBO UVLJIFOLJ Mร O Keskusteluryhmiรค TZร Qร ร O TBJSBTUVOFJMMF LZTZOOร O KB UBSQFFO NVLBBO 3JOUBTZร Qร ร O TBJSBTUVOFJEFO SZINร U KBULBWBU PUB ZIUFZUUร 4BMP ,BSJOBO UPJNJTUP KB SZINร 4PNFSPMMB

Lounais-Suomen Syรถpรคyhdistyksen neuvontapalvelu: OFV WPOUBIPJUBKB 4BMP ,BSJOBTTB LBLTJ LFSUBB LVVLBVEFTTB LFTLJ WJJLLPJTJO 3JOUBQSPUFFTJO IBLV KB MVPNJFO UBSLBTUVTUB 4BMP ,BSJOBTTB BKBOWBSBVT OVNFSPTUB NB QF LMP o -VPNJUBSLBTUVLTFU Kร TFOJMMF NBLTVUUPNJB FJ Kร TFOJMMF ว BMLBFO Tapaamisillat ,BJLJMMF BWPJNFU KB NBLTVUUPNBU UBQBBNJTJMMBU 4BMP ,BSJOBTTB LVVLBVTJUUBJO ,BIWJB UBSKPMMB LMP BMLBFO IJOUBBO ว TFLร BSQPKB ว QPUJMBTUPJNJOOBO IZWร LTJ 0UBNNF NJFMFMMร N NF WBTUBBO BSQBWPJUUPKB KB MBIKPJUVLTJB t LF LMP 3BWJUTFNVT SBWJUTFNVTBTJBOUVOUJKB "TUB .ZZSJONBB t UP LMP -44: O QBJLBMMJTPTBTUPO UPJNJOUB Kร TFOZZT ZN .JUFO IBFU FMร LFMร JTFOร LVOUPVUVLTFFO WBMUJPUJFUFJEFO UPIUPSJ *SNB -FIUPOFO t MB LMP o 1JIBSJFIB Teatterit -ร IEร U 4BMP ,BSJOBTUB JMNPJUUBVUVNJTFU TJIUFFSJ UBJ t MB 5BJWBBO UVMFU 1ZZOJLJO LFTร UFBUUFSJ ว t TV /VOOJB KB ,POOJB 4BNQQBMJOOBO LFTร UFBUUFSJ ว Matkat 1ร SOVO LZMQZMร Uร ZTJIPJUP KB IPJUPB QW o ว o ว KB o ว 0UB ZIUFZUUร +VIBOJ *WBOPGG Hartaushetket 4BMP ,BSJOBTTB ZMFFOTร KPLB LVVLBVEFO UPJTF OB NBBOBOUBJOB LMP "WPJO UJMBJTVVT LBJLJMMF Pilates UJJTUBJTJO LMP KB o PIKBB GZ TJPUFSBQFVUUJ .JB 0LTBOFO )JOUB TZร Qร ร O TBJSBTUVOFJMMF ว NVVU ว *MNPJUUBVUVNJTFU UPJNJTUPPO Kahvipussiaskartelut KBULVWBU LMP JMNPJUUBVUV NJTFU TJIUFFSJMMF UBJ OVNFSPPO Salon paikallisosaston 40-vuotisjuhla la 17.9.2016 Lisรคtiedot: t +VIBOJ *WBOPGG QVIFFOKPIUBKB KVIBOJ@JWBOPGG!IPUNBJM DPN t .BJKB *MUBOFO WBSBQVIFFOKPIUBKB NBJKB JMUBOFO!IPUNBJM DPN t 4JSV 7JSQJ TJIUFFSJ TJSV WJSQJ!HNBJM DPN t 'BDFCPPL w- 4 4Zร Qร ZIEJTUZT 4BMPO 4FVEVO 1BJLBMMJTPTBTUPw

TURKU MTTZ GJ QBJLBMMJTPTBTUPU UVSLV 5"* UVSLVMTTZ GJ t UVSLV!MTTZ GJ 1BJLBMMJTPTBTUPO UBWPJUUFFOB PO UPJNJBMVFFO TZร Qร QPUJMBJEFO WJSLJTUZT KB WFSUBJTUVLJUPJNJOUB MJTร LTJ QJEFUร ร O BKBOLPIUBJ TJB MVFOUPKB 7VPEFO BJLBOB Kร SKFTUFUร ร O Kร TFOJMUPKB SFULJร NBULPKB KB NZZKร JTJร 1BJLBMMJTPTBTUP MBIKPJUUBB WBSPKB TZร Qร QPUJMBJEFO IPJUPB KB IZWJOWPJOUJB FEJTUร WJJO IBOLLFJTJJO WVP TJUUBJO Jรคsenillat ,PLPPOUVNJOFO .FSJ ,BSJOBTTB KPLB LVVLBVEFO UPJOFO UJJT UBJ LMP +ร TFOJMMPJTTB LBIWJUBSKPJMV KB BSQBKBJTFU 5JMBJTVVL TJJO Qร ร TFF MJOKB BVUPMMB OSP QZTร LLJ &FSJLJOLBEVMMB LBVQ QBIBMMJB WBTUBQร ร Uร 1BMVVLVMKFUVT ,BVQQBUPSJMMF LMP t UJ 5PJNJOUBLZWZO Tร JMZUUร NJOFO JLร ร OUZFTTร QSPG *T NP 3ร JIร 5FJKP 1ร ZIร OFO MBVMBB KB MBVMBUUBB t UJ ,FWร UKVIMB Retket ja teatterit 5FFNNF Qร JWร SFULJร KB UFBUUFSJNBULPKB ,FWร ร O SFULFU PO WBMJUFUUBWBTUJ WBSBUUV MPQQVVO 4ZLTZO SFULJPIKFMNB WBM NJTUVV UPVLPLVVO QVPMJWร MJTTร KPMMPJO TJJIFO WPJ UVUVTUVB WFSLLPTJWVJMMBNNF XXX UVSLVMTTZ GJ UBJ UJMBUB TFO OVNFSPTUB Kรคsityรถpiiri Ahkerat Kertut LPLPPOUVV .FSJ ,BSJOBO LJS KBTUPTTB UJJTUBJTJO LMP o QBJUTJ LVVLBVEFO UPJOFO UJJTUBJ LMP o ,ร TJUZร QJJSJO WFUร KJOร UPJNJWBU 4JSQB 5FSร T KB 4FJKB 7FTBMB "ILFSJFO ,FSUUVKFO Lร TJUร JUร NZZOOJTTร Qร JWJUUร JO .FSJ ,BSJOBO Qร ร BVMBTTB TJKBJUTFWBTTB 1VUJJLJTTB Paikallisosasto tiedottaa toiminnastaan: t 5VSVO 4BOPNJFO ZIEJTUZTUPJNJOUB QBMTUB KB WFSLLPMFIEFO .FOPWJOLJU NFOPWJOLJU UT GJ t UVSLVMTTZ GJ KB MTTZ GJ QBJLBMMJTPTBTUPU UVSLV Lisรคtiedot: t "OOFMJ 4VPNJOFO QVIFFOKPIUBKB BOOFMJNS TVPNJOFO!HNBJM DPN t 4BMNF ,BVQQJOFO WBSBQVIFFOKPIUBKB TBMNF LBVQQJOFO!HNBJM DPN t 4PJMF 5BNNFSP TJIUFFSJ t 6MMB 4USร N QBJLBMMJTPTBTUPO NBULBU JMNPJUUBVUVNJTFU QV

IFMJNJUTF NBBOBOUBJTJO LMP o FJ LFTร IFJOร KB FMP LVVTTB UBJ Tร ILร QPTUJMMB VMMB@TUSPN!IPUNBJM DPN t 4JSQB 5FSร T "ILFSBU ,FSUVU UPJNJOUB t .BSKB -FFOB -PVIJ QBJLBMMJTPTBTUPO 1VUJJLLJ

UUSIKAUPUNKI MTTZ GJ QBJLBMMJTPTBTUPU VVTJLBVQVOLJ t VLJ!MTTZ GJ Ystรคvรคn Tupa "MJOFOLBUV 6VTJLBVQVOLJ QVIFMJO "WPJOOB NB QF LMP o UVLJIFOLJMร Wร MJUZTUร UPSTUBJTJO LMP o 5BSKB -JJTB ,VLLPOFO

1BJLBMMJTPTBTUPO UPJNJOUB PO LFTLJUUZOZU :TUร Wร O 5VWBMMF 5JMBU PO WVPLSBUUV ZIEFTTร 4VPNFO 1VOBJTFO 3JTUJO 6VEFOLBVQVO HJO QBJLBMMJTPTBTUPO LBOTTB 3JOUBTZร Qร KB FUVSBVIBTTZร Qร QP UJMBJEFO WFSUBJTUVLJSZINร U LPLPPOUVWBU :TUร Wร O 5VWBMMB LVV LBVTJUUBJO Kevรคtkauden pรครคttรคjรคiset Tammilehdon rantasaunalla to 26.5. klo 18. Lisรคtiedot: t &TLP 5ร IUJOFO QVIFFOKPIUBKB VLJ!MTTZ GJ t .BSKP ยฝISOCFSH TJIUFFSJ t -JTร UJFUPB WFSUBJTUVLJIFOLJMร JTUร NZร T :TUร Wร O 5VWBMUB 5ZLTJTUร KB 5ZLTJO 7BLLB 4VPNFO TBJSBBMBTUB

SYร Pร YHDISTYKSEN POTILASKERHOT LAPSISYร Pร POTILASPERHEIDEN KERHO SYKERร 4ZLFSร UBSKPBB NPOJQVPMJTUB UPJNJOUBB TZร Qร ร O TBJSBTUVOFJMMF MBQTJMMF KB IFJEร O WBOIFNNJMMFFO NN BTJBOUVOUJKBMVFOUPKB WJSLJTUZTUร KB JOGFLUJPSJTLJUUร NJร UBQBIUVNJB 4ZLFSร UPJNJO OBTUB QFSIFFO WBOIFNNBU KB MBQTFU TBBWBU UVLFB WFSUBJTJMUBBO Lisรคtiedot: t Tร ILร QPTUJUTF TZLFSP!MTTZ GJ t OFUUJTJWVJMUB MTTZ GJ WFSUBJTSZINร U QPUJMBTLFSIPU MBQ TJTZร Qร QPUJMBBU t MBQTJQFSIFLPPSEJOBBUUPSJ /JJOB 0MMJLBJOFO OJJOB PMMJLBJOFO!MTTZ GJ Toimintapรคivรคt Meri-Karinassa *OGFLUJPSJTLJUUร NJร UPJNJOUBQร JWJร Kร SKFTUFUร ร O .FSJ ,BSJOBTTB OPJO LFSSBO LVVLBVEFTTB 5BQBIUVNJFO UBSLFNQJ PIKFMNB KB BJLBUBVMV JMNPJUFUBBO BJOB Mร IFNQร Oร BKBOLPIUBB OFUUJTJWVJMMB KB Tร ILร QPTUJMMB 4ZLFSร LFSIPO QPTUJUVTMJTUBMMB PMFWJMMF *MNPJU UBVUVNJOFO UBQBIUVNJJO UFIEร ร O PTPJUUFFTFFO TZLFSP!MTTZ GJ QZZEFUUZZO Qร JWร ร O NFOOFTTร -FJLLJIVPOFFU PWBU TZLFSร Mร JT UFO Lร ZUร TTร LPLP UPJNJOUBQร JWร O BKBO 5PJNJOUBQร JWJOร TJ Tร ร OLร ZOUJ .FSJ ,BSJOBBO JOGFLUJPSJTLJTTร PMFWJMMF BJOPBTUBBO LPOHSFTTJTBMJO Qร ร UZPWJTUB .VJTUBUIBO TBBQVB NVLBBO UPJNJO UBQร JWร ร O WBJO Uร ZTJO UFSWFFOร LJJUPT Infektioriskittรถmรคt perheuinnit ja uimakoulu 4ZLFSร Mร JTFU Qร ร TFWร U QPMTLJNBBO .FSJ ,BSJOBO BMUBBTFFO LBL TJ LFSUBB LVVLBVEFTTB LFWร U KB TZZTLBVTJFO BJLBOB "MMBT KB TBVOBUJMBU PWBU QFSIFJEFO WBQBBTTB Lร ZUร TTร LMP o TVJILV KB QVLVUJMBU PO PMUBWB UZIKJOร WJJNFJTUร ร O LMP 1JEFUร ร O ZIEFTTร IVPMUB FUUร TBVOB KB BMMBTPTBTUP Kร ร Wร U TJJTUJJO LVOUPPO VJOUJFO Kร MLFFO FMJ VJNBMFMVU UBLBJTJO QBJLPJMMFFO KB TVJILV QVLVUJMPJTUB SPTLBU SPTLJLTFFO -JTร LTJ NVJTUFUBBO FUUร VJOUFJ IJO PTBMMJTUVUBBO WBJO Uร ZTJO UFSWFJOร ,FWร ULBVEFO FOTJNNร JOFO VJOUJLFSUB PO UJ KB VJOOJU KBULVWBU KPLB UPJOFO UJJTUBJ LPLP LFWร ULBVEFO BKBO +PJM MBLJO LFSSPJMMB Kร SKFTUFUร ร O VJNBLPVMVB ZIUFJTUZร TTร "VSBKPFO 6JOUJ SZ O LBOTTB 5BSLFNQJB UJFUPKB MBQTJQFSIFLPPSEJOBBUUPSJ /JJOB 0MMJLBJTFMUB UBJ TZLFSP!MTTZ GJ Infektioriskittรถmรคt elokuvat Kinopalatsissa 4ZLFSร LFSIP Kร SKFTUร ร JOGFLUJPSJTLJUUร NJร FMPLVWBOร ZUร LTJร ZIUFJTUZร TTร ,JOPQBMBUTJO LBOTTB 5BSLFNNBU BKBOLPIEBU UJF EPUFUBBO 4ZLFSร O OFUUJTJWVJMMB KB Tร ILร QPTUJUTF &MPLVWBMJQQV KFO PNBWBTUVV PO ว MJQQV WBSBBUIBO NVLBBO UBTBSBIBO Liikunnan ihmemaa 4ZLFSร Mร JTFU Qร ร TFWร U Qร ร TJร JTNBBOBOUBJOB LMP o *MQPJTUFO LPVMVO QBMMPJMVIBMMJTTB Kร SKFTUFUUร Wร ร O JOGFLUJPSJTLJU Uร Nร ร O -JJLVOOBO JINFNBBIBO Muu toiminta 4ZLFSร LFSIPO BLUJJWJTFU WBOIFNNBU Kร SKFTUร Wร U JOGFLUJPSJTLJU Uร NJร UBQBIUVNJB ZIUFJTUZร TTร NN ;PPMBOEJBO 5JWPMJ 4FJUF Sร O 7BSUJPWVPSFO LFTร UFBUUFSJO TFLร 5VSVO LBVQVOHJO LBOTTB 4FVSBB JMNPJUUFMVB 4ZLFSร O OFUUJTJWVJMMB

ETURAUHASSYร Pร POTILAAT JA HEIDร N Lร HEISENSร &UVTFU SZINร PO TVVOOBUUV FUVSBVIBTTZร Qร QPUJMBJMMF KB IFJEร O Mร IFJTJMMFFO 3ZINร O UBSLPJUVLTFOB PO UBSKPUB UJFUPB FUVSBVIBT TZร Wร TUร KB TFO IPJEPTUB TFLร TBJSBVEFO WBJLVUVLTFTUB FMร Nร ร O 3ZINร MVP QPUJMBJMMF Mร IFJTJOFFO NBIEPMMJTVVEFO WJSLJTUร ZUZร KB UBWBUB NVJUB TBNBO TBJSBVEFO LPLFOFJUB 3ZINร MMร PO PNB UPJNJLVOUB KPLB TVVOOJUUFMFF LBOBWPJ KB PIKBB UPJNJOUBB SZI Nร Mร JTUFO UPJWFJEFO NVLBJTFTUJ -JJUUZร LTFTJ &UVTFU SZINร ร O KB TBBEBLTFTJ SZINร O QPTUJB JMNPJUB OJNFTJ KB PTPJUUFFTJ QVIFMJ NJUTF UBJ QPTUJUTF .FSJ ,BSJOBBO 4FJTLBSJOLB UV 5VSLV UBJ Tร ILร QPTUJUTF FUVTFUQPUJMBBU!HNBJM DPN -JTร UJFUPB &UVTFU SZINร O UPJNJOOBTUB FN Tร ILร QPTUJ PTPJUUFFTUB UBJ TJIUFFSJMUร LJSTJ LBMMJP!MTTZ GJ

LOKI

N:o 1 - 2016 - 27

Luento- ja keskusteluryhmätoiminta &UVSBVIBTTZÚQÊQPUJMBJMMF KB IFJEÊO MÊIFJTJMMFFO UBSLPJUFUVU MVFO UP KB LFTLVTUFMVUJMBJTVVEFU KÊSKFTUFUÊÊO ZMFFOTÊ LVVLBVEFO LPM NBOUFOB LFTLJWJJLLPOB IVPNJPJ PIKFMNBTTB PMFWBU QPJLLFVL TFU .FSJ ,BSJOBTTB ,PLPPOUVNJTUFO ZIUFZEFTTÊ PO LBIWJUBS KPJMV KB BSQBKBJTFU 7VPEFO BJLBOB &UVTFU SZINÊ TBBUUBB KÊSKFTUÊÊ NVVUBLJO UPJNJOUBB KPMMPJO UPJNJOOBTUB JMNPJUFUBBO FSJLTFFO LJSKFJUTF Luento-, keskustelu- ja virkistystoimintaa Meri-Karinassa (ellei toisin mainittu) t LF LMP -PVOBJT 4VPNFO 4ZÚQÊZIEJTUZLTFO LVSTTJUPJNJOOBO FTJUUFMZ t LF LMP 630-0(*" )BSSJ #BDLNBO VSPMPHJ 5VSVONBBO TBJSBBMB t LF ,FTÊSFULJ 3BVNBMMF t UP LMP (SJMMJ JMUB TBVOPNJTUB VJOUJB KB ZIUFJTMBVMVB t LF LMP 1BJLBMMJTPTBTUPZIUFJTUZÚ .FEJ )FMJ UPJNJOUB t LF LMP "MLP KPVMVKVPNBU t UP LMP +PVMVKVIMBU Liikuntakerho miehille ja naisille, Etuset-ryhmän jäsenille &UVSBVIBTTZÚQÊQPUJMBJEFO MJJLVOUBLFSIP .FSJ ,BSJOBO UPJ NJOUB KB QBMWFMVLFTLVLTFTTB NBBOBOUBJTJO LMP +VNQQB LFTUÊÊ OPJO NJOVVUUJB KPOLB KÊMLFFO TBVOB KB BMMBTPTBT UP PO WBSBUUVOB KVNQQBBKJMMF LMP BTUJ 0IKFMNBTTB NN NBUUPKVNQQBB LVOUPQJJSJÊ KB LVOUPTBMJIBSKPJUUFMVB KPLBJ TFO PNBO LVOOPO NVLBBO "JLBJTFNQBB KVNQQB UBJ MJJ LVOUBLPLFNVTUB FJ UBSWJUB -JJLVOUBLFSIPMBJTFMMF LFSSBO NBLTV PO ǎ UBJ LFSUBNBLTV ǎ NBLTFUBBO .FSJ ,BSJ OBO JOGPPO -JJLVOUBLFSIPO PIKBBKBOB UPJNJJ 5VSVO ,VO UPLPMNJPO GZTJPUFSBQFVUUJ UBJ LVOUPIPJUBKB +PT PMFU LJJO OPTUVOVU ZIEFTTÊ MJJLLVNJTFTUB UVUVTTB QPSVLBTTB UVMF NVLBBO NBBOBOUBJTJO .VLBBO NBIUVV KB WPJ UVMMB LFTLFO LBVEFOLJO -JJLVOUBLFSIP PO UBSLPJUFUUV TFLÊ NJFIJMMF FUUÊ OBJTJMMF

VOIMAA VERTAISTUKIRYHMISTÄ Ryhmiä perustetaan ja jatketaan kysynnän mukaan.

LPLFNVTNBBJMNBO KBLBNJTFO UVFUUBWBO LBOTTB 6VTJMMF WFSUBJT UVLJIFOLJMÚUPJNJOOBTUB LJJOOPTUVOFJMMF KÊSKFTUFUÊÊO LPVMVUVTUB &OOFO QFSVTLPVMVUVLTFFO PTBMMJTUVNJTUB PO IFOLJMÚLPIUBJOFO IBBTUBUUFMV 5ÊMMÊ IFULFMMÊ FSJUZJTUÊ UBSWFUUB PO IBSWJOBJTFNQJB TZÚQÊTBJSBVLTJB TBJSBTUBWJFO QPUJMBJEFO WFSUBJTUVLJIFOLJMÚJMMF 5JFEVTUFMVU WBQBBFIUPJTUPJNJOUB!MTTZ GJ UBJ OFV WPOUBIPJUBKB -FFWJ 4BOEFMM MFFWJ TBOEFMM!MTTZ GJ

TERVETULOA MUKAAN TALKOO- JA YSTÄVÄTOIMINTAAN -PVOBJT 4VPNFO 4ZÚQÊZIEJTUZLTFTTÊ PO NBIEPMMJTVVT PTBMMJTUVB NPOJQVPMJTFFO UBMLPP KB ZTUÊWÊUPJNJOUBBO 5BSWFUUB PO FTJNFS LJLTJ BWVTUBWJJO LFJUUJÚUFIUÊWJJO UJMPKFO LBMVTUBNJTFFO LFSÊZT UPJNJOUBBO KB QJIBUFIUÊWJJO TFLÊ WJSJLLFFMMJTFFO UPJNJOUBBO LVUFO LFSIPUPJNJOUBBO -JTÊLTJ LBJWBUBBO ZTUÊWJÊ QBMWFMVLFT LVLTFO BTVLLBJMMF VMLPJMV KB LFTLVTUFMVTFVSBLTJ 5BMLPP KB ZTUÊWÊUPJNJOOBTUB LJJOOPTUVOFJMMF KÊSKFTUFUÊÊO QFSFIEZUZTLPV MVUVTUB UPJNJOUBBO .JLÊMJ PMFU LJJOOPTUVOVU UBMLPP UBJ ZTUÊWÊ UPJNJOOBTUB PUB ZIUFZUUÊ WBQBBFIUPJTUPJNJOUB! MTTZ GJ UBJ UPJNJOUBUFSBQFVUUJ /JJOB 0MMJLBJOFO OJJOB PMMJLBJOFO!MTTZ GJ

LIIKUNTAPALVELUT ERI SYÖPÄPOTILASRYHMILLE .FSJ ,BSJOBTTB KÊSKFTUFUÊÊO PIKBUUVKB MJJLVOUBSZINJÊ TZÚQÊÊO TBJSBTUVOFJMMF 0IKBBKBOB UPJNJJ 5VSVO ,VOUPLPMNJPO GZTJPUF SBQFVUUJ UBJ LVOUPIPJUBKB Syöpäpotilaiden vesivoimistelut ja mattojumppa .FSJ ,BSJOBO UPJNJOUB KB QBMWFMVLFTLVLTFTTB t NBBOBOUBJTJO LMP LBJLLJ QPUJMBBU LMP SJOUBTZÚQÊQP UJMBBU LMP KÊTFOFU KB LMP KÊTFOFU

t LFTLJWJJLLPJTJO LMP LBJLLJ QPUJMBBU LMP LBJLLJ QPUJMBBU LMP BWBOOFMFJLBUVU KB LMP LBJLLJ QPUJMBBU

-JTÊLTJ TZÚQÊQPUJMBJMMB PO NBIEPMMJTVVT PTBMMJTUVB PIKBUUVVO NBUUPKVNQQBBO NBBOBOUBJTJO LMP .BUUPKVNQBO KB WF TJWPJNJTUFMVO LBVTJNBLTV UBNNJ UPVLPLVV KB TZZT MPLBLVV PO KÊTFOJMMF ǎ NVJMMF ǎ -JTÊUJFEPU MJJLVO UBQBMWFMVU UBJ JOGP

RINTASYÖPÄPOTILAIDEN VERTAISTUKIRYHMÄT ,FTLVTUFMVSZINÊU VVTJMMF IJMKBUUBJO TBJSBTUVOFJMMF SJOUBTZÚQÊQP UJMBJMMF .FSJ ,BSJOBO UPJNJOUB KB QBMWFMVLFTLVLTFTTB 3ZINJFO UBSLPJUVLTFOB PO BVUUBB KB UVLFB QPUJMBJUB TPQFVUVNBBO TBJSBV EFO NVLBOBBO UVPNBBO VVUFFO FMÊNÊOUJMBOUFFTFFO 3ZINÊU PWBU PTBOPUUBKJMMF NBLTVUUPNJB FJLÊ OJJIJO UBSWJUTF FUVLÊUFFO JMNPJUUBVUVB 3ZINÊU UPUFVUFUBBO ZIUFJTUZÚTTÊ 5ZLTJO TZÚQÊLMJ OJLBO LBOTTB 3ZINÊO WFUÊKJOÊ UPJNJWBU TBJSBBOIPJUBKBU $ISJT UJOB #FSHFS KB ,JSTJ ,JWJPKB 7JJUBMB 3ZINÊU PO UBSLPJUFUUV SJOUBTZÚQÊQPUJMBJMMF KPULB t IBMVBWBU UJFUPB OFVWPB KB IFOLJTUÊ UVLFB t IBMVBWBU LFTLVTUFMMB BJIFFTUB UPJTUFO LBOTTB t IBMVBWBU LVVMMB UPJTUFO LPLFNVLTJB t IBMVBWBU UBWBUB NVJUB SJOUBTZÚQÊQPUJMBJUB Rintasyöpäpotilaiden keskusteluryhmät Meri-Karinassa t OVPSUFO SZINÊ KPLB LVVLBVEFO FOTJNNÊJOFO UPSTUBJ LMP o t ZMJ WVPUJBJEFO SZINÊ KPLB LVVLBVEFO UPJOFO UPSTUBJ LMP o Vertaistukiryhmä levinnyttä rintasyöpää sairastaville 7FSUBJTUVLJSZINÊ LPLPPOUVV .FSJ ,BSJOBTTB KPLB LVVLBVEFO LPMNBT UPSTUBJ LMP o

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN KURSSI- JA NEUVONTAPALVELUT Ajanvaraus ja soittopyynnöt neuvontahoitajille: NB QF LMP o Q t OFVWPOUBIPJUBKBU PWBU LBJLLJ TZÚWÊO IPJEPO BNNBUUJMBJTJB t PIKBVTUB KB OFVWPOUBB NN ZMFJOFO TZÚQÊOFVWPOUB LVO UPVUVTPIKBVT TZÚWÊO QFSJZUZWZZTOFVWPOUB SJOUPKFO PNBUBSLLBJMVO PQBTUVT t MVPNJIVPMJQPMJLMJOJLLB KÊTFOJMMF NBLTVUPO BMLBFO FJ KÊTFOJMMF ǎ O UPJNJTUPNBLTVMMB

t QSPUFFTJWÊMJUZT SJOUBQSPUFFTJU SJOUBMJJWJU QFSVVLJU VJNBQVWVU t LFTLVTUFMVBQVB TZÚQÊQPUJMBJMMF KB MÊIFJTJMMF t WFSUBJTUVLJIFOLJMÚWÊMJUZTUÊ FSJUZJTFTUJ FOTJUJFUPWBJIFFTTB )VPN TVPSBBO OVNFSPTUB

s YHDISTYKSEN TOIMISTOSSA )TËINEN 0ITKËKATU 4URKU s P JËSENTOIMISTO TAI P -ERI +ARINA s WWW LSSY l JASENEKSI *ËSENMAKSU VUODESSA € VUONNA 2EKISTERISELOSTE WWW LSSY l JASENEKSI (UOM -UUTOKSET JËSENREKISTERIIN MAHDOLLISTA TEHDË NETISSË WWW LSSY l JASENILLE MUUTOKSET JASENREKISTERIIN

YHDISTYKSEN JÄSENENÄ SAAT RAHANARVOISIA ETUJA JULKAISUT s 3YÚPË #ANCER LEHTI NELJËSTI VUODESSA s ,/+) LEHTI KAHDESTI VUODESSA ILMAISJAKELUNA s 9HDISTYKSEN JËSENTIEDOTELEHTI KERRAN VUODESSA OSOITTEELLISENA

ALENNUKSET s -ERI +ARINAN MAJOITUS RAVINTOLA JA LIIKUNTAPALVELUISTA s -ATKATOIMISTO -ATKARIN JËRJESTËMISTË MATKOISTA s MAKSUTTOMAT LUOMITARKASTUKSET EI JËSENILLE € s JËSENALENNUSLIIKKEISTË KS WWW LSSY l JASENALENNUKSET s YKSITYISILTË LËËKËRIASEMILTA

TERVEYSTALON TOIMIPISTEET 030 6000 Terveystalo Pulssi, (UMALISTONKATU n 4URKU Terveystalo Turku Aninkainen, !NINKAISTENKATU 4URKU Terveystalo Salo, 4URUNTIE " KRS 3ALO Terveystalo Forssa, +UTOMONKUJA ! &ORSSA s KUVANTAMIS JA LABORATORIOPALVELUT n ALENNUS VOIMASSA OLEVASTA HINNASTON MUKAISESTA HINNASTA VOIMASSA 4URUN 3ALON JA &ORSSAN TOIMIPISTEISSË

MEHILÄISEN TOIMIPISTEET 010 414 00 Sairaala Mehiläinen Turku, +AUPPIASKATU 4URKU Sairaala Mehiläinen Salo, 6ILHONKATU 3ALO s EI TOIMISTOMAKSUA LËËKËRIKËYNNEISTË s KUVANTAMIS JA LABORATORIOTUTKIMUKSET n s PATOLOGISET TUTKIMUKSET n s RINTOJEN ALUEEN KUVANTAMISTUTKIMUKSET JA NËYTTEENOTOT n ,ËËKËRIASEMIEN EDUT OVAT VOIMASSA VUODEN AJAN %TUJA JA ALENNUKSIA EI VOI YHDISTELLË

RYHDY KUUKAUSILAHJOITTAJAKSI! 4UE ARVOKASTA SYÚVËNVASTAISTA TYÚTË LAHJOITTAMALLA KUUKAUSITTAIN HALUAMASI SUMMAN ,OUNAIS 3UOMEN 3YÚPËYHDISTYKSEN TILILLE &) VIESTIKENTTËËN vTUKILAHJOITUSv 6OIT HALUTESSASI TEHDË MYÚS KERTALAHJOITUKSEN

4FJTLBSJOLBUV 5VSLV /FVWPOUBIPJUBKBO WBTUBBOPUUP NB QF BKBOWBSBVLTFMMB

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMA LOIMAA

Syöpää sairastavien keskusteluryhmä (sairastumisesta alle kolme vuotta) 7PJNBWBSBB SZINÊTTÊ WPJ QVIVB TBJSBVEFO LPLFNVLTFTUB KB KBLBB BKBUVLTJB TBNBO LPLFOFJEFO LBOTTB 3ZINÊÊO WPJ UVMMB NZÚT LVVOUFMFNBBO KB TBBNBBO UJFUPB TFLÊ OFVWPKB &J SBKBUUVB JMNPJUUBVUVNJTBJLBB 5JFEVTUFMVU KB *MNPJUUBVUVNJTFU OFVWPO UBIPJUBKB -FFWJ 4BOEFMM MFFWJ TBOEFMM!MTTZ GJ

SALO-KARINAN PALVELUASEMA

4BJSBTUVNJOFO TZÚQÊÊO KB TJJIFO MJJUUZWÊU TZÚQÊIPJEPU WFSPUUBWBU TFLÊ TBJSBTUVOFFO JUTFOTÊ FUUÊ IÊOFO MÊIFJTUFOTÊ WPJNBWBSPKB 5FSWFFMMÊ MÊIFJTFMMÊLÊÊO FJ BJOB PMF TBBUBWJMMB UVLJIFOLJMÚÊ KPOLB LBOTTB KBLBB BSKFO KB TBJSBVEFO BJIFVUUBNBO LSJJTJO 5ÊIÊO UBSKP BB NBIEPMMJTVVEFO WFSUBJTSZINÊ KPOLB PIKBBKBOB UPJNJJ UBJEF UFSBQFVUUJ ,BJTB )BMUJB 4ZÚQÊÊO TBJSBTUVOFJEFO MÊIFJTJMMF UBSLPJ UFUUV UVLJ KB LFTLVTUFMVSZINÊ KBULVV NBIEPMMJTFTUJ TZZTLBVEFMMB 3ZINÊ PO PTBOPUUBKJMMF NBLTVUPO -JTÊUJFEPU KB JMNPJUUBV UVNJTFU WBTUBBWB IPJUBKB 5FJKB ,FNQQBJOFO TVP SB UBJ LVSTTJUPJNJTUP

VOIT LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI:

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMA TURKU

VOIMAVARAA

VERTAISTUKIRYHMÄ SYÖPÄÄN SAIRASTUNEIDEN LÄHEISILLE

LIITY SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI JA TUE TÄRKEÄÄ TYÖTÄMME!

-PJNBBO BMVFTBJSBBMBO UJMPJTTB 4FQQÊMÊOLBUV o -PJNBB /FVWPOUBIPJUBKBO WBTUBBOPUUP BKBOWBSBVLTFMMB 1VIFMJOBJLB -PJNBBO TZÚQÊTBJSBBOIPJUBKBMMF UP LMP o )VPN 1VIFMJOBJLB FJ LPTLF BKBOWBSBVTUB

Kuva: Petri Jauhiainen/Plugi

/FVWPOUBIPJUBKBO WBTUBBOPUUP LBLTJ LFSUBB LVVTTB BKBOWBSBVLTFMMB )FMTJOHJOUJF 4BMP

FORSSAN SOLUKKO t QBJLBMMJTPTBTUPO PNB TZÚQÊTBJSBBOIPJUBKB UBWBUUBWJTTB LVVLBVEFO UPJOFO LFTLJWJJLLP LMP o NVVMMPJO QVIFMJNJUTF UJ UP LMP o

KURSSITOIMINTA MERI-KARINA 4FJTLBSJOLBUV 5VSLV Q LVSTTJ!MTTZ GJ XXX MTTZ GJ XXX NFSJLBSJOB GJ

SAATTOHOIDON TUKIHENKILÖTOIMINTA 4BBUUPIPJUPWBJIFFO QPUJMBJMMB PO IBMVUFTTBBO NBIEPMMJTVVT UB WBUB UVLJIFOLJMÚ 7BQBBFIUPJTFOB UPJNJWBO UVLJIFOLJMÚO SPPMJ PO PMMB QPUJMBBO KB IÊOFO MÊIFJTFOTÊ UVLFOB LVVMJKBOB KB LPLF NVLTFO KBLBKBOB UVFUUBWBO UPJWFJTUB LÊTJO 7BQBBFIUPJTFU PO LPVMVUFUUV UPJNJNBBO UVLJIFOLJMÚJOÊ KB IFJMMF KÊSKFTUFUÊÊO LPV MVUVTUB KB PIKBVTUB UPJNJOUBBO TZÚQÊZIEJTUZLTFO UPJNFTUB -J TÊUJFUPB TBBUUPIPJEPO UVLJIFOLJMÚUPJNJOOBTUB ,BSJOBLPEJO WBTUBBWB IPJUBKB .FSKB -FJOPOFO

VERTAISTUKIHENKILÖVÄLITYS 7FSUBJTUVLJUPJNJOUB QFSVTUVV PTBMMJTUVKJFOTB PNBBO FMÊNÊOLP LFNVLTFFO LFTLJOÊJTFFO UBTB BSWPPO LVVMMVLTJ KB ZNNÊSSF UZLTJ UVMFNJTFFO TFLÊ LPIUBBNJTFFO KB LFTLJOÊJTFFO UVLFNJTFFO 7FSUBJTUVLJIFOLJMÚMUÊ TBBUV UVLJ BVUUBB BSKFTUB TFMWJZUZNJTFTTÊ NVUUB FJ LPSWBB BNNBUUJUZÚUÊ 7FSUBJTUVLJIFOLJMÚJOÊ UPJNJWBU -PVOBJT 4VPNFO 4ZÚQÊZIEJTUZLTFO LPVMVUUBNBU WBQBBFIUPJTFU +PT IBMVBU ZLTJO UBJ MÊIFJTFTJ LBOTTB LFTLVTUFMMB WFSUBJTUVLJIFO LJMÚO LBOTTB PUB ZIUFZUUÊ OFVWPOUBIPJUBKB -FFWJ 4BOEFMM ZL TJMÚMMJOFO WFSUBJTUVLJ MFFWJ TBOEFMM!MTTZ GJ

VERTAISTUKIHENKILÖKSI 7FSUBJTUVLJ PO WBQBBFIUPJTUB KB WBTUBWVPSPJTUB LPLFNVTUFO WBJI UPB TFLÊ UVLFNJTUB TBNPKB FMÊNÊOUJMBOUFJUB LPLFOFJEFO KB TB NPKB POHFMNJB LÊTJUUFMFWJFO LFTLFO 7FSUBJTUVLJIFOLJMÚMMÊ PNB LPIUBJOFO TBJSBVEFO LPLFNVT UBJ LPLFNVT MÊIFJTFO TBJSBTUVNJ TFTUB MÊIFJTWFSUBJTUVLJIFOLJMÚ NBIEPMMJTUBB ZIUFJTFO LJFMFO KB

Muutoksia neuvontapalveluihin Salossa -PVOBJT 4VPNFO 4ZÚQÊZIEJTUZT MJTÊÊ OFVWPOUBQBMWFMVJEFO SFTVSTTJB 4BMPPO TZLTZTUÊ BMLBFO /FVWPOUBIPJUBKJFO WBTUBBOPUUP 4BMP ,BSJOBTTB )FMTJOHJOUJF PO QBSJUUP NJOB WJJLLPJOB UPSTUBJTJO LMP o BMLBFO /FV WPOUBIPJUBKBU IPJUBWBU QBJLBMMJTPTBTUPO QVIFMJO KB BWPWBT UBBOPUUPB TFLÊ WBTUBBOPUUBWBU OFVWPOUBQBMWFMVBTJBLLBJUB MVPNJ KB QSPUFFTJBTJPJTTB "KBOWBSBVT KB TPJUUPQZZOOÚU OFVWPOUBIPJUBKJMMF NB QF LMP o Q 1BJLBMMJTPTBTUPO WFSUBJTUVLJIFOLJMÚU QÊJWZTUÊWÊU QBMWFMV BTFNB 4BMP ,BSJOBTTB TZLTZMMÊ OPSNBBMJJO UBQBBO QFSKBO UBJTJO LMP o NVUUB KBULPTTB QBSJMMJTJOB WJJLLPJOB ,VJUFOLJO LFTÊ KB IFJOÊLVVO LJJOOJPMPO KÊMLFFO PWFU PWBU BVLJ TFLÊ QF FUUÊ FOOFO OFVWPOUBIPJUBKJ FO FOTJNNÊJTUÊ QÊJWZTUZTWVPSPB UP 1BMWFMVBTFNBM UB TBBU UJFUPB QBJLBMMJTPTBTUPO KB TZÚQÊKÊSKFTUÚKFO UPJNJO OBTUB KÊTFOZZEFTUÊ KB LPSWBVLTJTUB TFLÊ TPQFVUVNJTWBM NFOOVTLVSTTJMMF IBLFVUVNJTFTUB 1BMWFMVBTFNBO LBVUUB PO NBIEPMMJTUB TBBEB NZÚT WFSUBJTUVLFB KB UBSWJUUBFTTB LPVMVUFUVO WFSUBJTUVLJIFOLJMÚO 4BMPO QBJLBMMJTPTBTUPO QÊJWZTUZTQVIFMJOOVNFSP PO 4BNBTUB OVNF SPTUB PO TPJUPOTJJSUP UVLJIFOLJMÚJMMF LFTÊ KB IFJOÊLVVTTB

Lounas tarjolla klo 11–14, aikuiset jäsenhintaan 11€, 6–12-vuotiaat 6 €. Muista myös pääsiäispäivän juhlalounas, joka katetaan sunnuntaina 27.3. klo 12–15. Hinta henkilöltä 26 €, lapset (6–12-vuotiaat) 10 €

LOKI

28 - 2016 - N:o 1

kurssitoimisto | Seiskarinkatu 35, 20900 Turku | p. 02 2657 610 | ZZZ OVV\ Ć&#x201C;

lounais-suomen syĂśpĂ¤yhdistyksen

Sopeutumisvalmennuskurssit 2016 KELA-RAHOITTEISET KURSSIT

RAY-rahoitteiset kurssit

ETURAUHASSYĂ&#x2013;PĂ&#x201E;POTILAAT JA LĂ&#x201E;HEISET: Parkurs fĂśr personer Ăśver 68 ĂĽr FPA nr 59909

AIVOKASVAINPOTILAAT JA LĂ&#x201E;HEISET: Parikurssi, RAY Parikurssi, RAY

SUUN- JA NIELUNALUEEN SYĂ&#x2013;PĂ&#x201E;POTILAAT JA LĂ&#x201E;HEISET: Osittainen parikurssi, KELA nro 59959 VATSAN- JA SUOLISTONALUEEN SYĂ&#x2013;PĂ&#x201E;POTILAAT JA LĂ&#x201E;HEISET: Osittainen parikurssi, KELA nro 59960 Osittainen parikurssi, KELA nro 59961 KAIKILLE SYĂ&#x2013;PĂ&#x201E;POTILAILLE SYĂ&#x2013;PĂ&#x201E;SAIRAUDESTA RIIPPUMATTA: Osittainen parikurssi alle 68-vuotiaille, KELA nro 59990

AIKUISTEN SYĂ&#x2013;PĂ&#x201E;POTILAIDEN PERHEKURSSIT: Vanhemmuutta tukeva kurssi, RAY Nuoret lesket -perhekurssi, RAY

29.02.â&#x20AC;&#x201C;04.03.2016 04.07.â&#x20AC;&#x201C;08.07.2016 07.11.â&#x20AC;&#x201C;11.11.2016

PARIKURSSIT: Liikunnallisuutta tukeva parikurssi, RAY Energiaa luonnosta -villiyrttikurssi (pari-/yksilĂśkurssi) + seurantapĂ¤ivĂ¤ 25.9.2016, RAY â&#x20AC;?Keula kohti kaakkoaâ&#x20AC;? melontakurssi -pari/yksilĂśkurssi, RAY â&#x20AC;?Keula kohti kaakkoaâ&#x20AC;? melontakurssi -pari/yksilĂśkurssi, RAY Liikunnallisuutta tukeva parikurssi, RAY Parantumatonta syĂśpĂ¤Ă¤ sairastavien ja lĂ¤heisten parikurssi, RAY YKSILĂ&#x2013;KURSSIT: â&#x20AC;?Toivon tiellĂ¤â&#x20AC;? -viikonloppukurssi lĂ¤heisensĂ¤ menettĂ¤neille, RAY Taideterapiapainotteinen yksilĂśkurssi, RAY â&#x20AC;?Me naisetâ&#x20AC;? -yksilĂśkurssi (rinta- ja gynekologiset syĂśvĂ¤t), RAY Voimaannuttavan kirjoittamisen yksilĂśkurssi, RAY Harvinaiset syĂśvĂ¤t yksilĂśkurssi, RAY MELANOOMAPOTILAAT JA JA LĂ&#x201E;HEISET (IHO JA SILMĂ&#x201E;): Parikurssi, RAY

05.09.â&#x20AC;&#x201C;09.09.2016 07.03.â&#x20AC;&#x201C;11.03.2016 10.10.â&#x20AC;&#x201C;14.10.2016

09.05.â&#x20AC;&#x201C;13.05.2016

HYVĂ&#x201E;NLAATUISIA KASVAIMIA SAIRASTAVAT LAPSET JA NUORET: Lasten perhekurssi, KELA nro 60471 Nuorten osittainen perhekurssi, hyvĂ¤nlaatuisia kasvaimia MD QHXURÂżEURPDWRRVLD VDLUDVWDYLHQ NXUVVL .(/$ QUR

08.08.â&#x20AC;&#x201C;12.08.2016 25.07.â&#x20AC;&#x201C;29.07.2016

LAPSISYĂ&#x2013;PĂ&#x201E;POTILASPERHEET: Sopeutumisvalmennuskurssi, KELA nro 60469 Sopeutumisvalmennuskurssi, KELA nro 60470 Lapsen syĂśpĂ¤hoitojen pĂ¤Ă¤ttyminen -perhekurssi, RAY, SYLVA, LSSY

13.06.â&#x20AC;&#x201C;17.06.2016 11.07.â&#x20AC;&#x201C;15.07.2016 28.10.â&#x20AC;&#x201C;30.10.2016

06.06.â&#x20AC;&#x201C;10.06.2016

OSITTAISET PARIKURSSIT (KELA):

HUOM!

Osittaisella parikurssilla kuntoutujan kurssiohjelman kestoo on 5 vrk:tta ja lĂ¤heisen 2 vrk:tta. LĂ¤heinen voi halutessaann lisĂ¤ksi asua Meri-Karinassa 3 vrk:tta, tĂ¤ysihoidon hinta on 165 â&#x201A;Ź/hlĂś (sis. majoituksen ja ateriat).

Muutokset kurssiaikatauluun mahdollisia. Katso tarkemmat tiedot Lounais-Suomen SyĂśpĂ¤yhdistyksen nettisivuilta

mmm$biio$Ă

2 hh 225 â&#x201A;Ź/hlĂś

30.05.â&#x20AC;&#x201C;03.06.2016 29.08.â&#x20AC;&#x201C;02.09.2016 07.11.â&#x20AC;&#x201C;11.11.2016 1hh 265 â&#x201A;Ź/hlĂś

Lounais-Suomen SyĂśpĂ¤yhdistyksen jĂ¤senille 20 â&#x201A;Ź:n jĂ¤senalennus. Virkistysloma sisĂ¤ltĂ¤Ă¤ tĂ¤ysihoidon, majoituksen ja ohjattua toimintaa. TĂ¤ytĂ¤ virkistyslomien hakemuslomake (lĂ¤hetetĂ¤Ă¤n Meri-Karinaan), soita kurssitoimistoon tai hae kotisivujemme kautta.

LUE LISĂ&#x201E;Ă&#x201E; VIRKISTYSLOMISTA:

ww.merikar_dW$Ă

18.01.â&#x20AC;&#x201C;22.01.2016 13.05.â&#x20AC;&#x201C;15.05.2016 19.06.â&#x20AC;&#x201C;23.06.2016 25.07.â&#x20AC;&#x201C;29.07.2016 15.08.â&#x20AC;&#x201C;19.08.2016 15.08.â&#x20AC;&#x201C;19.08.2016 26.02-â&#x20AC;&#x201C;28.02.2016 04.04.â&#x20AC;&#x201C;08.04.2016 25.04.â&#x20AC;&#x201C;29.04.2016 02.09.â&#x20AC;&#x201C;04.09.2016 05.10.â&#x20AC;&#x201C;07.10.2016 17.10.â&#x20AC;&#x201C;21.10.2016

Olet sairastunut syĂśpĂ¤Ă¤n, ja sairastumisestasi on kulunut aikaa vĂ¤hintĂ¤Ă¤n puoli vuotta. Voit hakeutua KansanelĂ¤kelaitoksen tai RAY:n rahoittamalle sopeutumisvalmennuskurssille. MyĂśs syĂśvĂ¤n uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syĂśpĂ¤Ă¤n sinulla on mahdollisuus hakeutua kursseillemme.

LisĂ¤tietoja: â&#x20AC;&#x201C; Kelan paikallistoimistosta tai Âą 0HUL .DULQDVWD 6HLVNDULQNDWX 7XUNX ZZZ OVV\ Âż S NXUVVLWRLPLVWR WDL LQIR NXUVVL#OVV\ Âż

Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Kursseja kohdennetaan ikĂ¤ryhmittĂ¤in eri syĂśpĂ¤potilasryhmille. LisĂ¤ksi kurssit kohdennetaan joko kuntoutujalle, koko perheelle (lapset ja nuoret syĂśpĂ¤potilaat) tai pareille (potilaalle ja hĂ¤nen lĂ¤heiselleen).

MikĂ¤li haet Kelan rahoittamalle kurssille, tĂ¤ytĂ¤ Kelan hakemuslomake KU132. Hakemuslomakkeita on saatavana Kelan paikallistoimistoista, 0HUL .DULQDQ NXUVVLWRLPLVWRVWD VHNl .HODQ LQWHUQHWVLYXLOWD ZZZ NHOD Âż LiitĂ¤ hakemukseen epikriisi eli sairauskertomus tai lĂ¤Ă¤kĂ¤rin B-lausunto. EdellĂ¤ mainituista asiakirjoista on kĂ¤ytĂ¤vĂ¤ ilmi diagnoosi (sairaus) sekĂ¤ tĂ¤mĂ¤nhetkinen tilanne, joten epikriisi tai lĂ¤Ă¤kĂ¤rin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltĂ¤neen vuoden aikana. Palauta hakemus liitteineen suoraan Kelalle.

Jos haet RAY:n rahoittamalle kurssille, tĂ¤ytĂ¤ RAY:n hakulomake ja lĂ¤hetĂ¤ hakemuksesi Meri-Karinaan. Hakemuslomakkeita saat kotisivuiltamme ZZZ OVV\ Âż VHNl 0HUL .DULQDQ NXUVVLWRLPLVWRVWD

Ă&#x201E;ijĂ¤energiaa-virkistyspĂ¤ivĂ¤

MERI-KARINAN VIRKISTYSLOMAT MAT Virkistysloma Virkistysloma Virkistysloma

18.07.â&#x20AC;&#x201C;22.07.2016 18.11.â&#x20AC;&#x201C;20 11.2016

KAIKILLE SYĂ&#x2013;PĂ&#x201E;POTILAILLE SYĂ&#x2013;PĂ&#x201E;SAIRAUDESTA RIIPPUMATTA

16.05.â&#x20AC;&#x201C;20.05.2016 19.09.â&#x20AC;&#x201C;23.09.2016

PERHEKURSSIT/ LASTEN JA NUORTEN KURSSIT

NUORET SYĂ&#x2013;PĂ&#x201E;POTILAAT: Osittainen perhekurssi, KELA nro 60486

02.05.â&#x20AC;&#x201C;06.05.2016 12.09.â&#x20AC;&#x201C;16.09.2016

PERHEKURSSIT

MITEN PĂ&#x201E;Ă&#x201E;SEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLE?

HEMATOLOGISET JA KANTASOLUHOIDETUT SYĂ&#x2013;PĂ&#x201E;POTILAAT JA LĂ&#x201E;HEISET: Osittainen parikurssi, KELA nro 59952 Osittainen parikurssi, KELA nro 59953 Osittainen parikurssi, KELA nro 59954 RINTASYĂ&#x2013;PĂ&#x201E;POTILAAT JA LĂ&#x201E;HEISET: Parikurssi alle 68-vuotiaille, KELA nro 59946 Parkurs fĂśr personer Ăśver 68 ĂĽr, FPA nr 59948

19.09.â&#x20AC;&#x201C;23.09.2016

Wellness weekend for ladies

to 28.4.2016

16.â&#x20AC;&#x201C;17.4.2016 ja 12.â&#x20AC;&#x201C;13.11.2016

Miehille suunnattu virkistyspĂ¤ivĂ¤ kutsuu liikunnan pariin ja kuulemaan terveyteen liittyvistĂ¤ aiheista. PĂ¤ivĂ¤n aikana saat tietoa syĂśvĂ¤stĂ¤ ja sydĂ¤nterveydestĂ¤. Hinta 10 â&#x201A;Ź/hlĂś

Ohjelmassa mm. tehokasta ja ennen kaikkea hauskaa liikuntaa. Vastapainona rentoutumista sekĂ¤ koko kehoa ja mieltĂ¤ virkistĂ¤vĂ¤Ă¤ Ă¤Ă¤nimaljarentoutusta ja taijia. Hinta 90 â&#x201A;Ź/hlĂś (sis. majoituksen, ohjelman ja ruokailut). Mahdollista myĂśs osallistua ainoastaan *lauantain ohjelmaan hintaan 60 â&#x201A;Ź/hlĂś (sis. ohjelman ja ruokailut)

to-pe 17.â&#x20AC;&#x201C;18.11.2016 Hinta 90 â&#x201A;Ź/hlĂś (sis. majoituksen, ohjelman ja ruokailut). Mahdollista myĂśs osallistua ainoastaan torstain 17.11. ohjelmaan hintaan 60 â&#x201A;Ź/hlĂś (sis. ohjelman ja ruokailut)