Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat 2 2014

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

SANOMAT

LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y:N TIEDOTUSLEHTI

Rintaproteesi vai korjausleikkaus?

Ultraäänilaitelahjoitus Karinakodille Ryhdy vapaaehtoiseksi Papilloomavirus on länsimaalaisten vitsaus Täyttä elämää silmämelanoomasta huolimatta Yhdistyksen vetovastuu vaihtui

1/2005 N:O 2/2014 2 /2004

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

2 - 2014 - N:o 2

Haluamme auttaa Syöpäyhdistys auttaa. Auttaminen on moninaista ja kohdistuu niin yksilöön kuin hänelle tärkeisiin ihmisiin, perheeseen. Auttaminen on ennaltaehkäisevää tiedottamista sekä ihmisen pelkoja ja huolia kuuntelevaa. Se on ensitietoa syöpään sairastuneelle alan asiantuntijoiden työtä kunnioittaen. Se on sopeutumisvalmennusta uuteen elämäntilanteeseen syövästä lähes parantuneena tai syövän kanssa eläen. Se on myös auttamista virkistäytymään arjessa ja juhlatilanteissa.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ja sen monipuoliset paikallisosastot ja potilaskerhot auttavat. Esimerkiksi tämän lehden juttua varten haastateltu Kalle Koskinen kertoo saavansa tukea Loimaan keskustelupiireistä. Toiminnan tulee perustua tutkittuun tietoon, josta on esimerkkinä Katja Keron väitöstutkimus, mutta myös vuosikymmenten kokemukseen. Kuluva vuosi jää yhdistyksemme historiaan Kari Ojalan vuotena: keskiaukeamalla on häivähdys siitä, miltä tuntuu jättää omaa elämäntyötään ja miten Kari Ojalan työtä arvostetaan valtakunnallisestikin.

Auttaminen on kulkemista rinnalla aina loppuun saakka. Saattohoitokodin juhlavuotta innoittaa sen saama ultraäänilaite, jota toki voidaan käyttää jo paljon aikaisemminkin esimerkiksi rintasyöpien diagnostiikassa. Alkava Roosa nauha -keräys lokakuussa ja marraskuinen Movember-yhteistyö konkretisoivat elämää naisena ja miehenä rintasyövän ja eturauhassyövän kanssa. Yhdistyksemme osallistuminen ensimmäistä kertaa lipaskeräyksellä Turkkusex-messuille on haastanut pohtimaan, osaammeko suhtautua luontevasti omaan tai muiden seksuaalisuuteen myös syöpäsairaudessa.

Uutena toimitusjohtajana olen mykistynyt – ihailusta. Olen vaikuttunut henkilökunnan osaamisesta ja innostunut asiakkaiden palautteista. Sirpa Aaltonen-Veikkolainen lähetti äskettäin omansa: ”Lomatunnelmia Meri-Karinan kurssilta 16.–22.8. Iloisesti yllätyin mukavasta porukasta, ei yhtään töttermannia, kaikki nauttivat ohjelmasta. Henkilökunta saa kiitokset kaikilla rintamilla, ravitsitte hyvällä ruoalla ja ihanilla hoitajilla. Tänne tulimme jotenkin allapäin, kurssi on virkistänyt meitä. Olemme eri puolilta Suomea, nyt lähdemme eri teitä. Kiittäen syöpäpotilaan vaimo.”

Ihailen ja kunnioitan erilaisia vapaaehtoisesti aikaansa ja osaamistaan antavia ihmisiä, kuten vertaistukijoita potilasjärjestöissä, talkoo- ja ystävätoiminnassa olevia aktiiveja, varainhankkijoita lipaskeräyksineen – puhumattakaan paikallisosastoista, johtokunnissa, hallituksissa, hallintoneuvostoissa ja valtuuskunnissa olevien luottamushenkilöiden sitoutumisesta yhteiseen tärkeään työhömme. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys auttaa vastedeskin.

Toimitusjohtaja Tiina Surakka, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

SÄÄSTÖPANKKI AUTTAA AINA. Meillä toimihenkilöt ovat helposti tavoitettavissa ja asiat hoituvat mutkattomasti, ilman turhia kommervenkkejä.

Kaupan päälle saat vakavaraisen pankin turvan säästöillesi.

T rvvet Te eu Tervetuloa tyytyväisten asiakkaiden pankkiin!

Vi vill hjälpa Cancerföreningen hjälper. Vi hjälper både enskilda individer och deras familjer och andra närstående människor på många olika sätt. Det kan handla om förebyggande information eller att lyssna på människors sorger och bekymmer. Eller att avslöja sanningen för en cancersjuk med respekt för experterna på området och deras arbete. Eller habilitering för en ny tillvaro för en människa som nästan övervunnit sin cancer eller måste leva med den. Vi hjälper även med att koppla av i vardagen och vid fester.

Sydvästra Finlands Cancerförening och dess mångsidiga lokalavdelningar och patientklubbar hjälper. Till exempel Kalle Koskinen som intervjuats för en artikel i denna tidning berättar att han får stöd av diskussionscirklarna i Loimaa. Verksamheten bör grunda sig ppå forskningsresultat, g , på p vilket Katja j Keros avhandling är ett exempel, men även på decenniers erfarenhet. År 2014 kommer att g gå till föreningens historia som Kari Ojalas år: på mittuppslaget finns en skymt av hur det känns att lämna sitt livsverk och hur Kari Ojalas arbete uppskattas även på riksniv riksnivå. slutet. Jubileumsåret för hemmet för hospiVi hjälper genom att följa en människa till slu som även kan användas i ett tidigt cevård inspireras av hemmets nya ultraljudsapparat ultraljudsa skede till exempel för diagnostik diagnosti av bröstcancer. Insamlingen Rosa band som börjar i oktober och samarbetet Movember i november konkretisam serar livet som kvinna med bröstcancer och livet som man med prostatacancer. Vår förening deltar de för första gången i mässan Turkkusex med en insamling, och de det får en att fundera på om vi kan förhålla oss naturligt till vår egen eller andras sexualitet även när cancer är med i bilden.

Som ny verkställande ddirektör är jag helt stum – av beundran. Jag är imponerad av de d anställdas kunnande och intresserad av kundernas kom kommentarer. En kommentar mottog jag nyligen från Sirpa Aaltonen-Veikkolainen: ”Semesterhälsningar från ku kursen på Meri-Karina 16–22.8. Det trevliga gänget var en glad överraskning, inte en enda tötterman, alla njöt av programmet. pro Personalen får beröm av alla, ni gav oss god mat ma och skötarna var underbara. Vi kom hit lite nedstämda, kursen k har gjort oss glada. Vi är från olika håll i Finland, nu ååker vi olika vägar. En cancerpatients fru tackar.”

Jag beundrar och respekterar res olika människor som frivilligt använder sin tid och sitt kunnande, till exempel likställda som ger stöd i patientorganisat patientorganisationer, aktiva i talko- och vänskapsverksamhet he het,t, deltagare del elta taga gare re i insamlingar ins nsam am – för att inte tala om lokalavdelningarna eller förtroende förtroendepersoner i direktioner, styrelser, förvaltningsråd och delegatio delegationer och deras engagemang i vårt gemensamma samm sa mmaa vi vikt viktiga ktig igaa ar arbe arbete. bete te.. Sydvästra Finlands Cancerförening kommer att hjälpa även i fortsättningen.

Verkställande Verk Ve rkst stäl älla land ndee direktör di Tiina Surakka, Sydvästra Finlands Cancerförening rr.f.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Seiskarinkatu 35, 20900 Turku puhelin (02) 2657 666 (keskus) Sähköposti: tiina.surakka@lssy.fi Päätoimittaja: Tiina Surakka Toimitussihteeri: Aleksi Rajamäki

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Painos: 250.000 Painopaikka: Turun Sanomat Lue lehteä verkossa: lssy.fi/jasenille/julkaisut Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2015

www.säästöpankki.fi/liedonsp Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Paimio | Raisio | Turku

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2014 - 3

TA P A H T U M I E N V I L I N Ä S S Ä Sykerö Beach keräsi ennätykselliset yli 200 pelaajaa Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen naapurissa sijaitsevan uimarannan valtasi jälleen suuri joukko rantalentopallon harrastajia. Tänä vuonna 12. kerran järjestettyyn Sykerö Beach -hyväntekeväisyysturnaukseen osallistui ennätysmäärä pelaajia syöpäsairaiden lasten hyväksi, kaiken kaikkiaan yli 200 osallistujaa. Elokuisen viikonlopun aikana pilli vihelsi lähes 200 kertaa pelin käynnistymisen merkiksi.

Sykerö Beach on lunastanut paikkansa monen pelaajan kesän biitsikalenterissa mutkattoman ja hyvää tekevän luonteensa vuoksi. Nuorimmat pelaajat ovat alakoululaisia, kun taas vanhimmat jo vankasti eläkkeellä. Kaukaisimmat pelaajat saapuvat useiden satojen kilometrien päästä. Osa joukkueista on ollut mukana joka vuosi – tästä esimerkkinä Virran suvun miehet joukkueella Virran Viemää.

Sykerö Beach on syntynyt syöpälapsen isän, Ville Kakon, halusta tehdä hyvää.

– Itse Lounais-Suomen Syö-

päyhdistyksen lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerön tarjoamasta tuesta ja mahdollisuuksista nauttineena tuli tarve antaa jotakin takaisin, sanoo Ville, joka hoitaa turnauksen järjestelyt perheensä ja ystäviensä avulla.

– Turnauksessa on tavoitteena pitää hauskaa, pelata hyviä pelejä ja tietenkin kerätä rahaa tärkeään kohteeseen. Sorttamäen uimarannalla pelit jatkuvat jälleen ensi vuonna, joten tervetuloa mukaan kisaamaan tai kannustamaan!

Sykerö Beachiä on vuosittain tukemassa joukko yrityksiä ja yksityishenkilöitä. PerkinElmer ja Myllyn Intersport ovat pitkäaikaisempia turnauksen tukijoita. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ja Turun kaupunki tarjoavat turnaukselle hienot puitteet.

Lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerö järjestää monipuolista toimintaa syöpään sairastuneille lapsille ja heidän vanhemmilleen, muun muassa asiantuntijaluentoja, virkistystä ja ver-

Turun Sorttamäen uimarannalla kisattiin syöpäsairaiden lasten hyväksi 16.–17. elokuuta. Rantalentopalloa pelattiin lämpimässä ja aurinkoisessa kelissä, muutaman raikastavan vesisuihkun kera. taistukea. Sykeröllä on äiti- ja isäkerhot, jotka tarjoavat vanhemmille mahdollisuuden viettää omaa aikaa. Sykerö-toimin-

nasta vanhemmat ja lapset saavat tukea vertaisiltaan.

Teksti ja kuvat: Pia Kakko

2000-luvun alussa leukemian sairastanut Olivia pelasi isänsä Villen kanssa sekasarjaa.

Remontoitu Heikin Piha Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen verkkosivut täyttyi syysmuodista uudistuivat Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen katetun sisäpihan laaja remontti on saatu valmiiksi ja tila on nimetty Heikin Pihaksi. Meri-Karinan majoitustilojen ja kesällä 2012 valmistuneen palveluvuokrakerrostalon väliin jäävää aluetta kutsuttiin aikaisemmin talvipuutarhaksi.

Heikin Pihasta on tarkoitus tehdä monitoimikeskuksen sydän, ja siellä järjestetään monenmoista ohjelmaa Meri-Karinassa vierailevien ja asuvien iloksi. Esimakua tästä saatiin 10. päivänä syyskuuta, kun Meri-Karinassa oli mahdollisuus tutustua syyspukeutumiseen toiminta- ja palvelukeskuksessa asuvien esittelemänä.

Catwalkille uskaltautui eriikäisiä ja -kokoisia mannekiineja, estradilla nähtiin myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen uusi toimitusjohtaja Tiina Surakka.

Heikin Piha on nimetty edesmenneen Heikki Löyttyniemen mukaan. Kesäkuun alussa poisnukkuneen Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön hallituksen ensimmäisen puheenjohtajan muistoa on kunnioitettu adressilla, ja lahjoitusvarat käytetään Heikin Pihan ylläpitämiseen.

Kaupunkineuvos Löyttyniemi teki merkittävän elämäntyönsä turkulaisen kunnallispolitiikan ja liike-elämän palveluksessa, toimien muun muassa Turun kaupunginvaltuuston pitkäaikaisena puheenjohtajana vuodesta 1977. Turun kauppakamarin ja Turun Messujen toimitusjohtajana hän työskenteli niiden perustamisesta alkaen lähes 30 vuoden ajan.

Heikin Pihan äänentoistoa on parannettu, ja tilaan pystytetään lahjoituksena toteutettava patsas. Sisäpiha saa uuden nimensä virallisesti syksyllä.

Kuva: Aleksi Rajamäki

Hilkka Finberg näytti mallia, kuinka catwalkilla kuuluu kävellä.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen uudet www-sivut on julkaistu kesän aikana. Moderneilla verkkosivuilla käyttäjän on helppo navigoida ja löytää monipuolista tietoa yhdistyksen palveluista.

Syöpäyhdistys palvelee jäseniään ja jäseniksi aikovia tutussa osoitteessa www.lssy.fi. Rinnalle on avattu erillinen, myös laajalle yleisölle suunnattu palvelusivusto www.merikarina.fi.

– Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen MeriKarina tarjoaa terveys- ja hyvinvointipalveluiden ohella juhla-, majoitus-, siivous- ja kokouspalveluita. Monitoimikeskuksessa on mahdollista viettää perhetilaisuuksia häistä muistotilaisuuksiin sekä järjestää erilaisia kursseja ja tapaamisia myös muille kuin syöpäpotilasryhmille. Halusimme tuoda tämän puolen paremmin esille, kertoo Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen viestinnästä vastaava Aleksi Rajamäki.

Verkkouudistusprojektin yhtenä tavoitteena oli selkeyttää valikkorakenteita. Jäsenistö löytää jatkossa vaivattomammin tiedon lähteille. Lisäksi monipuolisten linkitysten avulla on pyritty antamaan lisätietoja ja johdattamaan vastuuhenkilön luokse.

Uudistuksessa on kiinnitetty huomiota myös sähköisiin lomakkeisiin.

Käyttäjä voi nyt muun muassa liittyä jäseneksi,

tehdä muutokset jäsenrekisteriin, hakea virkistyskursseille sekä pyytää tarjousta ruoka-, juhla- ja kokouspalveluista.

Uusilla nettisivuilla on huomioitu vaivattoman navigoinnin ja tiedonkulun lisäksi syöpäyhdistysten julkaisutoiminta.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kahdesti vuodessa ilmestyvä Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat on luettavissa verkossa näköislehtenä, ja www-sivuille on nostettu esimerkkijuttuja aihealueittain.

Toimii kaikissa päätelaitteissa Sivustojen ulkoasun ja rakenteen on suunnitellut turkulainen mainostoimisto Viestintä-Dimmi Oy. – Luonnollisesti uudet sivustot toimivat kaikissa päätelaitteissa eli sivun sisältö skaalautuu automaattisesti oikeaan kokoon ja on helposti luettavissa myös älypuhelimen ja tabletin näytöltä, kertoo projektin vetäjä Päivi Marjomaa Viestintä-Dimmi Oy:stä.

Sivujen rakenteessa on monipuolisesti huomioitu erilaiset käyttäjäryhmät.

– Esimerkiksi vapaaehtoistyöstä, lahjoittamises-

ta ja yhdistyksen jäsenyydestä kiinnostuneet löytävät nyt helposti oikean informaation klikkaamalla suoraan etusivun linkeistä ja bannereista. Selkeästä tapahtumakalenterista löytyvät helposti kaikki ajankohtaiset kurssit ja tapahtumat, joista etusivulle linkittyy automaattisesti muutama tuorein, Marjomaa lisää.

Tulevaisuudessa verkkosivuille tuotetaan sisältöä myös ruotsiksi ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaan on mahdollista tutustua liikkuvan kuvan avulla.

Erityisryhmät, kuten näkövammaiset, pyritään huomioimaan mahdollisimman hyvin.

Palautetta yhdistyksen uusista verkkosivuista voi lähettää osoitteeseen aleksi.rajamaki@lssy.fi.

Myös Salon paikallisosasto vaihtoi tuoreempaan Niin ikään Salon seudun paikallisosaston verkkosivut kokivat muodonmuutoksen alkukesällä.

Paikallisosaston tiedottaja Tuija Juseliuksen mukaan www-sivuista pyrittiin tekemään mahdollisimman asiapitoiset, selkeät ja raikkaat.

– Etsittävät asiat löytyvät nyt helposti. Esimerkiksi etusivulta pääsee monipuoliseen tapahtumakalenteriin,

josta näkee ajankohtaiset asiat sekä Salo-Karinan sijaintitiedot.

Sivustolla muun muassa kerrotaan vapaaehtoistyöstä, neuvontapalveluista sekä vertaistukija tukihenkilötoiminnasta. Tapahtumasivulta sen sijaan löytää kerran kuukaudessa pidettävien tapaamisiltojen esiintyjät, aiheet ja tarkemmat ajankohdat sekä muut tapahtumat. Verkkosivuilta on myös luettavissa johtokunnan henkilöesittelyt.

Tutustu Salon seudun paikallisosaston nettisivuihin osoitteessa sspo. net. Palautetta voi lähettää osoitteeseen salo@lssy.fi.

Lounais-Suomen SyÜväntorjuntasanomat

4 - 2014 - N:o 2

Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta Karinakodin 20-vuotisjuhlaseminaarissa:

�Saattohoidon perusteluiden oltava humaaneja, ei taloudellisia�

Helmikuussa tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Karinakoti aloitti saattohoitotoiminnan Turun Hirvensalossa. Juhlavuoden kunniaksi Lounaissuomalaiset SyÜpäjärjestÜt järjestivät sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja poliittisille päättäjille suunnatun seminaarin, jossa saattohoitoa lähestyttiin usean asiantuntijan näkÜkulmasta. Seminaarissa muun muassa kysyttiin, mitä jo Varsinais-Suomessa osaamme ja mitä pitäisi kehittää.

Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd) toi tilaisuuteen valtiovallan terveiset. Hänen mukaansa hyvään saattohoitoon pitää kuulua potilaan toiveiden huomioiminen, mahdollisimman hyvä oireiden hoito, lähestyvään kuolemaan valmistaminen sekä potilaan läheisten tukeminen. – Saattohoito herättää paljon kysymyksiä ja pelkoja, eivätkä hyvän saattohoidon suositukset tunnu vielä toteutuvan kaikkialla. Ongelmana on hoidon saatavuuden sattumanvaraisuus, vaikka meillä on tarjolla ammattimaisia hoitokoteja ja laadukasta saattohoitoa terveydenhuollon yksikÜissä.

MyÜs Tyksin syÜpäklinikkan osastonylilääkäri Sirkku JyrkkiÜn mukaan saattohoitokäytänteet ovat Varsinais-Suomessa turhan kirjavia. – Tällä alueella ei ole tasalaatuista saattohoitotoimintaa, ja uskon, että muuallakin Suomessa tilanne on valitettavan samankaltainen. Olemme edelleen kehitysmaavaiheessa hyvistä vuosikymmenten aikana tehdyistä yrityksistä huolimatta. – Suomessa kuolinpaikkana on useimmiten terveyskeskuksen vuodeosasto. Kotikuolemat ovat suhteellisen harvinaisia. Turussa viimeiset hetket vietetään kovin usein yliopistosairaalassa, tosin trendi on ollut laskeva.

Oikeus hyvään saattohoitoon Sosiaali- ja terveysministeriÜn saattohoitosuositukset julkaistiin vuonna 2010. Niiden laatimisen käynnistivät kansalaisaloitteet ja keskustelu eduskunnassa. Monelta taholta oli jo tuolloin tullut esiin huoli kuolevan ihmisen saattohoidon laadun vaihtelusta.

Suosituksilla toivotaan olevan vaikutusta kuntien ja sairaanhoitopiirien saattohoidon järjestämiseen siten, että hyvästä saattohoidosta tulisi jokaisen oikeus omien tarpeidensa ja toiveidensa mukaisesti. Ne on tarkoitettu kaikkien sosiaali- ja

terveydenhuollon yksikÜiden käyttÜÜn. – Saattohoitosuositukset eivät lisää kustannuksia mutta edellyttävät monin paikoin voimavarojen kohdentamista uudelleen. Lain mukaan vastuu potilaan kokonaishoidosta on perusterveydenhuollolla, jonka tulee osallistua koko hoitoprosessiin. Yksi tapa edistää suositusten toteutumista on kansalaiskeskustelun käynnistäminen hyvän saattohoidon merkityksestä, Eloranta painotti.

Hallitusohjelmaan on kirjattu saattohoitopalveluiden laadun parantaminen. Käynnissä olevan sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen päätarkoituksena on hoitoon pääsyn turvaaminen kaikkialla maassamme. – Tämä koskee koko terveydenhuollon palveluketjua, siten myÜs kärsimyksen lievittämistä ja saattohoitoa. Onnistuessamme sosiaali- ja terveyspalveluuudistuksessa parannamme samalla myÜs osaavan ja laadukkaan saattohoidon saatavuutta tasapuolisesti. Saattohoidon perusteluiden tulee olla humaaneja, ei taloudellisia. – Pohdittavaksi jää kysymys siitä, pitäisikÜ oikeus tietyntasoiseen saattohoitoon turvata lailla. Siten kuntien olisi pakko varmistaa, että terveyskeskuksissa ja hoivakodeissa on siihen riittävä osaaminen. Asia vaatii lisäselvityksiä ennen kuin siinä voidaan edetä.

Elämä antaa kuolemalle merkityksen Karinakodin juhlaseminaarissa puhuneen sairaalapappi Harri Heinosen mukaan kuoleman läheisyys antaa mahdollisuuden eletyn elämän tarkasteluun. Mikä olen ollut, mikä on ollut paikkani tässä maailmassa, minkälainen suhde minulla on ollut elämään ja toisiin ihmisiin, miten olen kyennyt ja saanut toteuttaa itseäni? – Olen kokenut, että ihmisellä on kuolemaa lähestyessään tärkeää muodostaa elämästään kokonainen kuva. Kokemukset

kiitollisuudesta syyllisyyteen ja pettymyksiin ovat välttämättÜmiä, jotta kuva voisi olla kokonainen, ei ainoastaan jonkun näistä värittämä.

Heinonen on huomannut, että potilaan ja hänen omaistensa ajatukset kulkevat kuin eri ajassa. – Kuolevan kohdalla tuntuu, että luopumisen ahdistavuuden tunne muuttuu hiljalleen kiitollisuuden tunteeksi. Läheisten tilanne on kokonaan toinen.

Helposti tunnetaan luopumisesta johtuvaa ahdistusta, joka estää kuolevan kanssa samankaltaisen kiitollisuuden tunteen syntymisen.

Heinosen mukaan syyllisyyden tunne nousee helposti pintaan elämän loppumetreillä. – Olen kohtaamisissani hämmästellyt, miten paljon ihmisten elämään kätkeytyy vaiettuja ja salattuja asioita. Usein on hyvä, että kuulija tulee lähipiirin ulkopuolelta.

Toinen monesti ilmenevä syyllisyyden muoto on jo tiedossa olevat teot, jotka ovat aiheuttaneet pahaa jollekulle. – Kuolevaa lähestyvä ihminen huomaa, että on viimeinen hetki sovittaa vaivaava asia toisen kanssa. Olen usein kuullut kuolinvuoteella sanan �anteeksi�.

Seminaarissa puhuivat kansanedustaja Elorannan, dosentti JyrkkiÜn ja sairaalapappi Heinosen lisäksi Lounais-Suomen SaattohoitosäätiÜn asiamies Kari Ojala ja dosentti Jouko Viljanto Lounaissuomalaisten SyÜpäjärjestÜjen Palsa-tyÜvaliokunnasta. Seminaaripäivän avasi Lounais-Suomen SaattohoitosäätiÜn hallituksen puheenjohtaja Pekka Soini.

Tilaisuuden käytännÜn järjestelyistä vastasi Lounaissuomalaisten SyÜpäjärjestÜjen yhteydessä toimiva palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa kehittävä Palsa-tyÜvaliokunta. Juhlaseminaari pidettiin toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinan kongressisalissa 25. helmikuuta.

Teksti ja kuva: Aleksi Rajamäki

+LHQRWXQWHLQHQ MD KXLSSXODDGXNDV SHUXXNNLSDOYHOXPPH MR YXRGHVWD

Kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan mukaan saattohoidon saamisessa saattaa olla suurta vaihtelua jopa saman kaupungin eri terveysasemien välillä.

Karinakoti sai ultraäänitutkimuslaitteen Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus (VSKK) lahjoitti ultraäänitutkimuslaitteen Karinakotiin heinäkuussa. Ultraäänitutkimus mahdollistaa muun muassa nesterakkuloiden etsimisen ja erottamisen kiinteistä kudosmuutoksista. Reaaliaikaisesta ultraäänikuvasta voi myÜs nähdä, onko jokin kasvain suurentunut.

Karinakodin vastaava lääkäri, LT Riitta Lahtonen on iloinen lahjoituksesta, sillä jatkossa nestekertymät potilaiden keuhkopussissa ja vatsaontelossa voidaan tyhjentää paikan päällä. – Ylimääräinen neste etenkin keuhkopussissa aiheuttaa voimakasta hengenahdistusta. Potilaat, joiden keuhkot ovat vaatineet nesteen poistamista, on jouduttu aiemmin lähettämään Tyksin keuhkosairauksien klinikalle, vatsaontelon nesteenpoisto on sen sijaan hoidettu T-sairaalassa. Sairaalakäynnit ovat usein rankkoja saattohoitopotilaille.

1SRMTYSPMRIR NE QYSHMRQYOEMRIR

4)699//-0--/) /DDGXNNDDW PRQRÀ ODPHQW SHUXXNLW DQWDYDW OXRQQROOLVHQ LOPHHQ ™ 1\N\DLNDLVHW PXRGLNNDDW PDOOLW ™ /DDGXNDV NHVWlYl PDWHULDDOL ™ 2PDW SHVX MD KRLWRWXRWWHHW

+HQU\ 0DUJX (QY\ :LJV MD 5HYORQ SHUXXNNL PDOOLVWRMDPPH HGXVWDYDW /RXQDLV 6XRPHQ SHUXXNNLDVLDQWXQWLMDW Eerikinkadun peruukkiliike Hyvärinen (HULNLQNDWX E 7XUNX S

Parturi-kampaamo Blandos 7XUXQWLH 6DOR S

HUOLTAMO A. Oksanen .lVLW\|OlLVNDWX 7XUNX S

Parturi-kampaamo Juliette .lUSLMRHQWLH /LHWR S

Tilkankatu 7 Helsinki puh. 09 6943200 www.suomikallio.ďŹ

Ultraäänilaite muutti Karinakotiin Salon rÜntgenosastolta, jossa se oli jo ehtinyt käyttÜikänsä päähän. – Laitteet ovat kehittyneet viime vuosina huomattavasti, niiden koko on pienentynyt ja erottelukyky parantunut. Siirto toiseen VSKK:n yksikkÜÜn ei ollut tarkoituksenmukaista, mutta omiin tarpeisiimme laite on varsin riittävä. – Haluan kiittää niitä henkilÜitä, jotka ovat muistaneet meitä ja nähneet vaivaa tämän lahjoituksen eteen. Viime vuonna saimme muun muassa kaksi kipupumppua yksityiseltä taholta. Tämänkaltaiset lahjoitukset mahdollistavat tehokkaamman hoidon, Lahtonen hymyilee.

Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus on yksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Tyks-Sapa-liikelaitoksen palvelualueista. Se tekee vuosittain runsaat 300 000 tutkimusta.

1HXYRQWD RSDVWXV MD NDPSDDPRSDOYHOXW

((5,.,1.$'81

:LNOXQGLQ YLHUHLQHQ YDORSLKD

5DTXHO :HOFK (XURSHDQ &ROOHFWLRQ

(HULNLQNDWX % 7XUNX 3XK

0D 7R 3H ZZZ SHUXXNNLOLLNHK\YDULQHQ À

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2014 - 5

Jäsenalennusliikkeet vuonna 2014 30-vuoden kokemuksella gynekologista erityisosaamista Turussa, torin kulmalla.

Alla mainitut liikkeet myöntävät Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenalennusta. Saadakseen alennuksen jäsenen on esitettävä voimassa oleva jäsenkorttinsa. Jäsenalennus koskee normaalihintaisia tuotteita ja palveluita, ei tarjouksia.

TURKU

ZZZ WXUXQJN À

p. 02 251 4444 Aurakatu 14 b, Turku avoinna ma-to klo 8-19 & pe klo 8 - 14

Turun Gynekologikeskus

episil® suusuihke

… kun suun tulehduskipu vaikeuttaa elämistä

Tutustu tarkemmin osoitteessa www.episil.fi

ASIANAJOTOIMISTO BRANDER & MANNER OY, Kristiinankatu 3, Turku. Testamentit ja perunkirjoitukset sopimuksen mukaisesti.

ASIANAJOTOIMISTO HANNU VEHANEN, Käsityöläiskatu 1, testamentit ja perunkirjoitukset –10 % HAUTAUSTOIMISTO A. PERTTALA KY, Aninkaistenkatu 6, Kaskenkatu 15, Kirkkoväärtinkuja 1 Raisio, –10 % arkuista ja uurnista.

HAUTAUSTOIMISTO PERTTALA, Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3, alennus sopimuksen mukaan HAUTAUSPALVELU PIETET, Eerikinkatu 25 ja Kiinamyllynkatu 5, Turku sekä Henrikinkatu 2, Naantali, –10 % arkuista ja uurnista HAUTAUSTOIMISTO SAARINEN, Linnankatu 9, arkut ja uurnat –10 % HIRVENSALON APTEEKKI, Pitkäpellonkatu 2, –10 % vapaakauppatuotteista (edellyttää apteekin kanta-asiakkaaksi liittymistä) HUMALISTON APTEEKKI, Humalistonkatu 11, itsehoitotuotteet sopimuksen mukaan.

JOHANNA KAIHDIN, Eerikinkatu 38, säle- ja rullakaihtimista ilman asennustyötä –15 % JP-VAATE JA MUOTITALO MARILYN, Humalistonkatu 13, normaalihintaisista vaatteista – 20 % KAIHDINLIIKE SANDBERG OY, Nuppulantie 33, vakio rulla- ja säleverhoista –10–20 % KANSALLINEN KIRJAKAUPPA, Linnankatu 16, Hämeenkatu 7, Länsikeskus, –10% paperitarvikkeista (ei koske kaikkia tuoteryhmiä) KASKEN APTEEKKI, Kaskenkatu 10, alennus sopimuksen mukaan.

KELLOLIIKE TEPPO LAMPI KY, Sibeliuksenkatu 7, alennukset sopimuksen mukaan KELLO- JA KULTALIIKE LINDHOLM, Prisma, Itäharju, –15 % (ei koske kaikkia tuoteryhmiä) KINNUNEN OY, Yliopistonkatu 31, alennus –10 % KULTA- JA KELLOLIIKE ILMARI VIITANEN, Humalistonkatu 8, alennus sopimuksen mukaan KUVA-PAIJULA OY, Hämeenkatu 1, passikuvat väri tai mustavalkoinen 4 kpl 12 € (norm. 15 €) LAUKKU MARJANEN, Maariankatu 3, –10 % LINNAN APTEEKKI, Kauppiaskatu 10, Smartlax tuotteet –10%.

MELERS PESULAPALVELUT, Kaskenkatu 12, –10 % (ei nahkatuotteet eikä laakapesumatot) MERI-KARINAN TOIMINTA- JA PALVELUKESKUS, Seiskarinkatu 35 (Hirvensalo) yöpyminen 2 hengen huoneessa, jäsen 55 € /hlö/vrk, ei jäsen 70 €/hlö/vrk, 1 hengen huoneessa jäsen 70 €/hlö/vrk, ei jäsen 85 €/hlö/vrk. Sisältää täysihoidot.

MUOTITALO RA-KE, Yliopistonkatu 13, kaikista tuotteista –5 % OPTIKKO HAKULA, Yliopistonkatu 25, –20 % normaalihintaisista tuotteista OPTIKKO UKKONEN, Hämeenkatu 1, –20 % PYHÄN HENRIKIN APTEEKKI, Prisma, Itäharju, Kalevantie 41, –5 % + S-bonus (vapaakaupan tuotteet) RAKENNUSLIIKE KARI HÄMÄLÄINEN OY, Ahopellontie 4, Rusko, p. 040 052 1664, kari@ rlkh.fi, alennukset sopimuksen mukaan RAKENTAJAN SAROKAS, Polttolaitoksenkatu 17, normaalihintaisten tuotteiden alennukset sopimuksen mukaan RAUNISTULAN APTEEKKI, Satakunnantie 19, www.raunistulanapteekki.fi RUUSU-AULA,n Martinkatu 1, –10% leikkokukat SIISTIPISTE OY, Orikedonkatu 23, siivoustarvikkeet –15 % SOITINLIIKE VERTIKAALI, Eerikinkatu 2, alennukset 10–20 % SPECSAVERS, Yliopistonkatu 25 ja Länsikeskus, alennus sopimuksen mukaan TURUN LUKKO, Rykmentintie 2, –15 % rakennusheloista TURUN TAPETTI JA MATTO, Brahenkatu 6 ja Orikedonkatu 2, normaalihintaiset tapetit ja matot –15 % VALOKUVAUSLIIKE JOKAKUVA, Verkatehtaankatu 8, alennus sopimuksen mukaan.

VASARAMÄEN APTEEKKI, Kivikartiontie 1, –10 % (itsehoitotuotteet)

HANKO MARINE LINES, Hanko, alennus sopimuksen mukaan

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys toteutti keväällä 2014 jäsenkyselyn, jonka pohjalta kartoitetaan kuntoutus-, neuvonta- ja tukipalveluiden nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita. Lisäksi oli mahdollista vastata erityisesti neuvontapalveluita koskevaan kyselyyn. Vastanneiden kesken arvottiin lounaslipukkeita Meri-Karinan sunnuntailounaalle. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnea!

KUSTAVI KUSTAVIN SAVIPAJA, –10 % keramiikasta

LAITILA LAITILAN I APTEEKKI, Keskuskatu 11, –10 % vapaakauppatuotteista

LIETO SILMÄASEMA LIEDON OPTIIKKA, Kauppapiha, Hyvättyläntie 4, normaalihintaset silmälasit –20 %, muut tuotteet –10%

LOIMAA

HALUAISITKO SINÄ, YSTÄVÄSI TAI TUTTAVASI LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI ?

JULKAISUT: • Syöpä-Cancer –lehti viidesti vuodessa • Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat kahdesti vuodessa • Yhdistyksen jäsentiedotelehti kerran vuodessa ALENNUKSET: • Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen majoitus-, ravintola-, liikunta- ja siivouspalveluista • Matkatoimisto Matkarin järjestämistä matkoista • jäsenalennusliikkeistä • yksityisiltä lääkäriasemilta (mm. toimistomaksuista, ks. tarkemmin: www.lssy.fi > jäsenille > jäsenedut) • maksuttomat luomitarkastukset (ei-jäsenille toimistomaksu 17 € 1.1.2015 alkaen) VOIT LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI: • yhdistyksen toimistossa, Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Turku • puhelimitse 02 2657 913 • osoitteessa www.lssy.fi • postittamalla alla olevan liittymislomakkeen

✂

Jäsenmaksu vuodessa 17 €. Maksettuasi jäsenmaksun paikallisosasto saa tiedon jäsenyydestäsi.

Nimi: ______________________________________________________________________ Lähiosoite:__________________________________________________________________ Postitoimipaikka:_____________________________________________________________ Tämä lomake palautetaan osoitteella: LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y.

Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 TURKU Huom. Muutokset jäsenrekisteriin on mahdollista tehdä vaivatta netin kautta: www.lssy.fi > jäsenille > muutokset jäsenrekisteriin

KAMPAAMO PIRJO NISKANEN, Turuntie 13, –10 % KELLO- JA KULTALIIKE J. MÄKELÄ OY, Turuntie 12, –10 % SILMÄASEMA SILMÄOPTIIKKA RIIPINEN, Vesikoskenkatu 3,normaalihintaiset tuotteet –20 %, aurinkolasit –15 % SÄHKÖLIIKE HANNU RAJALA OY, Turuntie 73, alennus 10–20 %

MYNÄMÄKI MYNÄ-KUKKA, Kirkkokatu 1, –10 % alennusta.

MYNÄMÄEN KIRJA- JA PAPERIKAUPPA OY, Keskuskatu 20, Y-kulma, paperituotteista –10 % MYNÄMÄEN SILMÄASEMA, Mynäcenter, normaalihintaiset tuotteet –20 %,aurinkolasit -20 %

RAISIO RAISION KUKKAPALVELU, Torikuja 4, –10 % RAISION LUKKO, Varppeenaukio 9, alennus sopimuksen mukaan SILMÄASEMA MYLLY, Kauppakeskus Mylly, Myllynkatu 13,normaalihintaiset tuotteet –20 %, aurinkolasit –15 %

SALO KUKKAKIMPPU, Helsingintie 5, –10 %

UUSIKAUPUNKI JÄRVEN KELLO JA KULTA KY, Alinenkatu 30, –15 % KENKÄKAUPPA ALINA, Alinenkatu 36, –10 % KAUNIS GERBERA OY, Linja-autoasema, –10 % alennusta vähintään 10 € ostoksesta (ei adresseista, ei tarjous-/tilaustuotteista) LENINKILIIKE REINHOLM KY, Sepänkatu 1, kaikista ostoista –10 % MERENNEITO, alusasujen erikoisliike, Alinenkatu 36, –10 % PUTIIKKI SIK-SAK, Torinkulma, Linja-autoasema, –10 %

Tue Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaa: Syöväntorjunta/syöpäpotilastoiminta Turun Seudun Op IBAN FI31 5713 4520 0120 54

Kuva: Petri Jauhiainen/Plugi

Lapsisyöpäpotilastoiminta Turun Seudun Op IBAN FI51 5713 4520 0130 52

Tutkimustoiminta Turun Seudun Op IBAN FI83 5713 4520 0161 62 Saattohoitotoiminta IBAN FI82 5710 0420 0697 00

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

6 - 2014 - N:o 2

Valinta on rinnanpoiston läpikäyneen naisen ikioma

Uusi rinta – tai sitten ei Miina ja Peppi (nimet muutettu) nauttivat elämästään – täysin rinnoin. Syövän taltuttanut rinnanpoisto on kumpaisellakin onnellisesti takanapäin. Miinan menetystä paikkaa omasta selkänahasta muotoiltu uusi rinta, Peppi sujauttaa liiveihinsä proteesin.

Ei kiirettä Rintarekonstruktiot ovat kuuluneet Turun yliopistollisen y p keskussairaalan (Tyks) rutiineihin jo 1990-luvulta lähtien.

– Rintasyövän leikkaushoidossa pyrimme aina ensisijaisesti säästävään leikkaukseen. Mutta lähes puolessa tapauksista koko rinta joudutaan poistamaan, selvittää kirurgian ja plastiikkakirurgian erikoislääkäri Ilkka Koskivuo.

Milloin korjausleikkaukseen?

Jos rinta on poistettu kokonaan, se on mahdollista korjata joko välittömästi tai toisessa vaiheessa rintasyövän liitännäishoitojen jälkeen. Potilas pääsee yhdellä leikkauskerralla ja yhdellä sairaslo-

malla, jos heti rinnan poiston yhteydessä voidaan rakentaa tilalle uusi.

Välitön rinnankorjausleikkaus käy päinsä, jos kyseessä on hyvin nuori potilas, hyväennusteinen syöpä tai vasta syövän esiaste – ja toimenpiteeseen soveltuva potilas.

Välitön korjaus tehdään myös niille naisille, joille tehdään terveen rinnan poisto perinnöllisen rintasyöpäalttiuden vuoksi.

– Korjausleikkaus ja sen ajankohta räätälöidään aina kullekin potilaalle parhaiten sopivaksi, Koskivuo korostaa.

Jos kyseessä on hyvin korkean riskin rintasyöpä, jonka nujertamiseen tarvitaan rinnanpoiston jälkeen nopeasti sytostaatti- ja sädehoitoja, korjausleikkaus on parempi tehdä vasta toisessa vaiheessa. Tyksin käytäntönä on odottaa noin vuosi viimeisten hoitojen päättymisen jälkeen, ja leikkaukseen tullessaan

potilaan tulee olla taudista vapaa. Korjausleikkauksella ei ole mikään kiire, ja se voidaan tehdä vasta vuosienkin kuluttua, jos potilas itse haluaa odottaa.

Vatsasta tai selästä Korjausleikkauksessa pystytään useimmiten hyödyntämään potilaan omia kudoksia, ja välittömässä korjauksessa voidaan säästää myös rinnan omaa tuntevaa ihoa. Tässä ihoa säästävässä rinnanpoistossa poistetaan vain rintarauhanen ja nännipiha, ja säästyneellä rinnan iholla verhotaan kudossiirre tai proteesi. Nännin säästävää rinnan poistoakin voidaan harkita joissain tapauksissa.

– Meillä Suomessa turvaudutaan omakudossiirteisiin, ja proteesia voidaan käyttää sen lisänä mutta harvemmin yksinään. Muissa maissa pelkällä proteesilla tehdyt korja-

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Syöpä ei hallitse naisten arkea, vaikka syöpäteema kulkee mukana ”jossakin selkärangassa” ja jokainen kolotus on hämmästyttävän helppo tulkita syövän oireeksi. Totuus hyökkää silmille illan tullen, jos peilailee paljasta ylävartaloaan.

– Vaikka korjausleikkaus onnistui hyvin, ei tämä uusi rinta ihan kaverinsa näköinen ole, Miina toteaa.

Pepin peilistä tuijottavat vierekkäin terve rinta ja litteä, jo haalistuneen arven kirjoma alue.

Iltarutiineihin kuuluvat proteesin riisuminen ja pesu.

– Joskus heitän proteesin miehelle muiden iltapuuhieni ajaksi. Huikkaan perään, että tässä sinulle seuraa.

Molempien naisten parisuhde on vanhastaan niin vankalla pohjalla että kestää hurtin huumorinkin. Kummankaan siippa ei ole millään tavoin osoittanut vaimon muuttuneen ulkomuodon kiusaavan. Päinvastoin, rouvien välit niin puolisoon kuin aikuisiin lapsiin ovat käyneet entistäkin lämpimämmiksi.

– Olen kuullut jopa miehestä, joka on lähtenyt matkoihinsa vaimon sairastuttua rintasyöpään, Peppi päivittelee toisenlaista asetelmaa.

Läheisten tuki on helpottanut niin Pepin kuin Miinan tuskien taivalta aina ensidiagnoosista lähtien. Mutta päätökseen rinnankorjausleikkaukseen menosta tai menemättä jättämisestä ei kummassakaan perheessä ole puututtu.

Naiset ovat tehneet ratkaisunsa itse mutta keskustelleet toki vaihtoehdoista muiden kanssa.

Kolme vuotta jahkailua Ei missään nimessä, Miina kertoo tuumanneensa uuden rinnan mahdollisuudesta kuultuaan.

– Hoitoon kuului plastiikkakirurgian konsultaatio. Minulle soitettiin parin päivän päästä; vastasin tarjoukseen ei kiitos.

– Ihmeellisen pitkä aika vierähti, ennen kuin korjausleikkaukseen sitten kuitenkin päädyin – kokonaista kolme vuotta.

Miinalle sanottiin, että hän saisi ilmoittautua operaatioon milloin vain, takarajaa ei olisi.

Kun hän lopulta ilmoittautui, hän pääsi leikkauspöydälle puolen vuoden rajoissa. Hoitotakuu toteutui kirkkaasti.

Miina kelailee mielenmuutoksensa syitä.

– Proteesi oli ihan ookoo, liikeradoissa ei ollut vikaa…

Pelkäsin leikkauksen komplikaatioita – ja toisaalta taas sitä, että jospa syöpä muhii proteesin alla piilossa…

– Lopulta työkaveri puki jahkailuni sanoiksi. Hän napautti, etten pääse asiasta eroon ennen kuin olen ollut leikkauksessa.

Korjausleikkaus oli Miinasta rinnanpoistoa rankempi kokemus.

– Mutta on se huikeaa tuo moderni leikkaustekniikka. Selästäni ujutettiin ihon alta kappale rinnan kohdalle. Väliin jäi noin kymmenen sentin levyinen arveton kohta.

Hoikan naisen selkänahassa ei ollut riittävästi rasvaa, joten uusiorinta sai täydennystä silikonista. Nänni tatuoitiin myöhemmin poliklinikalla paikallispuudutuksessa.

N:o 2 - 2014 - 7

– Sain itse päättää nännin paikan. Ilmeisesti italialaissyntyinen, harvinaisen mukava lääkäri ilmoitti, että hän kyllä sijoittaa nännin vaikka keskelle etumusta jos niin halutaan.

– Nyt olen pikkuisen trendikäskin: on silikonia ja tatuointia, Miina nauraa.

Kaiken kaikkiaan Miina on tyytyväinen ratkaisuunsa. Mutta alkuaikoina uusi rinta näytti hänestä suorastaan surkealta. Kaikeksi onneksi oli lupa ottaa yhteyttä terveyskeskukseen, jos ongelmia ilmenisi.

– Minä sitten soittamaan.

Rauhoittivat, että rinta oli juuri sellainen kuin pitikin ja laskeutuisi aikaa myöten oikeille sijoilleen. Niin on käynyt.

Rintaproteesikin kelpo kumppani Peppi päätti hetimiten, ettei halua uutta rintaa poistetun tilalle.

Päätös on pitänyt.

– Toisestakin rinnastani nipsaistiin pala. Ajattelin, että jos vielä ilmenee vaivoja, myös rakennettu rinta täytyy leikata pois ja kaikki vaiva on ollut turhaa, Peppi pohtii.

– Sitä paitsi, ovathan nuo jo tehneet työnsä.

Yksirintaisuus ei ole horjuttanut aikuisen naisen itsetuntoa.

– Pahemmalta tuntui se, että hiukset lähtivät, vaikka tiesin niiden kasvavan hoitojen jälkeen uudestaan, Peppi kummastelee itsekin.

Yhteiselo rintaproteesin kanssa sujuu hyvin. Nykyisin osataan tehdä mukavia, istuvia proteeseja, jotka kelpaavat ryhdistämään niin uimapukua, työasua kuin iltapukua. Rintasyövän vuoksi proteesia tarvitseva suomalainen

voi saada ilmaiseksi omansa leikkauksen tehneestä sairaalasta. Tai sitten oman paikkakunnan terveyskeskus antaa ostopalveluosoituksen. Uuden ostolapun saa, jos proteesi vaikkapa rikkoutuu tai se ei enää kooltaan vastaa jäljellä olevaa rintaa.

Peppi on siis pääosin tyytyväinen proteesiinsa.

– Se on kyllä aika painava, isorintainen kun olen. Mutta vain liivien proteesitaskun kangas joskus hankaa.

– Liivit saisivat olla tukevampia, urheiluliivit varsinkin, liikkuvainen leidi toivoo.

Ennen oli huonommin – Jos johonkin pitää sairastua, niin mieluiten sitten syöpään ja Turun puolessa, Peppi ja Miina pohdiskelevat.

– Hoito on koko ajan ollut laadukasta ja kohtelu kunnioittavaa.

Jos naiset olisivat sairastuneet rintasyöpään vaikkapa reilut pari vuosikymmentä sitten, hoito olisi varmaan silloinkin ollut parasta mahdollista. Mutta ajan Miinoilla ei juuri ollut valinnanvaraa. Yleinen ilmapiiri piti rintakonstruktiota, uuden rinnan rakentamista resurssien tuhlaamisena turhuuteen. Vaan eipä resursseja juuri ollutkaan, ei liioin tarpeeksi kirurgeja.

Leikkaustekniikat eivät nekään olleet kehittyneet huippuunsa.

Nykyisin on toisin. Rintakonstruktiot ovat arkipäivää julkisen sektorinkin sairaanhoidossa. Rinnanpoiston läpikäyneistä noin puolet on tarttunut Miinan tavoin tilaisuuteen. Loput ovat toimineet Pepin malliin.

Teksti: Marja Myllyluoma

Lokakuu on vaaleanpunainen Roosa nauha -päivää vietetään tänä vuonna perjantaina 10. lokakuuta, jolloin kaikki pukeutuvat pinkkiin. Roosa nauha on Syöpäsäätiön kampanja, jonka keräysvaroilla tuetaan suomalaista rintasyöpätutkimusta ja tarjotaan asiantuntevia neuvontapalveluita syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen.

Teema näkyy valtakunnallisesti erilaisin tempauksin ja lipaskeräyksin sekä monenlaisissa kampanjatuotteissa. Myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on mukana varainhankinnassa jalkautumalla Roosa nauha -päivänä Turun kauppoihin ja kauppakeskuksiin, muun muassa Länsikeskus Citymarketiin ja Kauppakeskus Skanssiin.

Roosa nauhan tunnus on vaaleanpunainen silkkirusetti, joka symboloi rintasyö-

ukset ovat yleisempiä, koska leikkauksena ne ovat yksinkertaisempia ja nopeampia.

Omista kudoksista rakennettu rinta on kuitenkin luonnonmukaisempi ja antaa paremman pitkäaikaistuloksen, Koskivuo huomauttaa.

Uuden rinnan rakennusaineet otetaan useimmiten potilaan selästä tai vatsasta.

Jokaiselle potilaalle pyritään valitsemaan sopivin menetelmä, ja myös potilaan omaa mielipidettä kuunnellaan tarkasti.

Jos ykkösvaihtoehdoksi nousee vatsakielekkeen käyttö, rinnan tarveaineiksi otetaan alavatsan ihoa ja ihonalaisrasvaa. Kyseessä on tällöin ns. vapaa kudossiirre, jonka pienet verisuonet istutetaan mikrokirurgisesti kainalon tai rintalastan viereisiin vastaanottaviin verisuoniin.

Alavatsasiirreleikkaus (TRAM-/DIEP-leikkaus) on iso ja jonkin verran kompli-

vän vastaista taistelua. Rusettimyynti tuottaa merkittävän osan kampanjan tuotosta, viime vuonna varoja kertyi Roosa nauha -rahastoon 960 000 euroa. Lahjoituksilla on suuri merkitys rintasyövän ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen kehittymiselle Suomessa. Rusetteja on mahdollista ostaa esimerkiksi Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksesta sekä yhdistyksen paikallisosastojen toimipisteistä. Nauhan hinta on kolme euroa.

Roosa nauha -rusetin design on joka vuosi erilainen. Tämän vuoden rusetti on kenkäsuunnittelija Minna Parikan käsialaa. Aikaisempina vuosina rusetin ilmeestä ovat vastanneet muun muassa Jukka Rintala, Hanna Sarén ja Maija Louekari.

kaatioalttiimpi toimenpide muihin verrattuna. Onnistuessaan se on lopputulokseltaan kuitenkin ylivoimaisesti paras varsinkin rinnan myöhäiskorjauksena. Alavatsan arpi jää piiloon pikkuhousujen alle.

Rinnan rakentaminen selkäsiirteellä (LD-leikkaus) on hyvä vaihtoehto varsinkin silloin, jos alavatsasiirteen käytölle on vasta-aiheita tai potilas toivoo hieman helpompaa leikkausta. LD-lrikkaus soveltuu erinomaisesti varsinkin välittömiin rinnan korjauksiin.

Selästä siirrettävää kudosta ei saada yhtä paljon kuin vatsalta, ja siksi rinnan täytteenä siirteen lisäksi käytetään usein silikoniproteesia. Pienenä jälkiharmina voi olla viikkojakin kestävä, punktioita vaativa kudosnesteen eritys kielekkeen ottokohdan alueelle selkään.

Toipuminen sujuu silti nopeammin kuin vatsasiirreleikkauksen jälkeen. Selässä arpi jää piiloon rintaliivien alle.

Roosa a nauha -keräys sai ai alkunsa jo 90-luvulla vulla Yhdysvalloissa. Pian kampanja anja levisi eri puolille le maailmaa, ja vuonna 2003 3 myös Suomeen. een.

Rintasyöpään syö yöpä pään än sairastuu tuu vuosittain noin joka kahdeksas eksas suomalaisnainen. snainen.

Vaikka a Roosa nauhan varsinainen kam kampanjakuukausi on lokakuu, rahastoon voi tehdä lahjoituksia ympäri vuoden.

Lue lisää Roosa nauha -kampanjasta osoitteesta www.roosanauha.fi.

Sekä vatsa- että selkäkielekeleikkauksessa joudutaan samalla toista rintaa pienentämään, jos se on kookas.

Tavoitteena ovat luonnonmukaisen näköiset ja symmetriset rinnat. Silti potilaan tulee tietää, ettei lopputulos koskaan ole sataprosenttisen täydellinen. Tämän voi hyväksyä jos muistaa, että vaihtoehtona on rinnan puuttuminen kokonaan.

Rinnankorjausleikkauksen jälkeen kirjoitetaan yleensä 4–6 viikkoa sairauslomaa.

Sairasloman jälkeen normaali elämä, myös liikunta, on täysin sallittu.

Lopuksi nänni Upouutta rintaa kruunaamaan tarvitaan vielä nänni. Nännin korjaus tehdään aikaisintaan puolen vuoden kuluttua rinnankorjausleikkauksesta. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan nännin nipukka pienel-

lä polikliinisella leikkauksella, ja toisessa vaiheessa tatuoidaan nännipihan iho, uuden ja alkuperäisen rinnan välinen symmetria johtotähtenä.

Kun kaikki tarvittava on tehty, potilas tulee vielä viimeiseen lopputarkastukseen.

Sitten nainen on omillaan, toivon mukaan entistä paremmasta elämänlaadusta nauttien.

– Rinnankorjauksessa ei ole kyse pelkästään ulkonäön kosmeettisesta korjauksesta, Koskivuo muistuttaa.

– Rinnan puuttumisessa on kyse naisen kokonaisvaltaisesta ruumiinkuvasta ja syövän aiheuttamasta vakavasta haitasta: Puuttuva rinta muistuttaa syövästä joka ikinen päivä. Rinnan puutos voi aiheuttaa fyysistäkin haittaa, kuten ryhtiongelmia tai selkä- ja hartiakipua.

Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Mikko Sateri ja Esko Koivisto

Ystävämme sanat Luin koskettavan mielipidekirjoituksen lehdestä. Rintasyövän sairastanut nainen kirjoitti, että syöpään sairastunut tarvitsisi ehdottomasti myös henkistä tukea fyysisten hoitojen rinnalle. Olen samaa mieltä. Syöpään sairastuneen minä ja maailmankuva helähtävät uuteen asentoon kuin kaleidoskoopin kuva. Itse ei ole enää sama, oma ruumis on yhtäkkiä vieras, ja leikkausten ja hoitojen jälkeen puutteineen ja arpineen vielä vieraampi, uusi. Ihmissuhteet ovat tiukoilla, kuolemanpelko on kuin taloon kutsumatta tullut, sitkeä vieras, lapset oireilevat, huoli työkyvystä ja tulevaisuudesta on todellinen. Miten on siis edes mahdollista, että henkinen tukeminen ei ole osa hoitoja?

Mielipidekirjoituksen naisen ajatukset ja toive tukitoimista olivat minulle tuttuja omalta hoitojaksoltani. Onneksi ihminen voi itsekin tehdä paljon. Oma tilanteeni oli siinä mielessä hyvä, että minulla oli alusta asti työväline ahdistusten helpottamiseksi: kirjoittaminen. Koska olen ammatiltani kirjailija, aloin kirjoittaa heti kasvaimen löydyttyä ja jatkoin kirjoittamista läpi raskaiden viikkojen ja kuukausien ja vielä hoitojen jälkeenkin. Teksteistäni ja kuvista julkaistiin teos Arpi (Wsoy). Uskon, että jokaisella on se jokin juttunsa, jonka tekeminen auttaa. Käsityöt. Puutarha. Valokuvaaminen. Lukeminen. Kirjoittaminen. Metsässä käveleminen.

Laulaminen. Tiesitkö, että laulaminen on todettu erittäin rentouttavaksi ja onnentunteita lisääväksi? Sitä parempi, jos laulat kuorossa. Musiikin vaikutukset stressin vähentäjänä ja hyvinvoinnin lisääjänä ovat laajalta tutkitut ja todennetut. Kulttuurin harrastaminen ja esimerkiksi museossa käyminen ovat lähes yhtä tehokkaita hyvinvoinnin lisääjiä kuin liikunta.

Oman sairauteni jälkimainingeissa aloitin uuden projektin, väitöskirjatutkimuksen voimauttavista sanoista. Jos sanat kerran auttoivat minua niin paljon, mikseivät ne auttaisi muitakin? Eräässä Syöpäyhdistyksen tilaisuudessa tapasin miehen, joka vastasi kysymykseeni kirjoittamisharrastuksesta seuraavasti: Aloin kirjoittaa silloin heti, mutta lopetin pian, kun sieltä tuli niin ahdistavaa ja tylsää tavaraa. (Mies n. 65-v, syöpäkuntoutuja päiväkirjan kirjoittamisesta) Lause jäi mieleeni ja pohdin sitä paljon. Kirjoittaminen on monia asioita, mutta tylsää sen ei tarvitse olla. Vaikeiden ja ahdistavien asioiden käsittely kirjoittamalla voi olla, niin oudolta kuin se ehkä kuulostaakin, myös hirtehishumoristista ja koomista. Kirjoittaminen mahdollistaa kaikenlaisten tunteiden purkamisen hyvin erilaisilla ja yllättävilläkin tavoilla. Lisäksi kirjoittamisen avulla on mahdollista muotoilla itselleen uutta minää, identiteettiä ja tulevaisuutta.

Väitöskirjaprojektini taustalla on toive, että sanataide olisi ennen pitkää kriisin kokeneiden ihmisten ulottuvilla joustavana, monipuolisena, suruista ja iloista rikkaana työkaluna. Kysymykset, joihin olen tutkimuksessani lähtenyt etsimään vastauksia, ovat: Vaikuttaako sanataideprojekti elämänhallinnan, ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden kokemukseen ja siihen, miten ihminen asennoituu omaan tilanteeseensa? Millaiset kirjoitusharjoitukset toimivat voimautumisen välineinä?

Projektini ensimmäinen hedelmä julkaistaan näinä päivinä. Se on uudessa Scriptum-lehdessä oleva tieteellinen artikkeli, jossa käsitellään unista tekstejä ammentaneen kirjoittajaryhmän kokemuksia sanojen voimauttavista vaikutuksista. Jos sanataiteen mahdollisuudet kiinnostavat, etsipä Scriptum käsiisi ja lue, miten ihmiset kirjoittamisen kokivat. Sen verran voin ilokseni kertoa, että tutkimuksen tulokset olivat myönteiset. Kirjoittamisen vaikutukset hyvinvointiin koettiin positiivisiksi kaikilla mitatuilla osa-alueilla. On helpottavaa, että yksi keino oman henkisen puolen tukemiseen ei ole sen kauempana kuin lähin kynä.

Niina Repo, kirjailija

8 - 2014 - N:o 2

;F Ã F ç Á Íç Ð j ġė Ŀ Þ ĤĿ Ä ġĐ

Ä Ð į Ĥġė j Ĥj ġĻ į ç ĤĤj ġė Ä ĤĤ Þ ġj ė Ä j Î Î j Ä

Þ ġç Ù Ä ė Ĥj Ù j Î ė Ä ġ© ġÍj ġė

Ð Ð j Ä ė

Þ j ġė

ġ Ù Ŀ ê ė ġė oÄ Ð Ŀ Ŀ þ ġ ė Ä j Î j ė ç Ù Ä ė Ĥj Íį į ė ġç Þ ġÞ Ŀ ĤġĻ oÁ Ä Þ ĤooÞ Î Ä Þ ġĿ Á ĤoġÙ

Đ Î Ä ĤĿ Î ė

Ð Ð Ä ė ĤoġÎ į Ä Þ ġė Ä Ð Ð ç Ä Þ ġ j Ä Î ç Ä Þ j j Þ þ ġQ oÞ ooÞ ġÐ oÁ

ė ġÍç Î j ġÎ ç Ð Ù j ė ġė į ç Ù j Ð j Ä Þ

Þ ġç Þ ġç Ù Ä ė Ĥj Íj Ù Ù

þ ġb Á

ė ė oġĤç Ä Ù Ä

Þ ġ

Ä ė ĤoÙ Ù

ġė į ç Ù j Ð j Ä ė Ĥ Þ ġĤj Ð ç į

Ð Ð Ä ė Ĥj ġÙ

Þ

ė ĤĿ ė Ĥo ġÁ Ŀ Ļ Ä Þ Ļ ç Ä Þ ĤÄ j ġÍj ġĤį ĐĻ j Ð Ð Ä ė į į ĤĤj þ ġ . j Ä Î Î Ä ġj ė Ä j Î j ė ç Ù Ä ė Ĥj Íj Þ ġ

į ĤġÞ o Ĥġç ė ç Ä ĤĤ

ė ė j ġç ø þ °ġ

b Á

ė ė oġÁ Ŀ Ļ oġĤį Ð

þ ġ

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2014 - 9

Myöhäisten haittojen tunnistus tehostuu

Lapsisyöpäpotilaiden seuranta alkaa Tyksissä Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvas- tehtäisiin mahdollisimman pitkälle lähellä kotipaikkakuntaa. tuualueella (Erva) aloitetaan lapsena tai nuore- Myöhäisvaikutuspoliklinikka toimii yliopistosairaalassa ja na syövän sairastaneiden myöhäisseuranta. koordinoi potilaiden tutkimukomiin sairaaloihin tai terKolmivuotinen projekti polkaistaan käyntiin vii- set veyskeskuksiin, Lähteenmäki meistään lokakuussa, ja sen kohteena ovat las- kertoo. ten- ja nuortenklinikalla hoidetut syöpäpotilaat. Vanhempiakin potilaita ehkä jatkossa mukaan Yhä useampi lapsena tai nuorena syöpään sairastuva selviää taudistaan hoitojen kehittymisen ansiosta. Selvinneiden määrä kasvaa Suomessa parin prosentin vuosivauhtia.

Kasvuiässä syövän sairastaneet kohtaavat usein myöhemmin elämässään erilaisia fyysisiä ja psykososiaalisia haittoja, jotka juontavat juurensa sairauteen ja sen rankkoihin hoitoihin.

– Ongelmista merkittävimpiä ovat muun muassa toisen syövän riski, sydämen ja verenkiertoelimistön ennenaikaisesti tulevat oireet sekä hedelmällisyyteen ja hormonihoitoihin liittyvät pulmat. Myös neurokognitiivisia vaikeuksia ja posttraumaattista stressiä esiintyy monella, kertoo dosentti, vastuualuejohtaja Päivi Lähteenmäki Tyksistä.

Sosiaali- ja terveysministeriön myöhäisseurantaa Erva-alueilla suunnitellutta työryhmää vetänyt Lähteenmäki pitää Tyksin pilottihanketta potilaille erittäin merkittävänä.

– Erityisesti syöpähoitojen aiheuttamat oireet ja riskit voidaan jatkossa tunnistaa myöhäisseurannan ansiosta helpommin.

– Psykososiaaliselta kannalta toivomme voivamme auttaa entisiä potilaita pääsemään helpommin oikeisiin vastaanottopisteisiin apua saamaan, Lähteenmäki sanoo.

Turun lisäksi seurantatyö on jo käynnistynyt tai käynnistymässä Tampereella, Helsingissä, Oulussa ja Kuopiossa.

Seurantaan heti hoidon loputtua Tyksin lasten ja nuorten klinikalla hoidetut syöpäpotilaat pääsevät tästä lähtien viimeisellä syöpäklinikkakäynnillään myöhäisvaikutuspoliklinikan kirjoihin.

– Jokaiselle tehdään oman taustan perusteella myöhäishaittojen riskiluokitus ja hoitosuositus. Joku ei tarvitse poliklinikkakäyntejä lainkaan, joku voi tarvita harvakseltaan hoitajakäyntejä ja joku käynnin lääkärin vastaanotolla. Kaikille potilaille annetaan myöhäisseurantapoliklinikan yhteystiedot.

Tyksissä myöhäisseurantatyötä tekevät osa-aikaiset lääkäri ja hoitaja, joista jälkimmäinen myös kouluttaa Tyksin ulkopuolella pitkäaikaisselviytyjien hoitoon osallistuvia ammattilaisia.

– Tarkoitus on, että potilaiden varsinaiset tutkimukset

– Tyksin lasten ja nuorten klinikalla hoitonsa päättävät syöpäpotilaat pääsevät tästä lähtien seurantaan, iloitsee dosentti Päivi Lähteenmäki.

Asiantuntevan myöhäisseurannan järjestämistä ovat toivoneet

jo vuosia sekä potilaat että hoitohenkilökunta. Pilottihanke onkin herättänyt jo runsaasti kiinnostusta.

– Olemme saaneet yhteydenottoja entisiltä potilailta ja erityisesti heidän lääkäreiltään, ja potilaiden nimiä on laitettu odotuslistalle. Toiminta on tarkoitus aloittaa juuri hoitonsa päättäneistä, mutta lähivuosina myös meiltä poissiirretyt potilaat voidaan varmasti ottaa tilannearvioon, mieluiten heitä

nykyisin hoitavan lääkärin lähettämänä, Lähteenmäki sanoo.

Myöhäisseurantapoliklinikan toiminta on normaalia potilashoitoa, joka toteutetaan jo olemassa olevin resurssein. Hankkeeseen liittyvään kehittämis- ja vaikuttavuustutkimukseen sen sijaan tullaan anomaan apurahoja.

– Olisi hienoa, jos toiminnassa tarvittavia varoja karttuisi myös lahjoituksin Aamu Suo-

men Lasten Syöpäsäätiölle.

Myöhäisvaikutusten tutkimus ja hoidon kehittäminen ovat heidän suunnittelemiaan tuen kohteita, Lähteenmäki sanoo.

Verkostoitumisessa ja sairaanhoitajien kouluttamisessa seurantapoliklinikkaa auttavat Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ja Turun ammattikorkeakoulu.

Teksti ja kuva: Vappu Pitkänen

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

10 - 2014 - N:o 2

Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen suunnattua sopeutumisvalmennuskurssitoimintaa. Tavoitteena on, että jokainen syöpään sairastunut ihminen saisi omaan elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta ja helpotusta sairauden aiheuttamaan muutostilanteeseen. Tämä nopeuttaa paluuta terveen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolliseen elämisen tasoon. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Kursseja rahoittavat Kansaneläkelaitos (KELA), Raha-automaattiyhdistys (RAY).*) riippuu RAY-rahoituksesta Alustavan suunnitelman mukaan seuraavat kurssit järjestetään Meri-Karinassa vuonna 2014–2015: AIKUISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN PERHEKURSSIT: *) Vanhemmuutta tukeva kurssi (RAY) ...........................................................16.02.–20.02.2015 *) Vanhemmuutta tukeva kurssi (RAY) ...........................................................22.06.–26.06.2015 AIVOKASVAINPOTILAAT JA LÄHEISET: *) Parikurssi (RAY) ...........................................................................................25.05.–29.05.2015 *) Parikurssi (RAY) ...........................................................................................21.09.–25.09.2015 ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Parkurs för personer över 68 år, FPA nr 51225................................................01.12.–05.12.2014 *) ”Me miehet” -parikurssi ikääntyneille (RAY) .............................................19.01.–23.01.2015 *) ”Me miehet” -parikurssi ikääntyneille (RAY) .............................................28.09.–02.10.2015 Parkurs för personer över 68 år, FPA nr 56265................................................28.09.–02.10.2015 GYNEKOLOGISET SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: *) ”Me naiset” -parikurssi ikääntyneille (RAY) ..............................................27.04.–01.05.2015 HEMATOLOGISET JA KANTASOLUHOIDETUT SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Osittainen perhekurssi, KELA nro 56430 .........................................................09.03.–13.03.2015 Osittainen perhekurssi, KELA nro 56440 .........................................................01.06 –05.06.2015 Osittainen perhekurssi, KELA nro 56441 .........................................................14.09.–18.09.2015 HYVÄNLAATUISIA KASVAIMIA SAIRASTAVAT LAPSET JA NUORET: Lasten perhekurssi, KELA nro 54151 ...............................................................27.10.–31.10.2014 Nuorten osittainen perhekurssi, KELA nro 54142............................................03.11.–07.11.2014 Neurofibromatoosia sairastavien nuorten osittainen perhekurssi, KELA nro 54144 ....10.11.–14.11.2014 Lasten perhekurssi, KELA nro 56841 ...............................................................10.08.–14.08.2015 Nuorten osittainen perhekurssi, KELA nro 56840............................................19.10.–23.10.2015 Neurofibromatoosia sairastavien nuorten osittainen perhekurssi, KELA nro 55806 ....07.12.–11.12.2015 KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: *) Liikuntapainotteinen parikurssi (RAY) sekä 2. jakso 06.–08.07.2015 .......12.01.–16.01.2015 *) Levinnyttä syöpää sairastavien ja läheisten parikurssi (RAY)...................02.02.–06.02.2015 Osittainen perhekurssi alle 68-vuotiaille, KELA nro 56415 .............................04.05.–08.05.2015 *) Taideterapiapainotteinen yksilökurssi (RAY)..............................................18.05.–22.05.2015 *) Oikea ote melontaan ja elämään –pari/yksilökurssi yli 45-vuotiaille (RAY) .....22.06.–26.06.2015 *) Oikea ote melontaan ja elämään –pari/yksilökurssi alle 45-vuotiaille (RAY) ...13.07.–17.07.2015 *) Levinnyttä syöpää sairastavien ja läheisten parikurssi (RAY)...................27.07.–31.07.2015 *) Liikuntapainotteinen parikurssi (RAY) ........................................................17.08.–21.08.2015 *) ”Luonnonvoimaa” -kurssi (RAY) .......................................................................elokuulla 2015

MITEN PÄÄSEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLE MERI-KARINAAN? 1 Olet sairastunut syöpään ja sairastumisestasi on kulunut aikaa vähintään puoli vuotta. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen tai RAY:n rahoittamalle sopeutumisvalmennuskurssille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen. Myös syövän uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syöpään sinulla on mahdollisuus hakeutua kursseillemme.

2 Ota yhteyttä joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköisesti: -oman paikkakunnan Kelan paikallistoimistoon tai -Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku, www.lssy.fi, puhelin 02 2657 610 (kurssitoimisto) tai 02 2657 666 (keskus), kurssi@lssy.fi 3 Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta.

Kursseja kohdennetaan ikäryhmittäin eri syöpäpotilas-ryhmille.

Lisäksi kurssit kohdennetaan joko potilaalle, koko perheelle (lapset ja nuoret syöpäpotilaat) tai pareille (potilaalle ja hänen läheiselleen). Meri-Karinan kurssitoimisto antaa lisätietoja kursseista, hakukriteereistä sekä kuntoutuksen tavoitteista.

4 Mikäli haet Kelan rahoittamalle kurssille, täytä Kelan hakemuslomake KU132. Hakemuslomakkeita on saatavana Kelan paikallistoimistoissa, Meri-Karinan kurssitoimistosta sekä Kelan internetsivuilta (www.kela.fi). Liitä hakemukseen epikriisi eli sairauskertomus tai lääkärin B-lausunto. Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen tilanne, joten epikriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana. Palauta hakemuslomake liitteineen suoraan Kelalle.

5 Mikäli haet RAY:n rahoittamalle kurssille, täytä RAY:n hakulomake ja lähetä hakemuksesi Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku. Hakemuslomakkeita on saatavana kotisivuiltamme (www. lssy.fi), sekä Meri-Karinan kurssitoimistosta.

*) Taideterapiapainotteinen yksilökurssi (RAY)..............................................09.11.–13.11.2015 *) Liikuntapainotteinen parikurssi (RAY) ........................................................16.11.–20.11.2015 LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET: Sopeutumisvalmennuskurssi, KELA nro 55807 ...............................................14.06.–18.06.2015 Sopeutumisvalmennuskurssi, KELA nro 55808 ...............................................29.06.–03.07.2015 MELANOOMAPOTILAAT JA LÄHEISET (IHO JA SILMÄ): Parikurssi (RAY) ................................................................................................12.10.–16.10.2015 NUORET SYÖPÄPOTILAAT: Osittainen perhekurssi, KELA nro 54138 .........................................................17.11.–21.11.2014 Osittainen perhekurssi, KELA nro 55803 .........................................................08.06.–12.06.2015 *) Nuorten taidekurssi (15–19 v.) (RAY) ..........................................................26.06.–28.06.2015 *) Nuorten taidekurssi (20–30 v.) (RAY) ..........................................................21.08.–23.08.2015 RINTASYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Parkurs för personer över 68 år, FPA nr 51165................................................01.12.–05.12.2014 Parikurssi alle 68-vuotiaille, KELA nro 56143 .................................................11.05.–15.05.2015 Parkurs för personer över 68 år, FPA nr 56148................................................02.11.–06.11.2015 SUUN- JA NIELUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Osittainen perhekurssi, KELA nro 56423 .........................................................07.09.–11.09.2015 VATSAN- JA SUOLISTONALUEEN SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Osittainen perhekurssi, KELA nro 56425 .........................................................16.03.–20.03.2015 Osittainen perhekurssi, KELA nro 56426 .........................................................05.10.–09.10.2015 Edellä mainitut kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa, joka on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja ensisijainen sairauspäivärahaan, erityisrahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallistuville läheisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, mikäli hän on estynyt tekemästä työtä. Matkakustannukset korvataan omavastuuosuuden ylittävältä osalta.

OSITTAISET PERHEKURSSIT (Kela): Läheinen voi osallistua maksuttomasti kahden kurssipäivän ohjelmaan.

Läheisen osallistuessa koko kurssin ajaksi, täysihoidon hinta kolmelta vuorokaudelta on 165 €/hlö.

VIRKISTYSLOMAT Liikunnalliset virkistyskurssit: Virkistysloma 26.01.–30.01.2015 Virkistysloma 25.05.–29.05.2015 Virkistysloma 13.07.–17.07.2015

2 hh 220 €/hlö 220 €/hlö 220 €/hlö

1hh 260 €/hlö 260 €/hlö 260 €/hlö

Virkistyslomien ohjelmaan sisältyy täysihoito, majoitus, uinti- ja saunavuorot, ohjattua liikuntaa, asiantuntijaluentoja mm. terveellisistä elämäntavoista sekä virkistävää ohjelmallista toimintaa.

Hintaan vaikuttaa valittu majoitus yhden tai kahden hengen huoneessa.

Huom! Muutokset kurssiohjelmaan mahdollisia.

Katso tarkemmat tiedot Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen nettisivuilta www.lssy.fi

SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILTA TUKEA ARKIPÄIVÄÄN Kuntoutumisen tarve Syövän hoito valitaan ja suunnitellaan aina yksilöllisesti sairauden ja potilaan muiden yksilöllisten tekijöiden ja elämäntilanteen mukaan. Olennaisena osana hyvään hoitoon kuuluu kuntoutus. Myös kuntoutuksen tuen tarve vaihtelee yksilöllisesti.

Ihmisten kyky selviytyä sairauden aiheuttamasta muutostilanteesta on yksilöllinen. Tuen tarpeen määrään vaikuttavat sairauden ja hoitojen luonne sekä niiden aiheuttamat psyykkiset ja fyysiset ongelmat. Tärkeitä vaikuttavia tekijöitä ovat myös persoonallisuus, henkilökohtaiset kyvyt selviytyä kriisistä, elämäntilanne ja läheisten elämäntilanne sekä työelämään liittyvät kysymykset.

Elämänlaatua yksilöllisesti Erilaisten syöpäyhdistyksen tarjoamien tukimuotojen avulla pyritään auttamaan kuntoutujan selviytymistä takaisin terveen rooliin tai sairauden hallintaan. Tavoitteena on kuntoutujan tilanteeseen nähden paras mahdollinen elämänlaatu.

Syöpäyhdistys järjestää sopeutumisvalmennuskursseja, joiden toteuttamisesta vastaavat moniammatilliset työryhmät. Kursseja järjestetään sairaus- ja ikäryhmittäin kohdennettuna, yksilö-, pari- tai perhekursseina. Työmuotoina käytetään asiantuntija-luentoja, kyselytunteja, yksilö- ja ryhmäkeskusteluja, fysikaalista kuntoutusta ja liikuntaa sekä erilaisia terapioita.

Kurssiohjelmaan sisältyy syöpäsairauteen liittyvän tiedon syventäminen, hoidon vaikutuksista kertominen, henkinen tukeminen,

terveysneuvonta ja arjessa selviytymisen tukeminen. Osanottajia kannustetaan itsenäiseen työskentelyyn oman elämänhallinnan ylläpitämiseksi. Lisäksi järjestetään virkistys- ja vapaa-ajanohjelmaa.

Kurssiohjelmassa huomioidaan kuntoutuksen yleisten tavoitteiden lisäksi kuntoutujien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet.

Lounais-Suomen SyÜväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2014 - 11

LUONNONLĂ„HEINEN

Meri-Karina toiminta- ja palvelukeskus turun hirvensalossa

Vuodesta 1990

Monitoimikeskuksessa on otettu huomioon lapsiperheiden ja erityisryhmien, kuten liikuntaesteisten henkilÜiden sekä kuulo- ja näkÜvammaisten, tarpeet.

toiminut Meri-Karina sijaitsee merellisessä ympäristÜssä hyvien kulkuyhteyksien päässä Turun keskustasta.

Meri-Karinasta on vuosien varrella kehittynyt hyvinvointi-, kokous-, ravintola-, juhla- ja majoituspalveluita tuottava monitoimikeskus.

Meri-Karina soveltuu erinomaisesti perhejuhlien – kuten syntymäpäivien, häiden, valmistujaisten ja muistotilaisuuksien – järjestämiseen sekä erilaisten kokous-, kongressi- ja koulutustilaisuuksien tapahtumapaikaksi.

‡ pienryhmätiloja 10–30 henkilÜlle ‡ luentosali 60–100 henkilÜlle ‡ ruokasali 80–150 henkilÜlle ‡ kongressi-/juhlasali 250 henkilÜlle ‡ takkahuone ‡ sauna- ja uima-allasosasto ‡ kunto- ja liikuntasali

Keskuksessa on leikkihuone sekä pienoisgolfrata turvallisessa pihapiirissä. Aivan naapurissa on leikkipuisto sekä lapsiystävällinen, matala uimaranta beach volley -kenttineen.

Meri-Karinassa sijaitsevat lisäksi kosmetologinen hoitola, fysioterapiapalveluita tuottava Turun Kuntokolmio ja parturi-kampaamo.

Tutustu palvelutarjon taamme

!

‡ 30 kahden hengen majoitushuonetta, joista kymmenessä pienoiskeittiÜ. ‡ Huoneista kaksi erityisvarusteltuja inva-huoneita. ‡ Osassa huoneista lisävuodemahdollisuus. ‡ Yhden hengen huone lisämaksusta.

Hyvinvointilomat

Meri-Karina kokoaa yhteen – kurssitapaamiset edullisin pakettihinnoin

Meri-Karinan kurssitoiminta tarjoaa virkistäytymismahdollisuuksia ympäri vuoden.

Valittavana on sekä liikunnallisia että musiikkiterapia- ja kuvataidepainotteisia kursseja.

Kurssilaisten tapaamiset Meri-Karinan ja Lounais-Suomen SyÜpäyhdistyksen oman palvelutarjonnan ulkopuolella ovat mahdollisia.

Sovi tapaamisesta tuttujen ja mukavien kurssilaistesi kanssa ja tule Meri-Karinaan vaihtamaan kuulumisia rennoissa merkeissä!

Virkistyskursseille haetaan sähkÜisellä lomakkeella tai soittamalla kurssitoimistoon 02 2657 610. Lue lisää osoitteesta ZZZ PHULNDULQD ¿.

Ota yhteyttä Meri-Karinan keskukseen PHUL NDULQD#OVV\ ¿ MD tiedustele vapaita viikonloppuja!

ESTEETÖN MONITOIMIKESKUS Meri-Karinan kaikki tilat ovat esteettÜmiä. Kaksikerroksisessa majoitussiivessä on hissi sekä kaksi erillistä porraskäytävää, muut tilat sijaitsevat yhdessä tasossa.

Kongressi- ja luentosalissa on induktiosilmukka.

‡ Hyvinvointilomat

‡ Ateriapalvelut

‡ Kokouspalvelut

‡ Majoituspalvelut

‡ Juhlapalvelut

‡ Siivouspalvelut

Pyydä tarjousta ruoka-, juhla- ja kokouspalveluista kätevästi osoitteessa ZZZ PHULNDULQD ¿ ! WDUMRXVS\\QWÜ

Meri-Karina | Seiskarinkatu 35, 20900 Turku | 02 2657 666 | ZZZ PHULNDULQD Ć“

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

12 - 2014 - N:o 2

Arvokasta vapaaehtoistyötä arjen eri askareissa

Olisiko sinulla hetki aikaa auttaa?

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa työskentelee vuosittain kymmeniä vapaaehtoisia erilaisissa talkootehtävissä. Lisätarvetta innostuneille puuhamiehille ja -naisille on kaiken aikaa.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. tarjoaa vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille monenlaisia toimintamahdollisuuksia. Vapaaehtoistyön tärkeimpänä lähtökohtana on halu auttaa.

– Meillä kaikilla on arvokasta tietoa, taitoa, kokemusta ja käytännön osaamista, jota pystymme tarjoamaan toisen ihmisen avuksi ja tueksi, vapaaehtoistyön koordinaattorin vuorotteluvapaan sijaisena työskentelevä Niina Ollikainen muistuttaa.

Vapaaehtoistoiminnan tavoitteena on täydentää henkilökunnan toimintaa, ei varsinaisesti korvata ammattilaisten työtä.

Vapaaehtoistyöntekijät saavat talkoopäivinä lounaan ja kahvin sekä tietysti hyvän mielen.

Oman jaksamisen mukaan Vapaaehtoistoimintaan voi osallistua oman aikataulun ja voimavarojen mukaan.

– Voit vaikka ryhtyä arjen ystäväksi, joka ilahduttaa viikoittaisilla käynneillä yksinäistä asukasta tai osallistua kauniina syyspäivänä pihatalkoisiin, joissa raivaamme merinäköalan takaisin Meri-Karinaan, Ollikainen kannustaa.

Kertaluonteinenkin apu otetaan yhdistyksessä kiitollisuudella vastaan.

Vapaaehtoistyöntekijät perehdytetään työtehtäviin, ja heille järjestetään perus- ja täydennyskoulutusta. Yhdistyksen peruskoulutuksissa on tarjolla hyödyllistä tietoa vapaaehtoistoiminnan periaatteista ja käytännöistä sekä

Talkoo- ja ystävätoiminnan peruskoulutus Meri-Karinassa pe 31.10. klo 9–16 Ohjelma 9.00 ................... Ilmoittautuminen ja aamukahvi koulutustilassa 9.30 .................... Tervetuloa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry.

10.00 .................. Vapaaehtoistoiminta. Periaatteet ja käytännöt.

Vapaaehtoisena toimiminen.

11.30 ........................................Lounas Meri-Karinan ruokasalissa 12.30 ................................................ Tutustuminen Meri-Karinaan 13.30 ................................................Talkootehtävissä toimiminen 14.00 .............................................................Ystävänä toimiminen 14.30 ................................................... Päiväkahvi koulutustilassa 15.00 ..... Asukkaan, asiakkaan, potilaan ja omaisen kohtaaminen 16.00 ..........................Todistusten jako ja koulutuspäivän päätös Ilmoittautumiset koulutukseen 15.10.2014 mennessä: vapaaehtoistyön koordinaattori Niina Ollikainen, p. 02 2657 619 Lisätietoja: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y:n talkoo- ja ystävätoiminnasta www.lssy.fi vapaaehtoistyöntekijän oikeuksista ja työssä jaksamisesta.

Lähtöstartti yleisinfoista Ollikaisen mukaan tämän syksyn tavoitteena on kartoittaa jo toiminnassa mukana olevien arvokkaiden vapaaehtoisten osallistumismahdollisuutta ja täydennyskoulutustarvetta.

Lisäksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys haluaa innostaa uusia toimijoita mukaan järjestämällä Meri-Karinassa kaikille avoimet vapaaehtoistoiminnan yleisinfot maanantaina 6.10. ja maanantaina 8.12. sekä talkoo- ja ystä-

vätoiminnan peruskoulutuksen perjantaina 31. lokakuuta.

Tulevaisuuden haasteena Ollikainen näkee muun muassa vapaaehtoistoiminnan strategian laatimisen ja nuorten vapaaehtoistoimijoiden osallistumismahdollisuuksien lisäämisen.

– Näihin haasteisiin toivon saavani apua valtakunnallisesta vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden syysseminaarista, jossa pääsen verkostoitumaan ja jakamaan vapaaehtoistoiminnan kehittämisideoita.

Teksti: Niina Ollikainen, Aleksi Rajamäki Kuvat: Pekka Remes

Ryhtyisitkö arjen ystäväksi?

Meri-Karinan ja Karinarannan asukkaat kaipaavat ystäviä esimerkiksi ulkoiluun, keskusteluun ja lehden lukuun.

Vapaaehtoinen ystävä voi halutessaan järjestää asukkaille virikkeellisiä pienryhmiä vaikkapa käsitöiden parissa. Myös sopeutumisvalmennuskurssilaiset ilahtuisivat pienistä ohjelmanumeroista, kuten laulusta, musiikista tai tanssista.

Entäpä kiinnostaisiko sinua toimia asukkaiden tai kurssilaisten avustajana Pyhän

Henrikin ekumeenisen taidekappelin hartaushetkissä torstaisin klo 18?

Talkooavuksi risusavottaan tai kahvitukseen? Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen tarvitaan apuvoimia esimerkiksi pihatalkoisiin, keittiössä avustamiseen sekä tilaisuuksien valmisteluissa (kalustaminen, kahvitus).

Lisäksi erilaisissa tapahtumissa on mahdollista toimia muun muassa esitteiden jakajana, lipaskerääjänä tai liikenteen ohjaajana.

Tiskausapuna keittiössä. Vapaaehtoistyöntekijät Sirkku Sorell ja Timo Rahikainen kuuluvat muutaman aktiivisen joukkoon, jotka työskentelevät avustavissa tehtävissä toiminta- ja palvelukeskuksen keittiössä. Vapaaehtoisiksi ryhtyvät perehdytetään työhön ennen rupeamaa.

Liikenteenohjausta.

Vapaaehtoistyöntekijät Kaarlo Lassila, Kauko Vilhonen ja Risto Manner huolehtivat, että liikenne toimi sujuvasti Meri-Karinan pysäköintialueella avoimien ovien päivänä 13. huhtikuuta.

Arpamyynnillä teet hyvää. Seija Ratia on toiminut jo vuosia yhdistyksen vapaaehtoistyöntekijänä. Arpamyynnin lisäksi tutuiksi tulleita auttamismuotoja ovat muun muassa lipaskeräys sekä käsitöiden ja askartelujen valmistus ja myynti.

Joulun vietto Meri-Karinassa 23.-26.12.2014 hinnat 320 €/2 hh ja 375 €/1 hh

)*37&/4"-0/ "15&&,,* SINUSTA HUOLEHTIEN! AVOINNA: MA-PE 9-19, LA 9-15 PITKÄPELLONKATU 2, 20900 TURKU PUH. 02 284 4666

Vanhanajan Jouluaattoillalliset 5.12.2014 klo 18 Illalliskortin hinta 26 €

Joulueinesmyyjäiset Meri-Karinassa su 21.12.2014 klo 11-15

Juhlapyhien Joululounas

www.hirvensalonapteekki.fi

14.12., 21.12., 24.12., 25.12., 26.12. klo 12-15 seisova pöytä 26 €/hlö, jäseniltä 22 €/hlö)

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2014 - 13

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen

syyskonsertti

Ƽ8ǛưǟƱƣǏ6NJǑƻ, 2,5 ʤʦQʜLȿVɈ ʣʦQʜʦQWʋʖQɈ ʭ ɷOɛ Meri-Karinassa, Seiskarinkatu 35, Turku

Hyväntekeväisyyskonsertti hematologisten syöpäpotilaiden hyväksi.

Esiintyjämuutokset mahdollisia.

Kuv

a: A

viih ura

de

k

pa uva

nkk

i

Kike Elomaa Sebastian ja Anri Ahlgren Tino Ahlgren Merja Lehtinen Aulis Kotaviita Juhani Virta Janina Soinranta Arto Nuotio Pauli Lehtonen Harry Lindström Keijo Lehto Esa Rouvali Timo Rautalan ATLAS-orkesteri Liput 15 €. Väliajalla kahvitarjoilu.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

14 - 2014 - N:o 2

Pitkän linjan toimitusjohtaja eläkkeelle Ystävyys on kallein aarre, se ei lopu milloinkaan.

Toivon, että mekin saamme sen myös pitää ainiaan.

Kiitollisuudella Kari Ojala

Enni Pelkonen onnitteli eläkkeelle jäänyttä toimitusjohtajaa kukkasin. Kari Ojalaa oli mahdollista muistaa myös lahjoituksella Holhoojansa syöpään menettäneiden lasten tukirahastolle, johon kertyi 13 800 euroa.

Syövänvastaista työtä suurella sydämellä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen pitkäaikainen toimitusjohtaja Kari Ojala jäi ansaitulle eläkkeelle 30. huhtikuuta, 37 vuoden työrupeaman jälkeen. Hänen läksiäisiään vietettiin runsaan osallistujajoukon voimin huhtikuun viimeisenä viikonloppuna.

Ojala astui Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen johtoon vuonna 1977. Yhdistyksessä oli aluksi puolitoista työntekijää: toimitusjohtaja ja puolipäivätoiminen tiedotussihteeri. Tänä päivänä

yhdistyksessä ahertaa kymmeniä työntekijöitä sekä lukuisia luottamushenkilöitä, vapaaehtoisia ja talkooporukoita.

– Lounais-Suomen Syöpäyhdistys kuuluu kolmannen sekto-

rin eturivin toimijoihin, mikä on paljolti sinun ansiotasi. Yhdistys on vahvalla pohjalla, ja tästä on helppo jatkaa, yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Risto Korpela kehui eläköitynyttä syöväntorjuntatyön veteraania.

Myös useat yhteistyötahot halusivat kiittää juhlakalua hänen mittavasta urastaan lounaissuomalaisen syöväntorjuntatyön parissa. Pyhän Henrikin Kappelin Kannatusyhdistyksen kunniapuheenjohtaja, maaherra emerita Pirkko Työläjärvi lausui lämpimät kiitoksensa arvokkaasta työstä Pyhän Henrikin

ekumeenisen taidekappelin hyväksi. Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Liisa Pylkkänen ja talous- ja hallintojohtaja Raija Stjernvall toivat tilaisuuteen pääsihteeri Sakari Karjalaisen terveiset.

– Olet tehnyt ainutlaatuisen työn syöpäpotilaiden kuntoutuksen sisältöjen ja puitteiden kehittäjänä. Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen suunnittelu ja toteutus on ollut kunniahimoinen suurhanke.

– Syöpätutkimuksessa olet toiminut innoittajana ja rahoituksen hankkijana lounaissuomalaisille syöpätutkijoille. Apu-

rahat ovat kannustaneet monia nuoria ryhtymään syöpätutkijoiksi, lähtemään tutkijantyöhön ulkomaille ja etenemään aina huippututkimustehtäviin asti.

Juhlan seremoniamestarina toimi mediapersoona Markku Heikkilä, joka haastatteli Ojalaa mieleenpainuneista kohtaamisista mielenkiintoisten henkilöiden kanssa. Miltä nyt tuntuu ja miltä tulevaisuus näyttää?

– Syöväntorjuntatyö on yhteinen asia, ja teemme jatkossakin työtä suurella sydämellä.

Esimerkiksi tätä toiminta- ja palvelukeskusta ei olisi pystytty

rakentamaan ilman Raha-automaattiyhdistyksen avustusta sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenistön keräystä, yritysten lahjoituksia sekä koululaisten ja eri järjestöjen keräyskampanjoita. Haasteita toki riittää, sillä yhteiskunnan rahoitusmahdollisuudet ovat vähenemään päin.

– Kiitos teille jokaiselle siitä tuesta, mitä olen saanut vuosien aikana. Nyt on hyvä istua MeriKarinan asukkailta saamaani keinutuoliin ja lukea useita, mielenkiintoisia lahjakirjoja.

Teksti ja kuva: Aleksi Rajamäki

Ojala vaihtui Surakkaan – elämä jatkuu Terveystieteiden tohtori Tiina Surakka aloitti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtajana toukokuun alussa. Meri-Karinassa on kesän aikana tultu tutuiksi ja syvennetty kumppanuutta, luottamusta ja yhteistä tekemistä.

Tuore toimitusjohtaja tuli taloon pestinsä alussa hieman erikoisella tavalla.

– Olin loukannut jalkani ja kuljin kepeillä. Koska minulla ei tuolloin ollut vielä asuntoa Turussa, järkeilin, että olisi kivuttominta majoittua Meri-Karinaan, työn äärelle. Siinä samalla sain asiakasnäkökulman talon majoituspalveluihin ja hyvän lähdön taloon tutustumisessa. Pääsin sitten vähän kuittailemaan Ojalan Karille, että minäpä olen yöpynyt Meri-Karinassa asiakkaana, hymyilee Tiina Surakka.

Meri-Karinassa pyöreitä päiviä tehnyt edeltäjä Kari Ojala on toistaiseksi jatkanut Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön ja Moikoisten Syöväntutkimussäätiön asiamiehenä ja matkatoimistoasioissa yhden työpäivän viikossa. Hän käy edelleen läpi myös laajoja arkistojaan.

Uusi toimitusjohtaja on innoissaan. Hän on aloittanut työnsä pää pilvissä mutta jalat maassa.

Ensimmäinen iso tehtävä on ollut tutustua talon henkilökuntaan ja kuulla heidän ajatuksiaan.

– Täällä on uskomattoman osaava henkilökunta.

Verkostoidutan heitä mielelläni eteenpäin. En halua itse halua olla ainoa, joka tietää. Tieto on valtaa, ja sitä on pideltävä varoen, pohtii toimitusjohtaja Surakka.

Takaisin kotiseudun suuntaan Tiina Surakka, 54, on käynyt koulunsa Salossa ja vuodesta 1982 tehnyt monipuolisen työuran Tam-

pereella, viimeiset 14 vuotta Pirkanmaan Hoitokodin johtajana. Pohjakoulutukseltaan hän on naistentautien ja äitiyshuollon erikoissairaanhoitaja eli kätilö, ja työkokemusta on eri-ikäisten naisten ja vastasyntyneiden hoitamisen lisäksi ehtinyt kertyä myös naistenklinikan ylihoitajana ja operatiivisen tulosalueen ylihoitajana Taysissa Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Terveystieteiden tohtoriksi hän väitteli osastonhoitajien työstä ja lanseerasi väitöstutkimuksessaan hoitotyön johtamisen lumiukkomallin, joka kuvaa hoitotyön sisältä löytyviä johtamismalleja.

Johtajan työ on siis tullut monipuolisesti tutuksi.

– Elämän alku ja loppu, eläminen tässä hetkessä sekä toimiminen erilaisissa johtamistehtävissä sosiaali- ja terveydenhuollossa – siinä kiteytettynä kiinnostukseni kohteet ja harrastukseni, hän esittelee itsensä Suomen Palliatiivisen hoidon yhdistyksen nettisivuilla yhdistyksen puheenjohtajan ominaisuudessa. ”SPHY:n puheenjohtajuuden lisäksi ylläpidän vuonna 2006 väitellen hankittua tutkimusosaamistani yllä muun muassa ETENEn saattohoitotutkijafoorumin jäsenenä sekä Tampereen yliopiston post doc -tutkijana vanhustyössä.” Vireillä on myös palliatiivisen eli oireenmukaisen hoidon kirjahanke.

Tiina Surakan työuralla on ollut monta hetkeä, jolloin olisi ollut mahdollista jäädä nauttimaan tehdyn työn hedelmistä ja jatkaa samoissa tehtävissä edelleen.

Idearikkaan ihmisen on kuitenkin ollut vaikeaa pysäh-

tyä paikalleen. Aina eteen on avautunut uusia mahdollisuuksia, joilla on voinut haastaa itseään ja tuntea tekevänsä tärkeää työtä aivan uudessa asemassa.

– Turkuun hakeutuminen oli minulle sisimmältäni lounaissuomalaisena helppoa. Juuri leskeksi jäänyt äitini asuu Salossa, ja näin on mahdollista elää häntäkin lähempänä. Puolisoni asuu vielä Tampereella. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on tietysti houkutteleva yhteisö, onhan se Suomen suurin ja taatusti myös kaunein maakunnallinen potilasjärjestö.

Suurin ja kaunein – Lounais-Suomen Syöpäyhdistys Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on 30 000 jäsenensä, liikevaihtonsa ja toimitilojensa perusteella merkittävä kolmannen sektorin toimija.

– Sen eteen on helppo tehdä päätöksiä, kun muistaa, mitä varten organisaatio on olemassa. Potilaat, yhdistyksen jäsenet ja muut asiakkaat ovat meille tärkeitä, ja heitä varten me olemme olemassa.

Kehittämisorientoitunut Tiina Surakka on aiemmissa työtehtävissään ollut vetämässä laatutyötä ja kehittämässä prosesseja muun muassa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitoketjutyöryhmän puheenjohtajana. Perusteellista tilannearviota Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä hän muodostaa kuuntelemalla avoimin korvin sekä henkilökuntaa, asiakkaita että avainhenkilöitä. Henkilökohtaiset keskustelut on käyty koko talon henkilökunnan kanssa. Tarkoitus on edelleen kuulla monia avainhenkilöitä ja selvittää, mihin suuntaan tätä kokonaisuutta on tulevaisuudessa lupa viedä.

– Aiemmissa tehtävissäni sanoin, ettei ole päi-

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja on vaihtunut: Kari Ojala on siirtynyt ansaitsemalleen eläkkeelle, mutta kokoaa vielä arkistojaan uuden toimitusjohtajan Tiina Surakan työhuoneen naapurissa.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2014 - 15

Syöväntorjunnan kultainen ansiomitali Kari Ojalalle Suomen Syöpäyhdistys myönsi sosiaalineuvos, lääketieteen tohtori h.c. Kari Ojalalle syöväntorjuntatyön korkeimman mahdollisen tunnustuksen, syöväntorjunnan kultaisen ansiomitalin. Mitali luovutettiin Turussa lauantaina 23.8. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen kesäkokouksen yhteydessä.

Huomionosoitusta on jaettu poikkeuksellisista ansioista vuodesta 1966 alkaen, kaikkiaan vain kymmenen kertaa ja nyt ensimmäisen kerran pääkaupunkiseudun ulkopuolella vaikuttavalle henkilölle. Palkinnon ensimmäinen saaja oli 48 vuotta sitten presidentti Urho Kekkonen.

– Ojalan poikkeukselliset ansiot kattavat kaikki syöväntorjunnan keskeiset alueet. Hän on lisännyt lounaissuomalaisten syöpätietoisuutta lähes neljänkymmenen vuoden aikana ja saanut heistä suuren osan osallistumaan syöpätyöhön lahjoittajina, vapaaehtoisina ja puolestapuhujina. Ojala on toiminut rohkeana tiennäyttäjänä kokoo Syöpäjärjestöille, myöntämispe-rusteluissa mainitaan.

Vappuna Lounais-Suomen n Syöpäyhdistyksen toimitusjoh-tajan tehtävistä eläköitynyt Karii Ojala sanoo arvostavansa saa-maansa huomionosoitustaa suunnattomasti. Erityisen imar-televaa on se, että ensimmäistää kertaa tämä ansiomitali jaetaan n presidentti Urho Kekkosen jäl-keen maallikolle, mitä Ojalaa pitää hyvin suurena arvostuksen n osoituksena itseään ja kaikkiaa Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen piirissä syöväntorjunta-työtä tekeviä kohtaan.

– On tärkeää muistaa, etten ole tehnyt kaikkea yksin. Palkkahenkilöstö, lukuisat vapaaehtoistyöntekijät ja monet yhteistyötahot ovat antaneet merkittävän työpanoksensa. Toivon, että kaikilla riittää intoa toimia Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen piirissä jatkossakin.

– Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen parissa tehtävä työ on ollut valtavan tärkeää, kun on jaettu informaatiota, tuettu tutkimusta ja ennen kaikkea autettu syöpään sairastuneita henkisesti, hoidollisesti ja taloudellisesti.

Syöpäpotilaiden kuntoutuksen sisältöjen ja puitteiden kehittäjänä Kari Ojala on tehnyt

vuosikymmenien aikana ainutlaatuisen työn. Sadat syöpäpotilaat ja heidän läheisensä ovat saaneet tietoa, tukea ja turvaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseilta.

Ansiomitalit myöntää Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunta ansiomitalilautakunnan esityksestä. Viime vuosina lautakunta on pitänyt ohjeenaan, että vuosittain myönnetään 3–4 hopeista ja 4–6 pronssista ansiomitalia.

Teksti: Aleksi Rajamäki Kuvat: Ari Peuho, Aleksi Rajamäki

Mitalin luovutti Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Liisa Pylkkänen.

Kultainen mitali luovutettiin Kari Ojalalle elokuun lopulla Suomalaisella Pohjalla pidetyssä lämminhenkisessä tilaisuudessa.

Palkintoillallisilla käyttivät puheenvuoron monet Kari Ojalan työtä läheltä seuranneet.

Professori Toivo T. Salmi kiitti puheessaan Ojalaa yhteistyöstä Tyksin Lastenklinikan lasten syöpäosaston kanssa todeten, että Kari Ojalan ansiosta LounaisSuomen Syöpäyhdistys oli työssä todellinen tienraivaaja. Hän ymmärsi lapsen syöpään sairastumisen vaikutukset ei vain perusperheeseen, vaan myös koko lapsen elämänpiiriin. Tämän perusteella Turussa aloitettiinkin sopeutumisvalmennuskurssit isovanhemmille, totesi Salmi. Hän mainitsi esimerkkinä Ojalan rivakkuudesta sen, miten vanhempien ateriointimahdollisuus lapsen sairaalassaolon aikana järjestyi muutamassa päivässä.

Professori Risto Erkkola tähdensi Kari Ojalan valtavaa roolia syöpäsairauksien diagnostiikan ja hoidon mahdollisuuksien parantamisessa. Syöpäkuntoutuksen ja saattohoidon kehittämisen rinnalla Ojala oli luomassa mittavaa tutkimuksen tukiorganisaatiota, Moikoisten syöväntutkimussäätiötä. Sen kymmenet rahastot auttavat tutkimusta ja syöpäperheiden psykososiaalista asemaa monin tavoin. Lounaissuomalainen syöväntorjunnan apurahaorganisaatio on jakanut tukeaan sadoille tutkijoille, yhteensä jo noin 2 miljoonan euron verran.

Kari Ojala on rakentanut apurahoja myöntävän organisaation toiminnan joustavaksi ja nopeaksi. Siinä on ollut ilo työskennellä, sanoi professori Erkkola.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen jäsen Raimo Huhtanen muisteli onnittelupuheessaan tunteneensa Kari Ojalan vuodesta 1993 alkaen ja kertoi, miten saattohoitokodin valmistelutyön yhteydessä vaikuttui Karin tehokkuudesta.

Kohtaaminen antoi Huhtaselle yhä vieläkin vaikuttavan kipinän syöväntorjuntatyöhön.

Sosiaalineuvos Ilkka Järvistä LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen hallituksessa seurannut Huhtanen lukeutuukin tässä mielessä todella laajaan “ojalalaiseen” syöväntorjuntasukupolveen.

Markku Heikkilä

Kultaisen ansiomitalin ovat saaneet: Sosiaalineuvos, lääketieteen tohtori h.c. Kari Ojala ...2014 LKT Harri Vertio ......................................................2013 Lääkintöneuvos Liisa Elovainio ............................2006 Professori Lars R. Holsti ........................................1995

vääkään, ettei oppisi jotain uutta, täällä sen voi sanoa muodossa ”ei tuntiakaan”. Turun seudun käytännöt poikkeavat joissakin kohdin Tampereen vastaavista. Saattohoitokoti on täällä osaavissa käsissä. Vuodesta 1984 aina vuoteen 2010 saakka toiminut Suomen vanhin kotisaattohoitotoiminta olisi hyvä elvyttää takaisin osaksi kokonaisvaltaista saattohoitopalvelua. Osaajia tähän löytyy vielä, ja ainakin Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa se mahdollistaisi asukkaiden elämisen loppuun saakka valitsemassaan kodissa.

Omin jalkinein eteenpäin Tiina Surakka on varmastikin joitakin kertoja saanut kuulla lauseen ”astut suuriin saappaisiin”, onhan Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ollut Kari Ojalan elämäntyö 37 vuoden ajan ja monille yhdistyksellä on nimenomaan hänen kasvonsa.

– Olen luonnollisesti kiitollinen Karille, ja näen hänen kätensä jäljet täällä joka käänteessä.

Onneksi hän on vielä tässä lähellä, että voin tarvittaessa saada häneltä tietoja muun muassa asioiden taustoista. Kari kuuluu pitkälti sellaiseen pioneerisukupolveen, joka on ollut luomassa näitä rakenteita. Meidän jälkeen tulevien on tehtävä monia asioita hieman toisin, ja jokainen johtaja johtaa aina omalla tyylillään. Näen, että osaamisen on jakauduttava useammille harteille.

Johtoryhmätyöskentely on minulle ominainen tapa johtaa. Johtoryhmään kuuluvat kanssani talous- ja kiinteistöjohtaja Ville Viitanen, henkilöstöpäällikkö Henje Hyppänen ja viestinnästä ja markkinoinnista vastaava Aleksi Rajamäki.

Meri-Karinan upea toimintakeskus on loistava kotipesä monille toiminnoille, joita voidaan tulevaisuudessa edelleen kehittää. Ekumeeninen taidekappeli houkuttelee toimitusjohtajaa ideoimaan kulttuurin ja terveyden uudenlaisia yhte-

Professori Erkki Saxén ...........................................1992 Kanslianeuvos Niilo Voipio.....................................1985 Professori Sakari Timonen ....................................1983 Suomen Lions-liitto ................................................ 1972

yksiä perinteisten toimintojen rinnalla. Niitä ovat ilman muuta kaikenlainen vapaaehtois-, tuki-, vertais- ja sopeutumisvalmennustoiminta, jonka kilpailuttaminen tosin surettaa Surakkaa.

– Onko mitään järkeä siinä, että me potilasjärjestöt tarjoamme sopeutumisvalmennusta kaikille mahdollisille potilasryhmille ja menetämme samalla sen, missä osaamisemme on vahvinta. Siinä syntyvät näennäissäästöt saavat ajattelemaan Hölmöläisten takinompelua, haastaa Tiina Surakka.

Tiedon jakamista syövän ehkäisystä, hoidosta ja kuntoutumisesta erilaisten oppaiden ja tämän lehden välityksellä Surakka pitää edelleen tärkeänä, vaikka uusia muotoja voidaan siinäkin luonnollisesti harkita.

– On hyvä muistaa, että vaikka potilas on oman sairautensa paras asiantuntija, kukaan ei sairasta tai kuole yksin. Perheiden ja nuorilla esimerkiksi kavereiden osallistumista voisi kurssitoiminnassa ehkä vieläkin syventää. Kolmannen sektorin voisi olla hyvä päästä mukaan jo ensitiedon antoprosessiin, pohtii Tiina Surakka mahdollisia kehittämiskohteita.

Toimitusjohtaja Tiina Surakka toivoo yhteydenottoja ja palautetta yhdistyksen toiminnasta kaikilta asianosaisilta. Sen pohjalta päästään pitämään yhdistyksemme edelleen suurimpana ja kauneimpana ja kehittämään sitä edelleen sen palveluja tarvitsevien tarpeiden mukaisesti.

Teksti: Tuula Vainikainen Kuvat: Pasi Leino Toimitusjohtaja Tiina Surakka on avoin uusillekin toimintamuodoille. Toimintakeskus Meri-Karinan läheisyydessä oleva Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli voisi useamminkin koota yhteen terveydestä ja taiteesta kiinnostuneita ihmisiä.

Professori Sakari Mustakallio ................................1969 Presidentti Urho Kekkonen ....................................1966

Tiina Surakan viisi tärkeää: 1. Tärkein kirjasi?

Edgar Rice Burroughsin Unohdettu maa vuodelta 1924. Isoisäni Viljo Mertano aloitti aina lomansa lukemalla sen, ja olen ottanut tavakseni tehdä samoin.

2. Mitä luet parhaillaan?

Edellä mainitun lisäksi aloitin juuri Reijo Mäen Cowboyn. Se on hyvää turkulaisuuden opettelua.

3. Lempipaikkasi?

Siellä missä pojanpoikani on.

4. Parhain päiväsi?

Jokainen päivä.

5. Mottosi?

Elä tässä hetkessä ja tee sama mahdolliseksi myös tuleville sukupolville.

Lounais-Suomen SyÜväntorjuntasanomat

16 - 2014 - N:o 2

Hyvässä kunnossa jaksaa harrastaa Loimaalainen Kalle Kaskiluoto, 72, sai keväällä 2006 kuulla sairastavansa eturauhasen syÜpää.

Hoidoissa päädyttiin leikkaukseen sekä sädehoitoon, jotka aloitettiin saman vuoden syksyllä.

Sädehoitoa jatkettiin vuoden loppuun.

SyÜpä ei kuitenkaan antanut periksi. PSA-arvot alkoivat nousta. Aloitettiin hormonilääkitys. Vuonna 2011 aloitettiin sytostaattihoito, joka ei tuonut toivottua tulosta. Kaskiluodolle ehdotettiin osallistumista lääkekokeiluun. Lääkkeen nimi oli Zytiga, joka estää elimistÜä muodostamasta testosteronia, mikä voi hidastaa eturauhassyÜvän etenemistä. Lääkettä käytetään aikuisilla miehillä muualle elimistÜÜn levinneen eturauhassyÜvän hoitoon. Kokeilu alkoi joulukuussa 2011. – Lääke piti ottaa vähintään kaksi tuntia ennen ruokailua, eikä sen ottamisen jälkeen saanut syÜdä tuntiin mitään. Sitä ei saanut ottaa ennen nukkumaan menoa, joten lääke vaikutti päivärytmiin ja sen suunnitteluun, Kaskiluoto kertoo. – Lääkekokeilusta ei ollut haittaa. Matalin PSA-arvoni oli noin 2, eli lääkkeellä oli hyvä vaste.

Zytiga-lääke toimi toivotusti kaksi vuotta ja kolme kuukautta, siis tämän vuoden helmikuuhun saakka. Silloin piti jälleen aloittaa sytostaattihoito.

paja, joka taisi kiinnostaa enemmän kuin oppitunnit. Hän meni pajalle oppipojaksi 15-vuotiaana vuonna 1957. Pari vuotta myÜhemmin T. Syväsen konepaja alkoi valmistaa James-maatilakuormaajia, joiden asennustyÜ vei Kaskiluotoa ympäri Suomea.

MyÜhemmin konepaja yrityskauppojen myÜtä sulautui osaksi Lännen Tractorsia, josta Kaskiluoto jäi eläkkeelle vuonna 2007. – Täytin silloin 65 vuotta.

Syksyn 2006 olin ollut syÜpähoitojen takia sairauslomalla.

Palasin vielä tÜihin tekemään tunnit täyteen.

Kaksi vuotta sitten Kaskiluoto etsi ja kutsui laivaston aliupseerikoulukurssinsa 145 elossa olevaa miestä yhteiseen tapaamiseen. – Siinä tein vuoden verran tÜitä. Kesällä 2012 Pansioon saapui 64 miestä. Joku kysyikin, miten jaksoin etsiä heidät. Vastasin, että tekeminen oli minulle terapiaa. Se oli hieno jakso ja mielekästä hommaa.

Kolmas puolivuosisataisjuhla oli kultahääpäivä. – Kutsuimme sukulaisia ja naapureita viettämään iltapäivää. Kutsussa ilmoitimme, että jos joku haluaa meitä jotenkin muistaa, niin toivomme lahjoitusta syÜpätyÜhÜn. Saadut varat jaoimme Lounais-Suomen SyÜpäyhdistyksen ja Loimaan osaston kesken. Rahaa tuli mukava summa.

Harrastukset vievät ajatukset muualle Kun ihminen kuulee sairastavansa syÜpää, mieleen tulee monenlaisia ajatuksia. Kalle Kaskiluoto on selvittänyt asiat itselleen: hän elää syÜvän kanssa loppuelämänsä. Se tuo uutta näkÜkulmaa maailmanmenoon. – Minulla oli lyhyen ajan sisällä kolme 50-vuotispäivää.

Laivaston aliupseerikoulusta tuli kuluneeksi 50 vuotta, olin 50 vuotta saman tyÜnantajan palveluksessa ja hääpäivästä tuli 50 vuotta, Kaskiluoto luettelee.

Kouluaikana Kaskiluodon luokan ikkunaan näkyi sepän

Keskustelupiiri piristää Puoliso Ulla Kaskiluoto kertoo ottaneensa Kallen syÜpädiagnoosin vastaan käytännÜn kannalta, vaikkakin mÜhkäle rinnassa. Mitä pitää tehdä, miten selvitään? – Emme paljon jutelleet asioista. Kumpikin mietti niitä itse

Loimaalaiset Ulla ja Kalle Kaskiluoto osallistuvat Lounais-Suomen SyÜpäyhdistyksen Loimaan paikallisosaston keskustelupiirin toimintaan. Kotona mittaillaan säännÜllisesti verenpainetta.

tykÜnänsä, Ulla Kaskiluoto muistelee.

Kalle kertoo, että hänellä oli eturauhasen syÜvästä yleisluonteista tietoa. – Ajattelin, että se on nyt todettu, se leikataan pois ja se on sitten siinä. Enempää en siitä tiennyt. – En kieltänyt asiaa ja puhuin syÜvästä tÜissä. Asian salaamalla ei voita mitään.

Ensimmäisestä sytostaattihoitojaksosta alkaen Kalle Kaskiluoto on pitänyt päiväkirjaa, johon on kirjoitettu joka päivä jotain. – Hyvä kunto on kaiken a ja o. Kun on kunnossa, jaksaa tehdä ja häärätä. Tekeminen on hyvää terapiaa. Omakotitalossakin on aina jotain tekemistä. Sairaus on muuttanut minua niin, että ennen olin kova hermoilemaan.

Tule juhlimaan kanssamme LounaisSuomen SyÜpäyhdistyksen Loimaan paikallisosaston 30-vuotista toimintaa sunnuntaina 23.11. Heimolinnaan, Väi-

nämÜisenkatu 2, Loimaa. Ohjelmassa asiantuntijaluento, musiikkia ja kahvitarjoilu. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.

HUOM! myĂśs vaihto uuteen vastaavaan!

festart

Uudenmaankatu 13, TURKU festartdesign.com 02-533 2975, info@festartdesign.com 040 731 0975

6LVllQNl\QWL &0 .DXSSDNl\WlYlOWl

3DOYHOHPPH PD SH OD VX MD S\KlW VXOMHWWX

䞈

)D[

ZZZ ODQVLNHVNXNVHQDSWHHNNL FRP

7HUYHWXORD KHOSRQ DVLRLQQLQ DSWHHNNLLQ

Teksti ja kuva: Pekka Remes

Seuraa ilmoittelua paikallislehdessä.

Loimaan paikallisosaston nettisivut lÜydät osoitteesta: lssy.fi > paikallisosastot > Loimaa

$XWRNDWX 2ULNHWR 7XUNX SXK ID[ YLNWRU HORR\#SS LQHW IL

20$67$ /(,..$$0267$ -$ 7(+7$$67$ 3$/9,78277((7 /(,..(/((7 0$..$5$7 (,1(.6(7 5$$.$3$.$67((7 6(.b 6,$1 1$8'$1 -$ %52,/(5,1/,+$$ .$$68*5,//(-b 6$$7$9$1$ 7,/$,688.6,,1

9$3$,7$ 2. 72177(-$

x XXGLVWHWXW DMDQPXNDLVHW WLODW MD NDOXVWHHW x MRXVWDYD UHVHSWLHQ MD H5HVHSWLHQ VXRUDWRLPLWXV x NDWWDYD LWVHKRLWR RVDVWR x RVDDYD MD QHXYRYD KHQNLO|NXQWD x HVWHHW|Q OLLNNXPLQHQ x UXQVDDVWL PDNVXWRQWD SDLNRLWXVWLODD VHNl KDOOLVVD HWWl XONRQD

– Keskustelupiiri on meille tärkeä, ja yleensä menemme aina tapaamisiin. Sieltä saa tukea, ja toivottavasti siellä pystyy antamaan tukea toisille, Kaskiluodot kertovat.

Eikä sovi unohtaa sukulaisten merkitystä. – Lapset ja lapsenlapset pitävät meidät nuorina.

Loimaan paikallisosasto 30 vuotta OSTETAAN AALLON/ARTEKIN VANHOJA VALAISIMIA. KAIKKIA MALLEJA, MUITAKIN KUIN KUVISSA.

1\N\DLNDLQHQ DSWHHNNLPPH OlQVLNHVNXNVHVVD SDOYHOXNVHVVDVL

Nyt ei pikkuasioilla ole merkitystä eivätkä ne kiukuta.

Harrastukset ja harrastusporukat pitävät mielen pirteänä.

On motoristituttuja, kahviporukkaa, tuttuja kesäteatteriharrastuksen ajoilta ja niin edelleen.

Ulla ja Kalle Kaskiluoto osallistuvat Loimaan keskustelupiirin toimintaan. Keskustelupiirissä on sekä syÜpää sairastavia että heidän läheisiään.

ZZZ YLNWRUHOR IL 7llOOl RQ WRQWWL .LUNRQVHXWX 0DXQXOD 1LLWWRDLGDQNXMD Pð ½ 3HWlMlNXMD Pð ½ 0DWWLODQNDDUL Pð ½ 0DWWLODQNDDUL Pð ½ +RQNDPHWVlQNXMD Pð ½ +RQNDPHWVlQNXMD Pð ½ ,OPDULQHQ +DOPHODQ NHQWlQ DOXH 7DNDNDDUUH Pð ½ YXRNUDXV 7DNDNDDUUH Pð ½ YXRNUDXV 7DNDNDDUUH Pð ½ 7DNDNDDUUH Pð ½ 7DNDNDDUUH Pð ½ (WXVXRUD Pð ½ (WXVXRUD Pð ½ (WXVXRUD Pð ½

ZZZ OLHWR À DVXQWRWRQWLW

helppo tulla Raunistulan

Apteekki

Satakunnantien varrella Autistentie 1 Turku www.raunistulanapteekki.ďŹ

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2014 - 17

MERI-KARINASSA

11.10.

2014

TOIMINTAPÄIVÄ KLO 12–16

Lokakuu on Roosa nauha -kuukausi, ja lauantaina 11.10. vietetään kansainvälistä saattohoitopäivää.

Samana lokakuun lauantaina Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa tapahtuu:

>

mitä kaikkea on LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS?

Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy.

> ketkä toimivat LÄHELLÄ SINUA? kiinnostaako

VAPAAEHTOISTYÖ? kuka tarvitsee

SAATTOHOITOA?

entä SOPEUTUMISVALMENNUSTA? miten osallistua ROOSA NAUHAja MOVEMBER-kampanjoihin?

MERI-KARINA toiminta- ja palvelukeskus Seiskarinkatu 35 20900, Turku 02 2657 666, meri-karina@lssy.fi www.lssy.fi / www.merikarina.fi

noin puolen tunnin välein Turun ortodoksiselta kirkolta, Yliopistonkatu 19, alkaen klo 11.45.

Runsaasti paikoitustilaa palvelukeskuksen P-alueella

Lounais-Suomen SyÜväntorjuntasanomat

18 - 2014 - N:o 2

Rokotetutkimus käy kuumana

Papilloomavirus aiheuttaa useita syÜpiä Papilloomavirus (HPV) aiheuttaa lähes kaikki kohdunkaulan syÜvät. Siitä voi johtua myÜs genitaalialueiden, peräaukon tai yhä useammin pään ja kaulan alueen syÜpä.

Papilloomavirusinfektion yhteys gynekologisiin syÜpiin on tiedetty 1970-luvulta asti. Ryhmä suomalaistutkijoita raportoi Stina Syrjäsen johdolla 1980-luvun alussa ensimmäisenä maailmassa, että HPV:tä lÜytyy myÜs osasta pään ja kaulan alueen syÜpiä. – Pohdimme jo silloin viruksen mahdollista merkitystä näiden syÜpien etiologisena tekijänä. Kohdunkaulan ja esimerkiksi suuontelon pintakudos ovat hyvin samankaltaisia, joten molemmat alueet voisivat olla HPV-infektion kohteena, kertoo suupatologian professorina Turun yliopistossa toimiva Stina Syrjänen. Arvostettu HPV:n aiheuttamien sairauksien tutkija valittiin vastikään Buenos Airesin yliopiston kunniatohtoriksi.

Nykytiedon mukaan noin kolmasosa pään ja kaulan alueen syÜvistä johtuu papilloomaviruksista. Ne aiheuttavat eniten nielurisojen ja kielentyven syÜpiä ja vähemmän suuontelon ja kurkunpään syÜpiä. – Nuoret aikuiset sairastuvat yhä useammin HPV:stä johtuviin kielen tyven ja nielurisojen syÜpiin. Syy näihin tauteihin on entistä harvemmin alkoholi tai tupakka, Syrjänen sanoo.

Länsimaalaisten vitsaus Papilloomavirukset aiheuttavat pään ja kaulan alueen syÜpiä eniten länsimaissa. – Ruotsissa jopa lähes 90 prosenttia näistä syÜvistä on HPV:n aiheuttamia. Esimerkiksi Brasiliassa määrä jää alle kymmenen prosentin, Syrjänen toteaa.

HPV:stä johtuvien pään ja kaulan alueen syÜpien ennuste on merkittävästi parempi kuin HPV-negatiivisten, varsinkin tupakoimattomilla potilailla. – Tämän vuoksi näiden potilaiden hoitomenetelmiä voidaan keventää, mikä vähentää pitkäaikaisia haittavaikutuksia, huomauttaa korvaklinikan ylilääkä-

Ihmisen papilloomavirukset (HPV) - Lähes 170 tyyppiä - Tarttuvat iho- ja limakalvokosketuksessa seksuaaliteitse, mutta viruksen voi saada myÜs kosketustartuntana raskauden, synnytyksen tai varhaislapsuuden aikana - 80 prosenttia suomalaisista saa tartunnan jossain vaiheessa - Esiintyvyys on suurinta nuorilla - HPV-infektio on useimmiten oireeton ja valtaosa paranee itsestään - Infektio voi johtaa joissain tapauksissa syÜvän esiasteen tai syÜvän syntyyn

– Valtaosa vanhemmista ymmärtää HPV-rokotteen antaman suojan merkityksen ja kannustaa tyttäriään sen ottamaan, iloitsevat professorit Stina Syrjänen (vas.) ja Seija GrÊnman.

ri, professori Reidar GrÊnman Tyksistä.

syÜpien synnyssä ovat yhä kiistanalaiset.

Lisätutkimusta tarvitaan

Pojatkin pitäisi rokottaa

Lähes kaikki kohdunkaulan syÜvät johtuvat HPV-infektiosta. Kohdunkaulan syÜpä on naisten kolmanneksi yleisin syÜpä maailmassa; siihen sairastuu vuosittain lähes 530 000 ja menehtyy noin 280 000 naista.

HPV aiheuttaa myÜs merkittävän osan emättimen, peniksen ja peräaukon syÜvistä. – Peräaukon syÜpä on naisilla yleisempi kuin miehillä. Lähes 80 prosenttia naisten syÜvistä on HPV-positiivisia, kun taas miehillä sen merkitys on vähäisempi, Syrjänen kertoo.

NäyttÜä on Syrjäsen mukaan saatu myÜs HPV:n yhteydestä ruokatorven syÜpiin. – Sen sijaan tulokset HPV:n merkityksestä keuhko-, rinta-, eturauhas- ja iho-

HPV-positiivisten syÜpien ehkäisemiseksi on kehitetty rokotteita, joista tärkeimpinä on pidetty kohdunkaulansyÜpää ja sen esiasteita ehkäiseviä valmisteita.

MyÜs HPV-positiivista syÜpää sairastavien potilaiden hoitoon tähtäävistä rokotteista on saatu lupaavia alustavia tuloksia. – Koska HPV tiedetään nykyisin useiden syÜpien tärkeäksi riskitekijäksi, on kiinnostus rokotteiden kehittämistä kohtaan lisääntynyt entisestään, toteaa Tyksin naistenklinikan ylilääkäri, professori Seija GrÊnman.

Suomen kouluissa aloitettiin viime vuonna rokotustaisto HPV:n aiheuttamia tauteja vastaan. 11–12-vuotiaat tytÜt saavat kansallisen rokotusohjelman mukaisesti Cervarix-rokotteen,

joka suojaa tärkeimmiltä syÜpää aiheuttavilta HPV-tyypeiltä 16 ja 18 sekä niiden sukulaisilta. – Valtaosa vanhemmista ymmärtää rokotteen antaman suojan merkityksen ja kannustaa tyttäriään sen ottamaan, Seija GrÊnman iloitsee.

Markkinoilla on myÜs Gardasil-rokote, joka suojaa HPV-tyyppien 16 ja 18 lisäksi kondyloomaa

Teksti ja kuva: Vappu Pitkänen

HPV on uhka miehillekin Papilloomavirusten ja niihin liittyvien sairauksien tutkimus on Turussa vilkasta. VäitÜskirjoja aiheesta on valmistunut Turun yliopistossa jo neljä ja lisää on tulossa.

LT Katja Kero osoitti keväällä väitÜstutkimuksessaan papilloomavirusten uhkaavan myÜs miesten terveyttä. Keron mukaan oireeton HPV on miehillä yleinen suun ja sukuelinten alueella. Tupakointi lisää suun HPV:n kroonistumisen vaaraa. – Partnerin ja siviilisäädyn vaihtaminen lisää uusien HPV-tulehdusten riskiä, kun

(UUPRRP 7LY[[HSH 2VZRPULU 6`

7HS]LSL]H WLYOL`YP[`Z QV ]\VKLZ[H 3055(52(;< ;<92< =pOp[VYPU SHPKHSSH 7\O ^^^ WLY[[HSH MP 4HRZ\[VU HZPHRHZW`ZpRÂ&#x20AC;PU[P

^^^ HUP[H JVT

/82087,/$1 .$833$

taakka on huomattava myÜs miehillä. On epätasa-arvoista, että vain tytÜt rokotetaan.

Syrjänen muistuttaa, että maksimaalisen laumaimmuniteetin saavuttamiseksi vähintään 80 prosenttia väestĂśstä pitäisi rokottaa â&#x20AC;&#x201C; sisältäen luonnollisesti molemmat sukupuolet.

taas vakaa parisuhde suojaa niiltä, Kero toteaa.

Tutkimus vahvisti käsitystä, että myÜs nainen voi olla HPV:n tartuttaja parisuhteessa.

Kero muistuttaa, ettei kondomi suojaa sataprosenttisesti HPV-tartunnalta ja tartunnan voi saada muitakin reittejä kuin seksuaaliteitse. â&#x20AC;&#x201C; Koska HPV-tulehdukseen ei ole olemassa mitään hoitokeinoa ja miesten HPV:n aiheuttamia tauteja on vaikea seuloa, poikien rokottaminen olisi tärkeää.

LAKITOIMISTO

:``Z\\[\\RZPH (UP[HS[H

_NN?EK6BKC

aiheuttavilta tyypeiltä 6 ja 11. â&#x20AC;&#x201C; Kumpikin rokote on tutkitusti tehokas genitaalialueen syĂśvän esiastemuutosten ehkäisyssä. On mahdollista, että niillä voidaan ehkäistä myĂśs pään ja kaulan alueen HPV-infektioita, Syrjänen sanoo.

Kuten moni muukin ammattilainen, hän rokotuttaisi pojatkin. â&#x20AC;&#x201C; HPV:n aiheuttama tauti-

7LODQ P\\PlOl SDOYHOHH SH OD .DXSSDWRULOWD EXVVL QUR

/XRPXUXRNDD SHVXDLQHLWD NRVPHWLLNNDD \P 0\|V UXRNDSLLUHMl .DDUOHMRHQWLH 7RUWLQPlNL

NDXSSD#NDDUOHMRNL Âż ZZZ IDFHERRN FRP .DDUOHMRNL

Ruusu - Aula 0DUWLQNDWX

0DUWLQVLOODQ NXOPDVVD UXXVXDXOD#JPDLO FRP ZZZ UXXVXDXOD Âż OHLNNRNXNLVWD $YRLQQD DUN OD VX

Anne Teuri varatuomari

riita- ja rikosasiain oikeudenkäynnit z hakemukset z testamentit z kauppakirjat MAKSUTON z avioeroasiat PUHELINTIEDUSTELU z

Tullikatu 11, 21100 Naantali Puh. 435 1124 (myĂśs ilt. ja la-su) 0400 720 178 Fax 435 6522 anne-teuri@nettikirje.ďŹ www.anneteuri.ďŹ ZZZ NDLKGLQDVHQQXV IL .$,+',1/$$78$ .27,,1 -$ .217725,,1

z 6b/( 58//$ 3<67</$0(//, /$6.26 <0 .$,+7,0(7 z 0$5.,,6,7

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2014 - 19

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys järjestää

perinteiset ja varmasti

t a m m i r u u s n e m o u S t e s i ä j y y m u l u jo turun messu- ja kongressikeskuksessa 30.11.2014 klo 11–17

Suurmyyjäiset kokoavat yhteen tuhansia joulumielellä liikkuvia asiakkaita ja satoja myyjiä vuosittain.

Hanki kaikki yksilölliset lahjatavarat pukinkonttiin saman katon alta!

Upeita käsitöitä, taidetta, vaatteita, leluja sekä joulukoristeita ja -herkkuja. Ravintola avoinna.

Linja-autokuljetukset (nro 100) Turun kauppatorilta.

Vapaa sisäänpääsy, pysäköintimaksu 6 €.

Tutustu yhdistyksen uusiin verkkosivuihin: www.lssy.fi / www.merikarina.fi

Lah jaon yhd g ellä elmiin osto ratk srei ssul aisu la!

Myyjät huomio!

HL NLUSSXWRritavaraa, eikä arpamyyntiä (arpamyynti Lssy:n yksinoikeudella)

P\\PllQ YRLYDW WXOOD myös yksityishenkilöt OLVlWLedot ja varaukset ma 6.10. alkaen: p. 050 591 4974 (arkisin klo 8–15.30)

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

20 - 2014 - N:o 2

Syöpiä havaitaan eniten ruuhka-Suomessa Suomessa syövän ilmaantuvuudessa on merkittäviä alueellisia eroja. Syöpiä havaitaan eniten eteläisessä Suomessa. Syöpien ilmaantuvuuteen vaikuttaa muun muassa erot liikunnassa ja ruokavaliossa. Myös lääkäripalveluiden tarjonta ja testaus vaikuttavat. Mikään yksittäinen tekijä ei selitä alueellisia eroja.

Syövän yksittäistä aiheuttajaa on vaikea selvittää. Syövän syntyminen on pitkäaikaisen prosessin ja useiden tekijöiden tulos.

Syöpämäärät ja syöpien aiheuttamat kuolemantapaukset ovat kasvaneet Suomessa väestön vanhetessa.

– Riski sairastua syöpään kasvaa väestön ikääntyessä. Monen eri sairauden välillä on kilpajuoksu, mihin kukin sairastuu ja mikä lopulta aiheuttaa potilaan menehtymisen, Suomen Syöpärekisterin johtaja Nea Malila kuvaa.

Syöpien ilmaantuvuutta kohottaa osassa maasta diagnostiikka. Diagnostiikkaan kuuluvat esimerkiksi seulontamielessä tehdyt testaukset, joita ei ole valtakunnallisessa seulontaohjelmassa.

Miehillä tyypillisesti testataan PSA-arvo, jolla todennetaan eturauhassyöpää. Seulonnoissa havaitaan myös sellaisia kasvaimia, joista seulottavalla ei ole ollut mitään tietoa tai oiretta. Osa näistä ei olisi koskaan tullutkaan oireiseksi syöväksi, mutta niiden erottaminen etenevistä syövistä ei ole yleensä mahdollista.

Malilan mukaan mikään yksittäinen tekijä ei selitä suuria eroja syövän kokonaisilmaantuvuudessa.

– On käytävä aluekohtaisesti läpi mahdolliset riskitekijät ja verrattava niitä eri syöpien ilmaantuvuuteen. Perinnöllinen syöpäalttius selittää vain pienen osan väestön syövistä. Valtaosa johtuu tavalla tai toisella ympäristön vaikutuksista – siis elintavoista, ulkoisista tekijöistä, omista valinnoista ja näiden yhteyksistä, Malila kertoo.

Yleisimpiä syöpiä eniten Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomi ja Kymenlaakso kuuluvat Helsingin ja Uudenmaan ohella korkean syöpäilmaantuvuuden alueeseen. Varsinais-Suomessa on koko maata enemmän yleisimpiä syöpiä, kuten ruuansulatuskanavan, hengityselinten ja sukuelinten kasvaimia.

Tutkittaessa yksittäisiä syöpiä Varsinais-Suomi ei poikkea profiililtaan, vaan on tyypillinen eteläsuomalainen alue.

Kymenlaaksossa syöpäilmaantuvuus poikkeaa VarsinaisSuomea enemmän keskimääräisestä. Siellä oli vuonna 2012 väestön kokoon nähden suuri määrä miesten suu- ja nie-

lusyöpiä, miesten paksusuolisyöpiä, naisten ihomelanoomaa ja naisten hengityselimiin liittyviä syöpiä.

Nea Malilan mukaan eroja pohjoisen ja etelän välillä voivat selittää esimerkiksi runsaat teollisuuden keskittymät ja alueen väestön muut riskitekijät.

– Kymenlaakson alue on tullut tunnetuksi metsäteollisuudestaan. Tulevina vuosikymmeninä näemme, miten yhteiskunnan muutokset vaikuttavat syöpien ilmaantuvuuteen.

Miehet sairastavat syövän naisia useammin Erot sukupuolten välillä syöpien ilmaantuvuudessa vaihtelevat alueittain. Uusia syöpätapauksia havaittiin vuonna 2012 Varsinais-Suomessa enemmän kuin muualla maassa keskimäärin sekä miehillä että naisilla. Miehillä vuonna 2012 havaittiin eniten eturauhas-, keuhko- ja virtsateiden syöpiä. Naisilla löydettiin eniten rinta- ja aivosyöpää sekä ihomelanoomaa.

Syöpien kokonaismäärä on miehillä hieman suurempi kuin naisilla. Sukupuolten ja alueiden välisiä eroja voivat selittää muun muassa elintavat ja ammatit.

Miten syöpien ilmaantuvuutta ja alueellisia eroja kannattaisi tutkia? Nea Malilan mielestä kysymykseen ei ole mitään yksittäistä vastausta.

– Työmme olisi paljon helpompaa, jos voisimme käyttää kokeellisen tutkimuksen menetelmiä suoraan ja verrata kahta identtistä ryhmää siten, että yhtä tekijää muutetaan kerrallaan.

Esimerkiksi toisessa ryhmässä syötäisiin paljon punaista lihaa, toisessa ei lainkaan. Sitten voisimme kertoa, miten punaisen lihan syönti vaikuttaa syövän syntymiseen. Valitettavasti tosielämässä tämä ei ole mahdollista. Siksi joudumme tekemään arvioita syövän aiheuttajista muilla tieteellisesti kestävillä menetelmillä, Malila päättää.

Tietokantaa syöpien yleisyydestä ylläpitää Suomen Syöpärekisteri. Se on syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos, joka tekee kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Tämän artikkelin lähteenä on käytetty Suomen Syöpärekisterin keräämiä tietoja uusista syövistä Suomessa vuonna 2012.

Terveyserot suuremmat kaupunkien sisällä kuin niiden välillä Yleislääkäri-lehdessä elokuun lopussa julkaistu artikkeli paljastaa, että suurten kaupunkien sisällä on valtavat terveyserot. Tutkituista kuudesta kaupungista tilanne on paras Espoossa. Tilanne on huonoin Turussa. Erityisesti Turun Pansio-Jyrkkälässä tilanne on huolestuttava.

Aihetta ei ole aiemmin tutkittu kaupunginosia vertaillen. Tutkimuksessa laskettiin menetettyjä elinvuosia. Enimmät ongelmat liittyivät elintapoihin, joista alkoholi on vaikein

ja kasvavin. Tutkimuksessa oli mukana kuolinsyissä myös pahanlaatuiset kasvaimet, verenkiertoelinten sairaudet, tapaturmat ja itsemurhat.

Ennenaikaisen syövän vuoksi menetetään eniten elinvuosi Tampereella ja PohjoisEspoossa. Kolmen sairaimman Tampereen kaupunginosan menetykset ovat jopa 40 prosenttia enemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa. Pohjois-Espoossa syöpämenetykset ovat kaksinkertaiset muuhun

Syöpien ilmaantuvuus sairaanhoitopiireittäin suhteessa väestömäärään, vuonna 2012 Sairaanhoitopiiri

Pieni Keskisuuri Suuri

Ihomelanoomaa esiintyy eniten etelässä, vähiten pohjoisessa.

Ihomelanooman riskiryhmään kuuluvat vaaleaihoiset, auringossa herkästi palavat (ns. ihotyyppi 1). Auringon ultraviolettisäteilyn aiheuttamaa palamista pidetään yhtenä tärkeimmistä ihomelanooman riskitekijöistä. Henkilöillä, joilla on ihotyyppi 1, on hyvin vaalea iho, usein pisamia ja punertava tukka. Ihomelanoomasta osan selittää siis perimä, ihotyyppi ja osan UV-säteily.

Eniten ihomelanoomatapauksia oli vuonna 2012 miehillä Uudellamaalla ja naisilla Kymenlaaksossa. Ihomelanooma on siitä harvinainen syöpä, että sen riskitekijät tunnetaan hyvin, ja ne myös näkyvät tilastoissa. Mitä etelämpänä sairaanhoitopiiri on, karkeasti ottaen sitä enemmän on ihomelanoomatapauksia.

Paras tapa välttyä ihomelanoomalta on olla polttamatta itseään auringossa ja käyttää aina tarvittaessa suojausta, kuten aurinkorasvaa tai peittävää vaatetusta. Erityisen vaarallista on palaa lapsena, joten lasten suojaaminen liialliselta auringolta kesällä tai ulkomaanmatkoilla on tärkeää.

4

7

Varsinais-Suomi

3 Kymenlaakso

8

Satakunta

4 Etelä-Karjala

10

Itä-Savo

11

Kymenlaakso

Pohjois-Karjala 8

12

Etelä-Karjala

Pohjois-Savo 9

13

Etelä-Savo

10 Keski-Suomi

6 7

15

Vaasa

16

Keski-Pohjanmaa 14

17

Etelä-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaa 15

18

Vaasa

16 Kainuu

19

Keski-Pohjanmaa

17 Länsi-Pohja

20

Lappi

21

Ahvenanmaa 20

22

12 13

Keski-Suomi

Pohjois-Pohjanmaa

18

Kainuu

19

Länsi-Pohja

22

3

12

14

1

11

10 5

22

Case-esimerkki - Ihomelanooma

6

4

21

Ahvenanmaa

13

15

14

11 Etelä-Pohjanmaa

Lappi

16

9

5

Etelä-Savo

Pohjois-Savo

17

5 6

Pohjois-Karjala

19

3

Satakunta

Päijät-Häme 2

Itä-Savo

18

2

Varsinais-Suomi

Helsinki

Päijät-Häme

20

1

Helsinki

Pirkanmaa 1

Pirkanmaa

* Laskettu tilastollisesti merkitsevällä 95 % luottamusvälillä

Uusimaa

Alueen Keski-Häme numero

Keski-Häme

21

Alueen numero

Sairaanhoitopiiri

Uusimaa

7

8

9

2

Alue

Yleisyys naisilla

Yleisyys miehillä

Keskiarvo, Suomi

14,6

Pirkanmaa

13,1

Pohjois-Pohjanmaa

11,9

Pohjois-Savo

11,2

15,3 10,6 10,5 14 6,7 16,7 10,4 12,9 25,1 12,9 11,4 7,8 11,1

Vaasa

11,2

10,5

Etelä-Savo

11,2

9,4

Uusimaa

19,1

Kanta-Häme

19,1

Etelä-Pohjanmaa

18

Varsinais-Suomi

17,8

Keski-Suomi

17,3

Helsinki

16,7

Kainuu

16,6

Päijät-Häme

15,6

Kymenlaakso

15,1

Etelä-Karjala Itä-Savo Satakunta Keski-Pohjanmaa

9,3

8,2

9

10,2

8,8

14,3

8

8,6

Lappi

6,8

7,4

Länsi-Pohja

6,1

16,7

Ahvenanmaa

2,3

6,9

Ikävakioitu ilmaantuvuus 100 000 henkilövuotta kohti

Teksti ja kuvitus: Joel Kanerva

IHOMELANOOMA

Espooseen verrattuna. Suhteellisesti eniten elinvuosia menetettiin Turun Varissuolla ja vähiten Tampereen pohjoisessa kaupunginosassa.

Tays arvioi, että Tampereen osalta syy on myöhäisessä hoitoon hakeutumisessa. Erityisesti miehet odottavat pitkään lääkäriin menoa, vaikka oireita on ollut jo pitkään.

Syöpätulokset ovat osa laajempaa PYLLtutkimusta, jossa lasketaan menetettyjä elinvuosia.

Taina Niemelä Oy kirjanpitotoimisto

Purokatu 25, 20810 Turku puh. (02) 511 3000 faksi (02) 511 3030 taina.niemela@tnoy.fi Onko sinun sairautesi tarina kerrottavaksi?

Haen haastateltavia sairaanhoitajatutkinnon lopputyötä varten (Jyväskylän AMK). Haastattelu on vapaamuotoinen, kesto 1–1,5 tuntia. Nauhoitettujen kokemusten avulla pyritään auttamaan vastasairastuneita. Yhteydenotot: Ilkka Sairanen, ilkka.sairanen@student.jamk.fi, 040 175 3210.

Lounais-Suomen SyÜväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2014 - 21

PROTEESIASIAKAS

Uusi Ford Fiesta.

1.0 EcoBoost

Ostaessasi meiltä Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin proteesitaskun Liivien ja rantamuodin YkkÜspaikka

Palkittu EcoBoost nyt myÜs automaattina PowerShift-automaattivaihteisto valitsee sopivan vaihteen puolestasi. EcoBoost tuo suuren moottorin tehon ja väännÜn pienen moottorin kulutuksella.

LÜydä nämä molemmat uudesta Ford Fiestasta.

Hinta alkaen

Eerikinkatu 6 Kristiinankatu 10 TURKU

19.806,88 â&#x201A;Ź (sis. toim.kulut 600 â&#x201A;Ź)

ZZZ OLLYL KXVVR Ă&#x20AC; Uusi Ford Fiesta 1.0 EcoBoost 100 hv PowerShift alkaen 19.806,88 â&#x201A;Ź (autoveroton hinta 15.770 â&#x201A;Ź + arvioitu autovero CO2-päästĂśillä 114 g/km 3.436,88 â&#x201A;Ź + toimituskulut 600 â&#x201A;Ź). Uusi Ford Fiesta -mallisto alkaen 15.320,68 â&#x201A;Ź (autoveroton hinta 12.460 â&#x201A;Ź + arvioitu autovero CO2-päästĂśillä 99 g/km 2.260,68 â&#x201A;Ź + toimituskulut 600 â&#x201A;Ź). Ford Fiesta -malliston CO2-päästĂśt 85â&#x20AC;&#x201C;138 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 3,3â&#x20AC;&#x201C;4,9 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. Hinnat hinnaston 8.8.2014 mukaisesti.

Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin.

Laakkonen RAISIO Nikkarinkatu 1, Raisio Vaihde 010 214 7800

Alina on maineensa veroinen...

Jokaiselle lÜytyy kengät Ihan totta!

Tule Alinaan.

SyÜpäyhdistyksen jäsenkortilla -10%

Kenkäkauppa Alina

(VWHHWW|PlVWL KLVVLOOl WDL SRUWDLWD SLWNLQ $YDUD W\\OLNlV MD \VWlYlOOLQHQ $SWHHNNL

Alinenkatu 36, Uusikaupunki puh. 02-844 3553 www.alina.ďŹ Ark. 9-17.30, la 9-14

7XUXQ 7XRPLRNLUNNRDSWHHNNL

OYR NEPOEWM SZEX

.DXSSDNHVNXV +$16$ NUV <OLRSLVWRQNDWX 7XUNX O â&#x2DC;&#x17D; SRVWL#WXUXQWXRPLRNLUNNRDSWHHNNL Âż O ZZZ WXRPLRNLUNNRDSWHHNNL Âż

WMRYPPI XnVOInX

+2,72.27, 1,,77<.8..$ 2<

.RVNHQWLH $ .RVNL 7O SXK

z (X\H+L[V_ R\VUHUWVPZ[V

z :VRLYP KLWPSHH[PV z 7HYHĂ&#x201E;PUPOVPKV[ RpZPSSL QH QHSVPSSL

0 f/,0:;f: 4<0:;( 3 ( 33 ;0 9 3(/1(26

(QHU]HYH\Z

^^^ RPU[[\WPZ[L Ă&#x201E; @SPVWPZ[VURH[\ ) ;\YR\ Sirpa Roos, jalkojenhoidon AT, laboratoriohoitaja

Juhlat Kokoukset Häät Syntymäpäivät

Tiedustelut 02 2323 023 $1

21 .$

LOUHISAAREN

+

$

2WD \KWH\WWl

/`]p ]HSPRVPTH RL]LUU`Z QH OVP[V[\V[[LP[H OVWLHZ\RRPH

z z z z

9,/

7XUYDOOLQHQ MD YLLKW\LVl +RLWRNRWL LNlLKPLVLOOH .RVNHOOD 7O 7DUMRDPPH \PSlULYXRURNDXWLVWD KRLYDD MD KXROHQSLWRD PXLVWLKlLUL|LVLOOH SLWNlDLNDLV VDLUDLOOH VHNl VDDWWRKRLWRD 0\|V O\K\WDLNDLVHW LQWHUYDOOL KRLGRW RPDLVKRLGRQ ORPDW VHNl YLLNRQORSSX KRLGRW

Tunnelmallista juhla- ja kokoustilaa 70-80 hengelle

7

(UPURHPZ[LURH[\ ;\YR\ 7\O ^^^ R\RRHRH\WWH[HORH Ă&#x201E;

TARMON TALO Virusmäentie 10 Turku

.$5

Kukkakauppa Tähkä

7LY\Z QH LYPRVPZQHSRHOVPKV[ :PZppURHZ]HULLU R`UULU WLY\ZOVP[V QH VPRHPZ\ :PLUPR`UZPLU OVP[V 0ZR\U]HPTLUU\ZWVOQHSSPZL[ :PSPJVU VY[LLZP[

KARTANON KAHVILA

Louhisaarentie 229, 21240 ASKAINEN puh. 02-431 2515 Ă&#x201E;itienpäivästä elokuun loppuun Muina aikoina tilauksesta!

Lounais-Suomen SyÜväntorjuntasanomat

22 - 2014 - N:o 2

Yksi mies ja toistakymmentä etäpesäkettä

Kalle Koskinen ei anna periksi Turkulainen Kalle Koskinen olisi kuollut mies, jos 16 vuotta sitten puhjennut silmämelanooma olisi näyttänyt hurjimman luontonsa. Matkan varrella sappirakkoon, maksaan ja lisämunuaisiin ilmestyneet etäpesäkkeet eivät nekään ole nujertaneet miestä.

Kalle Koskinen sanoo eläneensä 16 vuotta jatkoajalla â&#x20AC;&#x201C; ja aikoo elää vielä toisen mokoman.

Suunnitelmalla on hyvät mahdollisuudet toteutua, sillä viimeisin lääkärikäynti avasi lohdulliset näkymät. Kallen elimistÜÜn ilmaantuneet 15 syÜvänalkua eivät ole äityneet kasvamaan, päinvastoin osa on kuivahtanut olemattomiin. Puolen vuoden sytostaattihoito näyttää ainakin jossain määrin purreen.

Vatsan etäpesäkkeitä tarkkaillaan edelleen. â&#x20AC;&#x201C; Olen minä lääkärissä juossut, leikattukin on yhdeksän kertaa, Kalle huokaisee. â&#x20AC;&#x201C; Tyksin ja Hyksin henkilĂśkunnat ansaitsevat suuren kiitoksen tähänastisesta hoidosta. â&#x20AC;&#x201C; Nyt hoidot on hoidettu ja keskitytään oireenmukaisiin toimenpiteisiin.

Kalle odottelee toiveikkaana joululahjaa, joka parhaassa tapauksessa tietäisi käännettä yhä parempaan. Amerikkalaisen uutuuslääkkeen piti alun perin tulla Tyksiin kokeiltavaksi jo maaliskuussa, sitten elokuussaâ&#x20AC;Ś Tällä haavaa toivotaan, että kokeilulupa vihdoin heltiäisi joulun tienooksi. â&#x20AC;&#x201C; Kyllä munsse saa tyĂśntää mitä myrkkyä vaan, Kalle tuumaa turkulaisittain.

Täkäläisten â&#x20AC;?myrkkyjenâ&#x20AC;? jatkoksi hän napsii päivittäin viisi, kuusi katajanmarjaa. Tuore väitĂśstutkimus nimittäin osoittaa, että katajanmarjat saattavat nitistää syĂśpäsolut. â&#x20AC;&#x201C; Lääkärini sanoi, ettei niistä haittaakaan voi olla, Kalle huomauttaa.

Ei elämä sentään silkkaa lääkitystä ja lääkärissä ramppaamista ole. Nyt kun Kallen Railivaimokin on eläkkeellä, pariskunta ehtii entistä useammin kävellä torille, tavata ystäviä, viettää aikaa lasten ja lastenlasten kanssa. Ja varsinkin matkustella. Seuraava reissukohde on Saksa, joka on miltei Kallen

toinen kotimaa. Asennusvalvojan tyĂś vei miestä merille ja telakoille â&#x20AC;?laivoja hoitamaanâ&#x20AC;?.

YmpäripyÜreiden tyÜpäivien aikana tukikohtana oli Hampurin kortteeri, tyÜputkien välissä ehti toviksi Turkuun perheen luokse.

â&#x20AC;?Asiat sanottava niin kuin ne ovatâ&#x20AC;?

Kalle Koskisen syĂśpätaival alkoi viattoman oloisista silmävaivoista. Kun vaivojen takaa paljastui melanooma, Kalle oli heti kartalla. Sädehoidon myĂśtä oikeasta silmästä meni näkĂś. Hyvästä hoidosta huolimatta hengenlähtĂśkin uhkasi. â&#x20AC;&#x201C; Minulle on aina sanottava asiat niin kuin ne ovat, hyssyttelyä en hyväksy, Kalle tähdentää. â&#x20AC;&#x201C; Kyllä tämän miehen tyĂśt on nyt tehty, minulle ilmoitettiin.

Luultiin varmaan, että kuolisin pois piankin.

Kaikkien iloiseksi yllätykseksi Kalle pysyi hengissä. Eläkkeelle oli joka tapauksessa jäätävä. Vielä vapaaherranakin Kalle teki muutaman tyÜkeikan; visiireihin ja muihin laivarakenteisiin perehtyneitä ammattilaisia ei joka oksalla kasva.

Kalle on pärjännyt arjessaan mainiosti yksisilmäisenäkin.

Hän muun muassa ajaa yhä autoa. Täytyy kuulemma vain katsoa joka suuntaan kahdesti. Varovaisuus on kannattanut, sillä ainuttakaan kolaria ei ole sattunut.

Vieras tuskin edes huomaa, että Kallen toinen silmä on poissa pelistä. â&#x20AC;&#x201C; Mutta näin ja näin kun käännän päätä, oikia silmä ei pysy perässä, Kalle havainnollistaa.

Lottovoiton sijaan harvinainen syÜpä Silmädiagnoosin jälkeen meni kahdeksan vuotta varsin muka-

OLEMME MUKANA TUKEMASSA SYĂ&#x2013;VĂ&#x201E;NTORJUNTATYĂ&#x2013;TĂ&#x201E; KemiĂśn Mylly Oy Kimito Kvarn Ab 0\OO\WLH .HPL| .LPLWR 3XK

Viherlassila DUN OD VX $ODN\OlQWLH 7XUNX SXK

ZZZ YLKHUODVVLOD Âż

vasti. Sitten tuli pysähdys. â&#x20AC;&#x201C; Lottovoittoa en vain saa, mutta äärimmäisen harvinaisen syĂśvän kylläkin, Kalle toteaa.

Silmämelanooma ulotti ensimmäisen lonkeronsa sappirakkoon. Kyseessä oli Suomessa ensi kertaa tavattu sappirakon irrallinen syĂśpäkasvain. â&#x20AC;&#x201C; Silloin kyllä iski masennus.

Että se on elämä tässä sitten, taistelijaluonteeksi itseään kuvaava Kalle tunnustaa.

Kun syÜpä sittemmin lÜysi tiensä myÜs maksaan ja lisämunuaisiin, Kallesta kumpikin takaisku tuntui melkeinpä rutiinilta.

Kalle on nyt sappirakkoa, maksan kolmannesta ja lisämunuaisia kÜyhempi. Epäreilussa vaihtokaupassa tilalle tulivat kakkostyypin diabetes ja kortisonivaje.

Takavuosien ainainen kuokkavieras oli pelko. Tätä nykyä pelot ovat väistyneet taka-alalle, mutta mitä tahansahan voi tapahtua, Kalle hyvin tietää. â&#x20AC;&#x201C; Tuo huominen tullessaan mitä tuo, periksi en anna, hän vakuuttaa ja uskoo niin taistelutahdon kuin hyvän yleiskunnon kantavan vastaisissakin haasteissa.

Voimaa tyÜstä ja puutarhasta Vakava sairaus koskettaa tunnetusti myÜs sairastuneen läheisiä, niin Raili Koskistakin. Rankkoina aikoina voimaa antoi tyÜ.

Hirvensalolaisen päiväkodin ihanat tyÜkaverit ja lapset pitivät elämässä kiinni.

Vapaa-ajallaan Raili sai lohtua puutarhanhoidosta. Nyttemmin pihaparatiisi on vaihtunut parvekekukkatarhaksi. Sielläkin on käyttÜä mieluisalle muistokapineelle â&#x20AC;&#x201C; puutarhasaksille, jotka päiväkodin pieni Jussi-poika vuosia sitten Raili-tädille toi.

Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Aleksi Rajamäki

7,/,72,0,672

$.

Taistelijaluonne, hyvä yleiskunto ja laadukas hoito â&#x20AC;&#x201C; näillä eväin Kalle Koskinen jaksaa jatkaa matkaansa.

KUIVAA

+\YLHQ PXRWRNXYLHQ PHUNHLVVl

POLTTOPUUTA

88/$

.DXSSLDVNDWX ) YDORSLKD

7XUNX 3XK )D[ DUL NXXOD#NXXOD WRLPLVWRW LQHW Âż

Kalervo Korvensyrjä

ZZZ VWXGLREUDKH Ă&#x20AC;

www.luontaistuotejasmin.com Tullikatu 10, 21100 Naantali puh. 02 436 7197 050 522 4704

ZZZ VDORUDQQDQPDUMDWLOD IL , EE > E 6$/25$17$ 88'(1.$8381*,1 ZÄ&#x201A;ĹŹÄ&#x17E;ŜŜƾĆ? ĹŠÄ&#x201A; ZÄ&#x17E;žŽŜƍ 8XGHQNDXSXQJLQWLH 7DLYDVVDOR ,Ä&#x201A;ůŏŏŽŜĹ?Ĺ?Ć&#x161;Ç&#x2021;ĹśĆ&#x;Ä&#x17E; Οκ

-lVHQLOOH

, $37((..,

$OLQHQNDWX 8XVLNDXSXQNL ZZZ XNLQYDQKDDSWHHNNL Ă&#x20AC;

ΟΝΟοκ DÄ&#x201A;Ć?ĹŹĆľ WĆľĹ&#x161;Í&#x2DC; κΞο Ď&#x20AC;Ď Îź Ď&#x201A;ÎşĎ&#x192;Îź Ç Ç Ç Í&#x2DC;Ĺ&#x161;Ä&#x201A;ŜŜÄ&#x17E;ĹŻÄ&#x17E;ĹśĆ&#x152;Ä&#x201A;ĹŹÄ&#x17E;ŜŜƾĆ?ĹŠÄ&#x201A;Ć&#x152;Ä&#x17E;žŽŜƍÍ&#x2DC;ÄŽ

3XK

3LUMR 0DWWL $QWWL

PROFYL AK TIA

ZZZ VDXYR Ă&#x20AC;

www.paimio.ďŹ 3DOYHOHPPH $UN VHVRQNLQD OD

RENGAS JA TARVIKE OY

www.rengasjatarvike.com

www.rusko.ďŹ

myynti@rengasjatarvike.com Kärsämäentie 47, Turku puh. 02 272 1199

KULJETUS SOPIMUKSEN MUKAAN

$872.25-$$02

HL OllNNHHW HLNl WDUMRXVWXRWWHHW

Kukat meiltä arkeen, juhlaan ja suruun... $UN /D 6X .LUNNRNDWX 0<1b0b., SXK

Juhlat z Kokoukset Elämykset z Saunat .DLNNL QlPl WDUMRDD VXXUHQ VXRVLRQ VDDYXW WDQXW LG\OOLQHQ WLOD 8XGHVVDNDXSXQJLVVD

lääkärien suosittelemat z Lääketieteelliset tukisukat z Polvi, ranne- ja nilkkatuet ym. z Lonkkaturvahousut, lonkkamurtumien ennaltaehkäisyyn z Tiedustele angora lämmittimiä

ZZZ ODLWLOD Âż

$68172 -$ .,,17(,67g.$833$

JOHANNA KAIHDIN

7859$//,6(67,

2SWLPL$VXQQRW 2\ /.9

7XXUHSRULQNDWX 785.8 SXK .DUVOXRGRQWLH 8XVLNDXSXQNL 7DYRLWDW PHLGlW P\|V NlVLSXKHOLQQXPHURLVWD 3XK WXXOD#NDUWDQRQNDUNXUL IL 7DSDQL 5DDWLNDLQHQ ZZZ NDUWDQRQNDUNXUL IL .DUUL +lOOIRUV 7LPR 5LVNL

.DUWDQRQ .DUNXUL 2\

.HVNXVNDWX /$,7,/$

8XVL RVRLWWHHPPH <OLRSLVWRQNDWX 7XUNX 2WD \KWH\WWl

7HKRNDV P\\QWL \OL YXRGHQ NRNHPXNVHOOD 62,7$ ,/0$,1(1 $59,2

+XROWRPLHKHQWLH /LHWR ZZZ NRQHSXNNL Âż

/$,7,/$1 <..g6 $37((..,

z Suuhygieniatuotteet hammas-

6$8921 .817$

puh. 0400 530 294 kalervo.korvensyrja@gmail.com

leluja lapsille vuodesta 1912 /LQQDQNDWX 7XUNX 3XK ZZZ FDVDJUDQGH Âż

Eerikinkatu 38 20100 Turku puh. 02-253 5888

Avoinna: ma-pe 10-17, la 10-13

Lounais-Suomen SyÜväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2014 - 23

Rintaproteesin käyttäjä Tiedäthän että Sinulla on oikeus uusia rintaproteesi aina tarvittaessa.

Uutuus! ear Christine headw -päähineet <OL

Hygieniasyistäkin vähintään kahden vuoden välein.

SHUXXNLQ YDOLNRLPD

Seuraavalla kerralla muista valita paras!

09-649839 â&#x2014;? www.amoena.ďŹ

$92,11$ /b+7,(1 PD SH OD VX -XKODS\KLQl VXOMHWWX 5XQVDDVWL LOPDLVWD ,19$3$,..$ -266$ 62,772.(//2 S\VlN|LQWLWLODD

Puhelin 417 1700 Uudenmaantie 17, TURKU www.novaapteekki.ďŹ

Ark. 9-20, la 9-18, su 12-16

3 .XSLWWDDQ $SWHHNNL .DXSXQJLQVDLUDDODQ DOXH .XQQDOOLVVDLUDDODQWLH 7XUNX 3XK )D[

$TXDODQ / J

Âź QRUP Âź

Täyden palvelun toimisto

7XOH WXWXVWXPDDQ XXGLVWXQHHVHHQ 129$ $SWHHNNLLQ MD K\|G\QQl ORNDNXXQ WDUMRXNVHPPH

Avoinna: Arkisin 9.00 - 16.30 Puh. (02) 243 2779 Puntarinkatu 1, 20780 Kaarina

KyrĂśn Seudun Osuuspankki

www.kaarinanseudunht.ďŹ Meillä myĂśs saatavana hautausjärjestely vihkosia!

1$$17$/, z

Kaivojen tyhjennykset z Viemärien avaukset ja putkistokuvaukset z Soraa, sepeliä, multaa z Hiekat ja luonnonkivet, myÜs itse noutaen z Vaihtolavat z Kuljetukset

on lähes PÜytyällä ja ia 200 tontt ton määrä a m mittaa hdollisuuksia. a m ulkoilu ja

n eväät Parasta oospuut! nää pitk

ASIANAJOTOIMISTO

BRANDER & MANNER OY Kristiinankatu 3, 20100 Turku, puh. ........................................ 511 7000 Telefax .................................... 250 3053

Kuva: TIMO KESTI

7\O www.jt-pajunen.ďŹ

Kaihdinliike Sandberg Nuppulantie 33, Turku puh. 02-276 9300 Katrineholminkatu 9, Salo puh. 02-731 5415 Täydellistä palvelua v. 1973 alkaen

Kari Jokela 050 553 434, Jussi Lehto 050 590 6720 Olli-Pekka Hannu 040 198 0801, Markku Kaurila 0400 347 783 PĂśytyän kunta: (02) 481 000, kunta@poytya.ďŹ , www.poytya.ďŹ

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Seiskarinkatu 35, 20900 Turku

www.turunkuntokolmio.com

s veteraanikuntoutus s Kelan vaikeavammaisten puh.kuntoutus 265 7606 s Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset s SyĂśpäyhdistyksen jäsenet -15% lähetehoidoista Esko Hirvinen fysioterapeuti^ Â&#x2122; s ESKO HIRVINEN TURUNKUNTOKOLMIO COM

etunimi.sukunimi@brander-manner.fi bm.office@brander-manner.fi www.brander-manner.fi Muut toimistot: Helsinki Pohjoisranta 4 A 1, 00170 Helsinki Rauma Isoraastuvankatu 3, 26100 Rauma ....... 824 0618 Telefax .................................................. 824 0781

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

24 - 2014 - N:o 2

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y. TIEDOTTAA

JOULUINEN JA TUNNELMALLINEN PARIISI 23. – 26.12.2014 Pariisi, ”Valon kaupunki” valloittaa nähtävyyksillään ja romanttisuudellaan matkailijan kaikkina vuodenaikoina. Kuitenkin joulunaika Pariisissa on ainutlaatuinen ja herkistää matkailijan uudenlaiseen jouluun. Tavaratalojen Galeries Lafayetten ja Printempsin joulukoristeltuja ikkunoita tullaan katsomaan kaukaa niiden loiston vuoksi. Tällä matkalla asutaan ydinkeskustassa neljän tähden Millennium Hotel Paris Opérassa, nautitaan illallisristeilystä Seinellä, seurataan yhtä loisteliainta esitystä Moulin Rougessa sekä tutustutaan Pariisin kiertoajelulla.

MATKAOHJELMA: Tiistai 23.12.2014 Kokoontuminen Turun lentoasemalla klo 05.20. Lähtö klo 06.20 Flyben lennolla AY 2230 Helsinkiin. Klo 06.55 saavutaan Helsinkiin. Täältä jatketaan klo 07.35 Finnairin lennolla AY871 Pariisiin, jonne saavutaan klo 09.40. Lentoasemalta aloitetaan tutustuminen Pariisiin. Iltapäivällä majoitutaan Millennium Hotel Paris Opéraan kolmeksi yöksi. Majoittumisen jälkeen jää aikaa käydä ihailemassa lyhyen kävelymatkan päässä sijaitsevien Galeries Lafayetten ja Printempsin jouluikkunoita. Illallinen nautitaan lyhyen kävelymatkan päässä sijaitsevassa kauniisti sisustetussa ravintola Mollardissa, joka on 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alkupuolen tyypillinen ranskalaistyylinen ja historiallinen ”Belle Epoque” -ravintola.

”JÄRKI JA TUNTEET” -KLASSIKKO HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERISSA PERJANTAINA 28.11.2014 ”Järki ja tunteet” -klassikkonäytelmä perustuu englantilaisen kirjailijan Jane Austenin vuonna 1811 julkaistuun samannimiseen romaaniin. Se kertoo Dashwoodin ihastuttavista sisaruksista Elinorista ja Mariannesta. Sisarusten isän kuoleman jälkeen perheen taloudellinen tilanne huononee ja tyttöjen haaveet muuttuvat toiveiksi päästä hyviin naimisiin. Hyvää tarkoittava täti yrittää löytää sisaruksille sopivia sulhasehdokkaita. ”Järki ja tunteet” on ihmiskuvauksissaan tarkkanäköinen, huumorissaan raikas ja tunteissaan aito sekä se tunnetaan myös Ang Leen Oscar -palkittuna elokuvana. Rooleissa Sara Melleri, Kreeta Salminen, Pekka Strang, Heidi Herala/Eija Vilpas, Kari Hevossaari, Sanna-June Hyde, Jouko Klemettilä, Mika Piispa, Jussi Puhakka, Ursula Salo, Sampo Sarkola, Aino Seppo ja Leena Uotila.

Matkaohjelma: Lähtö klo 16.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa klo 19.00 seurataan Kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä ”Järki

ja tunteet” -esitystä. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 24.00.

Matkan hinta: jäsenet 78 euroa ei-jäsenet 95 euroa

Hintaan sisältyy: linja-autokuljetukset teatterilippu matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Anu Salminen

”MITEN MENESTYÄ VAIVATTA LIIKE-ELÄMÄSSÄ” -MUSIKAALIKOMEDIA HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERISSA UUDENVUODEN AATTONA KESKIVIIKKONA 31.12.2014 ”Miten menestyä vaivatta liike-elämässä” on 1960-luvun musikaalihelmi, joka koki uuden kukoistuksen Broadwaylla vuonna 2011. Musikaalikomedia kertoo nuoresta miehestä, J. Pierrepont Finchistä, joka pestautuu postipojaksi Globaalit pakettinappulat -firmaan ja aloittaa alta aikayksikön kipuamisen yhä ylemmäs firman hierarkiassa. Finch ammentaa tietonsa oppikirjasta, joka opastaa vaivattomaan menestykseen työelämässä. Kirjan ja neuvokkuutensa ansiosta hän etenee ikkunanpesijästä suuryrityksen toimitusjohtajaksi. Yrityksen, joka on ”niin suuri, että kukaan ei tarkalleen tiedä mitä muut tekevät”. Lopulta Finchin epätavalliset ja moraalisesti hyvin kyseenalaiset businesskoukerot vaarantavat sekä lupaavasti alkaneen uran, että romanttisen suhteen kauniin sihteerin kanssa. ”Miten menestyä vaivatta liike-elämässä” on upeiden tanssinumeroiden täyttämä, näyttävää silmänruokaa tarjoava, hauska ja värikäs musikaalikomedia. Näyttävän vauhdikasta menoa säestää vivahteikas Broadwayn kultakauden musiikki. Rooleissa mm. Esko Roine, Antti Lang, Anna Victoria Eriksson, Laura Allonen, Iikka Forss, Pekka Hiltunen.

Matkaohjelma: Lähtö klo 14.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa ennen teatteriesitystä nautitaan kolmen ruokalajin menu ravintola Mamma Rosassa. Klo 19.00 seurataan Kaupunginteatterin Suurella näyttä-

möllä ”Miten menestyä vaivatta liike-elämässä” -musikaalikomediaa. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 24.00.

Matkan hinta: jäsenet 145 euroa ei-jäsenet 162 euroa

Hintaan sisältyy: linja-autokuljetukset kolmen ruokalajin menu malja Uudelle vuodelle teatterilippu matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Hanna-Leena Laihonen

Jouluaatto, keskiviikko 24.12.2014 Buffetaamiainen hotellissa. Aamupäivällä aikaa tutustua Pariisiin omien mieltymysten mukaan ja käydä ihailemassa joulukoristeltuja näyteikkunoita ja tavarataloja.

Iltapäivällä halukkaat voivat lähteä kävelylle paikallisoppaan opastuksella Vendome -aukiolle, jossa on mm. jalokiviliikkeitä sekä oikeusministeriö. Kuljetus satamaan. Iltavalaistu Pariisi näyttää parhaat puolensa illallisristeilyn aikana Seinellä. Risteilyllä nautitaan kolmen ruokalajin illallisesta Elegance -laivalla. Risteilyn jälkeen kuljetus majoitushotelliin.

Joulupäivä, torstai 25.12.2014 Buffetaamiainen hotellissa. Päivän aikana tutustutaan Pariisin luoteispuolella, noin 135 kilometrin päässä Seinen rannalla sijaitsevaan Rouenin kaupunkiin. Se on roomalaisten perustama taannoinen siirtokunta ja samalla Normandian historiallinen pääkaupunki. Kaupunki oli keskiajalla Euroopan suurimpia ja kukoistavimpia. Rouenissa on lukuisia rakennusmuistomerkkejä keskiajalta. Tärkein niistä on 1200-1500 -luvuilta oleva katedraali. Yksi huomattava maamerkki on 1300-luvulla rakennettu iso yksiviisarinen kello, Gros-Horloge, joka sijaitsee samannimisellä kadulla. Ranskan suojelupyhimys Jeanne d´Arc poltettiin roviolla Rouenissa. Kaupungista palataan myöhemmin iltapäivällä takaisin Pariisiin, jossa aikaa valmistautua iltaohjelmaan. Klo 18.30 kuljetus Moulin Rougeen, jossa nautitaan kolmen ruokalajin illallinen ennen esitystä. Esityksen jälkeen kuljetus majoitushotelliin.

Tapaninpäivä, perjantai 26.12.2014 Buffetaamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen omaa aikaa tuliaisostoksille. Ennen lentoasemalle lähtöä nautitaan lounas majoitushotellissa. Lounaan jälkeen ajo Pariisin lentoasemalle, josta Finnairin lento AY 874 lähtee klo 19.00 Helsinkiin. Klo 23.00 saavutaan Helsinkiin, josta jatketaan Turkuun Flyben lennolla AY 2229 klo 23.45.

Turun lentoasemalle saavutaan klo 00.20 (27.12.).

Matkalle mukaan ehjä voimassaoleva ulkomaanpassi tai virallinen voimassaoleva EUhenkilökortti, josta ilmenevät myöntämisja voimassaolopäivät. Matkavakuutus, johon sisältyvät myös matkatavaravakuutus sekä riittävän kattava peruutusturvavakuutus oman, lähiomaisen tai matkatoverin vakavan sairastumisen tai kuoleman varalta, on syytä tehdä heti matkavarauksen tekemisen jälkeen sekä huolehtia perusrokotusten voimassaolosta ja tarvittaessa MPR-rokotuksesta. Valuutaksi euroja.

Hotelli: Millennium Hotel Paris Opera**** 12 Boulevard Haussmann 75009 Paris puh. +33-1 49 49 1600 www.millenniumhotels.com Hotelli sijaitsee Pariisin keskustassa, lähellä Opera Garnieria ja monia nähtävyyksiä sekä tavarataloja Lafayette ja Printemps. Hotellissa seitsemän kerrosta, kaksi hissiä, ravintola ja baari.

Huoneet sisustettu tyylikkäästi. Huoneissa ilmastointi, puhelin, TV, hiustenkuivaaja, kahvin/teenkeitin, suihku ja WC, minibaari ja kokolattiamatto.

Matkan hinta: jäsenet 1580 euroa ei-jäsenet1605 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 195 euroa.

Hintaan sisältyy: lentomatkat Flyben ja Finnairin reittilennoilla Turku-Helsinki-Pariisi-Helsinki-Turku linja-autokuljetukset kohteessa ohjelman mukaan 3 yön majoitus Millennium Hotel Paris Operassa 2 hengen huoneessa 3 buffetaamiaista, lounas ja 3 illallista ruokajuomineen risteily Seinellä Moulin Rougen esitys opastukset ohjelman mukaan paikallisoppaan palvelut Matkarin matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Leila Rajander

Lounais-Suomen SyÜväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2014 - 25

VAPPUMATKA LONTOOSEEN 30.04. â&#x20AC;&#x201C; 03.05.2015 WINDSORIN LINNA, THE RITZ LONDON, THE SHARD, KEW GARDENS Lontoo on Yhdistyneen kuningaskunnan ja Englannin pääkaupunki ja samalla yksi maailman monipuolisimmista ja vaikuttavimmista kaupungeista. Lontoo sopii matkailijalle, joka kaipaa lomaltaan muuta kuin rannalla oleskelua. Viikonloppumatkallakin ehtii näkemään ja kokemaan paljon ja aikaa jää vielä ostoksiinkin. Vaikka Lontoo ei ole enää maailman suurin kaupunki asuu kaupungin alueella 7,8 miljoonaa ihmistä ja suur-Lontoon alueella noin 12-14 miljoonaa ihmistä. Lontoossa vierailee yli 10 miljoonaa matkailijaa vuosittain. Monet heistä palaavat yhä uudelleen Lontooseen. Sanotaankin, â&#x20AC;?Jos on kyllästynyt Lontooseen, on kyllästynyt elämäänâ&#x20AC;?. Säätä Lontoossa pidetään yhtenä paikallisten yleisimmistä keskustelunaiheista vaikka sää ei ole niin paha kuin monesti annetaan ymmärtää. Tällä matkalla majoitutaan kolme yĂśtä keskustassa Mayfairin alueella sijaitsevassa neljän tähden Washington Mayfair -hotellissa, josta on lyhyt kävelymatka mm. Piccadilly Circus´lle ja ostoskaduille. Jos matkalla haluaa viettää rauhallista aikaa voi piipahtaa hotellin lähellä sijaitsevassa Hyde Park´in kauniissa puistossa. Tällä matkalla kaupunkikierroksella nähdään Lontoon tunnetuimmat nähtävyydet, vieraillaan Windsorin linnassa, nautitaan illallinen maailmankuulussa The Ritz London -hotellissa, kohotetaan malja The Shard -pilvenpiirtäjässä sekä vieraillaan Kew Gardens -puistossa.

MATKAOHJELMA: Vappuaatto, torstai 30.04.2015 Kokoontuminen Turun lentoasemalla klo 05.20. Flyben lento AY0230 lähtee klo 06.15 Helsinkiin. Klo 06.50 saavutaan Helsinkiin.

Täältä jatketaan Finnairin lennolla AY0831 klo 08.00 Lontooseen, jonne saavutaan klo 09.10. Lentoasemalta aloitetaan kaupunkikierros, jonka aikana nähdään tunnetuimmat nähtävyydet. Kaupunkikierroksen jälkeen lounas ja majoittuminen Washington Mayfair Hotel´iin kolmeksi yÜksi. Majoittumisen jälkeen vapaata aikaa tutustua Lontooseen omien mieltymysten mukaan.

Lippuja illan tapahtumiin voi kysyä hotellista tai piipahtaa Leicester Square´lla sijaitsevassa lipputoimistossa (TKTS).

Vappupäivä, perjantai 01.05.2015 Buffetaamiainen majoitushotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään puolipäiväretkelle viehättävään, tyypilliseen englantilaiseen Windsorin kylään, jossa tutustumiskohteena on Windsorin linna. Linna on toiminut historiansa aikana monessa käyttÜtarkoituksessa, kuten kuninkaallisena residenssinä, puolustuslinnakkeena ja vankilana. Kierroksella nähdään valtiosaleja, Pyhän YrjÜn kappeli, jossa on pidetty kuninkaallisia häitä sekä kuningatar Maryn nukketalo. Nykyään se toimii yhtenä Yhdistyneen kuningaskunnan monarkian virka-asuntona. Iltapäivällä palataan takaisin majoitushotelliin. Ennen illallista jää omaa aikaa nauttia kaupungin ilmapiiristä. Vappupäivän ilta huipentuu illalliseen legendaarisessa majoitushotellista kävelymatkan päässä sijaitsevassa viiden tähden The Ritz London -hotellissa. Upea, uusklassinen rakennus tarjoaa loistokkuut-

ta erinomaisella brittiläisellä ruoalla, joka on valmistettu hienoimmista raaka-aineista.

The Burlington Room -salissa kohotetaan malja vapulle, ja sen jälkeen siirrytään The Music Room -ravintolaan illalliselle.

Lauantai 02.05.2015 Buffetaamiainen majoitushotellissa. Päivän aikana mahdollisuus tutustua Lontooseen omatoimisesti tai vaikkapa tehdä tuliaisostoksia. Illansuussa kuljetus hotellista Euroopan korkeimpaan The Shard -pilvenpiirtäjään.

Teräksestä ja lasista rakennettu 310 metriä korkea pilvenpiirtäjä valmistui vuonna 2013.

Pilvenpiirtäjässä on toimistotiloja, ravintoloita, kauppoja, viiden tähden hotelli sekä 10 asuntoa. The Shard´in 244 metrin korkeudella olevalta näkÜalatasanteelta voi kirkkaana päivänä nähdä jopa 60 kilometrin päähän.

The Shard´issa nautitaan lasillinen kuohuvaa, jonka jälkeen siirrytään illalliselle majoitushotellin lähellä sijaitsevaan ravintolaan.

Sunnuntai 03.05.2015 Buffetaamiainen majoitushotellissa. Aamiaisen jälkeen otetaan matkalaukut mukaan linja-autoon ja lähdetään Lontoon lounaisosassa sijaitsevaan Kew Gardensin (The Botanic Gardens, Kew) kasvitieteelliseen puutarhaan, joka on UNESCOn maailmanperintÜkohde. Kew on suosittu vierailukohde matkailijoiden keskuudessa ja sen puutarha on maailman arvostetuimpia. Kew´in kasvivalikoimat levittäytyvät laajalle puutarha-alueelle jättäen tilaa myÜs epämuodolliselle puutarhamaisemalle. Puiston tunnettuja maamerkkejä ovat kasvihuoneet ja 50 metriä korkea kiinalaistyylinen pagodi, kiinalaistyylinen temppelitorni, joka pystytettiin puutarhaan 1760 -luvulla.

Kierroksen jälkeen lounas ennen lentokentälle ajoa. Finnairin lento AY0834 lähtee Helsinkiin klo 18.05. Klo 23.00 saavutaan Helsinkiin, josta jatketaan Flyben lennolla AY0229 Turkuun klo 23.45. Turun lentoasemalle saavutaan klo 00.20 (4.5.).

Matkalle mukaan voimassaoleva ehjä ulkomaan passi tai virallinen voimassaoleva EU -henkilÜkortti, josta ilmenevät myÜntämisja voimassaolopäivät. Matkavakuutus, johon sisältyvät myÜs matkatavaravakuutus sekä riittävän kattava peruutusturvavakuutus oman, lähiomaisen tai matkatoverin vakavan sairastumisen tai kuoleman varalta, on syytä tehdä heti matkavarauksen tekemisen jälkeen sekä huolehtia perusrokotusten voimassaolosta sekä tarvittaessa MPRrokotuksesta. Valuutaksi Englannin puntia.

Hotelli Washington Mayfair Hotel**** 5 Curzon Street, Mayfair, London W1J 5 HE puh. +44 (0) 207 499 7000 www.washington-mayfair.co.uk Hotelli sijaitsee Mayfairin alueella 10 minuutin kävelymatkan päässä Piccadilly Circus´esta ja 15 minuutin kävelymatkan päässä Oxford Street´in ostoskadusta. Lähimmälle Green Park´in metroasemalle 5 minuutin kävelymatka. Vuodelta 1913 peräisin oleva Art Deco -tyyliin sisustettu hotelli on uudistettu hiljattain. Hotellissa ravintola, baari ja kuntosali. 171 huonetta, joissa suihku, WC, tallelokero, TV, Wi-Fi, ilmastointi ja minibaari.

Matkan hinta: jäsenet 1590 euroa ei-jäsenet 1615 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 495 euroa.

Hintaan sisältyy: Â&#x2039; lentomatkat Flyben ja Finnairin lennoilla Turku-Helsinki-Lontoo-Helsinki-Turku Â&#x2039; linja-autokuljetukset kohteessa ohjelman mukaan Â&#x2039; 3 yĂśn majoitus neljän tähden Washington Mayfair -hotellissa 2 hengen huoneessa Hintaan sisältyy: Â&#x2039; lentomatkat Flyben ja Finnairin lennoilla Turku-Helsinki-Lontoo-Helsinki-Turku Â&#x2039; linja-autokuljetukset kohteessa ohjelman mukaan Â&#x2039; 3 yĂśn majoitus neljän tähden Washington Mayfair -hotellissa 2 hengen huoneessa Â&#x2039; 3 buffetaamiaista, 2 lounasta ja 2 illallista (illalliset ruokajuomineen) Â&#x2039; sisäänpääsymaksut Windsorin linnaan, The Shard´iin ja Kew Gardens´iin Â&#x2039; paikallisoppaan palvelut Â&#x2039; Matkarin matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Jouni Elomaa

MUUTAMA PAIKKA JĂ&#x201E;LJELL Ă&#x201E;: Joulutaikaa Kyyhkylän kartanossa 23. â&#x20AC;&#x201C; 26.12.2014 Oopperamatka Milanoon ja Veronaan 3. â&#x20AC;&#x201C; 6.7.2015 Pyydä tarkemmat ohjelmat puh. 02-2657 913 tai katso www.lssy.ďŹ

),-/)44!545-)3%4 *! ,)3ÂŻ4)%$/4 -ATKARI /Y )TĂ&#x2039;INEN 0ITKĂ&#x2039;KATU 4URKU PUH s !VOINNA MAANANTAISIN KLO TIISTAISTA PERJANTAIHIN KLO

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

26 - 2014 - N:o 2

Toimintaa syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen TOIMINTAA ERI SYÖPÄPOTILASRYHMILLE Syöpäpotilaiden vesivoimistelut ja mattojumppa Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa maanantaisin klo 9 (kaikki potilaat), 10 (rintasyöpäpotilaat), 16.30 (jäsenet) ja 17.30 (jäsenet) sekä keskiviikkoisin klo 9.15 (kaikki potilaat) ja 10 (rintasyöpäpotilaat), 17.30 (avanneleikatut) ja 18.30 (kaikki potilaat). Lisäksi syöpäpotilailla on mahdollisuus osallistua ohjattuun mattojumppaan maanantaisin klo 18.30. Vesivoimistelun hinta on 30 € syyskaudelta. Lisätiedot: p. 02 2657 606 tai p. 02 2657 666

ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT JA HEIDÄN LÄHEISENSÄ Etuset-ryhmä on suunnattu eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Ryhmän tarkoituksena on tarjota tietoa eturauhassyövästä ja sen hoidosta sekä sairauden vaikutuksesta elämään.

Ryhmä luo potilaille läheisineen mahdollisuuden virkistäytyä ja tavata muita saman sairauden kokeneita. Ryhmällä on oma toimikunta, joka suunnittelee, kanavoi ja ohjaa toimintaa ryhmäläisten toiveiden mukaisesti. Liittyäksesi Etuset-ryhmään ja saadaksesi ryhmän postia, ilmoita nimesi ja osoitteesi puhelimitse 02 2657 666 / postitse Meri-Karinaan tai sähköpostitse etusetpotilaat@gmail.com. Lisätietoja Etuset-ryhmän toiminnasta em. sähköpostiosoitteesta.

Luento- ja keskusteluryhmätoiminta Eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarkoitetut luentoja keskustelutilaisuudet järjestetään yleensä kuukauden kolmantena keskiviikkona (huomioi ohjelmassa olevat poikkeukset) Meri-Karinassa. Kokoontumisten yhteydessä on kahvitarjoilu sekä arpajaiset. Vuoden aikana Etuset-ryhmä saattaa järjestää muutakin toimintaa, jolloin toiminnasta ilmoitetaan jäsenille erikseen kirjeitse.

Luento-, keskustelu- ja virkistystoimintaa Meri-Karinassa ke 15.10. klo 18. ”Verenkierto-ongelmat ja niiden hoito” Erikoislääkäri/Tyks ke 19.11. klo 18 ”Seksuaalisuus, ihmissuhteet ja eturauhassyöpä” Sanna Tölkkö, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja/Tyks ke 10.12. klo 18–21 Joulujuhla Meri-Karinassa. Ohjelmassa musiikkia, yhteislaulua, mukavia esityksiä ja herkullista jouluruokaa.

Hinta 15 €/hlö, maksu juhlaan tultaessa. Ota mukaan pieni paketti lahjojen vaihtoa varten. Ilmoittautumiset 19.–30.11.: Seija 050 324 6961 tai Irma 050 597 2040. Kerro ilmoittautuessasi nimet sekä mahdolliset ruoka-aineallergiat.

Liikuntakerho miehille ja naisille, Etuset-ryhmän jäsenille Eturauhassyöpäpotilaiden liikuntakerho Meri-Karinassa maanantaisin klo 12. Jumppa kestää noin 45 minuuttia, jonka jälkeen sauna- ja allasosasto on varattuna jumppaajille klo 15 asti. Ohjelmassa mm. mattojumppaa, kuntopiiriä ja kuntosaliharjoittelua, jokaisen oman kunnon mukaan. Aikaisempaa jumppa- tai liikuntakokemusta ei tarvita. Liikuntakerholaiselle 10 kerran maksu on 25 € tai kertamaksu 3 € (maksetaan Meri-Karinan neuvontaan).

Liikuntakerhon ohjaajana toimii Turun Kuntokolmion fysioterapeutti tai kuntohoitaja. Mukaan voi tulla kesken kauden.

LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEIDEN KERHO SYKERÖ Sykerö järjestää monipuolista toimintaa lapsisyöpäpotilasperheille. Vanhemmille suunnattujen asiantuntijaluentojen ajaksi lapsille on järjestetty omaa ohjattua toimintaa. Sykeröllä on äiti- ja isäkerhot, jotka tarjoavat vanhemmille mahdollisuuden viettää omaa aikaa. Vanhemmille myös vertaistukea.

Sykerö toimintapäivät Meri-Karinassa syksyllä 2014 la 25.10. ”Liikunnan ihmemaa” la 1.11. Halloween-juhlat (ei uintia) la 15.11. jouluaskartelua su 30.11. jouluvalmisteluja la 13.12. joulujuhla Toimintapäivien yhteydessä Meri-Karinan leikkihuoneet sykeröläisen käytössä vapaaseen leikkiin. Sisäänkäynti infektioriskissä oleville ainoastaan Meri-Karinan kongressisalin päätyovista. Muutokset ohjelmaan mahdollisia, lisätietoa luvassa sykeröläisille ennen tapahtumaa.

Infektioriskittömät uinnit uinninopettajan kanssa (ei erillistä ilmoittautumista): ti 14.10. klo 16.30–18.30 ti 28.10. klo 16.30–18.30 ti 11.11. klo 16.30–18.30 Allas on kaikille vapaassa käytössä klo 16.30–17.45, minkä jälkeen se varataan uimakoululaisille. Uimaopettajana ja -valvojana toimii Jenna Kukkonen. klo 16.30 vapaata uintia klo 17–17.30 vesipeuhu: leikkiä altaassa, pienimmille veteen tutustumista ja uimisen aivan alkeita leikinomaisesti ilman varsinaista uimaopetusta – kaikki voivat osallistua klo 17.45–18.30 uimakoulu – ei perheen kaikkein pienimmille Lisätietoa Sykerön toiminnasta: sykero@lssy.fi tai lssy.fi > potilaille & läheisille > tukitoiminta > vertaistuki > lapsisyöpäpotilaat SYKERÖNUORET (13–17-VUOTIAAT) Syöpää sairastavat tai sairastaneet kokoontuvat kerran kuukaudessa. Tapaamiset ovat joko Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa tai muualla aktiviteettien parissa. Nuorten toiminnan vetäjänä toimii Linda Lahdenperä. Nuoret kokoontuvat keskenään, joten on tärkeää, että nuori tulee toimeen itsenäisesti.

Meri-Karinan ulkopuolisessa toiminnassa ei ole huomioitu infek-

tioeristystä, joten hoidossa olevat nuoret, keskustelkaa lääkärinne kanssa osallistumisesta. Sykerönuorilla on oma Facebook-yhteisö Snuggles. Ryhmä on salattu, ja kaikki ryhmän jäsenet kuuluvat sykerönuoriin. Mukaan pääsee ottamalla yhteyttä Lindaan.

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMA toimii Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku. Neuvonta-asema palvelee sekä oireetonta väestönosaa että syöpäpotilaita ja heidän omaisiaan. Palvelut ovat maksuttomia. (Huom. luomihuolipoliklinikka jäsenille maksuton, ei-jäsenille toimistomaksu 17€ 1.1.2015 alkaen)

su 26.10. Leffailua ja herkuttelua. Tavataan klo 17 Kopkolmiossa, Aurakatu 8, Turku. Herkutellaan Hesessä ja sovitaan illan elokuva. Tapaaminen päättyy noin klo 20 elokuvasta riippuen Finnkinon elokuvateatterissa, Kauppiaskatu 13. ke 19.11. Yhdessäoloa Meri-Karinassa. Tavataan Meri-Karinassa, Seiskarinkatu 35, klo 18. Ohjelmassa pelailua ja mukavaa yhdessäoloa, tarjolla pientä purtavaa. Tapaaminen kestää noin 2 tuntia. su 14.12. Syyskauden päätös. Perinteiseen tapaan pikkujouluruokailu ravintola Denniksessä, Linnankatu 17. Tavataan paikan päällä klo 18. Tapaaminen kestää noin 2 tuntia.

Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan aina etukäteen kaikille ilmoittautuneille. Tapaamiset ovat osallistujille maksuttomia. Ilmoittautumiset (myös mahdolliset ruoka-aineallergiat) tekstiviestillä/sähköpostilla/Facebookissa viimeistään kolme päivää ennen tapaamista Lindalle. Lisätietoa toiminnasta: Linda Lahdenperä, p. 040 7487 446, lindalahd@gmail.com

Neuvonta-asema • antaa oireita koskevaa neuvontaa ja terveyskasvatusta • opastaa syöpäpotilasta ja hänen perhettään sekä antaa henkistä tukea • neuvoo ruokavalion suunnittelussa ja opastaa muissa ravintoon liittyvissä asioissa • antaa yleistä syöpäneuvontaa • välittää apuvälineitä: rintaproteesit, rintaliivit, peruukit ja uimapuvut • hoitaa luomihuolipoliklinikkaa • opastaa rintojen omatarkkailuun • antaa perinnöllisyysneuvontaa

NUORET SYÖPÄPOTILAAT NUPIT (18–40-VUOTIAAT)

Syöpäneuvonta-aseman lakimiehen maksuton neuvontapalvelu: Asianajaja, varatuomari Martti Brander toimii syöpäneuvonta-aseman lakimiehenä. Hänen toimistonsa, Asianajotoimisto Brander & Manner Oy, sijaitsee osoitteessa Kristiinankatu 3, Turku, p. 02 5117 000. ajotoimisto Brander & Manner Oy, sijaitsee osoitteessa Kristiinankatu 3, Turku, p. (02) 5117 000.

Keskustelupalsta osoitteessa www.nupit.fi. Ajankohtaiset aikataulut Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnasta ja sen alaisten vertaistukiryhmien tapaamisista löydät LSSY:n www-sivuilta: lssy. fi > potilaille & läheisille > tukitoiminta > vertaistuki

Syöpäneuvonta-asema on avoinna ma-pe klo 8–15.

Ajanvaraus, p. 02 2657 927 (ma-pe klo 9–10 ja klo 13–14).

RINTASYÖPÄPOTILAIDEN VERTAISTUKIRYHMÄT Keskusteluryhmät uusille, hiljattain sairastuneille rintasyöpäpotilaille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Ryhmien tarkoituksena on auttaa ja tukea potilaita sopeutumaan sairauden mukanaan tuomaan uuteen elämäntilanteeseen. Ryhmät ovat osanottajille maksuttomia, eikä niihin tarvitse etukäteen ilmoittautua. Ryhmät toteutetaan yhteistyössä Tyksin syöpäklinikan kanssa. Ryhmän ohjaajina toimivat sairaanhoitajat Christina Berger ja Kirsi Kivioja-Viitala. Ryhmät on tarkoitettu rintasyöpäpotilaille, jotka • haluavat tietoa, neuvoa ja henkistä tukea • haluavat keskustella aiheesta toisten kanssa • haluavat kuulla toisten kokemuksia • haluavat tavata muita rintasyöpäpotilaita Rintasyöpäpotilaiden keskusteluryhmät: nuorten ryhmä joka kuukauden ensimmäinen torstai klo 18–20: 2.10., 6.11. ja 4.12. yli 45-vuotiaiden ryhmä joka kuukauden toinen torstai klo 18–20: 9.10., 13.11. ja 11.12.

ILOA JA ITSETUNTEMUSTA Virkistys- ja rentoutusryhmä syöpää sairastaville naisille Virkistys- ja rentoutusillat sisältävät alustuksen, keskustelua, rentoutumisharjoituksia sekä erilaisia ohjattuja työkaluja henkiseen hyvinvointiin ja iloon. Ryhmän ohjaajana toimii valokuvaaja ja hyvinvointivalmentaja Piritta Fors.

Iloa ja itsetuntemusta -ryhmän kokoontumiset Meri-Karinassa tiistaisin klo 18–20: ti 7.10. Minä olen tärkeä ti 21.10. Voimaantumisen työkaluja ti 4.11. Oma sisäinen identiteettini ti 18.11. Valta ja vapaus valita ilo ti 2.12. Minun aarrekarttani ti 16.12. Oman elämäni kuningattarena Ryhmä on osanottajille maksuton. Tiedustelut ja ilmoittautumiset ma 6.10. mennessä: vapaaehtoistyön koordinaattori, p. 02 2657 619

VOIMAVARAA Syöpää sairastavien miesten keskusteluryhmä Keskusteluryhmä on ensisijaisesti suunnattu muille kuin eturauhassyöpäpotilaille, joilla on oma Etuset-ryhmänsä. Voimavaraa-ryhmässä voi puhua sairauden kokemuksesta ja jakaa ajatuksiaan saman kokeneiden kanssa. Ryhmään voi tulla myös kuuntelemaan ja saamaan tietoa sekä neuvoja. Ryhmän ohjaajana toimii sosiaali- ja terveysalan ammattilainen. Ryhmä käynnistyy, mikäli ilmoittautujia on vähintään 5. Ryhmä on osanottajille maksuton. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: vapaaehtoistyön koordinaattori, p. 02 2657 619

VERTAISTUKIRYHMÄ SYÖPÄÄN SAIRASTUNEIDEN LÄHEISILLE Sairastuminen syöpään ja siihen liittyvät syöpähoidot verottavat sekä sairastuneen itsensä että hänen läheisensä voimavaroja. Terveellä läheiselläkään ei aina ole saatavilla tukihenkilöä, jonka kanssa jakaa arjen ja sairauden aiheuttaman kriisin. Tähän tarjoaa mahdollisuuden vertaistukiryhmä, jonka ohjaajana toimii sosiaali- ja terveysalan ammattilainen.

Syöpään sairastuneiden läheisille tarkoitettu tuki- ja keskusteluryhmä on tarkoitus käynnistää syksyn 2014 aikana. Ryhmä kokoontuu Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Mukaan mahtuu 10 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmä käynnistyy, mikäli ilmoittautujia on vähintään 5. Ryhmä on osanottajille maksuton. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: vapaaehtoistyön koordinaattori, p. 02 2657 619

SAATTOHOIDON TUKIHENKILÖTOIMINTA Saattohoitovaiheen potilaalla on halutessaan mahdollisuus tavata tukihenkilö. Vapaaehtoisena toimivan tukihenkilön rooli on olla

potilaan ja hänen läheistensä tukena, kuulijana ja kokemuksen jakajana tuettavien toiveista käsin. Vapaaehtoiset on koulutettu toimimaan tukihenkilöinä, ja heille järjestetään jatkokoulutusta ja työnohjausta syöpäyhdistyksen toimesta. Lisätietoja saattohoidon tukihenkilötoiminnasta: Karinakodin vastaava hoitaja Merja Leinonen, p.02 2657 623

VERTAISTUKIHENKILÖVÄLITYS Vertaistukitoiminta perustuu osallistujiensa omaan elämänkokemukseen, keskinäiseen tasa-arvoon, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen sekä kohtaamiseen ja keskinäiseen tukemiseen.

Vertaisilta saatu tuki auttaa arjessa selviytymisessä, mutta ei korvaa ammattityötä. Vertaistukihenkilöinä toimivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kouluttamat vapaaehtoiset. Vertaistukihenkilöä voit tiedustella vapaaehtoistyön koordinaattorilta, p.

02 2657 619.

Paikallisosastojen vertaistukihenkilötoiminta: • Forssa: p. 050 577 7338, ma-pe klo 10–18 • Kemiö: p. 040 734 1931 ja 040 768 5456 • Loimaa: p. 02 314 3297 • Parainen: p. 050 569 0610 • Salo: p. 040 741 2736, pe 10–12 • Uusikaupunki: p. 050 321 8173, to 13–17

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS KAIPAA VERTAISTUKIHENKILÖITÄ Vertaistuki on vapaaehtoista ja vastavuoroista kokemusten vaihtoa sekä tukemista samassa elämäntilanteessa olevien tai samoja ongelmia käsittelevien kesken. Vertaistukihenkilöllä omakohtainen sairauden kokemus mahdollistaa yhteisen kielen ja kokemusmaailman jakamisen tuettavan kanssa. Uusille vertaistukihenkilötoiminnasta kiinnostuneille järjestetään koulutusta Syöpäyhdistyksen toimesta. Ennen peruskoulutukseen osallistumista on henkilökohtainen haastattelu. Tällä hetkellä on erityistä tarvetta gynekologista, keuhkosyöpää sekä harvinaisempia syöpäsairauksia sairastavien potilaiden vertaistukihenkilöille. Tiedustelut ja ilmoittautumiset peruskoulutukseen: vapaaehtoistyön koordinaattori, p. 02 2657 619

PAIKALLISOSASTOTOIMINTA TURKU Paikallisosaston tavoitteena on toimialueen syöpäpotilaiden virkistys- ja vertaistukitoiminta, lisäksi pidetään ajankohtaisia luentoja. Vuoden aikana järjestetään jäseniltoja, retkiä, matkoja ja myyjäisiä. Paikallisosasto lahjoittaa varoja syöpäpotilaiden hoitoa ja hyvinvointia edistäviin hankkeisiin vuosittain.

Jäsenillat Kokoontuminen Meri-Karinassa joka kuukauden toinen tiistai klo 17.45. Jäsenilloissa on kahvitarjoilu ja arpajaiset. Meri-Karinassa järjestettäviin tilaisuuksiin pääsee bussilla nro 54, pysäkki on Eerikinkadulla kauppahallia vastapäätä. Paluukuljetus Kauppatorille klo 20. ti 14.10. ”Sepelvaltimotaudin nykyinen hoitolinja”, erikoislääkäri, sydänkirurgi Anne Lahti. Timo Rautala laulaa ja laulattaa. ti 11.11. ”Jalkojen omahoito”, jalkaterapeutti Eeva Kiviranta.

Mirja Kujalan esitelmä ”Pirtua saaristossa”. ti 9.12. Joulujuhla Retket Paikallisosasto järjestää omia retkiä ja matkoja. Yhteyshenkilönä toimii Ulla Ström (ks. yhteystiedot lopusta). to 23.10. Retki Euraan ja Kauttualle. Tutustumiskohteet: Esihistorian opastuskeskus Naurava Lohikäärme ja Hammin talo, taidetta ja tuoksuja. Lounas Kartanoravintola Kauttuan Klubilla.

Käydään myös Kivikylän palvaamossa ja Eskimo Finlandissa. Hin-

Lounais-Suomen SyÜväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2014 - 27

ta 26 â&#x201A;Ź. LähtĂś Hepokullasta klo 8.45 ja Aurak. 2 klo 9.00. Ilm. ja maksut Ullalle viim.14.10. jäsenillassa. Paluu n. klo 18. ke 5.11. klo 14.00 Turun kaupunginteatteri (Logomo): Kvartetti. KĂśydenpunojank. 14, Turku. Hinta 35 â&#x201A;Ź. Bussit nro 20 ja 61 Kauppatorilta. Kysy peruutuspaikkoja Ullalta. to 11.12. Opastettu kiertoajelu Turussa: Uskomaton Turun nainen. Kevennetty joululounas Ravintola Samppalinnassa. Hinta 30 â&#x201A;Ź potilasjäsenet ja 35 â&#x201A;Ź jäsenet, sis. kiertoajelun ja lounaan.

LähtÜ Hepokullasta klo 10.45 ja Aurak. 2 klo 11.00. Ilm. ja maksut Ullalle viim. 11.11. jäsenillassa.

Joulumyyjäiset Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa su 30.11.

KäsityĂśpiiri Ahkerat Kertut kokoontuu Meri-Karinan kirjastossa tiistaisin klo 10â&#x20AC;&#x201C;12.30, paitsi kuukauden toinen tiistai klo 14â&#x20AC;&#x201C;17. KäsityĂśpiirin vetäjinä toimivat Sirpa Teräs ja Seija Vesala.

Ahkerien Kerttujen tuotteita myydään Kauppakeskus Myllyssä 6.â&#x20AC;&#x201C;7.11., Itäharjun Prismassa 21.â&#x20AC;&#x201C;22.11. ja Kauppakeskus Skanssissa 16.â&#x20AC;&#x201C;17.12.

Paikallisosasto tiedottaa toiminnastaan: Turun Sanomien yhdistystoiminta-palsta ja verkkolehden Menovinkit: http://menovinkit.ts.fi www.lssy.fi/paikallisosastot/Turku

Teatterit ja matkat LähdĂśt Salo-Karinasta ja maksut yleensä 5 viikkoa ennen tilille: LSSY Salon Seudun Paikallisosasto SOP FI15 5410 0220 1869 39, teatterin ja osallistujien nimet. Sitovat ilmoittautumiset: Siru 040 741 2736 tai Kirsti iltaisin 050 512 2245. la 4.10. â&#x20AC;?Mustapukuinen nainenâ&#x20AC;? Tampere/Frencell, lähtĂś klo 15.30, hinta 48 â&#x201A;Ź la 13.12. â&#x20AC;?Saiturin jouluâ&#x20AC;?, Tampereen Teatteri, lähtĂś klo 9.30 ruokailu, ja näytĂśs klo 14.30, hinta 63 â&#x201A;Ź vuonna 2015, vko 8 Pärnun-matka. Tuettua lomaa on anottu vuodelle 2015, matkoista tiedot Juhanilta syksyn aikana.

Lisätietoa: Juhani Ivanoff, puheenjohtaja, p. 040 845 7195, juhani_ivanoff@ hotmail.com Leo Lietzèn, varapuheenjohtaja, p. 050 463 5548, leo.lietzen@ wippies.fi Siru Virpi, sihteeri, p. 040 741 2736, siru.virpi@seutuposti.fi Salo-Karina, Helsingintie 52, Salo, www.sspo.net sekä Facebook: â&#x20AC;?L-S SyĂśpäyhdistys Salon Seudun Paikallisosastoâ&#x20AC;? salo@lssy.fi

UUSIKAUPUNKI

Lisätietoa: Anneli Suominen, puheenjohtaja, p. 050 596 0470 Leila Leino, varapuheenjohtaja, p. 040 082 2806 Soile Tammero, sihteeri, p. 040 530 9942 Ulla StrĂśm, paikallisosaston matkat: ilmoittautumiset puhelimitse maanantaisin klo 13â&#x20AC;&#x201C;15 (ei kesä-, heinä- ja elokuussa) p. 044 5524 814 tai sähkĂśpostilla ullaÂŹ_strom@hotmail.com Marja-Leena Louhi, putiikinhoitaja, p. 050 533 1277 Sirpa Teräs, Ahkerat Kertut -toiminta, p. 040 022 6616 turku@lssy.fi

Paikallisosaston toiminta on keskittynyt Ystävän Tuvalle, joka sijaitsee osoitteessa Alinenkatu 26, Uusikaupunki. Tilat on vuokrattu yhdessä Suomen Punaisen Ristin Uudenkaupungin paikallisosaston kanssa. Ystävän Tuvan puhelinnumero on 02 8443 600 (ma ja la klo 10â&#x20AC;&#x201C;13 ja ti-pe klo 10â&#x20AC;&#x201C;17). Paikallisosaston oma vastaanotto on torstaisin klo 13â&#x20AC;&#x201C;17.

SALO

EturauhassyÜpäpotilaiden ryhmä toimii aktiivisesti keskustellen ja asiantuntijoita kuunnellen. Ryhmä myÜs käy kuulemassa Turussa Meri-Karinassa luentoja. Neuvonta tapahtuu Ystävän Tuvalla. Eturauhas- ja rintasyÜpäpotilaat saavat Ystävän Tuvalta lippuja Uudenkaupungin uimahalliin.

Paikallisosasto antaa tietoa ja tukea syÜpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Se järjestää kaikille avoimia tapaamisiltoja, luentoja, retkiä ja virkistystä.

Paikallisosaston toimisto ja palveluasema Salo-Karina (Helsingintie 52, Salo) avoinna perjantaisin klo 10â&#x20AC;&#x201C;12 sekä tarvittaessa sopimuksen mukaan, p. 02 728 1670. Palveluasemalta saa tietoa syĂśpäjärjestĂśistä, paikallisosastosta, sopeutumisvalmennuskurssille hakemisesta, jäsenyydestä ja korvauksista. Toimistolle voit tulla keskustelemaan syĂśpään liittyvistä, mieltä askarruttavista asioista yksilĂśtasolla (mielellään ajanvaraus), ja tarvittaessa pyrimme hankkimaan tukihenkilĂśn. Ota yhteyttä ja selvitellään asioitasi myĂśs omaisten kannalta.

Rintaproteesin haku ja luomien tarkastusta Salo-Karinassa, ajanvaraus ma-pe klo 9â&#x20AC;&#x201C;10 ja 13â&#x20AC;&#x201C;14, p. 02 2657 927. (Huom. luomitarkastukset jäsenille maksuttomia, ei-jäsenille toimistomaksu 17 â&#x201A;Ź 1.1.2015 alkaen).

Keskusteluryhmä rintasyÜpään sairastuneille. Tiedustelut: Siru Virpi, p. 040 7412 736.

Tapaamisillat Kaikille avoimet ja maksuttomat tapaamisillat Salo-Karinassa kuukausittain. Kahvia tarjolla klo 17.30 alkaen hintaan 2 â&#x201A;Ź ja arpoja 2 â&#x201A;Ź potilastoiminnan hyväksi. Otamme mielellämme vastaan arpavoittoja ja lahjoituksia. ke 8.10. klo 18 â&#x20AC;?Sairastumiset tuomat muutokset seksuaalisuuteenâ&#x20AC;?, erikoissairaanhoitaja Sanna TĂślkkĂś / Tyks ke 12.11. klo 18 â&#x20AC;?EturauhassyĂśpäâ&#x20AC;?, dosentti Timo Joensuu, Docrates SyĂśpäsairaala, Lamminniemen Hyvinvointikeskus, Jänistie 1, Somero â&#x20AC;&#x201C; kysy kyytiä toimistosta su 14.12. klo 14 Jouluruokailu Kahvila-Konditoria Kultaisessa Tuoksussa, Inkerinkatu 22, Salo, osallistumismaksu 20, ilm. toimistoon viimeistään pe 28.11.

Pilates: fysioterapeutti Mia Oksanen, tiistaisin klo 16.45, 18 ja 19.15. Sitoutuminen koko syksyyn x 12 ajalla 9.9.â&#x20AC;&#x201C;2.12. Hinta syĂśvän sairastaneille 96 â&#x201A;Ź, muille 132 â&#x201A;Ź. Ilmoittautumiset toimistoon.

Vesivoimistelua muiden yhdistysten kanssa.

Hartaushetket Salo-Karinassa joka kk:n toisena maanantaina klo 15 alkaen: 13.10., 10.11. ja jouluhartaus 8.12. Avoin tilaisuus kaikille.

VERTAISTUKIRYHMĂ&#x201E;T RintasyĂśpäpotilaiden vertaistukiryhmä kokoontuu Ystävän Tuvalla talvikaudella kerran kuukaudessa. TukihenkilĂśtoiminnan yhteyshenkilĂśnä toimii Tarja-Liisa Kukkonen, p. 050 321 8173.

Muut potilasryhmät toimivat Turussa, ja niistä saa lisätietoa Ystävän Tuvalta. Meri-Karinassa pidettäviin mielenkiintoisiin luento- ja muihin tilaisuuksiin järjestetään yhteiskuljetuksia, jotka osasto kustantaa jäsenilleen. Lisätietoa vertaistukihenkilÜistä Ystävän Tuvalta, Tyksistä, Tyksin Vakka-Suomen sairaalasta sekä Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksesta.

Joka kuukauden viimeinen torstai-ilta klo 18 alkaen on varattu yhteislaululle hanurisäestyksellä. Tilaisuus on avoin kaikille. Kirjallisuuskerho toimii Ystävän Tuvalla kerran viikossa.

Paikallisosaston puurojuhla pidetään ti 16.12. klo 18 Ystävän Tuvalla, Alinenkatu 26.

Solukossa, Siurilankatu 28, Forssa. ke 8.10. LSSY:n uusi toimitusjohtaja Tiina Surakka ja ajankohtaiset aiheet ke 12.11. â&#x20AC;?Mihin olet menossa Forssa?â&#x20AC;?, kaupunginjohtaja Sami Sulkko ke 10.12. Puurojuhla Vanhassa Värjärissä * * Ilmoittautumiset Kaisalle RintasyĂśpäpotilaiden keskusteluryhmä kokoontuu erikseen ilmoitettavina aikoina.

Paikallisosaston oma Kirpputori Solukko os. Kauppakatu 12, Forssa, ottaa vastaan lahjoituksia. Tuotto käytetään paikallisosaston toiminnan tukemiseen.

Lisätietoja: Kaisa Salminen, puheenjohtaja, p. 050 569 1271, kaisam.salminen@gmail.com Elina Kaislasalo, lapsisyĂśpäpotilaat, p. 040 507 3684, elina.kaislasalo@gmail.com TukihenkilĂśiden välitys, p. 050 577 7338 klo 10â&#x20AC;&#x201C;18.

SyÜpäsairaanhoitaja, p. 050 577 7339 arkisin klo 16 jälkeen Kirpputori Solukko, Kauppakatu 12, Forssa p. 03 438 4333 Toiminnasta, matkojen lähtÜajoista yms. ilmoitamme Seutusanomien järjestÜpalstalla. Lisätietoja myÜs www.solukko.net ja forssa@lssy.fi.

LOIMAA Loimaan syĂśpäneuvonta-asema Loimaan aluesairaalan tiloissa, Seppälänkatu 15â&#x20AC;&#x201C;17, 32200 Loimaa. â&#x20AC;˘ rintaproteesit, rintaliivit, rintojen omatarkkailun opastus, vertaistuki- ja tukihenkilĂśtoiminta, keskustelupiirit, kipupumppujen lainaus, käytĂśn ohjaus ja opastus â&#x20AC;˘ luomitarkastus (Huom. jäsenille maksuton, ei-jäsenille toimistomaksu 17 â&#x201A;Ź 1.1.2015 alkaen) â&#x20AC;˘ pienet toimenpiteet: haavojen hoito, RR-mittaus jne. â&#x20AC;˘ sopeutumis- ja kuntoutuskurssien hakulomakkeet, jäsenasiat, esitteet Aukioloajat: to klo 9â&#x20AC;&#x201C;17 ja pe klo 8â&#x20AC;&#x201C;16 Ajanvaraus: to ja pe klo 9â&#x20AC;&#x201C;10 p. 02 3143 297, pirkko-liisa.santala@lssy.fi SyĂśpäsairaanhoitajan jonotusvastaanotto ilman ajanvarausta pienille asioille: pe klo 10â&#x20AC;&#x201C;12 Loimaan paikallisosaston 30-vuotisjuhlat su 23.11. Heimolinnassa, VäinämĂśisenkatu 2, Loimaa. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Seuraa ilmoittelua paikallislehdessä.

Loimaan seudun paikallisosaston puheenjohtajana toimii Kaisa Hyvärinen, p. 040 762 4196, loimaa@lssy.fi

Lisätietoja: Esko Tähtinen, puheenjohtaja, p. 040 5775 817 Marjo Ă&#x2013;hrnberg, sihteeri, p. 050 3589 111 uki@lssy.fi *** RintasyĂśpäpotilaiden vesijumppa tiistaisin klo 18 alkaen Laitilan Terveyskodilla, Sairaalantie 8, 23800 Laitila. Lisätietoja: Elisa Kivi-Jalonen, p. 050 566 0033

RANNIKKOSEUTU Paikallisosasto jakaa tietoa ja järjestää virkistystoimintaa.

Lisätietoa: Raimo Sulonen, puheenjohtaja, p. 040 848 7113, rannikkoseutu@lssy.fi

FORSSA

PARAINEN

Forssan seudun paikallisosaston toiminta-alue on Forssan kaupunki, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnat.

Kontaktpersonen i Pargas är Pirkko Karrento, tel. 050 569 0610

Paikallisosasto järjestää potilaille ja heidän läheisilleen valistus- ja virkistystoimintaa erilaisten luentojen, tutustumiskäyntien ja virkistysmatkojen muodossa.

KEMIĂ&#x2013;

torstaisin klo 19.15 alkaen to 11.9. vesijumppa Vesihelmessä la 11.10. klo 12â&#x20AC;&#x201C;16 Meri-Karinan toimintapäivä * su 2.11. Meri-Karinan â&#x20AC;?TURKULAISEKSI 2,5 tunnissaâ&#x20AC;? -hyväntekeväisyyskonsertti * la 15.11. â&#x20AC;?Vielä ehtiiâ&#x20AC;?, Tampereen TyĂśväen Teatteri * SäännĂślliset jäsenillat ovat joka kuukauden toinen keskiviikko (ei kesä-elokuu) klo 18 paikallisosaston omassa toimipisteessä

OA UL T N E AA RV M E U T T OU T N JA N KU Ă&#x201E;Ă&#x201E; M Y IST K R VI

Kontaktpersonen i KimitoĂśn: Ulla Granroth, tel. 040 734 1931 Ann-Katrin Andersson, tel. 040 768 5456

Tietoa Lounais-Suomen SyÜpäyhdistyksen toiminnasta myÜs www-sivuilta www.lssy.fi / www.merikarina.fi

X

Ă&#x2C6;+*+0X ,7*.++0X 5;06;/Ă&#x2C6;2Ă&#x2C6;+8+..'

6#4T(+

999T-#-7

Kello- ja Kultaliike

J. MĂ&#x201E;KELĂ&#x201E; OY Turuntie 12, 32200 Loimaa

puh. 02-762 2569 JĂ&#x201E;SENETU SOPIMUKSEN MUKAAN

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

28 - 2014 - N:o 2

Turun Sanomat on perinteinen paperinen lukupaketti kotiin kannettuna. Ota verkossa osoitteeksi ts.fi ja näet päivän kiinnostavimmat uutiset ja keskustelut.

TS Digilehteä luet tietokoneella, iPadilla, iPhonella tai android-laitteella. TS mobiili täydentää aamun uutispakettia. Lue m.ts.fi pitkin päivää.

Ajattelemisen aiheita!